Tuhannet ihmiset kymmenissä kaupungeissa eri puolilla Yhdysvaltoja ovat osoittaneet mieltään iranilaiskomentajan surmaa vastaan.

Mielenosoittajat myös vastustivat sotaa Iranin kanssa ja Yhdysvaltojen joukkojen määrän kasvattamista Lähi-idässä. Osassa mielenosoituksissa myös vaadittiin Yhdysvaltoja vetämään joukot Lähi-idästä.

Yksittäiset mielenosoitukset olivat pieniä. Niitä järjestettiin yli 70 kaupungissa.

Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Yhdysvallat on ilmoittanut lähettävänsä noin 3 000 sotilasta lisää Lähi-itään. Joukot lähetetään varotoimenpiteenä, koska alueella jo oleviin yhdysvaltalaisjoukkoihin kohdistuvat turvallisuusuhat ovat lisääntyneet.

Washingtonissa satoja mielenosoittajia kokoontui Valkoisen talon ja Trump International -hotellin edustalle. Kaliforniassa Los Angelesissa mielenosoittajat kantoivat kylttejä, joissa vastustettiin sotaa Iranin kanssa.

New Yorkissa ja Miamissa osallistujia oli joitakin kymmeniä.

Uutiskanava CBS:n mukaan useat rauhanjärjestöt olivat kutsuneet koolle mielenosoituksia.

Viola Wallenius, 24, herää apinoiden kolisteluun niiden loikkiessa pitkin savimajan kattoparruja. Auringon ensisäteet tirkistelevät sisään palmunlehdillä katetun katon rakosista.

Pieni Makongenin kylä lähellä Mombasaa Kenian itärannikolla viriää verkalleen arkipäivän hyörinään.

Aamun alkajaisiksi puoli seitsemältä Wallenius hätistelee ruokavarkaissa olleet kolme vierasta pois keittiöstä.

Vaikka ruokatavaroita kuinka yrittäisi piilotella painojen alle, apinat onnistuvat pääsemään useimmiten apajaan käsiksi. Toisinaan hän herää keskellä yötä siihen, kun jauhoja pöllyää päälle apinan raijatessa jauhopussia kainalossa.

Kenia on lähes 50 miljoonan asukkaan maa Itä-Afrikassa päiväntasaajalla. Väestö koostuu monista heimoista, joista jotkut elävät pitkälti samalla tavalla kuin satoja vuosia sitten. Kenia on köyhä, mutta myös yksi nopeimmin kehittyvistä maista Afrikassa.

Wallenius tuli ensi kertaa Keniaan vapaaehtoistöihin heti ylioppilaskirjoitusten jälkeen.

– Ei se 18-vuotias Viola tiennyt vielä mistään mitään. Nämä vuodet ja elämä Afrikassa ovat opettaneet ja kasvattaneet minua todella paljon.

Nuori nainen ei palannut ensimmäiseltä Kenian reissultaan takaisin kotiin Jämsänkoskelle enää samana ihmisenä.

Maailmantuskasta auttamisen palo

Keittiö on kaaoksessa jauhovarkaiden jäljiltä. Järjesteltyään kaatuneet astiat Wallenis lähtee seuraavaksi vedenhakuun.

Lähin vedenottopaikka on lähellä – silloin kun sähköt toimivat. Kaivosta vesi pumppautuu sähköllä torniin, josta se on vedetty kylän 3 000 asukkaalle. Kun sähköä ei ole, vesi pitää hakea kahden kilometrin päästä.

Jämsänkoskelaislähtöiselle naiselle on kuudessa vuodessa ehtinyt tapahtua paljon.

Kerran vapaaehtoistöissä Wallenius sattui näkemään erään yksivuotiaan jätettynä konttaamaan jätteiden keskelle slummiin. Vanhemmat olivat lähteneet koko päiväksi töihin ja jättäneet pienokaisen yksin.

Mikään ei palannut nuoren naisen mielessä enää silloin ennalleen: hän tunsi, että hänen olisi tehtävä jotain.

– Olin abi, jolla oli maailmantuska päällä. Lähdettyäni Afrikasta tiesin, että minun oli palattava auttamaan kurjuudessa ja köyhyydessä eläviä lapsia.

Ennen vapaaehtoistöihin ryhtymistä hän ei ollut tiennyt, mihin suuntaisi ja mille opintielle lähtisi. Kaikilla kavereilla tuntui olevan jokin selvä päämäärä.

Hänen palattuaan takaisin kotiseudulleen Keski-Suomeen nuoreen maailmanparantajaan syttynyt auttamisen palo ei ottanut sammuakseen. Wallenius kuuli suomalaisesta naisesta, joka oli perustanut päiväkodin Nepaliin.

Sinä hetkenä hän tiesi, mitä elämällään tekisi: hän perustaisi lastenkodin Keniaan.

Riipaiseva orpolasten kohtalo

Kello näyttää viittä vaille seitsemää – aurinko terästäytyy täysiin voimiinsa. Wallenius lämmittää kaasukeittimellä vettä illalliselta jääneiden peltiastioiden tiskaamista varten ja lakaisee lattian.

Wallenius rakensi kaksi vuotta sitten puolisonsa Salim Mwariman kanssa savimajan.

Majassa on sähköt, muttei jääkaappia eikä muita kodinkoneita. Vessana toimii lattiaan tehty reikä, josta lähtee putki maan alle rakennettuun säiliöön. Huuhtomisvesi kaadetaan ämpärillä. Pariskunta on pikkuhiljaa parannellut savesta tehtyä kolmen huoneen kotiaan, kuten valanut majaan sementtilattian.

Wallenius tapasi avomiehensä vapaaehtoistöissä. Aluksi he olivat ainoastaan työkavereita, mutta pikkuhiljaa ystävyys kipinöi rakkaudeksi. Heitä yhdistävät samanlaiset elämän arvot: hyvän tekeminen ja erityisesti lasten auttaminen.

Ennen puoli kahdeksaa Walleniuksen tiskattua astiat hän oikaisee yllään olevaa värikästä afrikkalaista naisen asua, deeraa, ja kerää työkamppeet kasaan.

On töihin lähdön aika. Hän kipaisee viiden minuutin kävelymatkan päässä sijaitsevalle turvakotikeskuksen työmaalle jättäen pienimmät lapset vielä nukkumaan. Isommat lapset tekevät kouluun lähtöä.

Wallenius on kahdeksan orpolapsen äiti.

Yksi lapsista on Mwarimanin kahdeksan vuotta sitten kotiorjuudesta pelastama 16-vuotias tyttö. Seitsemän muuta lasta jäivät orvoiksi heidän äitinsä menehdyttyä reilu kaksi vuotta sitten. Isästä ei ole tietoa.

Lapsilla ei ollut ketään huoltajaa: he kaivoivat maasta kasvien juuria ruoaksi.

Maine valkoihoisesta hyväntekijästä oli kiirinyt lasten kotikylälle: Walleniusta pyydettiin auttamaan orvoksi jäänyttä lapsikatrasta. Hän otti puolisonsa kanssa lapset hoteisiinsa.

He eivät ole virallisia lasten huoltajia, koska Keniassa ulkomaalaiset eivät voi adoptoida lapsia. Mutta 4-, 6-, 9-, 13-, 16-, ja 18-vuotiaat lapset, joista 13-vuotiaat tytöt ovat kaksosia, kutsuvat heitä mamaksi ja papaksi.

He ovat kasvaneet perheeksi.

– Arki on ihanaa, mutta tietysti aika haastavaa. Iso perhe vaatii paljon ruoanlaittoa, tiskaamista ja pyykinpesua. Kaikki tehdään käsipelillä. Välillä on semmoinen kaaos, että huh, huh.

Lapset ovat toipuneet äitinsä kuolemasta hyvin ja ovat kiitollisia saamastaan huolenpidosta. Vaikka Wallenius rakastaa lapsia kuin omiaan, nuorta naista painaa kantamansa raskas vastuu. Toisinaan hän myös kyseenalaistaa osaamistaan.

– Vastuu on järjetön. Välillä joutuu ihan todenteolla miettimään, että osaanko minä ja kasvatanko lapsia nyt varmasti oikeaan suuntaan. Kaikki kasvatukseen, uskontoon ja kulttuuriin liittyvät kysymykset lävähtävät kasvoille aina vähän väliä.

Hän pyörittelee kasvatuskysymyksiä mielessään: lasten murrosiät pohdituttavat, tuleeko heille kenties lapsuuden traumoista vielä takaumia. Minkä uskonnon mukaan lapsia tulisi kasvattaa? Hän on tapakristitty ja Mwariman on muslimi. Nuori äiti yrittää poimia parhaita tapoja sekä suomalaisesta että afrikkalaisesta kulttuurista.

Koskaan hän ei kuitenkaan ole katunut orpolasten äidiksi ryhtymistä.

Töitä Afrikan tapaan

Pidettyään työkaluvarastolla puoli kahdeksalta tiiviin aamupalaverin tiiminsä kanssa Wallenius ja vapaaehtoiset aloittavat päivän turvakotikeskuksen rakennusurakan.

Pian Keniaan muutettuaan hän tajusi, että turvakodille olisi tarvetta vielä enemmän kuin lastenkodille. Lastenkodissa on kerrallaan tilaa 20 lapselle, mutta turvakodissa pystytään auttamaan satoja tai jopa tuhansia tyttöjä. Turvakodissa autettavat viettävät ainoastaan muutamia viikkoja, ja sen jälkeen heidät voidaan ohjata jonnekin jatkopaikkaan turvaan.

Polttavassa auringossa turvakotikeskuksen työmaalla ahertaa 15 vapaaehtoista Suomesta ja Keniasta. He kantavat hiekkaa ja vettä, mistä sekoittavat sementtiä. Työmaalle on palkattu myös yksi rakennusmies työnjohtajaksi neuvomaan vapaaehtoisille mitä tehdä.

Rakentaminen tapahtuu Afrikan tavalla ja ajalla: käsin ja hitaasti.

Pelkästään tontin raivaaminen kahdeksasta palmusta kesti viikkoja. Puiden pitkät juuret kaivettiin maasta käsivoimin lapioilla. Kaikki rakentaminen tehdään ilman koneita.

Walleniusta on Keniassa eniten yllättänyt ja turhauttanut asioiden hidas eteniminen. Toisaalta hän on myös oppinut arvostamaan käsin tehtyä rakentamista.

Hyväntekijän tuskainen taakka

Wallenius kantaa painavaa sementtisäkkiä. Hentorakenteinen nainen ei raskasta fyysistä työtä pelkää.

Hän perusti Home Street Home -yhdistyksen keväällä 2016 palattuaan Keniaan. Sitä ennen sisupussi oli kerännyt varoja hyväntekeväisyyteen Suomessa. Yhdistyksessä työskentelee tällä hetkellä toista sataa vapaaehtoista Suomessa ja Afrikassa kenialaisten lasten hyväksi.

Yhdistyksellä on parhaillaan käynnissä 21 eri hyväntekeväisyysprojektia.

– Teemme töitä lasten hyvinvoinnin, koulutuksen ja tyttöjen oikeuksien eteen. Viidessä vuodessa olemme auttaneet reilua 5 000 lasta tai perhettä.

Suurin haaste kylässä on köyhyys. Se vaikuttaa kaikkeen: perheiden ruoan saantiin, asuinoloihin ja terveyspalveluihin. Myös koulunkäynti ja nuorten jatkokoulutusmahdollisuudet ovat haasteellisia.

Taudit ja niiden leviäminen ovat myös valtava ongelma. Perheillä ei ole varaa sairaalamaksuihin eikä lääkkeisiin. Kylässä riehuu malaria, polio, keltakuume, meningokokki ja lavantauti.

Väillä Walleniukseen iskee toivottomuus. Autettavaa ja tehtävää olisi niin paljon.

– Haastavinta on ollut oppia, että kaikkia ei voi auttaa. Sen sisäistäminen on tuskallista. Jos on viisi lasta, joista kahta voi vaan auttaa, sitä jää soimaamaan itseään. Miettii, että oliko oikea päätös ottaa juuri heidät kaksi.

Toisinaan kostean kuumassa tropiikin yössä Wallenius valvoo ja kuuntelee savannin ääniä pohtien, miten kolme muuta ovat selvinneet: millaista heidän elämänsä mahtaa olla. Se sattuu nuoren hyväntekijän sydämeen.

Mutta suomalaisen yrittäjäperheen esikoinen tekee voitavansa. Hän on pystynyt siihen, mihin moni ei koskaan olisi hänen uskonut pystyvän: hän elää unelmaansa ja auttaa vähäosaisia Afrikassa.

Naapuri arvokkain hätävara

Yhdeksän maissa Wallenius suuntaa työmaalta takaisin savimajaan aamupalan tekoon. Samalla hän hoitaa pienimpien lasten aamupesut.

Aamupalaksi hän paistaa hiiligrillillä kananmunia. Usein hän pyöräyttää aamiaiseksi myös vehnäjauhoista tehtäviä leivonnaisia tai maissi- ja kaurapuuroa. Teevesi porisee kattilassa.

Keniassa juodaan paljon teetä, kahvia ei käytetä ollenkaan. Mustaan teehen lisätään maitoa erikoispäivinä. Tee on hyvin mausteista, siinä on usein ripaus kardemummaa.

Wallenius rakastaa ruoanlaittoa.

Hän rentoutuu kehitellessään uusia reseptejä savimajan keittiössä ja lasten leikkiessä. Hän saattaa helposti viettää tuntikausia kokkaillessa. Hänen afrikkalaisia suosikkiruokiaan ovat kookosriisi ja kala kookosmaidossa.

– Hedelmät ovat täällä myös taivaallisia, esimerkiksi mango ja vesimeloni ovat ihanan mehevän makuisia. Joskus myös herkuttelemme lasten kanssa paistamalla nuotiolla tikkupullaa.

Kello käy kohti kymmentä, kun aamupala on saatu syötyä savimajan terassilla matolla istuen yhdessä lasten ja vapaaehtoisten kanssa – on aika palata jatkamaan päivän aherrusta työmaalle.

Pienimmät lapset tulevat äitinsä mukaan turvakotikeskukseen. He leikkivät kylän toisten lasten kanssa pihamaalla. Kesken tiilien kannon eräs äiti tulee pyytämään apua malariaan sairastuneelle lapselleen.

Wallenius lähtee viemään lasta sairaalaan.

Violan äidin mukaan hänestä kumpusi jo pienenä herkkyys ja auttamishalu. Hän on aina huolehtinut muista, myös vuotta nuoremmasta kehitysvammaisesta siskostaan ja viisi vuotta nuoremmasta veljestään.

Hän on kouluttautunut Suomessa sairaanhoitajaksi. Koulutuksesta on hänelle työssään paljon hyötyä: hän pystyy antamaan ensiapua ja tunnistamaan sairauksia.

Tarmoa auttamistyöhönsä hän saa toisista ihmisistä. Kylällä kukkii vahva yhteisöllisyys: naapuri on tärkein ihminen Keniassa.

– Kaikki auttavat kaikkia. Esimerkiksi naapurin nuorimmainen on paljon meillä, kun hänen äitinsä on töissä. Mutta vastaavasti, jos olen kipeänä, naapuri saattaa tuoda padallisen riisiä tai tulla pesemään meidän tiskit vähin äänin.

Vaarana taudit, terroristit ja paviaanit

Puolen päivän jälkeen Wallenius rientää takaisin kotiin lounaan valmistukseen. Vanhimmat tytöt auttavat ruoanlaitossa ja sapuska valmistuu nopeasti. Isoimmista lapsista on paljon apua suurperheen huushollin pyörityksessä.

Päiväntasaajan keskipäivän kuumuus painaa päälle ja Walleniukselle ei maistu ruoka. Hän tekee lasten syödessä rästitöitä läppärillä. Apinatkin ovat auringon paahteesta raukeina ja nuokkuvat palmujen varjossa.

Ei hyvän tekeminen Afrikassa helppoa ole ollut.

Korruptio on yksi suurimmista haasteista, ja moni muu takaisku on niiauttanut Walleniuksen välillä polvilleen. Esimerkiksi silloin, kun hyväntekeväisyysjärjestön minibussi ryövättiin tyhjäksi matkalla Suomesta Keniaan. Tai kun eräs autettava lapsi kuoli synnynnäiseen sydänvikaan.

Hän on myös sairastunut usein. Varsinkin alkuun hän virui monesti malarian kourissa.

– Vesi on huonolaatuista. Sitä ei ole tutkittu, ja sen lisäksi jätejärjestelmää ei ole, joten wc- ja muut jätteet saastuttavat helposti veden. Se lisää taas tautien leviämistä, minkä vuoksi täällä on aika ajoin esimerkiksi koleraepidemioita.

Walleniuksen yhdistyksellä on lasten auttamisen lisäksi myös monia muita projekteja esimerkiksi puhtaan veden, terveyden ja muun hyvinvoinnin lisäämiseksi kylällä.

Kahdelta iltapäivällä hän lähtee takaisin työmaalle. Nopean työtilanteeseen ja kuluneisiin materiaaleihin luodun katsauksen jälkeen vuorossa on lisää sementin sekoittamista ja tiilien kantoa. Hiki virtaa norona Walleniuksen ohimoita pitkin.

Tarve turvakotikeskukselle tyttöjen auttamiseksi on kova.

Keniassa on paljon hyväksikäyttötapauksia, joissa tyttö tarvitsee turvapaikan. Myös ympärileikkausta tai pakkoavioliittoa pakenevia tyttöjä löytyy kaduilta. Lisäksi orpoja tai muuten hylättyjä lapsia on oman onnensa nojassa.

Lapsilla ei ole mitään paikkaa minne mennä.

– Tällä alueella ei ole yhtään turvakotia eli jos poliisi vaikka löytää hylätyn lapsen, heillä ei ole paikkaa minne viedä lapsi. Se on suuri ongelma.

Hän tekee hyväntekeväisyystyötään kelloa katsomatta. Joskus vaikka kuudelta sunnuntaiaamuna saattaa tulla joku äiti hädissään pyytämään apua kuumeiselle lapselleen. Wallenius lähtee auttamaan.

Iltapäivästä on Skype-palaveri tulevien vapaaehtoisen kanssa. Heidän kanssaan Wallenius käy läpi käytännön asioita. Suomesta tulee vuosittain parikymmentä pääasiassa nuorta viettämään välivuotta tekemällä vapaaehtoishommia.

Neljältä päivän työt saadaan päätökseen. Työkalujen pesemisen ja loppusiivouksen jälkeen perheenäitiä odottaa kotona edellisillan pyykkien kerääminen narulta. Walleniuksen puoliso lähtee vedenhakuun, hän tuo viisi 20 litran kanisteria täytettynä.

Mwariman on poikkeuksellinen paikallinen mies, sillä hän osallistuu myös kotitöihin. Modernin miehen perhe, varsinkin äiti on hieman pöyristynyt siitä.

Punainen auringonlasku värjää taivasta.

Kuuden tienoilla touhuttuaan hieman perheen pienimpien kanssa Wallenius lähtee illallisaineiden hankintaan torille. Hän ostaa sipulia, tomaattia, paprikaa ja kaksi kiloa riisiä. Vaalea nainen herättää torilla huomiota ja kauppias yrittää kiskoa häneltä kolminkertaista hintaa. Wallenius on tottunut siihen ja saa tingittyä ruoat sopuhintaan.

Pimeys valahtaa kylän ylle. Walleniusta ei elämä Afrikassa pelota.

Heidän pieni kylänsä saa yleensä elää rauhassa esimerkiksi terrorismilta. Suuremmissa kaupungeissa kranaatti-iskut ja tulitukset ovat ajoittaisia.

Wallenius on myös tottunut käärmeisiin ja muihin ötököihin. Joskus iltahämärässä lähes omankokoisten paviaanien talsiessa tiellä vastaan häntä hieman hirvittää. Paviaanit saattavat joskus olla arvaamattomia.

Pimeällä yksin liikkumista hän välttää.

Raskasta, rikasta ja rakasta arkea

Keittiössä tuoksuu herkulliselle: valkosipulille ja tuoreille yrteille. Wallenius valmistaa illalliseksi riisiä ja kurkumalla maustettua kastiketta.

Seitsemältä syödään ateria koko perheen voimin matolla istuen. Perhe puhuu swahilia ja englantia sekaisin. Maja täyttyy naurusta.

Pienimmät lapset antavat ruuantähteet majalla pyörivälle kissalle. Tiskien ja keittiön siivouksen jälkeen vanhemmilla on hetki vielä aikaa puuhastella lasten kanssa. Wallenius auttaa lapsia kotiläksyissä. Paikallinen koulu on vaativa suurien ryhmien vuoksi.

Taivaalla tuikkii tähtivyö.

On aika pienimpien lasten iltapesuille. Lapset ovat onnellisia, kun äidin ei tarvitse enää reissata Suomessa opiskelujen vuoksi. Ennen puolta yhdeksää Wallenius laittaa lapset nukkumaan ja vetää sänkyjen ylle moskiittoverkot.

Iltatoimina hän täyttää vessan vesiämpärin yötä varten. Bushbabyt eli pienet makiapinat pitää myös häätää pois talosta ja piilottaa niiden herkut, jauhopaketit. Ennen nukkumaanmenoa hän käy vielä suihkussa eli kaataa kannulla vettä ämpäristä päälleen.

Aikaa jää harvoin itselle. Joskus jos perheellä on viikonloppuna yhteistä vapaa-aikaa, he suuntaavat viettämään päivää rannalle. Lapsilla on vilkas mielikuvitus ja he keksivät leikkejä luonnossa. Wallenius nauttii seuratessaan lasten huoletonta touhua ja naurun remakkaa.

Wallenius ei kaipaa sädekehän kiillotusta. Hän on tavallinen keskisuomalainen nuori nainen, joka tekee niin kuin sydän sanoo. Hänelle palkinto työstä on jonkun tuntemattoman äidin kiitollinen katse lapsensa parannuttua tai apua saaneen lapsen helpottunut hymyn välke.

– Saan voimaa siitä, kun näen että tekemiselläni on ollut vaikutusta. Sitä ilon tunnetta, kun joku koulusta haaveillut lapsi pukee ensi kertaa koulupuvun päälleen tai lapset juovat puhdasta vettä koulussa, ei voi verrata mihinkään.

Hän saa tuntea tunteita, joita hän ei ole kokenut koskaan Suomessa.

– Mitä nyt teen, sillä on merkitystä. Suomessa tuntuu, että tavoitteet pyörivät materian ympärillä. Se on uusi auto tai ruohonleikkuri tai talo, jota kohti mennään. Täällä päämäärät ovat hyvin toisenlaisia: on vaan se, minkä tarvitsee ja se riittää. Se on vapauttavaa.

Perheenäiti kömpii rättiväsyneenä vuoteeseen kellon vierähtäessä kohti kymmentä. Hän on onnellinen, vaikka kaipaa Suomesta perhettään – ja juustoa. Joskus hän näkee jopa unta suomalaisesta kermajuustosta.

Muutama sadepisara osuu hänen kasvoilleen: käpristynyt palmunlehtikatto vuotaa kuin seula sateella. Wallenius odottaa hartaasti sadekauden päättymistä ja katon korjaamista. Vesisateessa nukkuminen on pahempaa kuin kuumuudessa.

Hän liiskaa vielä pari hyttystä ja paina pään tyynyyn. Kaukana yössä kuuluvat apinoiden kirkaisut.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ilmoittaa Twitterissä, että Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran hyökkää Yhdysvaltojen kansalaisia tai maan omaisuutta vastaan. Trumpin mukaan Yhdysvallat on valmis iskemään "hyvin nopeasti ja hyvin lujaa".

Yhdysvallat surmasi perjantaina Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassim Suleimanin ilmaiskulla Bagdadin lentokentällä. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Trumpin mukaan Yhdysvalloilla on kohteenaan 52 eri iranilaista paikkaa, jotka ovat maalle kulttuurisesti tärkeitä tai "korkean tason" paikkoja. Luku 52 symboloi niitä yhdysvaltalaisia, jotka Iran otti pankkivangeikseen "monta vuotta sitten", Trump kirjoittaa.

Trump viittaa vuoteen 1979, jolloin yhdysvaltalaisia pidettiin panttivankeina maan suurlähetystössä Teheranissa yli vuoden ajan.

Trump on kertonut määränneensä ilmaiskun estääkseen Suleimanin suunnittelemat iskut. Trumpin hallinnon mukaan Suleimani suunnitteli iskujen sarjaa, jonka kohteena olisi ollut yhdysvaltalaisia joukkoja.

Trump kirjoitti nyt myös Twitterissä, että Sulemaini oli suunnitellut iskuja, muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystöön.

Trump lähetti tviittinsä kesken Floridan-lomansa.

Valkoisen talon kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Robert O'Brien arvioi yhdysvaltalaiselle Fox News -kanavalle Trumpin halunneen painottaa Iranille, että Yhdysvaltoja vastaan iskeminen on huono vaihtoehto.

Arvostelua Yhdysvalloissa

Trumpin ajatus iranilaisille kulttuurisesti tärkeisiin kohteisiin iskemisestä herätti arvostelua Yhdysvalloissa.

Useat kansainvälisen oikeuden asiantuntijat arvioivat, että kulttuurisesti tärkeisiin kohteisiin iskeminen on sotarikos.

– Vaikka Trump ei välittäisi sodankäynnin laeista, puolustusministeriön suunnittelijat ja lakimiehet kyllä välittävät, kirjoitti presidentti Barack Obaman hallinnon entinen kansallisen turvallisuuden neuvonantaja Colin Kahl.

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon ei halunnut kommentoida Trumpin ilmoitusta.

Irakissa iskettiin yhdysvaltalaisia vastaan jo lauantaina

Irakissa tapahtui lauantai-iltana iskuja yhdysvaltalaisia vastaan.

Viisi ihmistä haavoittui, kun kranaatinheittimen kranaatti osui Jadriyan asuinalueelle. Lisäksi Jadriyan lähistöllä sijaitsevalle vihreälle vyöhykkeellä putosi ainakin yksi raketti. Raskaasti vartioidulla vihreällä vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.

Myös Irakin lentotukikohtaan osui kaksi rakettia Baladissa. Tukikohtaan on sijoitettu amerikkalaissotilaita. Balad sijaitsee noin 80 kilometriä Bagdadista pohjoiseen.

Äärijärjestö Isisiä vastaan taisteleva Yhdysvaltain johtama liittouma vahvisti iskujen tapahtuneen. Sunnuntain vastaisena yönä julkaistun lausunnon mukaan haavoittuneet olivat mahdollisesti irakilaisia siviilejä. Liittouman joukot eivät haavoittuneet iskuissa lainkaan, lausunnossa sanottiin Reutersin mukaan.

Iranin tukema irakilainen Kataib Hizbollah ryhmä varoitti lauantai-iltana, että Irakin turvallisuusjoukkojen tuli pysyä ainakin kilometrin päässä yhdysvaltalaisista tukikohdista sunnuntai-illasta alkaen.

Myös Britannia on varuillaan. Britannia lähettää laivastonsa sota-alukset saattamaan lippunsa alla purjehtivia kaupallisia aluksia öljyliikenteelle tärkeän Hormuzinsalmen lävitse Lähi-idässä, uutisoivat brittitiedotusvälineet.

Lue myös:

Bagdadissa tuhannet kokoontuivat suremaan Yhdysvaltain ilmaiskun surmaamaa iranilaiskenraalia

Analyysi: Lähi-idässä pelätään ja iloitaan iranilaiskenraalin kuoleman jälkeen – Iranin kostoisku voi seuraavaksi syöstä Irakin entistä syvempään sekasortoon

Trumpin mukaan Yhdysvallat ei halua sotaa – USA lähettää 3 000 sotilasta Lähi-itään lisääntyneen uhan vuoksi

2010-luvulla poikien suosituimpia ensimmäisiä etunimiä olivat Elias, Onni ja Leo. Tyttöjen suosituimpia etunimiä olivat Sofia, Emma ja Aino. Kaikista etunimistä suosituimpia olivat Maria ja Juhani, mutta niitä annettiin lapsille lähinnä toisiksi nimiksi.

Tiedot ovat peräisin Digi- ja väestötietoviraston nimitilastoista. Niissä ei ole mukana vuoden 2019 tietoja, jotka julkaistaan maaliskuussa, kun kaikille loppuvuodesta syntyneille lapsille on annettu nimet. Lapsella on oltava nimi kolmen kuukauden kuluttua syntymästä.

Helsingin yliopiston almanakkatoimiston johtajan Minna Saarelma-Paukkalan mukaan Euroopan etunimistö on yhtenäistynyt ja monet nimet ovat suosittuja samaan aikaan useissa maissa. Esimerkiksi Sofia on nyt yleinen nimi kaikkialla Euroopassa.

– Nimitrendit kulkevat maasta toiseen huomattavasti aiempaa nopeammin, hän sanoo.

Vanhemmat antavat nyt lapsilleen nimiä, jotka toimivat vierailla kielillä. Nimissä pyritään välttämään ääkkösiä ja kaksoiskonsonantteja. Uusia suosittuja kansainvälisiä poikien nimiä ovat esimerkiksi Noel, Benjamin ja Luka.

Etunimissä näkyy aina myös populaarikulttuurin vaikutus. Lapselle halutaan antaa tunnetun näyttelijän, muusikon tai urheilijan nimi.

Viime vuosina ovat yleistyneet esimerkiksi e-alkuiset etunimet, kuten Eeli ja Erin, joiden esikuvina ovat mahdollisesti toimineet jääkiekkoilija Eeli Tolvanen ja laulaja Erin Anttila.

Uusi nimilaki tuo lisää vaihtoehtoja

Toinen 2010-luvulla yleistynyt trendi on etunimien erikoistuminen. Lapsille halutaan antaa uniikkeja nimiä, joita ei ole vielä muilla. Noin viisi prosenttia lapsista saa kokonaan uuden etunimen.

– Nimi voi olla täysin itse keksitty tai se voi perustua jo olemassa oleviin etunimiin, joiden osia yhdistämällä tai kirjoitusasua muuttamalla muodostetaan uusi nimi, sanoo Digi- ja väestötietoviraston nimiasioiden ryhmäpäällikkö Laura Mattila.

Tammikuussa astui voimaan uusi etu- ja sukunimilaki, joka tuo vanhemmille lisää vapauksia etunimien käyttöön. Lapselle voi jatkossa antaa neljä etunimeä, mikä on yleinen käytäntö joissakin kulttuureissa.

Uusi laki mahdollistaa myös sellaisen nimen antamisen, joka ei ole kotimaisen nimikäytännön mukainen. Jos nimi on käytössä vähintään viidellä saman sukupuolen edustajalla, sen voi ottaa käyttöön kuka tahansa.

– Uuden nimen on kuitenkin oltava etunimeksi sopiva. Nimen hyväksyttävyyttä arvioidessa on myös otettava huomioon lapsen etu, Mattila sanoo.

Suurten ikäluokkien nimet tekevät paluun

Vanhemmat eivät yleensä halua antaa lapsilleen etunimiksi oman sukupolvensa tai isovanhempiensa nimiä, mutta kun aikaa kuluu tarpeeksi, vanhat nimet tuntuvat taas tuoreilta ja käyttökelpoisilta.

Saarelma-Paukkalan mukaan etunimet kiertävät käytössä säännöllisesti noin 80–100 vuoden välein.

– Vahva ennustus on se, että 1940-luvulla syntyneiden suurten ikäluokkien nimet, kuten Reino ja Marja, alkavat nousta 2020-luvulla.

Myös monet luontoaiheiset suomenkieliset nimet ovat nyt muodissa ja niiden suosio todennäköisesti jatkuu.

– Jos katsoo tyttöjen nimiä, siellä on paljon kauniita luontonimiä, kuten Lumi, Suvi ja Lilja. Pojille taas voidaan antaa eläinten ja luonnonilmiöiden nimiä, kuten Otso ja Pyry, Saarelma-Paukkala sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Uudistettu nimilaki sallii neljä etunimeä ja tuo myös sukunimiin kansainvälisiä kaikuja

Tällaisia ovat uudet suomalaiset sukunimet: Valolempi, Suvituuli, Alaska – katso yli 7 000 uudissukunimen listasta, mitä nimiä voit ottaa

Onko nimi enne myös Suomessa? Etunimi voi avata ovia tai sulkea niitä

Kuinka retro etunimesi on? Tee nostalgiamatka Ylen nimikoneella

Aino ja Leo viime vuoden suosituimmat etunimet – katso kymmenen kärki

Onnea Adele, Erin, Oula ja monet muut – vuoden 2020 kalenteriin tulee lisää nimipäiviä ja yksi uusi liputuspäivä

Viime vuosina bloggari toisensa jälkeen on markkinoinut asuntosijoittamista fiksuna tapana vaurastua. Ja oikeassahan nämä ASP-tileistä ja velkavipuvarsista kohkaavat sijoitusevankelistat ovat – asuntosijoittamisen toimintamalli on sangen järkeenkäypä.

Tässä vielä kertauksena tiivistetty oppimäärä asuntomoguliksi ryhtymisestä.

Askel yksi: osta (tai mieluummin peri) asunto.

Askel kaksi: vuokraa ostamasi asunto. Erityisen sopivia vuokralaisia ovat opiskelijat sekä pienituloiset, joiden vuokranmaksukyvystä ei yleisen asumistuen johdosta tarvitse murehtia.

Askel kolme: toista aiemmat askeleet ja rikastu. Jos oma varallisuus loppuu kesken, niin ei hätää. Kilttien vuokralaisten tuottamat kuukausitulot ja asuntojen tasaisesti kasvata arvo ovat omiaan avaamaan tiukkapipoisimmankin pankkiirin lainahanat.

Askel neljä: vältä lamaa, älä anna korkojen nousta paljon nollaa korkeammalle äläkä missään nimessä anna periksi putkiremontille tai muille yllättäville kuluerille.

Yksinkertaista, eikös vaan?

Talot, asunnot ja tontit koetaan monesti todellista riskittömämmiksi.

Asuntosijoittaminen ei mielestäni ole sijoittamista, vaan spekulointia.

Muun muassa Warren Buffetin mukaan sijoittamisesta on kyse silloin kun likoon laittamasi pääoma palaa takaisin käyttöösi taatun tuoton kera. Sijoittamiskategorian sisälle sujahtavat esimerkiksi vakavaraisten valtioiden velkakirjat, jotka tiettynä päivänä palauttavat niihin sijoittamasi rahat ennalta sovitun tuoton kanssa.

Silloin kuin tuoton saaminen tai pääoman palaaminen on epävarmaa, kyse on sijoittamisen sijaan spekuloinnista tai jopa uhkapelaamisesta.

Talot, asunnot ja tontit koetaan monesti todellista riskittömämmiksi. Sijoituskohteina asunnot ovat ainutlaatuisen käsinkosketeltavia ja asuntosijoittamisen vaarat jäävät monelta huomaamatta jo siitäkin syystä, että asunnot herättävät meissä fyysisistä turvallisuuden tunnetta.

Valitettavasti tämä turvallisuuden tunne peittää alleen kolme rakenteellista ongelmaa.

Ensimmäinen ongelma: kulut. Elinkaarensa aikana asunnosta aiheutuu liuta erinäisiä kulueriä kiinteistöveroista välitysmaksuihin. Pahimmassa tapauksessa asunto-osake voi olla käänteisen loton voittokuponki odottamattomien putkiremonttien, ulkosivukorjausten ja maisemointitöiden seurauksena.

Harva menestyksiään kertaava bloggari puhuu yhtä avoimesti kiinteistöihin liittyvistä maksuista, sekä siitä miten yllättävän remontin rahoittaminen tai vuokralaisen jälkien korjaaminen saattaa sysätä koko projektin miinukselle.

Toinen ongelma: epätavallisen alhainen korkotaso. On pelottavaa ajatella, miten moni asuntoportfolio perustuu olettamaan siitä, että korot eivät merkittävästi nouse tulevina vuosina.

Nykyiset ’nollakorot’ ovat seurausta vuosien 2007 ja 2008 finanssikriisin jälkeisistä elvytystoimenpiteistä, jotka jatkuvat edelleen. Harva muistaa, että vain vuosikymmen sitten uusien asuntolainojen keskikorot olivat 5 prosentin paikkeilla. Tälläkin hetkellä Suomea vahvemmasta talouskehityksestä nauttineissa maissa – kuten Yhdysvalloissa – asuntolainojen korot ovat 3–4 prosentin hujakoilla.

Pienikin korkotason muutos voi vaikuttaa merkittävästi. Otetaan esimerkiksi 30 vuoden ja 200.000 euron asuntolaina, jonka korkoprosentti nousee kolmella prosenttiyksiköllä. Tämän muutoksen tuloksena olisi lainan kokonaiskulujen nouseminen noin 100.000 eurolla sekä kuukausimaksujen kasvaminen 30 prosentilla.

Harva vanhempikaan asuntosijoittaja on täysin sisäistänyt, miten laman sattuessa oman työpaikan lisäksi vaarassa on myös vuokralaisen takaisinmaksukyky.

Kolmas ongelma: laman vääjäämättömyys. Viimeisestä lamasta on yli kymmenen vuotta. Markkinoilla mellastaa jo useampi sijoittajasukupolvi joiden aikuisiällä talous – sekä asuntojen hinnat – ovat lähinnä kasvaneet.

Harva vanhempikaan asuntosijoittaja on täysin sisäistänyt, miten laman sattuessa oman työpaikan lisäksi vaarassa on myös vuokralaisen takaisinmaksukyky. Samalla myös asunnon ostajien lukumäärä hupenee olemattomiin.

Asuntosijoittamisessa ei ole mitään vikaa kunhan siihen liittyvät riskit otetaan huomioon.

Päinvastoin, tasaista kuukausituloa hakevalle ja oman riskiprofiilinsa tuntevalle sijoittajalle asunnot ovat vallan mainio työkalu.

Tästä huolimatta en pidä asuntosijoittamista yhteiskunnallisesti kovinkaan tavoiteltavana.

Jokainen sijoitusasunto on poissa omistusasujien ulottuvista. Sijoitusbuumin hilatessa markkinahintoja ylöspäin vaarana on, että erityisesti nuoret ja pientuloiset eivät pääse asunto-omistajuuteen kiinni. Tästä muodostuu ongelma viimeistään eläkeiässä, sillä vuokralla asuminen ei kerrytä taloudellista turvaa samoin kuin omistusasunto.

Asuntosijoittamisesta meuhkaamisen sijaan näkisin mieluusti enemmän keskustelua asumiskustannuksien nousun yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Kun muuttoliike pois maaseudulta jatkuu, tarvitsemme myös konkreettisia toimia kaupunkiemme asuntojen halpuuttamiseksi. Voisimme aloittaa vaikkapa turhan yksityiskohtaisten kaavoitusten keventämisellä sekä kaupunkikeskittymien tonttimaan tarjonnan lisäämisellä Valtioneuvoston vinkkien mukaisesti.

Alexander Puutio

Kirjoittaja on Turun Yliopistosta ponnistanut lakitaustainen taloustietelijä joka opettaa makrotalouden ja rahoituksen perusteita New York Universityssa sekä työstää hankintapäätöksiä YK:n pääsihteeristössä.

Aiheesta voi keskustella 05.01. klo 17.00 asti.

Lue myös:

Pekka Juntin kolumni: Soinen maa ei elättänyt kaikkia

Tuija Siltamäen kolumni: Ei ole nykynuorten röyhkeydellä mitään rajaa: he eivät enää edes osta asuntoja, vaikka siihen on selkeästi kehotettu

Janne Saarikiven kolumni: Lama tulee – se on ihanaa

Hallituksen työllisyyskeinoja pohtivista työllisyysryhmistä kuuluu turhautuneita viestejä.

Työryhmissä istuvat työmarkkinajärjestöjen edustajat kertovat Ylelle, että asiat eivät oikein tunnu etenevän.

Jäsenet kuvailevat Ylelle työskentelyä seuraavasti: Työryhmiltä puuttuu riittävä puhti, tarmo ja ohjaus, ryhmien työ on kovin levällään.

Työnantajia edustava jäsen kertoo, että toiminta ei ole tavoitteellista ja poliittinen johtajuus on hukassa. Hän on jättänyt väliin osan ryhmänsä kokouksista.

"Kokoukset ovat lähinnä olleet ympäripyöreätä keskustelua tai puhetta lämpimikseen."

Palkansaajien edustaja kaipaa parempaa koordinaatiota työryhmien kesken, koska osa esitetyistä toimenpiteistä koskee useamman työryhmän tonttia.

"Homma on polarisoitunut eli osassa ryhmissä on tiiviimpi ja konkreettisiin toimenpiteisiin keskittyvä ote. Osassa on yhtä pitkää kuin leveää. Osa toimenpiteistä on sellaisia, että ne leviävät useampaan ryhmään, joten lisäkoordinaatio olisi tarpeen."

Tiedot jämäkän otteen puuttumisesta hämmästyttävät. Hallitusohjelma nojaa kuitenkin pitkälti työllisyyden kasvuun, joka on elintärkeä myös hallituksen muille tavoitteille.

Lähteitä on haastateltu nimettömänä, koska työllisyysryhmien työ on luottamuksellista.

Hallituksen iltakoulu käy läpi väliraportteja

Seitsemän kolmikantaista työryhmää ovat istuneet nyt puolisen vuotta, ja osa työryhmistä työstää parhaillaan väliraportteja aikaansaaduista ehdotuksista.

Hallitus käsittelee raportteja iltakoulussaan tammikuun loppupuolella.

Hallitus tavoittelee 30 000 uutta työllistä ensi syksyn budjettiriihen mennessä. Keinoista pitäisi olla näkemys kevään kehysriihessä. Jo päätettyjä menolisäyksia voidaan joutua perumaan, jos tavoite ei toteudu.

Koko hallituskauden aikana pitäisi saada aikaan 60 000 uutta työllistä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Marraskuussa työllisyysaste oli 72,6 prosenttia.

Toinen työntekijöitä edustava jäsen kertoo, että talveen jää vielä paljon työtä, jos erilaisista ehdotuksista aiotaan saada järkevä kokonaisuus kevään kehysriiheen.

"Asioiden paloittelu moneen eri työryhmään on tuonut työskentelyyn haasteita, koska käsiteltävät asiat menevät kuitenkin limittäin ja lomittain. Työryhmissä on pöydillä myös asioita, joista on erilaisia näkemyksiä."

Tällainen asia on muun muassa säännöllisin väliajoin keskusteluun nouseva ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen.

Vaikuttavat toimet puuttuvat, kulut kasvavat

Työnantajien ja työntekijöiden mukaan ryhmien työn anti hallituksen iltakouluun on varsin vähäistä.

Toisen työnantajien edustajan mielestä syksyllä on askarreltu pikkuasioiden parissa, ei työllisyyteen merkittävästi vaikuttavien toimien.

"Nyt yritetään kivoilla keinoilla, on edetty lähinnä lillukanvarsityyppisissä keinoissa, joilla ei saada työllisyyttä kasvuun. Missä vaiheessa hallitus ottaa lusikan kauniiseen käteen? Pitäisi puuttua rakenteisiin."

Hän sanoo, että hallitus luottaa nyt liian paljon keinoihin, joilla ei ole vaikutusta nettotyöllisyyteen. Sen sijaan toimet lisäävät julkisia kustannuksia.

Työnantajat eivät usko, että työllisyys kasvaa palkkatukea hienosäätämällä. Myös työllisyyden kuntakokeilun varaan laitetaan paljon, vaikka aiemman kokeilun vaikutukset työllisyyteen ovat tutkimusten mukaan olleet hyvin vähäiset. Sama lopputulos on osatyökykyisten työllisyystoimilla ja paremmilla työllisyyspalveluilla.

Tämä tarkoittaa, että vain tuettuja työpaikkoja tulee lisää. Työnantajapuoli epäilee, ettei suunnitteilla oleva palkkatuki kiinnosta edelleenkään yrityksiä.

"Nyt pitäisi tehdä asioita, jotka voi myös kirpaista ja siihen tuskin on poliittista rohkeutta akselilla SAK, SDP ja ja vasemmistoliitto." sanoo puolestaaan palkansaajien edustaja.

Palkansaajien edustaja ihmettelee erityisesti sitä, että ikääntyneet eivät ole minkään ryhmän asialistalla, vaikka heissä olisi suuri joukko potentiaalisesti työllistyviä.

Entinen työministeri Timo Harakka (sd.) ja monet asiantuntijat ovat nostaneet juuri yli 55-vuotiaiden nykyistä korkeamman työllisyysasteen yhdeksi keinoksi, jolla hallitus pääsisi tavoitteeseensa.

Suomessa 55–64-vuotiaiden työllisyysaste on selvästi muita Pohjoismaita alhaisempi.

Kulmunilla kovat odotukset

Antti Rinteen (sd.) hallitus vaihtui joulukuussa Sanna Marinin (sd.) hallitukseen, ja Tuula Haatainen (sd.) nousi Harakan tilalle työministeriksi.

Ylen tietojen mukaan Haatainen aikoo tavata ennen iltakoulua työmarkkinajärjestöjen johtoa. Ehkä nyt löytyy aiempaa aktiivisempi ote.

Odotukset työllisyysryhmien työlle olivat aluksi suuret, mutta syksyn mittaan on alkanut näyttää, että konkreettiset tulokset jäävät alkuvuonna laihoiksi.

Työnantajien edustajan mukaan työvoimapolitiikan palvelurakenteita pohtinut ryhmä on ainoa, joka on saanut aikaan valmiin esityksen, joka koskee työllisyyden kuntakokeilua. Muiden ryhmien paperit ovat enemmänkin nykytilanteen ja ongelmien kuvausta, ei varsinaisia ratkaisuehdotuksia.

Tosin palkansaajapuolelta kerrotaan, että maahanmuutto- ja palkkatukiryhmästä olisi tulossa myös joitakin konkreettisia toimenpiteitä.

Paikallisen sopimisen ryhmän toiminta taas on pysähtynyt, koska sen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Luoma jätti paikkansa hallituksen kaatumisen jälkeen.

Työnantajapuolen mukaan työryhmillä on ollut kokouksia harvakseltaan ja niitä on myös peruttu. Ryhmissä käsiteltyjä ehdotuksia ei ole myöskään valmisteltu, jotta asioissa päästäisiin eteenpäin. Tämä kuuluu työryhmissä istuville virkamiehille.

Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmunilla voi siis olla edessään karvas pettymys.

Hän kertoi viime perjantaina Maaseudun Tulevaisuudessa odottavansa paljon kolmikantaisilta työryhmiltä. Kehysriihen työllisyystoimet on tarkoitus mitoittaa työryhmien vaikuttavien toimien mukaan.

Työntekijöiden edustaja hämmästelee hallituksen tiedonkulkua.

"Työryhmien työlle ei juurikaan asetettu toimenpide-esitystavoitteita, vaan pelkästään kartoittavia väliraportteja. Keväällä on kyllä mahdollisuus saada aikaan esityksiä, mutta tämä vaatii vastuuministeriltä, ministeriryhmältä ja projektijohdolta napakampaa otetta."

Jos työryhmiltä ei tule käyttökelpoisia esityksiä, Kulmunin mukaan hallitus lopulta vastaa tarvittavista työllisyystoimista, jotta hallitusohjelmassa sovitussa pysytään.

Tässä poliittiset realiteetit

Työllisyystoimet junnaavat, koska osa keinoista on aina jollekin puolueelle poliittisesti epämieluinen tai vähintään poliittisesti hyödytön.

Työperäisen maahanmuuton puolesta puhuminen ei houkuta, vaikka se on todettu monen asiantuntijan voimin tarpeelliseksi.

Palkkatuki taas tekee loven valtion kassaan, samoin ansioverotuksen madaltaminen. Kuntoutus ja koulutuskin maksavat. Ansiosidonnaisen porrastus ei maistu vasemmistolle, eikä kotona lasten kanssa olevien kotihoidontukeen puuttuminen keskustalle.

Työllisyyspolitiikkaa seuraavat asiantuntijat toteavat Ylelle, että 75 prosentin työllisyys on "teoriassa mahdollinen", mutta vain jos käyttöön otetaan kaikki keinot, sekä keppi että porkkana.

"Jokainen joka tuntee reaalimaailmaa tietää, että kivat keinot eivät yksin riitä, ja toisaalta sen että ihmiset tarvitsevat myös positiivisia kannustimia, kuten koulutusta", summaa yksi asiantuntijoista.

Lue lisää:

Asiantuntijoiden viesti hallitukselle: Isoin työllisyyspotentiaali yli 55-vuotiaissa, Vihriälä poistaisi eläkeputken

Tuore työministeri tarjoaisi täsmätukea vaikeasti työllistyville – ei lämpene ansiosidonnaisen porrastamiseen

Suomen työllisyyskehitys näyttää kuin kuolleen ihmisen sydänkäyrältä – Yle kysyi kolmelta ekonomistilta, mitä nyt pitäisi tehdä

Mennyt vuosi oli politiikassa vauhdikas, tuleva lienee rauhallisempi – Tutkija Jokisipilä: Työmarkkinakierros on hallituksen seuraava haaste

Tässä työllisyysryhmien ensirohdot hallituksen budjettiriiheen: Kuntien työllisyyskokeilu tekee paluun, yritysten palkkatuki nousee 70 prosenttiin

Useita vuosia toimineen valtavan kansainvälisen pyramidihuijauksen eli virtuaalivaluutta OneCoinin toiminta on ajautunut pahoihin vaikeuksiin.

Yksi yhtiön keskeisistä verkkosivuista on ollut suljettuna yli kuukauden ajan ja kaksi muutakin sivustoa oli viikkokausia suljettuna. Useat keskeiset OneCoin -verkoston johtajat ovat jättäneet yhtiön ja virtuaalivaluutan pääkonttorin työntekijät ovat olleet vapautettuna tehtävistään.

Myös OneCoinin median yhteydenottoihin tarkoitetut sähköpostiosoitteet ovat lakanneet toimimasta eikä MOT saanut mitään yhteyttä yhtiön edustajiin.

Virtuaalivaluuttaan sijoittaneille ihmisille yhtiön edustajat ovat vakuuttaneet suljetuilla sosiaalisen median palstoilla toiminnan jatkuvan normaalisti.

Ylen tutkivan toimituksen MOT:n selvityksen mukaan OneCoin on kuitenkin kaaoksessa.

Ihmiset eri puolilla maailmaa ovat sijoittaneet huijaukseksi paljastuneeseen virtuaalivaluuttaan vähintään noin neljä miljardia euroa. Suomi oli yksi ensimmäisistä maista, joissa OneCoin alkoi kasvaa voimakkaasti vuosina 2014 ja 2015.

Suomalaiset ovat sijoittaneet OneCoin-virtuaalivaluuttaan vähintään noin 40 miljoonaa euroa ja suurin osa heistä tulee menettämään rahansa.

OneCoin -johtajan tunnustus aloitti joukkopaon

Virtuaalivaluuttojen asiantuntijat ovat varoittaneet jo useamman vuoden ajan, että OneCoin on huijaus. Yksi varhaisimmista varoittajista oli IT-asiantuntija ja tietokirjailija Petteri Järvinen.

OneCoin on kuitenkin jatkanut toimintaansa näihin päiviin saakka ja valuuttaan on sijoittanut yhtiön oman ilmoituksen mukaan yli 3,6 miljoonaa ihmistä.

Maaliskuussa 2019 Yhdysvaltain viranomaiset pidättivät OneCoinin johtajan Konstantin Ignatovin Los Angelesin lentokentällä. Kävi ilmi, että Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI ja New Yorkin syyttäjänvirasto olivat tutkineet OneCoinin toimintaa jo vuodesta 2015 asti.

Yhdysvaltain viranomaiset tutkivat OneCoinin perustajaa Ruja Ignatovaa, hänen veljeään Konstantin Ignatovia sekä kolmatta yhtiön johtajaa muun muassa petoksesta, rahanpesusta ja muista rikoksista.

OneCoin on kiistänyt syytökset virtuaalivaluuttaa kohtaan ja pitänyt niitä muun muassa poliittisesti motivoituneina. Yhtiön mielestä virtuaalivaluutta uhkaa jo Yhdysvaltain dollarin ja suurten yhdysvaltalaisten pankkien asemaa.

Marraskuussa 2019 Yhdysvalloista tuli kuitenkin yllättäviä uutisia: Konstantin Ignatov tunnusti syyllistyneensä rikoksiin. Samalla hänestä tuli syyttäjän todistaja.

Tunnustusta seurasi OneCoinin kansainvälisen johtoryhmän jäsenten joukkopako.

– Siihen asti olimme uskoneet, että Konsantin Ignatov on työskennellyt OneCoinissa tietämättä yhtiön toiminnan yksityiskohtia. Pidimme myös häneen pidätystään ja rikosepäilyjä epäreiluina, kirjoitti OneCoinin kansainväliseen johtoryhmään kuulunut japanilainen mies Facebookissa joulun alla.

Mies kertoi jättäneensä OneCoinin, kuten moni muukin verkoston johtotehtävissä toiminut henkilö. Yksi heistä on ulkomailla asuva suomalaismies, joka on markkinoinut yhtiötä eri puolilla Eurooppaa.

Osa yhtiön jättäneistä johtajista ehti tehdä itselleen miljoonaomaisuuden rakentamalla OneCoinia markkinoivaa verkostoa.

Tiedot tuloista käyvät ilmi MOT:n hallussa olevista OneCoinin sisäisistä asiakirjoista.

Verkoston vetäjien joukkopako on OneCoinille kova isku, sillä he ovat houkutelleet uusia ihmisiä mukaan OneCoiniin.

“Pörssiä tuskin tulee”

OneCoin on markkinoinut virtuaalivaluuttansa myymällä pääasiassa talousalan koulutusta ihmisille eri puolilla maailmaa.

Koulutuksen sijaan yhtiön tärkein tuote on todellisuudessa ollut virtuaalivaluutta OneCoin. MOT:n marraskuussa 2019 julkaisemat tutkimukset osoittivat, että valuutta on kuitenkin huijaus.

Sillä ei esimerkiksi ole muiden virtuaalivaluuttojen tapaan avointa tai oikeaa lohkoketjua eli eräänlaista sähköistä tilikirjaa. Valuutan arvo ei myöskään määräydy avoimilla markkinoilla, vaan yhtiö ilmoittaa sen itse.

Yhtiön oman ilmoituksen mukaan virtuaalivaluutan kokonaisarvo on yli 3500 miljardia euroa. Summa on noin 63 kertaa Suomen valtion viime vuoden budjetti.

OneCoin on luvannut useaan otteeseen avaavansa oman pörssinsä, jossa kolikkoa voisi ostaa ja myydä, ja jossa nähtäisiin kolikon arvo vapailla markkinoilla. Yhtiön viimeisin lupaus oli kertoa pörssin avaamisesta vuoden 2019 loppuun mennessä.

OneCoinin mukaan pörssi avataan yhteistyössä “jonkin maan keskuspankin kanssa”. Suomen Finanssivalvonta pitää tietoa “epäuskottavana”.
Tietoa pörssin avaamisesta ei tullut luvattuun aikaan mennessä. Myös OneCoinin äskettäin jättäneet johtajat pitävät oman pörssin avaamista epärealistisena ajatuksena.

– [OneCoinin johtajien] tapaamisessa meille kerrottiin, että pörssin avaaminen on mahdotonta yhtiöön liittyvien rahanpesuepäilyjen takia, yhtiön jättänyt japanilainen johtaja kertoo.

Todennäköisesti pörssiä ei ole avattu myöskään sen takia, että OneCoinilla ei ole kysyntää avoimilla markkinoilla. Pörssin avaaminen romahduttaisi valuutan arvon.

Osa suomalaisista uskoo vielä OneCoiniin

MOT:lla on ollut usean kuukauden ajan pääsy OneCoinin toiminnassa mukana olevien suomalaisten salatulle keskustelupalstalle Facebookissa.

Osa jäsenistä näyttää edelleen uskovan OneCoiniin. Esimerkiksi OneCoinin Suomen maajohtajana julkisuudessa esiintyneen Tommi Vuorisen mukaan yhtiö on joutunut median ajojahdin, virheellisen uutisoinnin ja poliittisesti motivoituneen ajojahdin kohteeksi.

Sivustolla on arvosteltu myös MOT:n marraskuussa julkaisemaa juttua.

Vuorinen suitsii kriittistä keskustelua palstalla ja julkaisee OneCoinin johdon lähettämiä viestejä.

– Itse en ole lähdössä mihinkään, vaan projekti viedään sitoutuneiden liidereiden kanssa maaliin, Vuorinen kirjoitti suljetulla Facebook-sivulla muutama päivä ennen joulua.

Tommi Vuorinen ilmoitti tekstiviestillä, ettei hän anna MOT:lle haastattelua. Syyksi hän kertoi, ettei luota Yleen MOT:n marraskuussa julkaiseman jutun takia.

MOT:n tietojen mukaan OneCoiniin sijoittaneiden suomalaisjäsenten tilejä on uhattu jäädyttää kriittisten kommenttien takia.

MOT:n tiedossa on myös ainakin yksi tapaus, jossa yhden jäsenen lähes 40 000 euron arvoiset sijoitukset OneCoiniin oli jäädytetty ilman perusteluja.

OneCoinin perustaja Ruja Ignatova on ollut kateissa lokakuusta 2017 lähtien, eikä hänen olinpaikastaan ole tietoa.

Aiheesta lisää:

MOT: OneCoin – Jättihuijauksen suomalaisuhrit

Liittokansleri Angela Merkel on ehtinyt olla vallassa tasan 14 vuotta ja kaksi viikkoa ennen historiallisia askelia.

6. joulukuuta Saksan johtaja kävelee sisään paikkaan, joka symboloi Saksan historian synkintä jaksoa.

Portin yllä on kyyninen viesti Arbeit macht frei eli työ vapauttaa.

Liittokansleri ei pysähdy portille vaan jatkaa suoraan sisään. Hän vierailee ensimmäistä kertaa Saksan johtajana natsi-Saksan aikaisella Auschwitz-Birkenaun keskitysleirialueella Puolassa.

Merkel sanoo, että Saksan vastuuta ei saa unohtaa, eikä uhrien nimiä tai heidän menetettyjä elämiään. Natsi-Saksan raa’at rikokset aiheuttavat hänelle syvää häpeää.

Näin liittokansleri puhuu paikassa, jossa tapettiin 1,1 miljoonaa ihmistä. Heistä valtaosa oli juutalaisia.

Kaikkiaan holokaustissa kuoli kuusi miljoonaa ihmistä.

Saksassa ei ole kerrottu julkisuuteen virallista syytä sille, miksi Merkel ehti istua yli 14 vuotta vallassa ennen ensimmäistä vierailua Auschwitziin.

Sattumaa tai ei, mutta kun vierailu viimeinen toteutuu, se tapahtuu harvinaisen symbolisena aikana.

Saksassa juutalaisviha on jälleen vahvistumassa.

Muusikko Ben Salomo näprää kännykkäänsä äänitysstudiolla Berliinin liepeillä. Tekstit syntyvät matkapuhelimen muistiinpanoihin.

Alkuvuodesta ulos tuli tällaista jälkeä. Kappaleen nimi on Sie sagen mir, suomeksi He sanovat minulle.

He sanovat, totu siihen että natsit jälleen marssivat

Ihmiset ohittavat kaikki varoitukset

He sanovat minulle, totu siihen, että maahanmuuttajat radikalisoituvat

Saksa, mitä sinulle on tapahtunut?

Ben Salomo on berliiniläinen rap-muusikko. Hän on myös juutalainen. Siksi hän saa päivittäin vihapostia ja solvauksia sosiaalisen median kautta.

Ylläoleva laulu syntyi sen jälkeen, kun tunnettu videobloggari vähätteli Salomon mukaan hänen kokemaansa juutalaisvihaa ja syytti ylireagoinnista.

Totu siihen.

Salomo raivostui ja kirjoitti laulun.

Viime aikoina hän on ollut paljon julkisuudessa kertomassa siitä, mitä juutalaiset yhä Berliinissä kokevat. Vihapuhetta, solvauksia ja väkivaltaisia hyökkäyksiä.

– Moni juutalainen tuntee tällä hetkellä olonsa täällä uhatuksi ja suunnittelee maastamuuttoa, Salomo sanoo.

Saksan sisäministeriön mukaan juutalaisiin kohdistuvat viharikokset ovat lisääntyneet viime vuosina. Väkivaltaisia hyökkäyksiä juutalaisia kohtaan tapahtuu aiempaa enemmän.

Lokakuussa Saksa heräsi toden teolla. Hallen kaupungissa aseistautunut mies yritti jom kippur -juhlapäivänä tunkeutua synagogaan, ja juutalaisten joukkomurha vältettiin vain täpärästi.

Erikoiskestävä turvaovi esti miehen pääsyn sisään. Juutalainen seurakunta oli hommannut oven itse.

Ampuja ei päässyt läpi. Mies tappoi lopulta kaksi sivullista.

Ampuja kuvasi tekonsa suorana internetiin ja puhui englantia. Hänen tarkoituksensa oli tehdä joukkomurhasta julkinen teloitus. Mies jäi nopeasti kiinni.

Synagogalla ei ollut poliisivartiota, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten hyvin viranomaiset todella ovat perillä juutalaisten kokemasta uhasta.

Kun valtapuolue CDU:n puheenjohtaja Annegret Kramp-Karrenbauer puhui iskusta "varoituksena", moni juutalainen raivostui.

Eivätkö poliitikot tajunneet, että vihaa ja väkivaltaa tapahtuu jatkuvasti?

Antisemitismia eli juutalaisvastaisuutta tutkinut professori Samuel Salzborn sanoo, että Hallen isku symboloi sitä, miten yhteiskunnallinen ilmapiiri on viime vuosina muuttunut.

Berliinin teknillisessä yliopistossa työskentelevän Salzbornin mukaan puhetavat ovat raaistuneet ja juutalaisvastaisuus on kasvussa.

– Sen vuoksi Hallen terroriteko ei valitettavasti ollut yllätys. Oli vain ajan kysymys milloin jotain tapahtuu, hän sanoo Ylen haastattelussa Berliinissä.

Juutalaisia vastaan hyökätään jatkuvasti. Halle ei ollut siksi poikkeus.

Vain viisi päivää ennen Hallea Saksan poliisi taltutti veitsimiehen, joka yritti sisään Berliinin Oranienburger Strassella sijaitsevaan synagogaan.

Ben Salomo esittelee kannettavan tietokoneensa ruudulta, millaista vihapuhetta hän joutuu kohtaamaan.

Musiikkistudiosta on siirrytty tekemään haastattelua israelilaiseen ravintolaan Salomon kotikulmille Berliinin Schönebergiin.

– Tässä yksikin kirjoittaa, että hän kaivaa holokaustissa kuolleet haudasta ja hautaa heidät paskaan, Salomo lukee saamaansa viestiä.

– Ja toinen: Sitten kun minulla on valta, juutalaiset hirtetään yksi toisensa jälkeen ja heidät jätetään roikkumaan, kunnes he haisevat.

Suurin osa vihapuheesta tulee kommentteina Facebookiin, Twitteriin ja Instagramiin.

Ben Salomo kertoo saavansa vastaavia viestejä joka päivä. Hän ei blokkaa solvaajia vaan vastaa heille. Muu olisi hänen mielestään luovuttamista.

Salomo kertoo solvausten tulevan kaikista suunnista: äärivasemmistolta, äärioikeistolta ja Lähi-idästä saapuneilta maahanmuuttajilta. Kritiikki Israelin politiikkaa kohtaan on hänen mukaansa usein vain naamioitua juutalaisvihaa.

Salomo on vaimonsa kanssa jo keskustellut siitä, pitäisikö vain muuttaa Saksasta pois.

Israelilaisravintolan naapuripöydässä ei enää vain keskustella. Paikalle on tullut kesken haastattelun pariskunta, joka aikoo muuttaa pois Saksasta huonontuneen ilmapiirin vuoksi. He eivät halua antaa haastattelua nimellä, mutta suostuvat juttelemaan hetken.

Muuttopäivä on jo päätetty. Se on ensimmäinen heinäkuuta.

Noin viisikymppinen juutalaisnainen kertoo työskentelevänsä ensiapuosastolla sairaanhoitajana. Yhtenä iltana osastolle saapui muslimimaahanmuuttajaperhe.

Hoitaja valikoi ruuat niin, ettei mukana ole sianlihaa. Tuli puhetta, että hoitaja on juutalainen.

– Sen jälkeen perhe ei suostunut syömään ruokia, joihin olin koskenut, nainen kertoo.

Hänen mukaansa vuoden 2015 jälkeen ilmapiiri muuttui, kun Saksaan tuli satojatuhansia turvapaikanhakijoita pääosin Lähi-idästä. Monessa arabimaassa viha Israelia ja juutalaisia kohtaan on laajaa.

Tilastoissa ulkomaalaisten tekemiksi luokitellut juutalaisvastaiset hyökkäykset ja vihapuhe ovat kasvussa. Valtaosa on edelleen silti äärioikeiston tekemiä.

Berliinissä kasvanut Salomo sen sijaan sanoo, että juutalaisvihaa on ollut Saksassa koko hänen elämänsä. Hänen mukaansa antisemitismi istuu syvällä monessa saksalaisessa: jotkut väittävät, että juutalaiset tappoivat jo Jeesuksen.

Virallisesti Saksa on tehnyt suuren työn oman historiansa käsittelyssä. Toisen maailmansodan jälkeen ainakin Länsi-Saksaksi jäänyt osa maata pakotettiin työstämään natsiajan aatteensa ja historiansa.

Salomon mukaan prosessi jäi ulkokultaiseksi.

Juuri historian vuoksi Salomo sanoo Saksan olevan ehkä maailman juutalaisvastaisin maa.

Kova väite, jota hän perustelee näin:

Salomo sanoo, että saksalaisille annettiin juutalaisten kansanmurhan jälkeen toinen mahdollisuus todistaa, että juutalaisvihasta on päästy eroon.

– Mutta ei ole. Toista mahdollisuutta ollaan hyvää vauhtia tuhoamassa.

Antisemitismiä tutkinut professori Samuel Salzborn on samaa mieltä siitä, että natsi-Saksan juutalaisvastaisuuden käsittely on jäänyt Saksassa puolittaiseksi.

– Natsiajan päättymiseen jälkeen politiikassa tehtiiin selvä pesäero ja rakennettiin demokratia. Mutta tätä pesäeroa ei ikinä tehty yhteiskunnan sisällä.

Antisemitismi jäi eloon. Tuoreen tutkimuksen mukaan joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia.

– Antisemitismi kulkee perintönä perheissä, sillä perheiden sisällä asiaa ei ole työstetty, Salzborn sanoo.

Ei ole kysytty, mitä vanhemmat tai isovanhemmat tekivät natsiaikana. Mikä heidän osuutensa juutalaisten kansanmurhaan oli.

Nyt antisemitismi tekee Salzbornin mukaan paluuta myös poliittiseen retoriikkaan. Saksan liittopäivillä ja osavaltioparlamenteissa istuu osin äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle -puolue (AfD).

Juuri väistynyt AfD:n entinen puoluejohtaja Alexander Gauland kutsui Saksan natsiaikaa linnunpaskan kokoiseksi asiaksi Saksan historiassa kesällä 2018.

– AfD on merkittävä tekijä siinä, että antisemitistisistä väitteistä on tullut julkisessa keskustelussa jälleen salonkikelpoisia, professori Salzborn sanoo.

Ben Salomo ei pidä AfD:tä juutalaisvastaisuuden nousun syynä vaan oireena jo olemassa olevasta ajattelusta.

– AfD on kuin hometta, joka johtuu kosteusongelmasta. Silloin pitää taistella kosteutta eikä hometta vastaan, Salomo sanoo.

Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier varoitti joulun alla, että jos ilmapiiri myrkyttyy Saksassa entisestään, kaikki ovat vaarassa.

Demokratiaan kuuluu kyky suojella vähemmistöjen oikeuksia.

– Tämä maa ei ole enää sama, jos vähemmistöjen oikeuksia ja arvoa uhataan, Steinmeier sanoi juutalaisjärjestöjen edustajille pitämässään puheessa.

Steinmeierin mukaan seuraukset ovat tunnettuja, jos kenenkään ihmisarvo kyseenalaistetaan. Hän viittasi natsiaikaan.

Hallen isku on jo saanut aikaan muutoksia. Pian iskun jälkeen Saksan hallitus kiristi lainsäädäntöä, joka velvoittaa suuret sosiaalisen median alustat kuten Facebookin ja Twitterin raportoimaan vihapuheesta.

Saksan sisäministeri Horst Seehofer ilmoitti joulukuussa uudesta yksiköstä, joka alkaa selvittää viranomaisten äärioikeistoyhteyksiä. Kimmokkeena on Hallen isku ja kesällä tapahtunut poliitikkomurha.

Muutama päivä haastattelun jälkeen Ben Salomo lähettää Whatsappissa viestin. Viestistä aukeaa linkki juttuun, jossa kerrotaan Helsingin Kampin synagogan edustalle jätetyistä juutalaisvastaisista tarroista.

– Juutalaisvihaa on kaikkialla, hän kirjoittaa.

Hallen iskulla on ollut suoria vaikutuksia myös Suomeen. Vähän ennen joulua eduskunnan valtiovarainvaliokunta myönsi 300 000 euroa lisätukea Helsingin juutalaiselle seurakunnalle synagogan turvatoimia varten.

Yhtenä syynä on se, mitä Saksassa on syksyn aikana tapahtunut.

Lue myös:

Saksa heräsi uuteen todellisuuteen poliitikkomurhan jälkeen – Myös berliiniläispoliitikko Anne Helm oli tappolistalla, ja bussipysäkillä hänen viereensä istui kaksi miestä

"Näin se silloinkin alkoi" – holokaustista selvinnyt Margot Friedländer huolestui juutalaisvastaisuuden noususta Saksassa

Pekka Seppäsen kolumni: Ennen vanhaan työpaikoilla oli työntekijöitä, nyt työntekijöistä on tullut osaajia, moniosaajia ja tiimiläisiä

Kun keksii vanhalle asialle uuden nimen, voi laskuttaa enemmän. Siksi yrityksissä käytetään hassuja ja hämääviä sanoja, kirjoittaa Pekka Seppänen.

Äärioikeistotutkija näkee nykyajassa merkkejä 1930-luvulta – "Vietetään tammisunnuntaita ja käydään Eugen Schaumanin haudalla kuin elettäisiin taas valkoisessa Suomessa"

Kiitetyn Villi Itä -kirjan tekijällä Oula Silvennoisella on kokemusta someraivosta. Hän on käsitellyt tutkimuksissaan Suomen suhdetta natsien juutalaisvainoihin, 1920- ja 1930-lukujen kotoperäistä fasismia, Suur-Suomi-haaveilijoita ja sen ilmentymää, rumaksi paljastuvia heimosotia. Ja hän oli mukana myös tiputtamassa sotasankari Lauri Törniä jalustaltaan. Historoitisja ei erikseen kohuja kaipaa, mutta muistuttaa että "jos vaikenet siksi, ettet halua päällesi skeidamyrskyä, ne ovat päässeet tavoitteeseensa".

Kipukroonikkona 47 vuotta: rattijuopon runnomaksi 16-vuotiaana joutunut Arja Pekkala-Matikainen kokeili kymmeniä lääkkeitä ennen kuin löysi oikean

Koko elämän kestävä kipu saattaa syntyä esimerkiksi tapaturmaisesti, kuten kävi Arja Pekkala-Matikaiselle. Yli miljoona suomalaista kärsii kroonisesta eli yli kolme kuukautta kestäneestä kivusta. Heistä arviolta 300 000:lla tuskat ovat erittäin kovia.

Analyysi: Cats-musikaalin elokuvaversiosta odotettiin suurta hittiä – Näistä syistä siitä tulikin valtava floppi

Cats-elokuvasta piti tulla menestys. Se on ymmärrettävää, sillä vuonna 1981 ensi-iltansa saanut rakastettu teatterimusikaali on tuottanut yli neljä miljardia dollaria. Broadwayn jättimenestyksen filmatisointi ei ole kuitenkaan saamansa maineen veroinen, kirjoittaa elokuvatoimittaja Janne Sundqvist.

Poliisi tutkii röyhkeää temppua: Juha Tapiona esiintynyt huijari lähestyi fania ja pyysi 10 000:ta euroa – vain pankin väliintulo esti huijauksen

Rikoskomisario Hannu Kortelainen tutkii uudenlaisia artistipetoksia, joissa on käytetty hyväksi tunnettuja suomalaisia laulajia. Heille luotiin valeprofiilit, joiden avulla faneilta pyydettiin rahaa. Mitä sitten tapahtui?

On joulukuun alku ja eurooppalainen avaruusviikko Helsingissä on täydessä käynnissä. Luennoitsijoiden joukossa ovat kaikki eurooppalaisen avaruustutkimuksen ykkösnimet. Heidän joukossaan on tekniikan tohtori, tietotekniikan ja satelliittipaikannuksen professori Heidi Kuusniemi.

Kuusniemi on innoissaan ja vähän jännittynytkin, sillä hän johtaa avaruusviikon viimeisen paneelikeskustelun. Siinä pohditaan avaruusratkaisujen mahdollisuuksia arktisen alueen kestävässä hyödyntämisessä.

Se on aihe, jossa yhdistyvät Kuusniemen tutkijan uteliaisuus ja halu tehdä maailmasta parempi paikka.

Isä kannusti luonnontieteiden pariin

Pietarsaaressa kasvanut Heidi Kuusniemion aina ollut kiinnostunut luonnontieteistä ja matematiikasta. Ongelmanratkaisu on ollut ja on edelleen Heidistä hauskaa. Varsinkin fysiikka kiinnosti kovasti.

– Fysiikka oli lukiossa tosi tärkeä aihe. Fysiikassa ja matematiikassa kiehtoi se selkeys ja ongelmanratkaisu, muistelee Kuusniemi.

Lukiossa oli myös innostavia opettajia. Fysiikkaa Pietarsaaren lukiossa Heidille opettanut Juha Matilainen kutsui Heidiä jo silloin leikillisesti luokan päävyysikoksi.

Opettajien ja oman isän kannustus tekniikan alalle sai nuoren tytön innostumaan oppiaineista niin, että opinnot alalle alkoivat Tampereen teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1998.

– Isäni on aina kannustanut minua alalle. Hän on itse konetekniikan diplomi-insinööri ja oli lapsuudessani tuotekehitystehtävissä Wärtsilällä, kertoo Kuusniemi.

Sieltä juontaa myös Heidin oma intohimo olla kehittämässä ja tutkimassa uutta. Hän tunnustautuu maailmanparantajaksi.

– Varmaan oikeastaan kaikki tieteentekijät, tutkijat ja insinöörit tavoittelevat jotakin parempaa. Tutkitaan jotakin ilmiötä, ja koitetaan tehdä paremmin kuin ennen.

Satelliittipaikannuksesta tuli kiinnostava tutkimuskohde

Varsinainen tutkijanluonne löytyi toden teolla yliopistossa toisena opiskeluvuotena, kun Kuusniemi pääsi tutkimusapulaiseksi.

Professori oli kutsunut opinnoissaan hyvin pärjänneitä opiskelijoita luokseen, ja tarjosi tutkittavaksi monenlaisia uraauurtavia hankkeita.

Kuusniemi päätyi valitsemaan satelliittipaikannuksen ja on sillä tutkimustiellä edelleen. Moni hankkeista oli Nokian rahoittamia, ja osa kuulosti varsin utopistiselta. Moni niistä on kuitenkin totta tänä päivänä.

– Siellä oli sormenjälkitunnistusta, puheen tunnistusta, paikannusta. Sellaisia, joita nyt 20 vuotta myöhemmin on ihan joka paikassa käytössä. Se oli silloin ihan perustutkimusasteella, hymyilee Kuusniemi.

Kuusniemen valinta, satelliittipaikannus osui hyvään saumaan. Teknologia oli siviilipuolella silloin alkutekijöissään. Sen jälkeen muutos on ollut hurja. Paikannusta käytetään jo monenlaisissa arkisissa välineissä kuten puhelimissa.

– Kyllähän se tuntuu taikuudelta kun paikannussatelliitti on 24 000 kilometrin päässä meistä, ja silti me saadaan niiden avulla jopa millimetrin tarkasti jonkun vastaanottimen sijainti.

Piensatelliiteissa monia mahdollisuuksia

Vaasan yliopistossa Kuusniemi johtaa digitaalitalouden tutkimusalustaa, jossa tutkitaan digitalisaatiota ja eri teknologioita.

Tällä hetkellä on monenlaisia teknologioita, joilla on vaikutuksensa ympäröivään maailmaamme. Avaruusteknologia on yksi osa tätä kehitystä.

Nykyään tietoa on saatavissa lukemattomista lähteistä, ja tietokoneet ovat parempia kuin aikoinaan.

Avaruusteknologiassa kiinnostavinta ovat Kuusniemen mielestä tällä hetkellä lähiavaruuden piensatelliitit.

– Piensatelliitit tarjoavat erilaisia antureita eri sovellusten käyttöön ja sitten on tekoäly, mikä hyödyntää sitä saatua dataa eri tavoilla.

Esimerkkeinä piensatelliittien hyödyistä Kuusniemi mainitsee eri prosessien tehostumisen. Lisäksi voidaan saada tarkkoja kuvia ja nähdään tarkemmin mitä maan päällä tapahtuu.

Reaaliaikaisen tilannekuvan avulla voidaan seurata vaikka liikennettä tai luonnon eri tapahtumia. Mahdollisuudet tuntuvat olevan rajattomat.

Mutta entäpä riskit aina vain tarkemman ja reaaliaikaisemman datan saamisesta?

Kuusniemi sanoo,että onhan siinä riskinsä.

– Pitää olla tosi tarkkana kaikessa mikä liittyy henkilötietoihin tai sivuaa henkilöiden yksityisyyttä. Tämä on tärkeä näkökanta, joka on otettava huomioon kun tehdään esimerkiksi sovelluksia satelliittikuvien perusteella.

KvarkenSat laukaistaan parin vuoden päästä

Merenkurkussa on meneillään oma piensatelliittihanke, jota Kuusniemi johtaa. Tarkoitus on laukaista oma piensatelliitti vuoden 2022 lopulla Ruotsista.

Tarkoitusta varten perustettu Kvarken Space Center yhdistää kuusi suomalaista ja neljä ruotsalaista avaruusteknologiaan ja liiketoimintaan liittyvää korkeakoulutahoa.

Parhaillaan selvitetään, mitä tietoa pienen maitopurkin kokoisen satelliitin kautta voitaisiin hyödyntää Merenkurkussa esimerkiksi meriliikenteessä. Tarkoitus on tehdä yrityksille dataportaali, jonka avulla ne voivat hyödyntää satelliitin antamaa tietoa.

Kuusniemi on innostunut hankkeesta kovasti, sillä Merenkurkussa tämäntyyppisen tiedon hyödyntäminen kaupallisessa mielessä on vielä alkutekijöissään.

Oma satelliittihanke ja toisaalta myös avaruusteknologia tarjoavat paljon mahdollisuuksia.

– Se on semmoinen temmellyskenttä, jossa saa tehdä kaikkea!

Kannustuksella pääsee pitkälle

Kuusniemi listattiin vuonna 2016 viidenkymmenen arvostetuimman teknologian saralla toimivan pohjoismaisen naisen joukkoon. Inspiring Fifty -listaukset syntyivät halusta nostaa esiin tekniikan alan naisosaajia.

Kuusniemi on toki iloinen huomiosta, mutta varsin vaatimattomasti hän valintaansa suhtautuu. Hän arvelee listaan pääsyyn olevan syynä hänen ja työryhmänsä useat julkaisut, joissa painottuu avoimen tieteen ja tutkimuksen rooli.

Heidi Kuusniemi on kulkenut jo pikkutytöstä lähtien kohti tekniikan alaa ja hän viihtyy eri teknologioiden tutkimisen ja kehittämisen parissa hyvin.

Hän on aktiivinen naisinsinöörien toiminnassa ja puhuu tekniikan alan naisprofessoreiden ja -tutkijoiden esikuvallisesta merkityksestä. Itse asiassa Suomessa avaruusteknologian puolella on paljon naistutkijoita.

Kuusniemeä hieman huolestuttaa, etteivät luonnontieteet ole välttämättä nuorten suunnitelmissa kärkipäässä, kun he miettivät tulevaisuuttaan.

– Alan pariin voisi kannustaa muun muassa se, että tässä on saanut parantaa maailmaa. On keksinyt jotakin mikä muuttaa maailmaa parempaan suuntaan, on vähäpäästöisempää esimerkiksi. Tuo jotakin uutta yhteiskuntaan.

Iso asia on myös se, miksi Kuusniemi itse aikanaan tekniikasta kiinnostui.

– Sen hauskuus! Onhan laitteiden rakentaminen tosi kivaa. Olin itse aikoinaan eräässä firmassa tuotekehitystiimissä ohjelmoijana, ja tehtin Suunnon kanssa yhteistyötä. Kun ensimmäistä kertaa näin Prismassa sen laitteen mitä olin ollut itse suunnittelemassa ja ohjelmoimassa, niin se oli kyllä hieno tunne. Minä olen ollut tuota tekemässä, hymyilee Kuusniemi.

Vasemmistolainen ex-pääministeri Zoran Milanovic on voittanut Kroatian presidentinvaalit, kertovat viranomaiset. Hän voitti toisella kierroksella maan istuvan presidentin, Kolinda Grabar-Kitarovicin.

53-vuotias Milanovic toimi Kroatian pääministerinä vuodet 2011-2016. Kampanjassaan hän lupasi muun muassa vähentää yhteiskunnan eriarvoisuutta ja tukea oikeuslaitoksen itsenäisyyttä.

Vaaleista odotettiin tiukkoja, sillä ehdokkaat olivat viimeisissä mielipidemittauksissa lähes tasoissa.

Toiselle sijalle jäänyt Grabar-Kitarovic puolestaan edustaa keskustaoikeistolaista HDZ-puoluetta, ja olisi tarvinnut vaalit voittaakseen myös äärioikeiston tukea.

Presidentin virka on Kroatiassa pitkälti seremoniallinen. Grabar-Kitarovicista tuli vuonna 2015 Kroatian ensimmäinen naispresidentti. Hän edustaa samaa HDZ-puoluetta kuin pääministeri Andrej Plenkovic.

Kroatia aloitti vuodenvaihteessa EU:n puheenjohtajamaana. Kroatia liittyi EU:hun vuonna 2013, mutta sen talous, joka edelleen on vahvasti riippuvainen turismista, ei ole kasvanut toivotulla tavalla.

Äänioikeutettuja vaaleissa oli 3,8 miljoonaa.

Saderintama iskee Suomeen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Sateet alkavat lumena, mutta muuttuvat lämpötilan noustessa rännäksi ja vedeksi. Viimeistään iltapäivällä pitäisi suurimmassa osassa maata olla poutaista.

– Iltapäivällä Oulun tienoillakin voidaan olla plussan puolella, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Helena Laakso arvioi.

Huonon ajokelin varoitus on voimassa suurimmassa osassa maata maanantaihin kello 11:een asti. Lämpötila nousee lyhyen pakkasjakson jälkeen taas roimasti.

Etelässä päästään lähipäivinä yli viiden lämpöasteen. Laakson mukaan lämpötilat ovat nyt koko maassa neljästä viiteen astetta vuodenajan keskiarvoja korkeampia.

– Samanlainen säätyyppi jatkuu, tähän ei ole näkyvissä muutosta lähiaikoina.

Vesilintujen poikasten ruokkiminen leivällä ja pullalla voi tehdä niistä lentokyvyttömiä. Korkeasaaren Villieläinsairaala joutui tällä viikolla lopettamaan nuoren kyhmyjoutsenen, joka kärsi enkelinsiipi-nimisestä kehityshäiriöstä.

Jos nuorille vesilinnuille annetaan leipää tai pullaa, aiheuttavat viljan valkuaiset siipilihasten liikakasvua. Siipi tulee liian painavaksi, sen luut kasvavat kieroon, ja siipisulat kääntyvät ylöspäin. Seurauksena linnut eivät enää pysty lentämään.

Villieläinsairaalasta kerrotaan, että linnut kyllä saavat aivan pienenä jonkin verran proteiinia hyönteisistä, mutta nuorena ne siirtyvät syömään vihreitä kasveja, joissa valkuaista on huomattavasti vähemmän kuin viljoissa.

Villieläinsairaalan kuraattori Ville Vepsäläinen kertoo, että joutsen oli pakko lopettaa, koska lentokyvytön lintu ei selviä luonnossa.

– Meille tuodaan joka talvi kyhmyjoutsenia hoitoon sellaisista paikoista, missä ihmiset ruokkivat vesilintuja. Poikasia ei pitäisi ruokkia proteiinipitoisella ravinnolla, Vepsäläinen sanoo.

Joutsenten lisäksi enkelinsiipi-oireyhtymää on havaittu myös hanhilla ja sorsilla.

Aikuisten vesilintujen ruokkiminen talvella ei ole vaarallista, koska niiden siivet ovat jo kehittyneet ja ne ovat lentokykyisiä. Villieläinsairaalasta kuitenkin kehotetaan antamaan linnuille mieluummin kokonaisia jyviä kuin pullaa tai leipää.

Lue aiheesta lisää:

Kaljatölkki nokassa, siima räpylässä ja roskaruoan turmelema varis – näin roskaaminen vaikuttaa luonnoneläimiin

Valotaidefestivaali Lux Helsingin avajaisilta veti arviolta yli 80 000 kävijää. Määrä oli lähes kolminkertainen edellisvuoteen verrattuna. Aiempien vuosien perusteella koko viiden päivän tapahtuman aikana kävijöitä on odotettu puolta miljoonaa, mutta aiemmat ennätykset voivat tätä vauhtia rikkoutua.

Avajaispäivä on perinteisesti ollut festivaalin vilkkain, mutta eilinen yleisöinnostus ylitti kaikki odotukset. Pahimmat ruuhkat sattuivat alkuiltaan.

Lux Helsinki laajenee jo Itäkeskukseen asti – valokarnevaali kirkastaa kaupungin viideksi päiväksi

Muinakin festivaalipäivinä ihmisiä on liikkeellä eniten heti kun teokset on valaistu kello 17. Tuottaja Susa Nokelaisen mukaan viimeiset tunnit kahdeksasta kymmeneen sujuvat yleensä sujuvammin ja vähemmällä jonottelulla. Yleensä arki-iltaisin on väljempää kuin viikonloppuna.

Sisäpihat pullonkauloja

Nokelainen arvelee, että optimaalinen päivä ruuhkan suhteen on luultavasti tiistai. Keskiviikkona, festivaalin viimeisenä päivänä pääreitillä saattaa olla taas enemmän väkeä.

Pahimmat sumput reitillä muodostuivat kahteen sisäpihateokseen, punaiseen naruvalotunneli The Bridgeen Topelian sisäpihalla ja Metsätalon The Colour Out of Spaceen. Jälkimmäiseen mahtuu vain tuhat ihmistä kerralla.

Festivaali on kasvanut niin suureksi, että tulevina vuosina sisäpihateoksia tuskin enää nähdään, Nokelainen toteaa.

– Kyllä tämä on nyt tunnistettu ongelmaksi. Tuollaisia lokaatioita ei jatkossa oteta mukaan, koska niihin syntyy väkisin pitkiä jonoja.

Lux Helsinki lisää reitille tänään opasteita. Festivaali pyrkii tiedottamaan jonotilanteesta sometileillään Instagramissa, Twitterissä ja Facebook-sivuillaan.

Maailmanlaajuinen rahankeräys Australian massiivisten metsäpalojen sammustustöihin on kerryttänyt miljoonia euroja. Jo kuukausia riehuneet palot ovat aiheuttaneet mittavia vahinkoja, ja viikonloppuna tilanne on ollut poikkeuksellisen paha. Kuolonuhrien määrä on tällä hetkellä 24.

Koomikko Celeste Barber on järjestänyt Facebookissa varainkeräyksen, johon on lahjoitettu muutamassa päivässä lähes 17 miljoonaa euroa. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhdysvaltalainen poptähti Pink ja australialaisnäyttelijä Nicole Kidman ovat molemmat luvanneet lahjoittaa puoli miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. AFP kertoo myös tennistähti Ash Bartyn luvanneen lahjoittaa palkintorahansa – mahdollisesti neljännesmiljoona Yhdysvaltain dollaria – tämän viikon Brisbanen kansainvälisestä tennisturnauksesta Punaiselle Ristille.

Sunnuntaina riehui edelleen noin 200 paloa, joista moni ei ole vieläkään hallinnassa. Viikonlopun aikana satoja taloja on tuhoutunut.

Uuden Etelä-Walesin osavaltion pääministerin Gladys Berejiklianin mukaan tuli on jyrännyt alleen monia seutuja, joilla ei koskaan aikaisemmin ole koettu edes maastopalojen uhkaa.

– Emme voi teeskennellä, että tämä olisi jotain sellaista, jota olemme kokeneet aikaisemmin. Se ei ole, Berejiklian sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Ilmanlaatua seuraava AirVisual listasi Australian pääkaupungin Canberran ilmanlaadun sunnuntaina maailman huonoimmaksi.

Osavaltion energiaministeri Matt Kean kehotti ABC:n mukaan ihmisiä rajoittamaan sähkönkulutusta, koska palot ovat vahingoittaneet paikoin sähkönjakelujärjestelmää. Viranomaiset ovat varoitelleet, että myös maan suurimmassa kaupungissa Sydneyssä saatetaan kärsiä sähkökatkoista. Sähkökatkot ja katkot viestintäyhteyksissä ovat vaikeuttaneet asukkaiden tilannetta maastopaloalueilla jo pitkään.

Palokuntalaiset saavat suitsutusta

Paloista kärsivät ihmisten lisäksi myös Australian ihmiset ja eläimet. Maan luonnon palautuminen voi kestää hyvinkin kauan. Esimerkiksi tuhansia eukalyptuspuita on tuhoutunut ja asiantuntijoiden arvion mukaan puolet Kangaroo Islandin koalapopulaatiosta on menetetty.

Olosuhteet palojen sammuttamiseksi helpottivat sunnuntaina hieman, kun lämpötilat laskivat. Vielä lauantaina paloja vastaan taisteltiin monin paikoin yli 40 asteen lämpötiloissa. Esimerkiksi Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä rikottiin lauantaina kaupungin lämpöennätys, 48,9 astetta.

Sydneyssä lämpötila putosi sunnuntaina parillakymmenellä asteella lauantain huippulukemista. Kaupunkia viikkokausia riivanneet savusumut eivät kuitenkaan ole hälvenneet, vaan ulkona liikkuessa savun pystyi jälleen selvästi haistamaan. STT:llä on Sydneyssä yötoimitus, jossa työskentelee neljä toimittajaa.

Kymmenettuhannet tulipaloja sammuttavat vapaapalokuntalaiset ovat saaneet osakseen valtakunnallista ja kansainvälistä suitsutusta, ja Australiassa heille on osoitettu kiitollisuutta monin tavoin. Esimerkiksi Uuden Etelä-Walesin alueella tienvarsiravintoloiden edessä on näkynyt kylttejä, jossa palomiesten kerrotaan syövän ilmaiseksi.

Lauantaina Sydneyssä pelatussa Sydney FC:n ja Adelaide Unitedin välisessä jalkapallo-ottelussa sammutustöihin osallistuneita kunnioitetiin minuutin mittaisilla aplodeilla seisaaltaan.

Pääministeri saa yhä kipakampaa palautetta

Samalla kun palo- ja pelastusväki kerää toimistaan kehuja, Australian pääministeri Scott Morrison on joutunut yhä kiivaamman arvostelun kohteeksi.

Sunnuntaina arvostelijoiden joukkoon liittyi yllättäen myös Uuden Etelä-Walesin johtava palopäällikkö Shane Fitzsimmons, josta on maastopalojen myötä tullut tunnettu tv-kasvo. Fitzsimmons on esiintynyt viikosta toiseen väsymättä televisioiduissa tiedotustilaisuuksissa kertomassa viimeisimpiä tilannetietoja palojen etenemisestä.

Fitzsimmonsin mukaan pääministerin kanslia ei informoinut palopäällikköä pääministerin päätöksestä määrätä 3 000 reserviläistä apuun maastopalokriisin selättämisessä. Palopäällikkö kertoo saaneensa tiedon asiasta median uutisoitua siitä.

– Olin pettynyt ja turhautunut, kun tämä sattui samaan aikaan erittäin pahan palopäivän kanssa ja kun valtava määrä ihmisiä oli laitettu liikkeelle. Käytimme aika paljon aikaa eilen saadaksemme asiaan selvyyden, Fitzsimmons sanoi sunnuntaina.

Pääministeri Morrison myönsi sunnuntaina, että viestintäkatkoja on ollut, mutta asia on selvitetty.

Tyrmistystä on aiheuttanut myös video, joka julkaistiin lauantaina pääministerin Twitter-tilillä. Vauhdikkaassa videossa luetellaan rytmikkään musiikin tahtiin, millä tavoin maan hallitus lisää ponnistelua maastopalojen selättämiseksi. Arvostelijoiden mielestä kyseessä on kampanjavideo, jolla Morrison yrittää tavoitella omaa poliittista hyötyä maastopalojen avulla.

Pääministeri itse on aiemmin arvostellut, että osa poliitikoista yrittää valjastaa maastopalot poliittisen pelin välineiksi. Morrison on ilmoittanut, että maastopaloista kärsineiden tueksi perustetaan erillinen toimija, jota pidetään yllä vähintään kahden vuoden ajan.

Lue myös:

Ainakin puolet Australian ainoasta taudittomasta koalapopulaatiosta on ehkä menetetty maastopaloissa

Viileämpi sää tuo hieman helpotusta ennätyshelteistä kärsineen Australian maastopaloihin

Pääministerin Twitter-video suututtaa Australiassa, missä pätsimäinen kuumuus lietsoo maastopaloja

Pop-laulaja Pink lahjoittaa 500 000 dollaria taisteluun Australian maastopaloja vastaan

Korjaus: Sydneyn länsipuolen lähiössä Penrithissä ei rikottu eilen Australian lämpöennätystä, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin. 48,9 asteen lämpötila oli Sydneyn paikkakohtainen lämpöennätys. Australian mittaushistorian kaikkien aikojen lämpöennätys on 50,7 astetta. Se mitattiin Etelä-Australiassa Oodnadattan lentokentällä tammikuun 2. päivä vuonna 1960.

Hurjia kiitoksia ei heru, mutta talousasiantuntijat pitävät eilisiä Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton palkankorotuksia siedettävinä niin palkansaajien kuin yritystenkin kannalta.

Sopimukseen kirjattiin palkankorotuksia yhteensä 3,3 prosenttia, ensimmäiselle vuodelle yleiskorotuksina 1,3 prosenttia ja toiselle vuodelle 1,4 prosenttia. Kyseinen sopimus ja sen palkankorotukset ovat sikäli tärkeitä, että ne näyttävät suuntaa muidenkin alojen tes-neuvotteluille, joita käydään parhaillaan.

Lauantaina sopimuksen synnyttyä Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto totesi palkankorotusten säilyttävän tai jopa hieman lisäävän työntekijöiden ostovoimaa.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkänen painottaa nyt, että ostovoiman kehityksen kannalta prosenttilukuja tärkeämpää on kokonaiskuva eli se, miten inflaatio, verotus sekä Suomen tärkeimpien vientimaiden, kuten Saksan, taloustilanne kehittyvät.

– Suurikaan nimellinen palkankorotus ei tuota kuluttajan kukkaroon mitään, jos hinnat nousevat samassa suhteessa. Näin on ollut historiassa, reaalinen palkankorotus on jäänyt pienemmäksi.

Näillä näkymin kukkaroon olisi kuitenkin jäämässä Pylkkäsen mielestä jotain, ainakin ennusteiden mukaan joissa inflaation odotetaan pysyvän yhden ja kahden prosentin välillä.

– Meillä on ollut matalaa inflaatiota tässä useamman vuoden ajan, lähestulkoon parikymmentä vuotta. Niin kyllä siinä mielessä reaaliansiot kasvaa pienilläkin palkankorotuksilla.

Kangasharju: "On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan palkkoja"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju kuvailee tulosta siedettäväksi kilpailukyvyn kannalta: kilpailukyky on turvattu, ellei suhdanne maailmalla yllättäen heikkene.

Kangasharjun mukaan sopimus tehtiin kuitenkin väärästä päädystä lähtien.

– Suomi elää viennin tuottavuuden ansiosta. Meidän tulisi ensin huolehtia kilpailukyvystä, ja sitä seuraa kotimainen ostovoima. On tuhon tie, jos lähdemme ensin nostamaan kotimaisesti palkkoja, koska sitten vienti tyssää, ja lopulta loppuvat myös työt kotona.

Pylkkänen huomauttaa, että ostovoima osaltaan myös luo kotimaista työtä ja talouskasvua.

– Toisaalta kotitalouksien ostovoiman kehittäminen on tärkeää ihan sen kotimaisen tuotannon kannalta ja kotimainen palvelukysyntä on erittäin tärkeää, jos ajatellaan kansantalouden kasvua, Pylkkänen vastaa.

Sopimuksen synnyttyä lauantaina Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle ilmaisi huolensa työllisyyden kehityksestä. Kangasharju näkee työllisyyden pysyvän ennallaan, mikäli kansainvälinen kehitys pysyy ennakoiduilla raiteilla. Sen sijaan hallituksen työsarkaa se ei tule Kangasharjun mukaan ainakaan helpottamaan.

– Jos kaikki menee niin kuin on ennustettu, eli taantumaa ei tule ja kilpailukyky pysyy, silloin minun mielestäni säilyy myös työllisyys, Kangasharju sanoo.

– Mutta silloin hallituksen täytyy tehdä omilla toimilla ne 60 000 työpaikkaa. Niitä ei tulla tällaisilla sopimuksilla saamaan aikaan, ajatellen että vienti vetäisi niin paljon, että seurauksena uusia työpaikkoja syntyisi markkinaehtoisesti.

Kiky-tunneista luopumista Kangasharju ei välttämättä toivoisi muille aloille.

– Minusta on harmillista, että tässä lähdettiin työajan lyhentämisen linjalle. Jos samaa linjaa jatketaan myös muilla aloilla, lyhenevät Suomen lyhyet työajat entisestään. Meidän pitäisi ennemmin saada lisää työtä eikä vähentää sitä.

Viime vuoden parhaita elokuvia ja tv-sarjoja palkitaan Los Angelesissa Golden Globe -gaalassa, joka alkaa yöllä klo 3 Suomen aikaa. Palkinnot jakaa Yhdysvalloissa asuvista ulkomaisista toimittajista koostuva Hollywood Foreign Press Association jo 77. kertaa.

Tällä kertaa eniten ehdokkuuksia on kerännyt Noah Baumbachin elokuva Marriage Story, joka on ehdolla kuuden palkinnon saajaksi.

Viiteen ehdokkuuteen ovat yltäneet puolestaan Martin Scorcesen The Irishman ja Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood.

Kaikki palkintoehdokkaat voi lukea täältä.

Golden Globe -palkintoja on pidetty suunnannäyttäjinä myöhemmin jaettaville Oscareille. Tänä vuonna voittajilla arvellaan olevan vähän vaikutusta varsinaiseen Oscar-kisaan, sillä elokuva-akatemian jäsenet ovat voineet äänestää voittajista jo ennen Golden Globe -gaalaa.

Ennakkoarviot kuvan jälkeen.

Ennakkoarviot tärkeimmissä kategorioissa:

Tällä kertaa Golden Globe -palkintojen saajien ennakoiminen on ollut hankalaa monessa kategoriassa. Viime vuodelta löytyy monia hyviä elokuvia ja roolisuorituksia, mutta tyylilajit ovat kaukana toisistaan.

Palkintoja kärkkyvien etuna Golden Globeissa on se, että pystejä jaetaan erikseen draamaelokuville sekä komedia- ja musikaalielokuville.

Ennakkoarviot pohjautuvat The New York Timesin, Vanity Fairin ja IndieWiren artikkeleihin.

Paras draamaelokuva

1917

Irishman

Joker

Marriage Story

Kaksi paavia

Ennustus: Ennakkosuosikit palkinnon saajaksi ovat Martin Scorsesen The Irishman sekä Noah Baumachin Marriage Story. Yllätysvoittaja voi olla myös Todd Phillipsin Joker.

Paras musikaali- tai komediaelokuva

Dolemite is my Name

Jojo Rabbit

Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Once Upon a Time in Hollywood

Rocketman

Ennustus: Komediaelokuvan palkinnon povataan menevän Quentin Tarantinon Once Upon a Time in Hollywood -elokuvalle.

Paras miespääosa draamaelokuvassa

Christian Bale, Ford v. Ferrari

Antonio Banderas, Kärsimys ja kunnia

Adam Driver, Marriage Story

Joaquin Phoenix, Joker

Jonathan Pryce, Kaksi paavia

Ennustus: Parhaan miespääosan palkinnosta draamaelokuvassa tulee tiukka kamppailu Joaquin Phoenixin ja Adam Driverin välillä.

Paras miespääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Daniel Craig, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Roman Griffin Davis, Jojo Rabbit

Leonardo DiCaprio, Once Upon a Time in Hollywood

Taron Egerton, Rocketman

Eddie Murphy, Dolemite Is My Name

Ennustus: Komediaelokuvien palkinnon uskotaan menevän joko Leonardo DiCapriolle tai Eddie Murphylle.

Paras naispääosa draamaelokuvassa

Cynthio Erivo, Harriet

Scarlett Johansson, Marriage Story

Saoirse Ronan, Little Women

Charlize Theron, Bombshell

Renée Zellweger, Judy

Ennustus: Renée Zellwegerin arvellaan voittavan palkinnon elokuvasta Judy, jossa hän esittää laulaja-näyttelijä Judy Garlandia.

Paras naispääosa musikaali- tai komediaelokuvassa

Awkwafina, The Farewell

Ana de Armas, Veitset esiin – kaikki ovat epäiltyjä

Beanie Feldstein, Booksmart

Emma Thompson, Late Night

Cate Blanchett, Missä olet, Bernadette

Ennustus: Komediaelokuvissa vahvoilla voittajaksi on Crazy Rich Asians -sarjasta tunnettu Awkwafina elokuvasta The Farewell.

Paras ohjaus

Bong Joon-ho, Parasite

Sam Mendes, 1917

Quentin Tarantino, Once Upon a Time in Hollywood

Martin Scorsese, The Irishman

Todd Phillips, Joker

Ennustus: Vahvin ennakkosuosikki voittajaksi on eteläkorealainen Bong Joon-hon elokuvalla Parasite, joka voitti viime keväänä Cannesin elokuvajuhlien pääpalkinnon Kultaisen palmun. Elokuvan uskotaan saavan myös parhaan vieraskielisen elokuvan palkinnon.

Paras käsikirjoitus

Marriage Story

Parasite

The Two Popes

Once Upon a Time in Hollywood

The Irishman

Ennustus: Palkinnon voittajaksi arvellaan Quentin Tarantinoa elokuvasta Once Upon a Time in Hollywood. Kovana vastuksena pidetään Noah Baumbachia, joka on käsikirjoittanut Marriage Storyn.

Golden Globe -gaalassa palkitaan myös parhaita tv-sarjoja. Voittajiksi povattaan sarjoja Chernobyl ja The Crown, jotka molemmat ovat ehdolla neljän palkinnon saajaksi.

Venezuelassa parlamentin puhemies Juan Guaidó on syösty vallasta. Parlamentin uudeksi puhemieheksi julistautui Guaidón vastustaja Luis Parra.

Parlamentin oli määrä valita Guaidó uudelleen puhemieheksi, mutta sekä Guaidólta että hänen tukijoiltaan torpattiin pääsy parlamenttiin.

Parlamenttirakennuksen edustalla partioineet poliisit päästivät istuntosaliin vain hallitusta kannattavat ja ne opposition kansanedustajat, jotka vastustavat Guaidóa.

Oppositio syyttää vastustajiaan parlamentaarisesta vallankaappauksesta.

Puhemieheksi nyt julistautunut Luis Parra erotettiin hiljattain Ensimmäinen Oikeus -oppositiopuolueesta korruptiosyytösten vuoksi. Hän kiistänyt syytökset.

Guaidó julistautui Venezuelan väliaikaiseksi presidentiksi viime vuoden tammikuussa sen jälkeen, kun presidentti Nicolás Maduro oli valittu jatkokaudelle opposition vilpillisiksi katsomissa vaaleissa.

Yli 50 maata on tunnustanut Guaidón presidentiksi, mutta Venezuelan armeija on pysynyt Maduron takana eikä oppositio ole saanut istuvaa presidenttiä syrjäytetyksi.

Kaksi rakettia on osunut vihreälle vyöhykkeelle Irakin pääkaupungissa Bagdadissa, kertoo Irakin armeija. Raskaasti vartioidulla vyöhykkeellä sijaitsee muun muassa Yhdysvaltain suurlähetystö.

Lisäksi yksi raketti putosi Jadriyan asuinalueelle, joka sijaitsee vihreän vyöhykkeen lähistöllä, armeija kertoo.

Aiemmin uutisoitiin, että yhteensä kuusia rakettia olisi osunut Bagdadiin. Näistä kolmen kerrottiin osuneen vihreälle vyöhykkeelle ja kolmen Jadriyanin alueelle.

Uutistoimisto Reutersin mukaan poliisilähteet kertovat, että kuusi ihmistä on haavoittunut iskuissa. Sairaalalähteiden mukaan kolmas raketti osui yksityiskotiin, jolloin neljä ihmistä haavoittui, kertoo uutistoimisto AFP.

Raketit ammuttiin vain hieman sen jälkeen kun Iranin tukeman shiiaryhmän Kataib Hizbollahin asettama määräaika umpeutui. Ryhmä oli kehottanut kaikkia irakilaisia poistumaan vähintään kilometrin päähän sellaisista tukikohdista, joissa on amerikkalaisjoukkoja.

Amerikkalaisjoukkoja vastaan on hyökätty raketein kahden kuukauden aikana Irakissa toistakymmentä kertaa.

Viimeksi iskuja tehtiin lauantai-iltana. Vihreälle vyöhykkeelle putosi yksi raketti, mutta kukaan ei haavoittunut. Sen sijaan viisi ihmistä haavoittui, kun kranaatinheittimen kranaatti osui Jadriyan alueelle. Myös Irakin lentotukikohtaan osui kaksi rakettia Baladissa.

Yhdysvallat yhä valmiina iskemään takaisin

Sotilasliitto Nato kertoo järjestävänsä hätäkokouksen huomenna Brysselissä Lähi-idän kriisiytyneen tilanteen vuoksi. Kokouksen kutsui koolle Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg keskusteltuaan jäsenmaiden kanssa, kertoi Reuters.

Tilanne kriisiytyi sen jälkeen kun Yhdysvallat surmasi perjantaina Bagdadin lentokentällä Iranin vallankumouskaartin Quds-joukkojen komentajan Qassem Suleimanin sekä irakilaisen Hashed -järjestön varajohtajan Abu Mahdi al-Muhandisin. Iran on vannonut kostavansa iskun.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump varoitti jälleen Twitterissä Yhdysvaltojen valmiudesta iskeä Iraniin. Sunnuntain vastaisena yönä Trump uhkasi Yhdysvaltojen olevan valmis iskemään 52:een iranilaiseen kohteeseen, mikäli Iran hyökkää Yhdysvaltain kansalaisia tai Yhdysvalloille kuuluvaa omaisuutta vastaan.

Sunnuntai-iltana Trump osoitti viestinsä myös Yhdysvaltain kongressille. Trumpin mukaan Yhdysvallat vastaa Iranin mahdolliseen iskuun nopeasti ilman kongressin virallista hyväksyntää.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo kommentoi aiemmin sunnuntaina, että Yhdysvallat on valmiina iskemään muitakin iranilaisia johtajia ja komentajia vastaan, jos Iran tekee kostoniskunsa. Hänen mukaansa on erittäin todennäköistä, että Iran aikoo hyökätä Yhdysvaltoja vastaan.

Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n entinen komentaja David Petraeus on sitä mieltä, että Suleimanin surma on "isompi juttu kuin (Osama) bin Laden". Petraeusin mukaan Suleimanin asema Iranissa ja Lähi-idässä oli verrattavissa CIA:n johtajaan ja muihin huipputason tiedustelu- ja sotilasjohtajiin Yhdysvalloissa.

Yhdysvallat surmasi vuoden 2001 WTC-iskujen pääsuunnittelijana pidetyn Osama bin Ladenin Pakistanin alueelle kohdistuneessa sotilasoperaatiossa vuonna 2011.

Lue myös:

Irak haluaa ajaa Yhdysvaltain johtaman liittouman sotilaat maasta

Sadattuhannet surivat surmattua komentajaa Iranissa – maa kertoi hylkäävänsä kaikki rajoitukset uraanin rikastamiselle

Presidentti Donald Trump varoittaa Twitterissä: Yhdysvallat on valmiina iskemään takaisin, jos Iran toteuttaa uhkaamansa iskut