Lukas Parviainen ja Risto Virtaharju pulahtavat paljuun Kuopion klassillisen lukion parkkipaikalla. On parinkymmenen lukio-opiskelijan yrittäjyysteemainen tapahtuma, jonka iltaohjelmaan kuuluu paljuilu.

Uimahousut vedetään jo jalkaan, ennen kuin tarkistetaan, miltä palju näyttää.

– En tiedä, missä kunnossa palju on. Sitä pitäisi kysyä meidän paljuvastaavalta, sanoo Virtaharju.

Paljuvastaava on omilla teillään, mutta Virtaharju ja Parviainen hyppäävät pimeään veteen.

Mikrobit tulevat järvistä ja ihmisistä

Paljuilu on suosittu harrastus, ja etenkin paljun vuokraamisen suosio kasvaa. Paljuun mennessä kannattaa kuitenkin huomioida, millaista likaa paljusta saattaa löytyä.

Mikrobeja voi päätyä paljuveteen luonnosta tai kylpijöistä. Jos paljuun otetaan vesi järvestä, sieltä tulee mukana mikrobeja ja eloperäistä ainesta, joka toimii mikrobien kasvualustana.

Ihmiset taas tuovat paljuun mukana omat mikrobinsa.

Lähtökohtaisesti pöpöjä ei tarvitse paljussa pelätä. Mitään sairausepidemioita ei tiettävästi ole paljuissa levinnyt. Vatsatauti tai tulehdukset voivat kuitenkin paljuvedessä levitä.

– Se toki edellyttää sen, että joku ihminen on ensin tuonut sen vatsataudin tai tulehduksen aiheuttajan sinne paljuun, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Tarja Pitkänen.

– Olisi tärkeää muistaa peseytyä ennen paljuun menoa, samalla lailla kuin uimahallissa käydään suihkussa ennen altaaseen menoa.

Kunnon jynssäys kannattaa

Tutkija Tarja Pitkänen suosittelee paljuveden vaihtamista joka kylpykerran jälkeen, jos vesi otetaan luonnosta, ja muutaman käyttökerran jälkeen, jos vesi otetaan hanasta. Vaihdon yhteydessä palju kannattaa jynssätä puhtaaksi.

– Ihan yleispuhdistusaine tai tiskiaine käy. Tärkeintä on, että pinta putsataan, koska siihen mikrobit tarttuvat.

Paljuihin myydään myös suodattimia ja happi- ja klooripohjaisia desinfiointiaineita. Aineiden luvataan tappaa bakteerit, ylläpitää veden happitasapainoa ja pitää veden puhtaana kauemmin.

Liian isot kertasatsit voivat kuitenkin aiheuttaa esimerkiksi iho-oireita.

– Niiden kanssa pitää olla tosi tarkkana, ettei laita yliannostusta, Pitkänen toteaa.

Yrittäjä vastuussa puhtaudesta

Paljuja vuokraavat monenlaiset tahot, niin yksityishenkilöt kuin isommat yritykset. Yrittäjä on aina vastuussa siitä, että palju on puhdas ja turvallinen käyttää.

Yrittäjien tiedot omasta vastuustaan ja paljun puhtaanapidosta voivat vaihdella, sillä paljuvuokrauksesta ei ole tehty mitään systemaattista tarkastelua, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Tarja Pitkänen.

– Paljuja vuokraavilta yrittäjiltä on kuulunut sellaista, että ohjeistusta on kaivattu lisää.

Uimahallien ja kylpylöiden allasvesien laatuvaatimuksista on olemassa asetus, jonka noudattamisesta Valvira on julkaissut ohjeet. Asetus ei koske paljuja, mutta ohjeisiin lisättiin silti vuonna 2017 liite paljujen kunnossapidosta.

Soittokierros muutamaan Kuopiossa paljuja vuokraavaan yritykseen kertoo, että paljut putsataan pitkälti ohjeiden mukaisesti. Jokainen yrittäjä kertoo, että palju pestään joka vuokrauksen jälkeen pesuaineilla ja sienellä, harjalla tai painepesurilla. Jotkut käyttävät myös kloori- ja happitabletteja.

Yrittäjien mukaan yleisimmin asiakkaiden jäljiltä paljuun jää ihmiskehosta peräisin olevia asioita: ihoa, rasvaa ja hiuksia. Paljuista saattaa löytyä vuokraajista riippuen myös esimerkiksi laastareita, tupakantumppeja ja kaljatölkkejä.

Huolellisuus kannattaa myös liiketoiminnan kannalta. Monen vuokraajan mielestä paljun puhtaus on asia, josta tulee kaikkein herkimmin valituksia asiakkailta.

Pitkäsen mukaan vuokraaja voi tarkistaa paljun siisteyden yksinkertaisesti käsikopelolla: jos paljun pinnat ovat limaiset, niissä on mikrobeja.

Isompi porukka sotkee paljua

Klassillisen lukion pihassa paljun vesi on kirkasta ja puhdasta.

Hyvä on kylpeä, toteavat Parviainen ja Virtaharju, jotka kumpikin käyvät paljussa useamman kerran vuodessa.

– Vedestä huomaa kyllä, että siitä tulee sakeampaa, kun siinä on käyty isolla porukalla, sanoo Parviainen.

Opiskelijoilla on yksi nyrkkisääntö paljun käyttöön.

– Pohjaan pitää nähdä, Virtaharju linjaa.

Lue lisää:

Asiantuntija huolissaan paljujen riskeistä: Muista nämä neljä asiaa paljuillessasi

Haiseva yllätys pilasi mökkiviikonlopun: "Paljussa roikkui ällöttäviä vihreitä levänoroja"

Kylpytynnyriä ei haluta omaksi – sadat käärivät lisätienestejä paljuja vuokraamalla

Humppilan muinaisen Rautajärven tilalla aukeaa eteen Järvensuon suuri peltoaukea. Pellon alla piilee suota ja järvimutaa. Arkeologille suo on harvinaisen kiinnostava kohde, koska turve säilöö hyvin kivikautiset esineet.

Suomaassa orgaaninen aines säilyy hapettomassa tilassa, ja se tallentaa puuta, tuohta ja jopa siemeniä tuhansien vuosien ajan. Siksi Humppilan suopellon ensi kesän kaivauksille on suuret odotukset.

Järvensuon alustavat tutkimukset ovat jo raottaneet kivikautisten asuinpaikkojen salaisuuksia. Rannoilta on löytynyt kymmenen kivikautista asuinpaikkaa, ja sieltä on nostettu päivänvaloon keramiikkaa, kvartsia, palanutta luuta, mahdollisesti kivikautisten ihmisten rikkomia vesipähkinöitä sekä Suomen tähänastisesti vanhin mela.

Mela saattoi olla monikäyttöinen

Arkeologi, Turun yliopiston tutkijatohtori Satu Koivisto on ollut aina kiinnostunut suomaan salaisuuksista ja etenkin kivikaudesta. Ikiaikainen mela 4800 vuoden takaa saa mielikuvituksen lentoon.

Satu Koivisto kertoo, että Järvensuosta löydetyn melan toinen pää on lusikkamainen, ikään kuin se olisi tarkoitettu kaivamiseen. Kivikauden väki on saattanut käyttää esinettä myös ravinnon etsimiseen: melan pää on voinut olla hyvä kapine juurakoiden tai vesipähkinöiden kaivamisessa.

– Puisista esineistä voidaan saada myös viitteitä kivikauden teknologiasta ja tietoa siitä, millaisia puulajeja ihmiset kivikaudella ovat suosineet. He ovat tienneet, millaisesta puusta vene kannattaa veistää, sanoo Satu Koivisto.

Järvensuo on arkeologin aarreaitta

Arkeologiset kaivaukset alkavat Järvensuolla kesällä. Yksi muinaisista asuinpaikoista on ollut suuren kallion suojassa muinaisjärven rannalla. Maan alla olevien esineiden lisäksi tärkeitä ovat järviliejun alta paljastuvat kulttuurin kerrostumat, sanoo arkeologi Satu Koivisto.

Kulttuurikerroksella tarkoitetaan maan alla säilyneitä ihmisen toiminnan jälkiä tuhansien vuosien takaa.

– Maakerrostumia, jätteitä, rakenteiden jäännöksiä ja esineitä. Tämä lisää kohteen arvoa irrallisten esineiden lisäksi. Täältä me voimme saada paljon yksityiskohtaisempaa tietoa muinaisista ihmisistä, sanoo Satu Koivisto.

Koiviston mukaan olisi hyvä ymmärtää, miten ihmiset ovat eläneet jo noin 5000 vuotta sitten muinaisen Rautajärven rannalla. Miten he ovat eläneet, mitä he ovat syöneet, mitä siellä erityisesti on tehty tai miksi ihmiset ovat sinne tulleet?

– Olisi hyvä tietää myös, millainen heidän teknologinen tasonsa on ollut esimerkiksi puumateriaalien työstämisessä. Tai mitä kalastustekniikoita he ovat käyttäneet, miettii Satu Koivisto.

Kivikauden aikaisia soita on tutkittu vähän

Suomen kivikaudesta on saatavilla erilaista tietoa verrattuna rautakauteen, mistä myös harrastajat ovat olleet kiinnostuneita. Kivikauden materiaalia ei sen sijaan pysty löytämään metallinilmaisimilla.

Suoalueita on tutkittu Suomessa vähän. Viime vuosikymmeninä kenties kuuluisimmat tulokset ovat löytyneet Yli-Iin Purkajasuolta. Nykyisen suopellon uumenista on kaivettu esiin kivikautinen kalastuspaikka, missä puiset kalapadot ja liistekatiskat ovat säilyneet Iijoen tulvakerroksissa yli 5000 vuoden ajan.

Valtio ei arkeologisia kaivauksia paljon rahoita, kaivaukset ovat kalliita ja arkeologeja on vähän. Humppilan uudet tutkimukset mahdollisti Suomen Akatemian rahoitus. Museoviraston yli-intendentti Marianna Niukkanen kertoo, että rahoituksen määrissä Suomi on Euroopan pahnanpohjimmainen.

– Suurin osa Suomen kaivauksista tehdään suurten rakennushankkeiden yhteydessä, ja jotka rakentaja maksaa. Jos kohde sijaitsee metsässä, eikä sitä uhkaa mikään, kaivauksia ei maksa kukaan, sanoo yli-intendentti Marianne Niukkanen. Tällöin myös tutkimusten näkökulma on toinen kuin pelkkä kiinnostus historiaan.

Arkeologi Satu Koiviston suurin huoli tällä hetkellä on se, että pohjaveden pinta muinaisjärven kohdalla laskee niin paljon, että esineet ja esihistoria tuhoutuvat. Kivikauden kaivaukset kenties tehdään viime tipassa.

Kiinassa oikeusistuin on tuominnut kiinalaisruotsalaisen Gui Minhain kymmeneksi vuodeksi vankeuteen valtionsalaisuuksien vuotamisesta ulkomaille.

Gui toimi aikaisemmin hongkongilaisen, Kiinan eliittiä arvostelleen kustantamon omistajana sekä kirjakauppiaana.

Ruotsin kansalaisuuden 1990-luvun alussa saanut Gui pidätettiin vuonna 2018 luotijunassa Kiinassa, missä hän oli kahden ruotsalaisdiplomaatin seurassa.

Kansalaisaktivistin tapaus on kiristänyt Kiinan ja Ruotsin suhteet äärimmilleen viime vuosina.

Kiinalle viimeinen pisara näyttää olleen Ruotsin päätös antaa sananvapauspalkinto 55-vuotiaalle Guille marraskuussa. Tuolloin Kiinan Ruotsin-suurlähettiläs Gui Congyou sanoi ruotsalaismedioille, että sananvapauspalkintoseremoniaan osallistuvat ministerit eivät ole tervetulleita Kiinaan.

Kiina katkaisi pian palkintoseremonioiden jälkeen maiden väliset kauppaneuvottelut hamaan tulevaisuuteen.

Lue myös:

SVT: Kiina painostaa voimakkaasti Ruotsin tiedotusvälineitä

Ruotsi suututti Kiinan – Nyt Kiina iskee kauppasuhteisiin

Kiinan suurlähettiläs laukoi poikkeuksellisen kovia uhkauksia ruotsalaisministereille, mutta ei saanut toivomaansa vastakaikua

Mitä ihmettä tapahtui Ruotsin ja Kiinan suhteille? BBC kokosi erikoisen saagan vaiheet

Soinin kunnanvaltuusto on kumonnut maanvuokrapäätöksen liittyen Erämaan elämyskeskukseen. Asiasta kertoo aamun Ilkka-Pohjalainen.

Kunta päätti viime vuonna vuokrata yritykselle vajaan kymmenen hehtaarin maa-alueen Vuorenmaasta kymmeneksi vuodeksi.

Tämän jälkeen yritys on koittanut pienentää alueesta perittävää vuokraa, mutta kunta ei tähän ole suostunut. Kunnanhallitus totesi ennen valtuuston kokousta, ettei kunta hyväksy yrityksen pyrkimyksiä muuttaa vuokraehtoja.

Yritys ei ole allekirjoittanut sopimusta alun perinkään. Vuokrasopimuksen piti astua voimaan tämän vuoden alussa.

Asia otettiin esille maanantain kunnanvaltuustossa kiireellisenä.

Aiheesta aiemmin:

Tupa oli täynnä ja tunteet kuumenivat, kun Soinissa keskusteltiin rinnehiihtokeskuksen tulevaisuudesta – osa yleisöstä marssi ulos kesken tilaisuuden

Rinneyrittäjän laskut Soinin kunnalle jo 220 000 euroa

Riita Soinin laskettelukeskuksessa syvenee – kunta haluaa irti sopimuksesta, yrittäjä uhkaa miljoonakorvauksilla

Ilo uudesta rinneyrittäjästä oli lyhyt pienessä Soinin kunnassa – petoksista tuomitun yrittäjän kanssa roihahti ilmiriita hetkessä

Mysteeripotilaita hoitava klinikka herättää arvostelua

Helsingissä vajaa vuosi sitten avattu toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on kerännyt paljon kiitoksia, mutta klinikan lääkärien antamat suositukset herättävät myös arvostelua. Toiminnallisten häiriöiden klinikalla hoidetaan potilaita, joilla on voimakkaita oireita, joihin ei löydy selvää lääketieteellistä selitystä. Klinikalla on ohjattu potilaita tutustumaan esimerkiksi Maria Nordinin Eroon oireista -kurssiin, jolle Tukes päätti viime marraskuussa asettaa 100 000 euron uhkasakon.

Koronavirusta tavattu myös Kanariansaarilla

Italialaisella turistilla on todettu koronavirustartunta suomalaistenkin suosimalla Teneriffalla. Italialaismatkaajan kerrotaan olevan lääkäri alueelta, jolla virustartunnat ovat Italiassa viime päivinä levinneet. Kiinassa terveysviranomaiset puolestaan kertovat noin viidestäsadasta uudesta tautitapauksesta. Uusia viruksen aiheuttamia kuolemantapauksia on 71. Lue uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta täältä.

Miehet hallitsevat edelleen työnantajaliittoja

Lähes kaikissa suurissa työnantajaliitoissa on selkeä miesenemmistö liiton hallituksissa. Poikkeuksen tekee yksityisen sosiaali- ja terveysalan Hyvinvointiala HALI. Liiton hallituksessa naisia ja miehiä on sama määrä. Sen sijaan kymmenestä suuresta työntekijäliitosta peräti kuudessa on naisenemmistö hallituksessa. Etenkin hoitoalalla naiset jyräävät miehet työntekijäliittojen hallituksissa. Mutta niin jyräävät jäsenistössäkin. Lue Ylen selvityksestä, miten naisten ja miesten määrä vaihtelee päättäjinä 20 liitossa.

Naisten yleisintä vaatekokoa pidetään muotibisneksessä pluskokona

Pluskokoihin keskittyvien globaalien markkinoiden on odotettu puolitoistakertaistuvan vuosikymmenen aikana. Ongelma kuitenkin on, etteivät katalogeissa suurempia vaatteita mainostavat mallit edusta itse kyseistä kokoa. Näin ollen kuluttaja ei tarkalleen tiedä, mitä on ostamassa. Suuret ulkomaiset muotijätit, kuten verkkokaupat Zalando ja Asos, ovat tarjonneet ratkaisuksi isompia malleja esitteleviä kampanjoita. Useimmiten vaatemallit edustavat kuitenkin kokoluokkaa 42 eli suomalaisten naisten yleisintä vaatekokoa. Kotimainen kauppapaikka Weecos.com ei tyytynyt vaateketjujen harrastamaan silotteluun.

Hyvä äänikirjan lukija ei papata

Suomen suurimmassa äänikirjatuotantoyhtiössä tehtiin vielä muutama vuosi sitten sata kirjaa vuodessa, nyt jo 1 500. Äänikirjojen kasvaneet markkinat työllistävät myös äänikirjojen lukijoita. Parhaimmillaan hyvä lukija lukee kirjaa tauotta neljä tuntia putkeen. Kaikki eivät siihen pysty.

Suomi nauttii auringosta

Tiistai on suuressa osassa maata aurinkoinen. Lähinnä itärajan tuntumassa sataa vielä heikosti lunta. Pohjoisessa pakkasta on 10–15 astetta. Maan etelä- ja keskiosassa aurinko lämmittää kylmän yön jälkeen ja lämpötila kohoaa aavistuksen plussalle.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Tammikuussa kuolleen Kobe Bryantin leski Vanessa Bryant on haastanut turmakopterin omistavan yrityksen oikeuteen kuolemantuottamuksesta, kertovat muun muassa Guardian ja Huffington Post.

Koripallolegenda Bryant ja kahdeksan muuta ihmistä kuolivat 26. tammikuuta onnettomuudessa, kun heitä kuljettanut helikopteri iskeytyi vuorenseinään Los Angelesin länsipuolella. Kuolleiden joukossa olivat muiden muassa kopterin lentäjä ja Bryantin 13-vuotias tytär.

Oikeuteen jätetyissä asiakirjoissa väitetään, että helikopterin lentäjä oli huolimaton lentäessään sumusäässä. Kanteen mukaan Island Express Helicopters -yrityksen ei olisi pitänyt päästää kopteria ilmaan niin huonossa säässä.

Bryant voitti 20-vuotisella urallaan viisi NBA-mestaruutta Los Angeles Lakersissa.

Aiheesta lisää:

Kobe Bryantin helikopterionnettomuuden pilottia oli varoitettu aiemmin piittaamattomuudesta sääolojen suhteen

Viranomaiset: Kobe Bryantia kuljettaneessa helikopterissa ei merkkejä moottoriviasta

Yhdysvaltain avaruushallinto Nasassa pitkän uran tehnyt matemaatikko Katherine Johnson on kuollut 101-vuotiaana.

Suuren yleisön tietoisuuteen muutaman vuoden takaisesta Hidden Figures -elokuvasta noussut Johnson oli laskemassa muun muassa lentoratoja, joilla kuumoduuli vei ensimmäiset ihmiset Apollo-alukselta Kuuhun. Yhdysvallat teki ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon Kuuhun vuonna 1969.

Vuonna 1918 syntynyt Johnson oli poikkeuksellisen lahjakas nuori, joka oli valmistunut lukiosta jo 14-vuotiaana. Koulutuksen saaminen vaati sinnikkyyttä hänen vanhemmiltaan, jotka muuttivat osittain toiselle paikkakunnalle, jotta Johnson pääsisi lukioon. Hänen kotikaupungissaan ei ollut lukiota mustille.

Johnson aloitti työskentelemisen Nasaa edeltäneessä Nacassa vuonna 1952. Erityisen poikkeuksellista Johnsonissa oli se, että hän teki huipputiedettään mustana naisena, kun Yhdysvaltain eteläisissä osavaltioissa elettiin vielä rotuerottelun aikaa.

Nasan maanantaina Twitterissä julkaisemassa muistoviestissä avaruushallinto ylisti Johnsonin uraauurtavaa elämäntyötä sekä sitä, miten tämä rikkoi rodullisia ja sosiaalisia esteitä.

Johnson jäi eläkkeelle vuonna 1986. Hän sai suuren tunnustuksen vuonna 2015, kun presidentti Barack Obama myönsi hänelle presidentillisen vapauden mitalin. Se on korkein mitali, jonka siviili voi Yhdysvalloissa saada.

Lue myös:

Naiset, joiden laskelmat veivät ensimmäiset astronautit avaruuteen(2017)

Totta vai tarua – kuinka todenperäinen on elokuva Nasan matemaatikkonaisista?(2017)

Alkamassa on neljä tuntia kestävä luku-urakka. Näyttelijä Jukka Pitkänen asettelee iPadin telineelle, korjaa mikrofonin asentoa ja aloittaa:

"Minut hätisteltiin pois vuoteestani ja käskettiin pukeutumaan, sillä oli uusivuosi…”

Helsinkiläisen äänituotantoyhtiö Silencion studiossa on tekeillä ruotsalaisen kirjailija Niklas Natt och Dagin teos 1794.

Lasin takana äänisuunnittelija Antti Majuri seuraa tekstiä ja kuuntelee, ettei mitään jää lukematta tai lukijalle tule virheitä.

– Työssäni kuulen paljon hyviä kirjoja. Kun äänikirjan lukijalla on miellyttävä ääni, niin eihän tämä edes tunnu työltä.

Äänikirjoja tekeviä studioita ei ole Suomessa kuin kymmenisen.

Silencio on Suomen suurin äänikirjatuotantoyhtiö. Sen kasvuvauhti on ollut nopea. Yritys tekee 1500 äänikirjaa vuodessa.

– Viisi vuotta sitten tilauksia oli maksimissaan noin sata vuodessa. Kun pari vuotta sitten tulivat suoratoistopalvelut, tuotannotkin lähtivät todella voimakkaasti kasvuun, kertoo toimitusjohtaja Kimmo Oksanen.

Viime vuonna äänikirjoja myytiin yli 11 miljoonalla eurolla. Kasvua on yli tuplasti edellisvuoteen verrattuna.

Lisäksi kirjastoissa äänikirjojen lainausmäärät nousivat viime vuonna ennätyslukemiin. Ensimmäistä kertaa ylittyi yli miljoonan äänikirjalainan raja.

– Ennen istuttiin ratikassa kuulokkeet korvilla ja kuunneltiin musiikkia. Nykyisin pää ei enää heilu musiikin tahtiin, vaan kuunnellaan kirjoja, Jukka Pitkänen sanoo.

Kimmo Oksasen mukaan hyville äänikirjojen lukijoille "olisi nyt enemmän töitä kuin ehtivät tehdä”.

Hyvän lukijan tunnistaa äänestä

Kustantaja päättää, mistä kirjasta tehdään perinteisen lisäksi myös äänikirja. Sen jälkeen tuotantoyhtiö miettii yhdessä kustantajan kanssa sopivan lukijan.

Jukka Pitkänen kertoo, että lukija saa tekstin eteensä vasta studiossa ennen äänitystä eikä juurikaan tiedä sisällöstä ennakkoon.

Pitkänen on näyttelijän työnsä ohella yksi Suomen suosituimmista äänikirjojen lukijoista.

– Se on kuin prima vista -soitto, suoraan nuoteista soittamista. Äänikirjan lukeminen vaatii nopeaa kykyä hahmottaa virkkeitä ja kieltä.

Pitkäsestä lukijan pitää luoda kuuntelijalle vaikutelma kuin hän kertoisi omaa tarinaansa. Hyvä lukija saa tylsänkin kirjan vaikuttamaan kiinnostavalta.

– Tarina on tärkeintä. Tarkoitus ei ole nostaa lukijaa millään tavalla esille eikä myöskään peittää. Jos yrittää pyrkiä mahdollisimman eleettömään lukemiseen, se muuttuu ennen pitkää häiritseväksi.

Kimmo Oksasen mielestä tärkeintä on hyvä ääni.

Silenciolla on lukijalistallaan sata eri-ikäistä naista ja miestä. Vaatimuksena on näyttelijäkoulutus.

– Paras lukija saa kirjan sisällön elämään eikä vain papata tekstiä menemään kuin puhelinluetteloa. Samalla kuulija voi keskittyä itse kirjaan ja unohtaa lukijan, Oksanen sanoo.

Suosittuja äänikirja-ääniä on useita. Näyttelijä Vesa Vierikko tuli tutuiksi Harry Pottereiden lukijana. Krista Putkonen-Örn palkittiin vuoden äänikirjan lukijana vuonna 2018. Hänen ääntään voi kuulla esimerkiksi Michelle Obaman Minun tarinani -menestysmuistelmien lukijana.

Muita äänestä tunnistettavia ovat muun muassa Erja Manto, Ville Tiihonen ja Markus Niemi.

Äänikirjojen lukijanäytteitä voit kuunnella myöhemmin jutussa.

.

Lukijan sihisevä ässä ja teennäisyys ärsyttävät

Kuuntelunautinto voi mennä pilalle monesta syystä. Kirja jää helposti kesken, jos jokin asia lukijassa ärsyttää.

Sellainen voi olla teennäisyys tai sihisevä ässä. Joskus ääni ei vastaa tarinasta muodostunutta mielikuvaa tai äänessä onkin nais- eikä mieslukija kuten kuuntelija toivoisi.

Joitakin häiritsee lukijan murretausta, vaikka se erottuisi vain juuri ja juuri.

– Kuulokkeet päässä kun kuunnellaan, pienetkin asiat voivat tökkiä, jos ovat tökkiäkseen. Pitkänen sanoo.

Hänen mielestään äänikirja on helposti pilalla, jos lukija alkaa näytellä tekstiä.

Toisaalta:

– Ei Pekka Töpöhäntää kannata lukea kuin tiedeteosta. Lastenkirjat vaativat ihan erilaista otetta kuin dekkari tai kaunokirjallisuus.

Jukka Pitkänen on äänikirjojen lukijana kaikkiruokainen. Työkseen hän lukee mielellään lastenkirjoja, tieteellistä tekstiä tai kaunokirjallisuutta.

Äänikirjassa ei jylise ukkonen kuten kuunnelmassa

Kirjailija Anu Kaaja totesi Ylen haastattelussa, että äänikirjat voisivat kehittyä enemmän kuunnelmien tyyppisiksi teoksiksi ja niihin voisi lisätä äänitehosteita.

Silencion toimitusjohtaja Kimmo Oksanen ei äkkiseltään lämpene ajatukselle.

– Silloin puhutaan jo kokonaan eri tuotteesta. Kuunnelma on kuunnelma. Sellaisen tekeminen on huomattavasti kalliimpaa kuin äänikirjan.

1794 dekkarin lukeminen on saatu tältä päivältä päätökseen.

– Kiitos Jukka. Eiköhän se ole siinä, äänisuunnittelija Antti Majuri toteaa studiossa ja riisuu kuulokkeet päästään.

Tunnissa äänikirjan lukija lukee keskimäärin 20-25 kirjan sivua. Jukka Pitkänen pystyy lukemaan useita tunteja yhtäjaksoisesti. Monella alkaa jo huomattavasti aikaisemmin ääni loppua ja on pidettävä tauko.

– Jos kirja on hyvä, ääneen lukeminen on nautinto. Jos kirja ei vedä, silloin lukeminen on työtä.

Kuuntele äänikirjanäytteitä:

Storytel: Heather Morris, Auschwitzin tatuoija, lukija Markus Niemi. Tästä

Elisa Kirja: Carl-Johan Forssén, Kani joka tahtoi nukahtaa, lukija Eija Ahvo. Tästä

Storytel: Jo Nesbø, Veitsi, lukija Jukka Pitkänen. Tästä

Mitä mieltä olet äänikirjoista? Minkälainen on hyvä lukija? Osallistu jutun alla olevasta linkistä keskusteluun.

Sähkönsiirron hinnankorotuksilla taannoin kohautellut verkkoyhtiö Caruna kiittelee lausunnossaan perusteellisesti pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen lakiluonnosta sähkön siirtohintojen nousua hillitsevistä toimista.

Hintoja pyritään hillitsemään lakiluonnoksessa muun muassa jaksottamalla kustannuksia pitemmälle ajanjaksolle ja alentamalla siirtohintojen korotuskattoa hitunen nykyisestä.

– Esitetty lainmuutos ohjaa verkkoyhtiöitä entistä enemmän kehittämään verkon toimitusvarmuutta ja kapasiteettia monipuolisesti ja asiakaslähtöisesti. Alijäämän tasoitusjakson pidentäminen ja toimitusvarmuusinvestointien takarajan lykkääminen antavat mahdollisuuden toteuttaa toimenpiteet niin, että kustannusten siirtyminen asiakashintoihin hidastuu ja hinnoittelumuutokset tasoittuvat, suursijoittajien omistama Caruna toteaa lausunnossaan työ- ja elinkeinoministeriölle.

Myös moni muu verkkoyhtiö suhtautuu myönteisesti lakiluonnokseen äsken päättyneellä lausuntokierroksella. Sen sijaan sähkölaskun maksajia, lähinnä kotitalouksia edustava Suomen Omakotiliitto sättii lakiluonnoksen monia kohtia, vaikka pitääkin lakiluonnosta sinänsä oikeansuuntaisena.

– Sähkönsiirron ja -jakelun maksujen korotuskaton (ehdotettu) madaltaminen 15 prosentista 12,5 prosenttiin on oikea toimenpide, mutta riittämätön. Verkkoyhtiöt pystyvät aina 12 kuukauden jälkeen nostamaan yhä uudelleen siirtomaksuja. Tämä tarkoittaa sähkölämmitteisessä omakotitalossa jopa satojen eurojen kertakorotusta.

– Korotuskatto tulee asettaa matalalle, noin 4 prosenttiin, että se tosiasiallisesti puuttuisi korkeisiin ja perättäisiin siirtomaksujen korotuksiin, Omakotiliitto huomauttaa.

Myös Kuluttajaliitto katsoo tarpeelliseksi selvittää mahdollisuudet ehdotettua suurempaan korotuskaton alennukseen.

Myrskyn jälkeen

Hallituksen tuore lakiluonnos on perimmältään seurausta 2010-luvun myrskyistä, jotka johtivat laajoihin sähkökatkoksiin. Näitä valtiovalta lähti tuolloin kitkemään kiristämällä verkkoyhtiöiden toimitusvarmuustavoitteita. Samoihin aikoihin osuu myös Jyrki Kataisen (kok.) pääministeriaikana tehty sähköverkkojen yksityistäminen.

Yhtiöt vastasivat valtiovallan huutoon ryhtymällä kaivamaan sähkökaapeleita maahan edullisemman, mutta myrskylle alttiin ilmajohdon sijaan. Se ja yksityistäminen johtivat tuolloin siirtohintojen nousuun.

Verkkoyhtiöt kattoivat kalliita maakaapelointikuluja nostamalla sähkönsiirtomaksuja kuluttajia pöyristyttäneillä prosenteilla. Myrsky nousi taas, joskin sillä kertaa lähinnä kuluttajien mielissä.

Kriittisen palautteen pohjalta hinnoitteluun säädettiin korotuskatto Juha Sipilän (kesk.) pääministerikaudella vuonna 2017, mutta purnausta on edelleen riittänyt.

– Asiakkaiden sähkönsiirtomaksut, verkkoyhtiöiden liikevaihto ja liikevoitto, annetut konserniavustukset sekä osingot ovat kasvaneet merkittävästi 2010-luvulla, mutta erityisesti vuoden 2015 jälkeen, Omakotiliitto muistuttaa lausunnossaaan.

Niinpä uusia keinoja on nyt pohdittu punavihreän hallitusohjelman tavoitteiden täyttämiseksi.

Lakiluonnoksen lausuntoaika päättyi 14. helmikuuta ja siihen jätettiin 25 lausuntoa. Kuten oheisesta grafiikasta näkee, valtaosa lausujista suhtautui myönteisesti esitettyihin keinoihin. Kannattajia löytyy paitsi verkkoyhtiöistä, niin myös teollisuudesta, ministeriöistä ja kunnista.

Piilovelkaa kertyy

Kriittiset löytyvät lähinnä laskunmaksajien joukosta. Yksi arvostelijoista on Suomen Sähkönkäyttäjät ry, joka nostaa esiin piilovelan, joka kertyy asiakkaalle lakiluonnoksen toimien seurauksena. Myös Kilpailu- ja kuluttajavirasto on huolissaan asunnon ja kiinteistön arvoa rasittavasta piilovelasta.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan (nelivuotisen) valvontajakson alijäämän laskuttamista asiakkailta kahden seuraavan valvontajakson (4+4 vuotta) aikana. Muutoksella tavoitellaan verkkomaksujen tasaisempaa korotusta ja se antaa verkkoyhtiölle mahdollisuuden laskuttaa asiakkailta myöhemmin lisää, jos tavoiteltu kohtuullinen tuotto on jäänyt aiemmin liian matalaksi.

– Jälkikäteinen laskutusoikeus on hyvin poikkeuksellista Suomen lainsäädännössä. Se synnyttää asiakkaille velan luonteisen velvoitteen, jonka suuruudesta he eivät ole tietoisia, sillä se ei tule mitenkään esille asiakkaiden ja verkkoyhtiöiden välisissä asioinneissa, Suomen Sähkönkäyttäjät huomauttaa lausunnossaan.

Yllätyslasku vuosien päästä

Sähkönkäyttäjien mukaan kyseinen piilovelka voi kasvaa hyvinkin suureksi. Omakotiliiton laskelmien mukaan pientalon siirtomaksuvelka nousee keskimäärin yli 1 400 euroon kahdeksan vuoden valvontajaksolla.

– Näin verkkoyhtiö pystyisi laskuttamaan alituottoa jopa 12 vuotta eteenpäin maksimoiden korkeimman mahdollisen tuoton, Omakotiliitto ihmettelee.

Omakotiliitto kyseenalaistaakin koko alituoton käsitteen ja vaatii sen välitöntä uudelleentarkastelua.

– Miten yhtiö voi jälkikäteen muuttaa laskutusperustetta? Millään muulla markkinalla tämä ei ole mahdollista. Alituoton tasausjakson pidennystä ei tule missään tapauksessa hyväksyä, Liitto julistaa.

Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsiteltäväksi maaliskuun lopulla. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan ensi tilassa. Ehdotusten voimaantuloon sisältyy siirtymäaikoja.

Lue lisää:

Elinkeinoministeri: Sähköverkkojen yksityistäminen oli hutipäätös – Hallitus koettaa panna sähkön siirtohintojen isot korotukset kuriin

Sähkön siirtohinnat ovat nousseet rajusti viime vuosina

Sähkönsiirtoyhtiöt nostavat taas hintojaan – sähkölaskun kallistumiselta ei voi välttyä vielä moneen vuoteen

Suomi on noussut maailman kymmenenneksi yleisimmäksi kieleksi pimeässä verkossa eli dark webissä, kertoo kyberasiantuntija Mikko S. Niemelä.

Kielen asema on yksi merkki kyberrikollisuuden kasvusta Suomessa. Niemelän Cyber Intelligence House -yrityksen keräämien tietojen mukaan suomalaisten henkilötietojen ja liikesalaisuuksien vuotaminen pimeään verkkoon on nelinkertaistunut viimeisen kolmen vuoden kuluessa. Niemelä tutkimusryhmineen on kerännyt tietoja YK:n huume- ja rikosvirastolle.

Hakkerit vuotavat hakkeroimiaan tietoja pimeään verkkoon usein aluksi ilmaiseksi.

– Ensin vuodetaan, jotta saadaan maine rakennettua. Koska se on anonyymi verkko, niin maineella on hirveän iso merkitys, Niemelä sanoo STT:lle.

Kun nimimerkki on saavuttanut mainetta, tiedoista voi pyytää rahaa.

Käyttäjätunnuksia kaupitellaan yritysvakoiluun

Yksityishenkilöt ostavat Suomessa pimeästä verkosta eli pääsääntöisesti tor-verkosta eniten huumeita. Määrällisesti eniten liikkuvat kuitenkin henkilötiedot ja luottokorttitiedot, Niemelä kertoo.

– Passit ovat olleet pitkään yksittäinen kysytyin dokumentti, Niemelä lisää.

Näin on hänen mukaansa niin maailmalla kuin Suomessa. Passeja tarvitsee etenkin järjestäytynyt rikollisuus. Niillä voi liikuttaa ihmisiä maasta toiseen esimerkiksi terrorismitarkoituksessa ja avata tilejä väärällä henkilöllisyydellä.

Myös salasanoilla ja käyttäjätunnuksilla yritysten sisäisiin tietojärjestelmiin käydään kauppaa. Niitä halutaan erityisesti teknologia- ja tuotekehitysyrityksiin, joita on paljon Suomessa. Tämä lisää osaltaan Suomen kyberrikollisuutta, Niemelä kertoo.

Tiedot päätyvät yritysvakoiluun

– Firmat eivät suoraan halua ostaa tuollaista tietoa, mutta se menee ovelan välikäden kautta. Myydään vaikka markkinatutkimusta, miten kilpailijat tässä maassa toimivat. Joissain tutkimuksissa saattaa olla yllättävänkin tarkkoja tietoja. Siinä vaiheessa harva kysyy, miten voi olla näin tarkkoja tietoja kilpailijoista, Niemelä kertoo.

Yritysinformaation ostaja ei välttämättä edes tiedä, että tieto on hankittu rikollisin keinoin.

Yksittäinen ihminen ei voi Niemelän mukaan tehdä paljoa

Yksi ilmeinen selittävä tekijä kyberrikollisuuden suurelle määrälle on, että Suomi on pitkälle digitalisoitunut maa. Miten kyberrikollisuuden torjunnassa on onnistuttu, jos tietovuodot ovat lisääntyneet näin paljon viime vuosina?

Niemelän mukaan tähän vastaamiseksi pitäisi tietää, mikä tilanne olisi, jos asialle ei olisi tehty mitään. Hänen mukaansa kansainvälisessä rikospoliisijärjestö Interpolissa Suomi tunnetaan kovana maana rikosten torjunnassa.

– Yksittäinen ihminen ei voi tehdä hirveän paljon oman tiedon suojaamiseen. Pallo menee firmoille ja valtion organisaatioille, jotka säilyttävät arvokasta dataa, Niemelä sanoo.

Entisen oikeusministerin Antti Häkkäsen (kok.) entistä erityisavustajaa Tapani Mäkistä (kok.) vastaan nostettuja syytteitä käsitellään tänään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Mäkistä syytetään törkeästä lahjuksen ottamisesta ja törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytteet liittyvät Mäkisen toimintaan Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Lisäksi kaksi tuusulalaista yrittäjää on saanut syytteet törkeästä lahjuksen antamisesta. Syyttäjä on aiemmin kertonut, että rikosepäilyt liittyvät Vantaan kaupunginhallituksessa käsiteltyihin etuosto-oikeusasioihin. Tapahtumat ajoittuvat alkuvuoteen 2015. Pitkän linjan kokoomuspoliitikko Mäkinen toimi kaupunginhallituksen puheenjohtajana vuosina 2009–2017.

Syytetyt ovat kiistäneet rikosepäilyt. Mäkinen kirjoitti taannoin Facebookissa, että on aina toiminut luottamustehtävissään laillisesti.

– Syytteen nostamisen perusteena on vanhoilta tuttavilta saatu tavanomainen laina, jonka olen maksanut takaisin aikanaan laaditun velkakirjan ehtojen mukaisesti. Laina ei liity millään tavoin asemaani tai tehtäviini Vantaan kaupungin luottamushenkilönä, jossa tehtävässä olen toiminut laillisesti ja johdonmukaisesti. Lainaan ei liity mitään sopimatonta saati rikollista, Mäkinen kirjoitti.

Takana kymmenkunta vuotta kansanedustajana

Tapani Mäkinen nimitettiin kesällä 2017 silloisen oikeusministerin Antti Häkkäsen erityisavustajaksi. Häkkänen oli oikeusministerinä Juha Sipilän (kesk.) johtamassa hallituksessa hallituskauden loppupuoliskolla eli vuosina 2017–2019.

Mäkinen jätti tehtävänsä Häkkäsen erityisavustajana huhtikuussa 2018, kun poliisi oli aloittanut esitutkinnan lahjontaepäilyistä. Hän luopui myös luottamustoimistaan, joita hänellä oli Vantaan kaupungissa. Mäkinen oli viime kuntavaalien jälkeen valittu muun muassa Vantaan kaupunginvaltuuston ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi.

Mäkinen on myös entinen kokoomuksen kansanedustaja. Hän istui eduskunnassa vuosina 2003–2004 sekä 2007–2015.

Tänään käräjäoikeudessa pidetään valmisteluistunto. Sen tarkoituksena on muun muassa selvittää, mitkä seikat ovat riidattomia eli mistä asioista ei tarvita todistelua. Syytetyt eivät välttämättä saavu itse paikalle valmisteluistuntoon. Jutun pääkäsittely on myöhemmin keväällä.

Aiheesta aiemmin:

Pitkän linjan kokoomusvaikuttaja Tapani Mäkiselle korruptiosyytteet – lahjuksen antamisesta epäillään tuusulalaista ex-kansanedustajaa

Oikeusministerin erityisavustajan tehtävästä irtisanoutunut Tapani Mäkinen Ylelle: "Olen tehnyt elämäni aikana monia virheitä"

Entinen koulu, nykyinen kylätalo Kauhavan Huhmarkoskella on taas täynnä elämää. Toimintaa talossa on monenlaista.

Yksi suosituimmista tapahtumista on joka toinen maanantai järjestettävä bingo. Bingoon ei tulla pelkästään palkintojen takia. Iloinen yhdessäolo on tärkeää.

Vuonna 2016 tunnelma oli toisenlainen, kyläläisten mielet olivat maassa.

– Koulun lakkauttaminen tuntui kuoliniskulta kylälle.

Lakkauttamista perusteltiin koulussa todetuilla sisäilmaongelmilla. Huhmarkosken kyläyhdistyksen puheenjohtajan Anna-Maija Rengon mukaan päätös tuli pahasti puun takaa.

– Oppilaat koulussa eivät olleet oireilleet, ja siksi toivottiin, että yhtäkkiä havaittujen ongelmien syitä olisi selvitelty tarkemmin. Kirjelmöimme tietysti asiasta, mutta tuntui siltä, että kun päätös oli tehty, ei siihen ollut enää palaamista.

Yhden euron talo, mutta kuntoonlaitettavissa

Alkushokista toivuttuaan kyläyhdistyksen johtokunta ryhtyi selvittämään, kuinka huonossa jamassa koulu oikeastaan on.

– Kävimme "nuuhkimassa" koululla ja totesimme, että ei tilanne niin paha ole, ettei sille kannattaisi jotain tehdä.

Öljylämmitteisen vuonna 1970 rakennetun koulun käyttökustannukset olivat suuret. Kaupungin keskustaan koulunkäyntiä keskittävällä Kauhavan kaupungilla oli siksi tarve päästä tyhjäksi jääneestä rakennuksesta nopeasti eroon.

Kyläyhdistys sai ostaa koulun yhden euron kauppahinnalla.

Samalla kylän väki sitoutui isoon urakkaan, jonka tavoitteena oli remontoida koulu sisäilmaltaan terveeksi kylätaloksi. Hankerahoitusta saatiin ELY-keskukselta ja kyläläiset käärivät hihansa.

Anna-Maija Rengon mukaan rakennuksen peruskorjauksen kokonaisbudjetti on vähän alle 600 000 euroa, ja se pitää sisällään talkootyön.

Hyvälle liikuntasalile on tarvetta

Alkajaisiksi öljylämmitys vaihdettiin maalämmöksi. Suurin työ on tähän mennessä tehty koulun liikuntasalissa, jonka lattian alta sisäilmaongelmien on arvioitu juontavan juurensa. Nyt vanha lattia on purettu ja korotettu. Myös salin katto on korotettu.

– Samalla saimme tänne ikkunat. Entisessä tiilibunkkerissa on nyt päivänvaloa, esittelee Renko liikuntasalia, joka on lattian pinnoitetta vaille valmis.

– Kyselyitä on jo tullut, hyvälle liikuntasalille on tarvetta, iloitsee Renko.

Kyläyhdistyksellä on vankka luottamus siihen, että peruskorjaus onnistuu. Suunnitelmat on tehty huolella eikä ikäviä yllätyksiä ole tullut vastaan.

Kosteusvaurioiden korjaaminen onnistuu yleensä hyvin

Epäilijöitäkin aina riittää. Monilla ovat mielessä uutiset esimerkiksi epäonnistuneista homekouluremonteista, jotka ovat johtaneet lähinnä korjaamisen kierteeseen.

Ramboll Finland Oy:n korjausrakentamisen toimialapäällikkö Inari Weijon mukaan kosteusvaurioiden korjaamisesta on päässyt julkisuudessa syntymään vääränlainen kuva.

– Julkisuuteen tulevat pieleen menneet tapaukset, niistä puhutaan. Harvemmin kerrotaan ihan tavallisista tapauksista, siitä, miten havaittiin kosteusvaurio, korjattiin se ja miten se tuli kuntoon.

Weijo huomauttaa, että melkein puolet kaikesta rakentamisesta Suomessa on korjausrakentamista ja yleensä korjaaminen onnistuu hyvin.

– Kaikki onnistumisen välineet ovat olemassa.

Uusi opas ilmestynyt

Ympäristöministeriö julkaisi viime vuoden lopulla uuden kosteus- ja homevaurioituneen rakennuksen korjausoppaan.

Oppaan käytännönläheisistä ohjeista ja tiedoista on hyötyä erityisesti korjausten suunnittelijoille ja tilaajille. Sen kirjoittamista johti Inari Weijo.

– Edellinen opas oli tehty 90-luvulla. Aloitimme uuden tekemisen päivitystyönä, mutta käytännössä olemme kirjoittaneet kokonaan uuden oppaan, koska 90-luvun jälkeen kaikki on radikaalisti muuttunut.

Weijon mukaan niin materiaalit, prosessit kuin tavat tehdä ovat aivan toisella tasolla nyt kuin 90-luvulla. Uutta tietoa on paljon, sitä on kertynyt kokemuksen ja osin erehdyksienkin kautta, mutta ennen muuta riippumattoman, tieteellisen tutkimuksen kautta, toteaa Weijo.

– Ei ole mitään ihmeitä tekevää uutta menetelmää, mutta korjausrakentamisen prosessi on merkittävästi kehittynyt, selvittää Weijo.

Korjausrakentamiseen kannustaa nykyisin myös ilmastonmuutoksen torjunta.

– Nyt mietitään, minkälainen ilmastovaikutus on rakennuksen purkamisella. Yhä suurempia korjauskustannuksia hyväksytään, jos se pystytään perustelemaan kestävän kehityksen näkökulmasta.

"Tämä on kyläläisille tärkeä talo"

Kauhavalla vanhan koulun peruskorjaajat ovat jo nyt tyytyväisiä siihen, mitä ovat saaneet aikaiseksi. Kylätalo täyttyy ihmisistä harva se ilta ja remontti on voiton puolella.

– Tämä on minulle sydämen asia, myöntää kyläyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Renko.

Koulurakennus liittyy tärkeällä tavalla useimpien kyläläisten elämäntarinoihin. Renko muistelee itse, miten hän oli neljännellä luokalla, kun uusi koulu valmistui entisen paikalle.

– Se oli hieno ja moderni silloin.

Myös Seppo Finnillä on muistoja koulun valmistumisen ajoilta. Hän oli vuonna 1969 rakentamassa koulua puolen vuoden ajan. Nyt Finni peruskorjaa talkoolaisena koulua eikä työtuntejaan laske.

– Onhan se tärkeää, että talo ei jää tyhjilleen. Tämä on kyläläisille tärkeä talo.

Talkooväellä työt jatkuvat. Pintaremonttia riittää muun muassa luokkahuoneissa ja edessä on vielä myös isompana urakkana ilmastoinnin uusiminen.

– Meille kävi ilmi, että koulun ilmastointilaitteet eivät olleet kunnossa eivätkä toiminnassa. Ne olivat alkuperäiset ja ne uusitaan tässä hankkeessa. Sitä kautta saadaan sisäilma vieläkin paremmaksi, toteaa Renko.

Lue lisää:

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla,

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23.00:een asti.

Jopa 15–30 prosentilla sairaaloiden ja terveyskeskusten potilaista on oireita, joille ei löydy selkeää lääketieteellistä selitystä. Sydämentykytystä, vatsakipuja, voimakasta väsymystä, unettomuutta, nivelkipuja, ahdistuksen tunnetta – lista on pitkä ja se koskee kaikkia lääketieteen erikoisaloja.

Helsingissä näitä toiminnallisiksi häiriöiksi kutsuttavia oireita on hoidettu kohta vuoden päivät Laakson alueella toimivalla toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla. Klinikka on Suomen ensimmäinen ja toistaiseksi myös ainoa.

– Tämä häiriöryhmä on sellainen, että oireet ovat se sairaus ja niitä oireita me hoidetaan. Täällä ei tehdä enää laajoja tutkimuksia, vaan keskitytään ihmisen toimintakyvyn parantamiseen ja kuntoutukseen, sanoo yksi klinikan perustajista, HYKSin ylilääkäri Risto Vataja.

Monella toiminnallisten häiriöiden klinikalle päätyvällä potilaalla on taustalla pitkiä tutkimuskierteitä erikoissairaanhoidossa. Tällainen tilanne on raskas sekä lääkäreille, potilaalle että yhteiskunnalle: pitkä tutkimuskierrre maksaa pitkän pennin.

Risto Vatajan mukaan esimerkiksi Britanniassa on tutkittu, että kaikista sairaaloissa makaavista potilaista noin kahdeksan prosenttia makaa siellä erilaisten toiminnallisten häiriöiden takia.

– Siihen menee enemmän rahaa kuin vaikkapa vakavien masennustilojen tai alkoholisairauksien hoitoon.

Kiinnostusta ja kritiikkiä

Lääkärien keskuudessa toiminnallisten häiriöiden hoito herättää paljon kiinnostusta. Klinikan osastonylilääkäri Helena Liira kertoo saavansa paljon luentopyyntöjä, ja klinikan perustamaan toiminnallisten häiriöiden verkostoon on liittynyt yli 500 lääkäriä eri puolilta Suomea.

Myös toisenlaista huomiota on riittänyt. Liira kertoo joutuneensa käytännössä maalittamisen kohteeksi muutamien CFS-väsymysoireyhtymään liittyvän henkilön taholta.

– Siellä on muutama yksittäinen ihminen, joka pommittaa meitä ja muun muassa eduskuntaa ja ministeriöitä sisällöillä, joissa on paljon virheellisiä väittämiä. Nämä ihmiset eivät ole olleet meidän potilaina enkä ole tavannut heitä henkilökohtaisesti.

Osa kritiikistä liittyy Liiran mukaan recoverynorge.org-verkkosivustoon, jota klinikalla on suositeltu joillekin CFS-oireyhtymän potilaille. Sivuston takana on norjalainen yleislääkäri, joka on kerännyt sivulle erilaisia CFS-paranemistarinoita.

Myös klinikan apulaisylilääkäri ja Työterveyslaitoksen ylilääkäri Markku Sainio kertoo saaneensa jonkin verran kriittistä palautetta. Sainion mukaan taustalla on usein tilanne, jossa hän kertoo erilaisista tukimuodoista, joiden avulla ihmiset ovat oireistaan parantuneet.

Yksi tällainen on viime syksynä kohua herättänyt Maria Nordinin Eroon oireista -kurssi, jolle Tukes päätti marraskuussa asettaa 100 000 euron uhkasakon rajoittaakseen kurssin markkinointia. Tukesin ylitarkastaja Annina Nyholm sanoi tuolloin Ylelle, että vaikka itse kurssin sisältö olisikin asiallista, sen markkinointi sosiaalisessa mediassa ja muualla ei saa sisältää väitteitä, joista voi aiheutua haittaa terveydelle.

Sainion mukaan tätä tai muita vastaavia kursseja ei ole klinikalla suoranaisesti suositeltu, mutta niistä on kyllä kerrottu.

– Me ajatellaan niin, ettei siitä ole mitään haittaa, ja meidän on vähän pakkokin kertoa. Se olisi jopa vähän epäeettistä, jos me ei kerrottaisi, että ihmisiä on tällä tavoin täysin parantunut, jopa paremmin kuin meidän omilla toimilla.

Sainio on jo pitkään tarjonnut joidenkin sisäilmaoireista kärsivien potilaiden hoitokeinoksi DNRS-menetelmää, jonka johdannainen myös Nordinin kurssi on.

“Tämä on vielä vähän uutta ja herättää vastustusta”

Markku Sainio korostaa, että toiminnallisten häiriöiden klinikka on yliopistotason erikoissairaanhoitoklinikka, jonka asiantuntijarinkiin kuuluu huippuammattilaisia.

Hän laittaa kritiikit ja palautteet pääosin klinikan uutuuden ja erilaisuuden piikkiin.

– Lääkäreiden koulutus on se, että joku elimistössä on rikki ja sitä pyritään korjaamaan tai lääkkeillä kääntämään parempaan. Tässä se ajatus onkin hermostossa, ymmärryksessä, ajattelussa ja suhtautumisessa, jotka eivät ole ihan sitä ydintä lääketieteessä, mutta terveydenhuollossa kylläkin.

– Tulevaisuudessa 10 vuoden kuluttua tämä on jokaiselle aivan selvää. Nyt tämä on vielä vähän uutta ja herättää vastustusta, vaikka ei tiedetä edes mistä on kysymys.

Helena Liira muistuttaa, että virallisia palautekanavia pitkin klinikka ei ole saanut käytännössä minkäänlaista kritiikkiä.

– Olemme tietoisia erilaisista somekeskusteluista, vaikka ei niitä varsinaisesti seuratakaan. Mutta me emme ole saaneet yhtään muistutusta meidän potilailta tänä aikana kun ollaan täällä toimittu.

Päinvastoin potilaat ovat Liiran mukaan olleet tyytyväisiä ja kiinnostuneita kuntoutusmahdollisuuksista ja siitä, että heidät kohdataan arvostavasti ja tukea antaen.

Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden klinikka

• Toiminnallisilla häiriöillä tarkoitetaan potilaiden toimintakykyä ja elämänlaatua haittaavia oireita ja oireyhtymiä, joiden syy ei perusteellisissakaan somaattisissa tai psykiatrisissa tutkimuksissa selviä.
• Toiminnalliset häiriöt ovat autonomisen hermoston oireita, jotka liittyvät keskushermoston herkistymiseen.
• Husiin viime vuonna 2019 perustettu toiminnallisten häiriöiden poliklinikka on Suomen ensimmäinen.
• Klinikan henkilökuntaan kuuluu kaksi sosiaalityöntekijää, kaksi psykologia, sairaanhoitaja, neljä lääkäriä sekä ohjausryhmään ja viikkokouksiin osallistuva neurologi ja psykiatri. Sairaanhoitaja on kokopäiväinen työntekijä, muut ovat osa-aikaisia.
• Klinikan potilaita ohjataan viidelle eri hoitopolulle. Kaikille tarjotaan yksilöllinen kohtaaminen eli psykoedukaatio ja kaikilta kysytään halukkuutta ryhmähoitoihin. Muita hoitopolkuja ovat Kelan terapiakokeilu, Kelan kuntoutuspsykoterapia sekä nettiterapia.
• Lähetteitä tulee 1–6 päivässä, kirjoilla on nyt noin 130–140 potilasta. Noin 50 potilaan hoitojakso on saatu päätökseen.
• Klinikan rahoitus on olemassa tällä hetkellä vain kesään 2020 asti. Helena Liira on jatkon suhteen kuitenkin toiveikas.
• Risto Vatajan mukaan maanlajuisena tavoitteena on, että kaikkiin sairaanhoitopiireihin tulisi toiminnallisiin häiriöihin keskittyvä monialainen työryhmä.

Lue myös:

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Verkossa toimivat vaatekaupat ovat hiljalleen löytämässä asiakasryhmän, jonka vanhemmat muotiyritykset ovat jättäneet täysin huomiotta.

Kyseessä ovat pluskokoa käyttävät kuluttajat.

– Koska lihavuus nähdään pelkkänä välitilana, ei isompia ihmisiä ajatella asiakkaina, sanoo muotisuunnittelija Minnaleena Jaakkola.

Pluskokoihin keskittyvien kansainvälisten markkinoiden on odotettu puolitoistakertaistuvan vuosikymmenen aikana. Vuonna 2017 alalla liikkui globaalisti yli 150 miljardia euroa.

Ongelma kuitenkin on, etteivät katalogeissa suurempia vaatteita mainostavat mallit edusta itse kyseistä kokoa. Näin ollen kuluttaja ei tarkalleen tiedä, mitä ostaa.

Suuret ulkomaiset verkkokaupat ovat tarjonneet ratkaisuksi pluskoon malleja esitteleviä kampanjoita.

Niissä esiintyvät vaatemallit edustavat keskimäärin kokoluokkaa 42. Kyseessä on kuitenkin suomalaisten naisten yleisin vaatekoko S-ryhmän ja Keskon myyntidatan mukaan.

– Jos pluskokojen luetaan alkavan koosta 42, vaatteita esittelevät mallit ovat aiemmin olleet suurin piirtein kokoa 38–42, sanoo lihavuutta yhteiskunnallisena ilmiönä tutkinut Hannele Harjunen.

Kotimainen ekologisiin tuotteisiin keskittyvä kauppapaikka Weecos.com ei tyytynyt vaateketjujen harrastamaan silotteluun.

Yritys aloitti isomman kokoskaalan mallien käyttämisen kuvastossaan viime vuoden lopussa.

Kampanjassa on mukana 13 suomalaisbrändiä, joiden tuottamat vaatteet ovat suurimmillaan kokoa 54–56.

Malliskaalan laajentamiseen johti yrityksen jatkuvasti saama palaute: Asiakkaat ostivat vaatteiden sijaan korvakoruja, koska isompia kokoja ei yksinkertaisesti ollut myynnissä.

– Osa brändeistä on kertonut pluskokoisten vaatekokojen palautuksien vähentyneen sen jälkeen, kun kampanja aloitettiin, Weecosin toimitusjohtaja Hanna Lusila sanoo.

Suomessa kivijalkakauppoja omaava Lindex luopui omasta plusmallistostaan ja otti isommat koot osaksi perustarjontaansa vuonna 2016.

Suuri osa kansainvälisten ketjujen plusmallistoista on kampanjahenkisiä. Lusilan mukaan tavoite on, että eri kokoisten mallien käyttämisestä tulisi pysyvä asiantila.

– Monilla brändeillä tulee pari kampanjaa, jotka eivät jää osaksi yrityksen perustoimintaa. Kun hypätään esimerkiksi kokoihin 44 ja 46, täytyy vaatteet alkaa kaavoittaa eri tavalla istuvuuden takia. Monilla yrityksillä eivät riitä tähän resurssit, Lusila kertoo.

Suuremmat mallinuket karkottavat asiakkaat?

1960-luvun populaari- ja kulutuskulttuurin nousu vahvisti etenkin naisten vartalon kokoon liittyviä ulkonäköodotuksia. Hoikkuudesta tuli tärkein feminiiniseen vartaloon liitetty ihanne.

Tähän kehityskulkuun vaikutti myös 60–70-lukujen kauneusikoni Twiggy ja 90-luvun "heroin chic" -tyyli, jonka huippumalli Kate Moss teki tunnetuksi.

Jaakkolan mukaan pluskokoja mainostavat kampanjat ovat useimmiten erotettu yrityksen omasta brändi-identiteetistä täysin. Yli 44 koon vaatteita on hankalampi löytää ketjujen kivijalkamyymälöistä kuin verkkosivuilta.

– Yritykset toimivat näin, koska esimerkiksi suuremmat mallinuket vaatekaupassa saattavat karkottaa asiakaskuntaa. Pluskoon vaatemalleja saatetaan käyttää mainoskampanjoissa myös shokkiarvona, jotta tuotteista saataisiin keskustelua sosiaalisessa mediassa, Jaakkola sanoo.

"Ongelmallista on, että vallankumouksellisen liikkeen ideoita vesitetään kaupalliseen käyttöön"

Vielä 2000-luvun alussa pluskoon vaatteet suunnattiin kokonaan ikääntyvälle väestölle. Kun kehopositiivisuudesta tuli kaiken kattava yleiskäsite, myös muotimaailma tarttui hypetykseen.

Kansanliikkeestä on tullut kaupallistettu, toteaa tutkija Hannele Harjunen.

– Toivotaan, että kehopositiivisuus ei ole ohimenevä trendi. Jos nyt opportunistisesti ajatellaan, että tämä uppoaa tällä hetkellä kuluttajiin, niin ongelmallista on, että vallankumouksellisen liikkeen ideoita vesitetään kaupalliseen käyttöön.

Yrityksien pluskokoa mainostavat kampanjat ovat välillä saaneet myös raskasta kritiikkiä.

Viime kesänä vaateketju Forever 21 aiheutti skandaalin lähettäessään laihdutukseen tarkoitettuja patukoita pluskokoisten vaatetilausten mukana.

Brändi puolusteli toimintaansa sillä, että patukat oli tarkoitus lisätä kaiken kokoisiin tuotteisiin, ei vain suurempien kokojen kylkeen.

Vuonna 2016 kiinalainen verkkokauppa Wish mainosti 52-koon shortseja pukemalla vaatekappaleen toisen lahkeen standardikokoisen mallin ylle.

Monilla vaatefirmoilla on kapea käsitys siitä, keitä heidän pluskokoiset asiakkaansa ovat, sanoo muotisuunnittelija Jaakkola.

– Jos koko on yli 44, laitetaan pakki päälle, eikä mitään muodikasta voida enää tehdä. Pluskoon mallistoissa muutokset tehdään todella varovaisesti, ja mietitään jo valmiiksi, ettei pluskokoinen voi käyttää tiettya vaatetta tietyssä tilanteessa.

Miten helppo sinun on löytää vaatekaupoista oikeanlaisia vaatteita? Keskustelu on auki 26.2. klo 23 asti.

Lue lisää:

Pikamuoti on kasvattanut vaatejätteen määrää: "Siinä vastuullisuus lentää romukoppaan" – testaa, tiedätkö pikamuodin vaikutukset

Vaateteollisuudessa merkittävä määrä kangasta päätyy leikkuujätteeksi kaatopaikalle, mitä asialle voi tehdä? Tässä kolme esimerkkiä

6.38 Miten koronaviruksen leviäminen jatkuu?

7.12 Miksi sairaanhoitajat karkaavat muihin töihin?

7.25 Julian Assangen oikeudenkäynti jatkuu Lontoossa

7.44 Jälkikaronkka

8.50 Adidakselle malliston luonut muotisuunnittelija Anna Isoniemi

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

Joulukuussa 2011 Suomeen osuneet myrskyt katkaisivat sähköt sadoilta tuhansilta ihmisiltä jopa viikoiksi.

Pian myrskyn jälkeen media ja poliitikot vaativat toimia: sähköverkon pitää kestää paremmin, yhtä pahoja sähkökatkoksia ei enää haluta.

Vuonna 2013 tulikin voimaan sähkömarkkinalaki, jossa verkkoyhtiöille määrättiin liuta uusia velvoitteita. Esimerkiksi taajama-alueella sähkökatkon pituus ei saa ylittää kuutta tuntia. Verkkoyhtiöt ryhtyivät uusimaan verkkojaan säävarmaksi, mikä usein tarkoittaa maakaapelointia.

Sähkökatkot ovatkin vähentyneet, mutta hintojen nousu on hermostuttanut etenkin maalla asuvia. Esimerkiksi Posiolla sijaitsevan kalastusmökin sähkönsiirto maksaa noin 300 euroa vuodessa, vaikka sähkön käyttö on vähäistä. Sähkönsiirron arvellaan myös jatkossa kallistuvan, eikä siirtoa voi kilpailuttaa.

Toinen harmin aihe on, että paikallisina monopoleina toimivista siirtoyhtiöistä osa vie tuottojaan ulkomaisille sijoittajille. Tunnetuin näistä on Suomen suurin sähkönsiirtoyritys Caruna.

Nyt hallitus suunnittelee korjauksia sähkömarkkinalakiin ja esittää esimerkiksi hinnankorotuskaton laskemista.

Käyn yllä olevalla videolla läpi sähkönsiirron ongelmia.

Katso video ja tule keskustelemaan aiheesta. Riittävätkö hallituksen esittämät muutokset? Millaisia kokemuksia sinulla on sähkön siirtohinnoista? Olen mukana keskustelussa klo 21 saakka.

Marja Sannikka

Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa.

Marja Sannikka käsittelee sähkönsiirron hintoja ohjelmassaan TV1:llä ja Yle Areenassa perjantaina klo 20. Vieraana ovat muun muassa tutkija Iivo Vehviläinen Aalto-yliopistosta ja energiaosaston ylijohtaja Riku Huttunen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Lisää aiheesta

Hintakohauttaja Caruna kiittelee vuolaasti hallituksen sähköuudistusta – laskunmaksajat sättivät

Analyysi: Myrskyjen pakottamasta kaapeloinnista tuli yllättävän tuottoisa työkalu sähkönsiirtoyhtiöille – kun maksaja olet sinä

Varkaudessa aiotaan valmistaa kotiakkujärjestelmiä osaksi sähkösopimuksia: "Saadaan säävarmuustaso ilman kallista maakaapelointia"

Olet oikeassa, sähkön siirtohinta on noussut rajusti – tutki MOT:n hakukoneesta alueiden erot

Muokattu kello 13:07: Tekstissä viitattiin vihtiläisen tyhjän talon koko sähkölaskuun virheellisesti, vaihdettu esimerkin tilalle videossakin mainittava siirtohinta Posiolta.

Oulun Iijoen varressa vanhalle kivikautiselle asuinpaikalle rakennetuissa majoissa eletään tällä viikolla kivikautista elämää.

Paikalle on saapunut kymmenen hengen kansainvälinen ryhmä, joka testaa, miten elämä kivikauden talvessa sujuu ja kuinka vanhojen mallien mukaan rakennetuissa taloissa pystytään elämään.

Arkeologisen esihistoria- ja kulttuurimatkailukeskuksen Kierikin kokeilua johtaa yhdysvaltalainen Lynx Vilden, jonka kokoamassa heimossa on joukko kansainvälisiä kivikauden asiantuntijoita eri puolilta maailmaa. Kaikki ovat tottuneita luonnossa eläjiä.

Vilden on harrastanut kivikauden käytännön tutkimusta jo vuosikymmenien ajan. Hänellä on Yhdysvalloissa myös oma koulu, jossa opetellaan luonnossa elämistä. Kierikissä hän on nyt kolmatta kertaa.

– Kivikauden elämä vie meitä kohti elämän perusasioita. Se opettaa meille, kuinka luonto elättää meitä ja kuinka se vaikuttaa elämäämme, Vilden sanoo.

Ryhmän avulla pyritäänkin kokoamaan käytännön kokemuksia, joita ei pelkillä teoreettisilla pohdiskeluilla pystytä todentamaan.

Kivikauden kylässä asuva, Euroopassa esihistoriallisiin museoihin perehtynyt ja vanhoja taloja rakentava hollantilainen Steven Dirven kertoo huomanneensa jo heti kokeilun alussa, kuinka taloissa olevien nuotioiden savun johtaminen ulos kattoluukuista vaati pieniä kohennuksia.

Leirissä syödään kivikauden ruokia

Kaikkein nuorin osallistuja testiryhmässä on 2-vuotias Tindra Öhman, joka on tullut paikalle isänsä Roni Öhmanin kanssa.

Lämpimiin turkisvaatteisiin puettu pikkutyttö ei tunnu olevan kivikauden oloista moksiskaan, kertoo Tindran isä. Hän uskoo, että vilpoinen ilma on ollut isompi haaste aikuisille.

– Itse en ainakaan ole halunnut tulla peiton alta pois, Roni Öhman sanoo.

Leirillä ruuaksi on varattu esimerkiksi marjoja, kananmunia ja yrttejä, joita kivikaudella on syöty.

Majan katosta roikkuu myös paikallisen poromiehen heimoa varten teurastaman poron ruho. Siitä veistellään kivityökaluilla pieniä palasia, joita paistetaan nuotion loimussa.

"Olemme edelleen yhteydessä luontoon"

Usein ajatellaan, että kivikaudella elettiin alkeellisesti. Tekniikka ja työtavat tietysti olivat erilaisia, mutta itsessään elämä ei eronnut nykypäivästä.

Steven Dirven kertoo saavansa kivikaudesta ideoita ja opetuksia myös nykypäivän elämään, vaikka täysin kivikausimaisesti ei modernissa maailmassa voikaan elää.

– Haluamme tai emme, olemme edelleen yhteydessä luontoon, Dirven kertoo raaputellessaan porontaljaa puhtaaksi kivityökalulla.

Dirvenin mukaan nahan käsittely näyttää yhteyden luontoon konkreettisesti, sillä nahan avulla ihminen voi pysyä lämpimänä.

Myös Roni Öhman ajattelee, että kivikautista elämää ei voi täysin nykyajassa elää, mutta vaikutteita siitä voi ottaa.

– Yleensä tällaisen kurssin jälkeen sitä aina yrittää elää enemmän kivikauden malliin, mutta vähitellen arki ottaa voiton. Mekin asumme ihan tavallisessa omakotitalossa neljän lapsen kanssa, Roni Öhman sanoo.

Keskustele aiheesta keskiviikkoon kello 23:een saakka!

Kotkalaisessa kerrostalossa syttyi tiistai-iltana tulipalo jo kolmannen kerran runsaan kuukauden sisällä.

Pelastuslaitoksen mukaan palo vaikuttaa tahallaan sytytetyltä.

– Häkkivarastossa oli sytytetty irtaimistoa palamaan. Ei sellainen itsestään syty, päivystävä palomestari Jukka Ruuskanen sanoo.

Kyseessä on Ristinkalliolla Pahkakadulla sijaitseva kerrostalo. Kaupungin vuokra-asuntoyhtiö Kotkan Asunnot ilmoitti tammikuussa aikovansa purkaa talon syksyllä 2021.

Talon asukas havaitsi kellarikerroksen häkkivarastossa roihunneen palon ennen iltakymmentä ja hälytti pelastuslaitoksen paikalle.

Pelastuslaitos sai palon nopeasti hallintaan. Kukaan ei loukkaantunut palossa.

Ensimmäinen tulipalo syttyi talon häkkivarastossa tammikuun loppupuolella. Toisen kerran häkkivarastossa paloi pari viikkoa sitten.

Päivystävä palomestari Jukka Ruuskanen pitää tapausta poikkeuksellisena.

– On tällaisia aina silloin tällöin ollut, mutta on aika erikoista, että tapaus kohdistuu tähän taloon, Ruuskanen sanoo.

Poliisi tutkii tapauksia.

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksote varautuu tutkimaan koronaviruksen varalta Italian Bergamosta Lappeenrannan lentoasemalle saapuvat matkustajat.

Jatkotutkimuksiin ohjataan ne matkustajat, joilla on äkillisen hengitystieinfektion oireita, kuten kuumetta, yskää tai hengenahdistusoireita.

Seuraava lento Bergamosta laskeutuu Lappeenrannan lentokentälle keskiviikkoiltana.

– Olemme siellä vastassa ja tiedotamme asiasta. Siinä voi sitten ilmoittautua, jos tuntee itsensä sairaaksi, sanoo Etelä-Karjalan keskussairaalan johtaja Marjo Numminen.

Kuumetta matkustajilta ei mitata.

Eksotella on tarkoitus olla vastaanottamassa matkustajia muiltakin Bergamon-lennoilta.

– Tulemme jatkaamaan, niin kauan kuin tarvetta on on, sanoo Numminen.

Lappeenrannasta lennetään Pohjois-Italiassa sijaitsevaan Bergamoon kaksi kertaa viikossa; keskiviikkoisin ja lauantaisin.

Bergamo sijaitsee Lombardian maakunnassa, missä Italiassa on tavattu eniten koronavirustartuntoja.

Kuopiolainen Timo Huovinen on nyt kouluttautunut uuteen työhön neljä kuukautta. Valmistuminen lyhyestä rekrykoulutuksesta häämöttää loppuviikosta.

Heti ensi viikolla Huovinen aloittaa uudessa työpaikassa geeni- ja viruslääkkeitä valmistavassa Finvectorissa.

Hän pitää rekrykoulutukseen pääsyä uskomattomana.

– Ihan älytön sattuma. Pelkästään työtön pystyy tämmöiseen hakemaan ja minä satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Onnekas olen, iloitsee Huovinen.

Aiemmin biotieteitä Itä-Suomen yliopistossa opiskellut 35-vuotias kuopiolainen ennätti olla työttömänä reilun vuoden ennen rekrykoulutukseen pääsyään.

Timo Huovinen on yksi lukuisista pelkästään Pohjois-Savossa viime vuonna suoraan rekrykoulutuksen avulla varman työpaikan saaneista.

Joustava tapa työvoiman hankintaan

Lyhytkestoiset rekrykoulutukset ovat nyt ennätyksellisen suosittuja sekä työnantajien että työntekijöiden keskuudessa.

– Koulutukset ovat tehokas keino helpottaa osaajapulaa, koska ne suunnitellaan yhdessä rekrytoivan yrityksen kanssa ja koulutus räätälöidään työnantajien tarpeita vastaavaksi, kertoo erityisasiantuntija Minna Nieminen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Rekrykoulutuksista isoimman osan maksaa valtio. Sen osuus on 70 prosenttia kustannuksista.

Nykyisen hallituksen tavoitteena on tehostaa tämän kaltaisten yhteishankintakoulutusten käyttöä hallituskauden aikana.

Rekrykoulutukset eivät kuitenkaan ole uusi asia. Niitä on käytetty työllistymisen keinoina jo vuosia.

Esimerkiksi reilu kymmenen vuotta sitten silloinen työministeri Tarja Cronberg kertoi hallituksen halusta lisätä rekrykoulutuksen kaltaista täsmäkoulutusta.

Nykyisen muotoinen rekrykoulutus nousi kuitenkin ennätyssuosioon vasta viime vuonna.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen ylitarkastaja Kirsti Paajanen kertoo, että kiinnostus on kasvanut selvästi vajaassa kahdessa vuodessa.

Taustalla on muun muassa se, että rekrykoulutusten mahdollisuutta ryhdyttiin markkinoimaan aiempaa aktiivisemmin toissavuoden lopulla.

Myös Jyväskylässä rekrykoulutuksilla yritetään hakea helpotusta krooniseen sijaispulaan.

"Kaikkien etu"

Monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, joten nopeasti reagoiville rekrykoulutuksille on kova tarve.

Tämä huomattiin myös geeni- ja viruslääkkeitä valmistavassa Finvectorissa.

– Meillä oli osaajapula ja tarvitsimme suuremman määrän työntekijöitä kerralla, kertoo Finvectorin HR-johtaja Johanna Pirinen.

Hän pitää valtion suunnalta tulevaa tukea merkittävänä kädenojennuksena.

– Todella kustannustehokasta yritykselle.

Yhden työttömän kouluttaminen maksaa joitakin tuhansia euroja. Monien mielestä se maksaa itsensä takaisin, kun työtön saa työtä.

– Uskon, että tämä on kaikkien etu, pohtii kuopiolainen Timo Huovinen.

Koulutukset suunnitellaan yritysten tarpeisiin yhdessä järjestävän oppilaitoksen kanssa.

Lue lisää:

Tällä alalla olisi heti töitä – Täsmäkoulutuksista huolimatta bioanalyytikoista on kova pula laboratorioissa

Kuopiossa valmistetaan uutta syöpälääkettä, jolle on kova kysyntä Yhdysvalloissa: "Tämähän on sellainen lääke, ettei se saa koskaan loppua hyllystä"

Keskustele aiheesta keskiviikkoon 26.2.2020 klo 23 asti.