Ruotsin merivoimat arvioi Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanteen heikentyneen aiempiin vuosiin verrattuna. Se heikkenee mahdollisesti edelleen.

Yle seurasi Ruotsin merivoimien ampumaharjoituksia Karlskronan edustalla. Harjoitusta johtanut laivueen komentaja Per Edling ei oleta ajoittain jännittyneen tilanteen lientyvän lähiaikoina.

– Sotilaiden lähtökohta on, että sotilaallinen ja turvallisuuspoliittinen tilanne Itämerellä heikkenee, täräyttää Edling Ylen haastattelussa HMS Nyköpingin kannella.

Toimittaja hätkähtää laivueen komentajan suorasukaista vastausta ja kysyy tarkennusta, jolloin vastaus lientyy.

– Tulevaisuudesta emme toki tiedä, mutta varustaudumme puolustamaan itseämme. Todennäköisesti kehitys Itämerellä jatkuu niin kuin tänä päivänä. Päivittäistä uhkaa ei ole, arvioi Edling loppujen lopuksi.

• Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin merivoimien ampumaharjoituksia. Katso video tästä!

Itämeri on yhä enemmän sekä Venäjän että sotilasliitto Naton kiinnostuksen kohde. Sen jälkeen kun Venäjä valtasi Krimin niemimaan, on turvallisuuspoliittinen tilanne ollut ajoittain jännittynyt Itämerelläkin.

Naton aktiivisuus perustuu siihen, että sotilasliitto turvaa Baltian maita, Viroa, Latviaa ja Liettuaa Itämerellä.

Venäjä seuraa lähietäisyydeltä muiden harjoituksia Itämerellä

Kun Ruotsi osallistui kumppanimaidensa kanssa kesäkuussa Nato-johtoiseen BALTOPS-harjoitukseen Itämerellä, venäläisalukset ja lentokoneet seurasivat lähietäisyydeltä. Myös Suomi oli mukana harjoituksissa.

Edlingin mukaan Venäjä on Itämerellä yhä aktiivisempi ja suurvallalla on yhä parempi kalusto.

Entä millaisen uhkan Venäjä ruotsalaissotilaan mielestä Itämerellä muodostaa?

– Tällä hetkellä Itämerellä eletään äärimmäisen herrasmiesmäisesti. Mutta Venäjä voi käyttää aseellista voimaansa toisinkin. Hekin, kuten myös Ruotsi, vastaa Edling

Ruotsalaishavaintojen perusteella Venäjän ilmavoimat esiintyy itämerellä aggressiivisemmin kuin laivasto.

Myös Suomessa venäläisten sotilaslentokoneiden ilmatilaloukkaukset ovat tyypillisempiä kuin laivojen aluevesiloukkaukset.

Suomi ja Ruotsi siirtymässä harjoituksista toimintaan

Ruotsin ja Suomen Puolustusvoimat valmistelevat parhaillaan ehdotusta poliitikoille, miten maiden sotilasyhteistyötä syvennettäisiin tulevaisuudessa.

Suomen Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinen arvioi elokuun alussa , että yhteistyö Ruotsin kanssa on edennyt nopeammin kuin odotettiin.

Ruotsalaiskäsityksen mukaan merellä Suomi ja Ruotsi ovat siirtymässä yhteisistä harjoituksista yhteiseen toiminnan suunnitteluun ja yhteisiin operaatioihin.

Keskustelut Suomen ja Ruotsin puolustusliitosta tai Ruotsin liittymisestä sotilasliitto Natoon Ruotsin merivoimien laivueen komentaja Per Edling jättää poliitikoille.

Neuvostosukellusvene karilla vuonna 1981: Suhteet jäätyivät

Edling on Ruotsin merivoimien kolmannen pintatorjuntalaivueen komentaja. Laivueen tukikohta on Öölannin eteläpuolella Karlskronassa.

Samoilla vesillä, kymmenisen kilometriä laivastotukikohdasta, ajoi silloisen Neuvostoliiton sukellusvene karille vuonna 1981. Karilleajo Ruotsin aluevesillä jäädytti Ruotsin ja Neuvostoliiton suhteet pitkäksi aikaa.

Kesän aikana havaintoja vieraan vallan sukellusveneistä ei kuulemma ole ollut.

Ruotsalaislaivueen Visby-luokan korvetit, sotalaivat, on varustettu samankaltaisella taistelujärjestelmällä ja vastaavilla torpedoilla kuin on jo alustavasti sovittu Suomelle rakennettaviin neljään uuteen sotalaivaan. Suomalaislaivat valmistunevat Rauman telakalta vuosina 2021 – 2025.

Ruotsalaisen laivueen komentajan mielestä samankaltainen varustelu Suomen laivojen kanssa merkitsee, että maiden merisotilaat ymmärtävät toistensa taistelutaidot hyvin ja yhteistyö on helppoa.

Ruotsi pohtii sotilaallisen avun antamiseen ripeämpää tapaa

Suomi on jo muuttanut omaa lakiaan niin, että maa pystyy tarvittaessa antamaan ja vastaanottamaan sotilaallista apua. Avun antamisesta ja vastaanottamisesta päätetään tapaus kerrallaan.

Lakia tarvitaan, jos Suomi antaisi Euroopan unionin turvatakuiden mukaisesti sotilaallista apua jollekin maalle tai osallistuisi vaikkapa sukellusvene-etsintöihin Ruotsin pyynnöstä Ruotsin aluevesillä.

Ruotsissa ei vielä vastaavaa lakia ole.

Tosin yksittäistapauksissa Ruotsi pystyisi tekemään vastaavan ratkaisun sikäläisen eduskunnan, valtiopäivien päätöksellä. Päätösprosessi olisi kuitenkin raskas ja kestäisi pitkään.

Ennen Ruotsin hallituksen vaihdosta valmistelussa oli lakiesitys Suomen ja Ruotsin keskinäisestä sotilaallisesta avusta, jossa päätösprosessi olisi yksinkertaisempi ja nopeampi. Lakiesityksen aikataulu on nyt avoinna.

Samalla Ruotsissa käydään keskustelua, pitäisikö nopeampi sotilaallisen avun antaminen ja saaminen laajentaa koskemaan muitakin maita kuin Suomea.

Ruotsalaispoliitikoilla on myös mietintämyssyssä varautuminen Suomen auttamiseen kriisitilanteessa noin viiden tuhannen sotilaan joukolla. Kyse on sikäläisen parlamentaarisen komitean ehdotuksesta, joka on nyt lausuntokierroksella.

Katso lisää:

Ruotsin merivoimien ampumaharjoitus Itämerellä (video)

Saab lupaa: Kymmeniä työpaikkoja Suomeen, jos kauppa uusien sotalaivojen taistelujärjestelmästä toteutuu

Analyysi: Ruotsi yrittää vahvistaa asevoimiaan ja rauhoittelee Suomessa ja Norjassa syntynyttä huolta puolustuksen rahariidasta

Ruotsi varautuu sotimaan usealla rintamalla – lupaa Suomen avuksi tarvittaessa tuhansia sotilaita

Ruotsin Karlskronassa on maan salaisin telakka – uuden polven sukellusveneet valmistuvat lähivuosina

Ranskalainen "hämähäkkimieheksi" ristitty kiipeilijä Alain Robert kiipesi hongkongilaiseen pilvenpiirtäjään ja levitti sen seinälle rauhaa julistavan lakanan. Lakanassa on sekä Kiinan että Hongkongin liput sekä käden puristus rauhaa symboloimassa.

Robert kiipesi korkeuksiin paljain käsin ja ilman valjaita. 283-metrinen pilvenpiirtäjä sijaitsee keskeisellä liikepaikalla ja sen omistaa Hongkongin rikkain mies Li Ka-shing.

Robertin tempaus kesti noin tunnin ja keräsi valtavasti huomiota. Hämähäkkimies pidätettiin näytöksen jälkeen. Voit katsoa tunnelmia paikan päältä alla olevasta videosta.

Kokenut huimapää

Väkivaltaisiksikin äityneet mielenosoitukset Hongkongissa ovat jatkuneet jo kymmenettä viikkoa.

– Olen melko varma, että on olemassa tapa ratkaista ongelmat Kiinan kanssa. Se on viestini, Robert sanoi pian tempauksensa jälkeen.

Robert on aiemminkin saanut huomiota kiipeilemällä korkeuksiin esimerkiksi Britanniassa, Ranskassa, Indonesiassa ja Filippiineillä. Dubaissa mies kiipesi 828 metriä korkean pilvenpiirtäjän huipulle.

Hongkongilaiseen pilvenpiirtäjään Robert kiipesi jo kolmatta kertaa. Vuosi sitten häntä kiellettiin kiipeämästä rakennuksiin Hongkongissa. Kielto päättyi kaksi viikkoa sitten.

Lue lisää:

Hämähäkkimies kiipesi pilvenpiirtäjään Lontoossa – huipulla odotti poliisi ja pidätys

Aseistetut kiinalaispoliisit harjoittelevat Hongkongin rajalla – Kiinan Britannian suurlähettiläs: "Meillä on tarpeeksi voimaa tukahduttaa levottomuudet"

Trump ilmaisee olevansa huolissaan, että Hongkongin tilanne ratkaistaan väkivalloin – aikoo pian puhua Xin kanssa puhelimitse

Analytiikkayhtiö Meltwaterin mukaan Suomen vaikuttavin somettaja on 24-vuotias Miisa Rotola-Pukkila. Pukkila tunnetaan paremmin somenimellään Mmiisas.

Tilanne ei ole keuruulaislähtöiselle Rotola-Pukkilalle uusi. Hän on ollut Suomen vaikutusvaltaisten listoilla jo vuosia.

– Itse koen olevani vastuullinen vaikuttaja ja hyvä roolimalli, Rotola-Pukkila sanoo.

Vastuullisuus tarkoittaa esimerkiksi sitä, että Rotola-Pukkila valitsee kaupalliset yhteistyökumppanit tarkkaan. Ala on kasvanut nopeasti, ja kaupallisuus ja raha ovat tulleet vahvasti mukaan.

– Aloitin 2013, ihan tekemisen ilosta, ei tästä silloin mitään tienannut. Pyrin säilyttämään saman fiiliksen, en himoitse rahaa, vaan teen tätä, koska tämä on mahtavaa.

Fiilispohjalta

Rotola-Pukkilalla on satoja tuhansia seuraajia ja kiistämätöntä vaikutusvaltaa. Hänen julkaisuihinsa halutaan päästä mukaan, joskus merkittävilläkin rahoilla.

– Menen oma fiilis edellä. Jos tarjous ei sovi arvoihini ja brändiini, kieltäydyn siitä. Yritän pitää sisältöni aitona ja rehellisenä Rotola-Pukkila sanoo.

Rotola-Pukkilan bisnes on Mmiisas, ja Mmiisas on hyvin lähellä sitä, mitä Rotola-Pukkila on. 18-vuotiaana lukiolaisena aloittanut Rotola-Pukkila asuu nyt omillaan, ja yliopisto-opinnotkin alkavat olla lopuillaan.

Hän pyrkii siihen, että suunnilleen saman ikäiset nuoret ja nuoret aikuiset pystyisivät samaistumaan hänen elämäänsä, ja ehkä samaan sitä kautta jonkinlaista vertaistukea.

– Oli kyse sitten opiskelupaineista, mielenterveyden ongelmista tai muusta elämää koskettavasta, pyrin käsittelemään sitä samastuttavasti.

Tavallinen tyyppi ja kuuluisuuden kirot

Mutta miksi Mmiisas? Miksi juuri hänellä on satoja tuhansia seuraajia?

– Menestykseni salaisuus on varmaan se, että olen tosi tavallinen tyyppi. En koe olevani julkkis, vaan arkinen tyyppi, jonka elämään pääsee kurkistamaan somesisällön kautta, sanoo Rotola-Pukkila.

Rotola-Pukkila itse pitää suosiota sivutuotteena siitä, mitä hän tekee, ja jopa somettamisen miinuspuolena.

– Välillä se ahdistaa, miten moni ihminen tunnistaa tai seuraa liikkeitäni kadulla. Edelleen tuntuu erikoiselta, jos ihmiset tulevat vaikka moikkaamaan. Mutta se kuuluu tähän, ja sen kanssa pitää oppia elämään.

– Mutta on myös paljon ihania kohtaamisia seuraajien kanssa. Ja aina mieluummin juttusille kuin se, että supistaan hyllyn takana ja otetaan salakuvia. Siitäkin on kokemusta.

Keskusrikospoliisi on selvittänyt historiallisen suuren rahanpesuepäilyn. Kaksi virolaista miestä on saanut Helsingin käräjäoikeudessa syytteen tapauksessa, jossa heidän epäillään pesseen 130–140 miljoonaa euroa rikollista alkuperää olevaa rahaa.

Ylen MOT:n tietojen mukaan KRP uskoo, että rahat ovat alun perin peräisin venäläiseltä järjestäytyneen rikollisuuden toiminnasta. Rikollisjärjestön edustajia ei kuitenkaan ole saatu asetettua syytteeseen Suomessa.

Keskusrikospoliisin rikostarkastaja Jarmo Koistisen mukaan kyse on todennäköisesti suurimmasta rahanpesuepäilystä, joka Suomessa on koskaan paljastunut.

– Vain neljän kuukauden aikana suomalaisen yrityksen läpi kulki yli 130 miljoonaa euroa. Usein Venäjään liittyvissä rahanpesuepäilyissä puhutaan miljoonista euroista, mutta näin suuret ovat erittäin harvinaisia, Koistinen sanoo.

Tässä tutkinnassa pelkästään poliisin takavarikoimien varojen määrä oli enimmillään 455 miljoonaa ruplaa eli noin yli yhdeksän miljoonaa euroa.

Tapauksen tutkinta kesti viisi vuotta, ja Keskusrikospoliisi pyysi virka-apua tutkintaan useiden eri maiden viranomaisilta.

Rahoja liikuteltiin suomalaisen rakennusliikkeen kautta

Keskusrikospoliisi aloitti tapauksen tutkinnan jo vuonna 2014. Tutkinnassa alettiin selvittää rakennusalalla toimivan suomalaisyhtiö HTR Talonrakennus Oy:n toimintaa ja rahaliikennettä.

Yhtiön johdossa toimi kaksi virolaismiestä. Vuonna 2014 suomalaisyhtiön tileille Danske Bankiin ja Nordeaan siirrettiin yli 6,5 miljardia ruplaa muutamassa kuukaudessa. Euroina summa on noin 140 miljoonaa euroa.

Poliisi epäilee, että rahojen siirrolle ei ollut liiketoiminnallisia tai muita todellisia perusteita.

– Ilmoitus epäilyttävistä tilisiirroista tuli pankeilta eli ne toimivat tässä tapauksessa juuri niin kuin pitääkin, Koistinen sanoo.

Suomalaisyhtiötä johtaneet virolaismiehet kiistävät syyllistyneensä rikoksiin. Poliisikuulusteluissa he kertoivat, että rahat liittyivät 400–500 miljoonan euron arvoiseen moottoritiehankkeeseen Venäjän Karjalassa.

Poliisitutkinnassa selvisi, että rahat olivat alun perin peräisin tekaistuista venäläisistä yhtiöistä ja Venäjällä rahanpesuepäilyjen takia suljetusta pankista. Venäjän viranomaisten mukaan järjestäytynyt rikollisryhmä käytti laittomiin varojen siirtoon hallinnoimiaan pöytälaatikkoyrityksiä ja tekaistuja maksuperusteita.

Suomesta rahat siirrettiin ulkomaille ja niitä päätyi ainakin 250 yhtiön tilille. Näistä pääosa on pöytälaatikkoyhtiöitä, joilla ei ole todellista liiketoimintaa. Rahoja päätyi myös veroparatiisiyhtiöihin.

Rahanpesuepäilyissä poliisin on kyettävä todistamaan, että rahojen alkuperään liittyy rikoksia. Tämä on usein hankalaa, ja myös eri maiden viranomaisyhteistyössä on edelleen vaikeuksia.

Jarmo Koistisen mukaan esimerkiksi veroparatiisina pidetyn Kyproksen viranomaiset eivät suostuneet luovuttamaan tilitietoja Suomen poliisille.

Sen sijaan yhteistyö Venäjän viranomaisten kanssa sujui Koistisen mukaan jouhevasti.

– On kohtuullisen harvinaista, että saamme näin hyvin tietoja Venäjältä. Se edellyttää tiivistä yhteydenpitoa ja esimerkiksi median seuraamista, Koistinen sanoo.

Venäläismiehen epäillään vastanneen rahansiirroista

Poliisin kuulustelupöytäkirjoissa epäilty rahanpesutapaus paljastuu varsin lennokkaaksi.

Virolaismiehet kertoivat saaneensa tuntemaltaan venäläiseltä liikemieheltä ehdotuksen osallistua moottoritien rakentamiseen Venäjän Karjalassa.

“Moottoritiehanke on suunnitelma moottoritiestä Suomen rajalta Petrozavoskiin (Petroskoihin) - Syväeroon ja edelleen Voznezenjaan. Tämä on ensimmäinen vaihe, moottoritietä on tarkoitus jatkaa myös pidemmälle”, toinen virolaismiehistä kertoi kuulusteluissa.

Poliisin todistajana kuultu Karjalan tasavallan virkamies kertoi, että hanke oli tarkoitus toteuttaa yksityisellä rahoituksella. Moottoritien rakentamisen kustannukset oli suunnitelman mukaan tarkoitus kattaa tietulleilla.

Poliisikuulusteluissa rikoksesta epäilty virolaiskaksikko kertoi, että suomalaisyhtiö hankittiin venäläismiehen aloitteesta. Virolaismiehet hankkivat tuntemaltaan liikemieheltä Suomessa jo aiemmin rekisteröidyn rakennusalan yhtiön.

Yhtiö hankki pankkitilit Danske Bankista ja Nordeasta. Tileille annettiin käyttöoikeus myös venäläiselle liikemiehelle. Poliisi pystyi muun muassa tietokoneiden IP-osoitteiden avulla osoittamaan, että valtaosa tilisiirroista tehtiin Moskovassa venäläisen liikemiehelle luovutetuilla pankkitunnuksilla.

Venäläismiestä vastaan ei ole nostettu syytettä Suomessa. Koistisen mukaan tämä johtuu siitä, että hänen epäillyt rikoksensa ovat tapahtuneet Venäjällä, jossa Suomen poliisilla ei ole toimivaltaa.

– Hänen toimiinsa puuttuminen on ensi sijassa Venäjän viranomaisten toimivaltaan kuuluva asia, Koistinen sanoo.

Venäjän Karjalaan ei ole hankkeen tiimoilta rakennettu metriäkään moottoritietä.

Tapausta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa. Yle ei julkaise rikoksesta epäiltyjen miesten nimiä, koska kyse on vasta syytteistä.

Arkeologi Tuija Kirkisen puhe pellon laidalla keskeytyy, kun hautakaivauksesta kuuluu huuto.

– Tuija, nyt löytyi nahkariekale!

Kouvolan Korialla vanhan raviradan kupeessa sijaitseva kahden suomenhevosen hautakaivaus on osoittautunut tutkijoilleen varsinaiseksi aarreaitaksi.

Perjantaihin aamupäivään mennessä hautakaivauksella työskennellut ryhmä oli kaivanut esiin huomattavan paljon hevosten jäänteitä. Haudasta on löytynyt myös isoja tuppoja hyvin säilynyttä hevosen harjasta. Tähän mennessä löytyneissä kavioissa on ollut kengät.

– Se, mikä meitä hämmästyttää on, että karvat ovat säilyneet haudassa aivan, kuin ne olisi laitettu sinne eilen, Kirkinen kertoo.

Syy hyvin säilyneisiin karvoihin ovat erinomaiset säilymisolosuhteet. Ne ovat Kirkisen mukaan todella poikkeukselliset Suomessa.

– Tässä päällä on ollut valtavan tiivis savi. Savi on luonut hapettomat olosuhteet, jolloin kasvijäännöksiä ja myös eläimen pehmytosia on saattanut säilyä.

Valiojuoksijat ammattimaisessa valmennuksessa

Helsingin yliopiston johtama ryhmä on etsinyt haudasta kahta vuonna 1953 haudattua hevosta. Valokas on vuoden 1945 ravikuningas, Rymy-Murto puolestaan kuninkuuskilpailun kakkonen vuodelta 1946.

Ypäjän hevosopiston hevostalouden asiantuntija Päivi Laine kertoo, että Valokas ja Rymy-Murto edustavat suomenhevosen merkittävintä orilinjaa. Niiden isä Murto on koko maan nykyisen suomenhevoskannan kantaori, joka esiintyy kaikkien nykyään elävien suomenhevosten sukutaulussa. Suomen Hippoksen mukaan suomenhevosia on noin 20 000.

Ravikilpailuissa menestymisen ansiosta Valokkaasta tuli merkittävä siitosori.

– Sen jälkeläisiin kuuluu Valokko, jonka jälkeläinen on Vekkuli-tamma. Sen kaksi merkittävää poikaa, legendat Vieteri ja Vekseli ovat molemmat viisinkertaisia ravikuninkaita, Laine selvittää.

Valokkaan ja Rymy-Murron omistivat Kouvolan Korialla asuneet Alma ja Matti Takanen. Heillä oli maatila ja kauppaliike Korian keskustassa.

– Hevosia tuli ja meni. Se oli paikka, missä muut hevosmiehet kävivät ravimatkoilla. Jonkin verran kävi varmaan myös tammoja, jotka astutettiin siitosorilla. Se oli sen ajan bisnestä, liiketoimintaa, kuten hevosurheiluun kuului ja kuuluu vielä nykyäänkin, Laine pohtii.

Valokas ja Rymy-Murto olivat Laineen mukaan ammattimaisessa ravivalmennuksessa olevia urheiluhevosia. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan Valokasta valmentamaan palkattiin tuolloin 19-vuotias Oiva Laine. Tämä on nykyään tyypillinen tapa pitää ravihevosia, mutta ei vielä 70 vuotta sitten.

– Kilpailevia ravihevosia pidettiin 1940-luvulla aika paljon niin, että ne olivat talojen työhevosia, joilla myös kilpailtiin. Valokasta ja Rymy-Murtoa valmennettiin urheiluun, ne eivät niinkään toimineet työhevosina, Päivi Laine sanoo.

Päivi Laineen mukaan Takasen pariskunta on yksi merkittävä lenkki hevoskulttuurin etenemisessä ja säilyttämisessä.

– Se oli sen ajan keskeinen paikka ja tietenkin juttu ja perimätieto kulki siinä eteenpäin. Siellä on paitsi tehty bisnestä, myös istuttu iltaa, yövytty ja kerrottu juttuja, jotka nyt tämän hankkeen puitteissa yritetään saada talteen.

Hevoset lopetettiin samana päivänä

Puheiden perusteella Alma Takanen on ollut Takasen pariskunnasta se, joka paljolti päätti hevosten asioista, Päivi Laine kertoo. Alma Takanen oli hevosharrastaja, joka myös ajoi Laineen mukaan kilpaa molemmilla hevosilla.

21-vuotiaat Valokas ja Rymy-Murto lopetettiin samana päivänä 23. tammikuuta 1953.

– Sitähän me emme tiedä, miksi hän sinä talvena oli päättänyt, että oriit saavat lähteä. Se on aina vaikea päätös ja ilmeisesti ne olivat hänelle hyvin läheiset hevoset.

Valokas ja Rymy-Murto haudattiin Korialla sijaitsevan vanhalle raviradalle kuusikon laitaan. Hevoset kaarteessa -kirjan mukaan hauta kahdelle hevoselle olisi tehty rautakangella ja lapiolla.

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseuran sihteeri Terho Partanen tietää kertoa, että viimeiset ravikisat olisi järjestetty raviradalla vuonna 1966. Radalla järjestettiin tavallisesti vuosittain yhdet talvikisat ja kahdet kesäkisat. Kilpailut lopetettiin, koska rata ei enää täyttänyt tarvittavia vaatimuksia.

Vanhasta raviradasta on nähtävissä vielä joitain merkkejä. Pellon keskellä kasvavan keltaisen vilja-alueen ympärillä on radan muotoinen nurmialue, jolla hevoset ovat aikanaan juosseet kilpaa.

Pohjois-Elimäen hevosystäväinseura on ylläpitänyt sen mailla sijaitsevaa Valokkaan ja Rymy-Murron hevoshautaa.

– Olen pitänyt säännön, että ennen Kymi GP -kilpailua käyn leikkaamassa heinät polulta, etteivät ihmiset kastele housunlahkeitaan. Sama ennen Kuninkuusraveja, koska on kyse ravikuninkaan haudasta, Partanen kertoo.

Kouvolan hevoshauta on jättipotti

Valokkaan ja Rymy-Murron haudasta on tarkoitus ottaa näytteitä Helsingin yliopiston johtamaa tutkimusta varten. Kaksi vuotta sitten alkaneessa tutkimuksessa selvitetään suomenhevosen varhaishistoriaa.

Historiankirjoista löytyy kuvia ja kirjoituksia siitä, millainen suomenhevonen on ollut ja mistä se periytyy. Nykymenetelmien ansiosta bionäytteistä, esimerkiksi jouhista ja hampaista, on mahdollista eristää ja analysoida hevosen dna:ta ja selvittää, millainen suomenhevonen on ollut geneettisesti.

Tutkimusta varten on saatu jo noin 200 näytettä, kuten jouhia, pääasiassa yksityisiltä ihmisiltä. Näytteitä otetaan edelleen vastaan.

Tutkijat ovat toivoneet löytävänsä Korialla Kouvolassa sijaitsevasta hevoshaudasta erityisesti hampaita, sillä niissä dna on säilynyt parhaiten kiilteen alla suojassa.

– Dokumentoimme luuston todella tarkasti ja otamme näytteet. Meillä on myös luututkimus meneillään. Keräämme hautauksesta aineistoa hyvin monenlaiseen tutkimukseen, arkeologi Tuija Kirkinen selittää.

Kouvolaan maanantaina saapunut tutkimusryhmä on aiemmin tehnyt hevosten hautakaivauksia Varsinais-Suomessa Pöytyällä ja Etelä-Pohjanmaalla Ylihärmässä. Molemmilla kerroilla hauta jäi kuitenkin lopulta löytymättä.

Korialla Kouvolassa tutkijoille näyttää osuneen jättipotti. Rymy-Murron ja Valokkaan jäänteitä on paljastunut lisää päivä päivältä.

Hevoset olivat erivärisiä. Koska karvat ovat säilyneet hyvin, niiden perusteella voidaan ehkä päätellä, mikä osa jäänteistä kuuluu kummallekin hevoselle.

– Saamme luustoa enemmän esille, opimme olosuhteista, löydämme ehkä osia valjaista tai loimesta. Olemme ottaneet jännittävän näköisiä maanäytteitä. Tutkimme niitä mikroskooppisesti, voisiko niissä olla kyse loimen jäännöksistä, Kirkinen pohtii kaivaustyön edistymistä haudalla.

Tarina hautaustavasta totta osittain

Sen lisäksi, että erityisesti Valokkaan sukulinja on mielenkiintoinen, on tutkimusryhmää kiinnostanut myös hevosten hautaustapa.

– Alma Takanen oli antanut määräyksen, että hevoset laitetaan yhteiseen hautaan, puetaan loimet päälle, asetetaan juoksuasentoon ja hauta havutetaan, Päivi Laine kertoo.

Tutkimuksen yhteydessä on puhuttu, että perimätiedon mukaan hevoset olisi haudattu pystyasentoon. Tiedot hevosten hautaustavasta näyttävät kaivausten perusteella pitävän osittain paikkansa.

– Hevosia ei ole haudattu pystyasentoon. Ne ovat kumollaan. Voi hyvinkin olla, että hevoset on kuitenkin haudattu juoksuasentoon. Tarina haudan havuttamisesta pitää paikkansa, Tuija Kirkinen kertoo.

Kaivauksissa on myös selvinnyt, että hevoset on asetettu hautaan turvat vastakkain. Lisäksi hautaan on heitelty kauranjyviä. Aluksi niiden luultiin olevan peräisin hevosten ruuansulatuselimistöstä. Kauraa on kuitenkin niin laajalla alueella, että sitä on Kirkisen mukaan heitetty hautaan.

– Se on yksi hetki, kun ihminen on rakkaille hevosille heittänyt kauranjyviä perään. Se on niin syvästi inhimillistä.

Tutkijat ottavat hevosista näytteitä ja joitain luita, mutta hautaavat loput jäänteet sen jälkeen takaisin alkuperäiseen paikkaansa niin, että se on edelleen Valokkaan ja Rymy-Murron hauta.

Asevalmistaja Saab lupaa lisätä työntekijämääräänsä Suomessa, jos yhtiö pääsee sopimukseen Suomen Merivoimien uusiin aluksiin toimitettavasta taistelujärjestelmästä.

Taistelujärjestelmällä hallitaan laivan tutkaa, sensoreita ja aseita. Taistelujärjestelmä tekee laivasta sotalaivan.

Saabilla on jo Tampereella sensorien kehityskeskus, jossa työskentelee parisenkymmentä työntekijää.

Laivastohankkeiden myyntijohtaja Jonas Widerström Saab Finland -yhtiöstä lupaa, että työntekijämäärä Tampereella tai muualla Suomessa kasvaa, jos kauppa Suomen Merivoimien kanssa toteutuu.

– Meillä on tavoite ja halu kasvattaa teknologiakeskuksemme kokoa sataan työntekijään, Jonas Widerström kertoo Ylelle.

Lisäys työntekijämäärään olisi noin kahdeksankymmentä. Mahdollisen laajennuksen aikataulu on avoinna.

• Yle pääsi ainoana suomalaisena tiedotusvälineenä seuraamaan Ruotsin Merivoimien ampumaharjoituksia. Saab on toimittanut taistelujärjestelmän videolla näkyviin laivoihin. Katso video tästä!

Kauppa merkitsisi myös Saabin yhteistyön laajenemista muiden puolustusteollisuuden yritysten kanssa Suomessa.

Todennäköisiä ja merkittävimpiä kumppaneita olisivat Patria-konsernin Patria Systems ja Millog, joka on puolustusvoimien kaluston huoltoon ja ylläpitoon erikoistunut yhtiö. Suomen valtio omistaa enemmistön Patriasta.

Patria uusii jo parhaillaan Merivoimien Hamina-luokan ohjusveneitä yhdessä Saabin kanssa.

Saab on ainoana jäljellä taistelujärjestelmän kilpailutuksessa

Käytännössä Saabin valinta ensi vuosikymmenellä valmistuvien neljän uuden sotalaivan, korvettien taistelujärjestelmän toimittajaksi on erittäin todennäköistä, jollei suorastaan varmaa.

Puolustusministeriö tiputti huhtikuussa kilpailun loppusuoralla pois Atlas Elektronikin ja Lockheed Martin Canadan. Saab jäi ainoana jäljelle.

Lopullisen ratkaisun tekee Suomen hallitus, todennäköisesti tämän syksyn aikana. Koko taistelujärjestelmän hinta on noin 400 miljoonaa euroa.

Käytännössä Saab-kauppa odottaa, että ensin saadaan aikaan sopimus niiden laivojen rakentamisesta, johon taistelujärjestelmät tulevat. Puolustushallinto neuvottelee aluksista suomalaisen telakan, Rauma Marine Constructions (RMC) -yhtiön kanssa.

Hallitus vahvistanee Rauman rakentajatelakaksi syksyllä

Merivoimien uusien sotalaivojen rakentamissopimukset ovat viivästyneet.

Puolustushallinto on halunnut varmistaa, että Rauman telakka varmasti kykenee selviytymään neljän laivan rakennusurakasta. Sopimuksen syntyä viivästytti myös Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ennenaikainen ero.

Puolustusvoimilla on jo aiesopimus laivojen rakentamisesta Rauma Marine Constructions -yhtiön kanssa. Kokonaisuudessaan noin 1,2 miljardin euron laivahankinnan hinnasta puolet muodostuu laivojen rakentamisesta.

Hallituksen odotetaan hyväksyvän niin aluskaupan kuin taistelujärjestelmänkin hankkimisen tämän syksyn aikana. Laivat on tarkoitus rakentaa vuosina 2021 – 2025.

Puolustusvoimien uusi komentaja Timo Kivinen sanoi elokuun alussa, että ratkaisu pitää saada alkusyksystä. Kivinen oletti, että niin myös käy.

Uusi, pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallitus sai selvityksen laivakaupasta ja hyväksyi neuvottelujen jatkamisen omalta osaltaan talouspoliittisen ministerivaliokunnan kokouksessa maanantaina.

Kriisiajan huoltovarmuus vaatii osaamisen siirtoa Suomeen

Sopimus Saabin kanssa taistelujärjestelmästä pitää sisällään myös osaamisen siirron Suomeen. Taistelujärjestelmää on kyettävä huoltamaan ja ylläpitämään kriisiaikoina suomalaisvoimin.

Huoltovarmuussyistä teollisen yhteistyön laajeneminen ja uudet työpaikat Suomessa olisivat toteutuneet muidenkin valmistajien kanssa tehdyissä kaupoissa, koska asia oli tarjouspyynnöissä edellytyksenä.

Kaupan myötä Saabin on tarkoitus laajentaa Tampereella sijaitsevan sensoreihin keskittyneen keskuksensa osaamista myös laajemmin taistelujärjestelmän ylläpitoon. Se, sijoittuvatko kaikki toiminnat edelleen Tampereelle, on auki.

– Jos kauppa toteutuu, tarkoituksemme on lisätä yhteistyötä suomalaisyritysten kanssa ja osaltamme vahvistaa puolustusvälineteollisuutta Suomessa, kertoo Jonas Widerström Saabilta.

Saab-johtajat kertovat mielellään esimerkkiä Australiasta.

Australia hankki Saabilta 1980-luvun lopulla laivoihinsa taistelujärjestelmän. Nykyisin Saab työllistää Australiassa 500 ihmistä ja siellä kehitettyjä asejärjestelmien osia myydään myös muihin maihin.

Ruotsi tiukensi vientiehtoja – Demokratian tila lupaharkintaan

Ruotsi on kiristänyt aseiden vientilupien myöntämistä Jemenin kriisin perusteella. Vientimaiden ihmisoikeustilannetta seurataan nyt tarkemmin.

Jemenin kriisiin sekaantuneisiin valtioihin ei myönnetä uusia aseiden vientilupia. Suomikaan ei myönnä uusia vientilupia alueelle.

– Ehdoissa on mukana nyt myös demokratian tila maissa, joihin aseita viedään, kertoo taistelujärjestelmästä vastaava johtaja Joachim Hammersland.

Saabin mukaan maanpuolustuksen, aseiden vientiehtojen ja aseteollisuuden tasapaino on Ruotsissa hyvä.

–Jos Ruotsi aikoo puolustaa itseään, maa tarvitsee vahvan puolustusteollisuuden. Vahva puolustusteollisuus syntyy vain, jos on mahdollisuus vientiin. Se tarkoittaa, että viemme maihin, joihin poliitikkojemme mielestä on mahdollista viedä, sanoo Joachim Hammersland.

Ruotsin näkökulmasta asevienti Suomeen ei ole ongelmallista. Vaikka Saab on alati kyberhyökkäysten kohteena, yhtiössä koetaan, ettei vienti Suomeen ole riski vakoilun tai tietovuotojenkaan näkökulmasta.

Saab on mukana tarjouskilpailussa myös Suomen ilmavoimien seuraavasta hävittäjämallista.

Lue lisää:

Yle Ruotsin merisotaharjoituksessa: "Tulevaisuudessa emme toki tiedä, mutta varustaudumme puolustamaan itseämme"

Merivoimien suuri sotalaivahanke viivästyy hallituksen eron takia

Merivoimien uusiin sotalaivoihin yli 400 miljoonan arvoiset taistelujärjestelmät – tarjouspyynnöt lähtevät Ruotsiin, Saksaan ja Kanadaan

Merivoimien tuleviin korvetteihin ilmatorjuntaohjukset Yhdysvalloista

Ohjuksia, torpedoja, hävittäjiä - Ruotsin aseteollisuus tavoittelee Suomesta kaikkien aikojen asekauppoja

Oulussa on tehty harvinainen hylkylöytö aivan kaupungin keskustan tuntumasta. Asiasta kertoi ensin Kaleva.

Rannan läheisen hotellin kunnostustöiden yhteydessä kaivetun montun pohjalta paljastui viime perjantaina puinen laivan hylky, joka on mahdollisesti yksi Pohjois-Suomen vanhimmista laivalöydöistä. Paikalla tiedetään olleen satamatoimintaa 1500-luvulta 1720-luvulle saakka.

– En ole aikaisemmin kahdenkymmenen vuoden urallani tehnyt yhtä pikaisia lähtöjä toimistolta, eli merkittävästä löydöstä on kyse, Museoviraston meriarkeologi Minna Koivikko kertoo.

Aluksen koosta vajaan puolikkaan kokoisen hylyn ikä tarkentuu myöhemmin tutkimuksissa. Alustavan arvion mukaan se on peräisin 1600-luvulta.

– Hylky vaikuttaa lotja- tai proomutyyppiseltä alukselta, koska sillä on matala pohja ja se on jyrkkälaitainen, Koivikko lisää.

"Alukset jäivät mätänemään rantaveteen"

Vanha laiva on aikoinaan uponnut toiselle kyljelleen, joka on nyt pohjaveden ansioista paremmin säilynyt märässä hiekassa. Se, miksi hylky löytyi merialueen sijaan maalta, selittyy rannikkoalueen maannousulla.

Syitä siihen, miksi hylky on jätetty niille sijoilleen, on Koivikon mukaan vielä vaikea sanoa. Hänen kuitenkin kertoo, että ennen laivoja saatettiin hylätä.

Koivikon mukaan 1700-luvulla alusten omistajia jopa patisteltiin siivoamaan laivat pois, mutta aina siinä ei onnistuttu.

– Aika monesti alukset jäivät mätänemään rantaveteen.

Purjelaiva-aikakauteen kuului, että aluksen viimeinen keikka tehtiin kotisatamaan. Siellä alus odotti päätöstä siitä, mitä sille sitten tehtäisiin.

Hylky näytille?

Hylyn esiin kaivaminen jatkuu arviolta vielä vajaan viikon. Hylkypuu poistetaan kaivutyön yhteydessä, jottei parkkipaikan alue painu hylyn maatuessa lisää.

Tavoitteena on saada hylystä kolmiulotteinen malli. Tämä tapahtuu sen jälkeen, kun siitä on saatu näkyviin säilynyt osa.

Koivikko toivoo, että hylky nostetaan näkyvälle paikalle ihmisten ihailtavaksi.

– Ottaen huomioon löydön harvinaisuuden toivon, että kaupunki nostaa hylyn ihmisten katsottavaksi.

Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!

Juttua täydennetty 16.8.2019 kello 15.52: juttuun lisätty tieto, että Kaleva uutisoi asiasta ensin.

Antti Rinteen (sd.) hallitus esittää aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden kumoamista vuoden alussa.

Aktiivimallia koskeva lakiesitys lähti perjantaina lausuntokierrokselle, joka päättyy 9. syyskuuta. Hallitukselta odotetaan päätöksiä asiasta jo syyskuun puolivälin budjettiriihessä.

– Työllisyystoimenpiteitä käydään läpi työllisyyden edistämisen ministeriryhmässä jo ensi viikosta lähtien, kertoo sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) tiedotteessa.

Työttömyysetuus palautuu normaalin suuruiseksi vuoden 2020 alusta, jos sitä on alennettu aiemmin aktiivimallin perusteella.

Aktiivimalli kuitenkin vielä leikkaa ensi tammikuussa maksettavia, mutta vuonna 2019 kertyneitä työttömyyspäivärahoja.

Työttömyyden alussa olevien omavastuupäivien määrä jää esityksessä ennalleen nykyiseen viiteen päivään. Näiltä päiviltä työttömälle ei makseta päivärahaa.

Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana omavastuupäiviä nostettiin ensin seitsemään ja laskettiin jälleen viiteen, kun aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa.

Aktiivimallin leikkurin ja velvoitteiden purkamisen arvioidaan kasvattavan työttömyysetuusmenoja hieman yli 51 miljoonalla eurolla. Poisto kuitenkin vähentää toimeentulotuki- ja asumistukimenoja arviolta 12 miljoonaa euroa. Etuusmenot kasvavat täten lopulta noin 39 miljoonaa euroa.

Leikkuri ja velvoitteet puretaan, mitä tilalle?

Työttömät ovat kokeneet aktiivimallin epäoikeudenmukaiseksi, koska päivärahaa on leikattu omasta aktiivisuudesta huolimatta. Eri paikkakunnilla on myös erilailla tarjolla työpaikkoja ja ehdot täyttäviä työttömien palveluja.

Aktiivisuuden seuraaminen on lisännyt myös Kelan ja TE-toimistojen työmäärää.

Aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa vajaalla viidellä prosentilla, jos työtön ei tehnyt tarkastelujaksolla töitä vähintään 18 tuntia, ansainnut yritystoiminnalla yli 241 euroa tai osallistunut työllisyyspalveluihin viisi päivää. Esityksessä ehdotetaan myös näiden velvoitteiden purkamista.

Lakiesityksen mukaan noin joka kolmannen työmarkkinatuen, perus- ja ansiosidonnaisen päivärahan saajan tuloja on leikattu, koska he eivät ole täyttäneet edellä mainittuja ehtoja.

Päivärahan leikkauksen kohteeksi ovat joutuneet erityisesti iäkkäät ja pienillä paikkakunnilla asuvat työttömät. Se raha mitä työttömyysturvamenoissa on säästetty, on mennyt toimeentulotukeen.

Hallitusohjelman kirjaus aktiivimallin poistamisesta on aiheuttanut kesän aikana kitkaa keskustan, SDP:n ja vasemmistoliiton välille.

Hallituspuolueiden edustajat ovat kiistelleet siitä, tarvitaanko aktiivimallin tilalle työllisyysvaikutuksiltaan korvaava malli ja pitääkö ennen muutoksia odottaa mallin vaikutuksia kartoittavan tutkimuksen valmistumista.

Tätä mieltä on ainakin valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) Ilta-Sanomien haastattelussa. VATT:n raportti valmistuu lokakuussa.

Pääministeri Rinne vakuutti Ylelle jo elokuun alussa, että aktiivimallin leikkuri tulee poistumaan tammikuussa. Näitä korvaavia työllisyystoimia mietitään nyt sitten ministeriryhmässä ennen budjettiriiheä.

Aktiivimallin purku oli yksi sosiaalidemokraattien ja vasemmistoliiton vaalilupauksista.

Lue lisää: Hallitus yrittää löytää 144 000 työkykyistä, "Emme edes tiedä, missä he ovat" – Rinne puolusti työllisyystavoitetta SDP:n kesäkokouksessa

Pääministeri Rinne: Aktiivimallin leikkuri poistuu ensi vuoden alussa – "En usko, että sillä on syntynyt yhtään uutta työpaikkaa"

Työttömyysetuuden porrastuksesta nopea korjausliike vihattuun aktiivimalliin? Rahaa ensin enemmän, lopussa vähemmän – Työtön: "Tosi epäreilua. Ei ole oma syy, jos ei saa töitä"

Suuri määrä kirjeitä ja muuta postia levisi maastoon keskiviikon ja torstain välisenä yönä Kuopion ja Suonenjoen välillä Pohjois-Savossa. Tapaturma sattui Ysitiellä.

Syynä kirjeiden leviämiseen oli Postin mukaan rekan oven lukitusmekanismin pettäminen. Lähetyksiä levisi maastoon Postin arvion mukaan joitakin tuhansia.

Yritys pahoittelee tapahtunutta ja siitä asiakkailleen aiheutunutta haittaa.

Postin mukaan kaikki lähetykset yritettiin kerätä talteen, mutta on mahdollista, että kirjeitä löytyy Ysitien varrelta edelleen.

– Keräsimme niitä sen yön ja saimme apua jopa poliiseilta. Eilen kävimme vielä päivänvalossa koko reitin läpi kahteen kertaan, eikä sieltä enää löytynyt kuin muutama kirje, Postin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Markku Rajamäki sanoi hetki sitten Ylelle.

Hänen mukaansa on silti mahdollista, että joku lähetyksistä jäi edelleen huomaamatta.

Posti pyytääkin ihmisiä palauttamaan maastosta vielä mahdollisesti löytyvät lähetykset takaisin Postille. Löytyneen lähetyksen voi tipauttaa lähimpään kirjelaatikkoon tai viedä lähimpään palvelupisteeseen, josta se ohjataan oikealle vastaanottajalle.

Levinnyt posti peräisin Itä-Suomesta

Rajamäen mukaan kadulle päätyneet kirjeet oli lähetetty tämän viikon keskiviikkona Itä-Suomen alueelta Oulu–Pohjanmaa-suuntaan sekä Pirkanmaa–Satakunta-suuntaan.

– Jos odottaa Itä-Suomesta postia, joka ei tulekaan, ja lähetyspäivämäärä täsmää, kannattaa tiedustella asiaa asiakaspalvelustamme. Samoin silloin, jos on tuona päivänä laittanut Itä-Suomesta postia noihin kahteen suuntaan eikä vastaanottaja kuittaa saaneensa lähetystä, Rajamäki sanoo.

Hänen mukaansa vastaavat tapaturmat eivät ole Postille ennenkuulumattomia, mutta harvinaisia kylläkin.

Rajamäki ei halua arvioida, montako vastaavanlaista tapausta postinkuljetuksessa on sattunut esimerkiksi viimeisen vuoden sisällä.

– Kuljetamme niin suuria määriä erilaisia lähetyksiä, että joskus vahinkoja sattuu. Nämä ovat kuitenkin yksittäistapauksia, Rajamäki toteaa.

Osa lähetyksistä vaurioitui ja likaantui lentäessään katuun siinä määrin, että ne jaetaan asiakkaille saatteen kera. Tämä on Rajamäen mukaan normaali käytäntö silloin, jos kirjekuori esimerkiksi repeytyy lähetyksessä.

Aiheesta kertoi tänään ensimmäisenä Iltalehti.

Päivitetty 16.8.2019 kello 14:44: Lisätty juttuun Postin edustajan kommentit ja tieto kirjeiden määrästä sekä siitä, mistä mihin tielle levinneet kirjeet olivat matkalla.

Tanskassa sulatellaan lehtitietoa siitä, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kiinnostunut ostamaan Grönlannin. Wall Street Journal -lehden lähteiden mukaan Trump on nostanut useita kertoja esiin ajatuksen siitä, että Yhdysvallat ostaisi Grönlannin Tanskalta.

Grönlantia Tanskan kansankäräjillä edustava Aaja Chemnitz Larsen antaa Politiken-lehdessä ostoajatukseen lyhyen ja ytimekkään vastauksen.

– Kiitos ei.

Mikäli Grönlanti päätyisi Yhdysvalloille, lisääntyisi eriarvoisuus saarella Chemnitz Larsenin mukaan entisestään. Uutistoimisto Reutersille hän sanoo olevansa varma, että enemmistö grönlantilaisista uskoo, että pitkällä tähtäimellä suhde Tanskaan on parempi kuin suhde Yhdysvaltoihin.

Tanskan entinen pääministeri Lars Løkke Rasmussen puolestaan sanoo Twitter-viestissä ostoajatusta väärin ajoitetuksi aprillipilaksi.

– Toivottavasti se on vitsi, sillä ajatus on kauhea ja groteski. Olen varma, että se olisi todella suuri menetys sekä Grönlannille että Tanskalle, puuskahtaa Radikale Venstreä edustava entinen ulkoministeri Martin Lidegaard Tanskan yleisradioyhtiölle DR:lle.

– Jos hän todella harkitsee asiaa, on se lopullinen todiste siitä, että hän [Trump] on seonnut. Ajatus, että Tanska myisi 50 000 kansalaistaan Yhdysvalloille on pähkähullu, tylyttää Tanskan kansanpuolueen Søren Espersen uutistoimisto Ritzaun haastattelussa DR:n mukaan.

Donald Trump vierailee Tanskassa syyskuun alussa.

Lisää aiheesta:

WSJ: Trump haluaisi ostaa Grönlannin Tanskalta – osa presidentin avustajista: Ohimenevä idea, ei johda mihinkään

Olutpulloja seisoo rivissä keskellä Hohlovkan aukiota. On perjantai-ilta ja ansa on viritetty amfiteatterissa leijonaa varten.

Amfiteatteri on nuorten suosima kokoontumispaikka Moskovan keskustassa. Leijonalla taas tarkoitetaan raittiusaktivistia ja tubettajaa Mihail Lazutinia, 23.

Hän käyttää ryhmästään nimeä LevProtiv, joka kääntyy suomeksi LeijonaVastaan.

– LevProtiv on häirikkö ja me olemme täällä ärsyttämässä häntä, 18-vuotias Darja Maiorova sanoo ja lähtee viemään tyhjää siideripulloa rivin jatkoksi.

Pienessä nousuhumalassa oleva porukka juhlii opiskelupaikkojensa varmistumista ja vähät välittää omankädenoikeutta harjoittavasta aktivistista.

Kesän alusta alkaen Mihail Lazutin on ratsannut ryhmänsä kanssa viikonloppuisin nuorten suosimia puistoja ja aukioita.

Terveiden elämäntapojen nimeen vannova LevProtiv kuvaa moskovalaisia, jotka nauttivat julkisilla paikoilla alkoholia, ja vaatii sitten poliisia ottamaan kiinni lainrikkojia.

Virkavalta näyttää toimivan yhteistyössä Lazutinin kanssa. Poliisi ja OMON-erikoisjoukot ovat ottaneet aktivistien käskystä suurieleisesti kiinni alkoholia nauttivia nuoria.

Myöhemmin Lazutin lataa LevProtiv-nimiselle YouTube-kanavalleen koosteita yöllisistä operaatioistaan. Kanavalla on lähes 1,8 miljoonaa tilaajaa. Arvostelijoiden mukaan raittiuskampanjan perimmäinen syy onkin somekanavan “haippaaminen” eli sen suosion kasvattaminen.

Virkavalta ei ole puuttunut Lazutinin toimintaan, vaikka ryhmän miehet ovat kovistelleet ihmisiä ja tilanne on usein riistäytynyt käsirysyksi. Ryhmällä on myös tapana kaataa ihmisten alkoholijuomia maahan ja tumpata heidän polttamiaan savukkeita.

Moskovassa riittää puistoja, eivätkä muutamat aktivistit pysty saamaan julkijuopottelua kuriin.

Venäjällä on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua kesän aikana LevProtiv-ryhmän toiminnan laillisuudesta ja siitä, miksi virkavalta ei ole puuttunut siihen. Aktivisteja on arvostellut muun muassa veteraanipoliitikko, Venäjän duuman kolmanneksi suurimman LDPR-puolueen puheenjohtaja Vladimir Žirinovski.

– LevProtiv-aktivistit ovat keksineet ansaintatavan: He tulevat ihmisten luo esittämään kysymyksiä ja aloittavat tappelun. Nujakka videoidaan ja ladataan internetiin. Tällaista käytöstä ei voi hyväksyä, Žirinovski kirjoittaa tviitissään.

Aktivisti itse ei näe mitään ongelmaa ryhmänsä otteissa.

– Meistä ei ole mitään varaa yhteiskunnalle vaan päinvastoin me suojelemme sitä. Olemme puhdistaneet tämän paikan ja auttaneet sen tekemisessä asukkaille vaarattomaksi, Mihail Lazutin viittaa ryhmän amfiteatterilla tekemiin ratsioihin RTVI-kanavan haastattelussa.

Koleana heinäkuisena perjantai-iltana amfiteatterille kokoontuneet nuoret eivät hyväksy Mihail Lazutinin aktivismia.

– Demokraattisessa valtiossa vain poliisilla on oikeus ottaa kansalaiselta pullo pois. Siitähän syntyisi täysi kaaos, jos jokainen alkaisi toimia poliisina, Sergei Belovin huomauttaa ja siemailee ystävänsä Oleg Podtšufarovin kanssa tölkistä alkoholitonta olutta.

Viikoittain jatkuvat LevProtiv-ryhmän ja poliisien yhteisoperaatiot houkuttelevat ihmisiä seuraamaan tilannetta. Monet istuvat katsomossa ja nauttivat alkoholittomia virvoitusjuomia.

Parikymppiset kaverukset eivät voi ylipäätänsä käsittää lakia, joka kieltää alkoholin sivistyneen juomisen ja tupakoinnin julkisella paikoilla. Vieläkin enemmän heitä ihmetyttää se, että viranomaiset sallivat aktivistien toimet lainvalvojina.

– Johtomme ajattelee tällä hetkellä todella konservatiivisesti. Siellä istuu vain vanhuksia, ja siksi he tukevat sellaisten idioottien kuten Lazutinin toimintaa, Podtšufarov sanoo.

Amfiteatterilla partioi kaksi poliisia, mutta heitä ei näytä erityisesti kiinnostavan nuorten juopottelu. Illan pimentyessä paikalle saapuu myös ryhmä OMON-erikoisjoukkoja, mutta hekin tyytyvät vain odottamaan tilanteen kehittymistä.

Kellon lähestyessä puolta yötä käy selväksi, ettei kaikkien odottama LevProtiv saavu tällä kertaa paikalle. Niinpä nuoret jatkavat rauhassa tissutteluaan Moskovan keskustassa.

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio seuraa LevProtivin ja muiden samankaltaisten ryhmien toimintaa. He ovat kiinnostuneet aktivisteista, jotka harjoittavat omankädenoikeutta ajaakseen oikeaksi katsomiaan yhteiskuntajärjestykseen tai moraaliin liittyviä päämääriään.

Suomessa tämäntyyppiseksi ryhmäksi voidaan luokitella esimerkiksi muukalaisvastainen ja rasistinen Soldiers of Odin. Se partioi oman ilmoituksensa mukaan kaduilla parantaakseen ihmisten turvallisuuden tunnetta.

– Aktivistit katsovat, etteivät viranomaiset selviä velvollisuuksistaan ja ottavat siksi laittomasti valtion toimia itselleen, Asmik Novikova Yhteiskunnallinen tuomio -järjestöstä selvittää.

Novikova jakaa Venäjällä toimivat omankädenoikeutta harjoittavat aktivistit kahteen pääryhmään: poliittiseen ideologiaan nojautuviin ja muihin.

Raittiutta ajava LevProtiv kuuluu jälkimmäiseen ryhmään. Samanlaisiin aktivistiryhmiin lukeutuu myös StopHam, joka vahtii väärinpysäköityjä autoja, sekä jo toimintansa lopettanut Okkupai-Pedofelijai.

Okkupai-Pedofelija houkutteli aikuisia miehiä internetissä treffeille alaikäisten poikien kanssa. Kun pedofiiliksi epäilty mies saapui tapaamiseen, aktivistit pahoinpitelivät hänet ja pakottivat tunnustamaan taipumuksensa videolla, joka jaettiin sitten internetissä. Myöhemmin useita ryhmän aktivisteja tuomittiin vankeuteen.

Poliittisesta ideologiasta kumpuavaa omankädenoikeutta harjoittaa Venäjällä äärikansallismieliset SERB (South East Radical Block) ja Kansallinen vapautusliike (NOD). Kummatkin Kremliä lähellä olevat ryhmät tunnetaan siitä, että ne häiriköivät presidentti Putinia vastustavan opposition mielenosoituksia.

Ihmisoikeusaktivisti Asmik Novikovan mukaan viranomaiset jättävät usein huomioimatta SERBin ja Kansallisen vapautusliikkeen laittomuudet.

Toisinaan poliisi kuitenkin puuttuu myös näiden ryhmien toimintaan. Esimerkiksi opposition osoittaessa mieltä rehellisten vaalien puolesta 15. heinäkuuta poliisi otti kiinni kaksi SERBin aktivistia, jotka häiritsivät mielenosoitusta.

– Laki antaa virkavallalle käyttää tarvittaessa voimatoimia kansalaisia kohtaan, mutta myös vastuu siihen on tarkasti määritelty. Aktivistit toimivat ilman mitään vastuuta, Novikova huomauttaa.

Ihmisoikeusjärjestö Yhteiskunnallinen tuomio avustaa tällä hetkellä kuutta ihmistä, jotka ovat kärsineet omankädenoikeutta harjoittavien ryhmien toiminnasta.

LevProtiv-ryhmä kieltäytyi Ylen haastattelusta.

Lue lisää:

Vodka ja puutteellinen terveydenhoito vievät venäläismiehiä aikaisin hautaan

Viina tappaa venäläisiä vuoden alussa

Sosiaali- ja terveysalan yritys Coronaria tekee julkisen ostotarjouksen optikko- ja silmäsairaalaketju Silmäaseman osakkeista. Silmäaseman mukaan Coronarialle on syntynyt pakko tehdä ostotarjous, koska yhtiö osti torstaina ja perjantaina Silmäaseman osakkeita niin paljon, että sen omistusosuus Silmäasemasta on noussut 32 prosenttiin 22 prosentista.

Pörssilain mukaan ostotarjous pitää tehdä, jos yhden omistajan ääniosuus yhtiössä nousee yli 30 prosenttiin.

Coronaria tarjoaa Silmäaseman osakkeista kuusi euroa kappaleelta, mikä on 7,5 prosenttia yli torstain päätöskurssin. Silmäaseman osakekurssi kohosi perjantaina tarjoushinnan tasolle eli kuuteen euroon.

Coronarian tavoitteena on aloittaa tarjousaika viimeistään 16. syyskuuta. Tarjousajan kesto on kolme viikkoa.

Silmäasema-konsernin liikevaihto oli viime vuonna hieman alle 123 miljoonaa euroa ja oikaistu käyttökate oli 11,8 miljoonaa euroa.

Gibraltarilla vapautettu Grace 1 -säiliöalus tuskin pääsee matkaan ennen sunnuntaita. Brittiviranomaiset ottivat aluksen haltuunsa heinäkuun alussa Gibraltarinsalmessa, koska sen epäiltiin kuljettaneen öljyä Syyriaan EU:n talouspakotteiden vastaisesti. Gibraltarin korkein oikeus päätti torstaina vapauttaa tankkerin.

Ruotsalaisen Stena Bulkin toimitusjohtaja Erik Hånell kertoo STT:lle toivovansa, että myös Stena Imperon tilanteeseen löytyy ratkaisu Gibraltarin päätöksen jälkeen.

– Olemme täällä joka päivä toiveikkaita, mutta emme ota mitään itsestäänselvyytenä, Hånell sanoo STT:lle.

Grace 1 -tankkerin kiinnioton jälkeen Iran otti kiinni Hormuzinsalmessa Britannian lipun alla seilanneen ruotsalaisvarustamon Stena Impero -tankkerin, joka on miehistöineen yhä Iranin hallussa.

Toimitusjohtajan mukaan yhtiö ei ole ollut suorassa yhteydessä Iranin viranomaisten kanssa, vaikka aluksen kiinniotosta on kulunut noin kuukausi. Tieto kulkeutuu yhtiölle paljolti median kautta.

Hånell kertoo, että aluksen miehistö on fyysisesti hyvässä kunnossa. Miehistön jäsenet saavat olla yhteydessä sukulaisiinsa kerran päivässä. Sukulaiset ovat välittäneet tietoja tankkerin työntekijöiden kunnosta Stena Bulkille.

Omistajan pyynnöstä Grace 1 -aluksen uudeksi nimeksi tulee Adrian Darya. Alus jatkaa matkaansa Iranin lipun alla aikaisemman Panaman lipun sijasta.

Säiliöalus tuskin pääsee matkaan ennen sunnuntaita, kertoo AFP. Uutistoimiston mukaan kuusihenkisen miehistön on tarkoitus saapua Gibraltarille sunnuntaina.

Gibraltarin korkeimman oikeuden puheenjohtaja Anthony Dudley kertoi Iranin antaneen muodollisen ja kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei se vie laivan lastia Syyriaan. Iranin lausunnon mukaan alus ei ole matkalla maahan, johon kohdistuu EU:n pakotteita. Dudley huomautti, että näin ollen aluksen hallussapidon jatkamiselle ei ole perusteita.

Lue lisää:

Iso-Britannia haluaa eurooppalaisen laivasto-osaston Hormuzinsalmelle – Haavisto: Suomi tukee diplomaattisesti

Video- ja äänimateriaali paljastaa, kuinka Hormuzinsalmen tankkeriselkkaus eteni

Iran otti haltuunsa brittien lipun alla seilaavan ruotsalaisomisteisen tankkerin

Lappeenrannan lentokentällä on saatu tänä vuonna iloita lentoliikenteen ja matkustajien määrän kasvusta. Halpalentoyhtiö Ryanair on aloittanut vuoden aikana uusia reittilentoja ja lisää tulee syksyllä, kun lennot Unkarin Budapestiin alkavat.

Talouden näkökulmasta lentomäärät eivät kuitenkaan riitä. Lentokenttää hallinnoivan Saimaan lentoasemasäätiön tuloksesta on tulossa tänä vuonna 500 000 euroa tappiollinen.

– Tappio on merkittävä, luonnehtii säätiön toimitusjohtaja Markus Lankinen.

Lentoliikenteen ohella säätiön tulokseen vaikuttavat odotettua huonommat kentän oheistuotot. Niitä tulee muun muassa parkkimaksuista sekä myymälä- ja ravintolatoiminnasta.

Lentokenttätuki voi vielä pahentaa tilannetta

Oman jännitysmomenttinsa säätiön tämän vuoden tulokseen tuo valtion lentokenttätuki. Lappeenrannan lentokentällä nimittäin odotetaan edelleen valtion päätöstä kuluvan vuoden lentokenttätuesta.

Tuen haku keskeytyi keväällä hallituksen eroamisen takia.

Säätiö haki miljoonaa euroa. Säätiön tulos heikentyy edelleen, jos haettua summaa ei tule.

– Olemme varautuneet erilaisiin vaihtoehtoihin. Näistä voimme keskustella lisää, kun valtion päätös tulee, Lankinen sanoo.

Neuvotteluja uusista lentoreiteistä käydään koko ajan

Saimaan lentoasemasäätiö aloitti tämän vuoden odotuksella, että tappiota ei tulisi. Lentoliikenne ei kuitenkaan ole kasvanut odotusten mukaisesti.

Lappeenrantaan tulee lentoja kerran päivässä kuutena päivänä viikossa. Lentokenttä pystyisi hoitamaan useammankin lennon päivässä.

Lankinen on luottavainen, että lentojen ja oheistuottojen määrä kasvaa. Niiden eteen tehdään koko ajan töitä.

– Se myös näkyy meidän taloudellisessa tuloksessa jo ensi vuonna, Lankinen sanoo.

Hän odottaa myös, että yritykset alkavat rahoittaa lentokentän toimintaa. Malli olisi samankaltainen kuin matkailumarkkinointiyhtiö GoSaimaalla.

– Siinä avainyritykset osallistuvat markinointikustannuksiin. Uskon, että lentokentän ansaintamallissa tämän kaltaisella mallilla on merkittävä rooli.

Valtion tukea lentokenttä tarvitsee ensi vuonnakin. Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaan valtio tukee Finavian lentoasemaverkoston ulkopuolella olevia kenttiä 900 000 eurolla ensi vuonna. Jää nähtäväksi, mikä on Lappeenrannan osuus.

Lappeenrannan lentokenttä siirtyi Finavialta Etelä-Karjalan maakunnan ja Lappeenrannan kaupungin perustaman säätiön omistukseen vuonna 2016. Nykyään Saimaan lentoasemasäätiö ja lentokenttä ovat täysin Lappeenrannan omistuksessa.

Seksuaalirikoksista syytetyn ja tuomitun liikemiehen Jeffrey Epsteinin kuolinsyyksi on vahvistunut ruumiinavausraportin mukaan itsemurha. Asiasta uutisoivat useat yhdysvaltalaismediat.

– Julkistamme ruumiinavauksen tuloksen hyvin lyhyesti. Se on itsemurha hirttäytymällä, kertoi Aja Worthy-Davis kuolemansyyntutkinnasta uutistoimisto Reutersille.

Tutkimus osoitti, että Epsteinin kaulassa oli useita murtumia.

66-vuotias Epstein löydettiin kuolleena vankilasta vajaa viikko sitten. Kuolema herätti Yhdysvalloissa paljon kritiikkiä ja ihmetystä. Tapauksesta aloitettiin liittovaltion tutkinta.

Epstein oli Metropolitan Correctional Center -vankilassa, jossa häntä olisi pitänyt tarkkailla 30 minuutin välein. Hän oli sellinsä ainoa asukas. Hän odotti vankeudessa oikeudenkäynnin alkua.

Nuorten naisten ja tyttöjen hyväksikäytöstä tuomittu Epstein pidätettiin heinäkuussa uusien syytteiden takia. Häntä syytettiin alaikäisten tyttöjen hyväksikäytöstä.

Epsteinin kuoleman jälkeen kaksi häntä valvonutta vanginvartijaa pidätettiin virantoimituksesta ja vankilan johtaja siirrettiin toisiin tehtäviin. Mediatietojen mukaan vartijoiden epäiltiin nukkuneen työvuoronsa aikana.

Viranomaisten mukaan New Yorkin Manhattanilla sijaitsevassa vankilassa ei ollut tapahtunut vankien itsemurhia vuoden 2006 jälkeen. Selvitysten mukaan vankilassa oli kuitenkin useita vakavia epäkohtia.

Oikeusministeri William Barr on vakuuttanut, että syytteet Epsteinin rikoskumppaneita vastaan tutkitaan ja että uhrit saavat oikeutta.

Lue lisää:

Washington Post: Epsteinin ruumiinavaus paljasti monimiljonäärin kaulaluiden murtuneen

Oikeusministeriö hyllytti kaksi vartijaa sijoittaja Epsteinin vankilakuoleman tutkinnan ajaksi

Monimiljonääri Jeffrey Epsteinin vankilakuolema jätti avoimeksi monta kysymystä ja lietsoo salaliittoteorioita

Yhdysvaltalaismedia: Seksuaalirikoksista syytetty liikemies Epstein on tehnyt itsemurhan

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan keskituloinen palkansaaja hyötyisi valtiovarainministerin esittämästä tuloveroalesta noin 50 euroa vuodessa. Hyöty pienituloiselle palkansaajalle olisi noin 85 euroa vuodessa.

Laskelmat pitävät sisällään vain valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) esittämän 200 miljoonan euron veroalen vaikutukset vuodelle 2020.

Keskituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu 45 000 euroa. Pienituloisen palkansaajan vuosituloiksi on arvioitu noin 22 500 euroa.

Näissä valtiovarainministeriön alustavissa veroalelaskelmissa ei ole mukana esimerkiksi mahdollista työttömyysvakuutusmaksun alennusta. Työllisyysrahasto eli entinen työttömyysvakuutusrahasto tekee esityksen ensi vuoden maksuista elokuun lopulla.

Tuloveroale olisi tarkoitus rakentaa verotuksen perusvähennystä, työtulovähennystä ja eläketulovähennystä korottamalla.

Alen kohdennus pieni- ja keskituloisille yrittää kannustaa työntekoon

Tuloveroale tulisi myös eläkeläisille ja etuuksien eli sosiaalitukien saajille.

Valtiovarainministeriö yrittää jakaa veroalen niin, että veronkevennys kannustaisi työntekoon. Pienituloisen palkansaajan veroale olisi siis suurempi kuin suunnilleen saman verran tienaavan eläkeläisen.

Keskituloinen eläkeläinen 20 000 euron vuosituloilla saisi noin 65 euron alennuksen veroista. Sen sijaan pienituloinen palkansaaja 22 500 euron tuloilla saisi 85 euron alennuksen veroistaan.

Keskituloinen etuudensaaja alle 16 000 euron vuosituloilla saisi alle 40 euron huojennuksen.

Esitys veroalesta perustuu pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen ohjelmaan.

Ansiotuloverotukseen tehdään lisäksi ansiotason nousua vastaava indeksitarkistus. Indeksitarkistus estää, ettei keskimääräisistä palkkojen korotuksista seuraisi veroasteikon kiristymistä.

Hallitus aikoo jatkaa suurituloisten solidaarisuusveroa hallituskauden loppuun asti. Solidaarisuusvero tarkoittaa, että yli 76 100 euron tuloista joutuu maksamaan veroja aiempaa kireämmän asteikon mukaan.

Lue lisää:

Analyysi: Valtiovarainministeriön budjettiehdotus vie Suomea askeleen vasemmalle

Budjettiehdotuksen loppusumma 57 miljardia euroa – Valtiovarainministeri Lintilä: "Nyt pitäisi painaa investoinneissa turbonappia!"

Koko budjettiehdotus on nyt julki – Korkeakoulut saivat pettyä, mutta uusi tiedeministeri aikoo taistella niiden rahoista ja aloituspaikoista

Orpo tyrmää Lintilän budjettiesityksen: "Lisätään miljardi pysyviä menoja, kun tuloista ei ole vielä tietoa"

Kashmirissa Intiassa sadat mielenosoittajat ja poliisi ottivat yhteen perjantaina. Poliisi käytti Srinagarin kaupungissa kyynelkaasua ja haulikkoja protestoijia vastaan. Uutistoimisto AFP:n mukaan poliisin käyttämät patruunat sisältävät pieniä hauleja.

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan poliisi on käyttänyt metallihauleja ampuvia patruunoita jo vuosia. Järjestö vaatii haulikoiden välitöntä kieltämistä. Haulit ovat aiheuttaneet Amnestyn mukaan Kashmirissa satojen ihmisten traumatisoitumisen, sokeutumisen tai kuoleman.

– Viranomaiset väittävät etteivät haulikot ole vaarallisia, mutta tämän julman aseen aiheuttamat vammat ja kuolemantapaukset todistavat, miten vaarallinen ja umpimähkäinen se on. Niiden käyttö on vastuutonta viranomaisilta, sanoi Intian Amnestyn toiminnanjohtaja Aakar Patel.

Protestoijat heittelivät poliiseja kivillä. Viranomaiset eivät ole raportoineet loukkaantumisista.

USA:n ja Pakistanin johtajat keskustelivat

Perjantaina YK:n turvallisuusneuvosto keskusteli Kashmirin tilanteesta ensi kertaa liki puoleen vuosisataan.

Tapaaminen alkoi Pakistanin pääministerin Imran Khanin ja Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puhelinkeskustelulla, kertoo Pakistanin ulkoministeri Shah Mehmood Qureshi. Viime kuussa Trump tarjoutui välittäjäksi ydinasevaltioiden Intian ja Pakistanin välisiin neuvotteluihin.

– Maiden johtajat kävivät hyvän keskustelun ja päättivät, että he pitävät yhteyttä vastakin, Qureshi sanoi Islamabadissa.

Intian YK:n-edustaja Syed Akbaruddin ilmaisi maansa olevan närkästynyt ulkovaltojen puuttumisesta Kashmirin tilanteeseen.

– Emme kaipaa kansainvälisiä toisten asioihin sekaantujia kertomaan, kuinka elää. Olemme yli miljardin ihmisen kansakunta, Akbaruddin uhkui.

Intia poisti Kashmirin erityisaseman kuun alussa. Alueella on ollut merkittäviä rajoituksia muun muassa liikkumisessa ja nettiyhteyksissä lähes kaksi viikkoa. Intia myös lähetti alueelle kymmeniätuhansia sotilaita. Alueella oli alun perin jo satojatuhansia sotilaita.

Lue lisää:

Pakistan: Kolme sotilasta ja kaksi siviiliä kuoli Kashmirissa aseellisissa yhteenotoissa – Intia kiistää uhrit

"Kashmir on kuin painekattila, joka räjähtää hetkenä minä hyvänsä" – Ulkonaliikkumiskieltoa höllennettiin ainakin hetkeksi

Eläinten ystäviä ja sosiaallista mediaa kuohuttaa tapaus, jossa huonokuntoista 70-vuotiasta norsuvanhusta marssitettiin buddhalaisparaatissa Sri Lankassa.

Paraatit ovat osa 11-päiväistä buddhien festivaalia Esala Pereharaa. Vuosittain järjestettävään festivaaliin osallistuu perinteisiä rumpujensoittajia ja tanssijoita sekä noin 100 kesyä norsua.

Paraatin ajan norsuvanhus oli verhoiltuna perinteisiin vaatteisiin, joten sen langanlaiha ja räytynyt vartalo jäi piiloon paraatin katselijoilta. Norsun todellinen kunto näkyy kuitenkin kuvista, joita on jaettu myös sosiaalisessa mediassa.

Tikiri sai tukea sosiaalisesta mediasta

Norsun surkea olemus sai aikaan sosiaalisessa mediassa valtaisan protestin, jonka myötä festivaalin järjestäjät poistivat eläimen festivaalin loppuhuipennuksesta jo keskiviikkona, kertoo uutistoimisto AFP.

Esimerkiksi srilankalainen Twitter-käyttäjä Manjitha De Alwis toteaa tviitissään, että hienosti puetut norsut symboloivat saarivaltion kulttuuria.

– Mutta ahneutemme vuoksi emme välitä norsuista tai niiden hyvinvoinnista. Tikiri on hyvä esimerkki tästä, De Alwis jatkaa.

Sri Lankassa norsu on rikkaiden lemmikki

Sri Lankan turismista ja luonnosta vastaava ministeri John Amaratunga on tilannut villieläinviranomaisilta tutkinnan siitä, miksi ja miten huonokuntoinen Tikiriksi nimetty norsu päätyi paraatiin.

Ministeri on myös ohjeistanut villieläinviranomaisia varmistamaan, etteivät muut buddhalaisparaateissa käytetyt norsut ole vastaavassa jamassa kuin Tikiri. Paraateissa käytettäviä norsuja on Sri Lankalla joidenkin arvioiden mukaan 200.

Norsuasiantuntija Jayantha Jayewardene pitää norsun kohtelua epäinhimillisenä. Hänen arvionsa mukaan paraatissa nähty eläin oli ilmeisen aliravittu ja lähellä kuolemaa.

– Omistajat vievät norsunsa paraatiin saadakseen meriittejä itselleen, ei eläimelle. Se ei saisi koskaan olla sallittua, Jayewardene sanoo uutistoimisto AFP:n mukaan.

Esala-festivaalin Kandyn kaupungissa järjestänyt Pyhän hampaan temppeli on sanonut, ettei Tikiri ollut heidän temppelinorsunsa.

Monet rikkaat srilankalaiset pitävät norsuja lemmikkeinään. Eläinten huonosta kohtelusta ja julmuuksista on tehty paljon valituksia.

Norjan viime viikonlopun moskeija-ampumisesta epäilty mies on myöntänyt tekonsa, kertoo poliisi. 21-vuotias epäilty myönsi poliisin kuulusteluissa tappaneensa siskopuolensa ja hyökänneensä moskeijaan Bærumissa. Poliisin mukaan mies ei kuitenkaan ole virallisesti ottanut kantaa häntä vastaan nostettuihin syytteisiin.

Tutkintavankeudessa oleva mies on aiemmin kieltäytynyt vastaamasta poliisin kysymyksiin.

Miestä epäillään murhasta, murhan yrityksestä sekä terrorismirikoksesta. Aiemmin epäilty on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Hyökkäyksessä moskeijaan viikko sitten yksi henkilö sai lieviä vammoja. Ampuminen tapahtui al-Noor-nimisessä moskeijassa lähellä pääkaupunki Osloa.

Moskeijassa oli hyökkäyksen sattuessa kolme ihmistä paikalla valmistautumassa Id al-Adha -juhlaan.

Myöhemmin poliisi kertoi löytäneensä nuoren naisen ruumiin epäillyn asunnosta Eiksmarkan kaupunginosasta Bærumin kaupungista Oslon vierestä. Poliisi ilmoitti, että naisen kuolemaa tutkitaan murhana. Pian selvisi että nainen oli epäillyn 17-vuotias sisarpuoli.

Poliisin valmiusjoukot ja pommiryhmä olivat rynnineet sisään taloon moskeija-hyökkäyksen jälkeen. Naisen ruumis löytyi rynnäkön yhteydessä.

Norjan turvallisuusviranomaiset kertoivat saaneensa epäiltyä koskevan vihjeen noin vuosi sitten. Norjan poliisin turvallisuuspalvelun PST:n päällikkö Hans Sverre Sjøvold kertoi aiemmin tiedotustilaisuudessa, että vihje oli niin epävarma, ettei sen perusteella ryhdytty toimenpiteisiin.

Lue lisää:

Moskeijassa ammuttiin Norjassa – Poliisi: Kiinni otettu ampuja nuori kantanorjalainen

Poliisi löysi moskeijan ampumisesta epäillyn kotoa surmatun naisen

Norjan poliisi tutkii ampumista moskeijassa terroriteon yrityksenä – "Epäillyllä äärioikeistosympatioita", "Ihannoi Christchurchin ampujaa"

Yhdysvalloissa on käynnistymässä kaksi oikeustutkintaa, jotka voivat murtaa jehovan todistajien seurakuntien pyrkimyksen käsitellä jäsentensä tekemät rikokset vain seurakunnan sisällä.

Jehovan todistajat kirjaavat muistiin jäsentensä tekemät niin hengelliset kuin "maallisetkin" rikokset ja tiedot on koottu arkistoihin. Viime vuosina näiden arkistojen avaamista on vaadittu monissa maissa, koska niiden uskotaan sisältävän tunnustuksia vakavistakin rikoksista, kuten lasten hyväksikäytöstä.

Jehovan todistajat ovat kieltäytyneet avaamasta arkistoja. Perusteena on, että tunnustukset on saatu hengellisessä tilaisuudessa ja ne ovat siten luottamuksellisia.

Heidän mukaansa uhreilla on aina oikeus kertoa asiasta viranomaisille. Käytännössä näin tehdään kuitenkin harvoin, koska tuolloin henkilö rikkoisi uskontokunnan normia pysytellä erossa "maallisista viranomaisista".

Jehovan todistajien ylin päämaja toimii New Yorkin osavaltiossa Yhdysvalloissa. Hallintoelimen johtoon kuuluu kahdeksan miestä, jotka organisoivat järjestön maailmanlaajuista toimintaa.

Nyt nostetuissa oikeustapauksissa vaaditaan, että hallintoelimen jäsenet asetetaan vastuuseen takavuosien pedofiliatapauksista ja että järjestön on avattava rikosarkistonsa viranomaisille.

New York sallii vanhentuneiden rikosten käsittelyn

Uudet oikeustapaukset perustuvat muutokseen, jonka New Yorkin osavaltio on tehnyt lastensuojelulakiinsa. Muutoksen myötä lapsena seksuaalisesti hyväksikäytetyt henkilöt voivat tuoda jo vanhentuneet tapaukset oikeuden eteen riippumatta siitä, kuinka kauan aikaa rikoksesta on kulunut.

Vanhentuneet rikokset on tuotava oikeuden eteen vuoden sisällä. Lakimuutoksen uskotaan tuovan oikeuteen tuhansia tapauksia.

New Yorkin osavaltiossa viedään oikeuteen tuhansia vanhentuneita lasten hyväksikäyttötapauksia – syytettyinä ainakin Jeffrey Epstein ja katolinen kirkko

Kaksi entistä Jehovan todistajien jäsentä on jo käyttänyt tilaisuutta hyväkseen ja vienyt oikeuteen lapsuutensa tapahtumat, kertoo esimerkiksi Newsweek-lehti.

Nyt 48-vuotias nainen kertoo tulleensa hyväksikäytetyksi jo taaperoikäisenä ja sen jälkeen vuosien ajan. Syyllinen oli Jehovan todistajien seurakunnan johtajistoon, vanhimpiin, kuulunut mies.

Vartuttuaan nainen kertoi asiasta vanhemmilleen, jotka puhuivat ensin asiasta seurakunnan johtajille. Nämä yrittivät saada perheen vaikenemaan tapauksesta ja ainoastaan rukoilemaan hyväksikäyttäjän puolesta.

Lopulta vanhemmat kääntyivät poliisin puoleen ja mies tuomittiin 3,5 vuodeksi vankeuteen.

Toinen tapaus koskee nyt 47-vuotiasta miestä, jota hänen henkiseksi opastajakseen nimitetty seurakunnan edustaja raiskasi vuosien ajan. Rikokset alkoivat, kun uhri oli 14-vuotias.

Sekä mies että 48-vuotias nainen ovat nostaneet kanteen jehovan todistajien hallintoelimen kahdeksaa miestä vastaan.

Uhrit katsovat, että jehovan todistajien johto on osaltaan vastuussa rikollisten teoista. Uskontokunnan johto on ohjeistanut jäseniä olemaan kertomatta tapauksista poliisille, eikä ole tehnyt sitä itsekään. Lisäksi tekijöiden pedofiilisistä taipumuksista on saattanut olla tieto jo ennen kyseisten tekojen toteutumista, mutta pikkulasten vanhemmille ei ole annettu varoituksia.

Rikosten uhrit ovat havainneet, että molemmat rikoksentekijät ovat edelleen Jehovan todistajien toiminnassa mukana.

Jehovan todistajat pyytävät apua korkeimmalta oikeudelta

Kaliforniassa on tällä viikolla nostettu oikeusjuttu, jossa asetelma on päinvastainen; Jehovan todistajat pyytävät apua Yhdysvaltain korkeimmalta oikeudelta.

Tapahtumat alkoivat kesällä 2006, jolloin J.W:ksi kutsuttu 9-vuotias tyttö oli pyydetty kahden muun tytön kanssa yökylään Gilbert Simental -nimisen miehen luo. Simentalilla oli itsellään samanikäinen tytär ja hän oli aiemmin toiminut Jehovan todistajien seurakunnan vanhimpana. Hän tosin oli luopunut tehtävästään seurakunnassa, omien sanojensa mukaan siksi, että voisi olla enemmän lastensa kanssa.

Simental käytti vierailun aikana kaikkia kolmea tyttöä seksuaalisesti hyväkseen.

Kahden muun tytön vanhemmat kertoivat rikoksesta seurakuntaan. Se antoi Simentalille hengellisen rangaistuksen, kun tämä oli tunnustanut osan teoista. Viranomaisille ei kerrottu.

J.W. kertoi omille vanhemmilleen tapauksesta vuotta myöhemmin. Myös he puhuivat aluksi seurakunnalle, joka kielsi kertomasta poliisille. Lopulta asia päätyi kuitenkin oikeuteen ja Simental sai 45 vuoden vankeusrangaistuksen. Hän istuu edelleen vankilassa.

Oikeuskäsittelyn aikana jehovan todistajat olivat myöntäneet pitävänsä kirjaa rikoksista, joita seurakunnan jäsenet ovat tehneet. J.W:n vanhemmat alkoivat epäillä, että seurakunnalla saattoi olla tieto Simentalin taipumuksista jo vuosia ennen kuin hän pyysi tytöt taloonsa.

Kun Jehovan todistajilta pyydettiin tietoja, he kieltäytyivät luovuttavasta niitä. Tiedot olivat heidän mielestään rippisalaisuuden alaisia. Lisäksi tietojen etsiminen arkistosta olisi niin työlästä, että se veisi aikaa 19 vuotta.

Kalifornialaiset oikeusistuimet hylkäsivät Jehovan todistajien perustelut kerta toisensa jälkeen. Vuonna 2015 oikeus määräsi J.W:lle neljän miljoonan dollarin korvauksen kärsimyksistään.

Koska oikeus vaatii edelleen Jehovan todistajien dokumentteja, uskonyhteisö on nyt vedonnut Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.

Hallintoelimen alaisuudessa toimiva, Jehovan todistajien käytännön toimintaa hallinnoiva Watchtower Society on lähettänyt korkeimmalle oikeudelle vetoomuksen, jossa se toivoo, että seurakuntien arkistot luokiteltaisiin luottamukselliseksi tiedoksi, jota ei tarvitse luovuttaa ulkopuolisille.

Lisäksi korkeimmalta oikeudelta pyydetään linjausta, että Kalifornian oikeusistuimet olisivat toimineet perustuslain vastaisesti todetessaan seurakunnan osasyylliseksi Gilber Simentalin tekoihin. Jehovan todistajien mielestä hänen tekonsa eivät liittyneet millään tavalla seurakunnan toimintaan.

Oikeusjuttujen ratkaisuilla voi olla suuri merkitys siihen, voivatko Jehovan todistajien omat oikeuselimet, oikeuskomiteat, pitää toimintansa edelleen piilossa julkisuudelta.

Lisää aiheesta:

Entiset Jehovan todistajat kertovat kokemuksistaan uskonyhteisön oikeuskomiteoissa – "Todettiin, että minä, 11-vuotias tyttö olin vietellyt keski-ikäisen miehen"

The Brussels Times: Jehovah’s Witnesses: 90 victims of sexual abuse come forward