Australiassa Uuden Etelä-Walesin ja Queenslandin osavaltioissa on tänään julistettu hätätila yhä leviävien maasto- ja metsäpalojen vuoksi. Alkuviikosta odotetaan "katastrofaalista" ja tiistaina tilanteen uskotaan olevan pahimmillaan.

Tähän mennessa näissä osavaltioissa on kuollut kolme ihmistä ja ainakin 150 taloa on tuhoutunut. Tuli on tuhonnut jo 850 000 hehtaaria peltoja sekä pensaikko- ja metsäalueita.

Maan suurin kaupunki Sydney vältti vielä viikonloppuna pahimman katastrofin, mutta alkuviikosta lämpötilan odotetaan nousevan 34 asteeseen. Tuulet ovat lisäksi kovia ja kuivia, mikä pahentaa tilannetta.

Viiden miljoonan asukkaan Sydneyn ympärillä on laaja pensaikkovyöhyke ja tilanteen uskotaan tällä viikolla olevan kautta aikojen vaarallisin maastopalojen aiheuttama.

Aiheesta lisää:

Australiaan Sydneyn alueelle annettiin ensimmäistä kertaa varoitus katastrofaalisten maastopalojen uhasta

Teinivuosien vanhat päiväkirjat, laatikollinen vanhoja valokuvia ja isoäidiltä saatu kahviastiasto. Vuosien aikana nurkkiin ja kaappeihin kertyy mitä ihmeellisempä tavaroita. Mutta mihin ne kaikki laittaa?

Heittää pois? Kierrättää? Vai säästää?

Jos päättää säästää, niin mihin kaiken saa sopimaan. Pienistä nykyasunnoista on varastotila kutistettu minimiin.

Moni onkin jo keksinyt vuokrattavat pienvarastot. Kustannukset voivat kuitenkin nousta yllättävän suuriksi, sillä jo neliön säilytystilasta saa maksaa useita kymmeniä euroja kuukaudessa.

Vuosien mittaisesta säilytyksestä pienvarastot saattavat periä lisähintaa.

"Varastotilat tullaan tulevaisuudessa ulkoistamaan"

Ilmeisesti tavaroista luopuminen tuottaa vaikeuksia monille, sillä pienvarastoilla riittää kysyntää.

Pelican Self Storagen maajohtajan Markus Pentikäisen mukaan pääkaupunkiseudulla joudutaan aika ajoin myymään jo "ei oota" kun tilat ovat täynnä.

Cityvarastot Oy:n toimitusjohtaja Ville Stenroos puolestaan ennakoi, että Cityvarastot lisää liikevaihtoaan tänä vuonna lähes viidenneksellä.

Stenroos toimii myös Pienvarastoyhdistyksen puheenjohtajana.

– Uskon, että pienvarastoala tuplaa itsensä viiden vuoden välein Suomessa, sanoo Stenroos.

Sekä Cityvarastoilla että Pelican Self Storagella on kymmeniä pienvarastoja, ja lisää on tulossa.

Stenroosin mukaan pienvarastojen vuokraajat ovat pääosin yksityishenkilöitä.

Vuokravarastojen kysynnän kasvun taustalla on hänen mukaansa paitsi kaupungistuminen myös ihmisten tavaramäärän kasvu.

Lisäksi asuntojen keskikoko on pienentynyt selvästi muutaman kymmenen vuoden aikana.

– Nykyään rakennusliikkeet rakentavat valoisia ja avaria tiloja, joissa säilytystilaa ei ole kovinkaan paljon. Tämä on yksi selittävä tekijä pienvarastojen kysynnän kasvulle, Stenroos sanoo.

"Meidän täytyy oppia tulemaan toimeen sopivalla tavaramäärällä"

Uusi YIT:n kerrostaloasunto Vantaan Kivistössä Savukvartsissa suorastaan häikäisee valoisuudellaan.

Kyseessä on vajaan 50 neliön asunto ylimmässä kerroksessa upeilla näköaloilla. Parveke on hulppea.

Pienestä neliömäärästä huolimatta asunto vaikuttaa mukavan tilavalta.

Rakennusliike YIT:n materiaalipäällikkö Eeva Seppänen tietää, mistä tilavuuden tuntu johtuu.

– Kun ylimääräistä tavaraa ei ole, ei tarvita myöskään ylimääräisiä komeroita.

Asunnossa on siivouskaappi ja pienehkö vaatehuone. Vaatehuoneessa on vaatetanko ja muutama hylly.

– Meidän täytyy oppia tulemaan toimeen sopivalla tavaramäärällä, Seppänen sanoo.

Seppänen opastaa, että kotona on hyvä säilyttää vain ne tavarat, joita käytämme päivittäin. Muista tavaroista luopumista kannattaa harkita ja laittaa ne esimerkiksi kierrätykseen, on Seppäsen ohje.

Vantaan Savukvartsin asunnossa on kellarivarasto. YIT:llä on myös pilottikohde Karpalo Vantaan Hakunilassa, jossa irtaimistovarasto pitää ostaa erillisenä osakkeena.

– Tämä mahdollistaa useamman irtaimistovaraston ostamisen enemmän varastotilaa tarvitsevalle, Seppänen sanoo.

Cityvarastojen Stenroos arvelee kehityksen menevän samaan suuntaan kuin Yhdysvalloissa, jossa jo 10 prosenttia kotitalouksista vuokraa kodin ulkopuolista pienvarastoa.

– Uskon, että Suomessa uusien asuntojen varastotilat tullaan tulevaisuudessa ulkoistamaan.

Stenroosin mielestä pienvarastot voisivat tulevaisuudessa olla aluerakentamisen osana siten, että alueelle tehdään asuntojen yhteyteen pysäköintilaitos ja pienvarastot.

Miten käy asumiskustannusten?

Kierrätys ja tavarapaljoudesta luopuminen ovat monien mielestä nykyaikaa. Viime vuosina suosiota on saanut muun muassa KonMari-menetelmä, jonka avulla moni pyrkinyt suitsimaan kulutustaan.

Onko sitten eettisesti ja ekologisesti oikein säilyttää aikojen kuluessa kertyneitä tavaroita?

Säilytettävää tavaraa voi kertyä myös esimerkiksi perinnön kautta tai sitten moninaiset harrastukset edellyttävät tavaroiden pitämistä kotona.

– On syytä kysyä mihin tällaiset tavarat on ajateltu tulevaisuudessa sijoitettavaksi. Näyttää siltä, että ne eivät enää liity asuntoon tai arkiseen elämään, vaan pikemminkin niitä pyritään varastoimaan johonkin toisaalle, sanoo kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara Helsingin yliopistosta.

Vaattovaara pelkää, että tällaisella kehityksellä on vaikutuksia arkielämän sujuvuuteen.

– Jos tavaroitaan joutuu hakemaan pienvarastoista eri puolelta kaupunkia, siinä kuluu aikaa ja liikkumistarve lisääntyy.

Tavaroiden säilyttäminen pienvarastoissa maksaa muutamista kympeistä satoihin euroihin kuukaudessa. Hinnat vaihtelevat jonkin verran toimipisteen ja kysynnän mukaan.

– Kyllä tässä on myös se riski, että asumiskustannukset nousevat, jos ihmiset joutuvat asunnon lisäksi hankkimaan erikseen varastotilaa, Vaattovaara sanoo.

Vaattovaaran mielestä nyt olisi korkea aika käydä monipuolista pohdintaa siitä, millaista on kaupungissa asuvan arki, millaista kaupunkia haluamme ja miten tätä voitaisiin uusissa asuntokohteissa parhailla mahdollisilla tavoilla tukea.

Jos haluamme kaupungin, jossa ihmiset asuvat eri puolella kaupunkia kuin heidän tavaransa sijaitsevat, on ratkaistavana ainakin lisääntyvän liikenteen ongelma, sanoo Vaattovaara.

Korkean harjun laelta avautuvat huikeat näköalat yli Karjalankannaksen metsien aina Laatokalle saakka. Olemme Sosnovossa noin 50 kilometriä Pietarista luoteeseen Igora Resortin laskettelukeskuksessa. Täällä on hotelli, kylpylä, jäähalli ja vuokramökkejä.

Nyt aivan laskettelukeskuksen viereen on valmistumassa myös suuri moottoriurheilukeskus Igora Drive, jonka taustavoimista on vaikea saada selvyyttä. Keskuksen tulevaisuudenodotukset ovat sitäkin selkeämmät.

”Tarkoituksena on tehdä Igora Drivestä legendaarinen kilparata, jossa järjestetään maailmanluokan kilpailuja”, Igora Driven tiedotteessa kerrotaan.

Sijoittajat hämärän peitossa

Igora Drive on suunniteltu ja rakennettu venäläiseen tyyliin mahtipontisesti ja kitsastelematta. Kaikesta näkee, että rahaa ei ole säästetty.

Moottoriurheilukeskuksen taustavoimat eivät sen sijaan pidä ääntä itsestään. Igora Driven edustajat päästivät Ylen tutustumaan keskukseen, mutta eivät antaneet haastatteluja eivätkä vastanneet Ylen tiedusteluihin keskuksen sijoittajista tai investointien suuruudesta.

Venäjän mediassa olleiden tietojen mukaan Igora Driven taustalla on venäläinen Rossiya -pankki ja Venäjän presidentin lähipiiriin kuuluva pietarilainen suurliikemies Juri Kovaltshuk.

Kymmenen moottorirataa

Moottoriurheilukeskuksen mittakaava on vaikuttava. Noin 100 hehtaarin alueelle valmistuu 10 erilaista moottoriurheilurataa. Mukana on esimerkiksi enduro-, motocross-, driftaus-, karting- ja supermoto -radat.

Alueella panostetaan erityisesti erilaisiin autourheilun harrastusmahdollisuuksiin ja koulutustoimintaan.

Keskuksen on suunnitellut saksalainen arkkitehti Hermann Tilke, jonka yhtiö on piirtänyt 75 moottorirataa eri puolille maailmaa, muun muassa useita F1-ratoja.

DTM kilpailu ensi toukokuussa

Alueen neljä kilometriä pitkä päärata on saanut Kansainvälisen autourheiluliitto FIA:n luokituksen, joka merkitsee, että radalla voidaan järjestää kansainvälisia GP-kilpailuja. Lokakuun alussa Igora Drive solmi kolmen vuoden sopimuksen saksalaisen vakioautoluokan kilpasarjan DTM:n kanssa.

Ensimmäinen DTM-osakilpailu järjestetään Igora Drivessä ensi vuoden toukokuun 29.-31. päivinä. Saksalaissarjassa uuteen kisapaikkaan ollaan selvästi tyytyväisiä.

– Kaikki täällä on yksinkertaisesti mahtavaa. Parasta mitä voi olla, mestaritasoa, DTM:n tapahtumajohtaja Frederic Elsner hehkuttaa alueen mahdollisuuksia.

Igoraan odotetaan suomalaisfaneja

DTM-sarjaa on jo aiemmin ajettu Venäjällä Moskovan lähellä. Saksalaissarjaa kiinnostaa Venäjällä erityisesti suuri markkina autourheilufaneja.

Myös Suomen rajan läheisyys Igora Drivessä antaa uusia mahdollisuuksia.

– Odotamme, että saamme tänne paljon myös suomalaisia moottoriurheilufaneja, DTM:n Frederic Elsner sanoo.

Hän uskoo, että suomalaisia autourheilufaneja kiinnostaa DTM-sarjan lisäksi myös samassa yhteydessä ajettava uusi naisten W-sarja, jossa kilpaillaan Formula 3 -autoilla.

– Yksi sarjan kärkikuljettajista Emma Kimiläinen on myös tulossa tänne, Elsner huomauttaa.

Kilpailija KymiRingille

Igora Driven sadan hehtaarin moottoriurheilukeskuksen ajatus näyttää samankaltaiselta Iitin seudulle valmistuvan KymiRingin kanssa. Molemmissa keskuksissa on tarkoitus järjestää kansainvälisten kisojen lisäksi monenlaista muuta moottoriurheiluun ja ajokoulutukseen liittyvää toimintaa useilla eri radoilla.

KymiRingin toimitusjohtaja Markku Pietilä ei ole huolissaan mahdollisesta kilpailusta venäläiskeskuksen kanssa.

– En näe, että tässä ainakaan suoraa kilpailua tulee. Pohjoismaiden ja Venäjän moottoriurheilumarkkinat ovat kuitenkin aika erillään toisistaan, Pietilä sanoo.

Hän näkee toisiaan lähellä sijaitsevien moottoriurheilukeskusten voivan jopa tukea toisiaan.

– Logistisesti voisi ajatella, että keskuksista voi olla hyötyä toisilleen. Logistiikkakustannukset ovat merkittävät, jos järjestetään isoja tapahtumia tai sarjoja.

– Silloin on mahdollista, että tapahtumia järjestetään esimerkiksi peräkkäisinä viikonloppuina tai parin viikon välein, jolloin siirtymiset ovat järkeviä, Pietilä sanoo.

Työt loppuvaiheessa

Moottoriurheilukeskuksen laajalla alueella tehdään vielä maansiirtotöitä. Myös pääkatsomossa ja siihen liityvissä tiloissa on viimeistelyt käynnissä. Päärata näyttää kuitenkin käytännössä valmiilta.

DTM:n edustaja onkin tyytyväinen asioiden edistymiseen.

– Rakennustyöt ovat jo pitkällä. Meillä ei ole epäilyjä, etteikö rata valmistuksia ajoissa kevään kilpailuun, Frederic Elsner sanoo.

Myös radan läpiajanut BMW-tallin kärkikuljettaja Marco Wittmann on tyytyväinen.

– Rata on mielestäni mielenkiintoinen. Erityisesti pidin viimeisistä kurveista, jotka ajetaan ylämäkeen. En ole ennen nähnyt tällaista aikaisemmin, Wittmann sanoo.

Helsingin Sanomat uutisoi lokakuun lopulla otsikolla ”Työ luikertelee vapaa-ajalle pikaviesteinä – ammattiliitot huolestuivat Whatsappista, luokanopettajan mitta täyttyi”.

Erilaiset sosiaalisen median kanavat ovat toden totta löytäneet uutta käyttöä työpaikkojen ja työyhteisöjen arjen koordinoinnin apuvälineinä. Apua pyydetään ja annetaan. Vuoroja jaetaan.

Opettajien lisäksi huolissaan ollaan nyt myös hoitoalalla. ”Työntekijä on työsopimuksella antanut työnantajalle käyttöön työaikansa. Siitä työajasta hänelle vastineeksi maksetaan palkka. Tämä on se diili, jonka työnantaja ja työntekijä ovat tehneet”, Tehyn neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja kuvasi. Näinhän se teknisesti on. Mutta pitääkö kumpikaan lopulta ihan kiinni tekemästään sopimuksesta?

Jollain aloilla ollaan vielä herkempiä. Lokakuussa pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä uhkasi lakko. Taustalla oli se, että VR suunnitteli lopettavansa päivystysvuoroista ilmoittamisen tekstiviestillä tai soittamalla puhelimella. Työntekijöiden olisi pitänyt tarkistaa vuoronsa mobiilisovelluksesta itse. Ammattiliitto ymmärsi uudistuksen niin, että henkilöstön olisi pitänyt työskennellä vapaa-ajallaan vastikkeetta. Riitahan siitä syntyi, ja VR perääntyi.

Uskallan väittää, ettei yksityiselämän työstä valtaama ala ole lainkaan mitätön.

Tämä kolumni on kirjoitettu Ranskassa Rouenin seudulla. Täällä viranomaiset suojelevat työntekijän omaa aikaa. Työlainsäädännön droit à la déconnexion – eli oikeus irrottautua –pykälä lupaa, että henkilöstöllä on mahdollisuus katkaista kaikki yhteydet töihin ja kieltäytyä työhön liittyvien sovellusten käytöstä vapaa-ajallaan.

Ei käy kiistäminen, etteikö työ olisi vallannut yksityistä tilaamme. Liikettä tapahtuu kuitenkin myös toiseen suuntaan. Vaikka mittakaavasta voidaan kiistellä, uskallan väittää, ettei yksityiselämän työstä valtaama ala ole lainkaan mitätön.

1990-luvun jälkipuoliskolla organisaatiot laativat tunnollisesti ohjeita siitä, missä määrin etuoikeutetut työntekijät, joilla oli käytössään tietokone ja yhteys tietoverkkoon, saivat hyödyntää työnantajan aikaa ja omaisuutta verkkopankissa asiointiin. Eräässä tutuksi käyneessä suuryrityksessä internet-yhteys oli vuosituhannen vaihteessa käytettävissä vain erikoisasiantuntijoilla sekä päälliköillä ja johtajilla. Henkilöstöosastolla nimittäin uskottiin tavallisen toimihenkilön menevän päästään pyörälle “vaarallisen” verkon sisältöjen tulvan äärellä.

Kurin väistyttyä on yksityisistä digitaalisista hetkistä työssä tullut koko lailla itsestään selvä nautintaoikeus.

Olot ovat sittemmin parantuneet ja vapausaatteet vallanneet alaa kaikilla organisaatiotasoilla. Kurin väistyttyä on yksityisistä digitaalisista hetkistä työssä tullut koko lailla itsestään selvä nautintaoikeus.

Vuonna 2013 sosiaalisen median käyttäjistä 65 prosenttia viihtyi verkkoyhteisöissä työajalla tunnin tai enemmän ja 16 prosenttia peräti yli neljä tuntia. Salary.com -sivuston vuoden 2014 kyselyn perusteella peräti 89 prosenttia työntekijöistä tietoisesti kulutti työaikaa yksityisiin asioihin joka päivä. Kasvua edellisvuoteen oli 20 prosenttia.

Vuonna 2017 suomalaisestakin työpäivästä vain puolet että toimistotyöntekijät käyttivät työajastaan yli kaksi tuntia päivässä sosiaaliseen mediaan ja muuhun yksityiselämään. Tehokasta työaikaa päiviin mahtui vain 73 prosenttia lasketusta ja maksetusta kapasiteetista.

Miltä numerot mahtaisivat näyttää nyt. Joidenkin lähteiden mukaan suomalaisestakin työpäivästä vain puolet on aktiivista ja tuottavaa työtä.

Olennaista hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on palautuminen. Sen mekanismit ovat lopulta melko yksilöllisiä.

Työelämän kelloa ei voi kääntää taaksepäin ja palata vanhoihin hyviin aikoihin, jolloin tehtaan pilli ilmoitti aherruksen alkamisesta ja päättymisestä. Nykyinen työn ja yksityisen risteäminen on uusi normaali, eikä paraskaan ymmärrys riitä osoittamaan järjestelyn selväksi häviäjäksi sen paremmin työntekijää kuin työnantajaakaan. Kumpikin varastaa hieman toiseltaan: työnantaja toivoo työtä aikana, josta ei maksa, tai toisaalta työntekijä kavaltaa hyvillä mielin nimenomaisesti myymäänsä työaikaa.

Oma kokemukseni on, että mahdollisuus hoitaa kiireellinen työasia nopeasti pois alta omalla ajalla ja kotona vähentää, ei lisää, stressiä ja paineen kokemusta. Vastaavasti hoidan kotiremonttiin liittyvät akuutit puhelut hyvällä omallatunnolla työpäivän kokoustauoilla. Suhde työhön on niin yksilöllinen, ettei kenellekään paras ratkaisu synny ylhäältäpäin säätelemällä.

Ylipäätään mekaanisen laskennan sijaan työn ja yksityisen tasapainoa kannattaisi tarkastella laadullisemmin. Olennaista hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta on palautuminen. Sen mekanismit ovat lopulta melko yksilöllisiä, ja jotkut tarvitsevat enemmän omaa kokonaan rauhoitettua aikaa. Hyvällä työpaikalla jokaiselle löytyy omanlainen tapa olla sopivasti läsnä ja turvallisesti poissa.

Pekka Mattila

Kirjoittaja on Aalto EE:n toimitusjohtaja, valmentaja, kirjailija ja useiden hallitusten jäsen sekä työelämäprofessori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Aiheesta voi keskustella 11.11. klo 16.00 asti.

Lue myös

Mona Mannevuon kolumni: Kun työuupumus on normaali olotila – maaninen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja

Tuukka Tervosen kolumni: Jos et saa töissä aikaiseksi, syö sipsejä ja pelaa tietokonepelejä työajalla

Pekka Mattilan kolumni: Erilaiset synnytystalkoot

Ennen kuin Lauralla ja hänen miehellään oli lapsia, pariskunta ajatteli, ettei heidän kotiinsa koskaan tulisi pelilaitteita. Pari oli tyytyväinen, että ajatteli asiasta samalla tavalla.

Elettiin aikaa, jolloin älypuhelimet eivät olleet vielä yleistyneet.

– Suhtauduimme molemmat kielteisesti ajatukseen pelikonsolista, mutta emmehän me tienneet, mihin tämä maailma vielä kehittyy, Laura kertoo.

Nyt pariskunnalla on kaksi lasta: Tuukka, 11, ja tämän pari vuotta nuorempi pikkusisko. Tuukka asuu sijoitettuna ryhmäkodissa älypuhelin- ja peliriippuvuudesta johtuvan ongelmakäyttäytymisen vuoksi.

Lauran mukaan Tuukan riippuvuusongelma kehittyi niin vähitellen, että vanhempien oli aluksi vaikea huomata ongelmaa. Ensimmäisiä merkkejä ilmaantui, kun lapsi alkoi 7-vuotiaana käyttää tietokonetta vanhemmiltaan salaa.

– Jos tietokonetta ei ollut illalla suljettu, Tuukka oli saattanut herätä aamuyöllä pelaamaan. Kun me vanhemmat heräsimme, löysimme hänet koneen äärestä istumasta, Laura kertoo.

Tuukka pärjäsi kuitenkin koulussa hyvin, eikä vakavia käytösongelmia ilmennyt vielä pariin vuoteen.

– Todellisen ongelman aiheutti vasta älypuhelimen käyttö.

Vanhemmat eivät ole ”älylaiteihmisiä”

Tuukka sai älypuhelimen ensimmäisellä luokalla, mutta hänen liittymässään ei ollut nettiä. Vanhemmilta meni pitkään tajuta, että Tuukka pystyi tästä huolimatta käyttämään nettiä puhelimellaan.

– Vasta nyt, viidennen luokan alkaessa, Tuukan puhelimessa on oma netti. Jostain kautta Tuukka on kuitenkin onnistunut käyttämään sitä jo aiemmin. Me emme ole pysyneet perässä, miten nämä hommat toimivat, Laura kertoo.

"Tuukka sanoi meille, että muut kiusaavat, jos hänellä ei ole älypuhelinta." Laura

Älypuhelin alkoi vähitellen viedä Tuukan kaiken ajan ja huomion. Koko perhe oli Lauran mukaan kireällä tuulella, koska älypuhelimen käytöstä riideltiin päivittäin.

– Tuukkaan ei enää saanut oikein minkäänlaista kontaktia. Kaikki tekeminen kesti. Jouduimme jatkuvasti huomauttelemaan, että nyt puhelin pitää pistää pois.

Lopulta vanhemmat ottivat Tuukalta älypuhelimen pois kokonaan. Ensimmäinen kokeilu vahvisti äidin aavistuksen oikeaksi: hetken kiukuttelun jälkeen lapsi alkoi muuttua takaisin omaksi itsekseen.

– Muutaman päivän kuluessa siitä, kun älypuhelin oli otettu pois, huomasimme aivan selkeän muutoksen. Yhtäkkiä lasta kiinnosti yhdessäolo, ja hänestä tuli ystävällinen ja oma-aloitteinen, Laura kuvailee muutosta.

Vanhemmat ottivat puhelimen pois useita kertoja, pisimmillään useaksi kuukaudeksi. Tilalle Tuukka sai älyttömän puhelimen. Kokeilut kuitenkin päättyivät joka kerta siihen, että Tuukka sai älypuhelimensa takaisin.

– Tuukka sanoi meille, että hän jää kaveripiirissään ulkopuoliseksi ja muut kiusaavat, jos hänellä ei ole älypuhelinta.

Riippuvuus alkoi oireilla aggressiivisena käytöksenä

Kun Tuukka oli kolmannen luokan lopussa, Laura alkoi ajatella, että pojalla oli peli- ja älypuhelinriippuvuus. Tuukka ei enää tullut sovitusti kotiin kavereilta tai koulusta ja kiersi kodin sääntöjä pelaamalla muualla.

– Kerran olimme koko perhe lähdössä retkelle, mutta Tuukka ei tullut koulusta kotiin. Löysimme hänet lopulta kirjastosta pelaamasta tietokonetta. Kun yritimme hakea Tuukan mukaamme, hän lähti meitä karkuun, Laura kertoo.

Tuukka myös piilotti vanhempiensa puhelimia, jotta hän pystyi pelaamaan niillä iltaisin vanhempien mentyä nukkumaan. Aamuisin Tuukka saattoi kieltäytyä lähtemästä kouluun, ja läksyt alkoivat jäädä tekemättä.

Vähitellen neljännen luokan aikana Tuukan käytös muuttui aggressiiviseksi. Samaan aikaan alkoivat myös itsetuhoiset puheet.

– Tuukka alkoi olla väkivaltainen minua kohtaan. Hän löi ja potki niissä tilanteissa, kun otin puhelimen pois tai menin sammuttamaan pelilaitteen. Tuukka myös kiristi meitä sillä, että hän tappaa itsensä, jos ei saa puhelinta.

Yksinäisyys altistaa digipeliriippuvuudelle

Noin joka kymmenes nuori kärsii ongelmallisesta digipelaamisesta. Digipeliriippuvuuden oireita ovat lisääntynyt alakuloisuus, ahdistuneisuus, väsymys ja keskittymisvaikeudet.

Runsas pelaaminen ja pelien tarjoamat positiiviset kokemukset altistavat riippuvuudelle.

– Pelaaminen tarjoaa kokemuksia omaehtoisuudesta, kyvykkyydestä ja yhteisöllisyydestä. Jos lapsi saa näitä kokemuksia ainoastaan pelimaailmasta, pelaaminen voi muodostua ongelmaksi, tutkijatohtori Niko Männikkö kertoo.

– Peliteknologia myös mahdollistaa pelaajan käyttäytymisen seuraamisen ja siitä oppimisen, minkä seurauksena pelin sisältöä voidaan muokata pelaajan sitouttamiseksi.

"Tuukka oikeastaan kieltää kaikki negatiiviset tunteet." Laura

WHO lisäsi tänä vuonna pelaamishäiriön ICD-11-tautiluokitusjärjestelmään. Pelaamishäiriö tunnustetaan nyt ensimmäistä kertaa toiminnallisiin riippuvuuksiin kuuluvana mielenterveyshäiriönä.

Vakavan pelaamishäiriön kriteerit täyttää 1–2 prosenttia digipelaajista. Pelaamishäiriöstä puhutaan, kun pelaaminen on haitannut merkittävästi ihmisen toimintakykyä, ihmissuhteita ja työntekoa vähintään vuoden ajan.

Tietyt psyykkiset oireet ovat myös yhteydessä ongelmalliseen digipelaamiseen.

– Jotkut seurantatutkimukset ovat viitanneet siihen, että erityisesti masennus ja yksinäisyys voivat olla merkittäviä tekijöitä ongelmallisen digipelaamisen kehittymisen ja pysymisen kannalta, mutta lisätutkimusta tarvitaan yhteyksien vahvistamiseksi, Männikkö kertoo.

Digipelaaminen muodostuu ongelmaksi, kun sitä käytetään keinona välttää todellisen elämän haasteita ja pelkoja.

Näin kävi myös Tuukan kohdalla.

Lauran mukaan Tuukka on aina ollut erittäin hyvä matematiikassa ja hahmottamiseen liittyvissä tehtävissä. Koulu on sujunut häneltä aina hyvin. Sen sijaan tunteiden käsittelyssä Tuukalla on todettu vaikeuksia.

– Tuukka oikeastaan kieltää kaikki negatiiviset tunteet, Laura kertoo.

Perhetyö ei riittänyt avuksi

Kun Tuukka alkoi käyttäytyä aggressiivisesti ja uhkaili itsemurhalla, Laura otti yhteyttä kunnan sosiaalityöntekijään. He keskustelivat puhelimessa siitä, miten Laura koki pärjäävänsä Tuukan kanssa kotona.

– Sosiaalityöntekijä kertoi, että jos sanon pärjääväni Tuukan kanssa, sijaishuollon tarvetta ei ole. Jos taas olisin sanonut, etten pärjää, kiireellisen sijoituksen perusteet olisivat täyttyneet, Laura kertoo.

Laura ei halunnut tehdä päätöstä Tuukan kiireellisestä sijoittamisesta.

Perhe pääsi puhelun jälkeen perhetyön asiakkaaksi. Heidän kotonaan alkoi käydä perhetyöntekijä pari kertaa viikossa.

– Yritimme yhdessä perhetyöntekijöiden kanssa miettiä keinoja tilanteen rauhoittamiseksi. Tuukan älypuhelin oli koko neljännen luokan syksyn pois käytöstä, ja X-boxilla pelaamisesta pidettiin taukoja, Laura kertoo.

Tuukan käytös ei kuitenkaan alkanut muuttua perhetyön avulla. Eräänä aamuna Tuukka soitti kotoa äidilleen töihin ja sanoi, ettei suostuisi menemään kouluun.

"Tuukka uhkaili, että hän satuttaa pikkusiskoa ja tappaa itsensä." Laura

Laura muistaa ajomatkan töistä kotiin edelleen selvästi.

– Tuukka uhkaili, että hän satuttaa pikkusiskoa ja tappaa itsensä, jos en lähetä viestiä opettajalle että hän on kipeä. Muistan ajatelleeni, löydänkö Tuukan kotoa kuolleena?

Laura oli juuri astunut kotiovesta sisään, kun sosiaalityöntekijä soitti hänelle: Tuukasta oli tehty kiireellisen sijoituksen päätös.

Ongelmapelaamisen hoitoa vasta kehitetään

Jatkuva puhelimen piippaus ja pärinä sekoittuu auton moottorin hurinaan. Laura on viemässä Tuukkaa takaisin ryhmäkotiin, jossa tämä asuu sijoitettuna.

Ryhmäkodissa Tuukalla on älypuhelin käytössään päivisin, mutta yöksi puhelin otetaan pois.

"Sijoitus antaa meille hengähdystauon ja etäisyyttä aggressioon." Laura

Tuukka on saanut käydä viikonloppuisin kotona, jos käytös on ollut hyvää. Nyt takana on muutamia huonompia viikkoja, eikä Tuukka ole ollut kotona kuin yksittäisiä päiviä.

– Sijoitus antaa meille hengähdystauon ja etäisyyttä aggressioon, mutta ei se yksin ole ratkaisu tähän tilanteeseen. Toivon, että saamme vielä jonkinlaista apua tunnetaitojen opetteluun ja riippuvuuden käsittelyyn, Laura sanoo.

Tällä hetkellä apua digipeliriippuvuuteen voi hakea lapsen iästä riippuen joko perheneuvolasta tai nuorisoasemalta. Myös koulukuraattorin tai -psykologin puoleen voi kääntyä, jos pelaaminen vaikuttaa haitallisesti kouluikäiseen nuoreen.

Ongelmapelaamisen hoito on kuitenkin vielä lapsenkengissä.

– Peliongelmien hoidon kehittämistä on viivästyttänyt diagnostiikan hidas kehitys. Oireiden tunnistamisen menetelmiä vasta kehitetään, Niko Männikkö kertoo.

Digipelaamiseen liittyvä riippuvuus sai virallisen määritelmän vasta WHO:n tautiluokituksen myötä. Virallinen luokitus mahdollistaa paremman hoidon kehittämisen.

Männikön mukaan sosiaali- ja terveydenhoitohenkilökunnan on opittava puuttumaan digipelaamisen ongelmiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Pelaamishäiriötä esiintyy ensisijaisesti nuorilla ja nuorilla aikuisilla. Heidän elämässään ongelmapelaamisella voi pahimmillaan olla pitkäkestoiset seuraukset, Männikkö sanoo.

– Tuukka ja hänen sukupolvensa ovat tavallaan koekaniineja sille, mitä peliongelmista seuraa yksilön ja koko yhteiskunnan tasolla, Laura sanoo.

Lauran ja Tuukan nimet on muutettu.

Teksti ja kuvat: Riina Kokko / Yle Perjantai

Perjantai-dokkari: Älypuhelin vei lapseni nyt katsottavissa Areenassa.

Epäiletkö itselläsi tai läheiselläsi pelaamishäiriötä? Suomessa digitaalisesta pelaamisesta voi keskustella nimettömästi Peluurin auttavassa puhelimessa tai chatissa. Vertaisuuteen perustuvaa tukea täysi-ikäisille pelaajille ja heidän läheisilleen tarjoaa Sosiaalipedagogiikan säätiön Digipelirajat'on-hanke.

Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n jäsenet ovat aloittaneet lakon maanantaiaamuna kello 6.

Lakon syynä on se, että valtio-omisteinen Posti haluaa siirtää työntekijöitään Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin. Paketti- verkkokauppaliiketoiminnassa noin 700 ihmisen työehdot ja palkat heikkenisivät PAU:n mukaan.

Lakko koskee noin yhdeksää tuhatta työntekijää, ja se uhkaa pidentyä jopa neliviikkoiseksi. Neuvotteluja osapuolten välillä jatketaan valtakunnansovittelijan johdolla keskiviikkona.

Posti kertoo lakon aikana sen vaikutuksista päivittäin nettisivuillaan ja Twitterissä. Tiedotteet löytyvät osoitteesta posti.fi. Ne julkaistaan päivittäin noin klo 12 ja 18.

Kokosimme listan siitä, mitä vaikutuksia lakolla on.

Kirjeet ja lehdet tulevat myöhässä

Muun muassa kirjeiden, aikakauslehtien ja mainosten jakelu häiriintyy. Viiveet voivat olla viikkoja. Myös pakettitoimituksissa on todennäköisesti vähintään useiden päivien viiveitä.

Sanomalehdet sen sijaan kannetaan tilaajille varhaisjakeluna, joka on lakon ulkopuolella.

Mahdolliset tukilakot voivat aiheuttaa häiriöitä lisää tällä viikolla.

Ulkomailta tilatut paketit myöhästyvät hieman

Ruotsista ja Baltiasta saapuvat paketit Posti pyrkii jakamaan luvatun aikataulun mukaan, mutta muutaman päivän viiveet ovat mahdollisia. Muut EU-alueen paketit todennäköisesti viivästyvät muutamilla päivillä.

Lakko vaikuttaa voimakkaimmin kansainvälisiin paketteihin ja kirjelähetyksiin, jotka tulevat esimerkiksi Yhdysvalloista, Japanista tai Kiinasta lentokuljetuksina. Nämä lähetykset toimitetaan lähtömaista vasta lakon jälkeen.

Joulukortit punaisiin kuoriin

Kirjepostin palautuminen normaaliksi kestää työtaistelun jälkeen pidempään kuin pakettipostin. Joulupostin kiivain vaihe on vain muutaman viikon päässä. Siksi lakon vaikutukset tuntunevat myös joulupostisa.

Joulukortit on Postin mukaan tärkeä laittaa joulutervehdyksille tarkoitettuihin punaisiin postituskuoriin. Se helpottaa Postin prosessia, näin kortit varmimmin ehtivät määränpäähän ennen joulua.

Kela-korvausten maksut viivästyvät

Kela varoittaa, että postilakko viivästyttää etuuksien maksamista. Erityisesti työttömyysetuuksien ja toimeentulotuen maksaminen voi myöhästyä.

Näin käy, koska postinjakelun pysähtyminen viivästyttää asiakkaiden Kelaan lähettämiä hakemuksia, liitteitä ja lisäselvityksiä.

Jos ei voi asioida verkossa, Kelan palvelunumeroihin voi tehdä suullisen hakemuksen tai työttömyysajan ilmoituksen. Hakemukset voi myös toimittaa Kelan palvelupisteisiin.

Ulosoton maksukehotukset lykkääntyvät

Valtakunnanvoudinvirasto lykkää maksukehotusten lähettämistä. Myöskään ulosotosta lähetettäviä laskuja ei postiteta lakon aikana vastaanottajille.

Ulosoton asiakkailta postilakko ei vaadi toimia.

Lakko voi vaikuttaa myös sairaanhoidon kirjeiden, hoitopalautteiden ja laskujen postitukseen. Sairaaloissa onkin esimerkiksi pyritty purkamaan jonossa olevien varauksia etukäteen. Asiakkaita on neuvottu myös ottamaan käyttöön sähköisiä asiointipalveluja.

Vaihtoehtoiset postipalvelut ruuhkautuvat

Matkahuollon palveluiden kysyntä oli ruuhkautunut jo ennen lakkoa. Jopa yhtiön puhelinvaihde oli tukossa.

Verkkokaupat lähettävät tilauksia myös esimerkiksi PostNordin tai DHL:n kautta.

Postin lakon aikana paketit kulkevat kuitenkin huomattavasti nopeammin kuin paperinen posti, koska pakettien käsittely on automatisoitua ja kuluttajat noutavat ne yleensä postitoimipisteestä.

Nämä palvelut toimivat lakosta huolimatta

Postin palvelupisteet toimivat yhtiön mukaan normaalisti. Posti on vakuuttanut, että myös varastopalvelut toimivat kuin ennenkin eikä mitään lähetyksiä katoa lakon takia.

Rahtipalveluissa ei yhtiön mukaan ole odotettavissa merkittävää viivettä.

PAU on rajannut lakon ulkopuolelle turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät työt. Näitä ovat esimerkiksi ruoka-, elintarvike-, ruokakassi-, lääke- ja sairaalalähetykset.

Maailman merissä lilluu yli 150 miljoonaa tonnia muoviroskaa. Se on saman verran kuin kaikki Suomen henkilöautot – kertaa 37.

EU:ssa sorvatun kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä koskevan SUP-direktiivin tavoite on estää muovijätteen päätyminen meriin ja vähentää muovin käyttöä.

Tavoite on hyvä, mutta panimo- ja virvoitusjuomateollisuudessa se tarkoittaa muovin käytön lisääntymistä. Korkkien kiinnittäminen pulloihin vaatisi myös mittavat muutokset pullonpalautusjärjestelmään.

Syy tähän on se, että viiden vuoden kuluttua korkkien on pysyttävä muovisten juomapullojen matkassa pullon koko käyttöajan.

– Laskelmiemme mukaan direktiivi lisää muovin käyttöä vähintään gramman per pullo, kertoo Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliiton toimitusjohtaja Riikka Pakarinen.

Suomessa pullonpalautukseen tulee 460 miljoonaa muovipulloa vuodessa. Kun jokaiseen niistä lisätään gramma muovia, se tarkoittaa liki puolen miljoonan kilon kasvua muovin kulutukseen.

Eli lisää muovia pitää käyttää noin 300 henkilöauton painon verran.

Hyvin toimiva palautusjärjestelmä vaarassa

Suomessa pullonpalautusautomaatteihin sujahtaa noin 15 muovipulloa sekunnissa.

– Teettämämme tutkimuksen mukaan lähes kaikissa palautetuissa muovipulloissa on korkki mukana, vain 4 prosenttia palautuu ilman sitä, kertoo johtaja Tommi Vihavainen Suomen Palautuspakkaus Oy:stä.

Yli puolet muovipulloista kiertää takaisin käyttöön uusina pulloina.

Korkkien kiinnittäminen pulloihin vaatisi mittavat muutokset pullonpalautusjärjestelmään.

Palautusautomaatissa irrallaan heiluva korkki voi vaarantaa pullon tunnistettavuuden. Jos pulloa ei tunnisteta, ei siitä saa myöskään panttia.

– Tässä on iso riski siihen, että nykyinen hyvin toimiva pullonpalautus vaarantuu ja kuluttajien kierrätysinto voi heikentyä, toteaa Vihavainen.

Pohjoismaat hävisivät korkkitaiston

EU:n SUP-direktiiviä varten tutkittiin, mitä roskia meriemme rannoilta löytyy eniten.

– Atlantin rannikolta löytyy paljon muovisia pullonkorkkeja. Itämeren rannikolta ja siis Suomen rannikolta näitä pullonkorkkeja ei ole löytynyt, koska meillä on hyvin toimiva pullonpalautusjärjestelmä, kertoo Pakarinen.

Silloin, kun tehdään Euroopan yhteistä lainsäädäntöä ja luodaan direktiivi, se koskee kaikkia maita.

Vaikka Suomi on pullojen kierrätyksessä maailman huippu, emme voi välttää vaatimusta korkkien kiinnittämisestä pulloihin.

– Koska direktiivi ei sisällä tämän asian osalta mitään poikkeusmahdollisuutta millekään jäsenvaltiolle, niin rakentava lähtökohta olisi pohtia asiaa innovaatioiden kannalta. Onko korkin pakko roikkua pullosta vai voisiko ratkaisu olla jotain ihan muuta? kysyy lainsäädäntöneuvos Katariina Haavanlammi ympäristöministeriöstä.

– Kyseiseen ”korkit kiinni” -vaatimukseen liittyvä EU-standardointityö alkaa todennäköisesti keväällä. Tuotteiden valmistajien kannattaa aktiivisesti osallistua standardin valmisteluun myös innovaatioden kehittämisen näkökulmasta.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus on ollut vaikuttamassa asiaan alusta lähtien, kertoo Riikka Pakarinen.

– Suomihan yritti ehdottaa, että säädettäisiin mieluummin pullonpalautusvelvoite ja siihen korkeat tavoitteet kaikkialle Eurooppaan, mutta Etelä-Eurooppa ei ollut siihen valmis ja Pohjoismaat jäivät tässä alakynteen.

Panimoteollisuudelle korkkien kiinnityspakko tarkoittaa muovin käytön kasvamisen lisäksi myös mittavia investointeja. Käytännössä koko juomien valmistus- ja kuljetusjärjestelmä pitää muuttaa, sanoo Pakarinen.

Esimerkiksi viisi miljoonaa muovikennoa, joilla pullot kuljetetaan kauppaan, täytyy uusia tai heittää pois.

– Eli kyllä tämä tarkoittaa valtavia investointeja yrityksille.

Myös kertakäyttöiset muovituotteet kierrätykseen

Maailman merissä seilaa saman verran muoviroskaa kuin EU:ssa on tuotettu juustoa viimeisen 15 vuoden aikana.

Yksi juustopala ei ole paljon, mutta 15 vuodessa niistä kertyy 150 miljoonaa tonnia.

Jokaisella roskalla on siis oikeasti väliä.

Suurin syy, miksi muoviroskaa (WWF) päätyy meriin, on kehitysmaiden olematon jätehuolto. Länsimaat valuttavat meriin enimmäkseen mikromuoveja.

Konsulttiyritys Ekoleima Ay on tehnyt ympäristöministeriölle selvityksen SUP-direktiivistä.

– Jos haluttaisiin vähentää merien muoviroskaa, suunnattaisiin kehitysapurahoja jätehuollon perustamiseksi kehittyviin maihin, toteaa Ekoleiman toimitusjohtaja Raimo Lilja.

Liljan mukaan radikaalein veto SUP-direktiivissä on se, että joidenkin kertakäyttöisten muovituotteiden markkinoille laskeminen kielletään lailla.

Viiden vuoden kuluttua muovisten mehupillien, vanupuikkojen ja styroksista valmistettujen mukien sekä pikaruokapakkausten myynti on lainvastaista. Muun muassa maataloudessa katemuovina käytetyt oxo-muovit kielletään kokonaan, sillä ne hajoavat mikromuoviksi.

Lisäksi muovien keräämisen ja kierrättämisen tuottajavastuu tulee myös laajenemaan nykyisestä.

Tällä hetkellä tuottajavastuu koskee vain muovipakkauksia, mutta jatkossa se tulee ulottumaan myös kertakäyttöisiin muovituotteisiin, joita ei voi kierrättää. Näitä ovat muun muassa ilmapallot, muoviset kalastusvälineet ja kosteuspyyhkeet.

Tuottajavastuu laajenee koskemaan myös rantojemme yleisintä roskaa, tupakantumppia. Tumppien kierrätys on mahdotonta, koska niissä on sekaisin muovia ja orgaanista ainetta.

Tuottajien pitää osallistua jätehuollon lisäksi myös roskaantuneiden alueiden siivoukseen sekä valistuksen kustannuksiin. Lilja epäilee, että tästä voi aiheutua kiistaa tuottajien ja kuntien välillä siitä, kuka maksaa viulut.

– Positiivista tässä on se, että nyt suomalaisella puuteollisuudella on mahdollisuus saada jalansijaa Euroopan markkinoille kertakäyttömuovia korvaaville tuotteilleen.

Suomesta löytyy jo biohajoava korvaaja mehupillille, kertakäyttöaterimille ja muun muassa pikakahvikapselille.

Mutta vielä ei ole tietoa, miten korkkien kiinnittäminen muovipulloihin tehdään.

Lue myös:

Jopa 92 prosenttia pulloista palautuu kauppaan – miksi palautuspullot ovat kierrätysmenestys?

Syömmekö kalojen mukana muovia ja miksi arktiset vesistötkään eivät säästy muoviongelmalta – 8 kysymystä huippututkijalle

Meneekö muoviroska Riihimäelle vai Kiinaan? Piilotimme jäljittimet viiteen muovipussiin ja sinä voit seurata niiden matkaa

Onko tekninen paita muoviroska? Miksi pakasterasia ei kelpaa kierrätykseen? 12 kysymystä ja vastausta muovin keräyksestä

Sunnuntaina äänestämässä käyneillä espanjalaisille vaikutti kaikilla olevan yhteinen toive.

– Nyt haluamme Espanjaan ennen kaikkea hallituksen, sanoivat sunnuntaina Madridissa äänestäneet siskokset Alicia ja Laura.

Heidän toiveensa ei välttämättä käy toteen.

Virkaatekevän pääministerin Pedro Sánchezin sosialistit saivat niukan voiton, mutta menettivät kolme paikkaa. He saivat 120 paikkaa 350-paikkaisessa parlamentissa, kolme paikkaa vähemmän kuin huhtikuussa.

Varsinaiset voittajat olivat oikeistolainen Partido Popular ja äärioikeistolainen Vox. Jälkimmäinen nousi kolmanneksi suurimmaksi puolueeksi. Riehakkaimmat juhlat nähtiin syystä juuri Voxin leirissä.

Espanjassa kaksipuoluejärjestelmän aika on ohi, ja nyt maassa puhutaan vasemmisto- ja oikeistorintamasta. Sunnuntain vaalien jälkeen oikeistopuolueet saivat 152 paikkaa ja vasemmisto 158 paikkaa.

Kumpikaan ei siis yllä 176 paikkaan, jota tarvitaan enemmistöhallituksen muodostamiseen. Sánchezin sosialistien vähemmistöhallitus tuskin onnistuu, vaikka sitä hän saattaa yrittääkin.

Sánchez on umpikujassa

Saavatko espanjalaiset maahan vihdoin hallituksen? Tämä on edelleen avoin kysymys.

Sánchez lähtee muodostamaan hallitusta heikompana kuin huhtikuisten vaalien jälkeen. Todennäköisin hallituskumppani on vasemmistolainen Podemos, puolue, jonka kanssa Sánchez torjui yhteistyön viime vaalien jälkeen.

Neuvotteluja Podemosin kanssa käytiin pitkään, mutta Sánchez ei ollut valmis antamaan periksi, vaikka Podemos tinki vaatimuksistaan.

Se kostautuu nyt. Sánchez uskoi sokeasti kannatuksensa kasvavan uusissa vaaleissa, mutta toisin kävi.

Tällä kertaa Sánchezille ei riitä myöskään pelkästään Podemosin tuki, vaan hän tarvitsee vetoapua myös Katalonian ja baskien separatistipuolueilta. Vaalikampanjan aikana Sánchez otti entistä tiukemman linjan Katalonian itsenäistymispyrkimyksiin, mikä ei helpota tilannetta.

Barcelonan levottomuuksista huolimatta katalaaniseparatistit pitivät pintansa sunnuntain vaaleissa. Siksi he tuskin antavat tukeaan Sánchezille ilmaiseksi.

Teoriassa vaihtoehto on suuren koalition muodostaminen myös oikeistolaisen Partido Popularin kanssa Saksan mallin mukaisesti. Kumpikaan puoluejohtajista ei kuitenkaan ole ilmaissut halukkuutta siihen.

Lisäksi sosialistien ja Partido Popularin yhteinen hallitus vain vahvistaisi sitä mielikuvaa, että puolueet ovat saman kolikon kääntöpuolia.

Viimeinen vaihtoehto on mitata kannatusta jälleen uusissa vaaleissa, jotka olisivat jo kolmannet kahden vuoden sisällä. Tuloksena olisi todennäköisesti vielä näyttävämpi mahalasku.

Vox edustaa vaihtoehtoa

Sánchezin kyvyttömyydestä muodostaa hallitus huhtikuun vaalien jälkeen hyötyi ennen kaikkea äärioikeisto. Lisäksi se sai tarvittua vetoapua Katalonian levottomuuksista.

Voxin menestys vaaleissa asettaa paineita etenkin muille oikeistopuolueille, mikä näkyi jo vaalikampanjoissa kiristyneenä asenteena esimerkiksi Katalonian separatisteja kohtaan.

Oikeistopuolueiden paikkamäärä ei kasvanut merkittävästi huhtikuuhun verrattuna, vaan äänet jakautuivat niiden kesken eri tavalla. Vox rohmusi ääniä Partido Popularilta ja oikealle siirtyneeltä aiemmin keskustaliberaalilta Ciudadanos-puolueelta, joka koki vaaleissa rökäletappion.

Oppositiossa Vox voi kasvaa entisestään. Lisääntynyt maahanmuutto, jälleen heikentynyt taloustilanne ja uhka uudesta talouskriisistä eivät ainakaan heikennä puoluetta.

Espanjassa äärioikeisto on ennen ollut osa oikeistolaista Partido Popularia. Poliittinen ilmapiiri on nyt muuttunut kuitenkin myös Espanjassa niin, että oikeistopopulismille on tilausta.

Voxin johtaja Santiago Abascal käyttää trumpilaista retoriikkaa, joka puree perinteisiin puolueisiin kyllästyneisiin äänestäjiin.

Sunnuntaina nähtiin, että heitä on myös Espanjassa.

Lue lisää:

Espanjan vaaleissa sosialistit säilyttivät niukan johdon

Espanjaa odottavat jälleen uudet vaalit – nekään eivät välttämättä helpota hallituspohjan löytämistä

Kouvolassa pohditaan, miten reagoida uuteen linjaukseen koulujen joulujuhlien järjestämisestä.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tuoreen ratkaisun mukaan kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa. Ratkaisusta uutisoi ensimmäisenä Maaseudun Tulevaisuus.

Ratkaisussaan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen otti kantaa kouvolalaisen Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Tilaisuudessa oppilaat ovat esiintyneet, pappi on puhunut ja virsiä on laulettu, uutisoi Ilta-Sanomat lauantaina.

Linjauksia Kouvolassa tarvitaan pian, koska koulujen joulujuhlat lähestyvät kovaa vauhtia. Asiaa pohditaan ensimmäisen kerran tiistaina.

– Tähän pitää reagoida selkeästi. Oikeusasiamies on tutkinut asian ja todennut, että emme ole noudattaneet kaikkia ohjeita, määräyksiä ja säädöksiä mitä perusopetuksen järjestämiseen kuuluu, Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi sanoo.

Niemen mukaan tarvitaan nopeasti ohjeita, joiden pohjalta koulut voivat miettiä miten järjestävät juhlansa, jos olivat suunnitelleet ne kirkkoon. Tavallisesti juhlat järjestetään koulujen liikunta- tai juhlasaleissa, mutta osassa Kouvolan kouluja nämä tilat eivät ole riittäviä.

– Koulut voivat tarpeen mukaan käyttää kaupungin yhteisiä tiloja, kuten Kuusankoski-taloa. On haettava niin sanotusti neutraaleja paikkoja on kirkkojen sijaan, Niemi toteaa.

Myös kaksi muuta kantelua

Naukion yhtenäiskoulun rehtori Kai Mikkonen ei halunnut kommentoida asiaa Ylelle maanantaiaamuna.

– En halua sekoittaa soppaa enempää, Mikkonen totesi.

Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi ei osaa sanoa, monessako muussa Kouvolan koulussa käytäntönä on järjestää joulujuhlia kirkossa.

– Tiedän kuitenkin, että kirkossa järjestettäviä joulujuhlia on suunniteltu tällekin joululle.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi perjantaina, että päätös on lähetetty kaupungin lakimiehelle arvioitavaksi.

Myös kouvolalaisista Kymintehtaan ja Inkeroisten kouluista oli tehty kantelut. Ne eivät kuitenkaan koskeneet joulujuhlien järjestämistä.

– Ne liittyivät keskusradion kautta pidettyihin uskonnollisiin aamunavauksiin ja uskonnollisista tilaisuuksista tiedottamiseen, Niemi sanoo.

Vaihtoehtoiset tilaisuudet eivät riitä

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölösen ratkaisu joulujuhlista on vastaus kanteluun, jonka on tehnyt Uskonnottomat Suomessa ry.

Pölönen perustelee, että koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee siten olla lain mukaan uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitoutumatonta – siinäkin tapauksessa, että halukkaille järjestetään vaihtoehtoinen tilaisuus.

Kyse on siis eri asiasta kuin perinteiseen koulujen joulukirkkoon osallistumisessa.

– Nyt käsillä oleva tilanne eroaa tästä siten, että kyse ei ole ollut yksittäisestä koulun ohjelmaan sisällytetystä jumalanpalveluksesta vaan koulun yhteisen, perusopetusasetuksen mukaisen päättäjäisjuhlan korvaamisesta kirkossa järjestetyllä juhlalla, ratkaisussa todetaan.

Siinä puntaroidaan perusopetuspykälien lisäksi muun muassa yhdenvertaisuus- ja uskonnonvapauspykäliä.

Reagointia päätökseen myös muualla

Asiassa riittää pohdittavaa myös muissa Suomen kouluissa.

Opetushallituksen oikeudellisten asioiden johtaja Matti Lahtinen arvioi, että yksittäisten uskonnollisten elementtien, kuten virren tai kuvaelman, sisällyttäminen koulujen joulujuhliin on yleistä. Tilastotietoa siitä ei kuitenkaan ole.

– Elementtejä ei kuitenkaan ole niin paljoa, että ne muodostaisivat kokonaisuutena uskonnollisen tapahtuman. Se, missä raja menee, on veteen piirretty viiva. Kouvolan tapaiset tapaukset, jossa uskonnollisia aineksia on paljon, ovat silti käsitykseni mukaan harvinaisia.

Apulaisoikeusasiamiehen päätöksen tiimoilta ainakin Kirkonkylän koulu Lahdessa on perumassa joulujuhlan järjestämisen kirkossa.

Noin 300 oppilaan koulu olisi pitänyt yhteisen joulujuhlan Nastolan kirkossa lauantaina 21. joulukuuta. Asiasta oli jo ehditty tiedottaa koteihin.

Kirkonkylän koulun rehtori Hanna Alava sanoo, että Nastolassa oli ajateltu järjestää juhla kirkossa vain kertaluonteisesti. Paikalla ei olisi ollut pappia. Nyt suunnitelma on peruuntumassa.

Lahden kaupunki kummissaan

Lahden kaupungin sivistystoimessa alkuperäinen ajatus juhlan järjestämisestä kirkossa herättää ihmetystä. Opetus- ja kasvatusjohtaja Lassi Kilponen sanoo, että Lahdessa on pidempään ollut linjana, ettei yhteisiä joulujuhlia järjestetä kirkossa.

– Yhdenvertaisuudesta on keskusteltu jo vuosia sitten Uskonnottomat Suomessa ry:n ja Vapaa-ajattelijoiden kanssa. Asiaa on käyty läpi säännöllisesti myös koulujen rehtorien kanssa, kertoo Kilponen.

Hän muistuttaa, että varsinaiset koulujumalanpalvelukset ovat täysin sallittuja, kunhan uskonnottomille ja muihin uskontokuntiin kuuluville järjestetään rinnakkaiset tilaisuudet.

Kulttuuriperintöä vai uskonnon harjoittamista?

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehelle tehdyn kantelun mukaan kouvolalaisessa Naukion yhtenäiskoulussa syrjittiin uskonnottomia oppilaita myös pääsiäisohjelmassa, kertoi Ilta-Sanomat lauantaina.

Yhden luokan enemmistö oli viety pääsiäisvaellukselle seurakuntaan, kun muut jäivät koululle tekemään pääsiäisteemaisia matematiikan tehtäviä.

– Alaluokan opettajat saavat itse valita, menevätkö pääsiäisvaellukselle ja millaista vaihtoehtoista ohjelmaa järjestävät. Käsitykseni mukaan osa on mennyt ja osa ei ole mennyt. Mutta jos siellä toiset laskevat matikkaa ja toiset käyvät pääsiäisvaelluksella, niin eihän se ole verrattavissa, rehtori Kai Mikkonen kommentoi IS:lle.

Kouvolan kasvatus- ja opetuslautakunnan puheenjohtaja Henna Hovin mukaan lautakunnalle ei ole tullut palautetta koulujen eri juhlien uskonnollisuudesta.

– Muistan vain yhden tapauksen, vuosien takaa. Asia ei ole ollut millään tavalla pinnalla, hän sanoo.

Naukion koulun joulujuhlakäytännön nousu otsikoihin yllätti hänet.

– Ymmärrän molemmat näkökulmat. Mielestäni tässä on hieman samaa kuin esimerkiksi keskustelussa Suvivirren laulamisesta. Sen voi nähdä joko kulttuuriperintönä tai uskonnollisena asiana.

Suomalaiselle kivelle olisi menekkiä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, mutta tekijäpula hidastaa tuotantoa.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulaisissa sijaitsevalla OK Graniitti Oy:llä on ollut pitkään 20 työpaikkaa avoinna, mutta tekijöitä ei löydy sen enempää Suomesta kuin muualta Euroopastakaan.

Nyt yritys hakee erikoislupia, joilla se voisi palkata työntekijöitä Kiinasta. Tuotannosta kaksi kolmasosaa menee ulkomaille ja päämarkkinat ovat juuri Kiinassa.

Tuotanto kuitenkin takkuaa työvoimapulan vuoksi. Ongelma konkretisoituu vasta asennetuissa työkoneissa.

– Emme löydä työntekijöitä. Meillä on uudet koneet, mutta ei tarpeeksi tekijöitä täällä, OK Graniitin johtaja Fu Jianbin kertoo.

Työvoiman palkkaamista hidastaa etenkin byrokratia, sillä työntekijöiden palkkaaminen Euroopan unionin tai Euroopan talousalueen ulkopuolelta edellyttää viranomaisten tekemää tarveharkintaa, johon vaaditaan vihreää valoa myös Maahanmuuttovirastolta.

Oulaisten kehitys- ja elinkeinojohtaja Jarmo Soinsaari kertoo, että lupa- ja hakupapereita on lähetetty Maahanmuuttovirastoon viimeksi marraskuussa 2018.

– Vieläkään ei ole kuulunut mitään vastauksia, Soinsaari harmittelee.

Ilman työntekijöitä ei tule myöskään investointeja

Jarmo Soinsaaren mukaan työvoiman puute rajoittaa myös investointeja. Useaan oulaistelaiseen kivialan yritykseen olisi tulossa suuria investointeja, mutta työntekijäpulan takia niitä ei uskalleta tehdä.

– Yritysten kanssa on keskusteltu, että jos he saisivat työvoimaa, investoinnit seuraavan kahden kolmen vuoden aikana olisivat yli 20 miljoonaa euroa. Nyt täällä on jo investoitu kolme miljoonaa, Soinsaari sanoo.

Soinsaaren mukaan investoinnit toisivat toteutuessaan lisää työpaikkoja. Koko Oulaisten kiviteollisuus voisi hänen mukaansa työllistää lähivuosien aikana jopa pari sataa ihmistä lisää.

Työvoimapula ei koske yksistään kivialaa

Kivirakentamisalan lisäksi monilla muillakin aloilla on pula kädentaitajista. Pohjois-Pohjanmaan yrittäjien toiminnanjohtaja Marjo Kolehmainen kertoo kuulevansa usein, kuinka yrityksillä on vaikeuksia saada työvoimaa.

– Saan tällaisia viestejä viikoittain, välillä jopa päivittäin.

Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen elinkeino- ja työvoima -vastuualueen johtaja Petri Keränen sanoo, että tilanne on hyvin kaksijakoinen. Samaan aikaan, kun on työttömiä, kärsii osa yrityksistä vaikeasta työvoimapulasta.

Osittain ongelma johtuu siitä, että työpaikat ja työttömät ovat eri paikkakunnilla. Syynä on myös se, että työvoiman määrä alkaa väestön ikääntyessä vähentyä.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että elinkeinoelämä kehittyy alueellamme edelleen ja esimerkiksi matkailualalle tarvitaan lisää työvoimaa, Keränen toteaa.

Keräsen mukaan ainoastaan toimistotöihin ja muutamiin kaupan alan töihin on tarjolla liikaa työvoimaa. Työvoimapula alkaa näkyä myös sote-aloilla.

– Samaan aikaan kun meidän väestömme ikääntyy, nuoria on entistä vähemmän. Meillä taitaa tulla vastaan tilanne, jossa että meillä on jatkuva työvoimapula, Petri Keränen sanoo.

Kansalaisaloite pysyvästä kesäaikaan siirtymisestä luovutettiin eduskunnalle maanantaina.

Kesäaikaan jäämistä perustellaan aloitteessa sillä, että talviajassa on iltaisin vähemmän valoisaa aikaa. Muutoksella pyrittäisiin tukemaan suomalaisten liikkumista syksyisin ja talvisin. Lisätunti valoa illassa tarjoaisi paremmat edellytykset liikuntaan työ- ja koulupäivien jälkeen sekä turvallisuutta työ- ja koulumatkoille, aloitteessa perustellaan.

Aloite keräsi lähes 54 000 kannatusilmoitusta.

Suomi on tehnyt EU:lle aloitteen kellojen siirtelyn lopettamiseksi. Liikenne- ja viestintäministeriön kyselytutkimuksessa ja verkkokyselyssä niukka enemmistö vastaajista suosi talvi- eli normaaliaikaan jäämistä.

Puolustusvoimissa panostetaan lähivuosina rahaa ja henkilöstöä kybersodankäynnin tuomien uusien turvallisuusuhkien torjumiseen.

Puolustusvoimain komentaja, kenraali Timo Kivinen varoittaa, että digitalisaation kehitys mahdollistaa aiempaa laaja-alaisemman kybersodankäynnin.

Maanpuolustuskurssin avajaisissa Helsingissä puhuneen Kivisen mukaan valtavien tietomäärien käsittely ei ole tulevaisuudessa mahdollista ilman digitalisaatiota ja tekoälyteknologiaa.

– Kyberturvallisuuteen ja digitalisaatioon liittyvät turvallisuusuhkat ovat vaikeasti ennustettavissa, varoitusajoiltaan lyhyitä ja seurannaisvaikutuksiltaan arvaamattomia, Kivinen korostaa.

Kivinen: Suomen kyberpuolustuskykyä kehitetään

Kivisen mielestä Suomen kyberpuolustuskyky on ihan kohtuullinen.

– Pitää muistaa, että Suomessa osaamistaso on näissä asioissa monessa mielessä korkea. Kun yhteiskunnassa osaamistaso on korkea, niin myös meidän on helpompi kehittää toimintakykyä siinä kyberympäristössä, Kivinen kuvailee.

Puolustusvoimissa Suomen kyberpuolustuskykä on vahvistettu jo useamman vuoden ajan.

–Meillä on nyt kykyä toimia kyberympäristössä. Lähivuosina laitetaan siihen lisää resursseja niin rahaa kuin henkilöstöä, Kivimnen linjaa.

Myös puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on tyytyväinen Suomen kyberpuolustuskykyyn. Hän arvioi tilanteen vielä paranevan lähivuosina.

– Tähän lisätään sekä resursseja että henkilöstöä. Voi sanoa, että useamman vuoden ohjelmalla parisen sataa henkilöä tulee työskentelemään tämän ympäristön puitteissa, Kaikkonen toteaa.

Kansainvälistä kyberyhteistyötä EU:n piirissä

Kesällä voimaan tullut uusi tiedustelulainsäädäntö antaa puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen mukaan puolustusvoimille nyt valtuuksia toimia kyberympäristössä sillä tavalla kuin siellä tänä päivänä pitää olla mahdollisuus toimia.

– Laki on voimassa, Kivinen kuittaa kysymyksen siitä, onko tietoliikennetiedustelu antanut sotilastiedustelulle jo uutta tietoa.

Kivinen ei lähde vertailemaan Suomen kyberturvallisuustasoa muihin maihin.

– En osaa ottaa kantaa, miten muissa maissa, kuinka syvällä missäkin ollaan. Kybertoimintaympäristö on vähän sellainen, että kukaan ei viime kädessä avaa ihan kaikkea, minkälaisia kyvykkyyksiä heillä siinä ympäristössä on, Kivinen arvioi.

Kyberpuolustuskyvyn kehittämisessä Suomi tekee kansainvälistä yhteistyötä muun muassa EU:n yhteisissä projekteissa.

Vuoden 2019 eläinoikeuspalkinto Pro Animalia on myönnetty kasvisproteiinituote seitanin tuomisesta koulujen, hoitolaitosten ja päiväkotien ruokalistoille. Palkinnon saa Polkka – Pohjois-Karjalan tukipalvelut oy, joka vastaa Joensuun kaupungin ateriapalveluista esimerkiksi monissa kouluissa. Joensuun kaupunki omistaa Polkasta 40 prosenttia.

Eläinoikeusjärjestö Animalia myöntää vuosittain Pro Animalia -eläinoikeuspalkinnon.

Polkka on tarjonnut joukkoruokailussa Osuuskunta Myötävoiman Kontiolahdella valmistamaa seitania lokakuun alusta alkaen. Sen valmistuksessa käytetään muun muassa kotimaista hernejauhoa. Polkan arvion mukaan seitania menee jo tänä syksynä noin tuhat kiloa.

– Innovatiivinen elintarvikehankinta on herättänyt valtakunnallistakin huomiota, mutta emme osanneet odottaa, että se huomioidaan myös näin, sanoo Polkan toimitusjohtaja Hannele Portman.

"Ruoka siinä, missä mikä tahansa muukin"

Yle kertoi heinäkuussa perheenisästä, joka kehitteli kotikeittiössään täydellistä seitan-reseptiä ja voitti sillä Polkka Oy:n lähiruokakilpailun. Nyt joensuulaisen Kim Langerin kehittämä ja Osuuskunta Myötävoiman valmistama seitan huomioitiin myös kansallisella palkinnolla.

Ylen haastattelussa kesällä Kim Langer toivoi, ettei seitanin kaltaisista tuotteista puhuttaisi lihan korvikkeina.

– Toivoisin, että sitä ei aina alleviivattaisi, että tässä on kasvisvaihtoehto. Seitan on ruoka siinä, missä mikä tahansa muukin ruoka, Kim Langer sanoi.

Animalia on myöntänyt eläinoikeuspalkinnon vuosittain jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan.

Lue myös:

Perheenisä kehitti kotikeittiössä täydellistä seitania ja kohta sitä tarjotaan kymmenissä ruokaloissa – "Tehtäväni ei ole käännyttää ketään"

Toisen asteen opiskelijat saivat omat ruokailusuositukset: kasvisruokaa tarjottava joka päivä

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtajan Marja-Liisa Vesterisen (sd.) luottamus menee puntaroitavaksi.

Eksoten valtuustolle jätettiin maanantaina aloite, jossa vaaditaan tilapäisen valiokunnan asettamista. Valiokunta selvittäisi, nauttiiko Vesterinen päättäjien eli valtuuston luottamusta.

Aloitteen on allekirjoittanut 16 valtuutettua. Allekirjoittaneita on sen verran, että aloite on otettava käsittelyyn. Seuraavaksi asia menee Eksoten hallituksen valmisteltavaksi.

Valiokunnan perustaminen liittyy esillä olleeseen mahdolliseen poliisitutkintaan, joka koskisi Vesterisen toimintaa. Valtuutetuilla ei ole tietoa, millaisia rikkomuksia Vesterinen on mahdollisesti tehnyt.

Tarkastuslautakunta päättää keskiviikkona 13. marraskuuta, tekeekö se tutkintapyynnön vai ei.

Toiminta koettu epäasialliseksi

Vesterisen toiminta nousi julkisuuteen viime viikolla.

Eksoten valtuuston puheenjohtajat ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja keskustelivat Vesterisen kanssa hänen toimintatavoistaan kuulemistilaisuudessa.

Kuulemistilaisuuden syynä oli se, että Eksoten työntekijät olivat ottaneet tarkastuslautakuntaan yhteyttä useissa Vesterisen toimintaan liittyvissä asioissa.

– Pitempään on ollut sellaista ilmassa, että hänen toimintansa on ollut epäasiallista. Hän mielellään ottaa osaa operatiivisiin tehtäviin ja viime kesänähän tämä sitten kulminoitui siihen nuorten lääkäreiden rekrytointikampanjaan, Eksoten hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Järvenpää (kok.) sanoi viime viikolla.

Järvenpää viittaa kesällä julkaistuun rekrytointi-ilmoitukseen, jota Vesterinen vaati poistettavaksi.

Vesterinen: Väitteet perättömiä

Marja-Liisa Vesterinen sanoi itse viime viikolla, että häneen on kohdistettu perättömiä väitteitä. Niitä on Vesterisen mukaan tullut Eksotesta 4–5 henkilöltä.

– Koen asian näin, että oli minun vuoroni tässä politiikan kentässä joutua tällaisen kohteeksi, sanoi Vesterinen.

Peltolakeuksien laidalle rakennetun Seinäjoen Ideaparkin tonttia reunustaa 120 lipputankoa. Liput niihin nostetaan kolmen päivän päästä. Silloin alkavat Suomen kolmannen Ideaparkin nelipäiväiset avajaiset.

Toimitusjohtaja Petri Häli esittelee kauppakeskuksen sisääntuloaulaa. Tilaa on saman verran kuin keskikokoisella toriaukiolla. Erona on vain se, että täällä on katto pään päällä.

– Tässä voidaan järjestää vaikka 5 000 ihmiselle konsertteja ja muita tapahtumia.

Pinta-alaltaan Suomen seitsemänneksi suurimmassa kauppakeskuksessa kaikki on toimitusjohtajan mukaan suurta ja mahtavaa. Ainakin siinä mielessä liikemies Toivo Sukarin idea toteutuu Seinäjoella täydellisesti.

Suuret ovat myös odotukset.

Tunnin ajomatkan päässä asuu lähes 300 000 ihmistä. Seinäjoelta katsellaan kuitenkin kauemmaskin. Asiakkaita tavoitellaan liki puolen Suomen säteeltä.

– Kakkosvyöhyke on meillä 200–220 kilometriä ja sille alueelle on oma markkinointisuunnitelmansa. Kolmosvyöhyke kattaa koko Suomen ja muun muassa Ruotsin reuna-alueet. Silloin puhutaan matkailijoista.

Petri Hälin suunnitelmissa Seinäjoen Ideaparkista tulee viihtymiskeskus, joka ei hiljene edes siinä vaiheessa, kun kauppaliikkeet sulkevat ovensa.

Koska matkaa kaupungin keskustaan on alle kaksi kilometriä, voidaan kauppakeskukseen houkutella iltaisin ravintola-asiakkaita ja järjestää tapahtumia.

Päämarkkinointikohde ovat Seinäjoella kuitenkin lapsiperheet. Seinäjoella tiedetään, mistä koostuu Lempäälän Ideaparkin menestysresepti.

“Vietämme täällä yhdessä aikaa”

Teinit vanhempineen kiiruhtavat vaatekaupasta toiseen, ja lapsiperheiden laumat vaeltavat ruokaostoksille. Peltojen keskelle rakennettu Lempäälän Ideapark täyttyy rivakkaan tahtiin perjantai-iltapäivänä.

Kauppakeskuksen käytävällä pieni karuselli soittaa musiikkia ja pyörii ympäri yhä uudelleen. Neljävuotias Kuisma vilkuttaa karuselliautosta äidilleen.

– Olen yksinhuoltaja ja Ideaparkin helppous on syy, miksi tulemme tänne yhä uudelleen. Ovilla riisumme ulkovaatteet kärryyn ja lähdemme kuljeskelemaan. Täällä on niin paljon väljempää ja enemmän tilaa kuin peruskauppakeskuksessa, että lapsi saa juoksennella käytävillä rauhassa, pirkanmaalainen Anna Kallunki kertoo.

Ostoskeskus kosiskelee asiakkaita tarjoamalla kulutusjuhlan kylkeen myös “arjen luksusta” ja palveluita. On kampaajaa ja hierojaa, autokauppaa ja tanssikouluja, liikuntakeskusta ja pankkipalveluita.

75 prosenttia asiakkaista on lapsiperheitä. Heitä varten rakennukseen on tuotu muun muassa sisähuvipuisto, lasten kulttuurikeskus, Ti-Ti Nallen koti ja jopa päiväkoti.

Vaikka lähempänä kotia olisi muitakin kauppoja, Ideaparkin laaja katto vetää puoleensa.

– Ennen muuta vietämme täällä yhdessä aikaa, emme vain shoppaile, Anna Kallunki tiivistää.

Kunhan ihminen saadaan kauppakeskukseen, hän käyttää rahaa

Kun Toivo Sukari ilmoitti reilu vuosikymmen sitten rakentavansa ostosparatiisin keskelle ei-mitään, monet pitivät ideaa sulana hulluutena. Pinta-alaltaan maan suurin kauppakeskus on silti kasvattanut yli 7 miljoonan ihmisen vuosittaisen asiakaskunnan.

Asiakkaita Lempäälässä käy verrattain vähän. Pääkaupunkiseudun keskivertokauppakeskus vetää vuosittain jopa 20 miljoonaa kävijää. Yhdellä käynnillä jokainen asiakas käyttää reilut 20 euroa.

Pelto-ostoskeskus kukoistaa silti, sillä Lempäälässä jokainen asiakas käyttää noin 40 euroa.

Verkkokaupan kasvaessa monet liikekeskukset kituvat tai kuolevat. Lempäälän Ideaparkin toimitusjohtaja Visa Vainiolasta on selvää, miksi he kasvattavat myyntiään.

Ideapark ei kilpaile verkkokauppojen tai muiden ostoskeskusten kanssa, se taistelee ihmisten ajasta. Kolmasosa 150 liikkeestä tarjoaa palveluja tai elämyksiä. Kunhan ihminen saadaan sisään, hän myös käyttää rahaa.

Ehkäpä juuri tätä varten Ideapark on alkanut järjestää yhä enemmän tapahtumia. Tapahtumiin saapuneet käyvät selvitysten mukaan yhtä monessa liikkeessä kuin pelkästään shoppailemaan tulleet.

Esimerkiksi kauppakeskuksen Lumiraveja kävi katsomassa 60 000 ihmistä, osa Lapista saakka.

Elämysmatkailu ei jatku loputtomasti?

Tuoreet kauppakeskusyhdistyksen julkaisemat myyntitilastot ovat samansuuntaiset Ideaparkin kehityksen kanssa. Viihde- ja vapaa-ajanpalvelujen myynti kasvoi heinä–syyskuussa liki 14 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kauppakeskusten kokonaismyynti kasvoi samana aikana yli neljä prosenttia.

Tällä hetkellä menee hyvin, mutta tutkijat näkevät jo merkkejä muutoksesta. Pitkien matkojen päähän kauppakeskuksiin suuntautuva elämysmatkailu ei ehkä jatku loputtomasti.

Arkkitehtuuri- ja kaupunkitutkimuksen professori Ari Hynynen oli kymmenisen vuotta sitten mukana usean korkeakoulun ja yliopiston yhteisessä tutkimushankkeessa, jossa tarkasteltiin kauppakeskuksia osana kestävää kulutusta ja kaupunkirakennetta.

Hynysen mukaan puhe ilmastonmuutoksesta on tehnyt tehtävänsä ja vaikuttanut asenteisiin merkittävästi. Hän uskoo, että kauppakeskuksia ei enää rakenneta keskelle ei-mitään.

– Vaikea uskoa, että rakennettaisiin. Enkä usko, että edes sähköautoilla ja muulla uudella liikenneteknologialla on vaikutusta kehitykseen.

Vaikka Seinäjoen Ideapark on rakennettu lähelle kaupungin keskustaa, voi sen määritellä myös pelto-ostoskeskukseksi. Sen markkinointi ulottuu laajalle alueelle. Kävijöitä tavoitellaan ja tarvitaan liki puolen Suomen säteeltä. Aika näyttää, jääkö se lajissaan viimeiseksi.

Sukarin haudatut haaveet

Lempäälän Ideaparkin rakentamisen jälkeen, vuonna 2008, Toivo Sukari ajautui törmäyskurssille silloisen ympäristöministerin Jan Vapaavuoren (kok.) kanssa. Sukarin pääväittämä oli suurten kauppakeskusten ekologisuus.

Kun kootaan palvelut saman katon alle, autolla ajelu vähenee.

Vapaavuori oli Sukarin kanssa täysin eri mieltä Ideaparkien ympäristövaikutuksista, Hän ei halunnut, että kauppakeskuksia rakennetaan kaupunkien ulkopuolelle peltojen keskelle.

Sukari on ollut viemässä Ideaparkeja ainakin Vihtiin, Pieksämäelle, Kiiminkiin, Lapualle ja Seinäjoelle, mutta Suomesta ei koskaan tullut Ideaparkien luvattua maata.

Liikemies kertoi vuonna 2010 hautaavansa Ideapark-suunnitelmat, koska oli saanut tarpeekseen suomalaisesta kaavoituspolitiikasta.

Vuonna 2014 avattiin kuitenkin Ideapark Ouluun. Suomen toista Ideaparkia rakentaessaan Sukari joutui tinkimään suuruuden ideologiastaan.

Oulu kutistui tavalliseksi kauppakeskukseksi

Oulun Ideapark ei juuri tavallisesta kauppakeskuksesta poikkea.

Yhden pitkän käytävän varrelle rakennetuissa liiketiloissa pohjoiseen vievän moottoritien varressa majailee vaateketjujen kauppoja, huonekalu- ja sisustusliikkeitä, kahviloita ja ravintoloita sekä muutamia muita erikoisliikkeitä. Päivittäistavarakauppaa Ideaparkissa ei ole, koska sen estää kaava.

Alun perin Oulun Ideapark piti rakentaa vuosikymmenen alussa aivan toiseen paikkaan, Kuusamon tien varteen silloiseen Kiimingin kuntaan. Sinne piti tulla uudenlainen oleskelukeskus, josta kauppojen lisäksi löytyisi liikuntapaikkoja, kunnan palveluja ja esimerkiksi kirjasto.

Kiimingissä alettiin jo rakentaa kunnallistekniikkaa, mutta suunnitelmat eivät koskaan toteutuneet. Kiimingin silloisen kunnanjohtajan Leila Pekkasen mukaan hanke kaatui Oulun voimakkaaseen vastustukseen.

– Totta kai oli iso pettymys, että Ideapark kaatui siihen, ettei Oulu sitä hyväksynyt. Siellä ei ollut kykyä nähdä asiaa laajemmin ja niin, että siitä olisi hyötynyt koko alue.

Tänään Kiiminki on osa Oulua.

Kulutustottumusten muuttuminen haastaa kauppakeskukset

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on selvittänyt suomalaisten kulutusvalintoja kyselytutkimuksilla vuosina 2017 ja 2019. Kahdessa vuodessa suomalaisten arki on muuttunut kestävämpään suuntaan.

–Yli puolet suomalaisista on tietoisesti vähentänyt kuluttamistaan ympäristösyistä ja pyrkii tekemään vastuullisia kulutusvalintoja, sanoo Kestävä arki -projektia vetävä Markus Terho Sitrasta.

Sitran kysely osoittaa ihmisten alkaneen uskoa siihen, että omilla valinnoilla on vaikutusta ilmastonmuutoksen hillintään. Jo lähes 70 prosenttia suomalaisista ajattelee niin.

Terho uskoo, että kulutustottumusten muuttuminen vaikuttaa ennemmin tai myöhemmin kauppakeskusten toimintaan.

– Se voi olla haastava liiketoimintaympäristö tulevaisuudessa, jos ja toivottavasti kun kehitys jatkuu samansuuntaisena.

Lempäälän Ideaparkin kävijöistä 30 prosenttia tulee Pirkanmaan ulkopuolelta. Ostosreissulle ajetaan kaukaa. Kauppakeskusta kiertää autojen meri, parkkipaikalle pysäköidään noin 7 000 autoa päivässä.

Sähkölaturit seisovat kauppakeskuksen seinustalla lähes tyhjinä. Ravintolat tarjoavat lähinnä punaista lihaa, hampurilaisia ja pitsaa. Suuri osa vaateliikkeistä on ketjujättiläisten pikamuodin tarjoajia.

Miten Ideapark valmistautuu siihen, että ihmiset haluavat entistä enemmän laatua määrän sijaan, ja moni haluaisi myös entistä terveellisempää ruokaa?

– Ravintoloissa on yliedustettuna tietynlainen tarjonta, se on totta, ja suuntaamme jatkossa yhä enemmän slow foodiin. Ihmiset vaalivat nyt terveyttä ja hyvinvointia. Sitä varten meillä on urheiluliikkeet ja liikuntaa ja kauneuden ja terveyden palveluja, Vainiola toteaa.

Sitran Terho kuitenkin huomauttaa, että asiat eivät ole yksinkertaisia. Kaupankäynnin keskittymisellä suuriin yksiköihin on myös hyvät puolensa.

– Alueilta, josta kaupan palvelut puuttuvat, lähdetään joka tapauksessa kaupunkeihin ostoksille. Voi olla ekotehokkaampaa, että asioidaan yhdessä paikassa sen sijaan, että kierrettäisiin useissa liikkeissä ympäri kaupunkia.

Tulevaisuuden kauppakeskus

Toimitusjohtaja Petri Häli harppoo Seinäjoen Ideaparkin valtavan pysäköintialueen laitaa ja kehaisee, että sähköautojen latauskenttä on varmasti alueen suurin. Se on jopa Suomen suurimpia.

Latauspisteiden tarkkaa lukumäärää hän ei muista.

– Yli 50 niitä on.

Kauppakeskuksissa tiedostetaan jo, että kuluttajia kiinnostavat ekologiset kysymykset.

Seinäjoella Ideaparkin oven eteen pääsee bussilla puolen tunnin välein ja sähköautojen lataaminen on asiakkaille ilmaista.

– Onhan se askel oikeaan suuntaan, kommentoi Sitran Markus Terho.

Hän toivoo, että kauppakeskukset tarjoaisivat jatkossa tuotteita ja palveluita, jotka auttavat oikeasti kuluttajia pienentämään ympäristövaikutustaan. Se voisi koitua myös kauppakeskusten pelastukseksi.

– Sellaisia tuotteita tarvitaan paljon lisää. Me kaikki tarvitsemme apuja arjen tapojen muuttamisessa.

Professori Ari Hynynen visioi kauppakeskusten tulevaisuutta samansuuntaisesti.

– Jotkut tutkijat ovat jo esittäneet näkemyksiä, että kauppakeskusten seuraava vaihe voi liittyä kiertotalouteen eli niissä alettaisiin myydä kierrätettyä tavaraa.

Eikä pelkästään kirpputori- tai kierrätyskeskusmeininkiä, vaan oikeaa bisnestä. Hynynen on varma, että kauppakeskustoimijat ja kiinteistöjen omistajat miettivät tulevaisuutta hyvinkin paljon.

– Minulla on se käsitys, että heillä on jo mielessä se seuraava kierros. Ei siellä luoteta, että tilanne pysyy ikuisesti nykyisellään vaan siellä on jo ideoita, miten tilat käytetään uudestaan.

Kakkua ja kahvia 10 000:lle

Seinäjoen Ideaparkin kaikkiin liiketiloihin on löytynyt vuokraaja. Liikkeitä on yli sata ja edustettuna on kaupan laaja kirjo. Kiertotalous ei vielä tarjonnassa näy. Viihdepuolen veturi on Duudsonien nimikkohuvipuisto ja päivittäistavaratarjonnasta vastaa yli hehtaarin kokoinen K-Citymarket.

Seinäjoen Ideaparkissa valmistaudutaan kulutusjuhlaan, jollaista ei Pohjanmaan lakeuksilla ole ennen koettu. Ensimmäisenä avajaispäivänä luvataan kakkua ja kahvia 10 000 kävijälle.

– Olemme varautuneet pitkiin jonoihin, sanoo toimitusjohtaja Petri Häli.

Kaikki alkaa olla valmista. Vielä viimeisetkin tahrat hinkataan pois lasiseinistä ja 120 Ideapark-lippua voidaan virittää salkoihin.

Lue lisää:

Tripla, Jumbo, Sello, Itis vai Ideapark? Selvitimme, mikä kauppakeskus onkaan oikeasti se kaikkein suurin ja millä perusteella

Autoilijoiden ostoskeskus, jossa on ekologinen ajatus? Outlet-kylä on hämmentävä konsepti

Massiivinen Tripla kiilaa koollaan Suomen ostoskeitaiden kärkikolmikkoon ja on pian lähin kauppakeskus yli 100 000:lle joukkoliikenteen käyttäjälle

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Useita tuhansia kuutioita puhdistamatonta jätevettä on päässyt vuotamaan Raisionjokeen.

Vuoto tapahtui Turun seudun puhdistamon Raisionjoen pumppaamolla viime viikon aikana. Yhtiön mukaan ylivuodosta on päätynyt Raisionjokeen jätevettä noin 35 000 kuutiota. Määrä vastaa yhtiön mukaan noin 40 prosenttia puhdistamon keskimääräisestä päivävirtaamasta.

Ylivuoto johtui puhdistamon mukaan saneerausurakoitsijan inhimillisestä erehdyksestä. Tilannetta selvitetään yhdessä urakoitsijan kanssa.

Tilanne sai alkunsa, koska yhtiön mukaan viemärisaneerauksen yhteydessä jäteveden ohipumppaus oli kytketty virheellisesti väärään kaivoon. Saneerauksen takia ohipumppaus oli suunniteltu toteuttavaksi viereiseen kaivoon, jotta saneerausta pystytään tekemään. Kohteeksi valikoitui kuitenkin väärä kaivo.

– Ylivuotoa ei ollut mahdollista siten havaita pumppaamon automaatiojärjestelmän kautta, joka hälyttää ylivuodoista normaalitilanteessa, kerrotaan Turun seudun puhdistamosta.

Tapauksesta ilmoitettiin Varsinais-Suomen Ely-keskukselle ja Turun kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle viime perjantaina.

Raisionjoesta ja sen edustan merialueelta on otettu näytteitä lauantaina ja maanantaina yksityisen yhtiön toimesta. Näytteiden tuloksista tullaan raportoimaan viranomaisille niiden valmistuttua.

Jatkonäytteenottojen ajankohdat ja laajuus toteutetaan Ely-keskuksen vaatimusten mukaisesti, kertoo yhtiö tiedotteessaan.

Syyrialaisen valkokypärinä tunnetun Syrian Civil Defense -väestönsuojelujärjestön brittiläinen tukija on löydetty kuolleena Istanbulissa.

Istanbulissa pitkään asunut ja kahden lapsen isä James Le Mesurier oli Mayday Rescue -ryhmän perustaja. Hän kuoli toistaiseksi epäselvissä olosuhteissa varhain maanantaiaamuna.

Mayday Rescue on useiden valtioiden tuella kouluttanut ja siten auttanut alkuun valkokypärät-vapaaehtoisia. Valkokypärien (White Helmets) sanotaan Syyrian sodan aikana pelastaneen tuhansia siviilejä pommitusten raunioista.

Istanbulin kuvernöörintoimisto ilmoitti maanantaina aloittaneensa laajat tutkimuksen Le Mesurierin kuoleman selvittämiseksi.

Brittimiehen ruumis löytyi kadulta läheltä hänen kotitoimistoaan Istanbulin Beyoğlussa, Euroopan puolella kaupunkia.

Kuolinsyy toistaiseksi epäselvä

Kuolinsyystä liikkui erilaisia epäilyjä itsemurhasta Venäjän salamurhaan – Venäjän ulkoministeriö oli vain päiviä aiemmin julkisesti syyttänyt Le Mesurieriä vakoojaksi.

Venäjää on epäilty Istanbulissa erityisesti useiden Turkissa asuneiden tsetseenikapinallisten salamurhista.

Valkokypärät, kuten muutkin Syyrian kapinallisten puolella toimivat syyrialaisjärjestöt, ovat vuosikausia toimineet Turkissa hallinnon suojeluksen alaisena.

Reutersille puhunut turvallisuuslähde kertoi, että Le Mesurier olisi pudonnut kotitoimistonsa parvekkeelta.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin hallintoa lähellä oleva Sabah-lehti kirjoitti Le Mesurierin joko pudonneen tai hypänneen itse ja olleen unilääkkeiden vaikutuksen alaisena.

Kuolinpaikalla käynyt valokuvaaja Kemal Aslan kertoi maassa olleen verta ja kadun pysyneen eristettynä maanantai-iltapäivällä. Viereisen kahvilan työntekijän mukaan maassa ollut miehen ruumis vietiin pois varhain aamulla.

Valkokypärät saivat vaihtoehto-Nobelin 2016

Valkokypärät ovat vuosien aikana välittäneet maailmalle kuvia Venäjän pommituksista siviilikohteisiin, kouluihin ja sairaaloihin.

Syyrian presidentti Bashar al-Assad on kutsunut valkokypäriä lännen propagandavälineiksi Syyriassa.

Valkokypärät saivat vuonna 2016 vaihtoehto-Nobelina tunnetun ruotsalaisen Right Livelihood -palkinnon sodan siviiliuhrien auttamisesta.

Perusteluissa sanottiin heidän osoittaneen työssään oman henkensä kaupalla suurta rohkeutta ja myötätuntoa.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) sanoo, ettei erimielisyys kannabiksen kansalaisaloitteesta ole vaikuttanut yhteistyöhön poliisiylijohtajan kanssa.

– Lainsäätäjien tehtävä on pohtia, toimiiko nykylainsäädäntö, poliisin tehtävä on noudattaa nykylakia. Toivon, että poliisi toimii mahdollisimman hyvin nykylain puitteissa. Kansanedustajat tulevat sitten aikanaan antamaan oman näkemyksensä kansalaisaloitteeseen, Ohisalo sanoi.

Sisäministeri ja poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ovat olleet vastakkaisilla linjoilla kannabiksen tai muiden huumeiden dekriminalisoinnista eli rangaistuksen poistamisesta.

Ohisalo on kertonut kannattavansa kannabiksen, mutta myös muiden huumeiden käyttämisen rangaistavuuden poistamista. Kolehmainen taas vastustaa voimakkaasti tällaista liikettä.

Poliisiylijohtaja vakuutti poliisin työturvallisuutta käsitelleessä poliisihallituksen taustatilaisuudessa, etteivät erilaiset kannat näy yhteistyössä ministerin kanssa.

– Meillä on erinomainen yhteistyö ja keskusteluvälit. Lähestymme molemmat analyyttisesti tätä kysymystä, ja olemme tuoneet esille, että tämä vaatii tutkijoiden, sosiaali-ja terveystoimen asiantuntijoiden, järjestöjen sekä poliisin kuulemista, jopa huumausaineiden käyttäjien kuulemista. Pitää pohtia, mikä olisi Suomelle se paras toimintamalli, Kolehmainen totesi.

Kolehmainen perusteli poliisin kielteistä kantaa huumeisiin liittyvällä järjestäytyneellä rikollisuudella. Poliisi myös näkee huumemaailmassa paljon kuolemaa, väkivaltaa ja omaisten tuskaa sekä perheiden hätää.

– On väistämätöntä, että järjestäytynyt rikollisuus pyörii aina huumeiden ympärillä, oli se sitten dekriminalisoitu, depenalisoitu tai ei, Kolehmainen sanoi.

Ei kirjausta hallitusohjelmassa, rangaistusten poisto tuskin etenee

Osa poliiseista on ihmetellyt oman ministerin kantaa kannabisaloitteeseen ja huumeiden vapauttamiseen, ja kuvaillut sen vetävän maton heidän työnsä alta. Mitä ministeri Ohisalo vastaa heille?

Ohisalon mukaan vihreiden puheenjohtajana hän toi esille puolueensa kannan asiaan.

– Keskustelu tästä asiasta on vilkastanut maailmanlaajuisesti sitä myötä, kun maailman terveysjärjestö WHO ja YK:n toimielimet ovat tulleet asiassa ulos: miten saadaan ohjattua ihmisiä hoitoon paremmin. Tämän myös poliisi tunnistaa hyvin. Keskeistä on se, miten eri viranomaisten yhteistyöllä autetaan päihdeongelmista kärsiviä ihmisiä. Ettei heitä sysätä vielä ahdinkoisempaan tilanteeseen, Ohisalo totesi.

Ministeri Ohisalo viittasi myös pääministeri Antti Rinteen (sd.) kommentteihin eduskunnan kyselytunnilla. Rinne sanoi, että hallitus ”ei etene” kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamisessa, mutta asiassa tärkeää kuunnella tutkijoita.

– Asia tuskin etenee tällä hallituskaudella, koska siitä ei ole kirjausta hallitusohjelmassa, vaikka kansalaisaloite käsitellään asianmukaisesti eduskunnassa, Ohisalo toisti.

Huumeiden rangaistuvuus nousi keskusteluun sen jälkeen, kun kannabiksen käytön rangaistuksen poistamista ajava kansalaisaloite sai vaadittavat 50 000 allekirjoitusta kasaan, ja aloite etenee eduskunnan käsittelyyn.

Ohisalolta kysyttiin myös, aikooko hän äänestää aloitteen puolesta eduskunnassa. Ministerin mielestä on vielä liian aikaista päättää tästä asiasta. Vihreiden eduskuntaryhmä keskustelee suhtautumisestaan sitten, kun aloitetta käsitellään.

Myös sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) on kertonut kannattavansa sitä, ettei kannabiksen käytöstä rangaistaisi.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) taas vastustaa ajatusta.

Lue lisää:

Sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen kannabiksesta: "Kannatan sitä, ettei käytöstä rangaistaisi"

Ohisalo: Vihreät kannattaa huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista

Hyödyt ja haitat eduskunnan puntariin ennen pitkää – Oikeusministeri Henriksson kannabisaloitteesta: "Vaikea kysymys, erittäin vaikea"

Mitä kannabiksen dekriminalisointi tarkoittaisi Suomen tapauksessa? Asiantuntija pitää keskustelua tervetulleena

Kannabiksen käyttörikoksen seuraukset kovenevat – merkintä rikoksesta säilyy poliisilla entistä pidempään

Jäitkö kiinni kannabiksen poltosta? Nämä 7 asiaa siitä voi seurata

Ruotsin poliisi Malmön kuohunnasta: Kannabiskauppa lietsoo väkivallantekoja

Australian kaakkoisosan maastopalot ovat nielleet jo miljoona hehtaaria maastoa.

Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa raivoaa ainakin 60 paloa, joita sammuttamassa on 1 500 palomiestä. Lisäksi Austalian asevoimat antaa apua sammutustöissä.

Paloja on satojen kilometrien kaistaleella maan suurimmasta kaupungista Sydneystä pohjoiseen. Ilman laatu on savun takia erittäin huono esimerkiksi osavaltion pääkaupungissa Canberrassa ja ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa.

Videokuvissa nähdään, kuinka valtava palorintama etenee rutikuivassa maastossa aivan Harringtonin kaupungin lähistöllä.

Palo on toistaiseksi vaatinut kolme kuolonuhria ja 150 asuintaloa on tuhoutunut. Yli 600 koulua ja muuta oppilaitosta on suljettu.

Asukkaat pyrkivät saamaan karjansa turvaan. Myös villieläimiä yritetään pelastaa liekkien tieltä.

Uuden Etelä-Walesin maaseutualueista vastaava palopäällikkö Shane Fitzsimmons sanoo, että asukkaiden olisi turvallisinta poistua maaseudun vaara-alueelta.

– Me emme voi taata paloautoa joka talolle, emme sammutuskonetta pään päälle aina kun palo uhkaa omaisuuttanne. Emme voi taata, että joku tulee koputtamaan ovellenne, kun tuli lähestyy, ja aivan varmasti emme voi taata, että jokin tekninen laite lähettäisi teille viestin ajoissa.

Paloalueella on herättänyt hämmästystä se, että kun jokin alue on säästynyt tulelta, palokunta on saattanut sytyttää sen itse palamaan. Tämä johtuu siitä, että palamaton, kuiva pensaikko saattaa syttyä joka tapauksessa laajalle lentelevien kipinöiden takia.

Onko nyt aika puhua ilmastonmuutoksesta?

Australia on Etelämantereen jälkeen maapallon kuivin manner ja siksi hyvin altis maastopaloille. Tavanomaisesti paloja syntyy eteläisen pallonpuoliskon kuuman ja kuivan kesän aikana.

Tänä vuonna palot alkoivat jo lokakuussa, mikä on poikkeuksellisen aikaisin, sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelema Monashin yliopiston tutkija Paul Read.

Tämä vuosi on ollut Australiankin mitassa hyvin kuiva. Kesän edetessä tilanne vain pahenee, Read ennustaa. Hänen mukaansa palokaudet ovat pidentyneet, kun Austalian ilmasto lämpenee.Australian itärannikolle on julistettu hätätila

Australiassa onkin puhjennut kiista siitä, onko palokatastrofin keskellä sopiva aika puhua ilmastonmuutoksesta. Australia on maailman johtavia hiilen ja maakaasun viejiä, eikä maan konservatiivihallitus ei ole ollut halukas rajoittamaan fossiilisten polttoaineiden vientiä.

– Totta kai kyse on ilmastonmuutoksesta, ei siitä ole epäilystäkään. Se tulee vaikuttamaan koko maahan. Meidän on alettava miettimään tulevaisuutta ihan tosissamme, sanoi Glen Innesin pikkukaupungin pormestari Carol Sparks, joka itsekin on menettänyt kotitalonsa maastopalossa.

Ympäristönsuojelijat ovat toisaalta joutuneet kritiikin kohteeksi, koska he ovat estäneet metsien hallitun polttamisen, joka olisi ollut varotoimenpide hallitsemattomien maastopalojen ehkäisemiseksi.

Australian vihreä puolue on vaatinut pääministeri Scott Morrisonin johtamaa hallitusta ottamaan ilmastonmuutoksen vakavasti.

Morrison on vastannut, ettei hän ole miettinyt, ovatko palot yhteydessä ilmastonmuutokseen.

– Minun ajatukseni ovat niissä ihmisissä, jotkia ovat menettäneet henkensä, ja heidän perheissään. Palomiehissä, jotka taistelevat tulta vastaan, ja kuinka Kansanyhteisö voisi tukea näitä ponnisteluja, Morrison sanoi.

Varapääministeri Michael McCormackin mielestä nyt ei ole oikea aika puhua ilmastonmuutoksesta.

– Mitä ihmiset tarvitsevat on tahdikkuus, ymmärtäväisyys ja todellinen apu. Se mitä he varsinaisesti tarvitsevat, on turvapaikat.

– He eivät kaipaa tässä vaiheessa mitään puhdasmielisten, valaistuneiden pääkaupungin viherpiipertäjien paasausta, McCormac täräytti.

Onko maa varautunut uhkaan?

Toisen näkökulman asiaan on tuonut 23 pelastustoimen päälliköstä koostuvaa Pelastusjohtajien ilmastoryhmää johtanut Ken Thompson. Hän kertoo olleensa turhautunut, koska pääministeri ei ole halunnut tavata heitä ja kuulla, mitä havaintoja kokeneilla pelastusalan johtajilla on maan kyvystä torjua palokatastrofeja.

– Pahin huolemme on, että palokaudet ovat muuttuneet paljon, paljon pidemmiksi, Thompson kertoo uutistoimisto AP:lle.

Australia on ollut maastopalojen sammutuksessa riippuvainen pohjoiselta pallonpuoliskolta tuoduista sammutuskoneista. Koska myös pohjoisessa palokaudet ovat pidentyneet, koneita ei ole aina ollut saatavissa Australiaan, kertoo Thompson.

Oulun käräjäoikeus on tuominnut pohjoispohjalaisen perheen vanhemmat yllytyksestä eläinsuojelurikokseen. Oikeus tuomitsi myös kaksi poikaa eläinsuojelurikoksesta nuorena henkilönä ja yhden pojan eläinsuojelurikoksesta.

Kaikki tuomittiin sakkorangaistukseen.

Oikeus katsoo, että vanhemmat taivuttelivat poikansa hävittämään kissan. Kissan kiduttaminen ja tappaminen tapahtuivat tämän vuoden tammikuussa Pohjois-Pohjanmaalla. Kissa ei ollut sairas.

Teinipojat olivat tekohetkellä 16-, 17- ja 19-vuotiaita. He kiduttivat kissaa muun muassa heittämällä sen lumihankeen, nakkelemalla lunta eläimen päälle ja ampumalla pakenevaa kissaa kaksi kertaa puoliautomaattisella haulikolla pään alueelle. Perheen toinen poika videoi tapahtuman ja videota on jaettu muille henkilöille.

Tämän jälkeen kissa oli hävitetty Pyhäjokeen. Täyttä varmuutta siitä, oliko kissa jo kuollut tässä vaiheessa, ei ole. Oikeus kuitenkin katsoo, että kissan kärsimys jäi lyhytaikaiseksi.

Kissaa ei ole ennen ampumista pidetty tilanteessa kiinni eikä sen liikkumista ole rajoitettu. Oikeuden mukaan eläintä ei ole lopetettu eläinsuojelulain vaatimalla tavalla mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Kenelläkään pojista ei myöskään ollut riittäviä tietoja tai taitoja kissan lopetusmenetelmään tai -tekniikkaan.

Tuomio ei ole lainvoimainen.