Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä on nostanut työntekijöiden palkkoja, jotta saisi lastensuojeluun lisää työntekijöitä.

Lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkkoja nostettiin Kymenlaaksossa 500 eurolla viime keväänä. Aikaisemmin työntekijöiden palkat olivat matalammat kuin lähimaakunnissa.

Työntekijöiden puute näkyi esimerkiksi siinä, että lastensuojelun palvelutarpeen määräajat eivät pitäneet. Aluehallintovirasto puuttui joulukuussa Kymsoten toimintaan lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnissa, koska määräajat olivat THL:n tekemän kyselyn perusteella ylittyneet.

Määräaikaylitykset tapahtuivat osittain jo ennen vuosi sitten aloittaneen Kymsoten perustamista. Ennen Kymsotea kunnat hoitivat lastensuojelun palvelutarpeen arvioinnin itsenäisesti.

Avi puuttui useiden muidenkin kuntien ja sote-kuntayhtymien toimintaan Etelä-Suomessa. Asiasta huomautuksen saivat Hämeenlinna, Sipoo ja Lohja. Muiden kuntien toimiin puututtiin lievemmin keinoin.

Kymenlaaksossa määräaikaylityksiä oli THL:n tarkastelemalla ajanjaksolla Haminassa, Pyhtäällä ja Kotkassa.

Palkankorotus ei ole ollut merkittävä houkutin

Kymenlaaksossa havaitut ongelmat johtuivat Kymsoten mukaan henkilöstöpulan lisäksi käyttöjärjestelmien heikosta osaamisesta.

Nyt henkilöstöä on saatu lisää, ja vaje on Kymsoten mukaan saatu korjattua. Pelkän palkankorotuksen ansiosta uusia työntekijöitä ei kuitenkaan ole Kymsoten lastensuojelun palvelualuepäällikkö Päivi Äärysen mukaan juurikaan saatu.

– Joidenkin kohdalla se on toiminut houkuttimena. Palkka on osoitus siitä, että sosiaalityötä arvostetaan ja että se on vaativaa työtä. Se ei kuitenkaan ole kokonaisuus. Lastensuojelussa on paljon asiakkaita, ja asiakkuuksien määrä kuormittaa työntekijöitä, Äärynen sanoo.

Merkittävimpänä syynä työntekijävajeen korjaantumiseen Äärynen pitää sitä, että sote-kuntayhtymä tukee työntekijöidensä kouluttautumista sosiaalityöhön.

– Toivotaan, että näillä toimenpiteillä rekrytointia saadaan jatkossa helpotettua, Äärynen sanoo.

Äärysen mukaan henkilöstövajausta on saatu korjattua myös isompien tiimien ansiosta.

– Esimerkiksi Pyhtään asiakkaat hoidetaan nyt isommassa tiimissä kuin aikaisemmin. Enää ei näy samalla tavalla, jos pienessä kunnassa puuttuu sosiaalityöntekijä eikä häntä paikkaamassa ole ketään. Rakenteilla on leveämmät hartiat.

Osa määräaikaylityksistä ei Kymsoten mukaan ole ollut todellisia, vaan ne ovat johtuneet tilastointivirheestä. Virheen vuoksi palvelutarpeen arviointi on jäänyt järjestelmässä auki, vaikka arviointi on jo tehty. Kymsote on kouluttanut henkilökuntaansa järjestelmien käytössä, jotta tilastointivirheiltä vältyttäisiin.

Palkkoja nostettu muuallakin

THL:n kehittämispäällikkö Päivi Petrelius arvioi, että lastensuojelun sekä päivystyksen ja arvioinnin sosiaalityöntekijöiden palkat ovat parin viime vuoden aikana lähteneet yleisesti nousuun.

– Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla palkat ovat nousseet useilla satasilla. Esimerkiksi Kerava haki juuri lastensuojelun sosiaalityöntekijää. Palkka oli 4 000 euroa, kun se on joitakin vuosia sitten ollut lähempänä 3 000 euroa. Kyllä tässä ihan selkeästi on mielestäni herätty siihen, että työn vaativuuteen nähden vain jonkin verran päälle 3 000 euron palkka on liian pieni.

Petrelius on seurannut valtakunnallista sosiaalityön uraverkostoa, jossa kerrotaan rekryilmoituksista ja sosiaalityöntekijät keskustelevat palkoista.

– Siellä on aika yleinen mielipide, että noin 3 600 euroa ja siitä ylöspäin on sopiva palkka vastaamaan jotenkin työn vaativuutta. Siinä ollaan kuitenkin niin isossa juridisessa vastuussa lapsista.

Petreliuksen mukaan palkka on tärkeä tekijä työntekijöiden saatavuudessa.

– Pääkaupunkiseudulla elinkustannukset ovat muuhun maahan verrattuna korkeammat. Tiedän sosiaalityöntekijöitä, jotka tekevät toista työtä päivätyönsä rinnalla. Siinä ehkä ollaan jo vähän kipurajoilla toimeentulon kanssa, jos palkka jää sinne noin 3 000 euroon.

Petreliuksen mukaan työntekijöiden pysyvyyden varmistaminen kuitenkin vaatii organisaatioilta palkan lisäksi muitakin tapoja osoittaa sosiaalityöntekijöille, että heitä arvostetaan.

– Keskeistä on, että työntekijöitä kuunnellaan, kun organisaatiot tekevät kehittämissuunnitelmia tai miettivät työn organisointia uudella tavalla. Jos päätöksiä tehdään johtovetoisesti työntekijöitä kuulematta, työntekijän on ehkä helppo äänestää jaloillaan.

Talousongelmat eivät estä rekrytoimasta

Vuosi sitten toimintansa aloittanut Kymsote on potenut käynnistysvaikeuksia. Sote-kuntayhtymän menot ovat kasvaneet odotettua suuremmiksi, ja omistajakunnat ovat joutuneet kiristämään omaa talouttaan Kymsoten talousongelmien vuoksi.

Viime kesänä sote-kuntayhtymä käynnisti yt-neuvottelut, joiden tuloksena se vähentää yli 400 työntekijää vuoden 2020 loppuun mennessä. Kymsote tavoitteli yt-neuvotteluilla 25 miljoonan euron säästöjä viime ja tälle vuodelle.

Kymsoten sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan sote-kuntayhtymän säästöpaineet kohdistuvat enimmäkseen ylempään johtoportaaseen.

– Meillä on se lähtökohta, että säästöpaineet eivät saa vaikuttaa perusasiakastyöhön. Sen sijaan meillä on hyvin paljon kevennetty korkeampaa johtamisrakennetta. Vuoden alusta meiltä poistuvat esimerkiksi kaikki palvelujohtajat, kun uusi organisaatio käynnistyy yt-neuvottelujen pohjalta päivitettynä. Olemme panostaneet lähiesimiestyöhön, käytännön työn tukemiseen ja itse asiakkaaseen, Salonen sanoo.

''Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta''

THL:n kehittämispäällikön Päivi Petreliuksen mukaan sosiaalialalla on ongelmia sekä työntekijöiden saatavuudessa että vaihtuvuudessa. Ongelma ei Petreliuksen mukaan kuitenkaan johdu niinkään liian pienistä koulutusmääristä, vaan kuntatyön vaativuudesta.

– Sosiaalityöntekijöitä kyllä koulutetaan aika paljon, mutta kuntatyö sosiaalityöntekijänä perusasiakastyössä ei ehkä houkuttele tarpeeksi. Yleinen tulkinta on, asiaan vaikuttavat kuntien työolot lastensuojelussa, eli asiakasmäärät, työn organisointi ja sosiaalityötä kohtaan koettu arvostus. Ne yhteiskuntatieteiden maisterit, joilla on sosiaalityön pätevyys, työllistyvät kohtalaisen helposti muihinkin tehtäviin, kuten järjestöihin.

Myös sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus juontaa Petreliuksen mukaan juurensa liian kuormittaviksi koettuihin työoloihin.

– Sitten jos palkka on vielä aika matala, ihmiset etsivät helposti toista työpaikkaa, jossa palkka on vähän parempi tai työolot paremmin organisoituja. Inhimillisempiä työoloja haetaan muualta.

Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen

Sosiaalityön palvelupäällikön Anu Salosen mukaan lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vähäinen määrä on maanlaajuinen haaste. Myös Kymenlaaksoon on Salosen mukaan todella haasteellista saada sosiaali- ja terveysalan eri asiantuntijoita, kuten lääkäreitä, terapeutteja, psykologeja ja sosiaalityöntekijöitä.

Kymsote on syksystä lähtien pyrkinyt korjaamaan sosiaalityöntekijöiden puutetta tukemalla työntekijöidensä kouluttautumista.

– Meillä on töissä tosi paljon sosionomeja ja osaavia sosiaaliohjaajia, jotka haluaisivat kehittyä ja kouluttautua ja opiskella sosiaalityöntekijöiksi. Tällä hetkellä melkein 150 työntekijää suorittaa sosiaalityön perus- ja aineopintoja, Anu Salonen sanoo.

Kymsote maksaa työntekijöidensä koulutuksen. Kymenlaaksossa on myös sosiaalityön maisterikoulutusohjelma, jolle neuvotellaan parhaillaan jatkoa Kuopion yliopiston kanssa.

– Tavoitteena on, että saisimme koulutettua osaavaa työvoimaa Kymenlaaksoon itse. Panostamme tosi paljon siihen, että meillä on entistä enemmän osaavaa työvoimaa jatkossa. Se on uutta koko Suomessa.

Irakin pääkaupungissa Bagdadissa tuhannet ihmiset ovat kokoontuneet Yhdysvaltain ilmaiskussa kuolleen iranilaiskenraalin ja irakilaisten puolisotilaallisten joukkojen komentajan surusaattueeseen.

Yhdysvallat surmasi eilen Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, heidän joukossaan irakilaisen Hashed -järjestön varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Surumarssiin osallistuneet kantoivat Irakin lippuja ja Iranin tukemien puolisotilaallisten joukkojen lippuja. Osa osanottajista lauloi "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Kulkue lähti liikkeelle Bagdadissa shiiamuslimeille tärkeältä imaami Kadhimin pyhätöltä.

Irakin parlamentin on määrä kokoontua hätäistuntoon sunnuntaina. Irakissa on noussut esiin Irakissa olevien runsaan 5 000 yhdysvaltalaissotilaan mahdollisuudet jatkaa maassa.

Britannia varoitti lauantaina kansalaisiaan matkustamasta Irakiin ja harkitsemaan tarkoin myös Iraniin matkustamista.

Yhdysvallat on kehottanut yhdysvaltalaisia lähtemään Irakista ja se on sulkenut Bagdadin-suurlähetystönsä.

Iran on ilmoittanut vastaavansa iskuun.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on kertonut määränneensä ilmaiskun estääkseen Suleimanin suunnittelemat iskut. Trumpin hallinnon mukaan Suleimani suunnitteli iskujen sarjaa, jonka kohteena olisi ollut yhdysvaltalaisia joukkoja.

Lue myös:

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Yhdysvallat vastaan Iran: Nämä neljä karttaa kertovat, miksi maat ovat sodan partaalla

Iranin YK-lähettiläs kutsuu Yhdysvaltojen tekemää iskua sodanjulistukseksi

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Asiantuntijat pitävät kriisin kiristymistä todennäköisenä

Teknologiateollisuus ry:n ja palkansaajien Teollisuusliiton väliset työehtosopimusneuvottelut johtivat neuvottelutulokseen perjantaina. Osapuolet ovat neuvotelleet torstai-iltapäivästä lähtien ilman valtakunnansovittelijaa.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto twiittasivat asiasta yhden jälkeen iltapäivällä.

Neuvottelutulos menee osapuolten hallintojen hyväksyttäväksi ja sen sisällöstä kerrotaan huomenna iltapäivällä, jos sopimus saa molempien osapuolien siunauksen.

Kyseessä on palkkakierroksen merkittävimpänä pidetty, niin sanottu päänavaajasopimus, joka koskee lähes sataa tuhatta vientiteollisuuden palkansaajaa. Sen odotetaan osoittavan suuntaa myös muiden alojen työehtosopimuksille.

Teollisuusliiton hallitus kokoontuu ottamaan kantaa syntyneeseen neuvottelutulokseen huomenna klo 12.30. Kokous kestää kolmisen tuntia.

Työnantajan puolella neuvottelutuloksen käsittelee huomenna Teknologiateollisuus ry:n työvaliokunta.

Sopua etsittiin viisi kuukautta

Neuvotteluja on käyty viime elokuusta alkaen. Niiden aikana on nähty kaksi valtakunnansovittelijan sovintoesitystä, kolmipäiväinen lakko sekä ylityökielto.

Edellinen sopimus umpeutui jo lokakuun lopussa, joten sopimuksettomassa tilassa on oltu poikkeuksellisen pitkään. Kiistan ytimessä on ollut suuri erimielisyys palkankorotusten tasosta kaksivuotiselle sopimuskaudelle.

Ensimmäisessä sovintoesityksessä palkankorotus olisi ollut 1,6 prosenttia kahdessa vuodessa, toisessa sovintoesityksessä 2,4 prosenttia.

Palkkakiistan yksi keskeinen syy on ollut kiista niin kutsutuista kiky-tunneista, eli kilpailukykysopimuksessa mukana olleista 24:stä lisätyötunnista.

Työnantajan mukaan palkankorotus seuraavalla sopimuskaudella ei voi olla suuri, jos näistä lisätyötunneista luovutaan.

Palkansaajien näkemyksen mukaan kiky-tunnit olivat määräaikainen työaikajärjestely, eikä niiden loppuminen saa vaikuttaa seuraavan palkankorotuksen tasoon.

Teknologian palkankorotuksia seurataan silmä kovana

Teknologiateollisuuteen nyt syntyvä työehtosopimus kiinnostaa kaikkia muita sopimusaloja, koska etenkin työnantaja haluaa vientialojen korotuksista palkka-ankkurin, joka ohjaisi työmarkkinoiden kustannuskehitystä.

Sopimuksesta syntyy palkankorotusten niin sanottu yleinen linja.

Jo etukäteen kuitenkin tiedetään, että ainakin hoitajaliitot Tehy ja Super sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL tulevat vaatimaan kevään neuvotteluissa yleistä linjaa suurempia palkankorotuksia.

Epäselvää on myös, miten kiky-tunneille muissa sopimuspöydissä käy, jos ne teknologiateollisuuden sopimuksesta poistuvat.

Tehy ja Super ovat yhdessä ilmoittaneet tavoittelevansa 1,8 prosenttiyksikköä yleistä linjaa suurempaa palkankorotusta.

Kunta-alan ja muun julkisen sektorin palkkaneuvottelut käynnistyvät tammikuun puolivälissä.

Lue lisäksi:

Ylen kysely: Kansa soisi hoitajille vientialoja korkeammat palkankorotukset

Lahtelaiset nuoret ovat tyrmistyneitä. Pitkään näytti siltä, että Päijät-Hämekin tarjoaa alle 25-vuotiaille asukkailleen maksuttoman ehkäisyn. Joulun alla nuijittiin kuitenkin päätös, ettei sitä tule tänäkään vuonna.

– Tämä on tosi tärkeä juttu meille nuorille. Harmi, että se kaatui tällä tavalla. Monet nuoret ovat tosi pettyneitä, sanoo Lahden nuorisovaltuuston 2. varapuheenjohtaja Siiri Kankainen.

Monivaiheisen pallottelun jälkeen selvisi, että alle 25-vuotiaiden ehkäisyvälineisiin ei löytynyt rahaa. Maksuttomasta ehkäisystä on tullut Päijät-Hämeessä esimerkki siitä, miten vaikeaa kuntien yhteinen päätöksenteko voi olla. Vaikka Lahti haluaisikin, muut Päijät-Hämeen kunnat haraavat vastaan.

Lahtelaista Lassi Svärdiä turhauttaa poukkoileva päätöksenteko.

– Tulee fiilis, että meitä nuoria ei kuunnella. Tämä nakertaa nuorten luottamusta päättäjiin.

Lahti – nuorten kaupunkiko?

Lahden nuorisovaltuusto on kannattanut kaupunginvaltuustossa tehtyä aloitetta nuorten maksuttomasta ehkäisystä. Nuorilla oli usko siihen, että aloite etenee toteutukseen asti, koska lahtelaiset valtuutetut kannattivat laajasti asiaa.

• Lue lisää: Nuorille päätettiin antaa maksuton ehkäisy Lahdessa, mutta lupaus katosi byrokratian syövereihin – Selvitimme, miksi päätöksenteko on niin kankeaa

– Alku oli jo lupaava. Olisi voinut kuvitella, että asia olisi päätetty maakunnassa yhdessä. Eihän tämä ole vain yhden kunnan asia. Sitten tuli pettymys, sanoo nuorisovaltuuston entinen puheenjohtaja Sini Bondarew.

Oikeastaan nuoret ihmettelevät, miksei maksuton ehkäisy ole jo käytössä Lahdessa. Lahtihan haluaa esiintyä nuorten kaupunkina.

– Olen kuullut muualta Suomesta, että nuorten maksuton ehkäisy on itsestäänselvyys. Aika pöyristyttävää, että täällä ei ole, sanoo Siiri Kankainen.

– Lahti on kuitenkin suuri kaupunki, sen pitäisi näyttää mallia pienemmille, sanoo Lassi Svärd.

Maksuton ehkäisy estää abortteja

Lahden kaupunki toi esityksen maksuttomasta ehkäisystä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän budjettikokoukseen joulukuussa – muiden kuntien mielestä yllättäen. Budjetissa ei ollut varattu asiaan yhtään rahaa.

Lahtelaisten mielestä asia olisi maksanut pian itsensä takaisin, kun raskauden keskeytyksiä olisi tehty vähemmän. Säästettävää summaa on kuitenkin etukäteen vaikea tietää. Siksi talousarviossa olisi pitänyt siihen varautua.

– Sinänsä 250 000 euroa on meidän budjetissamme pieni summa, mutta se tarkoittaisi viiden henkilötyövuoden vähentämistä. Meillä on juuri päättyneet yt-neuvottelut. Se olisi ollut ihan mahdoton tehtävä, sanoo toimialajohtaja Mika Forsberg Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymästä.

Hänen mukaansa maksuttoman ehkäisyn edut ovat kuitenkin kiistattomat.

Lahden ehkäisyneuvolan terveydenhoitaja Päivi Takala muistuttaa, että jo nyt ehkäisyn saaminen on Suomessa helppoa. Nuoret saavat ajan neuvolaan alle viikossa ja ensimmäisen kolmen kuukauden pillerit saa ilmaiseksi.

Hyvinvointiyhtymän laskelmissa ehkäisypillerit maksavat vuodessa 60 euroa. Vähävaraiset saavat ehkäisyn maksutta.

Nuoret ovat silti tyytymättömiä. Heidän mielestään kyse on tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Muuallakin nuorten ehkäisy maksetaan. Lisäksi he ovat pettyneitä päijäthämäläisiin päättäjiin, jotka näyttivät ensin vihreää valoa ja sitten kaatoivat esityksen omista syistään.

"Lapsi meni pesuveden mukana"

Asia päätettiin vuoden viimeisessä yhtymäkokouksessa, jossa käsiteltiin vuoden 2020 budjetista. Yleensä tässä vaiheessa budjettiin ei tuoda uusia esityksiä – ei ainakaan, jos siihen ei ole osoitettu rahaa. Lahti esitti maksutonta ehkäisyä kaikkiin hyvinvointiyhtymän kuntiin.

Esitys olisi tarvinnut taakseen kolmen muun kunnan tuen. Tukea ei tullut. Soittokierros yhtymäkokousedustajille paljastaa, että sinällään päättäjillä ei ollut mitään nuorten maksutonta ehkäisyä vastaan – kyse oli jostakin muusta.

Padasjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja, maakuntaneuvos Antti Räsäsen (kok.) mielestä kyseessä oli protesti lahtelaisia kohtaan.

– Lahti maksattaa huonoa talouttaan muilla kunnilla.

Orimattilan edustaja Pertti Laaksonen (kd.)on samoilla linjoilla.

– Protestihenkeä oli ilmassa. Yhtymässä on menty Lahden ehdoilla ja muilta kunnilta karsitaan.

Asikkalan Immo Virtasen (Kotikunta-ryhmä) mielestä esitys oli yksinkertaisesti huonosti valmisteltu.

– Jos kokoukseen tuodaan näin keskeneräinen asia, ei muilla ole mitään mahdollisuuksia perehtyä näin nopeasti asiaan.

Myös Iitin Terhi Kare (kok.) kertoo, että esitys tuli täysin puun takaa.

Sen sijaan toinen Iitin edustaja, Eemeli Lehtinen (sd.) äänesti esityksen puolesta. Hän olikin ainoa asian kannattaja lahtelaisten edustajien lisäksi. Lehtistä harmittaa, että nuorille tärkeä asia joutui sijaiskärsijäksi päätöksenteossa. Kokouksessa oli jopa farssimaisia piirteitä, kun muutkin lahtelaisten esitykset äänestettiin kumoon.

– Edes puheenjohtajaa ei saatu valittua. Tässä taisi mennä lapsi pesuveden mukana.

Juuri tällainen päätöksenteko sapettaa lahtelaisnuoria.

– Kun on kerran päätetty, että tällainen asia halutaan eteenpäin, pitäisi keskustella kuntien kanssa. Kuntalaisen ja nuoren pitäisi pystyä ymmärtämään, miten päätöksenteko toimii. Päättäjillä on valtaa ja vastuu myös hoitaa asioita eteenpäin ja olla yhteistyöhalukkaita, lataa Siiri Kankainen.

Nuorisovaltuusto ei jätä asiaa tähän

Kankainen, Bondarew ja Svärd uskovat, että rahaa olisi löytynyt, jos asiaan olisi paneuduttu kunnolla.

– Eihän päätöksenteko voi toimia niin, että puoliksi tehdään ja sitten kysytään, että missä raha, sanoo Sini Bondarew.

– Pohjatyö pitäisi tehdä paremmin, ettei tule tällaisia floppeja, että yhtäkkiä tajutaan, että ei ole rahaa, sanoo Lassi Svärd.

Nuorisovaltuusto aikoo olla muihin kuntiin yhteydessä ja viedä asiaa eteenpäin.

– Tässä on vaikuttamisen paikka ja nyt on oikea hetki vaikuttaa, sanoo Kankainen.

Poliisiksi tahtovan ei ole enää tammikuun lopulla alkavalla hakujaksolla pakko lukea lähes 400-sivuista valintakoekirjaa. Poliisiammattikorkeakoulussa päätettiin viime keväänä, että kirjan saa myös kuunnella.

Äänikirja on poliisilta ennakkoluuloton veto. Mallia ei ole otettu mistään, idea syntyi koulussa.

Valintakoekirjan toimittanut Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Marko Vesterbacka sanoo äänikirjan epäilijöille, että äänikirja ei ole kirjan kuolema. Se on tarkoitettu tekstin täydentäjäksi.

– Kirjallisuuden ydin ei ole painettu kirja, vaan kirja on jonkinlainen pitkä ajatus. Se ajatus voi toteutua tahroina paperilla, mutta se voi toteutua sähköisessä muodossa ja äänikirjanakin.

Kirjallisuuden ydin ei ole painettu kirja, vaan kirja on jonkinlainen pitkä ajatus. Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Marko Vesterbacka

Poliisiammattikorkeakoulussa osataan jo odottaa palautetta. Äänikirja poliisin valintakoekäytössä tuo varmasti vanhat klassikkovitsit ihmisten mieliin. Ne ovat iänikuisia vitsejä poliisipartiosta, jossa toinen osaa lukea ja toinen kirjoittaa.

Vitsit luku- ja kirjoitustaidottomista poliiseista eivät ole suomalaisten kansallista omaisuutta, sillä 1970-luvun vitsien kultakaudella poliisien kustannuksella naurettiin myös muilla kielillä.

Kiireessä kuunnellaan, ajan kanssa luetaan

10. tammikuuta julkaistava uusi valintakoekirja Kun isolla kengällä astuu, jää iso jälki on vuodesta 2014 käytössä olleen teoksen neljäs laitos. Tyyliltään kirja on tarinallista tietokirjallisuutta.

Poliisiksi hakevan kannalta kirja on olennainen, sillä sen 18 pitkää artikkelia kertovat poliisin työstä. Valintakokeessa hakijan on kirjoitettava kirjan pohjalta essee. Kirjallinen koe ei ainoastaan paljasta, onko hakija ymmärtänyt artikkelien sisältöjä, vaan myös sen, osaako hakija myös perustella omia johtopäätöksiään.

Äänikirjallaan poliisi toimii pioneerina, sillä ainakaan Suomen kustantamoissa ei tunneta vielä yhtään äänimuotoista valintakoekirjaa. Toistaiseksi äänenä on ollut saatavissa lähinnä vain lukion materiaalia.

Hakijoiden joukossa on paljon hyvinkin toiminnallisia ihmisiä. Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Marko Vesterbacka

Äidinkielenopettajataustainen Marko Vesterbacka uskoo, että jotkut voivat selvitä valintakokeesta pelkästään kirjaa kuuntelemalla, mutta todennäköisesti useimmat kuuntelijat myös lukevat kirjaa.

Valintakoekirja tai sen sähkökirjaversio ovat tuhtia luettavaa. Äänenä kirjan saa mukaansa myös lenkille tai autoon.

– Meidän hakijoiden joukossa on paljon hyvinkin toiminnallisia ihmisiä. He löytävät ehkä enemmän tilaa omasta arjestaan valintakokeeseen valmistautumiseen myös tätä kautta.

Varsinaiseen pänttäämiseen valintakokeen äänikirja soveltuu huonommin. Siksi painetussa kirjassa on muun muassa tilaa muistiinpanoille.

Poliisin pitää ahmia tietoa

Poliisiammattikorkeakoulu muutti joulukuussa kirjallisen kokeen valintakoevaatimuksia. Kirjallinen koe voi nyt karsia hakijan jo pelkkien kielivirheidenkin takia. Muutos tehtiin, koska osalla nykyopiskelijoista on vaikeuksia kirjoittaa riittävän hyvää tekstiä.

Monet tämänvuotisista hakijoista ovat syntyneet 2000-luvulla. Paksun opuksen ja pitkien tarinoiden lukeminen on joillekin poliisiksi haluaville täysin uusi kokemus. Se voi ottaa lujille.

Marko Vesterbacka on ollut Poliisiammattikorkeakoulussa 17 vuotta. Muutos on nähtävissä.

Poliisikoulutuksessa ymmärretään, että lukeminen on tärkeää eri tavalla kuin ennen. Poliisiammattikorkeakoulun lehtori Marko Vesterbacka

Koulussa pitää nykyään tietoisesti korostaa oppikirjojen merkitystä ja uusia oppikirjoja pyritään saamaan jatkuvasti lisää.

– Meidän opiskelijoiden täytyy olla valmiita lukemaan ja hankkimaan tietoa sitä kautta. Poliisikoulutuksessa ymmärretään, että lukeminen on tärkeää eri tavalla kuin ennen. Sitä pitää korostaa, ja jopa vaatiakin.

Poliisiammattikorkeakoulussa toivotaan, että valintakokeen äänikirja helpottaa liikkeelle lähtöä. Heillekin voi aueta portti poliisiksi, joille lukeminen on tähän saakka tuntunut liian raskaalta.

– Se saattaa vaivattomasti viedä mennessään ja sitten tarttuu kirjaan, Marko Vesterbacka sanoo.

Lue myös:

Huonoa suomea kirjoittava ei pääse enää poliisiksi – Valintakokeen kirjallisesta kokeesta tulee karsiva

Poliisikouluun haki ennätysmäärä opiskelijoita: Yhtä paikkaa tavoittelee lähes 13 hakijaa

”Annamme valmiudet, mutta ei täällä ihmisestä täydellistä tehdä” – Poliisien koulutuksessa opetetaan, miten erottaa oikea väärästä

Kaupungeissa kettu saa elää turvassa luontaisilta vihollisiltaan susilta ja ilveksiltä – eivätkä kettuja kaupungeissa ahdistele metsästäjätkään. Esimerkiksi Vaasassa on kuluneen syksyn aikana tehty runsaasti kettuhavaintoja.

Kun Yle Pohjanmaa jakoi Vaasan Vetokannaksen kaupunginosassa kuvatun kettuvideon sosiaalisessa mediassa, innosti se monet seuraajat kertomaan omista havainnoistaan. Kettuja on nähty eri puolilla kaupunkia ja rohkeimmat ketut vierailevat talojen pihoilla ja terasseilla.

– Kettu juoksi niin innoissaan minua vastaan, että luulin ensin, että jonkun koira on karannut! Ihmetys oli suuri kun tajusin, minkä otuksen kanssa olen tekemisissä, muistelee vaasalainen Minna Keski-Prosi kohtaamistaan ketun kanssa.

Keski-Prosi hämmästelee ketun rohkeutta ja uteliaisuutta. Se ei suinkaan lähtenyt karkuun, vaikka kohtasi lenkkeilijän vaan tuli lähelle useaan kertaan.

– Arvelen, että kyseessä oli nuori kettu. Pari iltaa myöhemmin menin katsomaan, josko sitä vielä näkyisi ja sillä kertaa näin kolme suunnilleen samankokoista kettua.

Juuso Luoma on tehnyt tuttavuutta Vaasan satamassa viihtyvän ketun kanssa. Kyseinen yksilö on kesyyntynyt jo niin paljon, että tulee haistelemaan ihmisten jalkoja.

– Ketusta on tullut kaupunkien ja kaupunkien reuna-alueiden eläin, toteaa Vaasan kaupungin ympäristöpäällikkö Christer Hangelin.

Hän vahvistaa, että kettu on runsastunut Vaasan kaupunkialueilla merkittävästi.

Myyräkannat vaikuttavat

Kaupunkeihin ketut tulevat ravinnon perässä. Tämän artikkelin yhteydessä julkaistussa videossa kettu retuuttaa rusakon raatoa, jonka se kiskoo esiin viemärinkolosta.

– Voi hyvinkin olla, että raato on ollut sillä siellä jemmassa, toteaa Ylen Luonto-Suomen nisäkäsasiantuntija Heidi Kinnunen.

Kinnusen mukaan ketut saalistavat rusakoita ja onnistuvat niitä joskus yllättämäänkin. Kettujen pääravintoa kaupungeissa ovat kuitenkin pienet jyrsijät myyrät ja hiiret. Myös rottia ketut saalistavat.

Kettujen tämänhetkiseen suureen määrään juuri Vaasassa löytyy selitys myyräkantojen vaihtelusta. Pohjanmaan alueella myyräkannat olivat huipussaan vuonna 2018 ja sen seurauksena kettukanta vahvistui. Nyt myyräkanta on romahtanut, ja ketut joutuvat etsimään ravintoa uusilta alueilta.

– Luulen, että se on tuonut uusia kettuja kaupunkiin, sanoo Kinnunen.

Periytyviä käyttäytymispiirteitä

Vaikka kettujen määriin kaupungeissa vaikuttavat myyrien kannanvaihtelut, Kinnunen arvioi, että ketut ovat asettuneet kaupunkeihin pysyvästi.

Kaupunkiketut ovat jo useiden sukupolvien ajan tottuneet elämään ihmisten lähellä ja niistä on tullut rohkeampia kuin harvaan asutuilla alueilla elävistä lajitovereistaan.

– Se on osin perimän ja osin oppimisen tulosta, täsmentää Kinnunen.

Aivan kuten lemmikkieläimissä, myös ketuissa on temperamentiltaan erilaisia yksilöitä. Toiset ovat luonnostaan rohkeampia ja "hyväpäisiä".

Näitä ihmisiä paremmin sietäviä yksilöitä on tullut kaupunkeihin, ja ne ovat voineet lisääntyä otollisissa olosuhteissa. Niillä on ollut ravintoa tarjolla eivätkä luontaiset viholliset ole olleet uhkana.

– Tätä kautta tietyt käyttäytymispiirteet ovat vähitellen yleistyneet populaatiossa.

Perimän lisäksi myös oppiminen selittää kaupunkikettujen rohkeutta. Kinnusen mukaan ketuille on tyypillistä, että varsinkin naaraspoikaset jäävät emonsa seuraan syntymän jälkeiseksi vuodeksi ja auttavat seuraavien poikasten hoitamisessa.

– Todennäköisesti ne ovat perineet äidiltään geenejä, jotka lisäävät ihmisten sietoa. Lisäksi ne samalla oppivat äidiltään, kuinka kaupungissa pärjätään: mihin ei kannata reagoida ja mistä ei tarvitse välittää.

Cityketut erityisesti rannikon ilmiö

Myös ilmastonmuutoksella voi olla vaikutusta kaupunkikettujen määrän kehittymiseen. Heidi Kinnusen mukaan etelärannikon kaupungeissa Helsingistä länteen päin kettuja on runsaasti ja samoin Turun seudulla.

Nyt näyttää siltä, että myös vähälumisella Pohjanmaan rannikolla kaupungit kutsuvat kettuja puoleensa.

– Rannikolla sääolosuhteet ovat ketuille suotuisat, kun lunta on vähemmän kuin sisämaassa. Ketuille on kova urakka kaivaa myyriä paksun lumipeitteen alta, huomauttaa Kinnunen ja arvioi, että ilmastonmuutoksen seurauksena kettujen määrä kaupungeissa voi entisestään lisääntyä.

Mutta haittaako se, kysyy Kinnunen.

Kettu on mitä ahkerin myyrien metsästäjä. Myyrät puolestaan levittävät punkkeja. Kinnunen määritteleekin ketun hyötyeläimeksi varsinkin kaupungeissa.

– Se voi syödä riistalintuja, mutta etenkin kaupunkialueilla se tekee tärkeää poistotyötä. Ketut pitävät hiiri- ja myyräkannat kurissa.

Satujen sympaattinen veijari

Kaupungeissa kettua onkin siedetty hyvin. Ihmisillä on mielikuva eläinsatujen sympaattisesta veijarista, kettu repolaisesta, joka on hieno näky varsinkin talvella punaisessa turkissaan.

Muun muassa näin kommentoidaan facebookissa Yle Pohjanmaan sivuilla kettuvideota:

– Voi kun näkisi joskus lähempääkin kuin auton ajovaloissa! Niin kauniita ja veikeitä.

– Olisi vaan kivaa, jos lenkilläkin olisi kettu seurana, jotain uutta katseltavaa, se piristää vaan.

– Komia on!

Terveestä ketusta ei ole vaaraa ihmisille tai lemmikkieläimille. Kettu voi kuitenkin tartuttaa koiriin syyhypunkin aiheuttamaa kapia. Kapinen kettu on helppo tunnistaa karvattomasta, siimamaisesta hännästä. Terveellä ketulla häntä on tuuhea.

Ympäristöpäällikkö Christer Hangelin huomauttaa, että jos havaitsee selvästi sairaan ketun, on siitä hyvä ilmoittaa viranomaisille.

Kettu oppii ja kesyyntyy

Jos haluaa pitää ketut pois omalta pihalta, ei ulos kannata jättää esimerkiksi ruuantähteitä. Lintujen ruokintapaikat houkuttelevat myös kettuja.

Heidi Kinnúnen kertoo, että Radio Suomen luontoiltaan tulee joka talvi kuvia, joissa kettu kurkottelee kohti linnuille tarkoitettuja talipötköjä.

– Meiltä on kysytty, kuinka pitkäksi kettu voi venyä ruokaa tavoitellessaan, naurahtaa Kinnunen ja jatkaa, että talipötköä tavoitellessaan kettu voi hypätä hyvinkin korkealle. Niin hyvää ruokaa se on.

Kinnunen tähdentää, että ihmisten ei tarvitse kettuja pelätä. Rohkeatkin ketut väistävät lopulta ihmistä. Mutta jos varta vasten haluaa tehdä ketun kanssa lähempää tuttavuutta, sekin voi onnistua.

Koiraeläiminä ketut ovat varsin oppivaisia.

– Omasta lapsuudestani muistan naapurin, joka meni postilaatikolle makupalan kanssa aina viideltä ja tapasi siellä ketun säännöllisesti joka aamu. Ketun sisäinen kello kertoi, mihin aikaan pitää tulla postilaatikolle, että tulee palkituksi.

Mies ja nainen huijasivat vuosien ajan avustuksia Kelalta, Helsingin kaupungilta ja Vantaan kaupungilta väittämällä, että mies ja pariskunnan tytär ovat melkein sokeita. Tapauksesta uutisoi perjantaiaamuna Svenska Yle.

Vanhemmat pakottivat teini-ikäisen tyttärensä esittämään näkövammaista lähes neljän vuoden ajan.

Mies ja nainen onnistuivat huijaamaan avustuksia Kelalta kaikkiaan yli satatuhatta euroa. Helsingin käräjäoikeuden mukaan Helsingille aiheutui yli 3 000 euron ja Vantaalle lähes 4 000 euron vahingot.

Tytär kertoi asiasta lääkärille

Vuosia jatkunut huijaus paljastui viime vuoden heinäkuussa, kun perheen tuolloin 19-vuotias tytär kertoi lääkärille, että hän näkee normaalisti. Tytär ei palannut enää vanhempiensa luokse kerrottuaan asiasta lääkärille.

Vanhemmat olivat aloittaneet huijaamisen noin viisi vuotta aiemmin. Perheen isä oli mennyt tuolloin käymään lääkärissä ja saanut uskoteltua, että hän on 90-prosenttisesti sokea.

Mies käytti ulkona liikkuessaan valkoista keppiä ja mustia laseja, mutta kotona ei. Tyttären mukaan isä ei myöskään käyttänyt saamiansa apuvälineitä.

Vanhemmat saivat huijattua miehen näkövammaisuuden perusteella Kelalta erilaisia etuuksia yhteensä noin 60 000 euroa. Vanhemmat saivat toukokuun 2014 ja lokakuun 2019 välillä perusteettomasti sairauspäivärahaa, 16 vuotta täyttäneen vammaistukea, takuueläkettä, kansaneläkettä, lapsikorotusta sekä eläkettä saavan hoitotukea.

Vantaan kaupungilta mies ja nainen huijasivat omaishoidon tukea lähes 4 000 euroa.

Oikeus tuomitsi ehdotonta vankeutta ja vahingonkorvauksia

Vuonna 2015 vanhemmat pakottivat tyttärensä mukaan huijaukseen. Vanhemmat kiristivät tuolloin 15-vuotiasta tytärtä uhkaamalla, että perhe muuttaa takaisin Ukrainaan ja tytär joutuu käyttämään muslimihuivia, ellei tottele vanhempiaan.

Tyttären mukaan huijaus sai alkunsa, kun Ukrainasta Suomeen muuttanut perhe kotiutui usean muuton jälkeen pääkaupunkiseudulle.

Vanhemmat pakottivat tyttären esittämään koulussa ja lääkäreille näkövammaista, jotta perhe saa etuuksia Kelalta ja kaupungilta. Tyttären sosiaaliset suhteet ja koulunkäynti kärsivät tämän vuoksi.

Vanhemmat huijasivat Kelalta tyttären väitetyllä näkövammaisuudella yhteensä yli 42 000 euroa syyskuun 2015 ja heinäkuun 2019 välisenä aikana.

Helsingin käräjäoikeus tuomitsi miehen ja naisen muun muassa törkeistä petoksista kahden vuoden yhden kuukauden ehdottomiin vankeusrangaistuksiin. Lisäksi vanhemmat määrättiin maksamaan tyttärelleen aiheuttamista kärsimyksistä 18 000 euroa sekä kivusta, särystä ja tilapäisestä haitasta 16 000 euroa. Molemmille summille määrättiin myös koronmaksuvelvollisuus.

Lisäksi pariskunta velvoitettiin korvaamaan heidän syykseen luetuilla rikoksilla aiheuttamansa taloudellinen vahinko. Heidät velvoitetaan korvaamaan Kelalle yli 102 000 euroa korkoineen, Vantaan kaupungille yli 3 800 euroa korkoineen sekä Helsingille yli 3 000 euroa korkoineen.

Pariskunta joutuu korvaamaan myös oikeudenkäyntikuluja.

Uutistoimisto STT:n mukaan Kela maksoi vuonna 2018 yli 14,3 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia ja väärinkäytösepäilyjä oli 9,6 miljoonan euron edestä. Tapauksia oli yhteensä noin 2 300.

Kela seuraa etuuksien väärinkäytöksiä muun muassa satunnaisotannoilla, tietojärjestelmistä tehdyillä kontrolleilla ja liikamaksuja seuraamalla, STT kertoo.

Japanista Libanoniin paenneen entisen Nissan-johtajan Carlos Ghosnin tapauksesta on saatu tietoja, jotka asettavat kyseenalaisiksi aiemmat raportit Ghosnin tiukasta vartioinnista Tokiossa.

Ghosnin asunnon ulkopuolelle viritettyjen valvontakameravideoiden taltioinneista käy ilmi, että pakopäivänä mies yksinkertaisesti käveli yksin ulos asunnostaan, eikä koskaan palannut sinne. Asiasta kertoo Japanin yleisradioyhtiö NHK, joka perustaa tietonsa tapaustatutkiviin lähteisiin.

Aiemmin on kerrottu, että useista talousrikoksista syytetty Ghosn oli ympärivuorokautisen valvonnan kohteena.

Nyt uusimmat tiedot kuitenkin antavat viitteitä siitä, että itse asiassa Ghosn sai liikkua melko vapaasti Tokiossa. Mies muun muassa vieraili säännöllisesti asianajajansa toimistolla keskustelemassa oikeusjutustaan, kertovat hänen asianajajansa Washington Postin mukaan.

Lisäksi Ghosnin asuntoa ulkopuolelta kuvaavien valvontakameravideoiden taltiointeja ei suinkaan seurattu reaaliaikaisesti, vaan nauhoitteet luovutettiin japanilaisviranomaisten tutkittavaksi kerran kuussa, aina kunkin kuukauden puolivälissä. Tieto käy ilmi yhden Ghosnia edustavan lakimiehen verkkosivuilta.

Japanilaisviranomaiset tarkastivat niin ikään tiedot Ghosnin tapaamisista, puheluista ja internetin käytöstä tämän lakimiehen toimistolla vain kerran kuukaudessa.

Perheen kanssa Kioton-lomalle

Ghosn sai odottaa oikeudenkäyntiään vapaalla jalalla 14 miljoonan dollarin takuita vastaan. Asianajajien mukaan takuuehtojen tarkoituksena oli estää se, että Ghosn yrittäisi peukaloida todisteita tai paeta maasta. Varsinaisesti takuuehdoilla ei pyritty pitämään miestä arestissa asunnossaan. Esimerkiksi viime vuonna Ghosn matkasi perheensä kanssa lomalle Japanin entiseen pääkaupunkiin Kiotoon.

Libanonilainen MTV-uutiskanava kertoi alkuviikosta – tosin todisteita esittämättä – että Ghosn olisi paennut tarkasti vartioidusta asunnostaan Hollywood-elokuvatyliin, soitinkotelon sisään piiloutuneena.

Nyt näyttää siltä, että Ghosnin ei oikeastaan tarvinnut tehdä muuta kuin avata ovi ja kävellä pois. Monet asiantuntijat ovat hämmästelleet sitä, miksei Ghosnia ollut määrätty käyttämään sähköistä valvontapantaa, mikä on yleistä lukuisissa maissa.

Japanin hallitus pysynyt paosta vaiteliaana

Ghosnilla oli runsaasti aikaa matkustaa sunnuntai-iltapäivänä Tokiosta Osakan kansainväliselle lentokentälle. Ruuhkasta riippuen matka kestää noin 6-8 tuntia.

Suurin mysteeri tällä hetkellä on se, miten Ghosn pääsi läpi passintarkastuksesta Osakan lentokentällä. Joidenkin asiantuntijoiden mukaan yksityiskoneilla lentävien matkustajien passintarkastus on löyhempää kuin kaupallisille matkustajalennoille lähtevien.

Toisaalta moni on sitä mieltä, että Ghosn on niin kuuluisa Japanissa, ettei tämän olisi missään nimessä pitänyt päästä läpi passintarkastuksesta.

Myös teoria, jonka mukaan Ghosn olisi siirtynyt kentällä yksityiskoneeseen jonkinlaisen laatikon sisällä, on pääosin torjuttu. Erityisesti sellainen kokoinen laatikko, jonka sisään mahtuisi ihminen, avataan ja tarkistetaan aina, totesi eräs lentokentän työntekijä japanilaismedialle.

Japanin kannalta Ghosnin pako on äärimmäisen kiusallinen asia muun muassa siksi, että maan hallitus on kertonut tehostaneensa lentokenttiensä turvallisuutta Tokion vuoden 2020 kesäolympialaisten alla.

Arvostelua on herättänyt myös se, että Japanin hallitus on ollut silmiinpistävän vaitelias koko tapauksesta. Samaan aikaan Turkissa on pidätetty useita ihmisiä paon takia.

Turkki käynnisti oman tutkinnan Ghosnin matkasta, koska hänen uskotaan vaihtaneen yksityiskoneesta toiseen Istanbulin lentokentällä.

Lue myös:

WP: Carlos Ghosn walked out of his home alone, security camera footage shows

Libanoniin paenneesta Nissanin ex-johtajasta kansainvälinen etsintäkuulutus – Ghosnia tuskin luovutetaan

Pakeniko Nissanin ex-johtaja Japanista soitinkotelossa? Ympärivuorokautisessa valvonnassa olleen Ghosnin pako herättää lukuisia kysymyksiä

Palkkakierroksen päänavaajasopimus siunataan tänään

Teknologiateollisuus ry ja palkansaajien Teollisuusliitto pääsivät perjantaina yhteisymmärrykseen pitkien ja vaikeiden työehtoneuvottelujen päätteeksi. Koko liittokierrosta ohjaava vientialan työehtosopimus syntyy tänään, jos osapuolten hallinnot siunaavat neuvottelutuloksen. Sen sisältö tulee julkiseksi loppuiltapäivästä.

Sähköliiton riita Teknologiateollisuuden kanssa pahasti juntturassa

Työmarkkinoilla on menossa myös pitkittynyt työriita Sähköliiton ja Teknologiateollisuuden välillä. Sähköliiton työtaistelutoimet ovat jatkuneet joulukuun alusta asti, ja ne koskevat noin tuhatta työntekijää. Taustalla on kiista siitä, kuka saa edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla. Millaisia vaihtoehtoja kiistan osapuolet tarjoavat kiistan ratkaisuksi?

Valmismatka voi kallistua tuntuvasti nettivarauksen aikana

Valmismatkaa netistä ostavan on syytä olla tarkkana, sillä hinta voi varausta tehdessä pompahtaa jopa satoja euroja. Kohonnut hinta ei kuluttajariitalautakunnan mukaan ole sitova, jos se tulee kuluttajalle yllätyksenä. Hinnan muuttumisen pitää olla perusteltua, ja siitä on ilmoitettava nettisivuilla näkyvästi

Irene Leets palasi pakon edessä Venezuelasta

Suomalainen, 84-vuotias Irene Leets jätti Venezuelan vastentahtoisesti viime huhtikuussa puolen vuosisadan jälkeen. "Minun oli pakko lähteä pois. Jos minulle sattuisi jotain, en välttämättä pysyisi hengissä, jos hoitoa ei ole", hän sanoo nyt.

Sää jatkuu tuulisena, viikonloppuna kylmenee

Sadealue väistyy lauantaiyön aikana itään ja lännestä virtaa kuivempaa ilmaa. Sää poutaantuu ja selkenee tilapäisesti.

Lauantaina matalapaine liikkuu maan keskiosan yli kaakkoon ja sen yhteydessä tulee lumisateita. Päivällä lunta tai lumikuuroja tulee monin paikoin maan keski- ja pohjoisosassa.

Etelässä on suurelta osin poutaista. Tuuli on puuskaista, mikä saa sään tuntumaan kylmältä.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Iisalmessa uudenvuodenyöstä lähtien kadoksissa olleet kaksi nuorta aikuista on löydetty kuolleena. Asian vahvistaa tapauksen tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Veli Pallonen.

Nuorten ruumiit löytyivät Pallosen mukaan vesistöstä keskustan alueella sijaitsevasta Paloisvirrasta. Ruumit löydettiin perjantaina iltapäivällä.

Mikään ei Pallosen mukaan viittaa rikokseen. Asian selvittäminen jatkuu kuolemansyyn tutkintana.

20-vuotias nainen ja samanikäinen mies katosivat Iisalmen keskustassa uudenvuodenjuhlien aikaan. Poliisi tiedotti heidän katoamisestaan torstaina.

Nuorten löytymisestä kuolleena kertoi ensimmäisenä MTV Uutiset.

Lietolaisen Eija Herttuaisen työpaikalla on hieraistu silmiä viime kuukausien aikana. Aiemmin polvivaivoista kärsinyt työkaveri ponkaisee toimistolle portaiden kautta postit sylissään. Tämä oli lihavuusleikkaukseen lähteneen Herttuaisen tavoite: polvivaivoista piti päästä eroon, jotta työ kiinteistönvälittäjänä voisi sujua.

– Leikkaus meni tosi hyvin. Olin kaksi ja puoli päivää sairaalassa ja todella kipeä. Leikkausta seuraavan viikon tiistaina olin jo vähän töissä käymässä, Herttuainen kertoo.

Nainen on jopa hämillään siitä, miten hyvin kaikki on sujunut.

– Itse en pysy mukana siinä, minkä kokoinen olen. Vaatekaupassa ostan aina liian isoja vaatteita.

Yle seurasi Eija Herttuaisen leikkaukseen valmistautumista keväällä. Hän on mukana Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tutkimuksessa, jossa selvitetään aivojen ja suoliston toiminnan yhteyttä sairaalloiseen lihavuuteen. Seuraava testijakso on tulossa keväällä 2020.

Aivotutkija Lauri Nummenmaan mukaan sairaalloisen lihavien ihmisten aivot menevät kirjaimellisesti väärään tilaan, mikä johtaa ylensyömiseen. Eija Herttuainen on jo huomannut eron mieliteoissaan. Hän ei osaa kuitenkaan arvioida, ovatko hänen aivonsa jo napsahtaneet oikeaan asentoon, mitä leikkauksella tavoiteltiin. Silloin ylensyöminen jäisi menneisyyteen.

– Herkkuni oli jäätelö nimeltään mokkaunelma. Oli hirvittävä pettymys, kun ensimmäisen kerran maistoin sitä leikkauksen jälkeen. En tykkää siitä enää, enkä oikeastaan mistään makeasta herkusta. Iso sipsipussikin voi kestää pari viikkoa, kertoo Herttuainen.

Ajoissa leikkaukseen ja oikeaa tietoa

Lihavuusleikattujen valtakunnallisen potilasyhdistys Lile ry:n sihteeri Ulla Brandt on tyytyväinen kuullessaan Eija Herttuaisen onnistuneesta leikkauksesta. Brandt kertoo, että yhdistyksen päätavoite on antaa vertaistukea leikatuille. Jäseniä on keskimäärin 550. Lihavuusleikkauksella hoidetaan Suomessa vuosittain noin tuhat potilasta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietojen mukaan neljäsosa aikuisista on lihavia. Vuonna 2018 lähes joka neljäs lapsi ja nuori oli ylipainoinen.

Leikkaus ei ole enää salattu tai tuomittava asia, jonka avulla lihavuus hoidettaisiin helposti. Yhdistys haluaa vedota myös sairaanhoitopiireihin, jotta potilaat eri puolilla Suomea pääsisivät leikkauksiin yhtä vaivattomasti.

– Odotusaika leikkaukseen pääsyyn vaihtelee puolesta puoleentoista vuoteen. Yksi tavoite on kertoa lihavuusleikkauksesta lääkäreille. Menen itse kohtaamaan heitä lääkäripäiville, kertoo Ulla Brandt.

Leikkausta suunnittelevalle ja sen kokeneelle on myös tärkeää antaa oikeaa tietoa. Yhdistyksen omissa Facebook-ryhmissä kysytään viikoittain, miten leikkaukseen pääsee, miten siitä toipuu ja mitä sen jälkeen voi syödä. Brandt neuvoo välttämään netin keskustelupalstojen ohjeita. Esimerkiksi lääkityksestä pitää sopia oman lääkärin kanssa.

– Joidenkin lääkkeiden vuoksi suolistoomme voi tulla reikä. Pyöritän yhdistyksemme Facebook-ryhmiä. Jos siellä neuvotaan kovin kärkkäästi esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa, puutun siihen. Sanon, että otetaan asiantuntija mukaan keskusteluun, ettei anneta vääriä neuvoja.

"Minikrapula" on ikävä yllätys, jos syö liikaa

Eija Herttuainen on opetellut syömään pieniä annoksia tarpeeksi usein. Hän näyttää työpaikkansa jääkaapista lounasannostaan, pientä palaa juustoista piirakkaa. Hän syö yleensä viisi kertaa päivässä, pieniä määriä kerrallaan. Jos tulee syötyä liikaa, sen tuntee elimistössä.

– Sanon sitä tunnetta minikrapulaksi, kun paha olo yllättää. Pahimmillaan se kestää noin tunnin. Silloin tulee hirveä hiki ja kylmä, oksettaa ja vatsa sattuu. Olen joutunut täällä töissäkin pari kertaa heittäytymään keittiön sohvalle lepäämään, kertoo Herttuainen.

Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo kokeneensa samanlaisia tuntemuksia. Ruuan määrä ja herkkujen syöminen kiinnostavat myös monia, jotka ottavat yhdistykseen yhteyttä. He pelkäävät, ettei esimerkiksi suklaata tai pikaruokaa voi syödä enää ollenkaan.

– Mistään ei tarvitse luopua kokonaan. Minä syön esimerkiksi suklaata neljä palaa kerrallaan. Se on sopiva määrä. Pitää pohtia, mitä syö ja minkä verran, kertoo Brandt.

Eija Herttuainen kertoo, että siiderilasillinenkin on mahdollista nauttia silloin tällöin.

– Kyllä piukasta paukusta varmaan tulee helposti humalaan. Mutta en käytä väkeviä. Voin istua saman siiderilasillisen kanssa kolme tuntia jokilaivalla eli alkoholia voi nauttia maltillisesti.

Leikkauksen hyöty kestää ainakin kaksi vuotta

Kaikki eivät onnistu laihduttamisessaan lihavuusleikkauksesta huolimatta. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt kertoo, että leikkauksen selkeä hyöty jatkuu kaksi vuotta. Sen jälkeen leikattu voi lihota uudelleen.

– Jos syö epäterveellisesti ja liikaa, tuloksen saa tuhottua. Tilalle voi tulla toinen addiktio. Tiedän monia, jotka ovat alkaneet juoda alkoholia tai syödä makeaa. Silloin paino tulee takaisin.

Brandt kertoo, että hänelle leikkaus on tuonut uusia elämyksiä.

– Ennen leikkausta ajatukset pyörivät aika pitkälti ruuan ympärillä. Mitä syön, mistä saan ruokaa? Nykyään voin nauttia luonnosta, eläimistä, ystävistä ja elämästä. En tarvitse ruokaa tuomaan mielihyvää, vaan se pitää löytää jostakin muualta.

Lisää tukea jälkihoitoon

Eija Herttuainen toivoo, että hänen painonsa putoaminen pysähtyisi. Hän on tyytyväinen olemukseensa. Marraskuussa tehdyt verikokeet osoittivat, että lähes kaikki vitamiiniarvotkin ovat kohdillaan. Verenpainelääkettä on vähennetty selvästi ja lääkkeestä luopumisesta on neuvoteltu.

Jatkossa Herttuaisella on laboratoriotutkimukset edessä vuosittain. Lääkärintarkastus on luvassa viiden vuoden päästä. Potilasyhdistyksen sihteeri Ulla Brandt toivoo, että leikattujen arvoja seurattaisiin nykyistä kauemmin.

– On aika surullista, että arvoja ei seuraa enää kukaan säännöllisesti, vaan niistä täytyy itse pitää huolta. Täytyy itse syödä vitamiinit ja hivenaineet sekä pitää huolta, että elimistö saa tarpeeksi polttoainetta.

Eija Herttuainen kiittää äitinsä, sisarensa, tyttäriensä sekä työtovereidensa tukea laihdutusprojektin aikana. Työtoverit ovat huolehtineet, että hän on syömässä päivittäin ja lähtee mukaan lounaalle.

– Kiitos Turun ruokaravintoloille. Melkein joka ravintolasta saa pienemmän annoksen edullisemmin.

Työkaveri Noora Heikkilä pitää Herttuaisessa syntynyttä muutosta isona.

– En olisi vuosi sitten uskonut, että Eija tulee töihin ja juoksee ylös nuo rappuset. Aika usein hän joutuu vain katsomaan, kun me muut syömme isoja annoksia. Silti hän on hyvää seuraa, ja mukavaa, että hän tulee myös työpaikan juhliin mukaan.

Lue lisää:

Aivojen naksahtaminen väärään tilaan aiheuttaa ylensyömistä – Eija Herttuainen menee lihavuusleikkaukseen ja antaa samalla tutkia aivojaan

Lihavuusleikkauksen jälkeen Sari pudotti yli 50 kiloa – ylipainoiselle leikkaus voi olla viimeinen mahdollisuus

Monen lääkärin mielestä lihavuusleikkauksia tehdään liian vähän – ensi vuonna diabeetikoiden pääsyä leikkaukseen halutaan helpottaa

Innolla alkanut painonpudotus törmää herkästi arkeen – Kolme naista kertoo, miten kävi: “Stressaantuneena tästä ei tule mitään”

Lihavuusleikkauksiin olisi tarvetta nykyistä enemmän: "Voidaan jopa parantaa alkanut sokeritauti"

Sähköliiton työtaistelutoimet laajentuivat tällä viikolla, kun kuukauden kestäneiden lakkojen lisäksi liitto käynnisti tukilakkoja voimalaitoksissa.

Joulukuussa alkaneiden lakkojen piirissä on 12 työnantajajärjestö Teknologiateollisuuden jäsenyritystä, muun muassa Konecranes, Valmet ja Meyerin Turun telakka. Tällä viikolla alkaneet tukilakot koskevat tehtaille energiaa tuottavia voimalaitoksia. Työtaistelutoimiin osallistuu noin tuhat työntekijää.

Sähköliiton neliviikkoiseksi suunnitellun lakon oli määrä päättyä tämän viikon torstaina, mutta lakkoja on jatkettu 30. tammikuuta asti.

Tämäkään ei välttämättä riitä, sanoo Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti. Mikäli työtaisteluihin johtanut kysymys Sähköliiton edustuksesta työpaikoilla ei ratkea, on Sähköliitto valmis jatkamaan työtaistelutoimia vielä tammikuun jälkeenkin.

– Olemme valmiita jatkamaan, mutta toivottavasti sellaisia päätöksiä ei tarvitse tehdä, Väntti sanoo.

Riita luottamusmiehistä työpaikoilla

Työriidan ytimessä on kysymys siitä, kenellä on oikeus edustaa Sähköliiton jäseniä työpaikoilla.

Riita juontaa juurensa vuoteen 2017, kun Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Teollisuusliitto sisällyttivät teollisuuden sähköalan työntekijöiden työehdot keskinäiseen työehtosopimukseensa. Samalla Sähköliitto menetti oman työehtosopimuksensa.

Sähköliitossa ei uskota, että Teollisuusliiton luottamusmiehet pystyisivät hoitamaan sähköasentajien edunvalvontaa, vaan sähköliittolaiset vaativat omaa edustusta työpaikoille.

Kaksi vuotta sitten riitaan haettiin välirauha valtakunnansovittelijan toimistolta, jossa sorvatun sopimuksen mukaan sähköliittolaisten edustuksesta työpaikoilla vastasivat Sähköliittoon kuuluvat yhteyshenkilöt. Yhteyshenkilösopimus umpeutui viime vuoden marraskuun lopussa, ja kiista leimahti jälleen.

– On kaivauduttu juoksuhautoihin ja pyritty katsomaan, kuinka kauan kantti pitää osapuolilla. Tämä on tietysti ikävää, että työtaistelu on pitkittynyt tällä tavalla. Yritykset ja työntekijät kärsivät tilanteesta, Väntti sanoo.

Työntekijöiden kärsimyksiä lievittävät Sähköliiton poikkeuksellisen korkeat lakkoavustukset. Sähköliitto maksaa jäsenilleen 200 euroa työpäivältä.

Sähköliiton näkemyksen mukaan kiistassa on kyse työnantajan hyökkäyksestä koko ammattiliiton olemassaoloa kohtaan.

Kiistan takia Sähköliitolla on sukset ristissä sekä työnantajaa edustavan Teknologiateollisuuden että työntekijöiden Teollisuusliiton kanssa.

Sähköliittolaisten vaatimuksella omista edustajista on historia yli 60 vuoden takaa, kun sähköasentajat jättivät Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton tyytymättöminä sen edunvalvontaan.

Teknologiateollisuus pitää vaatimuksia mahdottomina toteuttaa

Teknologiateollisuuden mielestä Sähköliiton vaatimuksilla ei ole mahdollisuuksia mennä eteenpäin.

– Tässä tilanteessa ei ole mitään järkeä. Sähköliitto vaatii suhteettomilla lakoillaan tavoitetta, jota ei ole juridisesti mahdollista toteuttaa, Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle sanoo.

Samankaltaista kritiikkiä antaa myös Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen jyrkkäsanaisessa blogikirjoituksessaan aiheesta.

Lehtosen mukaan työpaikat, joihin Sähköliitto yrittää saada omia luottamusmiehiä, ovat Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välisen työehtosopimuksen piirissä ja niihin valittu pääluottamusmies edustaa kaikkia työpaikan työntekijöitä, kuuluivat he sitten mihin tahansa liittoon.

– Sähköliitto käy omaa työtaisteluaan asiasta, jota ei voida perustella miltään osin enää järkeväksi, Lehtonen kirjoittaa.

Sähköliiton mukaan sen vaatimukset ovat kohtuullisia ja toteuttamiskelpoisia. Sähköliiton Väntti ihmettelee, miksei Teollisuusliitto ole tukenut Sähköliiton ehdotusta erillisestä sopimuksesta, joka toisi Sähköliiton jäsenille oman edustajan työpaikoille.

– Tämä malli, jota me olemme esittäneet, toteutettiin vuonna 2010 Teollisuusliittoa edeltäneen Metalliliiton vaatimuksesta hieman samantyyppisessä tilanteessa, jossa Metalliliitto ei ollut enää työehtosopimuksessa osapuoli. Silloin tämä ratkaisu oli ihan käypä. Ei tämä mitenkään kuun taivaalta tavoittelemista ole.

Sähköliitto toivoo ratkaisua valtakunnansovittelijan toimistolta

Teknologiateollisuuden Helle sanoo työnantajan tarjonneen ratkaisumallia kiistaan jo ennen joulua. Siinä sähköliittolaisten asioiden huomioon ottaminen työpaikalla sovittaisiin paikallisesti. Enempää työnantajapuoli ei Helteen mukaan voi asialle tehdä.

– Ei tämä ratkea millään muulla kuin, että Sähköliitto lopettaa lakkonsa ja ratkaisua lähdetään hakemaan esittämämme ratkaisumallin pohjalta. Tämä on jatkunut ihan turhaan liian pitkään. Kysymys on puhtaasti järjestöpolitiikasta, Helle sanoo.

Väntin mukaan Teknologiateollisuuden ehdotuksessa oli kyse hyvästä keskustelunavauksesta, mutta kiistan ratkeaminen vaatii yhteisiä neuvotteluita ja kompromissihalukkuutta.

– Olen ymmärtänyt, että Teknologiateollisuus ei ole halukas edes keskustelemaan asiasta oman suosituksensa jättämisen jälkeen. Ratkaisu alkaa löytyä, kun pystytään kokoontumaan ja ehdottomuudet unohdettaisiin, Väntti sanoo.

Viime aikoina Teknologiateollisuuden on pitänyt kiireisenä sopimuskierroksen avausneuvottelut Teollisuusliiton kanssa.

Sähköliitto toivoo, että asiaan saadaan ratkaisu valtakunnansovittelijan avustuksella. Väntin mukaan valtakunnansovittelija on ollut aktiivisesti yhteydessä Sähköliiton suuntaan viime päivien aikana.

– Siltä puolelta jotain lähiaikoina varmasti kuuluu. Olen kutsunut työehtosopimusneuvottelukunnan koolle ensi viikolle ja valmistelemme asioita eteenpäin. Toivon, että tätä kautta asia ratkeaa.

Aiheesta lisää:

Kaukolämmön toimitukset jatkuvat tukilakoista huolimatta Kokkolassa – lämmönjakelu rajattiin lakon ulkopuolelle

Sähköliiton tukilakot jatkuvat – osapuolilla eri näkemykset siitä, jäävätkö kotitaloudet ja sairaalat ilman kaukolämpöä

Sähköliiton neliviikkoinen lakko alkaa torstaina – koskee yli kymmentä Teknologiateollisuuden isoa jäsenyritystä

Uuden Etelä-Walesin etelärannikko on Australian pahimpia paloalueita. Siellä sijaitsevassa Edenin pikkukunnassa on klinikka, jossa työskentelee kaksi suomalaista lääkäriä.

Sampsa Kallisen ja Paula Valtosen lisäksi klinikalla on vain kaksi muuta lääkäriä, joten suomalaisten käsissä on puolet paikan lääkäripalveluista.

Viranomaiset ovat käskeneet turistit poistumaan Edenistä, kuten muualtakin lähialueilta. Paikallisille asukkaille on kerrottu, ettei heidän turvallisuuttaan pystytä takaamaan. Paloalue lähestyy uhkaavasti.

Lauantaista voi tulla maastopalojen tähän asti pahin päivä. Liekit voivat levitä nopeasti ja arvaamattomasti yli 40 asteen helteessä ja kovassa tuulessa.

Paloissa on kuollut ainakin 20 ihmistä ja kymmeniä on kateissa. Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa noin 1 400 kotia on tuhoutunut. Tulimeren läheltä nähneet ovat kuvailleet paloja maailmanloppumaiseksi pedoksi.

Viime päivinä yhä useampi on jättänyt kotinsa. Niin teki myös Valtonen, joka sai viime hetkillä varattua paikan Sydneyn-lennolle perjantaina.

– Olin yllättynyt, että vielä sai lippuja, Valtonen kertoo.

Edenin lähellä Merimbulassa asuva Kallinen päätti sen sijaan jäädä. Hän haluaa australialaisen avopuolisonsa kanssa tarjota turvaa sitä tarvitseville.

Ensimmäisenä heille muuttivat evakkoon kumppanin vanhemmat, joiden oma talo Tilbassa on suuressa tuhoutusmisvaarassa. Lauantaina seuraan on liittymässä ystäväpariskunta palojen riepottelemasta Tathrasta.

– En yleensä stressaa asioista, mutta kyllä tässä kovassa paikassa ollaan, Kallinen sanoo.

Palojen saarroksesta poistuminen yhä vaikeampaa

Paula Valtonen pääsi perjantaina Sydneyhin turvaan paloja. Aikataulu venyi puolellatoista tunnilla, koska kone ei saanut ensin lähtölupaa Merimbulan savupeitteen vuoksi.

Valtonen on itkenyt koko päivän. Edeniin jäi australialainen puoliso, jonka kanssa hän on menossa naimisiin helmikuussa.

– Hän sanoi, että mitä minä Sydneyssä tekisin, siellä ovat ne ihmismassat. Mutta nyt hän on ehkä tajunnut, että olisi sittenkin kannattanut lähteä, Valtonen sanoo.

He yrittivät ostaa miehelle lentoa perjantai-illaksi tai lauantaiaamuksi, mutta paikat olivat jo myyty loppuun.

Maata pitkin alueelta pääsee pois ehkä yhtä tietä pitkin, mutta silläkin voi olla näkyvyys- ja palohaittoja. Pääväylä Princess Highway on ollut osin suljettuna.

– Ehkä se on joku aussimiesten mentaliteetti, että omaa kotia ei jätetä vaan puolustetaan. Sama talo on voinut olla perheen omistuksessa vuosikymmeniä.

Valtonen koki, että hänen on pakko lähteä. Hän on raskaana, eikä halua aiheuttaa vaaraa sikiölle.

Huonekasvit makuuhuoneeseen raikastamaan savuista ilmaa

Uudenvuoden aattona pariskunta joutui nukkumaan huivit kasvojen edessä, koska hengityssuojaimia ei ollut enää saatavilla mistään.

Heidän koko asuntonsa haisi savulle lukuun ottamatta makuuhuonetta, jonne he raahasivat kaikki huonekasvinsa raikastamaan ilmaa.

Tuona yönä puoliso kiristi ikkunoiden ruuvit ja laittoi ovien alle pyyhkeitä. Valtonen valeli pariskunnan autoa vedellä, jotta se olisi ollut ajokunnossa evakuointikäskyn varalta.

Lauantaiksi on odotettavissa vielä pahempaa. Pienet palot voivat yhdistyä kuivuuden ja tuulen avulla megapaloiksi. Valtonen ei halunnut enää riskeerata enempää.

Nyt hän istuu Sydneyn keskustan puistossa ja hengittää ilmaa, joka tuntuu raikkaalta ainakin omiin kotikulmiin verrattuna. Olo on helpottunut ja samalla kauhistunut. Lähtöpäätös oli raskas.

– Mietin vain sitä, koska tapaan kihlattuni uudestaan.

Mies lähettää tekstiviestin. “Kaikki on erinomaisesti. Voimme tarvittaessa paeta tuttavan hinaajaan.”

Meri on maastopaloissa viimeinen suojalinnake. Sinne ei tuli yllä.

Pahimmassa tapauksessa pitää juosta veteen turvaan

Sampsa Kallinen sanoo olevansa luultavasti etelärannikon turvallisimmassa paikassa.

Merimbula ja Bega ovat etelärannikon tärkeimmät kaupungit. Tarvittaessa palomiehet keskittävät kaikki voimavaransa niiden suojaamiseen.

Pahimmassa tapauksessa hän voi juosta viidessä minuutissa rannalle ja veteen turvaan.

– Luotetaan siihen, että laivasto sitten sieltä hakee, Kallinen toteaa.

Merimbulassa on ajoittain ollut ruoka- ja polttoainevajausta, kun asukkaat ovat hamstranneet elintarvikkeita ja valmistautuneet pitkiin evakkomatkoihin. Ruokakauppojen pitkät hyllyt ovat ammottaneet tyhjyyttään.

Kallisen asunnossa on ruokaa ja vettä viikoksi sekä lääkkeitä. Auto on pakattu ja tankki on täynnä bensaa, jos tulee äkkilähtö. Palotilanne päivittyy jatkuvasti kännykän näytössä, joten Kallinen on kartalla palojen etenemisestä.

Uudet palot voivat kuitenkin syttyä hyvin herkästi, pienestä kipinästä. Palavien kekäleiden on uutisoitu lentäneen paloista jopa kymmenien kilometrien päähän.

Kallinen kuvailee monien Merimbulan asukkaiden olevan pakokauhun ja paniikin sekaisessa tunnekuohussa. Paikalliset rukoilevat sateita.

– Täällä on pelon ilmapiiri. Uutenavuonna ei toivotettu hyvää uutta vuotta vaan, että pysy turvassa.

Kallisen kotijoukot Suomessa ovat huolissaan. Viestejä lähetetään jatkuvasti.

Hän kävi vielä perjantaina töissä klinikallaan. Varmuudella ei voi sanoa, onko työpaikka enää pystyssä viikonlopun jälkeen.

Suomeen paluu on käynyt mielessä

Paula Valtonen katselee Sydneyn Prince Alfred Parkissa kuumuuden korventamalla nurmikolla aurinkoa ottavia ihmisiä ja huokaa.

– On outoa nähdä täällä ihmisiä, kuin mitään ei olisi tapahtunut kun samaan aikaan suuressa osassa maata ei pysty hengittämään kunnolla ja talot palavat.

Valtonen ei tiedä, koska hän menee takaisin Edeniin. Vai meneekö koskaan. Hänen työlupansa on sidottu nykyiseen työpaikkaan. Jos se palaa maan tasalle, pitäisi löytää jotain muuta.

Eikä ole kyse vain siitä. Haluaako hän ylipäätään asua tällaisissa oloissa?

– Tämä tilanne jatkuu vielä pitkään. Kesä on vasta aluillaan, meneillään on ennätyksellisen pitkä kuiva kausi. Täällä satoi viimeksi kunnolla maaliskuussa.

Hän on jo alkanut miettiä Suomeen paluuta. Se kävisi myös puolisolle.

Turistit kaikkoavat, palojen seuraukset kestävät vuosia

Sampsa Kallinen aikoo pysyä Australiassa. Erilaisen avun - myös lääketieteellisen - tarve kasvaa.

Eniten Kallista harmittaa juuri nyt appivanhempien puolesta. Heiltä hukkuu luultavasti koti liekkeihin. Uutta ei rakenneta hetkessä eikä ilmaiseksi.

Koko etelärannikon turismille perustuva talous voi olla vaarassa.

– Kaikki turistit on käsketty pois. Talot palavat, jälleenrakennus kestää vuosia, kaupat ja ravintolat ovat tyhjillään. Ei siitä hyvä seuraa.

Kallinen ja Valtonen yhtyvät Australian paljon parjatun pääministerin Scott Morrisonin kritisoijiin.

Australiaa on arvosteltu riittämättömistä ilmastotoimista, ja Morrison on kieltänyt pitkään ilmastonmuutoksen vaikutuksen maastopalojen pahenemiseen Australiassa.

– Morrison ei ole tehnyt oikein mitään. Hän ei näytä tajuavan tilanteen vakavuutta, kävelee vain palojen raunioilla kättelemässä ihmisiä, toruu Valtonen.

Kallisen mielestä Australiassa on menty eteenpäin populismin ja fiiliksen voimalla ja seuraukset ovat nähtävissä.

– Nyt tarvittaisiin johtajuutta. Ei ihmisten mielistelyä, vaan isoja, kauaskantoisia ratkaisuja.

Iranin YK-lähettiläs Majid Takht Ravanchi sanoo, että Yhdysvallat käytännössä aloitti sodan Iranin kanssa, kun se tappoi eilen iranilaisen kenraalin Qassem Suleimanin ohjusiskussa.

Ravanchi sanoo CNN:n haastattelussa, että Iranin vastaus Yhdysvaltain sotilastoimiin on omien sotilastoimien aloittaminen.

Ravanchin mukaan Yhdysvallat aloitti nyt uuden vaiheen maiden välisissä jännitteissä, jotka alkoivat talouspakotteiden muodossa vuonna 2018.

– Tämä on uusi kappale, joka on verrattavissa sodan aloittamiseen Irania vastaan, Ravanchi sanoo.

Hän toistaa myös Iranin johtajien kannan, että Yhdysvaltoja odottaa ankara kostotoimenpide.

Ravanchi kertoi perjantaina YK:n pääsihteerille Antonio Guterresille osoittamassaan viestissä, että Iran varaa kansainvälisten lakien mukaisesti oikeuden ryhtyä tarpeellisiin toimiin puolustautuakseen ulkoista uhkaa vastaan.

Hän lisää, että Suleimanin tappaminen on millä tahansa mittapuulla valtioterrorismia sekä teko, joka rikkoo kansainvälisten lakien perusperiaatteita – varsinkin YK:n peruskirjaa.

Yhdysvallat tappoi eilen Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iskussa kuoli myös seitsemän muuta ihmistä, heidän joukossaan Hashed -järjestön varajohtaja.

Aiheesta lisää:

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Koston kierre huolestuttaa ulkoministeri Haavistoa: Sodan pilvet taivaan yllä eivät lupaa kenellekään mitään hyvää

Niinistö: "Yhdysvaltain ja Iranin suhde on Bagdadin tapahtumien jälkeen kriittisessä tilassa"

Kolmihenkinen pietarilainen Skrylnikin perhe on lopettelemassa hampurilaisateriaansa Lappeenrannan Prisman Hesburgerissa. Kello on noin puoli yksitoista perjantai aamulla.

Skrylnikeille päivä on kuitenkin jo pitkällä.

– Lähdimme Pietarista jo aamuviideltä, perheenisä Pjotr Skrylnik kertoo.

Tämän jälkeen perhe on ajanut Pietarista rajalle noin 200 kilometriä, odottanut rajanylitystä runsaan tunnin Nuijamaan rajanylityspikalla ja käynyt jo useammassa kaupassa Lappeenrannassa.

– Laplandia market, Disa’s fish, Rajamarket, Lidl ja nyt viimeisenä tämä Prisma, Pjotr Skrylnik kuvailee venäläisten ostosmatkailijoiden tyypillistä reittiä kaupasta kauppaan Lappeenrannassa.

Prisman jälkeen perhe aikoo suunnata suoraan takaisin rajalle. Tähän on syynsä.

– Rajalla menee hukkaan niin paljon aikaa, ettei meillä ole mahdollisuutta jäädä tämän pidemmäksi aikaa Lappeenrantaan, Pjotr Skrylnik sanoo.

Turistisesonki tuo ruokailijat

Lappeenrannan keskustan Angus-pihviravintolassa on lounasaikaan jo huomattava määrä asiakkaita ja useassa pöydässä puhutaan venäjää.

– Pihviä menee ja viiniä menee. Selvästi ovat lomalla, ravintolapäällikkö Jaana Roponen sanoo.

Tilanne ei ole kuitenkaan aivan tyypillinen.

– Kyllä tämä johtuu pitkälti siitä, että venäläisillä on nyt lomat ja heitä on paljon Lappeenrannassa, Roponen sanoo.

Venäläiset käyttävätkin nykyään selvästi enemmän ravintolapalveluja kuin vielä kolme-neljä vuotta sitten. Tähän on vaikuttanut erityisesti ruplan arvon vahvistuminen, mikä jatkui myös viime vuonna.

– Venäläisasiakkaiden määrät ovat kasvaneet selvästi neljän vuoden takaisesta romahduksesta, Etelä-Karjalan osuuskaupan ravintoloita, Lappeenrannan keskustan Iso-Kristiina-kauppakeskuksessa vetävä ravintolapäällikkö Sari Meronen kertoo.

Tarkkana eväiden kanssa

Tutkimus- ja analysointikeskus TAK arvioi Ylelle joulukuussa, että venäläinen turisti käyttää nykyään Suomen-matkallaan keskimäärin 220 euroa, josta valtaosa, 155 euroa, menee ostoksiin. Yhä useammin rahaa ei jää hotelliin, ravintoloihin, palveluihin eikä huvituksiin.

– Ostoksiin käytetty raha on ollut laskussa. Vuonna 2012 venäläiset käyttivät tuoteostoihin keskimäärin 190 euroa matkustajaa kohden, kertoi TAKin toimitusjohtaja Pasi Nurkka Ylelle joulukuussa.

Yle Uutiset kertoi viime kesänä, että ainoastaan noin kolmasosa ostosmatkalla olevista venäläisistä syö Suomen-vierailullaan ravintoloissa. Keskiluokkainen venäläinen syö joko omia eväitään tai lounastaa edullisessa pikaruokalassa. Shoppailumatkalla olevat venäläisturistit ovat tuttu näky eväineen lappeenrantalaisissa puistoissa.

– Vertailun vuoksi Virossa käyvistä suomalaisista 80 prosenttia käyttää ravintolapalveluja, totesi Nurkka.

Jatkossa ravintolapalvelujen suosiota saattaa kasvattaa se, ettei omien eväiden tuominen Suomeen ole välttämättä enää niin yksinkertaista kuin ennen.

Tuore laki määrää, että matkustajat eivät voi enää tuoda Suomeen EU:n ulkopuolelta hedelmiä, marjoja tai vihanneksia ilman kasvinterveystodistusta. Koska yksityishenkilön on vaikea saada tällainen todistus haltuunsa, EU:n ulkopuolelta hankitut kielletyt tuotteet tulee käytännössä joko syödä tai luovuttaa pois ennen Suomeen astumista.

Kaakkois-Suomen rajanylityspaikoilla on jo jouduttu poistamaan matkustajilta ensimmäiset hedelmät.

Ostosturisti ei ehdi ravintolaan

Lappeenrannan Prisman yhteydessä oleva hampurilaisravintola on tyypillinen venäläisen ostosmatkailijan ruokapaikka. Se on matkailijoiden mielestä hyvä, koska siellä saa ruokaa nopeasti ja siellä voi käydä ostosten yhteydessä.

Samoin kuin Skrylnikin perheellä venäläisillä ostosturisteilla on usein kiire takaisin rajalle.

– Pitää ehtiä rajalle ennen kuin ruuhka on niin suuri, että kotiin pääsee vasta myöhään yöllä, Pietarista saapunut Jekaterina Ivanova kertoo Laplandia-marketin pihalla.

Tällä kertaa Ivanovalla ei ole kiire. Hän on tullut Suomeen useammaksi päiväksi osallistumaan kaverinsa kanssa miekkailukilpailuihin.

Rajatien ostosrysät keräävät myös ruokailijoita

Nuijamaan rajanylityspaikalta on Laplandia-marketille vain joitakin satoja metrejä.

Se sijaitsee Lappeenrannan keskustaan johtavan tien varrella, jossa on useita muitakin ostoskeskuksia. Ne on pitkälti suunniteltu tyydyttämään juuri Venäjältä tulevien ostosturistien kulutusmieltymyksiä.

Useissa kaupoissa on myös buffet-ravintola, joissa itäturistit voivat piipahtaa nopeasti ostosten lomassa.

– Käyn joskus täällä syömässä tai sitten jossain kebab-ravintolassa. Sellaisessa paikassa, josta saa nopeasti ruokaa, Jekaterina Ivanova tähdentää.

Yhdysvaltain ja Iranin välit ovat kärjistyneet äärimmilleen, kun Yhdysvallat surmasi torstain ja perjantain välisenä yönä Iranin korkea-arvoisen kenraalin Qassem Suleimanin.

Maat ovat olleet vihamielisissä väleissä jo vuosikymmeniä. Iranin hallinto pitää Yhdysvaltoja uhkana olemassaololleen. Yhdysvallat taas vastustaa Iranin ydinohjelmaa ja valtahaluja Lähi-idässä.

Nämä neljä karttaa kertovat, miksi jännitteet ovat jälleen kasvaneet viime vuosina.

Trump veti Yhdysvallat ydinsopimuksesta

Iranin ydinohjelma on kiristänyt maiden välejä jo vuosia.

Yhdysvallat ja muu kansainvälinen yhteisö uskovat, että Iran on pyrkinyt kehittämään salaa ydinasetta. Iranin mukaan ydinohjelma on rauhanomainen.

Maalle asetettiin kansainvälisiä talouspakotteita ydinohjelman takia. Vuonna 2015 kansainväliset pakotteet kuitenkin purettiin, kun Iran suostui rajoittamaan ydinohjelmaansa.

Presidentti Donald Trump veti Yhdysvallat sopimuksesta vain kolme vuotta myöhemmin. Yhdysvallat palautti pakotteensa, jotka ovat kuristaneet Iranin taloutta.

Vastavetona Iran on alkanut herätellä henkiin ydinohjelmaansa. Se ei kuitenkaan ole toistaiseksi vetäytynyt sopimuksesta.

Iran kasvattaa valtaansa Lähi-idässä

Myös Iranin vaikutusvallan kasvu Lähi-idässä on tuonut maat törmäyskurssille. Iran on sekaantunut alueen konflikteihin tukemalla niiden shiialaisia osapuolia.

Syyrian sodassa Iran tukee presidentti Bashar al-Assadia ja Jemenin sodassa huthikapinallisia. Libanonissa se avustaa Hizbollah-järjestöä ja Irakissa shiiajärjestöjä ja niiden asejoukkoja.

Yhdysvallat pitää Iranin kasvavaa vaikutusvaltaa uhkana. Se nimesi keväällä terroristijärjestöksi Iranin Quds-erikoisjoukot, jotka toteuttavat Iranin ulkomaisia sotilasoperaatioita.

Yhdysvaltain surmaama kenraali Suleimani oli johtanut Quds-joukkoja vuodesta 2003. Hän oli Iranin vallan kasvattamisen arkkitehti ja yksi koko Lähi-idän vaikutusvaltaisimmista ihmisistä.

Kireä tilanne Persianlahdella

Lähi-itä on maailman tärkeimpiä öljyntuotantoalueita. Valtaosa öljytankkereista kulkee pitkin Persianlahtea, jonka vastarannoilla Iran ja Yhdysvaltain liittolainen Saudi-Arabia kyräilevät toisiaan.

Yhdysvallat on perinteisesti turvannut keskeistä öljynkuljetusreittiä, jonka häiriöt voivat heiluttaa maailmantaloutta. Yhdysvalloilla on vahvat laivastovoimat Persianlahdella.

Viimeisen vuoden aikana Yhdysvaltain ja Iranin jäätävät välit ovat johtaneet vakaviin välikohtauksiin Persianlahdella.

Iranin merivartiosto on ottanut haltuunsa useita ulkomaisia öljytankkereita, ja Yhdysvaltain joukot ovat takavarikoineet iranilaisia tankkereita. Aluksilla on tapahtunut myös räjähdyksiä, joista Yhdysvallat on syyttänyt Irania.

Vakavin välikohtaus nähtiin syyskuussa, kun Saudi-Arabian öljykentille tehtiin drooni-isku. Yhdysvallat ja Saudi-Arabia syyttävät myös tästä iskusta Irania.

Kostoiskuja Irakissa

Yhdysvallat surmasi kenraali Suleimanin Irakin pääkaupungin Bagdadin lentokentälle tehdyllä ohjusiskulla. Iskussa sai surmansa myös Iranin tukeman asejoukon johtajia.

Yhdysvaltojen mukaan isku tehtiin yhdysvaltalaisten suojelemiseksi. Surma olikin mitä ilmeisemmin osa koston kierrettä Irakissa.

Iranin tukemat irakilaiset shiiamielenosoittajat olivat hyökänneet aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltain Bagdadin-suurlähetystöön.

Viime sunnuntaina Yhdysvallat oli puolestaan tehnyt Irakissa ilmaiskuja Iran-mielisiä taistelijoita vastaan, mikä taas oli kosto yhdysvaltalaisen siviilityöntekijän surmasta Pohjois-Irakissa.

Iran on vannonut nyt kostavansa Suleimanin kuoleman. Tulilinjalla ovat Yhdysvallat ja sen liittolaiset niin Irakissa on kuin muuallakin Lähi-idässä.

Aiheesta lisää:

Maalaispojasta konfliktinhimoiseksi johtajaksi – Tällainen mies oli Yhdysvaltain iskussa kuollut kenraali Qassem Suleimani

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Ylen Ulkolinja-dokumentti Qassem Suleimanista katsottavissa Yle Areenassa klo 12 alkaen

Australian itärannikolla metsäpalot ovat roihunneet hallitsemattomasti, kun korkeat lämpötilat ja kovat tuulet ovat vauhdittaneet palojen leviämistä.

Uudessa Etelä-Walesin osavaltiossa roihusi aamupäivällä noin 130 maastopaloa ja Victorian osavaltiossa viitisenkymmentä.

Uuden Etelä-Walesin etelärannikolla Merimbulassa paloalueen tuntumassa asuva suomalainen lääkäri Sampsa Kallinen kuvasi tilannetta lauantaina "vaimeaksi sekasorroksi".

– Täällä on sellainen epäusko, että voiko näin tapahtua, että kokonainen maa palaa, hän kertoo Ylelle.

– Joskus kriisitilanteessa näkee rikollisuutta ja sen sellaista, mutta mitään niin riehakasta täällä ei ole ollut.

Viranomaiset ovat arvioineet, että Kallisen kotikaupunki toistaiseksi säästyy paloilta eikä asukkaita ole evakuoitu.

– Tällä hetkellä käytännössä tietä pitkin ei pääse enää mihinkään täältä. Merievakuaatio on käytännössä ainoa vaihtoehto tässä vaiheessa, Kallinen kuvasi.

Kallinen kertoi Ylelle aiemmin halunneensa jäädä Merimbulaan australialaisen avopuolisonsa kanssa voidakseen tarjota kotonaan turvaa sitä tarvitseville.

Ennustettu korkeita lämpötiloja ja kovaa tuulta

Lauantaista oli ennustettu erittäin tuhoisaa maastopalopäivää. Lämpötilojen odotettiin kipuavan monin paikoin yli 40 asteen, ja kovien tuulien ennakoitiin liikuttavan suuria palorintamia lähemmäs tiheästi asuttuja alueita.

Sisämaassa lämpötila saattaa kohota paikoin jopa 45 asteen tuntumaan.

Kallisen mukaan päivän lämpötila oli rannikolla jäänyt odotettua matalammaksi.

– Täällä rannikolla on hieman yli 30 astetta, mikä on positiivista, koska luvattiin 40 astetta. Tuuli on voimistunut päivän mittaan huomattavasti, ja se on syy miksi päivä tulee olemaan todella paha, Kallinen kertoi.

Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevassa Sydneyssä olosuhteet ovat olleet aamusta saakka hyvin tukalat, kun lämpötila kohosi jo aamukymmenen aikoihin yli 30 asteeseen.

Kaupungissa on leijunut aamusta saakka myös viime kuukausina hyvin tutuksi tullut savusumuverho, jonka vaikutukset hengitysilman laatuun herättävät huolta.

Sydney Morning Herald -lehden mukaan pelastusviranomaiset varoittavat muun muassa tuulen mukana kulkeutuvista kekäleparvista, jotka saattavat levittää tulen hyvinkin kauas alkuperäisistä paloalueista.

Maan kaakkoisosan rannikon lomakohteet ovat muuttuneet kuin aavekaupungeiksi, kun evakuointikäskyn saaneet turistit ja asukkaat ovat lähteneet paloja pakoon. Esimerkiksi alueen ruokakaupat ovat lauantaina kiinni. Evakuointikäsky on annettu kolmessa osavaltiossa yli 100 000 asukkaalle.

– Olemme kirjaimellisesti nähneet kymmenientuhansien ihmisten siirtyvän pois, sanoi Uuden Etelä-Walesin osavaltion johtava palopäällikkö Shane Fitzsimmons. Hän varoitti, että edessä on pitkä ja vaikea päivä.

Suositulla turistisaarella kaksi kuollut paloissa

Uuden Etelä-Walesin palo- ja pelastusviranomaiset ovat varoittaneet, että palot voivat liikkua pelottavan nopeasti äärimmäisten olosuhteiden vuoksi.

– Menetämme lauantaina mitä todennäköisimmin koteja. Päivä on menestys, jos emme menetä ihmishenkiä, apulaispalopäällikkö Rob Rogers sanoi Sydney Morning Heraldin mukaan.

Uuden Etelä-Walesin alueella paloja on päivän aikana sammuttamassa yli 3 000 palomiestä, minkä lisäksi 500 palomiestä on sijoitettu strategisiin kohteisiin.

– Mitä tahansa päivä tuo tullessaan, olemme valmiita vastaamaan, Rogers sanoi.

Hieman myöhemmin tuli tieto, että Etelä-Australiassa sijaitsevalla, turistien suosimalla Kangaroo Islandilla on kuollut kaksi ihmistä maastopalossa. The Age -lehti kirjoittaa, että poliisin mukaan kaksikko kuoli, kun tuli jyräsi heidän autonsa ylitse.

Tuliolosuhteet saarella ovat monen muun alueen tavoin äärimmäisen vaikeat. Nine News Adelaiden Twitterissä julkaisemassa videossa näkyy, kuinka palorintamassa muodostuu korkeuksiin kohoavia tulitornadoja.

Victorian osavaltion poliisipäällikkö Graham Ashton sanoi yleisradioyhtiö ABC:n mukaan, että osavaltiossa on kateissa parikymmentä ihmistä.

Melbournen kaakkoispuolelle Hastingsin satamaan on alkanut saapua ihmisiä, jotka laivasto evakuoi maan kaakkoiskulmasta Mallacootan rannikkotaajamasta. Tuhannet ihmiset päätyivät alueen rannoille saarroksiin paettuaan maastopaloja.

Aiheesta lisää:

Suomalaislääkärit joutuivat palojen saartamiksi Australiassa, toinen päätti jäädä, toinen pakeni lentämällä – “Mietin vain, koska tapaan kihlattuni uudestaan"

Australian laivasto on aloittanut palojen saartamien ihmisten pelastamisen Mallacootan rannikkokaupungista

Armeija vie apua palojen saartamiin kaupunkeihin Australiassa – Samaan aikaan kohupääministeri saa kommenteillaan kansalaiset buuaamaan

Australian palot: 5,5 miljoonaa hehtaaria palanut, yli tuhat kotia raunioina, 17 kuollut – viilentynyt sää päästi tutkimaan palojen jälkiä

Rautavaaran keskustan läpi kulkevan Savontien varressa on tyhjillään oleva liiketila. Siinä sijaitsi vielä viisi vuotta sitten Pohjois-Savon Osuuspankin konttori.

Pankin sulkeminen herätti kuntalaisissa laajalti vastustusta. Konttorin puolesta kerättiin yli 500 nimen adressi ja järjestettiin mielenilmaus. Rautavaaran kunta tyhjensi talletustilinsä pankista.

Moni tuohtunut asiakas siirsi tilinsä kunnan viimeiseen pankkiin, Säästöpankki Optiaan.

Sekään ei turvannut pankkipalveluiden jatkumista. Optia sulkee konttorin maaliskuun alussa, mikä lopettaa pankkipalvelut Rautavaaralla kokonaan.

Pankkipalvelujen loppuminen pienellä paikkakunnalla ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Pankkialaa valvova viranomainen Finanssivalvonta kerää tietoja peruspankkipalveluista ja niiden toteutumisesta Suomessa. Sen mukaan pankkikonttoreiden määrä hupeni lähes 800:lla viime vuosikymmenenä.

Rautavaaran pankkikapina ei tuottanut tulosta

Rautavaaralla asuvan Yrjö Voutilaisen lähin pankkikonttori on 50 kilometrin päässä Nurmeksessa. Hänellä ei ole nettiä, joten laskut maksetaan postin avulla.

– Minä laitan laskut eteenpäin kirjeessä. Ne kiertävät Helsingin kautta Nurmekseen, Voutilainen kertoo.

Hänen mielestään kaikissa kunnissa pitäisi olla jonkinlainen pankki, mikä turvaisi palvelut tasapuolisesti kaikille.

Rautavaaralla asuva Jonne Karppinen käyttää itse nettipankkia, mutta harmittelee palveluiden heikkenemistä eläkeläisten vuoksi. Oma mummo täyttää pian 95 vuotta.

– Pankkipalveluiden häviäminen on hänelle paha asia. Tälläkin kylällä on niin paljon eläkeläisiä, että pankkipalvelut pitäisi olla, Karppinen sanoo.

Finanssivalvonnan toimistopäällikkö Markku Koponen kertoo, että konttoreiden väheneminen vaikuttaa käteisen saatavuuteen Suomessa.

Pankkien on kuitenkin turvattava peruspankkipalvelujen saatavuus. Peruspankkipalveluja ovat muun muassa käteisen nosto ja talletus, maksutilien avaaminen ja sulkeminen sekä tilisiirrot.

– Edellytämme valvojina, että eri ihmisryhmillä on mahdollisuus käyttää pankkipalveluja, vaikka ei olisi mahdollisuutta nettiyhteyteen, Koponen sanoo.

Jos palvelut siirtyvät nettiin, pitää pankin tarjota asiakaspalvelua ja neuvontaa myös puhelimessa. Laskuja varten voidaan tarjota esimerkiksi maksupalvelukuoria.

– Pankkien pitäisi opastaa ja neuvoa ihmisiä eri kanavien käyttöön, Koponen sanoo.

Pankkineuvonta siirtynyt kunnan tehtäväksi

Rautavaaralla asuu noin 1600 ihmistä. Kunnanjohtaja Henri Ruotsalainen arvioi, että heissä on satoja ikäihmisiä, jotka tarvitsisivat peruspankkipalveluihin henkilökohtaista asiakaspalvelua.

– Kaikilta iäkkäilta ihmisiltä ei löydy tarvittavia digilaitteita, saati osaamista niiden käyttöön, hän sanoo.

Pankkipalvelujen puuttuminen on jo näkynyt kunnanviraston aulassa olevalla yhteiskäyttötietokoneella. Tietokone on tarkoitettu valtionhallinnon palveluiden käyttöön, kuten Kelan ja poliisin lomakkeiden täyttämiseen.

Kunnan neuvontapisteellä käy ihmisiä, jotka pyytävät apua nettipankin käyttöön. Apua on annettu, vaikka se ei kunnan perustehtäviin kuulukaan.

Ensi keväänä rautavaaralaisia yritetään auttaa nettipalveluiden käyttäjiksi kunnan hankkeen avulla.

– Uskon, että tämä kehityssuunta tulee jatkumaan ja pankkipalvelut siirtyvät verkkoon myös suuremmilla paikkakunnilla, Ruotsalainen sanoo.

Taustalla strategia ja taloudelliset syyt

Pankkialan edunvalvoja Finanssiala kertoo, että palvelujen siirtyminen sähköisiksi on ollut alan suunta jo pitkään. Monet asiakkaat ovat nettipankkiin tottuneita ja tyytyväisiä.

– Kyse ei ole välttämättä iästä. Sähköisiä palveluja käyttävät sujuvasti myös iäkkäämmät ihmiset, sanoo johtaja Lea Mäntyniemi.

Mäntyniemi ei usko, että pankkikonttorit häviäisivät Suomesta kokonaan. Hän muistuttaa, että pankeilla on erilaisia toimintasuunnitelmia. Toiset pankit panostavat enemmän pankkikonttoreihin ja toiset vähemmän.

– Pankit arvioivat, miltä osin niitä on liiketaloudellisesti kannattavaa pitää.

OP ryhmällä on Suomessa noin 150 pankkia ja niillä noin 350 konttoria. Pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen kertoo, että jokainen pankki päättää omasta konttoriverkostostaan.

– Arviomme mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista asuu alle puolen tunnin ajomatkan päässä OP:n konttorista, Heinonen sanoo.

Paikalliset pankit järjestävät asiakkailleen Varmuutta verkkoon -tilaisuuksia. Niissä opetellaan käyttämään pelkistettyä nettipankkia, jolla voi hoitaa peruspankkipalveluita.

Viime vuonna Varmuutta verkkoon -tilaisuuksiin osallistui 28 000 ihmistä ja tänä vuonna pankin tavoitteena on järjestää opetusta 50 000 ihmiselle.

– On myös mahdollista valtuuttaa joku läheinen hoitamaan omia pankkiasioitaan. Siitä tehdään erillinen valtuutussopimus, Heinonen sanoo.

Pankkikonttoreiden määrä on huvennut nopeasti. Mitä mieltä olet asiasta? Kuuluuko konttori mielestäsi peruspankkipalveluihin? Aiheesta voi keskustella klo 22.00 saakka.

Lue myös:

Suomen pankki on huolissaan käteisen saatavuudesta – "Ihmisellä täytyy olla oikeus omiin rahoihinsa"

Pikkukunnalta näyttävä vastaisku Osuuspankin säästöille: "Se on meidän rahoilla rakennettu!"

Pankkikapinaan käynyt pikkukunta toteutti uhkauksensa: talletukset ulos

Valmismatkaa netistä ostavan on syytä olla tarkkana. Matkan hinta voi varausta tehdessä kallistua jopa satoja euroja.

Kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi päätyi riita Rodokselle tehdyn valmismatkan hinnasta.

Pohjoissavolainen mies varasi TUI Finlandin verkkopalvelusta matkan Rodokselle talvella 2018. Hän sai hotellilistauksen, jonka mukaan perhehuoneen ja lentojen hinta oli 2 430 euroa.

Kun hän teki lopullisen varauksen, hinta oli noussut 2 640 euroon. Mies vaati matkapaketin hinnasta 210 euron palautusta. Hän katsoi, että ostaja tekee hintavertailut ja ostopäätöksen hotellilistauksen perusteella.

Miehen mielestä hintoja ei ole mahdollista vertailla ja kilpailuttaa, jos jokaisen matkan kohdalla pitäisi tehdä varaus, jotta hinnan saisi selville.

Mies vaati myös, että TUI Finland korjaa internetpalvelunsa niin, että hotellilistauksessa näkyy aina oikea hinta. Miehen mukaan hotellilistauksessa ei ollut mainintaa "alkaen" -hinnasta eikä hinnan muuttumisesta varauksen aikana.

Matkanjärjestäjä oli täysin toista mieltä

TUI Finlandin mukaan hotellilistauksen yläpuolella mainitaan, että hintaan saattaa tulla muutoksia varauksen aikana ja lopullinen hinta vahvistuu vasta loppuvaiheessa.

Sama huomautus näkyy matkanjärjestäjän mukaan koko varausprosessin ajan.

Kun varaaja valitsee hotellilistauksesta tietyn hotellin, TUI Finlandin mukaan sen verkkosivuilla myös kerrotaan, että hinta on niin sanottu "alkaen" -hinta.

Huomautuksia käytetään siksi, että varaajan koneen selaimen välimuistissa voi olla vanhentuneita tietoja.

Miehen valitseman hotellin perhehuoneen hinta oli matkanjärjestäjän mukaan alennuksessa alkutalvesta. Mies teki varauksen helmikuussa juuri sinä päivänä, kun hinta nousi.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvitystä

Kuluttajariitalautakunta korostaa, että jos matkanjärjestäjä ei kerro sivuillaan muutoksesta selkeästi, varauksen aikana noussut hinta ei sido kuluttajaa.

Lautakunnan mukaan TUI Finlandin verkkovarausjärjestelmä toi kuitenkin riittävästi esiin hinnan muuttumisen mahdollisuuden, vaikka sitä ei ilmoitettu yhtä näkyvästi kuin matkan hintaa.

Lautakunta katsoo, että kuluttaja oli tässä tapauksessa ennen lopullisen varauksen tekemistä voinut saada tiedon matkapaketin hinnasta.

Kuluttajariitalautakunta ei suosita hyvityksen maksamista miehelle.

– Asiassa ei käynyt ilmi, miksi hinta oli muuttunut juuri varausprosessin aikana. Joka tapauksessa on selvää, että hinnan muuttumiselle pitää olla asianmukainen peruste ja siitä on riittävän näkyvästi kerrottava, lautakunnan puheenjohtaja Pauli Ståhlberg sanoo.

Lautakunta huomauttaa, että markkinoinnissa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot voivat johtaa siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen niiden perusteella.

Kuvitellaan arkinen tilanne. Kerrostalon portaikossa hortoilee iäkäs naapurin rouva Sirkka, joka ei tunnu enää löytävän omaa kotioveaan.

Kaupassa tulee vastaan samalla kadulla asuva Eino, joka käy kassaneidin mukaan useita kertoja päivässä ostoksilla ja hakee hyllyistä samat tavarat kerta toisensa jälkeen.

Olet huolissasi heistä, mutta et ole heidän omainen tai edes läheinen. Mitä voit tehdä?

Valtakunnallisesti huoli-ilmoitusten määrä netin kautta on koko ajan kasvanut. Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Huoli-ilmoitusten tilastointi kuitenkin vaihtelee paikkakunnittain. Esimerkiksi Turussa ja Jyväskylässä ilmoitusten määrä kasvoi selvästi viime vuonna jo lähelle viittäsataa. Tämä on Suvanto oy:n (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) toiminnanjohtajan Satu-Kirsikka Taiveahon mukaan ongelma.

– Näitä ei valitettavasti kerätä. THL seuraa vanhuspalvelulain toteutumista ja on luvannut ottaa seuraavassa kuntakyselyssä myös tämän kyselynsä osaksi, että saisimme edes jotain valtakunnallista dataa asiasta. Kuntaliiton kanssa asiasta myös keskusteltu.

Suvanto ry on valtakunnallisesti toimiva kansalais- ja asiantuntijajärjestö, jonka tarkoituksena on ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun, hyväksikäytön ja väkivallan ehkäiseminen sekä tietoisuuden lisääminen.

Lastensuojeluilmoitus tunnetaan, huoli-ilmoitusta ei

Jo seitsemän vuoden ajan on kuka tahansa yksityishenkilö voinut tehdä ilmoituksen iäkkään henkilön palvelutarpeesta.

Sittemmin vaikealta ja viralliselta kalskahtava termi on saanut paremmin puhekieleen sopivan nimen: huoli-ilmoitus.

Lastensuojeluilmoitus on jo suomalaisille tuttu, mutta huoli-ilmoitus on vielä outo.

Tosin viime vuonna julkisuuteen nousseet hoivakotiskandaalit ovat selvästi rohkaisseet ihmisten halukkuutta tehdä ilmoituksia vanhusten huonosta kohtelusta. Huoli-ilmoituksesta oli viime vuonna myös valtakunnallinen kampanja.

Ilmoituksen voi jättää nimettömänä

Huoli-ilmoituksen voi tehdä iäkkäästä henkilöstä, joka näyttää olevan kykenemätön huolehtimaan itsestään, omasta terveydestään tai turvallisuudestaan.

Ilmoituksia voi jättää puhelimitse, sähköpostilla ja yhä useammin netin kautta. Ilmoituksen voi halutessaan jättää jopa nimettömänä.

Esimerkiksi Kanta-Hämeessä, Hämeenlinnassa tehtiin huoli-ilmoituksia viime syksynä 10-20 per kuukausi. Eniten ilmoituksia tuli juuri netin kautta.

Päijät-Hämeen maakunnassa jätettiin viime vuonna yhteensä yli 300 huoli-ilmoitusta pelkästään netin kautta. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli noin 15 prosenttia. Kaksi kolmasosaa ilmoituksista näyttää tulevan Lahdesta.

Riihimäellä huoli-ilmoitusta ei verkosta edes löydy oikealla nimellä.

Palveluvastaava Riitta Uronen Riihimäen sosiaalipalveluista kuitenkin kertoo, että omaisten huoli ikäihmisten pärjäämisestä esimerkiksi palveluasumisessa näkyy sosiaalitoimeen tulevissa ilmoituksissa.

– Ikäihmisten määrä lisääntyy ja samalla tietoisuus näiden ilmoitusten tekemisestä. Ikäihmisillä on myös paljon mielenterveys- ja päihde- ynnä muita ongelmia, jotka myös lisäävät huolta, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin Hämeenlinnan kaupungilta.

Huomioita voivat tehdä myös pankit ja kaupat

Eniten ilmoituksia tekevät omaiset, naapurit ja ystävät. Sosiaalipäivystys tekee puolestaan ilmoituksia ensihoidon kautta tulevista asiakkaista.

– Ihan julkiset palveluntuottajat voivat tehdä myös ilmoituksia. Huolestunut vihje voi tulla pankista tai kaupan kassalta, jos he tekevät huomioita asiakkaana olevan ikäihmisen toimintakyvyn heikkenemisestä, muistuttaa Hämeenlinnan kaupungin sosiaalityöntekijä Eija Vento-Jokinen.

Avelin ja Vento-Jokinen kertovat, että välillä samasta vanhuksesta voi tulla useitakin ilmoituksia. Sitä ei kuitenkaan voi ilmoittajille koskaan kertoa.

Kaikki ikäihmiset eivät halua apua

Huoli-ilmoitus pakottaa kunnan selvittämään ikäihmisen hoidon ja palvelutarpeen. Usein vanhus voi tarvita kauppa- tai ateriapalvelua tai vaikka turvapuhelinpalvelua pärjätäkseen arjessa.

Hämeenlinnassa on toistaiseksi pystytty apua tarjoamaan ja ilmoituksiin reagoimaan.

Aina vanhus ei kuitenkaan ole halukas ottamaan apua vastaan.

– Osa on pettyneitä, kun heistä on tehty ilmoitus, mutta on osa taas tyytyväisiä, kun joku reagoi, Tanja Avelin kertoo.

Eija Vento-Jokinen huomauttaa, että iäkkäillä ihmisillä on kaikesta huolimattahyvin korkea itsemääräämisoikeus, hän voi päättää omista edelleen omista asioistaan.

– Se oikeus rajoittaa meitä, meillä ei ole keinoja puuttua siihen. Aika usein vanhus ja hänen omaisensa ovat myös eri mieltä vanhuksen tilanteesta.

Sivullinen ilmoittaja ei saa tietää miten vanhukselle kävi

Entä portaikossa hortoillut Sirkka ja turhia kauppareissuja tekevä Eino? Saako huoli-ilmoituksen tehnyt huolestunut yksityishenkilö koskaan tietää, miten sosiaalitoimi tarttui näihin tapauksiin. Tuliko apua?

Sitä ei ilmoittaja todennnäköisesti saa koskaan tietää. Siitä pitää huolen sosiaaliviranomaisia sitova vaitiolovelvollisuus.

– Se on meillä todella tiukka, sanoo asiakasohjauspäällikkö Tanja Avelin.