Suomen Merimies-Unionin hallitus päätti torstaisessa kokouksessaan aloittaa Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n lakkoa tukevat toimet.
Puheenjohtaja Simo Zittingin mukaan Postin toimet työntekijöitään kohtaan ovat poikkeuksellisen rajuja ja halventavia.
Hän vahvistaa Ylelle, että tarvittaessa Merimies-Unioni on valmis seisauttamaan laivaliikenteen. Muun muassa Suomen lipun alla seilaavat matkustaja-alukset jäisivät satamiin maanantaiaamusta 25. marraskuuta.
Esimerkiksi Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjdin mukaan mahdolliset tukitoimet vaikuttaisivat Suomen lipun alla liikennöivien Silja Serenaden ja Baltic Princessin liikennöintiin.
Käytännössä Turku-Tukholma reittiä kulkeva Baltic Princess jäisi Turun satamaan maanantai-iltana, ja Helsinkiin palaava Serenade tiistaiaamuna.
Nöjdin mukaan matkustajien ei vielä kannata huolestua ja ryhtyä toimenpiteisiin. Toiveena on, että sopu löytyisi ennen Merimies-Unionin järeiden toimenpiteiden alkamista.
Mikäli laivaliikenne seisahtuu puolentoista viikon kuluttua, jatkaisivat ulkomaan lipun alla liikennöivät Tallink Siljan sisaralukset sekä tallinnanlaivat liikennöintiään normaalisti. Nöjdin mukaan matkustajia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan siirtää näille aluksille.
Merimies-Unionin toimet voimaan asteittain
Ensi maanantaista alkaen kotimaan liikenteessä oleville yhteysaluksille, lautta-aluksille sekä losseille sekä ulkomaanliikenteessä oleville lasti- ja ropax-aluksille sekä matkustaja-autolautoille ei oteta enää Postin kuljetuksia, vaan ne jätetään satamiin.
Tavaraliikenne seisahtuu muun muassa ruotsinlaivoilla ensi viikon torstaina aamuvarhaisella.
Merimies-Unionin mukaan ulkomaanliikenteessä olevien ropax-alusten ja matkustaja-autolauttojen autokansilla tapahtuva lastinkuljetus lopetetaan siten, että autokansille ei enää oteta rekkoja, säiliöautoja eikä irtoperiä tai muita vastaavia.
Sen sijaan autokansilla voidaan kuljettaa henkilö- ja linja-autoja.
Merimies-Unionin jäänmurtajilla ja jäänmurtotehtävissä työskentelevät jäsenet eivät seuraa alusten mukana merelle. Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.
Laivat jäisivät satamiin marraskuun lopulla
Merimies-Unioni on valmis seisauttamaan laivaliikenteen maanantaina 25. marraskuuta.
Tällöin ulkomaanliikenteessä olevat lasti-, ropax- ja matkustaja-alukset, jotka ovat Suomen lipun alla ja jotka saapuvat Suomen satamiin kello 06 jälkeen, jäävät satamiin eivätkä Suomen Merimies-Unionin jäsenet enää seuraa alusten mukana merelle.
Sen sijaan he suorittavat aluksen satamassa olon aikana heille muutoin normaalisti kuuluvat työtehtävät.
Merimies-Unionin tukitoimet jatkuvat kunnes postin työehtokiistassa saavutetaan sopu.
Näyttävä ilmestys varasti hetkeksi shown, kun Yhdysvaltain edustajainhuoneessa oltiin eilen aloittamassa presidentti Donald Trumpin virkarikostutkinnan ensimmäistä julkista kuulemista.
Harmaiden pukujen seasta erottunut tulipunaiseen lateksimekkoon, piikkikorkoihin ja isoon peruukkiin sonnustautunut hahmo oli drag queen Pissi Myles, joka oli paikalla raportoimassa kuulemisesta uutissivustolle nimeltä Happs.
Virkarikostutkinnassa selvitetään sitä, käyttikö Donald Trump presidentin valtaoikeuksia oman etunsa ajamiseen.
Kongressin tiedusteluvaliokunnan ensimmäisessä julkisessa todistajien kuulemisessa kuultiin eilen Yhdysvaltain Ukrainan-suurlähettilästä William Tayloria ja ulkoministeriön virkamiestä George Kentiä.
NBC-kanavalle kommentin antanut Myles totesi poliittisten jännitteiden olevan korkealla, ja vitsaili, ettei edustajainhuoneen Longworth Houseen ollut vaikea päästä.
Myles esiintyy työkseen drag queenina New Yorkin alueella.
Happsin edustajat olivat bonganneet Pissi Mylesin lavalla Barracuda-yökerhossa Manhattanilla ja tarjonneet tälle työkeikkaa, kertoi puoliso ja liikekumppani David AyllonNBC:lle.
Tarkoituksena oli hänen mukaansa löytää komedienne, joka pystyy improvisoimaan ja kertomaan uutisista hauskalla tavalla.
Myles raportoi selfiekepin päässä olleella kännykällä.
Niin kauan tyrnäväläinen Lotta Yli-Hukkala-Siira luki syksyn ylioppilaskirjoituksiin. Useamman kuukauden pänttääminen tuotti tulosta: ylioppilastodistuksessa on kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa.
– Tiesin, ettei mennyt huonosti, mutta en osannut ajatella, että menisi näin hyvin.
Yli-Hukkala-Siira ei suunnitellut kirjoittavansa kymmentä ainetta, mutta kun hänen piti valita kirjoitettavat aineet, päätöksen tekeminen kiinnostavien aineiden välillä oli vaikeaa.
Yli-Hukkala-Siira teki keväällä itselleen lukusuunnitelman, jota noudatti tarkasti alusta loppuun. Hän halusi aloittaa lukemisen mahdollisimman aikaisin, jotta aikaa jää kertaamiseen ja aiheisiin syventymiseen.
Rupeama oli rankka, mutta kaunokirjallisuuden lukeminen, lenkkeily, salitreeni ja ystävien kanssa vietetty aika toivat tasapainoa opiskelulle.
Samat rutiinit joka aamu ennen kirjoituksia
Kirjoitussaliin astuessa Yli-Hukkala-Siiralla oli aina varma olo.
Hän tiesi, että oli valmistautunut huolellisesti. Kirjoituksia edeltäneenä iltana hän aina kertasi asioita ja pänttäsi nippelitietoa, josta uskoi olevan hyötyä. Aamulla hän kävi aina ennen koetta suihkussa, jotta olo olisi mahdollisimman virkeä.
Jännittävin hetki salissa oli joka kerta se, kun kysymykset ilmestyivät näytölle.
– Katsoin aina ensimmäisenä otsikot, koska niistä pystyi jo päättelemään, mitä kysymys sisältää. Jokaisen reaaliaineen kohdalla näin jo useammasta kysymyksestä, että osaan vastata niihin. Siitä tuli hyvä fiilis.
Monet abiturientit miettivät tarkkaan, mitä syövät evääksi kirjoitusten aikana, jotta vireystila pysyy hyvänä koko ajan. Yli-Hukkala-Siiralla oli mukana viinirypäleitä ja leipää. Matikan kokeeseen hän otti karkkia siltä varalta, että laskemisen aikana ajatukset lyövät tyhjää.
Kahdeksan laudaturia ja kaksi eximiaa eivät vielä riitä
Vaikka Yli-Hukkala-Siiralla oli vaikeuksia rajata aineita, joita halusi kirjoittaa, historia, äidinkieli ja filosofia kiinnostivat erityisen paljon.
– On jännittävä ajatella, että jokin asia joka tapahtui kymmeniä tai satoja vuosia sitten ja se vaikuttaa vielä tänäkin päivänä. Filosofiassa saa paljon miettiä asioita, eikä ole absoluuttista oikeaa vastausta. Siinä aineessa oma ajattelu pääsee esiin.
Kokonaisuudessaan hän kirjoitti laudaturit äidinkielestä, yhteiskuntaopista, historiasta, pitkästä saksasta, keskipitkästä ruotsista, filosofiasta, uskonnosta ja lyhyestä matikasta. Pitkästä englannista ja lyhyestä venäjästä arvosanaksi tuli eximia.
Yli-Hukkala-Siira aloitti kirjoituksiin lukemisen pikkuhiljaa ja kiristi tahtia, mitä lähemmäksi kirjoitukset kävivät. Marko Väänänen / Yle
Seuraava tavoite on asetettu jo ensi vuodelle.
Silloin ovat oikeustieteellisen pääsykokeet. Lotta Yli-Hukkala-Siira aikoo valmistautua niihinkin hyvin ja hyödyntää samoja opiskelumetodeja kuin ylioppilaskirjoituksissa.
Vaikka Yli-Hukkala-Siira on tyytyväinen ylioppilastodistukseensa, yksi aine jäi kaihertamaan mieltä.
– Opiskelen vielä pitkää matikkaa ja kirjoitan sen ensi kesänä. Aineesta on hyötyä, kun hakee jatko-opiskelemaan. Teen sitä vähän myös omaksi iloksi, sillä tykkään matikasta.
Anniskeluravintolan seinälleen ripustamasta natsihenkisestä kyltistä on tehty kantelu yhdenvertaisuusvaltuutetulle. Kärköläläisen kyläkapakan ulkoseinällä on teksti Arbeit macht frei, josta yksityishenkilö on kannellut yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon.
Juutalaisyhteisöön kuuluvan yksityishenkilön mielestä teksti on juutalaisten häirintää, ja hän vaatii valtuutetulta toimenpiteitä.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta on oltu jo yhteydessä baarinomistajaan. Nyt odotetaan poistuuko kyltti, sillä toimiston mukaan kylttiä voidaan perustellusti pitää yhdenvertaisuuslain vastaisena häirintänä.
Kylttiä hämmästellään Keski-Euroopassa asti
Kärkölän kylttiä on jo paheksunut muun muassa puolalainen Auschwitzin museo tviitissään. Museon mielestä on tuskallista, että symbolia käytetään näin. Leirillä tapettiin toisen maailmansodan aikana yli miljoona juutalaista.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ennenkin puuttunut vastaavanlaiseen toimintaan. Aiempi lainvoimainen häirintätapaus liittyi natsilipun pitämiseen kerrostalohuoneiston ikkunassa. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta totesi toiminnanhäirinnäksi lainvoimaisessa ratkaisussaan joulukuussa 2018.
Oletteko katselleet ympärillenne Helsingin keskustassa, erityisesti sitä, mitä siellä lukee? Ette? Minäpä kerron.
Siellä lukee esimerkiksi lunch buffet, dental clinic, original thai kitchen, classic pizza. Tai sitten: sustainable solutions for better future, great office space, MA programmes of the University of Helsinki, Happy hour, Live music.
Helsinkiläinen hätkähtäisi jos joku yhtäkkiä kirjoittaisi: thaimaalaista ruokaa, iltapäivän juomatarjouksia, herkullista reilua kunnon pizzaa, elävää musiikkia. Se kuulostaisi muinaisaikaan kuuluvalta, oudolta suorastaan.
Mutta miksi? Mitä kummallista olisi suomen kielen käytössä Suomen pääkaupungin opasteissa ja mainoksissa? Ja ennen kaikkea, miksi suomen kieli on kadonnut niistä?
Miksi jopa suomenkielistä tekstiä myydään sellaisilla brändeillä kuin Long Play, Mustread?
Suomen kielellinen kulttuuri on outo. Pääkaupungissa näkyy kirjoitettuna englantia jopa enemmän kuin suomea, vaikka kaupungin asukkaista on englanninkielisiä yksi prosentti.
Kaupungin asukkaista on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jopa neljäsosa muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.
Enemmän kuin englanninkielisiä, kaupungissa on viron-, venäjän- arabian- ja somalinkielisiä helsinkiläisiä, mutta näitä kieliä ei näe kirjoitettuna juuri missään (myönnetään - arabiaa on kirjoitettu melko paljon Kontulan ja Puotinharjun ostoskeskuksissa).
Nyt Helsingin kaupunki on jopa luonut strategian, jolla lisätään englanninkielisiä palveluja, koska kaupungin asukkaista on näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jopa neljäsosa muita kuin suomen- ja ruotsinkielisiä.
Asiassa on vain yksi pieni mutta. Nämä uudet helsinkiläiset eivät osaa englantia. Tästä asiasta on tutkimustietoa. Se on varma fakta kuten se, että maa kiertää aurinkoa.
Suurin maahanmuuttajaryhmä Suomessa on venäläiset, ja Venäjän kansalaisista osaa englantia noin 15 prosenttia. Toiseksi suurin on virolaiset, ja Suomessa työskentelevät virolaiset oppivat suomea nopeasti ja paremmin kuin englantia.
Keitä siis Helsingin kaupunki aikoo palvella englanniksi?
Suomeen saapuu runsaasti myös irakilaisia. Irakilaisten englannintaitotaso oli eräässä tutkimuksessa kolmanneksi alhaisin tutkituista noin 90 maasta. Suuri ryhmä ovat myös somalit, hekään eivät yleensä ole oppineet englantia Somaliassa, jossa sisällissodan aikana suurin osa väestöstä ei ylipäätään oppinut lukemaan ja kirjoittamaan.
Keitä siis Helsingin kaupunki aikoo palvella englanniksi? Palvelu ei kohdistu kaupungin olemassaoleviin asukkaisiin vaan johonkin kuviteltuun kansainväliseen huippuosaajien joukkoon, joka on kirmaamaisillaan perustamaan startuppeja Helsinkiin kunhan vain saa kaavakkeet suomen asemesta englanniksi.
Epäilen, että missään muualla kuin Suomessa ei englannin kieltä käytetä opasteissa ja mainoksissa yhtä paljon, ellei sitten oteta lukuun varsinaisesti englanninkielisiä maita, Britanniaa ja Yhdysvaltoja ynnä muita uusia seelanteja. Käykääpä vain katsomassa, mitä kieliä näette Berliinin ja Pariisin keskustassa, tai sitten Moskovassa. Englantia käytetään hyvin maltillisesti, lähinnä ulkomaalaisille tarkoitetuissa opasteissa. Pääpaino on koko ajan paikallisella kielellä.
Englanninkielinen ei ikinä nimeäisi ostoskeskusta nimellä Mall of Tripla. Ehei, se olisi Tripla mall.
Tulkitsen tämän englanniksi kirjoittamisen seuraavasti. Kyseessä on 13-vuotiaan riemu siitä, että hän on oppinut tekemään jotakin samalla tavoin kuin varsinaiset aikuiset. Se on maalaistollon riemua kaupunkimatkalla. Se on sellaista riemastunutta käsien huitomista, että katsokaa, minä osaan.
Mutta arvatkaapa mitä. Oikea englannin käyttö on aika vaikeaa. Oikeastaan, se on tavattoman vaikeaa, esimerkiksi sellaisen asian tietäminen, että englanninkielinen ei ikinä nimeäisi ostoskeskusta nimellä Mall of Tripla. Ehei, se olisi Tripla mall.
Mutta älkää nyt siinä itkekö, että pieleen meni. Englantia ei nimittäin ole mitään järkeä tuoda suomalaisten väliin. Niiden, jotka ostavat pizzaa ja thaimaalaista ruokaa toisiltaan.
Ethän halua olla maalaistollo? Mainosta sitten helsinkiläistä ruokaasi suomeksi.
Janne Saarikivi
Kirjoittaja on suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen professori ja todennäköisesti eri mieltä kanssasi.
Useat liitot tukevat jo nyt tai ovat valmiina toimiin postilaisten työtaistelun tueksi. Tukilakoissa ovat jo nyt JHL ja IAU. Merimies-Unioni on valmiudessa tukitoimiin, jotka koskevat kotimaan- ja ulkomaanliikennettä. AKT aikoo ilmoittaa toimenpiteistään vielä tällä viikolla.
Tavaraliikenne rautateitse uhkaa pysähtyä tiistaina
Rautatiealan Unioni RAU aikoo tukea Posti- ja logistiikka-alan unioni PAUn työtaistelua saarrolla, joka pysäyttää rautateiden tavaraliikenteen turvaamisen ja ohjauksen tiistaina 19. marraskuuta klo 21. Saarto kestää vuorokauden.
Tukitoimilla RAU haluaa vauhdittaa PAUn ja Paltan välisiä neuvotteluita Postin työehdoista.
– On erittäin valitettavaa, että tällaisiin tukitoimiin jouduttiin ryhtymään, mutta Postin työkiista on ollut surkuhupainen näytelmä seurattavaksi, eikä se ratkea ilman vaikuttavia Postin ulkopuolisia tukitoimia, RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa tiedotteessa.
RAUn jäseninä on veturinkuljettajia ja liikenneohjaajia. Liitto varoittaa, että se on valmis koventamaan työtaistelutoimia, "mikäli työrauhan löytyminen sitä edellyttää".
Postilakkoa yritettiin sovitella eilen keskiviikkona valtakunnansovittelijan johdolla. Riitaan ei saatu ratkaisua. Sovittelua jatketaan perjantaina aamuyhdeksältä.
IAU eli Ilmailualan unioni aloitti PAUn kanssa yhtä aikaa kahden viikon tukilakon, jonka aikana IAU:n jäsenet eivät osallistu postin käsittelyyn lentoasemilla. IAU pohtii nyt jatkotoimia.
JHL eli Julkisten ja hyvinvointialojen liitto tukee PAUn lakkoa. Postin käsittelyyn liittyviä töitä tekevät JHL:n jäsenet jäivät kahdeksi viikoksi lakkoon maanantaina. Lisäksi liitto valmistelee muita tukitoimenpiteitä.
AKT eli Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto kertoo tukilakkopäätöksestään tämän viikon loppuun mennessä. Ylen tietojen mukaan AKT voi ilmoittaa toimenpiteistään huomenna perjantaina.
Myös Merimies-Unioni on tehnyt päätöksiä tukitoimista. Ensi viikon maanantaista 18.11. lähtien liitto on valmiudessa jättää postin kuljetukset satamiin muun muassa losseilta, lautta-aluksilta ja yhteysaluksilta. Kyse on sekä kotimaan- että ulkomaanliikenteestä.
Merimies-Unionin tukitoimet tiukkenevat 21.11. ja 25.11. ja kestävät siihen saakka, kunnes sopu saadaan aikaan, liitto tiedottaa.
PAU aloitti laajan lakon maanantaina. Lakossa on noin 9 000 työntekijää postin jakelua, käsittelyä ja kuljetusta koskevista tehtävistä.
Jos sopua työehdoista ei synny, lakko laajenee kahden viikon päästä myös toimihenkilö- ja myymälätehtäviin.
Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd.) vaatii Postilta selvitystä vuokratyön käytöstä lakon aikana.
Ylen A-talkissa keskustellaan tänään Postin tilanteesta. Lähetys alkaa kello 21.05 kanavalla Yle TV1.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) antamaa päätöstä erittäin vakavana. Päätöksen mukaan Suomi on loukannut kansainvälistä hmisoikeussopimusta.
Suomi karkotti 2017 irakilaismiehen kotimaahansa. Mies ammuttiin Irakissa.
Ohisalo lupaa palauttaa turvapaikanhakijoiden normaalit valitusajat ja lisätä tulkkien määrää.
– Tällaista ei saa enää koskaan päästää tapahtumaan. Ihmisiä ei saisi palauttaa, jos he joutuvat kuolemanvaaraan. Tässä oli toki kyse vapaaehtoisesti palanneesta turvapaikanhakijasta, Ohisalo sanoo.
Sisäministeri Ohisalo myöntää, että päätös on Suomelle häpeätahra ja toivoo, että uusia vastaavia tapauksia ole tulossa.
– Nyt perkaamme kunnolla tämän päätöksen ja selvitämme, mitä on todella tapahtunut.
Ohisalon mukaan on erittäin vakavaa, että oikeusvaltio ei ole onnistunut suojelemaan kaikkein tärkeimmän oikeuden eli elämän turvaamista.
Tiistaina salametsästyksestä oikeuteen joutuneet pohjalaismiehet ovat ampuneet riistaeläinten lisäksi lähes tuhat kissaa turkistarhojen liepeiltä Uudessakaarlepyyssä ja Pietarsaaressa.
Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien toiminnanjohtaja Hannu Kärjä hämmästelee lukua.
– Kovasti tuntuu oudolta, että tilojen liepeiltä olisi pitänyt hävittää tällaisia määriä kissoja, hän toteaa.
Vaikka villikissojen määrät ovat 2019 olleet kasvussa Suomessa, Kärjän tuntuman mukaan populaatiot ovat vähentyneet tarhojen ympäristöstä.
– Turkistarhoja on esimerkiksi aidattu ja parimetrinen este pitää aika hyvin myös kissat loitolla, hän kertoo
Yhtä hämmästynyt ammuttujen kissojen määrästä on luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.
– Kuulostaa todella poikkeukselliselta määrältä, hän ihmettelee.
Villikissan saa hävittää
Grenfors kertoo, että metsästyslaissa villikissa on suojaton. Sen saa lopettaa joko maanomistajan tai metsästysoikeudet vuokranneen metsästysseuran luvalla.
Seura- ja harrastuseläinten hyvinvoinnin neuvottelukunta on viime vuosina yrittänyt saada villiintyneen kissan tappamista koskevan maininnan pois metsästyslaista.
– Vielä se siellä on ja lainkohdan ongelma näkyy käytännössä. Villiintyneen kissan ja kotikissan erottaminen esimerkiksi metsässä on todella vaikeaa, oikeastaan lähes mahdotonta, Grenfors toteaa.
Lemmikkikissaa ei saa tappaa, vaan loukuttaa ja viedä löytöeläinyhdistyksille.
Suuren villikissapopulaation hävittämisessä on myös kuultava viranomaista, esimerkiksi valvonta- tai kunnaneläinlääkäriä.
Suomen eläinsuojeluyhdistys tuomitsee
Suomen eläinsuojeluyhdistyksen viestintäpäällikkö Maria Lindqvistin mukaan heidän tietoonsa ei ole tullut, että turkistarhoilla olisi näin mittavia kissapopulaatio-ongelmia.
Kissojen määrä ei kuitenkaan yllätä, koska populaatioita kyllä tulee ilmi, ja tarhoilla saattaa olla otolliset olosuhteet niiden syntymiseen. Sen sijaan niiden hävittäminen Pietarsaaren tapauksen tavalla kuulostaa pahalta.
– Missään nimessä näin ei pitäisi toimia. Kuulostaa epäeettiseltä ja silmittömältä räiskimiseltä, joka on aiheuttanut eläimille kärsimystä.
Hän miettii myös tarhoilla olleita turkiseläimiä, miten ammuskelu ja häly tarhoilla on vaikuttanut niihin.
Kissat pieni ongelma rottiin verrattuna
Villikissat hakeutuvat tarhoille ja maatilojen liepeille ruuan perässä.
Pohjois-Suomen Turkiseläinten Kasvattajien toiminnanjohtaja Hannu Kärjä pitää villikissoja pienenä riesana. Huomattavasti suurempi ongelma ovat rotat.
– Molemmat voivat tuoda tarhalle tauteja, mutta en ole koskaan kuullut, että kissoja olisi jouduttu lopettamaan suuria määriä.
Turkistarhat käyttävät rottaongelmassa tuholaistorjuntaan erikoistuneiden yritysten apua. Moni tarhaaja myös käy Kärjän mukaan tuholaistorjuntaan vaadittavan koulutuksen, ja hävittää itse rotat esimerkiksi myrkyllä.
Pohjalaismiesten tapauksessa ainakin osaan kissojen ampumisesta oli tarhanomistajan lupa. Tiedossa ei ole, kuinka monella tarhalla kissoja on ammuttu. Hävittämiseen ei syytteen mukaan olisi saanut käyttää pienoiskivääriä.
– Pienoiskivääriä saa käyttää kissan kokoisen eläimen lopettamiseen vain, jos eläin on pyydetty loukkuun. Kauempaa ampumiseen vaaditaan haulikko, toteaa luonnon- ja riistanhoitopäällikkö Ere Grenfors Suomen Metsästäjäliitosta.
Yhdysvaltain Missourissa on löydetty koiranpentu, jolla on hyvin omalaatuinen syntymävika - pennulla kasvaa pieni häntä keskelle sen otsaa.
Pentu on noin kymmenen viikon ikäinen. Se pelastettiin Mac's Mission -koirahoitolaan, joka on erikoistunut vammautuneiden, kuten epämuodostumista, kitalakihalkioista ja huonosta kohtelusta kärsivien koirien hoitamiseen.
Pentu sai nimekseen Narwhal (suom. sarvivalas).
Koiraa käytettiin eläinlääkärissä, missä röntgentutkimus kertoi, ettei häntä ole yhteydessä mihinkään muihin elimiin. Se ei ilmeisesti aiheuta kipua tai aiheuta muutakaan haittaa. Narwhal ei tosin pysty heiluttamaan sitä. Häntä on kooltaan noin kolmannes oikeasta hännästä.
Eläinlääkäri arvioi, ettei häntää ole tarvetta poistaa, ainakaan toistaiseksi.
Hoitolan väki on jo ihastunut erikoiseen pentuun, jonka kuvat sosiaalisessa mediassa ovat saaneet valtavasti huomiota. Hoitolan työntekijät pitävät Narwhalia "maailman tyylikkäimpänä pentuna".
Pentu on määrä antaa sopivalle perheelle hoidettavaksi, mutta ei vielä. Sen annetaan kasvaa jonkin aikaa ja ylimääräisen hännän tilannetta seurataan. Narwhalista on tehty jo yli 50 adoptiohakemusta.
Narwhalin tausta ei ole tiedossa. Se oli löydettäessä terve ja pirteä, joskin kärsi suolistomadoista, mikä on tavanomaista hylätyillä koirilla. Löytöhetkellä sää oli hyvin kylmä ja löytäjät arvelivat, että pennulla saattoi olla paleltuma tassussaan.
Pentu oli aikuisen koiran seurassa. Aikuinen koira on saanut nimen Poppa Smurf ja sen oletetaan olevan Narwhalin isä.
Poppa Smurf on terrierin ja mäyräkoiran sekoitus.
Missourin maaseudulla hylätään vuosittain satoja koiria.
Viron poliisi kertoo toisenkin Tallinnan-lautalla kuolleen terveydellisten syiden takia, kertoo Iltalehti. Viron poliisi ei kerro 21-vuotiaan miehen tarkkaa kuolinsyytä, koska kyseessä on henkilökohtainen terveystieto.
Iltalehden haastattelema Viron poliisi- ja rajavartiolaitoksen tiedottaja Annika Maksimov pitää olleellisena sitä, ettei tapauksessa ole syytä epäillä väkivaltaista kuolemaa.
Kaksi suomalaista kuoli Tallink-yhtiön Silja Europa -laivalla 20 lokakuuta. Kuolleet löydettiin omista hyteistään.
Uhreista toisen, 25-vuotiaan naisen kuolinsyyksi vahvistettiin sairauskohtaus jo muutama päivä tapahtuman jälkeen.
Säkkipimeiksi muuttuneet illat koettelevat jaksamista. Väsyttää ja tekee mieli rasvaista ja suolaista roskaruokaa sekä suklaata. Elimistö ja hormonit yrittävät sopeutua valon määrän vähenemiseen.
Kun sää samanaikaisesti nopeasti kylmenee, on elimistö kovilla. Kylmyys saa eri puolilla kehoa olevan ruskean rasvan aktivoitumaan ja tuottamaan lämpöä. Ruskean rasvan yhtenä tehtävänä on sopeuttaa meidät talvisäihin.
– Kylmä on elimistölle hyvinkin alkukantainen merkki uhasta. Siksi kylmyys aktivoi kehon lämmitysjärjestelmän eli ruskean rasvan toimimaan, selittää dosentti Kirsi Virtanen.
Moni Pohjolan talven keskellä elänyt tietää ja tuntee ruskean rasvan toiminnan konkreettisesti omissa nahoissaan.
– Talven ensimmäiset kylmät tuntuvat tosi kylmiltä. Seitsemän astetta pakkasta tuntuu alkutalvesta ihan viiltävältä, mutta keväällä samoissa pakkaslukemissa jo melkein takkia aukaistaan, kun tuntuu, että on aika lämmin, Virtanen valottaa.
Kylmänkestävyyttä pesuvadista?
Dosentti Kirsi Virtanen on yksi ruskeaa rasvaa Turun yliopistossa tutkineen tutkijaryhmän jäsenistä. Hän pitää ruskeaa rasvaa erittäin kiehtovana ja vielä osittain tuntemattomana osana ihmisen aineenvaihduntaa.
Ruskea rasva aktivoituu kylmässä, ja sitä on mahdollista aktivoida myös laboratorio-olosuhteissa. Kehon lämpimänä pitäminen on niin tärkeää ihmisen hyvinvoinnille, että ruskea rasva herää kylmään hyvin nopeasti.
– Jos laittaa jalkansa kylmään veteen, niin jo muutamassa minuutissa näkyy ihon lämpötilan nousu ruskean rasvan alueella soliskuopissa.
Voiko jalkojaan kylmässä pesuvadissa uittamalla siis vaikuttaa siihen, ettei seuraavana aamuna ulos lähtiessä tarvitsisikaan hytistä kylmästä?
Kirsi Virtasta kysymys naurattaa. Ihan näin suoraviivaisesti keho ei toimi.
– Sillä, kuinka herkästi ihminen palelee, ei ole suoraa yhteyttä siihen, miten toimivaa ruskea rasva on. Ihmisillä ruskean rasvan lämpöä tuottava kapasiteetti on aika paikallinen.
Elimistön ruskea rasva on erikoistunut lämmön tuottamiseen. Henrietta Hassinen / Yle
Ruskeaa rasvaa on parhaimmillaan 200–300 grammaa
Ruskeaa rasvaa on eniten kaulan alueella solisluiden kuopissa, jossa lämpiää aivoihin menevä veri. Aivot tarvitsevat jatkuvasti lämmintä verta, ja sen saanti on turvattava myös kylmässä.
Rasvan määrä vaihtelee yksilöllisesti ja myös kylmäaltistuksen mukaan. Ahkerilla avantouimareilla on usein enemmän ruskeaa rasvaa kuin lämpimässä viihtyvillä sohvaperunoilla.
Parhaimmillaan ihmisellä voi olla noin puolikkaan voipaketin verran, eli 200–300 grammaa ruskeaa rasvaa eri puolilla kehoa. Suurin osa siitä sijaitsee solisluiden yläpuolella, loput on siroteltuna ympäriinsä.
– Sitä menee solisluiden kohdalta sormimaisena nauhana kohti kainaloita. Lisäksi sitä löytyy isojen verisuonten ympäriltä ja erityisesti haarautumakohdista esimerkiksi vatsan alueella. Selkärangan kohdaltakin löytyy helminauhamainen kertymä, kuvailee Virtanen innoissaan.
Ruskea rasva puhdistaa verta
Tutkijoita on kiinnostanut, miksi ruskeaa rasvaa on tärkeiden verisuonten ympärillä. Vasta viime aikoina tutkimukset ovat paljastaneet, että lämmöntuotannon lisäksi sillä on toinenkin tärkeä tehtävä: kyky puhdistaa verta.
– Se pystyy puhdistamaan verenkierrosta ylimääräisiä sokereita ja rasvoja ja sitä kautta parantaa aineenvaihduntaa.
Kyky poistaa rasvoja voi selittää, miksi ruskeaa rasvaa on erityisesti verisuonten haarautumakohdissa, jotka saattavat olla alttiita muun muassa terveydelle haitallisten kovettumien kertymiselle.
Hyvin alustavien tutkimusten mukaan valon rytmillä on jonkinlainen vaikutus ruskean rasvan toimintaan. Aiheesta on luvassa lisää tutkimustietoa lähivuosina. Ruskean rasvan aktivoituminen voi lisätä jonkin verran energiankulutusta ja sitä kautta vaikuttaa vireystilaan ja ruokahaluun.
– Kyllä ne saattavat jollain logiikalla liittyä yhteen. Elimistöllä on tarve tasapainoon, ja koska ruskean rasvan aktivoituminen vie energiaa, niin se ehkä näkyy väsymyksenä tai haluna syödä enemmän, dosentti Kirsi Virtanen arvioi varovaisesti.
Suomi on syyllistynyt Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen, toteaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT).
Tapaus koskee irakilaista turvapaikanhakijaa, jolle Suomi antoi vuonna 2016 käännytyspäätöksen. Henkilö palasi Bagdadiin talvella 2017, ja tapettiin viikkoja paluunsa jälkeen.
Irakissa tapetun Alin kuolintodistuksen ja poliisin raportin mukaan Ali kuoli 17.12.2017 kolmeen ampumahaavaan pään ja vartalon seudulla. Todistuksesta on peitetty Alin nimi, henkilökunnus, sekä Alin vanhempien nimet omaisten turvallisuuden suojelemiseksi.Lähde: kuolintodistuksen toimittivat Ylelle Alin lähiomaiset
Päätöksessä tarkasteltiin sitä, syyllistyikö Suomi Alia käännyttäessään Euroopan ihmisoikeussopimuksen rikkomiseen.
Ali työskenteli Irakin sisäministeriössä ihmisoikeuksiin ja korruptioon erikoistuneena korkean tason rikostutkijana. Tätä ennen hän oli työskennellyt Saddam Husseinin aikaisen hallinnon armeijassa. Ali kuulusteli satoja ihmisiä ja sai vihamiehen kollegastaan, joka väitetysti kuului merkittävään shiialaisen asejoukkoon. Kyseinen henkilö myös esitti Alille Irakissa tappouhkauksen.
Ali yritettiin tappaa Irakissa kaksi kertaa vuonna 2015. Toisella kerralla Alia ammuttiin kun hän oli lähdössä töistä. Toisella kertaa häntä yritettiin tappaa autopommilla, joka kuitenkin räjähti kun kukaan ei ollut autossa.
Suomen Maahanmuuttovirasto piti tappoyrityksiä tosiasioina. Maahanmuuttoviraston mielestä Ali ei kuitenkaan kyennyt osoittamaan taustansa, saamiensa uhkausten, ja tappoyritysten välistä yhteyttä.
EIT:n mukaan Suomen viranomaiset eivät siten arvioineet paluun aiheuttamaa riskiä riittävän perusteellisesti.
Näin Suomi rikkoi Euroopan ihmisoikeussopimuksen artiklaa kaksi ja kolme. Kakkosartiklan mukaan jokaisella on oikeus elää. Kolmosartikla kieltää kidutuksen ja epäinhimillisen kohtelun. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun EIT toteaa Suomen syyllistyneen kakkosartiklan rikkomiseen.
Valituksen EIT:lle oli tehnyt Alin tytär Noor, joka myös sai Suomelta käännytyspäätöksen vuonna 2016. Maahanmuuttovirasto perusteli Noorin käännytyspäätöstä muun muassa sillä, että hänen äitinsä ja isänsä muodostaisivat Noorille ja hänen tyttärilleen Irakissa turvaverkoston.
EIT tuomitsi Suomen maksamaan Noorille 20 000 euron korvaukset isänsä kohtelun aiheuttamasta kärsimyksestä.
Suomen perustelu: Ali palasi "vapaaehtoisesti", eikä Suomi siten ole vastuussa
Suomi puolusti käännytyspäätöstään EIT:lle sillä, että Ali oli palannut Irakiin "vapaaehtoisesti", eikä Suomi siten olisi vastuussa hänen kohtalostaan.
Tällä Suomi viittaa vapaaehtoisen paluun ohjelmaan, jota Suomi tarjoaa käännytyspäätöksen saaneille. Turvapaikanhakija saa Suomelta rahaa, mikäli palaa kotimaahansa vastustelematta. Ali palasi vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta Irakiin marraskuussa 2017.
EIT ei hyväksynyt perustelua.
Käännytyspäätöksen saaneiden vaihtoehto "vapaaehtoiselle paluulle" on käytännössä joutua poliisin kiinniottamaksi ja palautetuksi väkisin, mitä seuraa maahantulokielto Schengen-alueelle. Mikäli käännytyspäätöksen saanut välttyy pakkopalautukselta, hänen kohtalonaan on jäädä Suomeen ilman oleskelulupaa ja laillista asemaa.
Siten valittajan isällä ei ollut aitoa valinnanvapautta näiden vaihtoehtojen välillä ja hänen paluutaan voidaan pitää pakotettuna palautuksena, EIT linjasi.
Kaisa Jouste sai syksyn kirjoituksissa filosofiasta L:n ja englannista E:n, Uula taas filosofiasta M:n ja englannista L:n.
Tamperelaisten vuosi on ollut yhtä juhlahumua. Jousteet muuttivat yhteen syksyllä ja siitä kahden viikon kuluttua he menivät naimisiin. Nuoret ehtivät avioon ennen kuin täyttivät 19 vuotta.
Seurustelun alussa he suhtautuivat vielä epäillen avioliittoon ja perinteiseen parisuhteeseen.
– Yhdessä oltuamme huomasimme, ettei avioliitto kuulostakaan niin tyhmältä. Ei tässä auta muu kuin mennä naimisiin, ajattelimme, Kaisa Jouste kertoo.
Moni ulkopuolinen ajattelee, että Jousteet ovat avioituneet uskonnollisista syistä. Se ei ole syy. Jousteiden ei ollut "pakko" mennä naimisiin, he vain halusivat mennä.
Uula Jouste pohtii, että ennen on menty nuorena naimisiin käytännöllisistä syistä. Heillä syynä oli heittäytyminen. Se tuntui hyvältä.
– Emme vaali perinteitä. Kukaan kavereistamme ei ole naimisissa. Ei tämä ainakaan vielä ole mikään trendi kaveripiirissä, Jousteet sanovat.
Nuorten avioliitot harvinaisia
Tuoreet ylioppilaat haluavat rikkoa perinteitä. Avioliitto nuorena on nykyään radikaalia, Jousteet ajattelevat.
Ja todella harvinaista.
Tilastokeskuksen mukaan alle 19-vuotiaita meni viime vuonna naimisiin yhteensä 89 paria Suomessa.
Kaisa ja Uula Jouste hääkuvassaan. Jousteen perhealbumi
Solmittujen avioliittojen määrä on vähentynyt huomattavasti. Viime vuonna solmittiin 23 799 avioliittoa, mikä on useita tuhansia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Jousteet rikkovat perinteitä myös siinä, että he eivät aio olla mustasukkaisia. He pitävät realistisena sitä, että toinen voi ihastua myös muihin avioliiton aikana.
Toisaalta he haaveilevat kuukivihääpäivästä, joka on vuosipäivä 85 vuotta naimisiin menosta. Silloin Kaisa ja Uula olisivat yli satavuotiaita.
– Katsoimme häistä seuraavana päivänä Wikipediasta kaikkien hääpäivien nimet. Onhan tässä rauha ja vakaa olo, Kaisa Jouste kertoo.
"Kukin perustakoon perheensä, milloin siltä tuntuu"
Ensimmäisen avioliiton solmimisikä on noussut Suomessa. Naisten keski-ikä oli viime vuonna 31,7 vuotta ja miesten 33,9 vuotta.
Kaisa Jouste ymmärtää, että moni haluaa rakentaa uran ennen avioliittoa. Toisaalta Suomessa on puhuttu paljon siitä, miten moni lykkää perheen perustamista niin myöhään, että siitä tulee hankalaa.
– Kukin perustakoon perheensä, milloin siltä tuntuu. Meillä lapset eivät ole ajankohtaisia. Avioliitto oli meille todella toimiva ratkaisu.
Nuori pari aikoo muuttaa Helsinkiin opiskelemaan. Mielellään jo vuodenvaihteessa. Jani Aarnio / Yle
Uula Jouste sanoo, että on mukava muuttaa uuteen kaupunkiin vaimon kanssa. Jousteet tähtäävät opiskelemaan Helsinkiin. Kaisa haluaa opiskelemaan Helsingin yliopistoon suomen kieltä ja kirjallisuutta ja Uula musiikkia.
– Olemme halunneet Helsinkiin ja olisimme muuttaneet yhteen sielläkin. Helsingissä on ihmisiä, keiden kanssa tahtoisin tehdä musiikkijuttuja, Uula Jouste sanoo.
Säätöä ja vispilänkauppaa
Vielä kolme vuotta sitten kukaan ei olisi uskonut, että Kaisa, silloin Laine, ja Uula Jouste menevät naimisiin. He aloittivat Kalevan lukion ja alkoivat viihtyä samassa kaveripiirissä.
1,5 vuotta sitten he huomasivat tunteiden muuttuneen. Molemmat olivat seurustelleet muiden kanssa, mutta oma ystävä alkoi tuntua yhä läheisemmältä.
– Säädimme muutaman kuukauden epämääräisesti. Hengasimme koulussa tosi paljon ja oli vispilänkauppaa, Kaisa Jouste kuvaa.
Seurasi 18-vuotisjuhlat, joissa Uula tuli nukkumaan Kaisan viereen.
Kaisa ja Uula Jouste tapasivat Kalevan lukiossa Tampereella. Jani Aarnio / Yle
"Ei ollut mitään draamaa"
Myöhemmin nuoret vitsailivat kaveriporukassa, kuinka 18-vuotiaina on mahdollista mennä naimisiin. Vitsi muuttui vakavaksi parin päivän kuluttua.
– Päädyimme ratkaisuun yhteisesti. Olisinko se ollut minä, joka otin asian esille ensin? Uula kysyy.
Sama muistikuva on Kaisalla.
– Oleminen oli jotenkin niin helppoa alusta asti. Ei ollut mitään draamaa. Olimme samalla viivalla arvojen ja elämänasenteiden suhteen. Kaikki loksahteli paikalleen. Tuntui, että on helppo lähteä rakentamaan vakavaa juttua.
Maistraatti täyttyi
Osalle sukua nuorena avioituminen tuli yllätyksenä. Kukaan ei kuitenkaan vastustanut.
– Äiti sanoi, että aika nopeasti menette, jaahas. Puhe jäi tauolle hetkeksi, Uula Jouste naurahtaa.
Tuleva anoppi suhtautui Kaisan mukaan kuitenkin asiaan rennommin kuin moni muu.
Nuoren parin piti mennä naimisiin maistraatissa vain muutaman todistajan nähden. Lopulta kuitenkin perheet ja kaverit täyttivät koko maistraatin.
– Hääjuhlassa oli aamulla suku ja perhe ja illemmalla kaverit tulivat hääjuhlaan.
Kotityöt sujuvat paremmin kuin kämppiksen kanssa
Parin kuukauden perusteella avioelämä on sujunut Jousteilla hyvin.
– Asuin aiemmin kämppiksen kanssa. Hänen kanssaan oli hankalampi sopia kotitöistä kuin Uulan kanssa. Meillä on ollut yllättävän helppoa, Kaisa Jouste sanoo.
Kotityöt saadaan Uulan mukaan joustavasti sovittua.
– Ainakin vielä, Kaisa naurahtaa.
Kaisa Jouste haluaa opiskelemaan suomen kieltä ja kirjallisuutta ja ehkä toimittajaksi. Uula Jouste haluaa ammatin musiikin parista. Jani Aarnio / Yle
Yhdessä pari käy keikoilla tai syömässä. Toista muistetaan pienillä eleillä arjessa.
– Kaisa on tosi fiksu ja ymmärtää asioita. Hän osaa lutvia ongelmia niin, että pääsemme yhteisymmärrykseen, Uula kehuu.
– Uula on ymmärtäväinen ja fiksu ja hauska ja komea, Kaisa vastaa kehuihin.
Ylioppilasjuhlat ja muutto Helsinkiin
Aviopari ei järjestä yhteisiä ylippilasjuhlia, vaan suvut järjestävät juhlat erikseen.
– Ei ole ollut erityistä paloa suunnitella juhlia häiden jälkeen, Kaisa Jouste sanoo.
Pariskunta toivoo, että Helsingistä löytyy asunto vuodenvaihteessa.
– Haemme keväällä opiskelupaikkoja. Mutta vaikka ne eivät heti paukahtaisi, kai me sinne Helsinkiin muutamme ja tutkailemme skeneä. Hengaan siellä ja teen töitä ja opiskelen avoimessa korkeakoulussa, jos opiskelupaikka ei irtoa heti, Kaisa Jouste sanoo.
Perussuomalaiset sanoo suunnitelleensa vaihtoehtobudjettinsa ensisijaisesti suomalaisia ja heidän tarpeitaan silmällä pitäen.
PS säästäisi maahanmuutosta, kehitysavusta sekä yritystuista, ja ohjaisi rahaa puolueen mielestä tärkeämpiin kohteisiin, kuten vähäosaisiin, vanhuksiin, lapsiperheisiin ja sairaisiin.
Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio totesi julkistamistilaisuuden aluksi, että suurimman oppositiopuolueen varjobudjetin pitää olla uskottava ja kattava: Aito vaihtoehto.
– Tavoite on edistää talouskasvua, kasvattaa kansalaisten ostovoimaa ja lopettaa valtion velkaantuminen.
Puolue satsaisi varoja turvallisuuteen, terveydenhuollon resursseihin, omaishoidon tukemiseen, sisäilmaongelmien ratkaisemiseen ja lääkekorvauksiin. Myös viljelijöitä muistetaan ylimääräisellä rahalla.
Pienviljelijöiden lisätuki ja lomittaminen, + 60 miljoonaa euroa
Tuhannen poliisin kouluttaminen ja palkkaaminen, + 50 miljoonaa euroa
Kuntaosuuksien lisäys hoitohenkilökunnan palkkaamiseen, + 50 miljoonaa euroa
Hoitohenkilöstön aloituspaikkojen kasvattaminen AMK-tasolla ja ammattiopistoissa, + 20 miljoonaa euroa
Rajavartiolaitos, hälytyskeskukset ja pelastustoimi, + 21 miljoonaa euroa
Lisäksi PS poistaisi lääkkeiden omavastuun pienituloisimmilta, nostaisi diabeteslääkkeiden korvaustasoa ja palauttaisi keliakiaa sairastavien ruokavaliokorvauksen. Sisäilmaongelmien ratkaisemiseksi ja ylivelkaantuneiden auttamiseksi puolue perustaisi omat ohjelmat.
Eduskuntaryhmän toinen varapuheenjohtaja Arja Juvonen kertoi, että PS haluaa sitovan 0,7 prosentin hoitajamitoituksen voimaan jo ensi vuoden elokuussa.
– Mitoituksen on arvioitu lisäävän hoitohenkilöstön tarvetta noin 4 000–5 000 hoitajalla. Tähän vastaamme oikea-aikaisella koulutuspolitiikalla ja hoivaan kohdennetuilla kuntaosuuksilla.
Juvonen myöntää, etteivät nämä keinot vielä riitä kattamaan hoitajien tarvetta, varsinkin jos mitoitus tulisi voimaan jo ensi vuonna. Hän uskoo, että työoloja ja palkkausta parantamalla monet alan jättäneet ammattilaiset voitaisiin houkutella takaisin töihin.
Valtion kirstuun rahoja kehitysavusta ja yritystuista
Perussuomalaiset esittelee vaihtoehtoisessa budjetissaan pitkän listan tiukennuksia nykyiseen maahanmuuttolinjaan ja leikkauksia maahanmuuttajien vastaanotto- ja kotouttamismenoihin.
PS:n mukaan säästöt maahanmuuton kustannuksista kertautuvat terveydenhoidon, sosiaaliturvan ja oikeuslaitoksen resursseissa, joten ne eivät jää vain yhteen vuoteen. Puolueen laskelmassa maalaillaan miljardien, ellei jopa kymmenien miljardien eurojen säästöjä.
Näillä keinoilla menolisäykset rahoitetaan:
Maahanmuuttokulujen säästöt vuonna 2020, + 320 miljoona euroa
Yritystukien, erityisesti tuulivoimatukien leikkaus, + 330 miljoonaa euroa
Kehitysavun leikkaus, + 300 miljoonaa euroa.
Luonnonsuojelualueiden hankinnan leikkaus, + 40 miljoonaa euroa.
Lisäksi tuloja tulisi ulkomailta Suomeen muuttavien avainhenkilöiden verohuojennuksen poistolla sekä laskemalla erityisavustajien ja valtiosihteerien määrä edellisen hallituksen tasolle. Puoluetukeakin voisi leikata tuntuvasti.
Veromuutokset:
Polttoaineiden veronkorotusten peruminen, - 250 miljoonaa euroa
Työtulovähennyksen nosto, - 100 miljoonaa euroa
Yle-veron alennus, - 100 miljoonaa euroa
Kotitalousvähennyksen leikkauksen poisto, - 92 miljoonaa euroa
Lapsivähennyksen palauttaminen, - 70 miljoonaa euroa
Suursäätiöiden ja -yhdistysten pääomatulojen vero + 65 miljoonaa euroa
Eläkkeiden verotuksen yhdenmukaistaminen työtulojen kanssa, - 50 miljoonaa euroa
Ryhmäjohtaja Tavio huomautti, että heidän työtulovähennyksen nosto tulee vielä Antti Rinteen (sd.) hallituksen esittämän 200 miljoonan ansiotuloverokevennyksen päälle.
– Meidän vaihtoehdossa ansioverotus kevenisi siis yhteensä 300 miljoonaa euroa.
PS myös kohtuullistaisi perintöveroa ja muuttaisi omaishoidon tuen verovapaaksi. Lisäksi energiavero laskettaisiin EU:n minimitasolle teollisuuden kilpailukyvyn varmistamiseksi ja pk-yrityksille kehitettäisiin uusi yhteisöveromalli. Tämä helpottaisi työllistämistä.
PS arvioi, että heidän vaihtoehdossaan verotus laskee ja ihmisille jää enemmän rahaa käteen. Tällöin kansalaiset voivat ostaa enemmän hyödykkeitä ja palveluita, mikä vahvistaa kotimaista kysyntää.
Perussuomalaiset laskee, että sen budjetti parantaisi kansalaisten ostovoimaa 700 miljoonalla eurolla verrattuna hallituksen talousarvioon. Velkaakin otetaan noin 190 miljoonaa euroa vähemmän.
Puolueen mukaan valtion velkaantuminen pysähtyy, eikä valtion omaisuutta tarvitse myydä kertaluontoisten menojen takia, kuten nykyhallitus aikoo tehdä.
Kokoomus julkaisee oman varjobudjettinsa ensi viikolla. Opposition talousarvioista keskustellaan eduskunnan täysistunnossa tiistaina 20. marraskuuta.
Päivitetty 15.45 Ville Tavion ja Arja Juvosen kommentit.
Yritysten tietotekniikkajärjestelmiä asentava Relacom Finland Oy on jättänyt torstaina aamulla konkurssihakemuksen Vantaan käräjäoikeuteen. Hakemuksen syynä on eräiden velkojien päätös vaatia lainoja maksuun. Yhtiön kassa ei kestänyt näin suurta lainojenperintää.
– Pyrimme siihen, että yhtiö pystyisi jatkamaan toimintaansa jollain tavalla. Joko uuden omistajan avulla tai jotenkin muuten, toimitusjohtaja Antti Kirjavainen totesi Ylelle.
Mitenkään muuten Kirjavainen ei halunnut kommentoida syitä konkurssihakemuksen jättämiseen. Hän ei myöskään halunnut kertoa kuinka suurta velkasummaa yhtiöltä oltiin perimässä.
Konkurssihakemuksen mukaan yhtiöllä on erilaisia velkoja kaikkiaan reilut 15 miljoonaa euroa. Velkojat vaativat saataviaan maksuun, koska olivat menettäneet luottamuksensa yhtiön kykyyn maksaa niitä takaisin.
Relacom Finland on osa pohjoismaista Relacom-konsernia, jolla on kaikkiaan noin 3000 työntekijää. Heistä 450 työskentelee Suomessa, jossa yhtiöllä on 30 toimipistettä.
Suomessa Relacom on käynyt muutamaan otteseen yt-neuvotteluja henkilöstön vähentämisestä, kun kysyntä muun muassa televerkkojen rakentamiseen on vähentynyt. Relacom kasvoi aikoinaan ostamalla teleoperaattoreilta näiden asennuspalvelut.
14.11.2019 klo 16:02 Juttua täydennetty mm. konkurssihakemuksen tiedoilla ja tarkennettu yhtiön nimi Relacom Finland Oy:ksi
Torstaina julkaistaan syksyn ylioppilaiden nimet. Tänä syksynä valmistuu noin 3000 uutta ylioppilasta (Ylioppilastutkintolautakunta).
Ylioppilastutkintolautakunta antoi kirjoitusten tulokset tänä aamuna kouluille, joilta kokelaat saavat omat tuloksensa. Myös Ylen ylioppilaskoneen nimet on saatu kouluilta. Nimilistoja päivitetään sitä mukaa, kun uusia tietoja tulee. Viimeinen päivitys koneeseen tehdään keskiviikkona 20.11., kun ylioppilastutkintolautakunta julkistaa tarkastetun listan valmistuneista. ja koulukohtaiset tulokset syksyn valmistuneiden kokeista.
Kaikkiaan syksyn ylioppilaskokeisiin ilmoittautui 39 505 opiskelijaa. Määrä sisältää kaikki kokelaat eli myös esimerkiksi heidät, jotka uusivat aiemmin suoritettuja kokeita. Syksyn pisterajat löytyvät tästä Ylen Abitreenien jutusta.
Yle julkaisee vain niiden ylioppilaiden nimet, jotka ovat halunneet antaa tietonsa joko lukionsa tai YTL:n kautta julkaistavaksi.
11-vuotiaan Sisu Tynin ilme on keskittynyt, kun hän asettuu tekemään kyykkyjä Haminan jäähallilla. Juniorijääkiekkoilija laskeutuu lähelle 90 asteen polvikulmaa. Polvissa alkaa hienoinen tärinä ja eteenpäin osoittavista jalkateristä toinen karkaa tukemaan huteraa asentoa.
Kyykkyliikkeen tekeminen loppuu.
– Joskus onnistun kyykyssä ja joskus köllähdän selälleni. Kyykkääminen ei ota jalkoihin, mutta en tiedä miksi vaan kaadun selälleni. Olen kuullut, että muillakin joukkuekavereilla on tätä samaa, Tyni kertoo.
Tyni ei ole ainoa junioriurheilija, joille kyykyssä pysyminen on vaikeaa. Tuki- ja liikuntaelinsairauksiin erikoistunut naprapaatti Petteri Koski on havainnut, että kyykkyasennossa pysymisestä on tullut yleinen ongelma 2000-luvulla syntyneille peruskoululaisille.
– Olen havainnut vaikeuksia lasten kyykistymisessä 10–16-vuotiailla nuorilla. Osa ei pääse asentoon lainkaan, osa horjuu ja kaatuu selälleen, Koski sanoo.
Koski on kyykkyongelmaisten lasten ja nuorten kanssa tekemisissä viikoittain. Liikunnan määrä ei selitä ongelmaa. Vaivojen vuoksi Kosken vastaanotolla käy niin liikuntaa harrastavia lapsia kuin niitä, jotka eivät liiku.
Naprapaatti Petteri Kosken vastaanotolle tulee alentuneesta liikkuvuudesta kärsiviä peruskouluikäisiä lapsia viikoittain.Antro Valo / Yle
Itse kyykistymisliike alkaa nilkasta. Seuraavaksi eteen liikkuu polvi ja liikesarjan täydentää lonkka. Oikeaoppiseen kyykkyyn tarvitaan lihasvoimaa, -venyvyyttä ja lihaksen sekä hermoston yhteistyötä.
Kosken havainnoissa nilkan ja lonkan liikkuvuus on alentunut monella lapsella. Jäykistä nilkoista johtuen lapsi ei saa sääriä työnnettyä kyykyssä tarpeeksi eteen, jolloin kyykkyasennosta "varastetaan" liikuttamalla selkää eteenpäin.
– 90 asteen kyykyssä lapsi usein myös kaatuu selälleen sen takia, ettei hänellä ole riittävästi keskivartalon hallintaa tai jalkojen lihasvoimaa hallitsemaan asentoa.
Kosken mukaan ilmiöön on vaikeaa nimetä yksittäisiä syytä. Yhtenä mainittavana seikkana hän pitää sitä, että lapsella nilkan ja lonkan liikkuvuus on nykyisellään rajoittunut. Huono liikkuvuus puolestaan johtuu siitä, että alakouluiässä liikunta ei ole niin monipuolista kuin pitäisi olla.
– Kyykkyliikkeitä ei enää arjessa tule. Alle 7-vuotiaana esimerkiksi hiekkalaatikkoleikeissä kyykkyyn päästään vaikka mistä asennosta. Sen ikäisenä kyykkytoistoja todella paljon päivittäin, Koski selventää.
Hiukan yllättävää ehkä on, että vaiva iskee myös paljon liikkuviin lapsiin. Miksi näin käy?
Sisu Tynin kasvattajaseura on haminalainen Kiekkoympyrät.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Venyttely vain hetkellinen ratkaisu
Kosken mukaan on totta, että urheiluseurojen harjoitukset täyttävät liikuntasuosituksen. Samalla kuitenkin monipuolinen vapaa-ajan liikunta on jäänyt pois.
– Urheiluseuroissa harrastettava liikunta on usein liian yksipuolista ja se osaltaan aiheuttaa liikkuvuusongelmia, kuten kyykistymisvaikeutta. Pitkäjänteistä kestävyys- ja voimaharjoittelua tulisi urheiluseuroissa lisätä.
Hänen mukaansa suomalaisilla on voimaharjoittelussa paljon kehitettävää.
– Olemme unohtaneet täysin lasten ja nuorten voimaharjoittelun. Se aloitetaan liian myöhään, tavallisesti noin 15-vuotiaana. Voimaharjoittelun voi aloittaa kehonpainoilla jo seitsemänvuotiaana.
Polven rasitusvamma estää Sisu Tynin pelaamisen tällä hetkellä oikeissa otteluissa. Jääharjoituksiin hän voi osallistua.Antti-Jussi Korhonen / Yle
Liikkuvuuden harjoittelu voidaan yhdistää voimaharjoitteluun esimerkiksi keppijumpan avulla.
– Tehdään yksinkertaisesti kyykkyliikkeitä kepin kanssa. Näin pystytään ylläpitämään nilkan ja lonkan liikkuvuutta.
Venyttelyn lisääminen ei junioriseuraurheilussa ratkaise ongelmaa.
– Oheisharjoituksissa venytellään varmasti ihan tarpeeksi, mutta venyttely lisää liikkuvuutta vain hetkellisesti, Koski tarkentaa.
Näkyy myös tutkimuksissa
Kyykyssä pysymisen vaikeuksista nähdään viitteitä viime vuonna tehdystä koululaisten fyysistä toimintakykyä testaavasta valtakunnallisesta Move-mittauksesta. Sen tulokset kertovat, että edes kyykistysliike ei onnistu 16 prosentilla viidesluokkalaisista pojista.
Mittaus kertoo myös, että pojilla on tyttöjä enemmän vaikeuksia kehon liikuvuuden kanssa.
UKK-instituutissa puolestaan on havaittu, että kyykyn tekeminen on vaikeaa tai mahdotonta monelle juniorijalkapalloilijalle. Ongelmat näkyvät lihaskireytenä, esimerkiksi takareisissä ja pohkeissa.
Kyykyn vaikeus johtuu UKK-instituutin arvion mukaan siitä, ettei lapsen liikkuvuuteen ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota nopean kasvun vaiheessa. Nopean kasvun vaihe alkaa lapsilla yleisimmin 12–14 vuoden iässä.
Vaikeus tehdä kyykky hyvällä suoritustekniikalla ei välttämättä vaikuta muuten terveen ja liikkuvan lapsen tai nuoren arkeen mitenkään. Keho kompensoi heikkouksia melko hyvin ja monet asiat, kuten esimerkiksi kengännauhojen sitomisen, voi tehdä erilaisella liikemallilla.
– Pitää muistaa, että myöskään valtaosa aikuisista ei pääse syväkyykkyyn hyvällä tekniikalla. Arki on tehty nykyihmiselle niin helpoksi, että syväkyykkyyn ei juurikaan tarvitse mennä, sanoo UKK-instituutin tutkimus- ja kehittämispäällikkö, terveystieteiden tohtori Mari Leppänen.
Seurauksia liikkuvuuspuutteilla kuitenkin on.
Sisu Tyni harrastaa jääkiekon lisäksi suunnistusta ja pesäpalloa. Jääkiekko tuntuu tällä hetkellä mielekkäimmältä.Antro Valo / Yle
Terveystieteiden tohtori Mari Leppäsen ja naprapaatti Petteri Kosken mukaan liikkuvuuspuutteet johtavat tekniikkavirheisiin liikutasuorituksissa, kuten juoksemisessa tai loikkimisessa. Nämä tekniikkavirheet puolestaan altistavat lapsia herkemmin rasitusvammoille.
– Liikkuvuusongelmat vaikuttavat varmasti myös liikkumisen mielekkyyteen. Tämä voi näkyä jatkossa liikuntamäärissä, Koski arvioi
11-vuotias Sisu Tyni harrastaa jääkiekon ohella pesäpalloa ja suunnistusta. Tänä syksynä Tynillä diagnosoitiin Osgood-Schlatterin tauti. Kyseessä on tyypillinen lasten rasitusvamma.
Vamma aiheutti Tynille polven etupuolelle patin, joka äityi todella kipeäksi. Nyt takana on kevyemmän harjoittelun lepojakso. Jääharjoittelua edeltävissä oheisharjoituksissa hypyt ja spurtit on korvattu liikkuvuusharjoituksilla. Liikkuvuutta ja lihaskuntoa Tyni treenaa jumppakepin ja kuntopallon kanssa.
– Uudet oheistreenit ovat ihan mukavia. En ole vielä havainnut eroa kyykkäämisessä, Tyni sanoo.
Liikkuvuusharjoitukset tuntuvat Sisu Tynistä mukavilta. Merkittävää eroa omassa liikkuvuudessaan hän ei ole huomannut.Antro Valo / Yle
Liian nopeasti aletaan keskittyä yhteen lajiin
Rasitusvammat ovat näinä päivinä lasten yleinen vitsaus. Rasitusvammoja syntyy lapselle yleensä liian yksipuolisen harjoittelun seurauksena. UKK-instituutin mukaan ongelma ei ole siinä, että lapselle tarjottaisiin liikaa liikuntaharrastuksia.
– Harrastusten määrää tärkeämpää on, millaista sisältöä harjoittelu tarjoaa ja onko harjoittelun välissä riittävästi aikaa palautua ja levätä. Esimerkiksi suurella teholla ja puutteellisella tekniikalla tehdyt hyppy- ja loikkaharjoitukset ovat usein kasvuikäisen vaivojen aiheuttaja, Leppänen havainnollistaa.
Terveysliikunnan asiantuntijat korostavat, että oikea viikoittainen liikuntamäärä on yksilöllistä. Sama harjoittelumäärä voi olla yhdelle liikaa, toiselle liian vähän ja kolmannelle sopiva.
Lapsen alkavien rasitusvammojen kohdalla reagoiminen tulee olla herkkää.
– Kipu ei kuulu harjoitteluun, ja puuttumalla siihen varhaisessa vaiheessa voidaan välttää vamman paheneminen. Lasten harjoittelussa tulee huomioida erityisesti iskuttavan harjoittelun määrä. Siihen kuuluvat muun muassa juoksut ja hypyt, Leppänen sanoo.
Haminan jäähallin pukukopissa Sisu Tyni kiristelee luistimia jalkaan ja naureskelee joukkuekavereiden jutuille. Oheisharjoitusten jälkeen on alkamassa joukkueen yhteinen jäätreeni. Jäälle Tyni on päässyt rasitusvammastaan huolimatta. Itse pelit ovat jääneet tältä kaudelta väliin.
– Odotan aika paljon, että pääsen pelaamaan. Pelien seuraaminen katsomosta tuntuu ärsyttävältä, koska haluaisi olla itsekin pelaamassa, Tyni sanoo.
Onko mahdollisuus sekä hakata että säästää metsiä tullut tiensä päähän?
Siinä kysymys, jota päättäjät joutuvat nyt tosissaan pohtimaan, kun VTT:n johdolla julkistetaan tänään tietoja Suomen ilmastotavoitteista vuodelle 2035. Ylen saamien tietojen mukaan kunnianhimoisen tavoitteen saavuttaminen näyttää metsien nielujen heikkenemisen takia äärimmäisen haastavalta.
Metsien lasketut nielut ovat arviolta puolittuneet edellisistä laskelmista. Iso muutos johtuu siitä, että metsäkoneita on häärännyt metsissä ennätystahtiin ja metsiä on ehkä hakattu liikaa ajatellen tulevaisuuden puun käyttöä ja ilmaston kannalta tärkeitä nieluja.
Ylen saamien alustavien ennakkotietojen mukaan vuoden 2035 maankäyttösektorin nettonielu on Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n laskelmissa noin puolta pienempi kuin aikaisemmissa saman työryhmän laskelmissa. Nielutiedot on toimittanut ryhmälle Luonnonvarakeskus Luke. Luke on päivittänyt laskelmansa muun muassa sen perusteella, mitä maailman tarkin metsävaratieto viime vuonna toi esille.
Edessä vähintään 40 miljoonan tonnin leikkaukset päästöihin
Päivitetyt tiedot muuttavat merkittävästi Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista vuonna 2035. Tavoitteen haasteellisuuden vertailukohdaksi voidaan ottaa reilu kuukausi sitten julkaistu Suomen ilmastopaneelin arvio siitä, kuinka paljon päästöjä pitää leikata, jotta tavoite saavutetaan.
Ilmastopaneelin kunnianhimoinen ja vielä toteutusta vailla oleva suunnitelma edellytti nykyisten noin 55 miljoonan hiilidioksiditonnin laskemista 35 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiksi muutettuna. Jäljelle jääneet yli 20 miljoonaa päästötonnia paneeli kompensoi hiilineutraalisuustavoitteen mukaisesti yhtä suurilla metsänieluilla.
Kyse on noin viiden prosentin päästövähennyksistä joka vuosi viidentoista vuoden ajan. Vastaavia vähennyksiä ei ole luultavasti tehty vielä missään päin maailmaa.
VTT:n alustavien laskelmien mukaan 35 miljoonaan pitää ynnätä vähintään noin 5 miljoonaa lisää kompensoivan nielun puolittumisen takia. Sen kattamiseen ei esimerkiksi riitä turvetuotannon ajaminen alas ennen vuotta 2035. Hallitus on linjannut vähintään puolittavansa turvetuotannon päästöt vuoteen 2030 mennessä.
Ilmastopaneelin metsähakkuiden ja sitä kautta nielujen määrän arvio oli tietojen puutteen vuoksi varovainen. Paneeli ei suositellut hakkuiden kasvattamista.
Heikentyneiden nielujen tasoa saa hakea ennen vuotta 1990
VTT:n laskelmissa on nyt huomioitu uusia Luken arvioita metsänielujen suuruudesta vuoteen 2035 mennessä.
Nielujen koossa ollaan palaamassa lisääntyneiden hakkuiden ja muiden tarkistusten takia aikaan, jota ei ole edes näkyvissä Tilastokeskuksen virallisissa kasvihuonetiedoissa vuodesta 1990 alkaen. Tietoja toimitetaan kansainvälistä seurantaan varten.
Ennakkotietojen mukaan metsien nielu on tippumassa tasolle, jota ei ole Tilastokeskuksen virallisissa nielulaskelmissa vuodesta 1990. Nettonielun arvioidaan olevan reilusti alle -20 miljoonan co2e. Mitä pienempi nielu, sitä vähemmän se on miinuksella.Seppo Suvela / Yle
VTT:n johdolla ministeriöille tehdyissä laskelmissa ei anneta päättäjille valmiita keinoja, joilla 2035 tavoitteeseen päästään.
Ilmastopaneelin esittämät keinot esimerkiksi liikenteen laajasta sähköistämisestä ja turvetuotannon alasajosta eivät enää riitä. Päättäjien huolta lisää se, että vireillä on useita isoja puunkäyttöä lisääviä hankkeita. Ne pienentävät entisestään reippaasti heikentyneitä metsänieluja.
Yksi ratkaisu voisi olla, että puusta tehtäisiin pitkäikäisiä puutuotteita. Teollisuuden siirtymä biopohjaisiin tuotteisiin ei ole kuitenkaan päässyt kunnon vauhtiin.
Metsähakkuita on suunniteltu lisää
Luken arvioissa on aikaisemmin tuotu esille, että metsähakkuita voidaan tulevaisuudessa vielä lisätä. Tämä johtuu siitä, että metsiä on hakattu vuosittain selvästi vähemmän kuin metsät ovat kasvaneet. Metsien kasvu on myös kiihtynyt säiden lämmetessä.
Vielä vahvistamattomien laskelmien mukaan metsävaratietojen keskimäärin noin 70 miljoonan kuution hakkuut ovat heikentäneet nielua eikä toisin kuin on aikaisemmin ajateltu nielu ole vahvistumassa merkittävästi vuoteen 2050 mennessä.
Viime vuonna kaadettiin ennätykselliset lähes 80 miljoonaa kuutiota puuta.
Nettonielut olisivat vuonna 2035 noin 18 miljoonaan tonnia hiilidioksidia ja vuonna 2050 noin 26 miljoonaa tonnia. Nyt nielut ovat alustavien tietojen mukaan noin 14 miljoonaa tonnia.
Uusin sellutehdas Äänekoskella käyttää noin 6 miljoonaa tonnia raakapuuta vuodessa.
Kasvaneet hakkuut vaativat leikkauksia kalliilla muualta
Metsänielun merkittävä heikentyminen tarkoittaa sitä, että päättäjien on löydettävä tiukempia keinoja liikenteen, asumisen ja maatalouden päästöjen vähentämiseen. Tavoite vaatii, että ennakoitua pienemmät nielut pitäisi kompensoida muilla päästöleikkauksilla.
Tutkijoiden arvioiden mukaan päästöjen leikkaukset muualla kuin metsissä ovat hankalampia ja kalliimpia.
Jos metsänkäyttöä lisätään, ilmastotavoite vaatii vielä lisää tiukkoja päätöksiä. Päästöleikkauksia ei voi pitkään aikaan lisätä energia käytön puolelle, koska esimerkiksi voimaloiden ilmastotavoitteet tulevat EU:n yhteisen päästökaupan kautta.
Ilmastopaneelin arvion mukaan päättäjiltä puuttuu suurimmaksi osaksi vielä esitykset ja päätökset vuoden 2035 tavoitteeseen vaadittavista toimenpiteistä. Luken uudet laskelmat lisäävät tätä niin sanottua toimenpidekuilua.
Hallitus pohtii tarvittavia toimia seuraavan kerran isommalla porukalla ensi vuoden alussa.
Metsien hakkuut ovat jäämässä viime vuoden huippuvuodesta, mutta niiden ennakoidaan olevan vielä suurempia kuin vielä joitakin vuosia sitten.
Heinä-syyskuussa avoimista työpaikoista aiempaa useampi oli vaikeasti täytettäviä, selviää Tilastokeskuksen tiedoista.
Suomessa oli vuoden kolmannella neljänneksellä 48 500 avointa työpaikkaa, mikä on noin 1 500 enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten.
Paikoista vaikeasti täytettäviä on tänä vuonna ollut runsaat 32 000, mikä oli kaksi kolmasosaa avoimista paikoista. Vuoden takaisesta määrä kasvoi runsaalla 5 000:lla, ja vaikeasti täytettävien paikkojen osuus kaikista avoimista työpaikoista kasvoi kymmenen prosenttiyksikköä.
Työpaikkoja, jotka olivat työnantajien mukaan vaikeasti täytettäviä, oli paljon esimerkiksi rakennusteollisuudessa sekä tukku- ja vähittäiskaupan alalla.
Vaikeasti täytettävien osuus ennätyskorkealla
Vaikeasti täytettävien työpaikkojen osuus on korkeimmillaan sitten vuoden 2013, jonka alusta asti Tilastokeskuksella on asiasta vertailukelpoista tietoa. Edellisillä vuosineljänneksillä osuus on ollut korkeintaan 60 prosenttia, kertoo yliaktuaari Minna Wallenius Tilastokeskuksesta.
– Se osuus on noussut tässä viime vuosina, kun avoimien työpaikkojen määrä muutenkin on kasvanut.
Walleniuksen mukaan ei ole suoraan havaittavissa mitään erityistä syytä, miksi kaksi kolmasosaa työpaikoista on nyt vaikeasti täytettäviä. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kyselyyn työnantajille. Tiedonkeruussa on mukana noin 2 500 toimipaikkaa.
– Emme kysy työnantajilta, minkä tyyppisiä vaikeuksia tarkalleen on tai mistä he ovat heidän nähdäkseen johtuneet. Eikö ole saatu hakemuksia, eikö hakijoiden osaaminen ole vastannut odotuksia tai muuta tällaista.
Työtä tarjolla isoimmissa toimipaikoissa
Kaikkien avointen työpaikkojen osuus kasvoi toimipaikoissa, joissa työskentelee vähintään 10 työntekijää. Pienemmissä toimipaikoissa avointen työpaikkojen määrä laski.
Avoimista työpaikoista neljä viidesosaa oli yksityisellä sektorilla. Osuus oli samansuuntainen kuin vuosi sitten, johon verrattuna nähtiin kolmen prosenttiyksikön nousu.
Kuntien tai kuntayhtymien tarjoamien työpaikkojen määrä lähes tuplaantui 6 000:een. Sen sijaan valtion tarjoamien paikkojen määrä suurin piirtein puolittui 600:aan.
Avoimien työpaikkojen määrä lisääntyi Uudellamaalla, mutta laski muualla Etelä-Suomessa sekä Länsi-Suomessa. Pohjois- ja Itä-Suomessa määrässä oli pientä kasvua.
Toimialoittain mitattuna eniten avoimia paikkoja oli vuodentakaiseen tapaan kaupan sekä kuljetuksen ja varastoinnin sekä majoitus- ja ravitsemustoiminnan parissa. Vaikeasti täytettävien paikkojen osuus on kuitenkin ryhmässä kasvanut, Wallenius kertoo.
Työpaikkoja avautui määrällisesti eniten informaation ja viestinnän alalla sekä väheni eniten teollisuudessa ja kaivostoiminnassa.
Pääministeripuolue sosiaalidemokraatit jää kannatusmittauksessa toiseksi 22,2 prosentin kannatuksellaan.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson ei yllätty uutisesta.
– Suosiomme on kasvanut koko syksyn ajan, hän sanoo Aftonbladetin haastattelussa.
Åkessonin mukaan puolueen kannatuksen taustalla on ruotsalaisten kasvanut huoli jengirikollisuudesta, kansallisen turvallisuuden heikkenemisestä, sekä maahanmuuttopolitiikasta, joka ei toimi.
Kannatusmittauksessa kolmanneksi tuli oikeistopuolue maltillinen kokoomus 17,8 prosentin kannatuksella.
