Suomalaisia turisteja on hämmästyttänyt ulkomailla, kun oma pankkikortti ei toimikaan. Osalla turisteista kortti on jopa suljettu.
Sosiaalisessa mediassa toiset matkustajat ovat opastaneet esimerkiksi Yhdysvaltoihin matkaavia ilmoittamaan matkasta etukäteen pankkiin, ettei tällaista ikävää yllätystä tulisi.
Skotlannissa matkalla ollut suomalainen sai puolestaan pankiltaan yllättäen tekstiviestin, että pankkikortin käyttö muualla kuin Euroopassa on estetty.
– Haluamme huolehtia korttiturvallisuudestasi, ja siksi maantieteelliset asetukset päivittyvät automaattisesti, kun käytät korttiasi ensimmäisen kerran tunnusluvulla, tekstiviestissä sanottiin.
Mistä on kyse?
Maantieteellinen esto suojaa väärinkäytöltä
Korttimaksamisen palveluita tarjoavan Nets Finlandin maajohtaja Sirpa Nordlund sanoo, että yhtiöt ovat panostaneet pankkikortin väärinkäytön estämiseen. Kuluttaja voi itse valita suojauskeinoja. Yksi tällainen keino on maantieteellinen esto.
– Kuluttaja voi estää korttinsa käytön joko tietyillä alueilla tai sitten ihan vaan yleisesti ulkomailla. Pankista riippuen nämä geoblokit voivat olla hyvinkin tarkkoja, voi esimerkiksi estää kortin käytön muilla mantereilla kuin Euroopassa.
Nordea on Nordlundin mukaan yksi edellä kävijöistä maarajoituksissa. Ulkomaanmatkoista ei maajohtajan mukaan tarvitse ilmoittaa pankkiin, mutta kannattaa tarkistaa verkkopankista kortin turva-asetukset.
Osalle suomalaisista maarajoitukset ovat tulleet yllätyksenä. Jos kortti ei toimi ulkomailla, syynä saattaa olla käyttäjän itsensä laittama maantieteellinen esto. Rajoitukset ovat olleet käytössä jo useamman vuoden.
– Ihmiset laittavat nämä maarajoitukset itse, pankki ei niitä laita asiakkaan tietämättä. Se rajoitus, mikä ehkä pankin konttorissa tuntuu järkevältä, on voinut unohtua matkalle lähdettäessä, Nordlund sanoo.
Käytä credit-puolta
Kortteja ei suljeta Nordlundin mukaan ilman painavaa syytä. Kortti voidaan sulkea, jos epäillään väärinkäyttöä.
Kortti kannattaa suojata laittamalla maantieteellisiä estoja, mikäli ei matkusta. Jos matkustaa, voi laittaa nostorajoituksia päälle.
– Lisäksi kannattaa maksaa aina matkoihin liittyvät ostokset credit-puolella. Näin on turva mahdollista konkurssitilannetta varten, Nordlund neuvoo.
Kalevi Rytkölä / Yle
Maajohtaja tallentaa aina ulkomaille lähtiessä maksukortin katoamisnumeron puhelimen numeromuistiin. Mitä nopeammin pystyy ilmoittamaan kadonneesta kortista, sen pienemmiksi vahingot jäävät.
– Huolellinen kortin käyttö on aina avainasemassa. Mikäli kuluttaja ilmoittaa rikollisesta toiminnasta mahdollisimman pian, kuluttajalle ei välttämättä koidu laskua.
Suomalaisia kortteja kopioidaan silloin tällöin ulkomailla, etenkin maissa, joissa ei ole sirua käytössä.
– Väärinkäytön tarkkoja summia ei kukaan tiedä. Joskus kuluttajat myös kokevat häpeää väärinkäytöksestä, eivätkä ilmoita siitä. Tämä on turhaa: kaikki epäilykset kannattaa ilmoittaa.
Varo tilausansoja
Kortteihin liittyvä rikollisuus on maajohtajan mukaan yhä tiukemmassa valvonnassa ja se on vähentynyt. Tähän on kaksi syytä. Korttiyhtiöt valvovat yhä tarkemmin. Lisäksi ihmiset ovat itse yhä tietoisempia siitä, ettei kaikkeen kannata suostua.
Jos jokin tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se todennäköisesti on sitä. Muutama vuosi sitten oli paljon osta iPhone eurolla -huijauksia, jotka johtivat isoihin kuukausiveloituksiin.
Nyt sama ilmiö näkyy jälleen.
– Esimerkkeinä voisi mainita osta tennarit Gigantista kahdella eurolla tai Ikean kanelipullia 1,99 euroa, myös Finnkinon lippuja on myyty eurolla. Näitä huijauksia olemme pystyneet estämään.
Keski-Euroopassa suositun Sunrise Avenuen laulaja ja Voice of Germany -ohjelman tuomarina neljällä tuotantokaudella ollut Samu Haber, 43, tienasi jälleen sievoiset tulot viime vuonna. Hän ansaitsi 423 944 euroa, josta pääomatuloa oli 184 816 euroa. Haberin tuloissa oli kuitenkin jonkin verran pudotusta, sillä toissa vuonna hän tienasi 521 485 euroa. Tämä johtunee siitä, että suomalainen ei ollut viime vuonna laulajakykykilpailun tuomarina.
Suomen vientilupaus Alma, 23, tienasi toissa vuonna 93 009 euroa, mutta vuonna 2018 hänen tulonsa tippuivat tuntuvasti. Hän tienasi 57 892 euroa. Pääomatuloja hänelle ei ole.
Alma on valmistellut esikoisalbumiaan jo useamman vuoden ja se julkaistaan kolmessa osassa ensi kesään mennessä.Nelli Kenttä / YleX
Myös Nightwishin keulakuvan Tuomas Holopaisen, 42, tulot vähenivät huomattavasti. Hän tienasi viime vuonna 199 355 euroa, josta pääomatuloja oli 39 806 euroa. Toissa vuonna Holopaisen tulot olivat 402 523 euroa. Tienestien puolittumista selittää se, että Nightwish on valmistellut ensi vuonna julkaistavaa uutta levyä.
Cheek eli Jare Tiihonen päätti uransa vuoden 2018 elokuussa.Nelli Kenttä / YleX
Cheek eli Jare Tiihonen, 37, lopettu uransa Lahdessa elokuussa. 2018 järjestettyihin konsertteihin. Saman vuoden alussa sai ensi-iltansa räppärin urasta kertova elokuva Veljeni vartija. Uran loppuhuipennus ei näkynyt merkittävästi artistin tuloissa. Hän tienasi viime vuonna 207 507 euroa, josta pääomatuloa oli 33 223 euroa. Vuonna 2017 Tiihosen tulot olivat 206 285 euroa.
Jari Sillanpään huumekohut alkoivat vuonna 2017, mikä vaikutti hänen keikkojensa myyntiin. Laulaja on tänä vuonna palannut konserttilavoille.Jarno Kuusinen / AOP
Jari Sillanpään, 54, huumekohut alkoivat vuonna 2017, joten ne eivät näkyneet vielä viime vuonna julkaistuissa verotiedoissa. Hän tienasi toissa vuonna 283 627 euroa. Viime vuonna tulot tippuivat 165 142 euroon, josta pääomatuloja oli 44 650 euroa.
Suomalaismuusikoista hyvin tienaa Juha Tapio, 45. Hänen tulonsa olivat 257 447 euroa, josta pääomatuloa oli 40 560 euroa. Laulajan tulot kasvoivat toissa vuodesta, jolloin hän tienasi 211 176 euroa.
Yli 200 000 euron vuosituloihin ylsi myös Jenni Vartiainen, 36, joka tienasi 211 257 euroa. Pääomatuloja hänellä oli 67 985 euroa. Tänä vuonna tauolle jäänet Mikael Gabriel, 29, sai puolestaan 207 556 eruron tulot. Hänelle ei pääomatuloja viime vuonna ollut.
Haloo Helsinki -yhtyeen laulaja ja tänä vuonna Ellips-nimellä soolouran aloittanut Elli Haloo eli Elisa Tiilikainen, 29, tienasi viime vuonna 247 280 eruoa, josta pääomatulojen osuus oli 5 917 euroa.
Tänä vuonna kuudella Emmalla palkittu räppäri Pyhimys eli Mikko Kuoppala, 38, keräsi viime vuonna tuloja 220 124 euroa, josta pääomatuloja oli 19 333 euroa.
Yritys alkoi tamperelaisessa autotallissa kahden teekkarin kesäprojektista. Erikoinen liikeidea syntyi vajaat kymmenen vuotta sitten yrityksen perustajien entisessä työpaikassa.
Samu Hällforsin pomo puhui niin äänekkäästi puhelimeen, että jotain piti keksiä.
Syntyi Framery Oy, joka rakentaa äänieristettyjä puhelinkoppeja ja työtiloja. Hällfors perusti yhdessä työkaverinsa Vesa-Matti Marjamäen kanssa Framery Oy:n vuonna 2010. Suuri osa tuotteista menee vientiin, mutta puhelinkopit ovat tuttuja myös suomalaisilla työpaikoilla.
Sami Takkinen / Yle
Frameryn tuotteita on muun muassa Microsoftilla, Siemensillä, McDonaldsilla, SAPilla, Deloittella ja PWC:llä maailmalla. Yrityksessä yli 300 työntekijää, ja se toimittaa tuotteita 70 maahan. 90 prosenttia tuotteista menee vientiin.
Kaikki tuotteet tehdään Tampereen Sarankulmassa.
Rohkea idea vei Hällforsin Pirkanmaan tulokärkeen. Hänen 20 miljoonan euron ansionsa ovat koko Suomessa kymmenenneksi eniten.
– Tulojen taustalla on vuoden 2018 alussa toteutettu yrityskauppa, jossa suomalainen pääomasijoitusyhtiö Vaaka Partners tuli Frameryn enemmistöomistajaksi, toimitusjohtaja Hällfors kertoo Ylelle.
Myöhemmin selvisi, että ainakin kaksi pirkanmaalaista tienasi Hällforsia enemmän.
Yle selvitti, että ainakin kaksi kovatuloista pirkanmaalaista on pyytänyt verottajalta, että heidän nimiään ei näy medialle toimitetussa suurituloisten listassa. Peliyhtiö Small Giant Gamesin myynnillä vaurastuneet Ilkka-Kristian Juopperi ja Tommi Vallisto puuttuivat listalta. He molemmat tienasivat viime vuonna lähes 21 miljoonaa euroa, millä he sijoittuvat Pirkanmaan kovatuloisimpien kärkeen. Molemmat maksoivat veroja yli seitsemän miljoonaa euroa.
Verot Suomeen
Hällforsin mukaan yritys alkoi Marjamäen ponnekkaasta aloitteesta. Sillä tiellä he ovat edelleen.
– Meidän missiomme on lisätä pieni pala onnea ihmisten työpäiviin mahdollistamalla keskittymistä ja poistamalla häiriöitä.
Hällfors maksoi ansiotuloistaan lähes 7 miljoonaa euroa veroja Suomeen. Hänen veroprosenttinsa on 34.
– Olen hyvin ylpeä Frameryn menestyksestä ja pidän tärkeänä, että voin maksaa verot täysimääräisesti Suomeen.
Ilman innovaatiorahoitusta konkurssi olisi ollut edessä
Hällfors on kiitollinen siitä, että yritys on saanut innovaatiorahoitusta. Ilman sitä se olisi todennäköisesti mennyt konkurssiin.
– Näen Frameryn suomalaisen innovaatiorahoituksen menestystarinana. Ilman Tekesin Nuoret Innovatiiviset Yritykset-ohjelmaa Framery olisi vuonna 2014 todennäköisesti mennyt konkurssiin.
Framery on luonut satoja uusia työpaikkoja Suomeen ja tuonut verotuloja. Hällfors ei ota kantaa siihen, miten verotulot pitäisi jakaa.
– Verotulojen jakaminen kuuluu Suomen eduskunnalle, en ota siihen kantaa.
"Enkä minä ainakaan vaihtaisi päivääkään pois"
Kovat tulot eivät saa Hällforsia lepäämään laakereillaan. Yrityksen menestys on edelleen hänen ykköshaaveensa.
– Yrittäminen ei ole helppoa, eikä aina kivaa mutta jostain syystä moni jää tälle tielle. Enkä minä ainakaan vaihtaisi päivääkään pois.
Nuorena on Hällforsin mukaan hyvä aika alkaa yrittäjäksi, kun ei ole mitään hävittävää.
– Niin mekin aloitimme aikanaan Vesa-Matin kanssa. Meillä ei ollut rahaa, jälkikasvua eikä omaisuutta, joten oli täydellinen aika ottaa se riski.
Tamperelaisen Frameryn Samu Hällfors on menestynyt myös yrityskilpailussa. Hän vei Suomen EY Entrepreneur of the Year 2018 -kilpailun voiton.
Miltä verotulojen julkisuus tuntuu?
– Henkilökohtaisella tasolla ei ole mukava olla huomion keskipisteenä. Yhteiskunnallisesti tämä lisää kuitenkin avoimuutta ja julkista keskustelua, joten katson ihan hyvällä.
Medialle toimitettujen verotietojen mukaan viime vuoden eniten tienannut suomalainen oli jälleen peliyhtiö Supercellistä tunnettu Ilkka Paananen.
Supercellin toimitusjohtaja Paanasen yhteenlasketut ansio- ja pääomatulot olivat noin 110 miljoonaa euroa. Hän maksoi veroja yli 40 miljoonaa euroa. Paananen oli tulolistan kärjessä myös vuosi sitten, silloin noin 65 miljoonan euron tuloillaan vuodelta 2017.
Toiseksi eniten tienasi Mikko Kodisoja. Myös hänen taustansa on Supercellissä, Kodisoja tunnetaan peliyhtiön luovana johtajana ja yhtenä perustajista. Kodisojan tulot ylsivät noin 98 miljoonaan euroon.
Kolmanneksi eniten tienasi Heikki Kyöstilä. Hän tienasi noin 47 miljoonaa euroa. Kyöstilä tunnetaan hammashoitolaitteita myyvästä ja valmistavasta Planmeca-yrityksestään, jonka pääomistaja hän on ollut yrityksen perustamisesta lähtien.
Neljäntenä tulolistalla oleva Asko Myllymäki myi viime vuonna rakennusliike Lehto Groupin osakkeita kymmenillä miljoonilla euroilla.
Viidentenä listalla oleva toimitusjohtaja ja tohtori Maria Severina myi viime vuonna diagnostiikkateollisuuden raaka-aineita valmistavan HyTestin. Lue lisää yrityksestä täältä.
Verotietojen julkistaminen on tällä kerralla muuttunut aiemmasta. Yli 100 000 euroa tienanneet ovat voineet pyytää verottajalta, että heidän verotietonsa eivät näy medialle toimitettavalla listalla, joka tässäkin jutussa on.
Piilotettuja nimiä on 231 kappaletta. Heidän tietonsa saa kuitenkin, jos niitä pyytää erikseen verotoimistosta. Yle listasi 15 yli miljoona euroa ansainnutta, jotka eivät tämän jutun listassa näy.
Katso alla olevasta listasta, ketkä olivat medialle toimitettujen verotietojen mukaan viime vuoden tuhat suurituloisinta suomalaista. Tietoja voi järjestää esimerkiksi maksettujen verojen tai syntymäajan mukaiseen järjestykseen.
Katsottavaksi voi valita myös kunkin maakunnan 30 eniten tienannutta.
Useita yli miljoona euroa viime vuonna tienanneita oli pyytänyt verottajalta, että eivät tule näkyville medialle toimitettavalla suurituloisten listalla.
Yle kävi läpi yli 50 nimeä, jotka tänä vuonna puuttuivat eniten ansainneiden listalta, mutta ovat olleet viime vuosina korkeilla sijoilla.
Listalta puuttuu esimerkiksi Supercellistä tunnettu Visa Tapio Forsten. Hän nousisi noin 38 miljoonan euron tuloillaan medialle toimitetun tulolistan viidenneksi. Hän maksoi ansioistaan veroja lähes 14 miljoonaa euroa.
Toisen peliyhtiön Small Giant Gamesin myynnillä vaurastuneet Ilkka Juopperi ja Tommi Vallisto puuttuivat myös median listalta. He molemmat tienasivat lähes 21 miljoonaa euroa, jolla sijoittuisi kymmenen suurituloisimman tuntumaan. Molemmat maksoivat veroja 7,1 miljoonaa euroa.
Verotietojen julkisuuskäytäntö on tänä vuonna muuttunut, sillä yli 100 000 euroa tienanneet ovat voineet pyytää, ettei heidän tietojaan esitetä medialle toimitettavalla verotietojen listalla. Tietojensa poistamista vaati 231 henkilöä ja kaikki vaatimukset hyväksyttiin.
Alla olevalla listalla on yli miljoona euroa viime vuonna ansainneita, joiden nimet ainakin puuttuivat Ylen julkaisemalta tuhannen suurituloisimman listalta. Listalle nousee noin 900 000 euron vuotuisilla tuloilla.
Heidänkin tulotietonsa ovat katsottavissa verotoimistossa, kuten muidenkin suomalaisten tulojen määrästä riippumatta.
Puolan säätämä laki tuomareiden ja syyttäjien uudesta eläkeiästä on ristiriidassa EU-lain kanssa, linjasi Euroopan unionin tuomioistuin tänään tiistaina julkaistussa ratkaisussa.
Heinäkuussa 2017 Puolan parlamentti hyväksyi lain, joka laski tuomareiden ja syyttäjien eläkeiän naisilla 60 vuoteen ja miehillä 65 vuoteen. Aikaisemmin eläkeikä oli molemmille sukupuolille 67 vuotta.
Samalla laki antoi oikeusministerille valtuudet pidentää tavallisissa oikeusasteissa toimivien tuomareiden palvelusaikaa yli eläkeiän.
EU-tuomioistuimen mukaan Puolan säätämä laki on vastoin sukupuolten tasapuolista kohtelua asettaessaan erilaisen eläkeiän miehille ja naisille.
Oikeus ei hyväksynyt Puolan perustelua, jonka mukaan laki on niin kutsuttua positiivista syrjintää, jolla voidaan parantaa jonkun erityisryhmän – tässä tapauksessa naisten – asemaa.
Järjestely herättää epäilyjä
EU-tuomioistuimen mukaan oikeusministerille myönnetty oikeus pidentää joidenkin tuomareiden palvelusaikaa on sekin ristiriidassa EU-lain kanssa.
Oikeuden mukaan järjestely ei vielä itsessään merkitse, että Puolan tuomioistuinten riippumattomuus olisi vaarassa. Tuomioistuimen mukaan lain ongelma on kuitenkin siinä, ettei se määrittele tarkasti, millä perusteilla oikeusministeri voi tehdä päätöksen jonkun työuran pidentämisestä.
EU-oikeuden mukaan tämä puute herättää epäilyksen siitä, että uusi järjestely on luotu sen vuoksi, jotta ministeri pystyy muokkaamaan tuomarikuntaa mieleisekseen.
Laki ja oikeus -puolueen aloitteita
Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun EU-tuomioistuin on ottanut kantaa Puolan oikeusjärjestelmää määrittävään lainsäädäntöön.
Tämän vuoden kesäkuussa EU-tuomioistuin katsoi, että Puolan korkeimpaa oikeutta koskenut tuomarilaki oli sekin ristiriidassa EU-lain kanssa.
Puola oli säätänyt huhtikuussa 2018 kiistellyn lain, jossa maan korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeikää laskettiin 70 vuodesta 65 vuoteen. Laki olisi pakottanut kolmanneksen oikeuden tuomareista eläkkeelle kesken virkakauden.
Kummatkin EU-tuomioistuimen tyrmäämät lait ovat olleet valtaa pitävän Laki ja oikeus -puolueen aloitteita. Konservatiivisen Laki ja oikeus -puolueen mukaan muutokset tehostaisivat tuomioistuinten toimintaa ja poistaisivat oikeusjärjestelmään jääneet kommunismin rippeet.
EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava Luxemburgissa sijaitsevan Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä viipymättä.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin kirjanpitoyhtiön on luovutettava New Yorkin syyttäjille presidenttiä ja tämän yritystä koskevat verotiedot kahdeksan vuoden ajalta.
Liittovaltion muutoksenhakutuomioistuin antoi tätä koskevan päätöksen tänään, kertoo New York Times. Päätös on takaisku Trumpin yrityksille salata taloustietonsa.
Trumpin asianajaja Jay Sekulowkertoi NBC:n mukaan valittavansa asiasta korkeimpaan oikeuteen.
Kolmesta tuomarista koostuva tuomioistuin ei ottanut kantaa Trumpin perusteluun, jonka mukaan presidenttiin ei voi kohdistaa rikostutkintaa. Vetoomustuomioistuin sanoikin, että kirjanpitoyhtiön, ei Trumpin itsensä, pitää luovuttaa verotiedot. Näin ollen presidentin koskemattomuudella ei ole merkitystä.
Sunny Car Centerin isoimman vahingonkorvausjutun käsittely alkaa Turun hovioikeudessa tiistaina aamupäivällä.
Hovioikeus edellyttää, että yhtiön entinen toimitusjohtaja Markku Ritaluoma on henkilökohtaisesti paikalla pääkäsittelyssä. Läsnäolovaatimuksesta kertoi ensimmäisenä sanomalehti Hämeen Sanomat verkkosivuillaan (vain tilaajille). Vielä käräjäoikeudessa Ritaluomaa kuultiin etäyhteydellä.
Hovioikeus katsoo kuitenkin, että riita-asia on poikkeuksellisen laaja, kun kannevaatimus on sisältänyt 35 eri maksutapahtumaa usean vuoden ajalta ja vahingonkorvausvaatimus ylittää kuusi miljoonaa euroa. Asiakirja-aineisto on laaja ja pääkäsittelyn kesto poikkeuksellisen pitkä, kuusi päivää ja lisäksi kolme varapäivää.
Hovioikeuden mukaan asiassa on keskeisesti kysymys Ritaluoman omista toimista, joista paras tietämys on hänellä itsellään. Lisäksi aiemmin Skype-ohjelman käytössä käräjillä oli lukuisia teknisiä ongelmia. Näin ollen hovioikeus arvioi, että Ritaluoman tulee osallistua pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti sillä uhalla, että valitus hänen poissa ollessaan jätetään sillensä.
Ritaluoma on ilmoittanut hovioikeudelle, ettei voi saapua oikeuteen. Hänellä ei kuitenkaan ole asiamiehen mukaan laillista estettä saapua istuntoon.
Pitkä ja monipolvinen juttu
Sunny Car Center päätyi konkurssiin syksyllä 2015. Sen jälkeen pesä on pyrkinyt saamaan varoja takaisin.
Sekä Ritaluoma että autokauppayhtiön hallituksen entinen jäsen Iisakki Kiemunkivalittivat Kanta-Hämeen käräjäoikeuden huhtikuussa 2018 antamasta tuomiosta. Siinä Ritaluoma tuomittiin maksamaan takaisin konkurssipesälle noin 6,2 miljoonaa euroa vahingonkorvauksia. Kiemunki tuomittiin noin 350 000 euron korvauksiin.
Heidän vastapuolenaan asiassa on Sunny Car Center Hämeenlinna Oy:n konkurssipesä. Sen mukaan Markku Ritaluoma oli vienyt konkurssikypsän yrityksen varoja lähes 6,2 miljoonaa velkojien ulottumattomiin. Iisakki Kiemunki oli puolestaan toiminut huolimattomasti ja passiivisesti ollessaan yhtiön hallituksessa ja näin mahdollistanut rahojen viennin. Molemmat kiistivät konkurssipesän vaateet.
Useiden vahingonkorvausjuttujen lisäksi Sunny Car Centerin konkurssipesän julkisselvittäjä teki pari vuotta sitten poliisille tutkintapyynnön yhtiöstä kadonneista miljoonista. Tutkinta alkoi vuonna 2017 nimikkeillä törkeä velallisen epärehellisyys ja törkeä kirjanpitorikos.
Helsingin yliopistolla vierailivat tänään Maa - ja Metsätaloustuottajain Keskusliiton eli MTK:n tapahtumassa kaksi lehmää; Jersey-rotuinen Orawa ja Holstein-rotuinen Okadi. Lehmien omistajan, maidontuottaja Eeva Linnainmaan mukaan kyseessä ei ole vastaisku Unicafen päätökseen.
– Emme halua viestiä tällä mitään sen enempää, kuin että asioista puhutaan avoimesti ja faktoihin perustuen. Tarkoituksenamme on näyttää ihmisille, miltä näyttää oikea lehmä, Linnainmaa kiteyttää.
Linnainmaan mukaan lehmät ovat tärkeä osa suomalaista maataloutta ja ruoantuotantoa. Hänen mukaan eläimistä myös hyötyjä monenlaisia hyötyä luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle.
– Haluamme tuoda koko Suomelle tietoon, että lehmä itsessään ei ole paha, Linnainmaa pohtii.
Naudanlihaan liittyvä kritiikki kohdistuu erityisesti lehmien metaanipäästöihin ja vesistöjen rehevöitymiseen. Keväällä Sitra kannusti ihmisiä luopumaan naudanlihasta sen ilmastovaikutuksiin vedoten. Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC korosti elokuussa naudanlihan syöntiin liittyviä kielteisiä vaikutuksia.
MTK:n mukaan vastuullisesti hoidetulla ja kasvatetulla lehmällä on Suomessa monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi lehmän ravintonaan käyttämä nurmi sitoo hiiltä, lanta toimii lannoitteena, laidunnus lisää luonnon monimuotoisuutta ja suomalaisen ruoantuotannon vesijalanjälki on kestävä.
Orawa- ja Okadi-lehmät vierailivat siis Helsingin yliopstolla MTK:n ja Helsingin yliopiston kotieläintieteen opiskelijoiden Akateemisen karjakerhon AKK:n toimesta. MTK:n Keski-Suomen johtokunta järjesti samanlaisen tempauksen samaan aikaan Jyväskylän yliopistolla.
AKK:hon kuuluvan opiskelijan, Ida Simolan, mukaan tapahtuman vastaanotto on ollut positiivinen, vaikka soraääniäkin on kuulunut. Joidenkin vierailijoiden mukaan tapahtumapaikka ei ollut sopiva.
– Kävijöiden mukaan on ollut mukavaa, että tapahtumaan tuotiin konkreettista nähtävää. Kaikki eivät ole nähneet oikeaa lehmää, Simola kertoo.
Suomussalmen kunta ilmoitti viime viikolla luopuvansa Jalonniemi-talon edustalla olevasta formula-auton jäljitelmästä.
Monumentin rakensi vuonna 2007 suomussalmelainen taiteilija Ilpo Luukkonen, suomussalmelaisen formulakuljettaja Heikki Kovalaisen kunniaksi. Suomussalmen tahtotila luopua autosta saa taiteilijan mietteliääksi.
– On jännä fiilis, että se häviää. Minulla liittyy siihen iso tunnelataus. Se oli hienoa aikaa, kun Heikki ajoi.
Suomussalmen teknisen johtajan Niina Kinnusen mukaan monumentti kuvasi aikoinaan hyvin sitä innostusta, jota kunnassa koettiin kylän omasta urheilijasta.
– Esimerkiksi nyt kunnan ohi ajavat turistit eivät osaa yhdistää formula-autoa mihinkään.
Myös Luukkonen kokee monumentin saaneen aikoinaan valtavasti julkisuutta ulkomailla.
– Sen juurella on otettu mahdoton määrä valokuvia, mutta aika aikaansa kutakin, Luukkonen sanoo.
Suomussalmen kunta puolustelee formula-auton jäljitelmästä luopumista turvallisuussyillä. Viime talvena suomussalmelaisilta tuli yhteydenottoja, että auto keräsi lunta.
Kinnusenmukaan lumimassan, myrskyn ja tuulen vaikutuksesta formula-auton ja sen jalustan kiinnikkeisiin ei riitä luottamusta. Luukkonen sen sijaan puolustaa teostaan.
– Itsessään auto ei paina kuin 150 kiloa. Melkoinen myräkkä saa olla, että ne pultit pettävät.
Tunnearvon vuoksi Luukkonen haluaisi pelastaa itselleen hyvin palvelleen formula-auton kopion, johon on uponnut yli 100 työtuntia.
– Ei missään nimessä romuttamolle, jospa saisin sen jotenkin itselleni.
Vuonna 1981 syntynyt Heikki Kovalainen oli yhdeksäs suomalainen F1-kuljettaja. Kovalaisen ura F1-tallissa alkoi 2006, jolloin hän ajoi kauden Renault´n testikuljettajana. Vuonna 2008 Kovalainen siirtyi McLarenille. Kovalainen lopetti uransa 2013.
Tomi Kontio ja Elina Warsta (kuvitus): Koira nimeltään Kissa tapaa kissan (Teos)
Lautakunnan perustelut:
Lempeä ja viisas kirja hetkessä olemisesta, ystävyydestä, itsenäisyydestä ja turvasta. Elämänmakuinen ja rosoinen, mutta samalla lämpimästi kerrottu tarina tarjoaa syvällistä pohdintaa oman tien löytämisen tärkeydestä. Raikas ja tyylillisesti eheä kuvitus tukee saumattomasti tarinan tunnelmaa. Kokonaisuudessaan teos tarjoaa elämyksiä monenikäisille lukijoille.
Tomi Kontion teos Koira nimeltään Kissa tapaa kissan on yksi palkintoehdokkaista.Katja Lösönen
Maria Laakso ja Johanna Rojola (kuvitus): Taltuta klassikko (Tammi)
Lautakunnan perustelut:
Riemastuttavan hauska ja asiantunteva opas, joka taatusti karistaa ennakkoluuloisimmankin lukijan ajatukset klassikkojen tylsyydestä. Raikas ja rehevä kieli irrottelee, haastaa ja huvittaa sekä näyttää, miten klassikot voi tuoda keskelle someaikaa. Viihdyttävä teos tarjoaa uusia näkökulmia myös aikuislukijalle.
Kaija Pannula ja Netta Lehtola (kuvitus): Kettujuttuja – Kolme hännäkästä tarinaa (WSOY)
Lautakunnan perustelut:
Kasvamista, surun käsittelyä ja ystävyyttä lempeästi käsittelevät tarinat nivoutuvat yhtenäiseksi kertomukseksi, joka tuo esiin elämän haurauden, mutta myös sen rikkauden ja ilon. Kuvat ja tarinankuljetus täydentävät hyvin toisiaan. Seesteisessä ja värimaailmaltaan harmonisessa kuvakirjassa yhdistyy viehättävällä tavalla vanhahtava kuvitustraditio kuvittajan omaan, ennakkoluulottomaan näkemykseen, saaden aikaan puhuttelevan kokonaisuuden.
Anniina Mikama: Huijarin oppipoika (WSOY)
Lautakunnan perustelut:
Mukaansatempaava tarina, jossa eri aikakaudet sekoittuvat kiehtovasti keskenään. Uskottavasti kuvatut henkilöt joutuvat elämässään vaikeiden valintojen eteen, ja lukija jännittää hahmojen rinnalla, uskaltavatko he tehdä itsenäisiä valintoja vai mukautuvatko he ympäristön paineisiin ja ennakkoluuloihin. Seikkailullisen juonen ohella teemoiksi nousevat muun muassa oman polun etsiminen, teknologian mahdollisuudet ja vaarat sekä ystävyyden voima.
Lena Frölander-Ulf: Nelson Tigertass / Nelson Tiikeritassu (Förlaget / Teos), suomentanut Jaana Nikula
Lautakunnan perustelut:
Viisas ja vaikuttava lastenkirja, jossa on perinteisen seikkailu- ja saturomaanin tuntua. Teos käsittelee koskettavasti nyky-yhteiskunnan epäkohtia, mutta säilyttää silti toiveikkuutensa: turvattomuuden ja vääryyden voi voittaa ystävyyden ja rohkeuden avulla, kun ei anna ennakkoluulojen rajoittaa elämää. Lämmin ja elämänmakuinen teos, jonka kuvitus helpottaa tarinan seuraamista.
Marisha Rasi-Koskinen: Auringon pimeä puoli (WSOY)
Lautakunnan perustelut:
Kunnianhimoinen ja monitasoinen romaani tempaa lukijansa aikamatkalle ja haastaa miettimään, onko lineaarinen aikakäsitys ainoa tapa hahmottaa elämää. Tietoon perustuva aikakäsitys punotaan mielikuvituksen avulla mysteeriksi, joka tarjoaa yllättäviä käänteitä aivan loppusivuille saakka. Teoksessa yhdistyy taitavasti monia eri genrejä: se on aikamatka, kasvutarina, dystopia, jonka takana heijastuu utopia; se on tarina vallasta ja totalitarismista sekä luonnon ja ihmisen vuorovaikutuksesta.
Ehdokkaat nimesi palkintolautakunta, johon kuuluvat äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Hilkka Lanberg (pj.), kuvataiteilija Anssi Kasitonni ja erikoiskirjastovirkailija Henriika Tulivirta.
Lopullisen palkinnonsaajan asetetuista ehdokkaista valitsee muusikko, näyttelijä Olavi Uusivirta.
Kuusi suurta eurooppalaista luonnontutkijoiden järjestöä on lähettänyt avoimen kirjeen europarlamentille ja EU:n komission tulevalle puheenjohtajalle Ursula von der Leyenille.
Kirjeessä vaaditaan, että EU:n on pikaisesti muutettava yhteistä maatalouspolitiikkaansa (CAP). Tutkijoiden mukaan se toimii suorastaan tuhoisalla tavalla luonnon näkökulmasta.
Tällä hetkellä maanviljelijät saavat tukea peltojensa pinta-alan perusteella ja he voivat saada lisäavustusta, jos toteuttavat tiettyjä luontoa hyödyttäviä toimenpiteitä.
Luontotutkijoiden mielestä nykyinen maatalouspolitiikka – joka maksaa EU:n veronmaksajille 60 miljardia euroa vuodessa – muuttaa maaseudun vihreiksi autiomaiksi ja luonnottomiksi, maksimituottoisiksi monokulttuureiksi. Monokulttuurilla tarkoitetaan esimerkiksi peltoa, jolla elää vain yhtä ainoaa kasvilajia.
Tutkijat ovat äärimmäisen huolissaan maaseudun eläinkadosta, joka on heidän mielestään seurausta maatalouspolitiikasta.
Esimerkiksi maatalousmaiden lintupopulaatiot ovat huvenneet vuosien 1980 ja 2015 välisellä ajalla 55 prosenttia. Saksan luonnonsuojelualueilla vuosina 1989 – 2016 tehdyissä tutkimuksissa havaittiin, että hyönteispopulaatioiden koko oli romahtanut peräti 76 prosenttia.
Tähän ovat johtaneet esimerkiksi maatalousmaan yksipuolistuminen, hyönteismyrkkyjen valtasti lisääntynyt käyttö, nopeaan tahtiin tehdyt niittyjen niitot, keinokastelun yleistyminen ja laidunmaiden katoaminen.
Monipuolistaminen avainasemassa
Tutkijat toteavat, että EU:n yhteiseen maatalouspolitiikkaan merkityt tavoitteet maanviljelyn ja luonnonsuojelun yhteennivomiseksi ovat alirahoitettuja, heikosti kohdistettuja ja puutteellisesti valvottuja.
Luontojärjestöt esittävät, että EU:n maatalouspolitiikkaa muutetaan siten, että siinä otettaisiin enemmän huomioon paikalliset olot ja luonnon kestävyys. Maatiloista olisi tehtävä monipuolisempia ja tukijärjestelmän tulisi mahdollistaa pienempi tilakoko.
Pienemmillä tiloilla kestävien menetelmien käyttö ja luonnon biodiversiteetin parantaminen on helpompaa.
Jos muutos viedään läpi, olisi sillä suuri vaikutus paitsi luonnon hyvinvointiin, myös ilmastopäästöjen vähentämiseen ja myös ihmisten hyvinvointiin maaseudulla.
– Tieteelliset todisteet puhuvat puolestaan – tehomaatalous tappaa luonnon. Jos CAP:ta ei uudisteta perusteellisesti [...] niin Euroopan "Green deal" -lupaukset biodiversiteetistä ja ilmastosta ovat vain tyhjiä sanoja paperilla, sanoi Guardian-lehden haastattelema BirdLife Europe -lintujensuojelujärjestön EU-asiantuntija Harriet Bradley.
Hovioikeuden tuomio jää voimaan rengasvalmistaja Nokian Renkaiden entisiä työntekijöitä koskevassa yrityssalaisuusjutussa. Korkein oikeus hylkäsi syyttäjän ja neljän hovioikeudessa rangaistukseen tuomitun henkilön valituslupahakemukset.
Taustalla on riita Nokian Renkaiden työntekijöiden siirtymisestä toiseen yritykseen. Vuosina 2010 ja 2011 Nokian Renkaiden tuotekehityksen avainhenkilöitä siirtyi Black Donuts Engineering Oy:n palvelukseen.
Entisillä työntekijöillä oli hallussaan tuhansia tiedostoja esimerkiksi Nokian Renkaiden tuotantoteknologiasta ja tuotekehityksestä.
Kiistassa oli kyse siitä, olivatko työntekijöiden mukanaan viemät tiedot sellaisia, että niitä voidaan pitää yrityssalaisuuksina.
Hovioikeus alensi hieman rangaistuksia
Alun perin kymmenen Nokian Renkaat Oyj:n entistä työntekijää tuomittiin Pirkanmaan käräjäoikeudessa yrityssalaisuuden ilmaisemiseen ja käyttämiseen liittyvistä rikoksista.
Pääosa vastaajista tuomittiin ehdollisiin vankeusrangaistuksiin ja kaksi vastaajaa sai sakkoja. Lisäksi saatuna rikoshyötynä käräjäoikeus tuomitsi valtiolle menetettäväksi 537 500 euroa.
Black Donuts Engineeringin toimitusjohtaja ja kaksi yhtiön johtohenkilöä tuomittiin 3–5 vuoden liiketoimintakieltoon.
Turun hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion pääosin voimassa rikosnimikkeiden osalta, mutta alensi osaa tuomituista rangaistuksista. Valtiolle menetettäväksi tuomittavan rikoshyödyn määräksi hovioikeus katsoi 556 800 euroa.
Hovioikeus muun muassa hylkäsi toimitusjohtajan pääsyytteen, ja hänen ehdollinen vankeusrangaistuksensa muutettiin sakkorangaistukseksi. Lisäksi hovioikeus kumosi toimitusjohtajan ja toisen vastaajan liiketoimintakiellot.
Neljän henkilön ehdollisia vankeusrangaistuksia lyhennettiin. Kahden ehdolliset rangaistukset säilyivät ennallaan. Myös sakkotuomiot pienenivät.
Korkein oikeus kertoo tiedotteessa, että syyttäjän valituslupahakemus korkeimpaan oikeuteen koski rikoshyödyn menettämistä. Käräjäoikeudessa tuomituista yksi vaati syytteitä hylättäviksi ja kolmen muun valituslupahakemukset koskivat oikeudenkäyntikulujen korvausvelvollisuutta.
Jatkuvaa stressiä, loppuun palamista ja tilanteita, jotka koettelivat eettisiä motiiveja – niistä koostuivat sairaanhoitaja Ulrikan työvuodet Espoon sairaalassa.
– En voinut tehdä siellä moraalisesti hyvää työtä, Ulrika kertoo Svenska Ylen haastattelussa. Hän aloitti työt Espoon sairaalassa vuonna 2017 mutta irtisanoutui sieltä alkusyksystä.
Ulrika ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä hän pelkää, että se voisi vaikuttaa hänen mahdollisuuksiinsa työllistyä tulevaisuudessa.
Espoon sairaalassa Ulrikalla oli kahden lähihoitajan kanssa hoidettavana yhteensä 15 potilasta samaan aikaan. Ulrika vastasi yksin lääkejakelusta. Jos kaikkia potilaita ei ehditty hoitaa, lääkäri saattoi määrätä heille rauhoittavia lääkkeitä, Ulrika kertoo.
– Se oli hyvin yleistä, vaikka se olikin väärin.
Vaikka hoitohenkilökunnan lähtökohtana oli ajatella potilaan parasta, kiireessä Ulrika ja hänen kollegansa olivat antaneet potilaille myös vääriä lääkkeitä.
– Potilaita sidottiin sänkyihin kiinni vöillä, Ulrika jatkaa.
Vuonna 2017 avattu Espoon sairaala eroaa muista vanhemmista sairaaloista siten, että kaikilla potilailla on omat huoneet. Näin potilaat saavat omaa rauhaa ja yksityisyyttä. Ulrika huomauttaa tämän merkitsevän myös lisää työtä hoitajille: samanaikaisesti ei voi valvoa kuin yhtä potilasta.
Ulrikan mukaan kymmenkunta hoitajaa on palanut hänen osastollaan loppuun viimeisen vuoden aikana. Yle ei ole saanut vahvistusta väitteelle.
Ulrika sanoo olleensa itse monta kertaa sairauslomalla uupumuksen vuoksi.
– Saatoin olla töissä 14 tuntia, enkä kerennyt käymään kertaakaan vessassa.
Sairaala kiistää väitteet kiireen vuoksi määrätyistä rauhoittavista
Ulrikan lisäksi kuusi muuta Espoon sairaalan työntekijää – entistä ja nykyistä, neljältä eri osastolta – vahvistaa Svenska Ylelle, että työmäärä sairaalassa on kohtuuttoman suuri. Kaksi heistä kertoo antaneensa potilaille rauhoittavia lääkkeitä, koska aikaa potilaiden hoitamiseen ei ole ollut.
Espoon sairaalan ylilääkärin Roope Leppäsen mukaan väitteet eivät pidä paikkaansa.
– Rauhoittavia määrätään vain potilaille, jotka niitä tarvitsevat.
Leppäsen mukaan sairaalaan otetaan lisähenkilökuntaa silloin, jos erityistä valvontaa vaativia potilaita on tavanomaista enemmän. Leppänen kiistää väitteet henkilöstöpulasta, vaikka tänä vuonna lisähenkilökuntaa on otettu normaalia enemmän. Joskus henkilöstön saatavuus lisävuoroihin on kuitenkin ollut hankalaa.
Espoon sairaalan johdon mukaan myöskään henkilöstön tiuha vaihtuvuus ei vaikuta hoidon laatuun.
– Meillä on paljon henkilöstöä, yli 400 ihmistä. Työmarkkinatilanne on sellainen, että hoitajille on töitä, joten liikkuvuuttakin on jonkin verran. Moni on lähtenyt, mutta enemmän on palannut.
Seuraataanko Espoon sairaalassa irtisanoutumisten määrää?
– Me emme saa suoraan sitä tietoa.
Omainen: "Hoitajilla ei ollut aikaa tutustua isän potilaspäiväkirjaan"
Markus Lundellia hoidettiin viime kesänä kaksi viikkoa Espoon sairaalassa haimasyövän vuoksi. Hän menehtyi alkusyksystä, ja Lundellin tytärtä Jeanettea kesän sairaalakokemukset kaihertavat yhä.
– He eivät ottaneet isäni hoitoa minkäänlaiseen hallintaan. Hoitajilla ei ollut aikaa tutustua hänen potilaspäiväkirjaansa, Jeanette Lundell sanoo Svenska Ylelle.
Jeanette Lundellin isän Markus Lundellin hoitojaksoon Espoon sairaalassa mahtui useita laiminlyöntejä.Yle / Charlotte Lindberg, Pekka Koli
Lundell kertoo, että hoitajat olivat saattaneet jättää hänen isänsä tarkistamatta neljäksi tunniksi. Pahimmillaan hänen isäänsä ei ollut käytetty vessassa neljään päivään.
Lundell itse työskentelee kotihoidon sairaanhoitajana.
– Kysyin henkilökunnalta asiasta, ja he sanoivat, että päiväkirjassakaan ei ollut mitään merkintöjä vessakäynneistä. Samanaikaisesti isäni sai joka päivä ison annoksen lääkkeitä, joiden yleinen sivuvaikutus on ummetus.
Silti Lundellin isälle ei määrätty säännöllistä laksatiivia ummetuksen lievitykseen. Lundellin mielestä sen pitäisi olla peruskäytäntö.
– Olin vihainen, sillä hänellä oli paljon kipuja ja sen lisäksi hänen täytyi käydä läpi kaikki tämä. Lopulta hoitajat myönsivät tehneensä hoitovirheen.
Lundell kertoo hoitohenkilökunnan antaneen hänen isälleen myös rauhoittavia lääkkeitä kipupiikkeihin, joiden seurauksena isä oli muuttunut aggressiiviseksi.
– Hän olisi tarvinnut asianmukaista kivunlievitystä. Sanoin hoitohenkilökunnalle monta kertaa, että isäni tarvitsisi kipupumpun, joka annostelisi lääkettä tasaisesti. Sitä hän ei koskaan saanut.
Lundell epäilee, että rauhoittavat lääkkeet yhdessä muiden lääkkeiden kanssa aiheuttivat hänen isälleen hengityshäiriöitä. Hän aikoo valittaa isänsä kohtelusta.
Ylilääkäri Leppäsen mukaan neljä tuntia tarkastuskäyntien välissä ei ole normaali käytäntö, mutta jos potilas voi hyvin ja pärjää itsekseen, voi hänet jättää yksin hieman pidemmäksi aikaa.
– Joskus voi mennä neljäkin tuntia tarkastuskäyntien välillä, hän sanoo.
Kantelu rauhoittavista ja sänkyyn sitomisesta
Aluehallintavirasto (avi) on saanut yhden potilaalle annettuun rauhoittaviin lääkkeisiin liittyvän kantelun Espoon sairaalasta. Vuonna 2017 alkusyksystä potilaalle oli annettu rauhoittavia lääkkeitä ja hänet oli sidottu sänkyyn vastoin tahtoa.
Avi katsoo, että rauhoittavien lääkkeiden määrääminen ja itsemääräämisoikeuden riisto olivat kyseisessä tapauksessa hyväksyttäviä hoitotoimenpiteitä. Liian suurien rauhoittavien annosten antamisesta hoitohenkilökunta sai kuitenkin moitteita.
Potilaspäiväkirjamerkintöjen mukaan potilas oli ollut ilman valvontaa viisi ja puoli tuntia yön aikana, vaikka sänkyyn sidottuja potilaita pitäisi käydä katsomassa vähintään kerran tunnissa.
Päivystyshenkilökunnan mukaan potilasta oli käyty katsomassa, mutta kiireen vuoksi käynnit oli unohdettu kirjata potilaspäiväkirjaan.
Ylilääkäri Roope Leppäsen mukaan hoitajien pitäisi olla aina tietoisia siitä, mitä potilaspäiväkirjat pitävät sisällään. Leppänen myöntää, että silti potilas voi joskus jäädä ilman valvontaa pitkäksikin aikaa. Sitominen on raskas rajoitustoimi, ja silloin yksikköön pyritään järjestämään lisähenkilökuntaa tai vierihoitaja.
– En tunne tapausta, mutta jos potilasta ei ole käyty katsomassa, on menetelty ohjeidemme vastaisesti, ylilääkäri toteaa.
Espoon sairaalaa koskevat muistutukset ovat lisääntyneet vuoden 2017 jälkeen suhteessa potilaiden määrään. Leppänen ei kuitenkaan näe muistutuksien lisääntynyttä määrää hälyttävänä.
– Kiinnitämme enemmän huomiota muistutuksien sisältöön kuin määrään.
Tutkija: Hoitajat ovat kuormittuneita koko maassa
Espoon sairaalan hoitomenetelmät eivät kuulosta epätavallisilta Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikön Timo Sinervon korvaan.
– Sairaanhoitohenkilökunta on kuormittunut koko maassa – erityisesti sairaaloissa, joissa on paljon iäkkäitä potilaita.
Sinervo tutkii muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan jaksamista. Hänen mukaansa uupumiseen on lukuisia syitä. Yksi niistä on, että iäkkäät potilaat kärsivät usein monista eri sairauksista.
– Useilla kunnilla on myös taloudellisesti tiukkaa eikä resursseja ole siksi riittävästi.
Stressin lisäksi hoitohenkilökunta on usein tyytymätön sairaalan johtoon ja omaa työtään koskeviin vaikutusmahdollisuuksiin.
– Yhdysvaltalainen tutkimus on osoittanut yhteyden henkilökunnan voinnin ja potilaskuolleisuuden välillä. Samanlainen tutkimus on tehty myös suomalaisista vanhuksista ja vuodeosastoista.
Entisen tutkimuskeskus Stakesin tutkimus vuodelta 2007 osoittaa, että hoitohenkilökunnan stressitasolla ja mahdollisuuksilla vaikuttaa omaan työhön on yhteys määrättyjen rauhoittavien lääkkeiden määrään ja potilaiden itsemäärämisoikeuden riistämiseen.
Potilaat kirjataan nopeasti ulos
Svenska Ylen haastatteleman Ulrikan mielestä sairaalan johto luo kovia paineita hoitohenkilökunnalle: vanhat potilaat täytyy lähettää nopealla tahdilla kotiin, jotta voidaan ottaa uusia tilalle.
Ylilääkäri Roope Leppänen myöntää, että potilaat pyritään kotiuttamaan nopeasti.
– Erityisesti iäkkäät potilaat pyritään kotiuttamaan nopeasti, sillä riski saada infektio kasvaa, jos he ovat sairaalassa pidempään. Silti kotiutukset eivät ole lisääntyneet tai nopeutuneet, Leppänen sanoo.
Sairaanhoitaja Ulrika ei usko palaavansa Espoon sairaalaan.
– On kauhea ajatella, miltä tuntuisi, jos minua tai sukulaistani hoidettaisiin siellä.
Hallinnot ympäri maailman käyttävät yhä enemmän sosiaalista mediaa vaalitulosten vääristämiseen ja kansalaisten valvontaan.
Virheellisen tiedon levittäminen verkossa on yleisimmin käytetty keino manipuloida vaaleja, todetaan yhdysvaltalaisen Freedom House -järjestön tuoreessa raportissa verkon vapaudesta.
Vuosittain julkaistavan selvityksen mukaan internetin vapaus on nyt vähentynyt yhdeksänä perättäisenä vuotena. Järjestö arvioi 65 maata, joista vapauden katsottiin laskeneen 35:ssä.
Eniten vapaus kaventui Sudanissa ja Kazakstanissa. Kiina oli nyt neljättä vuotta peräkkäin valtio, joka kontrolloi eniten kansalaistensa verkon käyttöä.
Vapauden rajoittamisella on monia muotoja. Jossain maissa valtaapitävät voivat yksinkertaisesti katkaista verkkoyhteydet, toisissa maissa hallinto voi käyttää paljon resursseja hienostuneen propagandan levittämiseen verkossa.
– Monet hallinnot ovat huomaamassa, että sosiaalisessa mediassa propaganda toimii paremmin kuin sensuuri, sanoi Freedom Housen johtaja Mike Abramowitz uutistoimisto AFP:lle.
– Autoritaariset hallitsijat ja populistit ympäri maailmaa käyttävät hyväkseen sekä ihmisluontoa että tietokonealgoritmeja pärjätäkseen vaaleissa. Samalla he rikkovat sääntöjä, jotka on suunniteltu takaamaan vapaat ja reilut vaalit, Abramowitz jatkoi.
Yksi uuden hoitosuunnitelman painopisteistä on suden sietämistä lisäävät toimet. Voit lukea susikannan hoitosuunnitelman 2019 tästä.
Susi aiheuttaa suomalaisissa turvattomuuden tunnetta. Rahallisia menetyksiä ja mielipahaa syntyy erityisesti metsästyskoiravahingoista. Kaikki tämä saattaa johtaa susien laittomaan tappamiseen.
Yksi tapa edistää suden sietämistä on korvata suden aiheuttamat kotieläin- ja koiravahingot. Rahallisesti suurinta vahinkoa sudet aiheuttavat poroille. Viime vuonna korvaussumma oli 770 000 euroa. Kotieläinvanhingot olivat 150 000 euroa, josta koiravahinkojen osuus oli noin 85 000 euroa.
Hoitosuunnitelman mukaan vahingot korvataan täysimääräisesti ja mahdollisimman pian määrärahojen niin salliessa. Maksatuksen hitaus on susivahingoista kärsivien mukaan suuri ongelma, sillä korvauksen saaminen on saattanut kestää yli vuoden.
Susi aiheuttaa someraivoa
Susien sietämistä yritetään edistää myös koulutuksen avulla. Tavoitteena on välittää jo peruskouluvaiheessa objektiivista tietoa suden biologiasta ja käyttäytymisestä sekä susikannasta ja sen hoidosta. Metsästäjille tarjotaan tietoa muun muassa koirametsästyksestä.
Viestinnän kehittäminen on laajemminkin uuden hoitosuunnitelman painopistealueita. Erityisen vaikea alusta on sosiaalinen media. Somessa käytävä susikeskustelu on paikoin erittäin epäasiallista. Esimerkiksi susiin liittyvästä tutkimuksesta levitetään somessa dis- ja misinformaatiota, siis väärää ja harhaanjohtavaa tietoa, hoitosuunnitelmassa todetaan.
Tähän on tarkoitus puuttua tiivistämällä viranomaisten yhteistyötä susiviestinnässä. Susiaiheista verkkoviestintää on tarjolla muun muassa suurpedot.fi ja riistahavainnot.fi osoitteissa.
Susien käyttäytymisen perusteella on myös laadittu vuosikello: esimerkiksi kesällä otsikoihin nousevat kotieläinvahingot, syksyllä metsästyskaudella koiravahingot. Kun tämä tiedetään, voidaan viestintää ennakoida ja näin ennaltaehkäistä vahinkoja.
Suden sietäminen on keskiössä uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa.M. Watson/ARDEA/All Over Press
Susivihapuhe johti Luonnonvarakeskuksessa turvallisuusriskien selvittämiseen
Luonnonvarakeskus selvittää henkilöstönsä turvallisuusriskejä suteen liittyvän vihapuheen vuoksi, uutisoi Lännen Media. Selvitykseen on ryhdytty, koska vihapuhe maalittaa yhä voimakkaammin yksittäisiä henkilöitä.
Ilmiö ei ole uusi, mutta sosiaalinen media on kiihdyttänyt sitä. Vihapuheissa Lukea syytetään valehtelusta, tarkoituksellisesta tutkimustulosten vääristelystä, susien siirtämisestä ja muista salaliitoista.
Valheellisten tietojen levittämisen lisäksi somessa toivotaan tutkijoille ja muille työntekijöille häpeällistä kuolemaa. Maalittamiseen kuuluu myös puhelinsoittoja ja rikosilmoituksia.
Kampanjointi on suuntautunut viime aikoina yhä rajummin myös Suomen Riistakeskukseen ja Suomen Metsästäjäliittoon.
Maa- ja metsätalousministeriössä ollaan hyvin huolestuneita, sillä vihapuhe uhkaa vakavasti työhyvinvointia ja vaikeuttaa suteen liittyvän vastakkainasettelun ratkaisemista.
Milloin susi on huoli, uhka tai vaara?
Uudessa susikannan hoitosuunnitelmassa pyritään myös selkiyttämään sitä, milloin ja kuka puuttuu susien aiheuttamiin häiriötilanteisiin. Suunnitelmaan on laadittu tätä varteen nelikohtainen lista vakavuusasteeltaan erilaisista suden kohtaamistilanteista.
Kohdissa 1 ja 2 karkotuksista vastaa Riistakeskus. Poliisiin otetaan yhteyttä kohtien 3 ja 4 mukaissa tapauksissa
1. Huolta aiheuttava susi
Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuin- tai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä.
2. Mahdollista uhkaa aiheuttava susi
Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuin- tai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta.
3. Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi
Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään.
4. Vakavaa vaaraa aiheuttava susi
Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta (jää kiertelemään tai seuraamaan taikka käyttäytyy uhkaavasti). Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun kotieläimen kimppuun.
Susien määrä vaihtelee nopeastikin
Susikannan vuosittaiset muutokset ovat olleet suuria. Nykyaikaisen huippunsa susikanta saavutti vuonna 2007, jolloin Suomessa laskettiin olevan 270-300 sutta. Tämän jälkeen susien määrä alkoi pienentyä, erityisesti laittoman tappamisen takia.
Pienimmillään kanta oli vuonna 2013, jolloin susia laskettiin 120-135. Kaksi vuotta myöhemmin susia oli jo 220-245. Sen jälkeen susien määrä taas pieneni. Nyt syynä pidettiin suden kannanhoidollista metsästystä, joka mahdollistettiin vuoden 2015 hoitosuunnitelmassa.
Kannanhoidollisesta metsästyksestä valitettiin hallinto-oikeuteen ja prosessi eteni lopulta EU-tuomioistuimeen. Sen antaman päätöksen mukaan kannanhoidollinen metsästys ei voi perustua vain tavoitteeseen vähentää sen avulla salametsästystä. Kansallisten viranomaisten on nyt kyettävä perustelemaan tieteellisesti, että poikkeus metsästää todella vähentää laitonta tappamista. Asiassa odotetaan vielä Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä.
– Metsästys on tärkeä osa suurpetojen kannanhoitoa, ja pidän sitä erittäin tarpeellisena myös sudelle. Maa- ja metsätalousministeriö käynnistää vuoden lopussa keskeisten sidosryhmien kanssa hankkeen, jossa selvitetään, onko EU-tuomioistuimen ennakkoratkaisun pohjalta löydettävissä edellytyksiä suden metsästyksen sallimiseen, toteaa maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Viimeisimmän, viime maaliskuussa tehdyn laskelman mukaan susia on 185-205 ja susilaumoja 24. Susikanta on viime aikoina jakaantunut taisaisemmin itäisen ja läntisen Suomen välille, kun vielä vähän aikaa sitten painopiste oli länsi-Suomessa.
Suomen susikanta ei ole eurooppalaisittain kovinkaan suuri, arvioidaan hoitosuunnitelmassa. Ruotsin ja Norjan yhteenlaskettu susipopulaatio on kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Espanjassa ja Italiassa susikantojen koko arvioidaan tuhansissa.
Valtion rajat eivät koske susia
Uuden hoitosuunnitelman mukaan pienin elinvoimainen susikanta on 25 lisääntyvää susiparia. Tämä oli tavoite jo edellisessä, vuoden 2015 hoitosuunnitelmassa. Lopullisena tavoitteena on susikannan niin kutsuttu suotuisa suojelutaso. Se tarkoittaa sitä, ettei suden levinnäisyysalue pienene ja se pystyy selviytymään elinympäristönsä osana.
Hoitosuunnitelman mukaan tavoitteeseen on yritetty päästä niin tiukalla suojelulla kuin suhteellisen vapaan metsästyksenkin avulla. Uusi hoitosuunnitelma lähtee siitä, että tavoite savutetaan vain, jos susien kanssa samalla alueella asuvat ihmiset otetaan huomioon ja samalla puututaan tehokkaasti susien laittomaan tappamiseen.
Uudessa hoitosuunnitelmassa painotetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Suomen, Skandinavian ja Luoteis-Venäjän susikannat ovat olleet historiallisesti samaa populaatiota ja niitä olisi myös hoidettava yhtenä kokonaisuutena. Jos hoito rajattaisiin vain Suomeen, se tarkoittaisi niin suurta susikantaa, että tilanne olisi kestämätön, hoitosuunnitelmassa todetaan.
Ensimmäinen susikannan hoitosuunnitelma laadittiin vuonna 2005. Sen jälkeen sitä on päivitetty muutaman vuoden välein.
Juttuun lisätty 5.11. kello 10.30 ministeri Lepän kommentti ja Lännen Median lehtilaina turvallisuusselvityksestä.
Epäiltynä salakatselusta on vuonna 1982 syntynyt lappeenrantalainen mies. joka on esitutkinnassa myöntänyt kuvanneensa salaa Saimaan ammattikorkeakoulun wc-tiloissa käyneitä ihmisiä. Hän ei levittänyt kuvamateriaalia eteenpäin.
Poliisi alkoi tutkia salakatselutapausta tämän vuoden tammikuussa. Mies oli kuvannut wc-tiloissa vuoden 2018 huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.
Viitostien sekä Mäntyharjun ja Hirvensalmen välisen tien risteyksessä on sattunut loka-marraskuun vaihteessa kolme voimakasta törmäyskolaria, jotka ovat hyvin samantyyppisiä.
– Tutkinnassa on selvinnyt, että yhteistä kolareille on ollut se, että navigaattori on ohjannut väärin autot viitostieltä tähän Uutelan liittymään ja ne ovat tulleet kolmion takaa valtatienopeudella risteykseen, Itä-Suomen poliisilaitoksen ylikomisario Petri Isokuortti kertoo.
Isokuortti kävi ajamassa ongelmallisen liittymän tiistaiaamuna. Risteys osuu Isokuortin päivittäiselle työmatkalle, mutta poliisimies tulee tavallisesti liittymään Mäntyharjun suunnasta.
Uutelan liittymässä on sattunut useampi vakava kolari.Google Maps
Mäntyharjulainen Kati Welling-Syrjänen oli osallisena yhdessä kolarissa marraskuun ensimmäisen päivän iltana. Welling-Syrjänen tuli kuorma-autolla Mikkelistä ja kääntyi rampista kohti Mäntyharjua. Samaan aikaan tuli karttaohjelman sivuraiteelle opastama ajoneuvo kovalla vauhdilla kolmion takaa.
– En ehtinyt tehdä yhtään mitään. Onneksi henkilöauto oli vankkatekoista mallia ja osui bensatankin kohdalle, eikä renkaiden kohdalle. Olisi käynyt huonosti.
Welling-Syrjäseen törmännyt henkilöauto meni lunastuskuntoon, mutta matkustajat selvisivät naarmuilla. Kuorma-autossakin on edessä tuhansien eurojen korjaukset.
Edellisessä kolarissa oli vastakkain kaksi henkilöautoa. Myös siinä rytäkässä oli isomman onnettomuuden ainekset.
– Viitostieltä vauhdilla tullut auto osui vastapuolen takaoven kohdalle, eikä takana ollut matkustajia. Etuoven kohdalla olisi voinut käydä huonosti, Petri Isokuortti arvioi.
Liittymän haasteellisuutta lisää myös se, että tie laskeutuu loivasti alamäkeen, eikä kolmion takana oleva etuoikeutettu väylä erotu etenkään hämärässä ja pimeässä kovin selvästi. Valtatieltä erkanevassa liittymässä ei myöskään ole nopeusrajoitusmerkkiä.
– Olemme tänään olleet Etelä-Savon ELY-keskuksen kanssa yhteydessä ja tähän tulee hyvin pian, ehkä jo tänään liikennemerkit varoittamaan risteyksestä, Petri Isokuortti kertoo.
Uutelan liittymä haasteellisuutta lisää esimerkiksi se, että tie laskeutuu loivasti.Esa Huuhko / Yle
Kati Welling-Syrjänen ja Petri Isokuortti toivovat, että karttaohjelman virhe korjataan mahdollisimman nopeasti. Poliisi ja ELY lähettävät viestiä omia väyliänsä pitkin. Myös lähialueen asukkaat ovat laittaneet korjauspyyntöjä.
– Tiedän, että meidän suunnalta on oltu karttaohjelman ylläpitäjään ainakin kolme kertaa yhteydessä, Welling-Syrjänen sanoo.
Yle kävi ajamassa onnettomuuskohdan pitkin viitostietä tiistaina. Navigaattori ohjasi viitostieltä Uutelan liittymään ja pian palaamaan Lahdentielle saman liittymän jatkeelta. Onnettomuuteen joutuneet autoilijat ovat kertoneet tutkinnassa, miten navigaattori on alkanut liittymään siirtymisen jälkeen laskemaan uutta reittiä ja keskittyminen on samalla hieman herpaantunut.
– Autoilijoiden pitää tietysti muistaa, että kuljettaja on vastuussa autosta, eikä navigaattorin pidä liikaa luottaa. Tässä Uutelan tapauksessa on kuitenkin liian monta sattumaa lyhyessä ajassa, Petri Isokuortti sanoo.
Yhdysvaltain entinen Ukrainan-suurlähettiläs Marie Yovanovich on ollut edustajainhuoneen komiteoiden edessä kertomassa oman näkemyksensä ulkoministeriön toiminnasta.
Yovanovich kertoi kauhistuneensa nähtyään presidentti Donald Trumpin ja Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin välisen, heinäkuun lopulla käydyn puhelinkeskustelun puhtaaksikirjoitettuna.
Presidentin olivat puhuneet hänestä. Trump oli sanonut Yovanovichin olevan "huono uutinen", ja että "hänelle tullaan tekemään tiettyjä juttuja".
Trump oli erottanut Yovanovichin jo toukokuussa mahdollisesti siksi, ettei Yovanovich ollut halunnut noudattaa määräystä painostaa Ukrainaa tekemään rikostutkimusta demokraattien mahdollisesta presidenttiehdokkaasta Joe Bidenista ja hänen pojastaan.
Jo keväällä Yovanovich oli saanut varoituksen ukrainalaiselta virkamieheltä, että hänen kannattaisi varoa.
Yovanovich kertoo kysyneensä neuvoa Yhdysvaltain tuolloiselta EU-suurlähettiläältä Gordon Sondlandilta. Tämä oli painottanut, että Yovanovichin pitäisi lähettää tviitti, jossa hän kovasti kehuisi Trumpia.
– Teet sen isosti tai lähdet kotiin, oli vankkana Trumpin tukijana ja lahjoittaja tunnettu Sondland sanonut. Yovanovich ei noudattanut neuvoa.
Yovanovich vahvisti jo aiemmissa kuulemisissa esiin tulleen näkemyksen, jonka mukaan Trumpin lakimies Rudy Giuliani veti eräänlaista varjopolitiikkaa Ukrainan suhteen ja yritti saada aikaan Bideneihin kohdistuvan rikostutkinnan.
Sondland on myös ollut edustajainhuoneen kuultavana. Hänen kertomuksensa on määrä julkistaa tänään tiistaina.
Eilen julkistettiin myös ulkoministeri Mike Pompeon entisen avustajan Michael McKinleyn lausunto. McKinley kertoi eronneensa tehtävästään juuri siksi, että ulkoministeriö ei tukenut suurlähettiläs Yovanovichia, kun tämä arvosteli Trumpia ja tämän liittolaisia.
McKinleyn mielestä USA:n ulkomaille sijoitettuja lähettiläitä yritettiin hyväksikäyttää kotimaisten poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi, mikä rikkoi diplomaattisen toiminnan lahjomattomuuden periaatetta.
Edustajainhuoneen on määrä julkistaa lisää kuulustelupöytäkirjoja tänään. Republikaanit ovat moittineet käytäntöä, jonka mukaan kuulustelu käydään suljettujen ovien takana.
