Pienen keittiön kokoinen kuparinvärinen uuni pistää silmään jo Triplan ostoskeskuksen käytävällä.

Tämä yli 400-asteinen napolilainen uuni paistaa pizzan minuutissa. Tomaatin, mozzarellan ja basilikan tuoksut leijuvat oviaukkoon asti.

Hiljainen aamu ei stressaa kauppakeskuksen viikonlopusta toipuvassa pizzeriassa. Täytteitä ja taikinaa valmistellaan lähestyvää lounasta varten.

Capperin ravintolapäällikkö Miguel Angel Papaiannilla on tarina kerrottavanaan lähes jokaisesta pizzoihin käytetystä tuotteesta: alkuperästä, erityisestä valmistustavasta tai jostakin tuotteen voittamasta palkinnosta.

Mozzarella tuodaan mahdollisimman tuoreena Italiasta, ja ravintolan käyttämiä erilaisia tomaatteja ravintolapäällikkö osaa kehua jokaista eri tavalla.

Panostus laatuun ja illalliskokemukseen sopivat upouuteen kauppakeskukseen tai keskelle ravintoloiden kovaa kilpailua Helsingin keskustassa, mutta Capperin juuret ovat vajaan kymmenen kilometrin päässä keskustasta.

Napolilaispizzaa tarjoava Capperi ponnisti "Ogelista"

Capperi avasi ovensa Oulunkylässä vuonna 2016.

Pizzeriasta tuli nopeasti suosittu ja tunnettu pääkaupunkiseudulla. Nykyisin pöydän joutuu varaamaan jo hyvissä ajoin etukäteen.

– Näimme Oulunkylässä tilausta perheravintolalle ja kunnon illallispaikalle, johon voisi tulla helposti myös lasten kanssa, Papaianni kertoo.

Kun asiakkaita alkoi tulla paikalle joka puolelta pääkaupunkiseutua, oli aika laajentaa. Aito napolilainen pizzauuni lämpiää nyt myös Pasilan uudessa Mall of Tripla -ostoskeskuksessa ja Helsingin keskustassa Rikhardinkadulla.

– Monet asiakkaat tulivat niin kaukaa, että näimme hyvänä mahdollisuutena avata ravintolan myös keskustaan. Triplaan halusimme oman ravintolan, sillä uskomme Triplan sijainnin houkuttelevan todella paljon asiakkaita, Papainni kertoo.

Puolet halvemmasta liiketilasta on hyvä aloittaa

Ravintolaliiketoiminnan asiantuntija ja Haaga-Helia Ammattikorkeakoulun restonomian lehtori Pekka Lampi kertoo lähiön olevan nykyisin hyvä aloituspiste ravintolalle. Keskustaa puolet halvemmasta liiketilasta on hyvä aloittaa.

Ravintoloiden juuret löytyvät nyt aiempaa useammin Helsingin lähiöistä sivussa kovimmasta vilinästä.

– Vuokrat ovat keskustaa huomattavasti edullisempia, ja lähiöravintolatkin luovat nykyään hyvää mainetta.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Mara Ry:n pääekonomisti Ari Peltoniemi kertoo, että liiketilojen neliövuokra on Helsingin keskustan alueella noin kaksinkertainen muuhun pääkaupunkiseutuun verrattuna. Asia käy ilmi Maran teettämästä kyselystä.

Helsingin kaupungin tutkija Pekka Mustonen arvioi, että lähiöravintoloiden menestymistä auttaa ravintolassa syömisen kasvanut suosio ja yllättäen myös keskustan nousevat asuntojen hinnat.

–Ruoasta ja juomasta kiinnostuneiden ihmisten määrä on lisääntynyt ja varmasti suhteessa eniten esikaupunkialueilla, Mustonen sanoo.

Tämä kehitys tukee entistä laadukkaampien ravintoloiden syntymistä aiempaa kauemmaksi keskustasta.

Lähiöravintolan menestyksen jälkeen seuraava askel on keskustaan tai muulle keskeiselle paikalle siirtyminen. Sijainti keskustassa tarjoaa mahdollisuuden huomattavasti lähiöitä suurempaan määrään asiakkaita.

– Siirtyminen keskustaan on kallis, mutta välttämätön askel, jos ravintola haluaa kehittyä, ravintolaliiketoiminnan asiantuntija Lampi pohtii.

Capperin tavoin keskustaan ovat siirtyneet esimerkiksi Malmilla aloittanut ravintola Mo Café ja samassa kaupunginosassa aloittanut olutravintolaketju Bierhaus. Sen baareja löytyy nyt Malmin lisäksi Triplasta ja ydinkeskustasta.

Espoon Otaniemessä suosituksi noussut Fat Lizard -ravintola ei ole vielä laajentanut keskustaan, mutta toinen toimipiste on tulossa Herttonimeen rakennettavaan ostoskeskukseen. Fat Lizardin taustalla ovat Andy Solomon ja Topi Keskisarja, jotka perustivat myös herttoniemeläisen Treffin.

Helsingin kaupungin tutkijan Pekka Mustosen mukaan uudet kauppakeskukset ovat tällä hetkellä toinen kohde, mihin ravintolat haluavat laajentaa keskustan lisäksi.

Keskustan kovassa kilpailussa lähiöstä tutuksi tulleen ravintolan valttina on maine. Sillä erottuu joukosta ja saa hyödynnettyä jo valmista asiakaskuntaa.

Menestys vei Mo Cafén Malmilta Kamppiin

Ravintoloitsija Hicham Daoussi poukkoilee kauppakeskus Redissä pienen buffet-linjaston puolelta toiselle. Tarjoiluvatien järjestys ja salaattipihtien asento muuttuu nopeasti, kun hän säätää esillepanoa perfektionistin elkein.

Daoussi tuli tunnetuksi Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan makuja yhdistelevästä Sandrosta, joka on levinnyt Helsingin Kalliosta usean ravintolan ketjuksi. Hän on myös yksi marokkolaishenkisen Mo Café -ravintolan perustajista.

Huippusuositun Mo Cafén Malmin ravintola suljettiin jo aiemmin ja Annankadun tilat ovat remontissa, joten konseptia koitetaan nyt laajentaa ruokakaupoissa mukaan myytävään ruokaan.

Alkuperäinen Mo Café -ravintola tuli niin suosituksi Malmilla ja syttyi kipinä siirtyä keskustaan Annankadulle.

– Oli tarpeeksi asiakkaita, jotka vaativat meitä siirtymään parempaan sijaintiin. Halusimme tavoittaa nämä ihmiset entistä paremmin,Daoussi kertoo.

Ravintolan suosioon Malmilla tuntuu olevat hyvin samat syyt, kuin Capperin suosioon Oulunkylässä: Lähiökin ansaitsi laadukkaan kahvilaravintolan.

Alkuperäisestä sijainnista ei haluta luopua

Niin Mo Cafén kuin Capperinkin juuret lähiöissä ovat edelleen perustajilleen tärkeitä.

– Haluamme ehdottomasti avata uuden ravintolan aikanaan myös Malmille. Sitä on toivottu meiltä enemmän kuin mitään muuta, Daoussi hehkuttaa.

Capperi toimii edelleen Oulunkylässä, eikä halua siirtyä tiloista pois. “Ogeli” tulee ravintolapäällikkö Papaiannin mukaan aina olemaan se alkuperäinen Capperi.

Aiheesta voi keskustella tiistaina 12.11.2019 kello 21:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Ruokahifistelijät hehkuttavat nyt lähiöravintoloita – Nautinnot löytyvät omilta kulmilta

Syyrialaista ruokaa, irakilainen parturi ja imut vesipiipusta – Kontulan ostoskeskus elää monikulttuurista nousukautta

Yksi reilun 1,8 miljoonan euron osuus Siilinjärven elokuisesta ennätyssuuresta Eurojackpot-voitosta on yhä lunastamatta, Veikkaus tiedottaa.

Veikkauksen viestintäpäällikön Tomi Auremaan mukaan kyseinen voittaja tavoitettiin tuoreeltaan ja hänelle kerrottiin voitonmaksuun liittyvistä yksityiskohdista. Voitto pitää lunastaa henkilökohtaisesti Veikkauksen pääkonttorilta Helsingin Pohjois-Haagasta.

– Voitto vanhenee vuodessa arvontapäivästä laskien, joten onhan tässä toki vielä aikaa. Silti tämä nostaa esiin kysymysmerkkejä, Auremaa sanoo peliyhtiön tiedotteessa.

Voittajaa on Auremaan mukaan yritetty tavoittaa useita kertoja viimeisen kuukauden aikana. Hän ei ole kuitenkaan vastannut yhteydenottoihin.

Siilinjärven keskustassa Pohjois-Savossa sijaitsevassa supermarketissa pelattiin elokuussa Eurojackpotin kimppapeli, jolla voitettiin 92 miljoonaa euroa.

Lue lisää:

Eurojackpotin ennätyspottia juhlitaan Siilinjärvellä iloisissa tunnelmissa

Tieto 50 uudesta lottomiljonääristä sai siilinjärveläiset uteliaiksi – "Johan siinä nyt riittää makkaraa leivän päälle tuossakin"

Lasten hoito kotona näkyy naisen rahapussissa vielä sittenkin, kun lapset ovat jo aikuisia.

Naisten eläkkeet ovat pienemmät kuin miehillä. Suureksi osaksi se johtuu naisten pienemmistä palkoista. Sen lisäksi naisen eläkettä kaventaa lasten hoitaminen kotona, muistuttaa STM:n tuore raportti.

Harva miettii pienen lapsen hoitoa järjestäessä omaa eläkettään, vaikka ehkä kannattaisi. Helppoa se ei ole, sillä kaikkea ei voi mitata rahassa, sanoo uraäitiverkosto Mothers in Businessin puheenjohtaja Annica Moore.

– Hoivatyö on ihanaa ja lapsi on parasta, mitä minulle on tapahtunut. Mutta kotonaolo kostautuu eläkkeessä, ja se vaikuttaa pitkään.

Siksi perhettä perustaessa täytyisikin joko neuvotella, miten sen tuomat kustannukset jaetaan, Moore sanoo.

Mitä suuremmat tulot, sitä suurempi kavennus eläkkeeseen

Mothers in Business -verkoston jäsenille tehdyssä epävirallisessa kyselyssä viidennes vastasi, ettei ollut tullut edes ajatelleeksi, että perhevapaa voisi kaventaa eläkettä.

Aluksi se ei sitä teekään. Eläke karttuu ansiosidonnaisella vanhempainpäivärahakaudella samaan tapaan kuin työssä ollessa. Päivärahaa saa noin kymmenen kuukauden ajan. Sen jälkeen moni vanhempi jää vielä kotiin lapsen kanssa ja saa kotihoidontukea.

Kotihoidon tuki on yleensä vanhempainpäivärahaa huomattavasti pienempi summa. Eläkettä se kerryttää saman verran kuin hieman yli 700 euron bruttopalkka. Mitä pidempään vanhempi on kotona, sitä enemmän eläkettä jää kertymättä.

Kotihoidon tukea saa, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Jos bruttotulot ovat 2 400 euroa kuukaudessa, kolme vuotta kotona lasta hoitaneen eläkekarttuma on vain noin puolet verrattuna siihen, että vanhempi olisi mennyt vanhempainpäivärahakauden jälkeen töihin, Sosiaali- ja terveysministeriön tuoreessa raportissa lasketaan.

Kotihoidon tuelle jääminen nakertaa eläkettä sitä enemmän, mitä suuremmat palkkatulot ovat.

Ennen vuotta 2005 perhevapaista kertyi eläkettä vielä huomattavasti vähemmän. Tämän paikkaamiseen pääministeri Antti Rinne (sd.) ehdotti viime viikolla naisten saamien pienimpien työeläkkeiden korottamista (HS). Ehdotus tyrmättiin pikaisesti (HS).

Rahapuhetta neuvolaan?

Yksi keino jakaa vanhemmuuden kustannuksia olisi pitää perhevapaat niin, että molemmat vanhemmat olisivat kotona yhtä pitkän ajan, Annica Moore neuvoo.

Se olisi nykyisessä perhevapaajärjestelmässä hyvin mahdollista, sillä vain pieni osa vapaista on jyvitetty äidille. Silti isät hoitavat lapsiaan huomattavasti äitejä vähemmän. Se näkyy erityisesti kotihoidontuessa, josta maksettiin viime vuonna 95 prosenttia naisille.

Isille korvamerkitystä hieman yli kahden kuukauden vapaasta käytetään keskimäärin vain vähän yli puolet. Vanhempainvapaasta, jota voisi käyttää kumpi vain, isien osuus on vain kolme prosenttia.

Kotihoidon tuen vaikutuksesta eläkkeeseen pitäisi puhua jo neuvolassa, Moore ehdottaa. Lisäksi Kelan sivuilla voisi olla myös esimerkkejä siitä, miten vanhempainvapaita voisi jakaa, hän sanoo.

Työttömälle tarjolla noidankehä

Valtaosa perheistä käyttää kotihoidon tukea enintään 12 kuukautta. Pitkiä kotihoidontukijaksoja käyttävät erityisesti vähemmän koulutetut naiset.

Erityisesti jos perheessä on monta alle kouluikäistä lasta ja vaihtoehtona on työttömän peruspäiväraha, kotihoidon tuki on taloudellisesti kannattava vaihtoehto. Näin muodostuu noidankehä, koska pitkä poissaolo töistä voi vaikeuttaa työnsaantia entisestään.

“Miehiltä voisi kysyä, koska jäät perhevapaalle”

Perhevapaita pitävät naiset, koska Suomessa äitejä pidetään edelleen isiä parempina lapsen hoitajina, STM:n raportissa todetaan. Kaavamaiset käsitykset miesten ja naisten rooleista ja tehtävistä tulevat jo varhaiskasvatuksesta, Annica Moore sanoo. Tytöt ja pojat saatetaan ohjata tekemään eri asioita. Toiset ovat reippaita, toiset kilttejä.

Myöskään miesten perhevapaat eivät vielä ole kaikilla työpaikoilla osa tavallista arkea. Työyhteisössä ei ole miehelle välttämättä esimerkkiä, vaan moni kotiin jäävä isä toimii pioneerina, Annica Moore sanoo. Tätä voisi parantaa esimerkiksi kiinnittämällä huomiota siihen, miten asioista puhutaan.

– Jos ylimmästä johdosta lähtien olisi kannustava ilmapiiri, ja kysyttäisiin että koska jäät perhevapaalle, eikä että jäätkö ylipäätään.

"Varhaiskasvatukseen enemmän resursseja"

Mothers in Business on kampanjoinut isälle suuremman osan perhevapaasta kiintiöivän uudistuksen puolesta. Isälle jyvitetty vapaa viestittäisi sitä, että isänkin paikka on kotona, opettelemassa arjen pyörittämistä, Moore sanoo.

Myös varhaiskasvatuksen laadulla on merkitystä. Moni vanhempi pelkää, ettei opettajien ja hoitajien aika riitä aivan pienen lapsen hoitamiseen.

– Tarvitaan rohkea perhevapaauudistus niin, että molemmat vanhemmat voivat olla yhtä pitkään lapsen kanssa kotona ja parannetaan varhaiskasvatusta niin, että alle yksivuotiaan voi huoletta viedä hoitoon, Moore vaatii.

Tasa-arvoisemmasta perhevapaiden jaosta hyötyisivät kaikki. Myös isän ja lapsen kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden takia olisi tärkeää, että isätkin olisivat kotona, Moore sanoo.

Lue lisää:

Naisten eläkkeet viidenneksen pienempiä kuin miesten eläkkeet – ero pienentynyt vain vähän

Kouvola on luisunut askeleen lähemmäksi kriisikuntamenettelyä. Näin arvioi konsultti ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä.

Syynä ovat Kouvolan kaupunginvaltuuston maanantaina tekemät päätökset kaupungin suurista säästöistä. Valtuuston päätökset tulevat 4,2 miljoonaa euroa kaupunginjohtaja Marita Toikan alkuperäistä esitystä kalliimmaksi.

Päätökset tulevat maksamaan seuraavina kolmena vuonna noin 1,8 miljoonaa euroa. Suurin, 1,1 miljoonan euron vuosittainen lovi syntyy siitä, että valtuusto ei hyväksynyt alkuperäisiä suunnitelmia koulujen lakkautuksista. Kouluja lakkautetaan aiottua vähemmän.

Valtuusto päätti myös, ettei Kuusankosken uimahallia lakkauteta. Uimahallin ylläpidosta aiheutuu puolen miljoonan euron vuosittaiset kustannukset. Loput kustannukset syntyvät yksityisteiden avustuksista, jotka päätettiin pitää ennallaan.

Kouvolan kaupunginvaltuusto kokousti miljoonaluokan säästöistä maanantaina yli puoleenyöhön asti.

Kriisikunnan asema lähenee

Valtuusto noudatti päätöksissään pitkälti kaupunginhallituksen linjauksia. Kaupunginhallitus puolestaan ei aiemmin taipunut suureen osaan kaupunginjohtaja Marita Toikan säästöesityksistä. Toikka ehdotti huomattavasti tuntuvampaa palveluverkon karsintaa.

Kouvolan kaupungin taloustilannetta selvittänyt konsultti ja hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä ei yllättynyt valtuuston päätöksistä.

– Olen temunnut niin paljon Kouvolan päättäjien kanssa viime aikoina, etten ole kauhean yllättynyt päätöksistä. Ne päätökset, jotka nyt jäivät tekemättä, siirtyvät tulevaisuuteen. Varsinkin nämä rakenneratkaisut ovat sellaisia, että ne odottavat aina uusia päätöksiä niin pitkään, kunnes ne loppupeleissä laitetaan täytäntöön, Laesterä sanoo.

Laesterän mukaan Kouvola voi valmiiksi alijäämäisen ratkaisun seurauksena päätyä kriisikuntien arviointimenettelyyn muutaman vuoden kuluttua.

– Kouvola on aika lähellä kriisikunnan arviointimenettelyä. Kouvolassa on ollut sellaista puhetta, että arviointimenettely ei koskisi suuria kaupunkeja eikä Kouvolaa. Kunta- ja omistajaohjausministeri Sirpa Paatero vahvisti viime viikolla, että jos kriteerit täyttyvät, Kouvola on samalla listalla kuin muutkin.

Kouvola on Suomen 11. suurin kaupunki, jossa asuu runsaat 80 000 ihmistä.

Kaupungin taloustilanne on huono. Taloutta pitäisi tasapainottaa 20 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden tulos on jäämässä 30 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Vielä tähän vuoteen lähdettäessä kaupungilla oli taseessaan noin 10 miljoonaa euroa ylijäämää, joka tämän vuoden tilinpäätöksessä tulee syödyksi.

Valtiovarainministeriön mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää tapauksessa, jossa kunnan talousluvut ovat olennaisesti ja toistuvasti koko maan vastaavia tunnuslukuja heikommat, ja jos talous on kahtena vuonna peräkkäin alittanut säädetyt raja-arvot.

Eero Laesterän mukaan arviointimenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että valtiovarainministeriön virkamiesten ja riippumattoman puheenjohtajan kanssa valmistellaan samantapaista säästöpakettia, kuin Kouvolassa on tälläkin hetkellä valmisteltu.

– Uskon, että nyt päättämättä jääneet asiat nousevat siinä vaiheessa uudelleen esille.

Kaupunginjohtaja pettyi

Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka pettyi valtuuston eilisiin päätöksiin.

– Sopeuttamistarve on vähintään 20 miljoonaa euroa, siitä ollaan yksimielisiä. Se tarkoittaa sitä, että meidän pitää tehdä töitä entistä voimallisemmin, ja miettiä uusia toimenpiteitä, millä sopeuttamistarve tullaan saavuttamaan.

Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden budjetista lopullisesti joulukuussa järjestettävässä talousarviovaltuustossa. Toikan mukaan kaupunginhallitus jatkaa työskentelyä ensi vuoden talousarvion valmistelun eteen.

Lisäksi kaupunki on nimennyt ohjausryhmän, joka ryhtyy tekemään toimenpide-esityksiä tuleville vuosille Eero Laesterän edustaman Perlacon Oy:n raportin pohjalta.

– Kyllä tässä työtä tehdään ihan jatkuvasti, Marita Toikka sanoo.

Kouluja kiinni, verotus tiukemmaksi

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina kiristää kuntalaisten verotusta ja lakkauttaa kouluja ensi vuodesta lähtien.

Tuloveroprosentti nousee ensi vuonna Kouvolassa puolella prosenttiyksiköllä 21,25:een.

Ummeljoen koulu menee kiinni ensi vuonna. Valkealan ja Elimäen lukiot lakkautetaan vuonna 2021, mutta uusia opiskelijoita ei oteta enää ensi vuonna. Tehtaanmäen koulu suljetaan, kun Inkeroisiin tulee uusi yhtenäiskoulu. Anjalaan ei rakenneta uutta koulua.

Kouvolan neljä omaa uimahallia jatkavat toimintaansa nykyisellään. Korian uimahallin sopimus irtisanotaan ensi vuoden loppuun mennessä. Myös jäähallien toiminta jatkuu.

Kouvolassa päätetään tänä vuonna vielä erikseen muun muassa kulttuurin ja liikunnan avustuksiin kohdistuvista säästöistä.

Esimerkiksi kultturilaitoksille vuosittain maksettaviin avustuksiin on esitetty 10 prosentin leikkauksia ensi vuodelle. Suurimmat summat nipistettäisiin Kouvolan Teatterin, Kymi Sinfoniettan sekä Pohjois-Kymen musiikkiopiston avustuksista.

Voit keskustella aiheesta artikkelin lopussa klo 22 saakka.

Merikarvialla viime vuonna neuloja elintarvikkeisiin kätkenyt mies on saanut ehdollisen vankeustuomion.

Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi merikarvialaisen, kuusikymppisen miehen kolmeksi kuukaudeksi ehdolliseen vankeuteen vaaran aiheuttamisesta ja varkaudesta.

Tuomittu mies varasti ompelukoneen neuloja merikarvialaisesta kaupasta ja piilotti niitä pullapitkoon, leipään ja makkarapötköön, jotka oli ehditty myydä asiakkaille. Makkarapötkön ostaja oli ehtinyt syödä osan tuotteesta, kun hän huomasi sen sisällä olleen neulan. Hän oli loukannut sormensa neulaan.

Tuomion mukaan teko on aiheuttanut konkreettista ja vakavaa vaaraa toisen hengelle tai terveydelle.

Neula voi nieltynä aiheuttaa tarvetta suorittaa leikkaustoimenpiteen, infektioriskejä ja tulehduksia.

Mies tunnusti teot

Tapaukset sattuivat Merikarvialla syksyllä 2018.

Mies piilotti ompelukoneen neuloja elintarvikkeisiin kahdessa kaupassa. Ensimmäinen neula löytyi pullapitkosta ja toinen leivästä.

Mies tunnusti teot. Hän ei osannut antaa teolleen järjellistä selitystä, vaan kertoi sen olleen hetken päähänpisto.

Aiheesta aiemmin:

Merikarvian ruokasabotaasista epäilty on tunnustanut: "Ei järjellistä syytä, hetken päähänpisto"

Merikarvian ruokasabotaasin tutkinnassa läpimurto – poliisi pidätti neulojen piilottamisesta epäillyn

Vaarallista ilkivaltaa Merikarvialla: Ompelukoneen neuloja työnnetty elintarvikkeisiin

Terroristijärjestö Isisin taistelijaksi epäilty Yhdysvaltain kansalainen on yhä jumissa Kreikan ja Turkin välisellä rajalla.

Turkki karkotti miehen maanantaina Kreikkaan, mutta Kreikan poliisi ilmoitti, ettei se suostu päästämään miestä maahan.

BBC:n mukaan mies vietti viime yön maiden välisellä militarisoidulla vyöhykkeellä, ei-kenenkään-maalla lähellä kreikkalaista Kastaniesin kaupunkia.

Turkkilaisviranomainen kertoi uutistoimisto AFP:lle, että epäilty Isis-taistelija ei halua joutua palautettavaksi Yhdysvaltoihin. Sen sijaan hän halusi päästä Kreikkaan. Se, miksi Turkki uskoi Kreikan vastaanottavan Yhdysvaltain kansalaisen, on yhä epäselvää.

Mies oli yhä tiistaina jumissa tieosuudella, joka erottaa Turkin ja Kreikan valtiot. Silminnäkijöiden mukaan hän yritti huudella toimittajille Turkin puolelle rajaa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan kommentoi yhdysvaltalaisen tilannetta tiistaina.

– Meitä ei kiinnosta, onko hän jumissa rajalla. Se, päästävätkö he (kreikkalaiset) hänet maahansa, ei ole meidän ongelmamme, sanoi Erdogan toimittajille.

Yhdysvaltain ulkoministeriön viranomainen kertoi AFP:lle, että ministeriö on tietoinen Turkin kiinniottamasta Yhdysvaltain kansalaisesta. Ministeriö ei kuitenkaan kommentoi asiaa enempää yksityisyyden säännöksiin vedoten.

Britannia poistanut kansalaisuuden yli sadalta

Turkin sisäministeriö kertoo, että maa on myös karkottanut yhden epäillyn tanskalaisen Isisin jäsenen. Tanskalaisviranomaiset kertoivat, että he pidättivät Tanskan kansalaisen, joka saapui Kööpenhaminaan. Saksa puolestaan kertoi, että Turkki olisi karkottanut yhden saksalaisen.

Turkki sanoo, että se on parhaillaan karkottamassa yli 20 Euroopan kansalaista takaisin kotimaihinsa. Heidän joukossaan on ainakin 11 ranskalaista, kaksi irlantilaista ja useita saksalaisia.

Turkki on syyttänyt jo pitkään länsimaita siitä, etteivät nämä ota vastuuta omien maidensa kansalaisista, jotka lähtivät aikoinaan vierastaistelijoiksi Isisin riveihin.

Saksa, Tanska ja Britannia ovat poistaneet kansalaisuuden lukuisilta Isisin riveihin taistelemaan lähteneiltä kansalaisiltaan. Britannia on BBC:n mukaan poistanut Britannian kansalaisuuden yli sadalta henkilöltä.

Turkki ilmoitti viime viikolla, että se aikoo lähettää hallussaan olevat ulkomaalaiset Isis-taistelijat kotimaihinsa. Presidentti Erdogan sanoi perjantaina, että Turkin vankiloissa on 1 201 Isis-vankia. Lisäksi Turkin Syyrian alueelle tekemässä sotilasoperaatiossa on otettu kiinni 287 vierastaistelijaa.

Lue myös:

Turkki sanoo aloittaneensa Isis-taistelijoiden palautukset

Tänään Minna Lahden aamu ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Hän oli valmistautumassa 6.-luokkalaisten ryhmäytymistunnille, kun pojille tuli riitaa välitunnilla ja Lahti hälytettiin apuun.

Äkillisestä suunnitelmien muutoksesta huolimatta työpäivän alku ei ollut mitenkään poikkeuksellinen – päinvastoin.

– Päivät vaihtelevat. Pidän koulun jokaiselle luokalle kerran viikossa oman tunnin. Mutta kun tulee tilanteita, joihin tarvitaan enemmän aikaa, hyppään apuun. Olen vähän sellainen joka paikan suhari, joka on siellä, missä tarvitaan, Lahti kuvailee työtään kangasalalaisen Ruutanan koulun kasvatusohjaajana.

Jos on huolia tai hankaluuksia, minun kanssani voi miettiä, mitä niille kannattaisi tehdä. Minna Lahti

Sillä aikaa, kun kasvatusohjaaja selvitteli riitaa poikien kanssa, muu luokka pystyi jatkamaan oppituntiaan opettajansa kanssa. Lahden tunnille tulleet oppilaatkaan eivät joutuneet heitteille, vaan oma opettaja veti heidän tuntinsa.

Riidan setvimiseen ja sopimiseen meni pari tuntia, mutta sen jälkeen asia oli pois päiväjärjestyksestä.

– Tässä koulussa ei ketään leimata kiusaajaksi. Haluan opettaa lapsille, että kun asiat selvitetään eikä lähdetä etsimään syyllisiä, päästään helpommin eteenpäin, Lahti kertoo.

Opettamiseen jää nyt enemmän aikaa

Ruutanan koulussa on 330 oppilasta esikoululaisista 6.-luokkalaisiin. Lahti siirtyi Ruutanaan syksyllä 2018, ja nyt rehtori Tarja Eskelinen ihmettelee, miten koulussa sitä ennen oikein pärjättiin.

– Aikaisemmin opettajat ja erityisopettajat ratkoivat riitatilanteita sekä tunnevaikeuksiin ja käyttäytymisen liittyviä pulmia. Nyt he voivat keskittyä opettamiseen ja oppimisen ongelmiin. Minnan eli Mimmun ryhmäytymistunneilla harjoitellaan sosiaalisia- ja tunnetaitoja, jotka ovat todella tärkeitä. Minä saan apua häneltä hankalissa tilanteissa, joissa pitää olla yhteydessä sosiaalitoimeen tai vanhempiin, Eskelinen sanoo.

– Ihan ehdottomasti tällaista roolia tarvitaan nykykoulussa!

Varsinaisia kasvatusohjaajia ei Suomessa kuitenkaan montaa ole. Minna Lahti sai tänä syksynä kollegan, kun Pikkolan yläkouluun palkattiin Kangasalan toinen kasvatusohjaaja. Varkaudessa kasvatusohjaajia on neljä, ja ainakin Ilomantsissa ja Jyväskylässä on muutama.

Joissain kunnissa samantyyppistä työtä tekevät koulusosionomit – esimerkiksi Tampereella työnkuvaa on kehitetty kaupungin ja Tampereen ammattikorkeakoulun Tiimikoulu-hankkeessa.

Lisäksi eri puolilla Suomea kouluihin on palkattu nuorisotyöntekijöitä, psykiatrisia erikoissairaanhoitajia ja sosiaalityöntekijöitä. Vaikka roolit ovat jäsentymättömiä, näyttää selvästi siltä, että kouluissa on tarvetta aikuisille, sanoo opetus- ja kulttuuritoimesta vastaava johtaja Esko Lukkarinen Lounais-Suomen aluehallintovirastosta.

– Perusopetuslaki määrittelee, että opetuksen järjestäjällä tulee olla riittävä määrä opettajan virkoja tai työsopimussuhteisia opettajia. Sen lisäksi voi olla tuntiopettajia, koulunkäyntiavustajia ja muuta henkilöstöä. Tätä muuta henkilöstöä ei ole missään sen tarkemmin määritelty.

Lukkarisen mielestä kasvatusohjaaja tai vastaava voisi olla hyvä apu monessa koulussa. Työnjako ja roolit pitää kuitenkin tehdä selviksi sekä koulun henkilökunnalle että oppilaiden vanhemmille.

– Olen itse aina korostanut, että opettajan työhön kuuluu opettamisen lisäksi myös kasvattaminen. Mutta jos järkevällä työnjaolla voidaan hoitaa asioita ja vähentää opettajien työtaakkaa, niin se on hyvä.

Oma idea vei uuteen työhön

Kotikunnassaan Kangasalla Minna Lahti on pitkään ainoa kasvatusohjaaja, ja hän on luonut tehtävän ihan itse.

– Törmäsin opintovapaalla Heikki Mujusen opinnäytetyöhön, jossa tutkittiin, miten sosionomi voi tukea kouluyhteisöä. Innostuin asiasta valtavasti ja ajattelin, että tämä on minun juttuni, hän kertoo.

Vaikka oppilas ei halua kertoa hankalaa asiaa opettajalle, Mimmulle hän saattaa kertoa. Tarja Eskelinen

Syksyllä 2011 Lahti palasi vapaalta koulunkäynnin ohjaajaksi entiselle työpaikalleen Kangasalan Suoraman kouluun. Hän sai luvan kehittää uutta tehtävää työnsä rinnalla, ja kahden vuoden kuluttua kasvatusohjaajan tehtävä vakinaistettiin.

Oman työn kehittämisen ohella syntyi myös opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakouluun, josta Lahti valmistui sosionomiksi (YAMK) vuonna 2017.

Jo pelkkä läsnäolo riittää

Kun Minna Lahti kulkee Ruutanan koulun pihassa, eskarien puolelta kuuluu "Mimmuu!" ja sitten vilkutellaan puolin ja toisin. Joku isommista käy antamassa läpyt ja toinen tulee kysymään, saako halata. Se sopii Lahdelle aina.

– Mimmua on helppo lähestyä. Vaikka oppilas ei halua kertoa hankalaa asiaa opettajalle, Mimmulle hän saattaa kertoa. Hän on sellainen luottopakki meidän koululla, rehtori Tarja Eskelinen kertoo.

Lahti pitää huolen siitä, että häntä voi tulla nykäisemään hihasta koska vaan. Hänellä on aina aikaa kuunnella.

– Jos on huolia tai hankaluuksia, minun kanssani voi miettiä, mitä niille kannattaisi tehdä. Minä en tee asioita lasten puolesta, vaan olen rinnalla kulkija, ohjaaja ja tukija, Lahti kertoo.

Lahti huomaa myös, jos joku on yksin välitunnilla. Hän käy kysymässä, onko yksinolo oma valinta vai onko siihen jokin muu syy.

– Jos lapsi tuntee, että hänet on rajattu ulos leikistä, olen tukena. Jos hän vain haluaa olla hetken yksin, kunnioitan sitä ja annan hänen olla itsekseen. Mutta seurailen tietenkin sivusilmällä, kauanko se jatkuu.

Lahti uskoo, että kasvatusohjaaja pystyy huomaamaan lapset, jotka ovat vaarassa lipsahtaa sivuraiteille. Hän pystyy myös vaikuttamaan siihen, ettei kukaan syrjäydy.

– Joskus pelkkä läsnäolo lapselle riittää ja auttaa korjaamaan suuntaa. Se on aika pieni satsaus siihen, että saadaan hyvinvoivia lapsia.

Lue myös:

Opiskelijat tarvitsevat tukea elämänhallinnassa – nuoriso-ohjaaja auttaa jatkamaan ammattikoulun loppuun

"Mehän ollaan päivät täällä koulussa" – Nuorisotyö siirtyy yhä enemmän kouluihin

Psykiatrisilla hoitajilla riittää töitä Turun kouluissa – “Vastaanotolle tullaan pääasiassa mielialan ja ahdistuneisuuden vuoksi”

Opettajien aika alkoi mennä muuhun kuin opettamiseen – pikkukunta palkkasi psykiatrisen sairaanhoitajan ja psykologin pysyvästi koululle

SDP:n valtuustoryhmä toivoo märäaikaisesti erotetun kaupunginvaltuutettu Abdirahim ”Husu” Husseinin jättävän myös lautakuntapaikkansa ensi vuoden kesäkuun loppuun saakka. Hussein on jäsenenä Helsingin kasvatus- ja koulutuslautakunnassa.

– Toivomme hänen jättävän paikkansa varajäsenelle. Toivomme myös, että hän tämän erottamisen aikana kykenee toimimaan niin, että hänellä olisi mahdollisuus palata ryhmään ja toimia sen jäsenenä jatkossa, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma.

Yle on kysynyt myös taksi-tviiteistä alkunsa saaneen kohun keskelle joutuneen Husseinin näkemystä lautakuntatyöskentelystä, mutta hän ei ole vastannut.

Tapauksena tämä on valitettavan poikkeuksellinen ja työllistävä. Helsingin Taksin toimitusjohtaja Jari Kantonen

Heinäluoma painottaa, että kaikki valtuutetut toimivat äänestäjiltä saadun luottamuksen varassa. Hän kokee, että Husseinin tapauksessa luottamusta on rikottu.

– Varmasti jokainen ymmärtää, että tämmöinen valtuustoryhmästä määräajaksi erottaminen on poikkeuksellista. Siihen ei ryhdytä kevyin perustein, vaan kyllä silloin on vakavat perusteet sekä luottamuksen menettämisen että väärin toimimisen osalta, Heinäluoma kommentoi.

Heinäluoma kuitenkin toivoo, että Hussein pystyy nyt rakentamaan luottamusta uudelleen.

Helsingin Taksi: Poliisi on tiedustellut tapauksesta

Hussein työskentelee myös taksinkuljettajana. Hän tviittasi 3.11., että pyysi matkustajaa poistumaan, kun tämä oli solvannut häntä rasistisesti. Myöhemmin Hussein myönsi valehdelleensa ainakin osittain taksimatkan kulusta.

Helsingin Taksin autoissa on kamerat, jotka tallentavat taksimatkoja turvallisuussyistä. Laki salli menettelyn jo vuonna 2002.

Helsingin Taksin toimitusjohtajan Jari Kantosen mukaan poliisi on ollut häneen yhteydessä liittyen Husseinin kohutun taksimatkan videotallenteisiin. Niistä voitaisiin mahdollisesti todentaa, mitä matkan aikana on todella tapahtunut.

– Kysely on tullut poliisilta, mutta odotamme vielä mahdollista kirjallista pyyntöä videoista, Kantonen sanoo.

Sanktioita voi olla monenlaisia

Helsingin Taksin laatutoimikunta käsittelee Husseinin tapausta ensi maanantaina. Mahdolliset seuraamusvaihtoehdot ovat laajat: tapauksesta ei koidu seuraamuksia lainkaan, annetaan huomautus, mahdollinen määräaikainen ajovälityskielto, joka voi olla esimerkiksi 30 tai 60 vuorokautta tai kuljettaja suljetaan kokonaan pois ajovälityksesestä.

Toimitusjohtaja ei halua ennakoida mahdollista sanktiota etukäteen. Jokainen kuljettaja tekee palvelusopimuksen yrityksen kanssa eli sitoutuu tiettyyn tapaan toimia.

– Päätös on laatutoimikunnan käsissä, Kantonen sanoo.

Kantonen kuitenkin myöntää, että puolitoista viikkoa jatkunut julkisuus asian ympärillä ei ole ollut toivottavaa.

– Tapauksena tämä on valitettavan poikkeuksellinen ja työllistävä. Olemme saaneet tämän vuoksi lokaa niskaan, mutta myös kannustavaa palautetta. Myönteistä palautetta olemme saaneet siitä, että asiaa on selvietty yrityksessämme.

Kantosen mukaan tapaus on ainutlaatuinen.

– Tämän tapauksen kaltaista ei ole tapahtunut aiemmin.

Tapauksen vuoksi muille maahanmuuttajataustaille kuljettajille ei ole aiheutunut ongelmia.

– Ei sellaisia ole raportoitu, ja toivottavasti ei tulekaan, Kantonen sanoo.

Kantonen toivoo prosessin pikaista selviämistä ja toteaa yrityksen antavan kaiken viranomaisten tarvitseman tuen tutkintaan.

Lue myös:

SDP:n valtuustoryhmä erottaa Abdirahim "Husu" Husseinin – syinä valehtelu ja luottamuspula

Kaupunginvaltuutettu Abdirahim "Husu" Hussein tunnusti valehdelleensa ja pyytää nyt anteeksi – SDP:n valtuustoryhmä keskustelee asiasta lähipäivinä

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus on tuominnut miehen naapurinsa lapsen pahoinpitelystä 20 päiväsakkoon. Oikeus katsoi, että mies oli syyllistynyt 11-vuotiaan tytön pahoinpitelyyn.

Tapahtumat saivat alkunsa kesäkuussa 2018, kun lapset olivat pelaamassa palloa kotinsa pihalla. Naapurissa asuva mies koki lasten leikkimisen häiritsevän hänen omien lastensa nukkumista ja hänen omaa kotirauhaansa. Hän huusi lapsille parvekkeeltaan ja kehotti lopettamaan pallolla leikkimisen.

Lapset pelasivat pallolla illalla noin puoli kahdeksan aikaan. Hiljaisuus kyseisessä taloyhtiössä alkaa iltakymmeneltä.

On tyypillisempää, että lapsi altistuu lähellä omaa ikäänsä olevien muiden lasten väkivallalle, tai kokee väkivaltaa omissa perhesuhteissaan. Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtaja Miia Pitkänen

Alaikäinen lapsi oli kertonut huutajalle kellonajasta ja siitä, että pihalla sai vielä leikkiä. Tilanteesta suuttunut naapuri oli tullut ulos, tarttunut 11-vuotiasta tyttöä käsivarresta voimakkaasti vetäen ja lyönyt häntä kerran ylävatsaan. Lapsen mukaan lyönti oli aiheuttanut kipua.

Tuomion saanut mies on itse kiistänyt syyllistyneensä rikokseen. Miehen mukaan hän pyysi tyttöä antamaan pallon itselleen. Kun tämä ei totellut, mies kertoi lyöneensä avokämmenellä palloa, joka putosi maahan. Mies väitti, että hän ei koskenut lapseen, eikä halunnut satuttaa tätä.

Oikeus kuitenkin katsoi tytön, hänen isänsä ja silminnäkijän todistusten perusteella miehen syyllistyneen pahoinpitelyyn.

Tuomitulla ei ole aiempaa rikostaustaa. Hänelle määrättiin päiväsakkoa kuusi euroa vuorokaudelta eli yhteensä 120 euroa. Lisäksi mies määrättiin korvaamaan valtiolle 80 euron rikosuhrimaksun ja todistelukuluja vajaat 104 euroa.

Tuomiosta tulee lainvoimainen, jos siitä ei tehdä valituksia määräajassa.

Lastensuojelun Keskusliitto pitää tapausta harvinaisena

Lastensuojelun Keskusliiton ohjelmajohtajan Miia Pitkäsen mukaan tapaus on poikkeuksellinen, sillä yleensä lapsia pahoinpitelevät lasten omat lähiaikuiset tai lähelle oman ikäiset toiset lapset.

– Yhteydenottojen ja tutkimusten kertoman valossa on tyypillisempää, että lapsi altistuu lähellä omaa ikäänsä olevien muiden lasten väkivallalle, tai kokee väkivaltaa omissa perhesuhteissaan. Suoraan meidän tietoomme ei ole tullut tämän kaltaisia tapauksia, joissa lapselle vieras tai kokonaan perheen ulkopuolinen aikuinen tekee väkivaltaa, Pitkänen sanoo.

• Mielenosoittajat kokoontuivat Ilmalassa tänään puolen päivän jälkeen. Sen jälkeen he siirtyivät kohti Postin pääkonttoria.
• Lakon taustalla on kiista työehtoshoppailusta eli pakettilajittelijoiden siirtämisestä halvemman työehtosopimuksen piiriin.

• PAUn ja Paltan edustajat tapaavat toisensa seuraavan kerran valtakunnansovittelijan johdolla huomenna. Neuvottelutilannetta arvioidaan vaikeaksi.

Arviolta 200 postilaista on kokoontunut Helsingin Ilmalaan osoittamaan mieltään postilakon toisena päivänä. He lähtivät letkana kävelemään kohti Postin pääkonttoria yhden maissa iltapäivällä.

Mielenosoittajat solvasivat kävellessään lakkorikkureita eli lakosta luistavia työntekijöitä.

Postin pääkonttorilla mielenosoittajia olivat vastassa vartijat. Mielenilmaus sujui kireästä tunnelmasta huolimatta rauhallisesti.

Megafoniin puhuneet postilaiset syyttivät Postia siitä, että johdon korkeat palkat maksetaan työntekijöiden selkänahasta.

Mielenilmaukseen on saapunut Posti- ja logistiikka-alan unionin (PAU) aktiiveja eri puolilta Suomea.

– Haikein mielin olemme lakossa. Postin henkilöstöpolitiikka on suoraan sanottuna syvältä. Me olemme katkeria ja vihaisia, sanoo Pirkanmaan pääluottamusmies Leo Harra.

Työehtoshoppailu suututti postilaiset

Lakon taustalla on kiista työehtoshoppailusta. Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) ei ole hyväksynyt Postin päätöstä vaihtaa noin 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin marraskuun alusta alkaen.

Harran mukaan päätavoitteena on nyt saada nämä 700 lajittelijaa PAU:n työehtosopimuksen piiriin.

– Lakko ei ole tavoite, vaan keino. Ja tämä on meidän viimeinen toivomme, sanoo Harra.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ilmailualan Unioni IAU ovat ilmoittaneet mahdollisista tukilakoista.

"Ennen olin omasta työpaikastani ylpeä, nykyään en enää"

Pohjois-Karjalan pääluottamusmies Jari Kontkanen on valmis lakkoilemaan vaikka ensi vuoden puolelle asti, jos ratkaisua ei löydy.

– Olemme alakuloisia lakosta, mutta olemme hyvän asian puolesta, sanoo Kontkanen, joka kustansi itse lakkomatkansa Joensuusta Helsinkiin.

Postityöntekijä Jaana Lintunen saapui mielenilmaukseen Liedosta Varsinais-Suomesta. Hän on ollut Postin palveluksessa parikymmentä vuotta.

– Ennen olin omasta työpaikastani ylpeä, nykyään en enää. Koko ajan kiristetään. Enää ei pystytä Postissa palvelemaan asiakasta niin kuin ennen, sanoo Lintunen.

Lintunen on huolissaan aikeista laskea postilaisten palkkoja, jos heidät siirretään halvemman työehtosopimuksen piiriin. Hänen mukaansa palkalla ei enää eläisi.

– Luulin, että jäisin tästä työstä eläkkeelle, mutta huonolta näyttää, sanoo Lintunen totisena.

Lue lisää:

JHL:n tukilakko pysäyttää tavarajunien huollon ja työt ratapihoilla ensi viikolla

Vuokratyövoiman käyttö Postissa lakon aikan on noussut jälleen esiin. Posti ja logistiikka-alan unionin PAU:n Keski-Suomen osaston puheenjohtaja Marko Hytönen arvioi, että pelkästään Jyväskylän jakelukeskuksessa on 15-20 SOL Henkilöstöpalvelujen vuokratyöntekijää.

– Vaikuttaa siltä, että työnantaja on varautunut lakkoon kouluttamalla vuokratyöläisiä, mutta sitä on vaikea näyttää toteen, Hytönen sanoo.

SOL Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtajan Juhana Olkkolan mukaan Postilla ei ole SOL:in kautta vuokratyöntekijöitä PAU:n työehtosopimuksella.

– Palvelemme asiakkaita muilla työehtosopimuksilla, Olkkola sanoo.

Palvelualan työnantajat Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto kiisti jo eilen, että Posti olisi murtamassa lakkoa vuokratyöläisillä.

– Ei todellakaan. Posti on jo ajat sitten ilmoittanut vuokratyöresurssin määrän PAU:n luottamusmiehille, eikä ilmoitettuja määriä ole tarkoitus lakon vuoksi ylittää, hän sanoi Ylelle.

SOL Henkilöstöpalvelut sai syksyllä 2015 Henkilöstöpalveluyritysten liitolta huomautuksen valmiudesta vuokrata työvoimaa Postille lakonalaisiin töihin, vaikka työkiistan toinen osapuoli vastusti sitä. Tämä olisi ollut vastoin Henkilöstöpalveluyritysten liiton sääntöjä.

SOL Henkilöstöpalvelut olisi saatettu jopa erottaa liitosta, mutta Posti päätti tuolloin olla käyttämättä vuokratyövoimaa, joten sääntörikkomusta ei loppujen lopuksi tapahtunut. SOL Henkilöstöpalvelut on sittemmin itse eronnut Henkilöstöpalveluyritysten liitosta, ja liittynyt Paltaan.

SOL Henkilöstöpalveluista ei kerrota kuinka paljon Postilla mahdollisesti on vuokratyöläisiä SOL:in kautta, ja millä työehtosopimuksilla.

Postista vuokratyön käyttöä on perusteltu muun muassa pakettien määrän kasvulla ja työntekijöiden sairauslomilla.

– Alalla on jo muutaman vuoden ollut massiivisia irtisanomisia. Kun tuhat ihmistä pistetään pihalle, jollain heidät pitää korvata, kun omia vararesursseja ei ole, sanoo Hytönen.

Postin lakon syynä on se, että Posti haluaa siirtää työntekijöitään toisen, halvemman työehtosopimuksen piiriin. PAU:n mukaan siirto heikentäisi noin 700 ihmisen palkkoja ja työehtoja.

– Jos palkat putoavat niin paljon, alalle tulee paljon työpaikkoja auki. Olen ollut yli 30 vuotta töissä, ja luulenpa, että me pitkäaikaiset työntekijät lähdemme siinä tapauksessa nostelemaan tästä talosta, Hytönen sanoo.

Hytösen mukaan vuokratyöläiset saavat samaa PAU:n neuvottelemaa palkkaa kuin muutkin Postin työntekijät tällä hetkellä.

Lue myös: Postin lakko alkoi – kirjeet jäävät jakamatta, pakettien jaossa muutaman päivän viiveitä, laskujen eräpäivät joustavat

Postityöntekijät ilmoittivat uusista työtaistelutoimista: Maanantaina alkava lakko uhkaa pidentyä neliviikkoiseksi

85,9 prosenttia suomalainen, 12,9 prosenttia irlantilanen, skottilainen ja walesilainen sekä 1,2 prosenttia mesoamerikkalainen ja andilainen. Puhelimen näytölle ilmestyy yksi kerrallaan lukuja, jotka kertovat ystäväni etnisestä taustasta.

Etnisyyttä arvioivia DNA-testejä myydään enemmän kuin koskaan. Eikä ihme. Tuloksia on hauska katsoa. Lisäksi voi saada uusia sukulaisia niin läheltä kuin kaukaakin. Suomalaisista noin 30 000 on lähettänyt eri kaupallisille yrityksille DNA-näytteensä.

Mutta mitä tietoa testit lopulta tarjoavat ja onko saamani tieto sen arvoista, että omat geenitietoni saatetaan kaupata eteenpäin? Asiaa pohditaan yllä olevassa videossa bioetiikan tutkija Heikki Saxénin ja geneettisen sukututkimuksen asiantuntija Marja Pirttivaaran kanssa.

Oletko tehnyt DNA-testin ja onko siitä ollut hyötyä? Katso video ja keskustele alla tai laita viestiä instagramissa @marjuttuulikki. Olen mukana keskustelussa klo 17.00 saakka. Saxénin ja Pirttivaaran lisäksi videota varten on haastateltu THL:n tutkimusprofessori Helena Kääriäistä sekä geneettisen epidemiologian dosentti Teppo Variloa.

Päiväkodista tuli sähköpostia otsikolla HUOMIO! TÄRKEÄÄ! KRIISITAPAAMINEN – KAIKKIEN ON OSALLISTUTTAVA!

Kun otsikko kirjoitetaan kapitaaleilla ja huutomerkeillä, on selvää, ettei aiheena ole täit ja enterorokkoepidemia. Päiväkoti oli kohdannut berliiniläisen perusongelman: vuokrankorotuksen, johon ei ole enää varaa. On etsittävä uudet tilat.

Muurin murtumisen jälkeen Berliinin vuokrat pysyivät pitkään edullisina. Viimeisen kymmenen vuoden aikana vuokrat ovat nousseet huimasti. Vuokrat ovat kallistuneet vuoteen 2008 verrattuna yli sata prosenttia eli hinnat ovat käytännössä kaksinkertaistuneet.

Syy on selvä. Berliiniin on muuttanut viimeisen vuosikymmenen aikana 400 000 uutta asukasta. Väkiluku alkaa lähennellä 3,8 miljoonaa. Rakentaminen ei ole pysynyt tahdissa.

Lue myös: Vuoden jono päiväkotiin ja pelkona parkkipaikkasynnytys – Berliinin vauvabuumissa loppuvat sekä kätilöt että hoitopaikat

Aiemmin poliittisena ja kulttuuripääkaupunkina tunnettu Berliini houkuttelee nyt teknologiafirmoja ja erityisesti nousevia start up -yrittäjiä. Muutos tuo mukanaan it-alan nomadeja ja muita hyvätuloisia, joilla on varaa uusiin, korkeisiin vuokriin.

Pelkona on, että Berliini on muiden suurkaupunkien tavoin karkaamassa liian kalliiksi pienituloisille.

Kyse ei ole vain vuokrista. Berliinin koko luonne on murroksessa.

Rosoa ja rähjäisyyttä on aiempaa vähemmän ja kauppakeskuksia enemmän. Päiväkodin luona eräs vanhemmista puuskahti, että näihinkin tiloihin tulee tilalle varmaan taas yksi joogastudio, kun päiväkodilla ei ole niihin enää varaa. Lattekahvila on jo seinänaapurina.

Käynnissä on taistelu siitä, kenen Berliini voittaa.

Asun perheeni kanssa alueella, jossa tämä taistelu kaupunkitilasta on kirjaimellisesti taistelua. Naapuritalomme on yksi Berliinin vallatuista taloista, joissa majailee väkivaltaan valmiita vasemmistoaktivisteja.

Jälleen viikko sitten lauantaina kotimme yllä pörräsi poliisihelikopteri, kun mieltään osoittaneet vasemmistoradikaalit kivittivät poliisia ja tuhosivat autoja. Erityisesti kaupalliset yhteiskäyttöautot ja kalliit automerkit otettiin kohteeksi. Useita poliiseja loukkaantui.

Viesti on se, ettei Berliinistä haluta vain rikkaiden kaupunkia. Aktivistien mielestä vallatut kaupunkitilat pitäisi säilyttää vaurastumisesta huolimatta.

Vallatut talot ovat olleet osa Berliinin erityisyyttä, mutta lisääntynyt väkivalta koettelee naapuruston ja paikallispoliitikkojen kärsivällisyyttä. Kun keinona on väkivalta, taistelu vallattujen tilojen puolesta on kääntynyt itseään vastaan.

Samaan aikaan poliitikot ovat jo tehneet yhden radikaalin päätöksen, jolla yritetään turvata kohtuuhintainen asuminen Berliinissä. Viime kuussa kaupunki päätti jäädyttää vuokrat viideksi vuodeksi. Vuokralaiset ovat myös oikeutettuja vaatimaan vuokranalennuksia tietyin ehdoin.

Päätöstä on myös arvosteltu, sillä kriitikoiden mukaan vuokrien jäädytys voi vähentää rakentamista. Se saattaa osaltaan vaikeuttaa kohtuuhintaista asumista tulevaisuudessa.

Päiväkotiamme vuokrien jäädytys ei koske, sillä se on vuokralla liiketilassa. Koska kyse on vanhempainyhdistyksen pyörittämästä päiväkodista, on vanhempien asia päättää muutosta. Kalliimpaan vuokraan ei ole varaa, sillä päiväkodin rahoitus tulee kaupungilta.

Edessä on todennäköisesti muutto syrjään, pois keskeltä suosittua asuinaluetta.

Omat tunteeni asiasta ovat ristiriitaisia. Berliini ei olisi Berliini ilman uusien tulokkaiden katkeamatonta virtaa ja jatkuvaa muutosta. Mutta samalla olemme asuntopulaa pahentavia kaupunkiinmuuttajia ja osa kehitystä, joka pakottaa lapsemme päiväkodin muuttamaan.

Pietarsaaressa käsiteltiin tiistaina poikkeuksellista salametsästysjuttua. Syytettyinä on kolme miestä Pietarsaaren seudulta. Heitä syytetään yhteensä kymmenien rusakoiden, metsäkauriiden ja valkohäntäpeurojen ampumisesta pienoiskiväärillä.

Miehet ovat ampuneet myös jopa lähes tuhat kissaa kettutarha-alueilla. Osaan ampumisista oli tarhanomistajan lupa, mutta pienoiskivääriä ei olisi saanut käyttää. Tiedossa ei ole, kuinka monella tarhalla kissoja on ammuttu. Syyteoikeus on näiltä osin kuitenkin vanhentunut.

Kaikkiaan syytekohtia on kahdeksan, niistä kovin on syyte törkeästä metsästysrikoksesta, josta syytetään kahta vastaajaa kolmesta. Toinen pääsyytetyistä oli tekojen aikaan alaikäinen.

Miehet myöntävät teot pääosin. Törkeä metsästysrikos kiistetään. Kiistaa on myös esimerkiksi ammuttujen eläinten määrästä.

Syytetyt eivät halunneet puhua oikeudessa.

Suunniteltua vai ei

Ampumiset tapahtuivat autosta. Miehet tekivät yhteistyötä: yksi ajoi ja kun näkyviin tuli eläin, toinen miehistä sokaisi sitä valonheittimillä, toinen ampui.

Miehet ottivat osan eläimistä mukaan, mutta jättivät ison osan luontoon tarkistamatta, miten niille kävi. He myönsivät tutkinnassa myös haavoittaneensa eläimiä ja ampuneensa välillä ohi.

Osa ampumisista tapahtui lajien rauhoitusaikana.

Syyttäjä vaatii miehille 6–10 kuukauden ehdollisia vankeusrangaistuksia.

– Tämä ei ole metsästystä, vaan jotain ihan muuta, luonnehti aluesyyttäjä Marina Ek-Bäck.

Puolustuksen mukaan kyse ei ollut suunnitellusta metsästyksestä. Miehet ajelivat ympäriinsä öiseen aikaan, ja kun pellolla näkyi rusakko tai kauris, se ammuttiin.

– Suunnitelmallista metsästystä on se, että eläintä jahdataan ja ammutaan. Tämä on ollut nuorten miesten ajattelematonta toimintaa, luvalla sanoen äärimmäisen tyhmiä päähänpistoja, sanoo asianajaja Anne Mäkelä.

Hän sanoo edustamiensa kahden miehen ottavan vastuun teoistaan.

Hänen mukaansa törkeän rikoksen merkit eivät täyty: toiminta ei ollut erityisen raakaa tai julmaa tai suunnitelmallista. Taloudellista hyötyä ei tavoiteltu eikä riistaeläinten määrä ollut puolustuksen mukaan kovin suuri suhteessa alueen eläinten määrään.

Metsäkauriiden väheneminen ihmetytti

Tapahtumat alkoivat paljastua, kun alueen metsästäjät alkoivat ihmetellä metsäkauriiden vähenemistä. Yksi metsästäjistä löysi maastosta kuolleen metsäkauriin, jota ei ollut ammuttu metsästysaseella, vaan pienoiskiväärillä.

Poliisi taas näki partioidessaan pellolla eläimen, jota luuli ensin hirveksi. Sen jälkeen poliisit näkivät jonkun juoksevan autoon ja lähtivät perään kysymään, mitä oli tekeillä.

Sama partio pysäytti saman auton aamuyöllä matkalla takaisinpäin. Autossa olleiden hermostunut käytös laittoi hälytyskellot soimaan. Poliisi palasi niitylle ja löysi sieltä muun muassa verijälkiä.

Elokuun 2016 ja toukokuun 2017 välillä tapahtuneesta salametsästyksestä oli aluksi epäiltynä isompikin joukko, mutta syytteet luettiin lopulta kolmelle miehelle.

Metsästysseurat vaativat korvauksia

Miehet siis paitsi ampuivat, myös haavoittivat eläimiä ja jättivät niitä luontoon. Vestersundbyn metsästysseuran puheenjohtaja Staffan Rönnbacka kuvaili oikeudessa, kuinka vahingoittunut eläin käyttäytyy.

– Se juoksee, kunnes löytää sopivan paikan, johon asettua. Lievemmin haavoittunut etsii suojaisaa paikkaa, pahemmin vahingoittuneella ei ole välttämättä voimia valita paikkaa.

Oikeudessa käytiin keskustelua muun muassa siitä, miten salametsästys on vaikuttanut eläinten määrään ja onko metsästysseuroilla oikeus korvauksiin salakaadoista. Myös korvaukseen oikeuttavien eläinten määrästä oltiin eri mieltä.

Metsästysseurat vaativat miehiltä korvauksia, koska salametsästys on verottanut metsäkauriin kantoja. Puolustus taas vetosi arvioihin, joiden mukaan metsäkauriiden kanta on päinvastoin kasvussa.

Pietarsaaren metsästysseuran puheenjohtaja Juha Gustafsson sanoo, että metsäkaurishavainnot vähenivät viime vuonna hieman. Seura on ampunut yleensä yhden, korkeintaan kaksi kaurista vuodessa.

Seura on viime vuosina rauhoittanut metsäjäniksen nähdäkseen lumipeitteen tultua, onko metsästykselle edellytyksiä. Pari vuotta oli huonompia jänisvuosia, mutta tänä vuonna suunta näyttää olevan parempaan.

Biologi analysoi tapahtumia

Todistajana kuultu biologi Mattias Kanckos luonnehtii, että metsäkauriin kanta on ollut alueella hyvässä kasvussa. Lajin parissa ei ole esiintynyt esimerkiksi sairauksia.

Valkohäntäpeurakin on lisääntynyt, mutta ei yhtä vahvasti. Rannikko-Pohjanmaalla valkohäntäpeuroja on muutenkin paljon vähemmän kuin eteläisillä alueilla. Rusakkokanta taas vaihtelee välillä rajustikin, niitä vievät myös pedot ja sairaudet.

Metsästäjät alkoivat ihmetellä, miksi kanta ei kasva odotetusti ja miettiä mahdollisia selityksiä. Metsäkauriilla on pienehkö, rajoittunut kotialue. Eläimet muuttavat, jos niitä metsästetään voimallisesti tai ympäristö muuttuu rajusti. Toisaalta yhden yksilön ampuminen voi saada muut laumasta vaihtamaan aluetta.

– Esimerkiksi ruokailupaikoilla tapahtuneet ampumiset ovat opettaneet eläimille, että paikka ei ole turvallinen, sanoo Kanckos.

Kanckos pitää autosta ampumista ja valoilla sokaisemista epämetsästäjämäisenä käytöksenä sen lisäksi, että toiminta oli laitonta.

– Eläimelle ei anneta mahdollisuutta.

Tuomio jutussa annetaan marraskuun lopulla.

Lue lisää:

Nuoret miehet ampuivat eläimiä auton ikkunasta – syyttäjä vaatii ehdollista vankeutta poikkeuksellisessa salametsästysjutussa

Poikkeuksellisesta salametsästystapauksesta syytteet kolmelle: nuorten epäillään ampuneen eläimiä auton ikkunasta

Norjan uuden Kansallismuseon rakennustyömaalla on maksettu joillekin ulkomaalaisille työntekijöille selvästi muita työntekijöitä huonompaa palkkaa, esittää tilintarkastus- ja konsulttiyhtiö KPMG:n tekemä raportti.

Raportissa esitettyjen havaintojen perusteella suomalaisen pörssiyhtiön Caverionin kokonaan omistamien Norjan Caverionin ja Liettuan Caverionin käyttämille liettualaisille työntekijöille on maksettu alimmillaan 99 Norjan kruunun eli 9,80 euron tuntipalkkaa. Raportin teon aikaisilla valuuttakursseilla 99 kruunua oli 10,30 euroa.

Alakohtainen minimipalkka rakennusalalla on Norjassa alimmillaan 184,36 kruunua eli 18,27 euroa tunnissa.

Norjan Caverion huolehtii Oslon ydinkeskustaan nousevan uuden museorakennuksen ilmastointi-, sähkö- ja putkitöistä.

Palkat tarkastettiin pistokokein

Norjan valtion rakennusprojekteista vastaava valtionyhtiö Statsbygg tilasi KPMG:ltä raportin viime toukokuussa sen jälkeen, kun rakennusviranomaiset alkoivat epäillä rikkomuksia.

KPMG kävi läpi kolmen satunnaisesti valitun Liettuan Caverionille Oslossa työskentelevän työntekijän palkat kahden–kolmen kuukauden ajalta.

Pistokokeiden perusteella työntekijän tuntipalkka oli helmi–huhtikuussa 2019 alimmillaan 98,93 kruunua ja korkeimillaan 144,8 kruunua eli silloisella vaihtokurssilla 10,30–14,91 euroa.

KPMG toteaa raportissa johtopäätöksenään, että vaatimus Norjassa maksettavasta alakohtaisesta minimipalkasta ei ole täyttynyt

Palkanmaksu ei vastannut vuorolistojen työtunteja

Uuden Kansallismuseon rakennusprojektista vastaava Statsbygg solmi joulukuussa 2016 Norjan Caverionin kanssa sopimuksen vuosina 2017–2019 tehtävistä sähkö-, ilmastointi- ja putkiasennuksista.

KPMG:n raportin mukaan Norjan Caverion ei kuitenkaan informoinut alihankkijanaan toimivaa Liettuan Caverionia riittävästi Norjassa voimassa olevista vaatimuksista. Vaikka sopimus Liettuan Caverionin kanssa on tehty englanniksi, oli vaatimukset noudatettavista työehdoista esitetty alihankkijalle vain norjaksi.

Palkanlaskennan perusteina käytetyt työtunnit ovat KPMG:n pistokokeiden perusteella olleet vähäisemmät kuin vuorolistoissa näkyvät työtunnit. KPMG toteaa Caverionin katsovan, että tuntipalkassa pitäisi huomioida esimerkiksi työntekijöiden ruokailun arvo. Tällainen laskentamalli ei kuitenkaan vastaa Norjan vaatimuksia.

Pisin viikkotyöaika on raportin mukaan ollut yhdellä työntekijällä 64 tuntia. Raportissa huomautetaan, että 50 viikkotyötunnin ylityksistä pitäisi maksaa ylityökorvaus.

Raportissa todetaan, että lomarahojen kertyminen jää epäselväksi. Caverionin mukaan lomarahat maksetaan ensi vuonna Norjan lainsäädännön mukaisesti.

Norjan ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n mediayhtiön FriFagbevegelse-uutissivuston mukaan liettualaisten tilanteeseen kiinnitettiin ensimmäisen kerran huomiota jo helmikuussa.

Caverion: Epäkohdat korjataan, jos niitä löytyy

Norjan Caverion kiistää palkkojen polkemisen. Yhtiön julkaisemassa tiedotteessa sanotaan, että Liettuan Caverionilta saadun selvityksen mukaan liettualaisille olisi maksettu Norjan alakohtaista minimipalkkaa vastaava palkka. Yhtiön mukaan väitteet 99 kruunun tuntipalkasta eivät siis pitäisi paikkaansa.

Yhtiön mukaan erilaiset käsitykset palkasta johtuvat esimerkiksi siitä, huomioidaanko matkakustannukset, majoitus ja ruokailu osaksi palkkaa. Liettuan Caverion sanoo maksaneensa Norjaan lähettettyjen työntekijöiden matka-, asumis- ja ruokailukulut.

– Käsityksemme mukaan liettualaisille työntekijöillemme on maksettu täysin Norjan lakien mukainen korvaus työstään kyseisessä projektissa. Tutkimukset asiassa ovat vielä kesken ja olemme käynnistäneet asiasta myös omat tutkimuksemme yhdessä henkilöstöhallinnon ja luottamusmiesten kanssa, kommentoi Caverionin Norjan divisioonajohtaja Knut Gaaserud Yle Uutisille.

– Päivitämme tilannetta sen olennaisesti kehittyessä ja annamme lausuntomme tarkastuksen valmistuessa siihen ensin perehdyttyämme, Gaaserud jatkaa

Tiedotteessaan yhtiö kirjoittaa korjaavansa epäkohdat, jos niitä löytyy.

Norjan Caverion perustelee liettualaisten työntekijöiden käyttämistä Oslossa sillä, että uuden museon rakennustöihin tarvittiin nopeasti paljon työntekijöitä urakan viivästymisen ja aikapulan vuoksi.

Caverionin oman ilmoituksen mukaan yhtiöllä on yhteensä 15 000 työntekijää kymmenessä eri maassa. Norjassa työntekijöitä on noin 2 400. Yhtiön pääkonttori on Vantaalla. Yhtiö on listattu Helsingin pörssissä.

Norjan taideaarteita esittelevä suurmuseo

Norjan mediassa on aiemminkin raportoitu monista uuden museon rakennusprojektia vaivanneista ongelmista, kuten työntekijöiden ylipitkistä työajoista ja palkkojen polkemisesta.

Syksyllä 2020 avattava Norjan uusi Kansallismuseo korvaa vanhan Kansallisgallerian.

Uudessa museossa esitellään Norjan taidehistorian merkkiteoksia, kuten Edvard Munchin maalauksia.

Museon itsensä mukaan se on avautuessaan Pohjoismaiden suurin taidemuseo.

Täsmennetty 12.11. klo 14.02: 184,36 kruunua on alakohtainen minimipalkka rakennusalalla Norjassa.

Vaaleihin valmistautuvassa Britanniassa on noussut kuohunta, joka johtuu toistaiseksi salaisena pidetystä tiedusteluraportista. Raportin on laatinut parlamentin Tiedustelu- ja turvallisuusvaliokunta ja se koskee Venäjän vaikutusta Britannian politiikkaan.

Valiokunta on hyödyntänyt työssään Britannian tiedustelupalvelujen GCHQ:n, MI5:n ja MI6:n hankkimia tietoja.

Tiedusteluelimet ovat jo antaneet hyväksyntänsä julkistamiselle, mutta maan konservatiivihallitus on päättänyt lykätä sitä vaalien jälkeiseen aikaan. Hallituksen mukaan raportin julkistaminen edellyttää huolellista tarkistamista.

– On ehdottoman tavanomaista, että tämänkaltaisen raportin julkistaminen vaatii tarkkaa perehtymistä, joka saattaa viedä useita viikkoja, sanoi apulaisvaltiovarainministeri Rishi Sunak ITV-television haastattelussa.

Oppositiopuolueet ovat jo alkaneet syyttää hallitusta peittelystä. Myös valiokunnan mielestä raportti olisi valmis julkaistavaksi.

Vuotaneita tietoja

Raportista vuotaneet tiedot ovat erittäin huolestuttavia niin Britannian poliittisen järjestelmän kuin konservatiivipuolueen ja pääministeri Boris Johnsonin kannalta.

Raportista on kertonut muun muassa Business Insider -lehti, joka perustaa artikkelinsa osittain Sunday Times -lehden paljastuksiin.

Paljastusten mukaan konservatiivipuolue olisi saanut suuria lahjoituksia yhdeksältä venäläiseltä lahjoittajalta, joilla on myös läheiset yhteydet Kremliin.

Yksi lahjoittajista on lehden mukaan Alexander Temerko, joka työskennellyt Venäjän puolustusministeriön palveluksessa. Temerkon kerrotaan lahjoittaneen puolueelle 1,2 miljoonaa puntaa eli lähes 1,4 miljoonaa euroa seitsemän viime vuoden aikana. Temerko kehuskelee olevansa pääministeri Johnsonin ystävä.

Toinen lahjoittaja on Ljubov Tšernuhin, joka naimisissa Venäjän presidentin Vladimir Putinin entisen avustajan Vladimir Tšernuhinin kanssa.

Ljubov Tšernuhinin kerrotaan lahjoittaneen puolueelle 160 000 puntaa vastineeksi siitä, että hän saa pelata tennistä Boris Johnsonin ja puolueen entisen puheenjohtajan David Cameronin kanssa. Kaikkiaan hän on antoi puolueelle viime vuonna 450 000 puntaa.

Vaikka konservatiivipuolue on julkisesti pyrkinyt ottamaan etäisyyttä Venäjään Skripalien myrkytystapauksen jälkeen, se on ottanut vastaan entistä enemmän lahjoituksia, Business Insider kertoo.

Lokakuuhun päättyneellä 12 kuukauden jaksolla Venäjältä olisi tullut puolueelle lähes puoli miljoonaa puntaa. Edellisen vastaavan ajanjakson aikana lahjoitusten määrä oli alle 350 000 puntaa.

Johnsonin yksityiselämä?

Erityisen huolen puolueelle kerrotaan juontavan juurensa Johnsonin yksityiselämästä.

Entinen venäläinen vakooja Alexander Lebedev omistaa Britanniassa Independent- ja Evening Standard -lehdet. Hänen poikansa Jevgeni on useita kertoja vienyt Johnsonin Italian Perugiassa sijaitsevaan linnaansa viettämään huikeita juhlia, joista kertoo Open Democracy -sivusto.

Juhlien tapahtumien pelätään aiheuttavan turvallisuusriskin, sillä Johnson saattaa joutua kiristyksen kohteeksi, sivusto kertoo. Riskin on vahvistanut maan entisen hallituksen kabinettiministeri Sunday Times -lehdelle.

Turvallisuusraportissa mainitaan Business Insiderin mukaan myös Johnsonin pääavustaja Dominic Cummings, jolla sanotaan olleen epäilyttäviä yhteyksiä Venäjälle 1990-luvulla.

Oppositio ryöpyttää hallitusta

Britannian oppositio on heti ottanut raportin vaaliaseekseen. Maassa järjestetään EU-eron kannalta äärimmäisen tärkeät vaalit 12. joulukuuta.

Työväenpuolueen varjoulkoministeri Emily Thornberry sanoo, että päätös lykätä raportin julkaisemista on selkeästi "poliittisesti motivoitu". Hän uskoo, että raportin tietojen julkaiseminen "suistaisi konservatiivipuolueen vaalikampanjan raiteiltaan".

Asiaan on ottanut kantaa myös Yhdysvaltain entinen ulkoministeri Hillary Clinton, joka hävisi vaalit Donald Trumpille. Clintonin mukaan Venäjällä oli selkeästi osuutta vaalituloksessa ja on häpeällistä, ettei tietoja tästä julkaista.

– Ei ole epäilystäkään – tiedämme sen omasta maastamme, olemme nähneet sen Euroopassa, olemme nähneet sen täällä – etteikö Venäjä yrittäisi vaikuttaa läntisten demokratioiden politiikkaan. Ei meidän eduksemme, vaan omaksi edukseen, hän sanoi BBC:n haastattelussa.

Lääkäripulasta on puhuttu jo pitkään. Ongelma ei kuitenkaan ratkea vain lisäämällä lääkärien koulutuspaikkoja, sanoo Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Kati Myllymäki.

– On vähän outo ajatus, että yliopistoissa lisättäisiin lääkärien peruskoulutusta, kun meillä on erikoislääkäripula. Tarvitsemme spesialisteja lisää sekä perusterveydenhuoltoon että sairaaloiden erikoisaloille.

Ongelmana on, että erikoislääkäreistä on pulaa toisilla aloilla enemmän kuin toisilla.

– Meillä on aika hyvät ennusteet siitä, että esimerkiksi ortopedeja, plastiikkakirurgeja ja silmälääkäreitä valmistuu lähivuosina todella paljon. Sitten taas psykiatreja on erikoistumassa vähän, ja heitä on jäämässä runsaasti eläkkeelle.

Siksi Myllymäen mukaan Suomessa pitäisi olla tarkat suunnitelmat siitä, minkä alan erikoislääkäreitä tarvitaan tulevaisuudessa lisää. Hänestä koulutusta pitäisi painottaa näille aloille, eikä vain lääkärien peruskoulutukseen.

Erikoislääkäripula on myös maantieteellinen ongelma, sillä Lääkäriliiton tilastojen mukaan erikoissairaanhoidossa on vajausta lääkäreistä 2–24 prosentin välillä eri sairaanhoitopiireissä. Tilanne on hankala esimerkiksi Itä-Suomessa.

Mummolapalvelut ja hyvä työyhteisö houkuttelivat Joensuuhun

Yksi tapa rekrytoida erikoislääkäreitä muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle on kasvattaa heitä itse. Erikoistuessaan lääkärit liikkuvat työn perässä helpommin, ja saattavat kotoutua paikkakunnille niin hyvin, että jäävät lopulta sinne pysyvästi asumaan ja töihin.

Tämä on huomattu myös Pohjois-Karjalan keskussairaalassa, jossa Terhi Savolainen erikoistuu parhaillaan akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi.

Savolainen kertoo kolme syytä, jotka saivat hänet valitsemaan työ- ja koulutuspaikakseen Pohjois-Karjalan keskussairaalan.

– Täällä on mummolapalvelut eli puolison vanhemmat lähellä. Hyvät maastopyöräilymaastot vaikuttivat myös, hän naurahtaa.

Savolaisen mukaan moni muukin lääkäri on valinnut Pohjois-Karjalan juuri luonnon ja sen tarjoamin harrastusmahdollisuuksien vuoksi. Tärkein tekijä oli kuitenkin hyvä työympäristö.

– Täällä päivystyksessä on erittäin hyvä esimies ja työpaikka on hyvä muutenkin. Tiesin tämän jo entuudestaan, hän sanoo.

Moni nuori lääkäri valitsee työpaikan ilmapiirin mukaan. Tärkeää on työssä saatava tuki. Nuorten lääkärien yhdistys listaa sairaaloita sen mukaan, kuinka hyviä koulutuspaikkoja ne ovat. Pohjois-Karjalan keskussairaala on pärjännyt listauksessa hyvin.

Tiukkaa kilpailua erikoislääkäreistä

Erikoislääkäreiden työpanoksesta kilpaillaan kiivaasti ympäri Suomen.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote kohahdutti nuorille lääkäreille suunnatulla räväkällä mainosvideollaan.

Pohjois-Karjalassa on puolestaan turvauduttu jo kahden vuoden ajan rekrytointiyksikköön, joka palkkaa terveydenhoitoalan ammattilaisia koko maakunnan alueelle.

Lääkärien ja erikoislääkärien kohdalla yksikkö tekee paljon alkaen asunnon etsimisestä aina puolison työpaikan varmistamiseen. Rekrytoijat myös jalkautuvat messuille ja alan tapahtumiin “headhunttaamaan” sopivia lääkäreitä.

Pohjois-Karjalan keskussairaalan johtajaylilääkäri Jarmo Kukkonen kertoo, tämä on osoittautunut yhdeksi erinomaiseksi keinoksi houkutella Joensuuhun kokeneita erikoislääkäreitä.

– Olemme onnistuneet mielestäni hyvin. Tilanne on parantunut viime vuosina. Meillä ei ole taloudellisia resursseja lähteä palkkataisteluun, siinä missä joillain muilla toimijoilla. Siksi meidän on onnistuttava perustyössä.

Kukkosen mukaan erikoislääkäreitä tarvittaisiin sairaalaan silti noin 30 lisää. Esimerkiksi radiologista ja psykiatreista on pulaa. Tällä hetkellä sairaalassa työskentelee erikoislääkäreitä runsas 300.

Terhi Savolaista rekrytoitiin Pohjois-Karjalaan hänen omien sanojensa mukaan “pitkään ja hartaasti”. Ensin häntä houkutteli Joensuuhun nykyinen esimies eli ylilääkäri.

Kun puolisolle näytti löytyvän myös töitä Joensuusta, alkoi Savolainen pohtia muuttoa tosissaan.

– Siinä vaiheessa sana oli kiirinyt ja johtajaylilääkäri otti yhteyttä. Hän pyysi sitten kahville ja juttelemaan. Hän kertoi sairaalan nykytilasta, sillä minun muistikuvani olivat opiskeluajoilta.

Lopulta Savolainen puolisoineen päätti muuttaa Pohjois-Karjalaan.

Opiskelijoista haetaan ulkomailta asti

Rekrytointiyksikkö käy tapaamassa lääkäriksi opiskelevia kaikissa Suomen yliopistoissa sekä ulkomaisissa yliopistoissa, joissa on paljon suomalaisia opiskelijoita. Tavoitteena on saada lääkäriopiskelijat ensin työharjoitteluun Pohjois-Karjalaan ja sitä kautta jäämään seudulle valmistumisen jälkeen.

Tartosta mukaan tarttui vantaalaislähtöinen Anssi Eboreime, 24. Hän suorittaa opintojensa viimeistä harjoittelua Pohjois-Karjalan keskussairaalassa. Kokemusta on jo aiemmilta kesiltä samasta paikasta.

– Kuulin, että täällä saa paljon vertaistukea, ja vanhemmilta kollegoilta voi aina kysyä ongelmatilanteissa. Siitä tuli olo, että tämä voisi olla hyvä paikka olla ja oppia, hän sanoo.

Eboreime aikoo tulevaisuudessa erikoistua, mutta ala ei ole vielä valittuna. Neurologia voisi olla kuitenkin hyvä vaihtoehto. Hän ei vielä tiedä, missä aikoo jatkossa asua ja työskennellä.

– Joensuu on käynyt mielessä, hän sanoo.

Pohjoiskarjalaiset saavat Eboreimelta kehuja.

– Ihmiset ovat täällä avoimia. Potilaat ovat usein hyväntuulisia, vaikka olisivat sairaita. Se on ollut mukava huomata, hän sanoo.

Lue lisää:

Pakko, lisäkoulutus vai tutkimustyö terveyskeskuksiin? 4 syytä, miksi perusterveydenhuollon lääkärivaje ei ole yksinkertaista matematiikkaa

Miten sinä ratkaisisit lääkäripulan? Aiheeta voi keskustella alla kello 22:00 asti.

Pääministeri Antti Rinne (sd.) toivoo, että sovittelussa löydetään ratkaisu Postin työehtokiistaan.

Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualan työnantajien Palta kokoontuvat jälleen keskiviikkona valtakunnansovittelijan toimistoon neuvottelemaan työehtosopimuksesta. Neuvottelutilannetta arvioidaan vaikeaksi.

Mitkä ovat pääministerin terveiset neuvottelupöytään?

– Jos olen ymmärtänyt oikein, nyt olisi pikku hiljaa toivottavasti tilanne etenemässä. Sopua pitäisi löytyä, Rinne totesi Ylelle eduskunnassa.

Posti- ja logistiikka-alan unioni aloitti kaksi viikkoa kestävän lakon eilen maanantaina, ja ilmoitti sunnuntaina toisesta kahden viikon lakosta sen perään. Posti haluaa siirtää 700 pakettilajittelijaa halvemman työehtosopimuksen piiriin, ja tällainen työehtoshoppailu ei käy PAU:lle.

Haittaavatko liikenteen tukilakot seuraavaksi vientiä?

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL kertoi ryhtyvänsä ensi viikolla tukilakkoon, jolla halutaan vauhdittaa PAU:n ja Paltan neuvotteluita Postin työehdoista.

JHL:n tukilakko pysäyttää tavaraliikenteen käsittelyn Suomen ratapihoilla ensi tiistaina. Junien kunnossapito on lakossa ensi keskiviikkona. Lakko ei koske matkustajaliikennettä. JHL:n mukaan tukilakko vaikuttaa merkittävästi rautateiden tavaraliikenteeseen.

Myös muut kuljetusalan liitot ovat kertoneet olevansa valmiit päättämään tukilakoista, jos neuvottelut eivät etene huomenna.

Uhkaako tilanne jo vientiteollisuutta, jos tukilakot leviävät laajemmin liikenteeseen?

– Nyt on kysymys muutaman päivän tukilakosta ensi viikon alussa. Toivon, että sitä ennen saadaan tämä tilanne laukeamaan, Rinne sanoo.

Maanantaina PAU:n ja Postin välejä kiristi Liedon lajittelukeskuksen aitaan ilmestynyt aukko, josta vuokratyöntekijät ohjattiin töihin. Työntekijäpuoli on syyttänyt työnantajaa lakon murtoyrityksestä ja tuntityöntekijöiden uhkailusta töiden menettämisellä.

– Minun mielestäni työtaistelutilanteessa pitää olla reilun pelin säännöt eli toimitaan sillä tavalla, että riita saadaan ratkeamaan eikä niin, että riita lisääntyy, pääministeri toteaa.

Onko Posti toiminnallaan heittänyt bensaa liekkeihin?

– Toivon, että tämä riita ratkeaa neuvottelemalla sovittelijan toimistossa. Se on tärkeintä tässä tilanteessa.

PAU:n jäsenet ovat kokoontuneet tiistaina iltapäivällä mielenilmaukseen Postin pääkonttorille Helsinkiin. Voit seurata Ylen suoraa lähetystä mielenosoituksesta tästä.

Lue lisää:

JHL:n tukilakko pysäyttää tavarajunien huollon ja työt ratapihoilla ensi viikolla

Yle seurasi postilakon toisen päivän mielenosoitusta – "Me olemme katkeria ja vihaisia"

Kuljetusalan liitot valmiita päättämään tukitoimista, jos postilakon neuvottelut eivät keskiviikkona etene

Postin lakko näkyy yllättävissäkin paikoissa: työttömyysetuudet saattavat viivästyä, kirjastolainojen myöhästymisilmoitukset junnaavat

Postilakon neuvottelijat napit vastakkain: "hallinnon henkilöstö paketteja lajittelemaan", "tässä ammutaan itseään jalkaan"

Pohjois-Ruotsissa metsät on saatu nopeaan kasvuun pohjoisamerikkalaisen kontortamännyn avulla. Nopea kasvu merkitsee, että metsät sitovat entistä tehokkaammin hiilidioksidia ilmakehästä. Tämä ehkäisee ilmastonmuutosta.

Luonnonvarakeskuksen tutkijan mielestä kontortamännyn viljelyjä kannattaisi harkita myös Suomessa, jotta metsiin saataisiin lisäkasvua.

– Tehokas hiilen sidonta on mielestä hyvä perustelu tällaisen ulkomaisen puulajin käytölle, luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen sanoo.

Kontortamännyn nopeampi kasvu pohjolan olosuhteissa on vahvistettu Ruotsissa.

– Se kasvaa korjuukypsäksi 35–40 prosenttia nopeammin kuin tavallinen mänty, Ruotsin Skogforsk-metsäntutkimuslaitoksen metsänjalostustutkija Mari Suontama kertoo.

Myös Luken Seppo Ruotsalaisen mukaan kontortamännyn nopeakasvuisuudesta on vahvaa näyttöä.

– Sen tilavuuskasvu on jopa kolmanneksen kotimaisia puulajeja parempi.

Molemmissa maissa kiinnostusta

Sekä Suomessa että Ruotsissa tutkittiin jo 1970-luvulla kontortamännyn kasvattamista.

Tuolloin syynä ei ollut ilmastonmuutos vaan se, että molemmissa maissa metsät olivat kasvaneet hitaasti. Pohjanlahden molemmin puolin heräsi huoli metsäteollisuuden raaka-aineen riittävyydestä tulevaisuudessa.

Kontortamännystä haettiin metsiin nopeampaa kasvua.

Suomessa kontortamäntyä istutettiin lopulta noin 10 000 hehtaaria. Tämän jälkeen istutukset käytännössä lopetettiin.

Ruotsissa sen sijaan kontortamännyn istutukset ovat jatkuneet tähän päivään saakka ja siitä on tullut Pohjois-Ruotsin kolmanneksi tärkein metsätalouspuulaji kotimaisen männyn ja kuusen jälkeen.

Kontortamännyn istuttaminen on Ruotsissa sallittu vain 60 leveyspiirin eli käytännössä Tukholman yläpuolelle. Sinne sitä on istutettu noin 600 000 hehtaaria.

Taudit ja tuholaiset uhkaavat suomalaisia puulajeja

Mustilan arboretumissa Elimäellä on kasvatettu ulkomaisia puulajeja jo sata vuotta.

Puulajipuiston toiminnanjohtajan Jukka Reinikaisen mielestä Suomen olisi aika miettiä vieraiden puulajien kasvattamista metsissä myös ilmaston lämpenemisen aiheuttaman tauti- ja tuholaisriskin vuoksi.

Vierailla puulajeilla uhkaa voitaisiin pienentää.

– Meidän omat puulajit eivät välttämättä pysy niin terveinä uudessa tilanteeessa. Nythän esimerkiksi kirjanpainajahyönteinen on jo tehnyt laajoja tuhoja meidän kuusikoissa, Reinikainen huomauttaa.

Suomalaisia puulajeja vaivaavat taudit ja tuholaiset eivät useinkaan vahingoita ulkomaisia lajeja.

Esimerkiksi Pohjois-Amerikan länsirannikolta kotoisin oleva douglaskuusi ei kirjanpainajalle kelpaa.

– Douglaskuusi on aivan eri puusukua kuin suomalainen kuusi. Kirjanpainaja ei osaa siinä lisääntyä, eikä varmasti koskaan opikkaan.

Reinikaisen mielestä Suomen oloihin sopivat erityisesti kolme ulkomaista puulajia. Ne ovat douglaskuusi, erilaiset lehtikuuset ja kontoramänty.

Kaikkia näitä puulajeja on jo nyt kasvatettu Suomessa, mutta laajaan viljelyyn ne eivät ole tulleet.

Ruotsalaisyhtiöllä laajat kontortametsät

Ruotsin suurimmat noin 280 000 hehtaarin kontortametsät ovat ruotsalaisella SCA-metsäjätillä. Yhtiö aloitti kontortan istutukset 1970-luvulla ja on jatkanut niitä siitä lähtien.

– Suurimmat istutukset teimme 1970- ja 1980-luvuilla. 1990-luvulla tahti oli vähän hitaampi. Nykyään istutamme noin 20 prosenttiin metsistämme kontortalle, SCA-yhtiön tiedotusjohtaja Björn Lyngfelt kertoo.

Myös Lyngfelt vakuuttaa, että kontortamänty kasvaa noin 40 prosenttia nopeammin kuin tavallinen ruotsalainen mänty.

Viidennes raaka-aineesta

Ruotsalaisyhtiön ensimmäiset suuret kontortametsät tulevat päätehakkuisiin 10–15 vuoden päästä eli noin 20–30 vuotta aikaisemmin kuin tavallinen ruotsalainen mänty olisi tullut.

Kontortasta onkin tulossa suuri raaka-aineen lähde SCA:lle.

– Kun hakkuut alkavat, kontortamännyn osuus raaka-aineestamme on noin viidennes eli noin miljoona tonnia viidesta miljoonasta tonnista, Björn Lyngfelt kertoo.

Tähän mennessä SCA on käyttänyt harvennuksista ja myrskytuhoista tullutta kontortamäntyä lähinnä kuitupuuna sellunkeittoon. Lyngfelt vakuuttaa, että se sopii myös sahatavaraksi.

– Erityisen hyvin se sopii paneeleihin ja puusepänteollisuudelle. Rakennustavaraksi se ei ole yhtä hyvää, koska se murtuu helpommin kuin tavallinen mänty.

Ongelmia kasvatuksessa

Kontortan kasvatuksessa on ollut myös ongelmia Ruotsissa. Alkuvaiheessa taimia istutettiin vääränlaisissa istutusruukuissa, jotka eivät maatuneet tarpeeksi hyvin. Puiden juuret eivät näin kehittyneet tarpeeksi hyvin ja puista tuli herkkiä kaatumaan.

Kontortamännyn kaatumaherkkyyttä lisää, että sillä on tavallista mäntyä tuuheammat neulastot. SCA:n kontortametsissä kaatuikin paljon puuta kovissa myrskyissä kymmenen vuotta sitten.

Sen jälkeen yhtiö muutti kontortan kasvatustapaa aikaistamalla harvennuksia. Puulle jää näin enemmän aikaa kehittää juuristoa ja tuulenkestävyyttä.

Saamelaiset ja ympäristöjärjestöt arvostelleet

Ruotsissa ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet vieraan puulajin laajamittaisia istutuksia.

Kritiikkiä on lieventänyt se, että kontortamänty ei juurikaan uusiudu luonnollisesti Ruotsissa. Tämä johtuu siitä, että kontortamännyn kävyt avautuvat yleensä vasta metsäpaloissa, joita Ruotsissa ei juuri ole. Kontortamänty ei siis valtaa Ruotsin metsiä luontaisesti ilman istutuksia.

Kontortametsät ovatkin Ruotsissa kestävän metsänhoidon FSC-sertifioinnin piirissä.

Eniten kontortametsiä ovat Ruotsissa arvostelleet saamelaiset, joiden porot piiloutuvat tiheisiin kontortametsiin.

Suomessa metsäteollisuus ei innostunut

Suomessa kontortamännyn viljelystä ei innostuttu 1970-luvun jälkeen. Taustalla saattoi olla metsäteollisuuden haluttomuus muuttaa vakiintuneita käytäntöjä.

– Teollisuudella ei ole suurta halua käyttää vieraita puulajeja, koska uusi raaka-aine saattaa edellyttää toisenlaisia jalostustekniikoita, luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen arvioi.

Vieraan puulajin laajamittaisen viljelyn aloittaminen sisältää myös kysyntäriskejä.

– Siinä on tietynlainen noidankehä. Metsänomistajan ei kannata aloittaa viljelyä ennen kuin uuden puulajin menekistä on varmuus. Toisaalta teollisuus ei muuta jalostusprosessejaan ennen kuin uutta puuraaka-ainetta on paljon tarjolla, Seppo Ruotsalainen huomauttaa.

Kontortaa on jalostettu edelleen

Ruotsissa kontortamännyn tutkimus ja jalostus on jatkunut 1970-luvulta lähtien. Länsinaapurissa onkin kehitetty Pohjolan olosuhteisiin entistäkin paremmin soveltuvia lajikkeita.

– Metsätalous on ollut erityisen kiinnostunut käyttämään näitä kolmannen jalostuskierroksen kantoja, Ruotsin Skogforsk-metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Ulfstand Wennström kertoo.

Hän näkee, että myös Suomessa olisi nyt hyvä mahdollisuus käyttää Ruotsissa jalostettuja kontortakantoja.

Luonnonvarakeskuksen ja Skogforskin välillä on nyt tutkimusyhteistyötä. Suomeen on perustettu esimerkiksi ruotsalaisten kanssa yhteistyössä kaksi kontortamännyn tutkimusalaa.

Erityistä kiinnostusta Suomessa asiaan ei kuitenkaan ole.

– Ei se toistaiseksi ole saavuttanut läpimurtoa, erikoistutkija Seppo Ruotsalainen sanoo.

Lue myös:

Mullistava tutkimustulos: Puiden istuttaminen on tehokkaampi ja halvempi kuin mikään muu ilmastonmuutoksen torjuntakeino

Olet löytänyt netistä kivanoloisen ihmisen. Viestittelette tiuhaan, tunnet jo perhosten lähtevän lentoon vatsassa. Itseksesi hymyillen mietit, josko sinkkuajat jäisivät viimein taakse. Onhan sitä jo etsittykin!

Sitten toisesta ei kuulu enää mitään.

Ghostaaminen on osa nettideittailun ilmiöitä. Ghostaaja jättää yhtäkkiä vastaamatta viesteihin tai muihin yrityksiin olla yhteydessä. Ghostatulle se jättää epätietoisuuden ja turhautuneen tunteen.

27-vuotias Iida Åfeldt tietää, miltä ghostaaminen tuntuu – hän lopetti ghostaamisen heti, kun tuli itse ghostatuksi.

Mikä minussa oli vikana?

Ei ole kauaakaan, kun Åfeldt viimeksi tuli ghostatuksi. Useamman kuukauden tapailun jälkeen Åfeldtin Tinderissä tapaama mies ei yhtäkkiä enää vastannutkaan yhteydenottoihin.

Åfeldt on joskus jopa poistettu ja estetty sosiaalisen median kanavissa.

– Se tuntuu kurjalta, kun on vietetty paljon aikaa yhdessä, ja on ollut tosi kivaa. Etkö voinut sanoa, että sua ei kiinnosta, ettei ole aikaa – keksi joku syy! Siitä jää tunne, että mikä mussa on vikana, mitä minä tein väärin?

Se kertoo hänen mielestään ajastamme paljon: ihmisiä kohdellaan kuin kertakäyttötavaraa.

– Kyllähän sitä kuulee, että toiset jätetään viestillä. Se kertoo vain siitä, ettei uskalleta kohdata. Some mahdollistaa sen, ettei ajatella, että toisella olisi tunteet.

Ilmiö saattaa liittyä trendiin, jossa kohteliaisuus ja toisen kunnioittaminen on laskenut kasvottoman digivuorovaikutuksen myötä, arvioi Väestöntutkimuslaitoksen tutkija Kristiina Tammisalo.

Tutkimuksen mukaan ghostaus on lisääntynyt sosiaalisen median aikakaudella. Jotkut todella kärsivät siitä, että he panostavat alkavaan suhteeseen, ja sitten toinen vain häviää, sanoo Väestöliiton psykoterapeutti Heli Vaaranen.

– Netti luo uutta käyttäytymistä, johon kuuluu ohittaminen, välinpitämättömyys ja nopeasti syttyvät tunteet, jotka myös sammuvat nopeasti. Voi olla, että ihmisillä on virityksiä moneen suuntaan auki.

Iida Åfeldt erosi pitkästä parisuhteesta vuonna 2015 ja on deittaillut sen jälkeen paljon. Hän arvioi käyneensä ainakin sadan miehen kanssa treffeillä.

Vielä muutama vuosi sitten Åfeldt itse saattoi ghostata miehiä, joiden kanssa jutteli. Vasta tultuaan itse ghostatuksi hän on ymmärtänyt, kuinka ikävältä se tuntuu.

– Jos joku halusi jotakin vakavampaa, mä pelästyin. Saatoin jättää vastaamatta, kun en kehdannut sanoa, että en mä pysty. Nyt olen oppinut, ja pyrin olemaan rehellinen.

Tinder luo ghostaamiseen hyvät olosuhteet: juttukumppanit ovat vain kasvottomia viestejä ruudulla.

Åfeldt ei pidä Tinderissä ghostaamista pahana. Virityksiä saa olla moneen suuntaan, mutta tapaamisen jälkeen hän toivoo, että treffikumppani olisi rohkeasti rehellinen.

Mitä enemmän vaihtoehtoja, sitä vaikeampi päättää

Alle kolmekymppisten romansseista useampi kuin joka kolmas on syttynyt verkossa. Yhden tutkimuksen mukaan kasvokkain alkanut ihastus jatkuu yli vuoden mittaiseksi suhteeksi todennäköisemmin kuin nettideitti.

Verkossa syntyneissä suhteissa nuoret ovat vähemmän tyytyväisiä seksuaalisesti ja suhteessa muutenkin, kertoo yhdysvaltalaistutkmus.

Yhdeksi syyksi tyytymättömyyteen on esitetty mahdollisuuksien määrää. Jos vaihtoehtoja on paljon, ihminen on todennäköisemmin tyytymätön päätökseensä.

– Mitä enemmän on vaihtoehtoja, sitä helpommin vaihdetaan, sanoo Väestöliiton Heli Vaaranen.

Iida Åfeldt uskoo tähän teoriaan.

– Ajatellaan, ettei ole niin vakavaa, jos suhteessa menee vähän huonosti, koska uutta seuraa löytää helposti. Ennenkin on löydetty kumppani, mutta nyt tarjontaa on paljon. Ehkä ennen on tyydytty siihen naapurin poikaan.

Hänen mukaansa vallalla on ajatus, ettei kenenkään pidä enää tyytyä mihinkään. Päin vastoin; rakkauden tulee roihahtaa heti, ja parisuhteen odotetaan olevan virheetön.

– Nykyään voidaan erota ihan hyvästäkin suhteesta. Puhutaan paljon itsestä ja omasta onnellisuudesta, sellainen minä-puhe on voimakasta.

Videopuhelu säästää aikaa ja rahaa

Treffailu on kallista ja aikaavievää, tietää yhden lapsen yksinhuoltaja Iida Åfeldt. Silti hän on hämmästynyt siitä, miten hektiseksi deittailu on mennyt.

Viime aikoina Åfeldt on osallistunut useammille treffeille omalta kotisohvaltaan. Ennen oikeita treffejä miehet ovat siis halunneet puhua videopuhelun Åfeldtin kanssa.

– Ei ole aikaa mennä edes treffeille. Hoidetaan ensitreffit videopuheluna, että voidaan miettiä, kannattaako edes nähdä. Tällaisenkin puhelun jälkeen tulin ghostatuksi, eli selvästi mies ei kokenut ulkonäköä tai puhetta miellyttäväksi, hän kertoo.

– Onhan se kätevää, jos tilannetta voi kartoittaa videopuhelun avulla. Säästyy aikaa ja rahaa, mutta jotenkin karulta tämä kyllä kuulostaa.

Åfeldtin arki pyörii reilun vuoden ikäisen Eemi-pojan kanssa. Deittailulle ei viimeisen vuoden aikana ole jäänyt kovinkaan paljon aikaa, mutta Åfeldt haluaa uskoa, että netistäkin voi löytää kumppanin. Ystävien Tinderissä roihahtaneet romanssit tuovat uskoa sinkkuudestakin bloggaavaan Åfeldtiin.

Mistä muualtakaan rakkauden voisi löytää? Baariinkaan ei jaksa enää vanhemmiten lähteä, naurahtaa Åfeldt.

Toiveena on, että tulevaisuudessa aamupalapöytään istahtaisi joku, jonka kanssa jakaa arki.

– Välillä on tosi surkea mieli, että mä en löydä ketään. Sinkkuus on paikoin tosi raskasta.