Perussuomalaiset aikovat erottaa fasistiksi itseään kuvailleen perussuomalaisten nuorten toisen varapuheenjohtajan Toni Jalosen. Porilainen Jalonen kertoo viikonloppuna sosiaalisessa mediassa levitetyssä videossa olevansa fasisti.
Perussuomalaisten puoluesihteeri Simo Grönroos vahvistaa Yle Uutisille, että erottamisprosessi laitetaan käyntiin.
– Tällaiselle toiminnalle ei ole sijaa kansanliikkeessä. Käsittelemme asiaa seuraavassa puoluehallituksen kokouksessa, Grönroos toteaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, ettei ole nähnyt Jalosen koko puheenvuoroa, mutta hän ei pidä fasistipuheita "kovin yllättävinä suhteutettuna aiempiin ulostuloihin".
Jalonen kuuluu PS-nuorten puheenjohtajistoon eli ei ole rivijäsen. Halla-aho kiistää, että perussuomalaisilla olisi kuitenkaan yhteyttä fasismiin.
– Perussuomalaisilla ei ole sen ihmeempää yhteyttä fasismiin kuin millään muullakaan puolueella. Puolueen johto on tehnyt täysin selväksi sekä puolueen sisäisesti että julkisuuteen, että fasistisilla ja kansallissosialistilla linjauksilla ei ole tilaa perussuomalaisissa, Halla-aho vastaa.
Jalonen sanoo STT:lle, ettei irtisanoudu fasismia koskevasta lausunnostaan. Hän sanoo lausunnon edustavan häntä itseään, ei PS-nuoria.
Halla-aho ei hyväksy nuorisojärjestön toimintaa
PS-nuoret menettivät jo aiemmin valtionapunsa, kun heidän viestintänsä arvosteltiin luoneen tummaihoisia henkilöitä kohtaan vihamielisen ja halventavan ilmapiirin. Maanantaina perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen jätti tuomitsematta Jalosen fasismi-lausunnon, vaikka arvostelikin sitä.
Halla-ahon mukaan puolue ei hyväksy nuorisojärjestöltään tällaista toimintaa.
– Ei, ja puolue on nyt viimeisten kahden vuoden aikana tehnyt tämän toistuvasti selväksi nuorisojärjestölle, että fasistisilla ja kansallissosialistisilla linjauksilla ei ole sijaa perussuomalaisissa emmekä hyväksy sitä, että edes itsenäinen nuorisojärjestö perussuomalaisten logon alla tekee tällaisia ulostuloja, Halla-aho vastaa.
Halla-aho vetoaa siihen, että nuorisojärjestössä on käynnissä sääntöjen muuttaminen, jossa järjestön ja puolueen jäsenyys sidottaisiin toisiinsa.
– Puolueella olisi mahdollisuus puuttua siihen, että järjestön tai puolueen nimissä tehdään ulostuloja, joita ei voi hyväksyä, Halla-aho perustelee.
Nuorisojärjestöllä on tulossa yleiskokous, joka tekee sääntöuudistuksesta päätöksiä. Halla-aho sanoo, että puolue määrittelee ratkaisujen pohjalta suhteensa nuorisojärjestöön.
PS-nuorten puheenjohtaja: Emme aja fasismia – toki oma asia mitä päässään ajattelee
Perussuomalaisten nuorten Asseri Kinnunen sanoo Ylelle, että Jalosen lausunto ei edusta järjestön virallista kantaa. Kinnunen sanoo myös, ettei Tomi Jalonen ollut Viron Etnofuturon-konferenssissa perussuomalaisten virallinen edustaja.
– Se oli huolimaton ja typerä lausunto. Olemme kansallismielinen liike, joka vaikuttaa parlamentaristisesti ja demokratian kautta.
Ylen tavoittaessa puheenjohtaja Kinnusen, ei nuorisojärjestöllä ollut vielä tietoa Jalosen erottamisaikeista.
– Puolue tekee nyt sitten sen, minkä parhaaksi näkee.
Kinnunen sanoo, että jäsenistö on laaja, noin 2300 jäsentä.
– Meille mahtuu kaikenlaisia näkemyksiä nationalismista. Järjestö ei ole fasistinen eikä aja fasismia, mutta on jokaisen oma asia, mitä päässään ajattelee.
Opetus- ja kulttuuriministeriö aikoo selvittää
Opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan STT:lle, että ministeriössä aiotaan selvittää, johtavatko Jalosen puheet toimenpiteisiin.
Nuorisojärjestö sai tälle vuodelle valtionavustusta 91 000 euroa. Järjestön aiemmin menettämä avustus vuodelle 2019 oli 115 000 euroa.
Viime viikonlopun myrsky on saattanut heikentää talviuintipaikkojen veden laatua.
Rauman kaupungin terveysvalvonta suosittelee välttämään uimista merialueen talviuintipaikoissa, kunnes veden laatu on varmistettu. Viikonlopun myrsky sai meriveden korkeuden nousemaan ennätyslukemiin. Rannoilta on voinut huuhtoutua epäpuhtauksia veteen.
– Meriveden laskun myötä rannoilla olevat epäpuhtaudet ovat huuhtoutuneet mereen, mikä on saattanut heikentää merialueilla olevien talviuintipaikkojen veden laatua, kertoo Rauman kaupungin terveystarkastaja Jonna Aro tiedotteessa.
Myrskyn takia myös joidenkin jätevedenpumppaamoiden kapasiteetti ylittyi, jonka seurauksena pieniä määriä jätevettä on voinut päästä ympäristöön.
Turussa pääsee uimaan
Turussa talviuintipaikkojen käytöstä ei ole ainakaan vielä annettu ohjeistusta.
Terveystarkastaja Satu Ylhäinen kertoo, että uintipaikoista on otettu näytteitä viime ja tällä viikolla.
– Osa näytteistä on ollut hyväkuntoisia, osassa on ollut hieman epäpuhtauksia. Veden nousun takia rantojen maaperässä olevat bakteerit pääsevät veteen, jonne saattaa huuhtoutua myös lintujen ulosteita tai roskia.
Talviuintipaikkojen käytön rajoittaminen on Ylhäisen mukaan harvinaista. Turun kaupunki aikoo tiedottaa tällä viikolla, mikäli rantojen käyttöä on syytä välttää.
Hinnerjoki tulvii Eurassa.Katja Halinen / Yle
Terveysvalvonta jatkaa tutkimuksia
Raumalla terveysvalvonta on ottanut näytteet Meriristin ja Kisarannan talviuintipaikoista maanantaina 24. helmikuuta.
Löylymestarin talviuintipaikalta näytteen ottaminen ei onnistunut tuulisen sään vuoksi, mutta näyte otetaan mahdollisimman pian.
Rauman terveysvalvonta tiedottaa asiasta uudelleen, kun uimavesinäytteiden tulokset valmistuvat loppuviikosta.
Eduskunnan apulaisoikeusmies Pasi Pölönen pitää Sukevan vankilassa olevien vankien turvallisuustilannetta vakavana. Asia käy ilmi viime viikolla julkaistusta tarkastuspöytäkirjasta.
Pohjois-Savon Sonkajärvellä sijaitseva Sukevan vankila on 181-paikkainen suljettu vankila, jossa rikollisjengeihin kuuluvat vangit voivat Pölösen mukaan painostaa ja uhata muita vankeja.
Pölösen mukaan tämä on mahdollista, sillä hänen ihmetyksekseen kaikki järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvat vangit oli viime vuoden marraskuussa tehdyn tarkastuksen aikana sijoitettu normaaleille asuinosastoille.
Vankilassa käyneille tarkastajille oli myös kerrottu, että nuorten ei-jengiläisten sijoittaminen rikollisjengiin kuuluvien vankien sekaan oli "kuin lähettäisi heidät 'leijonan kitaan'”.
Pölönen katsoo, että vankilan on käytävä perusteellisesti läpi vankien sijoittelu, jotta rikollisjengeihin kuuluvia vankeja ei olisi samalla osastolla muiden kanssa.
Vankilanjohtaja: muutoksia on tulossa
Sukevan vankilan johtaja Jari-Pekka Holopainen sanoo allekirjoittavansa apulaisoikeusasiamiehen raportin. Holopaisen mukaan vankilassa tehdään muutoksia vielä kuluvan vuoden aikana.
– Nuoria vankeja ei ole tosin nytkään lähtökohtaisesti sijoitettu järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kytköksissä olevien vankien sekaan.
Ongelmia tuottaa myös se, että Sukevan vankilassa on vangeille vain yksi ulkoilupiha.
Turkin armeija ilmoitti syksyllä toimittavansa 30 autonomista taisteludroonia Syyrian vastaiselle rajalle tämän vuoden aikana. Tekoälyllä ja kasvojentunnistusteknologialla varustettujen lennokkien on tarkoitus partioida rajalla ja tarvittaessa tehdä iskuja havaitsemiinsa kohteisiin.
Turkkilaisen asevalmistaja STM:n kehittämä Kargu-drooni kykenee kantamaan muutaman kilon painoisen ammuksen tai räjähteen. Tämä riittää tuhoamaan isommankin ajoneuvon tai taistelujoukon.
Asevalmistajan markkinointivideoilla droonit lentävät muodostelmassa ja tekevät kamikaze-hyökkäyksiä. Ne etsivät kohteensa, tunnistavat sen ja hyökkäävät. Kaikki päätökset voi antaa algoritmin tehtäväksi.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch pitää Kargun kaltaisia sotakoneita täysin autonomisten asejärjestelmien, eli niin kutsuttujen tappajarobottien, esiasteena.
Tähän kategoriaan kuuluu Israelin valtiollisen ilmailuteollisuuden IAI:n kehittämä Harpy 2 -lennokki, joka kykenee itsenäisesti etsimään ja tuhoamaan tutka-asemia. Tappajarobottien esiasteeksi lasketaan myös eteläkorealaisen elektroniikkajätti Samsungin rakentama raskaasti aseistettu SGR-A1 -robotti, joka pystyy omatoimisesti avaamaan tulen havaitessaan lähestyvän kohteen.
Molemmat näistä asejärjestelmistä on jo käytössä.
Israelin kehittämä Harpy -lennokki havaitsee tutkasignaaleja ja tuhoaa itsenäisesti tutka-asemia kamikaze-hyökkäyksillä./All Over Press / Shutterstock
Neuvottelut eivät pysy aseteknologian perässä
Itsenäisesti toimivia sotakoneita kehitetään täyttä häkää ympäri maailmaa. Asevalmistajilla ja armeijoilla on kehitystyön suhteen vapaat kädet, sillä tällä hetkellä näiden järjestelmien kehitystä tai käyttöä ei säännellä lainkaan.
Autonomisten aseiden käytön rajoittamisesta on väännetty YK:ssa jo usean vuoden ajan. Tällä hetkellä valmistelussa on lisäpöytäkirja YK:n tavanomaisia aseita rajoittavaan yleissopimukseen, mutta työ on vielä pahasti kesken.
Kansainvälisiä neuvotteluja on vaikeuttanut teknologian kehityksen vauhti. Kankeasta päätöksenteosta tunnettu YK on joutunut useaan otteeseen päivittämään autonomisia asejärjestelmiä koskevan tilannekuvansa.
Etenkin suuret sotilasvallat ovat tehneet rajoitusten sorvaamisesta haastavaa. Ongelmia on tuottanut etenkin autonomisten asejärjestelmien määrittely. Kuinka paljon ja minkälaisia ominaisuuksia asejärjestelmässä pitää olla, että se päätyy sääntelyn piiriin? Miten itsenäisesti päätöksen tekevä asejärjestelmä eroaa itsenäisesti räjähtävästä miinasta?
Tähän asti autonomisia asejärjestelmiä on hyödynnetty lähinnä puolustuksessa. Nämä järjestelmät toimivat tilanteissa, joissa ihmisen reaktiokyky ei riitä. Esimerkiksi Israelin ohjuspuolustusjärjestelmä, Rautakupoli, itsenäisesti havaitsee ammutun raketin, laskee sen lentoradan perusteella todennäköisen osumapaikan ja tarvittaessa ampuu raketin alas./All Over Press / Shutterstock
Innovointi siirtyi Pentagonista Piilaaksoon
Sotavoimien ja teknologiayritysten väliset suhteet ovat pitkään olleet tiiviit. Ne ovat yhä tiiviit, mutta 2000-luvulla vetovastuu on vaihtunut.
Kun ennen uudet teknologiat, kuten esimerkiksi internet, GPS-paikannus tai mikroaaltouuni, valuivat sotavoimista siviilielämään, nykyään uudet keksinnöt ja sovellukset syntyvät yksityisten yritysten laboratorioissa.
Koneoppiminen, uusin kamerateknologia, hahmontunnistus ja kevyet droonit ovat kaikki kehittyneet suoraan kaupallisille markkinoille. Armeijoista on tullut asiakkaita muiden joukossa. Toisilla valtioilla yhteistyö yritysten kanssa sujuu paremmin kuin toisilla.
Yhdysvalloissa niin Amazon, Microsoft kuin Google ovat kaikki tehneet yhteistyötä maan puolustusvoimien kanssa. Tämä on herättänyt tyytymättömyyttä yhtiöiden työntekijöiden keskuudessa ja synnyttänyt uudenlaista aktivismia Piilaaksossa.
Kun Google kertoi maaliskuussa 2018 yhteistyöstään Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa, hetkessä yli 3 000 työntekijää allekirjoitti vetoomuksen yhteistyön lopettamiseksi. Yhteistyöstä oli huhuttu Googlen käytävillä jo kuukausien ajan ja kun yhtiö vahvisti asia, moni googlelainen huolestui työnsä seurauksista. Oliko heistä tullut osa koneistoa, joka tappaa ihmisiä toisella puolella maailmaa?
Googlen Maven-projektin tarkoituksena oli parantaa ja nopeuttaa ihmisten ja kohteiden tunnistamista miehittämättömien lennokkien kuvaamista videoista. Projektin parissa työskennellyt ohjelmistoinsinööri Laura Nolan sanoo, että Mavenin päämääränä oli korvata ihmisanalyytikko koneella.
Nolanin mukaan Googlen työntekijät huolestuivat, että Maven johtaa valvonnan lisääntymiseen. Kun videomateriaalia pystytään analysoimaan tehokkaammin, taivaalle voidaan laittaa enemmän lennokkeja.
– Jo valvonta itsessään on tuhoavaa. Se on psykologisesta rankkaa yhteisöille, jotka joutuvat sen kohteeksi. Valvonta tuhoaa yhteisöllisyyden, kun ihmiset eivät uskalla kokoontua yhteen. Mielestäni se on ihmisoikeusrikkomus, Helsingissä vieraillut Nolan toteaa.
"Jos emme toimi nyt, nämä koneet hiipivät käyttöön ja niistä tulee normaaleja samalla tavalla kuin on käynyt muulle sotilasteknologialle aikaisemmin", sanoo Campaign to Stop Killer Robots -verkoston Laura Nolan.Jari Kovalainen / Yle
Google lopetti yhteistyön painostuksen alla
Useat työntekijät jättivät Googlen vastalauseena Maven-projektille. Nolan oli yksi heistä. Ennen irtisanoutumistaan hän oli työskennellyt amerikkalaisyhtiön Irlannin toimipisteessä neljä vuotta.
Nolanin mielestä Maven oli osa armeijan tappoketjua, joka alkaa tiedustelusta ja päättyy iskuun.
– Projekti Maven oli ongelmallinen, koska se raivasi tietä autonomisille asejärjestelmille, Nolan sanoo.
Google ilmoitti kesäkuussa 2018, ettei se jatka yhteistyötä Yhdysvaltain puolustusministeriön kanssa. Työntekijöiden painostus sai yhtiön luopumaan sopimuksesta, joka olisi tuonut Googlelle vuosittain jopa 250 miljoonaa dollaria.
Nolan puolestaan on Google-uransa jälkeen kiertänyt maailmaa kampanjoimassa autonomisia asejärjestelmiä rajoittavan sääntelyn puolesta Campaign to Stop Killer Robots -verkoston nimissä. Useista järjestöistä (mm. Amnesty International, Human Rights Watch ja International Committee for Robot Arms Control) koostuvan verkoston tavoitteena on estää tekoälyä saamasta lupaa tappaa. Se haluaa autonomisille asejärjestelmille samanlaisia rajoituksia kuin mitä YK on määritellyt kemiallisten aseiden käyttöön.
– Uskon, että voimme voittaa tämän taistelun. Maailmassa on selkeä moraalinen konsensus siitä, että näitä autonomisia asejärjestelmiä ei haluta nähdä. Ihmiset pitävät moraalisesti vääränä delegoida päätös jonkun tappamisesta koneelle, Nolan sanoo.
Sodan sääntöjä noudattava robotti voisi tappaa lapsen
Itsenäisesti päätöksiä tekevät robottiaseet synnyttävät moraalisia kysymyksiä siitä riippumatta, toimivatko ne niin kuin pitää tai eivät. Nolan ei usko, että autonomiset sotakoneet toimisivat oikein koko ajan.
– Keskityn työssäni pääsääntöisesti ohjelmistojen luotettavuuteen ja voin sanoa, että järjestelmät eivät koskaan toimi niin kuin niiden pitäisi.
Täysin autonomisten asejärjestelmien tekemien virheiden hinta voi olla ihmishenkiä. Tappajarobotti ei välttämättä osaa erottaa sotilasta metsästäjästä tai kepillä leikkivästä lapsesta. Tekoälylle voi olla vaikeaa arvioida iskun aiheuttamat sivulliset uhrit. Se ei välttämättä osaa ottaa huomioon, että isku tuhoaisi samalla ihmisille tärkeän vedenpuhdistamon.
Entä jos virhe tapahtuu, kuka on vastuussa? Onko se komentaja, joka on lähettänyt lennokin konfliktialueelle? Onko se koneen valmistaja tai algoritmin kirjoittanut ohjelmoija? Entä jos tekoäly vioittuu vihollisen ampumasta luodista ja kääntää aseensa omia joukkoja vastaan?
Asevalmistajat mainostavat robottejaan eettisinä vaihtoehtoina ihmissotilaille. Robotit eivät tee virheitä, koska ne ovat väsyneitä tai peloissaan. Ne eivät janoa kostoa, minkä ansiosta ne eivät sorru sotarikoksiin samalla tavalla kuin tunteelliset ihmiset.
Sodankäyntiä varten on määritelty paljon yhteisiä kansainvälisiä säännöksiä ja lakeja, kuten Geneven sopimukset ja humanitääriset oikeudet. Asevalmistajien mukaan sodan säännöt voidaan ohjelmoida näihin tappokoneisiin, jolloin ne itse asiassa vähentävät vääryyksiä taistelukentällä.
Yhdysvaltain armeijan entinen ammattisotilas ja autonomisten asejärjestelmien asiantuntija Paul Scharre kyseenalaistaa kirjassaan Army of None: Autonomous Weapons and the Future of War robottiaseiden moraalisen paremmuuden. Hän huomauttaa, että aina sodassa sääntöjen mukaan toimiminen ei ole moraalisesti oikea ratkaisu.
Esimerkkinä tästä Scharre kertoo tarinan Afganistanin-komennukseltaan. Taliban-taistelijat olivat havainneet hänen ryhmänsä ja lähettäneet 6-vuotiaan tytön tarkkailemaan amerikkalaissotilaita. Tytön tehtävänä oli kertoa Scharren ryhmän sijainti radiopuhelimen välityksellä talibaneille. Scharre huomauttaa, että sotaa koskevien sääntöjen mukaan amerikkalaissotilaat olisivat voineet ampua tytön, koska tämä osallistui sotilasoperaatioon. Sotia koskevat säännöt eivät sisällä alaikärajaa taistelijoille.
Sotilaat eivät ampuneet tyttöä. Kansainvälisiä sääntöjä noudattamaan ohjelmoitu tappajarobotti olisi voinut näin tehdä.
Yksi henkilö kuoli rivitaloasunnon palossa Kouvolan Valkealassa myöhään sunnuntai-iltana.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Mika Salminen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo, että henkilö menehtyi ilmeisesti palossa.
Toinen asunnossa ollut henkilö on sairaalahoidossa. Hänen tilanteensa on Salmisen mukaan vakava.
Poliisi selvittää palon syttymissyytä.
– Ei ole mitään rikokseen viittaavaa, mutta tutkimme, jotta rikoksen mahdollisuus voidaan sulkea pois, Salminen sanoo.
Salminen ei ota kantaa siihen, olivatko asunnossa olleet henkilöt asukkaita. Molemmat olivat aikuisia.
Pelastuslaitos sai ensimmäisen hälytyksen tulipalosta sunnuntaina ennen iltakymmentä. Hälytyksen teki naapuri, joka oli havainnut asunnosta tulevan savun. Palo syttyi uudelleen maanantaiaamuna. Palo oli jäänyt kytemään välikaton rakenteisiin.
Mekasta kotoisin oleva, musiikkivideollaan letkeästi tanssiva rap-artisti Asayel Slay kutsuu Mecca Girl -laulussaan naisia sokerinamuiksi, mikä on ollut Saudi-Arabian viranomaisille liikaa. Mekan kuvernööri Khaled al-Faisal on todennut Twitterissä, että video loukkaa räikeästi saudien perinteitä ja tapoja. Lisäksi Khaled on määrännyt sekä Slayn että videosta vastaavat henkilöt pidätettäviksi.
Asayel Slayn tapaus on yksi esimerkki saudinaisten sorrosta ja syrjinnästä. Maa on viime aikoina lisännyt naisten oikeuksia ja vapauksia, mutta pohjimmiltaan kyse on ollut imagotempusta, joilla ei ole ollut merkittävää muutosta naisten rajattuun asemaan ja epätasa-arvoon.
Nicki Minaj sai esiintymiskutsun Saudi-Arabiaan mutta antoi kieltävän vastauksen, koska ei halua tukea Saudi-Arabian sananvapautta ja naisia syrjivää politikkaa. Tord Litleskare / AOP
Tekopyhää toimintaa
Samalla kun Saudi-Arabia rajoittaa paikallisten naisten oikeuksia ja pyrkimyksiä luovaan toimintaan, se kutsuu maahan esiintymään Janet Jacksonin, Mariah Careyn ja Nicki Minajin kaltaisia artisteja. Maa on pyrkinyt kiillottamaan julkisuuskuvaansa liberaalimpaan suuntaan taiteen ja viihteen avulla. Kriitikoiden mielestä kyse on puhtaasta kaksinaismoralismista ja tekopyhyydestä.
– Tällainen on hyvin tyypillistä toimintaa Saudi-Arabian viranomaisilta. Maahan tuodaan länsimaalaisia artisteja, joiden avulla pimitetään hallituksen rikoksia. Toisaalla sitten hyökätään saudinaisten kimppuu, jotka yrittävät ilmaista itseään, feministi Amani al-Ahamadi totesi Twitterissä.
Räppäri Asayel Slayta on ryhdytty myös tukemaan sosiaalisessa mediassa Mecca girl represent me -hashtagilla.
Perinteisen saunapalvin tuotanto saa jatkua Suomessa.
Euroopan komission komitea on hyväksynyt ehdotuksen, jolla asetetaan pysyvä poikkeus perinteisesti savustettujen liha- ja kalatuotteiden niin sanottujen PAH-yhdisteiden raja-arvoihin. Monet PAH-yhdisteet lisäävät syöpäriskiä.
Perinteisen suomalaisen saunapalvikinkun ja muiden perinnepalvituotteiden valmistus uhkasi loppua kokonaan, kun PAH-pitoisuuksien raja-arvoja elintarvikkeissa kiristettiin EU-tasolla.
– Nyt liha-ala saa henkäistä helpotuksesta, kuvailee päätöstä Lihakeskusliiton hallituksen jäsen, keravalaisen Savuhovi Oy:n toimitusjohtaja Pasi Lainto.
Kolme vuotta sitten tilanne oli liha-alalla toinen, kun uhkakuva perinteisten lihatuotteiden päätymisestä EU:n kieltolistalle pulpahti julkisuuteen. Tuolloin raumalaisen Kivikylän kotipalvaamon toimitusjohtaja Jari Laihonen myönsi, että huoli tulevasta heräsi.
Syntyneen kohun jälkeen Suomi päätti hakea EU:lta pysyvää poikkeuslupaa perinteisesti savustettujen tuotteiden raja-arvoille.
Uusi asetus voimaan touko-kesäkuussa
Uusi EU-asetus tulee todennäköisesti voimaan touko-kesäkuun vaihteessa, kun kolmen kuukauden ns. tarkasteluaika on päättynyt.
Tarkasteluaikana EU:n parlamentilla ja neuvostolla on vielä mahdollisuus palauttaa ehdotus valmisteluun.
Lihakeskusliiton jäsenyritykset kiittelevät hyvää yhteistyötä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.
− Ilman ministeriön aktiivisuutta asia ei olisi lähtenyt liikkeelle, ja moni alan pk-yritys olisi joutunut lopettamaan toimintansa, Lihakeskusliiton hallituksen jäsen Lainto sanoo.
Pispalan portaiden vieressä laulaa moottorisaha. Meneillään ovat niin sanotun paahderinteen harvennukset. Harvennusten tarkoituksena on pitää huolta harjun erityisestä kasvustosta ja eläimistöstä.
Tampereen Pispalanharjun hiekkaiset etelärinteet ovat perinteisesti olleet melko paljaat ja vähäpuustoiset. Nyt avoimuutta halutaan palauttaa raivaamalla varjostavia puita.
Pispalan eteläharju on hiekkapohjainen ja kylpee auringonvalossa. Siksi sinne on päässyt aikojen saatossa muodostumaan aivan erityinen kasvi- ja eläinmaailma. Antti Eintola / Yle
Paahderinne on etelän suuntaan avautuva hiekkapohjainen harjualue, jonka lämpötilat kohoavat kesäaikaan hyvin korkeiksi. Sen vuoksi niiden eliöyhteisöt ovat hyvin omaleimaisia ja erikoistuneita.
Monet Pispalan paahderinteen eläin- ja kasvilajeista ovat uhanalaisia. Sen kasvilajistoon kuuluu esimerkiksi ahomansikka, mutta paljon myös erikoisempaa lajistoa. Hyönteisistä alueelta on tavattu muun muassa kohokkipikkumittari ja vyöneilikkayökkönen.
Luonnostaan karu Pispalanharju on päässyt pusikoitumaan ihmisen vaikutuksesta.
– Pihapiireistä on levinnyt puita kuten vaahtera. Raivauksessa säästetään sinne kuuluvat isot männyt, kertoo maisema-asiantuntija Riikka Söyrinki Pro Agriasta.
Alueelle tyypilliset jykevät männyt säästyvät moottorisahoilta. Vain maata varjostavia lehtipuita kaadetaan. Miikka Varila / Yle
Harvennettavana on pieni, mutta sitäkin kinkkisempi alue. Jyrkässä rinteessä ja talojen välissä työskentely vaatii taitoa.
– Puita ei voida poistaa rinteestä koneellisesti, vaan ne pitää vetää ylös rinnettä käsipelillä, vinssillä ja vippaskonsteilla, sanoo metsuri Erkki Lähdeniemi Etelä-Pirkanmaan Metsänhoito oy:sta.
Paahderinteen kasvustoa voi parhaiten tarkkailla kuuluisilta Pispalan portailta.Miikka Varila / Yle
Pispalan portaat kulkevat paahderinteen läpi. Varsinaiseen rinteeseen menemistä ei suositella, koska rinne on niin jyrkkä.
Miikka Varila / Yle
Monet rinnettä varjostavista puista sijaitsevat yksityisillä tonteilla.
– Joskus saadaan lupa, toisinaan taas ei. Sitten ne puut jäävät pystyyn. Niillä mennään, mitä tontin omistajat haluavat, Lähdeniemi toteaa.
Varoituskyltit muistuttavat meneillään olevista harvennustöistä. Tällä erää työt kestävät parisen viikkoa.Miikka Varila / Yle
Riikka Vöyrinki muistuttaa, että paahderinteiden kunnostamiseksi tarvitaan toimenpiteitä joka vuosi.
– Nämä ovat pieniä alueita, mutta luonnon monimuotoisuuden kannalta todella arvokkaita.
Kuinka pahasti Kiinasta liikkeelle lähtenyt koronavirus runtelee maailmantaloutta?
Vastaus voi alkaa valjeta jo tällä viikolla, kun tiedot viruksen leviämisestä tarkentuvat.
Esimakua saatiin maanantaina kun maailman pörssit avautuivat selvään laskuun.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto huomauttaa, että Kiinassa talous näyttää pysähtyneen kuin seinään helmikuussa. Tästä esimerkkinä on autokaupan romahtaminen 92 prosentilla helmikuun alussa.
Talouslehti Financial Timesin mukaan myös kivihiilen kulutus Kiinassa on laskenut, mikä viittaa teollisuustuotannon selvään hidastumiseen.
Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto, millainen viikko taloudessa on edessä?
Viikko tulee olemaan erittäin mielenkiintoinen. Huomio kohdistuu virustilanteeseen.
Meillä on vahvistunut käsitys, että Kiinassa talous on ollut pysähdyksissä helmikuun ajan. Jos virus jatkaa leviämistään, on riskinä, että tulemme näkemään samantyyppisiä talouden äkkipysähdyksiä myös muualla maailmassa.
Osakekurssit ovat pudonneet voimakkaasti maailmalla, euroalueella erityisesti Italiassa. Kuinka dramaattisia talousvaikutuksia on odotettavissa Euroopassa?
Pörssikurssien tipahdus itsessään ei ole dramaattinen, eikä sillä ole suuria talousvaikutuksia. Mutta se heijastaa pelkoa, että virustilanteesta tulee myös Euroopan kannalta hankala.
Kiinan äkkipysähdys vaikuttaa negatiivisesti maailmantalouteen. Jos virushavainnot leviävät Italiassa tai muualla Euroopassa, me näemme samanaikaisia pysähdyksiä myös muualla Euroopassa.
Eli uusien alueiden eristäminen on riskitekijä euroalueen talouskasvun kannalta?
Kyllä. Mitä enemmän keskeisiä alueita eristetään sitä voimakkaampi taloudellinen vaikutus sillä on.
Iso kysymys on se, että tuleeko uusia alueellisia löydöksiä lisää. Jos tulee, niin normaali kaupankäynti ja tavaroiden virtaaminen vaarantuvat.
Millä tavalla koronaviruksen talousvaikutuksen iskevät Suomeen?
Suomelle koronavirus on joka tapauksessa tarkoittanut huonoja uutisia. Kansainvälinen teollisuus on ollut taantumassa jo pidemmän aikaa maailmalla.
Keski-Euroopassa kasvu tulee olemaan ennustettua hitaampaa ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Se tarkoittaa väistämättä heikkoja näkymiä myös Suomelle.
Mitkä toimialat kokevat Suomessa kovimmat kolhut?
Vaikutus leviää Suomeen teollisuuden kautta. Ensimmäisenä tulee kärsimään sellainen vienti, joka on riippuvainen Kiinan vedosta.
Täytyykö Suomessakin veivata talousennusteita alaspäin?
Käytännössä lyhyen tähtäimen talousnäkymät ovat muuttumassa nopeasti aiempaa negatiivisempaan suuntaan. Seuraavaksi maailmalla aletaan puhua siitä, kuinka taloutta voidaan mahdollisesti elvyttää.
Suomessa hallitus kokoontuu kehysriiheen huhtikuussa. Miten virus vaikuttaa hallituksen talous- ja työllisyyspolitiiikkaan?
Aika paljon riippuu siitä, mitä lähiviikkoina tapahtuu Kiinassa ja toisaalta leviävätkö tartunnat laajemmin. Jos leviäminen jatkuu viime viikon tapaan, talousnäkymät väistämättä heikkenevät.
Hallituksen kannalta talousnäkymät muuttuvat nyt voimakkaasti. Vientisektorin kysyntä on aiempaa pienempää, työllisyystavoitteiden saavuttaminen vaikeutuu lyhyellä tähtäimellä ja maailmalla keskustelu elvyttämisestä alkaa.
Hallituksen kannalta tärkeitä päiviä lähestytään hyvin muuttuvassa tilanteessa.
Koronavirustartuntojen määrä lähti jyrkkään nousuun Italiassa viikonloppuna. Pohjois-Italiassa neljä ihmistä on kuollut koronavirukseen. Lombardian maakunnassa useita paikkakuntia on eristetty koronaviruksen takia.
Ryanair lentää kahdesti viikossa Lappeenrannasta Italian Bergamoon. Bergamon lentokenttä sijaitsee Lombardian maakunnassa. Viimeisin lento Bergamosta Lappeenrantaan laskeutui lauantaina.
Seuraavan lennon Bergamoon on tarkoitus lähteä ylihuomenna keskiviikkona. Ryanair tiedotti maanantaina iltapäivällä Twitterissä, että lennot jatkuvat normaalisti. Yhtiö vahvisti tiedon sähköpostitse myös Ylelle.
Yhtiö kertoo seuraavansa terveysviranomaisten ohjeita. Jos lentoihin tulee muutoksia, asiakkaat saavat lisäohjeita tesktiviestillä ja sähköpostilla.
Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joron mukaan lentoasemalla on oltu viikonlopun aikana yhteydessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:ään.
– Tietojemme mukaan tartunta-alueet ovat Italiassa tällä hetkellä rajallisia. Tilannetta seurataan tarkasti, mutta suurempaa paniikkia ei kannata lietsoa.
Lappeenrannan lentokentällä lisätään matkustajille annettavaa ohjeistusta käsihygieniasta.
– Henkilökunnalla on lisäksi voimassa tehostetut hygieniaohjeet, jotka koskevat käsihygieniaa ja suojakäsineiden käyttöä turvatarkastuksessa, Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro sanoo.
Myös Finnair lentää edelleen normaalisti Milanoon. Yhtiö lentää Helsinki–Vantaalta Milanoon useita kertoja päivässä.
– Seuraamme tilannetta ja viranomaisten ohjeistusta, kertoo Mari Rouvi Finnairin viestinnästä.
Myös Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa seurataan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistusta, sillä Bergamosta saapuu matkustajia kaksi kertaa viikossa Lappeenrantaan.
Eksoten infektioylilääkäri Suomalainen pitää varsin epätodennäköisenä, että Etelä-Karjalassa olisi jo lennoilla saapuneita koronavirustartunnan saaneita turisteja tai paikallisia.
– Suomessa toimitaan yhteisten kansallisten pelisääntöjen mukaan, jotka laatii THL. Mitään erityisiä alueellisia erikoisohjeita ei ole syytä tehdä, sanoo Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen.
Italiaa ei ole toistaiseksi THL:n ohjeiden mukaan listattu koronaviruksen sellaiseksi epidemia-alueeksi, että sieltä palaaville ihmisille tarvitsisi tehdä erityisiä toimenpiteitä, kuten terveystarkastusta.
– Eksotessa ja koko Suomessa on valmistauduttu hyvin mahdollista epidemiaa varten jo useiden viikkojen ajan. Tärkeintä on ohjeiden laatiminen terveydenhuollon työntekijöille, kuinka koronavirusepäilyjen suhteen pitää toimia.
Suomalainen neuvoo matkustajia seuraamaan THL:n ja ulkoministeriön suosituksia ulkomaanmatkoja suunnitellessa.
THL:n mukaan Euroopan koronavirustilannetta arvioidaan tänään EU:n tartuntatautiasiantuntijoiden kesken.
Auto on syöksynyt karnevaalikulkueeseen Volkmarsenin pikkukaupungissa Hessenin osavaltion pohjoisosassa Saksassa.
Useiden epäillään saaneen vammoja välikohtauksessa. Saksalaislehti Bild kirjoittaa, että uhreja olisi jopa 30 ja heistä noin kymmenen olisi vakavasti loukkaantuneita.
Myös poliisi on vahvistanut, että osa uhreista on loukkaantunut vakavasti. Poliisi ei ole kertonut mahdollisista kuolonuhreista.
Sanomalehti Frankfurter Rundschau kertoo, että loukkaantuneiden joukossa on myös lapsia. Lehden mukaan silminnäkijät ovat kertoneet, että auto olisi kiertänyt kulkuetta suojanneet tie-esteet ja kiihdyttänyt kohti kulkuetta. Tietoa ei ole vahvistettu.
Harri Vähäkangas / Yle
Teko oli tahallinen
Poliisi otti tekijän kiinni paikan päältä. Poliisi on vahvistanut Hessenin osavaltion yleisradiolle, että kuljettaja ajoi väkijoukkoon tahallaan. Motiivista ei ole tietoa. Poliisi on kertonut, että autoa kuljettanut henkilö oli 29-vuotias saksan kansalainen.
Muun muassa Hessenin osavaltion yleisradio on kertonut onnettomuudesta Twitterissä
Paikalla on kymmeniä pelastustyöntekijöitä.
Saksassa on tällä hetkellä meneillään perinteinen karnevaalikausi. Länsi-Hessenin poliisi on kertonut Twitterissä, että kaikki Hessenin osavaltioon laskiaismaanantain kunniaksi kaavaillut karnevaalikulkueet perutaan varotoimenpiteenä.
Hartwall lopettaa perinteikkään Lapin Kullan kolmosoluen valmistamisen. Taloussanomien mukaan kauppoihin sitä ei enää toimiteta ja ravintoloihinkin olutta toimitetaan enää huhtikuun loppuun saakka.
Lapin Kulta -keppanan taru loppui kuluttajien alettua suosia saman merkin vahvempaa nelosolutta ja gluteenitonta kolmosolutta.
Hartwallin mukaan kuluttajien valinnat näkyvät myös myyntiluvuissa, joten yhtiö panostaa Lapin Kullan nelosolueeseen ja kolmosen vahvuisena gluteenittomaan luomulagervaihtoehtoon.
Lapin Kullan valmistui alkoi Torniossa jo vuonna 1873. Sittemmin Hartwall osti Lapin Kulta -panimon. Nykyisin Hartwall on osa tanskalaista Royal Unibrew -konsernia.
Virtuaalivaluutta bitcoinista on tullut Tullille odottamaton ongelma. Tulli takavarikoi jo vuosia sitten 1 666 bitcoinia suuren huumejutun yhteydessä, mutta niitä ei ole pystytty vaihtamaan tavalliseksi rahaksi.
Tulli suunnitteli huutokauppaavansa virtuaalivaluutat jo keväällä 2018. Suunnitelma pantiin kuitenkin jäihin, koska bitcoinien pelättiin kiertävän takaisin rikolliseen käyttöön. Tähän ongelmaan Tulli ei ole löytänyt ratkaisua, vaan sen hallussa on yhä harvinaisen paksu bitcoin-lompakko.
– Meidän näkökulmasta ongelmat liittyvät nimenomaan rahanpesuriskiin. Tällaisia eriä ostavat eivät juurikaan käytä niitä normaaliin toimintaan, Tullin talousjohtaja Pekka Pylkkänen epäilee.
Maanantain kurssilla Tullin kauppaamien bitcoinien markkinahinta olisi jopa 15 miljoonaa euroa. Lisäksi Tullilla on miljoonien eurojen edestä muissa jutuissa takavarikoituja bitcoineja ja muita kryptovaluuttoja.
Lohkoketjuteknologiaan perustuva bitcoin on riippumaton keskuspankeista ja viranomaisista. Ominaisuuksiensa vuoksi sitä suositaan esimerkiksi Tor-verkon kautta tapahtuvan huumekaupan maksuvälineenä. Bitcoin itsessään on täysin laillinen virtuaalivalutta, ja sitä käytetään suurimmaksi osaksi sijoituksiin.
Bitcoin-asiantuntijat eivät näe uhkakuvia yhtä isoina
Bitcoin-asiantuntija Henry Braden mielestä Tullilla olisi kolmekin vaihtoehtoa kryptorahojen myymiseen.Niko Mannonen / Yle
Ylen haastattelemat virtuaalivaluutta-asiantuntijat eivät jaa Tullin huolta ainakaan täysin. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Juri Mattilan mukaan bitcoinia käytetään rikolliseen tarkoitukseen nykyään suhteellisesti selvästi vähemmän kuin ennen.
– Nykyään tarjolla on myös bitcoinia vaikeammin seurattavia virtuaalivaluuttoja, joihin rikollista toimintaa lienee siirtynyt.
Kryptovaluuttafirma Prasos Oy:n perustaja Henry Brade sanoo, että ylivoimaisesti suurin osa bitcoinien ostajista on nykyään sijoittajia. Markkinoilla on tarpeeksi suuria laillisia pelureita ostamaan Suomenkin viranomaisten kaupittelemat virtuaalivaluutat.
– Totta kai jos Tulli myisi bitcoinit satunnaiselle taholle anonyymisti, riskit olisivat massiiviset. Mutta jos ne myy järkevän prosessin kautta, en näe tässä ongelmaa, hän sanoo.
Eikö takavarikoituja rahakkeita voisi huutokaupata hiljalleen pienemmissä erissä? Juri Mattila
Brade on yksi Suomen tunnetuimpia kryptovaluuttamarkkinoiden asiantuntijoita. Toisaalta hänen yrityksensä välittää bitcoineja eli heille Tulli on myös mahdollinen asiakas.
Braden mielestä Tullilla on joka tapauksessa useita vaihtoehtoja rahojen realisoimiseen. Yksi niistä on bitcoinien myyminen kryptopörssin kautta. Tällä tavalla Prasos on aiemminkin muuttanut viranomaisten takavarikoimia virtuaalivaluuttoja rahaksi.
Toinen vaihtoehto olisi "over-the-counter"-kauppa eli pörssin ulkopuolinen arvopaperikauppa. Siinä välittäjä hoitaisi bitcoinien myynnin suoraan yhdelle tai useammalle suurelle asiakkaalle.
– Bitcoin-markkinat ovat todella isot, eikä tuonkaan kaltainen summa olisi ostajien maksuvalmiuden kannalta ongelma, Brade uskoo.
"Pistää miettimään meidän omaa turvallisuutta"
Myös täysin julkinen huutokauppa olisi asiantuntijoiden mukaan mahdollinen. Näin on tehty ulkomailla ainakin Australiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.
– Mikäli yhden suuren huutokauppaerän ostajaprofiili huolestuttaa, niin eikö takavarikoituja rahakkeita voisi huutokaupata hiljalleen pienemmissä erissä? Mattila Etlasta kysyy.
Miksi Braden ja Mattilan esittämät vaihtoehdot eivät kelpaa Tullille? Sitä viranomainen ei kerro: se pelkää jotakin, mitä ei halua julkisesti avata. Krypto-omaisuuden pelätään joka tapauksessa herättävän vääränlaista huomiota Tullia kohtaan.
– Se totta kai pistää miettimään meidän omaa turvallisuutta, talousjohtaja Pylkkänen vihjaa.
Talousjohtaja Pekka Pylkkäsen mukaan Tulli on saanut tähän asti myyntituloja lähinnä vanhoista autoistaan. Nyt käsillä on miljoonien kryptovaluuttaomaisuus.Joni Tammela / Yle
Aikooko Tulli pitää bitcoineja hallussaan niin kauan, että niiden arvo seuraavan kerran sukeltaa ja mielenkiinto hälvenee?
– Ei sentään.
Jos Tulli myy bitcoinit, rahat päätyisivät Pylkkäsen mukaan Tullin tuloina "valtion pohjattomaan kassaan". Kyseessä on Tullin toiminnan kannalta täysin poikkeuksellinen tilanne. Yleensä Tulli on tulouttanut valtiolle lähinnä vanhojen autojen myynnistä saatujen summien kaltaisia pieniä tuloja.
– Kyllä tässä on puntit tärisseet itse kullakin, Pylkkänen sanoo.
Hurjia arvonheilahteluita
Tulli ei ole ainoa viranomainen, joka on joutunut opettelemaan toimimista virtuaalivaluuttojen kanssa. Helsingin poliisilla on oma bitcoin-lompakkonsa, jonne esimerkiksi Katiska-jutussa vangitunJanne Tranbergin bitcoin-tilien sisällöt lakaistiin.
Myös ulosottovirastot ovat takavarikoineet, ulosmitanneet, pitäneet hallussa ja realisoineet pienempiä eriä bitcoineja. Tiettävästi yhdelläkään toisella viranomaisella ei kuitenkaan ole Suomessa samankaltaista bitcoin-varallisuutta eikä sen tuomaa ongelmaa kuin Tullilla.
Oman mausteensa viranomaisten bitcoin-kysymykseen tuo kryptovaluutan arvon raju heilahtelu. Esimerkiksi Tullin takavarikoiman 1 666 bitcoinin arvo oli aluksi alle 700 000 euroa. Sen jälkeen se on käynyt yli 20 miljoonassa, pudonnut noin 5 miljoonaan ja noussut taas 15 miljoonaan euroon.
Joissakin tapauksissa vastaaja voi itse vaikuttaa siihen, myydäänkö takavarikoitu omaisuus vai ei.
– Vastaaja voi koska tahansa esittää, että realisoidaan omaisuus, jos kurssi on hänen mielestään hyvä. Me tarjoammekin sitä vaihtoehtoa, jos tällainen tilanne tulee eteen, Pirkanmaan ulosottoviraston kihlakunnanvouti Aki Virtanen sanoo.
– Ja vaikka vastaaja vastustaisi, omaisuus voidaan realisoida pakolla, jos se on nopeasti arvonsa menettävää omaisuutta.
Entinen elokuvatuottaja Harvey Weinstein, 67, on tuomittu syylliseksi seksuaalisesta ahdistelusta ja raiskauksesta. Weinsteinia odottaa nyt jopa 25 vuoden tuomio.
Häntä vastaan oli nostettu viisi syytettä, joista kolmesta hänet vapautettiin. Jos Weinstein olisi tuomittu myös kaikista vakavimmista syytteistä, häntä olisi odottanut elinkautinen.
Tuomiot tulivat tuotantoassistentin seksuaalisesta ahdistelusta vuonna 2006 ja naisnäyttelijän raiskaamisesta vuonna 2013. Weinstein on kiistänyt kaikki syytteet. Oikeutta käytiin tuomioistuimessa New Yorkissa.
Yhteensä yli 80 naista syyttää Weinsteinia seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Weinsteinia odottavat vielä syytteet ainakin Los Angelesissa, jossa häntä syytetään kahden naisen raiskaamisesta ja ahdistelusta vuonna 2013.
Taide tuo kotiin tunnelmaa. Jotakin sellaista, mitä ei itse pystyisi luomaan, sanoo tamperelainen Teppo Tanttari esitellessään kotinsa seinille päätyneitä teoksia.
Hänen vaimonsa Tutta Tanttari kertoo haluavansa taiteen tuovan muistoja mieleen.
– Jos elämässä tapahtuu jotain isoja juttuja, niin haluan ostaa jotakin sellaista, mikä muistuttaa niistä.
Tamperelaiseen vanhaan puutaloon on löytynyt taidetta vuosien varrella niin gallerioista, sosiaalisesta mediasta kuin taiteilijoiden pop-up-myymälöistäkin.
Tanttarien olohuoneessa taide on vaikuttanut sisustukseen, eikä päin vastoin. Andrej Beckerin vuonna 1996 maalaamat teokset ja Kirsi Neuvosen grafiikkatyöt vuodelta 2004 innoittivat perheen ostamaan punaisen sohvan.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Suomalaisten into hankkia taidetta koteihinsa on kasvussa. Kynnys ostaa on madaltunut esimerkiksi kymmenien taidelainaamojen ja korottoman osamaksumahdollisuuden myötä.
Ostajien joukossa on entistä nuorempaa väkeä.
Taidemaalariliiton toiminnanjohtaja Alina Mänttäri kertoo esimerkkinä, miten liiton joka vuosi maaliskuussa järjestettävä Teosvälitys keräsi jo noin 25 000 kävijää viime vuonna.
– Korottomalla osamaksulla ostettavien teosten määrä on ollut viime vuosina selvästi kasvussa. Niin ikään yhä suurempi osa Teosvälitykseen teoksiaan myyntiin asettavista taiteilijoistamme myös löytää ostajia.
Suomen Taiteilijaseura selvitteli vuonna 2018 taidelainaamojen toimintaa. Monille kuvataiteilijoille taidelainaamot merkitsevät usein ainoaa jatkuvaa taiteen myyntikanavaa. Taidelainaamot tuottivat tuolloin merkittävää tuloa taiteilijoille: yli 1,3 miljoonaa euroa vuodessa. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Myös sosiaalisesta mediasta on tullut taiteilijoille tuiki tärkeä markkinointikanava, joka murtaa perinteisten gallerioiden valtaa taidemarkkinoilla.
Ei haluta bulkkitavaraa vaan jotain yksilöllistä ja ikiomaa. Pia Feinik
Kun Tanttarin perheen kuopukselta, 7-vuotiaalta Vilmalta kysytään, mikä on hänen suosikkiteoksensa, kävelee hän varmoin askelin kellariin johtaviin rappusiin ja näyttää suurikokoista maalausta.
– Kerran kun me olimme mökillä, me näimme kolme nuorta joutsenta järvessä uimassa. Me tähyilimme niitä koko kesän. Sinä syksynä äiti löysi joutsentaulun Facebookista ja osti sen.
Vilman mielestä taulussa on hienointa se, miten joutsenet pitävät nauhaa nokassaan. Hänen mielestään ne valmistelevat juhlaa.
–Varmaan ne koristelevat jotakin.
Entä mitä taiteilija Pia Feinik ajatteli Saaga-nimistä teosta tehdessään?
– Minulle se on perheyhteyden kuvaus. Siinä ovat vanhemmat ja sen kesäinen poikanen. Ja se nauha sitoo ne toisiinsa, Feinik kertoo ateljeessaan Nokian Siurossa.
Monet tilaavat teoksia suoraan taiteilijalta. "Syntyy lapsi, mennään naimisiin. Ihan mitä tahansa kiinnostavaa tapahtuu, niin silloin saatetaan tilata teos juhlistamaan sitä hetkeä", Feinik kertoo esitellessään teoksiaan toimittajalle ateljeessaan Nokian Siurossa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Feinik on elättänyt itsensä jo pitkään taiteellaan. Jopa puolet hänen teoksistaan syntyy tilauksesta.
Aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ja jatkuva itsensä markkinointi eivät syö Feinikin taiteellista vapautta. Usein riittää, että taiteilija on läsnä ja asiakkaiden jututettavissa esimerkiksi galleriassa.
– Olen ollut hirveän onnekas, että ihmiset ovat aina löytäneet teokseni. Minun ei ole tarvinnut tehdä kompromisseja. Olen saanut maalata sitä, mitä olen halunnut.
Feinik on huomannut, että suomalaiset haluavat kotiinsa yhä enemmän taidetta.
– Sanoisin, että siihen on johtanut arvomaailman muutos: arvostetaan ainutlaatuisuutta. Ei haluta bulkkitavaraa vaan jotain yksilöllistä ja ikiomaa.
Taidelainaus on teosten vuokraamista tai ostamista osamaksulla ilman korkoa. Taiteilija määrittää teokselleen hinnan, joka vaikuttaa kuukausimaksun suuruuteen. Taidelainaamon valikoimassa Tampereella on tällä hetkellä noin 800 teosta Tampereen Taiteilijaseuran jäseniltä.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Kodit rakennetaan nykyään sellaisiksi, että siellä on paljon tilaa ja valoa taiteelle. Anne Paldanius
Tampereen taidelainaamossa on tehty töitä jo 20 vuotta, jotta opiskelijabudjetillakin pääsisi kiinni aitoon taiteeseen. Kasvusuunta on selvä, sanoo näyttelykoordinaattori Anne Paldanius Tampereen taiteilijaseurasta.
– Taiteilijat ovat aiempaa ammattitaitoisempia ja osaavat myydä taidettaan.
Tampereen Taiteilijaseurassa työskentelevä Anne Paldanius myöntää, että taidelainaamo on kuin karkkikauppa. Aina tekee mieli hankkia uusia teoksia kotiinsa, vaikka kaappikin on jo niitä täysi. "Suvun lapset tietävät, että tältä tädiltä saa aina taidetta lahjaksi", Paldanius nauraa.Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Paldanius huomauttaa, että myös asiakas tarvitsee taidetta.
– Hänen kotinsa huutaa taidetta. Kodit rakennetaan nykyään sellaisiksi, että siellä on paljon tilaa ja valoa taiteelle.
Paldanius muistuttaa, että taide on edelleen myös statuskysymys.
– On arvokasta saada se aito taideteos kotiin.
Elina Pöyhtäri löysi Heli Innalan öljyvärityön Tampereen taidelainaamosta. Kirsi Matson-Mäkelä / Yle
Taiteen keräämisestä lisää Puoli seitsemän -ohjelmassa TV1 ti 25.2. kello 18.30 alkaen.
Apteekkariliitossa ei tehdä joka vuosi arvioita lääkejätteen määristä, mutta viimeksi vuonna 2016 arvioiduista lääkemääristä voi päätellä, että määrä on rahallisesti valtava.
– Emme osaa arvioida kuinka paljon ihmisillä on kotona vanhoja lääkkeitä. Apteekkeihin palautetun lääkejätteen määrä oli vuonna 2016 arvoltaan noin 100 miljoonaa euroa. Tämä kyllä yllätti, paljon lääkkeitä jää käyttämättä, sanoo apteekkariliiton proviisori Elina Aaltonen.
Nyt pohditaan, kuinka lääkejätteen määrää voidaan vähentää. Asiaa auttaisi, että ihmiset ostaisivat vain tarpeelliset lääkkeet ja aluksi pienissä pakkauksissa.
Reseptilääkkeitä päätyy eniten hävitettäväksi
Apteekkariliitossa pohdittiin jätteen suurta määrää. Reseptillä määrättyjen lääkkeiden osuus jätteestä on isompi kuin itsehoitolääkkeiden määrä.
– Paljastui sellaisia syitä, että oli aloitettu uusi lääkitys ja lääke ei sopinutkaan, jolloin lääkäri on vaihtanut sen uuteen. On tavallista, että monessa lääkkeessä joudutaan kokeilemaan useampaa vaihtoehtoa.
Pakkauskoot ovat tietyissä lääkkeissä isoja. Uutta lääkettä kokeillessa isoja pakkauksia ei kannata ostaa.
– Apteekeissa suositellaan aluksi pieniä pakkauksia, etteivät sopimattomat lääkkeet jää käyttämättä, jatkaa Elina Aaltonen.
Kaappiin vanhenevat myös lääkkeet, joita käytetään vain tarvittaessa, mutta ei säännöllisesti.
– Tällaisia ovat esimerkiksi adrenaliinikynät tai nitrot.
Lapualainen Hanna Tarhanen tuo apteekkiin ruskessa pahvilaatikossa edesmenneen miehen lääkkeitä, jotka ovat jääneet kaappiin Hän on pakannut ne oikeaoppisesti läpinäkyviin muovipusseihin ja osaa lajitella ne oikein.
– Miesvainajan lääkkeitä jäi vuosien saatossa kaappeihin, enkä hoksannut tuoda niitä tänne. Itse en tarvitse lääkkeitä, silloin ehkä palauttaminen unohtuu, pohtii Hanna Tarhanen.
Lääkejätettä palautuu erityisesti joulu- ja juhannussiivousten aikaan
Lääkkeitä palautetaan nykyään jo suhteellisen hyvin apteekkeihin, mutta vieläkään palautus ei ole täydellistä. Siksi apteekit ja Apteekkariliitto muistuttavat palauttamisesta: sekajätteenä tai vessapöntön kautta hävitettävät lääkkeet ovat vaarallisia ympäristöön päästessään.
– Meillä on kolmenlaisia astioita joihin mahtuu yhteensä 60 kiloa vanhoja lääkkeitä ja nesteitä. Välillä ne ovat ihan täynnä ja välillä jätettä tulee vähemmän. Ihan kiitettävästi palautetaan, sanoo lääketyöntekijä Kirsi Jäätteenmäki Lapuan Lakeus-apteekista.
Myös saman apteekin proviisori Jukka Risikko on melko tyytyväinen palauttavien lääkkeiden määrään.
Lääketyöntekijä Kirsi Jäätteenmäki esittelee vanhojen lääkkeiden lukollista palatuspistettä.Antti Kettumäki / Yle
– Tähän on tullut viime vuosina selvää parannusta, mutta muutos ei ole ole ollut kovin vauhdikas. Tietoisuus ympäristöasioista on kuitenkin parantunut. Joulu- ja juhannussiivojen aikaan palautusmäärät kasvavat paljon.
Lääkkeet kaadetaan liian herkästi vessanpyttyyn
Palautetut tuotteet päätyvät apteekeista Fortumille, jossa ne hävitetään. Apteekeissa on omat säiliönsä kiinteille ja nestemäisille lääkkeille. Lisäksi lääkeneuloille on oma paikkansa.
– Tämä on lukittu kaappi ja lääkkeet tippuvat putkea pitkin syvälle astiaan. Me käymme säännöllisesti katsomassa että kaikki on ok, jatkaa Kirsi Jäätteenmäki.
Lääketyöntekijä Kirsi Jäätteenmäki ja proviisori Jukka Risikko kertovat, että asiakkaille ei ole aina selvää, miten lääkejäte lajitellaan. Antti Kettumäki / Yle
Lääkepiste on avoinna vain silloin, kun apteekkikin on auki. Lukittu kaapisto on turvallinen käyttää ja henkilökunnalta saa apua lajittelussa. Astiat on jaettu: kiinteän myrkyllisen lääkeaineen ja nestemäisen myrkyllisen lääkeaineen astioihin ja tartuntavaaran eli neulojen astioihin. Erikseen on on vielä elohopealle ja jodille tarkoitettu astia.
– Jossain lääkkeissä joutuu pohtimaan, kuuluko lääke nestemäisiin vai kiinteisiin ja sisältääkö lääke jodia. Silloin opastamme, summaa Jukka Risikko.
Hanna Tarhanen allekirjoittaa palauttamisen tärkeyden.
– Helposti tulis ajateltua ja laitettua viemäriinkin, mutta omatunto sanoo ettei niitä voi sinne laittaa. Tässä tulee tehtyä se, ettei saastuta luontoa ja vesistöä.
Turun kauppatorin liukkaudentorjunta- ja lämmitysjärjestelmä on hiertänyt Turun päätöksentekoa viime syksystä lähtien. Maanantai-iltana Turun valtuusto sai vihdoin päätettyä torin sulanapidosta pitkän ja polveilevan keskustelun jälkeen.
Valtuusto hyväksyi sopimuksen sulatusjärjestelmästä Tori Energian kanssa kokoomuksen, SDP:n, RKP:n, kristillisdemokraattien ja Sinisen tulevaisuuden äänillä. Ryhmittymän takana oli 34 valtuutettua Turun 67-paikkaisessa Turun kaupunginvaltuustossa.
Sopimuksen mukaan Tori Energia pitää kauppatorin sulana aurinkoenergiaan perustuvan lämpöakkuratkaisun avulla. Turun kaupunki maksaa tästä hyvästä yhtiölle 4,13 miljoonaa euroa kertakorvauksena. Lisäksi päälle tulevat vuotuiset energia-, huolto- ja ylläpitomaksut.
Vasemmistoliitto repesi äänestyksessä
Sopimuksen hyväksymisestä käytiin kolme äänestystä. Tiukin äänestys käytiin ensimmäisenä.
Vihreät jätti vastaehdotuksen, jossa kauppatorin sulanapito otettaisiin uudelleen valmisteluun. Esityksen takana olivat myös keskusta ja vasemmistoliitto sekä osa perussuomalaisista ja Järjen äänen Pauli Kossila. Esitys kaatui äänestyksessä luvuin 34 - 31. Perussuomalaisten Mikael Miikkola ja Juha Anttila äänestivät tyhjää.
Vasemmistoliiton Johannes Yrttiahon muutosehdotus Torin sulanapidosta Turun kaupungin omana hankkeena kaatui äänin 34 - 12. Tyhjää äänesti 21 valtuutettua. Vain puolet vasemmistoliitosta meni Yrttiahon esityksen taakse.
Perussuomalaisten Juha Anttilan ja Mikael Miikkolan esitys Turun kaupungin ja Tori Energian välisen sopimuksen hylkäämisestä hylättiin äänin 34 - 18. Tyhjää äänesti 15 valtuutettua.
Kun Antti Rinne (sd.) sai viime kesänä hallitusneuvottelunsa päätökseen, otettiin suunta Korpilammelle. Legendaariselle kokoushotellille lähti mukaan tuore ministerijoukko, avustajakatras sekä kaikki hallituspuolueita edustavat kansanedustajat.
Korpilammessa paikkana haluttiin nähdä paljon symboliikkaa. Syntyihän juuri siellä talouspoliittista konsensusta vaaliva Korpilammen henki vuonna 1977, kenenkäs muun kuin demaripääministeri Kalevi Sorsan johdolla.
Reissu herätti myös hämmennystä. Lehdistössä ihmeteltiin, miksi koko sakki piti kuskata jonnekin Korpilammelle. Hallitusohjelmahan oli jo valmis! Nytkö pitää sen kunniaksi vielä ryypätä veronmaksajien piikkiin? Kuinka te kehtaatte!
Rinne tuntee tietysti symboliikan, mutta Helsingistä katsottuna Korpilampea voi pitää myös järkivalintana. Näillä main se on suurin piirtein paras mahdollinen paikka, jonne viedä iso, toisilleen vielä tuntematon porukka, joka pitäisi saada puhaltamaan yhteen hiileen.
Huoneita on riittävästi ja etäisyys sopiva. Matka kaupungista on toisaalta lyhyt mutta samalla juuri sen verran pitkä, ettei kukaan lähde yöksi kotiin. Ikkunoista näkyy kaunis luontomaisema.
Ryhmästä tehdään porukka sopivan kaukana kaupungin vilskeestä. Yöllä lauletaan yhdessä karaokea.
Se on se todellinen Korpilammen henki.
Myös politiikassa olisi hyvä tuntea työtoverit – ja vielä parempi olisi tulla heidän kanssaan toimeen.
Edellisen hallituksen alkutaipale oli toisenlainen, mutta myös pääministeri Juha Sipilä (kesk.) halusi luoda yhteishenkeä.
Sipilä puhui avokonttorista, jossa hallituspuolueiden puheenjohtajat istuisivat. Näin tieto kulkisi ministereiden välillä eikä kukaan tulisi yllätetyksi. Myöhemmin avokonttorilleehkä naureskeltiin, kun kaunis ajatus tuntui käytännössä vesittyvän kerta toisensa jälkeen.
Mutta Korpilammen meiningin ja avokonttorin takana on tärkeä, usein unohtuva periaate: myös politiikassa olisi hyvä tuntea työtoverit – ja vielä parempi olisi tulla heidän kanssaan toimeen.
Joulua edeltävän hallituskriisin alla politiikassa puhuttiin paljon luottamuksesta.
Keskustalta meni luottamus Rinteeseen pääministerinä, ja sen jälkeen luottamuksen käsitettä analysoitiin oikein olan takaa.
Luottamus, luottamus. Mitä se oikeastaan on?
Luottamuksella on tietysti aivan oma, parlamentaarinen merkityksensä. Mutta poliittisen jargonin lisäksi luottamuksella tarkoitetaan myös sitä tuttua, tavallisten ihmisten välistä luottamusta, jota tarvitsemme päivittäin toistemme kanssa asioidessa. Olipa kyse sitten työelämästä tai vapaa-ajasta.
Ja miten tuo luottamus syntyy? Ei se synny hokemalla ”luottamus” tai konsultin kalliilla luottamusharjoituksella työpaikan tyky-päivänä.
Luottamus syntyy lounailla ja afterworkeilla. Työpaikan juhlissa ja kavereiden välisissä illanvietoissa. Silloin, kun puhutaan ihan kaikesta muusta paitsi itse asiasta.
Avustaja muisteli konkaripoliitikon pohtineen, ettei eduskunnan kuppilassakaan porukka enää sekoitu kuten joskus. Silloin on helpompi puhua täysistunnossa rumia toisista.
Hallitus on ehkä matkallakohti luottamusta, mutta toisinaan meno on töksähtelevää.
Mediassa toiselta puolueelta tulee avaus, jota toisessa puolueessa ei osattu odottaa. Se säikäyttää, sitä hämmästellään.
– Kävisikö niin harvemmin, jos viettäisin enemmän aikaa yhdessä muiden puolueiden avustajien kanssa?
Näin pohti eräs hallituspuolueen avustaja. Voi hyvin olla.
Sama avustaja muisteli konkaripoliitikon pohtineen, ettei eduskunnan kuppilassakaan porukka enää sekoitu kuten joskus. Silloin on helpompi puhua täysistunnossa rumia toisista.
Mitäpä sitä välittämään, jos kollega ei ole tuttu, vaan ainoastaan toinen nimi istumajärjestyksessä.
Politiikkaa ei usein ajatella tavallisena työpaikkana, eikä se sitä olekaan.
Politiikan erityispiirteet eivät kuitenkaan kumoa tavallisia, ihmisten välisen vuorovaikutuksen lainalaisuuksia.
En siksi tiedä teistä, mutta kyllä minä olisin valmis verovaroistani kuittaamaan muutamat Korpilampi-konferenssit ja karaokesessiot poliitikoille – jos se tarkoittaa enemmän luottamusta ja vähemmän sekoilua.
Suomi kiittää.
Robert Sundman
Kirjoittaja on Ylen politiikan toimittaja, joka haluaisi laulaa joskus karaokessa ”Huopikkaat”.
Jouni Hynynen tunnetaan parhaiten Kotiteollisuus-yhtyeen kitaristi-laulajana. Kohta 30 vuotta täyttävän bändin keulakuva on ollut varsinkin aiempina vuosina tunnettu melkoisesta äijä-imagostaan. Hynynen kertoo Puoli seitsemän -ohjelmassa mihin tarpeeseen rooli syntyi.
– Se pullistelu mitä on joskus ollut, ja on kyllä silloin tällöin vieläkin, se oli vain suojakerroin. Se että mie tässä viime aikoina olen joka ohjelmassa ollut, niin ei tämä helppoa ole. Miutahan pelottaa ihan pirusti, tälläkin hetkellä. Jännittää ja tekis mieli olla vaan kotona peiton alla. Se on helppoa tapella jännitystä vastaan sillä, että ottaa jonkun roolin.
Hynysen mukaan pullistelu on käynyt aina vaan turhemmaksi, kun ikää ja itseluottamusta on kertynyt.
– Nyt kun on tullut ikää lisää, niin tuntuu vaan siltä, ettei mun tarvitse enää pullistella tai esittää mitään. Että jos ei tällainen ukko kelpaa, niin olkoon sitten kelpaamatta.
Omaa muuttumistaan 50 vuotta juuri täyttänyt Hynynen pitää myös iän tuomana viisastumisena.
– En tiedä onko se uusi Hynynen pehmeämpi, se on ehkä vähän fiksumpi vaan. Se uskaltaa paremmin puhua asioista, niin kuin ne oikeasti ovat. Ettei tarvitse valehdella, tai esittää.
Tekstien aiheita lähibaareista
Hynysen uusi musiikkiprojekti on Maanalainen Armeija, levy jossa on mukana myös Mira Luoti. Levyn tarinat kertovat esimerkiksi parisuhteesta, joka on vääjäämättä matkalla kohti tuhoa. Tarinoiden aiheita Hynynen keräsi muun muassa lähibaarista.
– Miulla on hirveen hyvä lähikuppila Lappeenrannassa, jossa tulee silloin tällöin käytyä. Sieltä tulee revittyä aika paljon materiaalia. Jos juttelee ihmisten kanssa ravintolassa, niin kyllä sieltä saattaa tulla aika rajua avautumista.
Musiikin tekijälle tullaan usein myös ehdottamaan aiheita uusiin lauluihin.
– Tosi moni tulee, tai laittaa viestiä, että tee biisi tästä ja tästä. Sitten on ihmisiä, jotka laittavat minulle omia sanoituksiaan. Mutta enhän mie sellaista voi tehdä, koska en mie tiedä mitä se sanoittaja on kelannut siinä.
Mieluummin kirjoittaa ikävistä asioista, en tiedä miksi.
Joitakin yhdistäviä tekijöitä Hynynen tarinoista löytää.
– Ne ovat kaikki vähän surullisia. Se miten kaunis paikka tämä maailma on, ja miten kaunis maa on Suomi, ja miten paljon on hyviä ihmisiä. Mutta kaikilla on omia heikkoja kohtia, ja hirveästi suruja. Toki myös iloja, mutta niistä on vaikeampi kirjoittaa. Mieluummin kirjoittaa ikävistä asioista, en tiedä miksi.
Katso Jouni Hynysen koko haastattelu Yle Areenasta:
Vantaan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että Vantaa lähtee mukaan Suomi-Rata Oy -hankeyhtiöön enintään 12 miljoonalla eurolla. Käytännössä Vantaan osuus on 11, 1 miljoonaa euroa, joka on sovittu hankeyhtiön neuvotteluissa. Sijoituksella kaupunki sitoutuu ainoastaan hankkeen suunnitteluun.
Päätös ei kuitenkaan ollut yksimielinen, vaan sitä edelsi pitkä kriittinen keskustelu. Kaiken kaikkiaan päätös hankeyhtiöön mukaan lähtemisestä syntyi Vantaalla lopulta äänin 45-21.
Suomi-rata mahdollistaisi noin tunnin junayhteyden Tampereen ja Helsingin välille ja samalla kaukojunille tulisi suora yhteys Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Lentoradaksi kutsutun ratayhteyden ensimmäinen osuus kulkisi lähes kokonaan tunnelissa ja se nopeuttaisi myös hieman lentoaseman ja Helsingin keskustan välistä matkaa.
Juuri Lentorata olikin se hiertävä kivi kengässä, kun Vantaan valtuusto käsitteli osakkuuttaan maanantaina. Osa valtuutetuista oli vahvasti sitä mieltä, että tunnelin sijaan panokset olisi pantava ennemmin pääradan kunnostamiseen.
– Tässä pusketaan väkisin läpi kallista hanketta, eikä haluta edes tarkastella merkittävästi halvempaa vaihtoehtoa eli lisäraidetta välille Pasila-Kerava. Jos nyt sanotaan kyllä Lentoradalle, sanotaan samalla hei hei nopealle työmatkaliikenteelle 15 vuodeksi, sanoo Vaula Norrena (vihr.).
– Arkielämässä hälytyskellojen pitäisi soida, jos joku tulee kovassa kiireessä vaatimaan nimeä takauspapereihin. Juuri tällaiseen nurkkaan Vantaata on nyt ajettu. Kysymyksessä on vantaalaisten kannalta hukkaputki, jonka toinen pää on veronmaksajien taskussa ja toinen Kankkulan kaivossa, totesi Antero Eerola (vas.).
Osakkuudesta kehkeytyi tuntien keskustelu ja monta äänestystä
Kritiikkiä sai valtuutettujen puheenvuoroissa myös ratahankkeen valmistelu virkamiestasolla, tunnelin louhinnan ilmastovaikutukset sekä hankkeen mahdolliset negatiiviset vaikutukset muiden käynnissä olevien ratahankkeiden rahoitukseen.
Valtuutettu Eerola esitti asian palauttamista valmisteluun, mutta esitys kaatui äänestyksessä äänin 19-43.
Puolustavissa puheenvuoroissa esille nousivat muun muassa Aviapoliksen saavutettavuuden paraneminen ja liikenteen suuntaaminen autoteiltä raiteille. Kannattavia puheenvuoroja Suomi-rata hankeyhtiöön lähteminen sai etenkin SDP:n ja kokoomuksen riveistä.
– Tämä on valtuustoryhmän mielestä luonnollinen jatkumo jo aiemmin tekemäämme päätökseen. Meidän on edistettävä vantaalaisten liikkumista kaikin keinoin ja kannatamme lähtemistä mukaan hankeyhtiöön, totesi SDP:n Minna Räsänen omassa puheenvuorossaan.
– Olen itsekin harmissani, että tässä tuli näin kiire. Näiden nykyisten tietojen valossa radasta olisi kuitenkin Vantaalle selvästi hyötyä, joten siihen nähden tämän hankkeen puoltaminen on mielestäni enemmän kuin järkevää, totesi Sari Multala (kok.) omassa puheenvuorossaan.
Radan suunnittelu on pitkä projekti
Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää liikenne- ja viestintäministeriön mukaan uusia neuvotteluita.
Nykytiedon varassa liikennöinti mahdollisella uudella Lentoradalla voisi alkaa vuonna 2033 ja Helsingin ja Tampereen välinen nykyistä nopeampi liikenne vuonna 2036.
Hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa.
Matti Kurkela / Yle
Suomi-radalle haetaan EU-rahaa 11,7 miljoonaa
Yhteensä Suomi-radan hankeyhtiön suunnitteluun tarvitaan 150 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 78,9 miljoonaa. Alustava hinta koko radalle on jatkoyhteyksistä riippuen 4,6-5,75 miljardia euroa.
Valtio hakee EU:lta 11,7 miljoonaa euroa Helsinki-Tampere-radan kehittämiseen. Tukea haetaan Helsinki-Tampere-selvitykselle, johon kuuluu Pasilan ja Keravan välinen Lentorata sekä yhteys Tampereelle.
Yhteys Tampereelle voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä.
Euroopan komission alustavan ilmoituksen mukaan rahoituspäätökset tehdään kesä-heinäkuussa 2020.
