Poliisi pyytää ihmisten havaintoja käynnissä olevasta laajasta asuntomurtojen sarjasta.
Itä-Suomen poliisilaitoksen tiedotteen mukaan poliisille on ilmoitettu viimeisen viikon aikana useista omakotitaloihin kohdistuneista murroista eri puolilta Suomea. Ilmoituksia on tehty Itä- ja Keski-Suomesta, Pohjanmaalta sekä Pohjois-Suomesta.
Rikossarjan tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Juha Korhonen pitää erittäin todennäköisenä, että tekijät ovat yhä aktiivisia ja jatkavat rikosten tekemistä.
– Epäilemme, että tekijät ovat ulkomaalaisia. Nyt olisi erittäin tärkeää, että tekijöistä ja heidän käytössään olevista ajoneuvoista saataisiin yleisöhavaintoja, Korhonen sanoo tiedotteessa.
Havaintoja toivotaan etenkin omakotialueilla liikkuvista oudoista henkilöistä tai ajoneuvoista. Akuutit havainnot kannattaa ilmoittaa suoraan hätäkeskukseen numeroon 112.
Muut havainnot ja vihjeet voi ilmoittaa Itä-Suomen poliisin vihjenumeroon 0295 415 232 tai sähköpostilla osoitteen vihjeet.ita-suomi(at)poliisi.fi.
Saaristomerellä tapahtui keskiviikkoiltapäivällä läheltä piti -tilanne. Norrskatasta Korppooseen liikennöivä Finferriesin lautta-alus Mergus oli vaarassa törmätä Finnlines-varustamon matkustaja-rahtilaiva Finnswaniin.
Mergus teki väistöliikkeen yhteentörmäyksen välttämiseksi. Lautalla oli tapahtumahetkellä kaksi matkustajaa ja kolme miehistön jäsen.
Finferriesin turvallisuus- ja liikennejohtaja Pasi Roosin mukaan alukset kävivät lähimmillään noin kymmenen metrin etäisyydellä toisistaan.
– Sääolosuhteissa ei käsittääkseni ollut mitään poikkeuksellista. Alukset kohtaavat kyseisessä paikassa päivittäin. En ota vielä kantaa siihen, kumpi olisi ollut väistämisvelvollinen, toteaa Roos.
Kukaan ei loukkaantunut tilanteessa. Mergus jatkaa liikennettä normaalin aikataulun mukaisesti.
Finferries on raportoinut tapahtuneesta viranomaisille ja tilannetta selvitetään.
Vieremäläistä metsäkoneyritys Ponssea on arvosteltu Ruotsissa tyttökalenterin vuoksi. Svenska Ylen mukaan Ruotsin metsäammateissa työskentelevien naisten järjestö NYKS paheksuu kalenteria, jossa vähäpukeiset naiset poseeraavat Ponssen metsäkoneiden kera.
Kalenterin on laatinut Ponssen saksalainen maahantuoja Wahler's Forsttechnik ja siinä on Ponssen logo. Saksalaisyritys on tehnyt vastaavanlaisia tyttökalentereita Svenska Ylen mukaan jo useiden vuosien ajan.
Uutta kalenteria ei ollut ehditty julkaista, mutta sen kuvia on jaettu sosiaalisessa mediassa.
Kalenteri herätti huomiota Ruotsissa sen jälkeen, kun NYKS reagoi siihen.
– On kauhistuttavaa, että tällaista tapahtuu edelleen vuonna 2019, sanoo metsätieteilijä ja NYKSin jäsen Anna Schyman Yle Svenskalle.
Hänen mukaansa kyse on sukupuolten tasa-arvosta.
– Jos naiset nähdään vain seksiobjekteina, menemme taaksepäin muissakin asioissa, kuten palkkatasa-arvossa. Kalenteri ei ole maailman pahin, mutta ei kuulu tähän yhteiskuntaan, Schyman toteaa.
Vuoden 2019 tyttökalenteri.Kuvakaappaus Facebookista.
Ponssen edustajat Suomessa ja Ruotsissa ovat pyytäneet anteeksi kalenteria. Yrityksen toimitusjohtajan Juho Nummelan mukaan kyse oli virhearviosta.
– Ymmärrämme nyt, että oli virhe näyttää logomme kalenterissa. Olemme tehneet kaikille tavarantoimittajillemme, yhteistyökumppaneillemme ja työntekijöillemme selväksi, että emme yrityksenä enää hyväksy tätä.
Nummelan mukaan uusinta kalenteria ei ole kuvattu Suomessa.
– Suomessa kalenteria on kuvattu muutama vuosi sitten. Joka tapauksessa meidän olisi pitänyt tietää paremmin jo silloin. Nyt voimme vain pyytää anteeksi ja varmistaa, ettei tätä tapahdu enää koskaan.
Mahdollinen rikos liittyy siihen, että Pohjoismainen vastarintaliike on määrätty väliaikaiseen toimintakieltoon. Vaikka lauantain mielenosoitus järjestettiin toisella nimellä, se oli poliisin epäilyn mukaan saman toiminnan jatkamista.
– Epäilty rikosnimike tässä on laittoman yhdistystoiminnan harjoittaminen, tutkinnanjohtaja Erkki Rossi sanoo keskusrikospoliisin tiedotteen mukaan.
Käräjäoikeus ja hovioikeus ovat aiemmin julistaneet PVL:n lakkautetuksi. Korkeimman oikeuden lopullinen ratkaisu tulee myöhemmin.
Poliisihallitus on ohjeistanut poliisia puuttumaan kaikkeen uusnatsijärjestön toimintaan, jos sellaista havaitaan. Poliisihallituksen mukaan kaikki PVL:n yhdistystoiminta, kuten mielenosoitusten järjestäminen ja tunnusten käyttö on laitonta.
Käräjäoikeus lakkautti PVL:n toiminnan, koska yhdistys loukkaa muiden perus- ja ihmisoikeuksia. Oikeuden ratkaisun mukaan se käyttää väkivaltaa ja kannustaa jäseniään siihen, panettelee ja solvaa kansanryhmiä ja levittää vihapuhetta.
Omasta mielestään vastarintaliike on toiminut sanan- ja yhdistymisvapauden rajoissa.
Korjaus 13.11. kello 11.43: Otsikossa luki alun perin "Suomen vastarintaliike". Kielletty järjestö on Pohjoismainen vastarintaliike.
Poikkeuksellisen kovat pakkaset koettelevat useita Yhdysvaltain osavaltiota.
Lämpötilat ovat laskeneet –18 asteeseen Kansasin osavaltiossa ja –14 asteeseen Chicagon miljoonakaupungissa Illinois'n osavaltiossa. Myös Indianapolisin kaupungissa Indianan osavaltiossa lämpötila laski alle 13 pakkasasteen.
Teksasin osavaltiossa Yhdysvaltain ja Meksikon rajalla on satanut lunta. McAllenin kaupungissa Teksasissa lämpötila laski yhdessä päivässä 33 lämpöasteesta pakkasen puolelle, jos tuulen vaikutus lasketaan mukaan.
Liikenne seisoi liukkaan kelin johdosta Omahan kaupungissa Nebraskassa.Reuters-TV
Lämpötilat ovat poikkeuksellisen matalia tähän vuodenaikaan. Pakkaset johtuvat Siperiasta saapunesta arktisesta ilmavirtauksesta.
– Yleensä tällainen kylmä ilmamassa saapuu alueelle tammikuussa, ei marraskuun puolivälissä, Yhdysvaltain ilmatieteenlaitoksen NWS:n meteorologi Kevin Birk sanoi.
Kovat pakkaset ovat johtaneet yli tuhannen lennon peruuntumiseen. Myös lukuisia kouluja on suljettu. BBC:n mukaan ainakin neljä ihmistä on kuollut huonon sään aiheuttamissa liikenneturmissa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönenlinjasi viime viikolla, että koulun yhteisiä juhlia, kuten joulujuhlia tai kevätjuhlia, ei saisi järjestää kirkoissa.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on saanut eduskunnassa kiitosta ja moitteita.
Eduskunta keskusteli iltapäivällä eduskunnan oikeusasiamiehen viime vuoden kertomuksesta. Keskustelun yhteydessä käytiin lyhyesti läpi myös eduskuntaryhmien näkemyksiä apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlaratkaisusta.
Uuteen linjaukseen toivotaan eduskunnan kantaa
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah toivoi, että perustuslakivaliokunta kutsuisi apulaisoikeusasiamies Pölösen kuultavaksi ratkaisun perusteluista.
Keskustelussa kokoomuksen, keskustan ja kristillisdemokraattien edustajat pitivät ongelmallisena Pölösen uutta linjausta, että koulujen päättäjäisjuhlien järjestäminen kirkkotilassa olisi jo lähtökohtaisesti ongelmallista, koska kirkko on tarkoitettu jumalanpalvelusten toimittamiseen ja kirkkorakennukseen liittyy uskonnollisia merkityksiä.
Pölösen mukaan koulujen lukukauden päätösjuhlissa on kyse kaikille oppilaille yhteisestä opetukseen kuuluvasta juhlasta, joka on järjestettävä siten, että kaikki oppilaat voivat osallistua siihen vakaumuksestaan riippumatta.
Perustuslakivaliokunnan puheenjohtajana vuonna 2014 nykyistä koulujuhlakäytäntöä linjannut Johannes Koskinen (sd.) sanoi, että perustuslakivaliokunta ei silloin ottanut kantaa kirkkorakennusten sopivuuteen juhlatilana. Koskisen mielestä Pölösen ratkaisu on hyvin perusteltu.
Eduskuntakeskusteluun osallistunut eduskunnan oikeusasiamies Petri Jääskeläinen korosti, että Pölösen näkemys ei ole ristiriidassa perustuslakivaliokunnan aiempiin linjauksiin, koska valiokunta ei ole ottanut kantaa nimenomaan kirkkotilakysymykseen.
Vasemmisto kiittää – oikeisto moittii
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on jakanut poliittista kenttää.
Vasemmisto ja vihreät ovat kiitelleet Pölösen linjausta, mutta keskustan, kokoomuksen, perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien edustajat ovat arvostelleet apulaisoikeusasiamiehen ratkaisua.
Perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014 suvivirsikeskustelun yhteydessä, että olennaista on oppilaan tai hänen huoltajansa todellinen ja aito vapaus valita, osallistuuko oppilas uskonnollista ainesta sisältäviin koulun tilaisuuksiin. Markku Pitkänen / Yle
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuniottivat nopeasti kantaa koulujen juhlien järjestämiseen. He puolustivat kirkkojen säilyttämistä yhtenä vaihtoehtona juhlapaikaksi.
Keskustalainen perustuslakivaliokunnan jäsen Markus Lohi katsoi, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on ristiriidassa perustuslakivaliokunnan vuonna 2014 tekemän yksimielisen linjauksen kanssa.
Lohi huomautti myös, että koulun juhlien järjestäminen kirkon tiloissa ei tee tilaisuudesta automaattisesti uskonnollista.
Kokoomusedustajat: Linjaa pitää selkiyttää
Kokoomusta perustuslakivaliokunnassa edustavat Wille Rydman ja Heikki Vestman arvioivat yhteisessä kannanotossaan, että apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on vähintään jännitteinen perustuslakivaliokunnan aiemman tulkintalinjan kanssa.
Kokoomusedustajat toivoivat, että perustuslakivaliokunta selkiyttäisi tilannetta.
Blogissaan Rydman pohtii laajemmin, onko Pölönen oikeassa vai väärässä. Rydmanin mielestä apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu näyttäisi tukeutuvan pikemminkin perusopetusasetuksen sanamuotoihin kuin siihen, mitä perustuslakivaliokunta on aiheesta lausunut.
– Tämä on varsin ongelmallista etenkin, kun perustuslakivaliokunta on linjannut aiheesta varsin painokkain sanakääntein. Edellisenkin aihetta koskevan linjanvetonsa perustuslakivaliokunta teki pitkälti juuri siksi, että laillisuusvalvojan kanta oli etääntynyt valiokunnan omasta näkemyksestä. Nyt on käsillä varsin samankaltainen tilanne, Rydman vertaa.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu on aiheuttanut hämmennystä myös perustuslakivaliokunnan perussuomalaisissa edustajissa.
Tulkintalinja oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä
Perustuslakivaliokunta joutuukin todennäköisesti lähiaikoina ottamaan kantaa apulaisoikeusasiamiehen linjaukseen.
Perustuslakivaliokunnan voimassa oleva tulkintalinja esitettiin huhtikuussa 2014 oikeuskanslerin kertomusta koskevan mietinnön yhteydessä.
Perustuslakivaliokunnan pöydällä on tälläkin hetkellä oikeuskanslerin vuosikertomus vuodelta 2018, jonka käsittely on jäänyt budjettilakikiireiden jalkoihin, eikä siinä ole vielä ehditty kuulla edes asiantuntijoita.
Perustuslakivaliokunnassa ei ole vielä keskusteltu apulaisoikeusasiamiehen koulujuhlaratkaisusta. Yksi asian käsittelyn mahdollinen ajankohta voisi olla oikeuskanslerin kertomuksen yhteydessä.
Oikeusasiamiehen vuosikertomusta koskeva perustuslakivaliokunnan mietintö ehti valmistua lokakuussa ennen koulujuhlakohua.
Oikeusasiamiehen viime vuoden kertomuksesta keskustellaan tänään myöhemmin illalla täysistunnossa ja myös koulujuhlaratkaisun odotetaan nousevan keskustelussa esille.
Juttua täydennetty kello 17.15 eduskuntakeskustelun pohjalta.
Saudi-Arabian turvallisuuspalvelu pahoittelee Twitterissä julkaisemaansa videota, jossa feminismi on määritelty ekstremismiksi. Virasto myöntää, että feminismin luokitteleminen videolla ääriaatteeksi oli virhe, kertoo BBC.
Turvallisuuspalvelun Twitter-tilillä julkaistussa videossa vaaralliseksi ajatteluksi listattiin feminismi, homoseksuaalisuus ja ateismi. Videolla kehotettiin saudiarabialaisia olemaan varuillaan kyseisten ääriaatteiden kanssa.
Turvallisuuspalvelu kertoo aloittaneensa tutkinnan videosta. Sen mukaan video sisälsi lukuisia virheitä ja että videon tekijät eivät olleet hoitaneet tehtäviään asianmukaisesti. Virasto on suoraan kuningas Salmanin alaisuudessa.
Myös Saudi-Arabian ihmisoikeuskomissio kommentoi videota korostaen, että feminismi ei ole rikos. Sen sijaan komissio ei maininnut lausunnossaan homoseksuaalisuutta tai ateismia.
Saudi-Arabia on pyrkinyt viime vuosina karistamaan mainettaan yhtenä eniten naisia sortavan maana. Naisten autoilukielto kumottiin vuonna 2018. Viime elokuussa naisia syrjivään huoltajuusjärjestelmään tehtiin muutoksia niin, ettei naisten esimerkiksi tarvitse hakea enää lupaa matkustamiseen miespuoliselta huoltajalta.
Naisten elämää rajoitetaan kuitenkin yhä voimakkaasti kuningaskunnassa. Lukuisat naisten oikeuksien puolesta kampanjoineet aktivistit ovat saaneet vankeustuomiota, ja ihmisoikeussjärjestöjen mukaan heitä on kidutettu vankiloissa. Myös naisaktivisteja tukevia miehiä on pidätetty.
Lempäälän kunta irtisanoutuu julkisesti valtuutettu Olavi Saarelaisen (ps.) puheista. Kunnan antamat julkiset huomautukset ovat valtakunnallisesti harvinaisia.
Saarelaisen viestejä on pidetty rasistisina ja vähemmistöjä syrjivinä. Kunnanjohtaja Heidi Rämö kertoo, että kunta on saanut lukuisia yhteydenottoja valtuutettu Saarelaisen sosiaalisen median viestinnästä.
Saarelaisen viestit on Rämön mukaan tulkittu jopa vihapuheeksi. Tästä Lempäälän kunta lähetti keskiviikkona aamulla virallisen tiedotteen.
– Lempäälän kunnan periaatteisiin kuuluu ehdoton ihmisoikeuksien kunnioitus. Eettisen koodistomme mukaan emme syrji käytöksellämme tai päätöksellämme ketään ihonvärin, iän, sukupuolen, elämänkatsomuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai sosiaalisen aseman perusteella. Näin ollen kunta irtisanoutuu valtuutettu Saarelaisen epäasiallisista kannanotoista ja viestinnästä, kannanotossa todetaan.
Kansikuvassa keskitysleirikuva
Saarelainen jakaa itse Twitterissä saamansa muistutuksen.
– Lempäälän kunta sanoo kyllä kaikelle paitsi luottamushenkilöiden sananvapaudelle. Te halusitte minun vaihtavan taustakuvani teitä miellyttäväksi mutta vaihdoin sen teitä kuvaavaksi, hän kirjoittaa Twitterissä.
Saarelaisen taustakuvassa on Auschwitzin keskitysleirin kuva ja teksti: Tervetuloa Lempäälään. Aiemmin hänen taustakuvanaan oli kuva Hitler Jugendin joukoista.
Saarelainen kertoo, että on aina halunnut kansikuvansa olevan kantaa ottava.
– Edelliseen kuvaan halusin isänmaallisia nuoria vertauskuvaksi nykyajan nuorisoon. Parhaimmat kuvat löytyivät Hitler Jugendista ja se tuli valituksi. Toki rajaten kaikki tunnistettavuudet pois, Saarelainen kertoo Ylelle.
Hän kiistää kannattavansa natsiaatetta tai "muita syrjiviä aatteita".
– Kunnan ei kuitenkaan tulisi rajoittaa valtuutetun sananvapautta, oli hän sitten kansallissosialisti tai kommunisti.
Kunta pyytää anteeksi valtuutetun puolesta
Rämön mukaan valtuutettua on pyydetty toimimaan luottamushenkilöiden yhteisesti sovitun ja päätetyn eettisen toimintaohjeen mukaisesti.
Rämö kertoo Ylelle, että kunta haluaa pahoitella ja pyytää anteeksi ihmisiltä, joita Saarelainen on loukannut.
– Valtuutettu Saarelainen ei toimi valtuutettuna näiden sovittujen pelisääntöjen mukaan. Valtuutetun sosiaalisessa mediassa käyttämä materiaali ja kommunikointi ei ole Lempäälän kunnan kanta eikä arvomaailman mukaista, Lempäälän kunta toteaa tiedotteessa.
Tiistaina kunnanvaltuuston puheenjohtaja Juha Kuisma, kunnanhallituksen puheenjohtaja Heikki Hakala ja kunnanjohtaja Heidi Rämö lähettivät Saarelaiselle kirjallisen muistutuksen. Häntä oli Kuisman mukaan aiemmin huomautettu suullisesti.
Perussuomalaiset erotti valtuustoryhmästä
Saarelainen on erotettu toistaiseksi perussuomalaisten valtuustoryhmästä. Erottaminen tehtiin jo alkuvuonna aiemman käytöksen perusteella. Saarelainen on vielä puolueen jäsen.
Kansanedustaja, perussuomalaisten Lempäälän valtuustoryhmän puheenjohtaja Veijo Niemi haluaa, että puolue ottaa kantaa Saarelaisen kirjoituksiin, ovatko ne puoluetta vahingoittavia.
– En hyväksy tällaista. Puolueena emme saavuta tällä mitään positiivista, Niemi sanoo.
Perussuomalaisten puoluehallitus käsittelee asian. Puoluesihteeri Simo Grönroos sanoo Ylelle, että joulukuun alussa ollaan viisaampia asiassa.
Lempäälän valtuuston puheenjohtajan Juha Kuisman (kesk.) mukaan Saarelaisen mielipiteet loukkaavat ihmisarvoa.
Kuisma paheksuu Saarelaisen uusinta kuvaa Twitterissä. Hänen mukaansa jokainen tietää, mitä Auschwitzin portti tarkoitti.
– Tässä on minun mielestäni suora viittaus kansallissosialismiin. Ei kuulosta hyvältä. Mielipiteen vapaus ei tarkoita sitä, että ihminen saa ihannoida historian vääryyksiä.
Kuisman mukaan valtuusto miettii, mitä seurauksia uusimmasta viestistä on Saarelaiselle.
– Järkevä ihminen miettisi käyttäytymistään ja korjaisi sitä, Kuisma sanoo.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) linjaa, että valtionyhtiön ei tule käyttää rikkurityövoimaa. Paatero vaatiikin Postia lopettamaan vuokratyövoiman käytön lakon ajaksi.
– Tämän päivän uutinen, jonka haluan kertoa kaikille on se, että rikkurityövoimaa ei suvaita missään tapauksessa. Se on valtio-omistajan tiukka tahto, Paatero sanoo.
– Ohjeistimme tänään Postia, että vuokratyövoiman käytöastä tulee pidättäytyä ja neuvottelemme asiasta Postin kanssa aamulla lisää.
Lakko jatkuu, koska Postin työriitaan ei tänään syntynyt sopua. Neuvottelut osapuolten välillä jatkuvat perjantaina valtakunnansovittelijan pöydän ääressä.
Suojatyöstä syntyi kiistaa
Postin ja työntekijäpuolta edustavan Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) välille syntyi aiemmin kiistaa suojatyön tekemisestä. Posti sanoi, ettei se ole käyttänyt normaalia enempää vuokratyövoimaa lakon aikana, mutta PAU katsoo, ettei tämä pidä paikkaansa.
PAUn puheenjohtajan Heidi Niemisen mukaan Posti on rikkonut lakkoa käyttämällä vuokratyövoimaa selvästi enemmän kuin normaalisti. Posti on sanonut, että vuokratyövoiman käyttö esimerkiksi pakettilajittelussa on samalla tasolla kuin normaalisti, mutta Nieminen on eri mieltä.
– Lakkovahdit pystyvät todistamaan, että se väite on valhe, Nieminen sanoi STT:lle, kun valtakunnansovittelijan johdolla käyty sovittelu päättyi iltapäivällä.
Postin puolelta asiaa kommentoi STT:lle viestintäjohtaja Piia Kumpulainen, joka sanoi Postin selvittävän ministerin lausunnon vaikutuksia.
– Selvitämme tätä asiaa ja tiedotamme lisää huomisen aikana.
Posti on omien laskelmiensa mukaan viime vuosina käyttänyt noin 10 prosentin edestä vuokratyövoimaa.
Etelä-Suomi joutuu jatkamamaan hämärässä kulkemista lähiaikoina. Lumipeitettä on turha odotella valon tuojaksi, sillä neljä seuraavaa viikkoa ovat tavanomaista lämpimämpiä.
– Täytyy tosin muistaa, että puhutaan aina koko viikon keskiarvoista. Viikon sisälle voi tietenkin sijoittua joku viileämpikin päivä. Mutta yleiskuva on se, että luvassa on tavanomaista lämpimämpää tästä neljä viikkoa eteenpäin, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Kuluvalla viikolla on tavanomaista lämpimämpää maan eteläosissa, mutta Lapissa on vielä tavanomaista kylmempää. Ensi viikko on Lapissakin tavanomaista lämpimämpi. Siellä palataan tavanomaisiin lukemiin vasta joulukuun ensimmäisellä viikolla.
– Jos maan eteläosiin tulee lunta, se ei jää. Lumi voi käväistä, mutta sitten se sulaa pois, Borgström sanoo.
Tällä viikolla on etelässä 2–4 astetta tavanomaista lämpimämpää. Marraskuun loput viikot ovat lähes koko maassa on 1–3 astetta tavanomaista lämpimämpää.Yle
Tänään ja huomenna koko maassa sataa rankasti vettä Lappia lukuun ottamatta. Silloin on vaara, että lumi sulaa niillä alueilla, joilla lumipeite on alle 20 senttiä, Pohjois-Lappi pois lukien. Vaaravyöhykkeellä ovat esimerkiksi Oulu ja Tornio.
Lumipeite on vaarassa niillä alueilla, joilla lunta on alle 20 senttimetriä. Pohjois-Lapissa lumi kuitenkin pysyy.Yle
Tulossa lauha talvi?
Anne Borgström sanoo, että koko vuodenajan ennustaminen on Suomessa yleensä hankalaa matala- ja korkeapaineen voimakkaan vaihtelun vuoksi. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että talvesta on tulossa lämmin.
– Kaikki käytettävissäni olevat mallit sanovat, että tuleva talvi on tavanomaista lämpimämpi Suomessa. Sille ei kuitenkaan kannata antaa suurta arvoa, koska yleensä vuodenajan ennusteet ovat meillä huonoja. Mutta osviittaa lämpimästä talvesta on, Borgström muotoilee.
Metsähallitus haluaa, ettei Kokkolan kaupunki tai sen matkailuyhtiö pidä Vattajanniemeä esillä markkinoinnissaan. Metsähallitus on suoraan esittänyt, ettei esimerkiksi kuvia Vattajasta laitettaisi mihinkään kaupungin materiaaliin.
Metsähallitus on huolissaan alueen luontoarvoista. Maastossa liikutaan luonnonsuojelupäällikön mukaan jopa moottoriajoneuvoilla, roskataan ja revitään kasvistoa. Myös esimerkiksi variksenmarjadyyneissä näkyy kulumisen merkkejä.
Vattaja on merkittävä suojelualue, joka ei kestä rajattomasti kulutusta. Jopa kansallispuiston perustamisesta alueelle on jätetty aloite viimeksi muutama vuosi sitten.
Vattajanniemi on noin 40 neliökilometrin alue, jonka kärjessä sijaitsee Ohtakarin saari ja perinteinen kalastajakylä. Niemi on Euroopan laajin ja edustavin havumetsävyöhykkeen dyyniluontotyyppien esiintymisalue. Se kuuluu harjujensuojeluohjelmaan ja osin myös rantojensuojeluohjelmaan. Se lasketaan myös maan tärkeimpiin lintualueisiin.
Alueen omistaa Metsähallitus, Puolustusvoimat harjoittelee siellä ja lisäksi Kokkolan kaupungilla on omat intressinsä. Alueen käyttöä on ohjattu jo 10 vuotta sitten tehdyssä hoito- ja käyttösuunnitelmassa. Jo silloin katsottiin, ettei Vattajaa voi markkinoida, koska siellä ei ole virkistyskäytön rajattomalle käytölle tilaa.
Nyt tarkoitus on istahtaa alas ja etsiä tasapaino osapuolten kesken.
Ohtakarin kalastajakylä sijaitsee niemen nokassa.Kalle Niskala / Yle
Kaupunki ihmettelee
Kokkolan kaupungin ja matkailun edustajat jakavat Metsähallituksen huolen luontoarvoista, mutta ovat tuoreesta lähestymisestä ihmeissään. Kokkola ei ole erityisesti käyttänyt Vattajaa markkinointivalttina.
Kaupunginjohtaja Stina Mattila sanookin, että alueen löydettävyys ei ole kiinni Kokkolan tekemisistä.
– Vaikka emme laittaisi euroakaan sen markkinointiin, ihmiset löytävät Vattajan kyllä.
Mattila kertoo kehottaneensa Metsähallitusta varautumaan esimerkiksi lähimatkailun kasvuun ja siihen, että valtakunnallinen julkisuus lisää kävijämääriä Vattajalla.
Kokkola ei ole tekemässä Vattajasta turistirysää, mutta ei myöskään halua vaieta sitä kuoliaaksi.
– Totta kai olemme tosi ylpeitä alueesta, ja olisi kummallista, jos sitä ei nostettaisi esille, sanoo Mattila.
Vattajan luontoarvot ovat merkittävät.Ari Vihanta / Yle
Matkailu haluaisi hyödyntää
Kokkolan Matkailun toimitusjohtaja Teea Pietilä on samalla linjalla. Hän muistuttaa, että alue on tuttu paikallisille, jotka aluetta eniten käyttävätkin. Esimerkiksi ryhmämatkoja Kokkolan Matkailu ei ole järjestänyt.
– Aika vähän markkinoinnissa on käytetty Vattajaa, joten vähän epäreilulta tuo kehotus tuntuu. Massaturismista ei ole missään vaiheessa muutenkaan kyse.
Hän arvioi, etteivät kulutusta muutenkaan aiheuta matkailijat, vaan lähiseudun asukkaat, jotka jo tuntevat alueen. Näkyvimmillään liikenteen lisääntyminen on hellepäivinä, jolloin uimarannan tienoon tie voi olla tukossa.
Matkailu haluaisi kyllä hyödyntää Vattajaa matkailullisesti.
– Koen myös velvollisuudeksi kertoa, miten hieno alue täällä on, sanoo Pietilä.
Metsähallitus ei vaadi vaikenemaan alueesta, mutta matkailuviestinnän kärki se ei saa olla. Luonnonsuojelupäällikkö Marko Sievänen sanoo, että kyse on Metsähallitukselle syrjävyöhykkeestä, jota ei itsekään voi markkinoida.
Auttaisivatko pitkospuut ja parkkipaikka?
Luontoarvojen lisäksi Metsähallitusta huolettaa turvallisuus. Yleistä virkistyskäyttöaluetta on vain siivu Ohtakarin tien pohjoispuolella, mutta liikkujat kulkevat mielellään myös Puolustusvoimien ampuma-alueen puolella, sanoo Sievänen.
– Jos ihmiset tottuvat laajamittaisesti liikkumaan alueella, voi olla, että joku menee ampuma-alueelle puomeista ja kilvistä huolimatta. Silloin hän on hengenvaarassa.
Sievänen muistuttaa, että luontoarvojen kannalta on hyväkin, että alueella liikutaan jonkin verran. Puolustusvoimien harjoittelun vaikutusta luontoon Metsähallitus seuraa. Jos jokin osa alueesta näyttää kärsivän, neuvotellaan harjoituksen siirtämisestä toiseen paikkaan. Vapaata virkistyskäyttöä on kuitenkin vaikea ohjata tai valvoa.
Alueella ei ole palveluita ja perusrakenteitakin vain vähän. Kokkolan edustajat katsovatkin, että pitkospuiden, vessojen ja pysäköintialueen rakentaminen ohjaisi alueella liikkumista ja takaisi arvokkaiden luontoarvojen säilymisen.
Kaupunginjohtaja Stina Mattila aikookin kutsua Metsähallituksen yhteiseen pöytään keskustelemaan Vattajasta.
– Aluetta ei ole tarvetta eikä syytä piilotella. On löydettävä tasapaino kaikkien osapuolten kesken.
Ylen tietojen mukaan laskelma Suomen hiilinieluista on muuttunut olennaisesti vielä keväällä arvioidusta. Hallituspuolueissa nähdään, että muutos ei ainakaan helpota päättäjien työtä hiilineutraaliuden saavuttamiseksi vuonna 2035.
Kyse on Luonnonvarakeskus Luken tekemästä laskelmasta, jossa on laskettu hiilinielujen muuttumista tulevaisuudessa. Luke on päivittänyt aiempia laskelmiaan, ja alustavat tiedot julkaistaan perjantaina.
Hiilineutraalius tarkoittaa, että vuonna 2035 Suomi ei enää kuormittaisi ilmakehää, kun nielut, suurimpana niistä metsät, sitoisivat hiiltä saman verran kuin sitä pääsee ilmaan eri päästölähteistä.
Perjantaina saadaan myös ensimmäisiä arvioita, mitä päästöjen vähentäminen voisi maksaa kansantaloudelle. Silloin julkaistaan hallituksen tilaamat skenaariot, joissa tutkimuslaitokset ovat VTT:n johdolla arvioineet mahdollisia tapoja saavuttaa hiilineutraalius.
Myös tutkijoiden käyttämät päästövähennysmallit ovat hätkähdyttäneet puolueita, kun asiaa on esitelty niille alustavasti hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä. Ryhmässä ovat edustettuina kaikki hallituspuolueet: SDP, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto ja RKP.
Luonnonvarakeskuksen laskelmissa todella suuri muutos
Yle on saanut eri lähteistä alustavia tietoja Luken hiilinielulaskelmasta ja VTT:n tulevaisuusskenaarioista. Tiedot perustuvat Ylen kuulemiin toisen käden lähteisiin.
Luken aiemmassa arviossa vuoden 2035 nielun suuruus oli noin 35 Mt co2. Tuoreessa, vielä julkaisemattomassa arviossa luku on Ylen tietojen mukaan vain 17,9 Mt co2.
Mittayksikkö on hiilidioksiditonniekvivalenttia, joka tarkoittaa hiilidioksidiksi muunnettuja kasvihuonekaasuja. Vuonna 2035 hiilinielu sitoisi siis 17,9 miljoonaa hiilidioksiditonnia vastaavan määrän kasvihuonekaasuja.
Aiemmin Luke arvioi myös, että vuonna 2050 nielu olisi noin 50 Mt co2, mutta nyt luku on pudotettu 25,6:een.
Vertailun vuoksi, Luken arvio tämänhetkisen nielun suuruudesta on nyt 23,5 Mt co2. Vielä keväällä Luke arvioi, että vuonna 2020 nielut sitoisivat 30,8 miljoona tonnia kasvihuonekaasuja.
Nielut ovat laskelmia ja niihin vaikuttavat esimerkiksi oletukset metsän kasvusta, metsähakkuista ja istutuksista. Mitä kauemmas tulevaisuutta ennakoidaan, sitä epävarmemmaksi laskelma käy.
Luke selittää yllätystä: Tausta-aineisto muuttui
Nielulaskelman muutos oli puolueille yllätys. Luken laskelmat ovat eläneet aiemminkin, mutta näin suuri muutos hämmästyttää sekä poliitikkojen että tutkijoiden keskuudessa.
Tutkijat ja poliitikot odottavat Luken kertovan perjantaina, mistä laskelmien radikaali muuttuminen johtuu.
Luken keväisissä skenaarioissa hiilinielu näytti tulevaisuudessa vain kasvavan, vaikka hakkuita olisi lisätty. Nyt suunta on toinen: jos hakkuita lisätään, nielu pienenee.
Puolueissa myös epäillään, voiko laskelmiin ylipäätään luottaa, jos heitot ovat tätä suuruusluokkaa.
Yle kysyi Lukelta, mistä uusien, vielä alustavien laskelmien muutokset edellisiin verrattuna johtuvat.
– Uusi laskelma pohjautuu tuoreimpaan mitattuun metsävaratietoon ja hakkuutähdemalli on päivitetty, Luken tutkimusylijohtaja Antti Asikainen sanoo.
Tuoreimmassa on Asikaisen mukaan käytetty vuosien 2013–2017 metsäninventointiaineistoa. Edellinen laskelma perustui vuosien 2009–2013 aineistoon.
Muutamina viime vuosina Suomen metsissä on hakattu paljon, mikä on pienentänyt metsien hiilivarastoa.
Hallituksella ei vielä ole suunnitelmaa, miten hiilineutraaliuteen päästään vuonna 2035. Työvoima- ja elinkeinoministeriö tekee yhdessä teollisuuden kanssa tiekarttoja, miten päästöjä voisi vähentää.
Liikenneministeriössä taas on alettu suunnitella, kuinka liikenteestä tehtäisiin “vähähiilistä”. Tammikuussa hallitus aikoo istua yhteiseen pöytään miettimään päästövähennyksiä toden teolla.
Päästöjen vähentämisen tapa pitäisi olla selvillä vuonna 2021, kun hallitus on kautensa puolivälissä.
VTT hahmotteli keväällä, miten Suomi voisi päästä hiilineutraaliksi vuoteen 2050. Vain yhdessä tutkijoiden tekemistä neljästä tulevaisuudenkuvasta Suomi saisi päästöt ja nielut tasapainoon vuosina 2030–2040.
Lasse Isokangas, Joonas Haverinen / Yle
Antti Rinteen (sd.) hallitus päätti kiristää hiilineutraaliustavoitetta.
Tutkijat ovat kasanneet pikavauhtia kaksi skenaariota, miten Suomesta voisi tulla hiilineutraali jo vuonna 2035. Päästövähennykset olisi saatava aikaan kireässä aikataulussa. 15 vuodessa nielujen kasvattamisen varaan ei voi laskea yhtä paljon eikä tekniikan kehittyminen ehdi ratkaista ongelmia niin paljon kuin pidemmällä aikavälillä.
Pian valmistuviin skenaariohin perehtynyt tutkija arvioi, että vielä julkaisemattomien skenaarioiden ehdotukset päästövähennyksiksi ovat radikaaleja juuri siksi, että nielut ovat edellisiin näkymiin verrattuna pienentyneet niin paljon.
Jo keväällä julkaistuissa, vuoteen 2050 ulottuvissa näkymissä päästövähennykset olisivat vaatineet iso yhteiskunnallista muutosta. Esimerkiksi lihansyönnin oletettiin vähenevän tuntuvasti, ja hiilidioksidin talteenotto ja varastointi oli yksi keino päästöjen kuriin saamiseksi.
Nyt ollaan kuitenkin vielä monta piirua tiukemman muutoksen edessä, kun päästövähennysten on tapahduttava vain 15 vuodessa: teollisuuden olisi uusittava laitteitaan nopeammin, liikenteessä pitäisi pian siirtyä pois raakaöljystä jalostetuista polttoaineista.
Kovin tarkkoja laskelmia hiilipäästöjen vähentämisestä ei voi tehdä. Siihen vaikuttavat, miten tekniikka kehittyy, miten kuluttajat muuttavat käytöstään ja mitä poliitikot päättävät.
Maataloudessa varauduttava suuriin muutoksiin
Suomen nykyisistä hiilipäästöistä valtaosa tulee energiasektorilta. Päästöjä tulee runsaasti myös maataloudesta sekä teollisuuden prosesseista.
Energiasektorin sisällä taas päästöistä isoin osa tulee energian tuotannosta ja kotimaan liikenteestä.
Ylen tietojen mukaan tutkijoiden tuoreissa skenaarioissa esimerkiksi maatalous olisi ison muutoksen edessä. Jos kuluttajat haluaisivat ilmastosyistä vähentää lihan syömistä, maatalous ei tuottaisi enää niinkään naudan- ja sianlihaa vaan esimerkiksi kauraa ja kasviproteiineja. Tämä vähentäisi päästöjä.
Hallitus aikoo vähentää päästöjä eri päästölähteistä. Eniten päästöjä tulee energiasektorilta, toiseksi eniten maataloudesta.Tommi Parkkinen / Yle
Jos taas lihaa syötäisiin ja tuotettaisiin kuten ennenkin, päästöjä pitäisi vähentää muualta.
Myös ilmastopaneeli on arvioinut, että päästöleikkauksia pitää kiristää, jos hallitus aikoo päästä tavoitteisiinsa. Ilmastopaneelin mukaan tavoitteen saavuttaminen on mahdollista.
VTT:n johdolla tehdyissä laskelmissa on nyt ensi kertaa arvioitu myös, mitä päästövähennystavoitteen saavuttaminen maksaisi kansantaloudelle.
Puolueet kuitenkin muistuttavat, että skenaariot eivät ole poliittisia ohjelmia. Ne on tarkoitettu vain avuksi päätöksentekoon.
Yleensä päästövähennysten logiikka on, että leikkauksia on helpointa saada aikaan siellä, missä päästöjäkin on paljon. Hallituspuolueissa ajatellaan tällä hetkellä, että päästöjä pitäisi leikata joka sektorilta.
Suomalaiset koira-asiantuntijat ovat selvittäneet suomenpystykorvien sukutaulut 1800-luvulle asti, kertoo Suomen Kennelliitto.
Kennelliitto sanoo tiedotteessaan, että monivuotinen projekti on tuottanut kansainvälisesti merkittäviä tuloksia.
Liiton ylläpitämässä Jalostustietojärjestelmässä on yhteensä yli 78 000 suomenpystykorvan varmistetut sukutaulut, jotka yltävät parhaimmillaan 1800-luvulle saakka. Projektissa sukutauluihin lisätyt, virallisesti rekisteröimättömät koirat, on merkitty sukupuukoiriksi.
Kennelliiton mukaan missään muualla maailmassa ei ole koottu näin kattavasti tietoja yksittäisestä koirarodusta.
Suomenpystykorva on maamme kansalliskoira. Alkuperäinen rotu on syntynyt luonnonkannasta ilman risteytyksiä. Kennelliiton mukaan suomenpystykorva on kuulunut kantasuomalaisten elämään jo ennen vaellusta nykyisen Suomen alueelle.
Haukkuvasta lintukoirasta pystykorvaksi
Historiallisesti suomenpystykorva on auttanut suomalaisia ravinnon ja turkisten hankinnassa sekä toiminut vahtikoirana. Rotu on esiintynyt luolamaalauksissa, Kalevalassa, saduissa sekä käsityöesineissä.
Suomen Kennelklubin rotukirjaan merkittiin "suomalainen haukkuva lintukoira" vuonna 1892. Uusittu rotumääritelmä hyväksyttiin vuonna 1897. Tuolloin koirarodun nimeksi muutettiin suomalainen pystykorva.
Jo 1930-luvulla suomenpystykorvaa voitiin pitää vakiintuneena rotuna. Siitä tehtiin Suomen kansalliskoira vuonna 1979.
Suomen Kennelliitto, Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Pystykorvajärjestö pyrkivät saamaan pystykorvalla metsästyksen Unescon aineettomien kulttuuriperintöjen luetteloon.
Pieni Iin kunta Oulun pohjoispuolella herättää kansainvälistä kiinnostusta ilmastoteoillaan.
Iin ilmastotoimista kuvataan jälleen dokumenttia Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle. Mediayhtiö päätti tulla Iihin uudelleen, sillä keväällä tehty juttu kiinnosti peräti 3,2 miljoonaa katsojaa eri puolilla maailmaa, kertoo toimittaja Erika Benke.
– Katsojat kaipaavat tällaisia iloisia, myönteisiä juttuja. Nykyisin niin monet uutiset kertovat sodista, kuolemista ja tuhoista. Sekä Brexitistä, hän naurahtaa lopuksi.
Kymmenentuhannen asukkaan Ii on onnistunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä nopeasti (Suomen ympäristökeskus). Kunnan hiilidioksidipäästöt puolittuivat vuodesta 2012 vuoteen 2016 (HS), ja ilmastotyötä on jatkettu edelleen.
Kunta liikkuu sähköautoilla, käyttää tuuli-, vesi- ja aurinkoenergiaa ja siellä on paljon hiiltä sitovia metsiä. Kunnanjohtaja Ari Alatossavan mukaan Ii saattaa olla jo hiilineutraali, riippuen metsiin sitoutuneen CO2:n laskentatavasta.
"Ii on noussut nyt Euroopan kartalle"
Nyt tekeillä olevaan BBC:n dokumenttiin on haastateltu lukuisia kunnan asukkaita lapsista vanhuksiin. Iiläiset hämmästelevät kansainvälistä kiinnostusta.
BBC:n kameraryhmälle haastattelun antanut Markku Vitikka tunnustaa, että englanniksi vastaileminen jännitti, mutta kansainvälinen huomio herättää ylpeyttä.
– Ii on noussut nyt Euroopan kartalle. Onhan se näin pieneltä kunnalta aikamoinen saavutus, Vitikka kehaisee.
Aini Autio on samoilla linjoilla. Hän katsoo, että Iissä tehty ilmastotyö kelpaa esimerkiksi briteillekin. Itse hän arvioi elävänsä varsin ilmastotietoisesti.
– Minulla ei ole kesämökkiä eikä venettä. Enkä osta ylellisyystarvikkeita, hän selostaa.
Pieni kunta kiinnostaa myös muualla Euroopassa
BBC:n lisäksi Iissä on vieraillut myös esimerkiksi Ranskan ja Saksan valtiolliset mediayhtiöt, kertoo Iin kunnan kehitysyhtiö Micropoliksen toimitusjohtaja Leena Vuotovesi.
– Jos pieni toimija voi tehdä vaikuttavaa ja taloudellisesti kannattavaa ilmastotyötä, niin pystyväthän siihen kaikki, Vuotovesi arvioi.
Leena Vuotovesi opastaa usein mediaa Iin Micropoliksessa.Timo Nykyri / Yle
Iin edustajia kutsutaan toistuvasti ulkomaille kertomaan, kuinka pienestä kunnasta on tullut Euroopan johtavia hiilidioksidipäästöjen leikkaajia.
– Olemme käyneet Itävallassa, Färsaarilla, Islannissa ja Ruotsissa. Ii kiinnostaa myös Brysselissä, jossa kävimme kertomassa komissiolle kunnan ilmastotyöstä.
Sähköautoja kuntalaisten käyttöön
Iissä kehitellään myös koko ajan uutta.
Kunnanjohtaja Ari Alatossava puhdistelee lunta kunnan uusimman hankinnan päältä. Kunta on hankkinut uuden sähköauton, jota kuntalaisilla on mahdollisuus vuokrata omaan käyttöön.
Uusi sähköauto ladataan paikallisella tuulisähköllä.
Kunnan työntekijät ovat jo useamman vuoden ajan käyttäneet työtehtävissään yhteiskäyttöisiä sähköautoja.
– Ajateltiin laajentaa tätä. Mitäpä nämä turhaan seisoo pihassa illat ja viikonloput, Alatossava perustelee.
Kunnan sähköautojen vuokraamista asukkaille aloitellaan muuallakin Suomessa. Esimerkiksi Loviisan kaupunginjohtaja Jan D. Oker-Blom kertoo, että kunnan kuuden sähköauton vuokraamisesta kaupunkilaisille on saatu positiivisia kokemuksia.
Tällä hetkellä yhteiskäyttöisiä sähköautoja vuokraa iltaisin ja viikonloppuisin asukkaille kymmenisen kuntaa lähinnä Etelä-Suomessa.
Kertakäyttövaippojen, D-vitamiinin, kahvin, teen ja suklaan perään ei kannata lähteä ostosreissulle Suomenlahden yli. Varsinkin vaipat ovat Helsingissä huomattavasti Tallinnaa halvempia. Myös tavallinen särkylääke maksaa täällä puolen lahtea himpun verran vähemmän.
Asia käy ilmi Viron taloustutkimuslaitoksen hintavertailusta. Mukana on viitisenkymmentä tuotetta ja palvelua.
Esimerkiksi vaipat ovat Helsingissä jopa 30 prosenttia halvempia kuin Tallinnassa.
Pampers-paketti, jossa on 68 kertakäyttövaippaa, maksoi vertailuviikolla (viikko 38) Tallinnassa keskimäärin 13,32 euroa, Helsingissä puolestaan 9,28 euroa.
Grafiikaan on valittu tuotteet, joiden hintaero Helsingin eduksi on suurin. Lähde: Viron taloustutkimuslaitosPetteri Juuti / Yle
Kuten arvata saattaa, suurin osa siitä, mitä Tallinnassa kaupataan, on suomalaisesta näkökulmasta kuitenkin halpaa. Tähän on vaikuttanut myös Viron uusi hallitus.
– Hallitus laski alkoholiveroa heinäkuussa. Se näkyi saman tien hinnoissa, varsinkin oluen hinnassa, tutkimuslaitoksen johtaja Marje Josing kertoo.
Alkoholi ei silti ole suurimman hintaeron tuoteryhmä.
Esimerkiksi porkkanan, puolen litran Coca-Colan, kanafileen ja kuljettajalta ostetun joukkoliikenteen kertalipun hintaero oli vertailussa vielä alkoholiakin suurempi. Porkkanakilo maksoi hintavertailun mukaan Helsingissä 1,38 euroa, kun Tallinnassa sen sai 0,54 eurolla.
Grafiikaan on valittu tuotteet, joiden hintaero Tallinnan eduksi on suurin. Lähde: Viron taloustutkimuslaitosPetteri Juuti / Yle
Paikallinen työ painaa hintoja alas
Viron hintataso on viimeisen kolmen vuoden aikana hivuttautunut lähemmäksi suomalaista, mutta välimatka on vielä pitkä. Maan hintataso muodostaa Eurostatin mukaan 80 prosenttia EU:n keskiarvosta. Suomen vastaava luku on 122.
Ero näkyy yksittäisten tuotteiden lisäksi varsinkin palveluissa. Viron pienempi tulotaso laskee luonnollisesti myös paikallista työtä sisältävien palvelujen ja tuotteiden hintaa.
Moni suomalainen onkin tottunut matkustamaan palveluiden perässä lahden yli. Tuoreen vertailun mukaan hintaero on suurimmillaan hammaslääkäripalveluissa, mutta myös hiustenleikkuu, taksikyyti, ulkona syöminen ja yöpyminen hotellissa ovat Virossa selkeästi halvempia.
Viron taloustutkimuslaitos vertailee Helsingin ja Tallinnan hintatasoa neljännesvuosittain. Vertailuun otetaan Josingin mukaan yleisimpiä tuotteita ja palveluja, jotka ovat saatavilla jokseenkin samanlaisina Suomenlahden kummankin puolen.
Vertailtava hinta on usean eri liikkeen tai palveluntarjoajan hintojen keskiarvo. Alennuskampanjatkin otetaan huomioon, jos niitä sattuu vertailuviikolla olemaan.
Täysin eri asia on sitten se, miltä suomalaisittain matalilta vaikuttavat hinnat tuntuvat virolaisten kukkarossa. Jos hintatason suhteuttaa tuloihin, moni ostos riipaisee etelänaapureita tavalla, jota täällä on vaikea hahmottaa.
Jos esimerkiksi bensa maksaisi Suomessa suhteessa täkäläiseen 3400 euron keskipalkkaan yhtä paljon kuin Virossa suhteessa sikäläiseen keskipalkkaan, sen litrahinta olisi 3,40 euroa.
500 gramman kahvipaketti maksaisi 12 euroa, 200 gramman suklaalevy seitsemän euroa ja perushotelliyö 330 euroa.
Juttua korjattu 13.11.2019 kl 13:29: Grafiikassa "Nämä ovat Tallinnassa halvempia kuin Helsingissä" viinan hintaa kuvannut palkki oli liian pieni. Luku oli oikein.
Länsi-Uudenmaan poliisi tiedotti aamupäivällä Twitterissä, että Hangosta on löydetty eilen 12.11.2019 ihmisen luita remontoitavana olevan kiinteistön lattiarakenteista.
Poliisi ei ota kantaa mahdolliseen rikosepäilyyn. Johtavan rikoskomisario Mats Sjöholmin mukaan luut voivat olla myös sodanaikaisia.
– Paikkatutkinnassa on todettu, että luut ovat olleet siellä jo pidemmän aikaa. Tiedossamme on myös, että kyseinen rakennus on ollut siellä sotien aikaan ja Hangossa on ollut sotien aikana toimintaa. On mahdollista, että luut liittyvät siihen, Sjöholm tarkentaa Ylelle.
Luut toimitetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkintäyksikköön, jossa suoritetaan tarkemmat tutkimukset. Sjöholm ei halunnut yksilöidä Ylelle, kuinka paljon luita oli löytynyt. Paikan päällä oli kuitenkin todettu, että kyseessä on ihmisen luut.
– Riippuu, miten hyvin säilynyt määritellään, mutta kyllä voisi sanoa, että luut olivat hyvin säilyneitä, Sjöholm toteaa.
Sjöholm luokittelee tapauksen harvinaiseksi.
– Olen noin parikymmentä vuotta tehnyt näitä töitä eikä ole kertaakaan aikaisemmin tullut vastaan vastaavaa, Sjöholm kertoo.
Asiasta tiedotetaan lisää aikaisintaan huomenna 14.11.2019.
– Nyt analysoidaan luut ja menee kuukausia ennen kuin saadaan vastauksia. Huomenna tiedotan jatkotoimenpiteistä, jos on jotain lisättävää.
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin tarkastuslautakunta on päättänyt siirtää Eksoten hallituksen puheenjohtajaan Marja-Liisa Vesteriseen liitetyt epäselvyydet poliisin tutkittavaksi. Vesterisen epäillään syyllistyneen virkavelvollisuuden rikkomiseen tai virka-aseman väärinkäyttöön.
Vesterinen on muun muassa puuttunut operatiiviseen toimintaan järjestämällä tutuilleen lääkäriaikoja Eksoten toimipisteisiin, vaikuttamalla tai pyrkimällä vaikuttamaan rekrytointeihin, hyödyntämällä asemaansa toimeensa liittymättömissä asioissa ja toimimalla epäasiallisesti erilaisissa yhteyksissä.
Tarkastuslautakunta oli yksimielinen päätöksessään.
– Pidän tapauksia vakavina, sellaisina joita ei olisi voinut jättää tutkimatta, sanoo tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Laura Kaijanen.
Esimerkiksi viime kesänä nousi kohu nuorille lääkäreille suunnatusta rekrytointi-ilmoituksesta. Lääkäreille luvattiin Suomen kärkipalkkaa, loistavia työkavereita ja räätälöitävää työnkuvaa.
Eksoten julkaiseman ilmoituksen kuvituksena hymyilee ylävartalonsa auringolle paljastanut nuori mies drinkki kädessään.
Vesterisen mielestä ilmoitus oli sopimaton, ja hän käski poistamaan sen, ja ilmoitus poistettiin.
Vesteriselle järjestettiin viime viikolla kuulemistilaisuus, jossa Eksoten valtuuston puheenjohtajat ja tarkastuslautakunnan puheenjohtaja keskustelivat hänen kanssaan hänen toimintatavoistaan.
Vesterinen kiistää väitteet
Marja-Liisa Vesterinen kiistää itseensä kohdistuneet väitteet.
– Olen jo aikaisemmmin sanonut , että minuun kohdistuu aivan vääriä väitteitä. Olen antanut niistä valtuuston puheenjohtajille ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajalle vastauksen ja saanut virkamiehiltä vahvistuksen, että se mitä olen sanonut pitää paikkansa, sanoo Vesterinen.
– Tässähän vasta kysytään poliisilta, lähteekö se näistä tutkimaan. Syytettä minua kohtaan ei ole olemassa, Vesterinen jatkaa.
Vesterinen ei pidä epäilyjä rikosepäilyinä, koska ne liittyvät operatiiviseen toimintaan.
– Aivan yhtä hyvin nämä asianomaiset olisivat voineet kysyä minulta, miksi näin on päätetty, miksi näin on toimittu, hän jatkaa.
Vesterinen kiistää käyttäneensä sellaista valtaa, joka hänelle ei kuuluisi.
Kouvola lopettaa kaikkien koulujensa joulujuhlat kirkoissa.
Syynä on eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen linjaus, jonka mukaan koulun yhteisen joulujuhlan järjestäminen kirkossa on lainvastaista. Ratkaisu koski kouvolalaisen Naukion yhtenäiskoulun käytäntöä päättää syyslukukautensa joulukirkkoon.
Kouvolan opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemen mukaan jokaisen koulun on nyt mietittävä, missä juhlansa järjestää. Joulujuhlien järjestäminen kirkossa on ollut yleinen tapa Kouvolan kouluissa tähän saakka. Monen koulun joulujuhla oli suunniteltu kirkkoon tänäkin vuonna.
– Koulujen on katsottava koulun omat tilat ja lähiympäristö, onko siellä tarjolla juhlasaleja. Esimerkiksi kaupungintalolla on juhlasali käytettävissä. Sitten on tietysti liikuntasaleja ja yhteistyökumppaneita.
Kaikissa kouluissa ei Niemen mukaan ole riittävän isoja juhlasaleja, joissa tilaisuus voitaisiin järjestää. Niemi ei kuitenkaan pelkää, että tilat joulujuhlien järjestämiseen loppuisivat kesken.
Hänen mukaansa päätös avaa myös mahdollisuuksia uusiin ratkaisuihin.
– Joulujuhlan voisi pitää myöskin taivasalla, ihan ulkona. Tarvitseeko tällaisen tilaisuuden aina olla seinien sisällä?
Kouvolan opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemi näkisi mielellään myös uudenlaisia joulujuhlia.Tiina Karppi / Yle
Niemen mukaan juhlan voisi järjestää koulun piha-alueella, tilanteen ja ympäristön mukaan.
– Opettajien ja oppilaiden voisi olla kiva ideoida uudentyyppistä ohjelmaa ulkona pidettävään juhlaan. Olisi kiva, että joku kokeilisi ensimmäisenä tällaisia uusia ratkaisuja. Koulut saavat tehdä juhlat omannäköisikseen.
Keskeinen syy joulujuhlien järjestämiseen kirkoissa on Niemen mukaan ollut kirkkojen keskeinen sijainti ja tilojen koko.
– Kirkot ovat isoja tiloja lähellä kouluja. Niihin ovat mahtuneet koko koulun oppilaat, sekä tärkeät kotijoukot, vanhemmat, sisarukset, sukulaiset ja kummit. Tilojen puolesta on päästy viettämään yhteistä joulujuhlaa. Varmasti myöskin se joulun traditio ja osa tunnelmasta on ollut syy, että on menty kirkkoihin, Niemi kertoo.
''Yllättävä kannanotto''
Kouvolan yhteislyseon abiturienttien Anni Rautiaisen ja Venla Pasin mielestä on hyvä, että asiaan kiinnitetään huomiota.
– Mielestäni koulujen pitää tarjota mahdollisimman sitoutumatonta opetusta, ja antaa oppilaille mahdollisuus päättää itse, mitä haluavat. Toki Suomella on vahvat kristilliset perinteet, mutta joulua on juhlittu aiemminkin ei-kristillisesti. Tässä menee vähän puurot ja vellit sekaisin joulukirkon ja joulujuhlan kanssa, Anni Rautiainen sanoo.
Anni Rautiaisen ja Venla Pasin mielestä koulujen joulujuhlat ja kirkon voi pitää erillään.Tiina Karppi / Yle
– Mielestäni joulujuhlat pitäisi pitää tonttupainotteisina, eikä niissä tarvitsisi välttämättä olla mitään kirkkoasiaa. On kuitenkin paljon eri uskontokuntien edustajia. Joulujuhla pitäisi pitää kaikille mukavana tapahtumana, Venla Pasi toteaa.
Kouvolalaisen Aino Ikävalkon mielestä tärkeintä olisi, että kaikki tuntisivat olonsa tervetulleeksi joulujuhlaan.
– Ihan sama onko juhla kirkossa vai koulussa, kunhan mahdollisimman moni voisi osallistua siihen hyvällä mielellä.
Aino Ikävalko.Tiina Karppi / Yle
Tuoreessa linjauksessaan apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen otti kantaa Naukion koulun käytäntöön, jossa syyslukukausi on päättynyt joulukirkkoon. Pölönen linjasi, että kaikille koulun oppilaille tarkoitettua yhteistä joulujuhlaa ei voi järjestää kirkossa.
Linjaus pätee myös silloin, jos niille, jotka eivät koe kirkkoa omakseen, on järjestetty vaihtoehtoinen joulujuhla.
Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun perusteissa todetaan, että koulun joulujuhla on osa opetusta, jonka tulee lain mukaan olla uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta.
Opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemelle ratkaisu tuli yllätyksenä.
– Se oli aika yllättävä kannanotto ja päätös. Minulle oli yllätys, että kirkko rakennuksena tuli näin vahvasti esille. Tiesin, että uskonnonharjoittaminen ei voi olla osa perus- eikä lukio-opetusta, vaan sen pitää olla vapaaehtoista oppilaille. Kirkkojen rajaaminen ulos juhlista oli yllätys.
– Olen itse kouluaikoinani käynyt joulukirkossa ja joulujuhlissa kirkossa, ja se on ollut normaalia 70-luvulla. Ajat ovat muuttuneet, ja meidän täytyy toimia tämän päivän säädösten, lainsäädännön ja linjausten mukaisesti, Niemi toteaa.
Myös Kirkkohallitus pitää koulun juhlaa ongelmallisena
Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen lisäksi myös Kirkkohallitus pitää Naukion koulun kirkossa järjestettyä joulujuhlaa ongelmallisena, kertoo Helsingin Sanomat.
Kirkkohallituksen kasvatus- ja perheasioiden johtaja Jarmo Kokkonen kertoo lehdelle pitävänsä kyseenalaisena juhlan ohjelmaa, joka hänen mukaansa oli selvästi uskonnon harjoittamista. Ilta-Sanomat on julkaissut joulujuhlan ohjelman, jonka mukaan juhlassa laulettiin virsiä sekä rukoiltiin yhdessä Isä meidän -rukous.
Kirkkohallituksen Kokkonen ei sinänsä pidä ongelmallisena koulun joulujuhlan järjestämistä kirkon tiloissa. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun mukaan kirkko on myös paikkana ongelmallinen koulun opetusohjelmaan kuuluvien tilaisuuksien järjestämisessä.
''Kirkossa varmasti tullaan olemaan''
Opetus- ja kasvatusjohtaja Veikko Niemi pitää seurakuntia kouluille tärkeinä kumppaneina. Yhteistyötä seurakuntien kanssa aiotaankin Kouvolassa jatkaa.
– Emme ole missään nimessä kieltämässä yhteistyötä seurakuntien kanssa. Varmasti kirkkoja voidaan, ja pitääkin edelleen käyttää koulun tilaisuuksissa, mutta ne pitää suunnitella uudella tavalla. Ne eivät voi olla opetussuunnitelmassa määrättyjä ja kuvattuja lukuvuoden tai lukukauden päättämisjuhlia, jotka on tarkoitettu kaikille oppilaille.
– Muutoin kirkossa varmasti tullaan olemaan. Pitää järjestää sitten muuta vapaaehtoista ohjelmaa niille oppilaille, jotka eivät kuulu kirkkoon tai haluavat olla poissa, Niemi sanoo.
Kouvolan pitää Niemen mukaan tiedottaa koulujen tilaisuuksista paremmin jatkossa.
– Koteihin pitää tiedottaa näistä tilaisuuksista ennakolta hyvissä ajoin, ja että meillä on vaihtoehtoinen tilaisuus järjestetty ja suunniteltu niin, että se vastaa uskonnollisen tilaisuuden tavoitteita ja sisältöä. Sisältöpuoleen varmasti kiinnitetään huomiota jatkossa.
Niemi pitää joulujuhlien keskeisenä elementtinä yhteisöllisyyttä.
– Joulujuhla on yhteisöllistä kasvatusta. Kulttuuri ja suomalaiset tavat näkyvät siellä, kuten myös joulun eri merkit, sekä yhteisöllisyys, vuorovaikutus ja monikulttuurisuus tietyllä tavalla. Olemme kaikki yhdenvertaisia riippumatta siitä, mihin kirkkoon kuulumme vai kuulummeko ollenkaan.
Tulevaisuudessakin joulujuhlissa voidaan Niemen mukaan laulaa virsiä, vaikka kirkoissa joulujuhlia ei enää pidetäkään.
– Jouluinen musiikki ja laulut kuuluvat joulujuhlaan. On linjattu, että Enkeli taivaan -virsi voidaan aivan hyvin laulaa joulujuhlassa. Se ei ole uskonnonharjoittamista.
Pohjois-Satakunnan Kankaanpäässä asuva Tellervo Koskela pääsi eläkkeelle pari vuotta sitten. Takana oli sairaanhoitajan töitä 44 vuotta: ensin kunnallisella, sitten yksityisellä puolella.
Koskela ei ollut suunnitellut töihin palaamista, mutta pian Kankaanpään PoSan sairaalalta soitettiin.
– Kolmen kuukauden jälkeen sairaalasta kyseltiin, että oletko ollut jo tarpeeksi kauan eläkkeellä. Vaikka en ollut suunnitellut palaavani töihin, tuntui se heti hyvältä ajatukselta.
Koska Koskela oli ennen yksityiselle puolelle vaihtamista ollut samassa sairaalassa töissä, olivat monet työkaverit ennestään tuttuja. Sairaanhoitaja kehuu työkavereitaan ja sairaalan ilmapiiriä vuolaasti.
– Jo pelkästään sosiaaliselta kannalta on todella kivaa käydä töissä. Mukavat työkaverit pitävät tällaisen eläkeläisen virkeänä ja ajan hengessä mukana.
Joka kymmenes eläkeläinen jatkaa työelämässä
Tellervo Koskela ei ole ainoa eläkeläinen, joka jatkaa työuraansa eläkkeelle pääsyn jälkeen. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan kaksi vuotta sitten lähes joka kymmenes eläkeläinen oli työelämässä.
Karkeana yleistyksenä voitaisiin sanoa, että miehet ajavat autoja ja huoltavat kiinteistöjä, naiset ovat kaupassa, siivoavat ja hoitavat lapsia.
Satakunnan maakunnan keskussairaalassa, Porin Satasairaalassa on töissä vajaat 3 700 henkilöä. Heistä eläköityy vuosittain noin 70 henkilöä. Sairaalassa on töissä noin 40 jo eläköitynyttä henkilöä. Näiden lukujen perusteella on kuitenkin vaikeaa päätellä sitä, miten suuri prosentti eläköityneistä palaa töihin, sillä monet tekevät töitä useita vuosia.
Tellervo Koskelan sairaalassa, pohjoissatakuntalaisessa PoSan sairaalassa työvuoroja paikkailee viidestä kuuteen eläkeläistä. Sairaalan oman henkilökunnan määrä on noin 60 työntekijää. Hoitotyön vastaava Päivi Leponiemi kertoo, että ilman eläkeläisiä vuorojen paikkaaminen olisi nykyistä vaikeampaa.
– Eläkeläiset ovat hyvin tärkeä osa henkilöstöämme. Tarvitsemme apua erityisesti äkillisten sairaslomien ja muiden yllättävien poissaolojen paikkaamisessa.
Leponiemen mukaan ilman eläkeläisiä oma henkilökunta joutuisi tekemään ylitöitä tai jouduttaisiin turvautumaan muihin erikoisjärjestelyihin. Sairaalalle on asetettu tiukat henkilöstön minimirajat.
– Joka vuorossa täytyy ylläpitää tietty mitoitus ihan lakisääteisesti. Haasteitakin on, sillä eläkeläisilläkin on oma elämä. Joskus heitä on helppo saada töihin, joskus ei.
Työtä omaan tahtiin
Tellervo Koskela kertoo työskentelevänsä kuukausittain noin kymmenenä päivänä. Sairaalasta soitetaan ja joskus pyydetään töihin useamminkin. Eläkkeellä oleva sairaanhoitaja lupautuu, jos suunnitelmissa ei ole muuta tähdellistä.
– Osaan kyllä pitää puoleni. Jos suunnitelmissa on jotain muuta, vaikka matkustamista tai sukulaisia tulossa kylään, kieltäydyn.
Koskela kertoo, että haastavin puoli työssä on pitää itsensä kiinni jatkuvissa muutoksissa. Tietotekniikka kehittyy huimaa vauhtia. Sairaala kouluttaa työntekijöitään uusien järjestelmien käyttöön.
– Atk ja tekniikka muutenkin ovat menneet vauhdilla eteenpäin sinä aikana kun olen ollut poissa. Sairaalassa on hurjan hyvä perehdytys uusiin juttuihin. En ole tuskaillut uuden oppimisen edessä, päinvastoin, on ollut kiva oppia uutta.
Eläketurvakeskuksen mukaan eläkeläiset tekevät talvella enemmän töitä kuin kesällä. Tämä on mahdollista kun työntekijä voi itse päättää, milloin on työnantajan käytettävissä.
Posan sairaalan hoitotyön vastaava sanoo, että on hyvin yksilöllistä, minkä ikäinen voi vielä palata töihin.
– Tänä päivänä asiat muuttuvat niin nopeasti, että jo vuoden poissaolo on pitkä aika. Monet joutuvat paikkailemaan osaamistaan ja tietojaan paljon. Tosin nykyajan eläkeläiset ovat ilahduttavan nuorekkaita ja pitävät itseään ajan tasalla.
Tellervo Koskela ei osaa sanoa, kauanko hän vielä jatkaa työntekoa. Kaikki on kiinni omasta terveydestä ja siitä, miten pitkään töissäkäynti tuntuu mielekkäälle.
– Jos pysyn terveenä, niin varmaankin vielä kolmisen vuotta teen töitä. Tarkasti en osaa sanoa.
Emmi Pöyhönen, 29, on nyt reilun parin kuukauden ajan opiskellut tosissaan koodauksen perusteita.
– Välillä on saanut yömyöhään naputella koodia, että on vaatinut todella paljon opiskelua vapaa-ajalla, Savonia Code Academyn opiskelija Pöyhönen kertoo.
Pöyhönen on kouluttautunut terveystieteiden maisteriksi, mutta äitiyslomalla ajatukset alkoivat kääntyä alaan, jossa olisi parempi työllisyystilanne. Nyt haaveissa on työpaikka ohjelmointialalla.
– Koko ajan on puhetta, että koodareista on pulaa. Mielestäni tämä on kehittyvä, ala, jossa saan kehittää ja haastaa itseäni, Pöyhönen sanoo.
Pöyhönen ja sadat muut hänen kaltaisensa ovat tänä syksynä aloittaneet täsmäkoulutuksissa, joiden avulla pyritään helpottamaan koodaripulaa Suomessa.
Savonia Code Academyn lähiopetus keskittyy teoriaan. Tehtäviä tehdään pääsääntöisesti itsenäisesti omalla ajalla. Tuntia vetää lehtori Jussi Koistinen.Sami Takkinen / Yle
Savonia-ammattikorkeakoulun Savonia Code Academy keskittyy kouluttamaan osaajia web-puolen ohjelmointiin, eikä aiempaa osaamista vaadita. Yhdeksän kuukauden lyhyt täydennyskoulutus valmistaa erityisesti juniorikoodarin toimenkuvaan.
– Koulutettavat saavat perustiedot, jotta he voivat työllistyä ja työelämässä pääsevät oppimaan lisää asiasta, Savonia-ammattikorkeakoulun lehtori Jussi Koistinen kertoo.
Emmi Pöyhösellä ei ollut lähes ollenkaan aiempaa osaamista koodaamisesta ennen koulutuksen aloittamista.
– Minua kiehtoo ongelmanratkaisu ja monessa lähteessä kerrottiin, että ohjelmointi on nimenomaan sellaista. Tähän saakka tämä on ollut sitä mitä oletin, Pöyhönen kertoo.
Yritykset rekrytoivat jatkuvasti
It-alalle oli keskimäärin 2–5 työpaikkaa auki yritystä kohti vuonna 2017. Tämä selviää Tieto- ja viestintätekniikan ammattilaiset (Tivia) ry:n uusimmasta it-uratutkimuksesta.
Työvoimatarvetta oli muun muassa pilvipalveluiden, tietoturvan, ohjelmoinnin, ohjelmistokehityksen ja data-analytiikan osaajille.
Toisaalta it-alalla on kysyntää myös työntekijöille, joilta vaaditaan sekä tietotekniikan osaamista että jonkin tietyn toimialan syvällisen tuntemuksen.
– Yritykset, jotka tuottavat ohjelmistoja terveydenhoitoalalle, tarvitsevat työntekijöitä, joilla on terveydenhoitoalan taustaa, mutta ovat myös kiinnostuneita tietotekniikasta. Sama koskee myös muitakin aloja, Karelia-ammattikorkeakoulun lehtori Petri Laitinen kertoo.
Ohjelmisto-osaamista tarvitaan monilla toimialoilla.Sami Takkinen / Yle
Pelkkä taito koodata ei siis välttämättä riitä.
– Kyllä se on kova kombinaatio, jos osaa ohjelmoida tai suunnitella ohjelmistoja ja pystyy hahmottamaan jonkin tietyn toimialan logiikan, Tivian toimitusjohtaja Jussi Nissilä huomauttaa.
Koodaripulan paikkaamiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi viime vuonna korkeakouluille noin 19 miljoonan erityisavustukset koulutusten järjestämiseen. Pääasiassa toteutukset ovat lyhytkestoisia koulutuksia työelämän tarpeisiin.
– Digitalisaatio koskee kaikkia ammatteja tavalla tai toisella. Tutkintoon tähtäävä koulutus, joka kestää 3,5 vuotta tai enemmän, on liian hidas tapa vastata työelämän kysyntään, Laitinen sanoo.
Joensuussa toimiva Karelia-ammattikorkeakoulu on yksi avustuksen saaneista oppilaitoksista. Karelian, Savonian ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen itäsuomalainen SmartICT-hanke sai noin 1,5 miljoonaa euroa.
Käytännössä korkeakoulut ovat järjestäneet itsenäisesti omat koodarikoulutuksensa, joiden laajuudet vaihtelevat 20–60 opintopisteen välillä.
Savonia Code Academyn opiskelija Andrei Kolmakow pitää lyhyttä täsmäkoulutusta hyvänä vaihtoehtona päivittää osaamistaan työn ohessa.Sami Takkinen / Yle
Lyhyet koulutukset eivät riitä pelkästään
Ohjelmistoala muuttuu jatkuvasti ja työntekijöiden osaaminen voi vanhentua äkkiä. Tämän takia koodareiden on tärkeä ylläpitää omaa osaamistaan.
– Työmarkkinoilla jo olevan työvoiman osaaminen vaatii päivittämistä säännöllisesti. Voi olla, että aiemmin koulutettujen ohjelmisto- ja digiosaajien osaaminen on osittain tai kokonaan vanhentunut, Tivian toimitusjohtaja Jussi Nissilä sanoo.
Savonia Code Academyn opiskelija Andrei Kolmakow on työskennellyt viimeiset parikymmentä vuotta ict-alalla tehden muun muassa myyntiä. Lyhyt täsmäkoulutus työn ohessa on hänen mielestään hyvä tapa päivittää osaamista ja lisätä ymmärrystä alasta, vaikka työt jatkuvat ennallaan.
– Viimeksi olen ohjelmoinut joskus 25 vuotta sitten. Nyt pääsee jyvälle siitä, mitä se tämän päivän koodaaminen tarkoittaa, Kolmakow kertoo.
Kihon toimitusjohtaja Antti Koponen (vas.) ja ohjelmistosuunnittelija Miika Antikainen tarkastelevat yhdessä koodia.Sami Takkinen / Yle
Lyhyet täsmäkoulutukset paikkaavat osaltaan koodaripulaa, mutta työnantajan näkökulmasta ne eivät pelkästään riitä.
– Tarvitaan syvällisempää osaamista ja kiinnostuneisuutta tähän alaan. Pelkällä koulussa opiskelulla ei kaikkea saada, mutta jos se koodikipinä syttyy, niin se on hyvä asia, kuopiolaisen teknologiayhtiön Kihon toimitusjohtaja Antti Koponen kertoo.
Millä keinoin koodaripulaan tulisi vastata? Voit keskustella aiheesta kello 22:een saakka.
