Tiehöylien kysyntä on ollut Suomessa vaisua monta vuotta. Kunnat ja teiden ylläpitäjät ovat säästöpaineissa turvautuneet halvempiin vaihtoehtoihin.
Tiekarhuksi kutsuttu höylä on arvokas hankinta. Peruskone maksaa varustelusta riippuen 350 000–400 000 euroa. Myös käyttökustannukset ovat korkeat.
Tänä vuonna höylien kysyntä on kääntynyt kasvuun. Tiehöyliä tarvitaan etenkin alemman tieverkon eli maanteiden ja sorateiden kunnostustöihin.
Kiteellä pääpaikkaansa pitävä Veekmas on Suomen ainoa tiehöylien valmistaja. Yrityksen toimitusjohtaja Esa Halttunen kertoo, että kulunut vuosi on ollut huomattavasti edellistä vilkkaampi.
Valtaosa yrityksen valmistamista tiehöylistä viedään Ruotsiin, mutta vuosien tauon jälkeen tilausmäärät ovat kasvaneet myös Suomessa.
Tiehöylä painaa keskimäärin 20 tonnia.Heikki Haapalainen / Yle
Vanha kuljettajakaarti eläkeiässä
Kysynnän kasvun myötä ammattitaitoisista tiehöylänkuljettajista on pulaa. Ammattiopisto Riverian koulutuspäällikkö Aki Hankilanoja kertoo, että kuljettajakoulutus polkaistiin syksyllä käyntiin kentältä tulleiden toiveiden takia.
– Vanha kuljettajakaarti alkaa olla jo eläkeiässä. Uusia tekijöitä tarvitaan tiestön kunnossapitoon, jotta muun muassa suunniteltujen sellutehtaiden puutaravakuljetukset pystytään turvaamaan, Hankilanoja selittää.
Teiden perustusten rakentamisen ohella tiehöylille on käyttöä kaivosteollisuudessa sekä sorateiden kunnossapidossa.
Kiteellä ja Iisalmessa on lokakuun alussa käynnistynyt tutkimus, missä tiehöylällä hoidettuja sorateitä verrataan traktorilanalla hoidettuihin teihin. Tuloksia on luvassa viimeistään vuonna 2024.
Tiehöylänkuljettajien koulutus on kallista. Ammattiopisto Riverian koulutuspäällikkö Aki Hankilanoja (vas.) ja opettaja Toni Kärnä ovat tyytyväisiä, että tänä vuonna koulutukseen järjestyi rahoitus. Jatko selviää keväällä.Heikki Haapalainen / Yle
"Tiehöylä on maanrakennusalan koneista vaativin"
Tiehöylän käyttöä Riveriassa opettava Toni Kärnä huomauttaa, että etenkin talviaikaan tiehöylä on ylivertainen kone jäisten polanteiden poistoon.
– Millään muulla koneella tien pintaa ei saa niin puhtaaksi jäästä kuin tiekarhulla. Sorateillä karhu nostaa tien pinnassa olevaa hiekkaa pintaan, jolloin tietä ei tarvitse edes hiekoittaa.
Kärnä on itse tiehöylänkuljettaja toisessa polvessa. Hänen mukaansa tiehöylä on maanrakennusalan koneista vaativin käytettävä.
– Pään pitää pyöriä kuin pöllöllä. Kuljettajan pitää seurata tienpintaa, terää, liikennettä edessä, takana ja sivuilla. Lisäksi silmän ja käden yhteistyön pitää olla saumatonta ja syvyysnäön hyvä.
Kati Tiilikainen toivoo työllistyvänsä tiehöylänkuljettajaksi. Heikki Haapalainen / Yle
"Tykkään näistä isoista härpättimistä"
Kiteellä tiehöylänkuljettajakoulutuksessa on kuusi opiskelijaa. Hakijoita oli yksitoista, ja pois karsiutuivat ne, joilla ei ollut aiempaa kokemusta kookkaista työkoneista.
Kati Tiilikainen on aiemmalta koulutukseltaan metsäkoneenkuljettaja. Parikymmentä tonnia painavan tiehöylän kuljettaminen on silti oma lajinsa.
– Olen vielä sen verran keltanokka, että paniikki iskee heti päälle, jos edessä tai takana on autosuma ja pitäisi päästä pois tieltä, Tiilikainen nauraa.
Hänelle tiehöylänkuljettaja on kuitenkin unelma-ammatti.
– Minulla on tämmöinen isojen koneiden fetissi. Tykkään näistä isoista härpättimistä.
Ruokakaupassa on kaksi selvää trendiä: Nopeus ja vaivattomuus, mutta samalla hitaus ja elämyksellisyys.
Yhtäältä ruokakauppojen pitää olla mahdollisimman helppoja ja vaivattomia noutopisteitä arjen perustarvikkeille. Toisaalta niiden pitäisi tarjota erikoisempia tuotteita juhlahetkiin sekä olla niin suuri elämys, että siellä haluaa viettää aikaa.
Lisäksi ruokakaupat haluavat olla entistä enemmän hyvän ruuan ja terveellisen ruokavalion asiantuntijoita.
Hännisellä on selvä näkemys siitä, miksi kauppias Markku Hautalan ruokakauppa keskikokoisessa suomalaisessa kaupungissa on noussut maailman parhaaksi.
– Make kiertää maailmaa, seuraa alan trendejä sekä uskaltaa ottaa riskejä ja panostaa uuteen, sanoo Hänninen.
Tämä kilpailijoilta puuttui
Yksi asia erottaa Järvenpään Citymarketin muista kilpailuun osallistuneista ruokakaupoista, joissa on myös omat ravintolansa ja räätälöity valikoimansa: Suomalaismarketin konsepti on hyvin vahvasti kauppiaansa itse luoma. Muut finalistit olivat merkittävien toimijoiden lippulaivamyymälöitä, jossa suunnittelun hoitaa pääkonttori.
– Järvenpään kauppa on pitkälti kauppiaan oma luomus. Se ei ole ketjun ja valtavan koneiston tekele, sanoo Hänninen.
Järvenpään Citymarket on kauppias Hautalan pitkän kehitystyön tulos: sieltä löytyy sushilinjasto, nimekkään kokin pyörittämä ravintola, pizzauuni sekä jäätelötehdas.
– Järvenpää on ollut jo pari vuotta suunnannäyttäjä monelle kaupan toimijalle. Tältä modernin ruokakaupan pitää näyttää, sanoo Hänninen.
Yksi Järvenpään vetonauloista on se, että marketissa on oma jäätelönvalmistuspiste.Petteri Juuti / Yle
Uusi trendi alkoi Stockan Herkusta
Stockmannin Herkku paraatipaikalla Helsingin keskustassa oli yksi Suomen ensimmäisistä tavarataloista, joka yhdisti ruokakaupan, ravintolan ja viinibaarin. Nyt samaa ideaa ollaan viemässä automarketteihin koko kansan huviksi.
Päivittäistavarakauppa-yhdistyksen toimitusjohtajan Kari Luodon mukaan yksi uusista trendeistä on laadukkaan ja terveellisen valmisruuan ostaminen mukaan kaupasta.
Iso osa asiakkaista tulee hakemaan Järvenpään marketista susheja, sillä niissä käytetään Japanista saakka tuotua riisiä. Petteri Juuti / Yle
Yksi kasvava kohderyhmä ovat eläkeläiset, muistuttaa Hänninen.
– Eläkeläisten määrä kasvaa ja heillä on aikaisempaa enemmän rahaa ravintolaruokailuun. Ruokakauppa on siis kehityksen juurella, sanoo Hänninen.
Nopeutta ruokashoppailuun tuovat esimerkiksi mobiiliskannerit: asiakas skannaa itse tuotteet laittaessaan ne ostoskoriin ja aikaa säästyy kassalla. Kesko testaa parhaillaan mobiiliskannereiden käyttöä ruokakaupoissaan.
Jokaisesta ruokakaupasta tuskin tulee ravintola- ja elämysmaailmaa, jossa on uniikki valikoima. Hännisen mukaan ne keskittyvät jatkossa kasvukeskuksiin, joissa on enemmän kuluttajia, jotka hakevat elämyksiä.
Ruokaa etsivä susilauma on aiheuttanut ongelmia Pohjois-Savossa Sonkajärven Sukevalla. Tilanne on jatkunut alueella useiden viikkojen ajan.
Susiparin ja muutaman pennun lauma on vieraillut harvinaisen paljon ihmisten pihoilla. Susia on yritetty karkoittaa, mutta huonoin tuloksin. Mikäli karkoittaminen ei onnistu, poliisi saattaa päätyä poikkeukselliseen koko lauman ampumiseen. Lauman urossusi on jo päätetty poistaa.
Sukevalainen Raimo Tervonen on seurannut tiiviisti susien liikkeitä omalla pihallaan. Nälkiintyneet sudet ovat käyneet syömässä omenoita olohuoneen ikkunan alla kasvavasta omenapuusta.
Susipari on huonossa kunnossa
Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestarin Seppo Ronkaisen mukaan syy susien pihoilla käynteihin on nälkä. Huonokuntoiset uros-ja naarassusi eivät pysty ruokkimaan pentujaan.
Lauman naarassusi on pannoitettu. Pantaseurannan mukaan pantususi Muusa ei ole saanut tämän vuoden puolella hirviä saaliiksi pennuille kertaakaan. Hirvikanta on alueella hyvä.
Tervosen pihalla susien liikkeet ovat tallentuneet valvontakameraan.Toni Pitkänen / Yle
Susia karkoitetaan ampumalla ilmaan haulikolla
Viimeksi tällä viikolla yksi lauman pennuista tuli taas syömään omenoita Tervosen pihalle.
Koska viranomaisilta on saatu lupa karkottaa pentu pois, Tervonen ilmoitti tilanteesta paikalliselle suurpetoyhdysmiehelle.
Karkottaminen tapahtuu niin, että suden lähellä ammutaan useaan kertaan ilmaan haulikolla. Tätä varten Tervonen latasi oman haulikon valmiiksi.
Tervonen seurasi, kun susi söi omenia vuoroin maaten tai istuen. Suden liikkumista oli helppo seurata, koska liiketunnistimella päälle mennyt kirkas valo valaisi koko takapihan.
– Ei sillä ollut mitään kiirettä, Tervonen kertoo.
Luvan saatuaan hän ampui kymmenen kertaa ilmaan, jonka jälkeen muut jatkoivat karkoitusta.
Raimo Tervonen keräsi hylsyjä pois päivänvalossa myöhään illalla tapahtuneen karkoittamisen jälkeen.Toni Pitkänen / Yle
Sudet ovat käyneet tontilla nyt reilun kuukauden ajan. Tervonen asuu kahdestaan vaimonsa kanssa.
Pariskunta on pitänyt kirjaa susien käynneistä. Öisin on valvottu vuorotellen.
– On tämä aika paljon sotkenut arkea, tässä on eletty susien ehdoilla, Tervonen kertoo.
Lapset ovat ulkona vain aikuisen valvonnassa
Sukevan susialueella asuu useita lapsiperheitä ja monessa taloudessa on kotieläimiä. Pitkään jatkunut tilanne mutkistaa kaikkien elämää.
Tervosen kanssa saman tien varrella asuva Hannele Kemppi kertoo, että perhe on joutunut rajoittamaan lasten ulkoilua ja liikkumista ilman aikuisen valvontaa syyslomaviikosta lähtien. Perheen lapset ovat 2–15 -vuotiaita.
– Mielestäni tämä susien käyttäytyminen vaikeuttaa jo merkittävästi lasten normaalia elämää, Kemppi kertoo.
Perheen kaksi vanhinta lasta kävelee koulukyydeille aamuin illoin. Heitä on ohjeistettu miten pitää toimia, jos he kohtaavat suden matkalla. Kemppi epäilee, että suurella todennäköisyydella lapsi unohtaa opetetun ja lähtee juoksemaan karkuun.
Tervosten takapihalla on ristiin rastiin susien jälkiä. Toni Pitkänen / Yle
"Kerralla lauman poistaminen ei ole mahdollista"
Viranomaiset ovat päättäneet, että lauman urossusi poistetaan, jos se eksyy vielä pihoihin. Harkinnassa on myös koko lauman poisto eli ampuminen.
Tilannetta mutkistaa, että kokonaisen susilauman ampuminen on valtakunnallisen poliisihallinnon ohjeen mukaan kiellettyä.
Käytännössä poliisi ei siis saa ampua kokonaista laumaa kerrallaan. Ensin viranomaiset yksilöivät ongelmia aiheuttavat sudet.
– Meidän pitää edetä karkotus ja lopetus kerrallaan ja arvioida välissä poistamisen vaikutus muuhun laumaan. Kerralla lauman poistaminen ei ole mahdollista, kertoo Itä-Suomen poliisin eräyhdyshenkilö Harri-Pekka Pohjolainen.
Pohjolainen harmittelee, ettei tätä kerrottu riittävän selkeästi, kun koko lauman poistoa alettiin harkita. Osa ihmisistä on saattanut ymmärtää tilanteen väärin.
Raimo Tervonen ei ole itse valmis ampumaan sutta, mutta on sitä mieltä, että ne eivät kuulu talojen nurkille. "Minulle riittäisi, kun ne häviää tästä." Toni Pitkänen / Yle
Luken Seppo Ronkaisen arvion mukaan Ylä-Savossa liikkuu kaikkiaan noin 20 sutta.
Määrässä on mukana kaksi laumaa, neljä susiparia ja yksi yksinään liikkuva susi.
Virallinen kanta-arvio kerrotaan ensi vuoden maaliskuussa. Tätä varten kerätään parhaillaan susien DNA-näytteitä.
Bloggari ja arkkitehti Maria Nordinin hyvinvointikurssin ympärillä on tänä syksynä käynyt kuuma kohu. Nordin kertoo verkkokurssinsa perustuvan "aivojen plastisuuden hyödyntämiseen, tiedostetun sekä tiedostamattoman stressin purkamiseen sekä mikrobiomin muokkaamiseen."
Torstaina Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes päätti asettaa Nordinille 100 000 euron uhkasakon rajoittaakseen kurssin markkinointia. Markkinoinnissa on Tukesin mukaan annettu ymmärtää, että kurssi auttaa monenlaisiin vakaviin sairauksiin.
– Kokonaisarviomme mukaan palveluun liittyi sellaisia piirteitä ja elementtejä, joista meidän näkemyksemme mukaan saattoi aiheutua asiakkaalle terveydellistä vaaraa, esimerkiksi vakaville allergioille altistumista, sanoo Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm Ylelle.
Nyholm muistuttaa, että vaikka itse kurssin sisältö olisikin asiallista, niin sen markkinointi sosiaalisessa mediassa ja muualla ei saa sisältää väitteitä, joista voi aiheutua haittaa terveydelle.
Päätöksen tueksi 100 000 euron uhkasakko
Tukes puuttui villinä velloneeseen tapaukseen ja on nyt tutkinut markkinointiväitteitä ja kurssin sisältöä.
– Me olemme ottaneet huomioon ihan koko palvelukokonaisuuden. Kurssimateriaalin lisäksi olemme arvioineet myös sosiaalisessa mediassa ollutta viestintää ja muuta kurssin ympärillä käytyä viestittelyä, Nyholm kertoo.
Tukes on antanut päätöksen, jossa se kieltää Maria Nordinia markkinoimasta verkkokurssiaan terveydelle haitallisilla väitteillä ja ohjeilla. Päätöksen mukaan Tukes kieltää palveluntarjoajaa esittämästä palvelun yhteydessä sellaisia ohjeita tai väitteitä, jotka voivat aiheuttaa terveydellistä vaaraa. Kielto sisältää siis muutakin kuin markkinoinnin.
Päätöksen tueksi virasto on asettanut uhkasakon, jonka hallinto-oikeus voi tuomita maksettavaksi ellei Nordin noudata kieltoa. Tukesin pyrkimyksenä on turvata asiakkaiden terveys.
Maria Nordin on kiitellyt Tukesin päätöstä omassa blogikirjoituksessaan. Hän painottaa, ettei ole kurssilla esittänyt terveysväitteitä tai antanut vaarallisia ohjeita. Kurssin alussa kerrotaan hänen mukaansa selkeästi, ettei kyseessä ole lääketieteellinen hoito ja ettei kurssi korvaa mitään hoitoa.
Nordin on siistinyt markkinointia tutkinnan aikana
Maria Nordin on jo Tukesin tutkinnan aikana tehnyt korjauksia muun muassa kurssiensa markkinointiin ja toimittanut muutoksista myös tiedon Tukesille. Tukesin näkemyksen mukaan muutokset paransivat palvelun turvallisuutta.
– Palveluntarjoaja on tehnyt paljon muutoksia ja tarkennuksia materiaaliin ja omaan viestintäänsä. Hän on esimerkiksi poistanut julkaisuja, joissa oli kyseenalaisia ja huolta herättäviä neuvoja ja keskustelua, ylitarkastaja Nyholm sanoo.
Lisäksi kurssimateriaaliin on lisätty tarkennuksia ja ohjeita. Näin Nordin on Tukesin mukana lisännyt palvelujensa turvallisuutta siten, ettei sen arviointi jää pelkästään asiakkaan kontolle. Näin ollen koko kurssia ei myöskään ole syytä kieltää.
– Me olemme katsoneet, että tehdyt muutokset täyttävät lainsäädännön minimivaatimukset, eli palvelun tarjontaa ei tarvitse keskeyttää tai kieltää kokonaan.
Tuntuva uhkasakko on Tukesin mukaan lievin mahdollinen keino varmistaa, ettei huolta herättäviä elementtejä tule palveluun myöskään tulevaisuudessa.
Uhkasakon määrä määräytyy tyypillisesti liikevaihdon, arvioidun asiakasmäärä ja kurssien hinnan perusteella. Sen määrittelyssä arvioidaan myös, minkälaista rahallista hyötyä palveluntarjoajalle tulisi, jos puutteita ei korjattaisi.
Tukes korostaa, että tällä hetkellä Maria Nordin saa jatkaa kurssien pitämistä.
– Palvelun turvallisuus on nyt sellaisella tasolla, että toimintaa voidaan jatkaa.
Uhkasakosta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Artikkelin voit lukea täältä.
Hämeenlinnalainen Ville Viholainen on viisivuotiaan tyttären ja kolmivuotiaan pojan isä. Hän oli 26-vuotias tullessaan ensimmäistä kertaa isäksi.
Viholainen kertoo isyydestään avoimesti Instagramissa, jossa hänellä on yli 13 000 seuraajaa. Hän kirjoittaa sinne sellaista materiaalia, jota muualta ei löytynyt.
– Halusin kertoa sitä raadollisempaa puolta isyydestä. Sitä, kun on tuhat hama-helmeä kaadettuna lattialle. Tai miltä se tuntuu, kun hakee lastaan päiväkodista, ja sieltä hän juoksee halaamaan yltäpäältä kuraisena.
Instagram-isyys tarjoaa vertaistukea niin Viholaiselle kuin hänen seuraajillekin.
– Siinä voi purkaa isyyden ahdinkoa, johon huumori auttaa. Paljon on tullut viestejä ja keskustelua. Ne on kuitenkin ne samat jutut joka perheessä.
Vertaistukea hän tarjoaa myös kirjassaan Pätkäöiden sankarit – vanhempien selviytymisopas sekä blogissaan.
Muutkin isät ovat valjastaneet Instagramin arkensa purkamiseen ja saaneet tuhansittain seuraajia. Muun muassa nimimerkit faijahommia, isyyspakkaus ja isijatytot avaavat isyyttään sosiaalisessa mediassa, kaikki omasta näkökulmastaan.
"Jäät sitten koti-äidiksi"
Ville Viholainen vietti kahdeksan kuukautta koti-isänä puolison mennessä työelämään.
– Se oli tosi opettavainen ajanjakso. Siinä oppi paljon itsestään ja lapsestaan, mutta myös siitä, mitä puoliso on kotona kokenut.
Hän sanoo pyrkivänsä tasa-arvoiseen vanhemmuuteen ja kannustaa muitakin siihen. Koti-isän rooliin suhtaudutaan kuitenkin yhä vanhoillisesti. Sen Viholainen on huomannut muun muassa siitä, että "sä jäät sitten koti-äidiksi" on tuttu vitsi.
Piirustushetki Ville Viholaisen kotona.Timo Leponiemi / Yle
Muilta hän on saanut viestejä myös siitä, että jopa neuvoloissa koti-isään suhtaudutaan ihmetellen ja kysellään, miksei äiti tullut lapsen kanssa.
– Jos neuvolassa isälle ei sanota muuta kuin päivää, voi olla, ettei isä tule lapsen kanssa uudestaan, huomauttaa Ville Viholainen.
Itse hän katsoo, että isän on tuettava äitiä ja muistettava, että hän on synnytyksen jälkeen vielä toipilas. Myös vauvan hoitamisessa isä voi ottaa isompaa roolia.
Koti-isyys lisääntyy vain hitaasti
Vaikka isien roolia perhe-elämässä korostetaan, Ville Viholainen myöntää, että laiva kääntyy hitaasti. Tasa-arvoisuuteen on vielä pitkä matka.
Miesten pitämien vanhempainvapaiden osuus on kasvanut, mutta vain hitaasti. Vuonna 2011 syntyneiden lasten isät pitivät 8,6 prosenttia vanhempainpäivärahapäivistä. Vuonna 2016 syntyneiden lasten isien osuus oli 9,4 prosenttia. Vuosi 2016 on viimeisin vuosi, jolta lopulliset tiedot on jo saatavilla.
Vuonna 2016 isät olivat keskimäärin 36 päivää eli kuusi viikkoa vanhempainvapaalla. Enimmillään isyysvapaalla voi olla 54 arkipäivää. Vanhempainpäivärahalle jääneiden isien osuus on 2010-luvulla pysynyt koko ajan 75 prosentissa.
Pääministeri Antti Rinteen (sd.) hallituksen kaavailema perhevapaauudistus on tuomassa toteutuessaan pidennystä nykyisiin äitiys- ja isyysvapaisiin.
Uudistuksessa molemmille vanhemmille tulisi viiden kuukauden kiintiö, jota ei voi siirtää toiselle. Viiden kuukauden vapaan vanhemmat voisivat jakaa haluamallaan tavalla keskenään. Perhevapaauudistuksen tavoitteena on lisätä isien osuutta lasten hoitamisessa, perheiden hyvinvointia ja tasa-arvoa.
Iso vastuu jysähti päälle
Ville Viholainen myöntää, ettei hänellä ollut ennakkoon vanhemmuudesta muuta kokemusta kuin se mitä omilta vanhemmiltaan oli nähnyt. Se on ollut hyvä pohja, vaikka nykyisin isät haluavatkin olla enemmän perhe-elämässä mukana.
– Paljon uusia kokemuksia se toi, mutta yhdessä niistä on selvitty. Eniten yllätti se iso vastuu, joka jysähti päälle.
Viholainen arvelee, että lapseen rakastuminen kesti häneltä enemmän kuin lapsen äidiltä, joka oli tavallaan saanut tutustua tulevaan pienokaiseen jo yhdeksän kuukauden ajan.
– Se tunne tuli vähän viiveellä. Kyllä ne ensimmäiset kuukaudet olivat kaikki uutta. Tunne oli vähän samanlainen kuin olisi heitetty lentokoneesta, eikä ole varma, onko laskuvarjoa tai toimiiko se.
Isyys toi paljon uusia kokemuksia, sanoo Ville Viholainen.Timo Leponiemi / Yle
Vauva-aikana on pakko miettiä, miten hoitaa parisuhteensa, kun mukaan on tullut kolmas osapuoli.
– Pienet teot siinä arjessa on kuitenkin se juttu. Ei tarvitse tuoda kuuta taivaalta, vaan hoitaa arkisia asioita, sanoo Ville Viholainen.
Berliinin muurin murtuminen marraskuun 9. päivänä 1989 yllätti Suomen ulkopoliittisen johdon.
Presidentti Mauno Koivisto tunsi laajasti poliittista ja sotilaallista tiedustelua, mutta Itä-Saksan eli Saksan demokraattisen tasavallan, DDR:n, nopea mureneminen tuli hänellekin täysin puskista.
Koivisto kirjoitti muistelmiensa toisen, ulkopolitiikkaa käsittelevän osan saatesanoissa, että Saksojen yhdistyminen tapahtui kuin varkain.
– Saksalaiset olivat sitkeästi puhuneet Saksojen joskus tapahtuvasta yhdistymisestä, mutta kun se hetki tuli, se tuli yllättäen, kuin varkain, ja hämmennys oli suuri niin saksalaisten kuin Berliinissä ylintä valtaa käyttäneiden miehitysvaltojenkin piirissä, Koivisto muisteli 4. kesäkuuta 1995 päivätyssä tekstissään.
Pakolaisongelma huolestutti Länsi-Saksaa
Presidentti Koivisto oli oikeaan aikaan oikeassa paikassa, kun hän vieraili lokakuun alussa 1989 Länsi-Saksassa. Koivisto kertoo muistelmissaan, että vierailun aikana ei ollut aavistustakaan kuukauden kuluttua tapahtuvista mullistuksista.
Länsisaksalaiset isännät kertoivat Koivistolle Itä-Saksan pakolaisongelmasta. Itäsaksalaiset olivat syksyn aikana kiihtyvään tahtiin paenneet Unkarin ja Tšekkoslovakian kautta Länsi-Saksaan.
Länsi-Saksan ulkoministeri Hans-Dietrich Genscher sanoi Koivistolle, että tilanne ei voinut jatkua tällaisena kauan. Länsi-Saksaan oli vuoden aikana paennut lähes puoli miljoonaa itäsaksalaista.
Koiviston mukaan Genscher koki kiusallisena keskustelun Saksan yhdistymisestä ja Euroopan rajojen siirtelystä.
Koivisto palasi kotiin 5. lokakuuta, ja kaksi päivää myöhemmin Itä-Saksa juhli näyttävästi 40-vuotispäiväänsä.
Vihreät Koiviston luona Honeckerin eropäivänä
Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara on muistellut tapaamistaan presidentti Koiviston kanssa 18. lokakuuta 1989. Tapaamiseen osallistuivat myös vihreiden kansanedustajat Pekka Haavisto ja Erkki Pulliainen.
Soininvaara luonnehtii Koiviston käsitystä Euroopan tulevaisuudesta talouspainotteiseksi.
Koivisto oli Soininvaaran mukaan arvioinut, että Neuvostoliitto päästää Unkarin ja Puolan länteen, koska ne maat ovat niin velkaantuneita, että Neuvostoliitto ei halua maksaa niiden velkoja.
– Sanoin siihen, ettei DDR:n hallituskaan kovin vankasti pallillaan istu, johon presidentti vastasi vähän tuohtuneena, että DDR:n talous on niin vahvalla pohjalla, ettei sitä uhkaa mikään, Soininvaara kirjoittaa blogissaan.
Soininvaara kertoo ajatelleensa aivan toisin.
– Jos 150 000 mielenosoittajaa on Leipzigin kaduilla sitä mieltä, ettei keisarilla ole vaatteita, tarvitaan monta panssarivaunua vakuuttamaan, että keisari on pukeutunut mitä tyylikkäimmin, Soininvaara kuvailee lokakuun 1989 tunnelmia.
Vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara muistaa presidentti Mauno Koiviston sanoneen, että Itä-Saksan talous on niin vahvalla pohjalla, ettei sitä uhkaa mikään.Yle
Itä-Saksan johtaja Erich Honecker joutui eroamaan samana päivänä, kun vihreät kansanedustajat tapasivat Koiviston.
Koivisto on muistelmissaan todennut tulleensa Honeckerin kanssa erinomaisesti toimeen. Keskustelut olivat olleet mielenkiintoisia ja helppoja.
Koivisto muisteli hirvijahtia, joka järjestettiin Honeckerin vierailun yhteydessä lokakuussa 1984. Honecker ja hänen valtiosihteerinsä olivat ampuneet jahdin loppuvaiheissa hirven. Koiviston mukaan hirvijahdista riitti puhetta vielä vuosiksi eteenpäin.
– Muiden vieraitteni kanssa en metsällä käynytkään, Koivisto kuvaili suhdettaan Honeckeriin.
Gorbatšov vieraili Suomessa lokakuun lopulla
Kolme viikkoa Koiviston Saksan-matkan jälkeen, 25.–27. lokakuuta, Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov saapui viralliselle valtiovierailulle Suomeen.
Gorbatšov tunnusti vierailunsa aikana varauksitta Suomen puolueettomuuden, josta oli taitettu peistä neuvostojohtajien kanssa vuosikymmenien ajan.
Koivisto kuvailee muistelmissaan, kuinka hän Gorbatšovin vierailun yhteydessä tarjotulla illallisella kysyi vieraalta, muistiko tämä, miten Marxin ja Engelsin laatima Kommunistinen manifesti Euroopan hullulta vuodelta 1848 alkoi.
"Aave liikkuu Euroopan yllä" -tekstiä mukaillen Koivisto sanoi Gorbatšoville, että Saksojen yhdistymisen aave liikkuu Euroopan yllä.
Koiviston mukaan Gorbatšov vastasi, että hän ei pitänyt Saksojen yhdistymistä realistisena mahdollisuutena.
– Historia on vaikea asia. On vaikeata arvata sen mahdollista kehitystä. Ehkä joskus yhdistynyt Saksa on reaalinen asia, Koiviston muistelmissa lainataan Gorbatšovin sanoja.
Saksan-kysymys varjosti Suomen ulkopolitiikkaa
Koiviston muistelmissa todetaan niukasti, että vain kaksi viikkoa Gorbatšovin Suomen vierailun jälkeen Berliinin muuri avautui.
Helmikuussa 1990 Gorbatšov avasi Neuvostoliiton ja Länsi-Saksan välisissä neuvotteluissa lopullisesti oven Saksojen yhdistymiselle, ja Saksat yhdistyivät 3. lokakuuta 1990.
Saksan-kysymys oli herkkä asia Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Vuonna 1948 solmitussa YYA-sopimuksessa Saksa mainittiin uhkana, joka voisi laukaista sopimuksen sotilaalliset yhteistyöartiklat.
Kylmän sodan aikana Saksan tapahtumat aiheuttivat aina jälkijäristyksiä myös Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa. Presidenttinä Koivisto varjeli Suomen itäsuhteita myös Euroopan 1980–luvun lopun ja 1990–luvun alun melskeissä.
Holkerin hallitus mursi muureja Suomessa
Suomen sisäpolitiikassa muurit olivat murtuneet keväällä 1987.
Entinen kokoomusjohtaja Harri Holkeri muodosti huhtikuun lopulla 1987 hallituksen, joka oli ensimmäinen SDP:n ja kokoomuksen sinipunahallitus.
Holkerin hallitus syntyi presidentti Koiviston käsiohjauksessa. Se hajotti keskustapuolueen silloisen puheenjohtajan Paavo Väyrysen kaavailut porvarihallituksesta ja demaritaustaisen Koiviston kaatamisesta vuoden 1988 presidenttikisassa.
Koivistoa ja Holkeria, Suomen Pankin miehiä, yhdisti myös vakaan markan politiikka. Vientiteollisuudessa ja pankkimaailmassa monet vaikuttajat ajoivat samaan aikaan markan ulkoisen arvon alentamista eli devalvaatiota.
Ulkopolitiikassa pääministeri Holkeri oli käynyt 1970-luvulla presidentti Urho Kekkosen kovan ulkopoliittisen koulun ja tuki presidentti Koiviston varovaisten askelten politiikkaa.
Pääministeri Harri Holkeri (kuvassa oikealla) tuki presidentti Koiviston varovaisten askelten ulkopolitiikkaa. SDP:n Erkki Liikanen lähti kesällä 1990 Brysselin tielle, ensin Suomen EU-suurlähettilääksi.Hans Paul / Lehtikuva
Holkerin hallituksen ulkoministerinä aloitti Kalevi Sorsa (sd.). Pitkäaikainen pääministeri ja kokenut ulkopolitiikan vaikuttaja joutui vuoden 1989 alussa tekemään tilaa SDP:n uudelle puheenjohtajalle Pertti Paasiolle.
Ylen haastattelussa tammikuussa 2018 Paasio nosti koko poliittisen uransa ylivoimaiseksi huippuhetkeksi – ei Berliinin muurin kaatumista – vaan Etelä-Afrikan mustien vapaustaistelun johtajan Nelson Mandelan tapaamisen maaliskuussa 1990 Tukholmassa.
Euroopan uusi tilanne avasi tietä länteen
Länsi-Euroopan taloudellisessa ja poliittisessa yhteistyössä tapahtui 1980-luvun lopulla merkittäviä muutoksia.
Euroopan talousyhteisöön kuuluneet EY-maat asettivat tavoitteeksi tiiviimmän talousliiton muodostamisen vuoden 1992 loppuun mennessä. Tämä kehitys johti Euroopan unionin perustamiseen.
Suomi oli hoitanut läntiset taloussuhteensa Euroopan vapaakauppajärjestön, EFTAn, kautta. Uudessa tilanteessa piti ratkaista, miten EY- ja EFTA-maiden suhteet järjestetään.
Koivisto kertoo muistelmissaan komission puheenjohtajan, ranskalaisen Jacques Delorsin vuoden 1989 alussa tekemästä aloitteesta. Delors esitti EY:n ja EFTAn yhteistyön kehittämistä. Järjestöille piti luoda yhteisiä päätöksenteko- ja hallintoelimiä.
Koiviston mukaan Suomen kannalta oli tärkeää mennä katsomaan muiden kortit.
– Asemaamme varjostivat erityisesti eräiden ruotsalaisten ja itävaltalaisten taholta esitetyt väitteet, että tämä tie ei olisi realistinen, koska Suomi tulisi joka tapauksessa idänsuhteittensa vuoksi sanomaan ei, Koivisto kuvailee neuvottelujen lähtötilannetta.
Suomen tie EU:n jäseneksi alkoi ETA-neuvotteluista
Syksyllä 1989 Holkerin hallitus valmisteli Suomen osallistumista seuraavan vuoden alussa alkaviin ETA-neuvotteluihin.
Hallitus oli kaavaillut tuovansa ETA-neuvotteluja koskevan selonteon tai tiedonannon eduskunnan käsiteltäväksi 7. marraskuuta 1989 eli kaksi päivää ennen Berliinin muurin murtumista.
Eduskunnan ja myös hallituksen kiireiden vuoksi tiedonantokeskustelu voitiin aloittaa kuitenkin vasta marraskuun lopulla, kolme viikkoa Berliinin muurin murtumisen jälkeen.
Eduskuntakeskustelusta tuli terävää sanailua hallituspuolueiden edustajien ja oppositiossa kipuilleen keskustan johdon välillä. Oppositiojohtaja Väyrysen ohella keskustan ääntä käytti erityisesti tuleva pääministeri Esko Aho, jonka johdolla Suomi liittyi EU:n jäseneksi vuoden 1995 alusta.
Keskustan moitteet hallitukselle keskittyivät enemmän hallituksen haluttomuuteen ottaa oppositiota mukaan neuvottelulinjan valmisteluun ja menettelytapaan: tiedonanto vai selonteko, kuin päätökseen aloittaa ETA-neuvottelut.
Holkerin hallituksen ETA-neuvottelulinja sai viikon kestäneen kiistelyn jälkeen eduskunnan enemmistön tuen 5. joulukuuta 1989. Ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen (kok.) matkusti vielä ennen joulua EFTAn ja EY:n yhteiskokoukseen.
Ahon porvarihallituksessa (1991–95) Salolainen sai jatkaa samalla neuvottelutiellä EU-jäsenyyssopimukseen saakka. Loppusuoralla Suomen tietä länteen tasoitti Neuvostoliiton hajoaminen elokuun 1991 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen jälkeen.
Jokavuotisen Nenäpäivä-keräyksen huipensi perjantain Nenäpäivä-show. Keräys tuotti tänä vuonna yli kaksi miljoonaa euroa maailman lasten hyväksi. Tarkka Nenäpäivä-lähetyksessä julkistettu summa oli 2 079 127 euroa.
Ylen kanavilla esitetyn Nenäpäivä-spektaakkelin lisäksi punaisia tekoneniä on vilissyt erilaisissa yritysten, harrastusporukoiden, koulujen ja järjestöjen tempauksissa ympäri Suomen.
Esimerkiksi YleX AamunVille "Viki" Eerikkilän ja Juuso "Köpi" Kallio vetivät ennätyspitkän 41 tunnin suoran Naurumaraton-radiolähetyksen, joka keräsi 176 548 euron potin.
Yhteensä yritysten, järjestöjen ja harrastusporukoiden nettilipaskeräyksillä saatiin kokoon yli 647 000 euroa.
Keräys jatkuu vuoden loppuun
Nenäpäivän tapahtumilla kerätään rahaa maailman lasten hyväksi tehtävään työhön. Rahat käytetään kehitysyhteistyöhankkeisiin Afrikassa, Aasiassa ja Etelä-Amerikassa.
Tänä vuonna Nenäpäivän avulla muun muassa parannetaan viljelysmenetelmiä Itä-Afrikassa, tuetaan lasten koulutusta Jordaniassa ja Ugandassa ja autetaan kaikkein köyhimmistä oloista tulevia lapsia Intiassa ja Burkina Fasossa.
Virallista Nenäpäivää ja juhlittiin perjantaina, mutta keräys jatkuu vielä vuoden loppuun asti. Viime vuonna keräystulos nousi vielä 400 000 eurolla, kun koululuokat, harrastus- ja työporukat tallettivat tempauksissa kerätyt varat Nenäpäivälle.
Vuonna 2018 keräyksellä saatiin lopulta kokoon yli 2,7 miljoonaa euroa.
Nenäpäivä-lähetys keräsi ison yleisön paikan päälle.Riikka Vaahtera
Keskusta ja vihreät ovat jälleen kiistelleet ilmastopolitiikasta. Tällä kertaa poikkeuksellinen välikohtaus koettiin eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa.
Hallituspuolueiden edustajat vetäytyivät torstaina kesken kokouksen sovittelemaan näkemyserojaan kirjauksesta, joka koski polttoaineverojen korotusta ja ilmastopolitiikkaa.
Ylen tietojen mukaan kysymys oli viime kädessä yhden virkkeen muotoilusta valiokunnan lausunnossa.
Tapaus kertoo, kuinka tarkasti hallituspuolueet vahtivat toisiaan itselleen tärkeissä asioissa. Nyt kysymys oli hallituksen sopimista bensiinin ja dieselin verokorotuksista.
Hallituspuolueiden keskinäistä kiistelyä valiokunnan kokouksessa ja vielä opposition nähden on tulkittu noloksi tapaukseksi.
Kiistely alkoi, kun liikenne- ja viestintävaliokunta viimeisteli lausuntoaan hallituksen budjettiesityksestä ja julkisen talouden suunnitelmasta. Hallitus aikoo korottaa raakaöljyyn perustuvien bensiinin ja dieselin veroa 250 miljoonaa euroa vuositasolla ensi elokuusta alkaen.
Keskustan ja vihreiden kiistelyä valiokunnassa kuvattiin Ylelle "loppujen lopuksi pieneksi ja naurettavaksi yksityiskohdaksi".
Liikenne- ja viestintävaliokunta hyväksyi torstaina lausunnon, jossa todettiin polttoaineveron korotuksesta seuraavasti:
Polttoaineveron korotusesityksen vaikutukset näkyvät voimaan astuessaan sekä kansalaisten ja kuluttajien lisääntyvinä kuluina että kuljetusalan ja elinkeinoelämän lisäkuluina ja kilpailukyvyn heikkenemisenä.
Valiokunta kiinnittää valtiovarainvaliokunnan huomiota polttoainekustannusten korotusten kielteisiin vaikutuksiin ja pitää erittäin tärkeänä, että harkitusti ja selvityksiin perustuen valmistellaan liikenteen osalta verotuksen kokonaisuudistus kansalaisten liikkumisen ja kuljetusalan toimintaedellytykset huomioon ottaen.
Keskusta ehdotti, että kyseisen kohdan loppuun voitaisiin lisätä myös maininta autoilusta.
Autoilu-sanan lisääminen viritti valiokunnan kokouksessa kiistelyn keskustan ja vihreiden kesken. Vihreitä lukuunottamatta muut hallituspuolueet olisivat hyväksyneet ehdotuksen.
Keskustan lisäysehdotuksen jälkeen vihreät tarjosi omaa lisäystään lausuntoon seuraavasti: "Korotus noudattaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja on linjassa Suomen ilmastotavoitteiden kanssa."
– Kokouksessa oli hetki juupas-eipäs -keskustelua, yksi lähde kuvaa tilannetta Ylelle.
Muut hallituspuolueet eivät hyväksyneet vihreiden lisäysehdotusta.
Puheenjohtaja Suna Kymäläinen keskeytti valiokunnan kokouksen, jotta hallituspuolueet saivat neuvottelutauon kiistansa ratkomiseen.Hanne Salonen / Eduskunta
Puheenjohtaja: Kokouksessa tilanne vaikutti jumittuvan
Valiokunnan puheenjohtaja, SDP:n Suna Kymäläinen kuvaa, että kokouksessa tilanne vaikutti jumittuvan.
– Oli parempi, että hallituspuolueet keskustelevat keskenään, ei koko valiokunnan kanssa. Oli tarve puhua toimintatavoista ja etsiä kompromissia, Kymäläinen kertoo.
Valiokunnan varapuheenjohtaja Ari Torniainen (kesk.) muistuttaa, että lausunto on lopulta hallituspuolueiden yksimielinen näkemys sekä hallitusohjelman ja asiantuntijakuulemisten mukainen. Torniainen oli keskustan muutosehdotuksen tekijä.
Eduskunnassa käytäntö on, että valiokuntaneuvos virkamiehenä kirjoittaa lausunnon pohjaehdotuksen, johon valiokunnassa voi esittää muutoksia.
Muutosten esittäminen ja tekeminen on tavanomaista. Hallituspuolueiden keskinäinen kiistely ja kokoustauon tarve käsittelyn loppuvaiheessa on poikkeuksellista.
Neuvottelutauon aikana hallituspuolueet pääsivät sopuun. Sekä keskusta että vihreät peruivat lausunnon muutosehdotuksensa.Hanne Salonen / Eduskunta
Kiistellen ulos kokouksesta, yksimielisenä takaisin
Kiistan selvittämiseen hallituspuolueet tarvitsivat puolen tunnin neuvottelutauon.
Raimo Piirainen, SDP:n varajäsen valiokunnassa, pyysi asian pöydälle. Hallituspuolueiden kansanedustajat marssivat ulos kokouksesta lähistöllä olleeseen tyhjään huoneeseen neuvonpitoon.
Puolen tunnin kuluttua hallituspuolueiden edustajat palasivat kokoukseen yksimielisinä.
Autoilu-sana jäi pois valiokunnan lausunnosta. Myöskään vihreiden ehdotusta ei otettu lausuntoon.
Sen sijaan lausuntoon lisättiin maininta kansalaisten liikkumisesta. Niinpä kiistelty kohta lopulta kirjattiin muotoon "valmistellaan liikenteen osalta verotuksen kokonaisuudistus kansalaisten liikkumisen ja kuljetusalan toimintaedellytykset huomioon ottaen".
Valiokunta siis arvosteli sitä, että polttoaineveron korotus lisää kustannuksia ja ehdotti, että hallitus aloittaisi liikenteen verotuksen kokonaisuudistuksen.
Vihreät kiistää draaman: Palaveri toimintatavasta
Torstain valiokuntakiistalle on annettu useita tulkintoja.
Sitä on pidetty jälleen osoituksena keskustan ja vihreiden eri näkemyksistä ilmastopolitiikasta ja epäilty vihreillä olevan paineita saada ilmastonmuutoksen torjunta näkymään paremmin. Lisäksi on pohdiskeltu vihreiden uusien kansanedustajien vähäistä kokemusta valiokuntatyöskentelystä.
Vihreiden valiokuntavastaava, kansanedustaja Mirka Soinikoski kiistää, että kyse olisi ollut vihreiden kokemattomuudesta. Soinikosken mukaan kyse oli keskustelusta, miten liikenne- ja viestintävaliokunta toimii.
– Ei siinä ollut sen kummempaa draamaa. Se oli toimintatapapalaveri eikä kyse ollut vihreistä, Soinikoski sanoo.
Lausunto on liikenne- ja viestintävaliokunnan näkemys valtiovarainvaliokunnalle, joka tekee lopullisen päätösehdotuksen eli mietinnön koko eduskunnalle. Kysymys on siitä, millaisessa muodossa hallituksen budjettiesitys lopulta hyväksytään.
Perussuomalaiset ja kokoomus jättivät lausuntoon eriävät mielipiteet. Perussuomalaiset suhtautuivat erittäin kriittisesti polttoaineveron korotuksiin. Kokoomus vaatii, että polttoaineveron korotukset on peruttava.
Viime vaalikaudella eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa oli myös silloisten hallituspuolueiden kesken kiistoja sotesta eli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksesta. Juha Sipilän (kesk.) hallitus erosi kesken kauden eikä sotea syntynyt.
Roosa nauhaa kantaneen lentoaseman turvatarkastajan irtisanominen oli laiton. Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden mukaan työnantajalla eli Airprolla ei ollut riittävän painavaa syytä irtisanomiseen.
Helsinki-Vantaan lentokentän turvatarkastaja Patrik Leppänensai vuosi sitten potkut pidettyään työasunsa rintapielessä Roosa nauhaa. Leppänen perusteli nauhan käyttämistä läheisen sairaudella.
Airpro määrättiin maksamaan Leppäselle kolmen kuukauden palkkaa vastaava summa ja tämän oikeudenkäyntikulut.
Oikeus perusteli päätöstään sillä, että jotkut muutkin turvatarkastajat ovat kieltäytyneet noudattamasta työasuohjeita, mutta eivät ole saaneet varoituksia.
Irtisanominen suututti Ilmailualan unioniin kuuluvia turvatarkastajia, jotka järjestivät ulosmarssin Helsinki-Vantaan lentoasemalla vuosi sitten.
Syöpäsäätiön järjestämä Roosa nauha -keräys tukee naisten syöpien tutkimusta ja syöpään sairastuneita. Kuukauden mittainen hyväntekeväisyyskampanja järjestetään kerran vuodessa lokakuussa.
Yhdysvalloissa demokraattien presidenttikilpa näyttää saavan uuden ehdokkaan. New Yorkin osavaltion entinen pormestari ja mediamiljardööri Michael Bloomberg on rekisteröitynyt ehdokkaaksi Alabaman osavaltion demokraattipuolueen esivaaleihin.
Hän jätti vaadittavat asiakirjat perjantaina vain tunteja ennen kuin Alabaman esivaalien hakemisen takaraja tuli vastaan.
Bloomberg ei kuitenkaan New York Timesin tietojen mukaan ole tehnyt lopullista päätöstä siitä, lähteekö hän kisaamaan demokraattien presidenttiehdokkuudesta.
Bloomberg oli demokraatti vuoteen 2001 asti, jolloin hän siirtyi republikaanien leiriin. Vuonna 2007 hänestä tuli sitoutumaton.
ABC Newsin mukaan Bloomberg kertoi viime vuonna, että hän on rekisteröitynyt jälleen demokraatiksi. Tuolloin alkoi spekulointi siitä, pyrkisikö Bloomberg demokraattien presidenttiehdokkaaksi vuoden 2020 vaaleihin.
Yli 50 miljardin omaisuus
Vuonna 2016 Bloomberg harkitsi presidenttikilpaan lähtemistä sitoutumattomana ehdokkaana kahden pääpuolueen ulkopuolelta, muttei lopulta lähtenyt ehdolle.
Nyt vaaliasiantuntijat arvioivat, että Bloomberg, 77, voisi viedä äänestäjiä etenkin ennakkosuosikki Joe Bidenilta, joka on markkinoinut itseään keskilinjan demokraattina. Biden kuitenkin kommentoi, ettei ole huolissaan uudesta kilpailijasta.
– Minulla ei ole mitään, ei mitään ongelmaa, jos hän lähtee kisaan, Biden sanoi perjantaina.
Biden myös arvioi asemaansa mielipidekyselyjen perusteella vahvaksi.
– Jos en ole erehtynyt, pärjään aika hyvin suhteessa (Donald) Trumpiin sekä muihin kisassa oleviin.
Presidentti Trump kommentoi Bloombergin mahdollista kisaan astumista omaan tyyliinsä.
– Pikku-Michael epäonnistuu, Trump sanoi, ja viittasi Bloombergin pituuteen. Hän on 173 senttiä pitkä.
– Hänellä ei ole taikaa pärjätä hyvin, Trump arvioi yhtä Yhdysvaltojen varakkaimmista ihmisistä.
Forbesin mukaan Bloombergin omaisuuden arvo on 52,4 miljardia dollaria.
Mieli muuttunut maaliskuusta
Vielä maaliskuussa Bloomberg sanoi, ettei lähde hakemaan presidenttiehdokkuutta, mutta nyt mieli näyttää muuttuneen.
– Meidän täytyy viedä työ päätökseen ja varmistaa, että Trump lyödään, Bloombergin neuvonantaja Howard Wolfson totesi lausunnossa.
– Mutta Mike on kasvavassa määrin huolissaan siitä, etteivät nykyiset ehdokkaat ole asemoituneet oikein tehdäkseen niin.
Nyt kysymyksiä herättää miljardöörin mahdollinen vaalitaktiikka. New York Times arvioi, että Bloomberg keskittyy mainontaan ja suurten osavaltioiden houkutteluun. Hänen tulisi näin ollen pärjätä muun muassa Teksasissa ja Kaliforniassa.
Vaikka rahasta tuskin tulee pulaa, on Bloombergillä silti kisassa kirittävää. Joukko tärkeitä televisioväittelyitä on jo takana ja osa alun perin demokraattien kisaan lähteneistä on ehtinyt pudota kilvasta pois. Trumpin kaatamista havittelee tällä hetkellä 17 demokraattiehdokasta.
Lähes neljännes arvioi, että perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on onnistunut puheenjohtajan tehtävässä parhaiten. Tieto käy ilmi Uutissuomalaisen (Juttu maksumuurin takana) mielipidemittauksesta.
Toiseksi parhaan tuloksen, 16 prosenttia, sai vasemmistoliiton Li Andersson. Kaikki muut puheenjohtajat jäivät alle kymmeneen prosenttiin.
Kokoomuksen Petteri Orpoa parhaiten onnistuneena puheenjohtajana piti 8 prosenttia vastanneista. Pääministeriä, SDP:n Antti Rinnettä onnistuneimpana puheenjohtajana piti kuusi prosenttia.
Uutissuomalainen kysyi gallupissaan, kuka eduskuntapuolueen tai -ryhmittymän puheenjohtajista on onnistunut parhaiten puheenjohtajan tehtävässä. Lähes kolmannes vastanneista ei osannut ottaa kantaa.
Verkkokyselyyn vastasi tuhat suomalaista, ja sen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kyselyn toteutti Tietoykkönen.
Suomalaisia rynnäkkökiväärejä näyttää päätyneen Pohjois-Irlannin puolisotilaallisten joukkojen käsiin.
Havainto on tehty brittiläisen toimittajan Stacey Dooleyn dokumentista, joka käsittelee Pohjois-Irlannin korttelioikeutta. Ohjelmassa toimittaja tapaa puolisotilaallisten joukkojen jäseniä, joista kaksi puristavat käsissään suomalaisen näköisiä rynnäkkökiväärejä.
– Kaupallisia valmettejahan nuo on, sanoo Suomen Asehistoriallisen Seuran asiantuntija Kalle Seppälä.
Aseisiin on Seppälän mukaan tehty joitakin muutoksia. "Kuvan aseesta on poistettu liekinsammutin, jossa on pistimen kiinnityksen mahdollisuus". Kuvakaappaus ohjelmasta Stacey Dooley: Pohjois-Irlannin haavat.
Seppälän mukaan kyseessä on Valmetin siviilikäyttöön valmistama 5.56 kaliiperin puoliautomaattinen rynnäkkökivääri. Se poikkeaa siis hieman 7.62 kaliiperin rynnäkkökivääristä, jota Valmet on valmistanut Puolustusvoimien käyttöön.
Kuvan aseisiin on Seppälän mukaan myös tehty joitakin muutoksia jälkikäteen.
– Siinä oli alun perin puinen perä, kaunista suomalaista koivua. Ne on näihin jossain pajassa vaihdettu.
Seppälä on lähes varma aseiden mallista ja alkuperästä. Pieni mahdollisuus on, että aseet ovat hyvin aidon näköisiä muovikuula-aseita.
– Mutta ei noilla ole tarvetta esiintyä muovipyssyjen kanssa, Seppälä sanoo Pohjois-Irlannin puolisotilaallisiin joukkoihin viitaten.
Asejoukot jakavat oman käden oikeutta ampumalla ihmisten polvia
Rauhansopimus Pohjois-Irlannin osapuolien välillä kirjoitettiin jo 1998. Puolisotilaalliset joukot, eli brittimieliset lojalistit ja irlantilaismieliset tasavaltalaiset, ylläpitävät väkivaltaa kuitenkin edelleen.
Tammikuussa Derryn kaupungin oikeustalon edustalla räjäytettiin autopommi, jonka asettajaksi ilmoittautui Uusi IRA -niminen ryhmä. Huhtikuussa Derryssä ammuttiin kuoliaaksi toimittaja Lyra McKee. Teon tahallisuudesta ei ole varmuutta, mutta poliisi epäilee Uusi IRA -ryhmää.
Asejoukot jakavat alueilla myös oman käden oikeutta esimerkiksi ampumalla rangaistaviaan jalkoihin.
Asejoukkojen mukaan tekojen taustalla on halu suojella ihmisiä rikollisilta. Stacey Dooleyn dokumentissa esiintyvä rikosylitarkastaja Bobby Singleton Pohjois-Irlannin poliisista sanoo, että asejoukot ovat järjestäytynyttä rikollisuutta, ja esimerkiksi kiristävät paikallisilta yrittäjiltä rahaa.
– Ryhmät väittävät suojelevansa ihmisiä, mutta ne kahmivat rahaa omiin taskuihinsa, Singleton toteaa dokumentissa.
Miten aseet päätyivät Pohjois-Irlantiin?
Suomalaisten rynnäkkökiväärien päätyminen maailman konflikteihin on melko harvinaista, sanoo Asehistoriallisen Seuran Seppälä.
– Suomalainen ase on poikkeuksellinen. Usein ne ovat itäblokin maissa valmistettuja kalashnikoveja, joita on viety kriisipesäkkeisiin kymmeniä miljoonia. Niillähän niitä sotia käydään.
Valmetin siviilikäyttöön valmistettuja rynnäkkökiväärejä oli Seppälän mukaan tarkoitus myydä Pohjois-Amerikan markkinoille 80-luvulla.
– Sitten tuli rynnäkkökiväärejä koskeva myyntikielto ja nämä jäi kauppiaille kiertelemään. Kun niitä ei saatu myytyä Amerikkaan, myytiin muualle maailmaan.
Siten on Seppälän mukaan mahdoton arvioida mitä kautta aseet ovat mahdollisesti päätyneet osaksi Pohjois-Irlannin konfliktia.
Seppälän mukaan mallia ei ole valmistettu 20 vuoteen. Aseet ovat kuitenkin pitkäikäisiä. Kun ne on kerran laillisesti myyty, niiden käyttöä on mahdoton valvoa.
– Poliittiset muutokset muuttavat sitä miten ihmiset suhtautuvat niiden käyttöön.
Suomen rauhanjärjestöt kritisoivat lokakuussa Suomen pienasevientiä. Viime vuonna Suomi vei ulkomaille metsästys- ja ampumaurheilukäyttöön tarkoitettuja siviiliaseita hieman alle 77 miljoonalla eurolla.
Juttua on korjattu 8.11.2019 klo 22:47: Aseiden kaliiperi on 5.56, eli 5.66 kuten jutussa luki. Juttuun lisätty lause: "Kuvan aseisiin on Seppälän mukaan myös tehty joitakin muutoksia jälkikäteen".
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on linjannut, että kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa. Linjaus pätee myös silloin, jos tarjolla on vaihtoehtoinen joulujuhla niille, jotka eivät koe kirkkoa omakseen.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisun perusteissa todetaan, että koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee siten olla lain mukaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.
Kouvolalaista koulua koskevasta tapauksesta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun tulevaisuus.
Yle sai ratkaisun katsottavaksi. Keskeisenä perusteena on apulaisoikeusasiamiehen mukaan se, että kaikille oppilaille tarkoitetussa yhteisessä joulujuhlassa on kyse koulun opetussuunnitelmaan rinnastettavasta opetuksen sisällöstä. Kyse on siis eri asiasta kuin perinteiseen koulujen joulukirkkoon osallistumisessa.
– Nyt käsillä oleva tilanne eroaa tästä siten, että kyse ei ole ollut yksittäisestä koulun ohjelmaan sisällytetystä jumalanpalveluksesta, vaan koulun yhteisen, perusopetusasetuksen 3 §:n 5 momentin mukaisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla, ratkaisussa todetaan.
Ratkaisussa puntaroidaan perusopetuspykälien lisäksi muun muassa yhdenvertaisuus- ja uskonnonvapauspykäliä.
"Hyvä ja odotettu päätös"
Ratkaisu on vastaus kanteluun, jonka on tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry. Kanteluita tehtiin kolmesta koulusta.
Yhdistyksen puheenjohtaja Kaisa Robbins on päätökseen tyytyväinen.
– Hyvä päätös, ja odotettu. Avilta on aikaisemmin saatu vastaavia päätöksiä, ettei kaikille yhteistä koulun juhlaa, kuten joulujuhlaa, voida pitää kirkossa. Nyt tähän saatiin ylimmän laillisuusvalvojan ratkaisu, Robbins sanoo.
Uutta ratkaisussa on Robbinsin mukaan se, että kirkkorakennus määritellään paikkana ongelmalliseksi koulun opetusohjelmaan kuuluvien tilaisuuksien järjestämiseksi.
Pölönen perustelee tätä muun muassa näin: "Kirkko on nimenomaan jumalanpalvelusten toimittamiseen tarkoitettu paikka (kirkkolain 14 luvussa tarkoitettu kirkollinen rakennus) ja siitä välittyy näin jo itsessään uskonnollisia merkityksiä".
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisussa oli kuultu myös koulujen rehtoreita.
Erään rehtorin mukaan koulun juhlassa oli esitetty muun muassa jouluevankeliumi, seurakunnan pappi oli puhunut, ja oli laulettu muutamia virsiä. Rehtori myös painotti, ettei ketään ollut painostettu osallistumaan.
"Menty liian pitkälle"
Kansanedustaja Markus Lohi (kesk.) arvioi apulaisoikeusasiamiehen päätöksen olevan perustuslakivaliokunnan kannan vastainen.
Lohi on perustuslakivaliokunnan jäsen. Hän viittaa perustuslakivaliokunnan lausuntoon vuonna 2014, jolloin se totesi yksimielisesti, etteivät esimerkiksi juhlapyhien viettoon liittyvät jumalanpalvelukset tai muut vastaavat uskonnon harjoittamiseksi katsottavat tilaisuudet ole uskonnon ja omantunnon vapauden kannalta ongelmallisia
– Koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee myöskään tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista, Lohi lisää.
Markus Lohen mielestä asia on paitsi yhteiskunnallinen, myös periaatteellinen.
– Vähemmistöjen asema on päätöksenteossa huomioitava, mutta joskus tulee tilanne, jolloin on selvästi sanottava, että nyt mennään liian pitkälle. Tämä on niitä tilanteita.
– Suomalaiseen kristilliseen perinteeseen kuuluvat koulujen joulujuhlat, pidettiin ne sitten kirkoissa tai kouluissa. Näin on voitava olla myös tulevaisuudessa.
Kaisa Robbinsin mukaan perustelu ontuu. Hän korostaa, että sydäntalven ja talvipäivän seisauksen juhla on alun perin pakanallinen juhla.
– Olen tehnyt näitä kanteluita monta, ja ihmetyttää miten korkeasti koulutetut ihmiset perustelevat asiaa väitteellä, että jouluhan on kristillinen juhla. Kristityille se on Jeesuksen syntymäjuhla.
Yhdysvalloissa terveysviranomaiset uskovat löytäneensä sähkötupakoitsijoiden kuolemiin liitetyn keuhkosairauden aiheuttajan. Viranomaisten mukaan syyllinen on E-vitamiiniasetaatti.
Yhdysvalloissa on ilmennyt jo yli 2 000 tapausta, joissa potilaan keuhkovaurio on liitetty sähkötupakan käyttöön. Potilaista ainakin 39 on kuollut.
E-vitamiiniasetaattia käytetään toisinaan kannabisnesteiden kanssa sähkötupakassa. Viranomaiset ovat jo aiemmin epäilleet, että vaurioista merkittävä osa liittyy kannabisnesteiden käyttöön, mutta nyt tulos saa vahvistusta.
Tautien kontrollointiin ja ehkäisemiseen keskittyvä CDC-virasto testasi 29 keuhkosairauteen sairastunutta potilasta, ja kaikista löytyi E-vitamiiniasetaattia.
E-vitamiiniasetaattia käytetään elintarvikkeissa ja kosmetiikkatuotteissa. Hengitettäessä se aiheuttaa häiriöitä keuhkojen toiminnassa.
Japanilainen Muji avasi perjantaina liikkeensä Helsingin Kampissa. Tämä on tapaus, josta on puhuttu pitkään.
Suomen innovaatioiden, viennin, investointien ja matkailun virallinen kehitysorganisaatio Business Finland tiedotti aiheesta jo vuosi sitten.
"Menestystarinoita Suomesta: Japanilainen Muji avaa myymälän Kampin ostoskeskukseen".
Epäselväksi jäi, miten kaupan avaaminen on nimenomaan suomalainen menestystarina – japanilainen menestystarina Muji toki on. Yhtiöllä on satoja liikkeitä kymmenissä eri maissa. Nyt siis myös Suomessa.
Muji perustettiin Japanissa 1980-luvulla – tarinan mukaan vastaliikkeeksi kulutusyhteiskunnan kaupallisuudelle. Yhtiön sanotaan olevan kuuluisa siitä, että sillä ei ole brändiä ollenkaan.
Väite on tietenkin hölynpölyä. Sanalla brändi viitataan tuotemerkkiin tai imagoon. Jos Mujilla ei olisi niitä, sadat suomalaiset eivät jonottaisi perjantaiaamuna Narinkkatorilla.
Japanin Ikea
Euroopan suurin Muji-liike on vallannut Kampin kauppakeskuksesta kokonaisen kerroksen. Täällä sisustustavarat ja astiat ovat pelkistettyjä eikä vaatteiden väreillä hurjastella.
Kylpypyyhehyllyllä viininpunainen näyttää olevan villeintä mitä löytyy.
Hillitty tunnelma on helppo yhdistää aasialaisuuteen. Tuotteet eivät kuitenkaan ole sinällään silmiinpistävän japanilaisia. T-paidat ovat t-paitoja, pipot pipoja ja tennarit tennareita.
Toisaalta, eipä Ikeakaan ole niin ruotsalainen, ettei sen tuotteita voisi myydä ympäri maailman.
Mujia on kutsuttu Japanin Ikeaksi, mutta siihen tämä kauppa on liian suomalainen. Ruokaosastolla on kymmenien suomalaisten pienvalmistajien tuotteita, kuten jäätelöitä, ruisleipää ja juomia.
Kirjahyllyiltä löytyy kirjoja, jotka kertovat savusaunoista, hiihdosta, saamelaisesta nykytaiteesta, suomalaisesta sisusta ja Marimekon kuoseista.
Muuta Marimekkoa täältä ei tietenkään löydy. Vaatteet, sisustustuotteet, astiat ja säilytyskalusteet ovat Mujin omaa tuotantoa.
Hintalappujen leikkaamisen jälkeen sitä ei kuitenkaan huomaa enää mistään. Mujin tuotteet ovat nimettömiä.
Muji lahjoitti 500 ensimmäiselle asiakkaalle tuotteitaan sisältävän lahjakassin.Vesa Moilanen / Lehtikuva
Äärimmilleen pelkistetty
Muji sanoo tekevänsä tuotteita, jotka on riisuttu kaikesta ylimääräisestä. Siksi niihin ei paineta edes valmistajan nimeä.
Markkinointi- ja muotoilutoimisto Agency Leroyn luova johtaja Janne Hänninen tunnustautuu Mujin ihailijaksi.
– Yhtiönä Muji on tietenkin yhtä vahva brändi kuin mikä tahansa saman kokoluokan yhtiö, Hänninen aloittaa.
– Brändittömyys liittyy tuotteisiin. Jos sinulla sattuu olemaan Mujin tuotteita, joista pidät, se on melkein kuin salaisuus. Kun tuote ei huuda jotain tiettyä brändinimeä, siihen on helpompi liittää omistajuus ja ylpeys.
Nykymaaliman yksilöllisyyttä korostavan kuluttajan on siis helpompi kehua tuotetta ystävilleen, jos tuote ei ole ilmiselvästi jonkun tietyn yhtiön valmistama.
Japanilaisten näkökulma muotoiluun ja markkinointiin on hyvin ovela. Lehtimainontaakaan yhtiön ei tarvinnut ostaa – kun ilmiö on riittävän iso, Helsingin Sanomatkin tulee tekemään suoraa lähetystä paikan päältä.
– Varsinaista mainontaa Muji tekee hyvin vähän ja silloinkin se myy enemmän omaa muotoilufilosofiaansa ja lähestymistapaansa kuin tuotteitaan, Hänninen kuvaa.
Hänninen sanoo toteuttavansa tänään monen asiakkaan kanssa samankaltaista filosofiaa kuin Muji. Agency Leroyn asiakaskuntaa on esimerkiksi suomalainen Iittala.
Suomalaisilla olisi opittavaa
Muji sanoo olevansa bränditön brändi, mutta sellainen tuotemerkki se vasta vahva onkin. Näin tuumii pitkän uran mainosmaailmassa tehnyt Petteri Kilpinen, joka toimii nykyisin tietokirjailijana ja yritysvalmentajana.
– Ihmisiä kiinnostaa uniikkius, löytäminen ja vastuullisuus – sen sijaan että tuote olisi amerikkalaisessa mainostoimistossa rakennettu tuote.
Kilpinen ihastelee tapaa, jolla japanilainen yhtiö on rakentanut tarinaansa. Suomessa markkinointi on hänen mukaansa liiian usein sitä samaa – tuntureita ja tuhansia järviä. Mujista olisi paljon opittavaa.
– Suomessa meillä on oma mystinen tarinamme. Meidän pitää oppia, että ihmiset haluavat löytää jotain erilaista – eivät ne halua kulkea massojen mukana. He haluavat saada omat valintansa näyttämään individualistisilta.
Näyttämään individualistisilta?
– Mujin tarina on upea. Henkilökohtaisesti sanoisin, että lopulta se kuitenkin on kauppa täynnä tavaraa. Kaikennäköistä tavaraa.
Aki on istunut kahdeksan vankeustuomioita huumeista ja omaisuusrikoksista. Hän on niitä, joita tarkoitetaan, kun puhutaan vankiloiden "pyöröovista". Tuomiot alkavat ja loppuvat, elämä niiden välillä on sirpaleista. Iso osa Suomen vankiloissa tuomiotaan suorittavista elää näin.
Usein Aki ei ole halunnut yrittää parantaa tapojaan kiinni jouduttuaan. Joskus on. Silloin on raskasta, jos epäonnistuu.
– Siinä pettää itsensä ja läheisensä. Jos on jälkikasvua, se tuntuu erityisen pahalta. Mutta ne ovat vain valintoja, joiden kanssa pitää oppia elämään. Se kuuluu pelin henkeen.
Akin tarinaan kiteytyy tämän hetken ehkä polttavin ongelma suomalaisessa vankeinhoidossa.
Meillä on mielikuva, että vankilassa ollaan ja pitkään. Kaikki viimeaikaiset uudistukset ovat johtaneet ihan päinvastaiseen suuntaan. Jussi Pajuoja
Monet kriminaalityön asiantuntijat haluaisivat, että lainrikkojat hoidettaisiin nykyistä useammin kuntoon muualla kuin vankilassa. Se on vaikeaa, koska vankiloissa istuu yhä enemmän lyhyitä tuomioita suorittavia vankeja. Heidän palvelunsa ovat hajallaan muurien sisäpuolella ja ulkopuolella. Kokonaisuutena vankien määrä kuitenkin laskee hitaasti.
– Meillä on mielikuva, että vankilassa ollaan ja pitkään. Mutta itse asiassa kaikki viimeaikaiset uudistukset ovat johtaneet ihan päinvastaiseen suuntaan. Asiakas tulee tosi nopeasti ja on lyhyen aikaa, sanoo tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja Itä-Suomen yliopistosta.
Hyvässä tapauksessa lyhyt vankeusrangaistus erottaa lainrikkojan päihteistä ja rikoksista. Huonossa tapauksessa se erottaa hänet asunnosta, perheestä, työstä ja palveluista. Vankila ei ehdi tekemään lyhyen rangaistuksen aikana paljoakaan vangin kuntoutumisen eteen.
– Tietenkin on rikoksia, joita ei voi sovittaa ilman vankeutta. Mutta jos rangaistuksen tarkoituksena on vähentää haittoja eikä kostaa, on ihan perusteltua kysyä, eikö meillä ole muita keinoja kuin ehdoton vankeus, kysyy vankilanjohtajana aiemmin työskennellyt yliopistonlehtori Lasse Rautniemi Tampereen yliopistosta.
Ylen haastattelemien vankien mukaan on edelleen liian yleistä, että vanki vapautuu täysin omilleen.Laura Hyyti / Yle
Yle kuuli tätä juttua varten usean vangin kokemuksia lyhyistä tuomioista ja varsinkin ajasta niiden jälkeen. Heidän mukaansa on edelleen aivan liian yleistä, että porteista kävelee ulos päihderiippuvaisia ihmisiä ilman omaa kotia. Sellaisessa tilanteessa haaveet töistä tai opinnoista tuntuvat epärealistisilta. Moni jatkaa sillä reseptillä, jolla vankilaan joutui.
– Siinä on moni jätkä ja mimmi ihmeissään, kun potkaistaan ovesta ulos. Se on mun mielestä jopa vastuutonta, Aki sanoo.
Kolme syytä ongelman taustalla
Ongelma johtuu monesta asiasta. Yksi on päihteet. Vankila on tehokas paikka akuutin päihdekierteen katkaisemiseen, mutta varsinaisia päihdekuntoutuksen palveluita ei ole tarpeeksi. Muurien sisäpuolella myydään huumeita, eikä ilmapiiri välttämättä muutenkaan tue kuntoutumista.
– Siellä tapahtuu esimerkiksi kuivanarkkaamista, eli puhutaan päihteistä, niiden hankkimisesta ja niiden kokemisesta hyvin paljon, sanoo Rautniemi.
Siellä on niin paljon vankeja, jotka ovat vankilassa vain omien päihdeongelmiensa vuoksi. "Aki"
Toinen ongelma on sopivien asuntojen puute vankilan ulkopuolella.
Rikosseuraamuslaitoksen tilaston mukaan viime vuonna vapautui 713 asunnotonta vankia. Lisäksi vapautui yli 2 000 vankia, joiden asuntotilanne ei ole vankilan tiedossa.
Esimerkiksi yksi tätä juttua varten haastatelluista vangeista oli jonottanut Helsingissä tukiasuntoa kaksi vuotta. Asuntoloita on, mutta niiden apuun osa vangeista suhtautuu epäluuloisesti, ainakin jos päihteet on sallittu.
– Ei siitä mitään tule, jos sut lyödään asuntolaan, joka on täynnä sekopäitä, Aki sanoo.
Esimerkiksi toimivana vaihtoehtona pidettyyn valvottuun koevapauteen ei pääse, jos ei ole asuntoa.
Asuntopula vaivaa etenkin pääkaupunkiseutua ja muita suurempia kaupunkiseutuja. Harvaan asutummilla alueilla asuntoja on helpompi löytää, mutta siellä vangin tarvitsemia sosiaalipalveluita ei välttämättä saa.
Kolmas ongelma on vankien oma käytös. Hyvätkään palvelut eivät auta, jos lainrikkoja haluaa jatkaa entisellään. Rikollinen elämäntapa on omaksuttu jo alaikäisenä. Monelle siitä on tullut ainoa ammatti, johon suhtaudutaan suorastaan ylpeydellä.
Yhdyskuntarangaistusta ei voi tuomita, jos henkilö syyllistyy rikoksiin toistuvasti.
Tällainen on vankilavuoden hintalappu
Yhtälö on kallis. Rikosseuraamuslaitoksen mukaan vuosi suljetussa laitoksessa maksoi viime vuonna keskimäärin 78 080 euroa. Yleinen käsitys on, että yhteiskunnalle halvempi ratkaisu olisi antaa lainrikkojan suorittaa rangaistuksensa muualla kuin vankilassa. Silloin nousee kuitenkin kysymys, kuka maksaa.
– Pitää paikkansa, että mitä vähemmän muuria, sen halvempi palvelu. Mutta onko perussyy sittenkin se, että halvassa palvelussa on myös vähän tukihenkilöstöä? kysyy tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja.
Hänen mukaansa eduskunta antoi Rikosseuraamuslaitokselle hiljattain lisärahaa, jotta se voisi hankkia ulkopuolisia päihdehoidon palveluita sakkovangeille. Hallitusohjelmassa on puolestaan 3,3 miljoonan euron vuosittainen kehittämisraha asunnottomuuden torjuntaan.
– Ideaalitapauksessa päihdeongelmaisen lyhytaikaisvangin voisi ottaa kuukaudeksi kuivumaan vankilaan ja päästää sitten valvottuun koevapauteen, luonnehtii tutkimusjohtaja Jussi Pajuoja.Juha Heikanen / Yle
Hankkeissa ei usein ole tietoa siitä, kuinka moneksi vuodeksi rahoitusta tulee. Jos vankien palveluita haluttaisiin siirtää isommassa mittakaavassa muurien sisältä muurien ulkopuolelle, se vaatisi määrärahojen siirtämistä pitkäjänteisemmin.
Yliopistonlehtori Lasse Rautniemen mielestä vankeja auttavien yhdistysten rahoitusta voitaisiin lisätä. Lisäksi hän haluaisi pienentää kuilua vankilan sisällä ja ulkopuolella olevien sosiaalipalvelujen välillä – esimerkiksi sijoittamalla kunnan palkkalistoilla olevia sosiaalityöntekijöitä vankilaan.
– Me tiedämme hyvin tarkkaan joskus vuosia etukäteen, minä päivänä vanki vapautuu. Silti tapahtuu aivan liian usein, että vapautuminen tulee kunnalle yllätyksenä. Näin ei saisi olla, hän sanoo.
Aki: Päihdeongelmaisen pikkurikollisen paikka ei vankilassa
Useita vankeusrangaistuksia suorittaneella Akilla on kokemusta niin "kovasta talosta" eli suljetusta vankilasta, "avotalosta" eli avovankilasta kuin valvotusta koevapaudesta. Hänestä avoimempien seuraamusten lisääminen on hyvä suuntaus sen vuoksi, että siviilielämään pystyy totuttautumaan asteittain.
Päihdeongelmaisten pikkurikollisten paikka ei hänestä olisi vankilassa ollenkaan.
– Siellä on niin paljon vankeja, jotka ovat vankilassa vain omien päihdeongelmiensa vuoksi. Ei siinä ole mitään järkeä. Silloin on pantava mieluummin kuntoutukseen kuin vankilaan.
Aki on nyt kertomansa mukaan kuivilla, mutta suorittaa edelleen vankeusrangaistusta vanhoista teoistaan. Takavuosina vankilassa vietetyt kuukaudet olivat vain sekavia aikoja muiden sekavien aikojen välissä. Nykyään hän näkee tekojen syyt ja seuraukset selvemmin.
Rikollisen ammatti ei ole ikinä ollut niin hyvin hanskassa, että jäisi jotakin sukanvarteen. "Aki"
Rikostausta on monessa asiassa este. Nyt Akista kuitenkin tuntuu, että ratkaisuja esimerkiksi asunto-ongelmaan on alkanut tulla enemmän. Hän on onnistunut saamaan tuomioiden välillä myös töitä, mikä on tärkeää.
– Rikollisen ammatti ei ole ikinä ollut niin hyvin hanskassa, että jäisi jotakin sukanvarteen.
"Aki" esiintyy tässä jutussa keksityllä nimellä hänen perheensä suojaamiseksi.
Päivästä toiseen toistuessaan tällaisilla valinnoilla on vaikutusta lievään tulehdukseen, joka voi kyteä elimistössä oireettomana.
Lievä tai toiselta nimeltään matala-asteinen tulehdus on yksi riskitekijä monen sairauden synnyssä. Se voi osaltaan vaikuttaa esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen, syövän ja muiden pitkäaikaissairauksien kehittymiseen.
– Lievä tulehdus on kroonisten sairauksien synnyssä ja etenemisessä kuin yksi palapelin osa, laillistettu ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen sanoo.
Lievä tulehdus on kehon kudosten tai solujen pitkäkestoinen ärsytystila. Kehon oma puolustusjärjestelmä toimii hiukan liian aktiivisesti ja kudokset erittävät tulehdusta lisääviä aineita.
Ulospäin se ei usein anna itsestään merkkejä. Ainoa näkyvä piirre voi olla se, että rasvamassaa on kertynyt paljon. Silloin lievä tulehdus on tavallista todennäköisempi. Myös ikääntyessä lievä tulehdus usein lisääntyy.
Vaikka lievä tulehdus ei näy, sen mittaamiseen on keinoja. Sitä voidaan mitata esimerkiksi niin sanotulla herkällä CRP-mittauksella.
4 ruokavaliota, joilla lievä tulehdus vähenee
Hyvä asia on se, että lievää tulehdusta voi ehkäistä tai hillitä omilla elintavoilla, esimerkiksi arkisilla ruokavalinnoilla.
Lievältä tulehdukselta suojaa yleisesti ottaen kasvikunnan tuotteisiin ja juokseviin kasviöljyihin painottuva ruokavalio, jonka tiedetään edistävän terveyttä muutenkin.
Lievää tulehdusta vähentäviin ruokavalioihin kuuluu kasviksia.Petteri Sopanen / Yle
Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen listaa neljä esimerkkiä ruokavalioista, joilla lievää tulehdusta voi vähentää.
1. Suomalaisten ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio
Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan kasvikunnan tuotteita, kuten kasviksia, marjoja, hedelmiä, palkokasveja ja täysjyväviljoja. Ruokavaliossa painottuvat myös kasviöljyt, kala, siipikarjan liha sekä rasvattomat tai vähärasvaiset maitotuotteet. Voit lukea suomalaisista ravitsemussuosituksista tarkemmin täältä.
Suomalaisille suositeltu ruokavalio vastaa pitkälti korkean verenpaineen hoitoon käytettyä niin sanottua DASH-ruokavaliota. DASH:ista on tehty paljon tutkimusta, ja sen on todettu vähentävän lievää tulehdusta.
2. Perinteinen välimerellinen ruokavalio
Myös perinteisestä välimerellisestä ruokavaliosta mallia ottava ruokavalio alentaa lievää tulehdusta. Suomalaisiin ravitsemussuosituksiin verrattuna ruokavalioon kuuluu olennaisesti ekstraneitsytoliiviöljy ja marjojen sijaan korostuu hedelmien syöminen. Suomalaisista suosituksista se eroaa myös siten, että maitotuotteiden käyttöä suositellaan vain rajatusti. Juomaksi käy pieni annos viiniä.
Oliiviöljy kuuluu tärkeänä osana perinteiseen välimerelliseen ruokavalioon.Graham Chadwick / AOP
3. Vegaaniruokavalio
Täysin kasviksista koostuvan ruokavalion yhteydestä lievään tulehdukseen on tehty vasta vähän tutkimusta. Reijo Laatikaisen mukaan tutkimukset ovat kuitenkin antaneet myönteistä näyttöä. Siihen kuuluvissa elintarvikkeissa on juuri niitä aineita, joiden tiedetään vähentävän tulehdusta.
– Ruokavaliossa on vihanneksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväviljoja ja palkokasveja. Rasvavalintojen ohella ne vaikuttavat keskeisesti lievään tulehdukseen, Reijo Laatikainen sanoo.
Niin kuin muissakin ruokavalioissa, myös vegaaniruokavaliossa kannattaa välttää sokerin ja vähäkuituisten hiilihydraattien, esimerkiksi valkoisen vehnän, runsasta käyttöä. Voit lukea lisää vegaaniruokavaliosta täältä.
4. Kun ylipainoa on runsaasti: Mikä tahansa laihduttava ruokavalio
Jos ylipainoa on kertynyt hyvin paljon, millä tahansa selvästi laihduttavalla ruokavaliolla saa vähennettyä lievää tulehdusta. Silloin laihtumisella on niin merkittävä vaikutus lievään tulehdukseen, ettei ruuan laadulla ole sen kannalta väliä.
– Lihavan ihmisen kohdalla laihtuminen lyö alleen melkein kaikki muut ruokavaliovaikutukset. Mutta vielä vähän paremman vaikutuksen saa, jos laihtuu ja lisäksi syö terveellisesti, Reijo Laatikainen sanoo.
Jopa niin sanotut pussikuurit eli erittäin niukasti energiaa sisältävät ENE-dieetit tai esimerkiksi ketogeeninen ruokavalio vähentävät tulehdusta painoa tiputtavan vaikutuksen vuoksi. Ilman painonpudotusta ketogeeninen ruokavalio voi Reijo Laatikaisen mukaan kuitenkin jopa lisätä lievää tulehdusta.
Ruokavalio, josta lievä tulehdus innostuu
Pikaruuasta kertyy helposti paljon tyydyttynyttä rasvaa ja niin sanottuja höttöhiilareita, jotka lisäävät lievää tulehdusta.Henrietta Hassinen / Yle
Millainen ruokavalio sitten lisää lievää tulehdusta? Siitä hyvä esimerkki on länsimainen pikaruokaan painottuva ruokavalio, joka on tunnetusti epäterveellinen muutenkin.
Pikaruokapainotteinen ruokavalio
Lievä tulehdus saa lisää potkua ruokavaliosta, johon kuuluu paljon tyydyttynyttä, kovaa rasvaa, lisättyä sokeria ja niin sanottuja höttöhiilareita.
Tällöin ruokavalinnat sisältävät toistuvasti esimerkiksi voita, kermaa ja prosessoitua lihaa, kuten leikkeleitä ja makkaraa. Lautasella on myös isoja annoksia höttöhiilareita eli valkoista pastaa, valkoista riisiä, perunaa tai sokerisia herkkuja ja juomia. Kasvikset sen sijaan puuttuvat.
– Aterian jälkeistä lievää tulehdusta pahentaa pomminvarmasti iso annos tyydyttynyttä rasvaa, vaikkapa kermaa. Niin myös iso annos sokeria tai puhdistettua viljaa eli valkeaa riisiä, valkeaa pastaa tai perunaa. Mitä suurempi annos ja mitä huonompi ihmisen sokeriaineenvaihdunta, sitä suurempi on myös tulehdusvaste, Reijo Laatikainen sanoo.
Yksittäiset ruoka-aineet eivät Reijo Laatikaisen mukaan ole mullistava ratkaisu lievään tulehdukseen, vaan ruokavalion kokonaisuus ratkaisee.
Monien elintarvikkeiden myönteisestä vaikutuksesta on kuitenkin saatu tutkimustietoa.
Mustikka vähentää tutkimusten mukaan lievää tulehdusta.Yle, Mira Pelo
Lievän tulehduksen alentamisessa marjat ovat ykkösluokkaa. Mustikkaa on tutkittu paljon, ja mustikoiden syömisen on todettu alentavan lievää tulehdusta. Monilla muillakin marjoilla on samankaltainen vaikutus.
Hedelmistä on tutkittu esimerkiksi appelsiinia ja granaattiomenaa, ja niiden on todettu alentavan lievää tulehdusta. Samansuuntainen vaikutus on todettu esimerkiksi valkosipulilla, kurkumalla ja inkiväärillä.
Myös ekstraneitsytoliiviöljyn ja esimerkiksi rasvaisen kalan, kuten lohen käytöstä on saatu myönteisiä tuloksia.
Aina ei tarvitse syödä kunnolla
Lautasen sisällön lisäksi elämäntavoilla on muutenkin vaikutusta lievään tulehdukseen.
Uni on tärkeää elimistön palautumisen kannalta, ja sillä on yhteyttä myös lievään tulehdukseen. Myös liikunnalla on myönteisiä vaikutuksia. Samoin näyttää vaikuttavan pitkäkestoisen stressin välttäminen.
Reijo Laatikainen painottaa, ettei itselleen kuitenkaan kannata olla liian tiukka. Syömisessäkin ruuasta nauttiminen on tärkeää.
– Kun suurin osa aterioista pysyy kondiksessa, aina ei tarvitse syödä kunnolla.
Lähteenä myös Reijo Laatikainen: Taltuta lievä tulehdus, 2019 (Kirjapaja)
Poliisi on takavarikoinut Kaakkois-Suomessa huomattavan määrän huumausainetta, joka sisältää karfentaniiliä. Poliisi epäilee, että huumausainetta on levitetty Kaakkois-Suomen kautta myös muualle Suomeen. Karfentaniilia on takavarikoitu ainakin kymmeniä grammoja.
– Se on tappavaa tavaraa. Yliannostuksen vaara on suuri. Se voi imeytyä myös ihon läpi, eli sitä ei tarvitse käyttää. Aineen käsittely riittää, kertoo rikoskomisario Tuomas Pöyhönen Kaakkois-Suomen poliisilaitokselta.
Poliisin mukaan ainetta on jatkettu fariinisokerilla, jolloin huumausaine muistuttaa hajultaan ja ulkonäöltään fariinisokeria. Poliisi ei kerro paikkakuntaa, jolta aine on löydetty. Yksi henkilö on vangittu.
Huumausaineen käyttöön liittyy vakava yliannostuksen vaara. Se on vaikutuksiltaan vahvin tunnettu opioidi. Laillisesti karfentaniilia käytetään eläinlääkkeenä, esimerkiksi suurten eläinten tainnuttamiseen.
Tulli takavarikoi lääkeainetta viime kesänä. Tuolloin aine löytyi postiliikenteestä. Poliisi kertoo, että ainetta on myyty Suomessa mahdollisesti heroiinina. Aiemmin tänä syksynä Aamulehti kertoi, että karfentaniilia oli löytynyt vainajista Sisä-Suomen poliisilaitoksen alueella.
Karfentaniili on laboratorio-oloissa valmistettu synteettinen opioidi, joka on fentanyylijohdos. Aine on jopa 10 000 kertaa morfiinia voimakkaampaa, eikä ihmiselle voida annostella turvallista käyttöannosmäärää. Aikuisen ihmisen tappava annos karfentaniilia on noin 0,03 milligrammaa. Esimerkiksi aikuisen tappava annos heroiinia on 30 milligrammaa.
Karfentaniili on keskushermostoa lamaannuttava aine, ja sen vuoksi karfentaniili voi aiheuttaa äkillisen kuolemaan johtavan tukehtumisen. Lääkeaine imeytyy myös hengityksen ja ihokosketuksen kautta elimistöön.
Karfentaniilia ei ole luokiteltu huumausaineeksi YK:n yleissopimuksessa. Sen sijaan Suomessa kansallisesti karfentaniili katsotaan huumeeksi. Luokitus lääkeaineesta huumeesta on Suomessa tehty tällä viikolla.
