Puutiaisaivotulehduksen rokotusohjelma laajenee tänä vuonna Kustaviin, missä taudin ilmaantuvuus on noussut viiden seurantavuoden aikana joka vuosi.

Rokotusohjelma laajenee myös Lohjalla. Viime vuonna siihen lisättiin alueita Lohjanjärven lounaisosista, ja tänä vuonna tulee uusia osia Lohjanjärven saaristoalueelta.

Näiden lisäksi maksuttomia TBE-rokotuksia (kansan suussa punkkirokotteita) jatketaan Ahvenanmaalla, Paraisilla ja Simossa, Kemin eteläisissä kaupunginosissa, Kotkan saaristossa, Lappeenrannan Sammonlahden kaupunginosassa sekä Raahen edustalla, Preiskarin saaressa.

Parainen, Simo ja Kustavi kärjessä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo, että vuonna 2019 kansalliseen tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin yhteensä 69 puutiaisaivotulehdustapausta.

Raportoitujen tautitapausten määrä on vähentynyt hieman parissa vuodessa. Vuonna 2018 rekisteriin ilmoitettiin 79 tapausta, ja vuonna 2017 tapauksia oli 82.

– Vähenemiseen on osaltaan saattanut vaikuttaa juuri rokotusohjelman laajentaminen uusille alueille ja muut alueelliset rokotussuositukset. Vasta tulevat seurantavuodet näyttävät, miten puutiaisaivotulehdusten määrä kehittyy, sanoo THL:n tutkija Sari Huusko.

Vuosien 2015–2019 seurantatietojen perusteella puutiaisaivotulehduksen laskennallinen ilmaantuvuus oli korkein Paraisten saaristokaupungissa: 53 tapausta 100 000 asukasta kohti. Vuonna 2019 Paraisilta raportoitiin yhdeksän puutiaisaivotulehdustapausta.

Muita korkean ilmaantuvuuden alueita olivat Simo (42/100 000) ja Kustavi (30/100 000) sekä Ahvenanmaa (28/100 000).

Noin 80 prosentissa kunnista ei ole todettu lainkaan TBE-tapauksia vuosien 2015–2019 aikana.

Jutun lopussa olevasta taulukosta voit katsoa oman kuntasi tautitapausten määrän. Tietoihin pääset myös THL:n sivulla.

Keskittymät suurten vesialueiden ympäristössä

Puutiaistutkija Jani Sormunen Turun yliopistosta ei yllättynyt, että THL laajentaa puutiaisaivotulehduksen vastaista rokotusohjelmaa.

– Sekä Suomesta että muualta Pohjoismaista on vahvaa näyttöä, että puutiaisten määrä ja levinneisyysalueet ovat tällä vuosituhannella kasvaneet huomattavasti. Siksi on odotettavissa, että syntyy yhä lisää alueita, missä virus kiertää, uskoo tutkija.

Miksi joillakin alueilla esiintyy puutiaisaivotulehdusta enemmän kuin jollain toisella? Sormusen mukaan asia on edelleen vähän mysteeri.

– Riskialueet näyttävät keskittyvän suurten vesialueiden ympäristöön. Vesialue voi muodostaa esteen ja siten vaikuttaa isäntäeläinten liikkumiseen ja kerääntymiseen rannoille.

Toinen mahdollisuus puutiaistutkijan mukaan on se, että suuret vesialueet tasoittavat sään ääri-ilmiöitä ja vaikuttavat siten toukkavaiheen puutiaisten aktiivisuuteen ja selviytymiseen. Toukkavaiheen puutiaisilla on oleellinen rooli viruksen kierrossa luonnossa.

Lauha talvi ei ehkä heijastu ensi kesään

Kuluva talvi on ollut varsinkin Etelä-Suomessa poikkeuksellisen lauha. Tulee mieleen, että lämmin talvisää saattaa olla otollinen puutiaisen lisääntymiselle ja leviämiselle.

Puutiaistutkija Jani Sormunen sanoo, että lauha talvi kyllä hyödyttää puutiaisia esimerkiksi isäntäeläinten, kuten rusakkojen ja metsäkauriiden, paremman selviämisen vuoksi. Näin poikkeuksellisen lämpimän talven vaikutuksista ei kuitenkaan ole tietoa, sillä puutiaisten seurantatutkimusta on tehty Suomessa vasta 2010-luvulla.

– Pari talvea sitten oli kovia pakkasia ilman lumipeitettä. Silloin syvälle pureutuva routa tappoi paljon maan niveljalkaisia eläimiä, mutta se ei näkynyt mitenkään puutiaisaineistossamme. Oletus voisi siis olla, että talven lauhuuskaan ei näy ensi kesänä puutiaisten määrässä.

Rokote ei suojaa punkeilta eikä borrelioosilta

Ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) muistuttaa, että TBE-rokote on tarpeen vain riskialueilla.

– Rokote ei suojaa punkeilta eikä estä punkkia tarttumasta ihoon. Punkkien levittämistä taudeista yleisin on borrelioosi, jota vastaan ei ole rokotetta.

Borrelioositartunnan torjumiseksi perinteinen punkkisyyni kerran vuorokaudessa on siis edelleen tarpeen alueilla, joilla puutiaisia esiintyy.

Puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys paikkakunnittain 2015–2019

Lue lisää:

Punkkirokotuksen tarvitsee luonnossa liikkuva lapsi riskialueella – aivokuume on harvinainen, mutta voi lievänäkin aiheuttaa oppimisvaikeuksia

Punkkien määrä kaupunkipuistoissa on lisääntynyt – Turun yliopiston puutiaistutkimus syynää seuraavaksi neljän uuden kaupungin puistot

Punkki voi purra myös tammikuussa – turkulaisäiti: "Monet hämmästyivät, kun jaoin puremakuvaa somessa keskellä talvea"

Oululaisen Turvallinen Oulu -hankkeen Tiktokiin julkaisema video on saanut maailmanlaajuista huomiota viime päivien aikana. Videolla hankkeen työntekijät tanssivat somessa kiertävän seksuaalikasvatuksellisen "No-no-square" -tanssin. Turvallinen Oulu -hankkeen tavoitteena on ennalta ehkäistä alaikäisiin kohdistuvia seksuaalirikoksia Oulussa.

Asiasta kertoi ensin Episodi.

Video lähti leviämään viikonloppuna, kun Hollywood-näyttelijä James Woods ivaili sille Twitter-tilillään kommentoimalla videota ”demokraatti-imbesillien” touhuksi. Woods tunnetaan Yhdysvalloissa konservatiivien kannattajana.

Sittemmin videosta on tehty lukuisia meemejä, joissa esiintyvät amerikkalaiset poliitikot.

Myös oululainen Aidon suomalaisen yhteislistan (Asyl) kaupunginvaltuutettu ja hänen varavaltuutettunsa ovat levittäneet ja arvostelleet videota somessa. Arvostelijat pitävät videota turhana ja nolona sekä kyseenalaistavat sen vaikutusta seksuaalirikoksien ehkäisemisessä.

Ei ensimmäinen kerta

Lauantaiaamuna Turvallinen Oulu -hankkeen projektijohtaja Kati Kaarlejärvi huomasi, että heidän tekemänsä Tiktok-video oli lähtenyt leviämään laajasti somessa. Hän uskoo, että videon levittäminen oli masinoitua, sillä se lähti laajamittaisesti nousuun yhtä aikaa sekä Suomessa että ulkomailla.

– Video on toki julkinen ja sitä saa jakaa. On kuitenkin pelottavaa, että ihmiset myös ulkomailla alkoivat kyselemään, minkä nimisiä videolla esiintyvät henkilöt ovat. Olemme joutuneet häirinnän ja maalittamisen kohteeksi.

Kaarlejärven mukaan hankkeesta lähti leviämään myös virheellistä tietoa muun muassa siihen liittyen, että hankkeessa ei olisi tuotettu mitään muuta kuin kyseinen Tiktok-video tai että se olisi tehty uhrien pilkkaamiseksi.

Projektijohtaja on nähnyt työnsä kautta maalittamista, joten täytenä yllätyksenä videon herjaaminen ei tullut.

– Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun meitä kohtaan hyökätään. Olemme joutuneet häiriköinnin kohteeksi pienemmässä mittakaavassa jo aikaisemmin.

Turvallinen Oulu -hankkeeseen kuuluu muun muassa lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen tiimi, joka tarjoaa nuorelle apua esimerkiksi silloin, jos nuori on joutunut rikoksen uhriksi, hänen elinympäristönsä on turvaton tai hän on kokenut jonkinlaisen trauman. Tiimissä työskentelee viisi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja nuorisoalan ammattilaista.

Sisäministeri Maria Ohisalo kommentoi viime viikolla, että Oulussa tehtävästä seksuaalirikosten ennalta ehkäisevästä työstä voitaisiin ottaa mallia muuallakin Suomessa.

Keskustele aiheesta 4. maaliskuuta kello 23:een saakka!

Helsingin Viikissä asuvalla Katrianna Rauniolla ja hänen perheellään viikko alkoi epätavallisissa merkeissä.

Perheen kolmesta lapsesta nuorimmainen oli viime keskiviikkona Viikin normaalikoulussa samalla oppitunnilla kuin koronavirukseen sairastunut luokkakaveri. Influenssaoireita valitelleesta luokkakaverista otettiin koronavirusnäyte, jonka tulos varmistui positiiviseksi viikonvaihteessa.

Perheen nuorimmainen altistui siis koronavirustartunnalle, minkä vuoksi terveydenhuoltoviranomaiset määräsivät hänet kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi. Samanlainen karanteenimääräys tuli noin sadalle Viikin normaalikoulun oppilaalle.

Lisäksi osa koulun oppilaista oli maanantaina jäänyt kotiin, vaikka ei ollutkaan saanut karanteenimääräystä, kertoo Viikin normaalikoulun rehtori Tapio Lahtero.

"Se koski myös meidän perhettämme"

Raunio osasi odottaa, että koronaviruksen leviäminen koskettaisi myös omaa arkea jollain tavalla. Mutta millä tavalla, se oli täydellinen yllätys.

– Sunnuntaina aamulla luin lehdestä, että Helsingissä on ilmennyt koronavirustartunta. Saman päivän iltana sain tietää, että se koski myös meidän perhettämme, Raunio muistelee.

Raunion perheelle tuli tieto, että koronavirustartunta oli Viikin normaalikoulussa olevalla oppilaalla, joka oli heidän lapsensa kanssa samalla luokalla.

– Aluksi tieto lapseemme kohdistuvasta karanteenipäätöksestä pelästytti, Raunio sanoo.

Koronavirusoireita ei maanantaina kuitenkaan ole ilmaantunut, ja mielialat perheessä ovat rauhoittuneet.

– Alun hämmennyksen jälkeen ensimmäinen ajatus oli, että miten voimme olla neljän seinän sisällä 10 päivää.

Raunion perheen lapsista myös keskimmäinen käy Viikin normaalikoulua. Hän päätti jäädä maananaina pois koulusta, vaikka ei olekaan karanteenissa. Myös perheen äiti päätti jättää työpäivän väliin.

– Olen luokanopettaja, ja päätin olla menemättä kouluun, koska lapsi on kotona karanteenissa. Toisaalta, viikonloppuna minulla oli myös vatsatautia, minkä takia en olisi muutenkaan mennyt töihin.

Perheen lapsista vanhin on 17-vuotias lukiolainen. Hän päätti mennä pienen harkinnan jälkeen tänään kouluun.

Viranomaisten tiedottaminen herättää kysymyksiä

Katrianna Raunio on luokanopettajan ammatin lisäksi myös kouluttautunut mikrobiologi. Muun muassa tästä syystä hän on seurannut uutisia koronaviruksen etenemisestä suurella mielenkiinnolla.

Raunion mielestä Viikin normaalikoulu on toiminut osaltaan asiallisesti ja lasten huoltajat on pidetty kohtalaisen hyvin ajan tasalla.

Sen sijaan viranomaistiedottamisessa on hänen mielestään korjaamisen varaa. Vaikka tieto on ollut kattavaa, se on ollut huolimattomasti kirjotettua, Raunio sanoo.

Raunio mainitsee esimerkkinä viranomaisten vakuutukset lasten huoltajille siitä, että jos lapsella ei ole koronavirukseen viittaavia oireita, hän ei voi tartuttaa virusta eteenpäin.

– Käsitykseni mukaan tiedeyhteisö ei ole ihan yksiselitteisesti sitä mieltä, etteivätkö oireettomat voisi tartuttaa tautia eteenpäin.

Toisena esimerkkinä Rauniolle on jäänyt mieleen viranomaistiedotteesta maininta, jonka mukaan niin koronavirus kuin muutkin virukset voivat elää julkisten tilojen ovenkahvoissa ja muilla pinnoilla vain muutamia tunteja ja korkeintaan vuorokauden. Tällä viranomaistiedolla Viikin normaalikoulu perustelee sitä, että oppilaat voivat normaalisti jatkaa koulunkäyntiään koululuokissa.

Viikin normaalikoulun rehtori Lahtero myöntää, että lasten huoltajilta on tullut kyselyjä koululle siitä, voiko virus tarttua koulun kalusteiden tai ovenkahvojen pinnoista. Kysymyksiin on vastattu terveydenhuollon viranomaisten kanssa yhdessä tehdyillä tiedotteilla.

– Viikin normaalikoulun pinnat eivät ole vaarallisia. Siitä on niin pitkä aika, kun luokissa on ollut henkilöitä, joilla on tartunta. Virus ei säily hengissä läheskään niin pitkään, että siitä olisi vaaraa enää tänään maanantaina koulussa oleville oppilaille, Lahtero sanoo.

Normaalikoulun tiloissa on viimeksi ollut oppilaita viime perjantaina, eli virusten olisi pitänyt selvitä elävinä viikonvaihteen yli. Se on Lahteron tietojen mukaan mahdotonta.

Rauniota asia on jäänyt mietityttämään.

– Itse alaa opiskelleena tiedän, että on viruksia, jotka pystyvät elämään erilaisilla pinnoilla pitempäänkin ja voivat olla tartuttavia vielä viikonkin päästä, Raunio sanoo.

Oppilaiden vanhemmat rauhallisia

Viikin normaalikoulun lasten vanhemmat ovat perustaneet keskusteluryhmän sosiaaliseen mediaan.

– On viestitelty muun muassa siitä, miten perheillä menee ja että karanteeniin määrätyt lapset ovat oireettomia, Raunio kertoo.

Keskustelua on käyty rauhallisin mielin.

– Minkäänlaista paniikkimielialaa ei ole havaittavissa ainakaan näissä keskusteluissa.

Raunion perhe odottaa vielä tänään luvattuja lisäohjeita terveydenhuollon viranomaisilta.

Lisäksi opettajalta on tulossa Wilma-viesti, jossa on karanteenilaisille kotitehtäviä.

Aiheesta lisää:

Uudellamaalla 130 ihmistä joutuu karanteeniin – kolme uutta koronavirustartuntaa

Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Onko rajat pantava kiinni koronaviruksen vuoksi? Yle tarkisti asiantuntijoilta neljä virusväitettä

Lääkeyhtiö Pfizer kertoo havainneensa mahdollisen lääkkeen koronaviruksen hillitsemiseksi.

Yhtiö kertoo saaneensa hiljattain valmiiksi alustavan arvioinnin aiemmin kehitteillä olleesta viruslääkkeestä, jonka avulla on pystytty nyt myös estämään uuden COVID-19:n kanssa samankaltaisen koronaviruksen replikaatio eli kahdentuminen viljellyissä soluissa. Koronaviruksia on olemassa useita eri tyyppejä.

Pfizer kertoo nyt tekevänsä yhteistyötä kolmannen osapuolen kanssa, jotta lääkeyhdistelmien seulominen olisi nopeampaa ja uskoo saavansa lisää tuloksia maaliskuun loppuun mennessä.

Seulonnan jälkeen, ja sen tuloksista riippuen, Pfizer voisi olla valmiina kehittelemään lääkettä eteenpäin. Mikäli asiat sujuvat suunnitelmien mukaisesti, Pfizer toivoo olevansa valmis testaamaan koronaviruslääkettä tämän vuoden loppupuolella.

– Uskomme, että paras tapa kohdata COVID-19 on tuoda yhteen kaikki resurssit ja tietotaito kautta lääketieteellisen kentän. Näin voimme mahdollisimman nopeasti kehittää ja tuottaa rokotteita, Pfizerin tieteellinen johtaja Mikael Dolsten sanoi yhtiön tiedotteessa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Dolsten oli yksi useista lääkealan johtajista, joita Yhdysvaltain presidentti Donald Trump tapasi maanantaina Valkoisessa talossa.

Useampia lääkkeitä kehitellään

Lääkekehitystyötä seuraavan Clinical Trials Arenan mukaan jo toistakymmentä eri lääke- ja rokotekehitystyötä on käynnissä koronavirusta vastaan. Kiinassa on koekäytössä jo ainakin yksi lääke, maan terveysviranomaisten hyväksymä Favilavir.

Tutkijatohtori Tuomas Aivelo kertoi Yle Uutisille helmikuun lopussa, että rokotteen kehittäminen koronavirusta vastaan on hyvin haastavaa.

– Se, miten helppoa rokotteen kehittäminen on, riippuu viruksen pintaproteiineista. Melko nopeasti ollaan päästy liikkeelle, mutta hyvän rokotteen kehittäminen voi kestää vuoden, Aivelo sanoi.

Aivelo toimii Helsingin yliopistossa ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtorina. Hän korostaa, että koronavirukset ovat usein suhteellisen nopeasti muuntautuvia. Tulevaa rokotetta voi verrata influenssarokotteeseen, josta tarvitaan vuosittain uusi versio.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kansainvälinen jääkiekkoliitto IIHF peruutti kuusi turnausta koronaviruksen takia

Suomessa todettu yksi uusi koronavirustartunta(2.3.)

STM:n asiantuntija vastaa viiteen kysymykseen karanteeneista – "Jossain kohtaa tämä ei ole enää tarpeellista"(2.3.)

Kiristämistä, pahoinpitelyä, huutelua ja nöyryyttämistä isomman porukan joukossa. Armeijakaverit hakkasivat säännöllisesti rynnäkkökiväärillä selkään. Koulun ulkopuolella otettiin väkisin auton kyytiin ja heitettiin myöhemmin ulos.

Nämä ovat esimerkkejä siitä, kuinka nyt 45-vuotias Jarno Jäppinen kertoo tulleensa kiusatuksi kouluissa, niiden ulkopuolella ja armeijassa. Kiusaaminen alkoi hänen mukaansa noin 6-vuotiaana ja sitä jatkui yli 15 vuotta.

– Kun kerroin asiasta, kukaan ei uskonut tai välittänyt. Aloin ajatella, että toiminta oli normaalia. Uhrina olemisesta tuli minulle normi.

Kotkassa asuva Jäppinen sanoo, että koulukiusaajia oli yhteensä kokonaisia koululuokkia – kymmeniä tai jopa satoja.

– Määrä kuulostaa hurjalta, mutta kiusaajat saivat vedettyä myös muut sivustaseuraajat mukaan. Minun näkökulmastani he kaikki olivat kiusaajia, vaikka väkivaltaa teki vain murto-osa.

Kiusaajat osasivat lyödä muuallekin kuin kasvoihin. Jäppinen ei kuitenkaan vienyt asiaa koskaan oikeuteen.

– Rikoksen uhrilla on aina todistamisen taakka. Minua potkaistiin muniin ja 20–30 ihmistä oli näkemässä, mutta kukaan ei tehnyt mitään. Jos minulla oli näkyviä jälkiä, aikuiset ajattelivat, että ne ovat leikissä tulleita mustelmia.

Vuosien varrella oli toki tilanteita, joihin vanhemmat ja opettajat puuttuivat, mutta se ei Jäppisen mukaan poistanut kiusaamista.

– Kiusaajille sanottiin, että lopettakaa. Sen seurauksena kiusaajat hakkasivat minua myöhemmin uudestaan.

Koulukiusatuille korvauksia

Vuosia jatkunut koulukiusaaminen oli yksi syy siihen, että Jäppinen päätti tehdä tammikuussa kuntalaisaloitteen, jonka mukaan kaupungin pitäisi maksaa koulukiusatuille korvauksia. Hänen mielestään Kotka voisi olla edelläkävijä Suomessa maksamalla korvauksia vapaaehtoisesti.

– Olisi hieno ele, jos kiusatulla olisi mahdollista saada korvauksia, jos kunta ei ole tehnyt sitä duunia, mitä sen pitäisi tehdä eli suojella lasta koulussa, Jäppinen sanoo kuntalaisaloitteen taustaksi.

Aloite pohjaa Ruotsin malliin. Ruotsissa koululainsäädäntö on turvallisen oppimisympäristön osalta Suomea tarkempi ja siellä koulutarkastusviranomainen Skolinspektionen valvoo kouluja.

Ruotsissa kunta voi joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos asiaa ei ole heti selvitetty kiusaamisen tultua tietoon ja tehty toimenpiteitä kiusaamisen lopettamiseksi. Myös opettajilla ja koulun rehtorilla on laissa asetettuja vastuita.

MTV kertoi viime syksynä myös suomalaisista kansanedustajista, jotka ovat puhuneet julkisuudessa Ruotsin mallin puolesta.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen sanoo, että perusopetuslaissa on koulujen valvonnan osalta puutteita. Hän pitää Ruotsin mallia korvausvastuun osalta mahdollisena myös Suomessa.

– Silloin todettaisiin, että kiusaaminen on johtunut siitä, ettei kunta ole ryhtynyt riittäviin toimiin kiusaamisen tultua tietoon. Se edellyttäisi perusopetuslain muuttamista. Kyllä tämä laki voitaisiin viedä läpi, uskoo Tolvanen.

Samoilla linjoilla on Vaasan yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Niina Mäntylä.

– Koulujen koulukiusaamisen valvonta on ongelma, johon toivon mukaan Opetushallituksen ohjeistus auttaa ainakin siinä määrin, että on, mitä valvoa. On ollut tarvetta yhtenäistää opetushenkilöstön ja opetuksen järjestäjän velvoitteita puuttua kiusaamiseen niin, että puuttumisen taso olisi samanlaista joka kunnassa.

Ruotsissa valvonta on tiukempaa

Kunnan vastuu ei poista professori Matti Tolvasen mukaan kiusaajan vastuuta. Toinen väylä nykyäänkin on vaatia korvausta kiusaajalta.

– Lain näkökulmasta siinä on kyse siitä, kuka vahingon aiheuttaa.

Tolvanen muistuttaa, että perusopetuslain mukaan nytkin on mahdollista, että kunnat voivat joutua vahingonkorvausvelvollisiksi, jos ne eivät puutu tietoon tulleeseen koulukiusaamiseen. Ruotsissa koulujen valvonta on kuitenkin tiukempaa, eli todistustaakka ei ole pelkästään kiusatuksi joutuneiden varassa.

– Tämä vaatii Suomessa nykyisellään vahingonkorvauslain perusteella sitä, että kiusaaminen pitää pystyä todistamaan joko lääkärinlausunnolla tai muulla asiantuntijalausunnolla.

Suomessa koulukiusaamistapauksia viedään Tolvasen mukaan silti harvoin käräjäoikeuteen.

– Se edellyttää, että kiusaaminen on tullut koulun tietoon. Monesti tapaukset eivät tule.

Ohjeistusta kiusaamiseen puuttumiseksi ei ole olemassa

Suomen Kuntaliiton opetuksen ja kulttuurin erityisasiantuntija Mari Sjöström ei näe Ruotsin mallia kuntien maksamien korvausten osalta Suomessa tarpeellisena.

– Emme kannata sitä, että Suomeen tulisi Ruotsin vastaava malli. Se perustuu koulutarkastuksiin ja siihen, että siinä yhteydessä on toimintatapa, jossa voidaan langettaa kunnille sakko tai joku muu.

Sjöström sanoo, että koulukiusaamisessa tärkeintä on ennaltaehkäisevä työ.

– Sen ja kouluyhteisöjen vahvistamisen kautta päästään tilanteeseen, jossa jokainen oppilas voi hyvin jo ennen kuin kiusaamista ehtii tapahtua.

Kotkan opetustoimen johtaja Jukka Tanska pitää keskustelua Ruotsin mallista tärkeänä, mutta hänkään ei lämpene ehdotukselle sen käyttöönotosta.

– Ajatus siitä, että lähdetään korvauksilla hyvittämään, tuntuu inhimillisesti ajatellen ymmärrettävältä. Silti pitkäjänteinen ennaltaehkäisevä työ olisi se, mihin kannattaisi tällä hetkellä kiinnittää huomiota.

Valtakunnallista ohjeistusta kiusaamiseen puuttumisesta ei vielä ole. Opetushallitus laatii parhaillaan suosituksia koulukiusaamiseen puuttumiseksi ensimmäistä kertaa.

– Oppaan teko on aivan loppusuoralla. Oppaassa annetaan kouluille ohjeita kiusaamistilanteissa toimimiseen ja kiusaamisen ennaltaehkäisyyn, kertoo Opetushallituksen luokanopettaja ja juristi Laura Francke sähköpostitse.

Aloitteeseen ei ole tullut vastausta

Jarno Jäppinen toivoo, että poliisi ja asianajaja kävisivät säännöllisesti kouluissa puhumassa kiusaamisesta.

– Heidän pitäisi mennä enemmän kouluun kertomaan, että kiusaamisella voi olla juridisia seurauksia.

Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen komisario Jarno Saarinen sanoo, että poliisissa ennaltaehkäisevää työtä on lisätty merkittävästi kuluneen vuoden aikana.

– Koulukiusaaminen on vakava asia. Ennaltaehkäisevä toiminta ja yhteistyö kaikkien tahojen kesken on ainoa keino ratkaista ongelma.

Saarisen mukaan kouluissa pelkästään Kaakkois-Suomen poliisin alueella käytiin viime vuonna kymmeniä kertoja sovittelemassa riitatilanteita.

– Jos on teko, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön, esimerkiksi lievä pahoinpitely tai vahingonteko, poliisi pääsääntöisesti puhuttaa tällaisen henkilön.

Jos joutuu kiusatuksi, on Saarisen mukaan aina tärkeintä ottaa yhteyttä luotettavaan aikuiseen.

– Tärkeää olisi se, että asia saadaan sovittua osapuolten kesken, jolloin kiusaaminen ei uusiudu yhtä herkästi.

Kiusaaminen jätti jäljet

Muutama vuosi sitten Jäppinen sai kutsun luokkakokoukseen. Hän sanoi, ettei tule, koska häntä on koulukiusattu.

Kun Jäppinen alkoi kirjoittaa nettiin koulukiusaamisesta, hän huomasi, että kiusaajat alkoivat ottaa häneen yhteyttä.

– He sanoivat, ettei kiusaamista ole tapahtunut. Minua ärsytti se. Kukaan ei ole pyytänyt minulta rehellisesti anteeksi.

Mutta onko Jäppinen itse antanut kiusaajille anteeksi?

– Olen yrittänyt, mutta en ole onnistunut. Eivät he näe, että kohtelivat minua väärin.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella alla 4.3. klo 23 asti.

Lue myös:

Kirkkonummelaiset vanhemmat kertovat koulukiusaamisesta – isä näki luokan WhatsApp-ryhmässä videon: "Lastani lyötiin ja potkittiin"

Urheiluseurat alkavat saada opastusta kiusaamisen kitkemiseen Kymenlaaksossa – "Huoli on todellinen"

Kiusaaminen muutti Krista Viitalan siksi, miksi kiusaajat häntä haukkuivat – "Lihoin 10 kiloa vuodessa ja muutuin varautuneeksi"

Rosa jäi pois koulusta, kun ei kestänyt enää kiusaamista: "Ei ollut mitään syytä, miksi menisin sinne" – 2 rikosilmoituksen jälkeen löytyi apu

Työpaikat eri puolilla Suomea ovat muuttaneet käytäntöjään koronavirustartuntojen varalta.

Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille varsinkin epidemia-alueille.

Metsäyhtiö Stora Enso kielsi helmikuussa koko henkilökunnaltaan lentämistä vaativat työmatkat koronaviruksen takia. Nyt kielto on loiventunut sen verran, että työmatkoja ei tehdä riskialueille eli Aasiaan ja Italiaan.

Viestintäjohtaja Satu Härkösen mukaan Stora Enso on kehottanut työntekijöitä välttämään mahdollisuuksien mukaan isoja kokoontumisia myös vapaa-aikana. Jos joku työntekijän perheessä sairastuu, tähän reagoidaan tapauskohtaisesti.

Stora Ensolla on Suomessa noin 6 500 työntekijää.

Pakkausjätti Huhtamäki keskeytti viime viikolla kaikki liikematkat ulkomaille koronaviruksen takia.

Teräsyhtiö Outokumpu on ohjeistanut työntekijöitään välttämään liikematkustamista ja massatapahtumia sekä hyödyntämään verkkokokouksia. Matkustaminen epidemia-alueille Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Italiaan on toistaiseksi kielletty.

Yritykset kertovat seuraavansa tautitilannetta aktiivisesti ja hyödyntävänsä viranomaisten ohjeita.

Näin on tehnyt myös kaivosteollisuuden laitevalmistaja Sandvik. Yhtiö on lopettanut matkustamisen Kiinaan, Etelä-Koreaan ja Pohjois-Italiaan, joista ei myöskään matkusteta Suomeen.

Tehtaan wc-tiloissa Tampereella on vaihdettu pyyherullat paperipyyhkeisiin ja käsidesin määrää on lisätty. Lisäksi ruokalassa lopetetaan salaattien itsekeräily, jos tilanne eskaloituu Pirkanmaalla.

Sandvik työllistää Suomessa noin 2 400 henkeä, joista suurin osa työskentelee Tampereella.

Etätöitä ja riskikyselyitä

Myös lääkeyhtiö Bayer on rajoittanut matkustamista ja suhtautuu esimerkiksi konferenssimatkoihin nyt varauksellisesti. Riskialueille matkustaminen on kokonaan kielletty.

Yhtiöstä kerrotaan, että riskialueella matkustaneille työntekijöille suositellaan etätöitä 14 vuorokauden ajan. Näin toimitaan myös siinä tapauksessa, jos työntekijän perheenjäsenellä on ilmennyt oireita.

– Jos esimerkiksi palaa juuri laskettelumatkalta Italian Alpeilta, pyydetään neuvottelemaan oman esimiehen ja työterveyshuollon kanssa, kuinka toimitaan, Bayer Turun tuotantolaitoksen johtaja ja turvallisuuspäällikkö Peter Essen sanoo.

Bayerilla on Suomessa noin 850 työntekijää.

Meyerin Turun telakalla tehdään riskikyselyt kaikille alueelle tuleville työntekijöille. Jos esimerkiksi jonkin verkostoyrityksen työntekijä on vieraillut kahden viikon sisällä riskialueella, hänellä ei ole pääsyä telakka-alueelle.

– Olemme pyytäneet myös siviilimatkustamisessa tarkkaavaisuutta ja ilmoittamaan, jos palaa matkalta riskialueilta, viestintäpäällikkö Tapani Mylly kertoo.

Pohjanmaalla Ylihärmässä esimerkiksi traktoreiden ohjaamoita valmistava MSK Group päätti maanantaina uusista matkustus- ja vierailurajoituksista. Niiden mukaan kaikki matkat ja vierailijaryhmät perutaan, jos ne eivät ole pakollisia.

Kauppaketju Halpa-Halli on kieltänyt henkilöstöään matkustamasta Manner-Kiinaan. Kielto on voimassa ainakin kesäkuuhun asti. Muita kohteita ei ole rajattu, ja yhtiöllä on nytkin työntekijöitä Saksassa.

Lähes 40 000 työntekijän S-ryhmä on rajoittanut matkustamista epidemia-alueille. Yhtiö on myös tehostanut siivoamista toimipisteissään ja korostanut käsihygienian tärkeyttä työntekijöille.

– Käsienpesusaippuaa ja käsidesejä kuluu tänä aikana selvästi enemmän. Olemme huolehtineet, että niitä on varmasti riittävästi, riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen kertoo.

Vaihto-opiskelua etänä

Monet kaupungit kertovat noudattavansa työntekijöitä koskevissa ohjeistuksissaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tietoja ja ohjeita.

Esimerkiksi Rovaniemen kaupunki on kieltänyt henkilökuntaa matkustamasta epidemia-alueille. Kaupunki on ohjeistanut, että taudille altistuneet mutta oireettomat työntekijät voivat tehdä etätöitä, jos työtehtävä sen mahdollistaa.

Lappeenrannan kaupunki on kehottanut työntekijöitään harkitsemaan tarkasti, onko ulkomaille matkustaminen välttämätöntä. Esimiehiä on muistutettu tarjoamaan työntekijöille etätyömahdollisuuksia.

Kuopiossa kaupungin kansainvälisyystyöryhmä on lykännyt matkasuunnitelmiaan Shanghaihin koronaviruksen takia. Myös kaupungin yhteistyökumppaneiden toiminta Shanghaissa on jäissä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on tähän mennessä perunut kolme työmatkaa Italiaan. Jo aiemmin ammattikorkeakoulu on keskeyttänyt opiskelijavaihdon ja työmatkat Kiinaan. Seuraavaksi johtoryhmä harkitsee henkilökunnan työmatkojen rajoittamisesta Etelä-Koreaan, Iraniin ja Italiaan.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu on ottanut yhteyttä vaihto-opiskelijoihin Etelä-Koreaan ja Milanoon. Vaihto-opiskelijoiden kanssa on keskusteltu mahdollisuudesta keskeyttää vaihto-opiskelu, mutta kukaan ei ole kokenut siihen vielä tarvetta. Lähiopinnot Etelä-Koreassa ja Milanossa on keskeytetty, ja opinnot suoritetaan etänä.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla on kampukset Mikkelissä, Savonlinnassa, Kotkassa ja Kouvolassa.

LUT-yliopisto ja LAB-ammattikorkeakoulu Lappeenrannassa ja Lahdessa ovat ohjeistaneet työntekijöitään siltä varalta, jos he ovat oleskelleet esimerkiksi konferenssimatkalla sellaisessa hotellissa, jossa on todettu koronavirus.

Työntekijöitä kehotetaan siinä tapauksessa pysymään kotonaan ainakin viisi päivää seuraamassa mahdollisia oireita.

Voit keskustella aiheesta 4. maaliskuuta kello 23 asti.

Fossiiliset polttoaineet ja turve on mahdollista korvata lähes kokonaan metsäteollisuuden tehtailla vuoteen 2035 mennessä. Näin arvioi konsulttiyhtiö Pöyry tuoreessa selvityksessä.

Metsäteollisuus käyttää maakaasua, turvetta ja pieniä määriä öljyä sekä kivihiiltä esimerkiksi höyryn tuotannossa. Höyryä tarvitaan tyypillisesti paperi- ja kartonkitehtailla.

Fossiilisten polttoaineiden ja turpeen käyttö metsäteollisuudessa aiheutti vajaan kolmen miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt vuonna 2018. Määrä vastaa noin viittä prosenttia Suomen kokonaispäästöistä.

Mikäli Pöyryn laatima skenaario toteutuisi, metsäteollisuuden tehtaiden päästöt painuisivat lähelle nollaa vuoteen 2035 mennessä.

Metsäteollisuus ry:n ympäristöpäällikkö Fredrik Blomfelt sanoo, että energiantarve voitaisiin kattaa uusiutuvalla energialla, energiatehokkuudella ja sähköistämällä tehdasprosesseja.

Metsäteollisuus ry on metsäalan yritysten etujärjestö. Järjestö huomauttaa, että Suomen metsäteollisuuden tilanne on selvästi parempi kuin kilpailijoilla keskimäärin.

Suomessa fossiilisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden energiantuotannosta oli vain 14 prosenttia vuonna 2018. Euroopan metsäteollisuudessa vastaava luku oli 40 prosenttia.

Isoja muutoksia joillakin tehtailla

Fossiilisista polttoaineista luopuminen kohtelee eri tavoin Suomen kymmeniä metsäteollisuuden tehtaita. Osa tehtaista on jo päässyt eroon fossiilisista polttoaineista.

Esimerkiksi Metsä Groupin Äänekosken uusi sellutehdas ei käytä lainkaan fossiilisia polttoaineita. Se tuottaa bioenergiaa enemmän kuin itse tarvitsee. Sellutehtailla poltetaan tyypillisesti sellunkeiton sivutuotteena syntyvää mustalipeää sähköksi ja lämmöksi.

Toisilla tehtailla taas on edessään isoja investointeja.

Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo, että valtiovallan on syytä edistää teollisuuden sähköistämisessä.

Jaatinen kiittelee hallituksen taannoista päätöstä alentaa teollisuuden sähkövero EU:n sallimalle minimitasolle.

Vastineeksi valtiovalta poistaa niin sanotun energiaveroleikkurin. Palautusjärjestelmän poisto tarkoittaa sitä, että paljon energiaa kuluttavat suuryritykset eivät jatkossa saa veronpalautuksia fossiilisten lämmityspolttoaineiden käytöstä.

Jaatisen mukaan metsäteollisuus on muutokseen valmis kunhan se toteutetaan siirtymäajalla.

Näiden lisäksi metsäteollisuus vaatii, että valtiovalta hyvittää jatkossakin teollisuudelle EU:n päästökaupan aiheuttamia lisäkustannuksia. Hallitus aikoo arvioida niin kutsutun päästökauppakompensaation jatkon ensi syksyn budjettiriihen yhteydessä.

Metsäteollisuus ry:n teettämä selvitys liittyy valtion tavoitteeseen tehdä Suomesta hiilineutraali 2035 mennessä.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että teollisuuden päästöt painuvat mahdollisimman lähellä nollaa tuohon mennessä. Vastaavia selvityksiä laaditaan nyt kaikilla teollisuudenaloilla.

Lue myös:

Hallitus sitouttaa Suomen teollisuutta kunniahimoiseen hiilipäästötavoitteeseensa – "Vuosi 2035 on toisille yrityksille realistisempi kuin toisille"

Sementtitehtaan päästöistä polttoainetta? Lappeenrannassa suunnitellaan harvinaislaatuista pilottilaitosta – Professori: "Olemme suuren äärellä"

THL on luokitellut koko Italian koronaviruksen epidemia-alueeksi.

Infektiotautien torjunnan osaston vastaava ylilääkäri Taneli Puumalainen THL:stä ohjeistaa, että mikäli Italiasta palaavalla ilmenee 14 vuorokauden sisällä oireita äkillisestä hengitystieinfektiosta, tulisi hänen ottaa puhelimitse yhteyttä terveydenhuoltoon alueellaan.

– Terveydenhuollossa päivystävä lääkäri ja infektiolääkäri sitten miettivät, millaisiin toimenpiteisiin ryhdytään, Puumalainen sanoo.

Ulkoministeriö päivitti tänään tiistaina Italian matkustustiedotetta. Neljä Pohjois-Italian aluetta: Emilia-Romagna, Lombardia, Piemonte ja Veneto, on listattu poikkeavan turvallisuustason kategoriaan ja tarpeetonta matkustamista niihin kehotetaan välttämään, sillä koronaviruksen tartuntariski on suurentunut kyseisillä alueilla. Koko maassa kehotetaan noudattamaan erityistä varovaisuutta koronaviruksesta johtuen.

Puumalaisen mukaan THL on kuitenkin halunnut ohjeistaa terveydenhuollon ammattilaisia toimimaan matalalla kynnyksellä ja siksi epidemia-alueeksi on luettu koko Italia eikä pelkästään neljää pohjoista maakuntaa.

Puumalainen korostaa, että heidän epidemia-alueiden luokituksessa kohdeyleisönä ovat terveydenhuollon ammattilaiset ja -viranomaiset.

Epidemia-alueiksi THL luokittelee myös Manner-Kiinan, Iranin sekä Etelä-Korean.

Lisää aiheesta:

Ulkoministeriö kehottaa välttämään matkustamista Pohjois-Italiaan

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Koko maailmassa yhteensä yli 90 000 tartuntaa, Suomessa varmistui seitsemäs tapaus

Itä-Suomen hovioikeus on tuominnut vuonna 1980 syntyneen mikkeliläisen miehen ehdottomaan vankeuteen kolmeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Mies kohdisti uhriin seksuaalista väkivaltaa kahdeksan vuoden ajan. Uhri oli tekojen ajankohtana 5–13-vuotias. Yle ei julkaise miehen nimeä uhrin suojelemiseksi.

Aiemmin Etelä-Savon käräjäoikeus oli tuominnut miehen neljän vuoden ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Käräjäoikeuden mukaan hyväksikäyttö sisälsi esimerkiksi lapsen koskettamista käsin intiimialueelta sekä sukupuoliyhteyden tunnusmerkistön täyttäviä tekoja.

Itä-Suomen hovioikeuden mukaan asianomistajan esitutkintakertomuksissa on ollut eroavaisuuksia sukupuoliyhteyden tunnusmerkistön täyttävien tekojen kohdalla. Näyttöä kyseisistä teoista ei hovioikeuden mukaan ole esitetty.

Hovioikeuden mukaan ilmi ei ole tullut myöskään seikkoja, jotka osoittaisivat vastaajalla olleen tarkoitus toimia mainitulla tavalla. Siksi hovioikeus katsoi syytteen jääneen tältä osin näyttämättä ja alensi käräjäoikeuden tuomiota neljällä kuukaudella.

Mies tuomittiin korvaamaan asianomistajalle henkisestä kärsimyksestä 10 000 euroa ja tilapäisestä psyykkisestä haitasta 4 000 euroa. Hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion korvausten osalta ennallaan.

Sekä syyttäjä että vastaaja valittivat Etelä-Savon käräjäoikeuden tuomiosta Itä-Suomen hovioikeuteen viime kesänä. Myös asianomistaja vaati vahingonkorvauksen määrän korottamista. Tuoreeseen hovioikeuden tuomioon voi hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta, jos korkein oikeus antaa siihen valitusluvan.

Käräjäoikeuden ja hovioikeuden oikeudenkäyntiasiakirjat julistettiin salassa pidettäviksi vuoteen 2079 saakka.

Lisää aiheesta:

Mies käytti lasta hyväkseen kahdeksan vuoden ajan – tuomittiin neljän vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä

Itä-Suomen yliopistolla Kuopiossa on löydetty uusi kemian menetelmä. Sen avulla voidaan valmistaa kemikaaleja entistä ympäristöystävällisemmin.

Uusi menetelmä löydettiin vahingossa toisen tutkimuksen yhteydessä. Farmasian laitoksen yliopistotutkija Petri Turhanen oli kehittämässä laboratoriomenetelmää ATP-johdannaisen valmistukseen, kun analyysissa paljastui entuudestaan tuntematon reaktio.

Uusi menetelmä perustuu kationinvaihtohartsiin eli eräänlaiseen happoon. Sitä käytetään kemiallisten reaktioiden synnyttämiseen.

Vihreä kemia yhä tärkeämpää

Menetelmä on monella tapaa ympäristölle eduksi. Ensinnäkin kationinvaihtohartsia voidaan uusiokäyttää. Toisekseen menetelmällä voidaan valmistaa kemikaaleja entistä nopeammin ja alhaisemmissa lämpötiloissa, mikä säästää energiaa.

– Jos mietitään teollisuuden skaalaa, niin lämpötilan alentaminen voi säästää energiaa huomattavasti, sanoo yliopistotutkija Petri Turhanen.

Menetelmän avulla kemikaalien valmistuksessa voidaan myös käyttää ympäristöystävällisempiä ja myrkyttömiä liuottimia.

Vihreässä kemiassa pyritään kehittämään yhdisteitä mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja energiatehokkaasti sekä välttämään myrkyllisiä ja haitallisia lähtöaineita. Sen painoarvo kemian tutkimuksessa on noussut ilmastonmuutoksen ja muovin aiheuttamien ympäristöongelmien myötä, sanoo Turhanen.

– Kyllähän ne muutokset lähtevät jo täältä ruohonjuuritasolta.

Vaasassa on löytynyt suuri määrä kirjeitä paperinkeräysastiasta Palosaarelta.

Ylen Vaasan toimintakeskukseen toimitettiin perjantaina muovikassillinen avaamattomia kirjeitä. Kirjeiden löytäjät harrastavat paperinkeräyslaatikoiden tutkimista ja eivät halua tästä syystä halua nimiään julkisuuteen. He kuitenkin kertovat, ettei löytö ole ensimmäinen. Parin viimeisen kuukauden aikana he ovat löytäneet postia myös keskusta-alueelta sekä Vöyrinkaupungilta.

Ylelle kirjeet toimittaneet henkilöt ovat vieneet aiemmin muun muassa laskuja muutamaan otteeseen myös laskuja välittäneille tahoille, mutta tällä kertaa kokeilivat median voimaa ongelman esiintuomiseksi.

Muovipussi sisälsi kaiken kaikkiaan 80 kirjettä ja seitsemän aikakauslehteä. Kaikki kirjeet olivat avaamattomia ja kuorien perusteella ne sisälsivät laskuja Iehdiltä, puhelin- ja sähköyhtiöiltä. Useamman kirjeen lähettäjänä oli myös perintäyhtiö. Aikakauslehtien ilmestymispäivästä voi päätellä, että posti on jätetty paperinkeräyslaatikkoon helmikuun 6. päivän jälkeen.

Yleltä kirjeet toimitettiin poliisin haltuun.

Jakeluyhtiö: "Tapaus selvitetään tarkasti"

Postitoimintarekisterin mukaan Suomessa on Postin lisäksi 16 kirjepostia jakavaa jakeluyhtiötä. Kirjeen jakelijan tunnistaa merkinnästä kirjekuoressa. Ylelle toimitettujen kirjeiden ja lehtien jakelusta on vastuussa PPP Finland Oy ja heidän alihankkijansa ja jakajat.

Pohjanmaalla toimintaa harjoittava yritys huolehtii muun muassa Vasabladetin ja Österbottens Tidningenin varhaisjakelusta. Vuoden 2018 marraskuusta lähtien yritys on vastannut kirjelähetyksistä.

Toimitusjohtaja Jens Lillsunden mukaan kirjeiden ja aikakauslehtien päätyminen paperinkeräyslaatikkoon tullaan selvittämään tarkasti.

– Tämä on suhteellisen vakava asia, että kirjeitä löytyy roskiksesta. Tämä ei ole mitenkään hyväksyttävää ja pahoittelemme, että näin on käynyt, Lillsunde kertoo.

Lillsunden mukaan tämänkaltaiset tapaukset ovat harvinaisia, Lillsunden uran aikana toinen kerta.

Yrityksessä ryhdytään nyt selvittämään, minä päivänä ja kenen toimesta posti on ollut jaossa. Mikäli jakaja ei ole pystynyt jakamaan lähetyksiä, olisi hänen pitänyt ilmoittaa tapahtuneesta syyn kera jakeluyhdistyksen jakokirjaan.

Lillsunden mukaan tapaus tullaan selvittämään yhdessä poliisin kanssa.

– He saavat harkita, että onko tämä sellainen asia, josta voidaan nostaa syyte.

"Aika hurjalta kuulostaa"

Yksi laskuja PPP Finland Oy:n kautta välittänyt taho on OK Perintä Oy. Yritys palvelee yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamalla perintä- ja luottotietopalveluita ja huolehtimalla esimerkiksi maksumuistutuksista.

Toimitusjohtaja Jennie Flink saa tiedon yrityksen lähettämien kirjeiden harhareitistä Yleltä.

– Aika hurjalta kuulostaa, Flink toteaa.

Flinkin tietoon ei ole aiemmin tullut, että postia olisi hävinnyt tai joutunut paperinkierrätysastioihin. OK Perintä Oy:n kirjeiden arkaluontoisuuden vuoksi Flink toivookin, että tapaus selvitetään kunnolla.

– Tässä on todella tärkeistä kirjeistä kyse.

Mikäli asiakas uskoo, että OK Perintä Oy:n kirje on hukkunut matkalla, pyytää Flink olemaan yhteydessä suoraan OK Perintään.

Harvinainen tapaus, mutta rikos on tapahtunut

Jakeluyhtiö Suomi Oy vastaa jakeluyhtiöiden verkostosta ja myy yrityksille postipalveluita. Tieto paperinkeräyslaatikoista löytyneistä kirjeistä oli kirinyt myös toimitusjohtaja Marko Toivarin tietoon. Hän myöntää, että rikos on tapahtunut.

Jakeluyhtiö Suomen verkostossa on Toivarin mukaan kolmenlaisia yrityksiä. Suurimmalla osalla on palkkalistoilla toimivat oma jakelijat, mutta osa käyttää alihankkijayrityksiä. Uudellamaalla toimintaa tapahtuu varhaisjakelun osalta freelancer-verkoston kautta. PPP Finland toimii alihankkijayrityksiä hyödyntäen.

PPP Finlandilla on ollut haasteita alihankkijoidensa kanssa, jotka toimivat omissa piireissään. Muun muassa kaksi piiriä on tällä hetkellä blokattuna, eli piiriin ei toimiteta osoitteellista postia.

– Mikäli piirissä tapahtuu väärinkäytöksiä, niin me emme laita alueille postia ollenkaan. Tällöin postit menevät hetken aikaa asiakkaille Postin kautta. Tutkinnan aikana selvitetään, mistä väärinkäytös johtuu, Toivari kertoo.

Toivarin mukaan tämän kaltainen tapaus, jossa suuri määrä postia päätyy vääriin käsiin, on harvinaista.

– Puhutaan meidän toiminnan mittakaavassa aivan promillen osista.

Postinjakajan kyllästymisestä työhönsä tällöin on harvemmin kyse, vaan useimmiten jakajan polkupyörä varastetaan.

– Joku kyllästyy kävelemään ja sitten postit löytyy jostain. Korostan kuitenkin, että näitä tapauksia ei tapahdu usein, Toivari kertoo.

Lisää lehtiä ja kirjeitä

Mikäli kirjeet olisi ollut tarkoitus jakaa lähiaikoina, jaetaan kirjeet normaalisti mahdollisimman nopeasti. Mikäli kirjeet ovat vanhempia, tapahtuu kirjepostin kuolettaminen eli mitätöinti. Tästä ilmoitetaan Lillsunden mukaan vastaanottajalle ja asiakkaalle.

Toivarin mukaan kirjeet sisältävät koodit, joiden perusteella kirjeiden jakopäivä pystytään selvittämään. Tärkeää olisikin, että kirjeet päätyisivät takaisin jakelijalle.

– Kun saamme tietää, mitkä laskuista eivät ole menneet perille, niin meidän asiakaspalvelijamme välittävät yritykselle tiedon tapahtuneesta. Jos tulee esimerkiksi laskusta muistutuskuluja, niin tapauskohtaisesti katsomme korvaukset, Toivari kertoo.

Juuri ennen kuin artikkeli oli tarkoitus julkaista, tuli ensimmäisen löydön tehnyt henkilö käymään uudestaan Ylen toimituksessa. Tälläkin kertaa hänellä oli paperinkeräyslaatikosta löydettyjä tuoreita aikakauslehtiä sekä yksi kirje kuormanumeroineen. Rahtinumeron päiväys oli 19.2.2020. Vöyrinkaupungilta löydetyt postit olisi ollut tarkoitus välittää keskustaan.

Voit keskustella aiheesta artikkelin alla 4. maaliskuuta klo 23:een saakka. Keskusteluun osallistuminen vaatii Yle Tunnuksen.

Lue lisää: Moni luulee edelleen, että vain Posti jakaa Suomessa kirjeitä – "4 000 kertaa viikossa otamme vastaan haukut toisten tekemistä virheistä"

Kelan etuusjohtaja Anne Neimalan mukaan toimeentulotuki on alkuvuonna tullut osalle asiakkaista päivän myöhässä. Kelan mukaan tilanne on pahin sitten vuoden 2017, jolloin perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta kelan vastuulle ja aiheutti viikkojen viivästyksiä asiakkaille.

– Vuoden vaihteessa hakemuksia tuli normaalimäärä, mutta työpäiviä oli huomattavasti vähemmän esimerkiksi jouluviikolla vain kaksi päivää. Se on kumuloitunut aika pitkälle kevääseen, sanoo Neimala.

Kaikkiaan perustoimeentulotukea sai tammikuussa 211 000 suomalaista. Saajia on 20 000 enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Toimeentulotuella on tarkoitus turvata ihmisen tai perheen välttämätön toimeentulo tilanteessa, tulot eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

Kasautuvaan työmäärään ei ole osattu täysin varautua Kelassa vuoden alussa. Nyt Kela on palkkaamassa sata määräaikaista työntekijää purkamaan hakemusruuhkaa. Kela myös aikaistaa kesätyöntekijöiden palkkaamista. Osalle toimeentulotukiasiakkaille on myös tehty pidempiä 2–3 kuukauden mittaisia päätöksiä tilanteen helpottamiseksi.

Edellisen kerran Kelan toimeentulotukihakemukset ruuhkautuivat vuonna 2017, jolloin toimeentulotuen maksujen myöhästyminen kiristi satojen tuhansien ihmisten taloutta.

– Eihän tämä tilanne ole hyvä tällä hetkellä. Silloin maksujen viiveet olivat pidempiä ja myöhästymiset koskivat huomattavasti suurempaa joukkoa. Siinä mielessä tilanne ei ole yhtä paha, mutta vuoden 2017 jälkeen varmasti pahin tilanne, myöntää Neimala.

Neimalan mukaan valtaosalle tuki on kuitenkin maksettu oikea-aikaisesti. Jos viivästyksestä on aiheutunut vahinkoa asiakkaalle, hänen kannattaa olla yhteydessä Kelaan, neuvoo etuusjohtaja.

Myös muiden tukihakemusten käsittely pitkittynyt

Myös muiden tukien käsittelyajat ovat venyneet vuoden alussa. Tämä johtuu Neimalan mukaan lakimuutoksista. Vuoden alussa myös lähes kaikkiin etuuksiin tehdyt indeksikorotukset ovat tuottaneet lisätyötä Kelassa.

Viivästykset ja samaan aikaan verkkopalveluiden hidastelu on vaikeuttanut muun muassa asiakkaiden ajanvarausta ja ruuhkauttaneet asiakaspalvelua.

– Toivomme, että maaliskuun aika asia saataisiin korjattua. Tällä hetkellä tarkkaa ajankohtaa ei pysty varmuudella ennustamaan, sillä näemme sisääntulevien hakemusten määrän aika lyhyen matkaa eteenpäin, kertoo Neimala.

Kampin kappeliin halutaan rakentaa noin 70 neliömetrin laajennusosa kappelin eteistilan jatkeeksi Narinkkatorin puoliselle seinustalle. Laajennuksen rakentamisen yhteydessä kappelin ulkovalaisimet uusitaan ja kappelirakennuksen ulkopinta huoltokäsitellään.

Puinen kappeli tulee pysymään ennallaan lisäosan rakentamisesta huolimatta.

Laajennusosaan liittyvästä asemakaavasta päätetään kaupunginvaltuustossa keskiviikkona 25. maaliskuuta ja seurakuntayhtymä toivoo rakentamisaikataulun olevan selvillä toukokuun alussa.

Kappelin laajennuksen mahdollistava kaava hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa.

Jos lisärakennus toteutuu, siirtyisivät kappelin palvelut väistötiloihin syyskuussa.

Uusia tiloja kaivataan erityisesti keskusteluille

Kappelin toiminta pääosin keskeytyy noin puoleksi vuodeksi, mutta keskusteluille pyritään löytämään korvaavat tilat mahdollisimman läheltä.

Kappelin työntekijät ovat kaivanneet lisätiloja alusta asti. Erityisesti syvällisille keskusteluille aulatilat ovat olleet hankalat.

– Kappelissa ei ole sellaisia ääni- ja näköeristettyjä keskustelutiloja. Suurin osa ihmisistä tulee kuitenkin aika isojen ja raskaitten asioiden kanssa. Ei ole kiva puhua elämän isoista kysymyksistä ja ehkä itkeäkin samalla, kun turistiryhmät tulevat katsomaan nähtävyyttä, sanoo Kampin kappelin vs. toiminnanjohtaja Nanna Helaakoski.

Laajennusosaan tulisi kaksi erikokoista huonetta keskusteluja varten sekä paremmat sosiaalitilat henkilökunnalle.

Rakentamisen arvioidaan vievän noin puoli vuotta. Helsingin seurakuntayhtymä maksaa lisärakennuksen.

Suosittu noin 350 000 kävijää vuodessa houkutteleva Kampin kappeli avattiin yleisölle 2012.

Kampin kappelissa järjestetään muun muassa konsertteja, hartauksia ja meditaatiohetkiä.

Perussuomalaisten kansanedustaja Juha Mäenpäätä vastaan on nostettu syyte kunnianloukkauksesta. Tapaus liittyy Mäenpään reilun vuoden takaiseen mielipidekirjoitukseen, joka julkaistiin Ilkassa ja Pohjalaisessa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilmajoki-lehti.

Kirjoituksessa Vaasan vaalipiirin kansanedustaja, ilmajokelainen Mäenpää, arvosteli Etelä-Pohjanmaan Opiston rehtoria Kyösti Nyyssölää ja sitä, miten opistossa oli selvitetty raiskausepäilyä. Pohjanmaan poliisi totesi myöhemmin, ettei oppilaitoksessa ollut tapahtunut mitään rikokseen viittaavaa.

Mielipidekirjoituksesta on nostettu syytteet myös Ilkan ja Pohjalaisen entisiä päätoimittajia Satu Takalaa ja Toni Viljanmaata vastaan päätoimittajarikkomuksesta. Satu Takala työskentelee nykyisin Ylellä.

Syytteitä käsitellään Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeudessa maaliskuun loppupuolella.

Myös Mäenpään puheet eduskunnassa arvioitavana

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen pyysi tammikuussa eduskunnalta suostumusta saada asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää syytteeseen tämän eduskunnassa pitämän puheenvuoron takia. Siinä Mäenpää rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Esitutkinnan jälkeen poliisi katsoi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen menettelyllään kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Poliisi toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaan. Perustuslakivaliokunta on kuullut Mäenpäätä ja asiantuntijoita, ja nyt valiokunta valmistelee asiaa eduskunnan käsiteltäväksi.

Tampereen yliopiston viestintä- ja brändijohtaja Camilla Lindforsin työsuhde on purettu. Asiasta kertoi ensin Aamulehti.

Yliopiston tiedotteessa (siirryt toiseen palveluun) kerrotaan, että työsuhde on purettu yhteisymmärryksessä. Työsuhde päättyy välittömästi 4. maaliskuuta.

Ennen Lindforsin työsuhteen purkua Tampereen yliopiston brändin ympärillä on ollut useita kohuja.

Yle kertoi helmikuussa, että brändiosasto pyysi poistamaan Tampereen yliopiston logosta tehdyn vanhan pilapiirroksen. Kiellon jälkeen piirroksia alkoi virrata nettiin solkenaan.

Muutamaa viikkoa aikaisemmin kohun aiheena oli Tampereen yliopiston rekryilmoitus, jossa yliopisto haki viestintäasiantuntijaa. Ilmoituksessa tehtävään haettiin "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.

Kolmas kohu syntyi Tampereen yliopiston Kauppalehdessä julkaistusta mainostekstistä (siirryt toiseen palveluun). Siihen oli haastateltu yliopiston uutta innovaatiojohtajaa Taru Pilveä. Eniten huomiota herätti tämä kohta:

– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoi.

Henkilökunta ja opiskelijat vaativat muutosta

Pilapiirroskohun jälkeen yliopiston opiskelijat ja henkilökunta vaativat muutosta brändäykseen. Vetoomus keräsi alle viikossa yli viisisataa nimeä.

Vetoomuksessa todettiin, että Tampereen yliopiston brändin pakonomainen suojelu kriittiseltä käsittelyltä on lopetettava, yliopiston nettisivuja on muokattava paremmiksi ja pöhinäretoriikka pitää lopettaa.

Tampereen yliopiston hallituksen puheenjohtaja Ilkka Herlin totesi vetoomuksen jälkeen, että viestinnän linjaan tulee muutoksia.

– Se viestinnän kulttuuri on tullut ihan muusta maailmasta Tampereen yliopistoon, jossa muutenkin ollaan sovittamassa eri yliopistojen kulttuureja yhteen. Se ei ole toiminut. Tämä on aivan ilmeistä, Herlin totesi Suomen Kuvalehden (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa.

Yliopiston viestintä-, brändi ja markkinointiyksikköä vetää väliaikaisesti viestinnän kehittämispäällikkö Katja Ayres.

Lue myös:

Tampereen yliopiston opiskelijat ja tutkijat vaativat muutosta brändäykseen: "Pöhinäretoriikka rapauttaa yliopiston uskottavuutta"

Brändiosasto pyysi poistamaan Tampereen yliopiston logosta tehdyn vanhan pilapiirroksen, nyt niitä virtaa nettiin solkenaan

Tampereen yliopiston rekryilmoitus pillastutti Twitterin – brändikohu on jo kolmas: "Bisnesbullshittiä luetaan kuin piru raamattua"

Lentoyhtiö Finnair ilmoittaa peruvansa useita Helsinki-Vantaan lentoasemalta lähteviä lentojaan keskiviikkona sääolosuhteiden vuoksi. Yhtiön mukaan ennustetut lumi- ja räntäsade sekä kova tuuli rajoittavat liikennettä ja vaikeuttavat toimintoja lentoasemalla.

Lentojen peruminen on yhtiön mukaan varotoimi, jolla liikenne pyritään pitämään mahdollisimman sujuvana. Finnairin perumat lennot ovat kotimaan- ja Euroopan lentoja. Näiden joukossa on muun muassa Tukholman, Brysselin, Lontoon ja Kööpenhaminan yhteyksiä.

Myös peruuntuneiden lentojen paluulennot Helsinki-Vantaalle jätetään lentämättä. Finnairin mukaan viivästykset ovat keskiviikon lentoliikenteessä perumisista huolimatta mahdollisia.

Ilmatieteen laitoksen mukaan eteläisessä Suomessa tuulee koko keskiviikon ajan kovaa ja päivän aikana etelässä voidaan saada lunta tai räntää noin 4–8 senttimetriä.

Finnair listaa perumiaan lentoja tiedotteessaan.

Selvä enemmistö Suomen tieverkosta on tilaston perusteella hyvässä tai jopa erittäin hyvässä kunnossa. Väyläviraston kokoamissa kuntotiedoissa kahteen parhaaseen luokkaan kuuluu päällystetyistä tiemetreistä yli 60 prosenttia. Mutta vastaako tilasto todellisuutta? Ei välttämättä, myönnetään virastosta.

Väylävirasto luokittelee tiet viiteen kuntoluokkaan. Parhaassa viitosluokassa tie on uutta vastaava. Huonoimmassa, nurinkurisesti ykköseksi nimetyssä luokassa tie ei ole enää hyväksyttävässä kunnossa ja aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia myös käyttäjälle.

Huonoja tai erittäin huonoja teitä on Suomessa tuhansia kilometrejä. Eikä ongelma koske vain hiljaisia sivuteitä. Myös osa pääväylistä on huonossa kunnossa.

Kerromme tässä jutussa neljä tarinaa siitä, miten tieverkon kunto näkyy tienkäyttäjien arjessa. Alempana jutun kartasta voit katsoa, kuinka paljon kotikunnassasi on huonoimpiin luokkiin kuuluvia tieosuuksia.

Heiluvassa ambulanssissa eivät mittaukset onnistu

Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen ensihoitaja Marko Mikkonen tasapainoilee tärisevän ja heittelehtivän ambulanssin peräosassa ja kaivaa esille monitoria. Vanhassa asvalttitiessä on kuoppia ja kolhuja.

Ambulanssin koneet, laitteet ja tavarat pitävät korvia huumaavaa kolinaa.

– Avunsaanti viivästyy, sairaalaan pääsy viivästyy, me työntekijät ja potilaat kärsimme, ja myöskin kalusto kärsii. Pitkässä juoksussa tällaisella tiellä autokaan ei pysy kunnossa, luettelee Mikkonen huonojen teiden aiheuttamia ongelmia.

Kehnolla tiellä kaikkia toimenpiteitä ei voida edes tehdä.

– Emme saa huonokuntoisella tiellä potilaasta luotettavia mittauksia, kuten otettua monitorilla sydänkäyrää tai sydänfilmiä. Tippaa ei tarvitse laittaa, koska kädet eivät pysy paikallaan, kertoo Mikkonen.

Kenttäjohtaja Harri Äijälä sanoo, että huonokuntoiset tiet eivät sinällään vaaranna potilasturvallisuutta, mutta esimerkiksi sivuun ajaminen hidastaa matkaa ja saattaa siten olla riski potilaalle.

– Huonot tiet aiheuttavat yksiköille pysähdyksiä, kun joudutaan vetämään sivuun, jos hoitaminen on autossa hankalaa. Jos tiessä on isoja reikiä, niin rengasrikot ja kaikki tällaiset ovat konkreettisia uhkia.

Surkeimpia teitä on yli 3500 kilometriä

Päällystettyä, valtion ylläpitämää tietä on Väylän tilastossa yhteensä noin 55 000 kilometriä. Kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu tästä yli 7600 kilometriä. Jos nämä pistettäisiin yhteen jonoon, ajettavaa riittäisi viisi kertaa Hangosta Nuorgamiin ja vielä melkein Rovaniemelle asti takaisinpäinkin.

Kaikkein huonoimmassa luokassa on yli 3500 tiekilometriä. Käytännössä nämä tiet ovat niin huonossa kunnossa, että vähintään niillä liikkuvien omaisuus on vaarassa. Suurin osa huonoimmista teistä on yhdysteitä, eli neli- ja viisinumeroisia.

Vilkkaasti liikennöidyistä valtateistä kahteen huonoimpaan luokkaan kuuluu 872 kilometriä, eli sama matka kuin Nelostietä Helsingistä Pelloon.

Kartasta voit valita oman kotimaakuntasi ja vertailla kunnittain kuinka suuri osa teistä kuuluu huonoimpiin luokkiin. Juttu jatkuu kartan jälkeen.

Moottoritien monttu oli katkaista Tuubakimalaisen lennon

Lahtelaisduo Tuubakimalainen kiertää maata vuosittain 50 000 kilometriä. Missiona on tutustuttaa koululaiset klassiseen musiikkiin. Usein kohteena ovat Lapin kyläkoulut, joten soitinlastissa olevalla farmari-Mersulla on ajettava myös syrjäisiä teitä.

– Me näemme tosi paljon teitä ja suurin osa niistä on hyvässä kunnossa, tuubisti Harri Lidsle kehuu.

– Aina on perille päästy, toteaa kosketinsoittaja Matti Hussikin.

Tämän talven Lapin-kiertueella tosin perille pääsy oli ensi kerran uhattuna, kun miehet nousivat Keminmaassa moottoritien ramppiin kohti Rovaniemeä.

– Iltahämärässä ajettiin ja ehkä puoli sekuntia ennen näin sen montun. Tiesin että kohta kolahtaa ja sitten kuului ihan mahtava pum, ratissa ollut Lidsle kertaa.

Tien laidassa odotti samaan kuoppaan ajaneita ja hinausta odottaneita autoja. Kaksikko jatkoi soikeilla vanteilla mateluvauhtia Rovaniemelle ja korjaamolle. Korvaushakemus Lapin ELY-keskukselle on jo lähetetty.

ELY-keskuksesta kerrotaan, että rampin päällyste oli lähtöjään huono, ja rankka vesisade, sahaava lämpötila ja vilkas hiihtolomaliikenne viimeistelivät kohtalokkaan montun. Hyvä uutinen on, että kesällä koko rampin päällyste uusitaan.

"Mustasaaressa ajetaan siellä, missä on tietä"

Laura Torkkelin työmatka Mustasaaren Koivulahdesta Vaasaan Kosköntietä pitkin muistuttaa perunapeltoa. Paikkauksia erittäin kuoppaisella Kosköntiellä on tehty useaan otteeseen, mutta tie kaipaisi kunnon asfaltointia. Torkkeli on ajanut tietä päivittäin jo kymmenen vuoden ajan.

– Ehkä tähän on jo tottunutkin.

Turhautuminen tien kuntoon sai kuitenkin Torkkelin lataamaan Facebookiin videon perheen työmatkan varrelta. Video kirvoitti paljon keskustelua.

– Joku oli mielestäni hyvin kommentoinut, että Kiinassa ajetaan vasenta puolta, Mustasaaressa siellä, missä on tietä.

Mustasaaren Kosköntietä käyttävät ovat tehneet lukuisia ilmoituksia tien huonosta kunnosta. Suurempia kunnostustöitä ei ole kuitenkaan tehty, vaikka tie johtaa uudelle asuinalueelle.

Moni pohtii, pysyykö auto ehjänä vai olisiko vaihtoehtoisia reittejä.

– Koskön kautta päästään kotiin, jos me halutaan. Se on tietysti pitempi, hiekkatie ja hitaampi kuin Kokkolantie, jota tullaan yleensä, Torkkeli pohtii.

Ammattikuskeille sovellus tien kunnon raportoimiseen?

Kuljetusliike Haverisen toimitusjohtaja Janne Haverinen kuulee kuljettajiltaan jatkuvasti heikentyneestä tienpidosta. Kunnossapito on havaintojen mukaan laskenut ja korjausvelka kasvaa. Reikiä on tien pinnassa enemmän kuin ennen.

– Tämän tästä törmäämme huonoon tienpitoon tai jopa tilanteeseen, ettei tietä ole hoidettu ollenkaan. Raskaan liikenteen ajoneuvojen alustarakenteissa tämä tuntuu ja renkaat ovat kovilla, kertoo Haverinen.

Kuljetusliikkeen pomolla olisikin vinkki tienpitäjälle, jotta reiät asfaltin pinnassa saataisiin korjattua nopeammin.

Muutama vuosi sitten otettiin käyttöön Porokello-applikaatio, jonne pystyi ilmoittamaan tiellä olevista poroista. Käyttäjiä Porokello varoitti mahdollisesta porotokasta ja -vaarasta.

– Nyt vastaavanlaista voitaisiin kokeilla niin, että ammattikuljettaja ilmoittaisi tienpitäjälle tieosuudesta, jossa on liikennettä haittaava este, kuten reikä asfaltissa, kertoo Haverinen.

Kuntotilasto laahaa todellisuudesta jäljessä

Väyläviraston kokoama data teiden kunnosta ei ole ajantasainen, mikä johtuu siitä, että teiden kuntoa mitataan sitä harvemmin, mitä vähemmän liikennettä tieosuudella on.

– Jos jokin tie – varsinkin vähäliikenteinen – on esimerkiksi tänä talvena reikiintynyt pahasti, niin voi olla, että se näkyy Väylän järjestelmissä ja sitä kautta tilastoissa vasta vuosien päästä, sanoo tienpidon asiantuntija Juho Meriläinen.

Esimerkiksi neli- ja viisinumeroisista yhdysteistä lähes kaikki tarkastetaan vain neljän vuoden välein.

Tilastovinoumaa syntyy myös siitä, että kaksiajorataisista teistä kuten moottoriteistä tilastoidaan jokainen kaista erikseen, kun taas yksiajoratainen tie luokitellaan koko leveydeltä, molemmat kaistat mukana.

Näin esimerkiksi kilometri hyväkuntoista nelikaistaista moottoritietä näkyy tilastossa neljänä kilometrinä hyväkuntoiseksi luokiteltua tietä. Jos yksi kaista on huonokuntoinen koko kilometrin matkalta, tulee tilastoon kolme hyvää ja yksi huono tiekilometri.

Samanpituinen pätkä kaksikaistaista kantatietä tilastoidaan vain yhteen kertaan. Juho Meriläinen Väylästä kertoo, että tarkempaan tilastointiin ollaan siirtymässä tulevaisuudessa myös kaksikaistaisten teiden osalta.

Keskustele aiheesta torstaihin kello 23 asti.

Lue myös:

Rikkoutuneet vanteet ja renkaat voivat olla pian historiaa – Suomessa testataan ainetta, joka paikkaa teiden kuopat rajullakin pakkasella

Tänä kesänä rahaa riittää vain vilkkaimpien teiden korjaamiseen – Maanteitä päällystetään merkittävästi vähemmän kuin edellisvuosina

Aave kummittelee Yhdysvalloissa – sosialismin aave. Vermontin senaattori Bernie Sanders uhmaa ajatusta, että sosialistiksi julistautuminen on kuolemaksi Yhdysvaltain politiikassa.

Punaisesta uhasta varoittelemisella on Yhdysvalloissa vanha historia – mutta sosialismillakin on maassa pitkät juuret.

Sanders yllätti demokraattien esivaaleissa vuonna 2016 haastamalla vahvasti puolue-eliitin suosikin Hillary Clintonin.

Politiikan kommentaattorit arvelivat, että demokraattiseksi sosialistiksi itseään kutsuva Sanders ei pysty toistamaan temppuaan vuonna 2020, mutta puoluejohdon kauhuksi Sanders johtaa esivaalikilpaa supertiistain alla.

Sosialisti on Yhdysvalloissa ollut haukkumasana, johon varsinkin jyrkän linjan republikaanit ovat tarttuneet hanakasti.

Tuotantovälineiden yhteisomistukseen ottamisen sijaan Sanders ajaa pikemminkin pohjoismaista hyvinvointivaltiomallia.

Yhdysvaltoihin ei koskaan muodostunut eurooppalaistyylistä sosiaalidemokraattista työväenpuoluetta. Perinteiset valtapuolueet ovat yhteiskunnan kriisitilanteissa ikään kuin omineet sosiaalidemokraattiset virtaukset.

– Hyvinvointivaltioaatteet muodossa tai toisessa ovat olleet jonkinnäköisinä suuntauksina näiden valtapuolueiden sisällä – 30-luvulta eteenpäin lähinnä demokraattien mutta sitä ennen republikaanien parissa 1900-luvun alussa, Yhdysvaltain tutkimuksen professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta sanoo.

Saikku muistuttaa, että republikaanit ja demokraatit eivät ole puolueita samassa mielessä kuin eurooppalaiset puolueet, vaan ne ovat hyvin laajoja muodostelmia ja niiden sisälle mahtuu erilaisia virtauksia.

– Totta kai Yhdysvalloissakin kuten muuallakin länsimaissa on pitkä sosialismin perinne.

Esimerkiksi vapun viettäminen työväen kansainvälisenä juhlapäivänä periytyy Chicagon vuoden 1886 Haymarketin tapauksesta, jossa poliisin ja 8-tuntista työpäivää vaativien mielenosoittajien yhteenotto johti yhdentoista ihmisen kuolemaan.

Mellakassa tapahtuneesta pommi-iskusta hirtettiin neljä anarkistia ja yksi teki itsemurhan sellissä – miehet olivat todennäköisesti syyttömiä pommin heittämiseen.

Kansainvälisen työväenliikkeen toinen internationaali päätti vuonna 1889 alkaa juhlistaa vappua heidän muistokseen.

Sosialismi nosti päätään jakautuneessa maassa

Jo 1800-luvulla Yhdysvalloissa nähtiin erilaisia utopistisia sosialistisia kokeiluja. Eurooppalaisten maahanmuuttajien mukana tulleet sosialistiset aatteet alkoivat saada suosiota maassa, jossa tuloerot olivat äärimmäisiä.

– Yhdysvallat oli 1800-luvun lopussa äärimmäisen jakautunut maa rikkaisiin ja köyhiin. Nykyäänkin maan tuloerot ovat kansainvälisessä vertailussa suuret, ja erot itse asiassa kasvaneet 1970-luvulta eteenpäin. Köyhempienkään asema ei toki enää ole yhtä kurja kuin 1800-luvun lopun Yhdysvalloissa, Mikko Saikku sanoo.

Sosialististen aatteiden herättämää kiinnostusta kuvastaa Edward Bellamyn utopiaromaanin Looking Backward, 2000–1887 (Vuonna 2000) suuri myyntimenestys.

Vuonna 1888 julkaistun kirjan päähenkilö vaipuu vuonna 1887 hypnoottiseen uneen ja herää 113 vuotta myöhemmin, kun Yhdysvalloista on tullut sosialistinen utopia, jossa teollisuus on kansallistettu. Teos oli aikansa kolmanneksi suurin bestseller Setä Tuomon tuvan ja Ben Hurin jälkeen.

Sosialismi eli vahvana myös suomalaisten siirtolaisten keskuudessa. Suomalaiset työskentelivät esimerkiksi kaivosteollisuudessa, jossa työolot olivat kovat ja työnantaja piti tiukkaa otettaa työläisistään.

Suomalaisia oli laajalti mukana muun muassa Michiganin ankarissa kuparikaivoslakoissa 1913–14.

Tuonaikaisessa Calumetin paniikissa kuoli 73 ihmistä, kun tuntemattomaksi jäänyt henkilö huusi tulipalon syttyneen työväen lapsille järjestetyssä joulujuhlassa. Työläiset epäilivät väärästä hälytyksestä lakon vastustajia.

Suomalaiset olivat merkittävässä asemassa myös radikaalissa kansainvälisessä työväenliikkeessä IWW:ssä.

Sittemmin Yhdysvaltain kommunistipuolueen pitkäaikainen johtaja Gus Hall (1910–2000) oli suomalaisten siirtolaisten poika.

Lakkotaistelut olivat armottomia

Yhdysvalloissa työväestö alkoi järjestäytyä 1800-luvun lopulla. Työnantajat panivat kovasti vastaan ja työtaistelut olivat usein väkivaltaisia.

Yksi verisimmistä oli vuonna 1894 Pullmanin vaunutehtaalta alkanut ja rautateille levinnyt lakko, jossa kuoli 30 ihmistä, kun Illinois'n kansalliskaarti avasi tulen väkijoukkoon.

Ludlowin verilöylyssä huhtikuussa 1914 Coloradon kansalliskaarti ja kaivosyhtiön vartijat hyökkäsivät lakkoilevien hiilikaivostyöläisten ja näiden perheiden leiriin. Kansalliskaarti käytti konekiväärejä. Ainakin 21 ihmistä kuoli, joukossa kaivostyöläisten vaimoja ja lapsia.

Sosialistinen puolue alkoi saada kannatusta 1800- ja 1900-luvun vaihteessa.

Eugene V. Debs oli viisi kertaa sosialistien presidenttiehdokkaana ja hän sai kahdesti yli 900 000 ääntä. Yhdysvaltain kongressissakin oli 1900-luvun alkupuolella kaksi sosialistiedustajaa.

Vuosina 1873–1879 Yhdysvalloissa koettiin pitkä lamakausi, maata koetteli edelleen joukko taantumia 1880-luvulla. Maan suurpääoma oli keskittynyt harvainvaltaisiin monopoleihin ja trusteihin eli monopolin luonteisiin yritysten yhteenliittymiin.

1800- ja 1900-lukujen vaihteessa kapitalismi oli siis kriisissä Yhdysvalloissa, mutta tilanne ratkaistiin poliittisesti eri tavalla kuin Euroopassa.

Silloisen republikaanipuolueen niin sanottu progressiivinen siipi ymmärsi, että kapitalismin pelastamiseksi pitää tehdä myönnytyksiä ja että laissez faire eli antaa mennä -kapitalismi ei käytännössä toimi. Progressiivisten keulakuva oli presidentti Theodore Roosevelt.

Niinpä puolue teki korjausliikkeitä ja otti joitakin "sosialistisia" toimia käytäntöön, joskin miedossa muodossa.

Rooseveltin hallinto ajoi sääntelyä muun muassa ruoantuotantoon, ja hän pyrki rajoittamaan trustien valtaa liike-elämässä.

Bernie Sandersin kampanjan kulmakiviä on lupaus uudistaa maan terveydenhoito. Mikko Saikku muistuttaa, että ajatus yleisestä sairausvakuutuksesta ei ole suinkaan uusi.

– Kyllähän se oli jo progressiivipresidentti Theodore Rooseveltin asialistalla vuonna 1912, Saikku muistuttaa.

Roosevelt pyrki tuolloin presidentiksi Progressiivisen puolueen riveistä mutta hävisi vaalit.

Punapelko iski

Yhdysvaltalainen sosialismi oli siis varsin voimakas virtaus 1900-luvun ensimmäisinä vuosina. Tilanne muuttui radikaalisti ensimmäisen maailmansodan aikana.

Siirtolaisuus Yhdysvaltoihin oli hyvin voimakasta tähän aikaan. Maahan saapui paljon köyhiä eurooppalaisia siirtolaisia, joista monilla oli hyvin vallankumouksellisia aatteita.

– Sitten tulee Venäjän vallankumous, ja koko länsimaailman läpi käy maailmanvallankumouksen pelko – tämä on erittäin voimakasta myös Yhdysvalloissa, Mikko Saikku kertoo.

Tämä oli ensimmäinen suuri ”punapelko” eli Red Scare.

– Tämä pelko kanavoidaan nimenomaan näihin uusiin siirtolaisiin ja heidän mukanaan tuomiinsa anarkistisiin ja sosialistisiin aatteisiin, ja tässä vaiheessa sosialismi käsitteenä saa aika huonon maineen Yhdysvalloissa, Saikku kertoo.

Työtaisteluiden ja anarkistien pommi-iskujen nostattama pelko johti laajamittaisiin pidätyksiin. Maasta karkotettiin satoja epäiltyjä radikaaleja ja anarkisteja.

Samaan aikaan Yhdysvalloissa kasvoivat maahanmuuttovastaiset mielialat eteläisen ja itäisen Euroopan tulokkaita vastaan.

30-luvun lama nosti taas valtion roolia

1920-luku oli Yhdysvalloissa kapitalismin kukoistuskautta, mutta sitten iski vuoden 1929 pörssiromahdus ja suuri lamakausi.

– Kriisitilanne tuo taas tällaisia niin sanottuja sosialistisia painotuksia valtion toimintaan, Saikku sanoo.

Nyt sosiaalidemokraattisia malleja Yhdysvaltain toimintaan toi toinen Roosevelt.

Demokraattipresidentti Franklin Delano Rooseveltin New Deal -ohjelmassa teetettiin muun muassa laajamittaisia julkisia töitä. Liittovaltio teki asioita, joita ennen oli jätetty markkinoiden huomaan.

Esimerkiksi vuonna 1933 Roosevelt perusti Tennesseen Laakson hoitokunnan (Tennessee Valley Authority), jonka tehtävänä oli modernisoida taloudellisesti takapajuista aluetta. Tähän sisältyi alueen sähköistäminen ja infrastruktuurin rakentaminen tulvien säännöstelyyn.

Samaan aikaan 1930-luvulla yhdysvaltalainen ammattiyhdistysliike alkoi nousta. Modernista ammattiyhdistysliikkeestä tuli voimakas tekijä Yhdysvalloissa.

Myös sosialistiset ja jopa kommunistiset aatteet olivat Yhdysvalloissa pinnalla. Akateemisissa piireissä erilaiset kommunistiset järjestöt ovat varsin suosittuja 30-luvun loppupuolella ja toiseen maailmansotaan asti.

Kylmä sota teki sosialismista kirosanan

Toinen suuri ”punapelon” aalto koettiin kylmän sodan alussa, toisen maailmansodan jälkeen.

Kun liittoutuneet voittivat toisen maailmansodan, alkoi yhtäkkiä kylmä sota: vastakkain ovat kapitalistinen Yhdysvallat ja kommunistinen Neuvostoliitto.

– Tässä vaiheessa sosialismista – johon tietysti sisältyy meikäläistyyppinen sosiaalidemokratia – tulee kirosana Yhdysvalloissa. Se yhdistetään kommunismiin ja nimenomaan Neuvostoliittoon, väkivaltaiseen vallankumoukseen ja kaikkiin reaalisosialistisissa maissa nähtäviin ongelmiin, Mikko Saikku sanoo.

1950-luvun alusta muistetaan erityisesti kommunistivainot. Senaattori Joseph McCarthyn johtaman epäamerikkalaista toimintaa tutkivan komitean HUAC:n toimet kohdistuivat pitkälti juuri siihen älymystöön, joka 30-luvulla oli viehättynyt sosialistisista ja kommunistisista aatteista.

Yhteiskunnan yleinen ilmapiiri oli hyvin kommunismin- ja sosialisminvastainen.

– Vaikka Yhdysvalloissa tehtiin yhteiskuntapolitiikkaa, joka sisälsi sosiaalidemokraattisia elementtejä, niistä ei koskaan puhuttu sillä nimellä, Saikku sanoo.

Suuri yhteiskunta sosialismin sijaan

1960-luvun alussa demokraattipresidentit John F. Kennedy ja erityisesti Lyndon B. Johnson harjoittivat Yhdysvalloissa pohjoismaisen sosiaalidemokratian kaltaista hyvinvointivaltiopolitiikkaa.

Tärkeää oli olla kutsumatta sitä sosialismiksi.

Lyndon B. Johnson julisti sodan köyhyydelle ja puhui The Great Societystä, Suuresta yhteiskunnasta, joka takaa peruspalveluita jäsenilleen ja tukee marginaaliin jääneitä ihmisryhmiä.

Johnsonin menestyksekkäästikin ajamat uudistukset kärsivät sittemmin Vietnamin sodasta.

– Paras kärki demokraattien hyvinvointivaltioajatukselta katoaa oikeastaan tässä vaiheessa. Kyllä se siellä säilyy, mutta meille pohjoismaista tutut hyvinvointivaltion piirteet Yhdysvalloissa periytyvät 1960-luvulta ja Lyndon B. Johnsonin aikakaudelta, Saikku sanoo.

Puolue-eliitti pelkää McGovernin varjoa

Demokraattien puoluekoneisto ja maltillinen keskilinja suhtautuvat hyvin kielteisesti Bernie Sandersin nousuun.

Professori Mikko Saikku arvioi, että pelkona on 50 vuoden takaisten tapahtumien toistuminen.

1960-luvun lopun yhteiskunnallinen kuohunta heijastui myös demokraattipuolueen sisälle. Vuoden 1968 puoluekokous jäi historiaan suoranaisesta kapinasta, joka syntyi presidenttiehdokkaan valinnasta. Tuolloin ehdokkaaksi valittiin keskitien kulkija Hubert Humphrey, joka hävisi vaaleissa republikaanien Richard Nixonille.

Tästä suivaantuneena radikaalimmat demokraatit ajoivat vuoden 1972 vaaleihin ehdokkaaksi varsin vasemmistolaisen George McGovernin, joka kärsi murskatappion Nixonille.

– Ehkä puoluekoneistossa pelätään vähän tällaista. Liian vasemmalle ei uskalleta mennä, Saikku arvioi.

Nyt demokraattipuolueen eliitti ja maltillisen keskilinjan edustajat kokoavat rivejään Sandersin torjumiseksi.

Tästä pääset lukemaan uusimmat tiedot Yhdysvaltain vaaleista

Entinen South Bendin pormestari Pete Buttigieg ja Minnesotan senaattori Amy Klobuchar ovat luopuneet presidenttikilvasta ja ilmoittautuneet varapresidentti Joe Bidenin tukijoukkoihin.

Esivaalien supertiistaina nähdään, miten tämä vaikuttaa kilpaan demokraattien ehdokkuudesta.

Joka tapauksessa Sanders ja toinen vasemman laidan ehdokas, Elizabeth Warren, ovat onnistuneet vaikuttamaan demokraattien poliittiseen agendaan.

– Riippumatta siitä, mitä Sandersille ja Warrenille käy näissä vaaleissa, he ovat siirtäneet demokraattipuoluetta vasemmalle verrattuna siihen, mitä se oli vaikka kymmenen vuotta sitten. Siitä ei ole epäilystäkään, professori Mikko Saikku Helsingin yliopistosta arvioi.

Kreikan ja Turkin rajan ylittäjät muuttivat Eurooppaa vuosina 2015–2016. Tuolloin yli miljoona ihmistä tuli hakemaan turvapaikkaa tai parempaa elämää. Ihmiset virtasivat EU-maiden läpi ja useimmat heistä ovat yhä täällä.

Nyt, viisi vuotta myöhemmin, huomio on samassa paikassa, kun Turkin ja Kreikan rajalle on pakkautunut tuhansia turvapaikanhakijoita yrittämään EU-maihin. Turkki painostaa unionimaita uhkaamalla vyöryttää Turkissa olevat tulijat rajan yli.

Keskiviikkona Brysselissä kokoontuvat EU-maiden sisäministerit hakevat tapoja tukea Kreikkaa. Samalla he etsivät tapaa saada Turkki edelleen vahtimaan, etteivät pakolaiset pyri unionimaihin. Myös humanitäärinen kriisi rajalla ja Kreikan saarilla on estettävä.

EU-maat eivät ole saaneet viidessä vuodessa luotua yhteistä turvapaikkapolitiikkaa tai -järjestelmää. Unioni suhtautuu kuitenkin tilanteeseen toisin kuin viisi vuotta sitten. Kokosimme viisi kysymystä, jotka kuvaavat, miltä osin tilanne on muuttunut.

1. Toivotetaanko turvapaikanhakijat vielä tervetulleiksi?

Loppukesästä vuonna 2015 Syyrian sodan hätä purkautui pakolaisvirtana kohti Eurooppaa. Syyriasta pakenevia alkoi ilmestyä Kreikan saarille. Heitä käveli pitkin Serbian maissipeltoja kohti Unkaria. Syyskuussa Kosille Kreikkaan yrittäneen syyrialaisperheen pieni poika huuhtoutui hukkuneena rantaan Turkissa.

Saksan Angela Merkel otti johtajuuden ja halusi Euroopan maiden kantavan vastuunsa. Moni EU-maa toivotti turvapaikanhakijat tervetulleiksi.

– Jos Eurooppa epäonnistuu pakolaiskysymyksessä, jos tämä linkki maailmanlaajuisiin ihmisoikeuksiin rikotaan, tämä ei enää ole se Eurooppa, jota toivoimme, Merkel sanoi syksyllä 2015.

Ihmisiä tuli vuonna 2015 yli miljoona. Se on pari promillea Euroopan väkiluvusta. Ruotsiin, Itävaltaan, Saksaan ja Suomeen tulijoita oli suhteessa enemmän. Suomeen päätyi 30 000 tulijaa. Eurooppaan päässeistä syyrialaisia oli noin puolet, mutta myös afganistanilaisia ja irakilaisia tuli paljon.

Tulijoiden määrä riitti kuitenkin muuttamaan unionia. Maahanmuutto provosoi kansallismielisten, maahanmuuttovastaisten puolueiden nousua. Maahanmuuttovastaisten puolueiden pelko sekä turvapaikanhakijoiden ennen näkemätön määrä muutti myös perinteisten puolueiden asenteita. Jo loppusyksystä 2015 unionimaiden politiikka muuttui ja Eurooppa alkoi rakentaa linnoitusta, jonne ei noin vain tulla sisään.

Tällä hetkellä tilanne Kreikan rajalla on toinen kuin vuonna 2015 maahanmuuttokriisin alkaessa. Raja on kiinni. Kreikka on ilmoittanut, ettei se kuukauteen käsittele turvapaikkahakemuksia. Kieltäytymällä vastaanottamasta turvapaikkahakemuksia Kreikka rikkoo YK:n pakolaistoimiston mukaan kansainvälisiä sopimuksia, mutta se näyttää tapahtuvan muun EU:n hiljaisessa hyväksynnässä. EU-maista yksikään ei toistaiseksi ole arvostellut Kreikkaa.

Keskiviikon sisäministerikokouksen alla EU-diplomaattilähteiden viesti on, ettei vuoden 2015 tilanne saa toistua. Joka maan kuvaillaan olevan jo valmiiksi takajaloillaan.

2. Vieläkö Turkin kanssa ollaan "käsi kädessä"?

Turkki huolehtii noin 3,7 miljoonasta kotimaastaan paenneesta. Se on myös monen turvapaikanhakijan tai siirtolaisen välietappi matkalla Eurooppaan.

Vuoden 2015 lopulla EU ymmärsi, että Kreikan ja Turkin välistä rajaa eli EU:n ulkorajaa ei saada nopeasti rakennettua pitäväksi. Rajan yli pääsi Eurooppaan edelleen helposti, hakematta turvapaikkaa Kreikasta. Siksi EU päätti tehdä diilin Turkin kanssa. Euroopan ulkorajaa alkoi turvata Turkki ja sen itsevaltainen johtaja Recep Tayyip Erdoğan.Turkki lupasi estää turvapaikanhakijoiden lähdöt Eurooppaan ja ottaa takaisin ne, jotka sinne onnistuvat pääsemään. Vastineeksi EU lupasi rahaa, jolla etupäässä kansalaisjärjestöt huolehtivat pakolaisten oloista Turkissa.

EU ei sanonut ääneen ulkoistavansa vastuuta pakolaisten huolehtimisesta, vaan huolehtivansa heistä Turkin kanssa "käsi kädessä".

Kaikkiaan rahaa on luvattu kuusi miljardia euroa. EU:n mukaan siitä on maksettu 2,7 miljardia ja loppujen 4,3 miljardin käyttämisestä on sovittu.

Mutta Erdoğanin mielestä EU on pettänyt lupauksensa. Rahoja ei ole näkynyt. Pakolaisiakin tulee yhä lisää.

Viime viikonloppuna Turkki ilmoitti, että Turkin raja EU:hun on nyt auki. Tähän asti Turkki oli estänyt ihmisiä pääsemästä rajavyöhykkeelle ja ylittämästä rajajokea ja merta. Turkki ei kuitenkaan ole irtisanonut EU:n kanssa tekemäänsä sopimusta, ulkoministeri Pekka Haavisto sanoi maanantaina.

Unionimaiden kommentit Turkin suuntaan eivät toistaiseksi ole yhtä lipeviä kuin vuonna 2015. Nyt esimerkiksi Kreikka syyttää Turkkia hybridioperaatiosta.

Kreikan pääministeri Kyriakos Mitsotakis sanoi tiistaina Turkin rajan maahanmuuttokriisin olevan asymmetrinen uhka EU:lle.

Turkin epäillään kuljettavan pakolaisia rajalle ja Kreikan mukaan Turkki levittää väärää tietoa kreikkalaisten rajaviranomaisten väitetystä väkivallasta.

EU-lähteistä kuitenkin arvioidaan, että todellisuudessa unionimaiden on vaikea keksiä mitään muuta tapaa ratkaista tilanne Kreikan rajalla kuin saada Turkin kanssa korkealla tasolla sovittua, että Turkki suostuu huolehtimaan pakolaisista kuten tähänkin asti.

Toistaiseksi ei ole selvää, mitä Turkki haluaa. Sopimuksen jatkaminen voisi tarkoittaa esimerkiksi lisää rahaa Turkille. Unionin on vaikea kuvitella, että se voisi vähentää pakolaisuuden syntymistä ja rauhoittaa Syyrian tilannetta muutoin kuin diplomaattisin keinoin.

3. Pidetäänkö vapaasta liikkuvuudesta kiinni?

Kreikan raja vuosi vuonna 2015: Koska tulijoiden määrä oli massiivinen eikä rajoilla ollut kunnollisia tarkastuksia, väki pääsi lähes vapaasti sisään Kreikkaan. Se jatkoi matkaansa Länsi-Balkanille ja ahtautui Budapestin juna-asemalle. Sieltä matka jatkui Saksaan ja vielä pohjoisemmas.

Sisärajojen vapaata liikkumista on pidetty Schengen-alueen suurena perusperiaatteena. Ihmiset ja tavara ovat kulkeneet esteettä. Myös turvapaikanhakijat pääsivät papereita näyttämättä maasta toiseen ja siksi heitä ilmestyi milloin millekin rajalle.

Moni EU-maa otti 2015 käyttöön "väliaikaiset" sisärajatarkastukset, kun turvapaikanhakijoita ja siirtolaisia tuli jatkuvasti. Elokuussa papereita alkoi tarkistaa Itävalta, syyskuussa Saksa, lokakuussa Ruotsi.

Vähin äänin nämä maat ovat jatkaneet satunnaisia tarkastuksia rajoillaan määräaikaisesti, tähän asti. Myös Ranska tekee yhä tarkastuksia. Schengen-alue ei silti ole lakannut olemasta eikä pelätyistä rajatarkastusten kustannuksista esimerkiksi rajajonoissa menetettynä aikana ole enää esitetty laskelmia.

Brysselissä arvioidaan, että useat maat ovat valmiita aloittamaan sisärajatarkastukset, jos Kreikkaan alkaa päästä turvapaikanhakijoita. Suomen sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan Suomi ei tällaista harkintaa ole tehnyt vaan pitää kiinni vapaasta liikkuvuudesta.

Kreikka ja Bulgaria ovat tuoneet Turkin vastaisille rajoilleen sotilaita, poliiseja ja rajavartijoita. EU:n rajavalvontavirasto on pyytänyt apuvoimia myös muista EU-maista ja Suomikin on valmis lähettämään kaikkiaan kolmisenkymmentä henkilöä vahtimaan EU:n kaakkoisrajaa.

4. Miten EU-maiden johtajat ovat kommentoineet tilannetta?

Vuoden 2015 kriisissä unionimaat ottivat aluksi kuin yhteisellä päätöksellä vastaan tulijoita. Tilanne kuitenkin muuttui kriisin edetessä. Unkari kohteli pakolaisia karusti ja veti nopeasti piikkilanka-aidan Serbian-vastaiselle rajalleen. Itävalta ja Saksa pyrkivät rajoittamaan pakolaisten määrää, Suomi ja Ruotsi kiristivät turvapaikkapolitiikkaa.

Viime päivien kommentit ovat jälleen olleet hyvin yksituumaisia, mutta ne koske niinkään turvapaikanhakijoita vaan rajan pitävyyttä ja Turkin toimintaa.

– He, jotka yrittävät koetella Euroopan yhtenäisyyttä tulevat pettymään. Me pidämme linjamme ja yhtenäisyytemme on voittamaton, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi tiistaina.

– Täydestä solidaarisuudesta Kreikkaa ja Bulgariaa kohtaan, Ranska on valmis osallistumaan eurooppalaisiin ponnistuksiin, tarjoamaan nopeasti apuaan ja turvaamaan rajoja. Meidän on toimittava yhdessä estääksemme humanitäärinen kriisi ja maahanmuuttokriisi, Ranskan presidentti Emmanuel Macron twiittasi sunnuntaina.

– Presidentti Erdogan käyttää ihmisiä poliittisena potkupallonaan, aseina ja painostuskeinona Euroopan unionia vastaan, Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz sanoi tiistaina.

Korkealta poliittiselta tasolta äänessä ovat toisin sanoen olleet vain harvat. Perusteellisesti näkemyksiään on kertonut Suomen presidentti. Hän on myös arvioinut, mihin tilanne hänen mielestään voi johtaa.

– Se (tilanne) on todella tukala. En näe kovin paljon eroavaisuuksia tilanteeseen, joka 2015 vallitsi. Silloinhan lähinnä ihmissalakuljetuksen myötä paljon väkeä tuotettiin ja tuli Eurooppaan. Taisin sitä silloin kutsua hallitsemattomaksi kansainvaellukseksi ja tämä on nyt sitten toinen aalto, presidentti Sauli Niinistö sanoi Ylelle maanantaina.

Niinistö myös ennakoi, että EU:n on puntaroitava, otetaanko kaikki turvapaikkahakemukset vastaan, eikä Kreikka tee niin nyt.

– EU joutuu peilaamaan tilannetta sitä vastaan, että osa näistä ihmisistä on tulossa rajan yli väkisin, kuten on nähty. Ihmisjoukko on suuri, ja on kysyttävä, kyetäänkö heitä ottamaan vastaan”, Niinistö sanoi Helsingin Sanomille tiistaina.

Suomen hallitus puolestaan totesi, että muuttoliikepaineen kohteeksi joutuneita jäsenvaltioita Kreikkaa ja Bulgariaa on tuettava tehokkaasti yhteisin eurooppalaisin toimin. Turkilta tulee hallituksen mielestä edelleen edellyttää, että se noudattaa edelleen EU:n kanssa 2016 sopimimaansa linjaa.

5. Tuleeko heitä miljoona?

Kreikan rajalla oli tiistaina hiljaista. Meri oli kuoppainen eivätkä pakolaisveneet lähteneet vesille. Uutistoimisto AP:n mukaan vain muutama ihminen yritti Turkin puolelta Kreikkaan, missä armeijan jeepit partioivat rajaa.

Vielä maanantaina rajalla oli käynnissä täysi rähinä. Uutistoimisto AP:n mukaan lauantaista lähtien oli rekisteröity 24 000 luvatonta rajanylitysyritystä. Sunnuntain ja maanantaiaamun välillä saarille rantautui 1 000 ihmistä. Kansainvälisen siirtolaisjärjestön IOM:n mukaan rajalla passissa noin 13 000 Eurooppaan pyrkijää. Turkin mukaan heitä on 100 000.

Hurjimpina aikoina vuonna 2015 syyskuussa Kreikkaan saapui 147 000 ja lokakuussa 212 000 ihmistä. Tästä ollaan siis toistaiseksi kaukana.

EU on huomannut, että rajan yli pyrkii tällä hetkellä ihmisiä, jotka ilmeisesti ovat oleskelleet Turkissa jo pidempään. Idlibistä, missä Turkki parhaillaan sotii Syyrian hallintoa vastaan ja asukkaiden hätä on suurin, raja Turkkiin on kiinni.

Turkissa on kuitenkin eri arvioiden mukaan 3,7–3,9 miljoonaa ihmistä hakemassa turvaa. Jos heistä joka neljäs ajettaisiin liikkeelle tai päättäisi lähteä ja onnistuisi ylittämään rajan, heitä olisi lähes miljoona.

Juttua korjattu 4.3. klo 8.45: Sebastian Kurz on Itävallan liittokansleri, ei presidentti kuten jutussa aiemmin luki.

Sosiaali- ja terveysministeriö järjesti iltapäivällä koronavirusta koskevan infotilaisuuden. Tilaisuuteen osallistuivat sekä sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: ensimmäinen tartunta EU-virastossa, Finnair suunnittelee koko Suomen-henkilöstönsä lomauttamista