Työ- ja elinkeinoministeriön nykyinen kansliapäällikkö Jari Gustafsson ei hae jatkokautta, ministeriö kertoi Twitterissä tiistaina. Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön haku alkaa loppuviikolla ja uusi kansliapäällikkö aloittaa virassaan syyskuun alussa.

Gustafsson aloitti työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkönä lokakuussa 2015, kun virkaa ministeriön perustamisesta eli tammikuusta 2008 lähtien hoitanut Erkki Virtanen jäi eläkkeelle.

Ennen kansliapäällikön tehtävää Gustafsson oli suurlähettiläänä Suomen Pekingin- ja Tokion-suurlähetystöissä vuosina 2009–2015. Tätä ennen hän työskenteli muun muassa Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankissa Lontoossa ja apulaisosastopäällikkönä ulkoasiainministeriössä.

Yhdysvaltain entinen varapresidentti Joe Biden saa uutta nostetta entisiltä kilpakumppaneiltaan. Maanantaina demokraattipuolueen presidenttiehdokkuuden tavoittelusta luopuneet Pete Buttigieg ja Amy Klobuchar asettuvat Bidenin tueksi ehdokaskampanjassa.

Kaikki kolme lukeutuvat maltillisiksi kuvailtuun demokraattijoukkoon puolueen keskitien vaiheilla.

Klobuchar ja Buttigieg julistautuivat Bidenin kannattajaksi Texasin Dallasissa maanantaina pidetyissä kampanjatilaisuuksissa.

– Jos olette kyllästyneet meteliin ja hölynpölyyn politiikassa ja väsyneet ääripäihin, uskon, että löydätte kodin Joe Bidenin luota, Klobuchar sanoi.

– Haluan presidentin, joka saa meistä kaikista parhaan esiin ja kannustan kaikkia kampanjassani mukana olleita lähtemään mukaan, koska tässä on etsimämme johtaja, perusteli puolestaan Buttigieg.

Tukea Texasissa Bidenille tarjosi myös niin ikään presidenttiehdokkaaksi pyrkinyt Beto O'Rourke.

Lue myös: Supertiistai on Yhdysvaltain esivaalien tärkein päivä – grafiikat näyttävät, minkä takia

77-vuotias Biden voitti edelliset esivaalit Etelä-Carolinassa, mutta on hävinnyt aiemmissa puolueen vasenta laitaa edustavalle Bernie Sandersille. Osa demokraateista on epäillyt, ettei radikaalina pidetty Sanders pystyisi voittamaan istuvaa presidentti Donald Trumpia syksyn vaaleissa.

Sanders kosiskeli myös maanantaina Klobucharin ja Buttigiegin kannattajia.

– Amyn ja Peten miljoonille kannattajille sanon: Ovi on auki. Tulkaa sisään, Sander houkutteli kampanjatilaisuudessa Minnesotan osavaltiossa.

Supertiistaina mitataan myös ensi kertaa, miten Michael Bloombergin gallupsuosio toteutuu äänestyspaikoilla.

Lue myös:

Amy Klobuchar luopuu demokraattien presidenttikamppailusta juuri ennen supertiistaita

Ex-pormestari Pete Buttigieg vetäytyy demokraattien presidenttikisasta Yhdysvalloissa

Entinen varapresidentti Joe Biden voitti Etelä-Carolinan esivaalin – Myös liberaaleimmat äänestäjät suosivat Bidenia ennen Sandersia

Tuoko supertiistai selvyyttä Yhdysvalloissa demokraattien presidenttikisaan? Viisi ehdokasta yhä mukana

Demokraattien esivaaliehdokkaiden väittelyssä isot panokset supertiistain alla – Kilpailijat varoittelivat Sandersin voitosta

Yhdysvaltain tuleva presidentti vai pelkkä presidentintekijä? Miljardööri Bloomberg lähtee viimeinkin demokraattien kisaan ja lisää panoksia ratkaisevasti

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov vierailee Helsingissä tänään tiistaina. Vierailua isännöi ulkoministeri Pekka Haavisto. Ulkoministerien lehdistötilaisuus on parhaillaan käynnissä.

Haavisto kiittää Lavrovia lehdistötilaisuuden alussa avoimista keskusteluista ja uskoo, että vuoropuhelu on hyödyllistä molemmille. Hän huomauttaa, että Venäjä on Suomelle tärkeä kauppakumppani ja turismin kohde.

Ulkoministerien keskusteluissa on puitu ympäristökysymyksiä, ilmastonmuutosta ja jätehuoltoa. Venäjän asema Euroopan neuvostossa ja ihmisoikeudet, mukaan lukien Jehovan todistajien asema, ovat myös tulleet esille keskusteluissa.

– Syyrian osalta kehotimme rauhanomaisen ratkaisun löytymiseen ja tulitauon solmimiseen Idlbin alueella, Haavisto sanoi omassa puheenvuorossaan.

Lavrov kiittää ensin suomalaisia isäntiään vieraanvaraisuudesta. Hän kuvailee Suomen ja Venäjän suhteita hyviksi ja yhteydenpitoa tiiviiksi. Lavrov mainitsee Hanhikiven ydinvoimalan tärkeänä yhteisenä hankkeena, samoin Fortumin toiminnan laajentamisen Venäjällä.

Lavrov huomauttaa Jehovan todistajiin viitaten, että kaikkien Venäjällä toimivien järjestöjen on noudatettava Venäjän lakia.

Lavrovin mukaan Venäjän ja Naton suhteessa on epäluottamusta, eikä Venäjän ehdotuksia yhteistyöstä ole kuultu.

– Arvostamme Suomen sotilasliittoon [Natoon] kuulumatonta linjaa, joka vahvistaa turvallisuutta koko [Itämeren] alueella, Lavrov sanoo.

Hän haluaisi vahvistaa Venäjän suhteita EU:hun ja valittaa EU:n pakotteita Venäjää vastaan.

– Olemme molemmat todenneet, että Minskin rauhansopimus tulee toteuttaa, Lavrov sanoi.

Venäjä ja Turkki ovat sopineet siitä, miten Syyriassa toimitaan jo 1,5 vuotta sitten, Lavrov huomauttaa.

– Me toivoisimme, että kollegamme EU:ssa, kun he käsittelevät Syyrian-tilannetta, kiinnittävät huomiota laittoman maahanmuuton ongelmaa. Toivomme, etteivät he unohda myöskään terrorismin vaaraa, joka on kasvamassa Lähi-idässä ja Idlibin alueella.

Ennalta kiinnostui kohdistui Syyrian tilanteeseen

Ministereiden kahdenvälisten keskustelujen aiheena oli muun muassa Syyrian tilanne. Turkki perusteli päätöstään avata rajansa Euroopan Unioniin juuri Syyrian Idlibin pakolaistilanteella.

EU:ssa on arvioitu, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan pyrkii rajojen avaamisella painostamaan EU-maita tukemaan Turkin sotatoimia Syyriassa.

Kapinallisia tukeva Turkki on tehostanut Syyrian hallinnon vastaisia sotatoimiaan Syyrian luoteisosassa viime aikoina. Venäjä puolestaan tukee Syyrian hallinnon joukkoja.

Turkissa on noin neljä miljoonaa pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR. Turkki uskoo, että maahan pyrkii kiihtyvien taisteluiden vuoksi lisää pakolaisia Idlibin alueelta.

Ulkoministerit Lavrov ja Haavisto pitävät yhteisen lehdistötilaisuuden tänään kello 13.15. Voit seurata lehdistötilaisuutta suorana tähän artikkeliin liitetystä videoartikkelista tai Yle Areenasta.

Niinistö: Vakava keskustelu Syyrian tilanteesta

Ulkoministeri Lavrov tapasi aamupäivällä tasavallan presidentti Sauli Niinistön Mäntyniemessä.

Presidentti Niinistö ja ulkoministeri Lavrov kävivät vakavan keskustelun Syyrian ja Idlibin tilanteesta ja sen aiheuttamasta humanitaarisesta hädästä, tasavallan presidentin kotisivulla kerrotaan.

Presidentti Niinistö totesi, että siviilien kärsimysten välitön lopettaminen on välttämätöntä ja viittasi presidenttien Putin ja Erdoğanin tapaamiseen, joka on sovittu torstaiksi.

Esillä olivat lisäksi Itämeren vakaus, Venäjän P5-huippukokousaloite, asevalvonta ja muita kansainvälisiä kysymyksiä.

Juttua päivitetään.

Varhain aamulla lauantaina 6. maaliskuuta 2010 ohikulkija teki havainnon, joka muutti pysyvästi Turun keskustan jokimaisemaa. Myllysillassa oli havaittavissa selvä painuma. Ohikulkija soitti hätäkeskukseen.

Notkahduksen arvioitiin tuolloin olevan noin parikymmentä senttiä. Illalla mittaus tarkentui kuitenkin vajaaseen metriin. Myös sillan päätytuet olivat painuneet.

Sunnuntain aikana Myllysillan vajoaminen pysähtyi lähes kokonaan. Romahdusvaara ei kuitenkaan ollut vielä ohitse ja tilannetta seurattiin jatkuvasti.

Maanantaihin mennessä silta oli vajonnut keskikohdastaan lähes metrin.

Turvatoimia sillan tuntumassa jouduttiin kiristämään, kun tuhannet uteliaat kävivät ihmettelemässä notkahdusta.

Siltaa seurattiin myös livestriimin välityksellä, kun Yle Turku lähetti verkkoon suoraa kuvaa Turussa vähitellen vajoavasta Myllysillasta. Reaaliaikainen siltakuvaus saavutti heti suuren suosion. Kahden ensimmäisen tunnin aikana peräti 15 000 ihmistä kävi katsomassa netissä suoraa lähetystä Myllysillasta.

Syynä jää, rakennusvirhe tai vääränlainen koeponnistus?

Myllysillan suunnittelijan, tekniikan tohtori Matti Ollilan mukaan painumisen syynä oli jää.

Maisemaan haluttiin aikanaan siro, yksiaukkoinen silta, joten rakenteet tehtiin poikkeuksellisella tavalla. Jäämassa pääsi kuitenkin siirtämään perustuksia.

Suunnittelijan mukaan sillan pelastamiseksi jääkanteen olisi pitänyt sahata railoja, jotka vähentäisivät perustuksiin kohdistuvia painetta. Kaupungin olikin tarkoitus murtaa jäätä ja uittaa sillan alle proomuja. Jäänmurtajien kuljetus Aurajokeen osoittautui kuitenkin vaikeaksi.

Jossain vaiheessa esiin tuli myös väite siitä, että Myllysillan painumisen syynä olisi ollut liian raskaalla painolla tehty koeponnistus. Ylen maaliskuussa 2010 haastattelema emeritusprofessori Aarne Jutila ei tähän uskonut.

Hänen mukaansa vuonna 1975 valmistuneen Myllysillan rakentaminen oli tietoinen riski. Jutilan mukaan silta sisälsi suunnitteluvirheen.

– Siltahan on suunniteltu ymmärtääkseni muuten oikein, mutta siinä on tämä yksi onneton merkkivirhe, joka on aiheuttanut sen, että kantanivelet ovat siirtyneet juuri päinvastaiseen suuntaan, kuin oli suunniteltu, Jutila sanoi.

Jutilan mukaan Turun kaupungin päättäjille viestitettiin selkeästi, että tekniset virkamiehet ja asiantuntijat olivat siltaratkaisua vastaan, mutta päättäjät ottivat riskin.

Myllysillan rakentamispäätöstä aikanaan tekemässä olleet turkulaispäättäjät muistelivatkin tuolloin, että Myllysillan rakentaminen moderniksi kaarisillaksi oli yksi aikansa kuumimmista poliittisista kysymyksistä. Se jakoi mielipiteitä valtuustossa ja keskustelu oli kiivasta.

Vajaa kuukausi Myllysillan painumisen jälkeen asialle osattiin jo vähän nauraa. Kulttuuripääkaupunkivuotta valmisteleva Turku 2011 -säätiö tiedotti aprillipäivänä, että Myllysilta aiotaan korjata ilmapallojen avulla.

Vanhan sillan tilalle uusi

Kaupunki päätti purkaa vanhan sillan ja rakentaa tilalle uuden. Silta olisi mahdollisesti voitu myös korjata, mutta se olisi ollut vaikeaa ja vaikuttanut merkittävästi sillan ulkonäköön.

Uuden sillan suunnittelijaksi valittiin WSP Finland Oy ja suunnitelma “Myllyn Teräs”.

Siltaa purkamaan palkattiin ilomantsilaisilainen yritys. Purkutyöt suoritettiin kesällä. Sillan alle tuotiin ponttoni, jonka päällä siltaa purkava kaivuri seisoi.

Silta saatiin kokonaan purettua heinäkuun loppupuolella. Purkajien mukaan silta oli huonossa kunnossa. Betoni oli heikkolaatuista ja kannatinjäänteiden rakenteista löytyi yllättäviä puutteita.

– Betoni oli paljon tavanomaista heikompaa, suorastaan haurasta. Jos vertaan tätä edelliseen sillan purkamistyöhön Mälkiän siltaan Lappeenrannassa, niin betoni oli selvästi huonolaatuisempaa. Noin 30 prosenttia heikompaa, sanoi Pohjolan Purkutyö Oy:n työnjohtaja Olli Kylmälä tuolloin Ylelle.

Urakoitsijan mukaan myöskään kannatinjänteet eivät olleet priimatavaraa. Sidosainetta ei ollut tarpeeksi.

Myllysillan paloja yritettiin Turun päivänä myydä halukkaille. Ne kävivät kuitenkin vaisusti kaupaksi.

Rakentaminen alkaa

Uuden sillan rakennustyöt alkoivat lokakuussa.

Sillan paalutustöissä jokisaveen upposi kaikkiaan 1 400 metriä paalua.

Paalutustapaa jouduttiin vaihtamaan kesken kaiken, sillä joen pohjassa olleet vanhat rautatiekiskot haittasivat paalutusta.

Uuden sillan suunnittelijan mielikuvana oli ollut lentokoneen siipi. Muoto syntyi, kun teräsrunko päällystettiin ruostumattomilla teräslevyillä.

Silta rakentui Turun telakalla, ja se keskeytti mukavasti melkein 50 rakentajan kymmenen viikon lomautuksen.

350 tonnin painoinen teräsrunko uitettiin paikoilleen Aurajokeen kesäkuussa 2011.

562 päivän odotus päättyy

Uusi Myllysilta vihittiin käyttöön juhlallisesti Turun päivänä 18.9.2011. Tuolloin sillalla esiintyivät muun muassa Katri Helena ja Negative.

Liikenteelle uusi Myllysilta avautui maanantaina 19.9. klo 10. Oli kulunut 562 päivää siitä, kun vanha Myllysilta poistettiin käytöstä.

Aivan täysin valmis silta ei kuitenkaan vieläkään ollut: käyttöön otettiin kevyenliikenteenväylä ja kaksi ajokaistaa. Loput kaksi ajokaistaa saatiin käyttöön marraskuussa.

Juttua korjattu klo 12.38: Olli Kylmälä viittaa kommentissaan Lappeenrannassa sijaitsevan Mälkiän sillan purkamiseen, ei Mälikkälän sillan, kuten jutussa aiemmin virheellisesti mainittiin.

Turkin ja Kreikan rajalla nyt vallitseva tilanne on tasavallan presidentin Sauli Niinistön mukaan huomattavan samanlainen kuin vuonna 2015. Kyse on Niinistön mukaan taas hallitsemattomasta kansainvaelluksesta, ja sen toisesta aallosta.

– Se (tilanne) on todella tukala. En näe kovin paljon eroavaisuuksia tilanteeseen, joka 2015 vallitsi. Silloinhan lähinnä ihmissalakuljetuksen myötä paljon väkeä tuotettiin ja tuli Eurooppaan. Taisin sitä silloin kutsua hallitsemattomaksi kansainvaellukseksi ja tämä on nyt sitten toinen aalto.

Kyse on melko hallitsemattomasta kansainvaelluksesta, ja aika paljon siitä, että tullaan puoliväkisin. Sauli Niinistö

EU ja Turkki solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui EU:n rahaa vastaan ottamaan vastaan sinne saapuvat tai sen kautta kulkevat turvapaikanhakijat, sekä olemaan päästämättä heitä länsirajansa yli EU:n alueelle.

– Ihmiset, jotka Turkissa ovat odotelleet ilmeisen pitkään mahdollisuutta päästä Eurooppaan, nyt käyttävät sitä mahdollisuutta, kun Turkki ei enää estä heitä saapumasta rajalle, Niinistö sanoi Ylen haastattelussa.

Vuonna 2016 valtiopäivien avajaisissa sanoitte että kansainväiset säädökset ovat syntyneet, ja niiden tulkinta on kehittynyt aivan toisenlaisissa olosuhteista. Mitä ajattelette nyt, pitäisikö näitä kansainvälisiä säädöksiä muuttaa?

– Jos puhutaan Geneven pakolaissopimuksesta, sen muuttaminen on käytännön mahdottomuus.

Niinistö huomauttaa, että käytännössä ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa Kreikka on jo sulkenut rajansa turvapaikanhakijoilta. Muut Euroopan unionin maat eivät ole myöskään Kreikan toimintaa tuominneet.

– Kyse on melko hallitsemattomasta kansainvaelluksesta, ja aika paljon siitä, että tullaan puoliväkisin. Kyllä tässä kaksi asiaa aika lailla törmäävät toisiinsa.

– Ollaan tilanteessa, jossa hyvää tarkoittava, sivistynyt Europpa, suvaitsevainen Eurooppa joutuu silmätysten omien periaatteidensa kanssa, noudatetaanko niitä vai ei.

Pitäisikö esimerkiksi EU:n turvapaikkajärjestelmää miettiä uusiksi?

– Tuolloin, 2016 eduskunnassa jo totesin, että näitä hallitsemattomia maahanmuuttoilmiöitä, kansainvaelluksia, ei voida torjua kuin sillä tavalla, että EU rakentaa yhteisen rajan, yhteiset periaatteet siihen kenellä on turvapaikkaoikeus, ja kenellä ei.

Niinistön mukaan EU:n tulisi ohjata turvapaikanhakijoiden tulo entistä täsmällisemmin niin, että heidät voitaisiin valikoida ja hakea Eurooppaan esimerkiksi pakolaisleireiltä.

– Noudettaisiin turvapaikanhakijat leireiltä, jolloinka varmistettaisiin että kaikkein pahimmassa hädässä olevat voidaan auttaa – ja estettäisiin tavalla tai toisella väkisin tuleminen.

On esitetty, että EU voisi perustaa pakolaiskeskuksia lähtömaihin, mikä on teidän näkemyksenne tästä?

– Se on tainnut jäädä puheen asteelle. Niitä on pitkin Lähi-itää vaikka kuinka paljon. Turkkilaiset sanovat että heillä on kolme miljoonaa pakolaista, Jordaniassa ja Libanonissa on paljon.

Niinistön mukaan EU voisi ottaa Turkin kanssa puheeksi Turkin eteläpuolisen alueen, jonka Turkki loppusyksystä tyhjensi. Maa nimitti sitä turva-alueeksi.

– Sinne aikanaan kaavailtiin jonkinnäköistä leiriä. Nyt olisi tilaa sellaista tehdä. Mutta aivan varmasti EU joutuu keskustelemaan tästä Turkin kanssa.

Toive Putiniin ja Erdoganiin

Niinistö on toiveikas siitä, että Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ja Venäjän presidentti Vladimir Putin pystyvät tapaamisessaan rauhoittamaan myös Turkin pakolaistilannetta.

– Jos he kykenevät sopimaan Idlibin tilanteen, se saattaisi rauhoittaa myös Turkin asennetta suhteessa Eurooppaan.

Idlibin kriisissä osapuolina ovat Venäjän tukema Syyria ja Turkki.

– Jossain määrin olen toiveikas, koska Putin ja Erdogan ovat aikaisemminkin tällaisia vaikeita asioita keskenään sopimaan, hän viittaa turkkilaisen hävittäjän alas ampumaan venäläiskoneeseen Syyriassa 2015.

Wall Streetin pörssikurssit pomppasivat reippaasti ylöspäin maanantaina. Jyrkkä nousu oli seurausta ilmoituksesta, että G7-maiden keskuspankkien johtajat ja valtiovarainministerit pitävät tiistaina puhelinkokouksen koronaviruksen vuoksi.

Huolet koronaviruksesta saivat kurssit syöksymään viime viikolla, mutta G7-maiden kokous rauhoitti markkinoita ainakin hetkeksi. Kokouksen katsotaan ennakoivan sitä, että maailman johtavilta talousmahdeilta on tiedossa toimia talouden vakauttamiseksi, jos koronavirus alkaa painaa maailmantaloutta merkittävästi alaspäin.

Dow Jones -indeksi pomppasi peräti 5,1 prosenttia. S&P 500 -indeksi nousi puolestaan 4,6 ja teknologiapainotteinen Nasdaq 4,5 prosenttia.

Viime viikolla Dow Jones putosi 12,4 prosenttia, mikä on synkin luku sitten vuoden 2008 finanssikriisin. Jyrkkä laskuviikko seurasi kuukausia kestänyttä nousuhuumaa.

Euroopan pörssit menivät maanantaina vuoristorataa, mutta päätyivät lopulta osin Wall Streetin vetäminä plussalle. Myös Aasian pörssit avautuivat tiistaina nousuun, tosin selvästi maltillisempaan kuin Yhdysvalloissa.

G7-maiden kokoukseen tiistaina osallistuvat Yhdysvaltojen, Japanin, Saksan, Britannian, Ranskan, Italian ja Kanadan valtiovarainministerit ja keskuspankkien johtajat. Kokousta johtavat Yhdysvaltain valtiovarainministeri Steven Mnuchin ja keskuspankki Fedin johtaja Jerome Powell.

Veturinkuljettajien ylityö- ja vuoronvaihtokielto on näkynyt tiistaiaamuna pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä. Useita lähijunavuoroja on peruttu. Peruutuksia on ainakin K-, I-, E-, L-, A-, U- ja P-junissa.

Tarkemmat tiedot perutuista vuoroista voi tarkistaa HSL:n tai VR:n sivuilta.

Kuusi junavuoroa Hangon ja Karjaan välillä korvataan linja-autoilla rautatieläisten ylityö- ja vuoronvaihtokiellon takia. Kello 14.39 Karjaalta Hankoon lähtevä junavuoro ajetaan normaalisti, kuten muut loppupäivän vuorot samalla välillä.

Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon ovat asettaneet Rautatiealan Unioni RAU ja Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL. Kielto liittyy meneillään oleviin työehtosopimusneuvotteluihin. VR kertoo, että yhtiö pyrkii minimoimaan kiellon vaikutuksen asiakkaisiin, mutta se voi näkyä peruttuina junavuoroina lähi-, kauko- ja tavaraliikenteessä.

Tekniset viat kaukojunien riesana

Useita kaukojunia puolestaan on myöhässä teknisten vikojen vuoksi, tiedottaa VR.

Intercity 4 Joensuusta Helsinkiin kello 06.10 on myöhässä ja jää arviolta noin kaksi tuntia aikataulusta jälkeen junan teknisen vian vuoksi. Juna odottaa uutta veturia Puhoksella, VR:n viestinnästä kerrotaan STT:lle.

Helsingistä Kuopioon kello 05.57 lähtenyt Intercity 61 on myöhässä noin 50 minuuttia. Junan veturi jouduttiin vaihtamaan teknisen vian vuoksi, ja se on päässyt jatkamaan matkaansa.

Lisäksi Helsingistä Pietariin suuntautuva Allegro 782 kello 06.20 oli myöhässä noin 75 minuuttia. Junan matkustajat vaihtoivat Mäntsälässä uuteen junaan.

VR:n mukaan on kyseessä ei ole laajaa yleistä häiriötä vaan yksittäisiä teknisiä vikoja.

Korjattu 3.3.2020 klo 9:50 kuusi junavuoroa korvataan Hangon ja Karjaan välillä. Ei Hangon ja Karjalan välillä, kuten STT aikaisemmin kertoi.

Ajattelee turvapaikkajärjestelmää miltä kantilta tahansa, on selvää, että se on huono. Ensinnäkin siksi, että sadoille tuhansille turvaa hakeville matka Eurooppaan on kallis, vaarallinen ja turha.

Viime vuonna noin 1 300 turvaa hakevaa kuoli mereen.

Suuri osa Eurooppaan vuonna 2015 tulleista ei ole saanut turvapaikkaa. He ovat joko lähteneet, käännytetty tai elävät maan alla.

Parhaillaan tilanne kärjistyy Turkin ja Kreikan rajalla, jossa tuhannet pyrkivät rajan yli Eurooppaan.

Iso kysymys on: mitä Euroopan tulee tehdä? Mitä Suomen tulee tehdä? YK:n pakolaisjärjestön mukaan maailmassa on tällä hetkellä noin 70 miljoonaa kodeistaan paennutta.

Käyn videolla läpi turvapaikkajärjestelmän ongelmakohtia.

Katso video ja kerro oma näkemyksesi: Mikä olisi paras tapa auttaa eniten turvaa tarvitsevia niin, että siitä koituisi mahdollisimman vähän haittoja turvaa hakeville ja turvaa antaville? Olen mukana keskustelussa klo 21 saakka.

Marja Sannikka

Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa.

Marja Sannikka käsittelee turvapaikkajärjestelmää TV1:llä ja Yle Areenassa perjantaina klo 20. Vieraana on muun muassa sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).

Katso täältä Marja Sannikan muita jaksoja ja videoita.

Lue myös:

Niinistö kuvaa tilannetta Turkin ja Kreikan rajalla todella tukalaksi: "Hallitsemattoman kansainvaelluksen toinen aalto"

Mitä Turkin ja Kreikan rajalla pitäisi tehdä? Sisäministeri Ohisalo haluaa eurooppalaisen ratkaisun, perussuomalaiset vaatii rajatarkastuksia

Tutkija ei usko Eurooppaan pyrkivien pakolaisten määrän nousevan merkittävästi – "Asenteet ovat koventuneet"

Kunta otti 40 maahanmuuttajaa ja lähes kaikki muuttivat pois – nyt sama kunta haluaa 60 maahanmuuttajaa lisää

Migri kävi uudelleen läpi satoja turvapaikkapäätöksiä: 10 kielteisen päätöksen saanutta saa uuden mahdollisuuden

Poliisi on jatkanut turvapaikanhakijoiden palautuksia Irakiin – keskeytyspäätös purettiin jo parin viikon jälkeen

Kun Anni Eresmaa-Korhonen oli parikymppinen, hänen kuukautisensa olivat hyvin kivuliaat ja kierto epäsäännöllinen. Se herätti huolen omasta hedelmällisyydestä.

– Kuukaudesta meni pari päivää huutoitkiessä kipujen takia. Ajattelin, että se ei voi olla normaalia.

Samoihin aikoihin Eresmaa-Korhonen ja hänen puolisonsa alkoivat toivoa lasta. Raskaaksi tuleminen ei kuitenkaan onnistunut yrityksestä huolimatta.

Yksilölliset erot naisen hedelmällisyydessä ovat suuria, ja siihen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi munasarjojen toiminnan hiipuminen iän myötä tapahtuu yksilöllisessä tahdissa.

Hedelmällisyys voi laskea, vaikka vaihdevuosiin olisi vielä pitkä aika.

– Valitettavasti joillakin kolmekymppisillä juna lasten saannin suhteen on jo mennyt. Nelikymppisillä se on jo hyvin yleistä, sillä naisen hedelmällisyys alkaa laskea voimakkaasti 35-vuotiaana, sanoo lapsettomuuteen erikoistunut naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Paula Kuivasaari-Pirinen.

Voiko kolmekymppinen mittauttaa hedelmällisyytensä?

Voiko nainen selvittää lääkärissä, milloin päätös lapsen hankkimisesta on viimeistään tehtävä?

– Lääkäri ei voi antaa “parasta ennen” -päivämäärää. Ei ole olemassa myöskään yksittäistä laboratoriotestiä, jolla asia selviäisi. Tilannetta voidaan kuitenkin kartoittaa ultraäänitutkimuksella ja tietyillä laboratoriokokeilla, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

Hedelmällisyyttä arvioidaan aina osana lapsettomuuden hoitoa. Yksityiset lapsettomuusklinikat tarjoavat nyt hedelmällisyysneuvontaa myös muille kuin lapsettomuudesta kärsiville. Kysyntä on kasvussa.

Suurin asiakasryhmä ovat yli 35-vuotiaat itselliset naiset, kertoo InOva-klinikalla Kuopiossa työskentelevä Paula Kuivasaari-Pirinen. He haluavat selvittää, onko vielä aikaa etsiä kumppania, jonka kanssa perustaa perhe.

Hedelmällisyysneuvonnan kasvavasta kysynnästä kerrotaan myös lääkärikeskus Mehiläisen Felicitas-klinikoilta.

– Pidän tätä hyvänä asiana. Harhakuva hedelmällisyyden säilymisestä liki vaihdevuosi-ikään asti alkaa karista, sanoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Johanna Sirenne-Raivio Lappeenrannan Felicitas-klinikalta.

50-vuotiaan munasarja kolmekymppisellä

Lapsettomuuslääkärit kertovat, että vastaanotolla tapaa viikoittain asiakkaita, jotka ovat heränneet lapsitoiveeseen liian myöhään.

– Iän merkitystä ei voi kumota lapsettomuushoidoilla. Jos toive lapsesta on olemassa, kehotan pohtimaan, voisiko ehkäisyn jättää pois jo nyt eikä “joskus myöhemmin”, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

Moni luulee, että hyvä terveys ja hyvä kunto ja terveet elintavat ovat suoraan tae hedelmällisyyden säilymisestä. Näin ei kuitenkaan ole, vaan iän vaikutus hedelmällisyyteen on armoton.

Valtaosalla kolmekymppisistä naisista munasarjat toimivat vielä täydellä teholla, mutta joskus gynekologi tapaa vastaanotolla naisia, joiden munasarjat ovat saman näköiset kuin 50-vuotiaalla.

Syy selvisi vasta tarkemmissa tutkimuksissa

Anni Eresmaa-Korhonen halusi selvittää kuukautiskipujensa syytä ja hedelmällisyyttään. Ultraäänitutkimuksessa ei näkynyt mitään poikkeavaa, mutta tarkemmat tutkimukset paljastivat endometrioosin.

Endometrioosi on sairaus, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa myös kohdun ulkopuolella. Sitä esiintyy noin yhdellä naisella kymmenestä, ja se voi vaikuttaa hedelmällisyyteen.

– Lasta ei kuulunut. Olin kaveripiirissäni ensimmäinen, joka ylipäätään halusi lapsia. Ei ollut ketään, jonka kanssa jakaa pettymyksen tunteet. Se oli raastavaa kuukausi toisensa perään, Eresmaa-Korhonen kertoo.

Kun yritystä oli takana jo hyvä tovi, lääkärin kanssa sovittiin, että tarkemmat lapsettomuustutkimukset aloitettaisiin seuraavana keväänä. Pian sen jälkeen, noin vuoden yrittämisen jälkeen, raskaustesti näytti plussaa. Esikoinen Aku Korhonen syntyi lokakuussa 2016.

Hormonitestit kertovat munasarjojen toiminnasta

Omaa hedelmällisyyttä on vaikea arvioida itse. Huolestuttava merkki on, jos aiemmin säännöllinen kuukautiskierto lyhenee tai kuukautiset jäävät kokonaan pois.

Gynekologi voi tehdä kokonaisarvion naisen hedelmällisyydestä. Siihen kuuluu kohdun ja munasarjojen ultraäänitutkimus, jossa munasarjoista lasketaan kehitysvaiheessa olevia munarakkuloita. Niiden vähäisyys voi kertoa munasarjojen toiminnan hiipumisesta.

Tietoa munasarjojen toiminnasta saadaan myös tietyillä hormonitesteillä. AMH- ja FSH-nimisiä hormoneja mittaavat verikokeet kertovat munasarjojen toiminnasta ja reservistä. AMH-arvo laskee iän myötä, mutta se ei kerro lyhyen aikavälin mahdollisuuksista tulla raskaaksi.

– Jos arvo on matala ikään nähden, ei ehkäisyn pois jättämistä kannata lykätä montaa vuotta, Paula Kuivasaari-Pirinen sanoo.

On kuitenkin tärkeää muistaa, että hedelmällisyyteen vaikuttavat monet muutkin asiat kuin munasarjojen toiminta.

– Lisäksi tarvitaan terveet munanjohtimet ja kohtu sekä tietysti siittiösolut. Raskaaksi tulemisessa on monta muuttujaa, Kuivasaari-Pirinen huomauttaa.

Kiertoa kannattaa seurata

Anni Eresmaa-Korhonen on nyt 26-vuotiaana kahden pienen lapsen äiti. Toinen raskaus alkoi helpommin kuin ensimmäinen, ja kuopus Elvi Korhonen on nyt 10 kuukauden ikäinen. Äidin fysioterapeutin opinnot saavat toistaiseksi odottaa viimeistelyä.

Haasteet hedelmällisyydessä ovat muuttaneet Eresmaa-Korhosen ajatusta siitä, missä järjestyksessä asiat elämässä tapahtuvat. Työura odottaa tulevaisuudessa.

– Kun taustalla on epäsäännöllisiä kuukautisia ja endometrioosia, olen ajatellut, että perhe-elämän aika on nyt. Myöhemmin lasten saaminen olisi saattanut olla paljon hankalampaa, Eresmaa-Korhonen sanoo.

Ystäväpiirissään Eresmaa-Korhonen on edelleen poikkeus, nuori äidiksi. Hän on huomannut, ettei moni nuori nainen välttämättä edes seuraa kuukautiskiertoaan tai kiinnitä huomiota hankaliinkaan oireisiin.

– Vaikka lapsia ei olisi hankkimassa juuri nyt, kannattaa omasta terveydestä kuitenkin huolehtia ja olla perillä, missä mennään, Eresmaa-Korhonen sanoo.

Aiheesta voi keskustella 3.3.2020 kello 23.00 saakka.

Lue myös:

Teija Englund, 40, on katunut päivittäin 13 vuoden takaista ratkaisuaan – kolme kokemusta Suomea ravisuttavasta lapsettomuudesta

Kaikilla on mielipide synnytystalkoista, mutta tiesitkö näitä asioita hedelmällisyysterveydestä?

Moni herää lapsitoiveeseen liian myöhään – 35 vuotta on naisen hedelmällisyyden valomerkki

Kansanedustaja ei koe onnistumisen iloa vain televisioidun kyselytunnin napakasta kysymyksestä. Ilon aihe voi olla myös jumppatunti tai se, että osaa itse korjata ilmastointilaitteensa.

Kaikkein yleisimmin Ylen kyselyyn vastanneet kansanedustajat kokivat onnistumista siitä, että jokin heille tärkeä hanke etenee.

Vanhusten ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitus lähti hallituksen lakiesityksenä eduskunnan käsittelyyn helmikuussa. Hoitajamitoitus mainittiinkin usean edustajan vastauksessa.

Myös ihmisten tapaaminen, kaikenlaiset poliittiset keskustelut ja tiedon jakaminen on kansanedustajilla omien onnistumisten listassa kärkipäässä.

Tiedot ovat Ylen kuukausittaisesta kansanedustajakyselystä. Kysyimme ensimmäistä kertaa lisäksi: "Mikä on paras onnistumisesi kuluvan kuukauden aikana?"

Edustajat kuvailivat onnistumisiaan vapaamuotoisesti, joten tuloksia kannattaa lukea suuntaa-antavasti. Tähän onnistumiskysymykseen vastasi 131 edustajaa.

• Viime kuussa kansanedustajilta kysyttiin, pitäisikö lapsilisä poistaa hyvätuloisilta. Lue tulokset täältä.
• Voit tilata sinua kiinnostavasta kansanedustajasta kuukausikirjeen Ylen Seuraa kansanedustajaasi -palvelusta.

Edustajien listalla: liikenne, vanhusten hoito ja työmarkkinatuki

Yhtenä suurena ryhmänä onnistumisia kansanedustajat mainitsivat perinteiset valtiopäiväteot: lakialoitteet, kirjalliset kysymykset, keskustelu- ja toimenpidealoitteet sekä kyselytunnin kysymykset.

Edustajien tekojen ja keskustelujen listalla olivat helmikuussa erityisesti liikenneyhteydet, terveys- ja vammaisasiat, talouteen liittyvät kysymykset sekä perheiden asiat ja vanhusten hoito.

SDP:n kansanedustaja Maria Guzenina oli tyytyväinen, että vanhuspalveluiden sitova hoitajamitoitus, seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti ympärivuorokautisessa hoidossa, eteni eduskunnan käsittelyyn.

Kun Guzenina itse oli peruspalveluministeri vuosina 2011–2013, Jyrki Kataisen (kok.) hallitus ei vielä esittänyt lakiin sitovaa hoitajamitoitusta.

Guzenina mainitsi myös toisen asian, kun onnistumisia kysyttiin.

– Tein aikoinaan aloitteen maksuttomasta kotihoidon työntekijöiden parkkioikeudesta. Se toteutuu tänä vuonna, Guzenina vastasi.

Sama toive on ollut myös monella muulla kansanedustajalla.

Tyypillistä onkin, että jonkin eduskunnan säätämän lain puolesta on puhunut ja tehnyt aloitteita useampi kansanedustaja. Nämä edustajat ovat usein eri puolueista ja joitakin hankkeita on edistetty yli hallitus–oppositio -rajan.

Yleensä eduskunta hyväksyy lait hallituksen esityksen perusteella, hyvin harvoin yksittäisen kansanedustajan aloitteesta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolestaan oli tyytyväinen lakialoitteeseensa, joka heikentäisi kymmesosalla niiden ihmisten työmarkkinatukea, jotka eivät pysty osoittamaan riittävää kielitaitoa suomen tai ruotsin kielessä. Essayah tarjoaa aloitettaan osaksi sosiaaliturvan uudistusta.

Perussuomalaisten Sanna Antikainen oli vuorostaan jättänyt kirjallisen kysymyksen hallitukselle nuorten huumeongelmaan puuttumisesta.

Paikallisuutta: Paimion biokaasulaitos, Helsingin asunnottomat

Myös paikalliset onnistumiset ovat olleet kyselyssä tärkeitä usealle edustajalle.

Keskustan Esko Kiviranta mainitsee edistäneensä maatalouden biomassoja hyödyntävän biokaasulaitoksen rakentamista Paimioon. Laitos voisi parantaa kiertotaloutta myös lähikunnissa.

Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo tutustui eduskunnan istuntotauon aikana muun muassa asunnottomien ja päihteidenkäyttäjien palveluihin Helsingissä. Vierailut olivat vastauksen mukaan opettavaisia.

RKP:n kansanedustaja ja eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja Anders Adlercreutz on tyytyväinen, että datakeskushanke etenee hänen kotikunnassaan Kirkkonummella.

– Iso syy hankkeen etenemiseen oli tieto siitä, että teollisuuden energiavero alenee. Tuo on asia, jota itse olen pitänyt esillä ja jonka sisällyttämiseen hallitusohjelmaan vaikutin, Adlercreutz kertoi.

Kohu vieraslajeista: onnistuminen keskustelussa sananvapaudesta?

Aivan toisenlainen onnistumisen kokemus on perussuomalaisten kansanedustajalla Juha Mäenpäällä. Hän oli tyytyväinen herättämäänsä laajaan keskusteluun.

– Olen onnistunut herättämään kansalaiskeskustelua ja saanut ihmisiä kiinnostumaan demokraattisesta päätöksenteosta, Mäenpää vastasi.

Kysyin Mäenpäältä jälkikäteen tarkennusta, mitä keskustelua hän tarkoitti. Mäenpää täsmensi, että keskustelua sananvapaudesta.

Mäenpää on ollut poliisitutkinnassa ja eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana, oliko hänen tarkoituksenaan rinnastaa eduskuntapuheessaan turvapaikanhakijat ja vieraslajien torjunta.

Ei pelkästään haukkuja, vaan myös kiitoksia

Edustajat kertoivat myös saamistaan kiitoksista. Vihreiden Outi Alanko-Kahiluoto iloitsi kokonaisesta vihkosta täynnä kiitoskirjeitä.

Alanko-Kahiluoto oli edistänyt aloitteellaan lastensuojelun jälkihoidon ikärajan nostoa tämän vuoden alusta 21 vuodesta 25 ikävuoteen. Jälkihuolto auttaa lapsen kotiutumista sijaishuollosta tai aikuistuvaa nuorta itsenäisen elämän aloittamisessa.

– Eräskin nuori kirjoitti, että enää hänen ei tarvitse pelätä, onko pikkuveljellä kaikki hyvin. Itkin, kertoi Outi Alanko-Kahiluoto.

Muita onnistumisia: kirja, jumppatunnit, ilmastointilaitteen korjaus

Kansanedustajat listasivat onnistumisiaan laajemminkin kuin vain politiikassa. Muun muassa huolenpito omasta jaksamisesta oli muutaman edustajan onnistumislistalla.

Kokoomuksen Pihla Keto-Huovinen kertoi tehneensä töitä, jotta lähisuhdeväkivallan uhrien ääni tulisi kuuluviin. Ja lisäksi:

– Omaan elämään ja jaksamiseen liittyvä onnistuminen on ollut se, että olen saanut kalenteriini ujutettua muutamat jumppatunnit, Keto-Huovinen kirjoitti.

Niin ikään kokoomuksen edustaja Heikki Autto listasi työssä ajankohtaiseksi Lapin matkailun kestävän kasvun turvaamisen. Ja raportoi kotikuulumisetkin:

– Perhe on vielä koossa, vaikka Lapin asioiden hoito vie päivittäin Helsinkiin ja välillä valtameren taaksekin, Autto tuumasi.

SDP:n edustaja Eeva-Johanna Eloranta pohti, että politiikka on yhteistyötä eikä yksin saa mitään aikaan. Esimerkki onnistumisesta tuli sen sijaan kotoa.

– Onnistuin itse korjaamaan uuden kotini viallisen ilmastointikoneen eikä korjaajaa tarvinnutkaan pyytää, Eloranta kirjoitti.

Vihreiden edustaja Noora Koponen iloitsi, kun pitkään haaveena ollut esikoiskirja valmistui. Kesän jälkeen julkaistava kirja kertoo Koposen autistisesta pojasta Nuutista. Koponen on ennen edustajauraansa tullut tunnetuksi nimenomaan Nuutin äitinä ja koulussa erityistä tukea tarvitsevien lasten asioiden ajajana.

LUE LISÄÄ:

Ylen kysely: Kansanedustajat tyrmäävät lapsilisien poiston hyvätuloisilta – "Se olisi vääränlainen viesti", "Koko järjestelmän rahoittaminen voisi vaarantua"

Tilaa kuukausikirje sinua kiinnostavasta kansanedustajasta

Haluatko tietää, mitä kansanedustajasi saa aikaan? Voitto-robotti valvoo uutta eduskuntaa puolestasi

Kaarinan Littoisissa toimiva Vetrospace on kehittänyt huoneen, joka kykenee tuhoamaan tiloista koronaviruksen. Moduulirakenteiset huoneet tuhoavat yli 99,9% bakteereista ja viruksista.

Mikrobien tuhoaminen perustuu jatkuvaan ja automaattisen fotonidesinfiointiin eli antimikrobiseen valoon. Se yhdessä fotokatalyyttisen nanopinnoitteen kanssa tuhoaa tilasta bakteerit, virukset, sienet, homeet, VOC-yhdisteet ja tuoksut.

Ratkaisu on ihmiselle sekä materiaaleille vaaraton ja se on Suomen säteilyturvakeskuksen testaama.

Vuosien kehitystyötä

Huoneet ovat ylipaineisia, jolla varmistetaan että kaikki sisääntuleva ilma kulkee suodatusjärjestelmän kautta.

Vetrospacen huonetta on kehitetty kolme vuotta yhdessä lääketieteen, optogenetiikan ja tekniikan asiantuntijoiden kanssa. Se on ollut markkinoilla nyt muutaman kuukauden.

Huoneratkaisuja on käytösssä Turun yliopistollisessa keskussairaalassa lääkäreiden vastaanotto- ja sanelutiloina.

– Fotonidesinfiointihuoneet soveltuvat sairalaaloissa esimerkiksi karanteeni-, toipumis- tai valmistelutiloiksi. Miksei myös vaikka odotusaulaan lasten turvalliseksi leikkitilaksi, kertoo Vetrospacen toimitusjohtaja Jouko Urpolahti yhtiön tiedotteessa.

Vetrospace toimittaa myös toimistohuoneita, joita on menossa Jyväskylän uuteen Nova-sairaalaan muun muassa lääkäreiden työpisteiksi.

Yrityksen mukaan uutta teknologiaa hyödyntävä innovaatio on herättänyt laajaa kansainvälistä kiinnostusta.

Antimikrobisesta huoneesta kertoi ensimmäisenä MTV.

• Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta

Merentutkijakaksikko Alankomaista ja Ruotsista ehdottaa kahden jättimäisen padon rakentamista Pohjanmereen. Padoilla olisi tarkoitus torpata ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu Pohjois-Euroopassa.

Hollantilainen Sjoerd Groeskamp ja ruotsalainen Joakim Kjellsson kertovat ajatuksestaan artikkelissa, joka on julkaistu American Journal of Meteorologyssa. Siitä uutisoivat muun muassa Dagens Nyheter, The Guardian ja The New York Times.

Huiman suunnitelman mukaan Ranskan ja Englannin välille rakennettaisiin 160 kilometriä pitkä pato. Toinen, peräti 475 kilometriä pitkä pato yltäisi Pohjois-Skotlannista Norjaan.

Tutkijoiden mielestä patojen rakentaminen on täysin mahdollista sekä teknisesti että taloudellisesti.

Esimerkiksi Ranskan ja Englannin välillä meri ei ole millään kohdin juuri sataa metriä syvempi. Skotlannin ja Norjankin välillä on keskimäärin vain 127 metriä syvää, vaikka aivan Norjan rannikolla merenpohja sukeltaakin noin 320 metriin.

Groeskampin mukaan nykyisinkin kyetään tekemään rakennustöitä 500 metrinkin syvyydessä.

"Kustannukset olisivat siedettäviä"

Tutkijat laskevat, että padot maksaisivat jotain 250 - 500 miljardin euron välillä.

Kun summan jakaa 20 vuodelle, kuluttaisivat rakennustyöt vain 0,1 prosenttia padoista hyötyvien 14 maan yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Tähän arvioon he päätyivät tutkittuaan Etelä-Koreassa rakennettujen suurpatojen kustannuksia.

Sen sijaan esimerkiksi kalastukselle tai merenkululle aiheutuvia tappioita ei ole laskelmissa huomioitu. Lisäksi esimerkiksi jokien mereen tuomaa makeaa vettä pitäisi pumpata jatkuvasti padon toiselle puolen.

Mutta vaikka rakentaminen kävisi kalliiksi, tulisi vielä kalliimmaksi, jos veden nousuun ei varauduttaisi millään tavoin, Groeskamp huomauttaa. Tutkijoiden arvio on, että padot suojelisivat noin 25 miljoonaa ihmistä merenpinnan nousun aiheuttamilta ongelmilta.

Suomalainen asiantuntija: Rakentaminen olisi mahdollista, mutta...

Kansainvälinen ilmastopaneeli ennustaa, että merivesi nousee vuoteen 2100 mennessä 30-60 senttiä, vuoteen 2300 mennessä 5,4 metriä. Vuoteen 2500 mennessä nousua voi kertyä peräti kymmenen metriä.

Ehdotuksellaan Groeskamp ja Kjellsson haluavatkin ensisijaisesti kiinnittää ihmisten huomion tämän kehityksen aiheuttamiin valtaviin ongelmiin.

Samaa korostaa myös Suomen ympäristökeskuksen ryhmäpäällikkö Harri Kuosa. Hän uskoo, että insinööriratkaisuna patojen rakentaminen voisi olla jollain lailla mahdollista.

Sen sijaan ympäristön kannalta moinen patojärjestelmä olisi paljon ongelmallisempi.

Koko padon suojassa oleva vesialue muuttuisi ajan mittaan käytännössä järveksi. Näin kävisi myös Itämerelle. Joet toisivat jatkuvasti uutta makeaa vettä, eikä Itämeri saisi enää suolaisen veden pulsseja Pohjanmereltä.

– Vähitellen koko pohja muuttuisi hapettomaksi ja kuolleeksi. Kaikki merielämä kuolisi ja kaikki merilajit katoaisivat: turska, silakka, simpukat ja rakkolevä, Kuosa listaa.

– Kyseessä olisi hyvin omituinen systeemi. Sitä ei edes osaa ajatella, millainen se olisi. Ei sitä voisi verrata meidän järviimmekään.

Kuosa pitää ajatusta muutoinkin kaikin puolin mahdottomana. Kuka esimerkiksi päättäisi patoaltaan vedenkorkeuden? Olisiko se nykyinen vai keinotekoisesti korkeampi?

Ehdotus antaa ajattelemisen aihetta

Kuosa korostaa kuitenkin, että on aina hyvä, jos ihmisen ajattelevat luovasti, "boksin ulkopuolelta". Taustallahan on vakava huoli, jos ennusteet pitävät paikkansa.

– Vaikka realismi on tutkijakaksikon pohdinnoista kaukana, kertoo pohdinta ongelman laajuudesta ja skaalasta, hän sanoo.

Kuosan mukaan on myös hyvä, että vedenpinnan nousua joudutaan ajattelemaan juuri Euroopassa. Täälläkin aletaan ehkä ymmärtää, kuinka vakavasta asiasta on kyse.

Groeskampin ja Kjellssonin esiin nostama huoli on hyvä esimerkki ilmaston lämpenemiseen liittyvistä ongelmista, joita meidän alettava miettiä, Kousa sanoo.

Kuosa muistuttaa myös, että vaikka meidän sukupolvemme pärjäisikin, joudutaan tulevaisuudessa kamppailemaan näiden kysymysten kanssa. Aluksi ongelmia voidaan ehkä ratkoa alueellisisesti, mutta tulevaisuudessa se ei riitä.

Suomen tilannetta helpottaa maan kohoaminen, mutta ei loputtomiin. Kuosan mukaan ei ole ihme, että artikkelin pääkirjoittaja on kansallisuudeltaan alankomaalainen. Alankomaissa maanpinta on jo nyt monin paikoin merenpintaan nähden niin alhaalla, että siellä on pakko katsoa tulevaisuuteen.

– On vaikea elää paikassa, jossa ennen oli kuivaa, mutta nyt kaksi metriä vettä. Se tekee tiettyjä asioita hankaliksi, Kuosa hymähtää.

Kiinan nousu maailman todelliseksi talousmahdiksi saa koronaviruksen vaikutukset tuntumaan dramaattisemmin kuin koskaan aiemmin.

Edelliseen epidemiaan, vuoden 2003 SARS:iin verrattuna Kiinan merkitys maailman taloudessa on kasvanut huikeasti.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n mukaan Kiinan osuus maailman teollisuustuotannosta oli vuonna 2002 noin 8 prosenttia, mutta nyt yli 20. Myös maailmankaupasta sen osuus on yli kaksinkertaistunut neljästä prosentista nykyiseen noin kymmeneen prosenttiin.

Koronaepidemian takia talousjärjestö laski maailman talousluvut kokonaan uusiksi.

Varovaisemmassa ennusteessaan OECD olettaa että epidemian huippu on ohitettu maaliskuun loppuun mennessä ja jos virusepidemia pysyy rajallisena muissa maissa, pitää maailman talouskasvusta leikata puoli prosenttiyksikköä.

OECD:n ennuste tämän vuoden talouskasvusta putoaa siis 2,4 prosenttiin. Ensimmäinen vuosineljännes saattaa päätyä jopa miinukselle.

Yleisen luottamuksen heikentymisen takia rahoitusmarkkinat, matkailu ja tuotantoketjujen häiriöt heikentävät talousnäkymiä kaikissa G20 eli suurissa teollisuusmaissa. Isku on erityisen kova Kiinaan vahvasti sidoksissa olevissa Japanissa, Koreassa ja Australiassa.

Suomi taantumaan partaalla

OECD ei ole käynyt läpi kaikkien maiden ennusteita, mutta Nordeassa tilannetta on pohdittu myös Suomen näkökulmasta.

Talousennustetta tekevä Nordean ekonomisti Sanna Kurronen arvioi, että virus aiheuttaa kovimman iskun talouteen luottamuksen kautta. Nyt kun korona on rantautunut Eurooppaan ja Suomeen, kyse on muustakin kuin teollisuuden haasteista saada komponentteja tuotantoketjuunsa.

– Se on vaikuttanut luottamukseen niin, että sekä kulutus että investoinnit voivat olla jäissä lähiviikkoina. Riski talouden hyytymisestä on kasvanut selvästi, Kurronen sanoo.

Luottamuksen horjuminen tekee ihmisistä varovaisia. Kun ihmiset ovat huolissaan he eivät uskalla kuluttaa ja esimerkiksi matkustaminen vähenee. Luottamuksen heikentyminen vaikuttaa talouteen nopeammin kuin teollisuuden haasteet, joita välivarastot pehmentävät.

– Kiinassa oli heikko helmikuu, täällä on tulossa heikko maaliskuu, Kurronen pohtii epidemian kestoa.

Nordea ennusti syksyllä Suomen tämän vuoden kasvuksi yhtä prosenttia. Mutta jo viime vuoden loppu yllätti ikävästi. Viimeinen neljännes jäi 0,7 prosenttiyksikköä miinukselle. Se oli odotettua enemmän ja nyt alkuvuosikin uhkaa jäädä odotuksista jälkeen. Kurronen ei kuitenkaan ihan vielä ennusta taantumaa, vaikka lähellä ollaankin.

– Vuoden ensimmäinen neljännes on jo aika pitkällä eli se ei välttämättä painu negatiiviseksi.

Taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa talous supistuu kaksi peräkkäistä vuosineljännestä peräkkäin.

Kurrosen mukaan luottamuksen heikentyminen vaikuttaa laajasti ja siksi enää on vaikea löytää alaa, joka ei kärsisi viruksesta jollain tavalla.

OECD:n ennuste talouskasvusta 2020

Samalla kun tämän vuoden ennustetta on leikattu, ensi vuoden näkymiä on kohennettu. Tänä vuonna syntyvää tuotantovajetta odotetaan saatavan kurottua ensi vuonna kiinni. Siksi OECD:n ensi vuoden lukuja on parannettu viime syksyn ennusteeseen verrattuna.

OECD:n ennuste talouskasvusta 2021

Synkempi vaihtoehto varalle

OECD myöntää, että viruksen vaikutus kasvuun on edelleen epävarmaa. Siksi sillä onkin koronan vaikutuksista myös toinen ennuste.

Perusennusteen mukaan talouskasvusta leikataan puoli prosenttiyksikköä. Mutta jos virus pääsee leviämään laajemmin, maailman talouden kasvusta leikkautuu noin puolitoista prosenttiyksikköä.

OECD:ssä ei uskota, että muualla maailmassa päädyttäisiin rajoittamaan liikkumista yhtä rajusti kuin Kiinassa, mutta silti monet talousvaikutukset ovat samankaltaisia. Ne heikentävät luottamusta, ja työ- ja vapaa-ajan matkustamien vähenee vapaaehtoisesti.

Synkemmässä ennusteversiossaan OECD arvioi, että virus olisi iskenyt maihin, jotka vastaavat noin 70:ää prosenttia maailman taloudesta.

Teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö huutaa apua eri maiden hallituksilta jotta ne antaisivat riittävät taloudelliset resurssit julkiselle terveydenhuollolle tartuntojen torjumista varten.

Myös viruksesta kärsiville toimialoille, kuten turismille pitäisi tarjota taloudellista tukea. EU:n pitäisi sallia tavallista suurempi valtion tuki, kuten finanssikriisin aikaan 2008–09, OECD kehottaa.

Venäjän presidentti Vladimir Putin on toimittanut parlamenttiin joukon ehdotettuja perustuslain muutoksia. Niissä on muun muassa maininta venäläisten "uskosta Jumalaan" sekä siitä, että avioliitto on miehen ja naisen välinen liitto.

Tammikuussa Putinin ehdotus perustuslain muuttamisesta aiheutti poliittisen myrskyn. Hieman myöhemmin parlamentin alahuone eli duuma hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä yksimielisesti lakialoitteen perustuslain uudistamiseksi.

Ennen ensi viikon toista käsittelyä Putin toimitti uuden, 24 sivun mittaisen listan ehdotuksista, kertoi duuman puhemies Vjatseslav Volodinin.

– Presidentin muutosehdotukset ovat tulosta hänen keskusteluistaan eri ryhmien ja kansalaisyhteiskunnan edustajien kanssa, hän sanoi duuman julkistamassa lausunnossa.

Ehdotuksissa myös kielletään luovuttamasta Venäjän maaperää ja sanotaan laittomaksi sellaisen tukemista.

Putinin muutoksia valmistelemaan nimittämän työryhmän jäsen Vladimir Mashkov on antanut ymmärtää, että tämä varmistaisi Krimin kuulumisen Venäjään Putinin valtakauden jälkeenkin.

Lue lisää:

Venäjän perustuslain uudistuksia pohtii ryhmä, jossa on mukana kosmonautti, seiväshyppääjä ja 30-vuotias Jevgeni Raskin(25.1.)

Duuma hyväksyi Putinin perustuslakimuutokset(23.1.)

Kirjeenvaihtajan analyysi: Venäjän pikamarssia etenevä perustuslakiuudistus takaa Putinin vallan vastaisuudessakin(23.1.)

Tehtaassa on kuuma, työpäivä kestää 11 tuntia ja tahti on kova. Osa työntekijöistä asuu lapsineen tehtaalla, kemikaalialtaiden yläpuolella.

Neljä suomalaista somevaikuttajaa viedään töihin Myanmarin pikamuodin vaatetuotantolaitoksiin uudessa tosi-tv-sarjassa Verta, hikeä ja t-paitoja.

Supersuosittu tubettaja Maiju Voutilainen, muotibloggaaja Sandra Hagelstam, A-Lapset-kanavalta tuttu tubettaja Joona Puhakka sekä muotisuunnittelun opiskelija Veikko Seppälä joutuvat matkan aikana puntaroimaan uusiksi suhdettaan vaatteisiin ja pikamuotiin. Oman mausteensa soppaan tuo se, että jokaisella heistä on erilainen suhtautuminen vaatteisiin ja kuluttamiseen.

Nuoret vaikuttajat nukkuvat, asuvat ja syövät kuin paikalliset parin viikon ajan. Töitä paiskitaan niin puuvillapellolla, nahkankäsittelylaitoksella kuin vaateompelimossa. Työpäivän päätteeksi on palkanmaksun aika: päähenkilöiden suut menevät mutrulle, kun naiset saavat automaattisesti pienemmän palkan samasta työstä.

Lue lisää: Verta, hikeä ja t-paitoja näyttää, mitä paljastuu halvan vaatteen nurjalta puolelta

Ylen aamussa vieraillut muotibloggaaja Sandra Hagelstam oli yllättynyt siitä, että kaikki tehtiin käsin eikä käytössä ole työtä helpottavaa tuotantolinjaa. Työpäivät venyivät 10 tuntisiksi ja kuumuus painoi niskassa.

– Henkisesti se oli rankinta. Tiedostin koko ajan, että olen itse rahoittamassa tätä bisnestä omilla ostoksillani, sanoo Hagelstam Ylen aamussa.

Muotisuunnittelun opiskelija Veikko Seppälä tunnisti tehtaalla suomalaisesta katukuvastakin tuttujen halpavaatemerkkejä, mutta myös näennäisesti laadukkaammin valmistettuja urheilutuotteita.

– Epäinhimillisen pitkät työajat kuumerajan ylittävissä lämpötiloissa on sinänsä jo vastenmielinen ajatus, mutta sen päälle työntekijöiden on saatava luonnoton määrä vaatekappaleita valmiiksi päivän aikana, Seppälä kuvailee.

Himoshoppaajan arvostus vaatteita kohtaan kasvoi

Muoti on ollut bloggari Hagelstamin työ jo yli 10 vuotta: esimerkiksi Instagramissa hänen kenkäkokoelmalla ja luksustyylillä on yli 88 000 seuraajaa. Hagelstam on jo pidemmän aikaa halunnut päästä vaatebisneksen alkujuurille näkemään, kuinka vaatteita valmistetaan kaukomaissa. Kun kutsu ohjelmaan kävi, suostui hän saman tien.

Vaatetuotannon arjen näkeminen oli hänelle silmiä avaava kokemus. Pysäyttävintä oli nähdä, kuinka paljon työtä halvan vaatteen tekeminen vaatii.

– Viiden euron paita ei tarkoita, ettei sen eteen tarvittaisi paljon työtunteja. Lähtien ihan siitä, että puuvilla kerätään ja värjätään käsin, sanoo Hagelstam.

Hagelstam myöntää, että ennen vaatteen hinta oli määritellyt sen, miten hän on vaatteita kohdellut: halpa vaate voi olla mytyssä kaapissa, mutta kallis on pukupussissa.

– Olen elänyt muotimaailman kuplassa 10 vuotta. Ohjelman myötä arvostus omia vaatteita kohtaan on kasvanut äärettömän paljon – varsinkin niitä vaatteita kohtaan, jotka minulla jo ovat vaatekaapissa, Hagelstam sanoo.

Tällä hetkellä Hagelstam kokee viha-rakkaus-suhdetta muotiin, joka tuo hänelle leivän pöytään.

– Shoppailu on aiemmin tuonut minulle hyvän mielen. Nyt kun olen nähnyt, missä oloissa vaatteita valmistetaan, olen joutunut kyseenalaistamaan sen.

Tehtaan omistajat eivät häpeä huonoja työoloja

Äkkiseltään luulisi, että Myanmarin vaatetehtaiden huonot työolot olisi asia, jota haluttaisiin piilotella eikä kuvauslupaa tehtaisiin saisi helpolla. Kankaiden värjäyksessä ja nahan käsittelyssä käytetään vahvoja kemikaaleja, mutta työntekijöiltä puuttuvat suojavarusteet.

Hagelstam yllättyi paikan päällä: vaatetehtaiden omistajat esittelivät ylpeinä tuotantotilojaan ja suuria tuotantomääriään.

Länsimaiden markkinoille menevien vaatteiden valmistus on ollut köyhän Myanmarin pelastus. Vaatebisnes on luonut työpaikkoja maaseudun asukkaille sekä naisille. Vaatetehdas tai puuvillapelto voi työllistää kokonaisen kylän.

– Jos paikallisilta kysyy, heidän mielestään länsimaalaisten ei pitäisi vähentää pikamuodin ostamista. Se tarkoittaisi työn loppumista. Siksi tämä on hyvin kaksipiippuinen asia, Hagelstam pohtii.

Ei puhu enää muodista samalla tavalla

Sarjan kuvaaminen on jättänyt jälkensä myös tapaan, jolla Hagelstam puhuu nykyään vaatteista seuraajilleen. Hän haluaa ohjata ihmisiä laittamaan enemmän ajatusta ostoksiinsa, tekemään vaatekaupassa parempia investointeja ja näin välttämään herätysostoksia.

– En enää yllytä blogissani ostamaan vaatteita. Olen jättänyt pois sen tyyppiset ilmaisut kuin "pakko saada", "kiirehdi kauppaan" tai "osta monessa värissä". Sellainen kielenkäyttö vetoaa alitajuntaan, Hagelstam kertoo.

Sen sijaan, että Hagelstam keskittyisi esittelemään aina vaan uusia tuotteita, hän haluaa nykyään kertoa, kuinka yhtä hyvää ajatonta vaatetta voi käyttää monella eri tavalla.

Hagelstamin mukaan muodin rakastaja voi olla tiedostava ilman, että tekee elämässään täyskäännöksen ja ostaa jatkossa vain kirpparilta. Hän peräänkuuluttaa armollisuutta omaa shoppailua kohtaan.

– Kaikki pystyvät vaikuttamaan omalla tavallaan. Kuluttajana voi miettiä, tarvitseeko tiettyjä vaatteita, voiko niitä ostaa käytettynä tai voiko olla ostamatta ollenkaan. Voi myös miettiä, miten vaatteita pesee ja säilyttää, Hagelstam sanoo.

Sarjan kaikki jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa:

Yle Areena: Verta, hikeä ja t-paitoja

Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen on tehty toinen kunnallisvalitus Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista. Nyt valittajina on kolme Mänttä-Vilppulan valtuutettua Pentti Paananen (vas.), Arto Lampinen (kesk.) ja Esa Mikkola (sd).

Julkisuudessa olleessa hankkeessa 250 miljoonan euroa maksavan alueen rahoitusta on järjestelty italialais-brittiläisten liikemiesten kanssa. Hankkeen yksityiskohdat ovat herättäneet epäilyä.

Italialaisyhtiö on luvannut hankkia rahoituksen, jonka turvin aiotaan rakentaa lentokenttää ja luksusasuntoja yhdistävä alue Mänttä-Vilppulaan.

Aiemman valituksen teki mänttävilppulalainen Sakari Mäkinen. Hän teki valituksen tavallisena kaupunkilaisena.

Uusi valitus pyytää kumoamaan Mänttä-Vilppulan päätöksen, koska valittajien mukaan valtuusto on ylittänyt päätösvaltansa ja päätös on lainvastainen. Valittajat pelkäävät, että italialainen yrittäjä pääsee käsiksi sopimuksen takia kaupungin tallettamiin rahoihin välittömästi.

Mänttä-Vilppula on sitoutunut tallettamaan sulkutilille 10 miljoonaa euroa mahdollista sopimussakkoa varten. Kuntalain mukaan kunta ei saa myöntää lainaa, takausta tai muuta vakuutta, jos siihen sisältyy merkittävä taloudellinen riski.

Kuntaoikeuden tutkijatohtori Matti Muukkonen piti aiemmin Helsingin Sanomien haastattelussa varmana, että jos hankkeesta valitetaan, Mänttä-Vilppulan nykysuunnitelmat kaatuvat hallinto-oikeudessa. Muukkosen mielestä kokonaisuudesta puuttuu valtiontukiarviointi.

Muukkonen suositteli Ylen haastattelussa kaupunkia kumoamaan valtuuston tammikuussa tekemän päätöksen.

• Asiantuntija: Päätös Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista syntyi virheellisesti, tehty valitus kaataa nykysuunnitelmat

Kuka kantaa taloudellisen riskin?

Valituksen aiemmin tehnyt Sakari Mäkinen pelkäsi, että hankkeen taloudelliset riskit kaatuvat kaupunkilaisten maksettavaksi.

– Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin. Aika paljon on myös hyväuskoisia, jotka uskovat hankkeeseen edelleen. Vaikuttaa siltä, että kaupunginvaltuuston ihmisetkään eivät ole päässeet tutustumaan kuvioon ajan kanssa.

Mänttä-Vilppulan kaupunginjohtaja Markus Auvinen kirjoitti aiemmin blogissaan, että taloudellinen riski on ulkopuolisilla rahoittajilla eli Osanna-yhtiöillä. Kaupungin vastuu rajoittuu hänen mukaansa lentokaupunkialueen lämpö- ja vesihuollon rakentamiseen sekä kuntakonsernin henkilöstön palkkoihin.

Mänttä-Vilppula myös kiisti, että sopimus olisi kaupungille epäedullinen tai johtaisi kiellettyyn julkiseen tukeen.

– Valmistelua on tehty huolella, eikä hankkeen uutisoinnissa toistaiseksi ole tullut esiin seikkoja, joita valmistelussa ei olisi vielä huomioitu tai havaittu, Auvinen kirjoittaa.

Arviolta 250 miljoonan euron alueen rakentamisen Sassin pienlentokentän ympärille on tarkoitus alkaa tulevana kesänä.

Muun muassa Yle on selvittänyt, että rakennushankkeen taustalla oleva salaperäinen Osanna Group -konserni on todellisuudessa joukko rutiköyhiä yhtiöitä.

Lue lisää:

Mänttä-Vilppulan lentokaupunkihankkeesta valitettu hallinto-oikeuteen: "Varmaan valtaosa kaupungissa on sitä mieltä, että tässä haisee jokin"

Asiantuntija: Päätös Mänttä-Vilppulan kohutusta lentokaupungista syntyi virheellisesti, tehty valitus kaataa nykysuunnitelmat

Istuva eduskunta vastustaa lähes yksituumaisesti ajatusta, että lapsilisä poistettaisiin hyvin ansaitsevilta suomalaisilta.

Yle esitti kaikille kansanedustajille kysymyksen "pitäisikö lapsilisä poistaa hyvätuloisilta" ja sai 140 vastausta. Yhteensä 125 kansanedustajaa torjuu ajatuksen.

Hyvätuloisten lapsilisän poistaisi kahdeksan kansanedustajaa. Epävarmoja vastaajia on seitsemän.

Kaikkien puolueiden selvä enemmistö torjuu lapsilisiin puuttumisen. Useissa puolueissa kaikki vastaajat ovat tätä mieltä.

Eniten lapsilisän poisto varakkailta saa ymmärrystä perussuomalaisten eduskuntaryhmästä, mutta siitäkin vankka enemmistö vastustaa ajatusta. Myös kaksi kokoomuslaista ja yksi keskustalainen poistaisivat lapsilisän hyvätuloisilta.

Lapsilisän tason porrastaminen tulojen mukaan saa vastausten perusteluissa satunnaista tukea, mutta valtaenemmistö pitäisi kiinni nykyisestä, tasasuuruisesta lapsilisästä kaikille.

• Lapsilisä on etuus, jolla korvataan lapsenhoidosta aiheutuvia kustannuksia. Ensimmäisestä lapsesta sitä maksetaan noin 95 euroa kuukaudessa.
• Tuen taso nousee lapsiluvun kasvaessa niin, että viidennestä ja sitä seuraavista lapsista lisä on reilut 180 euroa kuukaudessa.
• Hallitus kaavailee kaikkien lapsilisien korottamista kohentaakseen alhaista syntyvyyttä.

"Universaali etu, joka on tarkoitettu kaikille lapsille"

Lapsilisien leikkaamista vastustavissa kansanedustajien perusteluissa toistuu käsite universaali etuus tai korvaus, johon ei ole syytä puuttua.

Universaalilla sosiaalietuudella tarkoitetaan tukea, johon kaikki Suomessa asuvat ovat oikeutettuja samansuuruisena, tulotasosta riippumatta.

– Lapsilisä on universaalituki, joka kuuluu jokaiselle lapselle. Se on viesti yhteiskunnalta, että satoi tai paistoi, niin olet samanarvoinen muiden lasten kanssa, perustelee SDP:n Hussein al-Taee.

Moni muukin lapsilisäleikkauksen vastustaja korostaa, että tuki on tarkoitettu nimenomaan lapselle, hänen perhetaustastaan riippumatta.

– Lapsilisä on nimensä mukainen kaikille lapsille tarkoitettu etuus. Siksi se kuuluu täysimääräisesti kaikille. Pienituloisten lapsiperheiden auttamiseen pitää löytää siis muita välineitä, kirjoittaa Sinuhe Wallinheimo (kok.).

– Universaali lapsilisä on ainoa suora tulonsiirto yhteiskunnalta lapsiperheille ja tukee siksi myös keski- ja hyvätuloisten halua rahoittaa hyvinvointivaltion menoja, perustelee Veronika Honkasalo (vas.).

"Leikkaus olisi väärä signaali syntyvyyden laskiessa"

Useat edustajat pitävät kaikille kuuluvaa lapsilisää merkittävänä yhteiskunnan viestinä lapsiystävällisyydestä.

– Syntyvyys on laskenut. Lapsilisien poistaminen ilman korvaavaa mallia olisi väärä signaali perheiden tukemiseen, perustelee Mari Holopainen (vihr.).

– Lapsilisän poistaminen tietyltä väestönosalta olisi vääränlainen viesti. Tarvitsemme enemmän lapsia Suomeen, ei vähemmän, kirjoittaa RKP:n Anna-Maja Henriksson.

Lapsilisään puuttuminen juuri nyt, kun alhainen syntyvyys on noussut Suomen suurimpien murheenaiheiden joukkoon, olisi monen mukaan mahdollisimman huonosti ajoitettu uudistus.

– Vastustan periaatteellisesti kaikkia heikennyksiä syntyvyyden paranemisen tai edes säilymisen edellytyksiin. Näillä väestöennusteilla tarvitsemme kaikki "Suomi-vauvat", jotka voimme saada, kirjoittaa perussuomalaisten Jani Mäkelä.

"Lapsilisän poisto kiristäisi perheiden verotusta"

Monet hyvätuloisten lapsilisäleikkausta vastustavat korostavat, että lapsilisää ei ensinkään ole tarkoitettu yleistä tulontasausta varten, vaan kompensaatioksi lapsien kasvattamisesta aiheutuvista menoista.

– Lapsilisä on tulonsiirto lapsettomilta kotitalouksilta lapsellisille, ei rikkailta köyhille, kirjoittaa vasemmistoliiton Anna Kontula.

Hyvätuloiset rahoittavat hyvinvointipalveluita muita enemmän progressiivisen verotuksen kautta, monet huomauttavat. Hyvätuloisten lapsilisään puuttuminen kiristäisi heidän verotustaan entisestään.

– Lapsilisää ei pidä tehdä tulosidonnaiseksi, koska se tarkoittaisi samalla lapsiperheiden verojen kiristämistä, perustelee kristillisdemokraattien Peter Östman.

Varakkaimmillekin kuuluvan sosiaalietuuden muistutetaan lisäksi vahvistavan myös heidän sitoutumistaan hyvinvointivaltion rahoittamiseen.

– On oikein, että hyvätuloisetkin perheet saavat lapsilisiä. Sillä myös taataan hyvinvointiyhteiskunnan legitimiteetti, perustelee keskustan Jouni Ovaska.

– Jos lapsilisät kohdennettaisiin vain pienituloisille, mikä sinänsä lisäisi tasa-arvoa, voisi koko järjestelmän rahoittaminen vaarantua. Lapsilisien taso on yli 20% jäljessä niiden tasosta vuonna 2000. Lapsilisiä pitää korottaa, linjaa SDP:n Aki Lindén.

Poiston kannattaja: "Ei tarkoitettu osakesalkkuun"

Pieni osa vastaajista, kahdeksan kansanedustajaa, kuitenkin kannattaa lapsilisien poistamista hyvätuloisilta. Heistä viisi on perussuomalaisia.

He katsovat, että lapsilisää ei pitäisi maksaa ihmisille, jotka eivät taloudellista tukea todellisuudessa tarvitse.

– Todellisuudessa hyvätuloiset jättävät lapsilisän suoraan esimerkiksi lapsen pankkitilille kasvamaan korkoa ja sitten ostavat myöhemmin vaikka auton lapselleen veronmaksajien rahalla. Ei reilua, katsoo Jukka Mäkynen (ps.).

– Vaikka lapsilisäjärjestelmä luotiin yhdenvertaiseksi kaikille perheille, sitä ei mielestäni tehty siksi, että vanhemmat sijoittaisivat lapselle osakesalkun, perustelee ainoana keskustalaisena lapsilisän poistoa varakkailta kannattava Anne Kalmari.

Kokoomuksen Janne Heikkinen perustelee kantansa hieman eri näkökulmasta.

– On järjetöntä verottaa ihmisiä enemmän kuin on pakollista ja jakaa rahoja takaisin samoille ihmisille tehottoman byrokraattikoneiston kautta, Heikkinen toteaa.

"Ajatus hyvä, mutta vaikeasti toteutettavissa"

Seitsemän kansanedustajaa ei osaa ottaa varmaa kantaa kysymykseen lapsilisän poistamisesta hyvätuloisilta.

Heistä moni toteaa, että ensin pitäisi määritellä hyvätuloisuus.

– Jos mediaanin keskitulon ylittävä on hyvätuloinen, niin ei tule poistaa. Jos puhutaan rikkaista niin kyllä, kirjoittaa Mika Niikko (ps.).

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kirjoittaa, että ajatus lapsilisän poistamisesta hyvätuloisilta on "hyvä, mutta vaikeasti toteutettavissa". Hän harkitsisi tuen porrastamista tulojen mukaan tai tuloverojen alentamista lapsiluvun kasvaessa.

Moni epävarma vastaaja viittaa siihen, että asiaa tullaan puntaroimaan sosiaaliturvajärjestelmän kokonaisuudistuksen yhteydessä.

– Olen valmis tarkastelemaan myös lapsilisiä, kun koko etuusjärjestelmää uudistetaan, toteaa kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.

• Lue lisää: Voitto-robotti tietää, mitä kansanedustajasi on saanut aikaan – Pian tiedät sinäkin, jos tilaat Ylen kansanedustajakirjeen

Yle kysyy säännöllisesti kansanedustajien mielipidettä ajankohtaisiin poliittisiin kysymyksiin osana kuukausittain ilmestyvää kansanedustajakirjettä. Tästä linkistä voit tilata yksilöidyn kirjeen, joka kertoo oman kansanedustajasi mielipiteistä ja toimista.

Näin kansanedustajat vastasivat lapsilisästä

Katso, miten kansanedustajasi vastasi, kun Yle kysyi: Pitäisikö lapsilisä poistaa hyvätuloisilta?

Alla olevasta taulukosta löydät kaikkiin kyselyyn vastanneiden edustajien vastaukset. Voit etsiä tiettyä edustajaa tai puoluetta hakutoiminnolla tai järjestää taulukkoa vastauksen tai puolueen mukaan.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus) on tänään todettu yksi koronavirustartunta työikäisellä mieshenkilöllä, joka kuuluu perjantaina todetun tapauksen lähipiiriin.

Husin mukaan tartunta oli odotettu ja henkilö on hyväkuntoinen. Viranomaiset selvittävät altistuneita.

Perjantaina todettiin tartunta työikäisellä naisella. Hän oli sairaanhoitopiirin mukaan ollut Pohjois-Italiassa.

Tähän mennessä Suomessa on todettu yhteensä seitsemän koronavirustartuntaa. Niistä kuusi on todettu Husissa ja yksi Lapin sairaanhoitopiirissä.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Koko maailmassa yhteensä yli 90 000 tartuntaa, Suomessa varmistui seitsemäs tapaus

Perjantaina vahvistuneen koronavirustartunnan saanut henkilö oli Terveystalon työterveysasiakas

Husissa todettu toinen koronavirustartunta – tartunta saatu Pohjois-Italiasta

Viime aikoina äänikirjat ovat tulleet osaksi arkeani. Tarinat kiinnostavat minua. Toissijaista on, kuuntelenko tarinan vai luenko itse.

Enää ei tarvitse odottaa sopivaa hetkeä päästä tarinan äärelle: voin kuunnella kirjoja samalla kun matkustan, lenkkeilen tai leivon. Nuorempana kuljin aina kirja laukussa ja luin bussimatkoilla, mutta en ole enää vuosiin pystynyt lukemaan busseissa voimatta pahoin. Äänikirjojen parissa ei tarvitse huolehtia pahoinvoinnista, ainoastaan siitä, että muistaa jäädä oikealla pysäkillä pois.

Siitä ei ole pitkä aika, kun lukutaito on ollut harvojen ja valittujen hallitsema taito. Nykyään Suomessa lähes kaikki osaavat lukea ja kirjoittaa. Lukutaidon yleistyminen ei ole tapahtunut itsestään, se on ollut tavoitteellisen työn tulosta. Lukutaidon yleistyessä yhä suurempi ihmismäärä on päässyt sellaisenkin tiedon äärelle, joka on ollut ainoastaan kirjallisena.

Kirjallisuutta voi arvostaa, vaikka kuuntelisi kirjansa.

Julkisessa keskustelussa on oltu huolissaan siitä, että äänikirjojen suosio rapauttaa kirjallisuutta ja lukutaitoa. Huoli saattaa olla aiheellista, mutta on etuoikeutettua väittää, että teknologian kehitys ja sen mahdollistamat uudet keinot olla osa yhteiskuntaa tekevät meistä tyhmempiä.

Paperikirjat ovat minulle rakkaita, koska minun on ollut mahdollista lukea niiden sivuilta kokonaisista maailmoista, arjesta, rikki menneistä tulevaisuuksista ja unelmista, jotka ovat muuttuneet todeksi. Minun ei tarvitse luopua niistä, vaikka nautin myös äänikirjoista.

Kirjallisuuskeskusteluun on voitava osallistua vaikka ei lukisi kirjoja perinteisessä muodossa. Kirjallisuutta voi arvostaa, vaikka kuuntelisi kirjansa. Aivan kuten voi opiskella ja sivistää itseään, hyödyntäen teknologiaa.

Äänikirjoilla ei toki voi sisustaa kotia samalla tavalla kuin paperikirjoilla. Niillä ei pääse tekemään vaikutusta vieraisiin tai edes itseensä samalla tavalla kuin kirjahyllyään ihaillessa. Tämäkään ei ole nykyihmiselle välttämättä huono asia, sillä tila maksaa, erityisesti kaupungeissa.

Äänikirjat ja niiden saavutettavuus ovat tärkeä osa kirjallisuuden saavutettavuuskeskustelua. Kenellä on laitteet ja tosiasiallinen mahdollisuus kuunnella äänikirjoja?

Saavutettavan kirjallisuuden asiantuntijajärjestö Celia tuottaa vuosittain saavutettavaan muotoon noin 30 prosenttia Suomessa julkaistusta kaunokirjallisuudesta. On selvää, että tämä on riittämätön määrä. Kirjallisuuden saavutettavuuden tulisi olla sivistysvaltiossa 100 prosenttia.

Kaupalliset kustantamot toki tuottavat myös äänikirjoja, mutta saavutettava kirjallisuus on laajempi asia kuin pelkästään äänikirjat. Saavutettavuus tarkoittaa esimerkiksi pistekirjoitusta, selkokielisyyttä ja elektronista aineistoa, jossa on huomioitu kontrasti ja värit.

Siinä missä menneinä vuosisatoina kansan sivistystason nostaminen tarkoitti väestön lukutaidon kehittämistä, nykyään on yhä tärkeämpää kiinnittää huomiota tiedon saavutettavuuteen. Teknologia mahdollistaa saavutettavuuden. On kuitenkin poliittisesta tahdosta kiinni, missä määrin saavutettavaa kirjallisuutta tuetaan yhtä tärkeänä kuin paperikirjoja.

Muutkin kuin näkövammaiset hyötyvät esimerkiksi ääneenlukuohjelmista. Muutama vuosi sitten tehty tutkimus osoitti osan opiskelijoista kamppailevan oppimisvaikeuksien kanssa. Yliopistoissa ja korkeakouluissa hyödynnetään digitaalisia alustoja, joilla voidaan helpottaa oppimista. On erilaisia ohjelmia, jotka tukevat lukemista, kuuntelua sekä tekstin tuottamista. Tiedottamisessa on saman tutkimuksen mukaan parantamisen varaa, sillä iso osa opiskelijoista ei tiedä saatavilla olevista ohjelmista.

Pidän tärkeänä, että tarinat ovat meille kaikille jossain muodossa saavutettavissa. Samoin tieto. Luku- ja kirjoitustaito ovat tärkeitä, mutta ne ovat ennen kaikkea välineitä.

Kirjallisuus ja koulutus rikastuttavat kokemusmaailmaamme. Keskustelu kirjallisuudesta sekä itse kirjallisuus ainoastaan hyötyvät siitä, että yhä useampi pääsee tarinoiden äärelle eri välineitä hyödyntäen.

Maryan Abdulkarim

Kirjoittaja on tamperelaistaustainen kulttuurin ja median sekatyöläinen, joka asuu Helsingissä.

Aiheesta voi keskustella 4.3. klo 23.00 asti.

Lue myös

Äänikirjojen jättisuosio toi rysäyksellä töitä suomalaisstudiolle – hyville lukijoille olisi enemmän hommia kuin ehtivät tehdä

Äänikirjojen suosio kasvaa, mutta aina kirja ei taivu ääneen luettavaksi – kirjailija Anu Kaaja: Äänikirjat voisivat kehittyä kuunnelmien suuntaan

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoo hylänneensä Euroopan unionin miljardin euron lisätukitarjouksen. Tuen tarkoitus oli avustaa maata siirtolaisuuskysymyksessä.

Turkki ja EU solmivat vuonna 2016 pakolaissopimuksen, jossa Turkki sitoutui tehostamaan rajavalvontaansa ja vastaanottamaan Euroopasta palautettavia pakolaisia. Vastineena EU lupasi Turkille muun muassa kuusi miljardia euroa taloudellista tukea pakolaisista huolehtimiseen.

Erdogan ei kuitenkaan lehdistötilaisuudessa täsmentänyt, milloin tai kenen toimesta kyseistä summaa olisi Turkille tarjottu.

Presidentin esikunta kertoi myöhemmin Erdoganin keskustelleen maanantaina puhelimessa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin kanssa ja vaatineen, että Euroopan on osallistuttava "taakanjakoon".

Turkin ja Kreikan rajalle on saapunut runsaasti ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki viikonloppuna kertoi avaavansa EU:n vastaisen rajansa. Kreikan mukaan lauantaiaamun ja sunnuntaiaamun välisenä aikana ainakin 10 000 ihmistä yritti ylittää rajan laittomasti.

Erdoganin jatkoi uhkailevaa retoriikkaansa sanomalla, että Eurooppaan saattaa pian pyrkiä "miljoonia" ihmisiä. Hän myös tyrmäsi Kreikan viranomaisten kertomat luvut ja sanoi, että rajoilla olisi jo satoja tuhansia ihmisiä.

"Erdoganin toimet mahdottomia hyväksyä"

EU:ssa on arvioitu, että Erdogan pyrkii rajojen avaamisella painostamaan EU-maita tukemaan Turkin sotatoimia Syyriassa. Merkel kutsui Erdoganin toimia mahdottomiksi hyväksyä. Maahanmuuttoasioista vastaava komissaari Margaritis Schinas puolestaan painotti, että EU:ta ei voi kiristää tai pelotella. EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi aiemmin maanantaina, että EU tiivistää vuoropuhelua Turkin kanssa useilla poliittisilla tasoilla, jotta tilanteesta saataisiin yhteinen kokonaiskuva.

– Turkki on vaikeassa tilanteessa pakolaisten ja siirtolaisten suhteen, mutta se, mitä näemme nyt, ei voi olla vastaus tai ratkaisu, von der Leyen sanoi.

Erdogan väläytti tulitaukoa

Turkissa on parhaillaan noin neljä miljoonaa pakolaista, joista noin 3,6 miljoonaa on syyrialaisia, kertoo YK:n pakolaisjärjestö UNHCR.

Maahan pyrkii lisää ihmisiä erityisesti Syyrian luoteisosasta Idlibistä, jossa kapinallisia tukeva Turkki on viime aikoina tehostanut Syyrian hallinnon vastaisia sotatoimiaan. Syyrian hallinnon joukkoja tukee Venäjä.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Syyriasta olisi pyrkimässä Turkkiin noin miljoona ihmistä, joita ei kuitenkaan ole päästetty maahan.

Erdoganin on määrä tavata torstaina Moskovassa Venäjän presidentti Vladimir Putin. Erdogan sanoi toivovansa neuvotteluja mahdollisesta tulitauosta Idlibiin.

Erdogan on aiemmin kehottanut Putinia väistymään Idlibistä Turkin tieltä ja antamaan Turkin toimia yksin Syyrian hallinnon joukkoja vastaan.

Asiantuntijoiden mukaan Turkki ja Venäjä kuitenkin pyrkivät välttämään suoraa yhteenottoa Syyriassa. Maiden välillä on tärkeitä kauppaan ja puolustukseen liittyviä siteitä, joita ei haluta vaarantaa.

Ylen EU-lähteistä saamien tietojen mukaan sisäministerit kokoontuvat keskiviikkoiltana ylimääräiseen kokoukseen Brysseliin, jossa päätetään unionin yhteisestä ratkaisusta Turkin rajalla.

EU:n johtoa tutustuu siirtolaistilanteeseen Kreikan ja Turkin rajalla

EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen, EU-parlamentin puhemies David Sassoli ja Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel vierailevat tiistaina Kreikassa Turkin rajalla.

Von der Leyenin mukaan kolmikko menee Kreikkaan osoittamaan jäsenmaalleen EU:n täyden tuen. Kreikan kohtaama haaste on hänen mukaansa eurooppalainen haaste.

EU:n prioriteettina on von der Leyenin mukaan tarjota Kreikalle ja Bulgarialle kaikki tarvittava tuki käynnissä olevan siirtolaistilanteen ratkaisemiseksi.

Tukea annetaan esimerkiksi EU:n rajavalvontaviranomaisen Frontexin kautta tarjoamalla Kreikan viranomaisille varusteita ja työvoimaa.

Lue lisää:

EU:n sisäministerit keskiviikkona ylimääräiseen kokoukseen Turkin ja Kreikan rajan tilanteen takia(2.3.)

Niinistö kuvaa tilannetta Turkin ja Kreikan rajalla todella tukalaksi: "Hallitsemattoman kansainvaelluksen toinen aalto"(2.3.)

Mitä Turkin ja Kreikan rajalla pitäisi tehdä? Sisäministeri Ohisalo haluaa eurooppalaisen ratkaisun, perussuomalaiset vaatii rajatarkastuksia(2.3.)