Konfliktinratkaisujärjestö CMI:n toiminnanjohtaja Tuija Talvitie (s. 1959) on kuollut, kertoo järjestö tiedotteessaan. Talvitie kuoli kotonaan Espoossa vaikeaan sairauteen torstaina.

Talvitie toimi CMI:n hallituksen jäsenenä vuosina 2005–2009 ja järjestön toiminnanjohtajana vuodesta 2009. Hänen johdollaan CMI kasvoi yhdeksi maailman johtavista konfliktinratkaisujärjestöistä.

– Olen kiitollinen ja ylpeä siitä työstä, jonka Tuija Talvitie teki CMI:n menestyksen eteen. Hänen poismenonsa myötä CMI menettää poikkeuksellisen johtajan ja koko rauhanvälitysala arvostetun kollegan ja suunnannäyttäjän. Jäämme kaikki kaipaamaan Tuijaa ja esitämme lämpimän osanottomme Tuijan omaisille, sanoo presidentti Martti Ahtisaari tiedotteessa.

Sisä-Suomen poliisilaitos kertoo, että se on löytänyt vainajan tamperelaisen yökerhon wc-tiloista. Vainaja löytyi noin kello kolmen aikaan perjantain ja lauantain välisenä yönä.

Poliisi kertoo, että se tutkii tapausta eikä tiedota asiasta enempää.

Aamulehden tietojen mukaan vainaja löytyi Tampereen Hämeenkadulla sijaitsevasta yökerho Ihkusta.

Juttua muokattu 4.1.2020 kello 7.48: Lisätty Aamulehden tieto yökerhosta.

Suomalainen Irene Leets, 84, seurasi viime tammikuussa kotikaupunkinsa Caracasin tapahtumia hämmentyneenä mutta toiveikkaana. Joko viimein päästäisiin maata tuhonneen ja kansaa ahdinkoon ajaneen joukkion kurjasta hallinnosta?

Lähes tuntematon nuori poliitikko Juan Guaidó oli valittu 5. tammikuuta Venezuelan parlamentin puheenjohtajaksi.

Valinnasta käynnistyi dramaattinen tapahtumasarja, joka kuukausien ajan horjutti Venezuelaa itsevaltaisesti johtaneen Nicolás Maduron asemaa.

– Ilmassa oli optimismia. Kaikki me toivoimme, että asiat muuttuisivat, Leets kuvaa.

Kun mielenosoittajat täyttivät Venezuelan katuja ja vaativat Maduroa eroamaan, Leets ei lähtenyt mukaan.

– Auringonpaisteessa kulkeminen olisi ollut minun ikäiselleni jo raskasta, hän sanoo.

– Meistä moni ajatteli, että ehkä Maduron kanssa saadaan jokin sopimus aikaan ja hän lähtee pois. Että vähitellen paremmat ajat koittaisivat. Sitä kovin mielellään ajattelee myönteisesti.

Maduro oli aloittanut tammikuussa 2019 jatkokautensa, vaikka vaalit oli arvioitu maailmalla vilpillisiksi.

Tammikuun lopussa Guaidó julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi. Hän lupasi kammeta Maduron vallasta, asettaa siirtymäajan hallituksen ja sen jälkeen vapaita vaaleja. Missään näistä hän ei ole onnistunut.

Yli 60 maata on kyllä Yhdysvaltain johdolla tunnustanut Guaidón Venezuelan johtajaksi, Suomi mukaan lukien, ja Venezuelan armeijasta on loikannut satoja sotilaita.

Mutta Maduro tarraa yhä tiukasti ja uhmakkaasti valtaan. Hänen asemansa on jopa hieman vahvistunut, kun Venezuelan oppositio on ajautunut eripuraan.

Irene Leetsin ja Venezuelan vaiheet ovat kulkeneet vuosikymmeniä rinta rinnan. Hän on nähnyt äkkirikkaan öljyvaltion kepeän ja huolettoman elämän 1970-luvulla ja hitaan luisun kohti tuhoa.

Lopulta romahdus oli niin syvä, että Leets ei enää halunnut asua maassa. Hän halusi päästä maahan, jossa terveydenhuolto pelaa.

Viime huhtikuussa Juan Guaidón suunnitellessa kapinaa ja houkutellessa upseereita loikkaamaan joukkoihinsa Leets saapui vastahakoisesti Suomeen.

Perustarvikkeista, ruuasta ja lääkkeistä oli Venezuelassa huutava pula ja pitkät sähkö- ja vesikatkot piinasivat.

Hän kuvaa tulleensa Suomeen pakosta, koska lääke- ja tarvikepulassa sairaalat eivät olisi pystyneet tarjoamaan hoitoa.

– Minun oli pakko lähteä pois. Jos minulle sattuisi jotain, en välttämättä pysyisi hengissä, jos hoitoa ei ole, hän sanoo.

Kaikkiaan noin viiden miljoonan ihmisen arvioidaan paenneen Venezuelasta.

Etelä-Amerikkaan Leetsin vei alunperin seikkailunhalu. Hän oli opiskellut Suomessa laborantiksi ja lähtenyt sen jälkeen Lontooseen töihin vuonna 1959.

Halu nähdä maailmaa oli kova. Leets kuvaa elävänsä kiinnostuneena, silmät aina auki uusille asioille.

– Minusta oli kiva nähdä, mitä muutakin tässä maailmassa on, miten eletään ja miten ollaan.

Uusi tilaisuus jatkaa matkaa tuli, kun venezuelalaisen tutkimusryhmän johtaja vieraili lontoolaisessa sairaalassa, jossa Leets työskenteli.

Leets marssi hänen puheilleen ja kertoi haluavansa lähteä Venezuelaan töihin. Häntä onnisti. Hän sai työtarjouksen valtiollisen Ivic-tutkimuslaitoksen raudanpuuteanemiaa tutkivasta ryhmästä.

– Ilman työpaikkaa en olisi uskaltanut lähteä niin kauas, hän sanoo.

Venezuela oli jo tuolloin vauras öljyvaltio, Etelä-Amerikan rikkain, ja se eli kukoistuskauttaan. Se oli myös mantereen vakaimpia demokratioita ja houkutteli ulkomaista työvoimaa ja monikansallisia yrityksiä rakentamaan kasvua, Suomestakin.

Leets ylitti valtameren laivalla vuonna 1969. Hän kuvaa saapuneensa Caracasiin ummikkona, osaamatta espanjaa ja tietämättä maasta juuri mitään.

– Caracas oli äkkirikkaan maan pääkaupunki, täynnä diskoja ja ravintoloita. Kansainväliset kuuluisuudet tulivat Venezuelaan esiintymään. Oli rahaa millä maksaa, hän muistaa.

Vapaa-ajalla Leets kävi kulttuuririennoissa ja kolusi ystävineen maata syrjäisistä maaseutupaikoista kaupunkeihin, vietti öitä rannalla riippumatossa tähtitaivaan alla.

Eliitti oli kuitenkin korruptoitunut eikä yhteiskunnan vähäosaisista välitetty.

Kun talouskriisi iski Venezuelaan 1980-luvulla, vakaus alkoi rakoilla. Syttyi mellakoita ja satoja sai surmansa väkivaltaisuuksissa.

Kuuntele Maailmanpolitiikan arkipäivää -ohjelma Venezuelan kriisin näkymistä.

1990-luvun lopussa Leets oli vaikuttamassa historian kulkuun miljoonien venezuelalaisten tavoin. Hänkin oli äänestämässä omintakeisen bolivariaanisen vallankumouksen isän Hugo Chávezin valtaan.

– Chávez ei olisi päässyt valtaan, jos kaikki olisi ollut Venezuelassa hyvin. Ihmiset saivat tarpeekseen. Halusimme muutosta, myös minä, Leets sanoo.

Ennen valintaansa sotilastaustainen Chávez oli yrittänyt kahdesti vallankaappausta. Hän ponnisti valtaan turhautumisesta vanhaan valtaeliittiin.

Leetsiäkin kyllästyttivät Venezuelan vanhat pääpuolueet, jotka eivät välittäneet arjen ongelmista.

– Halusimme maan johtoon nuoren ja energisen henkilön. Chávezin sotilastausta antoi vaikutelman, että maahan saataisiin lisää turvallisuutta ja järjestystä, jossa yhteisistä säännöistä pidettäisiin kiinni, Leets muistelee.

Chávez suitsutti Latinalaisen Amerikan vanhaa vapaussankaria Simón Bolivaria, lupasi kitkeä korruption ja messusi Yhdysvaltojen imperialistista ylivaltaa vastaan.

Hänen puhelahjansa tekivät vaikutuksen kansaan, ja myös yhteiskunnan hyväosaisiin kuuluneeseen Leetsin. Toisinaan hän kuunteli Chávezin puhetta autoradiosta työpäivän päätteeksi kotimatkalla.

– Ensimmäistä kertaa Venezuelassa oli presidentti, joka osasi puhua köyhille. Hän antoi köyhille vaikutelman, että nyt presidenttimme välittää, Leets toteaa.

Chávez lupasi sosiaaliohjelmia köyhyyden vähentämiseksi. Ne onnistuivatkin niin kauan kuin suunnattomat öljyvarannot paisuttivat valtion kirstua.

Mutta korruptio, öljyrahojen ryöstely Chávezin lähipiirille, avokätinen tukipolitiikka ja epäpätevät johtajat näivettivät auttamatta taloutta.

Leets puolestaan alkoi huolestua, kuinka Chávezin puheet vaikuttaisivat ulkomaalaisiin suhtautumiseen maassa. Hän päätti olla varovainen ja hankkia Venezuelan kansalaisuuden. Hän pelkäsi saattavansa muuten menettää työpaikkansa valtion tutkimuslaitoksessa.

Venezuelalaiseksi hän ei silti tuntenut itseään koskaan.

Viron Tartossa syntynyt Leets oli paennut epävakaita oloja jo kerran elämässään. Perhe pakeni Suomeen Leetsin ollessa 9-vuotias jatkosodan aikaan vuonna 1944.

Hänen isänsä oli ollut korkeassa asemassa Viron armeijassa. Neuvostojoukot olivat lähettäneet hänet vankileirille Siperiaan. Isä sai 25 vuoden vankeustuomion.

Kommunismia ja autoritäärisiä järjestelmiä Leets sanoo inhoavansa siksi syvästi. Venezuelassa vallankumouksen luonne paljastui vasta vähitellen.

– Muutos oli hidasta, eikä sitä huomannut kovin äkkiä, Leets kuvaa.

Hänen oma arkensa sujui edelleen ja elämä oli verrattain hyvää.

Valtiollisessa tutkimuslaitoksessa sai olla rauhassa ja jättää halutessaan osallistumatta poliittisiin tapahtumiin.

Bussi kuljetti toisinaan työntekijöitä suoraan Chávezia tukeviin mielenosoituksiin, mutta niihin ei ollut pakko osallistua.

Pula paheni toden teolla vasta Chávezin manttelinperijän Maduron noustua valtaan. Madurosta tuli presidentti sen jälkeen, kun Chávez menehtyi 58-vuotiaana syöpään vuonna 2013.

Ruokajonot alkoivat pidentyä ja pula perustarvikkeista syventyä. Markettien edustoille mentiin jonottamaan jo aamuvarhaisella siltä varalta, että jonnekin tulisi tavaraa.

Hiljalleen niukkuus alkoi tuntua myös Leetsin elämässä.

Eläkkeelle jäätyään vuonna 2011 hän kävi vielä vuosia vanhalla työpaikallaan osa-aikaisesti palkatta vapaaehtoistöissä. Ensin syynä oli halu jatkaa kiinnostavia työtehtäviä ja yhteydenpito tutkimuslaitoksen työtovereihin, myöhemmin myös ruoka.

– Saimme instituutilla lämpimän ruuan. En syönyt töissä, vaan toin sen kotiin ja jaoin kahtia. Lisäsin joukkoon kevätsipulia, ja näin siitä riitti minulle kaksi ateriaa, hän sanoo.

Yksi lämmin ateria päivässä oli tyypillistä monissa venezuelalaisissa perheissä. YK:n mukaan noin 90 prosenttia venezuelalaisista elää köyhyydessä.

Koska pulaa oli myös autojen varaosista ja renkaista, Leets halusi säästää oman autonsa renkaita. Hän kävi Caracasin laitamilla sijaitsevassa tutkimuslaitoksessa vain joka toisena päivänä.

Ennen hän oli ahminut Caracasin teattereiden tarjontaa ja käynyt kuuntelemassa espanjalaisia flamencotähtiä ja argentiinalaisia tangotaitureita.

Loppuaikoina ei ollut varaa kuin silloin tällöin käydä elokuvissa.

Myös turvattomuus lisääntyi. Pimeän tullen kaduilla ei juuri liikuttu. Illallisten sijaan tuttavien kanssa kokoonnuttiin yhteen lounaalle päiväsaikaan.

Leets asui verrattain hyvällä Choaun alueella eikä kokenut oloaan kotikulmilla turvattomaksi.

Leetsiä auttoi myös, että hänellä oli lukuisilta ulkomaanmatkoiltaan tallessa Yhdysvaltain dollareita käteisenä. Niistä tuli kysyttyä valuuttaa maksuvälineenä, kun Venezuelan oman valuutan arvo oli huvennut hyperinflaatiossa lähes olemattomiin.

Miksi Leets sitten pysyi Venezuelassa näinkin pitkään?

– Tykkäsin olla siellä. Tykkäsin työpaikastani, ihmisistä. Minulla ei ollut mitään hätää, pärjäsin vähällä ruualla, hän naurahtaa.

Leetsin mukaan suurin osa venezuelalaisista on laihtunut 10–15 kiloa Maduron aikana. Maduron dieetti, kuten Venezuelassa sanotaan.

Lopulta hän myi autonsa ja asuntonsa "pilkkahintaan". Inflaation syömän ja 2,5 dollariin kutistuneen eläkkeensä hän ohjasi kollegalleen.

Sitten hän pakkasi matkalaukkunsa ja lensi kevyin kantamuksin Suomeen. Uusi koti löytyi Espoosta. Hän asettui äidiltään perimäänsä pieneen yksiöön.

Asioiden saaminen järjestykseen Suomessa on vielä kesken.

Venezuelasta hän kertoo kaipaavansa ihmisten ystävällisyyttä, toisten huomioimista ja pieniä kohteliaisuuden eleitä.

Suomessa hänen huomionsa on kiinnittynyt kadulla puhelimiaan tuijottaviin kulkijoihin, jotka tuntuvat kuin karttavan toisten katseita.

Aika tropiikissa muuttaa ihmistä, hän arvelee nyt.

– Ajattelen toisella tavalla, näen asioita toisella tavalla. Ihmisten spontaanius oli minun mieleeni, hän sanoo.

Tuttavilleen ulkomailla hän on kertonut muun muassa maailman nuorimmasta naispääministeristä ja naisvoittoisesta hallituksesta.

Venezuelan tapahtumia Leets seuraa aktiivisesti.

Huomenna sunnuntaina Venezuelan oppositiojohtoisen parlamentin on määrä äänestää, saako Juan Guaidó jatkaa puhemiehenä. Se ratkaisee, voiko hän jatkaa väliaikaisena presidenttinä.

Oppositiorintamassa on säröjä, mutta todennäköisesti Guaidó tulee valituksi. Parempaakaan vaihtoehtoa ei ole näköpiirissä.

Opposition riveistä Guaidóa on arvosteltu neuvotteluyrityksistä Maduron hallinnon kanssa. Arvostelijoiden mielestä varoja ryöstelevä ja huumeiden kauttakulkua salliva hallinto edustaa lähinnä järjestäytynyttä rikollisuutta eikä sen kanssa ole siksi syytä neuvotella.

On epäselvää, mitä Guaidó pystyy saamaan aikaan ilman hallinnolle pääosin uskollisena pysyneen armeijan tukea. Maduro on perustanut laillisen parlamentin rinnalle kansalliskokouksen, joka on vienyt toimivaltaa parlamentilta.

Guaidó on sanonut pyrkivänsä ensi töikseen uudistamaan Venezuelan vaalilautakuntaa, jotta vaalivilppi voitaisiin paremmin estää. Venezuelassa on määrä järjestää parlamenttivaalit viimeistään joulukuussa.

Olot Venezuelassa muuttuvat luultavasti vasta, kun laajat kansanjoukot todella alkavat kääntyä hallintoa vastaan, arvelee Leets.

Toistaiseksi Maduron hallinnolla on vielä kansansuosiota köyhien keskuudessa, muun muassa jakamansa ruoka-avun vuoksi.

Toisia auttavat ulkomailla olevat sukulaiset rahalähetyksin, ja kolmannet saavat apua Venezuelassa vähin äänin toimivilta järjestöiltä.

Pakotteet ovat kiristäneet tavallisten venezuelalaisten arkea. Toisaalta Maduro on hallinnon ahdingossa keventänyt talouden sääntelyä ja helpottanut tuontia. Caracasista on raportoitu, että marketteihin on saatu ruokaa ja päivittäistavaroita.

Humanitäärisen avun tarve on silti maassa yhä suuri.

Olipa Venezuelan suunta mikä hyvänsä, Leets ei usko enää palaavansa maahan.

– Toivottavasti elinaikanani tapahtuu jotain, että voisin näin kaukaa iloita. Vaikka tulisikin jonkinlainen vallanvaihdos, kestää vuosia saada maa taas kuntoon, hän tuumaa.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Suomen entistä Venezuelan-suurlähettilästä ja tietokirjailijaa Mikko Pyhälää.

Lue myös:

Vain armeijan tuki pitää Venezuelan presidentti Nicolas Maduron vallassa

Ulkolinja: Venezuelan tie rikkaasta öljyvaltiosta humanitaariseksi katastrofiksi 20 vuodessa

Irakissa liikkui lauantain vastaisena yönä ja lauantaina aamuna ristiriitaisia tietoja mahdollisesta ilmaiskusta, joka olisi tehty lääkintäsaattuetta vastaan.

Irakin puolisotilaalliset joukot kertoivat lauantain vastaisena yönä, että ainakin kuusi ihmistä oli kuollut ja kolme haavoittunut vakavasti ilmaiskussa. Iskun kohteena väitettiin olleen Hashed al-Shaabi -joukkojen komentajalle kuulunut lääkintäsaattue.

Irakin armeija kuitenkin kiisti uutistoimisto Reutersin mukaan, että mitään lääkintäsaattuetta vastaan olisi isketty väitetyllä alueella.

Irakilaisviestimet kertoivat iskun tapahtuneen myöhään perjantaina valtatiellä Tajin alueella Bagdadista pohjoiseen.

Myös puolisotilaalliset joukot korjasivat, että ilmaiskuja ei ollut tapahtunut alueella.

Irakin valtiontelevisio ehti syyttää Yhdysvaltain tehneen iskun. Yhdysvaltain johtama, äärijärjestö Isisiä vastaan taisteleva liittouma puolestaan ilmoitti, että se ei ole tehnyt alueella iskuja viime päivinä.

Yhdysvallat teki eilen ohjusiskun Bagdadin kansainväliselle lentosemalle. Iskussa kuoli ainakin kahdeksan ihmistä, heidän joukossaan muun muassa iranilainen kenraali Qassem Suleimani sekä Iranin tukeman Hashed al-Shaabin varajohtaja Abu Mahdi al-Muhandis.

Aiheesta lisää:

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

Miten Iran reagoi Yhdysvaltain iskuun? Asiantuntijat pitävät kriisin kiristymistä todennäköisenä

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Aikuisten aggressiivinen käytös on noussut ongelmaksi lasten ja nuorten elokuvanäytöksissä. Vanhemmat ovat pahoittaneet mielensä siitä, ettei alaikäistä lasta ole päästetty katsomaan elokuvaa.

– Vanhemmat ovat jopa käyneet sättimässä lipunmyyjän pystyyn. Heitä itseään ei ole kuitenkaan kiinnostanut lähteä lapsensa mukaan katsomaan elokuvaa, kertoo Itä-Suomessa toimivan Savon Kinot -elokuvateatteriketjun ohjelmapäällikkö Tarja Piiroinen.

Suomen elokuvateattereissa ovat käytössä ikärajat K7, K12, K16 ja K18. Näissä voidaan viimeistä lukuunottamatta hyödyntää ikärajajoustoa, jonka puitteissa kolme vuotta nuoremmat pääsevät katsomaan elokuvaa yhdessä aikuisen kanssa.

Savon Kinoilla on elokuvateatterit viidellä paikkakunnalla, ja se työllistää noin 50 henkilöä. Piiroisen mukaan osa työntekijöistä välttelee töihintuloa tiettyjen elokuvien esitysaikoina.

– On ollut haluttomuutta ja varautuneisuutta tulla työvuoroihin, jos on K7-näytös. Motivaatio riippuu aika paljon siitä, milloin viimeksi on ripitetty kassalla. Toinen hankala ikärajaryhmä on K16.

Viime aikoina kiistoja on ollut esimerkiksi Frozen 2 -elokuvasta ja syksyllä ensi-iltaan tulleesta Se – toinen luku -kauhuleffasta. Frozen 2 on K7 ja Se – toinen luku K16.

Netflixillä ja HBO:lla eri säännöt

Elokuvateatteriliitosta ja elokuvien maahantuojia edustavasta Suomen Filmikamarista kerrotaan, että kiistely ikärajoista on kärjistynyt viime vuosina eri puolilla maata. Joissakin teattereissa osa nuorista työntekijöistä on jopa todennut, ettei ala ole heitä varten ja lopettanut työnsä.

Alan suurimman toimijan Finnkinon teattereissa ei kuitenkaan ole ollut suuria ongelmia, vaan konfliktit ovat keskittyneet pieniin ja keskisuuriin kaupunkeihin.

– Maakunnissa henkilökunta on kohdannut todella törkeää käytöstä. On aika karua, että aikuiset ihmiset tylyttävät ja haukkuvat nuoria työntekijöitä niin, että on jouduttu jopa vaihtamaan työpaikkaa, toteaa Elokuvateatteriliiton puheenjohtaja ja Biorex-ketjun toimitusjohtaja Aku Jaakkola.

Huonoa käytöstä on esiintynyt myös Biorexin teattereissa. Jaakkola arvelee, että hämmennystä aiheuttaa esimerkiksi suoratoistopalvelujen lisääntyminen. Suomen ikärajalainsäädäntö ei koske esimerkiksi Netflixiä ja HBO:ta. Monilla saattaa olla käsitys, että ikärajat ovat elokuvateattereissakin vain suosituksia ja siten vanhemman harkinnassa.

– Vanhemmat eivät ymmärrä, etteivät teatterit päätä elokuvien ikärajoista vaan ne perustuvat lakiin. Vanhemmat noudattavat kotona pelien ja leffojen ikärajoja, miten parhaaksi katsovat. Niitä ei valvota missään muussa kanavassa tuolla tavalla kuin leffateattereissa.

Lasten erilaisuutta eri kehitysvaiheissa on pyritty huomioimaan kolmen vuoden ikärajajoustolla. Joskus nekään eivät riitä.

Jaakkola nostaa esiin kaksi esimerkkiä: lastenelokuvan Kuinka koulutat lohikäärmeesi 1 ja viime vuonna ensi-iltaan tulleen Leijonakuninkaan. Alle 12-vuotiaat eivät päässeet kumpaankaan ilman aikuista. Viimeksi mainitussa ikäraja oli Suomessa koko Euroopan korkein.

– Kuinka koulutat lohikäärmeesi 1 oli nimenomaan lastenanimaatio. Sinne ei 8-vuotias päässyt edes vanhemman kanssa. Leijonakuninkaassa K12-ikäraja vei arviolta puolet katsojista.

Väkeä ei riitä valvontaan

Ikärajat perustuvat kuvaohjelmalakiin, joka tuli voimaan vuonna 2012. Niistä päättävät kuvaohjelmaluokittelijat, joiden työtä ohjaa valvovan viranomaisen eli kansallisen audiovisuaalisen instituutin Kavin kriteeristö. Luokittelija katsoo elokuvan ja arvioi kriteerien avulla, minkäikäisille se sopii. Kriteerejä on yhteensä 37.

– Ne ovat olemassa, koska kaikki sisällöt eivät sovi kaikille. Ne ovat siinä mielessä hankalia, että lapset ovat erilaisia. K7 voi yhdelle 7-vuotiaalle liian raju, kun toinen katsoo sen ihan sujuvasti, sanoo ylitarkastaja Maarit Pietinen Kavista.

Jos elokuvateatteri rikkoo määräyksiä, Kavi voi antaa sille joko huomautuksen tai uhkasakon. Pietisen mukaan valvonta tapahtuu pääosin yleisöpalautteen kautta, koska Kavilla ei riitä väki kattavaan valvontaan.

– Yleisöpalautetta tulee eniten vääristä esitysajoista televisiossa. Lisäksi saamme palautetta ohjelmien ja elokuvien ikärajoista tai siitä, että elokuviin on päästetty alaikäisiä.

Pietinen kertoo, ettei elokuvateattereille ole annettu vuoden 2012 jälkeen yhtään uhkasakkoa, huomautuksiakin harvoin. Syy on hänen mielestään selvä.

– Yleisö ei tiedä, että meille voi reklamoida.

Ikärajoja on kierretty

Joukko nuoria tyttöjä on tullut viettämään joululoman viimeisiä päiviä kauppakeskus Pasaatiin Kotkaan. 14-vuotias Nan kertoo pitävänsä toiminta- ja fantasialeffoista, samanikäinen Patricia jännityksestä ja lastenelokuvista.

– Pari kertaa on tullut vastaan elokuva, johon ikäni ei ole riittänyt. Haluaisin mennä katsomaan elokuvan kaverini kanssa, joten ei ole tullut mieleen pyytää vanhempaa mukaan, kertoo Patricia.

Molemmat tytöt pitävät ikärajoja hyvänä asiana.

– Jos menee liian pienenä katsomaan, elokuvasta voi jäädä joku trauma. Olen itse aika herkkä, en tykkää kauhuleffoista, kertoo Nan.

Yle haastatteli myös muutamia muita nuoria, joiden iät vaihtelivat 14–17 vuoden välillä. Osa heistä kertoi kiertäneensä elokuvien ikärajoja. Nuorten mukaan heiltä ei ole kysytty kassalla papereita. Ikää kysytään joskus, mutta se on nuorten mukaan helppo valehdella pari vuotta vanhemmaksi.

Elokuvateatteriliitto ja Suomen Filmikamari ovat saaneet ikärajoista niin paljon negatiivista palautetta, että niihin puuttuminen on linjattu alan suurimmaksi kehityskohdaksi tänä vuonna.

– Tilanne on se, että olemme pyytäneet audienssia Kavilta. Toivomme heidän parantamaan ikärajoja koskevaa viestintää vanhempien suuntaan. Ajamme myös ikärajalainsäädännön tarkistamista EU:n digitaalisen kaupan direktiiviin, kertoo Suomen Filmikamarin toiminnanjohtaja Tero Koistinen.

Tavoitteena on, että lakisääteiset ikärajat vaihtuisivat suosituksiksi. Käytännössä ikärajavaatimusten loivennus suosituksiksi vaatisi lakimuutoksen. Myös Koistinen toivoo, että vanhempien vastuuta lisättäisiin.

– Helpottaisi asiakaspalvelua, jos vanhempien vastuuta lisättäisiin. Monissa muissa maissa vastuu ikärajojen noudattamisesta on enemmän vanhemmilla kuin elokuvateattereilla, toteaa Koistinen.

Laki ei ole pysynyt perässä

Ikärajat aiheuttavat elokuvateattereissa myös käytännön ongelmia, sillä alaikäiseltä ei voida vaatia henkilöllisyystodistusta näytille. Elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola on sitä mieltä, että lakia tulisi muuttaa vanhempien toivomaan suuntaan.

– En kritisoi päätöksiä ja ymmärrän, että kriteerit on oltava. Ikärajat pitäisi kuitenkin muuttaa suosituksiksi, sillä katselun pitäisi ehdottomasti olla vanhemman päätös.

Myös Kavin ylitarkastajan Maarit Pietisen mielestä kuvaohjelmalaki kaipaisi uudelleenarviointia.

– Audiovisuaalisen median toimintaympäristö on muuttunut paljon kahdeksassa vuodessa.

Jotain on jo tapahtumassa. Pietisen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö on tilannut kulttuuripolitiikan tutkimuskeskukselta selvityksen siitä, mitä mieltä vanhemmat ovat elokuvien ikärajoista.

Facebook-mainos auttoi Kauhavalla

Tällä hetkellä ainoa keino puuttua ikävään käytökseen on viestinnän parantaminen vanhempien suuntaan. Se on onnistunut yksinkertaisin keinoin ainakin Pohjanmaalla.

Kauhavan pienellä Y-Kinolla ei ole ollut varsinaisia konflikteja vanhempien kanssa, mutta teatterista jouduttiin kuitenkin taannoin käännyttämään pieniä lapsia.

– He olivat tulleet isovanhempiensa kanssa katsomaan Leijonakuningasta, mutta lapset olivat liian pieniä. Lapset ja isovanhemmat kyllä ymmärsivät, miksemme voineet päästää heitä saliin. Itku lapsille kuitenkin tuli, kertoo elokuvateatterin johtaja Ilkka Peura.

Y-Kinossa on kokemuksia on myös siitä, kuinka nuoret ovat yrittäneet päätä katsomaan Jokeri-elokuvaa. Sen ikäraja on K16. Hän kertoo eräästä 13-vuotiaasta, joka yritti tulla katsomaan elokuvaa.

– Sanoimme, että hänen pitää hakea vanhempansa mukaan. Hän toi sitten paikalle 18-vuotiaan naapurinsa eikä antanut meidän soittaa vanhemmilleen. Emme päästäneet häntä saliin.

Marraskuussa Peura laittoi Y-Kinon Facebookiin Jokeria koskevan ilmoituksen, jolle hän osti myös näkyvyyttä.

– Kirjoitin, ettei alle 16-vuotiaiden kannata yrittää tulla katsomaan elokuvaa. Pyysin, etteivät edes vanhemmat toisi sitä nuorempia. Elokuva ei sovi 13-vuotiaille.

Peuran mukaan ilmoituksen näki 2000 ihmistä.

– Sen jälkeen alaikäisten yrittäjien määrän on voinut laskea yhden käden sormilla.

Pitkä ja vaikea kiista on ohi: Sekä Teollisuusliitto että Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen. Yhteinen sävel löytyi jo perjantaina, tänään osapuolten hallitukset ilmoittivat lopulliset päätöksensä.

Teollisuusliiton hallitus äänesti asiasta, ja selvä enemmistö oli hyväksymisen kannalla. Teknologiateollisuuden osalta päätös oli yksimielinen.

Uusi työehtosopimus kestää kaksi vuotta ja koskee yli 90 000:ta työntekijää vientiteollisuudessa.

Teollisuusliitto ilmoitti päätöksestään ensimmäisenä. Liiton puheenjohtaja Riku Aalto ja varapuheenjohtaja Turja Lehtonen kertovat, että keskeinen neuvottelukohde ovat olleet työajat, kiky-tuntien ja 24 tunnin työajan poistuminen.

Etenkin loppuvaiheessa kiistakapulaksi nousi kuitenkin työaikojen sijaan palkankorotukset. Kun kiistaa jouduttiin ratkomaan valtakunnansovittelijan toimistolla, oli työntekijä- ja työnantajapuolen näkemyserojen välillä syvä railo.

Nyt palkankorotukset riittävät

Nyt sovitut palkankorotukset ovat Aallon mukaan riittävät. Kaikkiaan korotusta on tulossa 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana. Aallon mukaan se kattaa inflaatiotason ja parantaa myös hieman jäsenten ostovoimaa.

Ensimmäiselle vuodelle on sovittu 1,3 %:n yleiskorotus, mikäli yksittäisissä yrityksissä ei olla jo päästy paikalliseen sopimukseen. Toisen vuoden osalta yleiskorotus on 1,4 %. Lisäksi toisena vuonna tulee Aallon mukaan 0,6 %:n yrityskohtainen erä. Kaikkiaan korotuksia tulee toisen vuoden osalta 2 %.

Aallon mukaan nyt syntynyt sopu palkankorotuksista on huomattavasti parempi kuin valtakunnansovittelijan aiemmin esittämä ehdotus. Teollisuusliitto ei hyväksynyt ehdotusta, koska liiton mukaan ehdotetut korotukset eivät olisi riittäneet ostovoiman takaamiseen.

– Meidän (nyt syntyneessä) neuvottelutuloksessa on lähes prosentin parempi palkankorotus kuin sovittelijan pöydässä (esitetyssä ehdotuksessa). Tämä on merkittävästi parempi, Aalto sanoo.

Kiista on ollut pitkä, ja valtakunnansovittelija laati kahdesti eri sopimusehdotukset. Niiden avulla ei yhteisymmärrystä löytynyt.

Teollisuusliiton varapuheenjohtaja Turja Lehtonen toteaa nyt, että osapuolten kahdestaan neuvoteltu yhteisymmärrys on tärkeä merkki työmarkkinoilla.

– Uskon, että molemmilla oli tahtotila näyttää, että neuvottelujärjestelmä ja työmarkkinajärjestelmä toimii. Uskon, että sillä on suuri merkitys.

Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu"

Työnantajaa edustava Teknologiateollisuus on myös hyväksynyt neuvottelutuloksen, vaikkei se täysin mieluisa ollut.

– Tämä ei ole ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voidaan elää, toteaa Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle.

– Neuvotteluprosessi on ollut pitkä ja vaikea, ja yllä on koko ajan leijunut uhka uusista työtaisteluista. Tämä on nyt paras ratkaisu, jonka pystyimme neuvotteluissa saamaan, Helle jatkaa.

Teknologiateollisuuden tärkein tavoite neuvotteluissa oli Suomen viennin kustannuskilpailukyvyn parantaminen. Helle toteaa, ettei nyt syntynyt sopimus paranna kilpailukykyä, muttei myöskään sitä heikennä. Hänen mukaan paljon onkin tulevaisuudessa kiinni siitä, miten yritykset pystyvät lisäämään mahdollisuuksia paikalliseen sopimiseen ja sitä kautta lisäämään tuottavuutta.

"Hallituksen paineet työllisyystavoitteesta kasvavat"

Myöskään työllisyyden kannalta Helle ei näe ratkaisua ihanteellisena.

– Ilman muuta ratkaisu ei ole ihanteellinen Suomen työllisyyden kannalta, mutta neuvotteluissa ollaan aina valintatilanteessa. Jos sopua ei olisi syntynyt, mikä olisi vaihtoehto? Suomella ei ole varaa uusiin työmarkkinahäiriöihin.

– Varmasti käy niin, että paineet maan hallitukselle työtavoitteiden täyttämisen osalta kasvavat entisestään. Jos työmarkkinaratkaisu olisi ollut työllisyyden kannalta parempi, se olisi hellittänyt hallituksen paineita. Nyt käy päinvastoin.

Teknologiateollisuuden alalla oli Helteen mukaan erillinen sopimus kiky-tunteihin liittyen, jonka mukana kiky-tunnit päättyivät Helteen mukaan jo vuodenvaihteessa.

– Se, että kikyt poistuivat, ei tarkoita sitä, että ne poistuvat muissa sopimuksissa, joissa ne ovat pysyvät. Teknologiateollisuudessa on ollut erilainen järjestely.

Syntynyt sopimus heijastuu tulevalla työmarkkinakierroksella myös muiden alojen tes-neuvotteluihin.

Helle näkee, että työmarkkinakierrokselle nyt syntynyt sopimus on merkittävä, kun kyse on palkankorotuksista.

– Me lähdemme siitä, että on syntynyt päänavausratkaisu. Muidenkin alojen kustannusvaikutus on syytä sopia niin, ettei se ylitä tätä ratkaisua.

Lue myös:

Katso suorana: Syntyykö vientialan työehtosopimus? Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton hallinnot koolla

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto jatkavat neuvotteluja huomenna aamulla – sopua yritetään nyt ilman valtakunnansovittelijaa

Sähköliiton puheenjohtaja lakkojen pitkittymisestä: "On kaivauduttu juoksuhautoihin" – mistä kiistassa on kyse?

Analyysi: Palkkakierroksen tärkein sopimus on vaikeassa umpisolmussa – molemmat osapuolet tehneet linjauksia, joista on vaikea perääntyä kunnialla

Tuhannet ihmiset ovat saapuneet Yhdysvaltain surmaaman iranilaisen komentajan Qassim Suleimanin muistotilaisuuteen Iranin Ahvazissa.

Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä.

Suleimanin ruumis kuljetettiin Irakista Iranin lounaisosissa sijaitsevaan Ahvaziin sunnuntaina. Kunniakaarti ja armeijan soittokunta ottivat arkun vastaan Ahvazin lentokentällä.

Iranin valtiontelevision lähetyksessä tuhannet mustiin pukeutuneet surijat tungeksivat kaupungin kaduilla. Surijoilla oli mukanaan kuvia surmatusta kenraalista. Väkijoukosta kuului "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Suleimania on pidetty Iranissa yhtenä 1980-luvun Irakin-vastaisen sodan sankarina. Hän johti vallankumouskaartin Lähi-idän operaatioita.

Ruumis on tarkoitus kuljettaa myöhemmin pääkaupunkiin Teheraniin. Iranin korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khameinin on määrä lukea rukous vainajan yllä maanantaina.

Vainaja kuljetetaan myös Qomin pyhään kaupunkiin muistotilaisuutta varten. Suleiman haudataan kotikaupunkiinsa Kermaniin tiistaina.

Iran on vannonut kostavansa Yhdysvaltain iskun. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump uhkasi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään iranilaisiin kohteisiin, mikäli Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai Yhdysvalloille kuuluvaa omaisuutta vastaan.

Eräät asiantuntijat ovat arvioineet, että Iranin mahdolliset kostotoimet saattavat tulla kolmen päivän suruajan päätyttyä.

Iskussa sai surmansa kaikkiaan kahdeksan henkilöä. Suleimanin lisäksi surmattujen joukossa oli viisi muuta vallankumouskaartin jäsentä.

Lauhaa ja lumetonta. Tällainen on ollut talvisää monessa osissa Suomea tähän mennessä.

Ainoastaan Lapissa pakkanen on paukkunut ja lunta ollut paikoin jopa ennätyksellisen paljon. Etelässä sen sijaan ei ole alkanut edes terminen talvi. Tämä vaatisi sen, että vuorokauden keskilämpötila painuisi pidempiaikaisesti nollan alapuolelle.

Talvettomuuteen ovat reagoineet kasvitkin.

– Meille Puutarhaliittoon on tullut joitakin kysymyksiä siitä, mitä tehdä, kun alppiruusu on ruvennut kukkimaan jo joulukuussa ja juhannusruusukin on ollut nupullaan, kuvailee liiton toimitusjohtaja, puutarha-agronomi Timo Taulavuori.

Koska lokakuussa oli lyhyt, talvisempi jakso, osa kasveista luulee, että nyt on tullut jo kevät.

Mitä toimenpiteitä leuto ja lumeton talvisää vaativat kotipuutarhureilta?

Kysyimme asiaa Puutarhaliiton toimitusjohtajan Timo Taulavuoren lisäksi Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijalta Anne Nissiseltä, joka on perehtynyt kasvien tuholaisongelmiin.

Älä suojaa märkää maata

Ensinnäkään se ei Taulavuoren mukaan ole vaarallista, että jotkin kasvit sekoilevat hieman vuodenajoissa. Monet kasvit selviävät koettelemuksesta hyvin, vaikkeivät enää oikean kevään tullen jaksaisikaan kukkia.

Enemmän Taulavuori on huolissaan siitä, millaiseksi sää muuttuu sateisen ja leudon jakson jälkeen. Vettä on tullut nimittäin niin paljon, että maa alkaa olla sen kyllästämä ja kovin tiivis.

– Jos nyt tulee kovat pakkaset eikä sada lunta, kasvien juuristot kärsivät ja etenkin monivuotiset kasvit saavat todennäköisesti talvivaurioita, Taulavuori toteaa.

Kun märkä maa jäätyy ja mahdollisesti sulaa taas uudelleen, kasvien juuret voivat katkeilla. Taulavuori sanoo, että esimerkiksi etenkin vadelma ja mansikka ovat herkkiä lämpötilan vaihteluille.

Hänen mukaansa kasvien kannalta olisi paras, jos seuraavaksi tulisi sopiva, alle kymmenen asteen pakkanen, joka jäähdyttäisi litimärän maan. Tämän jälkeen kun sataisi lunta, suojaisi se kasveja kovemmilta pakkaslukemilta.

Vettä Taulavuori ei kaipaa lisää.

– Normaalisti Suomessa on tähän aikaan routaa, ja silloin ravinteet ja humus pysyvät maassa. Nyt on kuitenkin satanut niin paljon ja maa on ollut paljaana, että ravinteet ovat huuhtoutuneet vesistöihin ja maa on köyhtynyt, hän harmittelee.

Kotipuutarhureita Taulavuori neuvookin odottamaan, että maa hieman kuivahtaisi. Vasta sen jälkeen kannattaa kasvien päälle laittaa talvisuojaus, kuten turvetta tai havuja.

– Jos tällaiseen märkään maahan tehdään tiivis talvisuojaus, homeitiöt ja kasvitaudit rupeavat muhimaan ja lisääntymään. Silloin talvivaurioita voi tulla enemmän, hän toteaa.

Taulavuoren mukaan muuta ei ole enää tässä vaiheessa tehtävissä.

Suosiiko lauha talvisää tuholaisia?

Vaikka kauhuskenaarioissa lämmin talvi olisi kasveja himoitseville tuholaisille juhlanpaikka, todellisuudessa ei näin ole – ainakaan yksiselitteisesti.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Anne Nissisen mukaan jatkuva maan jäätyminen ja sulaminen vuorotellen voi itse asiassa olla esimerkiksi osalle hyönteisistä hyvinkin rasittavaa. Lisäksi kosteus suosii hyönteisille tauteja aiheuttavien sienten lisääntymistä.

Toki joissakin tilanteissa leuto talvi saattaa auttaa hyönteispopulaation säilymisessä.

Ja jos talvet ovat jatkossakin lauhoja, voi olla, että jotkin hyönteiset ehtivät tehdä kasvukauden aikana kaksikin sukupolvea.

– Tämä tarkoittaa sitä, että talvehtimaan lähtijöitä on enemmän ja todennäköisesti niistä entistä suurempi määrä myös selviää talvesta, Nissinen sanoo.

Puutarhan yleisimpiin tuholaisiin kuuluviin kirvoihin leuto talvisää voi puolestaan vaikuttaa niin, että kirvat eivät vaihdakaan isäntää eli kasvilajia talveksi, vaan pysyvät samassa kasvissa ympäri vuoden. Tämä muutos avittaa kirvojen lisääntymistä.

Lämpimästä nauttivat vieraslajit leviävät taimien ja pistokkaiden mukana

Edellä kuvatut kehityskulut vaativat kuitenkin aikaa eivätkä tapahdu yhdessä talvessa. Sen sijaan lämpimmästä säästä nauttivat, haitalliset vieraslajit ovat jo täällä.

Tähän liittyykin Nissisen neuvo kotipuutarhureille.

– Olisi hirveä tärkeää, ettei tuotaisi taimia itsenäisesti muista maista, hän sanoo.

– Pistokkaan mukana voi tulla viruksia tai bakteeritauteja, ja jos tuo taimia, niin mullassa tai kasvin pinnalla voi olla nilviäisen tai niveljalkaisen munia. Huomaamattaan voi tuoda tullessaan vaarallisen kasvintuhoajan.

Lauha talvi helpottaa vieraslajien jäämistä Suomenkin olosuhteisiin.

– Vieraslajit eivät tarvitse kuin yhden onnistuneen maahantulon ja sitä seuranneen lisääntymisen, Nissinen toteaa.

Esimerkiksi espanjansiruetana on pystynyt levittäytymään jo Rovaniemen korkeudelle asti. Kyseinen etana tunnetaan myös tappajaetanana – se kun saattaa syödä kuolleita lajitovereitaan.

Eli se, mitä kotipuutarhuri voi tehdä pelastaakseen kasvinsa leudoista säistä nauttivilta tuholaisilta, on pitää huoli siitä, etteivät tuholaiset edes löydä tietänsä tänne pohjoiselle pallonpuoliskolle.

Ainakin viisi ihmistä haavoittui Irakin pääkaupungissa Bagdadissa, kun kranaatinheittimen kranaatti osui lauantai-iltana Jadriyan asuinalueelle.

Lisäksi Jadriyan asuinalueen lähistöllä sijaitsevalle vihreälle vyöhykkeellä putosi ainakin yksi raketti. Kukaan ei haavoiitunut iskussa. Raskaasti vartioidulla vihreällä vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.

Lisäksi Irakin lentotukikohtaan osui kaksi rakettia Baladissa, mutta kukaan ei haavoittunut iskussa, kertoo Irakin armeija. Tukikohtaan on sijoitettu myös amerikkalaissotilaita. Balad sijaitsee noin 80 kilometriä Bagdadista pohjoiseen.

Iranin tukema irakilainen Kata'ib Hizbollah ryhmä varoitti illalla, että Irakin turvallisuusjoukkojen tuli pysyä ainakin kilometrin päässä yhdysvaltalaisista tukikohdista sunnuntai-illasta alkaen.

Suleimanin ruumis huomenna Iraniin

Bagdadissa surtiin lauantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin surmaa.

Surumarssiin osallistuneet kantoivat Irakin lippuja ja Iranin tukemien puolisotilaallisten joukkojen lippuja. Osa osanottajista lauloi "Kuolema Amerikalle" -iskulauseita.

Irakin pääministeri on julistanut maahan kolmen päivän suruajan Suleimanin sekä irakilaisen Hashed -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin kuolemien johdosta. Molemmat saivat surmansa Yhdysvaltain iskussa Bagdadin lentokentällä perjantaina. Iran on sanonut kostavansa teon.

Myös Iranin pääkaupungissa Teheranissa mielenosoittajat polttivat lauantaina Yhdysvaltain ja Israelin lippuja ja huusivat iskulauseita protestoidessaan Suleimanin tappamista.

Suleimanin ruumis on määrä tuoda sunnuntaina Iraniin. Kenraali haudataan kotikaupunkiinsa Kermaniin tiistaina.

Lue myös:

Bagdadissa tuhannet kokoontuivat suremaan Yhdysvaltain ilmaiskun surmaamaa iranilaiskenraalia

Yhdysvaltain johtama liittouma supistaa toimintojaan Irakissa – myös suomalaiset keskeyttäneet irakilaisjoukkojen koulutuksen

Ensimmäisessä Lux Helsingissä oli yksi teos.

Kahdettatoista kertaa järjestettävä valotaidefestivaali on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt se levittäytyy laajemmalle kuin ennen ja monipuolisempana kuin koskaan. Taiteilijoita on kahdeksasta eri maasta.

Festivaalin yhdeksän teosta kattava pääreitti alkaa Senaatintorilta. Itävaltalaisen Teresa Marin SunWind Tuomiokirkon julkisivussa kuvastaa aurinkotuulen hehkua, kirkon ja kaupungin yhteiseloa sekä pohjoismaista historiaa.

Kuvakollaasimainen, värikäs teos heijastetaan kirkon pintaan neljällä projektorilla, joiden kuvista muodostuu kokonaisuus.

Marin mielestä kirkko oli kuin valkoinen kangas, jota oli kiitollista maalata valolla.

– Teillä on revontulia, jotka aiheutuvat aurinkotuulesta. Ajattelin, miten kiehtovaa se on, että teillä on aurinko läsnä aina. Se hehkuu ihmisille tärkeintä valoa.

Yhteiskuntatieteitä opiskellutta Maria kiehtoo julkinen taide, joka voi tavoittaa kenet tahansa.

– Kun teokseni heijastetaan, se ei enää ole minun. Siitä tulee kaikkien omaisuutta. Se on jakamista.

Retroscifiä, punaisia lankoja ja yksi pöllö

Runsaan kahden kilometrin pituinen reitti kulkee Kaisaniemen puiston kautta Tokoinrantaan kaupunginteatterille. Matkan varrella on yhdeksän teosta pienestä pöllöstä kymmeneen metriin kohoaviin liekkeihin. Punainen väri on vahvasti esillä.

Teokset ovat nähtävillä lauantaista keskiviikkoon kello 17–22. Ainoastaan Kaisaniemen puiston tuliteosta, Large Fire Tornadoa, joudutaan välillä jäähdyttämään.

Keskiviikkona Lux Helsinki huomioi myös aamuvirkut. Neljä teosta kytketään päälle seitsemän ja yhdeksän väliseksi ajaksi.

Varsinaista kattoteemaa festivaalilla ei ole, mutta monet taiteilijat vähintään sivuavat töissään luonnonsuojelua. Suuri osa teoksista hyödyntää kierrätysmateriaaleja.

Festivaali käyttää mahdollisuuksien mukaan tuulisähköä, ja kompensoi hiilidioksidipäästönsä. Lux Helsinki käyttää viiden päivän aikana kuraattori Ilkka Paloniemen mukaan energiaa suunnilleen saman verran kuin suuri uimahalli muutamassa tunnissa.

Metsätalon sisäpihalta löytyvä tsekkiläisen 3dsense-ryhmän The Colour Out of Space on Paloniemen mukaan festivaalin pääreitin kriittisin piste. Sinne saattaa syntyä ruuhkaa.

Retroscifiä ja kauhuelementtejä hyödyntävä teos kestää kuusi minuuttia, ja sitä katsomaan pääsee vain tuhat ihmistä kerrallaan.

Festivaalin suosio on kasvanut vuosi vuodelta, ja vilkkaimpina tunteina kerrallaan on liikkeellä 24 000 ihmistä. Kaikkiaan kävijöitä odotetaan puolta miljoonaa. Väkimäärä aiheuttaa liikenteeseen poikkeusjärjestelyjä.

– Se on vaikuttanut kuratointiprosessiin aika paljon, että joudumme liikuttamaan niin isoja massoja paikasta toiseen. Meille eivät ihan pienimmät väylät enää riitä.

Pääreitin lisäksi festivaaliin kuuluu kuusi satelliittikohdetta, joissa on yhteensä 15 teosta. Teosten lisäksi ohjelmistoon kuuluu muun muassa festivaaliväen kutsuvierassymposium, avajaisklubi ja runsasta oheistarjontaa kuten ravintoloiden erikoismenuita.

Lux Helsinki levittäytyy Espoon Hanasaaresta Itäkeskuksen Stoaan asti. Korkeasaari on kohteista ainoa, johon täytyy maksaa, mutta pääsylipun hinnasta euro lahjoitetaan lumileopardien suojeluun.

Enemmän ja mahdollisesti pidempään

Vaikka Lux Helsinki on jo suuri, se aikoo kasvaa edelleen.

– Tavoite on se, että Helsinki on tämän pallonpuoliskon coolein paikka olla tähän aikaan vuodesta, kuraattori Ilkka Paloniemi kiteyttää järjestäjien haaveet.

Lux Helsinki vetää jo nyt mukavasti kotimaan matkailijoita ja talvilomailevia venäläisiä. Toiveissa on, että jatkossa turisteja tulisi kauempaankin keskitalven valojuhlaan.

– Tarkoitus on rakentaa tästä iso ydintalven taidetapahtuma. On se sitä jo nyt, mutta Helsinkiinhän mahtuu. Kaupungissa on tilaa vielä useammille teoksille. Tavoitteena on, että festivaali kestäisi kauemmin ja ihmiset voisivat tulla useammaksi päiväksi nauttimaan taiteesta, ja ehkä myös ruuasta ja olemisesta.

Festivaalin järjestäminen maksaa suunnilleen miljoona euroa, josta Helsinki kustantaa kaksi kolmasosaa ja yhteistyökumppanit loput.

– Hintaa tulee noin kaksi euroa kävijää kohden. Se ei ole tuloksiin nähden kovin kallista puuhaa, toteaa Paloniemi.

Kasvupyrkimys on perusteltavissa jo silkalla perinteellä. Helsinki aloitti valotapahtumien järjestämisen jo 1995 Valon Voimat -festivaalilla. Se oli Paloniemen mukaan ensimmäisiä merkittäviä valofestivaaleja.

– Helsinki on ollut ihan edelläkävijä tässä koko Euroopan mittakaavassa, kun poisluetaan rituaaliset ja kirkolliset ja muut sellaiset kynttiläsysteemit. Valon Voimista alkoi tällainen nykytaidekontekstista ponnistava valotaidefestivaali.

Kuntia edustava työnantajakeskusjärjestö Kuntatyönantajat sanoo, ettei teknologiateollisuuden uudesta työehtosopimuksesta voi suoraan ottaa mallia kunta-alalle.

Lauantaina solmittua sopimusta pidetään päänavauksena, joka antaa suuntaa myös muille neuvotteluille. Siinä alan palkkoja korotetaan 3,3 prosenttia kahden vuoden aikana.

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen korostaa, ettei teknologiateollisuuden ratkaisua voi suoraan rinnastaa kunta-alalle.

– Kuntatalous on tällä hetkellä historiansa huonoimmassa jamassa. Teknologiateollisuuden kaltaiset palkankorotukset merkitsisivät noin 660 miljoonan euron kasvua palkkakustannuksiin, mikä olisi hyvin kallis ratkaisu, Jalonen sanoo.

Tehyssä kummastellaan Helteen kommenttia

Kunta-alan neuvottelut alkavat varsinaisesti 14. tammikuuta, ja kaikki sopimukset päättyvät maaliskuun lopussa. Sopimusten piirissä on 420 000 ihmistä.

Useat kunta-alan työntekijäliitot tavoittelevat neuvotteluissa vientialojen määrittämää yleistä linjaa korkeampia palkankorotuksia. Esimerkiksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super sekä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy haluavat 1,8 prosenttiyksikön korotuksen miesvaltaisten alojen palkankorotusten päälle.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen kummastelee Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtajan Minna Helteen kommenttia siitä, etteivät muut alat saisi ylittää lauantaina tehtyä ratkaisua.

– Vaikka (Teollisuusliiton puheenjohtaja) Riku (Aalto) tai Minna tekisi minkä sopimuksen, meidän tavoite on korjata palkkaepätasa-arvo pitkässä juoksussa. Sen takia emme suostu puhumaan mistään vientialojen mallista, koska sellaisesta ei ole missään vaiheessa sovittu työmarkkinaosapuolten kesken, Rytkönen sanoo.

Kiky-tunneista luvassa kova vääntö

Teknologiateollisuuden sopimuksessa luovuttiin kiky-tunneista, ja samaa tahtovat Super ja Tehy.

– Riku Aalto sanoi sanatarkkaan ”Talkootyöt on ohi". Minähän heti riemastuin ja kirjoitin Twitteriin, että tämä osoittaa talkoiden olevan nyt ohi myös meidän talkooväen osalta, Rytkönen sanoo.

Kuntatyönantajien Jalonen korostaa, että kiky-tuntienkin osalta kunta-alan ja teknologiateollisuuden tilanteet ovat erilaiset.

– Kilpailukykysopimus ja kiky-tunnit ovat kunta-alalla toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa sisällä. Kuntatyönantajat lähtee siitä, että ne on tarkoitettu pysyviksi ratkaisuiksi. Teknologia-alan sopimus oli erityistapaus tässä suhteessa, koska siinä ne olivat määräaikaisia, hän sanoo.

Sekä Jalonen että Rytkönen odottavat kunta-alan neuvotteluista vaikeita.

– Kyllä olen siihen varustautunut, että keväällä meillä riittää töitä aamusta iltaan päivittäin. Uskon, että lumet tulee ja lumet ehtii lähteä, Rytkönen sanoo.

Pohjois-Italian Lutagossa ainakin kuusi ihmistä on saanut surmansa ja 11 loukkaantunut, kun henkilöauto ajoi turistiryhmän päälle, Italian pelastusviranomaiset kertovat.

Onnettomuus tapahtui sunnuntaina varhain aamuyöstä Suomen-aikaa.

Poliisin mukaan turma-auton 28-vuotias kuljettaja oli vahvasti päihtynyt. Mies ajoi Audi TT -tyyppistä henkilöautoa suurella nopeudella, kertoo italialainen Corriere della Sera -lehti.

Surmansa saaneet olivat parikymppisiä saksalaisia nuoria. La Repubblica -lehden mukaan he olivat juuri laskeutuneet heitä kuljettaneesta bussista ja kulkivat jalan tien reunustaa. Nuoret olivat palaamassa hotelliinsa ravintolaillan päätteeksi.

Turmapaikka sijaitsee Etelä-Tirolin alueella lähellä Itävallan rajaa. Alue on suosittu saksalaismatkailijoiden keskuudessa lähistön Dolomiiteilla sijaitsevien lukuisten hiihtokeskusten vuoksi.

Kolmen loukkaantuneen tila on vakava. Loukkaantuneet on kuljetettu lähialueen sairaaloihin.

Kuljettaja on pidätetty epäiltynä kuolemantuottamuksesta ja liikenneturvallisuuden vaarantamisesta.

Australiassa maastopalojen vaara lieveni hieman sunnuntaina, kun sää viileni lauantain ennätyshelteiden jälkeen. Rannikolla on myös odotettavissa kevyttä sadetta seuraavien päivien aikana.

Viranomaisten mukaan useat maastopalot roihuavat silti hätätilan tasolla ja riskit ovat yhä suuret. Muutos säässä ei ole myöskään riittävän suuri sammuttamaan paloja tai edes helpottamaan saamaan niitä hallintaan, pelastusviranomaiset kertovat.

Lauantai oli ennakoidusti Australian maastopalojen pahin päivä. Australiassa mitattiin lauantaina myös maan mittaushistorian korkein lämpötila, peräti 48,9 astetta.

Maastopalojen kuolonuhrien määrä nousi yhdellä lauantaina. Syyskuun lopun jälkeen paloissa on kuollut nyt yhteensä 24 ihmistä.

Lauantain tuhoisassa päivässä loukkaantui myös neljä palomiestä.

Viranomaisten mukaan yli 100 000 ihmisen evakuointimääräys kolmessa eri osavaltiossa pelasti todennäköisesti useita ihmishenkiä. Uuden Etelä-Walesin ja Victorian osavaltioissa paloi päivän aikana satoja koteja.

Paloissa on tuhoutunut tai vaurioitunut yhteensä jo yli 2 000 kotia, ja noin kaksi kertaa Belgian kokoinen alue on palanut.

Paikallista aikaa sunnuntaiaamuna Uudessa Etelä-Walesissa paloi yhä lähes 150 maastopaloa, joista yli 60 ei ole vielä hallinnassa.

Lauantaina maan pääministeri Scott Morrison kutsui 3 000 reserviläistä auttamaan vapaaehtoisia pelastajia taistelussa maastopaloja vastaan. Kyseessä on ensimmäinen kerta Australian historiassa, kun armeija on kutsuttu apuun palojen sammuttamiseen.

Lue myös:

Pääministerin Twitter-video suututtaa Australiassa, missä pätsimäinen kuumuus lietsoo maastopaloja

Pop-laulaja Pink lahjoittaa 500 000 dollaria taisteluun Australian maastopaloja vastaan

"Täällä on epäuskoa, että voiko näin tapahtua" – Australian maastopaloalueen tuntumassa asuvan suomalaisen mukaan tuulet puhaltavat kovaa, päivästä ennakoitu tuhoisaa

Sosiaalisessa mediassa levinnyt kissojen sterilointikampanja on tuottanut hyviä tuloksia. Kolme kuukautta sitten perustetun Facebook-ryhmän jäsenet voivat joko pyytää tai tarjota rahallista apua kissan leikkauttamiseen.

Tähän mennessä naapuriapu-periaatteella on kustannettu 168 kissan leikkaus.

Yksi ryhmän ylläpitäjistä, Hanna Penttinen, on ilahtunut tuloksista.

– Se tarkoittaa, että noin monta kissaa on nyt poissa luonnosta lisääntymästä. Systeemi on toiminut todella hyvin ja ryhmä on pysynyt hyvässä hengessä.

Ylläpidolle kantautunut palaute on ollut pääosin positiivista. Erityisesti on kiitelty ryhmän periaatetta: rahaa ei koskaan anneta kissan omistajalle vaan leikkaus maksetaan suoraan eläinlääkärille. Moni haluaa tietää tarkkaan rahalahjoituksen kohteen.

– Monet antaisivat mielellään rahaa, mutta aina ei tiedetä mihin se raha menee. Siksi eläinsuojeluyhdistyksille annetaan ennemmin ruoka- ja tavaralahjoituksia.

Loppuvatko maatiaiskissat?

Myös kritiikkiä on tullut.

– Osa on kritisoinut, että muiden hyväntahtoisuutta voidaan käyttää hyväksi. Ne yritykset ovat kuitenkin olleet vähäisiä.

Joku on myös pelännyt, että loppuvatko Suomesta maatiaiskissat ryhmän toiminnan ansiosta. Penttisen mukaan se on turha huoli.

– Tuli kysymys, että kuolevatko maatiaiskissat sukupuuttoon. Suomessa hylätään vuosittain 20 000 kissaa. Mihin ne yhtäkkiä häipyisivät? Maatiaiskissat eivät lopu.

Satoja euroja tuntemattomien kissoihin

Facebook-ryhmässä on nyt lähes 4000 henkilöä eri puolilta Suomea.

Noin puolet kampanjan seurauksena toteutetuista leikkauksista on maksettu muutaman henkilön kanssa yhteisvoimin ja puolet yhden ihmisen toimesta. Kimppamaksuissa on Penttisen mukaan joskus tullut tilanteita, ettei lääkäri pysty ottamaan rahaa vastaan monelta taholta.

Silloin joku kerää rahat ja maksaa.

– Verottajalta asia on tarkistettu niin naapuriavun kuin kimppamaksujenkin osalta. Kyse on kimppamaksujen kohdalla yleisesti niin pienistä summista, ettei sillä ole verotuksellista merkitystä.

Ryhmässä on kourallinen henkilöitä, jotka ovat osallistuneet useisiin maksuihin. Yksi heistä on Pöytyällä asuva Oona Jaekel. Hän on viimeisten kolmen kuukauden aikana maksanut yksin viiden narttukissan steriloinnit, ja vireillä on jo kuudennen leikkauksen rahoittaminen.

– Pidän tärkeänä että kissat leikkautetaan etenkin, jos ne liikkuvat ulkona. Siten ei synny pentuja, joita kukaan ei halua.

Oona Jaekel on käyttänyt muiden ryhmäläisten auttamiseen yhteensä 500–600 euroa. Lisäksi hän on maksanut muutamien kissojen leikkauksen ryhmän ulkopuolelta.

– Tavoitteenani on auttaa leikkauttamaan yksi kissa kerran kuukaudessa, siihen oma varallisuuteni riittää. Jos kissoille tulee leikkausten jälkeen komplikaatiota, olen valmis osallistumaan myös niistä koituviin kuluihin.

Lähihoitajana työskentelevä Jaekel kertoo, ettei ole joutunut luopumaan mistään ryhmän kautta maksamiensa leikkausten vuoksi.

– Jos maksat 130 euroa kuukaudessa, ei kenenkään työssäkäyvän ihmisen talous siihen kaadu.

Oona Jaekel on saanut antamastaan avusta kiitosta.

– Kaikki auttamani henkilöt ovat olleet todella iloisia, kun asia on saatu hoidettua.

Laajamittaisia vaikutuksia

Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto vahvistaa, että Suomessa hylätään vähintään 20 000 kissaa vuodessa, ja tapaukset ovat vain kasvussa. Ongelman taustalla on kissojen hallitsematon lisääntyminen.

SEY:n toiminnanjohtaja Kati Pulli pitää hyvänä että kissojen omistajia autetaan, jos he eivät pysty maksamaan esimerkiksi leikkauttamista itse. Hän muistuttaa kuitenkin, että ensisijainen vastuu on aina omistajalla.

– Kissaa ei pitäisi ottaa, jos ei ole valmis hoitamaan sitä hyvin, Pulli painottaa.

SEY:ssä keskitytään seuraavien kahden vuoden aikana kissapopulaatioiden vähentämiseen ja ennaltaehkäisyyn eri keinoin, mukaan lukien leikkautuksin.

Toiminnanjohtaja Kati Pulli uskoo, että aktiivisella ja pitkäjänteisellä työllä voi saada aikaan paljon hyvää. Hän ei koe, että leikkauttamiskampanjan kaltaiset tempaukset astuisivat eläinsuojeluyhdistystoiminnan varpaille – päinvastoin. Hän toivottaa kaikki tervetulleeksi toimimaan eläinten hyväksi.

– Työllä voi olla hyvin merkittäviä eläinsuojelullisia ja eläinten kärsimystä vähentäviä vaikutuksia.

Pyri tekemään asioita, jotka tuottavat sinulle iloa.

Älä ole ilkeä muille.

Anssi Kela sai joskus nuorelta tytöltä kirjeen, jossa tämä pyysi artistilta elämänohjeita. Kela tuumi ensin, että kuka hän on ketään neuvomaan, mutta päätti lopulta vastata.

Tekstiä syntyi monta sivua. Sitten hän pyyhki turhat pois.

Jäljelle jäi kaksi lausetta.

Niihin tiivistyy Anssi Kelan elämäkertakonsertti ja Kelan missio taiteilijana.

Kaikki tiet vievät Nummelaan

Nämä kadut kaupungin, huvilat ja puutarhat

Kävelytän koiraa ja mieleen palaa vuodet parhaimmat

Anssi Kelan kevättalvella jatkuva elämäkertakiertue alkaa joulunalusviikolla kutsuvieraskonsertilla helsinkiläisessä elokuvateatteri Bio Rexissä.

Ensimmäiset sävelet tunnistaisi luultavasti valtaosa suomalaisista.

Yli kaksi tuntia kestävän, läpikäsikirjoitetun konsertin dramaturgia rakentuu Nummela-kappaleen säkeistöjen varaan. Ne limittyvät muihin lauluihin uran varrelta, ja laulut limittyvät kertomuksiin Kelan elämästä.

– Tarinat johtavat biiseihin, ja biisit tarinoihin. Siitä syntyy kaari, joka kertoo jotain siitä, miten minusta tuli minä, Kela summaa konserttien idean seuraavana päivänä tehtävässä haastattelussa.

Kelan oikeastaan piti tehdä mies ja kitara -tyyppinen, intiimi konserttikiertue. Sitten homma "jotenkin eskaloitui".

Mun täytyy kävellä näin on laulaja-lauluntekijän elämän toistaiseksi suurin tuotanto. Sen parissa työskentelee enemmän väkeä kuin esimerkiksi Kelan muutaman vuoden takaisessa jäähallikonsertissa.

Elämäkertakonsertti on etäisesti sukua Nick Caven keskustelukiertueelle ja Bruce Springsteenin musiikilliselle turinoinnille Broadway-teatterissa, mutta silti ihan omanlaisensa.

– Vähän kaikki on jo nähty, mutta ei ihan tällaista vielä.

“Säälin ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa itselleen”

Ennen konserttikiertuetta Anssi Kela kertoi Facebook-tilillään tuntevansa harvinaista rimakauhua.

Opeteltavaa oli hirveän paljon: puhuttavaa tekstiä, uusia sovituksia vanhoista lauluista ja uusien härveleiden käyttöä.

Kela esiintyy Mun täytyy kävellä näin -elämäkertakonserteissaan yksin ja luo taustat livenä kitaran ja laulun kertaavilla luuppereilla. Niiden käytössä hän ei ole vielä aivan rutinoinut.

Kutsuvieraiden edessä piti ottaa pari juttua uusiksi.

Sekä yleisö että artisti itse suhtautuivat satunnaiseen kangerteluun lämpimällä huumorilla. Kelan mukaan se on perusmenoa hänen keikoillaan. Usein hän unohtaa esimerkiksi laulujensa sanat.

– Mä melkein nauran makeimmin silloin kun olen itse tyrinyt. Kun mulle nauretaan, nauran yleensä itse eniten.

Kelan mielestä kenenkään ei kannattaisi ottaa itseään kamalan vakavasti.

– Tavallaan säälin ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa itselleen. Sellaisten tyyppien kanssa on vähän vaikea operoida. Itselleen nauraminen on mun mielestä aika perusjuttu, joka jokaisen pitäisi hallita.

Nuorempana Kela arvelee kykynsä itseironiaan olleen niukempaa. Lihas on kehittynyt, kun uran nousujen ja laskujen myötä on pitänyt oppia olemaan armollinen itselleen.

Kela on päätellyt, että on viisainta vain uskoa siihen, mitä tekee.

– Ei musaa voi tehdä niin, että kuuntelisi Spotifyn top-50 -listalta mikä on nyt suosittua. Ei ole mahdollista peesailla. Onneksi on sen verran kilsoja takana, että alkaa luottaa siihen, että on jo rakentanut jotain pysyvää.

Kiltteys ei vaadi kohtuuttomia

Anssi Kela tietää, että ei kerää ääniä Suomen seksikkäin mies -äänestyksissä. Anssi Kelasta puuttuu tyhjä uho ja vaaran tuntu. Anssi Kela ei tunne mitään tarvetta olla alfauros.

Hän ei syö lihaa, ei polta tupakkaa, eikä käytä alkoholia tai muita päihteitä. Kela ei juo edes kahvia.

Karkkia sentään kuluu.

Kela ei ole koskaan viihtynyt mieskööreissä, joissa retostellaan tunkkaiseen tyyliin seksisaavutuksilla. Kelan on luontevaa keskustella, käydä lounaalla ja elokuvissa ystäväpiiriinsä kuuluvien naisten kanssa.

– Tiedän miehiä, jotka eivät hengaa koskaan mimmien kanssa ehkä omaa puolisoa lukuunottamatta. Ehkä se osin selittää tiettyihin äijäporukoihin tiivistyvää tulehtunutta menoa, jossa kerskutaan kaadoilla. Mun on aina ollut vaikea olla sellaisissa tilanteissa, en ymmärrä sitä skeneä yhtään.

Kela on kiltti.

Jotenkin se tuntuu vallankumoukselliselta näinä aikoina.

Kela sanoo haluavansa tuoda iloa ja edes jonkinlaista valoa ihmisille. Ajatus ei ole syttynyt salaman lailla, vaan rakentunut ajan kanssa.

Vaikka Kelan laulujen tarinat ovat toisinaan melankolisia ja niiden ihmiskohtalot usein synkkiä, hän haluaa tarjota kuulijoilleen lohtua ja lempeyttä.

– Tuntuisi tyhmältä sanoa, että on positiivisuuden tuoja, koska siinä on vääränlainen klangi. Siitä tulee vaikutelma, että olisi joka paikassa valkaistu hymy esillä.

Kiltteys on valinta, jonka jokainen voi tehdä joka päivä, Kela huomauttaa. Se ei vaadi kohtuuttomia ponnisteluja.

– Joka päivä voi päättää, millä asenteella suhtautuu muihin, ja että pitää ihmisiä ihmisinä. Kun ostaa ärrältä kahvin, voi valita, murahteleeko kassalle vai asioiko hyvällä fiiliksellä.

Kela kertoo esimerkin vuosien takaisesta taksimatkasta.

Matkan varrella ei montaa sanaa kuskin kanssa vaihdettu. Kun tuli maksun aika, kaivoi kuljettaja hanskalokerosta karkkipussin ja kehotti laittamaan suun makeaksi. Hänellä oli tapana tarjota karkkia matkustajille.

– Totta kai mulle makean ystävänä maistui. Se oli hyvä esimerkki siitä, miten pienillä päätöksillä voi jakaa paljon iloa ja hyvää fiilistä ympärilleen. Noin pieni ele, ja muistan sen vieläkin. En tajua, miksei me tehtäisi useammin niin.

Musiikki on matkakumppani, ei elinehto

Me silloin kavereiden kanssa tämä puisto vallattiin

Meidän mopot kulki kahtasataa, tuon sillan kaiteilla käveltiin

Kela käy elämäkertakonsertissa läpi teini-iän hurjat temput, ensi-ihastukset, isänsä kuoleman ja lähes kohtalokkaaksi koituneen formulaonnettomuutensa.

Yleisölle selviää esimerkiksi se, että Nummela-kappaleessa Kela laski ikänsä väärin, ja kyllä, poikajoukko oikeasti tiesi, miten koko kylän valot saatiin sammuksiin.

En kuolisi ilman musiikkia. Kuolisin ilman ruokaa. Anssi Kela

Yksityiselämäänsä tavallisesti tarkkaan varjeleva artisti raottaa poikkeuksellisesti myös avioeroaan ja suhdettaan isyyteen.

Kela kertoo yleisölle arvelevansa, että heillä on muitakin suosikkiartisteja. Kotona hän on sen sijaan maailman ainoa isi. Haastattelussa hän toteaa vielä vahvemmin, ettei musiikki ole hänelle henki ja elämä.

– On tärkeätä, että on muutakin kuin duuni ja musiikki. Musiikki on matkakumppani, joka varmasti kulkee mukana hautaan asti, mutta en mä kuolisi ilman sitä. Kuolisin ilman ruokaa, Kela sanoo ja nauraa päälle.

Narauttamalla yksityisyytensä ovea Kela halusi palkita erityisesti vannoutuneimmat kuulijansa.

– Tiedän, että mulla on sellaisia hardcorefaneja, jotka ovat lukeneet kaikki mahdolliset haastattelut. En halunnut, että jengi tulee konsertteihin, ja on että okei: taas toi horisee samat jutut, jotka on luettu sadassa haastattelussa.

“On tärkeämpiäkin asioita kuin Anssi Kelan ura”

Löysin elämäni naisen ja me yhteen muutettiin

Olin kakskytviis kun sanoin: "Please, eikö mentäis naimisiin?"

Anssi Kelalla on ollut elämässään kaksi pitkää parisuhdetta.

Se, josta hän kirjoitti kolmekymppisenä Nummelassa, päätyi eroon 17 vuotta sitten.

Lehtijuttujen perusteella olisi voinut kuvitella, että suomirokin puhtoisena partiopoikana pidetty artisti oli pettänyt koko kansan.

Moni olisi voinut katkeroitua, mutta Kelasta tuli ryöpytyksen seurauksena ainoastaan entistä tarkempi yksityisyydestään.

– Siinä valossa on mulle iso askel, että päästän nyt ihmiset näkemään enemmän yksityistä kuin ennen. Ei se silti tarkoita, että alkaisin antaa parisuhdehaastatteluja. Jatkossakin päätän itse, minkä verran itsestäni paljastan.

Anssi Kelaa ei kuitenkaan pelota laittaa itseään alttiiksi silloin, kun hän ottaa näkyvästi kantaa tärkeinä pitämiinsä epäkohtiin. Kela on esimerkiksi vastustanut rasismia, puolustanut pakolaisten auttamista ja esiintynyt ilmastomarssilla.

Kaikki eivät siitä tykkää.

Kevyimmissä palautteissa Kelaa kehotetaan heittämään kitaransa nuotioon, karmeimmissa hänet uhataan tappaa.

– Aina, kun tekee ulostuloja mieltä kuohuttavista asioista, tulee kommentteja, joissa kerrotaan, että nyt lensivät Kelan levyt roskiin. En ole nähnyt yhtään kuvaa siitä roskiksesta, enkä usko, että niitä levyjä koskaan on ollutkaan.

Kelaa huvittaa se, että jotkut hänen aktivismistaan suivaantuneet epäilevät hänen ottavan asioihin kantaa vain saadakseen nostetta uralleen.

– Jos ajattelisi vain sitä, mikä on uran kannalta järkevää, niin ei koskaan kannattaisi sohia muurahaispesiä. Maailmassa on kuitenkin tärkeämpiäkin asioita kuin Anssi Kelan ura. Jos minulla on artistina edes pienessä mittakaavassa mahdollisuus vaikuttaa niihin tärkeämpiin asioihin, niin teen sen.

Nuori polvi tekee Nummelalle kunniaa

Koiran kanssa joskus myöhään harjulle me kiivetään

Ja sieltä käsin katsellaan nukkuvaa Nummelaa

Anssi Kela koputteli menestyksen ovelle jo vuonna 1993 Rockin SM-kisat voittaneella Pekka ja Susi -yhtyeellään. Suuri yleisö ei kuitenkaan innostunut.

Soololevy Nummela vuonna 2001 sen sijaan räjäytti pankin. Se on edelleen, lähes parikymmentä vuotta myöhemmin, Suomen kautta aikojen 13. myydyin albumi.

Vaikka Nummela ei ole ikinä yltänyt kriitikoiden parhaat levyt -listoille, sillä on pysyvä paikka yleisön sydämissä. Albumi on jatkanut elämäänsä myös niiden kuulijoiden parissa, jotka olivat levyn julkaisun aikaan tuskin edes syntyneet.

Kelaa pyydetään usein opiskelijabileisiin soittamaan Mikan faijan BMW, Kaksi sisarta ja Puistossa.

Parikymppinen Ida Paul ja kolmekymppinen Kalle Lindroth julkaisivat hiljattain dueton Vuonna nolla, jossa “lauletaan Nummelaa liian kovaa”.

– Muhun liittyen on ollut selvästi viime vuosina käynnissä tietty nostalgiabuumi. Nummela oli aikanaan niin iso juttu, että se ylitti sukupolvien väliset kuilut. Se oli iso myös lasten keskuudessa, mitä en ole koskaan tajunnut.

Kela kuuli Nummelan huippuvuosien aikaan jatkuvasti vanhemmilta, miten heidän taaperonsa ei vielä juuri puhu, mutta osaa laulaa levyn kannesta kanteen.

– Nyt ne lapset ovat parikymppisiä ja pääsevät baareihin ja keikoille. Opiskelijabileissä on niitäkin, jotka eivät ole edes syntyneet vielä kun levy julkaistiin. Aina uudet tyypit ovat löytäneet sen itse.

Itse ei voi päättää, mistä muistetaan

Marjaruoka sulattaapi muuta ruokaa.

Bio Rexin yleisöä naurattaa kasku, jonka Anssi Kela kertoo bändikaverinsa mummosta. Isoäiti oli tuputtanut mahat täynnä oleville soittajapojille jälkiruuaksi kiisseliä lauseella, joka jäi elämään myös mummon kuoltua. Se summaa hyvin, miten kukaan ei voi itse päättää, mistä jää historiaan.

Kela ei voi tehdä yhtään keikkaa ilman, että joutuisi soittamaan Nummelan.

Tässä kohtaa Kela oikaisee toimittajaa. Hän saa soittaa, ei joudu soittamaan.

– On suuri ilo, että on pystynyt luomaan urallaan jotain, mikä on osoittautunut noin pysyväksi ja merkinnyt niin monelle sukupolvelle niin paljon.

Kun Kela kirjoitti Nummela-kappaleen, hän uskoi, että olisi ainoa ihminen, joka sen ikinä kuulee.

– Se oli oikeastaan hetkessä paperille kaatamani oksennus, nopeimmin koskaan kirjoittamani laulu. Kun olin tehnyt sen biisin, olin varma, ettei se koskaan kiinnostaisi ketään – kuka haluaisi kuunnella, miten kolmekymppinen mies horisee omasta elämästään.

Mun unelma on olla joskus kuin Popeda Anssi Kela

Yksityisestä tulikin yleistä.

– Luulin laulua kirjottaessani, että nämä asiat ovat tapahtuneet vain minulle, mutta ne ovat tapahtuneet myös tuhansille muille. Vaikka laulan Nummelasta, niin Suomi on täynnä nummeloita. Ihmiset löytävät laulusta jokaisen pikkukaupungin, jossa ovat ikinä hengailleet, ja itsensä sen harjulta kävelemästä.

Anssi Kela on hyväksynyt sen, että Nummela on se, mistä hänet tullaan muistamaan.

– Olen tehnyt paljon musiikkia sen jälkeen, ja parempia levyjä sen jälkeen, mutta ei se mua haittaa.

Vaikka Kela tietää olevansa monille “se Nummela-tyyppi”, hän toivoo tulevien vuosikymmenten muuttavan käsitystä.

– Kun tässä vielä jaksaa jauhaa musahommia, niin toivon, että joskus mua muistettaisiin vähän kuin Popedaa. Siinä ei muistella tiettyä levyä tai aikakautta, vaan se on Popeda ja sen pitkä ura. Mun unelma on olla joskus kuin Popeda.

Bio Rexin konsertin päättyessä supersankari Kelastinen poistuu 1980-luvun kellariksi somistetulta näyttämöltä valoon.

Talviselle kadulle purkautuvalla yleisöllä on pörröinen ja lämmin olo.

Joulu ja uusi vuosikymmen tekivät ratkaisevan muutoksen.

Työnantajaliitto Teknologiateollisuus laski muutama päivä ennen joulua, että yrityksillä ja Suomella ei ole mitenkään varaa nostaa palkkoja 2,4 prosentilla kahdessa vuodessa, niin kuin valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala oli lopulta ehdottanut.

Mutta heti uudenvuoden jälkeen näkemys Etelärannassa oli muuttunut. Nyt 3,3 prosentin korotukset tuntuivat sittenkin hyvältä ajatukselta. Sopimus hyväksyttiin Teknologiateollisuuden työvaliokunnassa yksimielisesti.

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle korosti tuoreeltaan, että sopimukseen pääseminen oli tärkeää, sillä sen vaihtoehto olisi ollut kylmäävä. Lakkouhkia ei ollut nyt julistettu, mutta eivät ne kaukanakaan olleet.

Nyt saatu sopimus on Teollisuusliiton suurin ja tärkein. Se koskee lähes 100 000:ta työntekijää muun muassa telakoilla ja konepajoissa.

Katto vai lattia?

Teknologiateollisuuden sopimus on muidenkin työehtosopimusneuvottelujen päänavaaja, jonka prosenttilukemia tuijotetaan jokaisessa työnantaja- ja palkansaajaliitoissa. Helteen mukaan sopimuksesta onkin ohjenuoraksi muillekin – mutta vain yhdellä tavalla: sen ylittämistä ei Suomen talous kestäisi. Se on siis katto.

Kaikki eivät kuitenkaan lue tämän päivän prosentteja aivan samalla tavalla. Suurista liitoista lähihoitajaliitto Super ja sairaanhoitajaliitto Tehy ovat kertoneet, että heidän palkkojensa on noustava enemmän. Sopimus onkin lattia.

Liitot laskevat palkkatasa-arvon edellyttävän, että niiden sopimuksissa palkkojen on noustava kymmenen vuoden ajan vuosittain 1,8 prosenttiyksikköä enemmän kuin miesvaltaisilla aloilla. Yhteenlasku tuottaa siis tälle vuodelle 3,1 ja ensi vuodelle 3,2 prosentin korotusvaatimuksen.

Vaatimuksen tukena on muun muassa hallitusohjelma, jossa muistutetaan, että "naisen euro" on edelleen 0,84 euroa.

Laskukoneet ovat jo käyneet kuumina, mutta varsinaisesti vääntö hoitajien vaatimuksen hintalapusta alkaa puolentoista viikon kuluttua.

Sitä ennen, heti loppiaisen jälkeen haetaan sopimusta kemianteollisuuteen, paperiteollisuuteen ja mekaaniseen metsäteollisuuteen. Vaikka neuvottelut ovatkin liittokohtaisia, Eteläranta kympistä Helle muistuttaa että teollisuusliiton sopimusta ei parane ylittää, ainakaan jos työllisyyden parantaminen on lähellä sydäntä.

Paljonko on paljon?

Mutta millaisia palkankorotuksia Suomi kestää – tai tarvitsee?

Vientifirmoja ja kansainvälistä kilpailukykyä tukee mahdollisimman niukkojen korotusten linja. Kotimaisen kysynnän turvaamiseen tarvitaan sen sijaan jonkinlaista ostovoiman ylläpitoa. Nyt Teollisuusliitto laskee, että teknologialiiton sopimus kohentaa ostovoimaa hiukan.

Kohennus ei tosin ole huikea, kun tämän vuoden inflaatioksi ennustetaan valtiovarainministeriössä 1,3 prosenttia ja ensi vuodelle 1,6 prosenttia. Hintojen nousu söisi korotukset kokonaan, eikä ihan riittäisikään. Mutta ennuste onkin vain ennuste. Puheenjohtaja Riku Aalto sanoo liittonsa jäsenille, että ostovoima ainakin turvataan..

Vai onko korotus sittenkin liian suuri ja kohta kilpailijamaiden tuotteet jyräävät halvemmilla hinnoilla?

Palkansaajat muistuttavat mielellään, että esimerkiksi Saksassa metallin palkankorotukset lupailevat yli neljän prosentin korotuksia. Siihen verrattuna Suomen suhteellinen hintakilpailukyky siis kohenee. Helteen mukaan kilpailukyky ei parane, mutta ei heikkenekään.

Kikyn kohtalo

Aalto joutui äänestyttämään omaa hallitustaan. Kaikille neuvottelutuloksen korotus ei riittänyt, mutta riittävä, 22-5 äänen enemmistö päätökselle löytyi sen turvin, että kirosanaksi muodostuneesta kikystä päästään eroon.

– Nyt loppuivat talkoot, Aalto sai kuitata Hakaniemestä.

Kikyn hautaamista katsotaan monessa liitossa päänavauksena, mutta suoria johtopäätöksiä ei voi siitäkään tehdä. Teollisuusliitossa kiky oli alunperinkin jättää sopimukseen erilliseksi ja helpommin irrotettavaksi palikaksi. Muilla liitoilla kikyhautajaiset saattavat vaatia suurempia ponnisteluja.

Teknologiateollisuuden päänavaajasopimus on avaus, mutta vasta avaus. Sitä ei voi kopioida alalle kuin alalle.

Lue myös:

Teollisuusliitto ja Teknologiateollisuus ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen – Helle: "Ei ihanteellinen ratkaisu, mutta sen kanssa voi elää"

Lauantaista tuli ennakoidusti Australian maastopalojen tähän asti pahin päivä, kun pätsimäinen kuumuus ja tuulet tekivät yrityksistä saada paloja hallintaan täysin turhia.

Myös sunnuntain vastaisesta yöstä ennustettiin vaikeaa. Pelastustyöntekijät arvioivat BBC:n mukaan, että pahin on vasta edessä.

Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä mitattiin lauantaina Australian historian korkein lämpötila, 48,9 astetta. Pääkaupungissa Canberrassa ennätys meni niin ikään rikki, kun lämpötila nousi 44 asteeseen.

Suureen osaan Australian kaakkoiskolkkaa on julistettu hätätila tulipalojen vuoksi, ja yli 100 000:ta ihmistä oli opastettu lähtemään kodeistaan kolmessa osavaltiossa. Monet olivatkin totelleet käskyä. Kaakkois-Australian rannikon lomakohteet olivat muuttuneet aavekaupungeiksi.

Maan suurimman kaupungin Sydneyn sähkönsaanti vaarantui, kun maastopalot tuhosivat sähköverkon kaksi sivuasemaa. Sähkökatkojen riski koski Uudessa Etelä-Walesissa muitakin alueita. Ainakin yksi sähköverkon yhteyslinja myös etelänaapuriin, Victorian osavaltioon, katkesi palojen vuoksi.

Uudessa Etelä-Walesissa sijaitsevien Batemans Bayn ja Moruyan kaupunkien alueella oli lauantaina sähköttä tuhansia talouksia. Sähköyhtiö Essential Energy kertoi, että sähkökatkot jatkuvat läpi yön, koska vikojen korjaaminen on tällä hetkellä liian riskialtista.

Pääministeri kutsui hätiin 3 000 reserviläistä

Jo kuukausien ajan riehuneissa paloissa on syyskuun lopun jälkeen kuollut Australiassa 23 ihmistä sekä tuhoutunut tai vaurioitunut yli 1 500 kotia. Noin kaksi kertaa Belgian kokoinen alue on palanut.

Pääministeri Scott Morrison kutsui 3 000 reserviläistä auttamaan vapaaehtoisia pelastajia taistelussa maastopaloja vastaan.

– Päätös panee enemmän saappaita maahan, enemmän lentokoneita taivaalle ja laivoja merelle, Morrison sanoi.

Armeija on jo kuukausia auttanut muun muassa ilmateitse tehtävässä tiedustelussa ja etsintä- ja pelastustehtävissä. Jo ennen lauantain ilmoitusta sotilaita oli värvätty mukaan noin parituhatta.

Pääministeri Morrison on saanut osakseen kovaa arvostelua maastopalokriisin hoidosta. Pääministeri on muun muassa puolustanut tiukasti maansa hiilentuotantoa. Morrison on vakuuttanut Australian pitävän kiinni aiemmin sovituista päästötavoitteista, mutta on torjunut vaatimukset uusista leikkauksista.

Monet närkästyivät myös Morrisonin päätöksestä lähteä lomalle Havaijille samaan aikaan, kun palot ovat riehuneet valtoimenaan. Pääministeri keskeytti lopulta lomansa ja pyysi sitä anteeksi.

Morrisonia kritisoitiin lauantaina voimakkaasti myös Twitteriin pannuista mainosmaisesta videoista, joilla pääministerin katsottiin yrittävän lypsää kannatusta itselleen ja puolueelleen kehumalla päätöstään lähettää sotilaita avuksi paloalueelle.

Pääministerin matkat paloalueelle menivät osin penkin alle, koska osa alueiden asukkaista ja palomiehistä kieltäytyi kättelemästä Morrisonia kehottaen häntä suorasukaisesti poistumaan paikalta.

– No, ihmisillä on tällaisissa tilanteissa usein aika sekavia tuntemuksia. Monet ovat myös kiittäneet minua. Nämä käsivarret ovat halanneet monia, pääministeri kuittasi.

Uudessa Etelä-Walesissa on roihunnut noin 130 maastopaloa ja Victoriassa viitisenkymmentä. Palo- ja pelastusviranomaiset ovat varoittaneet, että palot voivat liikkua pelottavan nopeasti äärimmäisten olosuhteiden vuoksi.

Lue myös:

Pop-laulaja Pink lahjoittaa 500 000 dollaria taisteluun Australian maastopaloja vastaan

"Täällä on epäuskoa, että voiko näin tapahtua" – Australian maastopaloalueen tuntumassa asuvan suomalaisen mukaan tuulet puhaltavat kovaa, päivästä ennakoitu tuhoisaa

Pankinjohtajien ei tarvitse miettiä kahta hetkeä, kun heiltä kysyy chat-palvelujen käytön etuja.

– Kanavana chat on välitön ja sopii erittäin hyvin kiireisiin tilanteisiin, koska sen kautta kysyminen ja vastaaminen tapahtuu nopeasti, asiakaspalvelusta vastaava johtaja Johanna Kronholm Danske Bankista kertoo.

Chat-viestittely onkin yleistynyt vauhdilla suurimmissa pankeissa. OP-ryhmässä chat-kontaktien määrä on kasvanut 350 prosenttia vuodesta 2015. Kontakteja on jo puoli miljoonaa vuosittain.

– Trendinä on selkeästi se, että asiakkaat ottavat yhteyttä mieluummin digitaalisesti kuin soittavat, henkilöstöasiakkuuksista vastaava johtaja Sari Heinonen OP:sta kertoo.

Tekoäly lisää chatin tehoa

OP ja Nordea satsaavat voimakkaasti myös tekoälyn hyödyntämiseen chat-palvelussa. OP:llä chatbot eli älypohjainen palvelu hoitaa kontakteista jo neljä kymmenestä. Nordeassa tekoäly auttaa jo asiakasta tekemään sijoituspäätöksiäkin.

– Tekoäly kehittyy koko ajan. Tekoäly pystyy auttamaan myös säästämiseen liittyvässä asioinnissa niin, että asiakas voi tehdä esimerkiksi rahastosijoituksia robotin avustamana ilman ihmisapua, henkilöasiakasliiketoiminnan varajohtaja Jani Eloranta kertoo.

Nordeassa chat-kanavan käyttö kasvoi kymmeniä prosentteja vuosina 2017 ja 2018, mutta on siitä sitten hieman tasaantunut.

Chatin kautta asioidaan noin 75 000 kertaa viikossa. Konttorikäyntejä on selvästi vähemmän, noin 24 000 viikossa.

Nordea, OP ja Danske Bank hallitsevat Suomen pankkimarkkinoista noin 80:tä prosenttia, joten ne myös pitkälle määrittelevät sen, miten asiakkaita palvellaan tulevaisuudessa.

Hyvä renki, mutta tuskin isäntä

Kukaan kolmen pankkiryhmän johtajista ei usko siihen, että tulevaisuuden pankki olisi Suomessa sellainen, jossa asioidaan vain naputtelemalla älypuhelimen näyttöä ja keskustelemalla tekoälykkään robotin kanssa.

– Tekoäly mahdollistaa aiempaa nopeamman palvelun milloin tahansa kellonajasta riippumatta, mutta se täydentää muita palveluja eikä sulje niitä pois, Jani Eloranta Nordeasta sanoo.

– En usko, että chat-palvelu välttämättä vaikuttaa kovin paljon peruspankkipalveluihin. Chat on asiointikanava, joka on tuotu muiden kanavien rinnalle juuri siitä syystä, että se on hyvin pidetty kanava. Kaikki muutkin asiointikanavat ovat silti edelleen käytössä kuten ennenkin, Johanna Kronholm Danske Bankista sanoo.

Tarjolla on myös vaihtoehtoja

Perinteistä henkilökohtaista palvelua tarvitaan myös siitä syystä, että kaikki eivät halua tai osaa käyttää tietokonetta tai älypuhelinta vaativia digitaalisia palveluja.

Pankit tosin ovat rakentaneet digipalveluistaan niin sanottuja helppokäyttöversioita madaltaakseen kynnystä ottaa ne käyttöön.

– OP on kehittänyt verkkopankistaan pelkistetyn ja yksinkertaisen version, jota suositellaan esimerkiksi iäkkäille ihmisille, joille normaalin verkkopankin käyttö voi olla vaikeaa, johtaja Sari Heinonen kertoo.

Chat-palvelua käytetään eniten varhain aamulla, keskipäivällä ja alkuillasta.

Chatin suosio pankkiasioinnissa on kasvanut hurjasti

Chat-palvelujen käyttö on moninkertaistunut pankkiasioinnissa lyhyessä ajassa. Chatin lisääntyneen suosion taustalla ovat sen nopeus ja vaivattomuus. Pankeille syntyy säästöjä, semminkin jos palvelua ohjailee tekoäly. Pankit kuitenkin vakuuttavat, että perinteistä palvelua pidetään yllä myös tulevaisuudessa.

Juutalaisvastaisuus vahvistuu Saksassa

Selvityksen mukaan joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia. Berliinissä kasvanut juutalainen muusikko Ben Salomo sanoo, että juutalaisvihaa on ollut Saksassa koko hänen elämänsä. Salomo on pohtinut vaimonsa kanssa, pitäisikö heidän muuttaa maasta.

Trump: Yhdysvallat valmis vastaamaan Iranin mahdolliseen kostoiskuun

Trumpin mukaan Yhdysvallat on valmis iskemään "hyvin nopeasti ja hyvin lujaa", jos Iran kostaa Yhdysvalloille iskuilla iranilaiskomentajan Qassim Suleimanin surman. Trumpin mukaan kohteiden joukossa on Iranille kulttuurisesti arvokkaita paikkoja ja "korkean tason" kohteita.

Kulttuurivieras Anssi Kela säälii ihmisiä, jotka eivät osaa nauraa itselleen

Laulaja-lauluntekijä Anssi Kela suunnitteli tekevänsä intiimin mies ja kitara -kiertueen, mutta päätyi toteuttamaan elämänsä isoimman tuotannon: elämäkertakonserttien sarjan. Yksityisyyttään varjeleva artisti esiintyy poikkeuksellisen avoimesti, muistuttaa kiltteyden merkityksestä ja on hyväksynyt sen, että hänet muistetaan ikuisesti Nummela-albumista.

Nuorille Leijonille täystyrmäys MM-kisojen välierässä

Nuoret Leijonat jäi täysin Kanadan jalkoihin alle 20-vuotiaiden MM-turnauksen välierässä. Kanada ratkaisi ottelun jo ensimmäisillä minuuteilla kolmella peräkkäisellä maalilla. Nuorten MM-kisat huipentuvat tänään. Suomi kohtaa pronssiottelussa Ruotsin, Kanadan loppuotteluvastus on Venäjä.

Viikko päättyy aurinkoisessa pakkassäässä

Sunnuntaiaamu on laajalti selkeä ja koko maassa on pakkasta. Tuuli heikkenee jo yön aikana ja huomisen päivän mittaan tuuli heikkenee entisestään. Muuten säässä ei tapahdu suuria muutoksia, vaan päivä on aurinkoinen ja lämpötila pysyy koko maassa pakkasella. Illalla pilvisyys alkaa lisääntyä lännestä ja illan tai alkuyön aikana lännestä saapuu seuraava sadealue ja sää lauhtuu.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Ainakin puolet Australian ainoasta taudittomasta koalapopulaatiosta on mahdollisesti tuhoutunut ja suuri osa siitä on vakavasti vahingoittunut suojelualueen tulipaloissa, pelastajat pelkäävät.

Turistien suosimalla Kangaroo Islandilla levinneet liekit ovat tuhonneet noin kolmanneksen saaresta.

Kangaroo Islandin koalapopulaation kooksi oli arvioitu ennen paloja 50 000.

– Vammat ovat vakavia. Toiset ovat jääneet ilman elinpaikkaa, joten nääntymisestäkin tulee lähiviikkoina ongelma, saaren villieläinpuistoa edustava Sam Mitchell kertoo uutistoimisto AFP:lle.

Tauditon koalapopulaatio on Adelaiden yliopiston tekemän tutkimuksen mukaan erityisen tärkeä lajin säilymisen kannalta, sillä kyse on ainoasta suuresta koalaryhmästä, jossa ei esiinny klamydiaa.

Tauti voi aiheuttaa sokeutumista, hedelmättömyyttä ja kuolemia, ja se on levinnyt laajalle muissa koalapopulaatioissa.

Adelaiden yliopiston tutkija Jessica Fabijan kertoo, että koalapopulaatiot ovat kärsineet paloista myös muualla Australiassa.

– Tämä on yksi suurimmista tragedioista populaatiolle sitten 1800-luvun lopun, jolloin koaloja metsästettiin niiden turkin vuoksi, hän kuvailee.

Lajia ovat aiemmin ajaneet ahtaalle muun muassa pienenevä elintila, koirien hyökkäykset, auton alle jäämiset ja ilmastonmuutos. Ennen eurooppalaisten tuloa Australiaan koaloita uskotaan olleen yli 10 miljoonaa.

Osavaltion hallinnon mukaan koaloita ei voi siirtää Kangaroo Islandilta niiden klamydiattomuuden vuoksi. Hallinto on ilmoittanut eläinlääkäreiden pelastavan ja hoitavan loukkaantuneita eläimiä paikan päällä.

Tutkijat ovat arvioineet, että kuukausia kestäneissä tulipaloissa on kuollut lähes puoli miljardia eläintä pelkästään Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa.