– Olin vankina omassa kodissani, kunnes lapseni pelastivat minut.

Nainen purskahtaa tuskaiseen itkuun. Hän on 40-vuotias kahden lapsen äiti. Ja peloissaan. Vieläkin, vaikka yli vuosikymmenen kestänyt avioliitto päättyi eroon jo vuosia sitten.

– Se tavallinen tarina, nainen nyyhkäisee.

Hän osuu naulan kantaan. Suomea on sanottu kehitysmaaksi, mitä tulee naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.

Suomi on EU:n toiseksi vaarallisin paikka naiselle, heti Tanskan jälkeen. Perheväkivalta on suurin turvallisuusongelma Suomessa.

Tilastokeskuksen mukaan viranomaiset saivat viime vuonna tietoonsa lähes 10 000 pari- ja lähisuhdeväkivallan uhria. Se on 3,6 prosenttia edellisvuotta enemmän.

Alaikäisiä heistä oli joka neljäs, kolme neljästä aikuisesta uhrista oli naisia.

Kuten tämäkin tarina, kaikki tarinat eivät tule viranomaisten tietoon - ainakaan heti.

Lähes joka toinen nainen kokee perheväkivaltaa elämänsä aikana. Välillisesti se koskettaa melkein kaikkia suomalaisia.

Alussa oli auvoista

Annetaan naisen kertoa. Nimettömänä, tietenkin – mikään muu ei olisi turvallista.

Vieläkään.

– Tapasin eksäni ulkomailla 20-vuotiaana. Hän oli hurmaava, komea mies, kymmenen vuotta minua vanhempi. Tuntui tosi turvalliselta olla hänen kanssaan.

Elämä hymyili, aurinko paistoi. Mies oli mustasukkainen, mutta nainen tulkitsi sen rakkaudeksi.

– Hän oli todella läsnä koko ajan. Vasta ajan myötä huomasin, että hän oli ahdistavan läsnä, nainen muistelee.

Pariskunta meni naimisiin, muutti Suomeen ja heille syntyi lyhyessä ajassa kaksi lasta. Samoihin aikoihin kaikki muuttui.

– Hän alkoi käyttäytyä hyvin väkivaltaisesti. Ellen ollut sulkenut jääkaappia hyvin, laittanut ikkunaa kiinni, jos lapsi itki, jos lapsella oli märkä paita – ihan mikä vaan kelpasi syyksi väkivaltaan minua kohtaan.

Otti kiinni kurkusta

Nainen kertoo olleensa kovin yksin. Hänellä ei ollut ystäviä eikä tukiverkostoa, ainoastaan iäkäs isoäiti satojen kilometrien päässä.

Tilastojen mukaan hän ei ollut ainoa – perheväkivalta on suurin turvallisuusongelma Suomessa. Se koskee tuhansia ihmisiä vuosittain. Kolmasosa täällä tapahtuvista väkivaltarikoksista on nykyisen tai entisen kumppanin tekemiä.

– Välillä hän otti minua kiinni kurkusta. Se oli kamalaa, en pystynyt hengittämään ja pelkäsin kamalasti. Välillä hän käytti vyötä, ja se sattui todella paljon. Mutta hän oppi, että sitä ei kannata käyttää usein, koska silloin jää hirveitä jälkiä.

– Hän heitteli minua tavaroilla, tukisti ja löi. Monta kertaa huusin ja itkin ja toivoin, että naapurit soittaisivat apua meille. Mutta ikinä sellaista ei tapahtunut.

Nainen kertoo, että mies otti haltuun hänen pankkitilinsä, määräsi milloin hän saa mennä ulos ja keitä hän saa tavata.

– Olin vankina omassa kodissani. Minua hävetti ihan hirveästi, että minua kohdellaan näin. Kodin ulkopuolella esitin iloista ja itsevarmaa, ettei kukaan huomaisi mitään.

Turvakotiin toiseen kaupunkiin

Pariskunta osti asunnon, kävi töissä - välillä oli hyviäkin päiviä. Kunnes perheen päiväkoti-ikäinen lapsi erään riidan yhteydessä puuttui tilanteeseen.

– Esikoiseni nappasi puhelimeni, otti minusta kiinni ja sanoi, että nyt äiti mennään pakoon. Pakenimme kellariin ja sitten soitin poliisit.

Äiti ja lapset vietiin turvakotiin toiselle paikkakunnalle. Toiselle siksi, että omassa kaupungissa ei ollut tilaa.

– Olimme turvakodissa noin kuukauden. Ongelma oli, että minulla oli työpaikka kotikaupungissa. Vuokrasin sitten sieltä oman pienen asunnon.

Viime kesänä uutisoitiin, että hallitus aikoo lisätä turvakotipaikkojen määrä nykyisestä 202 perhepaikasta 250 perhepaikkaan.

Suomi on sitoutunut naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjumiseksi solmittuun Istanbulin sopimukseen jo vuonna 2015. Sen suosituksen mukaan perhepaikkoja turvakodeissa pitäisi olla 500.

Tilanne vain paheni

Nainen kokee, ettei saanut tarpeeksi tukea yhteiskunnalta. Eikä aikaakaan, niin lähestymiskieltoon määrätty lasten isä palasi kuvioihin anteeksiantoa anellen: kaikki muuttuisi, hyväksi.

Kävi toisin.

– Itse asiassa tilanne paheni. Hän pyysi Facebook-salasanani, sähköpostini salasanan, hän halusi tutkia puhelimeni, hän hallitsi taas rahojani ja fyysinen väkivalta alkoi uudestaan.

Lapset pelastivat taas

Se tavallinen tarina: viidesosa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtuu entisten puolisoiden välillä. Uhri on nainen hieman yli 80 prosentissa tapahtumista.

Nainen päätti hakea avioeroa. Kun ero astui voimaan, mies ei suostunut muuttamaan pois.

– Provosoin, kiroilin ja aloin huutaa hänelle. Hän otti minua kiinni kurkusta, paljon kovempaa kuin yleensä. Ajattelin, että tarina loppui tähän.

Nainen purskahtaa uudestaan itkuun.

– Lapset pelastivat minut, taas. Ja kun entinen mieheni huomasi, että lapsi soittaa poliisille, hän päästi minut ja pakenimme kellariin.

Poliisit hakivat miehen asunnosta. Kahden päivän päästä alkoi uusi painajainen.

– Tappouhkauksia, seuraamista, puheluita, tekstiviestejä, whatsapp-viestejä, sähköposteja - pelkäsin kamalasti, että hän tekee minulle jotakin todella pahaa.

Kassi täynnä viranomaispäätöksiä

Nainen haki miehelle uutta lähestymiskieltoa. Mies rikkoi sitä toistuvasti, nainen teki rikosilmoituksen. Viranomaiset tekivät toistakymmentä lastensuojeluilmoitusta.

Mies teki naisesta lastensuojeluilmoituksen, jonka mukaan nainen on huono äiti: puhuu puhelimessa ja ostaa jopa lemmikeille parempaa ruokaa kuin lapsille. Nainen haki yksinhuoltajuutta ja sai sen.

Hänellä on kassillinen viranomaispäätöksiä: lastensuojelusta, poliisista, terveydenhuollosta, koulusta. Käräjäoikeuden päätöksiä on eniten: avioerosta, huoltajuudesta, lähestymiskiellosta, lähestymiskieltojen rikkomisesta ja niin edelleen. Prosessi on kestänyt vuosia.

– Välillä olen miettinyt, mitä kaikki tämä maksaa yhteiskunnalle. Olen saanut olla turvakodissa, olen saanut psykoterapiaa, lapset ovat saaneet terapiaa ja olemme käyttäneet paljon kaikenlaisia palveluita.

Puutteita koulutuksessa

Silti nainen kokee jääneensä kovin yksin. Hänestä vähäisiä resursseja käytetään huonosti, eri viranomaiset eivät kohtaa ja monilta puuttuu asianmukainen koulutus perheväkivallasta.

Samaa mieltä on Euroopan neuvoston asiantuntijaryhmä, joka esitti parannusta poliisien ja syyttäjien koulutukseen. Asiantuntijat vaativat myös lasten traumaattisten kokemusten huomioon ottamista vahvasti, kun arvioidaan väkivaltaisen vanhemman oikeutta lapsensa huoltajuuteen tai tapaamiseen.

Nainen kertoo, että hänen lapsensa eivät tällä hetkellä halua tavata isäänsä. Juuri nyt äidillä ja lapsilla on seesteinen vaihe elämässä.

Nainen on saanut uusia ystäviä ja neuvoo vapaa-ajallaan kohtalontovereitaan. Hän on yllättynyt siitä, miten paljon samanlaisia tarinoita hänelle kerrotaan, yksi toisensa jälkeen.

Lähes 20 kuolemaa vuodessa

Viime syksynä Euroopan neuvoston tarkastusryhmä antoi risuja Suomelle siitä, miten täällä torjutaan naisiin kohdistuvaa väkivaltaa ja perheväkivaltaa. Aiemmin samalla asialla ovat olleet ainakin YK ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty.

Vuotuisen henkirikos-seurannan mukaan yhteensä 131 suomalaista kuoli parisuhdekumppaninsa surmaamana vuosina 2011–2017. Se on melkein 20 ihmistä joka vuosi. Heistä naisia oli 78 prosenttia.

Suuri osa yritti saada apua ennen kuolemaansa.

– Jos lapsi joutuu pienenä näkemään, kun oma isä yrittää tappaa äidin, niin eihän sellaista koskaan voi unohtaa, nainen miettii.

– En tiedä, voinko koskaan antaa itselleni anteeksi sen, mitä kaikkea lapseni ovat nähneet ja kokeneet. Vaikka tiedän, ettei se ole kenenkään syy, että puoliso lyö. Ei kukaan valitse sellaista itselleen.

Perjantai-dokkari: Nyt äiti mennään pakoon nyt Areenassa.

Lue lisää:

Sofia Pajunen pääsi pois parisuhteesta, jossa väkivalta oli jatkuvaa – lähisuhdeväkivallan uhreille apua tarjoavien palvelujen kysyntä kasvanut

"Ilman mustelmia ei tule tuomiota" – Euroopan neuvosto kiirehtii Suomea uusimaan raiskauslain

Auttava puhelin suojelee väkivallan uhria kontrolloivalta läheiseltä: ”Soitto ei näy puhelinlaskussa”

Nollalinja: Tunnistatko lähisuhdeväkivallan? Tee testi

Euroopan neuvoston tarkastusryhmältä tiukkoja ehdotuksia, jotta naisiin kohdistuva väkivalta Suomessa saataisiin loppumaan

“Sisu on sitä, kun selkäänsä saa eikä itke.”

Vuonna 1942 piti määriteltä paras sisun määritelmä. Uuden Suomen järjestämän kisan voitti 11-vuotias Jouko Jokinen yllä olevalla ehdotelmalla.

Muita palkittuja ehdotuksia olivat:

Sisu on ”tappelua tupella, kun puukko on katkennut”.

Sisu on ”tunne, joka pakottaa yrittämään kolmannen kerran ravintolaan, mistä jo kaksi kertaa on heitetty ulos”.

Sisu on ”kuin auton pienin vaihde: se pakottaa pyörät pyörimään vaikka paikallaan”.

Sisu ja sisukkuus ovat käsitteinä suomalaista kansallisomaisuutta. Monitieteellinen tutkimusryhmä lähti selvittämään, mitä käsite on oikein syönyt.

VTT ja Helsingin yliopisto pureutuivat Suomen Akatemian rahoittamassa tutkimuksessa sisun olemukseen ja merkitykseen työelämässä pärjäämisen ja työhyvinvoinnin kannalta.

Ja tutkimus on ensimmäinen laatuaan: tiettävästi koskaan ennen sisua ei ole tutkittu yhtä järjestelmällisesti ja monella menetelmällä.

Ensin piti määritellä sisu.

Sinnikkyyttä ja tahdonvoimaa: sisulla on kansainvälinen verrokki

Kielitoimiston sanakirja määrittelee sisun näin.
sisu

1. sitkeä, hellittämätön tahdonvoima, sinnikkyys, lannistumattomuus; uskallus, rohkeus. Suomalainen sisu. Voimat loppuivat, mutta sisulla vielä jatkettiin. Hänellä ei ollut sisua kertoa totuutta. Onko sinulla sisua siihen? Sisu petti kesken yrityksen. Sisu meni kaulaan rohkeus petti.
2. (kiivas, paha, kova) luonto, luonteenlaatu. Jklla on paha sisu. Komentelu kävi hänen sisulleen. Sisuni kuohahti. Sisuni ei antanut myöten pyytää apua. Purkaa sisuaan työhön.

Sisun tutkiminen kuulostaa suomalaiskansalliselta ja sisäänpäin kääntyvältä.

Helsingin yliopiston tutkija Ilmari Määttänen sanoo, että tarkoitus on kuitenkin tehdä kansainvälistä tutkimusta.

Maailmalla on sisua vastaavia termejä.

Sisun oletettiin myös olevan jotain lahjakkuudesta riippumatonta, ihmisen ominaisuus.

Kansainvälisiä verrokkisanoja olivat henkinen vahvuus, resilienssi, tehokkuus ja toivo sekä grit.

Grit on maailmalle Pennsylvanian yliopiston psykologian professori Angela Duckworthin lanseeraama termi, joka kuvaa sinnikkyyttä ja tavoitteiden määrätietoista, pitkäjänteistä ja intohimoista tavoittelua. Siis jonkinaista sisua. Sitä on maailmalla tutkittu samoin kuin nyt sisua Suomessa.

Tutkimusryhmän sisumäärittelyn perustana oli Emilia Lahden aeimmin tekemä kyselytutkimus, jossa yli tuhannelta suomalaiselta kysymällä määriteltiin, mitä sisu oikein on.

Yllättävää kyllä myös tutkijat löysivät sekä hyvän että pahan sisun.

Hyvä sisu ja paha sisu

Kun tutkijat olivat saaneet Emilia Lahden kyselytutkimuksesta määritelmiä sisulle, he jatkoivat uusilla kyselyillä.

Tutkijat kysyivät tuhannelta ihmiseltä, mitä sisu on ja voiko sitä olla liikaa. Kysymyksiä oli 18 ja niillä selvitettiin, millaista sisua ihmisillä on.

Sisu osoittautui moniulotteiseksi ominaisuudeksi. Parhaimmillaan se saa työntekijän käyttämään piileviä voimiaan ja etenemään sinnikkäästi kohti tavoitteitaan jopa itsensä ylittäen.

Pahimmillaan sisu voi taas johtaa haitallisiin käyttäytymis- ja toimintamalleihin. Se voi saada esimerkiksi ottamaan vastaan liian suuria haasteita, vaatimaan liikaa itseltä ja läheisiltä tai pyrkimään jääräpäisesti väärään suuntaan.

Positiivinen sisu muodostuu tutkijoiden mallin mukaan kolmesta osasta.

Ne olivat piilevä voima, toimintasuuntautuneusuus ja sinnikkyys.

Näistä siis syntyy positiivinen sisu+.

Sisu- taas on huono sisu.

Sen kolme osaa ovat haitta ajattelulle, itselle ja muille.

Ihmisillä voi olla joko haitallista että hyödyllistä sisua. Tai molempia.

Pahimmillaan sisu on haitaksi ajattelulle. Näyttäisi siltä, että väärällä tavalla sisukas ihminen ei kykene priorisoimaan haasteita eikä näe kokonaiskuvaa. Siksi hän ei saa asioita aikaiseksi, vaan kuormittuu, stressaa ja väsyy.

Sisulla selviää elämästä

Sisu selittää hyvinvointia: hyvä sisu tuo sekä tyytyväisyyttä elämään että parempaa terveyttä. Huono sisu taas merkitsee hyvinvoinnin laskua.

Sisua tutkittiin kyselyiden, laboratoriokoeasetelmien ja fysiologisten mittausten kautta. Sisua tutkittaessa on mitattu esimerkiksi yksilöiden stressireaktioita ja suoriutumista sisua vaativissa tehtävistä.

Esimerkiksi VTT:n erikoistutkija Johanna Närväinen teki tutkimusryhmänsä kanssa monimutkaisia ihmiskokeita, joissa koehenkilöille annettiin tehtäviä, kuten mahdottomia sanallisia pulmia. Yhdessä osassa koetta ihmisen käskettiin pitää kättään jäävedessä niin kauan kuin tämä pystyi. Heti sen jälkeen hänen piti suorittaa hankalia laskutoimituksia.

Kokeiden aikana mitattiin stressiä ja kuormitusta.

Sen jälkeen selvitettiin, miten kyselytutkimuksella mitattu sisu vaikutti siihen, miten tehtävien aiheuttama ärsytys koettiin.

Sisusta oli koehenkilöille hyötyä, mutta aika monimutkaisella tavalla. Ne jotka oli aiemmassa kyselyssä osoittautuneet sisukkaiksi, olivat tyytyväisiä suoritukseensa. Myös pahan sisun koehenkilöt hyötyivät ominaisuudestaan. He kokivat olevansa vahvoja sekä hallitsevansa tilanteen. Hyvän sisun koehenkilöt kokivat olevansa kuormituksesta huolimatta rauhallisia.

Ensin pitää mitata sisua, vasta sitten siihen voi vaikuttaa

Sisun selvittämisen ja tutkimisen seuraava vaihe on selvittää, voiko sisuun vaikuttaa, hyvää lisätä ja pahaa poistaa.

Arjessa sisu vaikuttaa elimistön kuormitukseen ja palautumiskykyyn. Myös suorituskyky paineen alla vaihtelee sisupiirteiden mukaan. Sisukkuus vaikuttaa myös stressiin ja mielialaan, kertoo VTT:n tutkija Anita Honka.

Sisun määrä voi vaihdella tilanteen mukaan.

Tutkijat haluaisivat seuraavaksi selvittää, voidaanko joillain keinoin sisua vahvistaa. Tämä auttaisi arjen kuormittavissa tilanteissa.

Sisu ei ole mitään huuhaata – vai onko?

Suomalainen sisu on sillä tavalla myyttinen käsite, että hyvällä syyllä voi kysyä, onko sitä oikeasti edes olemassa.

Toimittaja Oskari Onninen kirjoitti Imagessa 2017, että suomalainen sisu on suuri vedätys.

Sisu joutaa mennä. Paras satavuotislahja Suomelle olisi päästä yli sisusta, hän kirjoitti.

Sisun ainoa erityislaatu on, että se on sisua. Topeliaanis-runebergiläinen kansallisaarre, jonka vain suomalaiset ymmärtävät. Osa pyhää kolminaisuutta, saunaa, sisua ja Sibeliusta, kuten huumoriyhtye Kivikasvot 1970-luvulla lauloi, ilman, että siinä enää muistetaan olleen mukana huumoria.

Sisusta on tullut banaalia nationalismia, kansallinen itsestäänselvyys, lepattava siniristilippu viraston pihassa, mutta yhtälailla myös kornia nationalismia, jonka nimissä hekumoidaan kyydityksillä ja fiilistellään puhdistuksia.

Sinnikkyys, periksiantamattomuus ja pitkäjänteisyys ovat hyviä ominaisuuksia. Mutta tarvitaanko niitä kuvaamaan sanaa sisu? Olisiko tutkimuksen olisi voinut tehdä ilman sisu-sanaa?

Esimerkiksi Ruotsissa ruotsinsuomalaista ohjelmaa lähettäneen sisuradion nimi muuttui.

Uusi nimi on Sveriges Radio Finska. Muutos on osa laajempaa kanavauudistusta, ja perustuu muun muassa kuuntelijakyselyn tuloksiin.

Sana sisu koettiin kyselyn mukaan Ruotsissa usein vanhanaikaisena ja Suomeen liittyvänä sanana.

Ehkä sisu silti tekee tämän tutkimuksen kautta kansainvälisen läpimurron. Tai sitten tutkimus jää suomalaiseksi erikoisuudeksi.

Sisu-tutkimusta laajennetaan parhaillaan Australiaan ja Saksaan. Joka tapauksessa tutkimus tuottaa uutta tietoa sisun olemuksesta.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

TALLINNA Itsenäisyyspäivän vietto alkoi Virossa tänä aamuna suomalaisille tutuilla sävelillä. "Mu isamaa, mu õnn ja rõõm", lauloivat tuhannet virolaiset, kun sinimustavalkoinen lippu vedettiin Pitkän Hermannin tornin salkoon Toompean mäellä Tallinnassa.

Sama Fredrik Paciuksen sävellys on myös Suomen kansallislaulu.

Lippu nostettiin täsmälleen auringonnousun hetkellä, kello 7.34.

Aikainen herätys ei näyttänyt haittaavan paikalle tulleita tallinnalaisia. Ihmiset hurrasivat laulujen ja puheiden välissä – virolaisittain maltillisesti toki – ja heiluttelivat ilmassa pieniä paperisia Viron lippuja.

Muualla maassa tilaisuutta seurattiin suorana tv-lähetyksenä.

Itsenäisyyspäivä on Virossa yleinen vapaapäivä. Moni pakkaa sen kunniaksi kahvit termospulloon sekä eväät reppuun ja lähtee luontoon. Tallinnalaiset suosivat etenkin Virusuon pitkospuureittiä Lahemaan kansallispuistossa.

– Välillä tuntuu, että itsenäisyyspäivänä Virusuolla on enemmän väkeä kuin Tallinnan keskustan kaduilla, tallinnalainen Piret Kooli kertoo.

Tallinnassa Suomen Viron-instituutissa työskentelevä Kooli on viestintäalan ammattilainen, joka on asunut kymmenen vuotta elämästään Suomessa.

– Vietän molempien maiden itsenäisyyspäiviä. Suomen itsenäisyyspäivänä sytytän kaksi kynttilää ikkunalaudalle, Viron itsenäisyyspäivänä taas lähden eväsretkelle ystävien kanssa, hän kertoo.

Itsenäisyyspäivän iltana virolaiset istuvat tavallisesti iltaa perheen tai ystäväporukan kesken. Tyypillisessä illanvietossa syödään kilohailivoileipiä ja perunasalaattia sekä keksikakkua eli küpsisetortia.

Keksikerroksia sisältävä täytekakku syntyi aikana, jolloin kauppojen valikoima oli suppea. Rahkakermaa, vispikermaa ja keksejä löytyi kuitenkin lähes kaikkialta, ja melkein kaikilla oli kotona itse säilöttyjä marjoja. Näistä aineksista kehitetty kakku on virolaisten ikisuosikki.

Yksi Viron itsenäisyyspäiväperinteistä on suomalaisille erityisen tuttu. Myös Virossa liimaudutaan illalla television ääreen katsomaan, kuinka julkkikset kättelevät presidenttiparia. Seuraavana päivänä iltapäivälehdet listaavat presidentinjuhlien onnistuneimpia ja epäonnistuneimpia pukuvalintoja.

Vastaanotot aloitti aikoinaan presidentti Lennart Meri, joka omaksui tavan Suomesta.

Koska Tallinnan presidentinlinna on suurten tilaisuuksien järjestämiseen liian pieni, juhlien paikka vaihtuu vuosittain. Vastaanottoja on järjestetty esimerkiksi konserttisaleissa, museoissa ja teattereissa. Tänä vuonna ne ovat Keski-Virossa sijaitsevan Viljandin kaupungin Ugala-teatterissa.

Tämän vuoden erikoisuutena presidentti Kersti Kaljulaid on rohkaissut kutsuvieraita pukeutumaan kansallispukuihin. On kiinnostavaa nähdä, kuinka moni seuraa kehotusta.

Vaikka itsenäisyyspäivänä ei puhuta politiikkaa, Viron viime aikojen kireä poliittinen ilmapiiri näkyy juhlinnassa, sillä pääministeri Jüri Ratas on ilmoittanut, ettei osallistu presidentin juhliin.

Tämä on ensimmäinen kerta Viron jälleenitsenäistymisen jälkeen, kun pääministeri jättää presidentin vastaanoton väliin.

Ratas on väittänyt, ettei kyse ole poliittisesta kannanotosta, mutta politiikan asiantuntijat ovat toista mieltä. Presidentti Kaljulaid on kritisoinut viime aikoina voimakkaasti Viron hallituksen toimintaa, ja osa hallituksen jäsenistä puhunut avoimesti presidenttiä vastaan.

Pääministeri Rataksen lisäksi juhlat on kertonut jättävänsä väliin myös valtiovarainministeri Martin Helme.

Riehakkaaseen karnevaalitunnelmaan Virossa tuskin tänään törmää. Juhlinta on tyyliltään vakavahenkisempää: sotilasparaati, juhlajumalanpalvelus, seppeleenlaskuja muistomerkeille.

Päivän suuri merkitys ei silti jää epäselväksi ihmisten kanssa jutellessa.

Moni liikuttuu aiheesta puhuessaan, varsinkin 1980-luvun lopun laulavaa vallankumousta ja vuoden 1991 jälleenitsenäistymistä muistellessaan.

Piret Kooli oli vasta 18-vuotias vuonna 1989, kun Neuvostoliiton punalipun tilalle Pitkän Hermannin tornin salkoon vedettiin ensimmäistä kertaa viiteenkymmeneen vuoteen Viron lippu.

Vielä tuolloin hän ei täysin ymmärtänyt, kuinka suuresta asiasta oli kyse.

– Meille neuvostoajan lapsille ei opetettu koulussa itsenäiseen Viroon liittyviä asioita. Minusta oli kasvanut aikuinen, joka ei tiennyt, mistä on kotoisin, Kooli kertoo.

– Vasta vuosien mittaan olen alkanut ymmärtää, mitä itsenäisyys todella tarkoittaa ja millaista on elää vapaassa maassa. Omat 30- ja 20-vuotiaat lapseni ovat syntyneet ja varttuneet vapaudessa. Heidän kokemusmaailmansa on aivan erilainen kuin minun.

Virolaisia milleniaaleja kutsutaan vapauden lapsien sukupolveksi. He eivät muista aikaa rautaesiripun takana.

Iso osa virolaisista kuitenkin muistaa. Siksi itsenäisyyspäivä on maassa erityisen suuri juhla. Itsenäisyys ei ole koskaan ollut Virolle itsestäänselvyys.

Sini Hirvonen ja Laura Rosten junailivat Brysseliin ja Lontooseen, vaikka muut suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa.

Sini ja Laura kertoivat kokemuksistaan Jennin ilmastohaaste -podcastissa.

Kauanko parin päivän työmatkaan hurahti aikaa maata pitkin?

– On yllättänyt se, kuinka paljon todella meni aikaa kahden päivän konferenssiin; seitsemän vuorokautta tähän edestakaiseen matkaan. Minulla meni jo kahden ja puolen päivän työaika, kun suunnittelin ne välit, mitä kuljetaan milloinkin ja ostin matkaliput, niitäkään ei tietenkään saanut yhdestä paikkasta, listaa Sini asioita, jotka ihmetyttivät maata pitkin matkailussa ensikertalaista.

Hermot menivät myös, kun Brysselin juna pyyhälsi ohi.

– Konduktööri vakuutteli meille, että ehditte kyllä. Kun juostiin aseman halki kohti oikeata junaa, se oli minuuttia aikaisemmin lähtenyt, Sini kertoo.

Sekä Sini että Laura toivoisivat ennen kaikkea palvelua, josta eri maiden junalippuja voisi ostaa yhdestä paikasta.

– Tehkää sellainen palvelu!

Katso myös Ilmasto-Jenni -videolta, miten elämyksiä janoava seikkailija Suvi Joensivu on selvinnyt yli vuoden lentolakostaan, ja miten hän on sen oikein tehnyt:

Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa

Lentomatkailun odotetaan vain lisääntyvän seuraavien 20 vuoden aikana. Tekniikan kehityskään ei pysy mukana siinä, että jatkuva lentämisen lisääntyminen kasvattaa päästöjä.

Suomalaisten lennoista syntyy jo nyt noin neljän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se on melkein saman verran kuin kaikkien kotimaassa tehtyjen henkilöautomatkojen päästöt. Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa suhteessa väkilukuun!

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Katso Areenassa:

Ilmasto-Jenni videosarja - kahdeksan tapaa miten päästä ilmastoahdistuksesta ilmastotekoihin

Kuuntele Areenassa:

Jennin ilmastohaaste -podcast-sarja

Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.

Pohjois-Italiassa levinnyt paikallinen koronavirusepidemia on saattanut Euroopaan uuteen tilanteeseen koronaviruksen suhteen. Asiantuntijat kokontuvat tänään illalla pohtimaan, miten asia vaikuttaa esimerkiksi maiden varautumissuunnitelmiin jatkossa.

Kyseessä on ensimmäinen epidemia Euroopassa. Tartunnan saaneita on Italiassa THL:n mukaan noin 130. Italia on reagoinut tartuntatapauksiin viikonloppuna eristämällä kymmenen kuntaa asukkaineen.

Vaikka tilanne on Euroopassa muuttunut, THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen pitää Italian määräämiä rajoituksia ylimitoitettuna.

– Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi. Siellä on nyt tehty toimia, joiden kohdalla olisi ollut hyvä harkita kaksi kertaa miten toimitaan, sanoo Salminen.

Salminen arvioi, että ihmisten liikkumisen rajottaminen – paitsi silloin kun oikeasti tiedetään, että he todella ovat altistuneet tautiin – ei johda hyviin lopputuloksiin.

Salmisen mukaan Italian väkimäärään suhteutettuna kyse on kuitenkin edelleen kohtuullisen pienestä määrästä ihmisiä.

Suomessa ei vastaava olisi mahdollista

Vastaavaa kokonaisia kaupunkeja koskevia ulkonaliikkumiskieltoja tai liikkumisen rajoittamisia ei Suomessa voisi tehdä. Siihen tartuntatautilaki ei anna lupaa. Sen sijaan Suomessa olisi mahdollista peruuttaa joitakin tilaisuuksia tai suosituksin vähentää sosiaalista kanssakäymistä.

Ulkoministeriö päivitti tänään Italiaa koskevaa matkustustiedotettaan kehottaen matkustajia noudattamaan erityistä varovaisuutta Italiassa. THL päivittää Italiaa ja koko Eurooppaa koskevaa tilannearviota sivuilleen.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Suomen ulkoministeriö kehottaa Italiaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta, kuolleiden määrä maassa nousi kuuteen

– Laskin laskurilla päästöjäni, ja se vastasi jotain, että olisin ajanut Suomen päästä päähän jotain 1700 kertaa. Ajattelin, että tää ei oo hyvä, enkä enää voinut sulkea silmiäni, kertoo Suvi Joensivu, 30, heräämisestään lentämisen päästöihin Ilmasto-Jennin videolla.

Suvi ei ole lentänyt nyt vuoteen, ja matkustanut laivallakin vain pari kertaa vuoden aikana.

Miten elämyksiä janoava seikkailija on tämän oikein tehnyt?

– Aloin miettiä motiivejani päästä johonkin reissuun paljon enemmän. Että onks mun pakko päästä sinne, mihin olen haluamassa mennä. Jos vaan haluaa jonnekin reissuun, niin voiko mennä jonnekin muualle? Voiko saman reissukokemuksen saada vaikka Tallinnassa, Suvi sanoo.

Suvin mielestä lentäminen on myös tottumiskysymys.

– Että jos on loma, niin lähden kauas. Se voi olla vaan sellainen ajatusrakennelma, joka ihmisellä on. En enää ihan pysty itselleni perustelemaan, että miksi nyt haluaisin lentää johonkin. Sitten olen jättänyt sen tekemättä.

Kaukomatkailun sijaan Suvi on reissannut lähempänä, muun muassa autolla ja pyörällä.

– Kesällä käytiin poikaystävän kanssa pakettiautolla Norjassa, ja on tehty muutamia pidempiä pyöräretkiä viikonloppuisin. Tallinnassa olen kans käynyt muutaman kerran.

Kuuntele myös Jennin ilmastohaaste -podcastista miten kävi Sini Hirvoselle ja Laura Rostenille, jotka vaihtoivat lentämisen ensimmäistä kertaa junailuun Brysseliin ja Lontooseen:

Yksi lomamatka voi tuhota vuoden päästökuurin

Yksi lomamatka voi tuhota vuoden verran huolella eletyn päästökuurin. Vaikka söisi koko vuoden vegaanisesti, ajaisi vain pyörällä töihin ja vaihtaisi kaikki lamput led-lampuiksi, silti jo yksi Etelä-Euroopan lentomatka aiheuttaa enemmän päästöjä kuin mitä muilla toimilla voi vähentää päästöjä.

Lentomatkailun odotetaan vain lisääntyvän seuraavien 20 vuoden aikana.

Suomalaisten lennoista syntyy jo nyt noin neljän miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuodessa. Se on melkein saman verran kuin kaikkien kotimaassa tehtyjen henkilöautomatkojen päästöt. Suomalaiset lentävät toiseksi eniten maailmassa suhteessa väkilukuun!

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Katso kaikki Ilmasto-Jenni-videot:

Katri pärjää 50 vaatteella, joita käyttää vuodesta toiseen, ja painaa vaatepäästönsä sillä alas

Kaisa hankki vain yhden lapsen – kolmehenkinen perhe elää yhden suomalaisen keskipäästöillä

Jonna ja Lotta ajavat biokaasuautoilla

Suvin lentolakko on kestänyt vuoden ja avannut silmät lomailun mahdollisuuksiin

Elina on ollut jo 18 vuotta vegaani ja jakaa parhaat reseptinsä nykyään meille kaikille

Roosa istutti puun taimia sitomaan päästöjä

Osma käyttää äitinsä vanhaa känykkää ja taistelee kulutuskulttuuria vastaan

Samuli teki radikaalin valinnan ja muutti pakettiautoon

Lue myös:

Lopettaisinko juuston syömisen vai vaihtaisinko sähköautoon? Kokeile Ylen ilmastolaskurilla, mitkä teot sopivat sinulle ja mikä vaikutus niillä on päästöihin

Yle tutki: yllättäen lihansyöntiä ovat vähentäneet eniten yksinasuvat keskisuomalaiset – katso, millaiset ovat kaltaistesi ruokatottumukset

Aiheesta voi keskustella ti 25.2. kello 23.00 asti.

Suomen suurimpiin musiikkifestivaaleihin lukeutuva Weekend Festival siirtyy pidettäväksi Käpylän liikuntapuistossa ja Messukeskuksen ulkoalueilla. Tapahtuma järjestetään tänä vuonna 7.–8. elokuuta.

– Uusi alue mahdollistaa myös Weekendin kasvattamisen ja kehittämisen niin ohjelmallisesti kuin visuaalisesti. Tämän kokoluokan tapahtuma ei olisi enää mahtunut aiempaan paikkaansa Suvilahteen, Weekendin markkinointijohtaja Jyri Heikkinen tiedotteessa.

Tapahtuma järjestettiin aiemmin muun muassa Suvilahdessa ja Kalasatamassa.

Yhdeksättä kertaa järjestettävä musiikkifestivaalin uusi paikka sijaitsee hyvien julkisten liikenneyhteyksien päässä Itä-Pasilan ja Käpylän ulkokentillä. Weekedn on kerännyt kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Laaja esiintyjä joukko on jo julkistettu

Tulevan kesän esiintyhiä ovat Someone You Love -hitillään jo miljardi striimausta kerännyt Lewis Capaldi sekä Falling-biisistään tunnettu Trevor Daniel.

Muita Weekendin jo julkistettuja artisteja ovat ensi kertaa Suomessa nähtävät Stupid-levytyksestään tunnettu yhdysvaltalainen laulaja-tuottaja Ashnikko ja Lalala-kappaleellaan maailmanmaineeseen noussut DJ-tuottaja Y2K.

Lisäksi Weekendissä nähdään muun muass brittiräppäri AJ Tracey, slovenialainen DJ Umek, ranskalainen DJ-tuottaja Tchami sekä Suomeen ensimmäistä kertaa saapuva lauluntekijä NLE Choppa.

Kotimaisia esiintyjiä päälavalle ovat Evelina, Teflon Brothers, JVG ja Etta.

Aiemmin julkistettuja artisteja ovat rap-laulaja Asap Rocky sekä yli miljardi soittokertaa SoundCloudissa ja YouTubessa kerännyt norjalainen DJ-tuottaja Kygo ja Ultran pääesiintyjänäkin tunnettu ruotsalainen teknotuottaja-DJ Adam Beyerin.

Festivalille saapuvat myös muun muassa neljästi Grammy-ehdokkaana ollut australialainen räppäri Iggy Azalea sekä yli 400 miljoonaa striimausta Piece Of Your Heart -kappaleellaan kerännyt italialainen tuottajakolmikko Meduza.

Järjestäjä aikoo kertoa lisää muista artisteista kevään aikana. Weekendin lippujen ennakkomyynti on jo alkanut.

Lue myös:

Weekend iloitsee uusista puitteista, mutta haluaisi jatkaa nykyistä myöhempään – Suvilahti pysyy suurtapahtumien paikkana

Flow ja Weekend joutuivat pulaan, tähtiesiintyjät peruivat äkillisesti – Rock-vaikuttaja toivoisi ohareiden tekijöille rajumpia sanktioita

Näin festarikävijät suhtautuvat tähtiesiintyjien ohareihin – järjestäjille kiitosta nopeasta reagoinnista: "Hyvä että saatiin tasokas korvaaja tilalle"

Voimakkaat sateet ja tuuli ovat nostaneet vesien pinnankorkeutta niin sisävesissä kuin myös meren pinnan rannikolla.

Lauantaina vedenpinta nousi noin 110 senttimetriä merenpinnan yläpuolelle. Arabianrannan puistoalueella korkeusvara on vain noin metri, joten vesi nousi rannassa oleville ulkoiluväylille ja sitä hieman korkeammalla oleville jalkakäytäville sekä nurmikentille.

Ilmatieteen laitoksen ennusteen mukaan tiistain vastaisena yönä merenpinnan korkeuden ennustetaan nousevan jälleen Helsingissä. Nousua on arviolta noin 80 senttimetriä puoleen yöhön mennessä.

Helsingin kaupungin maa- ja kallioperänyksikön päällikön Ilkka Vähäahon mukaan vesi saattaa jälleen nousta kevyen liikenteen väylälle maanantain ja tiistain välisenä yönä.

Hänen mukaansa Arabianrannassa on tyypillistä, että vesi nousee puistoalueelle ja jalkakäytäville Toukolan rantapuistossa.

Vähäaho painottaa, että asuintalojen tontit ovat kuitenkin selvästi korkeammalla kuin ranta-alueet, joten veden ei pitäisi nousta tonteille saakka.

– Tonttien korkeus on määritetty niin korkealle, yli kolmeen metriin merenpinnan yläpuolelle, ettei veden pitäisi nousta niille sataan vuoteen, Vähäaho sanoo.

Mitä sitten, kun säkit eivät riitä?

Helsingin kaupunki on varautunut uusilla asuinalueilla, esimerkiksi Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa, siihen, että merenpinnan korkeus tulee nousemaan.

Ennusteet on Vähäahon mukaan otettu todesta ja rakennussuunnitelmissa on uusilla alueilla varauduttu siihen, ettei vesi nouse tonttialueille edes vielä vuonna 2100.

– Tämä on hidas kehitys. Tiedetään, että seuraavan sadan vuoden kuluessa merenpinnan tason nousu ja tulvien toistuvuus lisääntyy, mutta siihen on varauduttu, Vähäaho sanoo.

Kaupunki pyrkii vähitellen nostamaan tulvavaraa myös olemassa olevilla alueilla, missä se on mahdollista.

– Esimerkiksi Laajasalossaa, jossa itse asun, ei pärjätä ihan vuoteen 2100 asti. Tällä hetkellä pärjätään kuitenkin hyvin, sillä siellä on kolme eri tulvapatoa. Tarvittaessa niitä voidaan vuosien mittaan korottaa.

Sellaisilla alueilla, joissa muutos ei ole mahdollinen, varaudutaan muilla tavoin. Esimerkiksi Kauppatorilla ollaan valmiita säkittämään, jos tilanne sitä vaatii. Vuosikymmenien päästä on tehtävä muutakin.

Vähäahon mukaan kaupunki on arvioinut, että vuonna 2100 vesi voi nousta Kauppatorilla yli kolmen metrin korkeuteen normaalitasosta. Silloin on löydettävä muitakin keinoja veden patoamiseksi kuin säkit.

Ratkaisu ei vielä ole tiedossa, mutta sitä ehditään miettimään.

– Aikaa on 80 vuotta ja siihen mennessä on kehitetty muitakin menetelmiä kuin säkitys, Vähäaho sanoo.

Lue myös:

Sään ääri-ilmiöt laittavat pelastuslaitokset koetukselle – olisiko Kiira-myrskyyn voinut varautua paremmin?

Nyt sataa ja tulvii, mutta tulevaisuuden Suomea uhkaa suuri meritulva joka kolmas vuosi – Riski voi nostaa kotivakuutuksen hintaa

Posti ostaa yli 1 000 työntekijän ruotsalaisen logistiikkayhtiö Aditro Logisticsin, valtionyhtiö kertoo.

Postin toimitusjohtaja Turkka Kuusisto kertoo, että kauppa toteuttaa yhtiön strategiaa. Posti pyrkii kehittämään palveluvalikoimaansa Pohjoismaissa.

– Suomessa yhtiömme Transval Group on markkinajohtaja logistiikan ulkoistusratkaisuissa. Aditro Logisticsin myötä olemme suurimpien toimijoiden joukossa nyt myös Ruotsin ja Norjan markkinoilla, Kuusisto sanoo tiedotteessa.

Aditro tarjoaa Ruotsissa ja Norjassa esimerkiksi varasto-, henkilöstövuokraus- ja kuljetuspalveluita. Sen liikevaihto viime vuonna oli noin 1 100 miljoonaa kruunua (noin 100 miljoonaa euroa). Yhtiöllä on kuusi varastoa Ruotsissa ja yksi Norjassa. Kauppahintaa ei kerrottu julkisuuteen. Kaupan toteutuminen vaatii Ruotsin kilpailuviranomaisten hyväksynnän.

Lue myös:

Lakko söi Postin tulosta – joulukorteista katosi kolmannes

“Tulee pieni olo ihmisenä, kun minut voidaan vain vaihtaa halvempaan työvoimaan” – Tältä postilakko tuntui 25-vuotiaasta Suvi Saraivasta

MOT selvitti: Epäonnistuneita yrityskauppoja ja epäreilua hintakilpailua – näin Posti hukkasi miljooniaan

Porin Puukalusteella on kädet täynnä töitä laivateollisuuden tilauksista. Yritys tekee parhaillaan hyttikalusteita laivaan, joka menee espanjalaiselle korjaustelakalle kevään aikana.

Aluksen painoon liittyvät asiat heijastuvat kalustefirman toimintaan. Hyttikalusteisiin tuleva materiaali on ainakin osittain muuttumassa kevyempään.

– Edellinen tilaus tehtiin vielä lastulevyrunkoisena, mutta nyt käytetään poppelivaneria, kertoo toimitusjohtaja Antti Hacklin Porin Puukalusteesta.

Hacklinin mukaan poppelivaneri on 30–40 prosenttia kevyempää kuin perinteinen lastulevy. Poppelilevyä tuodaan Suomeen Etelä-Euroopasta.

Paino koitetaan saada mahdollisimman alas

Raumalla laivoja rakentavan RMC:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio kertoo, että kaikki painoon liittyvät asiat ovat erittäin tärkeitä laivan suunnittelussa. Ne vaikuttavat suoraan muun muassa laivan painopisteen sijaintiin ja sitä kautta esimerkiksi laivan kokoon.

– Painonhallinta on erittäin keskeinen osa laivan suunnittelua, Suistio sanoo.

Painolla on suora vaikutus myös aluksen energiatehokkuuteen. Asia on hyvin merkittävä, sillä Suistion mukaan puolet varustamojen kuluista on polttoainekuluja.

Isot matkustajalaivat voivat painaa jopa kymmeniä tuhansia tonneja. Oman painonsa lisäksi ne ottavat lastia, joka nostaa aluksen kokonaispainoa eli uppoumaa. Arkhimedeen lain mukaan kelluva alus syrjäyttää yhtä paljon vettä kuin sen uppouma on.

Rauman telakalla rakennetaan parhaillaan matkustaja-autolauttaa Vaasan ja Uumajan väliselle reitille. Siitä tulee teräsrunkoinen alus, jonka uppouma nousee yli 10 000 tonniin. Myös tässä aluksessa paino pyritään saamaan mahdollisimman alas.

– Kyllä se on ihan määrätietoista valintaa, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

RMC:n varatoimitusjohtaja Timo Suistion mukaan aluksen painoon voidaan vaikuttaa monilla eri materiaalivalinnoilla, mutta toisaalta materiaalin valintaan vaikuttavat myös monet muut ominaisuudet kuin sen paino.

– Laivan rakentamisessa on niin monta eri asiaa. Kaikki vaikuttavat kaikkeen, Suistio sanoo.

Säästö lasketaan vuosikymmenien kulutuksesta

RMC:n varatoimitusjohtaja Timo Suistio laskee, että kalusteiden osuus laivan painossa voi olla muutamia kymmeniä tonneja. Kevyemmillä materiaalivalinnoilla painosta voidaan säästää joitakin tonneja. Se on vähän aluksen kokonaispainoon verrattuna, mutta silläkin voi olla merkitystä.

– Jos keveyttä on saatu yläkerroksien hytteihin, voidaan niiden päälle rakentaa ehkä ylimääräinen kerros. Tai sitten laivasta voidaan tehdä jonkin verran kapeampi. Sekin säästää taas polttoainetta, Suistio kuvailee.

Myös varustamoilla pienetkin asiat halutaan huomioida, sillä laivojen elinkaari on pitkä.

– Kyllä se muutaman promillenkin vaikutus tekee huomattavan säästön, kun 20–30 vuotta kuljetaan, sanoo Wasalinen toimitusjohtaja Peter Ståhlberg.

Tamperelaiset tämän kevään abiturientit Eevert Haapamäki ja Eero Viitala haluavat saada pitkästä matematiikasta mahdollisimman hyvän arvosanan.

– Olen tyytyväinen, jos saan arvosanaksi eximian. Se on ihan mahdollinen, jos teen nyt töitä kovaa, Haapamäki arvioi.

Haapamäki ja Viitala ovat maksullisella, ylioppilaskirjoituksiin valmistavalla pitkän matematiikan valmennuskurssilla.

Taustalla on korkeakoulujen valintauudistus. Yli puolet korkeakoulupaikoista jaetaan nyt pelkän ylioppilastodistuksen perusteella. Ylioppilastodistuksen arvosanat pisteytetään, ja matematiikalla on suuri painoarvo.

– Ajattelin, että on kiva saada suoraan hyvä tulos ylioppilaskirjoituksista, eikä tarvitsisi hakea pääsykokeen kautta jatko-opiskelupaikkaa, Viitala kertoo.

"Arvosanojen korottaminen lisääntyy"

Matematiikan valmennuskurssien opettajat ovat huomanneet, että kurssille tullaan eri syistä. Monet osallistujat ovat Haapamäen ja Viitalan tavoin abeja, jotka pyrkivät saamaan ylioppilaskirjoituksista mahdollisimman hyvän tuloksen heti ensimmäisellä kerralla.

On myös niitä, jotka ottavat maksullisen kurssin siksi, että heidän lukiossaan ei järjestetä kertauskursseja säästösyistä, kertoo Päivi Puikkonen.

– Sitten on oppilaita, jotka ovat valmistuneet jo aiemmin ja tulevat vasta nyt korottamaan arvosanoja. He eivät ole perehtyneet sähköisessä yo-kokeessa käytettäviin ohjelmistoihin, hän sanoo.

Puikkonen opettaa päivätyönään matematiikkaa lukiossa ja on muiden valmennuskurssien opettajien tavoin osakkaana kursseja myyvässä Yo-valmennus oy:ssä. Yritys järjestää matematiikan valmennuskursseja nyt ensimmäistä kertaa.

Yo-valmennus oy:n toimitusjohtaja Jukka Köngäksen mukaan lukiolaisten valmennuskurssien rooli luultavasti vain kasvaa tulevaisuudessa.

– Yli puolet opiskelupaikoista tullaan jakamaan todistusvalinnan perusteella, mutta samaan aikaan kaikki nuoret eivät ymmärrä vielä lukion aikana panostaa riittävästi opintoihin.

Köngäs arvioi, että ylioppilastutkinnon arvosanojen korottaminen on usein helpompi tapa päästä halutulle alalle kuin pyrkiä sinne valintakokeiden kautta.

– Uskon, että yo-arvosanojen korottaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Käytännössä se tarkoittaa, että myös lisäkertauksen ja maksullisten kurssien suosio kasvaa.

Lähiopetuskurssin hinta on noin 200 euroa. Puikkosen mielestä maksulliset valmennuskurssit eivät aseta lukio-opiskelijoita eriarvoiseen asemaan.

– Ennemmin näen valmennuskurssit mahdollisuutena niille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua koulujen kertaustunneille tai ostaa kalliita yksityistunteja.

Eero Viitalakaan ei ajattele, että valmennuskurssit jakaisivat lukio-opiskelijoita kahteen kastiin.

Jotkut hänen tutuistaan ovat tosin jättäneet valmennuskurssin käymättä sen hinnan takia, toiset taas siksi, että opiskelevat mieluummin itsekseen. Koulusta riippuen lisäopetusta voi olla tarjolla myös maksutta.

– Olen kuullut kavereilta, että jotkut opettajat ovat järjestäneet vapaaehtoisesti kertaustunteja, jotka ajavat saman asian kuin valmennuskurssi. Koen, että lisäopetusta on kyllä saatavilla niille, jotka sitä haluavat.

Kurssilta haetaan rutiinia opiskeluun

Eevert Haapamäki ja Eero Viitala kertovat, ettei maksulliselle kurssille osallistumisesta tarvinnut kotona juuri keskustella.

– Sanoin, että olisi tällainen valmennuskurssi tarjolla. Ennen kuin ehdin kertoa loppuun, vanhemmat sanoivat, että mene. Koska omat rutiinini ovat tiedossa kotonakin, Viitala sanoo.

Haapamäki ja Viitala halusivat valmennuskurssille, jossa on lähiopetusta.

– Saan näin paljon enemmän irti opetuksesta. Kotisohvalla ärsykkeitä on niin paljon, ettei keskittyminen pysyisi vain videon katsomisessa ja tehtävien tekemisessä, Haapamäki sanoo.

– Kurssilla käyminen tuo rutiinia opiskelemiseen. Kun on aikataulut ja tietyt päivät jolloin tänne tullaan, ne päivät on sitten pyhitetty siihen laskemiseen ja tekemiseen, Viitala toteaa.

Opettaja Päivi Puikkosen on yllättänyt erityisesti matematiikan verkkokurssien suuri kysyntä. Osallistujia on joka puolelta Suomea.

– Nuoret tahtovat tehdä tehtäviä silloin kun haluavat ja katsoa videoita moneen kertaan, kelailla hankalia kohtia ja kuunnella uudestaan. Se tuntuu olevan päivän sana nyt.

Parantaako valmennuskurssi opiskelijan mahdollisuuksia kirjoituksissa? Keskustelu on auki 25.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Pääsykokeiden uudistuksen piti vähentää valmennuskursseja, mutta miten kävi? Lukiolaisille myytyjen kurssien määrä moninkertaistui

Äidinkielen ja pitkän matematiikan arvosanat muuttuvat tärkeiksi, jos haluat korkeakouluun ilman pääsykoetta – näillä vinkeillä voit saada laudaturin

Helsingin pitkäaikainen kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnio on kuollut. Hän kuoli sunnuntaina pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana.

Ensimmäisenä Saarnion kuolemasta kertoi Helsingin Sanomat.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja helsinkiläinen valtuutettu Paavo Arhinmäki kertoo saaneensa suru-uutisen Saarnion tyttäreltä sunnuntai-iltana.

– Pekka on stadilaisen politiikan monumenttejä, hän ehti olla lähes 50 vuotta valtuustossa. Hän oli pidetty yli puoluerajojen ja sai valtavasti aikaan Helsingissä, Arhinmäki sanoo.

Arhinmäki ehti olla Saarnion kanssa yhtä aikaa valtuustossa 16 vuotta.

– Pekkahan toimi aina ihmisten kanssa yhdessä. Ei ollut niin pientä asiaa, niin pientä ongelmaa, ettei Pekka olisi yrittänyt sitä ratkaista, hän kuvailee.

Arhinmäen mukaan kuudella vuosikymmenellä toiminut Saarnio oli ajamassa muun muassa metroa Itä-Helsinkiin, vaikutti asuntopolitiikkaan ja teki työtä päiväkotipaikkojen puolesta ennen subjektiivista päivähoito-oikeutta.

Saarnio ei asettunut ehdolle enää vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Suomen ulkoministeriö on päivittänyt Italiaa koskevan matkustustiedotteensa. Ulkoministeriö kehottaa matkailijoita noudattamaan erityistä varovaisuutta, kun aiemmin kehotuksena oli noudattaa tavanomaista varovaisuutta.

Pohjois-Italiassa Veneton, Lombardian ja Piemonten alueilla on todettu useita koronavirustapauksia. Ulkoministeriön mukaan viranomaisohjeiden seuraaminen on tärkeää.

Finnairin viestinnästä kerrotaan, ettei ulkoministeriön päivitetty matkustustiedote ole toistaiseksi johtanut erityisiin toimenpiteisiin, lentoja Italiaan ei ole peruttu. Lentoyhtiö kertoo seuraavansa tilannetta.

Katso uusimmat tiedot koronavirukseen liittyen tästä artikkelista.

Suurlähetystöstä tiedustellaan tilanteesta

Suomen suurlähetystöllä Roomassa ei tällä hetkellä ole tietoa, paljonko suomalaisia asukkaita tai matkailijoita on karanteenialueella Pohjois-Italiassa.

– Me selvitämme sitä parhaillaan, konsuli Päivi Harju-Heikkilä kertoo STT:lle.

Harju-Heikkilä kertoo, että suurlähetystö on asiassa suomalaisten tekemien matkustusilmoitusten varassa. Lähetystö ei pidä listaa Italiassa asuvista suomalaisista. Ulkoministeriön viestintäpäivystyksestä kerrottiin aamulla STT:lle, että Italiaan oli tehty 830 matkustusilmoitusta.

Harju-Heikkilän mukaan suurlähetystölle on tänään tullut säännöllisesti koronavirukseen liittyviä yhteydenottoja suomalaisilta.

– He ovat tällä hetkellä Italiassa lomailevia suomalaisia, jotka tiedustelevat tästä tilanteesta.Suurlähetystö neuvoo seuraamaan Italian paikallisviranomaisten antamia ohjeita. Lisäksi lähetystö tiedottaa tilanteesta verkkosivuillaan ja Facebookissa.

Lue lisää:

Suomalaisnainen koronakaranteenissa Pohjois-Italiassa: "Kyllä vähän ahdistaa"

Italiassa kymmenen kuntaa ja 50 000 ihmistä on eristyksissä koronatartuntojen vuoksi – katso video tyhjistä kylistä

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Suomen ulkoministeriö kehottaa Italiaan matkustavia noudattamaan erityistä varovaisuutta, kuolleiden määrä maassa nousi kuuteen

Pörssikurssit Euroopassa lähtivät jyrkkään laskuun avautuessaan viikonlopun jälkeen maanantaina. Kursseja painoi kasvava huoli koronaviruksen leviämisestä. Kurssit Lontoossa, Frankfurtissa ja Pariisissa sukelsivat 2–3 prosenttia välittömästi avautumisen jälkeen.

Helsingin pörssi avautui samassa tahdissa. Puolisen tuntia kaupankäynnin alkamisen jälkeen Nasdaq Helsinki oli pakkasella lähes kolme prosenttia. Eniten kurssit syöksyivät Italiassa, jossa Milanossa nähtiin yli neljän prosentin laskua.

Euroopassa eniten koronavirustartuntoja on diagnosoitu Italiassa, jossa yli 150 ihmistä on saanut tartunnan ja neljä kuollut. Laskutrendi nähtiin aikaisemmin päivän aikana jo Aasian pörsseissä. Aasiassa huoli koronaviruksen leviämisestä koetteli erityisesti Etelä-Koreaa, jossa Soulin Kospi-indeksi sukelsi aamulla runsaat kolme prosenttia.

Myös öljyn hinta kääntyi selvään laskuun. Brent-öljynlaadun hinta putosi aamulla runsaat kolme prosenttia alle 57 dollariin (runsaat 52 euroa) barrelilta.

Markkinat huolestuneet vaikutusten kestosta

Kiinan ulkopuolella uudenlainen koronavirus on levinnyt laajimmilleen Etelä-Koreassa. Maanantaina maa kertoi yli 230 uudesta tartunnasta. Kaikkiaan Etelä-Koreassa on diagnosoitu yli 830 tartuntaa ja seitsemän kuolintapausta.

Maailmanlaajuisesti virus on tappanut noin 2 600 ihmistä. Tartunnan on saanut noin 80 000. Valtaosa tapauksista on ollut Kiinassa. Markkinoilla arvaillaan, kuinka kauan virus vaikuttaa talousnäkymiin.

– Vaikka koronaviruksen leviäminen ehkä hidastuu Kiinassa, se kiihtyy muualla, RJMG Asset Managementin Charles Gillams sanoi uutistoimisto AFP:lle.

– Sen vaikutus Kiinan talouteen on jo syvä. On vielä epäselvää, vaikuttaako virus jossain määrin yhteen vuosineljännekseen vai onko kyse isommasta ongelmasta.

Hongkongissa indeksi oli aamulla noin prosentin laskussa. Sydneyssä ja Manilassa pörssit olivat yli kahden prosentin alamäessä, ja laskua nähtiin myös Singaporessa, Shanghaissa ja Jakartalla. Supistuvasta taloudesta viime aikoina kärsineessä Japanissa vietetään maanantaina vapaapäivää, joten Tokiossa pörssit pysyvät kiinni.

Ulkomaalaisia sotilaita on mukana Lapissa järjestettävässä isossa taisteluharjoituksessa. Northern Griffin 20 -nimisessä harjoituksessa on mukana väkeä Ruotsista, Norjasta, Puolasta, Liettuasta, Alankomaista ja Britanniasta. Lisäksi harjoituksessa on tarkkailijoita Ranskasta ja Yhdysvalloista.

Ulkomaalaisia joukkoja pohjoisen lumilla on noin 170 henkilöä. Suomalaisia harjoituksessa on noin 570, he ovat Puolustusvoimien henkilökuntaa, varusmiehiä ja reserviläisiä.

Harjoitusta johtaa Utin jääkärirykmentti. Jääkärirykmentistä kerrotaan, että harjoitustoimintaa on koko Lapin alueella.

Tiedotteen mukaan kyseessä on vaativa talviolosuhdeharjoitus, jossa sotilaita koulutetaan muun muassa tiedustelu- ja taistelutehtäviin sekä toimintakyvyn ylläpitoon pohjoisen olosuhteissa.

Joukot liikkuvat mastossa suksilla, jalan, lumiajoneuvoilla ja helikoptereilla, käyttävät harjoitusampumatarvikkeita ja majoittuvat maastossa.

Harjoituksessa on mukana NH90- ja MD500-helikoptereita Suomesta ja UH60-helikoptereita Ruotsista. Helikopterit lentävät kaikkina vuorokauden aikoina, siis myös öisin.

Northern Griffin 20-harjoitus alkaa maanantaina 24. helmikuuta ja kestää lähes kuukauden ajan päättyen 22. maaliskuuta.

Harjoitus on osa Puolustusvoimien kansainvälistä koulutus- ja harjoitustoimintaa.

Harjoitusta voi seurata sosiaalisessa mediassa hashtageilla #northerngriffin20 ja #ng20

Tämä saattaa tulla yllätyksenä, mutta lentäminen ei ole maineensa veroinen pahis. Se, kumpi on ympäristön kannalta pahempi juttu lentäminen vai maata pitkin matkaaminen, riippuu kohteesta ja reitistä.

On muutamia nyrkkisääntöjä. Jos matkustaa Helsingistä Tukholmaan, kannattaa lentää sen sijaan, että matkustaisi laivalla. Lentäminen on tällä välillä suurin piirtein yhtä haitallista tai jopa hieman ympäristöystävällisempää kuin laivalla matkustaminen, jos voi lentää potkurikoneella.

Kaikki lentäminen tuottaa hiilidioksidia ilmakehään. Lentäminen noin kymmenen kilometrin korkeudessa saattaa jopa kaksinkertaistaa lentämisestä aiheutuvat ilmastovaikutukset. Samalla tämä tarkoittaa, että matalalla lentävät koneet eivät ole yhtä saastuttavia.

Tosin Vihreä lanka huomautti jutussaan viime vuonna, että potkurikoneen valitseminen ei ole ihan yksinkertaista. Lentoja myyvät sivustot eivät yleensä kerro, millaisella koneella matka taitetaan ja jos kertovatkin, lopullinen kone saattaa muuttua viime hetkellä.

Länsi- ja Keski-Euroopassa kannattaa liikkua lentokoneen sijaan junalla tai bussilla. Itä-Euroopassa on sen sijaan hyvä huomioida, että sähköä tuotetaan siellä monin paikoin hiilivoimalla. Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n mukaan sähköntuotanto Puolassa aiheuttaa jopa 10 kertaisen määrän hiilidioksidipäästöjä verrattuna Ruotsiin. Jos on vain läpikulkumatkalla, kannattaa maata pitkin matkustaessa kiertää Itä-Eurooppa.

Kaukolentojen ohella kaikkein pahin tapa saastuttaa on ajaa bensa-autolla pitkiä matkoja yksin. Vastaavasti jos on liikkeellä laivalla, kannattaa suosia nesteytetyllä maakaasulla kulkevia laivoja.

Pyysimme VTT:n tutkijaa Juhani Laurikkoa laskemaan, mikä olisi pariskunnalle ympäristöystävällisin tapa matkustaa Espanjaan lomalle.

Tässä esimerkissä matkustaminen Espanjaan siten, että menee ensin laivalla Saksaan, voi olla loppujen lopuksi paljon paljon saastuttavampaa kuin lentäminen.

Kaikkein ympäristöystävällisin ja kenties mukavin reitti kulkee Ruotsin tai Baltian kautta junalla. Ympäristöystävällinen vaihtoehto on myös bussi, tosin hyvin pitkät matkat linja-autossa voivat olla rankkoja.

Jos lähtee liikkeelle omalla autolla, kannattaa ottaa useampi ihminen mukaan. Auton ympäristöystävällisyys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän matkustajia on kyydissä.

Kaikissa tapauksissa matkustajien pitää kulkea meren yli laivalla, ja tämän osuuden päästöt on laskettu mukaan eri vaihtoehtoihin. Laivan voi välttää vain suoralla lennolla.

Lentomatkojen hiilidioksidipäästöt on laskettu ilmailualan omalla laskurilla. Se antaa tyypillisesti parempia lukemia kuin monen kansalaisjärjestön laskurit. Ilmailualan kattojärjestön ICAO:n mukaan tiedeyhteisö ei ole vielä päässyt tarpeeksi hyvään lopputulokseen siinä, miten muut päästöt pitäisi huomioida.

Korjattu 24.2. klo 9.26: Tekstissä väitettiin aiemmin, että juna olisi ympäristöystävällisin liikkumismuoto. Ympäristöystävällisin vaihtoehto riippuu reitistä. Ruotsin kautta matkustaessa julkisen liikenteen ja oman auton erot ovat pieniä, jos auton kyydissä on enemmän kuin yksi matkustaja.

Lue myös:

Suomalaisten lentämisen päästöistä näkyy vain murto-osa – lentokoneet saastuttavat jo saman verran kuin autot

Asiantuntija: Vapaaehtoisuus ei tule ratkaisemaan lentomatkustamisen ilmastovaikutuksia – Suomesta lennetään nyt ilman huolta huomisesta

Ilmastoahdistus ei näy Suomen lentokentillä – matkustajamäärät kasvoivat

Keskustelu on auki 25.2. klo 23 asti.

Tämä juttu on osa Ilmasto-Jenni-sarjaa, jossa Jenni Frilander etsii (ja löytää) kahdeksan tapaa torjua ilmastonmuutosta ja ilmastoahdistusta.

Katso kaikki Ilmasto-Jenni-videot:

Isän natsitaustaa on kuvattu Ruotsissa kuningatar Silvian pimeäksi salaisuudeksi, ja kuningatar on pyrkinyt omilla tutkimuksillaan puhdistamaan isänsä maineen.

Nyt julkisuuteen tulleet historialliset dokumentit, päiväkirjat ja muistiinpanot osoittavat, että Walther Sommerlath oli mukana salakuljettamassa turvaan saksalaisia vastarintamiehiä, jotka halusivat syöstä Adolf Hitlerin vallasta, kertovat sanomalehdet Expressen ja Dagens Nyheter.

Dokumentit löytyivät malmöläisen it-konsultin Tomas Sielskin perheen arkistoista, ja hän on tarkistanut niiden tietoja tutkijaryhmän kanssa. Paperit luovutettiin hänen isoisälleen elokuussa 1945 ja kuljetettiin Ruotsiin.

Lista: Sommerlath kuului vastarintaliikkeeseen

Dokumenttien alkuperäinen haltija oli saksalainen vastarintamies Otto Wegner, joka työskenteli pakon alla SS-miehen autonkuljettajana toisen maailmansodan aikana.

Niiden joukossa on lista saksalaisista vastarintaliikkeen jäsenistä. Heidän joukossaan on Walther Sommerlathin nimi.

Uusien tietojen mukaan hän osallistui 15 vastarintamiehen pelastamiseen Saksasta Ruotsiin elokuussa 1944, pian sen jälkeen, kun Claus Schenk von Stauffenberg oli epäonnistunut Hitlerin salamurhayrityksessä.

Hitlerin murhayrityksestä 75 vuotta – Salaliittolaisen lapsenlapsi: "Minulta kysytään usein, olenko hänestä ylpeä"

Hitler oli aloittanut jahdin salamurhaajan kumppaneiden löytämiseksi, joten vastarintaliikkeen miesten salakuljettaminen Ruotsiin oli riskientäyteinen yritys.

Joukko ruotsalaisia osallistui salakuljetukseen

Salakuljetus suunniteltiin huolella. Mukana oli ruotsalaisia diplomaatteja, Berliinin ruotsalaisen kirkon jäseniä ja muutama saksalainen.

Vastarintamiehet kuljetettiin junalla Saksasta Etelä-Ruotsiin. Juna lähti matkaan Altdönernissä, joka sijaitsee noin sata kilometriä Berliinistä kaakkoon, ja siellä se lastattiin huonekaluilla ja sinetöitiin.

Ne kuitenkin avattiin uudelleen Köpenickissä, Berliinin tuntumassa, ja huonekalut otettiin ulos vaunuista. Vastarintamiehet, joiden joukossa oli naisia ja lapsia, nousivat junaan.

Jotta vaunun paino säilyisi samana, vaunuun lastattiin myös betonipilareita. Betonipilarit olivat peräisin Walther Sommerlathin tehtaalta, ja Sommerlath myös hävitti huonekalut, jotka poistettiin junasta.

Juna lasteineen pääsi Trelleborgiin, ja siihen loppuvat lähes kaikki tiedot kuljetuksesta.

Dokumentit perhearkistostaan löytänyt Tomas Sielski arvelee, että Ruotsin hallitus ja turvallisuuspoliisi Säpo saattoivat olla osallisia vastarintamiesten salakuljetukseen. Hän on yrittänyt hakea tietoja kuljetuksesta Säpon arkistoista, mutta ne on hävitetty.

"Sommerlath oli NSDAP:n jäsen vain pari kuukautta"

Tomas Sielski uskoo myös, että Walther Sommerlathin oli natsipuolue NSDAP:n jäsen käytännöllisistä syistä ja paljon lyhyemmän aikaa kuin aiemmin on luultu.

Walther Sommerlathin natsimenneisyys paljastui heinäkuussa 2002, kun Arbetan-lehti paljasti, että hän oli ollut NSDAP:n jäsen vuodesta 1934.

Sielskin mukaan Sommerlath liittyi puolueeseen vain tehdäkseen kaupan juutalaisen liikemiehen Efim Wechslerin kanssa ja pysyi puolueen jäsenenä parin kuukauden ajan. Sommerlath halusi ostaa Wechslerin tehtaan, ja se oli mahdollista vain, jos hän oli puolueen jäsen.

Hän perustaa uskonsa siihen, että Sommerlathilla ja toisella henkilöllä on ollut sama jäsennumero NSDAP:ssä. Tämä toinen henkilö liittyi puolueeseen vuonna 1934, kun taas Sommerlath liittyi Sielskin mukaan puolueeseen vasta 1939.

– Moni seikka viittaa siihen, että he tekivät sopimuksen. Sommerlath ottaisi tilapäisesti jäsenyyden käyttöönsä, jotta hän pystyi tekemään kaupan, Sielski sanoo sanomalehti Expressenissä.

Sielskin dokumenttien mukaan Sommerlath olisi myös järjestänyt Berliinin ruotsalaiseen seurakuntaan henkilöpapereita, joita käytettiin juutalaisten salakuljettamiseen ulos maasta.

Kuningatar Silvia ei ole itse kommentoinut uusia tietoja isästään, mutta hovin tiedottajan mukaan hän on tietoinen niistä.

– Kuningatar on itse tehnyt tutkimuksia, jotka ovat yhdenmukaisia uusien tietojen kanssa, hovin tiedottaja Margareta Thorgren sanoo Expressenille.

Lue lisää:

Kirja: Kuningatar Silvia peitteli isänsä toimia natsi-Saksassa

Kuningatar Silvian tilaustutkimus puhdistaa isän natsiepäilyistä

Työtä tehdään ihmisten parissa ja välillä koneiden ja laitteiden ääressä. Työ on mielenkiintoista, monipuolista ja erittäin vaihtelevaa. Näin luonnehtivat osastonhoitaja Kirsti Kangas sekä laboratoriohoitaja Leena Pyykölä bioanalyytikon koulutuksen saaneen laboratoriohoitajan työtä.

Työ kuulostaa siis kiinnostavalta. Kuitenkin kymmenissä terveydenhuollon laboratorioissa kautta maan painiskellaan juuri nyt osaajapulan kanssa. Bioanalyytikoita ei ole riittävästi kaikkiin tarjolla oleviin työpaikkoihin.

Alalle pystyy kouluttautumaan vakituisesti kuudessa kaupungissa, muun muassa Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Jo usean vuoden ajan koulutusta on viety myös maakuntiin, sillä juuri esimerkiksi Kemissä, Jyväskylässä tai Porvoossa työvoimapula on suuri.

Pääkaupunkiseudun Metropolia ammattikorkeakoulu on 2015 ja 2018 tarjonnut verkkopainotteista koulutusta, jossa osa opinnoista tehdään opiskelijan kotipaikkakunnalla, kuten Kokkolassa. Ajatuksena on, että väki jää koulutuspaikkakunnalle ja on sieltä ehkä kotoisinkin.

Tampereen ammattikorkeakoulu on ollut mukana kouluttamassa laboratorioalan ammattilaisia Jyväskylään sekä Seinäjoelle. 2019 alkanut koulutusryhmä on jo neljäs. Lisäksi Savonia ammattikorkeakoulu on kouluttanut nuoria Lappeenrannassa, Kymenlaaksossa ja Porissa.

Ei mikään pika-apu

Bioanalyytikoksi opiskeleminen kestää kuitenkin 3,5 vuotta, joten 2018 alkaneet lisäkoulutukset eivät ole ehtineet helpottaa vakituisen henkilökunnan vajetta. Sen sijaan alan opiskelijat ovat voineet lievittää pahinta osaamisvajetta tekemällä sijaistuksia.

Kokkolassa Metropolian alaisuudessa parhaillaan opiskelevat seitsemän kouluttautujaa valmistuvat vasta kesällä 2021.

Tutkintovastaava Riitta Lumme Metropolia Ammattikorkeakoulusta toteaa, että kunta-alalla on eletty jo pari vuotta neljän prosentin vuosittaista eläkepoistumaa, mikä jatkuu vielä pari vuotta ja näkyy työntekijöiden vähenemisenä.

Keskussairaalassa Kokkolassa osastonhoitajana työskentelevä Kirsti Kangas kertoo vielä Lumpeen mainitsemia eläköitymislukuja pahemmasta tilanteesta:

– Alueen laboratorioissamme työskentelee kuutisenkymmentä ihmistä. Heistä 25 eläköityy seuraavan kymmenen vuoden aikana. Se tarkoittaa 2-3 ihmisen vajetta joka vuosi.

Metropolian Riitta Lumme tuo vielä yhden osaajapulaa selittävän tekijän: Työvoimatarpeen ennakoinnissa on tehty virhelaskelmia laboratorioiden automaation vaikutuksesta työvoiman tarpeeseen.

– Vähennys oli odotettua pienempi. Laboratorioissa on aina myös näytteenottoa, eikä sitä voi viedä kauas asiakkaista. Siksi lisäkoulutuksia on tarvittu.

Aina paikkakuntakohtaisella täsmäkoulutuksellakaan ei ihan osuta maaliin. Vaikka koulutus on järjestetty osittain tietyllä paikkakunnalla, opiskelija on saattanut valmistuttuaan muuttaa kasvukeskuksiin.

– Kokkolassa järjestetyssä ensimmäisessä satelliittikoulutuksessa aloitti seitsemän ihmistä. Heistä kolme valmistui. Yksi tuli meille töihin, osa meni esimerkiksi Ouluun.

Etelä-Pohjanmaalla on Keski-Pohjanmaata paremmat kokemukset ihmisten paikkauskollisuudesta. Maakuntaan on koulutettu bioanalyytikoita jo useamman kerran yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa. Suurin osa valmistuneista työskentelee Etelä-Pohjanmaalla edelleen.

Metodille kiitosta

Hoitotyön lehtori Hanna Peltoniemi työskentelee Kokkolassa Centria-ammattikorkeakoulussa, joka järjestää bioanalyytikon koulutusta yhdessä Metropolian kanssa.

Peltoniemi ohjaa Kokkolassa bioanalyytikoiksi opiskelevia ja on huomannut, että perheelliselle aikuisopiskelijalle verkkopainotteinen koulutus on ihan paras vaihtoehto.

– On hienoa, että niin harvalla paikkakunnalla annettavan sosiaali- ja terveysalan pienen erityisalueen koulutus voidaan viedä sinne, missä osaajista juuri on pulaa. Perheellisen olisi vaikea opiskella kovin kaukana.

Viime vuonna tästä koulutuksesta valmistunut Leena Pyykölä on samaa mieltä verkkopainotteisista opinnoista. Sen sijaan Helsingissä tehtävät jaksot olivat ajallisesti ja rahallisesti haasteellisia.

Pyykölän ponnistelu kuitenkin palkittiin. Vastavalmistunut sai heti laboratoriohoitajan työpaikan Nordlabin Kokkolan pisteestä. Työ on mieluista.

– Työ on monipuolista! Koskaan ei ole samanlaista päivää. Melkein joka päivä työvuoro on eri työpisteessä.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan lähiviikkoina työnsä aloittava asevelvollisuuden kehittämistä pohtiva parlamentaarinen työryhmä selvittää muun muassa, voisiko varusmiesten palveluskelpoisuusvaatimuksia uudistaa siten, että palvelukseen voitaisiin hyväksyä hieman nykyistä heikommallakin fyysisellä kunnolla.

Ministerin mukaan nykyiset varusmiehille asetetut palveluskelpoisuusvaatimukset ovat varsin tiukkoja.

– Osa niistä, jotka haluaisivat päästä sisään, eivät pääse suorittamaan asepalvelusta heikon fyysisen kuntonsa vuoksi.

Työryhmän keskeisimpiä tehtäviä on etsiä keinoja siihen, miten Suomen yleiseen asevelvollisuuteen perustuvalle puolustukselle turvataan riittävän suuri reserviläisten joukko ikäluokkien pienentyessä.

– Samalla tietysti toivon, että hieman suurempi osa nuorista naisista suorittaisi vapaaehtoisen asepalveluksen tulevaisuudessa, Kaikkonen sanoo.

Reserviläisliiton toiminnanjohtaja Olli Nyberg sanoo olevansa ministerin kanssa samoilla linjoilla.

– Suomessa on ollut niin, että kaikista on yritetty kouluttaa eturivin taistelijoita ja kaikki eivät siihen suinkaan kykene.

Nyberg toteaa, että tämä on turhaa, koska kaikki sodanajan tai rauhanajankaan tehtävät eivät tällaista tasoa vaadi.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen mukaan toinen tie riittävän reservin turvaamiseksi on saada nykyistä suurempi osa palvelukseen astuneista suorittamaan palveluksensa loppuun saakka.

Nykyisellään jopa kolmannes ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta. Tämä joukko karsiutuu joko kutsunnoissa tai palveluksen aikana.

Kaikkonen: Koulutuskin kaipaa uudistamista

Kaikkosen mukaan paitsi palveluskelpoisuusvatimuksia myös varusmiesten koulutusta voitaisiin uudistaa. Hän sanoo, että tämän päivän taistelu ei ole vain sissitoimintaa tai kaupunkitaistelua, vaan varusmiehiä tarvitaan monenlaisiin tehtäviin.

Kaikkosen mielestä pitäisi pohtia, voitaisiinko Puolustusvoimien koulutusta uudistaa siten, että perinteisen tastelijakoulutuksen rinnalle tulisi entistä enemmän uusia koulutuslinjoja esimerkiksi huolto- kuljetus- hallinto- ja kyberturvallisuuden tehtäviin.

Tämä voisi hyödyttää Puolustusvoimia ja avata mahdollisuuksia niille, jotka eivät nykyisin kriteerein pääse suorittamaan varusmiespalvelusta tai kykene viemään sitä loppuun saakka.

Reserviläisliiton toiminnanjohtajan Olli Nybergin mukaan varusmiesten koulutuspolut voisivat hyvin poiketa toisistaan, koska nykyisin tarjolla olevat tehtävätkin poikkeavat huomattavasti toisistaan.

– Puolustusvoimissa on vaikka kuinka paljon tehtäviä, jotka eivät eturivin kuntoa vaadi, Nyberg sanoo.

Poliittisen tahdon pitää ylittää rajat

Puolustusministeri Kaikkosen mukaan tarkoitus on nyt rauhassa ja huolella pohtia asevelvollisuuden kehittämistä.

Jos uudistuksiin lähdetään, niin poliittisen tahdon pitää ylittää hallituksen ja opposition rajat.

– Hallitukset vaihtuvat, mutta tarvitsemme aina uskottavan puolustuksen, Kaikkonen sanoo.

Työryhmän on määrä saada mietintönsä valmiiksi ensi vuoden syksyyn mennessä.

Korjattu 24.2. klo 13.29: Jutussa luki aiemmin, että kolmannes varusmiespalveluksen aloittaneista miehistä keskeyttää palveluksen. Näin ei ole, vaan yhteensä kolmannes ikäluokasta ei suorita varusmiespalvelusta: tämä joukko karsiutuu joko kutsunnoissa tai palveluksen aikana.

Lue myös:

Armeijan käymättömyydestä nousi haloo – Katso varusmiespalveluksen aloituksen erot maakunnittain: Kaakkois-Suomi paras, Pirkanmaa heikoin

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita