Järvenpään kaupunginkirjaston työntekijät saivat "painajaismaisen" yllätyksen, kun palautettujen kirjojen kannet olivat saaneet koristeeksi ylimääräiset silmät.

– Haluaisimme muistuttaa, että ette liimaisi irtosilmiä kirjojen kansiin. Sen lisäksi, että ne voivat vahingoittaa kirjan kansia, ne voivat myös aiheuttaa hallitsemattomia painajaisia meille työntekijöille, kirjasto kommentoi Facebookissa.

Järvenpään kirjastopalveluiden päällikön Katariina Järveläisen mukaan palautettujen kirjojen mukana tulee aina välillä vastaan kaikenlaisia pieniä yllätyksiä: esimerkiksi rakkauskirjeitä tai kirjanmerkkinä käytettyjä meetvurstiviipaleita.

Kirjoihin kiinnitetyt silmät olivat hänen mukaansa onneksi harmitonta hupia ja irtosivat kansimuovista jälkiä jättämättä.

– Ellei harmiksi lasketa hyvää tuulta, hillitsemättömiä naurunpurskahduksia ja valikoimattomia painajaisia, Järveläinen veistelee.

Silmäliimaus on halpaa ja hauskaa huvia

Silmävandalismi tai silmäliimaaminen on kansainvälisesti levittäytynyt hupailun muoto. Silmäliimauksista saatuja hauskoja kuvia on jaettu lukuisissa blogeissa ja esimerkiksi harrastukselle tarkoitetulla Reddit-sivulla.

Kaksi vuotta sitten katutaiteilija Vanyu Krastev liimaili tempauksena Bulgariassa runsaasti silmiä erilaisiin paikkoihin kaduilla, kuten kiviin, roskiksiin ja vesiposteihin.

Ilmiö on rantautunut meillekin. Facebookin suomalaisen Silmäliimaajat-ryhmän perustajan Riikka Koksun mielestä silmien liimaus on halpaa ja hauskaa huvia, jolla piristää niin itseä kuin muitakin.

– Kun aikuinen ihminen kaivaa laukusta pussukan tai rasian ja hihitellen liimaa tekosilmät sopivaan kohteeseen ja sitten kaivaa vielä puhelimen ja ottaa kuvan, niin siinä on sisäinen lapsi kaivettu esiin ja ollaan elämän ilon jonkinlaisessa ytimessä, hän kuvailee.

Koksun haaveena olisi tulevaisuudessa järjestää parhaista silmäliimauksista valokuvanäyttely. Silmäliimaajien ryhmässä on tällä hetkellä hieman yli 600 jäsentä.

Costa Adeje Palace -hotelli Teneriffalla on asettu karanteeniin koronaviruksen vuoksi. Hotellissa on tällä hetkellä suomalaisia asiakkaita tiettävästi TUIn ja Aurinkomatkojen kautta. Yhteensä suomalaisturisteja on 20, joista neljä on TUIn asiakkaita ja 16 Aurinkomatkojen.

– TUIn kautta hotellissa on yhteensä kahdeksan pohjoismaalaista, joista neljä on suomalaista. En osaa sanoa, onko hotellissa enemmänkin suomalaisia muiden matkanjärjestäjien kautta, TUIn viestintäpäällikkö Laura Aaltonen sanoo Ylelle.

Mari Kanerva Aurinkomatkojen viestinnästä vahvistaa hotellissa olevan 16 suomalaista yhtiön matkalla. Aurinkomatkoista kerrotaan STT:lle, että suomalaismatkailijat joutuvat olemaan karanteenissa 14 vuorokautta. He saavat liikkua hotellin alueella.

Yle kertoi tänä aamuna, että italialaisella turistilla on todettu koronavirustartunta Teneriffalla. Hän asui juuri Costa Adeje Palace -hotellissa. Kaikkiaan hotellissa on lähes tuhat ihmistä.

Matkanjärjestäjät kertovat jatkavansa lentojaan Teneriffalle normaaliin tapaan. Ne seuraavat THL:n viestintää ja ulkoministeriön matkustustiedotteita. Matkoja ryhdytään perumaan siinä vaiheessa, kun ulkoministeriö ilmoittaa: vältä tarpeetonta matkustamista kohteeseen.

– Silloin voi myös saada rahansa takaisin jo varatuista matkoista. Muuten voimassa ovat normaalit peruutussäännöt, viestintäpäällikkö Laura Aaltonen TUIlta sanoo.

Tjäreborgin viestintäpäällikkö Amanda Alinikula vahvistaa yhtiön toimivan samalla tavalla. Myös Aurinkomatkoilla on sama käytäntö.

– Jos ulkoministeriö muuttaa matkustussuosituksiaan ja suosittaa välttämään tarpeetonta matkustamista, annamme tehtyihin varauksiin asiakkaille kuluttoman muutos- ja peruutusoikeuden. Tällä hetkellä kaikissa matkoissamme on voimassa normaalit muutos- ja peruutusehdot, kertoo viestinnän asiantuntija Mari Kanerva Aurinkomatkoilta.

Rahoja ei saa takaisin vain siksi, että pelkää matkustamista alueelle

Rahojaan ei siis saa takaisin pelkästään siksi, että pelkää alueelle matkustamista. Matkanjärjestäjät noudattavat toiminnassaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston linjauksia.

Tällä haavaa ulkoministeriön matkustustiedotteessa sanotaan, että Espanjassa on noudatettava tavanomaista varovaisuutta. Seuraava turvallisuustaso on noudata erityistä varovaisuutta ja seuraava vältä tarpeetonta matkustamista.

Eilen maanantaina ulkoministeriö määritteli Italian turvallisuustasoksi noudata erityistä varovaisuutta. THL:n tuoreen tiedotteen mukaan Pohjois-Italian hiihtokeskukset eivät yleensä sijaitse näillä alueilla eikä matkustamiseen Milanon lentokentän kautta liity suurentunutta tartuntariskiä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL seuraa koronatilannetta tarkasti. Se päivittää ajankohtaiset tietonsa tälle sivulle.

Onko koronavirus vaikuttanut lomaasi Teneriffalla? Ota yhteyttä yle.uutiset@yle.fi.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Yle Teneriffalla: Hotellissa jo neljä tartuntaa, Yhdysvallat varautuu viruksen leviämiseen

THL:n johtaja pitää Italian rajoituksia koronan takia ylimitoitettuina: "Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi"

Lennot tuovat matkustajia Italian korona-alueelta – Ryanairin Suomen pääkentällä käytössä suojahanskat ja parannettu käsihygienia

Finnair peruu Manner-Kiinan lennot talvikauden loppuun saakka

Koronavirus ei pelota hiihtolomalla ulkomaille hinkuvia matkailijoita – Matkanjärjestäjä: "Jotkut ovat jopa huolissaan, että eihän toimisto peru matkaa"

Viihteen jättiyhtiö Walt Disneyn toimitusjohtaja vaihtuu. Yhtiötä 15 vuotta johtanut Bob Iger jättää tehtävän heti. Hän toimii hallituksen puheenjohtajana ensi vuoden loppuun saakka ja vastaa yhtiön luovasta työstä, Disney kertoi tiedotteessaan.

Uudeksi toimitusjohtajaksi nousee Bob Chapek, joka on työskennellyt yhtiössä 27 vuotta. Igerin aikana Disney kasvoi viihteen suuryhtiöksi. Se hankki muun muassa animaatiostudio Pixarin, Lucasfilm-tuotantoyhtiön ja 21st Century Foxin elokuva- ja televisiotoimintoja. Lucasfilm-kaupan seurauksena Disney sai oikeudet Star Wars -elokuviin.

Viime vuoden huhtikuussa yhtiö kertoi perustavansa oman suoratoistopalvelun, joka pyrkii haastamaan Netflixin. Disney+ aloitti marraskuussa muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Alankomaissa.

Teneriffalla karanteeniin asetetussa Costa Ajede Palace -hotellissa on todettu tähän mennessä neljä koronavirustartuntaa, kertoo espanjalainen El Pais -lehti. Lehden mukaan kaikki tartunnan saaneet ovat italialaisia.

Hotellissa on tiettävästi myös 20 suomalaista turistia tällä hetkellä.

Hotelli asetettiin karanteeniin eilen, kun yhdellä hotellissa yöpyneellä italialaisturistilla todettiin koronavirustartunta. Muut kolme tartuntaa tulivat tietoon vasta myöhemmin.

– Ilmeisesti he ovat henkilöitä, jotka ovat olleet yhteydessä tähän tartunnan saaneeseen lääkäriin ja hänen kumppaniinsa, kertoo Teneriffalle eilen illalla lentänyt Ylen toimittaja Maija Salmi.

Hotellissa on Salmen mukaan noin 1 000 ihmistä tällä hetkellä, työntekijät mukaan lukien.

– Olen hotellin lähellä ja sieltä ei kyllä ole ulospääsyä kenelläkään. Varotoimenpiteet ovat mittavat ja pääsy hotellille on estetty rannan kautta, Salmi kuvailee puhelimitse Ylen aamulle.

Karanteenin kestoksi Salmi arvelee mahdollisesti kahta viikkoa, sillä aiemmin Espanja piti Wuhanista evakuoituja espanjalaisia kaksi viikkoa karanteenissa.

– Varmaan suomalaisilla on samanpituinen karanteeni edessä.

• Voit kuunnella Maija Salmen haastattelun Ylen Aamussa kokonaisuudessaan tämän jutun pääkuvana olevalta videolta.
• Tästä voit lukea uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

"Voi olla Espanjan kaltaiselle turistimaalle taloudellisesti tuhoisaa"

Salmi kertoo, ettei tunnelma Teneriffalla tai Manner-Espanjassa muutenkaan ole mitenkään hätääntynyt. Hän arvioi, että pelkojen nousua on ennemmin haluttu liennytellä.

– Olen itse hyvin samantyyppisessä hotellissa yötä. Saavuimme sinne eilen kuvaajan kanssa todella myöhään. Vastaanottovirkailija kertoi meille, ettei hotellihenkilökunta esimerkiksi käytä hengityssuojaimia, koska he eivät halua lietsoa paniikkia.

Käsidesi sen sijaan on kaikkialla ahkerassa käytössä Salmen mukaan ja pieniä käsidesipulloja näkee melkein jokaisella.

– Lentokoneessakin tuoksahti käsidesi voimakkaasti. Myös ilmastointi oli normaalia pienemmällä.

Salmi myös kertoo, että hengityssuojaimet olivat loppu melkein kaikkialla.

Teneriffan tartunnoista kertoneen El Pais -lehden mukaan myös Madridissa on todettu nyt koronavirustartunta. Espanjassa asuvan Salmen mukaan maassa on osattu aavistella viruksen tuloa. Virus on nimittäin jyllännyt esimerkiksi naapurimaa Italiassa.

– Italialla ja Espanjalla on hyvin läheiset suhteet, eli osattiin tätä aavistella.

– Pitää muistaa myös se, että tällaiselle turistimaalle kuin Espanja, voi viruksen leviäminen olla hyvinkin tuhoisaa taloudellisesti. Lääkärit ovat yhdessä pohtineet keinoja tartuntojen torjumiseksi.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Yle Teneriffalla: Hotellissa jo neljä tartuntaa, Yhdysvallat varautuu viruksen leviämiseen

Koronaviruksen leviäminen Yhdysvaltoihin vain ajan kysymys – "Tässä voi käydä huonosti"

Suomalaisia eristyksissä Teneriffalla: Lääkärintarkastuksen odottelua ja sosiaalisen median kautta viestittelyä sukulaisille

Uskaltaako ulkomaille lähteä? Korvaako vakuutus, jos joudut karanteeniin? Kysyimme 14 kysymystä koronaviruksesta asiantuntijalta

20 suomalaista karanteenissa Teneriffalla hotellissa koronaviruksen vuoksi – kesto kaksi viikkoa, saavat liikkua hotellin alueella

Kiinalaisesta tuotannosta riippuvaiset suomalaiset yritykset seuraavat tuskissaan, miten hitaasti maan elektroniikka- ja muu teollisuus käynnistyy kiinalaisen uuden vuoden lomakauden jälkeen.

Suomalaisyhtiöt vakuuttavat, että asiakkaat eivät huomaa kiinalaistehtaiden tuotantovaikeuksia, mutta "kulisseissa se vaikuttaa". Verkkokauppa E-villen kauppias Ville Majanen kertoo, että kännyköiden vaihtoviikot -kampanja meni uusiksi.

– Nyt pitää myydä sitä, mitä on. Meillä kännyköiden vaihtoviikot muutettiin varaston tyhjennysviikot -kampanjaksi, Majanen kuvaa.

Kiinan uudenvuoden lomakausi päättyi kolme viikkoa sitten, mutta tehtaiden työntekijöistä vasta osa on palannut töihin. Tilanne vaihtelee aluettain, mutta suomalaisyritysten tietojen mukaan töissä on vasta puolet tai vähemmänkin työntekijöistä.

Syynä on koronavirus ja hallituksen tiukat karanteenisäännöt. Maassa liikkumista on rajoitettu ankarasti, jotta kuumetaudin leviämistä voidaan hillitä.

Mäntsälässä toimivan E-ville-verkkokaupan Majanen vastaa puhelimeen Bangkokista, jonne on lähtenyt "evakkoon" Kiinasta yhtiönsä Shenzhenin pääkonttorilta.

Tokmanni: Toivottavasti kevätsesonki ei ala liian aikaisin

Kiinaa ei turhaan sanota maailman tehtaaksi. Sen teollisuustuotanto on maailman suurin. Globaalista tuotannosta yli kolmannes tulee Kiinan lukemattomilta tuotantolaitoksilta.

Käytännössä maan teollisuustuotannon merkitys näkyy myös suomalaisten kauppojen hyllyillä. Esimerkiksi Tokmannin valikoimasta 15 prosenttia tulee Kiinasta. Kiinan teollisuustuotannon köhiminen alkaa näkyä täällä muutamassa viikossa.

Tokmannilla on omissa varastoissaan Mäntsälässä tavaraa sen verran, että toimitusjohtaja Mika Rautiainen uskaltaa luvata, että asiakkaat eivät tule huomaamaan Kiinan tuotantovaikeuksia. Hän kuitenkin toivoo, että tänä vuonna kevätsesonki ei ainakaan aikaistuisi.

– Viiveitä saattaa tulla, mutta ne eivät näy asiakkaalle saakka, ainakaan kevään aikana. Kunhan kevät tulee normaaliin aikaan, Rautiainen toivoo.

Tokmannilla on Shanghaissa oma hankintatoimisto, joka pitää päivittäin yhteyttä tavarantoimittajiin. Rautiaisen mukaan teollisuuden viipeet ovat nyt 2–3 viikkoa.

Hänen mukaansa ostosopimukset pitävät huolen siitä, että tuottajat eivät voi nostaa hintojaan, vaikka kysyntä käy tavallista kuumempana.

Rautiainen kiittelee yhtiön pitkäaikaisia suhteita tuottajiin. Suhteilla on nyt arvoa kun suuret kansainväliset yhtiöt pyrkivät varmistamaan asemansa hamstraamalla "kyynärpäätaktiikkaa käyttäen".

Verkkokauppa.com: Ei vielä paniikkia

Toinen Kiinasta riippuvainen yhtiö, Verkkokauppa.com vakuuttaa, että toistaiseksi vaikutukset ovat olleet pieniä.

Toimitusjohtaja Panu Porkan mukaan tilaukset ehtivät lähteä jo ennen kiinalaista uutta vuotta. Hänen mukaansa ainakaan vielä mitään tuotteita ei tule puuttumaan. Viivästyksiä sen sijaan voi tulla.

– Vaikutuksia voi alkaa olla tästä eteenpäin, jos epidemiatilanne jatkuu.

– Mutta vielä ei ole saatavuuspaniikkia, Porkka kiteyttää.

Jos saatavuusongelmia tulee, ne tuntuisivat ensimmäisenä puhelimissa ja tietokoneissa. Ainakin Applen puhelimissa onkin jo nähtävissä tavallista pidempiä toimitusaikoja. Yhtiö joutuikin jo varoittamaan, että sen tulos jää viruksen takia odotettua huonommaksi.

Toisaalta Porkka muistuttaa, että tilanteen ennakoiminen on vaikeaa, koska mitään koronaviruksen kaltaista ei ole aikaisemmin nähty.

Elektroniikan tukkukauppiaiden liiton puheenjohtaja Markus Nummisalo hakee vertailukohdaksi Japanin tsunamia vuodelta 2011.

– Silloin eri komponentteja saatiin aika nopeasti muualta.

Nummisalo uskoo, että Euroopassa olevat kokoonpanotehtaat ja välivarastot auttavat siinä, että suomalaiskauppojen hyllyt eivät tyhjene kiinalaistuotteista.

Vaikutuksia koko kevääksi, ehkä ensi vuodeksikin

E-villen Majanen uskoo, että Kiinan teollisuuden häiriöt heijastuvat vielä kuukausien päähän. Hänen tietojensa mukaan kiinalaisissa tuotantolaitoksissa on töissä vasta 10–20 prosenttia työntekijöistä. Hänestä tilanteen pitäisi olla päinvastainen.

– Tilauskirjat ovat olleet muutenkin täynnä, eikä kuukauteen ei ole valmistettu mitään. Jos tuotantovaje haluttaisiin kuroa kiinni, pitäisi nyt olla töissä päinvastoin tavallista enemmän väkeä.

Majanen uskoo, että maaliskuun alussa runsas puolet työvoimasta on töissä. Maaliskuun lopussakin määrä olisi vasta 70–80 prosenttia. Kiinan viranomaiset valvovat myös käytännössä, milloin tuotantolaitoksia voidaan ottaa käyttöön.

Tuotantoketjun häiriintyminen sotkee talouden Kiinassa perusteellisesti. Esimerkiksi kaupat eivät pysty maksamaan vuokriaan ja palkkoja, kun ovet pysyvät kiinni. Kiinalaisen virallisen Global Timesin mukaan pienyritykset joutuvat irtisanomaan kolmanneksen työvoimastaan epidemian takia.

Tokmannin Rautiainen uskoo, että vaikutusten kauaskantoisuuteen vaikuttaa se, miten käy huhtikuun Kanton Fair -tapahtuman. Näillä messuilla pari kymmentä tuhatta näytteilleasettajaa esittelee tuotteitaan kansainvälisille ostajille.

– Kantonin messuilla ratkaistaan aika paljon ensi vuoden asioita. Ainakaan vielä näitä messuja ei ole peruttu.

Ei olisi suuri yllätys, jos messut peruttaisiin, sillä näin on jopa Euroopassa. Tuhansien yritysten Mobile World Congress -mobiilimessut peruttiin jo pari viikkoa sitten. Messut oli määrä pitää tällä viikolla.

Onko koronaviruksen uhka näkynyt sinun elämässäsi? Voit keskustella aiheesta 26.2. kello 23:een asti.

Ensimmäiset yli 2 000 suomalaista aurinkopaneelia on merikonteissa matkalla thaimaalaiselle aurinkoenergiayritykselle.

Salo Solar Oy:n toimitusjohtaja Anu Areva on innoissaan. Aurinkopaneeleita on valmistettu pääasiassa Kiinassa halpaan hintaan. Nyt jo pitkään aasialaisilla paneeleilla sähköä tuottanut asiakas päätti aloittaa hankinnat suomalaiselta pieneltä perheyritykseltä.

– He ovat jo nähneet mitä tarkoittaa, jos ostaa huonolaatuista tuotetta, miten se vaikuttaa viiden tai kymmenen vuoden päästä tuotantoon. Eurooppalaiseen tuotteeseen luotetaan, Anu Areva selittää kaupan syntymisen taustoja.

Automaattinen linjasto kehitettiin itse

Asetelmassa on vähän samaa kuin jos joku myy hiekkaa Saharaan. Tai jos thaimaalaiset myisivät kiukaita Suomeen. Aasiassa on auringonpaistetta ja aurinkoenergiaa tuotetaan valtavia määriä paneeleilla, joiden edullisuus perustuu käsityöhön ja halpaan työvoimaan.

Salolaisten kikka on juuri tässä. Tehdas investoi vuosina 2015–2018 noin kahdeksan miljoonaa euroa automaattiseen paneelitehdaskonseptiin.

Saloon kehitettiin automaatiolinjasto, koska kilpailussa Kiinan alhaisille palkoille pärjää vain laittamalla koneet töihin.

– Aasiassa on jääty vanhaan teknologiaan. Itsekin olen siellä tehtaissa käynyt ja nähnyt, miten paljon siellä tehdään käsityötä.

Tuotantolaitteet ovat omaa suunnittelua yhtä kennojen juottamiseen tarvittavaa konetta lukuun ottamatta.

– Minä uskon, että me olemme automaatiossa aika paljon edellä muita, Anu Areva sanoo.

Uusi tehdaslinja otettiin käyttöön vajaa vuosi sitten. Homma toimii ja paneelikauppa käy. Myös itse tuotantolinja on Salo Solarin tuote. Niitä on tarkoitus myydä.

– Vielä ei ole kauppoja tehty, mutta keskusteluja käydään vilkkaasti. Näyttää siltä, että ovi sinne ei ole vain raollaan, vaan se on jo enemmän auki.

Seuraako tästä uusia investointeja ja työpaikkoja Saloon?

– Kyllä tulee, lupaa Anu Areva.

Paneelit kasataan kennoista ja lasista

Aurinkopaneelien valmistus on kokoonpanoa. Keskeisin artikkeli on kenno. Piikennoja tuodaan Saloon Taiwanista.

Kennot juotetaan alustaan ja asennetaan lasin alle alumiinikehikkoon. Lasilevyt ostetaan Saksasta.

– Lasia menee niin paljon, ettei Suomesta löydy valmistajaa, Anu Areva sanoo.

Eri osasten yhteenosopivuus ratkaisee tuotteen laadun, joka tällä alalla tarkoittaa kestävyyttä ja tehokkuutta. Sähkön tuoton kannalta on oleellista, miten kennot liitetään.

– Meidän juotosaineet tulevat Porista ja ne ovat maailman ykkösiä. Jos juotosaineet eivät ole hyvät, niin paneelille ei pysty tuottoa lupaamaan.

Auringon kanssa koko ikä

Anu Arevalle aurinkoenergia tuli tutuksi jo lapsuudessa. Hänen isänsä, yrittäjä Lasse Areva nikkaroi aurinkopaneelien kanssa jo 1970-luvulla.

– Muistikuvassani mökillämme oli pieni paneeli ja siitä saatiin sitten vähän mustavalkoiseen telkkariin virtaa, jotta nähtiin lastenohjelmia veljeni kanssa.

Anu ja hänen veljensä Esa Areva ovat työskennelleet “auringon kanssa” koko ikänsä. Aurinkopaneeleja asennettiin aluksi Turun saaristossa mökkien sähköistykseen ja he aloittivat paneelien maahantuonnin.

Nopeasti he huomasivat, että laatueroja löytyy.

– Yhdessä toisen yrittäjäperheen eli Jokisten kanssa päätettiin, että valmistetaan itse aurinkopaneelit. Sitten tiedetään mitä myydään, Anu Areva kertoo tuotantoidean synnystä.

Auringosta otetaan sähköä entistä enemmän

Anun veli Esa Areva on emoyhtiö Solar Finlandin hallituksen puheenjohtaja. Konsernissa on Salo-aurinkopaneeleita ja tuotantolinjoja valmistavien yhtiöiden lisäksi aurinkosähköjärjestelmien suunnitteluun ja asennukseen erikoistunut, aurinkosähköä myyvä yhtiö.

Solar Finland -yhtymän liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa. Salo Techin eli tuotannon osuus siitä on reilut kaksi miljoonaa.

Salon aurinkofirmat työllistävät yhteensä noin 40 työntekijää. Asennusten ollessa vilkkaimmillaan määrä nousee lähemmäs 60:tä.

Tehtaalla on yhdessä vuorossa seitsemän työntekijää ja tuotantoa on ollut 1–2 vuorossa. Vuonna 2019 paneeleita valmistui yli kuuden megawatin verran. Suomen myynnin ohella vientiä on ollut ennen Thaimaan kauppoja Baltian maihin ja Etelä-Eurooppaan.

Aurinkosähköpaneelit olivat 2010-luvulle saakka pääasiassa 12 voltin akkuihin kytkettäviä mökkijärjestelmiä. Sähköverkkoon invertterillä kytkettävien paneelien yleistyminen on ollut nopeaa.

Vuonna 2015 aurinkoenergian kapasiteettia oli 8 MW. Vuonna 2019 Suomessa aurinkopaneeleja oli käytössä jo noin 200 MW.

– Tänä vuonna asennetaan lisää noin 100 megawattia, arvioi professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Paneelit ovat enimmäkseen tuontitavaraa.

Esimerkiksi maatalousyrittäjien ja muiden yritysten saama tuki on lisännyt kiinnostusta isompien kokonaisuuksien hankintaan. Samalla maavoimalat ovat yleistyneet.

Kiinnostus aurinkosähköön on kasvanut myös, kun kestävyysajattelu on tullut liiketoiminnan arvoksi.

Jos ennusteet toteutuvat, Suomessa kulutettavasta sähköstä tuotetaan yksi prosentti aurinkovoimalla vuonna 2022.

Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI ja New Yorkin poliisi tekivät ratsian suomalais-kanadalaisen liikemiehen Peter Nygårdin, 78, pääkonttoriin New Yorkissa tiistaiaamuna paikallista aikaa, kertoo New York Times.

Useat naiset ovat väittäneet Nygårdin raiskanneen heidät Bahamasaarilla sijaitsevassa huvilassa. Nygårdia vastaan on nostettu siviilioikeudellinen ryhmäkanne New Yorkissa. Osa kanteeseen osallistuneista on kertonut olleensa tapahtumahetkellä alaikäisiä.

Kolme naista sanoi Nygårdin raiskanneen heidät "hemmottelujuhlissa", kun he olivat vain 14-vuotiaita. Kaksi muuta sanoi olleensa tapahtuma-aikaan 15-vuotiaita.

Nygård on kiistänyt syytökset. New York Timesin mukaan Nygård on ollut tutkinnan kohteena viisi kuukautta.

Lisää aiheesta:

Miljonääri Peter Nygård kiistää raiskaussyytökset – tiedottajan mukaan taustalla piilee salaliitto, jossa naisille on maksettu valehtelusta

Kuka on Peter Nygård? Kymmenen naista syyttää suomalais-kanadalaista muotimiljonääriä raiskauksista, nuorimmat olivat 14-vuotiaita

Helsingin käräjäoikeudessa räiskyvät tänään salavalot, kun viihdetaitelija Jari Sillanpää saapuu oikeustalolle vastaamaan kahteen syytteeseen.

Syyttäjä Nina Keskinen vaatii Sillanpäälle rangaistusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä.

Syytteet luetaan Sillanpäälle suljettujen ovien takana ilman yleisöä. Media pääsee oikeussaliin ottamaan kuvia ennen kuin varsinainen käsittely alkaa.

Jutussa on yksi epäilty uhri. Hän on Ylen tietojen mukaan paikalla keskiviikkona oikeudenkäynnissä.

Käräjäoikeuden mukaan seksuaalirikossyytteiden käsittelyt ovat aina salaisia, kun asianomistaja on alaikäinen.

– Oikeudenkäynti on salainen, koska uhrin henkilöllisyys halutaan suojata, sanoi Ylelle aluesyyttäjä Nina Keskinen tiistaina.

Syyttäjä ei halua ennen oikeudenkäyntiä ottaa kantaa siihen, millaista rangaistusta hän vaatii Sillanpäälle.

Käytännössä syyttäjän on kuitenkin vaadittava ehdollista tai ehdotonta vankeutta.

Lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita vähintään 4 kuukauden ja enintään 6 vuoden vankeusrangaistus.

Sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kaksi vuotta vankeutta.

Syyttäjän mukaan lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on tapahtunut elokuussa 2017 ja laittoman materiaalin levittäminen syyskuussa samana vuonna.

Sillanpää kiistää syytteet

Jari Sillanpää on kiistänyt jo aiemmin syytteet asianajajansa Riitta Leppiniemen välityksellä.

– Sillanpää kiistää molemmat syytteet. Syytteessäkään ei väitetä, että Sillanpää olisi millään tavalla fyysisesti koskettanut tätä nuorta (uhria). Tulemme luonnollisesti oikeudessakin keskiviikkona syytteet kiistämään, Leppiniemi sanoi tiistaina Ylelle.

Syyttäjä ei ole kertonut uhrin ikää, mutta hän on alle 16-vuotias, koska kyseessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttösyyte.

Helsingin käräjäoikeus on varannut yhden päivää aikaa syytteiden käsittelylle. Tuomioistuin ei ole vielä kertonut, milloin se antaa ratkaisun asiassa. Oikeus voi hylätä syytteet tai tuomita syytetyn.

Sillanpäällä kaksi huumetuomiota

Helsingin käräjäoikeus on tuominnut Jari Sillanpään kaksi kertaa huumerikoksista.

Ensimmäinen tuomio tuli vuoden 2018 tammikuussa, jolloin Sillanpää tuomittiin 50 päiväsakkoon rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta. Sakkojen määrä oli Sillanpään tuloilla lähes 24 000 euroa. Käräjäoikeus käsitteli asian kirjallisessa menettelyssä.

Ensimmäisen kerran Sillanpää vastasi oikeussalissa huumesyytteisiin vuoden 2018 elokuussa.

Helsingin käräjäoikeudessa käsiteltiin tuolloin huumejuttua, jonka yksi syytetty oli Sillanpää. Hänet tuomittiin tuossa jutussa 10 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen kahdesta huumerikoksesta.

Ylen suora lähetys Helsingin käräjäoikeudesta alkaa keskiviikkona kello 9.10. Lähetystä juontavat Ylen toimittajat Päivi Happonen ja Marjatta Rautio.

Lue lisää:

Viihdetaiteilija Jari Sillanpäälle syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä – Asianajaja: Sillanpää kiistää syytteen, kaikki kotimaan kirkkokonsertit peruttu

Jari Sillanpää tuomittiin 10 kuukauden ehdolliseen vankeuteen, "Huumetuomiosta ei suuria tunnekuohuja" – Katso, mitä Sillanpää sanoi huumeidenkäytöstään oikeustalolla

Yle seurasi hetki hetkeltä: Syyttäjä vaatii Jari Sillanpäälle jopa 1,5 vuoden ehdollista tuomiota huumausainerikoksista – Puolustuksen mukaan omasta käytöstä pitäisi selvitä sakoilla

Laulaja Jari Sillanpäälle lähes 24 000 euroa sakkoa rattijuopumuksesta ja huumausaineen käyttörikoksesta

Britannian hallitus, parlamentti ja poliittiset puolueet ovat vuosikymmenien ajan sulkeneet silmänsä lasten seksuaaliselta hyväksikäytöltä, kertoo tiistaina julkaistu tutkimusraportti.

Poliitikot ovat myös aktiivisesti suojelleet korkeissa asemissa työskennelleitä hyväksikäyttäjiä ja samalla työntäneet lasten tarpeet ja kokemukset taka-alalle.

– On selkeästi huomattavissa, että Westminster on toistuvasti epäonnistunut käsittelemään lasten seksuaaliseen hyväksikäyttöön liittyviä syytöksiä sulkemalla silmänsä ja suojelemalla hyväksikäyttäjiä, tutkinnanjohtaja Alexis Jay sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Politiikkapiireissä on huhuttu myös järjestelmällisestä lapsia hyväksikäyttävä "ringistä", mutta uusi tutkimus ei löytänyt todisteita siitä.

Raportti ja tutkinta olivat hallituksen tilaamia, mutta sen tekivät puolueettomat tutkijat.

Konkaripoliitikko erosi tehtävästään raportin tultua julki

Tiettyjen hyväksikäyttäjien tekemisistä on tiedetty Britannian politiikkapiireissä jo vuosikymmenten ajan.

1960–80-luvuilla esimerkiksi liberaalien Cyril Smithin ja konservatiivien Peter Morrisonin tiedettiin olevan "aktiivisia" lapsiin kohdistuvassa seksuaalisessa kiinnostuksessaan. Molemmat poliitikot on myöhemmin aateloitu.

Smith myönsi vuonna 1969 käyttäneensä seksuaalisesti hyväkseen kahta teinipoikaa. Häntä ei kuitenkaan tuomittu. Kymmenen vuotta myöhemmin silloinen liberaalijohtaja David Steel otti lasten hyväksikäytön puheeksi Smithin kanssa, mutta ei kuitenkaan ryhtynyt toimenpiteisiin.

Kun raportti julkaistiin tiistaina, 81-vuotias Steel erosi tehtävästään ylähuoneen jäsenenä ja ilmoitti jäävänsä eläkepäiville. Hän itse arvioi, että hänestä tehtiin raportissa syntipukki Smithin tekemisten varjolla.

Myös konservatiivipiirit tiesivät Morrisonin tekemisistä, mutteivät vieneet asiaa eteenpäin, raportti toteaa. Raportin mukaan toimintamallit ovat esimerkkejä siitä, miten poliittinen kulttuuri vaalii ennemmin mainetta kuin lasten oikeuksia.

Lasten hyväksikäyttö on tullut esiin myös viimeaikaisissa politiikan käänteissä. Vuonna 2017 Britannian alahuoneen edustajaksi pyrki vihreiden poliitikko, joka nimesi vaaliedustajakseen isänsä, joka myöhemmin tuomittiin lapsen raiskaamisesta.

21-vuotias Nelli Hänninen makaa säädettävässä sängyssään espoolaisessa kodissa. Kun Hänninen herää, hänen äitinsä laittaa hänelle aurinkolasit valoherkkyyden takia.

Hänninen kertoo, että hänellä on päivittäistä kipua nivelissä, väsymystä, migreeniä ja kouristuskohtauksia.

– Raajani eivät liiku yhtään mihinkään. En voi tehdä mitään. Minua syötetään. Minua käännetään yötä päivää, ettei minulle tule makuuhaavoja. En voi olla pystyasennossa.

Pieninkin fyysinen rasitus on tällä hetkellä Hänniselle liikaa. Hän pystyy nostamaan päätään ylös siksi aikaa, että voi syödä. Hänninen on ollut kotonaan joulukuusta saakka.

Oireet alkoivat vuonna 2015. Vuoden 2019 heinäkuussa Nelli Hänninen sai diagnoosin kroonisesta väsymysoireyhtymästä eli CFS:stä.

Kroonista väsymysoireyhtymää sairastavat kokevat, etteivät saa Suomessa kunnollista hoitoa. Näin sanoo potilasyhdistys Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistyksen edustaja Samuli Tani.

Tani on myös mukana Lääkäriseura Duodecimin työryhmässä, joka tekee parhaillaan suomalaisia hoitosuosituksia krooniseen väsymysoireyhtymään.

– Mitä vakavammin sairas potilas, sitä pahemmin hän jää hoidon ulkopuolelle.

Nelli Hänninen haluaa toimivaa hoitoa. Tällä hetkellä ainoa hoitokontakti on psykiatrinen sairaanhoitaja.

– Ei minulla ole edes hoitavaa lääkäriä, joka ottaisi tämän asiakseen ja voisi miettiä, mitä tälle voisi tehdä oikeasti.

Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) ylilääkärin Risto Vatajan mukaan vaikeasti sairaat CFS-potilaat ovat huonossa asemassa Suomessa. Perusterveydenhuollon hoito ei toimi.

– Täydellisessä maailmassa olisi niin, että tällaisella potilaalla olisi oma hoitava lääkäri. Nyt sellaista ei useimmiten ole. Potilaat ovat olleet aiheellisesti turhautuneita, etteivät saa hoitoa julkisen terveydenhuollon puolella.

CFS-potilaat ovat pettyneitä HUSin poliklinikkaan

Muun muassa kroonista väsymysoireyhtymää hoidetaan HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla. Viime vuonna toimintansa aloittaneen poliklinikan osastonylilääkäri on kertonut joutuneensa maalittamisen kohteeksi.

Suomen lääketieteellinen ME/CFS-yhdistyksen edustaja Samuli Tani lähetti nähtäväksi viestejä, joissa ilmaistaan tyytymättömyyttä HUSin toiminnallisten häiriöiden poliklinikkaan. Näiden kokemusten todenperäisyyttä ei ole kuitenkaan voitu vahvistaa.

Nainen, 51 vuotta:

“Lääkärit ovat jo vahvasti muodostaneet oman kannan, jota he puolustivat sitkeästi. Eli heidän mielestään ME/CFS:ssä on kyse ainoastaan autonomisen hermoston toimintahäiriöstä. Fyysiset löydökset kuitattiin vain yleisinä löydöksinä, että kaikillahan näitä on. Hoitomuotona tarjottiin psykofyysistä fysioterapiaa ja liikunnan lisäämistä, joista on todella vähän positiivista näyttöä eli hoitona tarjotaan jopa vaarallista ja kyseenalaista hoitoa.”

Nainen, 39 vuotta:

“Minulla on vasta ensimmäinen käynti takana lääkärin ja hoitajan vastaanotolla. Sieltä tuli alkuun ohjeeksi liikunnan lisääminen ja psykologin käynnit. Minulla on tästä hieman ristiriitainen olo. Kerroin sen kyllä lääkärillekin. Minulla on diagnosoitu CFS jo 2 vuotta sitten."

Näiden lisäksi Yle sai yhteydenottoja muiltakin kroonista väsymysoireyhtymää sairastavalta henkilöltä.

Yhdelle potilaalle lääkäri oli painottanut toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla, ettei kyseessä ole psyykkinen vaan neurologinen tila. Lääkäri oli silti kirjannut Omakantaan psyykkisen diagnoosin. Nainen otti yhteyttä lääkäriin ja tivasi, miksi lääkäri oli sanonut ja kirjoittanut asiat eri tavoilla. Tämän jälkeen lääkäri vaihtoi diagnoosin potilaan vaatimuksesta, minkä lääkäri kertoo myös potilaan Omakannassa. Yle on nähnyt lääkärin kirjaukset.

Potilaiden kokemuksissa nousee esiin hämmästys siitä, miksi fyysiseen sairauteen tarjotaan psyykkistä hoitoa.Helsingin yliopistollisen sairaalan ylilääkäri Risto Vatajan mukaan potilaat uskovat, etteivät lääkärit ajattele kroonisen väsymysoireyhtymän olevan todellinen sairaus.

– Siksi potilaat kokevat, että tuputamme psykoterapiaa fyysiseen sairauteen. Kaikkiin sairauksiin, myös fyysisiin, liittyy aina merkittävä psykologinen komponentti, joka saattaa heikentää toimintakykyä tai estää toipumista. Esimerkiksi kognitiivisen käyttäytymisterapian kuntouttavasta vaikutuksesta on hyvää näyttöä muun muassa vaikeissa lihassairauksissa, kuten lihasdystrofioissa, jotka oirekuvaltaan muistuttavat CFS:ää.

Lähtökohtana positiivinen asennoituminen

Toiminnallisten häiriöiden poliklinikan 140 potilaasta 30–40 prosentilla on krooninen väsymysoireyhtymä. Hoitomuotoina on fysioterapiaa, psykofyysistä fysioterapiaa, psykoedukaatiota eli koulutuksellista terapiaa sekä yksilö- ja ryhmäterapiaa.

Ryhmäterapiassa kaikki toiminnallisten häiriöiden poliklinikalla hoidossa olevat potilaat ovat samassa terapiassa. Myös tämä herättää huolta kroonista väsymysoireyhtymää sairastavien keskuudessa.

– Ensimmäinen ryhmäterapia on pidetty. Tulokset ja palaute olivat erinomaisia. Eri sairauksien oireet voivat potilailla olla hyvinkin erilaisia, mutta niiden vaikutukset potilaiden elämään ovat samankaltaisia, samoin toipumista tukevat tai esteeksi nousevat tekijät, HUSin Risto Vataja sanoo.

Vatajan mukaan lähtökohtana poliklinikan hoidolle on oma motivaatio ja positiivinen asennoituminen. Pelkkä negatiivinen viesti ja oireiden vaikeuden korostaminen voivat vaikeuttaa toipumista. Vatajan mukaan tästäkin vaikeasta sairaudesta kuntoudutaan.

– Kun CFS:ää sairastavat ja potilasjärjestöt puhuvat siitä, kuinka vaikeita oireet ovat, he saattavat samalla vahvistaa huolta ja kielteistä sairastamiskäyttäytymistä.

Suomessa on myös niitä, joita hoito ei tavoita. Espoolainen Nelli Hänninen on yksi heistä.

Ongelmat alkoivat kesken automatkan

Nelli Hänninen oli vanhempiensa kanssa automatkalla vuonna 2015, kun hän alkoi yhtäkkiä "huutonauruitkeä" auton takapenkillä. Vanhemmat kertoivat säikähtäneensä ja veivät tytön saman tien Jorvin sairaalan päivystykseen.

Sairaalassa alkoivat kouristuskohtaukset. Ensin tytön vasen puoli kehosta petti alta ja kouristuskohtauksen aikana tytön oikea puoli liikkui. Kouristuskohtaus kestää 10–20 minuuttia, alkuun jopa pari tuntia. Äiti näyttää myös videon, jossa Nellillä on kouristuskohtaus. Se vastaa edellä kuvattua.

Kouristuskohtauksen ja sitä seuraavan poissaolokohtauksen jälkeen Nellillä on myös hengityskatkoksia.

Kesällä 2019 kouristuskohtauksia alkoi tulla useita päivän aikana. Heinäkuussa Nelli Hänninen sai CFS-diagnoosin Espoon sairaalasta.

Hänninen on saanut hoitoa viime vuosien aikana sekä yksityiseltä että julkiselta puolelta muun muassa psykiatrian ja neurologian osastoilla. Espoon sairaalassa ollessaan hän on saanut fysioterapiaa, musiikkiterapiaa ja toimintaterapiaa. Sairaalasta palattuaan ensimmäinen matka psykofyysiseen terapiaan oli liikaa.

– Se matka pelkästään oli jo liian rankka. Sitten meni vointi heikompaan ja tuli jokin kohtaus. En jaksanut olla hereillä kuin 10 minuutin jakson 45 minuutista.

Nelli Hänninen kertoo pysyvänsä kerrallaan hereillä noin kymmenen minuuttia. Haastattelu päättyy reilun seitsemän minuutin kuluttua. Hänninen uupuu ja nukahtaa.

Ennen sairastumistaan Nelli Hänninen oli aktiivinen nuori, joka harrasti rytmistä voimistelua ja opiskeli lähihoitajaksi.

Vakituinen hoitosuhde puuttuu

Nelli Hännisen ainut hoitosuhde tällä hetkellä on HUSin Leppävaaran psykiatrian poliklinikalla, missä hänen on tarkoitus saada psykofyysistä fysioterapiaa.

Nellin isä Pasi Hänninen on ollut omaishoitaja tyttärelleen kaksi vuotta. Nyt Hännisten kotona käy kerran viikossa fysioterapeutti.

Jaana Hännisenmukaan ongelma on se, että kroonisen väsymysoireyhtymän syytä ei tutkita.

Nelli Hänninen ei koskaan valmistunut lähihoitajaksi ja joutui lopettamaan rytmisen voimistelun.

Toinen hoitoonsa pettynyt potilas on 41-vuotias kouvolalainen Katariina Mäkelä. Hänen elämänsä muuttui kesken työpäivän kolme vuotta sitten.

Katariina Mäkelä,41: "En unohda sitä päivää ikinä"

Oli helmikuun 27. päivä vuonna 2017, kun Katariina Mäkelän jalat puutuivat kesken työpäivän.

– Oli tunne, että vedettiin johto seinästä. Jalat menivät maitohapoille, aivosumu tuli päähän ja lämmönsäätely meni rikki. En unohda sitä päivää ikinä. Se oli pelottava kokemus.

Mäkelää tutkittiin yksityisellä ja julkisella puolella. Diagnoosin kroonisesta väsymysoireyhtymästä hän sai Kymenlaakson keskussairaalasta vuoden 2019 marraskuussa.

Kymenlaakson keskussairaalan Kuntoutus- ja kipupoliklinikan osastonylilääkäri Arja Männistö kertoo sähköpostitse, että viime aikoina Kymenlaakson alueen poliklinikalle on ohjautunut useita kroonisesta väsymysoireyhtymästä kärsiviä potilaita.

Männistö kertoo, että hoidon tulisi olla moniammatillista, mutta ainakaan Kymenlaakson alueelta sellaista hoitoa ei ole saatavilla.

– Ongelmallista on, että vaikka potilaat ovat varsin invalidisoituja, etuuksia ei myönnetä eikä hyvin tepsivää hoitoa toistaiseksi ole saatavilla.

Katariina Mäkelä joutui lopettamaan työnsä kotihoidon yrittäjänä, mutta syy sairastumiselle ei ole selvinnyt.

Mäkelä sanoo, että krooninen väsymysoireyhtymä ei välttämättä näy ulospäin. Ennen sairastumistaan kolmen lapsen äiti harrasti vielä juoksemista ja kilometrejä kertyi kymmeniä viikottain.

– Tämä on päivästä päivään jatkuva maratoni ilman endorfiineja. Helppoa ei ole. Maratonia ei enää juosta.

Jutussa on käytetty lähteinä Nelli Hännisen potilastietoja yksityiseltä ja julkiselta puolelta. Katariina Mäkelän osalta on nähty potilastiedot Kymenlaakson keskussairaalasta. Lisäksi lähteinä on käytetty sosiaali- ja terveysministeriön edustajan kanssa käytyä sähköpostikeskustelua, Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin puhelinhaastattelua sekä sähköposteja Kymenlaakson keskussairaalan lääkäreiltä. Lisäksi on hyödynnetty CFS-potilailta tulleita yhteydenottoja.

Voit keskustella aiheesta alla 26.2. klo 23 asti.

Lue myös:

Suomen ainoa toiminnallisten häiriöiden poliklinikka tutkii potilaita, joiden oireisiin ei löydy lääketieteellistä syytä – lääkärien oudot suositukset herättävät kritiikkiä

Onko sisäilmaoireilu sittenkin isoksi osaksi aivoperäistä, kuten nyt väitetään? Ylen selvitys kertoo, että selitys on tieteellisesti ohuella pohjalla

Linda Sorrius elää uupumuksen ja pahoinvoinnin vallassa – Hän kärsii väsymysoireyhtymästä, jota lääkäreiden on vaikea tunnistaa

Sannin, 15, tapaus ei ensimmäinen: Ainakin kolme kroonista väsymysoireyhtymää sairastavaa nuorta on määrätty lastenkotiin

Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston väitetyt ongelmat ovat näkyneet myös potilaille, kokevat useat Yleen yhteyttä ottaneet henkilöt.

Julkaisimme reilu viikko sitten äitejä ja vauvoja hoitavasta vierihoito-osastosta kertovan artikkelin. Samalla pyysimme ihmisiä kertomaan kokemuksistaan hoidosta osastolla. Saimme yhteensä yli 20 yhteydenottoa potilailta ja heidän läheisiltään.

Tässä jutussa kerromme niistä.

Laajemmin käsittelemme kahta vakavaa tapausta, joihin molempiin liittyy hoito Oysin vierihoito-osastolla. Yle on tutustunut tapausten potilaskertomuksiin. Molemmissa tapauksissa potilailla tai heidän omaisillaan on epäily siitä, että hoito osastolla ei ole välttämättä ollut asianmukaista. Viranomaispäätöksiä tapauksista ei ole.

Ylen julkaiseman jutun jälkeen vierihoito-osaston tilannetta on selvitetty sairaalan sisällä erityisen tarkasti.

Selvityksissä on sittemmin huomattu, että osastolla on tapahtunut alkuvuoden aikana yksi vakava vaaratapahtuma, kertoo Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) johtajaylilääkäri Juha Korpelainen.

Hän ei kerro, millaisesta tapauksesta on kyse, mutta sanoo, että asia halutaan selvittää, jotta vastaavaa ei pääse enää tapahtumaan.

Kaikkiaan vierihoito-osastolla on tämän vuoden alussa kirjattu jonkin verran enemmän läheltä piti- ja vaaratapahtumia kuin viime vuonna samaan aikaan. Ilmoitukset kohdistuvat joko henkilökuntaan tai potilaisiin, ja ilmoituksia voi tehdä työntekijöiden lisäksi myös potilas tai omainen. Syytä määrän lisääntymiseen selvitetään.

"Tuli tunne, että jäimme oman onnemme nojaan"

Yksi Yleen yhteyttä ottaneista oli oululainen Timo, jonka vaimo synnytti Oysissa pojan sektiolla tässä kuussa. Olemme haastatelleet myös äitiä, mutta hän ei toivonut nimeään artikkeliin. Emme kerro perheen sukunimeä, koska jutussa käsitellään vauvan terveystietoja.

Vanhemmat kertovat, että he kokivat Oysin vierihoito-osastolla saamansa hoidon kehnoksi ja olonsa osastolla jopa turvattomaksi.

Timon mukaan hänen vaimonsa olisi tarvinnut esimerkiksi leikkauspäivänä paljon apua, mutta sitä ei tahtonut millään saada.

– Emme halua syyllistää kätilöitä, mutta kiire osastolla oli käsin kosketeltava ja työntekijät sinkoilivat paikasta toiseen. Hälytyskelloa piti välillä soittaa useamman kerran ennen kuin kukaan ehti paikalle. Tuli tunne, että jäimme oman onnemme nojaan.

Eniten vanhemmat kertovat kantaneensa huolta vauvan ravinnon saannista, koska imettämisen aloittaminen oli ollut hyvin vaikeaa.

– Kätilöt kävivät auttamassa sen minkä ehtivät, mutta apu jäi pintapuoliseksi ja imetyksestä ei tahtonut tulla mitään. Vauva sai lopulta hiukan lisämaitoa, Timo kertoo.

Ensi alkuun poikavauva voi osastolla hyvin. Sitten jotakin meni pieleen. Timon mukaan vajaan parin vuorokauden iässä vauva valahti veltoksi ja alkoi sinertää.

Tutkimuksissa paljastui myöhemmin, että lapsella oli mittaamattoman matala verensokeri ja aivoinfarkti.

Varmuutta siitä, miksi niin kävi, ei ole. Vauvan potilaskertomuksessa sanotaan, että on vaikea arvioida, missä vaiheessa infarkti on syntynyt.

Tällä hetkellä lapsi voi jo paremmin ja on päässyt perheensä luo kotiin. Vanhemmat kertovat kuitenkin tehneensä tapauksesta potilasvahinkoilmoituksen ja aikovat olla yhteydessä myös potilasasiamieheen. Perhe toivoo, että tapahtumien kulku selvitetään esimerkiksi niiltä osin, onko heidän vauvansa verensokeria seurattu osastolla riittävällä tarkkuudella.

Vanhemmat eivät itse osaa arvioida, miten vauvaa on tutkittu osastolla.

Ylen aiemmassa jutussa haastatellut vierihoito-osaston kätilöt kertoivat, että vauvojen verensokereita ei ole aina ehditty osastolla kiireen vuoksi mitata ajallaan.

Sairaalan johto kiisti asian mutta tarkensi myöhemmin, että lieviä viiveitä verensokerimittauksissa on ollut. Sairaalan mukaan ne eivät kuitenkaan ole olleet potilaille vaarallisia.

Vauva oli kakkavaipassa pari tuntia, imetysohjaus unohtui

Valtaosalla Ylelle kirjoittaneista oli alle vuoden vanhoja kokemuksia Oysin vierihoito-osastosta.

Timon perheen tavoin moni kertoi huomanneensa osaston jatkuvan kiireen ja rauhattomuuden. Useat kuvailivat jääneensä osastolla vaille tukea tai joutuneensa odottamaan avun saamista omasta mielestään liian pitkään.

Erään äidin mukaan häntä luvattiin tulla useamman kerran auttamaan imetyksessä, mutta asia unohtui kätilöiltä toistuvasti. Sama henkilö kertoo myös halunneensa pumpata vauvalleen maitoaan, mutta kenelläkään ei ollut aikaa opettaa hänelle koneen käyttöä.

Sektion vuoksi kivuissa ollut äiti puolestaan kertoo pyytäneensä vierihoito-osastolla toistuvasti apua vauvansa hoitoon saamatta sitä. Hänen mukaansa vauva joutui sen vuoksi odottamaan kakkavaipan vaihtoa pari tuntia.

Yksi äideistä sanoo, että hänelle osaston kiire näyttäytyi yleisenä huolimattomuutena. Äidin mukaan vuoron vaihtuessa hoitajalla esimerkiksi oli väärää tietoa hänen saamistaan lääkkeistä.

Toinen äiti kertoo olleensa osastolla erittäin kipeä mutta joutuneensa odottamaan lääkkeitään pitkään, koska niitä ei muistettu tuoda.

Useimmissa yhteydenotoissa kritiikki kohdistui nimenomaan osaston kiireeseen, ei henkilöstöön.

Muutamissa viesteissä osastolla työtään tekeviä ihmisiä kiiteltiin erikseen sydämellisyydestä.

Sairaala: osaston tilanne selvitetään juurta jaksain

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei ota kantaa tässä jutussa kuvattuihin yksittäisten potilaiden kokemuksiin. Yleisellä tasolla hän sanoo, että Ylelle tulleet, osaston toimintaa kritisoivat viestit kuulostavat huolestuttavilta.

– Haluamme tietenkin tarjota potilaille sellaista hoitoa, ettei heidän tarvitsisi kokea tällaista.

Korpelaisen mukaan sairaanhoitopiiri ottaa tosissaan sekä potilaiden kokemukset että kätilöiden aiemmin julki tuoman huolen potilasturvallisuudesta.

– Tilanteen vakavuus tällaisenaan ei ollut kantautunut tänne johtoon asti. Asia tullaan selvittämään juurta jaksain.

Johtajaylilääkäri on kuitenkin samaa mieltä kuin Ylen aiempaan juttuun haastateltu naistentautien ja synnytysten vastuualuejohtaja: vierihoito-osaston resursseissa ei pitäisi olla ongelmaa.

Sen sijaan hän pitää mahdollisena, että osaston työntekijöitä ei ole osattu tukea täysin riittävästi samalla, kun siellä on alettu hoitaa uusia potilasryhmiä sairaalan sisäisten järjestelyjen takia.

Aiemmin osastolla hoidettiin enemmän niin sanottuja tavallisia synnyttäjiä, kun nyt hoidossa on runsaammin vaativampihoitoisia potilaita kuten sektioäitejä, päihteidenkäyttäjiä ja pahasta raskausmyrkytyksestä kärsiviä synnyttäjiä.

Raskausmyrkytyksestä kärsi myös Yleen yhteyttä ottaneen Annina Kalasniemen tytär, jota hoidettiin Oysin vierihoito-osastolla kesällä 2019.

Tytär kuoli pian kotiutuksen jälkeen

Annina Kalasniemen 20-vuotias tyttö Kiia Prusila synnytti Oulun yliopistollisessa sairaalassa keskosvauvan viime kesäkuussa.

Prusila oli ollut sairaalahoidossa Oysissa jo ennen synnytystä pre-eklampsian eli niin kutsutun raskausmyrkytyksensä vuoksi. Raskausmyrkytyksen tyypillisiä oireita ovat esimerkiksi korkea verenpaine ja valkuaisvirtaisuus, joista Prusilakin potilaskertomusten perusteella kärsi.

Vauva syntyi sunnuntaina, ja äiti siirtyi hoitoon vierihoito-osastolle.

Kalasniemi kertoo, että hänen tyttärensä kotiutettiin osastolta kolmantena päivänä synnytyksen jälkeen.

Potilaskertomuksesta käy ilmi, että Prusila oli tullut huonovointiseksi jo kotimatkalla Kemiin ja alkanut kouristella kotona samana iltana. Nainen päätyi ambulanssilla Länsi-Pohjan keskussairaalan kautta takaisin Oysiin.

Siellä hän kuoli tehohoidosta huolimatta saman viikon lauantaina.

Annina Kalasniemen mukaan hänen tyttärensä kuolemansyytä on selvitetty oikeuslääketieteellisessä ruumiinavauksessa.

Oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen kuuluu aina poliisitutkinta. Lain mukaan poliisin on suoritettava tutkinta kuolemansyyn selvittämiseksi, jos on aihetta epäillä, että kuoleman on aiheuttanut esimerkiksi rikos, tapaturma, myrkytys tai hoitotoimenpide.

Saimme Kalasniemeltä yhteystiedot hänen mukaansa asiaa hoitavalle poliisille Ouluun, jonka tavoitimme. Poliisi ei kuitenkaan voinut kommentoida tai vahvistaa asiaa, koska kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat ovat salaisia.

Kalasniemi sanoo, että hänkään ei ole vielä saanut ruumiinavauslausuntoa nähtäväkseen, koska kuolemansyyntutkinta ei ole vielä valmistunut.

Itse ensihoitajana työskentelevä Annina Kalasniemi kertoo käyneensä jälkikäteen läpi tyttärensä potilaskertomuksia. Hänen mukaansa Prusila kotiutettiin vierihoito-osastolta, vaikka raskausmyrkytysoireet eivät olleet Kalasniemen mielestä vielä kunnolla väistyneet.

– Myös potilaskertomuksen mukaan Kiian hoidon tarve oli arvioitu hoitoisuutta arvioivalla mittarilla maksimaaliseksi, mutta silti hänet päästettiin kotiin. Olen tekemässä tyttäreni hoidosta kantelua aluehallintovirastoon, hän kertoo.

Tilannetta on jäänyt miettimään myös Prusilan avopuoliso ja heidän yhteisen lapsensa isä Janne Tiensuu, joka vietti itsekin aikaa vierihoito-osastolla viime kesänä.

Tiensuu sanoo pohtineensa, olisiko Prusilan kotiuttamisen syynä voinut olla tilanpuute tai työntekijävaje, sillä osastolla näytti hänen silmiinsä olevan kova kiire. Osaston työntekijöitä hän kuvailee ystävällisiksi.

PPSHP:n johtajaylilääkäri Juha Korpelainen ei kommentoi kyseistä tapausta mutta vakuuttaa, että raskausmyrkytyksestä kärsivää potilasta ei missään nimessä kotiutettaisi tilanpuutteen tai henkilöstövajeen takia.

– Sellaista riskiä ei tällaisista syistä varmasti otettaisi meidän sairaalassamme.

Tilastokeskuksen mukaan kuolemat, jotka ovat johtuneet raskausmyrkytyksestä, ovat Suomessa äärimmäisen harvinaisia. Niitä on tapahtunut vuosina 1998–2018 vain viisi.

Vierihoito-osastosta vain vähän virallisia yhteydenottoja

Pitkän ajan tilastoissa väitteet Oulun yliopistollisen sairaalan vierihoito-osaston ongelmista eivät näy.

Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri haluaakin rauhoitella synnyttäjiä ja korostaa, että Oulun yliopistollisessa sairaalassa on turvallista saada vauva. Esimerkiksi viime vuonna Oysissa syntyi 3 300 lasta.

– Oysissa lapsikuolleisuusluku synnytyksiin liittyen on ollut useana vuonna joko pienin tai toiseksi pienin koko Suomessa.

Voit keskustella jutusta 26.2. kello 23:een saakka!

Petri Mattilalla on nyt menossa kolmas talvi jääkiekkovalmentajana Italiassa. Kuluneen kauden hän on valmentanut pohjoisitalialaista Asiago Hockey Clubia.

Asiago on Veneton maakunnassa sijaitseva pikkukaupunki Alppien tuntumassa. Milanoon sieltä on matkaa noin 200 kilometriä ja Venetsiaan noin 100 kilometriä.

Suurin osa Italian koronavirustapauksista on raportoitu juuri viereisen Lombardian maakunnasta, jonka naapurimaakunta Veneto on.

– Vieressä on Lombardian maakunta, jossa tautia on paljon rekisteröity ja eteläpuolella Venetsia, jossa myös on tartuntoja. Kyllä tässä aika lähellä niitä ollaan, kertoo Mattila.

Kaikkiaan Italiassa on vahvistettu yli 220 koronavirustartuntaa ja uhreja on seitsemän.

Asiagon pikkukaupungissa on vielä ainakin toistaiseksi saatu olla rauhassa koronavirukselta, mutta Petri Mattilan mukaan ihmiset alkavat selkeästi varautumaan pahimpaan.

– Eilen kun menin kauppaan, niin se oli kyllä aikamoista formulakilpailua ja kyynärpäätekniikka alkoi olla ainoa tekniikka. Sitten kun joku löysi jostain hernepurkin, siitä suurin piirtein ruvettiin kättä vääntämään, kertoo Mattila.

Mattilan mukaan kaupan hyllyt alkoivat tyhjentyä vinhaa vauhtia, ja ihmisten ilmeissä oli selvästi havaittavissa stressiä.

– Italialainen kun tunteella menee, niin se näkyy monessa asiassa, sanoo Mattila.

Massatapahtumat peruttu

Vaikka kaiken kaikkiaan arki Asiagon kaupungissa vaikuttaa olevan rauhallista, ovat viranomaiset päättäneet rajoittaa isoja tapahtumia. Esimerkiksi massatapahtumia ja yleisötilaisuuksia on alettu perua.

– Eilen maanantaina meillä piti olla harjoitukset jäähallilla, mutta halli on suljettu. Nyt lähdemme seuraavaan peliin hyvin levänneinä, naurahtaa Mattila.

Seuraava kotipeli joukkueella on torstaina, mutta näillä näkymin halli on suljettu.

– Sitten pelataan tyhjälle katsomolle, kertoo Asiagon päävalmentaja Petri Mattila.

Mattila muistuttaa samaan hengenvetoon, että terveysasiat ovat toki tärkeimpiä ja niiden ehdolla pitää mennä.

Ulkoministeriölle kiitokset

Jääkiekkovalmentaja Petri Mattila muistetaan Suomessa muun muassa jääkiekkojoukkue KooKoon päävalmentajana.

Vaikka hän on ollut Italiassa jo useampana talvena, oma italian kielen taito jäänyt kehnoksi. Nyt hän sitä vähän harmittelee, kun ei pysty seuraamaan paikallisia tiedotusvälineitä. Mattila kuitenkin kiittelee Suomen ulkoministeriötä, joka aktiivisesti on tiedottanut tautitilanteesta Italiassa.

– Itse tein ulkoministeriöön matkustusilmoituksen. Sieltä tulee sähköpostiviestejä ja tekstiviestejä puhelimeen siitä, mitä suosituksia on ja mihin puhelinnumeroon pitää ongelmatilanteissa soittaa. Ulkoministeriöön suuret kiitokset. Tuntuu, että siellä on selkeät sävelet ja suunnitelmat, kertoo Mattila.

Aihetta hätääntymiseen ei Mattilan mielestä ainakaan tällä hetkellä ole.

– Nyt tuntuu siltä, että ei ole syytä panikoida. Mennään rauhassa eteenpäin ja kuunnellaan niitä ohjeita, mitä saadaan.

Ulkoministeriö kertoo internetsivuillaan tuoreimmat ohjeet Italiassa oleskeleville ja sinne matkustaville. Ulkomaille matkustavien ja siellä oleskelevien kannattaa myös tehdä maksuton matkustusilmoitus, jolloin ulkoministeriö lähettää ohjeita yllättävien tilanteiden sattuessa.

Myös Yle päivittää internetsivuilleen uusimmat tiedot koronaviruksen etenemisestä.

Yhdysvaltain kansallinen liikenneturvallisuuslautakunta NTSB syyllistää autoyhtiö Teslaa ja Yhdysvaltain viranomaisia vuonna 2018 tapahtuneesta onnettomuudesta, jossa mies kuoli automaattiohjatun auton törmättyä betoniesteeseen Mountain View'ssa Kaliforniassa.

Lautakunta käsitteli asiaa tiistaina. Uutistoimisto Reutersin mukaan lautakunta kritisoi Teslaa siitä, ettei sillä ollut automaattiohjatuissa autoissaan riittäviä turvajärjestelmiä.

Lautakunnan puheenjohtajan Robert Sumwaltin mukaan Tesla on myös jättänyt huomiotta vuonna 2017 annetut turvallisuussuositukset, joihin muut autovalmistajat ovat sitoutuneet. Sumwalt kertoo, että suositukset lähetettiin Teslalle 881 päivää sitten.

Teslan automaattiohjausjärjestelmä on yhdistetty kolmeen kuolonuhreja vaatineeseen onnettomuuteen vuodesta 2016 lähtien. NTSB:n mukaan myös viranomaiset ovat epäonnistuneet uuden tekniikan valvomisessa ja onnettomuuksien estämisessä.

NTSB on tutkinut onnettomuutta kahden vuoden ajan. Lautakunta antaa kuitenkin vain suosituksia. Yhdysvalloissa kulkuneuvojen sääntelyä valvoo liittovaltion liikenneturvallisuusvirasto NHTSA, joka tutkii tällä hetkellä neljäätoista onnettomuutta, joissa Teslan automaattiohjauksen uskotaan olleen mukana.

Kuljettaja pelasi puhelimella

Turmassa kuoli 38-vuotias Applen ohjelmistoinsinööri Walter Huang, joka ajoi Teslallaan noin 113 kilometrin tuntivauhtia. Huang oli laittanut autonsa automaattiohjaukselle.

Tesla kertoi onnettomuuden jälkeen, että auto oli antanut useita varoituksia ennen törmäystä, mutta kuljettaja ei ollut huomioinut niitä. Nyt tutkinnassa on selvinnyt, että onnettomuushetkellä Huang pelasi matkapuhelimellaan sananmuodostuspeliä.

– Jos omistat auton, jossa on osittainen automaatio[ohjaus], et omista itsekseen ajavaa autoa, Sumwalt muistutti uutistoimisto AP:n mukaan.

Sumwalt jatkoi, että jos auto on automaattiohjaustilassa, kuljettaja ei voi esimerkiksi lukea kirjaa, katsella elokuvia tai näprätä puhelinta.

NTSB suosittelee, että matkapuhelimet jatkossa automaattisesti estäisivät puhelimen käytön ajamisen aikana.

Myös Apple sai työnantajan moitteita tutkintalautakunnalta. NTSB:n mukaan Applen olisi pitänyt ohjeistaa työntekijöitään olemaan käyttämättä matkapuhelinta ajon aikana.

Lisää tapauksesta:

Kuljettaja kuoli, kun automaattiohjattu Tesla törmäsi betoniesteeseen Yhdysvalloissa – jo toinen vakava robottiautoturma viikon sisällä

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että kaikki mahdollisuudet ovat tällä hetkellä pöydällä perussuomalaisten suhtautumisessa sen nuorisojärjestöön. Hän ei sulje pois sitäkään vaihtoehtoa, että siteet nuorisojärjestöön katkaistaisiin kokonaan.

– Meidän näkökulmastamme on sietämätöntä, että puolueesta käytöksensä tai linjaustensa takia erotetut henkilöt voivat jatkaa toimintaansa perussuomalaisissa nuorissa ja jatkaa näiden linjaustensa esittämistä perussuomalaisten nimen ja logon suojista, Halla-aho sanoi tänään tiistaina Ylen A-studiossa.

Perussuomalaisten nuorten toinen varapuheenjohtaja Toni Jalonen sai aikaan kohun kuvailtuaan itseään viikonloppuna pitämässään puheessa fasistiksi.

Meille on tärkeää, että nuorisojärjestön toiminta on myös puolueen linjausten kannalta hyväksyttävää. Jussi Halla-aho

Perussuomalaiset ilmoitti jo eilen aikovansa erottaa Jalosen puolueesta. Tänään Jalonen kertoi eroavansa nuorisojärjestön varapuheenjohtajan tehtävästään.

Halla-aho yllättyi "tietoisesta provokaatiosta"

Halla-aho sanoi A-studiossa hieman yllättyneensä Jalosen "tietoisesta provokaatiosta"

– Kyseinen henkilö ja nuorisojärjestössä toimivat henkilöt tietävät aivan hyvin, että he ovat luupin alla, siis sekä suuren yleisön että puolueen luupin alla, Halla-aho totesi.

Halla-aho sanoi myös, että hänelle jäi arvoitukseksi, mitä Jalonen tarkoitti sanoessaan olevansa fasisti.

– Yleisessä kielenkäytössä fasismilla tarkoitetaan autoritaarisia järjestelmiä ja ajattelutapoja, todennäköisesti väkivaltakoneistoihin nojaavia järjestelmiä. Perussuomalaiset ei kannata mitään tästä.

Halla-aho huomautti, että Perussuomalaiset nuoret on itsenäinen yhdistys eikä sen puheenjohtajan tarvitse nauttia perussuomalaisen puolueen luottamusta.

– Toki puolue ja nuorisojärjestö tekevät monella tavalla yhteistyötä. Me toimimme samoissa tiloissa. Puolue osaltaan rahoittaa nuorisojärjestöä. Kyllä meille on tärkeää, että nuorisojärjestön toiminta on myös puolueen linjausten kannalta hyväksyttävää.

Nuorisojärjestö pohtii viikonloppuna sääntömuutoksia

Perussuomalaisten nuorisojärjestöllä on lauantaina ylimäääräinen yleiskokous, jossa tehdään päätöksiä sääntöuudistuksista. Pöydällä on muun muassa ehdotus, jonka mukaan nuorisojärjestön jäseneksi otettaisiin jatkossa vain puolueen jäseniä. Tarkoitus olisi näin suitsia ylilyöntejä.

– Tässä halutaan sitoa nuorisojärjestö puolueeseen kiinni. Puolueen taholta tuli tämä vaade tästä, selitti perussuomalaisten nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen A-studiossa.

Halla-aho sanoi pitävänsä valitettavana, että on tultu pisteeseen, jossa puolueen on ohjeistettava nuorisojärjestöään muuttamaan omia sääntöjään.

– Tätä asiaa on yritetty ratkaista diplomatian keinoin ja keskustelemalla, mutta huonoin tuloksin, Halla-aho sanoi.

Lue myös:

Fasismipuheilla kohauttanut PS-nuorten varapuheenjohtaja Toni Jalonen eroaa tehtävästään

Fasistiksi itseään kutsunut Toni Jalonen erotetaan perussuomalaisista – Halla-aho ei hyväksy puolueen nuorisojärjestön toimintaa

Kun terveystieteiden tohtori Anu-Marja Kaihlanen viisitoista vuotta sitten valmistui sairaanhoitajaksi ja meni ensimmäiseen työpaikkaansa, hän järkyttyi.

– Työn alku oli vaikeaa. Ero opiskeluun oli niin suuri.

Hyppy opiskelijan roolista sairaanhoitajan rooliin aiheuttaa monelle muullekin opiskelijalle niin sanotun siirtymäshokin. Opiskelijan koulutuksen aikana luomat käsitykset sekä kokemukset harjoitteluissa eivät aina vastaakaan todellisuutta sairaanhoitajan työstä.

– Vastuun määrä, itsenäinen hoitotyön päätöksenteko ja työyhteisön odotukset rysähtävät kertalaakista vastavalmistuneen päälle. Se tekee työn aloituksesta usein haastavaa, Kaihlanen kuvailee.

Myös potilaiden määrä voi yllättää. Siinä missä opiskelijan vastuulla on ehkä yksi tai kaksi potilasta, niin sairaanhoitajan vastuulla voi olla vaikka kuinka monta ihmistä.

Pula hoitajista pahenee lähivuosina

Siirtymäshokki on yksi syy, miksi moni vastavalmistunut sairaanhoitaja vaihtaa pian alaa. Sairaanhoitajaliiton viime vuonna tekemä kysely paljasti, että joka neljäs sairaanhoitajaopiskelija harkitsee alan vaihtoa.

Lisäksi sairaanhoitajaksi hakeutuu selvästi vähemmän opiskelijoita kuin ennen. Alan maine on kärsinyt erilaisista kohuista, eivätkä raskas työ ja pienehkö palkka houkuttele nuoria opiskelijoita.

• Lue myös: Hoitoalalla kytee kokeneiden sairaanhoitajien joukkopako, yksi syy huono johtaminen: "Te menetitte hyvän hoitajan, minä en menettänyt mitään"

Samaan aikaan Suomen väestö vanhenee ja hoidon tarve lisääntyy koko ajan.

Hoitajapulaa pahentaa tulevan vuosikymmenen aikana kunta-alan työntekijöiden joukkoeläköityminen. Julkisen alan työeläkevakuuttaja Kevan tuoreen arvion mukaan joka kolmas kunta-alan työntekijä jää eläkkeelle kymmenen vuoden sisällä.

Tämä pahentaa varsinkin sosiaali- ja terveysalan työvoimapulaa.

– Luvassa on jättimäinen murros hoiva-alan työvoimatarjonnassa, arvioi Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen helmikuun alussa annetussa tiedotteessa.

Jokaista valmistuvaa sairaanhoitajaa voidaan siis pitää kullanarvoisena, ja uudet keinot alalla pysymisen tukemiseksi ovat tarpeen.

Onnistunut harjoittelujakso auttaa työssä viihtymistä

Uusien sairaanhoitajien työhön perehdyttämiseen kiinnitetään jo työpaikoilla huomiota. Anu-Marja Kaihlasen Turun yliopistoon tekemä väitöstutkimus tuo uutta tietoa siitä, miten siirtymäshokkia voitaisiin lievittää jo opintojen loppuvaiheessa.

– Mitä paremmin opiskelijan viimeinen harjoittelujakso sujui, sitä vähemmän he kokivat ensimmäisinä työvuosinaan esimerkiksi psyykkistä kuormittuneisuutta. Heillä oli myös muita vähemmän rooliepäselvyyksiä ja uniongelmia.

Onnistunut harjoittelujakso vaikutti myös opiskelijoiden tyytyväisyyteen alan valinnasta. Heillä oli ensimmäisten työvuosiensa aikana vähemmän alanvaihtosuunnitelmia kuin niillä opiskelijoilla, joiden viimeinen harjoittelujakso ei ollut yhtä hyvä.

– Tämä on merkittävää, koska aiemmin on osoitettu, että nimenomaan vastavalmistuneet ovat alttiimpia alanvaihtoon kuin pidempään työssä olleet.

Mahdollisimman onnistunut harjoittelujakso voi olla yksi keino helpottaa hoitajapulaa. Anu-Marja Kaihlanen toivookin, että oppilaitoksen ja työpaikan yhteistyöllä viimeisestä harjoittelujaksosta saataisiin tehtyä paremmin työhön siirtymistä tukeva.

– On tärkeää tukea itsenäisen työn tekemistä. Sairaanhoitajan työnkuva on todella laaja, ja opiskelija hyötyisi, jos saisi kokea sen koko kirjon jo harjoittelussa.

Opiskelijoiden ohjaaminen vaatii lisää aikaa ja rahaa

Hämeenlinnassa Ojoisten terveysasemalla pitkään työskennellyt sairaanhoitaja Tuula Mäenpää on samoilla linjoilla. Mäenpää toivoi jokin aika sitten Yle uutisten haastattelussa, että opiskelijoihin suhtauduttaisiin työpaikoilla avoimesti.

– Jos on opiskelija työpaikalla, hänet pitäisi ottaa avoimesti työyhteisöön mukaan. He ovat tulevaisuudessa meidän työkavereita, kannustaa jo osa-aikaeläkkeellä oleva konkarihoitaja.

Harjoittelujen parempi suunnittelu ja ohjaus vaativat enemmän aikaa työpaikoilla harjoittelijoiden ohjaajilta. Kaihlanen tietää, että sairaanhoitajan työ on kiireistä ja harjoittelijoiden ohjaaminen tuottaa monilla työpaikoilla ylimääräistä työtä. Ohjaaminen tehdään usein omien töiden ohessa, eikä siitä joka paikassa makseta ylimääräistä korvaustakaan.

Jos vastavalmistuneet sairaanhoitajat halutaan pitää varmemmin alalla hoitajapulaa helpottamassa, niin ohjaamiseen kuitenkin kannattaisi laittaa rahaa ja aikaa.

– Opiskelijat tuppaavat arvioimaan osaamisensa paremmaksi kuin mitä se todellisuudessa on. Viimeisessä harjoittelussa olisi vielä mahdollisuus harjoitella asioita, joissa ei ole niin hyvä. Ohjaaja voi auttaa tunnistamaan kehityskohteita, sanoo Anu-Marja Kaihlanen.

Lue myös:

Hoitajaopintojen hakijamäärät laskevat tuhansilla, kun ala polkee kriisistä toiseen – myös koulutuksen maine on kärsinyt

Kati Sakaranaho sai potkut teleyhtiöstä ja se oli harmaantuvalle Suomelle onnenpotku – hoitajakriisi voidaan välttää vain käyttämällä kaikki keinot

Neljä koronatartuntaa Teneriffan karanteenihotellissa, Yhdysvallat varautuu tautiin

Teneriffalla karanteenissa olevassa hotellissa on vahvistettu tähän mennessä neljä tartuntaa, kun vielä eilen tartuntoja oli yksi. El Pais -lehden mukaan kaikki tartunnan saaneet ovat italialaisia. Hotellissa on tiettävästi 20 suomalaista turistia.

Virus jatkaa leviämistään myös muualla. Etelä-Korea kertoi varhain keskiviikkoaamuna, että maassa on havaittu 169 uutta koronavirustartuntaa. Yhdysvaltain tautikeskus CDC puolestaan varoittaa, että koronavirus alkaa levitä maassa hyvin suurella todennäköisyydellä ja kehottaa kansalaisia varautumaan.

Jari Sillanpäälle luetaan tänään syyte lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Viihdetaitelija Jari Sillanpäälle luetaan keskiviikkona syytteet lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan levittämisestä. Sillanpää kiistää syytteet. Oikeudenkäynti käydään suljettujen ovien takana, mutta kuvaajat pääsevät oikeudenkäynnin alussa oikeussaliin. Ylen suora lähetys oikeustalolta alkaa kello 9.10.

Muutokset työterveyden kela-korvauksissa alkavat näkyä

Kelan työterveyshuoltoa koskevaan korvausjärjestelmään tuli muutos vuoden vaihteessa ja se alkaa näkyä. Esimerkiksi Päijät-Hämeessä työterveyshuoltokuviot menevät uusiksi. Työntekijät eivät varaa hoitoaikojaan enää itse, ja flunssapotilas ohjataan muualle hoitoon. Paino on nykyään sanoilla ennaltaehkäisevä työterveys.

Sairaanhoitajaopiskelijoille todenmukaisempi kuva alasta työharjoittelulla?

Sairaanhoitajaopinnot eivät aina anna tarpeeksi todenmukaista kuvaa työstä. Hyppy opiskelijasta itsenäisiä hoitopäätöksiä tekeväksi sairaanhoitajaksi aiheuttaakin monelle vastavalmistuneelle niin sanotun siirtymäshokin. Terveystieteiden tohtori Anu-Marja Kaihlanen löysi väitöstutkimuksessaan keinon edistää alalla pysymistä työharjoittelun sisältöä parantamalla.

Korkeapaine pitää runsaimmat sateet loitolla

Suomen säähän vaikuttaa viikolla korkeapaine, joka pitää runsaimmat sateet loitolla. Lähipäivät ovat laajalti aurinkoisia ja heikkotuulisia. Virtaussuunta kääntyy pohjoiseen ja sää kylmenee. Ensi yönä pakkanen kiristyy Lapissa 20 ja 30 asteen välille. Etelässä pilvisyys lisääntyy enteillen lähestyvää sadealuetta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

"Kärsikö Klaus sydänsuruja, joita piti päästä parantelemaan yksinäisyyteen? Vai oliko jo lapsuudenaikainen pitkä erossaolo omista vanhemmista kokemus, joka sinetöi hänen kohtalonsa – elämään erillään muista...Tai sitten kysymykseni ovat hölmöjä ja peilaavat vain meidän tavanomaisten ihmisten yksioikoisia ja psykologisoivia olettamuksia siitä, että ihmisestä tulee erakko ennen muuta traagisten kokemusten seurauksena."

Olemme tietokirjailija Milla Peltosen uuden kodin toiset vieraat. Peltonen on pari päivää aiemmin muuttanut Kangasalta Virroille. Keittiössä tavarat ovat jo löytäneet paikkansa, olohuone on laatikoita täynnä.

Emme ole aivan erämaassa, mutta kaukana kaupungin hälystä sentään.

– Tunnistan itsessäni vetäytymisen tarvetta. Askeettinen, luonnonläheinen elämä kiinnostaa.

Peltoselta on juuri ilmestynyt tietokirja Erakot. Omintakeisten suomalaisten elämäntarinoita. Tämän jutun lainaukset ovat siitä.

Hannu Salamasta kiitetyn elämäkerran tehnyt kirjallisuudentutkija kiinnostui erakoista luettuaan Juhani Ahon sata vuotta sitten ilmestyneen Rauhan erakon.

Hän huomasi, että kirjallisuushistoriamme on täynnä erakoita alkaen Seitsemästä veljeksestä, jotka pakenevat Impivaaraan:

"Muuttakaamme metsään ja heittäkäämme hiiteen tämän maailman pauhu", Jukolan Lauri julistaa.

Erakko-sana pulpahteli mediassa siellä täällä, erakkoelämäkertoja löytyi paljonkin, mutta kokoavaa teosta siitä, keitä erakot ovat, miksi he ovat elämäntapansa valinneet ja mitä erakkous merkitsee - sellaista Peltonen ei löytänyt. Se piti kirjoittaa itse.

Legenda Lapin erakoista

Erakko on määritelmän mukaan yhteiskunnasta syrjäänvetäytynyt ihminen. Historiallisesti erakoiksi on kutsuttu niitä, jotka eristäytyvät tästä maailmasta saavuttaakseen yhteyden jumalaan.

Meillä Suomessa erakosta tulee mieleen Lapin laajoille kairoille paennut, ehkä vähän omalaatuinen partainen ukko. Myös Milla Peltonen törmäsi legendoihin näistä Lapin erakoista.

– Moni heistä oli sodan käynyt mies, joka ehkä pakeni rintaman kauheuksien painajaisia Lapin erämaihin. Tämä on vain arvailua, sillä yleensä syy erakoitumiseen jää arvoitukseksi.

Syyt ovat omakohtaisia, eivätkä kuulu toiselle, selittää kullankaivajaerakoista kirjoittanut Arvo Ruonaniemi.

Moni maineikas Lapin erakko oli kullankaivaja. Yksi legendaarisimmista kultaerakoista oli Jaakko Isola (1903-1978), joka punnitsee saalistaan tämän jutun pääkuvassa.

Kärsämäellä syntynyt Isola saapui Lappiin työn perässä ja aloitti kullankaivun jo ennen sotaa. Ensin Isola kaivoi parin muun miehen kanssa, mutta kumppaneiden kyllästyttyä tai kuoltua jäi yksin.

Isolaa kuvataan vähäpuheiseksi puurtajaksi, joka oli äärimmäisen säntillinen työssään: ruokatunti oli aina samaan aikaan ja työ päättyi tasan kello 16. Säästäväinenkin Isola oli.

Milla Peltonen tulkitsee Jaakko Isolan edustavan hyvin kuvaa, joka Lapin kultaerakoista luotiin: hiljaisia, rehellisiä, ahkeria miehiä, joilla oli tiukka itsekuri ja jotka pärjäsivät yksin erämaan armoilla – siis perisuomalaisia sankarimiehiä.

Isolan päivistä maailma on muuttunut – kaivoslaki on tekemässä ammattimaisen irtokullan etsinnän mahdottomaksi – ja kultaerakkojen aika on ohi. Tilalle on syntynyt uusi erakkopolvi, jonka tarinat ovat hieman erilaisia.

Erakkous on valinta

"Marketta paitsi elää yksinkertaista elämää metsässä myös kieltäytyy tekemästä palkkatyötä. Hän ei halua tukea nykyistä järjestelmää maksamalla yhtään enempää veroja kuin pitää...Marketta kokee olevansa naispuolinen versio Linkolasta, joka suree enemmän luonnonvarojen ehtymistä kuin sitä, että kansakunta kaatuu."

Enemmistö nykyerakoistakin on miehiä, mutta eivät enää kaikki. Marketta Horn on jo eläkeiän saavuttanut yksineläjä, jonka motiivi elämäntapaan kumpuaa ekologisesta maailmankatsomuksesta. Hän haluaa elää niin, että kuluttaa mahdollisimman vähän. Marketta Horn on tyyppiesimerkki ekologisesta erakosta.

Milla Peltonen löysi myös uskonnollisista syistä erakoituneita, ihmisiä, jotka ovat halunneet hypätä pois oravanpyörästä, taiteilijoita, jotka tarvitsevat rauhaa työntekoonsa.

Oma lukunsa ovat niin sanotut kausierakot, jotka viettävät osan vuodesta erillään ihmisistä – taustalla saattaa olla vaikea elämänkokemus, jota on tarve työstää yksinäisyydessä.

Motiiveja erakoitumiseen on monia, mutta yksi asia yhdistää: yhteys luontoon.

– Nykyerakot eivät ehkä asu enää turvekammeissa ja saattavat hyvinkin päivittää facebookiaan. Luonto ja sen ehdoilla eläminen on kuitenkin kaikille tärkeää.

Peltonen rajasi niin sanotut kaupunkierakot tutkimuksensa ulkopuolelle.

– Joidenkin mielestä nykyajan erakot ovat juuri näitä kerrostaloissa yksineläjiä. Yksinäisyys on kuitenkin eri asia kuin erakkous.

Peltosen mielestä erakkous edellyttää valintaa. Ihminen päättää elää yksin. Ja hänellä on jonkinlainen suunnitelma tulevaisuudestaan.

– Jos kyse on vain paosta, epäilen, ettei elämä ole hyvää erakkonakaan.

Se voi olla jopa vaarallista. Peltosella on kirjassaan esimerkkejä erakoista, joiden elämä päättyy itsemurhaan. Hän ohjeistaa meitä taviksia tarkkailemaan lähipiiriämme, huomaamaan erakoituva läheinen ja pitämään häneen yhteyttä.

Erakossa täytyy olla jotain vikaa?

"Uupumus. Kyllästyminen säntäilyyn rahan perässä. Mainiot maataloustaidot, puutarhurin koulutus ja mummojen opit. Myös lapsuudenhaave omavaraistilasta. Siinä Ramin tärkeimmät syyt ryhtyä omavaraiserakoksi."

Erakkojen lukumäärästä Milla Peltosella ei ole tarkkaa käsitystä. Hän siteeraa kirjassaan EVAn muutaman vuoden takaista selvitystä niin sanotuista kadonneista työmiehistä. Sen mukaan Suomessa elää kymmeniä tuhansia parhaassa työiässä olevia miehiä, jotka ovat kaiken ulkopuolella: he eivät käy töissä, opiskele tai ole työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ehkä heistä osa on vetäytynyt paitsi yhteiskunnasta, myös muista ihmisistä?

– Se on mahdollista. Näiden "kadonneiden" joukossa lienee kuitenkin myös niin sanottuja syrjäytyneitä, jolloin puhutaan taas eri ilmiöstä kuin erakoiden kohdalla.

Hieman yllättäen Milla Peltonen kertoo löytäneensä erakkonsa melko helposti. Voisi ajatella, että erakkoluonne ei jätä merkkejä itsestään, eikä ainakaan päivitä facebookia. Ei ihan niinkään.

– Vaikka erakoksi vetäytyvällä varmastikin on normi-ihmistä vähäisemmät sosiaaliset tarpeet, on meillä kaikilla myös tarve tulla nähdyksi.

Erakko-leimaa hänen haastattelemansa ihmiset eivät kavahtaneet. Moni piti sitä ihan luontevana määritteenä.

Sen sijaan meidän muiden suhtautuminen erakkoihin on Peltosen mielestä enimmäkseen kielteistä.

– Erakko-sanaa käytetään usein negatiivisessa yksinäistymisen, passivoitumisen merkityksessä.

– Ajatellaan, että ihmisessä täytyy olla jotain vikaa, jos hän ei halua olla tekemisissä muiden kanssa.

Tai sitten erakot nähdään siipeilijöinä, jotka lopulta, vanhetessaan, joutuvat turvautumaan yhteiskunnan kukkaroon.

Viime aikojen megatrendi, huoli ilmastonmuutoksesta, saattaa tosin muuttaa suhtautumistamme erakoihin. On ehkä jo muuttanutkin.

– Luonnon kunnioitus, vähällä pärjääminen, ylipäänsä valtavirrasta poikkeava elämäntapa – kiinnostus niitä kohtaan on selvästikin kasvussa Ja ehkä sitä myötä myös erakkoelämän arvostus.

Dokumentteja erakoista:

Dok: Ulkosaariston uskomaton Dora

Parta – erakon etukasvot

Naltijärven lappalainen

Koronavirus herättää kysymyksiä yhdellä jos toisellakin suomalaisella. Suomalaisia on karanteenissa hotellissa koronaviruksen takia suositulla lomasaarella Teneriffalla.

Tartuntojen määrä on jatkanut kasvuaan viime päivinä, ja etenkin Italiassa koronavirukseen on kuollut viime päivinä useita ihmisiä ja varotoimetkin ovat olleet järeitä.

Keräsimme lukijoilta koronavirukseen liittyviä kysymyksiä muun muassa Ylen instagramissa ja etsimme niihin asiantuntijan vastaukset. Kysymyksiin vastasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen ja EK:n lakiasiainjohtaja Markus Äimälä.

Mikä koronaviruksesta tekee niin vaarallisen, että sitä pelätään näin paljon?

Kysymyksessä on uudenlainen koronavirus, joka voi aiheuttaa vakavaa sairastumista erityisesti ikääntyneillä ja heillä, joilla on jokin perussairaus.

Vaikka useimmat tautitapaukset ovat lieviä, liittyy virukseen myös vakavan taudin ja jopa kuoleman riski. Virus voi aiheuttaa keuhkokuumeen, ja hyvin vakavassa tartunnassa monielinvaurion, joka voi vaatia hoitoa hengityskoneessa. Virukseen sairastunutta hoidetaan oireidenmukaisesti. Erilaisia viruslääkkeitä on kokeiltu, mutta niistä ei ole todettu selvää hyötyä, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Erilaisia rokotekandidaatteja kehitetään tällä hetkellä monissa eri tutkimuslaitoksissa ympäri maailmaa. Yhtään rokotekandidaattia ei ole siinä vaiheessa, että ihmisillä olisi tehty tutkimuksia. Kehitys voi viedä vuosia ja vielä on epävarmaa pystytäänkö sitä kehittämään, arvioi Puumalainen.

Kuinka vaarallinen virus on nuorelle terveelle ihmiselle?

Tähän mennessä Kiinassa ei ole raportoitu yhtään alle 10-vuotiaan lapsen kuolemaa.

Myöskään teini-ikäisillä tai nuorilla aikuisilla ei juurikaan näitä vakavia tautimuotoja ole ollut, sanoo Puumalainen.

Minkälainen tauti on lievimmillään ja mikä aiheuttaa kuolemat?

Tutkimusten perusteella noin 80% sairaustapauksista on lieviä.

Eli heillä voi olla täysin oireeton tartunta tai ihmisellä on hyvin lievät flunssan oireet, selvittää Puumalainen. Vakavia tautitapauksia on todettu ikääntyneillä ihmisillä ja heillä, joilla on perussairauksia. Jonkin verran vakavia tautitapauksia on myös keski-ikäisillä.

Minkä ikäiset tyypillisesti menehtyvät koronavirukseen?

Yli 80-vuotiaat ja tälläkin ikäryhmällä tapauskuolleisuus on esimerkiksi Kiinassa Hubein maakunnassa ollut 15 prosentin luokkaa.

Muualla Kiinassa, jossa on todettu myös lievempiä tautitapauksia, luku on todennäköisesti selvästi tätä pienempi.

Tämän hetken lukujen valossa Hubein maakunnassa Kiinassa on 65 miljoonaa ihmistä. Sairastuneita on raportoitu noin 65 000, eli Kiinan pahimmalla epidemia-alueella sairastuneita on tällä hetkellä yksi ihminen tuhannesta sairastunut. Hubeissa 2-3 prosenttia sairastuneista on kuollut, muualla kuolleisuus on ollut selvästi pienempi sanoo Puumalainen.

Uskaltaako ulkomaille lähteä enää ollenkaan?

Yleisesti matkustamiseen liittyen tartuntariski on edelleenkin hyvin pieni.

Pahimmalla epidemia-alueella Kiinan Hubeissa sairastuneita on raportoitu noin yksi tuhannesta. Samaan aikaan tietysti kannattaa seurata ulkoministeriön matkustussuosituksia ja tiedotteita, koska monet maat tällä hetkellä pyrkivät rajoittamaan ihmisten liikkumista maasta toiseen ja maiden sisällä voi olla erilaisia rajoituksia. Esimerkiksi nähtävyyksiä suljettu, ja virus voi vaikuttaa laajalti matkustamiseen. On tärkeää, että seuraa päivän tilannetta.

Tutkitaanko Italiasta Suomeen tulevia matkustajia koronan varalta?

Ei tutkita ellei sairastu hengitysinfektioon.

Vain epidemia-alueilta tulevat, akuutin hengitystieinfektion oireita saaneiden on syytä toimia. Eli jos olet ollut näissä Italian maakunnissa, joissa tautitapauksia on ollut ja saat akuutin hengitystieinfektion oireita, niin ota yhteys terveydenhuoltoon. Terveysviranomaiset arvioivat sen jälkeen tutkimusten ja hoidon tarpeen.

Tämä ei koske oireettomia ihmisiä. Oli missä tahansa epidemia-alueella. Oireettomien ihmisten ei kannata olla huolissaan tai yhteydessä terveydenhuoltoon.

Vaikeutuuko liikkuminen valtioiden välillä Euroopassa junalla tai lentokoneella lähiaikoina?

Tilanne voi muuttua ja sitä kannattaa seurata, sanoo Puumalainen.

EU:n terveyskomissaari Stella Kyriakides kertoi maanantaina, ettei Schengen-alueen rajoja olla sulkemassa koronaviruksen takia. Kyriakidesin mukaan maailmanterveysjärjestö WHO ei ole toistaiseksi kehottanut rajoittamaan matkustusta tai kaupankäyntiä. Komissaari sanoi, että mahdollisten toimien tulee olla oikein mitoitettuja ja koordinoituja.

Korvaako matkavakuutus, jos joutuu ulkomaanmatkalla karanteeniin?

Asiaa pitää kysyä omalta vakuutusyhtiöltä.

Esimerkiksi vakuutusyhtiö Ifistä kerrotaan Ylelle, että karanteenitilanteet eivät ole matkavakuutuksen vakuutusehtojen mukaan korvattavia. Ifin mukaan korvattavat tilanteet on mainittu suoraan vakuutusehdoissa, eikä terveiden ihmisten karanteenissa olo oikeuta korvaukseen.

Kuluvatko karanteenissa lomapäivät?

Kyllä, lomapäivät kuluvat ihan normaalisti karanteenin aikana. Lomapäivien menettäminen koituu työntekijän vahingoksi.

Jos itse sairastuu, yhden viikon ylittävän osuuden saa siirtää.

Entä jos lomalta ei pääse palaamaan ajoissa töihin?

Jos kyse on omasta lomamatkasta, silloin kyseessä on palkaton poissaolo. Tietenkään siitä ei seuraa varoituksia tai muita sanktioita. Työnantajan kanssa voi sopia esimerkiksi vuosilomapäivien käytöstä tai siitä, pystyykö karanteenissa tekemään esimerkiksi etätöitä.

Joka tapauksessa työnantajalle on hyvä ilmoittaa karanteenitilanteesta.

Jos kyse on työmatkasta, palkka juoksee ja matkustaja on työnantajan vastuulla saada ihminen takaisin Suomeen.

Miten minun pitää toimia, jos lomakohteessani todetaan koronavirusta?

Kunkin maan viranomaiset päättävät, miten tilanteessa toimitaan.

Suomesta käsin on mahdoton arvioida, mihin toimiin muissa maissa eri tilanteissa mahdollisesti ryhdytään, sanoo Taneli Puumalainen.

Kussakin maassa toimitaan maan viranomaisten ohjeiden mukaan. He päättävät oikean toimintalinjan ja sen, tarvitaanko jatkotoimenpiteitä ja miten uudet tartunnat estetään.

Miten kotikaranteeni onnistuisi Suomessa?

Lääkäri voi määrätä kotiin karanteeniin.

Suomessa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntautitaudeista vastaava lääkäri voi määrätä ihmisen karanteeniin. Karanteeni voidaan toteuttaa kotona tai sairaalassa.

Mistä nimi "korona" tulee?

Nimi tulee viruksen ulkomuodosta, joka muistuttaa kruunua.

Koronaviruksia on paljon ja se tavalliset koronavirukset aiheuttavat joka talvi ihan tavallisen flunssataudin. Nimi tulee siitä, että kun elektronimikroskoopilla katsotaan virusta, se näyttää ulkomuodoltaan kruunumaiselta ja piikikkäältä.

Julistetaanko koronavirus pandemiaksi?

Sitä ei voi tässä vaiheessa sanoa.

Maailman terveysjärjestö on julistanut koronaviruksen kansainväliseksi terveysuhaksi. Siitä, tuleeko jotakin muita julistuksia, ei ole tässä vaiheessa tietoa, sanoo Puumalainen.

Tällä hetkellä Kiinassa tautitapasten määrä on ollut jo pidempään laskusuunnassa. Tällä hetkellä raportoidaan enemmän parantuneita kuin sairastuneita. Matkailun myötä muut tapaukset muissa maissa, miten nämä tulevat jatkossa leviämään. Vaihtelee maittain, mikä on niiden mahdollisuus estää leviämistä, löytää lähikontakteja, estää jatkotartuntoja ja todeta tautitapauksia.

Lisää aiheesta:

Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta – Yle Teneriffalla: Hotellissa jo neljä tartuntaa, Yhdysvallat varautuu viruksen leviämiseen

20 suomalaista karanteenissa Teneriffalla hotellissa koronaviruksen vuoksi – kesto kaksi viikkoa, saavat liikkua hotellin alueella

THL:n johtaja pitää Italian rajoituksia koronan takia ylimitoitettuina: "Luulen, että italialaiset tulivat tässä aika pahasti yllätetyiksi"

Ulkoministeriö päivitti matkustustiedotettaan koronan vuoksi: Italiassa noudatettava erityistä varovaisuutta

Italiassa kymmenen kuntaa ja 50 000 ihmistä on eristyksissä koronatartuntojen vuoksi – katso video tyhjistä kylistä

Juvalaiset hevosmiehet aurasivat rataa kirkonkylän vieressä sijaitsevalle Jukajärvelle helmikuun puolivälissä 1940. Hevoset vetivät perässään auroja ja raskaita jyriä, joilla rata saatiin paineltua tasaiseksi ja kovaksi.

Uteliaille kirkonkyläläisille miehet kertoivat valmistelevansa rataa hevoskilpailua varten, kertoo radan rakentamista läheltä seurannut, tuolloin 7-vuotias Risto Kähärä.

Töiden todellinen syy paljastui 25. helmikuuta illan hämärässä, kun 12 pommikonetta laskeutui järven jäälle. Nämä pommikoneet saattoivat ratkaista koko Suomen itsenäisyyden seuraavien päivien aikana.

"Historian kaikkein kohtalokkain hetki"

Suomen tulevaisuus oli veitsenterällä. Talvisodan ihme ja kovat taistelut olivat vieneet mehut Suomen armeijalta. Miehet olivat lopussa, samoin varusteet, aseet ja ammukset.

– Suomi oli todella ahtaalla. Puolustus alkoi kulua, väsyä, murtua ja tilanne paheni päivä päivältä. Voi sanoa, että talvisodan loppu on Suomen kansan pitkän historian kaikkein kohtalokkain hetki, historiantutkija, professori Martti Häikiö sanoo.

Suomen armeijan voimat oli kulutettu joulu- ja tammikuun rajuissa torjuntataisteluissa pitkällä itärajalla. Neuvostoliitto oli keskittämässä lisää voimia Suomen rajalle ja valmistautui ratkaisevaan iskuun, jolla se valtaisi läntisen naapurimaansa.

– Neuvostoarmeija oli aloittanut massiivisen, tulivoimaltaan aivan eri luokkaa olevan hyökkäyksen kuin talvisodan alussa. Silloin neuvostoarmeija kuvitteli menevänsä paraatimarssia Helsinkiin.

"Emme sittenkään ole yksin"

Samaan aikaan Englannista nousi ilmaan 12 Blenheimin muodostelma. Se lensi kohti määränpäätä Norjan ja Keski-Ruotsin yli. Koneet tekivät välilaskun Västeråsissa, jossa koneet ja miehistö tankattiin.

Samalla tähystäjän paikalle nousi suomalainen lentäjä tehtävänään opastaa koneet Juvalle, 40 kilometrin päähän päämajakaupunki Mikkelistä.

Vain harva tiesi vähin äänin tehdystä operaatiosta. Suomi oli saanut ostettua Iso-Britannialta 12 pommikonetta, jotka oli päätetty sijoittaa vajaan puolen tunnin lentomatkan päähän rintamalta ja erityisesti Viipurinlahdelta.

Pieni joukko Juvalla tiesi laivueen tulosta jo helmikuun puolivälissä, sillä lentolaivue 42 oli majoittunut paikkakunnalle. Koneen miehistöön kuului kolme sotilasta, lentäjä, tähystä ja ampuja. Lisäksi laivueeseen kuului kymmeniä upseereita, mekaanikkoja ja huoltomiehiä.

Kirkonkylän taloja tyhjennettiin miehistölle. Esikunta ja lentäjät majoittuivat muutaman kilometrin päähän Vehmaan kartanoon.

25. helmikuuta kaksitoista pommikonetta laskeutui turvallisesti Jukajärven jäälle.

Vehmaan kartanon isäntä Nils C.J. Grotenfelt kirjoitti päiväkirjaansa:

On vaikeaa sanoin kuvailla sitä tunnetta, jonka kaikki koimme siellä jäällä, kun näimme nämä suuret koneet vasten auringon viimeisiä säteitä, vahva muistutus siitä, että emme sittenkään ole yksin taistelussa ylivaltaa vastaan.

"Pienestä paikallisesta rajansiirrosta on tulossa suurvaltakonflikti"

Historiantutkija Martti Häikiö pitää nykytiedon valossa pienen pommikonelaivueen merkitystä erittäin suurena Suomen itsenäisyyden kannalta.

– Niillä oli kahtalainen merkitys. Ne vahvistivat omaa moraalia, kun saimme ulkomaista apua ja rintamalla miehet näkivät että meilläkin on pommikoneita.

– Suurin merkitys oli kuitenkin se, että Moskova näki, että Englanti ja Ranska ovat liittymässä sotaan. Stalin arveli, että tästä pienestä paikallisesta rajansiirrosta saattoi olla tulossa suurvaltakonflikti.

Häikiö pitää varmana, että Blenheimien ilmestyminen Viipurinlahdelle oli merkittävä syy siihen, että Stalin suostui rauhaan maaliskuun alkupuolella.

– Vaikka Neuvostoliitolla oli ylivoima ja Suomen rintama oli murtumassa. Oli vain viikkojen kysymys, että selkärankamme katkeaa, Häikiö sanoo.

Koneet aseistettiin Juvalla

Blenheimit asettuivat Juvalle. Ennen pommituslentoja ne piti aseistaa ja varustaa pommeilla. Siirtolento puolueettoman maan ilmatilan yli oli tehty siviilivarusteissa.

Talvisodan pakkaset asettivat omat haasteensa, mutta niistä selvittiin neuvokkuudella. Moottorit yritettiin pitää lämpiminä nuotioiden avulla, mutta aina se ei riittänyt. Kovimpina pakkasöinä moottoriöljyt valutettiin koneista ja kiikutettiin lähiseudun taloihin lämpimään.

Koneet pääsivät ilmaan maaliskuun alussa ja tekivät reilun kymmenen päivän aikana 62 lentoa. Venäläishävittäjät ampuivat yhden koneista alas. Kolme lentäjää menehtyi ja yksi jäi sotavangiksi.

Kaikkiaan Suomen Ilmavoimilla oli talvisodassa rintamalla käytössä 114 lentokonetta neuvostoarmeijan arviolta 700 hävittäjää ja 800 pommittajaa vastaan.

"Kuinka moni koneista palaa pommituslennolta"

Vehmaan kartanon elämänmeno muuttui kertaheitolla. Kartanon isännän muistiinpanot kertovat päivien ja viikkojen äärimmäisestä jännityksestä.

– Isoisoisäni tapasi iltaisin lentäjiä ja oli hyvin perillä lennoista. Voi vain kuvitella millaista on ollut, kun väki on juossut ulos katsomaan, että kuinka moni koneista palaa pommituslennoilta, kartanon tytär Anna Grotenfelt-Paunonen kertoo.

Hänkin arvelee, että Juvalle sijoitettujen Blenheimien merkitys oli Suomen historian vaikeina viikkoina äärimmäisen suuri.

– Sillä oli iso psykologinen merkitys, että saatiin apua Britannialta. Joku auttoi meitä täällä kaukana Pohjolassa.

Vehmaan kartanoon on nyt koottu näyttely Blenheimien kaksiviikkoisesta vierailusta Juvalla.

Sodista on totuttu näkemään kuvauksia valtavien kolonnien, rykmenttien ja panssaridivisioonien suurina yhteenottoina. Yksittäisen ihmisen, sukujen tai kylien kokemukset ovat usein kertomatta, mutta ovat arvokkaita.

– Olen iloinen, että me olemme saaneet yksityiskodeista paljon kirjeitä, päiväkirjoja, muistiinpanoja ja esineitä, jotka kertovat nimenomaan ihmiskohtaloista, Grotendfelti-Paunonen sanoo.

Pojat pääsivät kiitokseksi lennolle

Risto Kähärä kuului poikajoukkoon, joka auttoi Blenheimien suojapressujen viikkaamisessa ja levittämisessä Jukajärven tukikohdassa.

Tukikohta oli sijoitettu suojaiseen lahdenpoukamaan, piiloon uteliailta ja vihollisen mahdollisilta pommituksilta. Aivan sodan loppuhetkillä poikajoukkoa odotti yllätys.

– Lentäjät sanoivat, että se on pojat huomenna tilipäivä Me odotimme saavamme rahaa, mutta pääsimmekin lennolle. Kävimme Mikkelin yllä ja tulimme Vehmaan peltojen yli takaisin jäälle, Kähärä kertoo ikimuistoisista hetkistä.

Suomalaista työterveyshuoltojärjestelmää on jo pitkään kritisoitu siitä, että sen ansiosta osa suomalaisista pääsee lääkärille ohituskaistaa pitkin. Sairaustapauksissa valtaosa työllisistä saa vastaanottoajan jonottamatta ja vieläpä ilmaiseksi, kun muiden muassa työttömät ja eläkeläiset jonottavat ja maksavat käyntinsä itse.

Esimerkiksi Päijät-Hämeessa työntekijöiden ohistuskaistaa on nyt on kavennettu. Muutos koskee noin kymmentä tuhatta työntekijää, jotka ovat Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän (HYKY), Päijät-Hämeen laitoshuoltopalveluiden, Lahden kaupungin tai Hollolan kunnan palveluksessa. Kuntatyönantajilla ei ole koottua tietoa siitä, onko vastaavia muutoksia tehty tai luvassa muuallakin maassa.

Taustalla on vuoden vaihteessa voimaan astunut muutos Kelan työterveyshuoltoa (Kela) koskevassa korvausjärjestelmässä.

Painotus ennaltaehkäisyyn

Korvausjärjestelmän muutoksen myötä Kela korvaa työnantajalle entistä enemmän ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksia, ja samalla sairaudenhoitoa korvataan vähemmän.

Kelan kannalta muutoksen kustannusvaikutus on neutraali: työntekijää kohden laskettavat korvausten enimmäismäärät pysyvät ennallaan.

Sellaiset työnantajat, jotka tarjoavat työntekijöilleen lakisääteisten, ennaltaehkäisevien työterveyspalveluiden lisäksi myös sairaudenhoidon, saattavat kuitenkin menettää korvauseuroja. Tämä on suurin syy siihen, miksi tuhansien päijäthämäläisten työterveyspalvelut menivät uusiksi.

– Tavoitteemme on, että työterveyshuollon kustannuksista 60 prosenttia tulisi ennaltaehkäisevästä työterveyshuollosta, kertoo työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Lahden kaupungilta.

Hyvinvointiyhtymällä ja Hollolan kunnalla on sama tavoite. Lahdessa ja HYKYssä uudistus näyttää jo tuoneen tuloksia, Hollolassa on menty toiseen suuntaan, kuten alla oleva grafiikka osoittaa.

Flunssanhoito pitää järjestää itse

Työterveyspalveluissa muuttui moni käytännön asia. Työntekijät eivät esimerkiksi varaa hoitoaikojaan enää itse, vaan hoitoon ohjataan hoidontarpeen arvioinnin kautta. Suuri muutos on myös se, että työnantaja ei enää tarjoa infektiosairauksien akuuttihoitoa, vaan flunssapotilas ohjataan muualle hoitoon. Esimiehillä tosin on mahdollisuus myöntää viikon verran sairauslomaa, joten pelkän lääkärintodistuksen vuoksi vastaanotolle ei tarvitse lähteä.

Jos palveluiden tuottajalta kysytään, työterveyspalveluihin tehdyt viilaukset ja niiden taustalla olevat Kela-korvausmuutokset ovat oikeansuuntaiset.

– Pystymme nyt keskittymään paremmin omaan erikoisalaamme, eli työkyvyn ylläpitämiseen, sanoo palvelupäällikkö Päivi Andelin-Patja Työterveys Wellamolta.

Soittokierros työpaikkojen luottamusmiehille kuitenkin paljastaa, että juuri flunssien ja muiden vastaavien sairauksien siirtäminen pois työterveyshuollon piiristä sapettaa osaa työntekijöistä. Onhan kyse saavutetusta edusta, josta nyt pitää luopua.

– Onhan tämä selvä heikennys. Nyt jos on angiina, keuhkoputkentulehdus tai muu sellainen sairus, johon tarvitaan lääkkeitä, lääkärikäynti pitää maksaa itse, sanoo Lahden kaupungilla JHL:n pääluottamusmiehenä toimiva Kai Laakso.

Tavoite turhien, vaikkapa pelkän flunssan vuoksi tehtävien lääkärikäyntien karsimisesta sen sijaan saa Laaksolta ymmärrystä.

– Toivon, että esimiehet käyttävät mahdollisuuttaan myöntää sairauslomaa, etteivät he patistaisi lääkäriin.

Satojen tuhansien säästöt

Maisonlahden mukaan Lahden kaupungin lasku noin 3500 työntekijänsä terveydenhoidosta oli vuonna 2018 noin 1,2 miljoonaa euroa, josta sairaudenhoidon osuus oli reilut 700 000 euroa. Tätä summaa pitäisi saada kutistettua.

Maisonlahti kertoo, että Lahden kaupungin työntekijöillä oli yhden vuoden aikana yhteensä 1500 sellaista työterveyskäyntiä, jossa ei tehty mitään kokeita eikä määrätty lääkkeitä, vaan kirjoitettiin vain sairauslomatodistus.

– Nämä tällaiset "turhat" käynnit maksoivat kaupungille 60 000 euroa. Eikä työnantaja ennenkään vaatinut lääkärintodistusta muutaman päivän sairauslomasta, Maisonlahti kertoo.

Hyvinvointiyhtymässä työntekijöiden terveyspalveluiden lasku on ollut noin 2,5 miljoonaa euroa vuodessa. HR-johtaja Erja Saari arvioi, että ennaltaehkäisyn painottamisen myötä säästöjä syntyy Kela-korvaukset huomioiden muutamia satoja tuhansia euroja.

– Jos saamme työhyvinvointia parennettua ja sairauslomien määrää pienennettyä, säästöä varmasti syntyy, vaikka tarkkaa summaa on vaikea arvioida, Saari sanoo.

Lisää terveyttä varhaisella puuttumisella

Sairaudenhoidosta säästyviä rahoja on siis tarkoitus ohjata sairauksien ennaltaehkäisyyn. Jatkossa tehdään esimerkiksi entistä useammin sähköisiä terveyskyselyitä, joiden tulosten perusteella palvelujen pariin ohjataan ne työntekijät, jotka palveluita tarvitsevat.

Lahden työhyvinvointipäällikkö Maisonlahti korostaa, että eurojen säästön sijaan muutosten tavoitteena on lisätä työntekijöiden terveyttä ja työkykyä, mikä tosin sekin tuonee säästöjä pitkällä aikavälillä.

Työntekijät suhtautuvat ennaltaehkäisytoimiin odottavaisin mielin.

– Näin lyhyen ajan perusteella on mahdoton sanoa, onko ennaltaehkäisyyn tullut parannuksia. Mutta jos ne palvelut ovat jotain liikuntaryhmiä tai vastaavia, niiden pitäisi olla työajalla, jos halutaan että ihmiset niihin osallistuvat, pohtii Laakso.

Lopputuloksena pidempi jono terveyskeskukseen?

Terveyskeskuksissa, niin Päijät-Hämeessä kuin muuallakin maassa, pitkät jonotusajat ovat arkipäivää. Siirtyykö jonoihin nyt 10 000 potentiaalista flunssa- tai vatsatautipotilasta?

– Toivomme, että itsestään ohi menevien sairauksien kanssa ei mentäisi lääkärille enää ollenkaan, Maisonlahti sanoo.

Terveyskeskuksista ja päivystyspoliklinikalta kuuluu kuitenkin, että ruhkaat ovat kasvaneet vuoden vaihteen jälkeen. Tosin reilun kuukauden kokemusten perusteella ei voi vielä vetää kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

– Meillä on sellainen tuntuma, että akuuttiaikoijen kysyntä on lisääntynyt ja jonotusajat ovat pidentyneet työterveydenhuollossa tehtyjen muutosten jälkeen, kertoo PHHYKY:n avosairaanhoidon ylilääkäri Kimmo Kuosmanen.

Mitään lisäresursseja terveyskeskuksiin ei ole ilmaantunut mahdollisten uusien potilaiden varalta.

– Ymmärrän, että työterveyspalveluissa halutaan keskittyä työkykyyn ja työssä jaksamiseen, mutta samalla olisi pitänyt miettiä, tuleeko julkiselle puolelle lisää resursseja, Kuosmanen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 27.2. kello 23:een asti.

Lue myös:

Espoo kokeilee sairauspoissaoloihin: Esimiehen luvalla voi olla poissa seitsemän päivää – muualla Suomessa vastaavaa testattu jo vuosia

Turhia sairauslappuja, lääkärissäkäyntejä – työterveys on kaivautunut juoksuhautaan

9 päivää sairauslomaa ilman lääkärissä käyntiä – Kannattaako kuntien luottaa työntekijöidensä luterilaiseen työmoraaliin?