Mielenterveysjärjestö Mielen ylläpitämään kriisipuhelimeen tuli heinäkuussa ennätysmäärä puheluita, järjestö kertoo. Mieli-järjestö tunnettiin aiemmin Suomen Mielenterveysseura -nimellä.

Kriisipuhelimeen soitettiin kesä-heinäkuussa yli 36 700 kertaa. Pelkästään heinäkuussa puheluita tuli lähes 23 000, mikä on suurin kuukausittainen soittojen määrä 49 vuoteen ja kriisipuhelimen kaikkien aikojen ennätys.

– Kesälomien aikana ja etenkin heinäkuussa puheluita tulee huomattavasti enemmän kuin muulloin. Monet apua tarjoavat palvelut ovat kesällä kiinni tai auki vain rajoitetusti, sanoo Mieli-järjestön kriisipuhelintoiminnan päällikkö Susanna Winter.

Järjestö pystyi vastaamaan heinäkuussa joka viidenteen soittoon. Se on 500 puhelua enemmän kuin viime vuonna.

Kesän aikana yleisimpiä keskustelun aiheita kriisipuhelimessa olivat ihmissuhdeongelmat. Myös arjessa selviytymiseen liittyvät aiheet korostuivat. Erityisesti haettiin apua parisuhteeseen, uupumukseen, opiskeluun ja työelämään liittyviin ongelmiin.

Kaarinan rakennusvalvonta on keskeyttänyt Littoistenjärven rannalla sijaitsevan pari- ja rivitalotyömaan toiminnan. Kohteessa ei ole noudatettu rakennusluvan ehtoja.

Erityisesti luonnonmukaiseen ranta-alueeseen on koskettu. Alueelta on kaadettu ainakin kolme isoa puuta, kasvillisuutta on poistettu jan maan pintaa vaurioitettu.

Hirvensalon Talonrakennus toteuttaa Pirjeläntielle Asunto-osakeyhtiö Tallvik -nimistä kohdetta, johon tulee 10 asuntoa.

Kaarinan ympäristölautakunta käsittelee asiaa tiistaina. Johtava rakennustarkastaja Jukka Latokylä ehdottaa, että kaupunki pyytää poliisia tutkimaan, onko asiassa rikottu maankäyttö- ja rakennuslakia.

Hirvensalon Talonrakennuksen toimitusjohtaja Arttu Virtanen kertoo, että työmaahan liittyvistä epäselvyyksistä keskustellaan kaupungin kanssa alkuviikosta.

Ruotsin viranomaiset epäilevät kazakstanilaistaustaisen miehen valmistelleen terrori-iskua ja aikoneen ajaa autolla ihmisten päälle, uutisoi Aftonbladet. Autolla liikkeellä ollut mies otettiin keskiviikkona kiinni Ruotsin keskiosassa sijaitsevassa Östersundissa.

Holtittomasti edestakaisin kaupungin keskustassa ajanut mies pysäytettiin Suurtorilla. Aftonbladetin haastatteleman silminnäkijän mukaan hän oli ennen pysäytystä ajanut jalkakäytävällä ja törmännyt muun muassa kukkalaatikkoon.

Poliisit pysäyttivät miehen aseilla uhkaamalla, ja löysivät miehen autosta tarkemmin määrittelemättömiä todisteita. Ruotsin television SVT:n haastatteleman silminnäkijän mukaan autossa oli punaisia kanistereita.

Ruotsin turvallisuuspoliisin Säpon mukaan tällä hetkellä tapaukseen ei epäillä sekaantuneen useampia ihmisiä, uutisoi Dagens Nyheter.

Viranomaiset ovat olleet niukkasanaisia tapauksesta tiedottaessaan.

Aftonbladetin tietojen mukaan 30-vuotias perheellinen mies on saapunut Ruotsiin turvapaikanhakijana ja asunut maassa useita vuosia.

Mediatietojen mukaan viranomaiset epäilevät, että hänellä saattaa olla yhteys Tukholman keskustassa viisi ihmistä tappaneeseen uzbekistanilaiseen Rahmat Akiloviin. Akilov sai kuorma-autolla huhtikuussa 2017 tekemästään terrori-iskusta elinkautisen vankeustuomion.

Ruotsin radion SR:n tietojen mukaan myös Östersundissa kiinni otettu mies olisi kotoisin Uzbekistanista.

Kiinniotetun miehen mahdollisesta vangitsemisesta on määrä päättää tänään perjantaina.

Maailman suurimman saaren Grönlannin ostaminen kiinnostaa Yhdysvaltojen presidenttiä Donald Trumpia, uutisoi Wall Street Journal. Lehden lähteiden mukaan Trump on pitänyt useissa keskusteluissa avustajiensa kanssa esillä ajatusta, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.

Jotkut Trumpin avustajista ovat kannattaneet ajatusta Grönlannin mittavien luonnonvarojen ja geopoliittisesti tärkeän sijainnin takia. Wall Street Journalin lähteiden mukaan Trump on myös pyytänyt Valkoisen talon asianajajaa tutkimaan asiaa.

Osa presidentin avustajista on puolestaan pitänyt Grönlanti-asiaa ohimenevänä ideana joka ei johda mihinkään.

Valkoinen talo ja Yhdysvaltain ulkoministeriö eivät kommentoineet asiaa Wall Street Journalille, kuten eivät myöskään Tanskan Yhdysvaltain-suurlähetystö tai Grönlannin pääministerin toimisto.

Trump on menossa syyskuun alussa vierailulle Tanskaan.

Alueella rikkaat luonnonvarat

Grönlanti on Tanskalle kuuluva itsehallintoalue, joka on maantieteellisesti Pohjois-Amerikkaa, eikä kuulu EU:hun. Grönlannilla on laaja autonomia, mutta sen ulko- ja puolustuspolitiikasta päätetään Kööpenhaminassa.

Vaikka saaren pinta-ala on yli 2,1 miljoonaa neliökilometriä, asuu sillä vain noin 56 000 ihmistä. Valtaosa Grönlannista on mannerjään peitossa.

Luonnonvaroistaan huolimatta Grönlannin talous on hyvin riippuvainen Tanskan taloudellisesta avusta, joka muodostaa noin 60 prosenttia sen budjetista.

Jatkoa Alaska-kaupoille?

Kyseessä ei olisi ensimmäinen kerta, kun Yhdysvallat ostaa arktisen maa-alueen toiselta maalta. Vuonna 1867 Yhdysvallat hankki Alaskan Venäjältä 7,2 miljoonalla dollarilla. Alaskasta tuli myöhemmin Yhdysvaltain osavaltio.

Presidentti Harry S. Truman olisi halunnut ostaa Grönlannin Tanskalta toisen maailmansodan jälkeen 100 miljoonalla dollarilla, mutta Tanska kieltäytyi kaupoista.

Yhdysvaltain ja Tanskan puolustusyhteistyö on kuitenkin antanut Yhdysvalloille mahdollisuuden hyödyntää Grönlannin aluetta sotilaallisesti, ja saaren luoteisosassa on Yhdysvaltojen lentotukikohta.

Arktisen alueen geopoliittinen merkitys on kasvanut 2010-luvulla, ja Kiina on yrittänyt rahoittaa lentokenttien rakentamista Grönlantiin. Yhdysvallat onnistui kuitenkin viime vuonna estämään sopimuksen, jolla Kiinan pelättiin saavan jalansijaa Grönlannissa.

Lisää aiheesta:

Kysely: Lähes kaikki Grönlannin asukkaat ovat henkilökohtaisesti kokeneet ilmastonmuutoksen vaikutuksen – ahdistusta ja pelkoa

Grönlanti sulaa lämpöaallon kourissa – katso videolta, kuinka jääpeite hupenee ennätysnopeasti

Ilmaston lämpenemisen yllättävä sivutuote – Grönlannista voi tulla maailman hiekkamarkkinoiden kuningas

Venäläinen Zalina Gabibulajeva sanoo, että hänet huijattiin liittymään terroristijärjestö Isisiin. Hän vietti kolme vuotta elämästään julman terrorijärjestön riveissä Syyriassa.

Nyt viiden lapsen äiti on palannut takaisin, ja elää Venäjälle kuuluvan Tšetšenian pääkaupungissa Groznyissa. Hän kiertää yhdessä neljän muun naisen kanssa Tšetšenian ja naapuritasavalta Ingušian kouluissa kertomassa kokemuksistaan.

– Meistä on hyötyä. Voimme kertoa uudelle sukupolvelle, mitä meille tapahtui, jotta he eivät tee samoja virheitä kuin me, Gabibulajeva sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelussa.

Gabibulajeva on kertonut kokemuksistaan myös monille tiedotusvälineille. Hän sanoo tuomitsevansa Isisin väkivallan, jota itse todisti Syyriassa.

– Niillä julmuuksilla ja kauhulla ei ole mitään tekemistä sharia-lain tai islamin kanssa, Gabibulajeva sanoo AFP:lle.

Gabibulajeva kiistää syyllistyneensä itse väkivaltaan, mutta väitettä ei voi vahvistaa.

Venäjä on evakuoinut noin 200 naista ja lasta

Monissa länsimaissa, kuten Suomessa, pohditaan yhä, pitäisikö Isisiin liittyneitä naisia tai heidän lapsiaan auttaa palaamaan kotimaahan Syyrian ja Irakin leireiltä ja vankiloista. Naiset saattavat olla turvallisuusuhka, mutta leirien olot ovat tappavan vaarallisia etenkin lapsille.

Venäjä tarttui toimeen jo muutama vuosi sitten. Tähän mennessä se on evakuoinut noin 200 naista ja lasta Syyriasta ja Irakista Venäjälle. Joukossa oli myös kurdijoukkojen leirillä virunut Zalina Gabibulajeva lapsineen.

Evakuoinnit ovat olleet kiistanalaisia. Niitä on puuhannut etenkin Tšetšenian autoritaarinen presidentti Ramzan Kadyrov, joka on pyrkinyt parantamaan julkisuuskuvaansa. Merkittävä osa Syyriaan lähteneistä venäläisistä on Tšetšeniasta ja sen naapuritasavalloista.

Sen sijaan Venäjän valtion turvallisuuskoneisto pitää naisia yhä uhkana. Vuoden 2017 jälkeen Venäjä onkin noutanut Syyriasta vain lapsia.

Naisia sopeutetaan yhteiskuntaan

Tšetšenian hallinto on kamppaillut Isisin taistelijoita ja muita jihadisteja vastaan kovin keinoin. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan epäiltyjä jihadisteja on kidutettu, ja heitä on kadonnut viranomaisten käsissä.

Sen sijaan Syyriasta Isisin riveistä palanneita naisia ei usein ole tuomittu rikoksista, vaan heitä on pyritty sopeuttamaan takaisin yhteiskuntaan.

Taustalla on sanomalehti The Guardianin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan vanhoillinen ajatus, jonka mukaan naiset ovat lähteneet Syyriaan aviomiestensä käskystä.

Zalina Gabibulajeva on kuitenkin kertonut The Guardian -lehdelle päättäneensä itse lähteä Syyriaan. Hän on kotoisin Tšetšenian naapuritasavallasta Dagestanista, ja oli lähtiessään paikallisen kapinallistaistelijan leski.

Hän kertoo avioituneensa Isisin alueella uudelleen, koska naimattomat naiset eivät voineet liikkua vapaasti. Vuonna 2017 hän pakeni uuden miehensä ja lastensa kanssa kurdien hallitsemalle alueelle.

Vapaaehtoisia kouluvierailuja?

Zalina Gabibulajeva on vakuuttanut haastatteluissa, ettei hän ole enää turvallisuusuhka. Hän kertoo olevansa yhä viranomaisten tarkkailussa.

Tšetšenian hallinnon ihmisoikeuskomission edustaja Heda Saratova vakuuttaa, että Gabibulajeva ja hänen kohtalontoverinsa tekevät kouluvierailuja vapaaehtoisesti. Väitettä on mahdoton vahvistaa.

– Heidän on vaikea puhua kokemuksistaan. Saamme heidät kuitenkin ymmärtämään, että se on tapa osoittaa katumusta, Saratova sanoo AFP:n haastattelussa.

Saratovan mukaan vierailut ovat paljon tehokkaampia kuin perinteinen valistus jihadismin vaaroista. Oppilaat ovat kiinnostuneita naisten kokemuksista ja kuuntelevat heidän varoituksiaan.

Lue myös:

Järjestö: Tšetšenia aloitti uudet homovainot – kaksi pidätettyä kidutettu hengiltä

Toteutuvatko lasten oikeudet, kun he joutuvat odottamaan al-Holin leirillä, että Suomi toimii? Asia ei ole millään tavalla mustavalkoinen, sanoo sisäministeri Ohisalo

Analyysi: Isis-leirin suomalaislapset ovat ensisijaisesti poliittinen ongelma, johon on tarjolla kaksi epäsuosittua ratkaisua

Lapset saamassa hoitopaikan taas koko päiväksi, vaikka vanhemmat olisivat kotona

Lapset saattavat taas ensi syksynä päästä kaikissa kunnissa kokopäiväiseen hoitoon, vaikka vanhemmat olisivat työttömiä tai hoitaisivat muita lapsia kotona. Hallituksen lupaama muutos on edennyt ripeästi ja se sisältyy myös valtiovarainministeriön budjettiehdotukseen. Tällä hetkellä osa kunnista ei tarjoa kokopäiväistä varhaiskasvatusta, jos lapsen vanhempi on kotona.

Lehti: Kaari Utrio lopettaa kirjailijan uransa

Kirjailija Kaari Utrio lopettaa pitkän uransa, kertoo Salon Seudun Sanomat. 77-vuotias Utrio kertoo lehdelle, että kaksi vuotta sitten julkaistu Hupsu rakkaus jää hänen viimeiseksi romaanikseen. Utrion ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin julkaistiin vuonna 1968.

Selvitystyö Uudenmaan alueen sote-erillisratkaisusta käynnistyy tänään

Maan hallitus on luvannut selvittää, voitaisiinko Uudenmaan alueella tehdä muusta maasta poikkeavia sote-ratkaisuja. Syynä on Uudenmaan suuri väkimäärä muihin maakuntiin verrattuna. Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin mahdolliset erillisratkaisut sotessa selvitetään tämän vuoden loppuun mennessä. Hallitus järjestää alueen kunnille suuren keskustelutilaisuuden iltapäivällä Helsingissä.

Näin opettajia lyödään ja kiusataan kouluissa

Aineenopettajana peruskoulussa toimiva Erja on tottunut siihen ajatukseen, että väkivalta on osa hänen työtään. Hän on saanut nyrkistä esimerkiksi välituntiselkkauksia selvittäessään. Peruskoulun opettajista lähes joka kuudes on kohdannut väkivaltaa työssään, selviää opettajien työolobarometristä.

Venäläinen Isis-vaimo kiertää nyt kouluissa, "jotta lapset eivät tee samoja virheitä kuin me"

Venäjä on evakuoinut Syyriasta ja Irakista pari sataa Isis-vaimoa ja lasta. Yksi heistä on Tshetsheniassa asuva Zalina Gabibulajeva. Hänellä on viisi lasta ja hän vietti Isisin alueella Syyriassa kolme vuotta. Hän sanoo tulleensa huijatuksi terroristijärjestön riveihin. Nyt hän kiertää neljän muun naisen kanssa kouluissa kertomassa kokemuksistaan ja varoittamassa lapsia ääri-islamilaisesta terrorismista.

Tänään on luvassa sadekuuroja Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä etelässä.

Perjantaina päivällä sadekuuroja liikkuu myös maan lounaisosassa, mutta muuten maan etelä- ja keskiosassa on poutaista, aurinkoista ja kesäisen lämmintä. Pohjoisessa on pilvisempää ja viileämpää. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin mielestä tulevien joukkomurhien estämiseksi on rakennettava mielisairaaloita. Trump kommentoi Yhdysvalloissa viime aikoina tehtyjä joukkoampumisia torstaina kannattajatilaisuudessaan New Hampshiressa.

Hän ei maininnut kannattajilleen mitään Yhdysvaltain aselainsäädäntöön esitetyistä tiukennuksista, kuten aseenostajien taustan tarkemmasta selvittämisestä. Sen sijaan puhuessaan toimittajille torstaina New Jerseyssa hän sanoi tukevansa mielekkäitä aseenostajien taustatarkistuksia.

– Emme halua hullujen omistavan aseita, Trump tokaisi.

Kannattajilleen New Hampshiressa hän vakuutti tukevansa Yhdysvaltain perustuslain takaamaa oikeutta omistaa ase.

– Emme voi vaikeuttaa lainkuuliaisten kansalaisten mahdollisuuksia puolustaa itseään, Trump painotti noin 12 000 kuulijalle.

"Lisää mielisairaaloita"

Trump sanoi yleisötilaisuudessa harkitsevansa uusien mielisairaaloiden rakennuttamista, jotta mieleltään häiriintyneet ja vaaralliset ihmiset saadaan pois kaduilta.

– Meillä ei enää ole sellaisia laitoksia, Trump totesi.

Uutistoimisto AFP:n haastatteleman Duken yliopiston psykiatrian professorin Jeffrey Swansonin mukaan ylivoimainen enemmistö niistä kymmenestä miljoonasta yhdysvaltalaisesta, jotka kärsivät vakavista mielenterveysongelmista, ei käyttäydy väkivaltaisesti. Swanson painottaa, että useimmilla joukkoampujilla ei ole tunnistettavia vakavia mielenterveysongelmia.

Yhteensä 31 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui kahdessa tuoreimmassa joukkoampumisessa Texasin El Pasossa ja Ohion Daytonissa.

Lisää aiheesta:

Yli 200 kaupungin pormestarit vaativat aselakien kiristyksiä Yhdysvalloissa – joukossa useita joukkoampumisen kokeneita kaupunkeja

Daytonin joukkoampuja tuki äärivasemmistoa ja teki lukiossa tappo- ja raiskauslistan opiskelijoista – "Hän nautti ihmisten pelottelusta"

Trump: Meidän on tuomittava kiihkomielisyys, rasismi ja valkoinen ylivalta – presidentti syytti väkivaltaisia videopelejä ja internetiä

Sandy Hookin kouluhyökkäyksestä konserttiammuskeluun Las Vegasissa – isojen joukkoampumisten lista Yhdysvalloissa tällä vuosikymmenellä on pitkä

Päiväkodeissa ympäri maata on ensi vuoden syksynä reilusti nykyistä enemmän kokopäiväisiä lapsia, jos hallitusohjelmassa luvattu muutos etenee tämän hetken suunnitelman mukaan.

Hallitus aikoo palauttaa kaikille lapsille oikeuden varhaiskasvatukseen koko päiväksi, vaikka vanhemmat olisivat työttöminä tai hoitaisivat perheen muita lapsia kotona.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mielestä varhaiskasvatuksen on oltava tasa-arvoisesti kaikkien lasten oikeus.

– Tällä hetkellä lasten oikeus varhaiskasvatukseen on riippuvainen siitä, missä kunnassa lapsen perhe asuu ja vanhempien asemasta työmarkkinoilla. Tämä on luonut eriarvoisuutta lasten välille eri puolilla Suomea, ministeri sanoo.

Subjektiivista varhaiskasvatusoikeutta koskevan muutoksen valmistelu on kesän aikana edennyt ripeästi. Luonnos lakimuutoksesta on tällä hetkellä lausuntokierroksella ja rahoitus käsitellään tämän syksyn budjettineuvotteluissa.

Valtiovarainministeriö kertoi keskiviikkona, että sen budjettiesitys sisältää määrärahaa varhaiskasvatusoikeuden laajentamiseen.

Osa kunnista rajaa hoitoaikaa, osa ei

Onko vanhemmilla mahdollisuus valita lapselleen kokopäiväinen hoito, riippuu tällä hetkellä perheen asuinpaikasta.

Edellisen hallituksen aikana tehty lakimuutos mahdollisti sen, että kunta voi rajata varhaiskasvatusoikeuden 20 tuntiin viikossa, jos lapsen vanhemmat ovat esimerkiksi työttöminä. Osa kunnista otti rajoituksen käyttöön, osa ei. Opetusministeriön keväällä 2019 tekemän kyselyn perusteella ainakin 135 kuntaa rajaa tänä vuonna varhaiskasvatusoikeutta.

Vantaa puolestaan päätti ensin rajata hoitotunteja, mutta viime syksynä rajaus poistettiin. Vantaalaisessa Illenpihan päiväkodissa muutos näkyi heti.

– Osapäiväryhmämme purkautui kokonaan ja siitä tuli kokopäiväryhmä. Kaikki asiakkaat vaihtoivat hoitomuotonsa kokopäiväiseksi, Illenpihan päiväkodin johtaja Sari Eskola sanoo.

Osa niistä perheistä, joilla on mahdollisuus, käyttää nyt kuitenkin hoitoaikaa joustavasti.

– Mielellään ei tulla heti kahdeksalta, vaan myöhemmin. On myös vapaapäiviä, Sari Eskola kertoo.

Koko Vantaalla kokopäiväisiä lapsia tupsahti vuodentakaisen uudistuksen myötä hoitoon yli tuhat eli 14 prosenttia enemmän aiempaan verrattuna. Täyden päivän hoidossa olevien lasten määrän lisääntyminen on myllertänyt Vantaan päiväkotien arkea.

– Suurin haaste on ollut kentällä sopeutua näin nopeisiin muutoksiin, Vantaan varhaiskasvatuksen johtaja Sole Askola-Vehviläinen toteaa.

Kokopäivähoidon mahdollisuuden palauttaminen kaikille lapsille on vaatinut Vantaalla kuusi uutta rakennusta ja lisää henkilökuntaa. Osa työntekijöistä on siirtynyt lyhyemmästä työajasta täyteen työaikaan. Samaan aikaan päivähoitoikäisten lasten määrä on Vantaalla kasvanut. Muutos on maksanut kaupungille 5,5 miljoonaa euroa.

Päiväkodin johtaja: yhteinen toiminta ja leikki tärkeää

Varhaiskasvatusoikeuden laajentaminen tarkoittaa sitä, että kokopäiväinen hoito on kaikille lapsille mahdollisuus, ei pakko.

Illenpihan päiväkodin johtaja Sari Eskola uskoo vanhempien itse tietävän, onko omalle lapselle parempi osallistua varhaiskasvatukseen kokopäiväisesti vai osa-aikaisesti. Hän korostaa, että päiväkotipäiviä kannattaa lyhentää ja vapaita kannattaa pitää, jos perheellä on siihen mahdollisuus.

– Ei lapsi varhaiskasvatuksessa nukkumalla ja syömällä saa mitään sen kummempaa kuin kotonakaan saisi. Mutta varhaiskasvatus sinänsä, yhteinen toiminta ja leikkiminen muiden kanssa on tosi tärkeää lapselle, Sari Eskola sanoo.

Vantaan varhaiskasvatuksen johtajan Sole Askola-Vehviläisen mukaan Suomessa on yleisesti vahva luottamus siihen, että laadukas varhaiskasvatus tukee kaikkien lasten kasvua ja oppimista. Hän nostaa lisäksi esiin joitakin esimerkkejä.

– Julkisessa keskustelussa on tuotu esille huoli maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen oppimisesta ja kotoutumisesta. Kokoaikainen varhaiskasvatus varmistaa näiden tavoitteiden toteutumisen, Askola-Vehviläinen sanoo.

Keskustelussa on hänen mukaansa noussut esiin myös se, että työttömien perheiden lasten etu on kokoaikaisessa varhaiskasvatuksessa. Tämä mahdollistaa perheiden osallistumisen työllisyystoimenpiteisiin ja työnhakuun.

Li Andersson: Varhaiskasvatus luo pohjaa koulussa oppimiselle

Opetusministeriön mukaan kokoaikaisen varhaiskasvatusoikeuden palauttaminen kaikille lapsille maksaisi valtionosuuksien lisäyksinä ensi vuonna noin 7 miljoonaa euroa ja vuodesta 2021 alkaen 17 miljoonaa euroa.

– Sillä on tarkoitus kattaa niiden kuntien kustannuksia, joissa varhaiskasvatusoikeuden rajaus on tehty ja joissa tilanne tämän lainmuutoksen seurauksena tulee muuttumaan, opetusministeri Li Andersson sanoo.

Anderssonin mielestä pieniin lapsiin ja varhaiskasvatukseen täytyy panostaa, vaikka uudistukset eivät ole ilmaisia.

– Panostukset varhaiskasvatukseen ovat hyvin kustannustehokas tapa edistää lasten tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksessa luodaan jo pohjaa oppimiselle, mitä tapahtuu koulunkäynnin aikana.

Opetusministeri pitää tässä vaiheessa varmana, että kaikilla lapsilla on ensi syksynä oikeus koko päivän varhaiskasvatukseen.

– Kyllä minä pidän sitä varmana. Mielestäni on tapahtunut aika iso asenneilmapiirin muutos. Ainakin itse toivon, että nyt Suomessa ymmärretään, että koulutus ja varhaiskasvatus pitää nähdä investointeina nuorimpiin kansalaisiin, heidän hyvinvointiinsa ja oppimiseensa, Li Andersson sanoo.

Pidätkö itseäsi älykkäänä? Oletko onnitellut itseäsi siitä, kuinka korkean pistemäärän sait Mensan testeissä? No jaa – hyvä sinulle, mutta minä en onnittele. Saatat hyvinkin olla väärässä.

Itse asiassa älykkyys voi toimia sinua vastaan. Jos olet tottunut olemaan aina oikeassa, saanut parhaat arvosanat kokeista ja päässyt huippuduuneihin, sinusta tulee lopulta niin itsevarma, että kuvittelet olevasi oikeassa kaikessa muussakin – vaikkapa sijoittamisessa. Todellisuudessa sijoitusmarkkinat eivät piittaa tuon taivaallista neroudestasi.

Tämän toteaa esimerkiksi sijoitusammattilainen Ben Carlson, jonka mukaan vaikkapa lääkärit, juristit ja insinöörit ovat yleensä koulutettuja, huippuälykkäitä ihmisiä – mutta usein todella huonoja sijoittajia.

Tämä johtuu siitä, että he kuvittelevat menestyksen yhdellä elämän osa-alueella johtavan automaattisesti menestykseen muilla alueilla. Tämähän ei tietenkään pidä paikkaansa. Päinvastoin fiksut ihmiset tekevät Carlsonin mukaan usein huonoimpia päätöksiä, koska he ovat yli-itsevarmoja, ajattelevat asioita liikaa ja tekevät niistä liian monimutkaisia.

Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.

Ruotsalaisprofessori Hans Rosling on osoittanut, kuinka häkellyttävän huonosti me olemme perillä maailman tilasta. Roslingin testissä kysytään yksinkertaisia, maailman väestöön liittyviä kysymyksiä. Hän antaa niihin kolme vastausvaihtoehtoa.

Roslingin mukaan simpanssitkin tietävät maailmasta enemmän kuin me ihmiset. Hänen mukaansa hän voisi raapustaa vastausvaihtoehdot banaaneihin ja pyytää simpansseja noukkimaan banaaneja umpimähkään – ja nämä pärjäisivät paremmin kuin koehenkilöt tyypillisesti pärjäävät hänen testissään. Oletushan on, että jos banaanit poimisi umpimähkään, joka kolmas vastaus olisi oikea.

Samaa tietovajetta potevat myös koulutetut ihmiset: yritysjohtajat, poliitikot, toimittajat.

“Journalistien tiedot ovat yhtä tuhoisia kuin lento-onnettomuus”, Rosling on todennut.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston työelämäprofessori Atte Jääskeläinen kuvaa kirjassaan “Mitä tapahtuu huomenna, kun tekoäly poistaa järjettömyydet”, kuinka hän istui Roslingin luennolla ja todisti omin silmin, kuinka huonosti eurooppalaiset päätoimittajat olivat perillä maailman tilasta.

Ihmisten omat olettamukset ja ennakkokäsitykset sotkevat päättelyn. Kun tieto ei vastaa omia uskomuksia, uskomukset vievät helposti voiton.

Jos meillä on vahva maailmankuva, emme helposti hyväksy sitä vastaan sotivaa tietoa tai tutkimusta. Sen sijaan omaa ideologiaamme vahvistavan tiedon hyväksymme mukisematta, jopa innokkaasti.

Älykkäät ihmiset voivat olla jopa alttiimpia kognitiivisille vinoumille, koska he ovat parempia keksimään omaa maailmankuvaansa vahvistavia perusteluita – keksimään parempia tarinoita omien uskomustensa tueksi.

Yalen yliopiston professori Dan Kahan toteaa, että jos ihmisen identiteetti rakentuu jonkin asian vastustamiselle tai puolustamiselle, lisääntyvä tutkimustieto ei helpolla muuta hänen näkemyksiään.

Päinvastoin, ihmiset, joilla on hyvä laskutaito, luulevat muita herkemmin, että tutkimukset tukevat heidän omia ennakkokäsityksiään tai poliittista näkemystään.

Kuuluisassa ihovoidekokeessaan Kahan jakoi koehenkilöt ryhmiin laskutaidon ja poliittisten näkemysten perusteella. Sitten hän esitteli uuden ihottumavoiteen ja antoi keksittyjä lukuja siitä, kuinka monen voidetta käyttäneen potilaan ihottuma oli parantunut ja kuinka monen heikentynyt. Koehenkilöiden piti lukujen perusteella arvioida voiteen teho. Huonosti laskevat selviytyivät tehtävästä heikommin, kuten odottaa saattaa.

Tutkimuksen toisessa osassa osallistujille annettiin arvioitaviksi täsmälleen samat luvut kuin ihottumavoideosiossa, mutta nyt niiden väitettiin kuvaavan sitä, kuinka käsiaseiden kieltäminen vaikuttaa rikollisuuteen.

Yllättäen poliittinen kanta vaikutti laskemistaitoon: nyt matemaattisesti lahjakkaat, liberaalit asekiellon puoltajat osuivat oikeaan tulokseen vain, jos luvut sopivat heidän ideologiaansa, eli osoittivat aselain tiukentamisen vähentävän rikoksia. Kieltoa vastustaville konservatiiveille kävi päinvastoin: he osuivat oikeaan, jos luvut osoittivat aselakien kiristämisen lisäävän rikollisuutta.

Väärään päättelyyn turvautuivat tutkimuksessa todennäköisimmin ryhmän parhaat laskijat – ideologiasta riippumatta.

Kahan arvelee yllättävän tuloksen johtuvan siitä, että oman viiteryhmän vastainen näkemys saattaa koitua kohtalokkaaksi, joten on järkevää sopeutua ryhmän näkemyksiin eikä uskoa edessä olevaa dataa. Ihmiset eivät ensi sijassa pyrkineet totuuteen vaan saamaan hyväksyntää omalta viiteryhmältään.

Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.

Vuonna 2019 on helppo nauraa keskiaikaisten noitavainojen järjettömyydelle, mutta noina pimeinä aikoina olisi ollut potentiaalisesti hengenvaarallista todeta, ettei noitia ole olemassakaan. Oli turvallisempaa myötäillä inkvisiittoreita. Mitä älykkäämpi henkilö, sitä varmemmin hän ymmärsi, millainen hinta suun avaamisella voisi olla.

Tästä johtuu Kahanin mukaan myös se, miksi todellisuudet ovat polarisoituneet ja miksi tappelemme esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, rokotteista ja vaikkapa aselaeista. Fiksutkin ihmiset levittävät tietoa, joka tukee heidän näkemyksiään ja pönkittää heidän asemaansa omassa viiteryhmässään – muiden samanmielisten keskellä, osana laumaa.

Eikä mikään määrä korjaavaa informaatiota saa heitä välttämättä muuttamaan kantaansa – pikemminkin se voi sementoida sen entistä vahvemmin.

Sanna Ukkola

Kirjoittaja on Ylen toimittaja ja Sannikka & Ukkolan juontaja, joka tykkää maailman katselemisesta vähän vinosti. Blogissaan hän käsittelee erityisesti terveyttä, tiedettä ja hyvinvointia.

Aiheesta voi keskustella perjantaina 16.8. klo 16.00 asti.

Lue myös:

Katri Saarikiven kolumni: Ongelmanratkaisu politiikassa tyssää jengimentaliteettiin

Sanna Ukkola: Sinut haudataan kohta

Sanna Ukkola: Mitään ei saa enää sanoa -hokema ärsyttää monia, mutta siinä piilee myös totuuden siemen

Ryhmä kiinalaisia koululaisia ja heidän huoltajiaan on Suomessa tutustumassa kouluun. Kohde on Jämsän Kuoreveden yhtenäiskoulu. Ryhmä on ollut tutustumassa myös suomalaiseen metsään, oppainaan suomalaiskoululaiset.

– Olin ensimmäistä kertaa metsässä. Pidin siitä, koska siellä oli hiljaista ja kaunista, kertoo Shanghaissa asuva 10-vuotias Veronica Zhou sujuvalla englannilla.

Oppaina metsässä olivat Kuoreveden yhtenäiskoulun 9.-luokkalaiset tytöt.

– Ryhmässäni oli vähän alle 10-vuotiaita, joiden kanssa oli mukava jutella. He osasivat puhua englanniksi ja samalla tutkailtiin luontoa, kertoo Essi Holmala.

– Tämä on pieni koulu: on ihme, jos tänne tulee porukkaa ulkomailta. Maria Reponen Kuoreveden yhtenäiskoulusta.

Kiinalaisoppilaiden tehtävänä oli kuvata tabletille muun muassa mustikka, naava, jäkälä, sammal ja muutamia puita.

Suomalaista ilmiöpohjaista oppimista kiinalaisille

Englanninkielisestä yksityiskoulusta tulevat kiinalaiset oppilaat tutustuivat Kuorevedellä muun muassa ilmiöpohjaiseen oppimiseen. Aiheena oli kerätä syksyn satoa metsästä.

– Metsään menimme senkin vuoksi, että vieraamme pääsevät autenttiseen ympäristöön näkemään suomalaisia marjoja. Tutkimme ja maistelimme niitä jo eilen täällä koululla, kertoo Kuoreveden yhtenäiskoulun rehtori Minna Kinnunen.

Kiinalaiset äidit arvostivat myös sitä, että ilma on Suomessa puhdas ja raikas.

Liian hiljaista, uni ei tule

Kiinalaisryhmä on vieraillut myös ammattiopetusta tarjoavassa Gradia Jämsässä. Siellä heille esiteltiin suomalaista ammatillista koulutusta.

– Suomalaiset vanhemmat antavat nuoren itse valita opiskelupaikan. Tämä on todellinen kulttuurishokki meille, huudahtaa Pekingissä asuva äiti Jin Zhenyu.

Hänen mukaansa Kiinassa vanhemmat haluavat vaikuttaa vahvasti nuorten valintoihin ja opiskelupaikkoihin. Vanhemmat myös pitävät hyviä arvosanoja tärkeinä.

Suomessa isät ovat enemmän perhekeskeisiä kuin kiinalaisisät.

– Meille kerrottiin, että monet isät ottavat osaa perheen arkeen enemmän kuin meillä Kiinassa. Kiinan kansantalous kehittyy nopeasti, joten työ tai ura menee perheen edelle, kertoo puolestaan pekingiläinen äiti Zhao Xiaolei.

Kiinalaiset ovat yöpyneet Matkailukeskus Himoksessa, jossa he soudellet ja pelailleet järvellä.

– Aluksi oli todellakin liian hiljaista, mutta muutaman yön jälkeen olen nukkunut hyvin, kertoo Zhao Xiaolei.

Annin marjatilalla Kauhavalla levittäytyy 18 kasvutunnelia pohjalaisessa maisemassa laajalle.

Viime vuonna rakennetut uudet tunnelit elävät elokuussa melkeinpä hiljaiseloa, sillä mansikkakausi alkaa olla lopuillaan. Sen sijaan pihapiirissä sijaitsevat vanhemmat tunnelit pursuvat punaisia vadelmia. Vadelmakausi on elokuussa vielä kuumimmillaan ja tilalla työskentelee useita ukrainalaisia poimijoita satoa keräämässä.

Tilan emäntä Arja Raatikainen laajensi viime vuonna tunnelikasvatusta ja rakensi marjoilleen hehtaarin verran lisää sääsuojaa. Tänä vuonna muovihuoneissa on kasvanut 2300 vadelman tainta ja 70–80 000 mansikan tainta. Jonkin verran kasvaa myös pensasmustikkaa.

Miljoonien satsaus Suomessa

Raatikainen on yksi niistä monista marjankasvattajista, jotka ovat investoineet kasvutunneleihin tai kausihuoneisiin.

Ruokaviraston tietojärjestelmistä selviää, että viime vuosina noita investointeja on tehty Suomessa miljoonilla euroilla. Eniten sääsuojia marjoille on rakennettu Pohjois-Savossa ja Varsinais-Suomessa.

Ensimmäiset sääsuojat rakennettiin Keski-Euroopan ja Britannian esimerkkejä mukaillen. Sittemmin kotimaan hyvät kokemukset ovat innostaneet muitakin, tietää kuusi vuotta marjatilaa emännöinyt ja ProAgrian neuvojana työskentelevä Arja Raatikainen.

– Kausihuone tuo kasvatukseen joustavuutta. Taimet vaihdetaan katteen alla joka vuosi, jolloin lajikkeita ja kasveja voi vaihtaa nopealla tahdilla. Taimia on myös tiheämmässä, jolloin keskisato nousee. Rinnalla on myös avomaan viljelyä.

Suojan alla marjat eivät kärsi rankkasateista tai tuulista ja niiden laatu ja kestävyys ovat hyviä. Jos marjat on nostettu kasvatuspöydille, niitä on helppo ja nopea poimia.

Toisaalta hyvissä olosuhteissa myös taudit ja tuholaiset lisääntyvät nopeasti eli suojan alla kasvavia kasvustoja on tarkkailtava tiiviisti.

Tunneleihin vettä ja ravinteita

Annin marjatilan emäntä näyttää tilansa aivokeskusta. Sieltä, isoista tankeista, lähtevät automatisoidusti erilaiset ravinteet kasvien juurille. Kastelu on järjestetty myös automatisoidusti, tihku- tai tippakasteluna suoraan juureen.

Kasvutunneli muistuttaa kasvihuonetta, mutta on avoimempi rakennelma teräsrunkoineen ja muovikatteineen. Sitä ei kannata lämmittää, eikä sinne kannata asentaa lisävalaistusta.

Silti kasvutunnelin tai kausihuoneen avulla satokautta voi jatkaa sekä alku- että loppupäästä. Osa kasvattajista saa satoa touko-syyskuun ajan.

Juuri pitemmän satokauden vuoksi myös kokkolalainen marjatilallinen Veli-Matti Jukkola asensi aikanaan vadelmille ja mansikoille tunnelit. Hauhtosen marjatilalla marjaa kypsyy myös avomaalla.

– Meidän tilalla kasvihuone- ja tunneliviljely on ajoitettu niin, että näistä kausihuoneista tulee satoa ennen pääsatokauden alkua. Kun pääsatokausi alkaa, niin tunnelipoiminta lopetetaan.

Viljelijöillä on hyviä kokemuksia marjankasvatuksesta suojien alla. Haittapuolena ovat menetelmän kalleus ja teknisyys.

Arja Raatikainen laskee, että hehtaaria kohden tunneli-investointiin saa uppoamaan 100–200 000 euroa. Kokonaiskustannus riippuu materiaaleista, joita rakentamisessa käytetään. Lisäksi vuosittain syntyy kustannuksia taimien ostamisesta, kastelusta, ravinteista ja muusta tekniikasta.

"Marjanviljely on murroksessa"

Viime vuosina viljelijät ovat saaneet tunneli-investointeihinsa investointitukea sekä avustusta. Avustus on 30 prosenttia kokonaiskustannuksista ja laina 60 prosenttia. Tuki on selvästi lisännyt rohkeutta kokeilla suojan alla kasvattamista.

– Tuki on yksi tärkeä syy siihen, että katteisiin investoidaan. Tällä hetkellä suomalaisessa marjojen tuotannossa on murros menossa, sillä monet tilat ovat aloittamassa tunnelituotantoa. Ehkä kymmenen vuoden päästä nähdään, moniko siirtyi siihen kokonaan. Kehitys on tuttu muualta maailmasta, miettii Annin marjatilan emäntä.

Suomen marjanviljelyn keskittymässä Suonenjoella ja lähialueilla ProAgrian asiantuntijana työskentelevä Heikki Inkeroinen ymmärtää, että viljelijät haluavat marjansa suojaan, sillä sääolosuhteet ovat viime vuosina olleet todella vaihtelevia. Muovin alla satotaso saadaan vakiinnutettua tietylle tasolle.

Inkeroinen kuitenkin heittää palloa kuluttajan suuntaan. Suomalainen kun on tottunut pakastemarjaan.

– Nämä investoinnit kannattavat, jos kuluttajat oppivat käyttämään tuoremarjaa. Kausihuoneissa tuotantokustannukset ovat niin korkeita, ettei siellä kannata tuottaa pakasteeseen marjaa. Siellä kasvaa hyvälaatuista marjaa, jota kannattaa myydä rasiakaupalla kaupoissa.

Kauhavalainen marjatilan emäntä Arja Raatikainen on luottavainen marjojen kulutuksen suhteen. Marjojen syönti on hänen tietojensa mukaansa kasvanut maailmanlaajuisesti viime vuosina. Kun on tarjontaa, on myös kysyntää.

Lue täältä lisää Ylen artikkeleita aiheesta marjanviljely.

Poliisi on ottanut kiinni miehen, jota epäillään Lahdessa tehdyistä katuryöstöistä. Poliisi otti kiinni torstaina 18-vuotiaan lahtelaisen Lahden keskustassa.

Miestä epäillään useista ryöstöistä, joissa uhrit olivat nuoria ja yksi heistä alaikäinen. Heiltä vietiin puhelimia.

Poliisi julkaisi epäillystä useita valvontakamerakuvia, ja kiittää yleisövihjeistä.

Rinteen hallitus pääsi sote-uudistuksesta sopimukseen jo ennen kuin hallitusohjelma julkaistiin. Surullisen kuuluisa uudistushanke haluttiin alta pois hiertämästä hallitusneuvotteluja.

Itsehallinnollisten maakuntien määräksi päätettiin 18. Hallitusohjelman mukaan palvelut ovat pääosin julkisia. Yritykset ja kolmas sektori täydentävät palveluja.

Syksyn aikana sovittiin selvitettäväksi se, mihin hallitusneuvotteluissa ei haluttu juuttua. Minkä taakseen jättää sen edestään löytää, on totta taas.

Vuoden loppuun mennessä on nyt selvitettävä paitsi kuntien mahdollinen tuottajuus, myös Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisu yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa.

Takkuaminen alkoi jo ennen aloittamista

Uudenmaan erillisratkaisun selvittäminen alkaa virallisesti tänään perjantaina keskustelutilaisuudella. Sinne on kutsuttu Uudeltamaalta 26 kunnan ja kaupungin virka- ja luottamusmiesjohtoa.

Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.

Heinäkuun loppupuolella Helsinki kaipaili jo kutsua tapaamiseen. Elokuun alussa Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) arvosteli Helsingin Sanomissa palaverin ajankohtaa, koska samana päivänä Helsingin juhlaviikkojen avajaisiin osallistuu koko Helsingin kaupungin johto.

Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, vain tämä syksy.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila taas totesi Ylelle, että Helsingin kokoisesta organisaatiosta pitäisi löytyä edustaja kyseiseen iltapäivätilaisuuteen siitä huolimatta, että samalle päivälle osuu juhlaviikon avajaistapahtuma.

Tällainen sanailu ei lupaa hyvää, koska aikaa selvitystyölle ei ole kuin muutama kuukausi.

Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.

Erillisratkaisua ei etsitä Uudellamaalla ensimmäistä kertaa

Vuosien kuluessa Uudellemaalle on kaavailtu monenlaisia ratkaisuja. Historia osoittaa, että toimivaa ratkaisua voi olla vaikea löytää.

Keväällä 2016 Sipilän hallitus antoi pääkaupunkiseudun kaupungeille mahdollisuuden kehittää oma mallinsa, koska pääkaupunkiseutu eroaa monin tavoin muusta Suomesta.

Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten ehdotus oli vain kolme sivua pitkä ja varsin suppea. Mahtoivatko tekijät uskoa siihen itsekään.

Asiat ovat alkaneet mennä solmuun jo ennen kuin on päästy edes alkuun.

Erillisratkaisun lähtökohta oli, että Suomessa on 18 maakuntaa ja pääkaupunkiseudun erityislainsäädäntöalue.

Kunnat halusivat perustaa neljän kunnan yhteisen organisaation. Perusterveydenhuollon ja siihen läheisesti kytkeytyvän erikoissairaanhoidon sekä sosiaalitoimen palvelut. Uudenmaan maakunnan laajuinen HUS olisi vastannut vaativasta erikoissairaanhoidosta.

Kunnat ehdottivat myös, että valtion pääkaupunkiseudun alueelta keräämät rahat kohdistetaan suoraan pääkaupunkiseudun sote-alueelle.

Hallitus ei pitänyt ehdotusta toteuttamiskelpoisena. Se arvioi, että perustuslain 19 §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluiden yhdenvertaisen saatavuuden näkökulmasta kaupunkien ehdotuksessa ei ollut riittäviä perusteita erillisratkaisulle.

Perustuslaillisista syistä puhui myös silloinen sote-uudistuksen projektinjohtaja Tuomas Pöysti Ylen haastattelussa.

Hän sanoi tuolloin, että valtakunnallisesta lainsäädännöstä poikkeaminen on mahdollista, kun siihen on riittävästi perusteltuja syitä. Hänen mukaansa alueella kuitenkin täytyisi olla enemmän poikkeavia olosuhteita, joiden vuoksi valtakunnallinen malli ei toimi.

Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.

Helsinki teki uuden yrityksen keväällä 2018. Sen ehdotuksessa Uudellemaalle olisi yhden maakunnan sijaan tullut sekä pääkaupunkiseudun että Uudenmaan maakunta.

Tuolloinkaan ratkaisua ei löytynyt. Juha Sipilä (kesk.) sanoi pääministerin haastattelutunnilla, että Vapaavuoren tammi–helmikuun vaihteessa tullut ehdotus tutkittiin huolella ja virkamiehet katsoivat, oliko asiassa vielä tässä vaiheessa tehtävissä jotakin.

Pääministerin mukaan ehdotuksessa kuitenkin oli sekä sisällöllisiä että aikataulullisia ongelmia ja virkamiesten selkeä näkemys oli, että siihen ei voida mennä.

Johtopäätös lähihistoriasta on, että erillisratkaisua työstäville on luvassa vaikea syksy. On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomiosi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.

Voiko maakuntia olla kohta enemmän kuin on sovittu?

Pääkaupunkiseudun erillisratkaisua on virkavalmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä kesän aikana. Poliittisia linjauksia ei vielä ole tehty.

Hallitusohjelma sanoo selvästi, että maakuntien määrä on 18. Jos erillisratkaisu löydetään, onko maakuntien määrä silti 18 ja Uudenmaan maakunnan hallinto järjestetään eri tavoin kuin muualla Suomessa?

Vai voisiko maakuntia olla enemmän kuin hallitusohjelmaan on kirjattu? Haluavatko ja pystyvätkö hallituspuolueet muuttamaan hallitusohjelmaa?

Valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.

Entäs Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) pilkkominen?

HUS:n toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi heti uuden hallituksen sote-suunnitelmien selvittyä, että kokonaisuutena HUS on erittäin toimiva konsepti, eikä sen pilkkominen tai jakaminen ole millään muotoa järkevää. HUS:in pilkkomista vastustaa myös moni muu.

Haluaako hallitus asettaa erillisratkaisun ehdoksi sen, ettei HUS:ia pilkota? Vai antaako hallitus ihan muita reunaehtoja? Se selvinnee ihan lähiaikoina.

Erillisratkaisun malleista on suoranainen ruuhka – tai pula

Vaihtoehtoisia malleja erillisratkaisulle voi olla monia, tai ei yhtään.

Yksi voisi olla sellainen, että Uudellamaalla on yksi maakunta järjestäjänä ja 3-5 kuntatuottajaa kuntayhtymämuodossa. Näistä yksi olisi Helsinki.

Toinen malli voisi rakentua sille, että Uudellamaalla on useita maakuntia, esimerkiksi Länsi-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Vantaan ja Keravan ja Helsingin maakunta. HUS pilkottaisiin maakuntien kesken.

Kolmannessa mallissa Uudellamaalla voisi vaikkapa olla useita maakuntia ja HUS olisi maakuntien yhteistoimintaorganisaationa.

On vaikeaa löytää ratkaisu, joka huomioisi Uudenmaan erityispiirteet ja samalla täyttäisi perustuslain vaatimukset yhdenvertaisesta kohtelusta.

Neljännessä mallissa taas olisi yksi maakunta, mutta tuottaminen organisoitaisiin maakunnan sisällä aluelautakuntamallilla, jossa otettaisiin huomioon alueen poliittinen jakauma.

Viides malli voisi rakentua siten, että Uudellamaalla olisi kaksi maakuntaa: Helsinki ja muu Uusimaa.

Tulevina kuukausina on ratkaistava olisiko malli jokin näistä, vai vielä jokin muu. Ja kaiken huipuksi ratkaisu voi olla myös se, että Uudellemaalle ei tehdä mitään erillisratkaisua, koska toimivaa ei löydetä.

Avainministeriöiden täytyy lopettaa kiistelynsä

Valtiovarainministeriön (VM) ja sosiaali- ja terveysministeriön (STM) kissan hännän veto alkoi jo hallitusneuvotteluissa. Kysymys on vallasta, ja siitä kuka tekee mitäkin.

Kesäkuun toisessa lisätalousarvioesityksessä valtiovarainministeriölle osoitettiin rauenneen sote-uudistuksen toimeenpanoon liittyviä määrärahoja. Määrärahaa voidaan käyttää esimerkiksi tietojärjestelmien yhteensovittamiseen, valtakunnalliseen ICT-valmisteluun ja tuottavuutta edistäviin toimenpiteisiin.

Parhaimmillaan tällä parilla sadalla miljoonalla voidaan tukea merkittävästi sote-uudistuksen toimeenpanoa ja jatkaa viime hallituskaudella tehtyä valmistelutyötä.

Ja käänteisesti, jos rahojen käyttö ei kulje yhtä jalkaa valmistelun kanssa, se voi johtaa polulle, joka ei ole tulevan sote-uudistuksen mukainen tai jopa ristiriidassa sen kanssa. Varoittava esimerkki tästä ovat kohta päättyvät Sipilän hallituksen valinnanvapauskokeilut.

Pahimmillaan kiistely Uudestamaasta ja Helsingistä voi jumittaa koko sote-uudistuksen.

Kenelle määrärahat kuuluvat, VM:lle vai STM:lle vai kummallekin? Kuka johtaa ja mitä? Käytetäänkö rahaa vain sote-uudistukseen vai yleisemminkin kuntien tuottavuuden lisäämiseen ja kuinka paljon mihinkin?

STM:n ja VM:n toimiva työnjako on edellytys, että niin erillisselvitysten kuin koko uudistuksen tekemisessä onnistutaan. Hyvä mahdollisuus työnjaon selkeyttämiseen on vaikkapa tänään perjantaina sote-ministerityöryhmässä.

Sote-uudistuksen uusi tuotantokausi on jälleen alkamassa

Nyt istuva hallitus on neljäs, joka jatkaa sote-saagaa.

Mikäli Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisuun päädytään, se voi vaikuttaa muun muassa uudistuksen rahoitukseen, aluejakoon samoin kuin henkilöstö- ja omaisuuden siirtoratkaisuihin.

Erillisratkaisu on myös käsiteltävä eduskunnassa samassa yhteydessä kuin muutkin keskeiset sote-lait. Ratkaisulla ja sen ajoituksella on siis väliä.

Ja taas kerran aikaa ei ole yhtään liikaa, hallitusohjelman mukaan vain tämä syksy.

Aiheesta voi keskustella kol 22.00 asti.

Lue myös:

Analyysi: Rinteen sote-pakasta pullahti voitto keskustalle, demarit näyttivät yksityisille firmoille kaapin paikan

Analyysi: Juuri kun luulit, että se on ohi – soten paluu

Hallitus aikoo korottaa poliittisille puolueille maksettavaa puoluetukea.

Valtioneuvoston kanslia myöntää tänä vuonna puolueiden tukemiseen reilu 29 miljoonaa euroa. Ensi vuodeksi summaa esitetään korotettavaksi yli 35 miljoonaan euroon. Korotus on kokonaisuudessaan kuusi miljoonaa euroa.

Puoluetuen tasoa laskettiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen alkuaikoina. Vuonna 2014 puoluetukea maksettiin 34 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 32 miljoonaa euroa.

Myös eduskunta-avustajien palkkauksiin tarkoitettu määräraha nousee.

Tiedot käyvät ilmi valtiovarainministeriön tänään julkaisemasta budjettiesityksestä. Esitys on tarkasteltavissa valtiovarainministeriön palvelussa, osoitteessa budjetti.vm.fi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi ehdotuksensa päälinjoista jo keskiviikkona.

• Lue myös: Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

• Lue myös: Päiväkotiryhmät pienenevät, polttoaineet kallistuvat, eläkkeet nousevat – Nämä kuusi asiaa ensi vuoden budjettiehdotuksesta kannattaa tietää

Valtionvarainministeriö toimittaa budjettiesityksensä ministeriöille, joiden kanssa se käy erilliset neuvottelut vielä 28.–29. elokuuta. Lopullinen budjetti valmistuu hallituksen budjettiriihessä syyskuun puolivälin tienoilla.

Opetus- ja kulttuuriministeriö jäi nuolemaan näppejään

Valtiovarainministeriön ehdotuksessa yliopistoille kohdennetaan 10 miljoonan euron vahvistus perusrahoitukseen. Ammattikorkeakouluille myönnetään puolestaan 5 miljoonaa euroa lisää.

Lisäpanostukset jäävät kauas opetus- ja kulttuuriministeriön toiveista. Ylen tietojen mukaan ministeriö esitti yliopistoille 40 miljoonan euron ja ammattikorkeakouluille 20 miljoonan euron vahvistusta perusrahoitukseen.

Tämän korkuisista korotuksista puhutaan myös Antti Rinteen (sd.) hallituksen hallitusohjelmassa.

Kerromme kohta lisää budjettiehdotuksen yksityiskohdista.

Valtiovarainministeri Mika Lintilälle (kesk.) tuli yllätyksenä pääministeri Antti Rinteen (sd.) lupaus palkansaajien ostovoiman pitämisestä ennallaan ensi vuonna.

Veronmaksajain keskusliiton laskelmien mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyvä palkansaajamaksujen nousu nostaa tuloveroprosenttia puoli prosenttiyksikköä, mikä merkitsisi keskituloiselle noin 250 euron menetystä vuodessa.

Pääministeri Antti Rinne lupaili Ylen haastattelussa torstaina, että hallitus ei päästä ostovoimaa heikkenemään. Lintilän mukaan hallitus ei voi sitä luvata.

– Sivukulut ratkeavat eri pöydässä, ei hallituksen pöydässä, sanoi Lintilä Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa tänä aamuna.

Oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo (kok.) on ehdottanut, että kilpailukykysopimuksen aiheuttamat ansiomenetykset keskituloisille pitäisi korvata veronkevennyksillä. Lintilä totesi keskiviikkona, että sivukulut kuuluvat työmarkkinaosapuolten kontolle.

– Elokuun lopussa saadaan tarkat luvut. Työttömyysvakuutusmaksussa on todennäköisesti mahdollisuutta tiputtaa jonkin verran parantuneen työllisyystilanteen takia, sanoo Lintilä.

Lintilän mukaan hallitus on varautunut 200 miljoonan euron ansiotuloveron kevennykseen pieni- ja keskituloisille.

– Meillä ei ole suoraan varattu rahaa mahdolliseen kiristymiseen, joka tulee välillisten kautta, enkä pidä sitä viisaana. Se olisi viesti hallitukselta työmarkkinapuolelle, että se voi tehdä omat ratkaisunsa ja me kuittaamme laskun, Lintilä sanoo.

Lintilän mukaan se olisi askel kohti tasaveroa, jota hän ei kannata.

Yle tavoitti pääministeri Rinteen perjantaina, mutta Rinne ei halunnut ottaa kantaa Lintilän tulkintaan. Rinne kuitenkin sanoo, että ostovoiman kasvua voidaan taata monin tavoin, joista yksi on esimerkiksi työllisyyden kasvattaminen.

Lue lisää:

Rinne budjetista: Huolehdimme siitä, että ihmisten ostovoima kasvaa

Orpo tyrmää Lintilän budjettiesityksen: "Lisätään miljardi pysyviä menoja, kun tuloista ei ole vielä tietoa"

Suomen vaikuttavin some-vaikuttaja on 24-vuotias tubettaja Mmiisas eli Miisa Rotola-Pukkila. Asia selviää sosiaalisen median seurantaan ja analytiikkaan keskittyneen Meltwaterin julkaisemasta selvityksestä.

Mmiisas tavoittaa Youtube-videoillaan keskimäärin yli 100 000 suomalaista. Instagramissa hänellä on lähes 430 000 seuraajaa. Rotola-Pukkilan kanavat tavoittavat enimmäkseen alle 25-vuotiaita naisia, joita kiinnostavat esimerkiksi musiikki, matkustaminen, opiskelu ja valokuvaus, Meltwaterin tiedotteessa kerrotaan.

Toiseksi tärkein vaikuttaja on tubettaja Lakko eli Eric Savolainen, jonka Youtube-kanavalla on noin 550 000 seuraajaa.

Kolmanneksi vaikuttavimmaksi nousi tubettaja Roni Bäck. Hänen kanavallaan on lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Selvityksessä on vertailtu 40 000 suomalaisen sosiaalisen median vaikuttajan ja mikrovaikuttajan dataa. Selvityksessä huomioitiin vaikuttavuus eri sosiaalisen median alustoilla ja tarkasteltiin esimerkiksi, kuinka sitouttavaa vaikuttajan sisältö on ja kuinka hänen seuraajamääränsä kehittyvät.

Selvityksen ulkopuolelle jätettiin muusikot, meemitilit ja televisiosta tutut julkkikset.

Lue lisää:

"Käytin kerran vahingossa eläintestattua kosmetiikkaa ja seuraajat huomasivat heti" – tubettaja Mmiisas miettii tarkkaan, mitä tubessa julkaisee

"Tubettajista tykätään, koska meidät tunnetaan" – Tubettaja Mmiisas perää persoonia myös perinteiseen mediaan, katso Päivän Pointti -keskustelu videolta

Suosittu tubettaja Mmiisas ottaa kantaa ympäristöasioihin ja saa kritiikkiä omista valinnoistaan: "Ekokyttäys on somevaikuttajien riesa"

Yle uutisoi tällä viikolla NinjasPlay-pelistä, joka alkoi vahinkoklikkauksella laskuttaa jatkuvalla viikkoveloituksella ihmisten puhelinlaskulta. Tuolloin vielä puhelinoperaattori Telia katsoi, että vastuu ostoksista on asiakkailla. Pelistä laskuttava Wireless Works vakuutti toimivansa lain ja sääntöjen mukaisesti.

Lue lisää: Lapsen vahinkoklikkaus Youtubessa on johtanut yllätyslaskuihin – ilmiö työllistää sekä operaattoreita että kuluttajaviranomaisia

Ylelle kerrottujen kuluttajien kokemusten mukaan NinjasPlay ei ole toiminut sääntöjen mukaisesti. Vahvistusviestiä tilauksesta ei ole tullut, ja jatkuvasta tilauksesta kertova viesti on näyttänyt tökeröltä mainosviestiltä.

Nyt Telia on ryhtynyt toimiin asiassa. Selvitysten jälkeen yhtiölle on selvinnyt, ettei toiminta ole ollut sääntöjen mukaista.

Mobiilimaksuliiketoiminnan johtaja Tuire Mäkelä kertoo, että huonon asiakaskokemuksen vuoksi palvelu on päätetty sulkea vielä tämän päivän aikana ja sopimus irtisanotaan.

Lisäksi asiakaspalvelun ohjeistuksia on muutettu. Telia lupaa hyvittää kaikki pienten lasten tekemät tilaukset, mikäli kyseessä ei ole toistuva väärinkäyttö.

– Me olemme nyt uudistaneet asiakaspalvelun ohjeistuksen tähän tapaukseen liittyen. Kannamme operaattorina oman osuutemme vastuusta niin keskusteluissa palveluntuottajien suuntaan, kuin meidän asiakkaiden suuntaan myöskin, Mäkelä lupaa.

Mikä ihmeen mobiilimaksu?

Ylen jutussa käydystä keskustelusta ilmenee, että moni ajattelee että maksun syntymiseen vaaditaan tunnistautuminen tai pankkitietojen syöttäminen. Näin ei kuitenkaan ole.

NinjasPlay ja vastaavat palvelut toimivat mobiilimaksulla. Käytännössä riittää, että kännykässä on sim-kortti - se välittää tiedot puhelinnumerosta ja operaattorista palveluntarjoajalle. Mobiilimaksun syntyminen edellyttää kahta klikkausta - palvelu tilataan ensimmäisellä ja vahvistetaan toisella.

Käytännössä mobiilimaksu on nopea ja kätevä maksutapa esimerkiksi HSL:n lippuja tai monia muita palveluja tilattaessa. Harva kuluttaja kuitenkaan tietää, että mobiilimaksuun ei tarvita erillisiä sovelluksia tai kirjautumisia, vaan esimerkiksi nettiä tai Youtubea käyttäessään hän on mobiilimaksuvalmiudessa.

Kaikki suomalaiset operaattorit käyttävät mobiilimaksuja samoilla pelisäännöillä ja maksutapa on ollut markkinoilla jo pitkään. Toiminta on itsesäänneltyä ja sitä valvoo maksullisten puhelinpalveluiden eettinen lautakunta.

Mikä hyvänsä palvelu ei voi puhelimelta laskuttaa, vaan operaattoreilla pitää olla sopimus palveluntarjoajan kanssa. Suurten toimijoiden kuten HSL:n, Googlen ja Applen kanssa on suorat sopimukset.

Pienempien toimijoiden kohdalla operaattoreilla on sopimus välikäden eli aggregaattorin kanssa, joka puolestaan tekee sopimukset palveluntarjoajien kanssa. Aggregaattorin pitäisi valvoa että ne toimivat sääntöjen mukaisesti. Näin on esimerkiksi monien pelien kohdalla.

Mobiilimaksusta tulisi informoida selkeästi

Operaattoreille tulee reklamaatioita mobiilimaksuista. Esimerkiksi DNA sulki tämän vuoden tammikuussa Braintrainer-pelipalvelun siitä tulleiden valitusten vuoksi.

Ongelmia on muun muassa siinä, kuinka selkeästi palvelu kertoo, että kyseessä on mobiilimaksu tai jopa jatkuva tilaus. Operaattoreiden säännöt selkeästä asioinnista ja kahdesta klikkauksesta ovat tiukat, ja palvelut tarkistetaan ennen kuin mobiilimaksun saa käyttöön.

Tästä huolimatta kaikki palvelut eivät noudata sääntöjä, kuten kuluttajien valituksista ilmenee.

– Palvelu, missä vahingossa ostat eikä se ole kertaveloitteinen vaan jatkuvaveloitteinen, tällaista ei pitäisi päästä syntymään. Tämä on erittäin valitettava juttu, Tuire Mäkelä pahoittelee.

– Suhtaudutaan vakavasti jos alkaa tulla ilmoituksia, tutkitaan ja tarvittaessa suljetaan, jos palvelu ei ole asianmukaista, kertoo puolestaan DNA:n liiketoimintajohtaja Cedric Kamtsan.

Edelleen Telialta todetaan, että operaattori on läpilaskuttajan roolissa, ja jos jonkin palvelun kanssa on ongelmia, ne toivottaisiin hoidettavan suoraan palveluntajoajan kanssa. Myös DNA:n asiakaspalvelusta on aiemmin ohjattu ottamaan yhteyttä suoraan palveluntarjoajaan.

Nyt valitukset luvataan kuitenkin hoitaa asiakkaan puolesta palveluntarjoajan suuntaan, jos asiakas niin haluaa.

Esto mahdollinen

Hyvitysten suhteen Telia ja DNA varaavat itselleen tapauskohtaisen harkinnan. Jos väärinkäytökset ovat toistuvia tai jos esimerkiksi asiakasta on neuvottu estoista useaan kertaan, hyvitystä ei heru.

Muutoin etenkin pienten lasten vahinkoklikkaukset luvataan hyvittää.

Erityisesti lasten liittymiin operaattorit suosittelevat estojen käyttöönottoa. Kannattaa varmistaa, että esto koskee myös mobiilimaksua. Yleensä siihen vaikuttavat samat estot kuin tekstiviesteihin.

Lisätietoa mobiilimaksusta löytyy operaattoreiden yhteiseltä infosivulta.

Aiheesta voi keskustella 16.8. klo 22 saakka.

SDP:n eduskuntaryhmä on käsitellyt kansanedustaja Hussein al-Taeen tilanteen.

Ylen useiden lähteiden mukaan rangaistusta ei ole tulossa, mutta asiasta on käyty tiukka keskustelu.

Al-Taee esitti ryhmälleen oman tulkintansa ja edustajat tekivät kysymyksiä.

– Ei tullut rangaistuksia. Joskus armo toimii rangaistusta tehokkaammin, kertoo Ylen lähde, joka osallistui auditoriossa eduskuntaryhmän kesäkokoukseen.

SDP:n eduskuntaryhmä tiedotti asiasta iltapäivällä

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman vahvisti iltapäivän tiedotustilaisuudessa Ylen aiemmin perjantaina kertoman uutisen.

– SDP:n ryhmä totesi al-Taeelle, ettei ryhmä hyväksy mitään ihmisten loukkaamista. Se on edellytys, että voi toimia ryhmän jäsenenä. Ryhmä piti tärkeänä, että al-Taee on pyytänyt anteeksi kirjoituksiaan ja sanoutuneet niistä irti. Kirjoitukset ovat tapahtuneet ennen poliittista toimintaa, eivätkä ne miltään osin ole jatkuneet enää, Lindtman sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lidtman kertoi, että eduskuntaryhmä antoi ohjeistuksen, miten kansanedustajan ja ryhmän jäsenen on toimittava.

Lindtman myös sanoi, että al-Taee otti nöyrästi ohjeistuksen vastaan.

Monella kollegalla oli paljon kysymyksiä

– Olen harvoin ollut näin kovassa keskustelussa. Toverit ovat olleet empaattisia ja toivottaneet voimia. Olin harhaluulossa, että voisin tulla kokoukseen ja ajatella, että tästä mennään eteen päin rauhallisesti ja hyvin, al-Taee sanoi medialle.

Hän sanoo, että monilla kollegoilla oli hänelle paljon kysymyksiä.

– Oikeutetusti monella kollegalla on paljon kysymyksiä. En puhu pelkästään omista kollegoista. Halusin olla nöyrä kollegojen edessä ja vastata kysymyksiin. Pääpaino oli siinä, että osoitin niiden ajatusten olleen menneitä. Minussa ei ole solua, joka syrjisi ihmistä., al-Taee sanoi medialle.

Al-Taee sanoi, että hän aikoo kiertää kansalaisten luona. Hän haluaa osoittaa, että hän on luottamuksen arvoinen.

– Se, että ihmiset olivat niin empaattisia, se lisäksi tuskan määrää siitä, mitä olin heille aiheuttanut, al-Taee kertoi kuulemistilaisuudestaan.

Hän vaikutti silmin nähden pohdiskelevalta, ja hän piti välillä taukoa puheessaan.

Al-Taeelta kysyttiin, onko vielä tulossa jotain uutta.

– Minulla ei ole luurankoja. Se ei tarkoita, ettei tuolla ole jotain ihmisiä, jotka haluaisivat jotain minusta penkoa ja kirjoittaa, hän vastasi.

Al-Taeelta kysyttiin, mitä hän ajattelee siitä, ettei ryhmä rankaissut häntä.

– En ole elämässäni saanut tällaista ohjeistusta. Olisittepa olleet siellä. Kyllä se ihan riittävä oli.

Helsingin poliisi kertoi tiistaina tutkivansa kirjoituksia.

Kun al-Taee saapui eilen torstaina SDP:n kesäkokoukseen, hän sai useita halauksia puoluetovereiltaan.

Katso tästä jutusta video, joissa al-Taee kertoo sairauslomastaan Ylen haastattelussa.

Eduskuntaryhmän kesäkokousta on pidetty suljettujen ovien takana.

Lue lisää:

Hussein al-Taee saapui SDP:n kesäkokoukseen ja sai halauksia, "Tällaista ihmistä ei nujerreta" – Katso, mitä hän kertoo sairauslomastaan

Hallitus yrittää löytää 144 000 työkykyistä, "Emme edes tiedä, missä he ovat" – Rinne puolusti työllisyystavoitetta SDP:n kesäkokouksessa

Suomalaisnuoret juovat ja polttavat selvästi vähemmän kuin 2000-luvun alussa, mutta nyt hyvä kehitys näyttää pysähtyneen. Näin kertoo tuore Nuorten terveystapatutkimus.

Aiempaa harvempi nuori on täysin raitis, ja erityisesti tyttöjen nuuskaaminen lisääntyy. Lukuja on verrattu edelliseen tutkimukseen, joka tehtiin vuonna 2017.

Tupakkatuotteita käyttää päivittäin 14–18-vuotiaista pojista joka kymmenes, ja samanikäisistä tytöistä kahdeksan prosenttia.

Poikien osuus on sama kuin kaksi vuotta aiemmin, mutta tyttöjen osuus on hieman noussut. Tämä selittyy nuuskan käytön lisääntymisellä.

Nuuskaa silloin tällöin tai päivittäin käyttää 4,7 prosenttia 14–18-vuotiaista tytöistä, kun kaksi vuotta aiemmin luku oli 3 prosenttia. Samanikäisten poikien käyttö on taas hieman vähentynyt, ja nuuskaa käyttää nyt 11,5 prosenttia pojista.

Alkoholia puolestaan juo vähintään kerran kuukaudessa noin kolmannes 14–18-vuotiaista nuorista. Tytöt ja pojat juovat yhtä paljon, ja määrät ovat edelleen hienoisessa laskussa.

Kuitenkin täysin raittiiksi itsensä ilmoittavia on aiempaa vähemmän. Uusien tulosten mukaan pojista 43 prosenttia ja tytöistä 40 prosenttia ilmoittaa olevansa raitis, kun kaksi vuotta sitten näin teki 45 prosenttia pojista ja 43 prosenttia tytöistä.

Professori vaatii kuria Ruotsin nuuskaralliin

Tutkimuksessa mukana ollut kansanterveystieteen professori Arja Rimpelä Tampereen yliopistosta on huolissaan hyvän kehityksen pysähtymisestä.

– Se on tässä se ikävä juttu. Pahimmillaan tämä voi olla käännekohta pitkän aikavälin kehityksessä.

Hän nostaa jalustalle erityisesti nuuskankäytön.

– Aika pitkälle käyttäjiä ovat olleet nuoret miehet ja pojat. Mutta uutena ilmiönä jo muutama prosentti tytöistäkin käyttää nuuskaa.

Rimpelän mielestä asiaan pitäisi saada kuria. Nuuskassa on usein runsaasti nikotiinia, hän huomauttaa, joten se myös koukuttaa osaa vahvasti. Vaikka myynti on Suomessa kiellettyä, ostaminen on helppoa.

– Ruotsistahan tämä ilmiö tulee. Nuuskaa myydään aktiivisesti esimerkiksi sosiaalisessa mediassa piilossa julkisuudelta, ja Torniossa on rajan toisella puolella kauppoja josta sitä ostetaan ja tuodaan ilman valvontaa, Rimpelä sanoo.

– Kyllä Ruotsin pitäisi hillitä sitä, ettei heiltä pääsisi nuuskaa muihin maihin.

Tutkimuksen alkoholiluvuista Rimpelä pitää sen sijaan hyvänä, että näkyvissä on vain käytön vähenemisen pysähtyminen, ei kasvua.

2000-luku on silti menestystarina

Notkahduksesta huolimatta 2000-luku on nuorten päihteidenkäytön vähenemisessä menestystarina.

2000-luvun kynnyksellä eli vuoden 1999 terveystapatutkimuksessa 19 prosenttia pojista ja 16 prosenttia tytöistä kertoi olevansa raittiita. Siitä osuus on kahdessa vuosikymmenessä yli kaksinkertaistunut.

Vuonna 1999 joka neljäs poika tai tyttö kertoi juovansa itsensä tosihumalaan vähintään kerran kuukaudessa – nyt näin sanoo enää joka kymmenes.

Myös tupakointi on romahtanut.

– Kokonaisuus on muuttunut todella merkittävästi, Rimpelä sanoo.

Positiivista on myös, että sekä tutkimuksen nuorimmat eli 12-vuotiaat eivät juuri juo eivätkä polta tai nuuskaa. Käyttö on kaikissa kategorioissa hyvin lähellä nollaa.

Israel päästää sittenkin Yhdysvaltain kongressiedustajan Rashida Tlaibin vierailemaan perheensä luona miehitetyllä Länsirannalla.

Eilen torstaina Israel ilmoitti, ettei se laske demokraattiedustaja Tlaibia ja hänen kollegaansa Ilhan Omaria maahan. Päätöstä perusteltiin sillä, että kongressiedustajat voisivat markkinoida Israeliin kohdistuvaa boikottikampanjaa vierailunsa aikana. Sekä Tlaib että Omar ovat avoimesti osoittaneet tukevansa palestiinalaisia.

Israelin eilinen päätös syntyi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain presidentti Donald Trump oli neuvonut Israelia estämään edustajien maahantulon. Trumpin mukaan kyseiset kongressiedustajat "vihaavat Israelia ja juutalaisia" ja ovat "häpeäpilkku".

Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu totesi kuitenkin jo aiemmin, että Israel voi harkita Tlaibin päästämistä maahan humanitaarisista syistä, jos kongressiedustaja anoo virallista lupaa vierailulleen. Tlaibin sukujuuret ovat Beit Ur Al-Fauqan kylässä palestiinalaisalue Länsirannalla.

Perjantaina Israelin sisäministeriö tiedotti, että Tlaib on jättänyt anomuksen ja pääsee nyt vierailemaan 90-vuotiaan isoäitinsä ja muiden sukulaistensa luona Länsirannalla.

Tlaib on perustellut hakemustaan sillä, että vierailu voi olla hänen viimeinen mahdollisuutensa tavata iäkästä isoäitiään.

Lue lisää:

Netanjahu myöntyi, kun Trump käski – kaksi demokraattien kongressiedustajaa sai porttikiellon Israeliin