Lapin matkailu näyttää rikkovan ennätyksen jälleen tänä vuonna. Lapin majoitusliikkeissä oli viime vuoden tammi-marraskuussa yhteensä 2,6 miljoonaa yöpymistä, mikä on lähes neljä prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Marraskuussa kasvu jäi kuitenkin vaatimattomaksi, vain 0,4 prosenttiin.
Täpärä enemmistö eli 53 prosenttia tammi-marraskuun majoittumisista oli kotimaisten matkailijoiden. Ulkomaisten yöpymiset ovat kasvaneet hieman enemmän kuin suomalaisten. Ulkomailta Lapissa on vierailtu eniten Saksasta, Ranskasta ja Iso-Britanniasta.
Edellisvuonna eli vuonna 2018 yöpymisiä oli yhteensä kolme miljoonaa, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Joulukuussa 2018 yöpymisiä oli lähes 490 000, joten vähintään samaan määrään yltäminen tietäisi aiemman ennätyslukeman eli kolmen miljoonan yöpymisen ylittymistä.
Tilastokeskus julkaisee koko viime vuoden majoitustilastot tammikuun lopussa.
Rovaniemellä paljon kiinalaisia
Esimerkiksi Rovaniemellä majoittumiset ovat kasvaneet tammi-marraskuussa 2019 runsaat 12 prosenttia. Rovaniemellä rekisteröityjä yöpymisiä oli jälleen eniten Lapissa, runsaat 600 000. Rovaniemellä yön viettäneistä 60 prosenttia oli ulkomaalaisia. Heistä suurin ryhmä ovat kiinalaiset, joiden jälkeen tulevat ranskalaiset, saksalaiset ja venäläiset.
Kasvua kirjattiin myös esimerkiksi Inarissa, Muoniossa, Kemissä ja Sodankylässä. Lapin kovin nousu yöpymisissä oli Ranualla, lähes 50 prosenttia, mutta majoitusvuorokausien määrä oli pienimpiä tilastosta löytyvistä Lapin paikkakunnista. Tilastossa on 13 Lapin paikkakuntaa.
Kittilässä ja Kolarissa yöpymisiä taas on hieman vähemmän kuin viime vuonna. Sekä kotimaisten että ulkomaisten vieraiden määrässä oli lievää laskua näissä matkailukeskuksissa.
Lapin lisäksi matkailulla menee hyvin myös muualla maassa. Koko maassa rekisteröityneet yöpymiset nousivat tammi-marraskuussa neljä prosenttia. Yhteensä Suomen majoitusliikkeissä kirjattiin tuona aikana 21 miljoonaa yöpymistä. Esimerkiksi Helsingissä oli 4,1 miljoonaa yöpymistä, mikä oli kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavaa aikaa enemmän.
Tilastot ei kerro koko totuutta
Luvut ovat Tilastokeskuksen ennakkotietoja. Ne on kerätty hotelleista ja muista majoitusliikkeistä, joissa on vähintään 20 vuodepaikkaa tai sähköpistokkeella varustettua matkailuvaunupaikkaa. Luku ei anna täydellistä kuvaa kaikista Lapissa käyvistä, sillä tilastoissa ei ole esimerkiksi kaikkia mökkejä eikä Airbnb-verkkopalvelun kautta majoittuneita.
Majoitustilastoissa eivät näy myöskään useimmat joulun aikaan tilauslennoilla Lappiin päivämatkalle saapuvat. Lappiin joulukuussa varattuja tilauslentoja peruttiin yli sata, kertoi Lapin rajavartiosto torstaina. Vähennys johtui matkanjärjestäjä Thomas Cookin konkurssista, joka tapahtui viime syyskuussa.
Ammattitaitoisen hoitohenkilökunnan rekrytointi on käynyt yhä vaikeammaksi myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirille. Näin kertovat ammattijärjestö Tehyn luottamushenkilöt.
Myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä hoitoalan ammattilaiset miettivät enenevässä määrin muita ratkaisuja ja kouluttautumista muille aloille. Suoranaista joukkopakoa ei kuitenkaan ole näkyvissä. Ammattitaitoisen hoitohenkilöstön rekrytointi on kuitenkin koko ajan haastavampaa ja lyhytaikaisiin sijaisuuksiin vaikea löytää hoitajia.
Yhtenä syynä tilanteeseen on myös hoitajien kokema ristiriita työssään. Työtä ei pystytä tekemään niin hyvin kuin se pitäisi tehdä. Hoitajat ovat väsyneitä venymiseen, eivätkä edes kohtuullisen hyvät korvaukset motivoi tekemään lisätyötä.
Tehyn luottamushenkilöt mainitsevat myös johtamisen ongelmat. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioissa ei olla päästy vielä asiantuntijoiden johtamiseen.
Työkyvyttömyyseläkkeiden suuri määrä erityisesti sairaanhoitajien ja lähihoitajien keskuudessa on luottamushenkilöiden mielestä huolestuttava suunta.
Itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati järjestetään tänä vuonna Porissa 6. joulukuuta. Tämä vahvistetaan pääesikunnan viestinnästä.
Porin paraatipäivän tarkkaa ohjelmaa ei ole vielä julkistettu.
Yle välittää perinteisesti itsenäisyyspäivän paraatipäivän tapahtumat laajasti televisiossa, radiossa ja netissä.
Vuosien aikana paraatin ohjelmaan on kuulunut ohimarssin lisäksi paraatikatselmus sekä kalustoesittelyä. Marssivien osastojen ja kansalaisjärjestöjen lisäksi mukana on myös ilmavoimien ylilento.
Paraatitapahtumiin on yleisöllä vapaa pääsy.
Viime vuonna Tampereella itsenäisyyspäivän paraatiin osallistui noin 1 300 henkilöä ja yli 50 ajoneuvoa. Tampereella ohimarssia seurasi poliisin arvion mukaan noin 30 000 katsojaa.
Satakunnassa itsenäisyyspäivän valtakunnallinen paraati on nähty viimeksi Huittisissa vuonna 1999.
Toista valtakunnallista paraatia isännöi tänä vuonna Uudellamaalla Raasepori, jossa järjestetään puolustusvoimain lippujuhlan päivän valtakunnallinen paraati 4. kesäkuuta.
Suomen merialueilla on voimassa useita varoituksia. Ilmatieteen laitos varoittaa myrskystä Suomenlahdella, Pohjois-Itämeren itäosassa, Merenkurkussa ja Perämerellä. Kovasta tuulesta varoitellaan Pohjois-Itämeren länsipuolella sekä Ahvenanmerellä, Saaristomerellä ja Selkämerellä.
Aallokosta varoitellaan Suomenlahdella ja Pohjois-Itämerellä. Ilmatieteen laitoksen mukaan merkitsevä aallonkorkeus ylittää neljä metriä.
Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso pitää säätä tyypillisenä talvimyrskynä. Tuulet eivät siis hänen mukaansa ole poikkeuksellisen kovia.
– Kyllähän näitä talvella on useita, hän sanoo.
Viking Linen ja Tallink Siljan verkkosivujen liikennetiedotteiden mukaan tiedossa ei ole liikennehäiriöitä. Sen sijaan Eckerö Line kertoo verkkosivuillaan peruneensa yhden lähdön Tallinnasta Helsinkiin ja yhden Helsingistä Tallinnaan kovan tuulen vuoksi.
Voimakas tuuli on kuitenkin näkynyt hieman Tallink Siljankin laivaliikenteessä. Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd kertoo, että viime yönä Silja Serenade ja Silja Symphony joutuivat jättämään Maarianhaminan pysähdyksen väliin kovan tuulen vuoksi.
Nöjd kertoo myös, että Silja Serenade saapui tänä aamuna Helsinkiin runsaasti etuajassa, koska laivan operointiin satama-altaassa haluttiin saada tilaa. Sekä Silja Serenade että Silja Megastar käyttivät tänä aamuna hinaajaa apuna laituriin kiinnittymisessä.
Toimenpidettä tarvittiin, koska laivalla voi olla vaikeuksia kiinnittyä laituriin, jos tuuli puhaltaa sitä poispäin.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki laivat ovat normaalisti lähdössä. Tilanne voi kuitenkin muuttua sitä mukaa, miten säätila etenee. Illan ja yön mittaan voi tulla pieniä viivästymisiä, Nöjd sanoo.
Maalla tuuli ei tänään puhalla yhtä kovaa, eikä maa-alueilla ole varoituksia. Rannikon läheisyydessä tuulilukemat voivat tosin puuskissa nousta melko korkealle. Helena Laakso kertoo, että Porvoon Emäsalossa mitattiin tänään aamupäivällä lähes 29 metriä sekunnissa puhaltanut puuska. Meteorologi arvioi, että tuuli alkaa heiketä myöhemmin iltapäivällä.
Marraskuussa 2018 Metsähallituksen erätarkastaja ja erävalvoja olivat valvomassa Sotkamossa, ettei metsälintuja pyydetä laittomasti tieltä.
– Partio pysäytti auton normaalisti. Tarkastustilanteessa mies alkoi käyttäytyä aggressiivisesti, tilanne eskaloitui yllättäen, kertoo Metsähallituksen ylitarkastaja Juha Ahonen.
Kuljettaja vastusti auton tarkastusta ja löi lähinnä ollutta erätarkastajaa kahdesti nyrkillä. Mies yritti lyödä myös puukolla. Kun mies oli pakenemassa paikalta, hän ajoi erätarkastajan jalan yli. Juha Ahosen mukaan tällaiset tapaukset eivät ole kovin yleisiä.
– Se on hyvin harvinaista, puhumalla yleensä selvitään.
Kainuun käräjäoikeus tuomitsi kainuulaismiehen kymmenen kuukauden ehdolliseen vankeuteen virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, törkeän pahoinpitelyn yrityksestä ja ampuma-aserikkomuksesta. Mies on valittanut tuomiostaan hovioikeuteen.
Terveystiedon Omakanta-verkkopalvelun käyttömäärät ovat olleet hurjassa kasvussa varsinkin viime vuosina. Kaikkiaan palveluun oli kirjauduttu marraskuun loppuun mennessä runsaat 68 miljoonaa kertaa.
Reseptien uusimispyyntöjä oli tehty Omakannassa 8,6 miljoonaa kertaa. Pyyntöjä on voinut tehdä sähköisesti neljän vuoden ajan. Nykyisin neljännes kaikista uusimispyynnöistä tehdään Omakannan kautta.
Puolet suomalaisista käyttää Omakanta-asiointipalvelua, jossa voi reseptien uusimisen lisäksi tarkastella omia terveystietojaan, kuten hoitoon liittyviä kirjauksia, laboratorio- ja röntgentuloksia sekä uudempia rokotustietoja.
Omakantaan on myös kirjattu runsaat puoli miljoonaa elinluovutustestamenttia ja noin sata tuhatta hoitotahtoa, Kelasta kerrotaan.
Eniten Omakantaa käyttivät viime vuonna Kempeleellä, Limingassa ja Muhoksella asuvat. Hieman yllättäen myös yli 65-vuotiaista reilusti yli kolmannes on käyttänyt Omakantaa, selviää palvelun käytöstä tehdystä tutkimuksesta.
Marraskuussa Finnish Journal of eHealth and eWelfare -lehdessä julkaistun tutkimuksen ovat tehneet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Helsingin yliopistollinen sairaala Hus sekä Tampereen ja Helsingin yliopistot.
Potilailta ei piilotella tietoja
– Suomi on maailman huippua siinä, kuinka laajalti kansalaiset pääsevät käsiksi omiin terveystietoihinsa. Esimerkiksi Ruotsissa maakäräjät määrittelevät alueellisesti, millaisia potilastietoja asukkaille näytetään. Meillä kansalaisille halutaan taata mahdollisimman pitkälle pääsy samoihin tietoihin kuin ammattilaisille, luonnehtii johtava asiantuntija, terveydenhuollon erikoislääkäri Vesa Jormanainen THL:stä.
Hänen mukaansa Omakannan suosio osoittaa, että se vastaa kansalaisten tarpeisiin.
– Siitä on tullut osa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää, jota käytetään kasvokkaisten hoitokäyntien ja puhelinaikojen täydentäjänä.
Omakanta on osa terveysarkisto Kantaa, johon kuuluvat myös sähköinen resepti, lääketietokanta ja potilastiedon arkisto. Asiakkaiden on jo mahdollista tuoda palveluun omien terveyssovellustensa tietoja. Palvelu vaatii sähköisen tunnistautumisen.
Puhelut lääkäreille vähenevät
Vuonna 2010 perustetun Omakannan palvelut ovat monipuolistuneet vaiheittain. Palvelun käyttö laajenee edelleen, kun huoltajat pääsevät näkemään siellä myös 10–17-vuotiaiden lastensa tiedot ja voivat hakea uusintaa heidän resepteilleen. Ikäraja on nyt 10 vuotta. Nuoren päätöskyky ja tahto kuitenkin vaikuttavat tietojen antamiseen huoltajille. Tavoite on, että uudistus toteutuu vaiheittain vuoden 2020 aikana.
Myös sosiaalipalvelujen asiakastiedot ovat tulossa Omakantaan.
Jatkossa todennäköistä on, että potilaat tarkistavat Omakannasta yhä useammin myös laboratoriotuloksiaan ja jatkohoito-ohjeita sen sijaan, että pitäisi varata puhelinaikoja lääkärille. Sähköisten palveluiden avulla säästyy esimerkiksi matkakustannuksia.
– Terveydenhuollon ammattilaiset ovat alkaneet hyödyntää palvelua yhä enemmän vuorovaikutuksessa potilaiden kanssa, arvioi ylilääkäri Anu Niemi THL:stä.
Hän mainitsee, että Omakanta on vaatinut ammattilaisilta huomion kiinnittämistä teksteihinsä. Esimerkiksi diagnooseja on tarpeen kirjoittaa selkokielellä, jotta potilaat ymmärtävät niitä.
Nyt jo suurin osa potilasdokumenteista, kuten diagnoosit, potilaskertomukset, lähetteet, laboratorio- ja röntgentutkimukset sekä lääkärintodistukset menevät automaattisesti nähtäväksi Omakantaan.
Omakannan käyttöön yhteistuumin
Niemen mukaan osa terveydenhoidon yksiköistä on omaksunut aktiivisen otteen verkkopalveluiden käytön edistämiseksi. Tämä edellyttää sitä, että potilaalta varmistetaan hänen halunsa käyttää Omakantaa. Näin on tehnyt myös terveydenhoitaja Anna Pölönen, joka on opastanut Omakannan käyttöä Joensuun Rantakylän terveysasemalla.
– Tärkeintä on, että asiakkaan kanssa sovitaan, kuinka toimitaan. Ja jos asiakasta ohjataan lukemaan ammattilaisten kommentteja, täytyy ammattilaisen kirjata asiat ymmärrettävällä kielellä, huomauttaa Pölönen, joka toimii nykyisin kuntayhtymä Siun sotessa digitukipilotin projektisuunnittelijana.
Käytäntönä on hänen mukaansa ollut, että jos asiakas tarkistaa Omakannasta laboratoriotulokset, niistä on luettavissa myös hoitajan tai lääkärin kommentit. Asiakkaalle voidaan laittaa tekstiviestillä tieto, kun kommentit näkyvät Omakannassa. Jos tuloksissa on jotain kiireellistä, asiakkaalle soitetaan.
Pölösen mukaan monelle sopii se, että Omakannasta voi katsoa omat tiedot itselleen sopivana ajankohtana.
– On myös asiakkaan oikeus nähdä, mitä ammattilaiset hänestä kirjaavat.
Siun soten terveysasemien haasteena ovat puheluiden määrä ja ajoittain ruuhkautuvat puhelinlinjat. Omakannan avulla on saatu vähennettyä esimerkiksi laboratoriovastauksia koskevia soittoja, jolloin työntekijöille jää enemmän aikaa muille puheluille.
Myllerrys sote- eli sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden uudistuksen ympärillä käy jälleen kuumana. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila tyrmää suurten kaupunkien toiveet uusista, niille räätälöidyistä sote-alueista.
– Tällä hetkellä sellaista keskustelua ei ole ollut käynnissä virkamiesten eikä hallituksen toimesta, Varhila kuittaa.
Hän toteaa ykskantaan, että hallitusohjelmassa mainitaan vain Uudenmaan erillisratkaisua koskeva selvitys, joka saatiin valmiiksi joulun alla.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen erillisratkaisua selvittänyt työryhmä kertoi kannattavansa Uudellemaalle viiteen itsehallinnolliseen alueeseen pohjautuvaa mallia.
Tampereen pormestari kaipaa joustavuutta eikä "yhden takin mallia"
Tampereen pormestari, SDP:n Lauri Lyly sanoo, että järjestelmään pitää saada joustavuutta eikä pyrkiä ompelemaan yhden takin mallia koko Suomeen.
– Myös muilla alueilla on alueellisia tarpeita, Lyly lataa.
Hänen mukaansa sote-maakuntia rakennettaessa erityisesti sosiaalipalvelujen järjestämisvastuuta pitäisi jakaa tulevien maakuntien ja niiden kuntien kanssa, jotka kykenevät sitä tekemään.
Lyly toteaa, että juuri tästä Uudenmaan erillisratkaisussakin on ollut kysymys ja siksi myös muiden alueiden erillistarpeet tulisi sote-uudistuksessa huomioida.
– Järjestämisvastuuta jakamalla tehtäisiin toiminnasta räätälöityä.
Tampereen pormestarin Lauri Lylyn mukaan järjestelmään pitää saada joustavuutta.AOP
Lylyn mukaan nyt olisi korkea aika ottaa kunnat mukaan uudistuksen sisällön valmisteluun. Hän sanoo, että vastaavaa kokemusta ja osaamista ei löydy Suomessa mistään muualta.
– Kunnat ovat yli sata vuotta tuottaneet palveluja, ja nyt ne ollaan jättämässä sivuun.
Lyly hämmästelee, että uudistusta tehdään lähinnä vain virkamiesvetoisesti ja sosiaali- ja terveysministeriön johdolla.
Koko maata koskevan sote-uudistuksen lähtökohta on, että tulevat uudet maakunnat huolehtisivat palveluista kuntien sijaan.
Uudellemaalle sote-erillisratkaisua on kaavailtu sen erillistarpeiden vuoksi: Uudellamaalla on esimerkiksi asukkaita huomattavasti enemmän kuin missään muussa Suomen maakunnassa.
Turku: Erityistarpeet pitää huomioida muuallakin
Myös Turun kaupunginjohtaja Minna Arve perää alueiden erityistarpeiden huomioimista muuallakin kuin Uudellamaalla.
Arve muistuttaa, että viimeksi yritettiin tehdä samanlaista mallia joka paikkaan, mutta se ei onnistunut. Hänen mukaansa suurin virhe valmistelussa oli, että kuntia ei aidosti otettu valmisteluun mukaan.
– Toivon, että hallitus ei tee samaa virhettä.
Arven mukaan uudistuksen valmistelu näyttää siltä, että siinä keskitytään miettimään enemmän hallinnollisia ratkaisuja kuin niitä ongelmia, joita kunnilla on hoitoonpääsyn ja erikoissairaanhoidon kasvavien kustannusten kanssa.
– Ainakaan meidän kanssa ei ole varsinaisia keskusteluja käyty valmistelun osalta.
Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoo, että samanlaisten ongelmien kanssa painivia kaupunkeja ja kaupunkiseutuja tulisi kohdella samalla tavalla.Yle/Andy Ödman
Sote-uudistuksen yhteydessä Suomi on tarkoitus jakaa kahdeksaantoista itsehallinnolliseen maakuntaan. Jos Uudellemaalle kaavailtu erillisratkaisu toteutuu, itsehallinnollisia alueita olisi 23.
Uudellemaalle syntyisi erillisratkaisun myötä yhden sijasta neljä maakuntaa ja yksi maakunnan kaltainen kaupunki, Helsinki. Ne vastaisivat itse alueen sosiaali- ja terveyspalveluista.
Kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan Uudenmaan ratkaisua perustellaan muun muassa alueen voimakkaalla väestönkasvulla ja sillä, että alueella asuu suurin osa maahanmuuttajista.
Tampere haluaa huolehtia sosiaalipalveluista itse
Tampere haluaisi pormestari Lauri Lylyn mukaan tulevaisuudessakin järjestää itse osan nyt maakunnille kaavailluista sosiaalipalveluista. Lyly sanoo, että terveyspuolella on oltava leveät hartiat, mutta sosiaalipuolella lähipalveluilla on merkittävä rooli.
Hyvänä esimerkkinä hän mainitsee sote-terveyskeskukset. Lylyn mukaan sosiaalipuolella sen sijaan on paljon asioita, jotka on hyvä pitää kuntien palvelurakennetta lähellä.
Lyly sanoo, että koulupuolella ja vanhustenhuollossa olisi tarvetta antaa kaavailtua enemmän järjestämisvastuuta kunnille.
Ministeriö: Uudet selvitykset vain pitkittäisivät uudistusta
Kansliapäällikkö Kirsi Varhilan mukaan Uudenmaan erillisratkaisua perustellaan muun muassa väestönkasvulla ja sillä, että alueella asuu suurin osa maahanmuuttajista.Toni Määttä / Yle
Sosiaali- ja terveysministeriön Kirsi Varhila sanoo, että jos ja kun Uudenmaan erillisratkaisua viedään eteenpäin, sille on oltava kestävät perustelut eli perustelut sille, miksi Uusimaa tarvitsee erillisratkaisun ja miksi sellaisia ei muualle maahan tarvita.
– Tätä keskustelua on tietysti hyvä käydä, Varhila sanoo.
Hän toteaa, että uudet erillisratkaisuja koskevat selvitykset veisivät resursseja muusta valmistelusta ja pitkittäisivät hanketta entisestään.
Lue seuraavaksi:
Turku toivoo alueiden erityistarpeiden huomioimista muuallakin kuin vain Uudellamaalla.Yle/Philip Stenkula
Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Vale "Juha Tapio" lähestyi fania ja pyysi 10 000 euroa
Poliisi tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia. Juha Tapiosta ja Kaija Koosta oli tehty sosiaaliseen mediaan valeprofiilit, joilla lähestyttiin artistien ihailijoita. Heiltä pyydettiin rahaa. Juha Tapiota ja Kaija Koota ei epäillä rikoksista.
Yhdysvaltojen ohjusisku Bagdadissa tappoi iranilaisen komentajan
Iranin tukemat PMF-joukot ja heidän kannattajansa yrittivät tunkeutua Yhdysvaltojen Bagdadin-lähetystöön tiistaina. Perjantain isku oli mahdollisesti Yhdysvaltojen vastaus alkuviikon välikohtaukseen.Ahmed Jalil / EPA
Yhdysvallat on tehnyt Bagdadissa ilmaiskun, jossa kuoli Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentaja Qassem Suleimani. Isku toteutettiin perjantain vastaisena yönä Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä. Ohjusiskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä. Yhdysvaltojen mukaan iskun tarkoituksena on suojella alueella olevia yhdysvaltalaisia.
Ministeriö jyrkkänä: Vain Uudellemaalle pohditaan sote-vapauksia – Turku ja Tampere eivät luovuta
Suurten kaupunkien on turha haaveilla uusista, niille räätälöidyistä sote-alueista.Laura Hyyti / Yle
Keskustelu sote-uudistuksen ympärillä käy jälleen kuumana. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilatyrmää suurten kaupunkien toiveet uusista, niille räätälöidyistä sote-alueista. Varhila sanoo ykskantaan, että hallitusohjelmassa mainitaan vain Uudenmaan erillisratkaisua koskeva selvitys. Tampereen pormestarin Lauri Lylyn (sd.) mukaan järjestelmään pitää saada joustavuutta eikä pyrkiä sovittaa yhtä mallia koko Suomeen.
Yhdysvaltain pörssivuosi alkoi uusilla ennätyksillä
Wall Streetin kolme keskeistä indeksiä nousivat torstaina uusiin ennätyslukemiinsa.AOP
Pörssivuosi 2020 on alkanut Yhdysvalloissa Wall Streetillä nousuhuumassa. Wall Streetin kolme keskeistä indeksiä - Dow Jones, teknologiayhtiöiden Nasdaq ja 500 suuryrityksen S&P 500 - nousivat torstaina uusiin ennätyslukemiinsa. Pörssiä on piristänyt lieventyneet pelot Yhdysvaltojen ajautumisesta taantumaan sekä Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppaneuvotteluissa saavutettu läpimurto.
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto jatkavat työehtosopimusneuvotteluja aamukymmeneltä Etelärannassa. Jyrki Lyytikkä / Yle
Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto jatkavat työehtosopimusneuvotteluja aamukymmeneltä Etelärannassa. Osapuolet palasivat neuvottelupöytään torstaina sen jälkeen, kun keskustelut katkesivat ennen joulua molempien hylättyä sovintoesityksen. Liitot neuvottelevat nyt keskenään ilman valtakunnansovittelijaa. Sopu on edelleen kiinni palkankorotusten tasoa koskevasta erimielisyydestä.
Sateita ja liukasta
Ajokeli on huono Pohjois-Lapissa perjantaina.Ilmatieteen laitos
Aamulla pilvisyys lisääntyy lännestä alkaen ja hajanainen sadealue liikkuu päivän aikana Suomen yli itään. Sateet tulevat pääosin vetenä, Lapissa myös räntänä tai lumena. Lämpötila on laajalti 1-6 astetta, Pohjois-Lapissa on kylmempää. Ajokeli on huono Pohjois-Lapissa. Jalkakäytävät ovat erittäin liukkaita lauhtumisen ja vesisateen vuoksi maan itä- ja pohjoisosassa. Tuuli on kovaa kaikilla merialueilla. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.
Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola Helsingin yliopistosta pitää Yhdysvaltain ohjusiskua Bagdadin lentoasemalle poikkeuksellisena.
Iskussa sai varhain perjantaina surmansa Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hänen lisäkseen hyökkäyksessä kuoli useita muita sotilaita, joista tunnetuin oli Iranin tukeman Hashed al-Shaabin -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.
– Kyllä tämä yllätti. Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.
Suleimanilla oli korkea asema Iranin johdosssa. Quds-erikoisjoukkojen komentaja on ollut toteuttamassa Iranin sotilasstrategiassa yli 20 vuotta.
– Epäselvää tosin on, oliko Suleimani päätösten tekijä vai lähinnä niiden pelkkä toteuttaja. Tämä roolien epäselvyys ei ole mitenkään poikkeuksellista lännen ulkopuolella. Iranissa etenkin poliittinen, sotilaallinen ja uskonnollinen valta sekoittuvat, Juusola analysoi.
Yhdysvallat iski varhain perjantaina Bagdadin kansainvälisella lentoasemalla kenraali Qassem Suleimanin saattueeseen.Irakin asevoimat / EPA
Professori luonnehtii Suleimania aggressiivisen ulkopolitiikan tukijaksi, joka kannatti Iranin aktiivista vaikuttamista rajojensa ulkopuolelle.
Suleimanin kuolemalla on Juusolan mukaan suuri merkitys Iranin johdolle, mutta yhden kenraalin kuolema ei itsessään tule väistämättä vaikuttamaan maan ulkopolitiikkaan.
– Iranilaisessa valtataistelussa joku tulee tietysti ottamaan hänen asemansa, Juusola toteaa.
Paineet kasvavat
Professori Juusolan mukaan Iranin on vaikea olla tekemättä mitään vastatoimia Yhdysvaltain iskuun. Vaikeampi kysymys on, miten ja milloin Iran tulee vastaamaan.
– Voi pohtia, pyrkiikö Iran yhteen näyttävään iskuun vai pidemmällä aikavälillä kriisin tietoiseen kiihdyttämiseen. Itse veikkaisin tätä jälkimmäistä ottaen huomioon Iranin voimavarat, Juusola sanoo.
– Uskon, että iskut Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia vastaan tulevat todennäköisesti jollain aikavälillä kasvamaan, Juusola arvioi.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa arvioi STT:n haastattelussa, että Suleimanin surma johtaa väistämättä vastakkainasettelun kärjistymiseen ja Iranin vastatoimiin.
– Tämä ei jää tähän. Hyvin usein tällainen nokittelu saattaisi jäädä, kun molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä siihen, että on saavutettu jotain. Tämä ei tule todennäköisesti jäämään tähän, vaan aiheuttaa lisää eskalaatiota, eversti Kajanmaa sanoo.
Hänen mukaansa Iranin on pakko osoittaa jollain tavalla suuruuttaan.
– Jotain aseellisia toimia varmasti tehdään, mutta mikä se maali sitten on? Toki yhdysvaltalaiskohteet ovat mahdollisia, mutta myös Israel on potentiaalisena kohteena, Kajanmaa kertoo STT:lle.
Lähi-Idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoo olevansa yllättänyt Yhdysvaltojen päätöksestä iskeä korkealle Iranin johtoon.Yle
Yhdysvaltojen ja Iranin suhteet ovat kiristyneet sen jälkeen, kun Yhdysvallat viime vuonna vetäytyi Iranin kanssa solmitusta ydinsopimuksesta ja aloitti voimakkaan taloudellisen painostuksen maata kohtaan.
Viime viikkoina jännitteet ovat muuttuneet väkivaltaisuuksiksi Irakissa, jossa kummatkin maat vaikuttavat.
Joskus aggression kierre päättyy, jos vastapuolen kostotoimet pelottavat tarpeeksi. Juusola ei kuitenkaan usko, että Yhdysvaltain nyt tekemä isku voisi rauhoittaa Iranin kunnianhimoa Irakissa.
– Pitäisin sitä hyvin epätodennäköisenä, professori toteaa.
Juusola uskoo, että Iranin ja Yhdysvaltain välisen kriisin keskeinen näyttämö tulee olemaan Irak. Maassa on ollut levottomuuksia jo pitkään.
– Irakille tämä isku ei ole kyllä hyvä uutinen, Juusola pohtii.
Kemin Matkailu Oy:n toimitusjohtaja Susanna Koutonen kertoo, että kauppaa on valmisteltu pitkään ja se on lyöty lukkoon ennen vuoden vaihdetta.
Susanna Koutonen ei suostu paljastamaan jäänmurtajakaupan hintaa. Hänen mukaansa matkailuyhtiön liiketoiminta on ollut vahvassa kasvussa ja murtajakaupankin yhtiö pystyy hoitamaan omalla liiketoiminnallaan.
Kemin Satama Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jukka Ikäläinen sanoo, että satamayhtiölle matkailujäänmurtajasta luopuminen merkitsee sitä, että yhtiö pystyy nyt keskittymään ydinliiketoimintaansa.
– Se on alueella vireillä olevia metsäinvestointejakin ajatellen erittäin tärkeää.
Kemin Matkailuyhtiölle Samporisteilyt ovat olleet hyvin kannattavaa liiketoimintaa, satamayhtiölle eivät niinkään. Kemin Matkailu Oy on maksanut satamalle Samposta vuokraa, mutta satamalle Sampon ylläpito on joinakin vuosina ollut silti tappiollista.
Satelliittiseurannan kautta kenellä tahansa on mahdollista seurata esimerkiksi sääksien syysmuuttojen reittejä. Paltamolaiselle biologi Vesa Hyyryläiselle on jäänyt monista kainuulaisista sääksistä (Luonnontieteellinen keskusmuseo) jäljelle vain satelliittilähettimet, kun linnut ovat syystä tai toisesta kadonneet muuton aikana.
Tästä esimerkkinä on Kainuun tunnetuin Jaska-sääski, joka vielä heinäkuussa 2017 palasi Hyrynsalmelle ja Kuhmon suunnalle. Sen jälkeen sen satelliittipaikannin sammui.
– Se katosi epämääräisesti.
Hyyryläinen jatkaa epämääräisesti kadonneiden sääksien listaa: Kusti, Eikka ja viimeisimpänä Jaskan poikanen Onerva, jonka satelliittilähettimestä saatiin tieto ennen joulua.
Onervalle lähetin asennettiin elokuussa 2014 Hyrynsalmella, sen muuttoa ehdittiin seurata hetken aina Vienan Karjalaan ja Laatokan eteläpuolelle saakka. Sitten lintu muutti epätyypillisesti reittiään itää kohti ja Äänisjärven eteläpuolella sen lähetykset loppuivat. Lähetin ja lintu löydettiin 2019 Venäjän Karjalasta.
– Saamani viestin mukaan Moskovan rengastustoimistoon on toimitettu lähetin, jonka numerosarjasta oli otettu valokuva ja siitä tunnistin, että se on Onervan lähetin.
Onervan kohtaloksi on Hyyryläinen mukaan voinut koitua linnun kokemattomuus tai ammutuksi joutuminen. Syy voi selvitä tarkastelemalla Onervan lähetintä, joka tullaan lähettämään Puolaan lähettimen valmistajille.
– He saavat tutkia tarkemmin sitä.
Vaikka lähettimestä on iso apu, se voi olla myös riesa, sillä lintujen melko ajantasaisesti päivittyvät paikkatiedot ovat riski. Sen vuoksi Hyyryläinen on tyytyväinen, että sääksien tiedot näkyvät netissä satelliittiseurannassa muutamaa päivää myöhemmin, jolloin lintu on kerennyt jo vaihtaa maisemaa.
– Ihminen, joka haluaa tehdä pahaa linnuille, pystyy paikantamaan sääksen ja ampumaan sen.
Joitain satelliittipaikantamien tietoja salataankin, jotta esimerkiksi petolintujen pesät eivät paljastuisi.
Eikan pannasta löytyi haulin jälki
Reilun kymmenen vuoden ajan sääksiä seurannut Vesa Hyyryläinen muistaa ensimmäisen Kainuussa pannoitetun sääksen, Eikan. Heinäkuussa 2011 lähettimen saanut lintu katosi Ukrainassa. Linnun pannasta löytyi yksi haulin painauma.
– Se ammuttiin siellä, sanoo Hyyryläinen.
Tieto kuolleesta linnusta tuli paikallisen yliopiston petolintuihin erikoistuneelta opettajalta, joka oli seurannut Eikan matkaa netin välityksellä.
– Hän soitti ja kertoi, että hänen opiskelijansa löysi Eikan lähettimen ja toi yliopistolle.
Vesa Hyyryläinen on seurannut sääksiä yli kymmenen vuotta. Arkistokuva.Arto Loukasmäki / Yle
Hyyryläinen harmittelee kadonneita sääksiä. Hänen mukaansa sääksi on kooltaan iso ja näkyvä lintu, joka kalastaa matalissa vesissä.
– Se tulee ihmisen ulottuville, jolloin sillä on iso riski tulla ilkivallan kohteeksi.
Koko saattoi koitua myös 2017 hävinneen voimakasrakenteisen koirassääksi Kustin kohtaloksi. Sen muutto oli paltamolaisen biologin mukaan hyvin mielenkiintoinen. Kusti lähti kohti lounasta, meni Ruotsiin ja kääntyikin yht'äkkiä takaisin pohjoiseen.
– Olisiko se sitten pelästynyt jotain häiriötä, jonka takia se muutti lentoreittiään.
Lopulta lintu löytyi kuolleena 3–4 viikkoa käännöksen jälkeen Ruotsin suurten järvien suunnalta. Kustin jäljille johti ruotsalainen rengastustoimisto, joka laittoi viestin kuolleesta linnusta ja sen lähettimestä.
Hyyryläinen tarkisti Kainuun sääksien olinpaikat hiljattain. Ensimmäisen kainuulaisen aikuisena pannoitetun naarassääksi Sallin reittivalinnat ovat kiinnostaneet Hyyryläistä ja muita biologeja siksikin, että se on ensimmäinen naarassääksi, jonka lentoreittejä seurataan. Nyt se on Afrikassa niin kuin pitääkin.
– Sallilla ei ole mitään hätää, se lentelee talvehtimisalueellaan Victorianjärven länsipuolella.
Huumekauppa on kasvanut Euroopassa viimeisten vuosien aikana, ja muutos on tapahtunut erityisesti kokaiinin kohdalla. Euroopan poliisiviranomaisen Europolin tuoreimman arvion mukaan EU-alueen huumekaupan arvo oli vuonna 2017 vähintään 30 miljardia euroa.
Siitä hieman alle 40 prosenttia tuli kannabiksesta ja yli 30 prosenttia kokaiinista. Neljännes tuli heroiinista ja viisi prosenttia amfetamiineista ja ekstaasista.
Esimerkiksi vuonna 2013 EU-alueen huumekaupan arvoksi arvioitiin 24 miljardia. Tuolloin kokaiinin osuus oli alle neljännes.
– Kokaiinin maahantuonti on lisääntynyt voimakkaasti. Arvioiden mukaan jopa 60 prosenttia Kolumbian huumausainetuotannosta kohdistuu Eurooppaan. Tämä on vauras kauppa-alue, huumeista saadaan hyvä rikoshyöty, sanoo STT:lle Suomen Europol-yhdyshenkilötoimiston päällikkö, keskusrikospoliisin rikosylikomisario Risto Lohi.
Kokaiinin käyttö moninkertaistunut Suomessa
Kokaiinin tuonnin lisääntyminen heijastuu myös Suomeen. Lohen mukaan merkeiksi tästä voidaan lukea viime aikoina paljastuneet kokaiinin salakuljetusyritykset. Syyskuussa Helsingin Vuosaaren satamassa löytyi banaanikontista 12 kilon kokaiinisatsi. Joulukuussa Espoossa kemikaalivarastoon hyökänneet ihmiset havittelivat poliisin mukaan merikontissa ollutta kokaiinierää. Molemmat kontit olivat tulleet Suomeen Etelä-Amerikasta.
– Sillä ymmärryksellä mitä Europolissa on, nämä ovat indikaattoreita siitä, että muutos Euroopan järjestäytyneessä rikollisuudessa heijastuu myös Suomeen.
Jätevesitutkimuksen mukaan kokaiinin käyttö on Suomessa moninkertaistunut vuodesta 2012 vuoteen 2018. Tosin se on yhä selvästi vähäisempää kuin esimerkiksi Keski-Euroopassa tai muissa Pohjoismaissa.
Hampurin tulliviranomaisten elokuussa 2019 kokaiinilastista julkaisema kuva.Hampurin tulli / EPA
Huumekaupan kasvulla on välittömien terveysvaikutusten lisäksi muitakin yhteiskuntaa rapauttavia vaikutuksia.
– Huumekauppa on järjestäytyneen rikollisuuden ydintoimintaa, mutta ryhmät osallistuvat myös muihin rikollisuuden aloihin. Euroopan tasolla on laittomien aseiden tuontia, lääkeainekauppaa, väkivaltaa, korruptiota, joissain tapauksissa ihmiskauppaa ja laittoman maahantulon järjestämistä, Lohi sanoo.
Perinteisten järjestäytyneiden rikollisryhmien lisäksi terroristiryhmien ja aseistautuneiden ei-valtiollisten joukkojen on havaittu hyötyvän huumekaupasta. Kansainvälisen tutkimuskeskuksen RHIPTOn ja Interpolin tutkimuksen mukaan huumeet muodostavat yli neljänneksen seitsemän keskeisimmän terroristiryhmän rahoituksesta. Tutkimuksen otannassa olivat mukana muun muassa al-Shabaab, Boko Haram, Isis ja Taleban.
Euroopan tasolla suoraa kytköstä terrorismiin ei ole havaittu, mutta esimerkiksi Ranskan ja Belgian tuhoisien terrori-iskujen tekijöillä oli taustaa huumausainerikollisuudesta, Lohi sanoo.
– Osalla toimijoista on ollut huumerikostaustaa, ja radikalisoituminen on tapahtunut vankilassa ja johtanut näihin traagisiin tekoihin.
Huumekilosta jopa 30 kiloa jätettä, dumpataan usein luontoon
Monien muiden vahinkojen lisäksi huumekauppa aiheuttaa tuhoa ympäristölle. Esimerkiksi Hollannissa, missä tuotetaan synteettisiä huumeita, huumeisiin liittyvä ympäristörikollisuus on paikallisen poliisin mukaan paljon yleisempää kuin on aiemmin arvioitu.
Europolin mukaan ekstaasikilon tuotannossa syntyy 6–10 kiloa jätettä, amfetamiini- ja metamfetamiinikilon kohdalla määrä on jopa 20–30 kiloa. Huumeiden tuotannosta syntyvä jäte dumpataan Europolin mukaan usein luontoon tai lastataan autoihin ja poltetaan. Tietoon on tullut myös tapauksia, joissa huumejäte on sekoitettu teollisuusjätteeseen ja kipattu mereen.
Ruotsissa nuoria turvapaikanhakijoita pakotettu huumekauppaan
Suomen sijainti Pohjois-Euroopan pohjukassa hankaloittaa salakuljetusta. Lohen mukaan Suomessa pitäisi kuitenkin tarkasti seurata erityisesti naapurimaiden kehitystä.
– Ruotsissa iso haaste ovat huumekauppaan keskittyneet ja väkivaltaa käyttävät katujengit. Jotta Suomeen ei pääse syntymään tällaista eriytymistä ja syrjäytymistä, meidän pitäisi tehdä omat ennaltaehkäisevät toimemme.
Ruotsissa ainakin Tukholmassa, Göteborgissa ja Uppsalassa viranomaisten tietoon on tullut, että turvapaikanhakijoina olevia ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita alaikäisiä on hyväksikäytetty huumekaupassa. Järjestäytyneet rikollisryhmät ovat Europolin mukaan rekrytoineet, usein väkivallan uhalla, nuoria afganistanilaistaustaisia miehiä myymään huumeita kaduilla jengien lukuun.
Yksi trendi huumekaupassa on Lohen mukaan Euroopan unionin ulkopuolelta tulevien rikollisryhmien ilmaantuminen. Perinteisten järjestäytyneen rikollisuuden ryhmien rinnalle huumekauppaan on tullut tekijöitä Länsi- ja Pohjois-Afrikasta sekä Länsi-Balkanilta, Lohi sanoo.
– Niiden toiminta voi olla paljon kovempaa ja väkivaltaisempaa kuin mihin meillä on totuttu.
Huumeisiin liittyvä väkivalta ja sen uhka on Europolin mukaan kasvava huolenaihe EU-alueella. Huumekauppaan osallistuvien rikollisryhmien aseistautuminen on Europolin mukaan lisääntynyt. Järeää aseistusta, kuten esimerkiksi automaattiaseita, kranaatteja ja räjähteitä löytyy rikollisilta kasvavissa määrin.
Kokaiinikasoja pöydällä.AOP
Europol: Anonyymejä kauppapaikkoja ollut yli sata
Pysyvä muutos huumekaupassa on ollut huumeiden myynnin siirtyminen perinteisen katukaupan lisäksi salattuun verkkoon. Europolin mukaan vuoden 2010 jälkeen verkon anonyymeja kauppapaikkoja on ollut yli sata.
Jonkin aikaa saatettiin luulla, että pimeä verkko (dark web) takaa toimijoille täydellisen anonymiteetin ja että huumekauppaa ei pystytä jäljittämään. Viime vuosina on kuitenkin suljettu useita kauppapaikkoja ja saatettu tekijöitä oikeuden eteen. Esimerkiksi kesällä 2017 suljettiin kansainvälisessä poliisioperaatiossa AlphaBay, joka on tähän mennessä suurin verkon huumemarkkinapaikka.
Suomessa toimineen Sipulikanavan perustaja tuomittiin Itä-Uudenmaan käräjillä yli kolmen vuoden vankeusrangaistukseen. Oikeus katsoi viime helmikuussa antamassaan tuomiossa, että mies syyllistyi huumausainerikosten avunantoihin. Jutun käsittelyn on määrä alkaa hovioikeudessa tammikuussa.
Iltalehti uutisoi joulukuussa Helsingin hovioikeuden tuomiosta, jolla tuomittiin kahdeksan ja puolen vuoden vankeusrangaistukseen yksi pimeän verkon myyjistä. Tuomittu oli Iltalehden mukaan hyvin aktiivinen myyjä. Tuomio ei ole lainvoimainen.
Keväällä 2019 Suomen Tulli takavarikoi Silkkitie-nettihuumekaupan palvelimen. Joulukuussa Tulli kertoi, että operaatiossa paljastui tuhansia suomalaisia myyjiä ja ostajia, joita odottaa kutsu poliisikuulusteluihin. Syyttäjälaitos on järjestänyt juttujen hoitamista varten valtakunnallisen syyttäjäryhmän, joka muodostuu 22 syyttäjästä.
Lohi sanoo, että Silkkitien sulkemisella ja vastaavilla operaatioilla on kahdenlaisia vaikutuksia.
– Kun isoja toimijoita onnistutaan ampumaan alas, se näkyy tarjonnan heikkenemisenä. Toisaalta, kun kysyntää on, kauppa siirtyy muille alustoille ja pienten viiveiden jälkeen jatkuu.
Konkreettisen vaikutuksen lisäksi operaatiot ja toimijoiden paljastumiset voivat Lohen mukaan vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen.
– Ne kertovat, että huumekauppa ei ole edes dark webissä täysin suojattua. Että netin huumekauppaa valvotaan ja tutkitaan, että siihen pystytään puuttumaan ja saattamaan tekijät edesvastuuseen.
Pihlajalinnan hallitus on antanut lausunnon Pihlajalinnan ja Mehiläisen yhdistymisestä.
Pihlajalinna on yksi Suomen johtavista yksityisistä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottajista.
Pihlajalinnan hallitus kertoo pörssitiedotteessa, että ostotarjouksen aikaa on tarkoitus jatkaa. Alun perin ostotarjouksen piti päättyä 19. maaliskuuta, mutta nyt se voi venyä jopa syksyyn.
– Tarjouksentekijä odottaa ostotarjouksen toteutuvan vasta vuoden 2020 toisen vuosineljänneksen loppupuolella tai viimeistään 2020 kolmannen vuosineljänneksen aikana. Tarjousaika voi näin ollen muodostua verraten pitkäksi, Pihlajalinnan hallitus kertoo pörssitiedotteessa.
Myös Mehiläinen kertoi vuoden loppupuolella, että ostotarjous voi venyä syksyyn. Ennen yhdistymistä Kilpailu- ja kuluttajavirasto vielä selvittää, saako kauppa lupaa.
Kauppahinta on noin 360 miljoonaa euroa
Terveysjätti Mehiläinen kertoi viime syksynä, että se on ostamassa Pihlajalinnan. Rakenteilla on Pohjoismaiden suurin terveysjätti, joka suuntaa ulkomaille.
Pihlajalinnan hallitus suosittelee ostotarjouksen hyväksymistä. Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän kuin 90 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista ja äänistä, on oikeutettu lunastamaan muiden osakkeenomistajien omistamat osakkeet. Vielä ei tiedossa, moniko Pihlajalinnan omistaja on hyväksynyt ostotarjouksen.
Pihlajalinnan kauppahinta on noin 360 miljoonaa euroa. Uuden yhtiön liikevaihdoksi arvioidaan noin 1,4 miljardia euroa, joka merkitsisi noin seitsemän prosenttia koko Suomen sote-palveluista.
Mikko Wirénin perustama
Mehiläinen-konsernilla on vuosittain yli 1,2 miljoonasta asiakasta. Vuonna 2018 sen liikevaihto oli 916 miljoonaa euroa. Mehiläinen-konsernin palveluita tuottaa yli 18 800 työntekijää ja ammatinharjoittajaa yli 440 toimipisteessä.
Pihlajalinnan liikevaihto oli viime vuonna lähes 500 miljoonaa euroa. Pihlajalinnalla oli tilikauden lopussa henkilökuntaa 5 850 työntekijää.
Pihlajalinnan perustaja, pirkanmaalainen Mikko Wirénomistaa yhtiönsä kautta 10 prosenttia osakkeista. Näin ollen Wirén saisi kaupassa vajaat 40 miljoonaa euroa.
Suurin omistaja Pihlajalinnassa on Lähitapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, joka omistaa 15 prosenttia. Pihlajalinnan muita omistajia ovat esimerkiksi vakuutusyhtiöt ja sijoitusyhtiöt.
Leena Niemistö omistaa Pihlajalinnasta 3 prosenttia, eli hänelle on tulossa myös noin kymmenen miljoonan tulot kaupasta. Niemistö oli lääkärikeskus Dextran pääomistaja, kun Pihlajalinna osti sen.
Yle ei ole vielä tavoittanut Pihlajalinnaa kommentoimaan.
Yksityiset terveys- ja sosiaalipalvelut keskittyvät voimakkaasti Suomessa. Ennen Pihlajalinnan ja Mehiläisen yhdistymisuutista Terveystalo kertoi ostavansa Attendon terveyspalvelut.
Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii nettipetoksia Helsingin poliisilaitoksella. Kortelainen itse joutui huijausyrityksen kohteeksi, kun hän laittoi käytetyn autonsa myyntiin Nettiautoon.
Pian myynti-ilmoituksen jälkeen Kortelaiselle tupsahti viesti henkilöltä, joka oli kiinnostunut ostamaan auton.
– Viestin lähettäjän nimi viittasi Lähi-itään, ja viesti oli englanninkielinen. Hän kertoi, että olisi valmis maksamaan sen hinnan, mitä pyysin.
Ostaja halusi lisätietoa autosta.
– Työllä ja vaivalla etsin sanakirjasta englanniksi jakohihnat ja muut tarvittavat erikoissanat.
Sitten tuli yllättävä viesti.
– Auton ostaja kertoi työskentelevänsä lääkärinä Aleppossa ja tekevänsä töitä pommitusten alla. Hänellä oli traaginen kohtalo. Hänen vaimonsa, veljensä, 12-vuotias tytär ja suunnilleen kaikki sukulaiset olivat kuolleet.
Öljyrikkaudet turvaan Syyriasta
Auton ostaja viestitti poliisille, että hänellä on suuret öljyrikkaudet, jotka pitäisi saada turvaan Syyriasta. Kyseessä oli sata miljoonaa euroa.
Mies halusi, että Kortelainen auttaisi häntä.
Poliisia hymyilytti kotisohvalla.
– Ajattelin, että nyt kirjoitit oikealle miehelle.
Kortelainen kirjoitti syyrialaiselle lääkärille, olisiko tällä henkilökorttia, koska "kaikenlaisia huijareita on liikkeellä".
Vastaus tuli samana päivänä.
– Sähköpostiin tuli kuva syyrialaisesta henkilökortista, jossa oli nimi, ikä ja ammatti.
Poliisi jatkoi viestittelyä.
Hän kirjoitti, voisiko lääkäri ottaa selfien, jossa näkyisi hänen kasvonsa ja henkilökortti.
Meni pari päivää, eikä mitään kuulunut.
– Sitten tuli viesti, jossa oli useita kuvia. Henkilökortissa ollut mies oli kuvissa hoivaamassa lapsia ja työntämässä sairaalasänkyä. Joissakin kuvissa hän oli hoitajien kanssa.
Kortelainen laittoi yhden kuvista googlen kuvahakuun.
– Tämä lastensairaala löytyi Israelista. Siellä työskenteli ukrainalaissyntyinen juutalainen mies. Hän oli sama mies, jonka kuva oli minulle lähetetyssä henkilökortissa.
Poliisi pisti huijarin koville
Kortelainen tajusi, että nettihuijari oli ottanut verkosta kuvan oikeasta lääkäristä. Tämän ympärille oli rakennettu keksitty tarina syyrialaisesta lääkäristä.
Nyt oli poliisin vuoro ryhtyä toimiin.
– En ole koskaan käynyt Lähi-idässä. Mutta kirjoitin, että olen ollut siellä paljon työtehtävissä. Totesin viestissä, että ei tämä sairaala ole Aleppossa, vaan se on Israelissa.
Tämäkään viesti ei oikeaa huijaria säikäyttänyt.
– Hän sivuutti täysin viestini. Seuraavassa viestissä hän kertoi, että hän oli käynyt puhumassa erään Turkissa sijaitsevan pankin apulaisjohtajan kanssa rahasiirrosta.
Rikoskomisario Kortelainen googlasi jälleen.
– Istanbulista löytyi pankki. Ja pankista löytyi apulaisjohtaja, josta auton ostaja oli viestissä maininnut.
Jos joku, niin nettihuijauksia työkseen tutkiva Kortelainen tietää, miten huijausviestit etenevät.
Seuraavaksi tulisi viesti, jossa Kortelaiselta pyydettäisiin jonkinlaista maksusuoritusta ennen kuin suuret öljyvarat siirrettäisiin tämän tilille.
Kortelainen ei antanut periksi.
– Kirjoitin, että olen ollut yhteydessä turkkilaisen pankin apulaisjohtajaan. Ja tämä ei tiennyt mitään näistä suunnitelmista.
Siihen päättyi syyrialaisen lääkärin viestittely rikoskomisario Kortelaisen kanssa.
– Meidän viestittelymme kesti lähes kuukauden.
Tyypillinen huijausyritys
Rikoskomisario Kortelainen sanoo, että häneen kohdistunut huijausyritys oli hyvin tyypillinen.
– Näissä huijauksissa luodaan ensin luottamuksellinen suhde kohteeseen. Jossain vaiheessa tulee viesti, jossa aletaan pyytää rahaa jollain tekosyyllä.
Nettihuijauksen kohteeksi voi joutua missä tahansa.
– Voit päätyä uhriksi, jos olet myymässä autoa, asuntoa tai mitä tahansa. Huijaukset eivät katso aikaa eivätkä markkina-alustaa.
Suomalaiset menettävät arvioiden mukaan vuosittain nettihuijauksiin kymmeniä miljoonia. Suurin osa rahoista päätyy poliisin mukaan ulkomaille.
Kortelaiselle viestejä laittanut henkilö ei voinut kuvitellakaan, että hän oli tekemisissä poliisin kanssa.
Mikä oli se hetki, jolloin poliisi tajusi, ettei kyseessä ollutkaan ihan tavallinen auton ostaja?
– Se oli viesti, jossa hän kertoi olevansa Syyriassa lääkärinä. On ihan päivän selvää, ettei sieltä kukaan tule ostamaan Suomesta käytettyä autoa, Kortelainen sanoo.
Keskustan gallupsyöksyn aiheuttamaa kohellusta ja kansanedustajien paniikinomaisia ulostuloja katsoessani, mieleeni on tullu yhä useammin sana ekosysteemi.
Kun kansanedustaja jää yhden miehen lakkoon siksi, ettei vieraille tarjota tilaisuudessa lihaa tai kun jättäytyy linnan juhlista pois siksi, ettei kutsujan vaimon eläinsuojelumielipide miellyttänyt, tunnen surua ja myötähäpeää. Eikö siellä pitänyt juhlia itsenäisyyttä eikä tapella elukoista?
Jos todella on niin, että puolueen jäärät suhmuroivat pääministerin nurin muun muassa kostoksi Anneli Jäätteenmäen kohtalosta, minua ahdistaa. On kulunut vasta puoli vuotta vaaleista ja vaalikamppailua vaan käydään, vaikka piti maailma pelastaa.
Eikö kukaan kepussa osaa laskea, että alkutuottajia on aivan liian vähän nostamaan keskustaa turpeesta identiteettipolitiikan halpamaisin keinoin? Siksi kannattaisi kokeilla asialinjaa.
Wikipedian määritelmän mukaan ekosysteemi tarkoittaa ”luonnoltaan verraten yhtenäisen alueen eliöiden ja elottomien ympäristötekijöiden muodostamaa toiminnallista kokonaisuutta.” Kotikonnuillani Lapissa, jossa vallitsee keskustalainen yksipuoluejärjestelmä sivistyslautakunnista maakuntahallintoon ja kansanedustajiin, tuo sana on ollut koko lailla vieras. Ekosysteemi on ollut viholliskieltä, jolla on vastustettu hakkuita, kaivoksia, vesivoimaa ja muita keskustan lempilapsia.
Keskustalla ekosysteemiä rakkaampia sanoja ovat olleet esimerkiksi säätövoima, suurinvestointi, sellutehdas, satatonnari, kirjolohi ja työllistäminen.
Torniolaisen Katri Kulmunin keskusta ei poikkea linjasta, päinvastoin.
Kulmunin uran alussa haastattelin häntä Pohjolan Sanomiin. Reilu parikymppinen nouseva paikallispoliitikko oli ensi kertaa ehdolla isommissa vaaleissa ja hän lateli koko haastattelun poliittisia korulauseita ilman konkretiaa. Lopulta tuskastuin vastauksiin ja kysyin eikö noin nuorella poliitikolla ole oikeasti mitään uutta sanottavaa.
Olisihan siinä ollut paikka paaluttaa vähän, pöyhäistä pohjasedimenttejä, iskeä luutuneisiin asenteisiin kuin naarashauki laitostuneeseen siianpoikaseen.
Ei ollut sanottavaa, ei ole tullut sanottavaa. Se johtuu siitä, että Kulmuni on raikkaasta ja kansainvälisestä olemuksestaan huolimatta alkiolais-kekkoslainen konservatiivi, jonka ihanteet nojaavat menneisyyteen.
Kuvaavaa on, että kun Metsä Group ilmoitti Kemin sellutehtaan hankesuunnittelun aloittamisesta, Kulmuni vaati oitis valtiolta satojen miljoonien investointia infraan – satamaan, teihin ja raiteisiin.
”Kyllä puuta riittää”, vastasi Kulmuni hallituskaverilleen Krista Mikkoselle (vihr.), kun tämä lausui ääneen tutkijoiden ja teollisuuden itsensäkin toteaman asian, että kaikki sellutehdashankkeet eivät voi toteutua, koska puu ei riitä.
Suomalainen metsäala on ylpeillyt kestävyydellään, mutta on tärkeää huomata, että kyse on ollut puuntuotannollisesti kestävästä toiminnasta. Luonnon kannalta tilanne on ollut koko ajan huono. Luonto köyhtyy.
Kun hakkuut kasvavat niin paljon, että joudutaan miettimään riittääkö puu vai ei, ollaan jo kaukana yli sen rajan, että ekosysteemit voisivat hyvin – saati pääsisivät elpymään.
Keskustan puheenjohtaja ei tunnu tätä näkevän. Kulmuni ei puhu ekosysteemeistä juuri muuta kuin bisnesympäristönä. Hän puhuu mieluummin toivon politiikasta, joka tarkoittaa työpaikkoja, jotka taas tarkoittavat yhä suurempia megainvestointeja maakuntiin. Jättihankkeet puolestaan tasoittavat hänelle tien eduskuntaan tulevissakin vaaleissa. Hänestä tulee Meän Katri, instituutio, jota paikallinen media kritisoi nykyistäkin vähemmän.
Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Keskusta ja ekosysteemi. Siinä on sanapari, jossa olisi takkuisasta historiasta huolimatta potentiaalia. Jos paha sana tuntuu keskustalaisista vaikealta sanoa metsän ja vesien yhteydessä, kannattaisi ajatella sanaa ihmisen kautta. Millainen on maakunnan ihmisen ihanteellinen ekosysteemi?
Onko se tämä nykyinen, josta kiihtyvällä vauhdilla raahataan luonnonvaroja jalostamatta ulos kuin siirtomaista ikään, vai niin kuin vaikkapa Inari, jossa metsät vielä laajalti huojuvat, järvet kimaltelevat kirkkaina ja vedet antavat jalokalaa? Eikö keskusta muka ole huomannut, että Inarissa on asuntopula? Eikö juolahda mieleen, ettei Inarin väkiluku lisäänny siksi, että motot laulavat metsissä vaan siksi, että ne ovat hiljaa.
1960-luvulla Suomi havahtui, että metsien puuvarat hupenevat. Koska teollisuuden puuntarvetta ei haluttu jarruttaa, aloitettiin massiiviset soiden ojitukset, joilla tuottavaa metsämaata saatiin lisää. Maa- ja metsätalouden päästöt pilasivat vesiä kiihtyvällä tahdilla. Riista väheni, arvokalat katosivat, marjamaat heikkenivät. Vaelluskalat yrittivät turhaan padottuihin kutujokiinsa. Samoihin aikoihin alkoi ennennäkemätön maastapako Ruotsiin.
Olen näkevinäni tässä vähintäänkin ohuen yhteyden. Kasvavat ihmisjoukot ikuisen kasvun ihanteineen olivat kalunneet ekosysteemit rikki. Sittemmin niitä on rikottu vain lisää. On vaikea uskoa, että megalomaanisinkaan sellutehdas voisi niitä korjata.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva, Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja ja tietokirjailija.
Poliisi tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia.
Laulaja Juha Tapiosta ja Kaija Koosta on tehty sosiaaliseen mediaan valeprofiilit, joiden kautta on lähestytty artistien ihailijoita.
Ihailijoilta on pyydetty rahaa, ja he ovat olleet valmiita antamaan sitä.
Juha Tapiota ja Kaija Koota ei epäillä rikoksista. He eivät edes ole tienneet, että heidän nimiään on käytetty huijauksissa.
Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto. Hannu Kortelainen
"Artisti on eroamassa ja eroprosessiin tarvitaan rahaa"
Etelä-Suomessa asuva nainen sai Facebookissa viestin "Juha Tapiolta".
Kyseessä oli Juha Tapion nimissä tehty valeprofiili. Viestissä fanille kerrottiin uutinen, jota ei saisi kertoa muille.
– Kerrottiin, että artisti on eroamassa, ja hän tarvitsee eroprosessiin rahaa, kertoo tutkinnanjohtaja Hannu Kortelainen Ylelle.
– Mainittiin myös, ettei asiasta saisi muille huudella. Uhrilta pyydettiin 10 000 euroa.
Tämä valeviesti sulatti fanin sydämen. Nainen käveli pankkiin ja siirsi pankkitililtään 10 000 euroa viestissä mainitulle tilille.
Samalla uhri alkoi kertoa pankkivirkailijalle, kenelle raha oli menossa. Pankkivirkaililija huomasi, että raha oli päätymässä aivan muualle kuin laulaja Juha Tapion tilille.
– Pankki oli onneksi hereillä. Siellä saatiin peruttua rahasiirto, Kortelainen sanoo.
Tämän jälkeen Juha Tapion ihailija teki rikosilmoituksen poliisille.
Poliisin mukaan oikean artistin nettisivuilta oli löytynyt fanin kommentteja. Niiden perusteella huijauksen tekijä oli lähettänyt viestin juuri kyseiselle naiselle.
Poliisi tutkii myös laulaja Kaija Koon nimissä luodun valeprofiilin avulla tehtyä, vastaavanlaista tapausta.
– Siinäkin uhri oli lähettämässä rahaa, mutta pankki sai sen estettyä, sanoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.
Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista.
Rakkaushuijausten uhreista 90 prosenttia on naisia
Artistipetokset ovat uusi ilmiö, mutta rakkaushuijaukset ovat poliisille tuttuja. Niistä tehdään yhä enemmän rikosilmoituksia.
Rakkaushuijauksissa uhria – lähes aina naista – lähestytään sosiaalisessa mediassa valeprofiililla.
Tyypillisesti rakkaushuijaus etenee niin, että ensin luodaan luottamuksellinen suhde. Usein suunnitellaan yhteistä tulevaisuutta ja jopa avioliittoa.
Mies kertoo viesteissä olevansa hyvin varakas. Hän kehuu naista ja lähettelee kuvia timanteista, kartanoista ja tiliotteista. Niissä näkyy usein useita miljoonia.
Tällaisia viestejä on lähetelty naisille, joita on huijattu. Viestit ovat poliisin esitutkinta-aineistoa, mutta kuva on kuvituskuva.Henrietta Hassinen / Yle
Kun viestittely on kestänyt jonkin aikaa, aletaan suunitella ensitapaamista. Mies on tulossa käymään Suomessa.
Juuri sitä ennen tapahtuu jotain yllättävää.
– Tulee äkillinen traaginen tapahtuma. Mies itse tai joku hänen lähipiiristään sairastuu tai tapahtuu esimerkiksi onnettomuus, kertoo tutkinnanjohtaja Kortelainen.
Tässä vaiheessa uhrilta pyydetään rahaa. Moni nainen lähettää.
– Huijatut summat ovat olleet keskimäärin joitakin kymmeniä tuhansia euroja. Suurin tutkintaan päätynyt summa on noin 300 000 euroa.
Kuvituskuva. Tällaisia viestejä on lähetelty naisille, joita on huijattu. Viestit ovat poliisin esitutkinta-aineistoa.Henrietta Hassinen / Yle
"Uhreilla on ollut itsetuhoisia ajatuksia"
Poliisin arvion mukaan suurin osa rakkaushuijauksista tehdään ulkomailta. Uutta on se, että viime aikoina huijauksissa on alettu käyttää Suomessa asuvia henkilöitä.
– Heitä käytetään rahanpesijöinä. Lopulta rahat päätyvät Nigerian suuntaan, Kortelainen kertoo.
Rahoja kierrätetään usean tilin ja maan kautta, mistä syystä tekijöitä ei saada käytännössä koskaan kiinni.
Tutkintaan päätyy vuosittain muutamia kymmeniä rakkaushuijauksia. Määrä ei ole suuri, mutta uhrin kärsimys on.
– Se on tuplakärsimys, menee rahat ja luotto ihmiseen. Uhri on ollut rakentamassa parisuhdetta ja suunnitellut yhteistä elämää. Hyvin syvissä vesissä käydään, kun huijaukset paljastuvat. Uhreilla on ollut itsetuohoisia ajatuksia, sanoo Hannu Kortelainen.
Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä. Hannu Kortelainen
Mistä erottaa rakkauden ja huijauksen?
Huijareista huolimatta moni on löytänyt onnen esimerkiksi erilaisilta netin treffipalstoilta.
Mistä voi sitten tietää, onko kyseessä aito rakkaus vai härksi huijaus?
– Rahaa ja rakkautta ei pitäisi sekoittaa keskenään. Jos suhteen alkumetreillä kysytään, onko talous kunnossa, se on merkki siitä, ettei olla liikkeellä aidoilla tunteilla, poliisi neuvoo.
Petosjuttuja tutkiva Hannu Kortelainen on ohjannut monta rakkaushuijauksen uhria rikosuhripäivystykseen.
Kortelainen on pohtinut usein rakastumista.
– Kun hormonit ja aivojen välittäjäaineet myllertävät, ihminen on aika herkillä. Rakastuneena ihminen ei ole syyntakeinen tekemään rationaalisia päätöksiä.
Juha Tapio ei halua kommentoida poliisitutkinnassa olevaa tapausta, kerrotaan artistin levy-yhtiöstä.
WASHINGTON Tieto Bagdadin lentokentän alueelle ammutuista ohjuksista saavutti Yhdysvaltain itärannikon paikallista aikaa myöhään torstaina. Ensiarviot iskusta olivat yllättyneitä ja jopa pelästyneitä. Kysymys kaikkien huulilla oli, mitä Iran tekee tai ainakin yrittää tehdä nyt.
Kenraali Qassem Suleimania pidettiin mahdollisena Iranin tulevana johtajana. Hänen surmaamisensa oli rohkea sotilaallisstrateginen siirto Yhdysvaltain johdolta, johon sisältyy riskejä.
– Suleimani oli epäilemättä Yhdysvaltain vihollinen. Kysymys kuuluu, teloittivatko amerikkalaiset Iranin toiseksi mahtavimman miehen ilman kongressin suostumusta ja lisäsivät suuren alueellisen sodan vaaraa, demokraattisenaattori Chris Murphy kysyi Twitterissä.
Kongressin edustajainhuoneen puheenjohtaja, demokraattien Nancy Pelosi piti presidentti Donald Trumpin tapaa toimia vääränä. Trumpin olisi Pelosin mielestä ehdottomasti pitänyt pyytää kongressilta lupa iskuihin.
– Iskut saattavat johtaa väkivallan lisääntymiseen vaarallisella tavalla, Pelosi sanoi.
Demokraattien presidenttiehdokkuutta tavoitteleva Elizabeth Warren kommentoi iskua Twitterissä. Warrenin mukaan Suleimani oli murhaaja, joka oli vastuussa tuhansian ihmisten kuolemasta. Hänen surmaamisensa oli kuitenkin Warrenin mukaan holtiton teko, joka lisää uusien kuolemantapausten todennäköisyyttä.
Republikanisenaattori Jim Risch sanoi uskovansa, että Suleimanin kuolema oli oikea viesti Iranin johdolle Yhdysvaltain kyvystä iskeä ja Irakille siitä, että tulevaisuus on irakilaisten omissa käsissä. Myös republikaanisenaattori Marco Rubio piti Trumpin määräämiä iskuja oikeana tapana rangaista Irania.
”Joukkomme ovat nyt vaarassa”
Demokraattisenaattori Richard Blumenthal, joka istuu senaatin puolustusvaliokunnassa, sanoi pelkäävänsä nyt Iranin vastausta ja aseellista konfliktia alueella.
– Suleimani oli vihollisemme. Mutta tämä siirto saattaa johtaa vakavimpaan sotilaalliseen yhteenottoon vuosikymmeniin, Blumenthal varoitti.
Republikaanisenaattori Cory Gardner, joka on senaatin ulkoasiainvaliokunnan jäsen, piti Trumpin päätöstä iskeä oikeana. Hän kuitenkin toivoi presidentin päättävän jatkosta kongressin kanssa ja kehotti hallintoa valmistautumaan Iranin mahdollisiin vastatoimiin. Gardner arveli Lähi-idässä olevien yhdysvaltalaisjoukkojen tarvitsevan nyt erityistä suojelua.
Ennaltaehkäisevät iskut uusi strategia
Puolustusministeri Mark Esper sanoi Yhdysvaltain olevan valmis estämään ennalta Iranin mahdolliset iskut.
– Pelisäännöt ovat muuttuneet. Olemme valmiita tekemään sen mikä on välttämätöntä joukkojemme, intressiemme ja liittolaistemme suojelemiseksi alueella, Esper sanoi Pentagonissa.
Laajempaa kommenttiaaltoa iskuun on odotettavissa vasta perjantaiaamuna, sillä kongressi on lomalla. Esimerkiksi demokraattien presidentiksi pyrkivä Bernie Sanders päätti nukkua yön yli ennen kuin lähti sanailemaan julkisesti presidentti Donald Trumpin määräämästä iskusta.
Trump ei kommentoinut verekseltään määräämäänsä iskua.
Yhdysvallat surmasi perjantaiyönä Bagdadissa vaikutusvaltaisen iranilaiskomentajan Qassem Suleimanin
Iran on vannonut kostavansa iskun
Useiden tutkijoiden mielestä kyseessä on merkittävä käänne Lähi-idän tilanteessa
Yhdysvallat on kehottanut Irakissa olevia kansalaisiaan lähtemään maasta
12:21: Millainen mies oli Yhdysvaltain surmaama Qassem Suleimani? Lue tästä Ylen hänestä kirjoittama henkilökuva.
12:15: Reuters-uutistoimiston mukaan kaikki Irakissa öljy-yhtiöissä työskentelevät amerikkalaiset evakuoidaan maasta.
11:55: Professori Hannu Juusola sanoi Ylen haastattelussa pitävänsä kriisin kiristymistä todennäköisenä. Juusolan mukaan Yhdysvalloilla on aikaisemminkin ollut mahdollisuus iskeä Suleimania vastaan, mutta tähän asti se on pidättäytynyt toimimasta niin. Iskua on pidetty liian suurena riskinä, Juusola sanoo.
10:50: Iranilaisen Iran Front Page -lehden toimittaja kertoo Twitterissä, että Suleimanin ruumista oltaisiin palauttamassa Bagdadin lentokentän kautta takaisin Iraniin.
10.50: Israelin pääministeri Benjamin Netanyahu keskeyttää matkansa Kreikkaan Suleimanin tilanteen vuoksi.
10:20: Irakin virkaatekevä pääministeri Adel Abdel Mahdi arvosteli kovasanaisesti Yhdysvaltain iskua Irakiin. Hänen mukaansa isku tulee "laukaisemaan hirvittävän sodan". Mahdin mukaan isku suvereenin valtion alueella tämän valtion sotilasvirkamiestä kohtaan rikkoo Yhdysvaltain ja Irakin välistä sopimusta.
Yhdysvallat iski Irakiin
Yhdysvallat on tehnyt ohjusiskun Irakissa Bagdadin kansainväliselle lentoasemalle.
Iskussa on kuollut ainakin kahdeksan ihmistä ja loukkaantunut useita.
Yhdysvallat kertoo, että iskun kohteena oli Iranin vallankumouskaartin Quds-erikoisjoukkojen komentaja, kenraali Qassem Suleimani. Hän sai iskussa surmansa.
Irakin mukaan iskussa kuoli lisäksi maassa toimivan ja Iranin tukeman Hashed al-Shaabin varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.
Yhdysvaltain puolustusministeriö kertoi presidentti Donald Trumpin määränneen iskun.
Miten merkittävistä kohteista oli kyse?
Suleimani oli yksi vaikutusvaltaisimmista henkilöistä Iranissa. Hän johti Iranin ulkopuolella toimivia Quds-erikoisjoukkoja yli 20 vuotta.
Quds-joukoilla on ollut merkittävä rooli monissa konflikteissa, joihin Iran on osallistunut. CNN:n haastatteleman turvallisuuspolitiikan asiantuntijanPeter Bergenin mukaan Suleimani on johtanut Iranin sotilasoperaatioita Libanonissa, Syyriassa, Irakissa ja Jemenissä.
Suleimani raportoi suoraan Iranin hengelliselle johtajalla ajatollah Ali Khameneille.
Myös al-Muhandis oli merkittävä vallankäyttäjä Irakissa. Hän toimi Isis-järjestön vastaisessa taistelussa merkittävässä roolissa olleiden Popular Mobilization Forces -joukkojen (tunnetaan myös nimellä Hashed al-Shaab) varajohtajana.
Qassem Suleimani ja Abu Mahdi al-Muhandis.Khamenei.ir / AFP
Joukot toimivat usein yhteistyössä Quds-joukkojen kanssa, ja niillä oli läheiset suhteet Iraniin. Hashed al-Shaab on Iranin kanssa läheisissä väleissä oleva shiiaenemmistöinen järjestö, joka on otettu osaksi Irakin valtion turvallisuuskoneistoa.
Hashed al-Shaabin mukaan iskussa kuoli viisi ryhmän jäsentä sekä kaksi ryhmän vieraana ollutta “tärkeää henkilöä”. Ryhmän tiedottajan mukaan iskun takana olivat “yhdysvaltalaiset ja israelilaiset”.
Miksi isku tehtiin, ja mitä siitä seuraa?
Yhdysvallat kertoi tehneensä iskun "suojellakseen amerikkalaisia työntekijöitä ulkomailla". Maan puolustusministeriön Pentagonin mukaan ohjusiskun tarkoituksena on toimia pelotteena, ettei Iran vastaisuudessa iskisi Yhdysvaltoja vastaan.
Pian iskun jälkeen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump twiittasi kuvan Yhdysvaltain lipusta.
Isku oli mahdollisesti myös kosto Iranin tukemien mielenosoittajien hyökkäyksestä Yhdysvaltain Bagdadin suurlähetystöön aiemmin tällä viikolla. Tuhannet Iran-mieliset prostestoijat yrittivät tunkeutua lähetystöön.
Tapahtumien taustalla ovat amerikkalaisjoukkojen viime sunnuntaina tekemät ilmaiskut. Niiden kohteina olivat Iranin tukemien šiiamuslimien puolisotilaallisten joukkojen taistelijat.
Yhdysvaltain tämänpäiväisellä ohjusiskulla arvioidaan olevan kauaskantoiset seuraukset. Lähi-itään erikoistuneen Al-Jazeera-uutiskanavan mukaan iskut ovat käänteentekevä tapahtuma Irakille ja Lähi-idälle.
Myös Lähi-itään erikoistuneen Brookings-instituutin tutkijan Dan Bymanin mielestä isku muuttaa koko alueen tilanteen.
Yhdysvaltain senaatin ulkoasianvaliokunnan jäsen, demokraattisenaattori Chris Murphy arvostelee ilman kongressin hyväksyntää tehtyä iskua. Hänen mukaansa se saattaa olla lähtölaukaus laajempaan alueelliseen konfliktiin.
Trumpin hallinto ei ilmoittanut Bagdadin kansainvälisellä lentokentällä toteutetusta iskusta etukäteen kongressille.
Yhdysvaltain ja Iranin välit kiristyvät
BBC:n haastattelemien tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että Iran tulee vastaamaan iskuihin. Iranin johtavat poliitikot, muun muassa maan presidentti Hassan Rouhani sekä hengellinen johtaja ajatollah Ali Khamenei ovat uhanneet Iranin kostavan Yhdysvalloille.
– Suleimanin epäreilu murhaaminen tulee johtamaan murskaavaan kostoon, Iranin puolustusministeri Amir Hatami sanoi.
Iran ilmoitti pian iskun jälkeen, että sen ylin turvallisuuspoliittinen elin kokoontuu käsittelemään iskua.
Iranin vallankumouskaarti ilmoitti kostavansa Suleimanin murhan kaikkialla muslimimaailmassa. Yhdysvallat on kehottanut kaikkia kansalaisiaan lähtemään Irakista välittömästi.
Perjantain iskun pelätään kiristävän entisestään jännitteitä Yhdysvaltain ja Iranin välillä ja johtavan uusiin konflikteihin Lähi-idässä. Tieto Suleimanin kuolemasta saikin heti raakaöljyn hinnan nousemaan yli neljällä prosentilla.
Yhdysvaltain ja Iranin valmiiksi jännitteiset välit ovat olleet syöksykierteessä sen jälkeen, kun Trump veti Yhdysvallat pois Iranin ydinsopimuksesta vuonna 2018.
Suuri osa suomalaisista uskoo niin maailman, Euroopan kuin Suomenkin kehittyvän 20–30 vuoden kuluessa nykyistä huonompaan suuntaan, selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Maailman kehityssuuntaa huonona pitää 63 prosenttia, Euroopan 59 prosenttia ja Suomen 51 prosenttia kansalaisista.
Hieman alle puolet ennakoi kotimaakuntansa ja kotikuntansa muuttuvan entistä huonommiksi. Neljännes suomalaisista suhtautuu luottavaisesti Suomen sekä oman maakuntansa ja asuinkuntansa kehitykseen ja arvioi suunnan olevan nykyistä parempi.
Vastaajilta kysyttiin näkemyksiä viiden alueen kehityksestä tulevien 20–30 vuoden ajalle. Enemmistö suomalaisista ei usko yhdenkään kysytyn alueen kehittyvän kohti parempaa.
Kokoomuksen ja vihreiden kannattajat vähiten lohduttomia
Miesten käsitys kaikkien alueiden kehityksestä on optimistisempi kuin naisilla. Eniten en osaa sanoa -vastauksia tuli nuorimpien eli 18–30-vuotiaiden vastaajien joukosta, mutta heidän keskuudessaan oman kotikunnan kehitykseen suhtaudutaan hieman keskiarvoa useammin myönteisesti.
Oppositiopuolueiden kannattajien näkemykset olivat synkempiä kuin hallituspuolueiden kannattajilla. Puoluekantaa tarkastellessa toiseen ääripäähän asettuvat kokoomus ja vihreät, toiseen perussuomalaiset.
Kokoomuksen ja vihreiden kannattajilla on keskimäärää enemmän uskoa tulevaisuuteen. Osin tämä selittyy sillä, että vihreiden ja kokoomuksen tukijat asuvat keskimäärää useammin kaupungeissa, joiden kehitys nähdään muita alueita myönteisempänä.
Perussuomalaisten kannattajat uskovat vankimmin, että kehitys kulkee niin kotona kuin kauempanakin kohti ikäviä aikoja.
Kyselytutkimuksen toteutti Kantar TNS joulukuun alussa. Vastaajia oli yli tuhat, ja tulosten virhemarginaali on alle kolme prosenttiyksikköä suuntaansa.
