Maailman öljynkulutus kasvaa vielä ainakin kymmenen vuotta, ennustaa Kansainvälinen energiajärjestö IEA tuoreessa raportissaan.

Maailman energia-alan yhteisjärjestö patistaa maailman maita ottamaan entistä nopeammin käyttöön päästötöntä tuuli- ja aurinkoenergiaa, koska järjestön ennusteen mukaan ilmastoa lämmittävien päästöjen kasvu jatkuu aina vuoteen 2040 saakka.

Päästöjä kasvattaa jatkuvasti paisuva energiantuotanto.

Öljynkulutuksen osalta IEA nostaa esiin erityisesti kaupunkimaasturit, joiden myynti on jo eräissä maissa ohittanut muiden autojen myyntiluvut.

Yhdysvalloissa autojen myynnistä jo kaksi kolmasosaa on kaupunkimaastureita tai avolavapakettiautoja. Euroopassa näiden osuus on kolmanneksen luokkaa.

IEA toteaa, että nämä voimakkaat autot ovat niin kookkaita, että niitä on vaikea muuntaa sähkökäyttöisiksi. Suurten autojen yleistyminen saattaa jopa tehdä tyhjäksi sähköautojen käytön tuoman päästövähennyksen.

Kaupunkimaasturit (SUV:t) ovat energiantuotannon jälkeen toiseksi suurin syy maailman ilmastopäästöjen kasvulle viimeisten kymmenen vuoden aikana. Niiden osuus on suurempi kuin kaikkien muiden teollisuusalojen päästöjen kasvu yhteensä, sanoo IEA:n pääjohtaja Fatih Birol.

Muita tärkeimpiä syitä päästöjen kasvulle ovat muovintuotannon ja lentomatkailun lisääntyminen sekä väestönkasvu erityisesti Aasian ja Afrikan suurkaupungeissa.

IEA kertoo, että nykyisen ennusteen mukaan maailmalla käytetään vuonna 2040 yhteensä 106,4 miljoonaa barrelia öljyä päivässä, kun viime vuonna taso oli 96,9 miljoonaa barrelia.

Yhdysvallat on avainasemassa. IEA:n mukaan viime vuonna havaittu globaali öljynkulutuksen kasvu johtui pääosin Yhdysvaltain yritysten ja kuluttajien toiminnasta.

Yhdysvaltain osuus seuraavien kymmenen vuoden aikana ennustetusta öljynkulutuksen kasvusta on IEA:n mukaan 85 prosenttia.

IEA vaatii valtioita siirtymään nopealla aikataululla uusiutuvaan energiaan. Lisäksi energiatehokkuutta olisi pikaisesti tehostettava.

IEA esittää, että Aasiaan rakennettuihin uusiin hiilivoimalaitoksiin olisi asennettava hiilidioksidin talteenottolaitteisto, tai ne olisi suljettava suunniteltua aikaisemmin.

Särkänniemi luopuu Half Pipe -radasta, joka on yksi huvipuiston hurjimmista laitteista.

Laite oli käytössä vuodesta 2003 vuoteen 2019, mutta nyt sitä aletaan purkaa.

– Half Pipen tulevaisuus on ollut pitkään avoinna. Se on iso ja melko kovaääninen laite, ja Särkänniemen alueen kehittämissuunnitelmia tehtäessä on käynyt ilmi, ettei sille olisi enää tilaa ainakaan vanhalla paikallaan Superpark-rakennuksen ja Koiramäen välissä, kertoo Särkänniemen kehitysjohtaja Ville Aarresuo.

Laite on ollut erillään muista laitteista ja lähellä asutusta.

Laitteen siirtoa toiseen paikkaan Särkänniemen sisällä harkittiin pitkään, mutta lopulta Särkänniemi päätti luopua laitteesta.

– Laitteen käyttöaste on turhan pieni suhteessa koviin huoltokustannuksiin, Aarresuo sanoo.

Laite olisi pitänyt huoltaa tavallista mittavammin, joten siksi siitä päätettiin luopua nyt. Huollot olisivat olleet normaalia vuosihuoltoa isommat määräaikaishuollot.

Viime vuosina Särkänniemeen on tullut useita uusia hurjia laitteita. Näitä ovat esimerkiksi vuonna 2019 avattu BOOM, 2017 avattu Hype ja 2016 avattu X. Ensi kesänä Särkänniemeen ei ole tulossa suuria laiteuudistuksia.

Half Pipe myytäneen ulkomaille.

– Laadukas ja hurja rata on tietenkin ollut monen Särkänniemi-kävijän suosikki. Siinä mielessä laitteesta luopuminen on kurjaa.

Half Pipe puretaan marras-joulukuun aikana ja siirretään Särkänniemestä varastoon myyntiä varten. Myynnistä vastaa ulkopuolinen yhteistyötaho.

Half Pipe ehti olla käytössä Särkänniemessä 17 kesän ajan. Laitteen valmistaja on Intamin, joka on valmistanut myös Tornado-vuoristoradan. Half Pipen pituusraja oli 140 senttiä.

Presidentti Donald Trumpin virkarikostutkinta jatkuu parhaillaan televisioitavana julkisena kuulemisena. Odotettavissa on ainakin poliittista draamaa.

• Kolmea todistajaa kuullaan keskiviikkona ja perjantaina.
• Kuulemisten ei etukäteen odoteta tuovan suuria uutisia.
• Yleiseen mielipiteeseen kuulemisilla voi olla merkittävä vaikutus.
• Televisioitavien kuulemisten odotetaan jatkuvan ensi viikolla.
• Edustajainhuoneen on määrä äänestää virkarikossyytteestä ennen vuoden vaihdetta.

Yle seuraa tässä artikkelissa kongressin kuulemistilaisuutta suorana. Lue jutun lopusta, mistä Trumpin virkarikostutkinnassa on kysymys.

20:13 Tiedustelukomitean republikaanit ovat käyttäneet suuren ajan kyselyajastaan puheenvuoroihin tukeakseen vääriksi todistettuja salaliittoteoriota, joiden mukaan Ukraina sekaantui Yhdysvaltain vuoden 2016 presidentinvaaleihin, ei Venäjä. Kaikki Yhdysvaltain tiedusteluinstituutiot ovat sitä mieltä, että Venäjä sekaantui vuoden 2016 vaaleihin.

19:43 Nyt kuulemistilaisuus jatkuu. Avauspuheenvuoron pitää edustajainhuoneen tiedustelukomitean republikaanipuheenjohtaja Devin Nunes.

19:23 Kuulemistilaisuudessa on nyt viiden minuutin tauko. Sen jälkeen republikaaniedustajat voivat esittää kysymyksiä todistajille.

19:21 Valkoisen talon lehdistösihteerin Stephanie Grishamin mukaan Trump ei aio kuunnella todistuksia, vaan tekee sen sijaan töitä. Myös Trump kommentoi kuulemisia ennen tapaamistaan Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin kanssa. Trump toisti jälleen, että tutkinnassa on kyse noitavainosta.

19:07 Valkoinen talo julkaisi juuri virallisella Twitter-tilillään videon, jossa Trump kuvailee virkarikostutkintaa "Yhdysvaltain poliittisen historian suurimmaksi huijaukseksi."

18:49 Taylor kertoo, kuinka hänen avustajansa kuuli Trumpin ja USA:n EU-lähettilään Gordon Sondland "kovaäänisen" puhelun päivä sen jälkeen, kun Trump oli puhunut puhelimessa Ukrainan presidentin kanssa. Avustaja kuuli, kuinka Trump tiedusteli Sondlandilta "tutkimuksista". Taylorin mukaan puhelun jälkeen Sondland oli todennut avustajalle, että "Trumpia kiinnostavat enemmän Bidenia koskevat tutkimukset kuin muu USA:n Ukrainan-politiikka."

18.30 Taylor kuvailee avauspuheenvuorossaan puhelinkeskustelua, jonka hän kävi 22. elokuuta kansallisen turvallisuusneuvoston Venäjä-asiantuntijan Tim Morrisonin kanssa.Taylor kertoo Morrisonin sanoneen hänelle puhelun aikana, että, "presidentti ei halua tarjota minkäänlaista tukea Ukrainalle".

18:18 Taylorin mukaan lukuisat Trumpin hallinnon keskeiset virkamiehet, mukaan lukien CIA:n johtaja Gina Haspel, yrittivät vakuuttaa presidentti Trumpia avaamaan jäädytetyt avustukset Ukrainalle.

18:10 Taylor sanoo, että hänellä oli selvä käsitys siitä, että Yhdysvallat ei myöntäisi sotilasavustusta Ukrainalle, mikäli presidentti Zelenskyiei ilmoittaisi aloittavansa tutkimuksia Bidenin perheestä.

18:06 Taylorin mukaan Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin avustaja oli kertonut hänelle, ettei presidentti halua joutua välineeksi Yhdysvaltain tulevissa presidenvaaleissa.

18:00 Taylor kertoo ulkoministeri Mike Pompeon pyytäneen häntä lähettilääksi Ukrainaan erotetun lähettilään Yovanovichin tilalle. Taylor kertoo epäröineensä, mutta tulleensa siihen tulokseen, että hänen on otettava tehtävä vastaan Yhdysvaltain etujen vuoksi.

17:56 Nyt Yhdysvaltojen tilapäinen Ukrainan-lähettiläs William Taylor pitää avauspuheenvuoroaan. Taylor käy läpi vuoden 2014 tapahtumia Ukrainassa, jolloin Venäjä miehitti alueita Itä-Ukrainassa.

17:49 Kent kuvaa avauspuheenvuorossaan, kuinka "jotkut yhdysvaltalaiset" käynnistivät hyökkäyksiä "työlleen omistautuneille valtion virkamiehille, jotka pyrkivät edistämään Yhdysvaltain etuja Ukrainassa." Hän viittaa tällä muun muassa Trumpin henkilökohtaisen lakimiehen Rudy Giulianin pyrkimyksiin saada syrjäytettyä Yhdysvaltojen Ukrainan-suurlähettiläs Marie Yovanovich. Yovanovich kutsuttiinkin myöhemmin Ukrainasta kotiin.

17:39 Todistajat,Yhdysvaltojen tilapäinen Ukrainan-lähettiläs William Taylor ja ulkoministeriön virkamies George Kent esittelevät itsensä ja kertovat taustoistaan.

17:33 Edustajainhuoneen tiedusteluvaliokunnan puheenjohtaja, demokraattien Adam Schiff on juuri lopettelemassa tilaisuuden avauspuheenvuoroaan.

Mistä tutkinnassa on kysymys?

Virkarikostutkinnassa selvitetään sitä, käyttikö Donald Trump presidentin valtaoikeuksia oman etunsa ajamiseen.

Trumpin epäillään vaatineen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyita aloittamaan tutkinnan demokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivän Joe Bidenin pojan Hunter Bidenin toiminnasta Ukrainassa. Ennen heinäkuista puhelinkeskustelua Zelenskyin kanssa Trump jäädytti sotilasavun Ukrainalle.

Epäilyksenä on, että saattamalla Biden huonoon valoon Trump pyrki parantamaan mahdollisuuksiaan tulla valituksi jatkokaudelle ensi vuoden presidentinvaaleissa.

Ennen kuin julkisiin kuulemiseen on päästy, on tutkinta kestänyt 50 päivää ja todistajia on kuultu suljettujen ovien takana sadan tunnin ajan. Trump on kiistänyt syytteet.

Kongressin tiedusteluvaliokunnassa kuullaan tänään Yhdysvaltojen tilapäistä Ukrainan-lähettilästä William Tayloria ja ulkoministeriön virkamiestä George Kentiä. Perjantaina kuullaan entistä Yhdysvaltojen Ukrainan-suurlähettilästä Marie Yovanovichia.

Mitä kuulemisilta odotetaan?

Kaikkia kolmea todistajaa on jo kuultu suljettujen ovien takana, joten televisioitavilta kuulemisilta ei odoteta suuria yllätyksiä.

Aiemmin annetut lausunnot ovat jo olleet julkisuudessa. Taylor kertoi, että Ukrainaa painostettiin aloittamaan tutkinta Hunter Bidenin toiminnasta energiayhtiö Burismassa. Myös Kentin kuulemisesta tehty kirjallinen dokumentti on julkistettu.

Televisioitavissa kuulemisissa todistajien odotetaan kertovan uudelleen samat asiat, jotka he ovat kertoneet ei-julkisissa kuulemisissa.

Huomio kiinnittyykin paitsi siihen, mitä todistajat sanovat, mutta myös heidän tapaansa esiintyä. Amerikkalaiset seuraavat sitä, kuinka vakuuttavasti todistajat esiintyvät ja miten he pärjäävät vastatessaan republikaaniedustajien kysymyksiin.

Julkisten kuulemisten vaikutus yleiseen mielipiteeseen voi olla huomattava. Demokraatit toivovat, että republikaanien tuki Trumpille hupenisi. Mielipidemittauksissa lievä enemmistö amerikkalaisista on kannattanut syytteen nostamista.

Virkarikostutkinta alkoi, kun ilmiantaja väitti Trumpin painostaneen Zelenskyita puhelinkeskustelussa 25. heinäkuuta. Edustajainhuoneen demokraatteja edustava puheenjohtaja Nancy Pelosi päätti tutkinnan aloittamisesta syyskuussa. Ilmiantajan henkilöllisyyttä ei ole julkistettu.

Trumpin mielestä Hunter Bidenin toimintaa Ukrainassa pitäisi tutkia. Joe Bidenia Trump syyttää painostuksesta erottaa syyttäjä Viktor Shokinin. Hunter Bidenin olemisesta tutkinnan kohteena ei ole tiedossa todisteita.

Mitä tutkinta etenee?

CNN:n tietojen mukaan julkiset kuulemiset jatkuvat vielä ensi viikolla. Toistaiseksi ei tiedetä, keitä silloin kuullaan.

Tämän jälkeen tiedusteluvaliokunta viimeistelee virkarikostutkintaa koskevan raporttinsa.

Raportin valmistuttua oikeusvaliokunta käsittelee ja äänestää asiasta joulukuun ensimmäisellä tai toisella viikolla. Tällä aikataululla edetessä koko edustajainhuone äänestäisi virkarikossyytteestä joulukuun 16. alkavalla viikolla.

Jos edustajainhuone äänestää syytteen puolesta, alkaa oikeudenkäynti Trumpia vastaan senaatissa todennäköisesti ensi vuoden alussa.

Edustajainhuoneessa virkarikossyytteeseen riittää yksinkertainen enemmistö, mutta senaatissa Trumpin tuomitseminen vaatisi kahden kolmasosan enemmistöä. Tätä demokraateilla ei ole ja ne tarvitsisivat 20 republikaaniedustajan tuen.

Trumpia koskevia tutkintoja on meneillään useita. Kongressin alaisia tutkintoja on kymmenkunta.

Lisää aiheesta:

Yhdysvaltain edustajainhuone äänestää Donald Trumpin virkarikostutkinnasta, mistä onkaan kyse? Tässä 100:n ja 500:n sanan vastaukset

Kiinan-matka yhdessä isän kanssa, korruptioepäilyjä ja kokaiinia – pojan tekemisissä on ruodittavaa, eikä se ole Joe Bidenin eduksi

Oikeus on määrännyt ensimmäistä kertaa salakalastajan maksamaan tuntuvan korvauksen valtiolle rauhoitetun Saimaan järvilohen pyydystämisestä. Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi vuonna 1980 syntyneen miehen kalastusrikkomuksesta sakkoihin ja korvaamaan pyydystämänsä Saimaan järvilohen. Lohen hinnaksi tuli 7 510 euroa.

Mies pyydysti Lieksankoskesta 84-senttisen rasvaevällisen järvilohen. Tapaus paljastui kalastajan kerrottua järvilohisaaliistaan sosiaalisessa mediassa. Mies tunnusti tekonsa oikeudessa.

Tuomio perustuu toukokuun alussa voimaan tulleeseen uuteen kalastuslakiin. Siinä salakalastetuille kaloille määriteltiin korvausarvot. Aiemmin esimerkiksi Saimaan järvilohen salakalastuksesta on selvinnyt lähes rangaistuksetta, sillä ennen lakimuutosta kaloille ei ollut korvausarvoa luonnonsuojelu- ja metsästysrikoksissa.

Rasvaevällinen Saimaan järvilohi on korvausarvoltaan kaikkein kallein. Sen listahinta on nyt oikeudessa määrätty 7 510 euron korvaus.

– Oikeuden päätös on valtakunnan ensimmäinen ja erittäin merkittävä ennakkotapaus. Se avaa varmasti monen kalastajan silmiä, sanoo johtava kalatalousasiantuntija Timo Turunen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta,

Hän uskoo, että tapaus ennaltaehkäisee tehokkaasti salakalastusta.

Koskikalastuksessa kiinnijäämisen riski on suuri

Turusen mukaan riski jäädä kiinni salakalastuksesta vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa Lieksanjoella tai Pielisjoella voimalaitosten alapuolisilla alueilla valvontaa on paljon, ja kiinnijäämisen riski on suuri. Suurten järvien selkäalueilla valvonta on vaikeampaa.

– Kalastajat eivät ole tähän asti ymmärtäneet, kuinka paljon työtä ja rahaa esimerkiksi vaelluskalojen suojelu vaatii. Korvaussummat tuovat nyt kalojen arvon näkyväksi, Turunen sanoo.

Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen kalalaji. Rasvaevätön järvilohi on rauhoitettu joissa ja puroissa elokuun alusta marraskuun loppuun, rasvaevällinen järvilohi on rauhoitettu ympäri vuoden.

Saimaan järvilohen suojelemiseksi on tehty viime vuosina paljon. Esimerkiksi vuonna 2018 maa- ja metsätalousministeriö päätti rahoittaa Saimaan järvilohen suojelua Pielisjoella yli miljoonalla eurolla.

Kaksi muuta tapausta tutkinnassa

Salakalastus on ollut Itä-Suomessa suuri ongelma. Erityisesti uhanalaisia vaelluskaloja on kalastettu kielloista ja rajoituksista huolimatta. Pielisjoella ja Ala-Koitajoella työskentelevä kalastuksenvalvoja Pauli Sorsa kertoi elokuussa Ylelle, että laittomia salakalastajia jää kiinni lähes viikoittain.

Ely-keskuksen Timo Turusen mukaan valtakunnassa on tällä hetkellä poliisitutkinnassa kaksi tapausta, joissa korvausmenettely voi tulla kyseeseen. Toinen niistä koskee Höytiäiseltä Pohjois-Karjalasta pyydystettyä rasvaeväleikattua järvilohta. Sen listahinta on selkeästi halvempi kuin rasvaevällisen kalan.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden tuomio ei vielä ole lainvoimainen.

Mitä mieltä olet uuden kalastuslain määräämistä korvauksista? Osallistu keskusteluun klo 22:een saakka.

Lue myös:

Äärimmäisen uhanalaisen järvilohen pelastamiseksi käytetään myös äärimmäisiä keinoja: risteytetään merilohen kanssa, poikasille virikkeitä

Uhanalaisia vaelluskaloja kalastetaan kielloista huolimatta – julkisuustempauksista haetaan apua salakalastuksen kitkemiseen

Monien tuttujen kalojen salakalastuksesta voi joutua pulittamaan kohta sievoiset korvaukset – katso tästä lista

Jos törmäsit eilen netissä Mikko Alasaaren tarinaan koulukiusaamisesta et ole yksin. Olet ollut mukana tarkasti suunnitellussa journalistisessa projektissa, jonka tarkoituksena oli tuoda esille koulukiusaamista.

Puoli seitsemän-ohjelma toteutti yhdessä Alasaarelan kanssa koskettavan tositarinan Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä. Sama päivitys oli räätälöity jokaiseen alustaan tukemaan algoritmejä. Huomiota herättänyt tarina on totta.

Yrittäjä, kolmen lapsen isä Alasaarela näytti konkreettisesti, miten algoritmeillä voi saada päivityksen lentoon. Kirjoitukset saivat heti suurta huomiota kaikilla somealustoilla. Twitterissä se oli eilen levinnein suomenkielinen twiitti.

Koe todisti, että somejättien algoritmit voi valjastaa vaikuttamisen välineeksi. Alasaarelan omakohtainen tarina keräsi vuorokauden aikana 300 000 näyttökertaa, ja se kiinnostaa edelleen.

Twitterissä päivitys tehtiin ketjuun

Ympäriltä kuuluu kahvikuppien kilinää, ja lähellä olevat ihmiset vilkuilevat kiinnostuneena pöytäämme. Julkaisemme päivityksen helsinkiläisessä, Maria nolla yksi startup-keskuksessa. Kahvilassa olemme ihmisten keskellä konkreettisesti. Myös somessa olemme ihmisten ympäröimiä, vaikka aina emme sitä muista.

Alasaarela ottaa Word-dokumentin esiin. Hän uppoutuu työhönsä ja julkaisee yksi kerrallaan päivityksiä, keskittyneesti.

Alasaarela kertoo tekstissään hyvin avoimesti kokemastaan fyysisestä ja henkisestä väkivallasta koulussa ja työelämässä.

Empatiaa herättänyt teksti sai sadat ihmiset kiittämään Alasaarelaa vaikean kokemuksen jakamisesta, toivomaan koulukiusaamisen loppumista ja kertomaan omista kiusaamistilanteitaan. Esimerkiksi yrittäjä Ilkka O. Lavas paljasti, että hänen kohdallaan koulukiusaaminen johti tupakan tumppaamiseen niskaan.

Alasaarela kuvailee tekstissään, kuinka työelämän mentorit auttoivat tiedostamaan kiusaamisesta johtuvia luonnevikoja. Päivityksiin liitetyt koulu- ja lapsuuskuvat antoivat uskottavuutta tarinalle. Lopuksi Alasaarela kertoi antaneensa anteeksi kiusaajilleen.

Alasaarela halusi tökätä tarkoituksella kupliin kirjoittamalla lestadiolaisuudestaan, puhumalla koston hautomisesta ja mainitsemalla kauppakorkeakoulun. Tunteisiin vetoava kertomus sai ihmiset tykkäämään, jakamaan ja kommentoimaan päivitystä.

Hän korostaa, että somevaikuttaminen on tämän ajan yhteiskuntavaikuttamista. Se ei onnistu pelkästään hyvin kirjoitetulla tarinalla, vaan se vaatii verkostoitumista ja tietämystä algoritmeista.

Somejättien algoritmit ovat salaisuuksia. Alasaarela tietää miten ne toimivat, koska on seurannut ja testannut algoritmejä.

Algoritmien uhmaaminen on mahdotonta

Koko ikänsä algoritmien parissa työskennellyt Mikko Alasaarela toteaa cappuccino kädessään, että markkinoijat kuljettavat tavallisia ihmisiä somessa "kuin pässiä narussa". Syynä on se, että algoritmien pelisäännöt ovat suurimmalla osalla hukassa.

Alasaarela on oppinut algoritmien toimintatavat työskennellessään pelialalla. Viimeiset vuodet hän on ollut verkkovaikuttajana ja toimitusjohtajana tekoäly-yritys Inbotissa.

Alasaarela nauraa puheelle siitä, että algoritmejä voisi uhmata.

– Ei niitä voi! Niiden mukaan on pelattava. Tällä hetkellä näkyvyyttä saavat henkilöt, jotka ovat taitavia sisällön tuottajia ja algoritmien käyttäjiä.

Somejättien tavoitteena on ensisijaisesti maksimoida mainostulot. Markkinointi luo yhdessä käyttäjäkokemusasiantuntijoiden kanssa nettisivulle sopivan strategian.

Koodaaja tekee algoritmit, jonka käskyjen pohjalta tekoäly operoi somealustalla. Algoritmi kerää käyttäjästään jatkuvaa tietoa ja ohjaa sivuille kohdennettua mainontaa.

Moni kuvittelee, että esimerkiksi Facebook-päivitys näkyy automaattisesti kaikille. Oikeasti algoritmi päättää, nouseeko päivitys kavereille näkyviin lainkaan. Päätös pohjautuu dataan, jota se kerää somealustan käyttäjiltä.

Esimerkiksi Facebookin algoritmit eivät tue Alasaarelan mukaan Youtube- tai nettiartikkeleiden jakamista, jotta käyttäjä ei siirtyisi kilpailevan yrityksen sivuille. Linkedin suosii tällä hetkellä dokumentteja. Twitterissä toimivat henkilökohtaiset tarinat, jotka rakennetaan ketjuiksi.

Tiedä milloin julkaiset, jos haluat raketin lentoon!

Jos ei tiedä, minä päivänä ja kellonaikana päivitys kannattaa julkaista, niin se todennäköisesti hukkuu massaan. Kaikissa kanavissa on hieman erilainen logiikka.

Ihmiset ovat esimerkiksi Linkedinissä aktiivisimmillaan tiistaisin, keskiviikkoisin, torstaisin ja sunnuntaisin.

Päivämäärän lisäksi kellonaika on tärkeä. Päivitys kannattaa julkaista esimerkiksi Twitterissä ja Linkedinissä aamuyhdeksältä, jolloin ihmiset juovat kahvia työpöydän äärellä, heti lounaan jälkeen tai iltapäiväneljältä, jolloin ihmiset somettavat matkustaessaan kotiin.

Ei ollut siis sattumaa, että laitoimme somepäivityksen liikkeelle tiistaina kello 9.30 Facebookissa, Twitterissä ja Linkedinissä. Algoritmit tukevat tällaistä toimintaa.

Valjasta verkostot avuksi

Someyritysten algoritmien toimintaperiaatteen voi huomata, jos käyttää somea aktiivisesti. Netissä on myös ryhmiä, jotka jakavat keskenään tietoa somealustojen algoritmimuutoksista.

Alasaarela tietää, että somealustojen algoritmit päättävät päivityksen ensimmäisen tunnin aikana, kuinka laajasti sitä jaetaan.

Algoritmi antaa aktivointien pohjalta kertoimen sille, miten päivitys näkyy somealustalla seuraavina tunteina ja päivinä. Tämän vuoksi Alasaarelalla on apunaan verkosto, joka tukee tykkäämällä, jakamalla ja kommentoimalla hänen päivityksiään.

– Minulla on Suomessa satakunta talous- ja yrityselämän vaikuttajaa. Linkedinissä vaikuttajia on globaalisti.

Alasaarela kuvailee päivitystä rakettina, joka saa polttoainetta aktivoinnista. Mitä enemmän polttoainetta, sitä pidempi kaari.

Päivitys voi näkyä somealustoilla kolmekin päivää ennen kuin sen suosio hiipuu. Siihen mennessä se on kerännyt jo satoja tuhansia katsojia ja aiheuttanut tuhansia jakoja.

Empatia triggeröi

Alasaarela vetosi ihmisiin empatian avulla. Empatia on yksi tärkeimmistä tunteista, joka triggeröi ihmisiä.

Triggeröinti tarkoittaa sitä, että viesti laukaisee niin vahvan tunnelatauksen, että se saa lukijan toiminaan. Esimerkiksi närkästyminen saa ihmiset kommentoimaan. Mitä enemmän närkästyneitä kommentteja tulee päivitykseen, sitä enemmän algoritmit tarjoavat näkyvyyttä kavereilla, kaverien kavereilla ja vielä näiden kavereilla.

Somealustoilla raketinomaisesti menestyvät päivitykset, joissa tunteena käytetään suuttumusta. Alasaarela kertoo, että esimerkiksi Greta Thunberg saa sedät suuttumaan. Algoritmi innostuu entisestään, kun eri kuplissa olevat ryhmät kääntyvät toisiaan vastaan kommentoimalla.

Ilon ja rakkauden päivityksiä kommentoidaan vähemmän, joten niiden huomio somevirrassa jää pienemmäksi. Poikkeuksen tekevät juhlapäiväpäivitykset, joita somejättien algoritmit tukevat. Alasaarela paljastaa, että hää-ja ristiäiskuvat saavat aina huomiota.

Ihmiset, jotka tietävät tämän, käyttävät algoritmia hyväkseen tuodakseen esille omaa sanomaansa.

Somekohu olikin vastuullista vaikuttamista

Algoritmejä hyödyntämällä voidaan rakentaa henkilöbrändejä päivitysten ympärille. Ne kiinnostavat ihmisiä kasvottomien mediabrändien sijaan.

Alasaarela on brändännyt itsensä vastuulliseksi vaikuttajaksi. Hän halusi näyttää omalla esimerkillään, että ihminen voi tuoda itselleen tärkeitä asioita esille algoritmeja hyödyntämällä.

Alasaarela sai algoritmitietämyksellä uusia seuraajia Twitterissä yli 400, Linkedinissä sata ja Facebookissa parikymmentä. Päivityksen on nähnyt nyt noin 300 000 suomalaista. Algoritmien kaari takaa, että katselukertoja tulee vielä 200 000 lisää.

Hänen tavoitteenaan oli vahvistaa yleistä mielipidettä koulukiusaamisen kitkemisestä – ja hän onnistui siinä.

Näyttävä esilletulo johti medianäkyvyyteen muuallakin kuin somealustoilla ja TV1:n Puoli seitsemän -ohjelmassa. Seitsemän tuntia päivityksen julkaisun jälkeen Koulurauhaa-lehti ja Helsingin Sanomat olivat yhteydessä Alasaarelaan. Kymmeniä yksityishenkilöitä otti häneen yhteyttä somekanavien ja puhelimen välityksellä. Hänelle tarjottiin jopa mahdollisuutta kirjaprojektiin, jossa käsitellään koulukiusaamista.

Yhteistyössä toteutettu hanke osoitti, että yksittäinen ihminen voi vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen tai politiikkaan.

Osalla ihmisistä saattaa olla käsitys, että somessa on mahdollista nousta esille hyvän tuurin vaikutuksesta. Näin ei kuitenkaan ole. Ne jotka tietävät algoritmien toimintatavat somealustoilla nappaavat myös maksimaalisen näkyvyyden..

EDIT 17:43: Korjattu kirjoitusvirheitä. Muokattu artikkelia luettavammaksi.

Nappaa elämää kiinni suoraan – kuva kertokoon mistä!

Vuoden humoristisimman eläinkuvan tittelin lunasti brittiläisen Sarah Skinnerin otos isompansa kanssa leikkivästä leijonanpennusta.

"Grab life by the...!" -nimen saanut kuva voitti pääpalkinnon kansainvälisessä humoristisia eläinkuvia palkitsevassa Comedy Wildlife Photography Awards -kilpailussa.

Kaikille avoimeen kilpailuun lähetettiin yli 4 000 kuvaa yhteensä 68 maasta. Niiden joukosta valittiin 40 finalistia, josta tuomaristo valitsi voittajat.

Edustusta oli myös Suomesta: oman otoksensa kilpailuun lähetti myös sotkamolainen harrastelijakuvaaja Valtteri Mulkahainen. Viime vuoden kilpailussa Mulkahaiselle irtosi voitto peräti kahdessa sarjassa, mutta tänä vuonna kuva piilottelevasta karhusta ei yltänyt palkintosijoille.

Monta muuta hauskaa kuvaa ympäri maailman tuomaristo kuitenkin nosti esiin. Tässä niistä muutamia.

Yleisön suosikiksi nousi Harry Walkerin nappaama kuva yllättyneestä saukosta. Kuvan nimi "Oh my", eli "voi sentään", kuvastanee saukon mietteitä kuvanottohetkellä. Kuvassa saukko itse asiassa pesee turkkiaan, sillä puhdas turkki eristää paremmin vettä.

Erimielisyyksiä perheen kesken? Vlado Pirsan juuri oikealla hetkellä napattu "Family Disagreement" voitti kilpailun Creatures in the Air -kategorian. Olikohan toinen puolisoista ollut liian myöhään ulkona eilisiltana vai mistä riita lienee saanut alkunsa, kuvaaja pohtii.

Eri kategorioiden voittajien lisäksi kilpailun tuomaristo nosti esiin muutamia huippuotoksia, jotka eivät aivan yltäneet palkintosijoille.

Merikarhu ja kuningaspingviini ottavat yhteen Thomas Mangelsenin kuvassa "Chest Bump". Kuvanottohetkellä riitapukarit väittelivät kovaäänisesti, mutta ihme kyllä pingviiniä huomattavasti isompi merikarhu ei käyttänyt kokoaan hyväksi tappelun voittamisessa.

Varoitus! Reviirinmerkkaus käynnissä, kulku omalla vastuulla. Sunnuntaikävelyllä ollut lintu sai yllättävän suihkun sarvikuonolta tässä Tilakra Nagarajin Keniassa napatussa kuvassa.

Kenelle maistuisi pähkinä? Tähän kysymykseen näyttää vastaavan puunkolosta kurkistava orava Corey Seemanin kuvassa. Kuvaajan mukaan näyttää selvältä, että orava ymmärsi kysymyksen ja todellakin halusi pähkinän.

Tältä näyttää, kun simpanssivauva ottaa rennosti. Tansaniassa Gombe Streamin kansallispuistossa otetussa kuvassa poseeraava Gombe-simpanssi on vasta kymmenen kuukauden ikäinen. Gombe nojailee kuvassa äitiinsä Glitteriin. Kuvan on ottanut Thomas Mangelsen.

Kahden kettunaaraan tanssi päätyikin kuperkeikkaan tässä Alastair Marshin kuvassa. Vaikka kuvassa ketut näyttävät leikkivän, niillä oli todellisuudessa kuvaajan mukaan käynnissä jonkinlainen tappelu.

Upeita luontokuvia palkittiin myös lokakuussa Lontoon luonnontieteellisen museon kilpailussa. Katso lisää luonto-otoksia täältä.

• Postilakkoa yritettiin sovitella tänään valtakunnansovittelijan johdolla. Ratkaisua riitaan ei saatu.
• PAU aloitti maanantaina kahden viikon pituisen lakon, jossa on mukana tällä hetkellä noin 9 000 työntekijää. Lakko uhkaa laajeta kahden viikon päästä myös toimihenkilö- ja myymälätehtäviin.
• Lakon taustalla on PAUn halu vauhdittaa Postin työehtosopimusneuvotteluja, joita on käyty syyskuun alusta alkaen. Neuvotteluita ovat vaikeuttaneet Postin ilmoitus siirtää pakettijakelijat halvemman työehtosopimuksen piiriin.

Postia koskevan työriidan sovittelussa ei saatu tänään ratkaisua, joten lakko jatkuu edelleen.

Postilakon osapuolet Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ja Palvelualojen työnantajat Palta yrittivät sovitella työriitaansa valtakunnansovittelijan toimistolla keskiviikkoiltapäivänä runsaan parin tunnin verran.

Valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala tuli kertomaan sovittelukokouksen jälkeen tiedotusvälineille, että riidan sovittelua jatketaan perjantaina. Piekkala ei ole antanut osapuolille sovintoehdotusta.

Piekkala ei kommentoinut sitä, onko sovittelussa tapahtunut minkäänlaista edistystä.

– Tämä on niin vaikea työriita, tämä on niin vaikea työriita, varmaan kummallekin osapuolelle. Tämä ei ole kenellekään helppoa, Piekkala huokaisi.

Piekkala kertoi, että osapuolet saivat hoitaakseen tehtäviä, joiden tekemiseen he tarvitsevat aikaa. Hän sanoi toivovansa, että osapuolet löytäisivät uusia ratkaisuja pattitilanteeseen.

PAUn Nieminen: "Keskusteluissa päästiin pieni askel eteenpäin"

PAUn puheenjohtaja Heidi Nieminen kertoi neuvottelujen jälkeen tiedotusvälineille, että osapuolten välisiin keskusteluihin tuli tänään uutta näkökulmaa.

– Keskustelun sävy muuttui. Keskusteluissa päästiin pieni askel eteenpäin. Lakon loppu ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä, Nieminen sanoi.

Nieminen ei halunnut kommentoida keskustelujen eikä osapuolille annettujen tehtävien tarkempaa sisältöä, koska ”neuvottelutilanne on herkkä”.

– Ratkaisun osalta ollaan vielä hyvin kaukana, en ole asian suhteen toiveikas. Kyllä tässä on vielä paljon tekemistä ennen kuin sovinto löytyy, Nieminen totesi.

Nieminen kertoi tiedotusvälineille jo ennen kokouksen alkamista, että on vaikea nähdä, että riitaa saisi sovittua tänään.

Paltan toimitusjohtaja Tuomas Aarto puolestaan kommentoi tiedotusvälineille, että tämänpäiväiset keskustelut olivat asiallisia ja ne käytiin hyvässä hengessä.

– Uutta ja ihmeellistä ei tullut esiin tänään. Huomisen päivän aikana tehdään taustaselvityksiä ja niitä käydään läpi sitten perjantaina.

Myöskään Aarto ei halunnut avata keskustelujen ja annettujen tehtävien tarkempaa sisältöä.

Aarton näkemyksen mukaan aika ei ole vielä kypsä esimerkiksi siihen, että valtakunnansovittelija tekisi osapuolille sovintoehdotuksen.

Postin työriitaa yritettiin sovitella edellisen kerran viime torstaina. Tuolloin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala arvioi tilannetta vaikeaksi. Hänen mukaansa osapuolten näkemykset olivat niin kaukana toisistaan, ettei sopua ollut näkyvissä.

Lakko uhkaa laajeta

PAU aloitti laajan lakon maanantaina. Tällä hetkellä lakossa on noin 9 000 työntekijää postin jakelua, käsittelyä ja kuljetusta koskevista tehtävistä. Jos sopua työehdoista ei synny, lakko laajenee kahden viikon päästä myös toimihenkilö- ja myymälätehtäviin.

Lakko on saanut myös tukijoita muista ammattiliitoista. Tukilakoista ovat ilmoittaneet tähän mennessä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja Ilmailualan Unioni IAU. Rautatiealan Unioni RAU päättää omista tukitoimistaan sen jälkeen, kun osapuolet ovat tavanneet.

Myös muut kuljetusalan ammattiliitot ovat ilmoittaneet valmiudesta ryhtyä tukilakkoihin.

Lakon taustalla on PAUn halu vauhdittaa Postin työehtosopimusneuvotteluja, joita on käyty syyskuun alusta alkaen. Neuvotteluja ovat vaikeuttaneet Postin ilmoitus siirtää pakettijakelijat Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin. Paketti- verkkokauppaliiketoiminnassa noin 700 ihmisen työehdot ja palkat heikkenisivät PAU:n mukaan.

Lakon vaikutuksista voit lukea tästä jutusta.

Lue myös:

Pääministeri Postin lajittelukeskuksen aidan aukosta: Työtaistelussa pitää toimia sillä tavalla, että riita ratkeaa – ei niin, että riita lisääntyy

Yle seurasi postilakon toisen päivän mielenosoitusta – "Me olemme katkeria ja vihaisia"

Akseli Gallen-Kallelan öljyvärimaalauksen huutokauppa sai viime yönä yllättävän käänteen, kun Sotheby's veti teoksen kesken kaiken pois huutokaupasta New Yorkissa.

Sothebyn Lontoon-yksikkö oli tänään niukkasanainen tapahtuneesta. Sen mukaan teos vedettiin pois myyjän toiveesta.

Palokärki-maalauksen hinta-arvio oli 1,6 ja 2,3 miljoonan euron välillä, ja huutokauppakamari Sothebyn teosta koskevassa ennakkomarkkinoinnissa uumoiltiin, että maalaus voisi lyödä laudalta Gallen-Kallelan taiteen viimeisimmän myyntiennätyksen.

Se tehtiin viime kesänä, kun Gallen-Kallelan järvimaisema myytiin Sothebyn Lontoon-huutokaupassa hieman alle 800 000 eurolla.

Perinteikkään, suomalaisen Hagelstamin huutokauppakamarin taideasiantuntija Mikael Schnitt ei muista uraltaan yhtään toista tapausta, jossa suomalainen taideteos olisi vedetty pois kansainvälisestä huutokaupasta kesken kaiken.

– En muista vastaavaa.

Schnitt on arvioinut taidetta yli 30 vuotta.

Poisvetäminen saa huhut liikkeelle

Schnitt ei ota kantaa Gallen-Kallelan Palokärjen kohtaloon.

Hän kertoo yleisellä tasolla, että yleisimmin teos poistetaan siksi, että sitä epäillään väärennökseksi.

– Toinen syy on se, että teoksen omistajasuhteet ovat epäselvät, Schnitt sanoo.

Hän kertoo, että joskus asiakas voi myös olla velkaa huutokauppakamarille. Silloin huutokauppakamari voi laittaa asiakkaan esineitä myyntiin velan perimiseksi. Ja jos asiakas saa velan ajallaan hoidettua, huutokauppakamari vetää myynnissä olevan esineen tai teoksen pois. Kansainväliset huutokauppakamarit järjestävät asiakkailleen myös lainoja.

Palokärjen kaltaiset poisvedot herättävät spekulaatioita, ja viime kesäkuussa huhut lähtivät liikkeelle, kun kaksi Fabergén esinettä vedettiin pois huutokaupasta Lontoossa. Schnitt kävi katsomassa niitä, kun ne olivat esillä huutokaupan edellä.

– Silloin huhuttiin, että joku olisi tarjonnut esineistä niin paljon, ettei niitä enää haluttu huutokaupata. Tai esineet oli pantu myyntiin velkoja vastaan, Schnitt toteaa.

Palokärki päätyi ensin Vaasaan

New Yorkissa vielä tiistain ja keskiviikon välisenä yönä kaupan ollut Palokärki kuuluu yksityiskokoelmaan, jonne se päätyi 1970-luvun alussa. Teoksen omistaja ei ole halunnut kertoa nimeään tai kansalaisuuttaan julkisuuteen.

Alun perin maalauksen hankki vaasalainen Amanda Revell, ja teos pysyi suvun hallussa 1970-luvulle asti.

Gallen-Kallela aloitti Palokärjen maalaamisen Kuusamon Paanajärvellä 1892 ja viimeisteli sen todennäköisesti Helsingissä tai Sääksmäellä pari vuotta myöhemmin. Paanajärvi on nykyään osa Venäjää.

Ateneumin taidemuseon kokoelmissa on samasta aiheesta paperille tehty guassimaalaus.

Voit keskustella aiheesta klo 22 asti.

Kunnan pajatyöntekijä ja kierrätystyöntekijä saavat tottua siihen, että pakollisten vuokra- ja arkimenojen jälkeen käteen jää keskimäärin noin 300 euroa kuussa, jos on yksinasuva alle 45-vuotias. Eikä paljoa enempää jää hyppysiin välttämättömyysmenojen jälkeen muissakaan maan matalimmin palkatuissa ammateissa.

Jatkossa kutakuinkin samaan tulotilanteeseen saattavat joutua myös Postin pakettilajittelijat, jos ammattiliitto Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n laskelmat "työehtoshoppailun" palkkamuutoksista toteutuvat. PAU:n laskelman mukaan bruttopalkka voi pudota 1 717 euroon kuukaudessa.

Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi kuntasektorilla työskentelevän pajatyöntekijän kokonaisansion keskiarvo oli viime vuonna 1 727 euroa ennen veroja.

Toisaalta työnantajajärjestö Palta ja Posti ovat ilmoittaneet, etteivät nykyiset henkilökohtaiset palkat laske tulevalla sopimuskaudella. Myös ilta- ja yötyölisät säilyvät nykyisellä tasolla seuraavan sopimuskauden ajan.

Postin mukaan kokoaikaisen työntekijän keskiansio on ollut tänä vuonna pakettilajittelussa 2 688 euroa kuukaudessa ja postinjakelussa 2 500 euroa.

Neuvottelut ovat parhaillaan kesken ja jatkuvat tänään valtakunnansovittelijan johdolla.

Yli tonni kuussa

Oheiseeen listaan on koottu Tilastokeskuksen tiedoista Suomen pienipalkkaisimmat ammatit kunnissa, valtiolla ja yksityisissä yrityksissä. Tilastokeskuksen kokoamien ammatilaisten kokonaisansioiden pohjalta on laskettu nettokuukausiansiot verojen ja maksujen jälkeen.

Laskelman verotuskunnaksi on valittu Tampere, koska sen kuntavero (19,75%) on lähellä maan keskiarvoa (19,88 %).

Laskelman apuna on käytetty verottajan veroprosenttilaskuria, joka huomioi pitkän listan vähennyksiä ja muita seikkoja, esimerkiksi ay-jäsenmaksun ja seurakunnan jäsenyyden.

Nettopalkasta on sitten vähennetty kuukausittaiset asumis- ja arkimenot, jotka Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus on laskenut vuosi sitten. Elämän viitebudjetti on Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuksen mukaan noin 1 150 euroa kuussa yksinasuvalla, alle 45-vuotiaalla.

Laskelma koostuu muun muassa asunnonvuokrasta, ruoasta, tietoliikennemenoista, vaatteista, terveysmenoista, sähköstä ja vakuutuksista. Se ei sisällä liikkumista.

Matkakulujen omavastuu nipistää

Pienipalkkaisimman näppiin jää siis välttämättömien verojen ja maksujen sekä asumis- ja arkimenojen jälkeen noin 300 euroa kuussa, jos asuu keskimääräisesti verotetussa kunnassa. Mutta jos asuinkunta lukeutuu maan kärkiverottajiin (esim. Haapajärvi), pienenee käteenjäävä osuus vielä useilla kympeillä, noin 270 euroon kuussa.

Käteen jäävästä summasta täytyy vielä vähentää se osuus työmatkakuluista, joita verottaja ei hyväksy eli niin sanottu omavastuuosuus. Sen suuruus on 750 euroa vuodessa eli 62,50 euroa kuukaudessa. Kun matkakulujen omavastuukin otetaan huomioon, pienipalkkaisimman yksinasujan käteen jää keskimäärin 230–240 euroa kuussa, korkean kuntaveron pitäjässä vielä muutama kymppi vähemmän.

Klo 18.14. Lisätty Postin välittämä tieto keskiansioista.

Lue lisää:

Tutkimus: Tämän verran maksaa eläminen Suomessa – vertaa taulukoissa omia kulujasi

Moni työtön ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan vasten tahtoaan. Yle tapasi kaksi miestä, joiden mielestä työtoiminta on heille väärä paikka.

Lauri Nieminen, 30, käy kuntouttavassa työtoiminnassa sastamalalaisessa museossa. Niemisen mukaan työtehtävät ovat erittäin mukavia, mutta niistä saatava korvaus ei.

– Kyllä työstä pitäisi saada palkka, teki mitä vaan, Nieminen sanoo.

Nieminen käy työtoiminnassa kolme kertaa viikossa. Hän on muun muassa kerännyt sisältöä ja tuottanut äänimaailmaa näyttelyä varten.

Kuntouttavasta työtoiminnasta maksetaan työmarkkinatuen lisäksi yhdeksän euron kulukorvaus päivässä. Työtoiminnan tavoitteena on parantaa työttömän elämänhallintaa ja toimintakykyä.

Syyskuussa uutisoitiin, että Sastamalassa osa työttömistä tekee töitä ilman palkkaa yritysten hyväksi. Aluehallintovirasto selvittää, onko kuntouttava työtoiminta järjestetty Sastamalassa lain mukaisesti.

Jo keväällä viranomaiset kiinnittivät huomiota siihen, että Sastamalassa ja Punkalaitumella työttömiä ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan ilman lain vaatimia perusteita.

Niemisen mielestä hänen ei kuuluisi olla sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelussa. Hän sanoo, että on ollut kahdeksan vuotta riidattomassa parisuhteessa, ei käytä alkoholia eikä polta tupakkaa ja vastustaa huumeita.

– Saan vuokrat maksettua, herään joka aamu ja teen kaikennäköistä joka puolelle koko ajan. Ei minulla ainakaan elämänhallinnassa ongelmia ole.

Enkö minä kelpaa enkä tee töitäni riittävän hyvin, vai mistä se johtuu, että en saa työstäni asiaan kuuluvaa korvausta? Lauri Nieminen

Palkkatyö vahvisti itseluottamusta

Nieminen syntyi keskosena. Elämä oli hiuskarvan varassa. Hän säilyi hengissä, mutta koettelemus jätti jälkensä.

Niemisellä on ongelmia asioiden oppimisessa ja muistamisessa, mikä vaikeuttaa työllistymistä. Nieminen ei esimerkiksi voi koskaan saada ajokorttia. Lisäksi hahmotusongelmat voivat ensi alkuun vaikeuttaa suunnistamista uudessa rakennuksessa.

Nieminen sanoo kuitenkin pärjäävänsä töissä työpaikasta riippumatta, jos saa sopivaa ohjausta. Esimerkiksi selvä lista työtehtävistä ja kärsivälliset vastaukset tarkentaviin kysymyksiin ovat olleet tärkeitä aiemmissa työpaikoissa.

Halu työllistyä Niemisellä on kova. Hyvin sujunut työ koulun it-tukihenkilönä valoi uskoa omiin kykyihin.

Palkkatuetussa työssä Niemisestä tuntui, että vihdoin hänen työnsä arvo nähdään. Toistuva putoaminen pois palkkatyöstä on saanut hänet taas epäilemään omia kykyjään.

– Enkö minä kelpaa enkä tee töitäni riittävän hyvin, vai mistä se johtuu, että en saa työstäni asiaan kuuluvaa korvausta?

Niemisen työsuhteet koulussa ovat loppuneet joko palkkatukikuukausien päättymiseen tai siihen, että muuta rahaa palkkaamiseen ei ole enää löytynyt. Töitä koulussa olisi Niemisen mukaan edelleen riittänyt.

Tulevaisuus on hämärän peitossa

Ihannetilanne olisi Niemisen mukaan se, että hänet palkattaisiin nykyiseen työtoimintapaikkaan pysyvästi, joko palkkatuen turvin tai muuten. Tulevaisuutta on kuitenkin vaikea suunnitella.

– Kun on ollut tässä pyörityksessä mukana, niin sitä elää päivä kerrallaan.

Niemisen mukaan pienten tulojen vuoksi on turha haaveilla esimerkiksi lomamatkalle lähdöstä.

– Joskus voi käydä juomassa kahvit jossain tai muuta vastaavaa, mutta kyllä aika heikkoa on tällä hetkellä, Nieminen sanoo.

Minulle ei ole tänä päivänä sanottu, mitä tekisin siellä. Miksi minä sinne menisin? Jari Matikainen

Kamppailua sairaus- ja työttömyyskierteessä

Myös Jari Matikainen, 56, ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan vasten tahtoaan. Matikainen ei osallistunut työtoimintaan kertaakaan, vaan ilmoittautui aina sairaaksi.

– Jos olen kuntouttavassa työtoiminnassa, saan siitä yhdeksän euroa päivässä. Minulle ei ole vielä tänä päivänä sanottu, mitä tekisin siellä. Miksi minä sinne menisin?

Ennen työttömyyttä Matikainen työskenteli yksityisyrittäjänä rakennuksilla. Pahat jalka- ja käsivaivat pakottivat lopettamaan kirvesmiehen työt.

Työeläkevakuutusyhtiö ja Kela eivät ole myöntäneet työkyvyttömyyseläkettä. Niiden mukaan Matikainen pystyy ansaitsemaan kohtuullisen toimeentulon, jos vain löytää itselleen sopivaa työtä.

Matikainen on ollut välillä sairauspäivärahalla, välillä työmarkkinatuella.

– Kaikki minua fiksummat ihmiset ovat sanoneet, että olen niin sanottu väliinputoaja, Matikainen sanoo.

Kuntouttavaan työtoimintaan kesken sairausloman

Matikainen jäi Kelan työttömyyspäivärahalle vuonna 2014. Työttömyys pitkittyi, ja lopulta Matikainen sopi TE-toimiston ja Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa kuntouttavan työtoiminnan aloittamisesta syksyllä 2016.

Lain mukaan työttömän aktivointisuunnitelmaan pitää kirjata muun muassa kuntouttavan työtoiminnan kuvaus ja toiminnan järjestämispaikka. Matikaiselle elokuussa 2016 tehdyssä aktivointisuunnitelmassa kuntouttavan työtoiminnan kuvaus on hatara.

Minulle ei ole tänä päivänä sanottu, mitä tekisin siellä. Miksi minä sinne menisin? Jari Matikainen

Suunnitelmassa lukee, että Matikaisen kanssa aloitetaan työkyvyn selvitys. Siinä mainitaan myös, että Matikainen on sairauslomalla ja todennäköisesti sairausloma jatkuu.

Suunnitelman mukaan Matikainen käy kuntouttavassa työtoiminnassa päivän viikossa, neljä tuntia päivässä. Erilliseen kuntouttavasta työtoiminnasta tehtyyn sopimukseen tavoitteiksi ja työtehtäviksi on merkitty sairausloma ja sairauspäiväraha sekä työllisyyspalvelujen eri tehtävät.

Kieltäytyminen katkaisi työttömyysetuuden

Aluksi poissaolot kuntouttavasta työtoiminnasta eivät vaikuttaneet Matikaisen saamaan työttömyysetuuteen, koska lääkärin kirjoittama lausunto riitti.

Myöhemmin Matikaiselta alettiin kuitenkin vaatia erillisiä lääkärintodistuksia työtoimintapäiviltä. Tämän jälkeen Matikaiselta jäi noilta päiviltä työmarkkinatuki saamatta.

Välillä Matikainen siirtyi taas sairauspäivärahalle, jonka loppumisen jälleen hänet ohjattiin uudestaan kuntouttavaan työtoimintaan. Lopulta Matikainen kieltäytyi työtoiminnasta kokonaan, mikä katkaisi työmarkkinatuen.

– Nyt viimeksi, kun piti kirjoittaa kuntouttavan työtoiminnan sopimusta, kieltäydyin siitä. No siitähän seurasi sitten, että Sastamalassa pistettiin minut karenssiin, Matikainen sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan kuntouttavasta työtoiminnasta voi kieltäytyä esimerkiksi, jos ei pysty työtoiminnan tehtäviin heikon terveydentilan tai työ- ja toimintakyvyn vuoksi tai jos työtoiminnan järjestäjä ei noudata työtoimintaa koskevia lakeja tai sopimuksen ehtoja.

Työtön voi kieltäytyä työtoiminnasta myös, jos hän pystyy osoittamaan, että kuntouttava työtoiminta ei edistä hänen työmarkkina-asemaansa tai työtoiminnan sisältö poikkeaa olennaisesti siitä, mitä aktivointisuunnitelmassa on sovittu.

Kantelu oikeusasiamiehelle

Matikaisen mielestä Sastamalan työllisyyspalvelut on kohdellut häntä lain vastaisesti. Keväällä 2019 Matikainen kanteli kuntouttavasta työtoiminnasta eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Matikainen katsoo, että työllisyyspalvelut ei ole pystynyt osoittamaan hänelle työtehtäviä, joista olisi hänelle hyötyä ja joita hän olisi voinut sairaudestaan huolimatta tehdä. Matikaisen mukaan työllisyyspalvelut on sivuuttanut hänen toimittamansa lääkärinlausunnot.

Matikainen pelkää, että sopimus kuntouttavasta työtoiminnasta vaikeuttaa hänen mahdollisuuksiaan päästä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Matikaisella on työ- ja toimintakyvyn rajoituksia, jotka vaikeuttavat hänen työllistymistään. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan ristiriitaisten kirjausten vuoksi Matikaiselle on voinut jäädä epäselväksi, miksi hänet on ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan.

Matikaisen aktivointisuunnitelmiin on kirjattu kuntouttavan työtoiminnan lisäksi, että hän hakee työpaikkoja. Lain mukaan kuntouttavaa työtoimintaa voidaan tarjota vain niille, joiden työ- ja toimintakyky eivät riitä TE-toimiston palveluihin.

Ratkaisua varten apulaisoikeusasiamies pyysi Sastamalan työllisyyspalveluilta selvityksen Matikaisen tapauksesta. Selvityksen mukaan Matikainen ohjattiin kuntouttavaan työtoimintaan, koska hänelle ei työkykynsä ja elämäntilanteensa vuoksi voitu tarjota työtä eikä julkisia työvoimapalveluja.

Työllisyyspalvelujen mukaan kuntouttavan työtoiminnan aikana oli tarkoitus selvittää Matikaisen toiminta- ja työkykyä ja kokeilla soveltuvia työtehtäviä.

Työllisyyspalvelut katsoo, että Matikainen ei ole esittänyt mitään sellaista asiantuntijalausuntoa, jonka mukaan hän ei voisi terveydentilansa vuoksi ollenkaan osallistua kuntouttavaan työtoimintaan.

Yritykset teettävät töitä ilman palkkaa

Sastamalan kuntouttava työtoiminta nousi julkisuuteen syksyllä, kun kävi ilmi, että työttömät tekevät ilman palkkaa töitä yritysten hyväksi. Työttömät ovat tehneet muun muassa WC-peilejä kylpyhuonekalusteita valmistavalle yritykselle.

Aluehallintovirasto selvittää parhaillaan, onko yritysten teettämä työ ollut lain mukaista. Asian saaman julkisuuden vuoksi kaksi yritystä perääntyi yhteistyöstä Sastamalan työllisyyspalvelujen kanssa.

Jo keväällä aluehallintovirasto oli kiinnittänyt huomiota siihen, että Sastamalassa ja Punkalaitumella työttömiä oli ohjattu kuntouttavaan työtoimintaan lain vastaisesti.

Avi kävi läpi 54 työttömän aktivointisuunnitelmat. Avi arvioi, että näistä noin 15–20 henkilöllä ei ollut työ- ja toimintakykyyn tai elämänhallintaan liittyviä ongelmia, joten he olisivat pystyneet ottamaan vastaan kokoaikatyötä.

Sastamala ei ollut myöskään ennen loppuvuotta 2018 tehnyt sosiaalihuoltolain mukaisia päätöksiä kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Laissa sanotaan, että jos työttömän aktivointisuunnitelmaan kuuluu kuntouttava työtoiminta, vastuu aktivointisuunnitelman tekemisestä on kunnan sosiaalitoimella.

Sastamalan työllisyyspalvelujen mukaan puutteet on korjattu.

Matikainen vaatii päättäjiltä toimia

Jari Matikainen on jälleen sairauspäivärahalla vuoden 2019 loppuun saakka.

– Ensi vuodesta en vielä tiedä. Tuskin menen työttömäksi työnhakijaksi, vaan olen toimeentulotuella, Matikainen sanoo.

Matikainen aikoo nyt kääntää kaikki kivet, jotta kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen epäkohdat selvitetään. Oikeusasiamiehelle kantelun lisäksi hän on tehnyt asiasta kuntalaisaloitteen. Sen allekirjoitti runsaat 30 henkilöä.

Matikainen vaatii toimia Sastamalan kaupunginhallitukselta ja -valtuustolta sekä johtavilta viranhaltijoilta epäkohtien korjaamiseksi.

Voit keskustella aiheesta kello 20.00 asti.

Keskusrikospoliisi tutkii Kaakkois-Suomen poliisin kanssa Kouvolassa tapahtunutta epäiltyä henkirikosta.

Poliisi tutkii tapausta tappona.

Kouvolan keskustassa sijaitsevasta kerrostaloasunnosta löytyi lokakuussa kuolleena alle 40-vuotias nainen, jossa todettiin ulkoisen väkivallan merkkejä. Naiselle oli aiheutettu teräaseella kuolemaan johtaneita vammoja.

Tutkinnanjohtaja Olli Töyräksen mukaan nainen oli löydettäessä ollut kuolleena useita päiviä.

– Hänet löydettiin vasta, kun omaiset huolestuivat hänestä, Töyräs kertoo.

KRP on Töyräksen mukaan tutkinnassa mukana Kaakkois-Suomen poliisin pyynnöstä.

– Kysymys on paikallisen poliisin toiminnan ja tutkinnan tukemisesta. Juttuun ei tämänhetkisen tiedon valossa liity mitään terrorismia, järjestäytynyttä rikollisuutta tai muuta vastaavaa.

Poliisi pyytää asiasta vihjeitä osoitteeseen rikosvihje.krp@poliisi.fi tai virka-aikana numeroon 0295 418 622.

Valtion omistajaohjausyksikön virkamiehet ovat neuvotelleet Postin johdon kanssa yhtiön toiminnasta työtaistelun aikana.

Postin lakon yhteydessä ammattiliitto PAU on syyttänyt Postia lakon murtamisesta vuokratyöntekijöiden avulla.

Virkamiehet olivat omistajaohjausministeri Sirpa Paateron (sd.) asialla. Tämä linjasi keskiviikkoiltana, että valtionyhtiössä ei voi käyttää rikkurityövoimaa. Ministeri totesi, että asia käydään torstaina Postin kanssa läpi.

Ministeri Paatero ei itse osallistunut torstain tapaamiseen, mutta kommentoi tilannetta Ylelle eduskunnassa.

– Omistajaohjauksen ihmisen keskustelivat Postin kanssa ja huomenna sovittelija jatkaa työtään.

Paatero totesi, että Posti tiedottaa itse, mihin toimenpiteisiin se mahdollisesti nyt ryhtyy.

– Heidän kanssaan on varmaan käyty ihan hyvä keskustelu.

Postin viestintäjohtaja Piia Kumpulainen viestitti Ylelle, että asia on vielä keskeneräinen.

– Asiasta kerrotaan, kun kerrottavaa on, Kumpulainen viestitti.

Postin kaksiviikkoinen lakko alkoi maanantaina. Riitaa sovitellaan seuraavan kerran perjantaiaamuna.

Paatero: Sama linja kuin Sipilällä

Ammattiliitto Paun puheenjohtaja Heidi Nieminen syytti keskiviikkona Postia suoraan valehtelusta vuokratyövoiman käytöstä.

Posti on sanonut, että se käyttää normaalitilanteessakin vuokratyöntekijöitä, eikä näitä ole palkattu lakon vuoksi lisää.

– He ovat sanoneet, että esimerkiksi pakettilajittelussa vuokratyövoimaa käytettäisiin (vain) sen verran kuin sitä on käytetty ennen lakkoa. Sen pystyvät meidän lakkovahdit todistamaan, että se väite on kyllä valhe, Nieminen sanoi toimittajille valtakunnansovittelijan toimistolla.

Omistajaohjausministeri Sirpa Paatero totesi, että halusi lisäselvityksiä Postilta, koska on ollut epäselvää, käytetäänkö vuokratyövoimaa rikkureina.

– Niin ei saa tehdä. Sitä me ei haluta, eikä sallita, Paatero sanoi torstaina.

Paaterolta kysyttiin myös, onko hän käynyt keskustelua entisen pääministerin Juha Sipilän (kesk.) kanssa, joka niin ikään puuttui aikanaan Postin vuokratyön käyttöön työtaistelun yhteydessä.

Paatero sanoi, ettei ole Sipilän kanssa Postin nykyisestä lakosta puhunut.

– Silloin tilanne oli toinen. Silloin ei ollut niitä lakeja, jotka on tällä hetkellä voimassa. Mutta sama linja on ollut niin silloisen pääministerin kuin nykyisenkin kanssa, että rikkureita ei sallita.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Veronika Honkasalo halusi tietääeduskunnan kyselytunnilla, mihin toimii hallitus aikoo ryhtyä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen langettavan tuomion takia.

EIT totesi Suomen loukanneen ihmisoikeussopimusta palauttaessaan irakilaisen turvapaikanhakijan kotimaahansa.

Mies surmattiin Bagdadissa pian palautuksen jälkeen. Hän oli saanut kielteisen päätöksen turvapaikkahakemukseensa hallinto-oikeuksista.

– Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomi saa tuomion ihmisoikeussopimuksen oikeutta elämään ja kidutuksen kieltoa koskevien artiklojen loukkaamisesta. Edellisen hallituksen nuivan turvapaikkapolitiikan linja maksetaan ihmishengillä.

– Miten hallitus varmistaa, ettei Suomi enää loukkaa kansainvälisen oikeuden ehdotonta kieltoa lähettää ihmisiä kuolemaan? Honkasalo halusi tietää.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi, että hallitus aikoo käydä läpi ulkomaalaislakiin ja sen tulkintoihin viime vuosina tehdyt lukuisat muutokset, ja on sitoutunut laittamaan turvapaikkaprossessin kuntoon.

– Tämä päätös on häpeällinen Suomelle. Kuten mainitsitte, kerta on ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen. Siitä hallitus tulee pitämään kiinni, Ohisalo totesi.

Paatero: Meillä on velvollisuus turvata työtaisteluoikeus

Nyt Liikkeen kansanedustaja Harry Harkimo arvosteli valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Sirpa Paateron (sd.) toimintaa Postin kanssa.

Harkimon mielestä Paatero on puuttunut asiattomasti Postin liiketoimintaan ja työehtosopimusneuvotteluihin. Paatero vaati eilen rikkurien käytön lopettamista lakon aikana.

– Miksi te puututte koko ajan Postin operatiiviseen toimintaan? Nyt puutuitte vuokratyövoima käyttöön. Nykyinen pääministeri Rinne sanoi pari vuotta sitten, että hallituksen ei pidä puuttua työmarkkinaneuvotteluihin.

– Nyt tässä tulee käymään niin, että Posti tulee menettämään paljon asiakkaitaan. Mitä te oikein meinatte tehdä, koska tällainen peli ei menettele, Harkimo painotti.

Ministeri Paatero kiisti, että hän olisi puuttunut tai puuttuisi sopimusneuvotteluihin. Hän muistutti, että työntekijöillä on työtaisteluoikeus.

– Kun työntekijät kokevat, että asetelma työehdoista on sellainen, että se vaatii työtaistelujen käymistä, meillä on velvollisuus turvata se niin, että siellä ei käytetä rikkureita. Sanoin tämän ulos varmistaakseni tilanteen ja Postin kanssa on jatkettu keskustelua, Paatero totesi.

Harkimo myös tivasi, miksi Paatero ei anna Postin hallitukselle vain potkuja, jos se ei noudata omistajan haluamaa politiikkaa.

Paateron mukaan Postille olisi pitänyt jo vuosia sitten linjata, mikä on omistajan tahtotila.

– On tiedetty, että kirjeiden määrä vähenee. Tätä ei ole tehty, ja Posti on kipuillut viime vuosina tilanteesta.

Paatero kertoi, että valtiosihteerien työryhmää pohtii tällä hetkellä vaihtoehtoja, niitä isoja linjauksia, joilla Posti tulee toimimaan tulevaisuudessa.

Ministeri Paatero uskoo, että sovittelijan johdolla kiista ratkeaa ja työehtosopimus saadaan tehtyä. Työriidan osapuolet, PAU ja Palta neuvottelevat sopimuksesta jälleen perjantaina.

Lue lisää:

Posti: Emme käytä vuokratyövoimaa lakon murtamiseen – Palta: PAUn lakko osin laiton

Valtion omistajaohjausyksikkö keskusteli Postin kanssa vuokratyön käytöstä lakon aikana – Posti ei vielä kommentoi

Rautatieläiset ja Merimies-Unioni lähtevät tukemaan Postin työntekijöiden lakkoa – Tavaraliikenne pysähtymässä rautateiltä ja useilta aluksilta

Maahanmuuttovirasto Migri myöntää: Kaikki oikeusasteet epäonnistuivat irakilaismiehen riskianalyysissa, mies olikin hengenvaarassa

Sisäministeri Ohisalo ihmisoikeustuomioistuimen päätöksestä: "Ihmisiä ei saa enää koskaan palauttaa kuolemanvaaraan"

Suomi käännytti irakilaismiehen, joka tapettiin pian paluunsa jälkeen – Euroopan ihmisoikeustuomioistuin tuomitsi Suomen ihmisoikeussopimuksen rikkomisesta

Posti on nyt antanut vastauksen ministeri Sirpa Paateron (sd.) eiliseen linjaukseen, jossa Paatero vaatii Postia lopettamaan vuokratyövoiman käytön lakon ajaksi. Valtio omistaa Postin ja Paatero on valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri.

Posti ei eilen kommentoinut asiaa, mutta on nyt julkaissut vastauksensa tiedotteessa.

Posti vastaa, ettei käytä vuokratyövoimaa lakkoa murtaakseen. Lisäksi Posti lupaa kertoa jatkossa päiväkohtaiset tiedot siitä, kuinka paljon vuokratyövoimaa käytetään Postin isoimmissa toimipisteissä.

Vastaus on kohdistettu myös lakossa olevia työntekijöitä edustavalle ammattiliitto PAUlle, joka on syyttänyt Postia lakon murtamisesta vuokratyöntekijöiden avulla.

Palta: PAUn lakko osin laiton

Postiriidan työnantajapuoli Palta tiedottaa, että PAUn lakko on laiton niiltä osin, jotka koskevat Posti Palvelut Oy:tä eli Postin tytäryhtiötä, jossa työskentelee mm. varhaisjakelijoita ja pakettilajittelijoita.

Paltan mukaan työtuomioistuin on antanut ratkaisun tänään. Sen pohjalta Palta väitteensä perustelee.

Uutinen päivittyy.

Lue lisää:

Aiemmin tänään: Valtion omistajaohjausyksikkö keskusteli Postin kanssa vuokratyön käytöstä lakon aikana – Posti ei vielä kommentoi

Sotkamon Nuasjärven tilasta noussut kohu johtuu tutkijoiden ja Ely-keskuksen näkökulmaeroista. Asiaan on tullut kuitenkin nyt selvyys, kertoo Sotkamon kalatalousalueen puheenjohtaja Petri Komulainen.

Sotkamossa pidettiin 8. marraskuuta yleisötilaisuus, jossa Helsingin yliopiston tutkijat esittelivät yleisölle tekemänsä tutkimuksen ja selvensivät myös tutkimusmenetelmiään. Komulainen sanoo, että esitys selkeyttävä.

Komulaisen mukaan ristiriidat johtuivat siitä, että tutkijat ja Ely-keskus olivat käsitelleet asiaa eri näkökulmista. Tutkijat korostivat järven syvänteissä olevaa happikatoa, kun taas Kainuun Ely-keskus on puhunut järvestä kokonaisuutena.

– Nyt voimme todeta, että purkuputkella on ollut vaikutuksia järven syvänteisiin, mutta vaikutukset rajautuvat tietylle alueelle. Kokonaisuudessaan Nuasjärven tila on hyvä, Komulainen sanoo.

Helsingin yliopiston tutkija Jan Weckström ihmettelee väärinkäsitystä.

– Olemme selkeästi todenneet, että pohjanläheinen tila purkuputken lähistöllä kuvastaa saastuneen järven tilaa ja on siten ollut selkeästi purkuputken vaikutuksen alaisena.

Ely-keskus tai mikään muukaan taho ei ole kiistänyt Helsingin yliopiston tutkimustuloksia, mutta Kainuun Ely-keskuksen ylitarkastajan Kimmo Virtasen mukaan Helsingin yliopiston ensimmäinen ulostulo antoi väärän kuvan tilanteesta.

– Se viesti antoi liian synkän kuvan. Omalla vastineella halusimme tuoda esiin sitä, että meillä järveä on tarkasteltu kokonaisuutena. Tokihan yliopiston tutkimuksessakin todettiin, että havaitut ongelmat keskittyivät purkuputken läheisyyteen, Virtanen kertoo.

– Nuasjärven tila on virallisen luokituksen perusteella hyvä ja sitä näkemystä tukevat myös Terrafamen tarkkailutulokset, sanoo Terrafame Oy:n kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla.

"Kukaan ei tätä löydöstämme kiistänyt"

Helsingin yliopiston tutkijat havaitsivat purkuputken asennuksen jälkeen pohjanläheisen hapen vähentyneen selvästi putken lähellä sijaitsevissa näytepisteissä. Kauempana, usean kilometrin päässä putkesta sijainneissa näytteissä ei havaittu merkittävää happitilanteen heikkenemistä.

– Viime perjantain tilaisuudessa kukaan ei tätä löydöstämme kiistänyt, sanoo Jan Weckström.

Weckströmin mukaan keskustelua käytiin siitä, kuinka hyvin velvoitetarkkailun tarkkailupisteet ja menetelmät kattavat purkuputken läheiset syvänteet.

– Olimme myös yksimielisiä, että negatiivinen vaikutus syvänteisiin on selkeä, mutta päällysvesi on vielä hyvässä kunnossa.

Kalatalousalueen puheenjohtajan Petri Komulaisen mukaan paikalla 60 henkeä, mikä oli hyvä määrä, vaikka lisääkin väkeä olisi paikalle mahtunut. Komulainen kertoo, että yleisökeskustelussa keskeisimmäksi asiaksi nousi se, mitä purkuputkien vaikutukset ovat olleet ja miten niiden vaikutuksia voitaisiin vähentää tai poistaa kokonaan.

Keskusteluissa purkuputken uutta sijaintia hahmoteltiin Kajaanin Petäisenniskan tunnelivoimalalle, jossa purkuputken vesi sekoittuisi vesistöön Nuasjärveä paremmin. Tämä vaihtoehto oli esillä jo purkuputken suunnitteluvaiheessa.

Purkuputkea ei olla siirtämässä

Purkuputken vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja on tutkittu muun muassa virtaus- ja vedenlaatumallien avulla. Tehtyjen selvitysten perusteella purkupaikan siirtämiselle ei ole löydetty perusteita, sanoo Terrafame Oy:n kestävän kehityksen johtaja Veli-Matti Hilla.

Hillan mukaan tutkimustulokset tai niistä aiheutunut keskustelu eivät aiheuta toimenpiteitä. Yhtiö jatkaa edelleen ympäristön tilan seurantaa viranomaisen hyväksymällä tarkkailuohjelmalla ja viestii avoimesti tarkkailun tuloksista.

Tilaisuudessa esitettiin myös, voisiko ympäristövaikutusten tutkimuksissa lisätä uuden näytteenottopisteen purkuputken vierelle. Ely-keskuksen Virtanen ei tyrmää ajatusta, mutta ei näe pisteelle suurta kiirettä.

– Terrafamella on uusi ympäristölupa käsittelyssä, ja mikäli lupa myönnetään, tarkkailuohjelma päivitetään. Muutoksia voidaan tehdä siinä yhteydessä ja muutenkin tarvittaessa, Virtanen toteaa.

Virtanen haluaa tarkentaa, että muutokset pohjaeläinyhteisöissä eivät johdu saasteista, vaan sulfaattipitoisen veden painavuudesta, mikä aiheuttaa sen, ettei vesi pääse kiertämään ja hapettumaan riittävästi.

– Nämä vaikutukset johtuvat pohjan happitilanteesta, eikä mistään myrkyllisistä haitta-aineista. Pohjasyvänteiden hapettomuus ei ole mitenkään ainutlaatuinen ilmiö, Virtanen sanoo.

Lue lisää:

Tuore tutkimus: Terrafamen jätevesi pilannut Nuasjärven pohjaa poistoputken ympäriltä

Kainuun ELY-keskus eri mieltä yliopistotutkimuksen kanssa: Terrafamen jätevedet eivät pilaa Nuasjärven pohjaa

Nuasjärven tilaa puidaan Sotkamossa – "Asiaan pitää saada selvyys"

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterinen (sd.) aikoo jatkaa tehtävässään, vaikka poliisi alkaisi tutkia hänen toimintaansa.

– En hyväksy näitä väittämiä, jotka eivät ole totta. En oikein tiedä, miten meidän hallitus ja valtuusto voivat tässä toimia. Voivatko he tehdä päätöksen minun erottamisestani, jos he eivät yhtään tiedä miksi, Vesterinen sanoo.

Eksoten tarkastuslautakunta päätti keskiviikkoillan kokouksessaan pyytää poliisia tutkimaan, onko Vesterinen syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttöön tai virkavelvollisuuden rikkomiseen.

Eksoten tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Laura Kaijanen kertoo, että tarkastuslautakunta aikoo tehdä poliisille tutkintapyynnön Vesterisen toiminnasta mahdollisimman pian.

– Keskustelemme juristin kanssa, ja tutkintapyyntö tehdään saman tien, Kaijanen sanoo.

"Olen hyvin korrekti ihminen"

Eksoten tarkastuslautakunnan mukaan Vesterinen on puuttunut operatiiviseen toimintaan järjestämällä tutuilleen lääkäriaikoja Eksoten toimipisteisiin, vaikuttamalla tai pyrkimällä vaikuttamaan rekrytointeihin, hyödyntämällä asemaansa toimeensa liittymättömissä asioissa ja toimimalla epäasiallisesti erilaisissa yhteyksissä.

Väitteeseen lääkäriaikojen järjestämisestä Vesterinen vastaa näin:

– Ei se nyt kyllä ihan noin ole. Olen antanut selvityksen, miksi olen lähettänyt tietoa, että jonkun asiakkaan asia on jäänyt kesken. Se, mistä tällaiset väitteet ovat tulleet, pitää kysyä tarkastuslautakunnasta, Vesterinen sanoo.

Hän ei tunnusta pyrkineensä vaikuttamaan rekrytointiin tai esimerkiksi vetäneensä pois Eksoten nuorille lääkäreille suunnattua rekrytointikampanjaa viime kesänä.

– Jos siellä olisi luettu ihan tarkkaan ne viestit, joita heidän omissakin materiaaleissaan oli, niin he näkisivät, että siellä on ollut toimielimen päätös takana. Olen jo aikoja sitten sanonut ja teillekin on Tuula Karhula ilmoittanut, että hän on sen päätöksen tehnyt, Vesterinen sanoo viitaten rekrytointi-ilmoitukseen.

Tuula Karhula toimi viime kesän rekrytointikampanjan aikana Eksoten toimitusjohtajan sijaisena.

Vielä kesällä kampanjakohun alkumetreillä Marja-Liisa Vesterinen kertoi Ylelle määränneensä, että kuva on poistettava.

Vesterinen kiistää toimineensa myöskään epäasiallisesti.

– Olen hyvin rauhallinen ja korrekti ihminen. Yritän aina puhua kaikille ystävällisesti ja asiallisesti. En ole käyttäytynyt epäasiallisesti ketään kohtaan, Vesterinen sanoo.

Valtuuston puheenjohtaja eri mieltä Vesterisen asemasta

Eksoten valtuuston puheenjohtaja Taina Lonka (kesk.) on Eksoten hallituksen puheenjohtaja Marja-Liisa Vesterisen kanssa eri mieltä tutkintapyynnön vaikutuksista Vesterisen asemaan.

– Jos virkavalta ottaa asian tutkiakseen, niin sehän on ihan selvä juttu, että Marja-Liisan täytyy jäävätä itsensä siksi aikaa, kun se asia on selvitetty, sanoo Lonka.

Vesterinen voidaan myös pidättää tehtävästään tutkinnan ajaksi. Longasta olisi kuitenkin parempi, jos Vesterinen ymmärtäisi itse jättää tehtävänsä tutkinnan ajaksi.

Mahdollisen poliisitutkinnan lisäksi edessä voi olla Vesterisen luottamuksen mittaaminen. Eksoten valtuustolle jätettiin viime kokouksessa aloite Vesterisen luottamusta arvioivan valiokunnan perustamiseksi.

Jotta valiokunnan perustamisesta voidaan päättää, tulee Eksoten hallituksen ensin valmistella asia valtuustolle.

Taina Longan mukaan valiokunnan perustamisesta päätetään 18. joulukuuta, jolloin Eksoten valtuusto kokoontuu seuraavan kerran.

– Siihen mennessä olemme myös ehtineet keskustella, tarvitaanko luottamusäänestystä vai ei, sanoo Lonka.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja: "Tuntuu aika kovalta meiningiltä"

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola (sd.) sanoo, että Vesterisen toimista keskustellaan SDP:ssä.

– Varmasti Vesterinen haluaa itsekin, että asiasta keskustellaan. Kyllä tämä tuntuu aika kovalta meiningiltä, Kakkola toteaa.

Kakkolan mukaan päätöksiä Marja-Liisa Vesterisen asemasta ei voida tässä vaiheessa tehdä.

– Mielestäni maltti on valttia. Katsotaan nyt, mitä on todella tapahtunut ja tehdään päätöksiä sen jälkeen. Olen nähnyt, että Vesterinen on hyvin terhakkaasti hoitanut niitä asioita, joita kuntalaiset ovat hänelle tuoneet, ja kuntalaisten edun mukaiseksi, Kakkola sanoo.

Tutkintapyynnön saadessaan Kaakkois-Suomen poliisi selvittää, onko asiassa syytä aloittaa esitutkinta. Tarvittaessa poliisi keskustelee syyttäjän kanssa jo esitutkinnan aloittamista harkitessaan.

Jos Vesterisen toiminnassa on poliisin mukaan syy epäillä rikosta, se aloittaa perusteellisen esitutkinnan.

Marja-Liisa Vesterinen on hyvillään siitä, että asiat selvitetään.

– Poliisin tutkinta on objektiivista ja perinpohjaista. Siellä haastatellaan riittävä määrä ihmisiä, että totuus tulee julki, Vesterinen sanoo.

Miten suomalainen verkkokauppa selviää, kun Posti on lakossa?

Facebook-yhteisö Verkkokauppiaat antaa siitä synkän kuvan. Kymmenen tuhannen jäsenen keskustelufoorumissa yrittäjät ovat vaihtaneet kokemuksia mm. seuraavaan tapaan:

– Miten teillä on lakko vaikuttanut kaupankäyntiin kotimaassa? Itsellä fiilis, että jarru on nyt päällä ja ei oikein uskalleta tilata.

– Viikonloppuna pysähtyi kaupankäynti täysin. Tällä viikolla on harvakseltaan tilauksia tullut, mutta ei ollenkaan sitä määrää mitä normaalisti.

– Ärräpussi ja Matkahuolto toimii. Vähän ruuhkaa, mutta ihmekös se.

– Nyt pitäs mun alalla olla kiireisin aika... Alkaa huolettamaan toden teolla.

– Meillä on marraskuussa yleensä käyty hyvin kauppaa. Nyt on kuollutta.

– Viime kuukauden myynti oli kaikkien aikojen paras ja pelkäänpä, että tästä kuusta tulee se kaikkien aikojen huonoin

– Tilauskanta hiipui lähes nolliin. Kun hittituotteet lähtee kirjeenä, on lähetysvaihtoehdot vähissä... ja jos pistän pakettina, loppuhinta nousee pilviin :(

– Myynti on hiukan hiipunut, koska varmaankin osa asiakkaista ajattelee Matkahuollon olevan tukossa ja Postipakettien olevan jumissa.

... ja niin eteenpäin.

Facebook-yhteisön jäsenet ovat pääosin mikro- ja pk-yrittäjiä. Suuremmissa verkkokaupoissa, kuten Musti ja Mirrissä, lakosta ei ainakaan vielä olla yhtä huolissaan.

Postin ulkomaiset kilpailijat soittelevat

Lemmikkieläinten ruokaa ja varusteita myyvän Musti ja Mirrin maajohtaja Juhana Lamberg sanoo, että toistaiseksi kauppa on käynyt ja myös paketit ovat liikkuneet hyvin.

Eräs selvä muutos on kuitenkin havaittavissa.

– Meillä on kaksi palveluntarjoajaa, Posti ja Matkahuolto, ja tällä hetkellä asiakkaat valitsevat enemmän sitä Matkahuoltoa, Lamberg sanoo.

Toinen muutos on se, että Musti ja Mirri on saanut tavallista enemmän ulkomaisia yhteydenottoja. Kansainväliset logistiikkayhtiöt näkevät lakkoilussa pelipaikan.

– Osa näistä palveluntarjoajista haluaa hyödyntää tilannetta ja on siksi lähtenyt soittokierrokselle. On vaikea kuvitella, että se olisi ihan sattumaa.

Isot kauppiaat kiinnostavat Postin ulkomaisia kilpailijoita. Musti ja Mirri aikoo kuitenkin jatkaa Postin ja Matkahuollon varassa.

Lambergin mukaan paketit liikkuvat Postissa yhä entiseen malliin. Musti ja Mirrissä seurataan kuitenkin tilanteen kehittymistä – niin Postin kuin Matkahuollonkin osalta.

– Sitähän me emme tiedä, seuraako tästä tilanteesta ylikuormittumisia Matkahuollon päässä.

Verkkokaupan asiantuntija: "Lähes pakokauhua"

Musti ja Mirrin postipaketit liikkuvat yhä. Saman vaikutelman saa myös Ylen toimittaja, joka teki testimielessä verkko-ostoksia kahdessa eri kaupassa maanantain ja tiistain aikana.

Molemmat paketit saapuivat Postin palvelupisteisiin kahden vuorokauden kuluessa tilauksesta. Näyttää siltä, että Posti selviää vuokratyövoiman turvin mainiosti.

Saavatko verkkokauppiaat siis huokaista helpotuksesta, kun toimittajakin sai tilauksensa?

– Sinulla on käynyt vain tuuri, arvioi verkkokaupan asiantuntija Leevi Parsama.

– Posti on lakkoillut ennenkin ja verkkokauppiaat tietävät, että parin päivän ajan ruuhka vielä jotenkin purkautuu. Mutta kuormitus kasvaa koko ajan. Erityisesti pk-yritykset katsovat tilannetta kauhuissaan, koska ne elävät pitkälti kädestä suuhun.

Parsama johtaa Business Finlandissa suomalaisen verkkokaupan kehitysohjelmaa ja pyörittää siinä sivussa 10 000 verkkokauppiaan Facebook-yhteisöä, josta poimimme myös tämän artikkelin alussa nähdyt kommentit.

Myynti sakkaa ja tunteet kuumenevat

Kommentoijat tuntuivat olevan enemmän huolissaan asiakaskadosta kuin jumittuneista paketeista.

Leevi Parsama uskoo, että havainto on oikea. Lakko vaikuttaa hänen mukaansa yritysten myyntiin välittömästi. Ihmiset käyvät verkkosivuilla, mutta entistä harvempi heistä ostaa, koska pelkää, ettei tuote kuitenkaan saapuisi ajoissa perille.

Myynnin sakkaamisen lisäksi lakko tulee Parsaman mukaan aiheuttamaan painetta asiakaspalvelussa.

– Kuluttajat kyllä tietävät, että Posti on lakossa. Siitä huolimatta he ovat yhtä närkästyneitä siitä, jos paketti ei ole tullut.

Musti ja Mirrin kaltaiset ketjut ovat tilanteessa vahvoilla, koska he voivat ohjata asiakkaita liikkeisiin. Yksinomaan verkkokauppaa tekevät yhtiöt ovat tukalammassa tilanteessa, jos pakettien virta pysähtyy.

Facebook-yhteisössä Parsama joutui turvautumaan keskiviikkona sensurointiin, kun verkkokaupan kehittämistä koskeva keskustelu muuttui poliittiseksi huutamiseksi.

– Kyllä siitä paistaa pienyrittäjien tuska kilometrien päähän. Ne, jotka ovat kulkeneet näitä lakkoja aikaisemminkin läpi, suhtautuvat rauhallisemmin.

Ulkomaiset hyötyvät

Viime kädessä tilanteesta hyötyvät Parsaman mukaan ulkomaiset verkkokaupat. Kuluttajat tietävät, että niillä on usein kumppaneinaan kansainvälisiä tomittajia.

– Marraskuu on verkkokaupassa jo joulusesonkia. Tämä tulee iskemään siihen ja lujaa.

Parsaman mukaan suomalaiset verkkokauppiaat ovat reagoineet sen verran kuin voivat. He ovat esimerkiksi saattaneet nostaa Matkahuollon toimitukset ykkösvaihtoehdoksi.

– Mutta kyllä sekin alalla tiedetään, ettei Matkahuolto pysty hoitamaan koko sitä taakkaa, mikä Postista voi tulla. Ei se koneisto ihan niin vahva ole.

Matkahuolto joutuu sanomaan "ei"

Postin lakkoillessa Matkahuolto on saanut rutkasti lisää paketteja kuljetettavakseen.

Toimitusjohtaja Janne Jakolan mukaan toimitusmäärät olivat jo ennen lakkoa lähes kolmanneksen kasvussa viime vuoteen verrattuna – ja lakkoviikon kuluessa kasvu on vain kiihtynyt.

– Kasvu tulee valtaosin olemassa olevilta asiakkailta, jotka ovat käyttäneet meidän sekä Postin palveluja, hän sanoo.

Uusille asiakkaille Matkahuolto joutuu myymään jopa ei-oota. Jos verkkokauppias haluaa toimittaa suuria määriä paketteja, noista paketeista on saatava tieto sähköisesti järjestelmiin. Tällainen projekti vaatii aikaa.

– Emme me pysty sellaisia käyttöönottoja kovin suurta määrää tekemään tällaisessa tilanteessa. Siksi joudumme valitettavasti sanomaan kokonaan uusille asiakkaille usein ei.

Matkahuollon toimitukset kulkevat kuitenkin Jakolan mukaan tällä hetkellä hienosti.

– Seuraamme verkoston toimintaa poikkeusmenettelyllä ja meillä on palaverit aamuin, illoin. Tiedämme tasan tarkkaan, missä mennään. Olemme kyenneet vastaamaan tarpeeseen poikkeuksellisen hyvin.

Postin ongelmat ovat Matkahuollolle mahdollisuus kasvattaa markkinaosuuttaan. Yhtiö avasi uudet verkkopalvelunsakin sopivasti juuri ensimmäisen lakkoviikon tiistaina.

– Meidän tavoitteemme on kasvattaa tunnettuuttamme myös satunnaisten paketinlähettäjien piirissä. Ajankohta oli onnellinen sattuma, Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola sanoo.

– Markkinoilla on paljon kuluttajia ja yrityksiä, jotka etsivät vaihtoehtoja.

Seinäjoen Ideaparkin nelipäiväisten avajaisten odotetaan houkuttelevan paikalle 100 000 kävijää. Ensimmäisen päivän eli torstain kävijämääräksi ennakoidaan jopa 50 000.

– Se on varsin maltillinen arvio, sanoo kauppakeskuksen toimitusjohtaja Petri Häli.

Liikennettä ja järjestystä valvoivat päivän aikana kymmenet järjestyksenvalvojat ja vartijat. Päivällä ainakin välillä kaikki kauppakeskuksen pari tuhatta parkkipaikkaa olivat täynnä ja pysäköintikäyttöön jouduttiin ottamaan myös lähistön tienvarret ja nurmikot.

Tarjousten takia

Lilja Baltzar Kaustiselta tuli Seinäjoelle avajaisia varten jo keskiviikkoiltana. Torstaina hän jonotti ensin ulkona kauppakeskuksen ovien aukeamista, ja sitten haluamaansa tarjousta myymälässä.

– Tarkoitus on tulla vielä perjantainakin, Baltzar sanoo.

Seinäjokelainen Minna Aalto jonotti myös ensin ulkona ja sitten myymälässä. Hänen tavoittelemaansa tuotetta oli luvattu vain 20 ensimmäiselle ja Aalto arveli, että hänelle asti tarjousta ei riitä.

– Mutta ei se haittaa, Aalto sanoo.

Aalto tuli kauppakeskukseen ensimmäisten joukossa myös katsomaan, miltä uudet tilat näyttävät. Seinäjoen keskustan tulevaisuus huoletti häntäkin hiukan.

– Ehkä vähän jännittää niiden liikkeiden puolesta, Aalto sanoo.

Vuosien haave

Seinäjoen kauppakeskushanke oli vireillä vuosia. Ideaparkista ja mahdollisista muista kauppakeskusvaihtoehdoista uutisoitiin jo vuonna 2016. Keskustelu on ollut välillä kiivastakin.

Varsinainen rakentaminen alkoi keväällä 2018. 21 hehtaarin tontille raivattiin tilat ja rakennettiin tekniikka seitsemän hehtaarin kokoista kauppakeskusta varten.

Rakentajana toimineelle Lehto Tilat Oy:lle Seinäjoen Ideapark on ollut yksi yrityksen historian suurimmista hankkeista. Työntekijävahvuus on ollut tilanteesta riippuen 100-400 ammattilaista. Suunnittelua ja toteutusta on tehty osin päällekkäin.

– Haastavaa on ollut erityisesti rakentamisen nopea aikataulu, sanoo Lehdon Toimitilat-palvelualueen johtaja Jaakko Heikkilä.

Seinäjoen Ideaparkin rakentamiseen meni puolitoista vuotta.

Toivo Sukari: Paras Ideapark kaikista

Liikemies Toivo Sukarin mukaan ajatus Ideaparkista Pohjanmaalle syntyi jo 15 vuotta sitten. Projekti ei kuitenkaan ollut helppo, vaikka yhteistyö pohjalaisten kanssa sujuikin.

– Näin mahtipontinen kauppakeskus ei tule ihan puhaltamalla. Monta nousua ja laskua on ollut tämän kauppakeskuksen ympärillä, Sukari sanoo.

Kauppakeskuksen myymisestä syntynyttä kohua Sukari sanoo omasta letkautuksestaan lähteneeksi. Ideapark ei ole myynnissä, hän korostaa.

Sukari toivoo, että Seinäjoen Ideapark olisi pohjalaisia yhdistävä tekijä ja toimisi linkkinä myös Seinäjoen ja Vaasan välillä.

Vaikka keskiviikkoillan kutsuvierastilaisuuden aikaan Ideaparkissa tehtiin vielä viimeistelytöitä, avajaisissa ovien auetessa kaikki on aina valmista.

– Jos ei olisi viimetinkaa, mikään ei onnistuisi, Sukari sanoo.

Uuden kauppakeskuksen avaaminen jännitti kuitenkin kokenutta bisnesmiestä. Sukari kertoo olevansa lähes hämmästynyt, että maassa, jossa ei ole kahta samannimistä kauppakeskusta, on kuitenkin kolme Ideaparkia. Kävijätavoite on asetettu kolmeen miljoonaan ensimmäisen vuoden aikana.

Uuden Ideaparkin Sukari uskoo olevan paras kolmesta. Siihen ainakin aina pyritään.

– Hyvä ei riitä mulle. Hyvä on parhaan pahin vihollinen.

.

Vaikutus maakuntaan jää nähtäväksi

Samalla, kun päätöksiä kauppakeskuksen toteutumisesta on Seinäjoella odotettu – ja tehty – kaupungissa on käyty keskustelua siitä, miten keskustan ulkopuolelle rakennettava kauppakeskus tulee vaikuttamaan ydinkeskustan liikkeisiin.

– Meidän näkemyksemme mukaan kauppakeskus elvyttää myös keskustaa ja koko kaupunkiseutua, uskoo Seinäjoen kaupunginjohtaja Jorma Rasinmäki.

Ideaparkiin odotetaan miljoonia kävijöitä vuosittain, joten Rasinmäki uskoo elinvoimaa riittävän alueen muillekin yrityksille ja hotelleille. Kauppakeskuksessa on tuhatkunta työpaikkaa, joista osaan tekijät löytyvät lähikunnista.

Kauppakeskuksen asiointisäteeksi on arveltu 100-200 kilometriä. Sen vaikutukset Seinäjoen lähialueisiin ja koko Etelä-Pohjanmaan maakuntaan jäävät nähtäväksi.

– Maakunnan kehitystä on vaikea arvioida. Uskomme kuitenkin, että keskus houkuttelee väkeä laajalta alueelta. Seinäjoen ympärillä on 1-2 tunnin säteellä lähes miljoona asukasta, Rasinmäki sanoo.

Lue lisää: Suomesta ei tullut Ideaparkien luvattua maata – silti lapsiperheet rakastavat Lempäälää ja Seinäjoki aikoo nyt tosissaan toistaa tempun

Kolme kuppia. Yksi noppa. Kiikkerä pahvilaatikko, jonka päällä on lauta.

Yksi mies on pelinpyörittäjä, ja kaksi muuta tarkkailee ympäristöään pahvilaatikon molemmilla puolilla. Miesporukka houkuttelee huudoillaan ohikulkevia ihmisiä pelaamaan noppapeliä. Paikkana on Helsingin Kauppatorin ja merikylpylä Altaan välinen kaarisilta heinäkuun puolivälissä.

Pelin idea: Noppa laitetaan yhden kupin alle, ja kuppeja siirrellään nopeasti pöydän päällä edestakaisin. Pelaajan pitää lyödä vetoa ja arvata, minkä kupin alla noppa on.

Ihmiset lyövät suulaan pelinpyörittäjän käteen 50 euron seteleitä ja kokeilevat onneaan.

Kohta yksi porukan miehistä tekee eleillään selväksi, että kannattaa mennä muualle kuvaamaan kesäistä Helsinkiä.

Katson parhaaksi lähteä Kauppatorin ihmismassaan.

Ylikomisario Seppo Kujala Helsingin poliisista tunnistaa edellä mainitun tilanteen. Ilmiö on poliisille uusi viime kesältä ja syksyltä, mutta sitä ei pidetä isona ongelmana.

– Havaintoja uhkapelistä ei ole paljoa tullut, mutta havaitsimme näitä tilaisuuksia Kauppatorin ympäristössä. Yksi rikosilmoitus toiminnasta tehtiin, mutta se ei johtanut enempiin toimenpiteisiin näytön puutteen vuoksi.

Kujala kehottaa ihmisiä välttämään katu-uhkapelejä.

– Arvioin, että vaikka voiton mahdollisuudet ovat olemassa, niin lähtökohtaisesti pelinpitäjä kerää enemmän voittoa kuin pelaaja.

Kujalan mukaan kaduilla tapahtuvaa uhkapeliä pyörittävät ilmeisesti Etelä- ja Itä-Euroopasta tulleet henkilöt. Samanlaisia havaintoja on myös muista Euroopan kaupungeista.

– Poliisi tarkastelee toimintaa itse uhkapelin lisäksi myös sen aiheuttaman häiriön kautta. Se ei saa aiheuttaa häiriötä yleiselle turvallisuudelle ja järjestykselle.

Elokuussa Britannian yleisradioyhtiö BBC raportoi samanlaisesta uhkapelihuijauksesta Lontoon keskustassa. Silloin 14 erilaista porukkaa pyöritti Westminsterin sillalla samaa "kolmen nopan temppua" kuin tämän jutun videolla Helsingissä heinäkuun puolivälissä.

BBC:n mukaan turisteilta huijattiin Lontoossa tuhansia euroja. Lontoon poliisi oli pidättänyt elokuuhun mennessä 30 ihmistä katu-uhkapeleihin liittyen.

Poliisihallitus: Mielenkiintoinen ilmiö

Mitä laki sanoo kadulla pelattavasta rahapelistä? Se on kimurantti juttu.

Rahapelejä ja arpajaisia valvova Poliisihallitus pitää Kauppatorin tapausta kiinnostavana. Kysymys on siitä, kilpaillaanko rahasta omilla taidoilla vai onko kyseessä huijauksen yritys, kertoo ylitarkastaja Mikko Cantell Poliisihallituksesta.

– Se ei ole raha- tai arpapeli, vaan taitopeli, jos pelaaja menestyy aidosti sitä paremmin, mitä tarkemmin pystyy omalla katseellaan seuraamaan nopan liikkeitä. Vaikka pelattaisiin rahasta. Jos pyörittelyä tehdään hyvin kauan, taidon merkitys vähenee ja sattumalla alkaa olla merkitystä. Jos tällaiseen peliin osallistutaan rahalla ja voittona on rahapalkinto, kyseessä olisi rahapeli.

Cantell muistuttaa, että Suomessa rahapelejä saa toimeenpanna vain Veikkaus. Myös tavara-arpajaisten järjestäminen on luvanvaraista toimintaa.

– Kyseisessä Kauppatorin tapauksessa kyse saattaa olla enemmän silmänkääntötempusta kuin taitolajista.

Lue lisää:

BBC: Tourists being scammed for thousands in 'three cup trick'

Lappeenrannassa 19-vuotias Henri Hoskonen avaa Kimpisen lukion oven tottuneesti. Näitä käytäviä on kuljettu monet kerrat, luokkatilojen penkkejä on kulutettu ahkerasti. Hoskonen vielä ahkerammin kuin moni muu.

Hoskonen on viittä vaille valmis ylioppilas kolmen ja puolen vuoden lukiourakan jälkeen. Lukiotaival venyi puolella vuodella, sillä kunnianhimoisen nuoren miehen kurssitarjotin ei olisi mahtunut tavoiteaikataulun kanssa yksiin.

Lukion päättötodistus vaatii 75 lukiokurssia. Hoskonen suoritti 98.

– Päätin heti lukion alussa, että haluan opiskella mahdollisimman laaja-alaisesti ja monipuolisesti. Osasyynä oli myös se, etten vielä tiennyt, mitä haluan tehdä, Hoskonen kertoo.

Valtaosa lukiolaisista valmistuu kolmessa vuodessa ja painaa valkoisen lakin päähänsä keväällä. Ylioppilastutkinnon suorittajien määrät ovat pysyneet viime vuodet melko samalla tasolla. Keväällä valmistuu keskimäärin 27 000 ylioppilasta, syksyllä tutkinnon suorittaa noin 3 500 kokelasta.

Hoskonen kirjoitti tänä syksynä pitkän matematiikan, äidinkielen, psykologian ja ruotsin. Matematiikkaa Hoskonen lähti korottamaan. Kaikkiaan hän kirjoitti kahdeksan ainetta.

– Kaikki menivät läpi ja lakki tulee, siitä en ota paineita. Kun mennään pääsykokeisiin, aion panostaa kunnolla. Mutta kirjoituksista ei enää ole stressiä, Hoskonen kuvailee tuntojaan.

Keväällä korkeampia arvosanoja

Tyypillisesti kokelaat kirjoittavat 5–6 ainetta. Pakollinen aine on äidinkieli, jonka jälkeen moni valitsee pitkän englannin, reaalin ja matematiikan tai ruotsin.

– Moni aloittaa toisen vuoden keväällä, jatkaa kolmannen vuoden syksyllä ja lopettaa kolmannen vuoden keväällä. Osa tähtää valmistumiseen kolmessa ja puolessa vuodessa ja osa neljässä vuodessa, pääsihteeri Tiina Tähkä ylioppilastutkintolautakunnasta kertoo.

Tilastojen mukaan keväällä kirjoitetuista aineista saadaan syksyä parempia arvosanoja.

– Syksyn kokelasjoukko on joskus aika poikkeuksellinen. Niissä aineissa, joita hajautetaan paljon keväälle ja syksylle, arvosanat ovat samankaltaisia. Mutta niissä aineissa, joissa syksyn kirjoittajat ovat uusijoita ja suorittavat pidennettyä tutkintoa, esiintyy heikompia arvosanoja, Tähkä kertoo.

Kova työnteko uuvutti

Runsas kurssimäärä mahdollisti, että Henri Hoskonen pystyi opiskelemaan kaikkia niitä aineita, joista oli kiinnostunut. Suosikkeja olivat liikunta ja yhteiskuntaoppi.

Lukio-opiskelun Hoskonen hallitsi hyvin, eivätkä aineet tuntuneet liian vaikeilta. Kova työtahti kuitenkin uuvutti ajoittain. Hoskonen opiskeli pitkiä päiviä ja halusi parhaita tuloksia.

– Viime keväänä olin väsynyt. Oli kursseja, eikä lukulomaa. Kirjoitusten jälkeen iski väsymystila ja vika jakso meni taistellen, että sain kurssit suoritettua, Hoskonen kertoo.

Hoskonen tunnustaa tavoittelevansa usein täydellisyyttä. Kun uupumus iski, Hoskonen huomasi oppivansa huonommin. Pitkää matematiikkaa sai tankata normaalia enemmän, jotta pysyi tiukkatahtisissa opinnoissa.

– Välillä tuntuu, ettei meinaa antaa itselleen siimaa, jos jostain täytyy joustaa. Siinä on ollut opettelemista.

Vastapainoa opiskelulle Hoskonen löytää liikunnasta, joka on tärkeä osa arkea. Hoskonen on harrastanut street dancea, pikajuoksua ja crossfittiä. Lisäksi Hoskonen käy töissä.

Omat suoritukset näytille

Hylätty koe on ollut tähän asti mahdollista uusia kahdesti ja hyväksytty koe kerran. Elokuussa voimaan tulleen lakimuutoksen jälkeen hyväksytyn kokeen voi uusia niin monesti kuin haluaa – hylätynkin kolmesti.

Toinen muutos liittyy kokeiden arvosteluun. Ennen kokelas on saanut tiedon vain pisteiden määrästä. Jatkossa jokainen voi nähdä oman kokeensa myös jälkikäteen Oma opintopolku -palvelussa. Palvelussa näkyvät sensorien mahdolliset kommentit, mutta ennen kaikkea kokelas voi verrata omaa vastaustaan mallivastauksiin.

– Se on tosi tärkeä lisä kokelaiden oikeusturvaan. Jos on jotain sellaista, mikä askarruttaa, kokelaalla on mahdollisuus tehdä oikaisuvaatimus, pääsihteeri Tiina Tähkä kertoo.

Jälkitarkastelun mahdollistaa digitaalinen ylioppilaskoe, joka otettiin lopullisesti käyttöön viime keväänä.

Aivan ongelmaton koe ei ole ollut, sillä uusi tekniikka on tuonut mukanaan myös vaikeuksia. Esimerkiksi viime keväänä äidinkielen koe pääsi alkamaan Kouvolan yhteislyseossa 2,5 tuntia myöhässä palveluverkon tukkeutumisen vuoksi.

Oppilaat eivät saaneet poistua koko aikana muualle kuin vessaan.

Kahdeksan yo-koetta

Henri Hoskonen kirjoitti ylioppilaskokeissa kahdeksan ainetta: äidinkielen, pitkän matematiikan, ruotsin, englannin, yhteiskuntaopin, biologian, terveystiedon ja psykologian. Arvosanoja on tullut cum laude approbaturin ja eximia cum laude approbaturin välillä.

Sähköiset kokeet sujuivat Hoskosella hyvin, eikä ongelmia tullut. Hoskonen ei usko tarkastelevansa omia koevastauksiaan jälkikäteen.

– Aina voi jälkiviisastella, mutta mitään en kadu. Olen tehnyt parhaani ja sen, mitä olen jaksanut, Hoskonen sanoo.

Yo-juhlia Hoskonen viettää vanhempiensa kotona Luumäellä itsenäisyyspäivänä. Vieraiksi on kutsuttu perhettä ja kavereita.

– Yo-lakki löytyi halvalla, sillä lainaan sitä isoveljeltä. Pidetään ihan peruspirskeet, ei mitään isoa haloota tarvii asiasta tehdä, Hoskonen kertoo.

Nouseeko matematiikan suosio?

Lukioikäisten ikäryhmät kasvavat vuoteen 2027 asti, minkä jälkeen määrä lähtee voimakkaasti laskuun.

– Sen jälkeen pitää katsoa kaikessa koulutukseen liittyvässä, miten ikäluokkien pieneneminen vaikuttaa, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo.

Kirjoituksissa matematiikan merkitys korostuu jatkossa, sillä Juha Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista liittyi korkeakoulujen pääsykokeiden uudistamiseen. Tavoite on saada nuoret jatko-opiskelemaan entistä tehokkaammin.

Uudessa pisteytysjärjestelmässä pitkän matematiikan ylioppilaskokeella saa eniten pisteitä jatko-opintopaikkaa haettaessa, myös ei-matemaattisilla aloilla.

Matematiikan ylioppilaskirjoituksissa onkin viime vuosina näkynyt pientä kasvua.

‒ Katsotaan nyt, kun saadaan tämän syksyn ja kevään tiedot, että näkyykö trendiä. Pientä havaintoa on viime keväältä, että pitkää matematiikkaa kirjoitettiin jonkin verran enemmän, Tähkä kertoo.

Erikoisrajajääkäriksi ja pankkiiriksi

Lukion jälkeen Henri Hoskonen valmistautuu armeijaan ja yliopiston pääsykokeisiin. Armeija alkaa heinäkuussa ja haaveissa on suorittaa varusmiespalvelus erikoisrajajääkärinä Immolassa.

Itsensä ylittäminen armeijassa kiinnostaa, mutta kyseessä on myös pieni veljellinen kilpailu.

– Isoveli on aina haastanut ja pistänyt itseään fyysisesti likoon ja on tehnyt hommia rauhanturvaajanakin. Kun toinen pystyy sellaiseen, niin pitää näyttää, että pysyy perässä, Hoskonen nauraa.

Armeijan jälkeen Hoskonen haluaa opiskelemaan kauppatieteitä LUT-yliopistoon. Tulevaisuudessa kiinnostaa rahoitus- ja pankkiala.

– Olen kiinnostunut sijoittamisesta ja sijoitan niin paljon kuin mahdollista.

Lukioaikaa Hoskonen muistelee ilolla. Parasta antia on ollut mahdollisuus oppia paljon myös itsestään. Joskus kiireen keskellä hän on miettinyt, onko jäänyt jostain paitsi tai jääkö kaveriporukassa ulkopuolelle.

‒ Mutta loppujen lopuksi olen tehnyt valintoja omaa elämääni varten, Hoskonen päättää.

Katso kaikki syksyn ylioppilaiden nimet Ylen ylioppilaskoneesta.