Vuonna 1958 varakas porilainen liikemies Rafael Mellin (1886–1965) lahjoitti Pori-Seuralle sinetöidyn kirjekuoren, jonka päällä luki, että sen saa avata aikaisintaan vuonna 2020.
Tänään kirjekuori avattiin yleisötilaisuudessa Satakunnan Museossa. Kirjekuoren päällä ollut teksti antoi viitteen siitä, että se sisältää muistikirjan. Tämä piti paikkansa, mutta muistikirjan sisältö oli yllättävä: pikaisella silmäyksellä muistikirjasta löytyi taloudellisia paljastuksia tunnettujen porilaisten sukujen jäsenistä.
Se, miksi pitkään Porissa pankinjohtajana toiminut Mellin halusi nämä tiedot jälkipolville jakaa, ei tilaisuudessa täysin selvinnyt. Saatetekstissä tosin vihjaistiin, että tiedot on jossain vaiheessa saatu pelastettua tulipalosta.
Pori-seura ja Satakunnan museo pohtivat nyt yhdessä, mitä muistikirjan tiedoille jatkossa tehdään. Yhtenä ajatuksena ehdittiin jo esittää, että ruotsiksi kirjoitetut tiedot käännettäisiin ja kirjoitettaisiin kaunokirjoitusta helpommin luettavaan muotoon.
Lihavuuden uudistetussa hoitosuosituksessa korostuvat kannustavuus ja myönteinen ilmapiiri. Kaikenlaisesta ylipainoon ja lihavuuteen yhdistyvästä syyllistämisestä halutaan eroon.
– Karsitaan pois kaikki huonoa oloa tuottava ilmapiiri, jota lihavuuden hoitoon on mahdollisesti aiemmin liittynyt, sanoo hoitosuosituksen tekemiseen osallistunut professori Kirsi Pietiläinen Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksiköstä.
Uudistetussa Käypä hoito -suosituksessa painotetaan valmentavaa otetta sen sijaan, että potilaalle annettaisiin ylhäältäpäin ohjeita. Myös yksilöllisyys korostuu.
– 90-lukulaisesta neuvontailmapiiristä ollaan kokonaan siirtymässä valmentavaan ja tukea antavaan menettelytapaan, Kirsi Pietiläinen sanoo.
Hyvä uni osaksi lihavuuden hoitoa
Elintavat ovat tärkeä osa lihavuuden hoitoa. Ruuan ja liikunnan lisäksi hoitosuositukseen on nostettu ensimmäistä kertaa unen ja stressinhallinnan merkitys.
– On turhaa vain terhakkaasti valistaa, että pitäisi ruveta syömään terveellisesti tai liikkumaan enemmän, jos samalla omat voimavarat ja psykologinen pohja puuttuvat, Kirsi Pietiläinen toteaa.
Aikuisille on tehty aiempaa käytännöllisemmät ohjeet myös esimerkiksi erittäin niukkaenergisten pussidieettien eli ENE-dieettien käyttöön. Niiden käytössä ongelmina saattavat olla lihaskato ja se, että paino voi nousta uudelleen kuurin jälkeen. ENE-dieetit terveydenhuollon ammattilaisen valvonnassa kuitenkin auttavat monia painonhallinnassa.
Kova hinta rajoittaa uusien lihavuuslääkkeiden käyttöä
Lihavuuden hoitoon on parin viime vuoden aikana tullut myös uusia lääkkeitä. Pidempään käytetyn, rasvan imeytymistä estävän lääkkeen lisäksi käytössä on myös ruokahalua vähentäviä lääkkeitä.
– Nämä uudet lääkkeet ovat todella hyvä lisä ja uudistus lihavuuden hoitoon. Ne pureutuvat oikeaan asiaan, sillä suurimmalla osalla potilaista on vähän liian korkealle virittynyt ruokahalu. Huono puoli on se, ettei Kela korvaa niitä ja hoidosta tulee kallista, Kirsi Pietiläinen sanoo.
Ruokahalua hillitsevien lääkkeiden päiväannoksen hinta voi olla jopa 10 euroa. Kaikilla potilailla ei siten ole mahdollisuutta niiden käyttöön.
Lasten ja nuorten hoidossa perheen elintavat tärkeitä
Uusi Käypä hoito -suositus korostaa lihavuuden ehkäisemistä ja hoitoa läpi koko elämänkaaren, lapsuudesta lähtien.
Lasten lihavuuden hoito on tärkeää, koska lapsuusiän lihavuudella on taipumus jatkua aikuisuuteen. Lihavilla lapsilla terveyshaittoja voivat olla esimerkiksi kohonnut verenpaine tai rasvamaksa. Ylipainoiset lapset kokevat myös muita lapsia useammin kiusaamista ja heillä on muita enemmän masennusta ja ahdistuneisuutta.
Lasten ylipainon ja lihavuuden hoidossa keskitytään tavallisimmin perheen elintapoihin: ruokatottumuksiin, liikuntaan ja esimerkiksi riittävään uneen.
– Lasten lihavuudessa hoidettava yksikkö on perhe. Lapsihan ei voi lähteä yksinään asioitaan hoitamaan, Kirsi Pietiläinen sanoo.
Yhdeksi erityiseksi kohderyhmäksi uudessa hoitosuosituksessa nostetaan raskautta suunnittelevat ja odottavat äidit.
Lihavuus voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista sekä hedelmöityshoitoja. Äidin lihavuus on lisäksi sikiön vakavien epämuodostumien riskitekijä. Se lisää myös esimerkiksi keskenmenon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiä.
Painoindeksi ei yksin kerro hoidon tarpeesta
Yli 30-vuotiaista suomalaisista arviolta 2,5 miljoonaa on vähintään ylipainoisia ja heistä miljoona on eriasteisesti lihavia.
Ylipainon rajaksi on määritelty kansainvälisesti painoindeksi 25. Lihavuuden raja-arvona pidetään painoindeksiä 30. Kirsi Pietiläisen mukaan pelkkä painoindeksi ei kuitenkaan kerro siitä, milloin lihavuutta on tarpeen hoitaa, vaan ratkaisevaa on potilaan terveydentilan kokonaistilanne. Lisäksi vyötärölle kertynyt lihavuus on erityisen haitallista.
– Varhainen puuttuminen olisi kaiken a ja o. Sitten kun ollaan siellä merkittävän tai sairaalloisen lihavuuden puolella, hoidosta tulee hirveän paljon vaikeampaa, Kirsi Pietiläinen sanoo.
Lihavuuden ehkäisemistä ja hoitoa halutaan tehostaa lihavuuden monien terveysriskien vuoksi. Lihavuus voi olla yhteydessä esimerkiksi tyypin 2 diabetekseen, kohonneeseen verenpaineeseen, rasvamaksaan, nivelrikkoon ja uniapneaan.
Voit keskustella jutun aiheesta 5.3. kello 23 asti.
WASHINGTON Supertiistai teki Joe Bidenille saman kuin Raamatussa Jeesus Lasarukselle. Vielä alle viikko sitten Bidenin kampanjaa pidettiin pystyyn kuolleena. Ei enää.
– Olemme hyvin vahvasti elossa! riemuitsi Biden itse Kaliforniassa.
Biden sai tuulta siipiensä alle jo viikonloppuna Etelä-Carolinan esivaalivoitosta. Mutta todellisen elinvoimaisuuden mittarina entisen varapresidentin kampanjalle pidettiin supertiistaita, jolloin äänestettiin 14 osavaltiossa.
Supertiistai todensi sen, mitä Bidenin kampanja on uskonut alusta alkaen: Biden pärjää huomattavasti paremmin, kun äänestysvuoroon tulevat esivaalirumban aloittaneita Iowaa ja New Hampshirea etnisesti moninaisemmat osavaltiot. Biden saa tukea erityisesti mustilta äänestäjiltä.
Merkillepantavaa on, että Biden voitti esimerkiksi Massachusettsin ja Minnesotan kaltaiset osavaltiot, joissa hän ei edes kampanjoinut eikä hänellä vielä viikko sitten katsottu olevan juuri mahdollisuuksia.
Minnesotassa Biden sai kiistatta merkittävää vetoapua osavaltion suositulta senaattorilta Amy Klobucharilta, joka löi hanskat tiskiin supertiistain aattona ja asettui Bidenin taakse.
Jos Joe Biden oli kuin uudestisyntynyt supertiistain jälkeen, New Yorkin entisen pormestarin Michael Bloombergin kampanjalle päivä saattoi antaa kuoliniskun. Bloomberg jätti ensimmäiset neljä esivaaliosavaltiota väliin ja tuli mukaan vasta supertiistaina.
Miljoonakampanja ei tuonut kuitenkaan Bloombergille tulosta: supertiistain 14 osavaltiosta ei yhdestäkään voittoa. Bloomberg voitti vain pikkuruisen Yhdysvalloille kuuluvan territorion Amerikan Samoan, jossa äänestettiin myös supertiistaina.
Bloombergin onkin nyt mietittävä, kannattaako kampanjaa jatkaa, vaikka rahaa miljardöörillä toki riittää maailman tappiin. Mutta jos Bloombergin tarkoituksena on estää senaattori Bernie Sandersin valinta, onko se järkevää, jos itse vie äänestäjiä Sandersin vahvimmalta haastajalta Joe Bidenilta?
Sandersille on tulossa supertiistaina nimittäin joka tapauksessa merkittävä potti puoluekokousedustajia. Kaliforniassa Sanders on voittamassa, mutta Texasissa kisa on hyvin tiukka, kiitos Bidenin kampanjan virkoamisen.
Texasin ja Kalifornian delegaattimäärät ovat lähes puolet koko supertiistaina jaossa olevista, joten niissä menestyminen on jatkon kannalta tuiki tärkeää.
Vaikka supertiistain ääniä vielä Kaliforniassa ja Texasissa lasketaan, jo nyt voi sanoa sen, että demokraattien vielä muutama päivä sitten hyvin leveä ehdokaskisa on kertaheitolla typistynyt kahden kaupaksi. Kolmannen korvapuusti lyötiin Michael Bloombergille.
Hurriganesin alkuperäisen kitaristin Ile Kallion ei tarvitse kovin kauaa miettiä, miksi Hurriganesista tuli 1970-luvulla yksi Suomen suosituimmista ja hurjimmista bändeistä.
– Ensinnäkin se alkuvoima, mikä siinä oli. Hurriganes kulki omaa tietään – ei kumarrellut mihinkään suuntaan, vaan teki omaa juttuansa. Se oli ensimmäinen bändi, jolla oli selkeästi oma, todella stydi "imitsi". Hurriganes perusti suomalaisen rock'n' rollin, luettelee Kallio.
Rumpali Remu Aaltonen oli jättänyt Kalevala-bändin vuonna 1971. Uuteen kokoonpanoonsa hän otti kitaristiksi vasta 16-vuotiaan Ile Kallion ja basistiksi vanhan ystävänsä Cisse Häkkisen.
Ile Kallio (vas.) ja Remu Aaltonen yhdessä vuonna 2018.Jani Saikko / Yle
Nimi uudelle yhtyeelle matkittiin yhdysvaltalaisesta Johnny and the Hurricanes -yhtyeestä. Ensimmäinen keikka oli vuoden 1971 viimeisenä päivänä Helsingin työväentalon rappukäytävässä.
Aluksi Ile Kallio soitti Hurriganesissa kaksi vuotta, minkä jälkeen hänet korvasi Albert Järvinen. Myöhemmin Kallio oli mukana Hurriganesissa vielä vuosina 1975–1979 ja 1983–1984.
Ile Kallion mielestä ei ollut mikään onnenkantamoinen, että juuri Hurriganesista tuli suosittu. Siihen oli syynsä.
– Hurriganesin musiikki on energiamusiikkia. Kun tekemisessä on energia mukana, se elää niin kauan kuin siinä on energia mukana.
Yksikertaista mutta vaikeaa
Nopeasti kuunneltuna musiikki saattaa kuulostaa yksinkertaiselta ja helpolta. Vasta perehtyminen itse musiikkiin ja sen osa-alueisiin paljastaa, miten monesta eri elementistä se koostuu.
Ile Kallion mielestä ihmiset luulevat, että Hurriganesia on helppo soittaa, koska Hurriganesin musiikki on hänen mukaansa aika yksinkertaista ja koostuu vain muutamasta soinnuista.
– Hurriganesin musiikkia ei todellakaan ole helppo vetää niin, että se toimii ja kulkee. Siinä pitää olla se ajo, jota ei tuosta vaan oteta, vaikka osaisi mitä.
Kaiken edellytyksenä on soittajien hyvä yhteishenki. Ile Kallio painottaa, että vaikka kaikki muusikot olisivat alansa huippuja, on turha kuvitella menestystä ellei yhteistyö toimi.
– Bändi on sellainen jengi, että jos siellä on yksikin kusipää, niin ei toimi ja siitä ei vaan tule mitään. Tämä pätee mihin tahansa työyhteisöön. Jos siellä on yksikin mätä omena, se tekee tosi isoa tuhoa.
Nostalginen kortti
Ile Kallio katsoo keräilykorttia, johon bändin alkuperäiset jäsenet Remu Aaltonen, Cisse Häkkinen ja Ile Kallio ovat vuonna 1975 raapustaneet nimikirjoituksensa. Kortti löytyi Yle Lappeenrannan toimittajan Sirkka Haverisen kätköistä.
– Tämähän on keräilykamaa. Älä hävitä sitä, saat siitä vielä joskus isot rahat. Siihen rintanappi mukaan, niin hinta nousee tonnilla, naurahtaa Kallio.
Sirkka Haverinen sai aikoinaan korttiin bändin soittajien nimikirjoitukset. Kuvan nimmarikorttia varten on loppukesällä ottanut Risto Vuorimies.Mikko Savolainen / Yle
Kuva on melkein sama kuin vuonna 1975 ilmestyneen Crazy Days -levyn kansi. 19-vuotias Ile Kallio rötköttää nojatuolilla ja Remu Aaltonen maassa. Cisse Häkkinen seuraa heitä katseellaan pöydän äärestä tupakka huulillaan.
– Muistaakseni kuva otettiin Jamlo-nimisen kaverin kotona. Kaikki luulevat aina, että se on otettu Remun kotona, jossa oli vähän samanlaista. Siksi Remu varmaan halusi, että mennään Jamlon kämppään, kertoo Kallio.
Toukokuussa 1975 Ile Kallio oli rutiköyhä, kävi iltaoppikoulua ja oli juuri lopettanut postissa puolipäivätyön. Hän kertoo olleensa epätoivoinen eikä tiennyt, miten selviäisi.
– Pari päivää myöhemmin Remu Aaltonen soitti ja hyppäsin suoraan tähän maailmaan. Tulin bändiin takaisin.
Sitten alkoi todellinen meno läpi suomalaisen rock-kansan. Ile Kallio tunsi olevansa onnellinen. Nyt tapahtui se, mihin hän oli elämässään tähdännyt.
– Eka keikka oli 16. kesäkuuta, ja sen jälkeen keikkoja oli todella paljon, sellaiset neljä keikkaa viikossa. Tapahtui niin paljon, että muistikuvia on jäänyt todella vähän, kertoo Kallio.
Vaikka Hurriganes hajosi vuonna 1988, ei sen suosio ole sammunut.
Jälleen Hurriganesia
Ile Kallio halusi pitkään kieltäytyä erilaisista Hurriganes-aiheisista kutsuista ja esiintymisistä. Niitä tuli vuosien varrella useita.
– Minä olin bändissä mukana silloin, kun se oli parhaimmillaan. En halunnut löytää itseäni stagelta ja huomata, että tämä ei toimi. Kieltäytyminen oli hyvä tapa välttyä tällaisilta tilanteilta.
Sitten tapahtui jotain.
Lappeenrantalainen Black Devils oli soittanut Hurriganes-musiikkia jo 25 vuotta. Bändin nokkamies ja rumpali JP Kakkola oli jo vuosia pyytänyt bändin keikalle mukaan sekä Ile Kalliota että Janne Louhivuorta, joka oli ollut Hurriganesin kitaristina 1980-luvun alkupuolella.
– Janne Louhivuori meni keikalle jätkien kanssa, ja tapasin hänet keikan jälkeen. Janne kehui, että oli ollut todella hyvä ryhmä ja hyvä meininki, kertoo Ile Kallio.
Ile Kallio (vas.) ja Balck Devilsin JP Kakkola ovat nyt tyytyväisiä molemmat. Sirkka Haverinen / Yle
Kun Black Devilsin JP Kakkola seuraavan kerran vuonna 2017 pyysi Ile Kalliota mukaan, ei hän enää tohtinut kieltäytyä. Ensimmäinen esiintyminen oli Imatran ajojen aikana järjestetty rock-festivaali.
– Ei pidetty edes yhteisiä treenejä. Sovittiin vain biisilista ja sitten lavalle. Toimi todella hyvin, kertoo Kallio.
Black Devilsin JP Kakkolalle Ile Kallion saaminen mukaan keikalle oli unelmien täyttymys. Yhteistyö on jatkunut siitä lähtien.
– Me elämme omaa unelmaamme. Kun olemme 25 vuotta tehneet intohimoisesti ja intensiivisesti duunia, ja sitten se tapahtuu. Emme ole turhaan tehneet tätä juttua.
Hurriganes syvimmällä
Viime viikolla Ile Kallio ja Black Devils olivat Lappeenrannassa treenaamassa konserttikiertuetta varten. Se alkaa Tampereelta perjantaina 6. maaliskuuta. Lisäksi hiljattain ilmestyivät yhteinen CD ja LP.
– Vinyylissä alkaa se pieni rahina, kun neula löytää uran. Rahinaa kuuluu hetken aikaa, ja sitten lähtee musa. Kaikki nämä ohjaavat mielen musiikkiin ennen kuin siitä tulee ääntäkään. Olet ikään kuin valmistautunut siihen, että kohta tulee, pohtii vinyylin hienouksia Ile Kallio.
Ile Kallio hehkuttaa yhteistyötä Black Devilsin kanssa.
– Todella hyvä ryhmä ja henki. Hyviä jätkiä ja kaikki on hyvin. Tekeminen on niin huoletonta, että voi keskittyä olennaiseen.
Ile Kallio (vas.) soittaa jälleen Hurriganesia. Black Devils yhtyeessä Tero Salminen (basso), JP Kakkola (rummut) ja Matti Kähkönen (kitara)Petri Rautsiala
Alun perin oli tarkoitus soittaa yhdessä enemmän vain viime kesänä, mutta nälkä kasvoi Ile Kalliollakin.
– Keikat menivät todella hyvin ja vastaanotto oli fantastinen, joten eihän sitä malttanut siihen jättää.
Nykyisin Ile Kallio soittaa Black Devilsin lisäksi muun muassa yhdessä vaimonsa Kaija Kärkisen kanssa.
– Se on kuitenkin toinen maailma, sanoo Kallio.
Mutta Ile Kallio on hurjan iloinen, että on voinut tehdä ja on saanut tehdä hyvin monenlaista musiikkia. Uran alkumetrit ovat kuitenkin suurimmassa arvossa.
– Hurriganes on se, mistä minä olen lähtenyt liikkeelle. Se on syvimmällä minussa, ja kaikki muu on tullut sen myötä, sanoo Ile Kallio.
Koronaviruksen pelko on saanut osan ihmisistä hamstraamaan ruokaa varastoon. Useat perheet ovat kertoneet esimerkiksi somekeskusteluissa ostaneensa kuivamuonaa siltä varalta, että tauti eristäisi perheenjäsenet neljän seinän sisälle.
Myös K-ryhmästä kerrotaan, että viime päivinä ruokakaupoissa on havaittu pientä kysynnän kasvua säilyvissä elintarvikkeissa, kuten säilykkeissä ja viljatuotteissa.
Yksi hamstraajista on Helsingin Pohjois-Haagassa asuva Jenni Häyrinen, 39. Hän kirjoittaa työkseen Liemessä-ruokablogia.
Häyrinen aloitti tavaroiden ostamisen jo ennen kuin koululaiset ja juniorijalkapalloilijat asetettiin karanteeniin Helsingin Viikissä koronauhan takia.
Häyrisen parveke on nyt täynnä ruokalaatikoita. Ravintoa on 2–3 viikoksi.
Häyrinen myöntää suoraan, että kyse on pelosta: pelosta, että ruokatarvikkeet loppuvat kaupasta ja pelosta, että sairastuu ja tartuttaa ihmisiä, jotka kuuluvat riskiryhmään.
Tyttären koulussa on hieman alle 1 000 oppilasta, joten hän uskoo taudin leviävän helposti sieltä, jos on levitäkseen.
– Toiminta rauhoittaa minua. Se, että teen asialle jotain, vaikka sairastuminen ei olekaan omissa käsissä.
Harva puhuu julkisesti varautumisesta, vaikka samaan aikaan asiasta keskustellaan suljetuissa Whatsapp-ryhmissä tai kavereiden kesken Facebookissa. Kun Häyrinen mainitsi hätävararuokavarastostaan blogissaan, hän sai omien sanojensa mukaan paljon yksityisviestejä aiheesta.
– Siihen liittyy pieni häpeä. Ei haluta kertoa muille, että pelottaa, Häyrinen sanoo.
Kolmen päivän varasto kannattaa, sanoo asiantuntija
Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvinvointi- ja palveluosaston johtaja Tuija Kumpulainen pitää usean viikon ruokavarastoja ylimitoitettuna.
Sen sijaan kolmen vuorokauden "hätävara" on hänestä hyvä ajatus. Sitä voi tarvita milloin tahansa, esimerkiksi pitkän sähkökatkon aikana.
– Ei meillä ole mitään sellaista hätätilaa, joka vaatisi sen yli hamstraamisen, Kumpulainen sanoo.
72 tunnin kotivarasta ovat puhuneet pitkään esimerkiksi martat. Olennaista varautumisessa on, että varastoa käytetään ja kierrätetään silloinkin, kun kaikki on hyvin. Jos varastoon ostaa paljon säilykkeitä, joita ei normaalisti syö ollenkaan, riskinä on, että tuotteet menevät turhaan pilalle.
Tätä ajatusta Jenni Häyrinenkin käytti tilatessaan ruokaa. Jos perheen aikuiset sairastuisivat, Häyrinen haluaa, että saatavilla olisi niitä tuttuja ruokatuotteita, joita perhe muutenkin käyttää.
Ruokaihmisenä hän halusi ostaa aivan tiettyä pastalaatua ja mieluisaa ruisleipää. Hän osti myös varastoon esimerkiksi MSC-sertifioitua tonnikalaa, jota pidetään eettisempänä kuin tavallista tonnikalaa.
Häyrinen pelkää, että jos koronavirus leviää laajalle, kauppoihin tulee toimitusvaikeuksia. S-ryhmän riskienhallintayksikön päällikkö Mikko Koskinen sanoo, että sellainen tilanne ei ole näköpiirissä. Yleisesti ottaen kauppaketjuilla on isot varastot sekä tuhansia tavarantoimittajia.
Jos sairastuisi niin, että joutuu jäämään kotiin eristyksiin, ruoan verkkokaupan kautta voi tilata kotiinkuljetuksen. Kotiinkuljetus onnistuu suurimmissa kaupungeissa.
Koskinen kertoo, että S-ryhmässä on mietitty tarkkaan, miten ruokaa voi toimittaa sairaalle asiakkaalle niin, että ruokalähetti ei itse sairastu.
Tavallisesti ruoka toimitetaan kotioven kynnyksen yli, mutta jos asiakas on ilmoittanut tilausta tehdessä olevansa sairaana, lähetti voi jättää ruoan oven ulkopuolelle. Maksukin voidaan hoitaa laskulla tai verkon kautta.
Jenni Häyrinen on hankkinut ruokatarvikkeiden lisäksi kahdeksan purkkia käsidesiä ja hengityssuojaimia koronaviruksen pelossa. Petteri Sopanen / Yle
Lietsonko hysteriaa? Häyrinen miettii
Jenni Häyrisen perheeseen kuuluu puolison lisäksi yksi päiväkoti-ikäinen ja yksi kouluikäinen lapsi.
– Lasten puolesta en ole huolissani. Kaikki olemme perusterveitä, hän sanoo.
Silti: rahaa on kulunut koronaepidemian varalle ostettuun ruokaan noin 550 euroa. Häyrinen sanoo, että tuotteet aiotaan käyttää joka tapauksessa. Lisäksi hän osti muutamalla kympillä hengityssuojaimia ja käsidesinfiointiainetta.
– Ehkä käsidesivarasto on vähän ylimitoitettu. Nyt on koko loppuiäksi käsidesiä, Häyrinen vitsailee.
Tarkalleen ottaen käsidesiä on kaksi pulloa jokaista perheenjäsentä kohti.
– Eikä niistä hengityssuojaimistakaan ei ole välttämättä hyötyä, mutta onpahan nyt ostettu varmuuden vuoksi.
Sosiaali- ja terveysministeriön Tuija Kumpulainen muistuttaa, että terveydenhuollon ammattilaisten käyttämät kasvomaskit ovat erikoistuotteita. Tavalliset kaupoissa myytävät hengityssuojaimet ovat heikkolaatuisempia, jolloin niiden ohi voi päästä pöpöjä.
Jenni Häyrisen puoliso pyöritteli ensiksi silmiään, mutta kun Häyrinen ryhtyi laatimaan ostoslistaa, puolisokin osallistui ideoimalla, mitä voisi hankkia.
– Hetken aikaa mietin, lietsonko hysteriaa, kun kerron tästä julkisesti, Jenni Häyrinen sanoo.
– En kuitenkaan levitä mitään disinformaatiota. Tämä on varautumista omasta henkilökohtaisesta näkökulmastani.
Seksuaalinen häirintä on puhuttanut Suomessa etenkin elokuvateollisuuden ja teatterimaailman parissa. Viime viikkoina keskustelu on laajentunut myös klassiseen musiikkiin.
Hanski tuli itse alalle 1980-luvun lopussa, vain 17-vuotiaana. Uransa aikana hän on todistanut paljon epäasiallista käytöstä. Hanski kertoo haastattelussa tytöttelystä, vähättelystä ja koskettelusta.
– Tänä päivänä olisi aivan järkyttävää, jos vanhemmat muusikkomiehet käyttäytyisivät nuorta naista kohtaan niin kuin minua kohtaan käyttäydyttiin. Siihen aikaan kasvaneena tyttönä en pitänyt sitä outona, mutta jälkeenpäin olen miettinyt, että jumaliste, millaisia ne äijät olivat.
Hanski itse ei ole kohdannut vakavaa seksuaalista häirintää. Hän on kuitenkin kuullut kokemuksista, joissa naisille on ehdotettu seksiä levytyssopimusta vastaan.
– Minulle ei ole tuolla tavalla käynyt, mutta tiedän monia, joille on ehdoteltu sänkyynmenemisestä lähtien.
Hanskin mukaan nämä ehdottelijat toimivat alalla edelleen.
Seksuaalinen häirintä on yleistä keikoilla
Kaksi vuotta sitten Muusikkojen liitto selvitti jäsenistönsä kokemaa seksuaalista häirintää. Tutkimuksen perusteella seksuaalista häirintää sekä muuta syrjintää kokevat musiikkialalla eniten naiset, nuoret ja freelancerit.
Naisvastaajista häirintää oli kokenut yli puolet, kun miehistä vastaavaa oli kokenut joka viides.
Tyypillisin seksuaalisen häirinnän muoto oli fyysinen lähentely tai sopimaton koskettelu. Lisäksi erityisesti naisiin kohdistuu sanallista häirintää, kuten seksuaalissävytteistä vitsailua ja ulkonäön kommentointia.
Tutkimuksen mukaan häirintä on erilaista taide- ja rytmimusiikin kentillä. Taidemusiikin alalla häirintää on eniten harjoitustilanteissa. Rytmimusiikin, kuten rockin ja popin, puolella esiintyjät kokevat yleisön lähentely-yrityksiä ja ehdotuksia keikkatilanteissa.
Nuoremmat ikäluokat havaitsevat seksuaalista häirintää useammin ja myös puuttuvat siihen herkemmin kuin vanhemmat ikäluokat.
Vuonna 1958 varakas porilainen liikemies Rafael Mellin (1886–1965) lahjoitti Pori-Seuralle sinetöidyn kirjekuoren, jonka päällä luki, että sen saa avata aikaisintaan vuonna 2020.
Kuoressa lukee ruotsiksi: "Innehåll: Anteckningsbok. deponeras hos Pori-Seura, Björneborg. Förseglingen får brytas Tidigast år 2020. Norrköping d. 5. Febr. 1958. R. Mellin" eli suomennettuna: "Sisältö: Muistikirja. Lahjoitetaan Pori-Seuralle, Pori. Sinetin saa murtaa aikaisintaan vuonna 2020. Norrköping 5. helmikuuta 1958. R. Mellin".
Tekstin mukaan kuori siis sisältää muistikirjan. Muuten kuoren sisällöstä ei ole tietoa, koska Mellinin ehtoa on noudatettu ja kuori on avaamaton.
Suora lähetys kirjeen avaamisesta
Kuorta on säilytetty vuosikymmenien ajan Pori-Seuran arkistossa ja syyskuusta 2019 lähtien se on ollut esillä Satakunnan Museon Porilaine-näyttelyssä.
Kuori avataan Porin syntymäpäiväviikolla keskiviikkona 4.3.2020 klo 12. Kuoren avaavat Pori-Seuran hallituksen jäsenet Satakunnan Museon Taavi-lavalla. Yle lähettää kirjeen avaamisen suorana. Suoraa lähetystä voi seurata tämän artikkelin pääkuvan kohdalta keskiviikkona 4.3. kello 12 eteenpäin.
Lounais-Suomeen jo rantautunut myräkkä saattaa tehdä keskiviikon ajokelistä paikoin jopa hyvin huonon. Ihan etelärannikolle myräkkä tuo sadetta. Mukana voi olla jonkin verran märkää, loskaantuvaa lunta, joten ratissa kannattaa olla tarkkana.
Pääkaupunkiseudulla myräkkä on pahimmillaan puolen päivän jälkeen aina iltapäiväruuhkaan asti.
– Varsinkin pohjoinen-etelä-suunnassa ajavan pitää olla varovainen. Ajokeli voi vaihdella rajusti jopa vain kymmenen kilometrin matkalla, varoittaa Ylen meteorologi Nina Karusto.
Sunnuntain vastaavassa loskakelissä ajettiin noin 150 kolaria, joten varovaisuus kannattaa.
– Kännykkä taskuun ja molemmat kädet rattiin, Karusto muistuttaa.
Kaikkiaan Karusto pitää nyt Suomen ylle tulleen myräkän sateiden ja sen olomuodon ennustamista hyvin hankalana.
Myräkkä kulkee nopeasti etelän yli
Rintama saapui lounaaseen jo aamulla. Nyt se liikkuu kohti koillista niin, että jo iltapäivällä pahimmat sateet ovat ylittäneet Lounais-Suomen. Kuuden aikaan illalla sateet ovat jo vähentymässä.
Kokkolan korkeudella rintaman etuosa on kello 18:n maissa. Kuitenkin niin, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa on edelleenkin poutaista.
Alkuyön aikana rintama leviää myös noille alueille. Etelä-Lappiin myräkkä yltää yöllä, ja Lappiin vasta huomenna torstaina. Siihen asti Lapissa voidaan nauttia jopa hyvästä säästä.
Torstaina idässä voi sataa jopa 15 senttiä lunta
Myräkästä voi sataa pelkkää vettä tai sitten hyvin märkää räntää. Jos sade tulee vetenä, sitä kertyy noin kymmenen millimetriä. Jos taas räntänä, sitä jää maahan alueesta riippuen viidestä kymmeneen senttimetriä.
Kun rintama huomisen puolella yltää itään ja pohjoisemmas, voi idässä paikoin sataa lunta kymmenen, jopa 15 senttimetriä.
– Etelässä sade on lähinnä vettä, mutta heti sisämaassa saattaa loskaa kertyä paljonkin. Esimerkiksi Helsingissä voi sataa räntää tai vain vettä, mutta jo Vantaalla sade voi tulla enemmän räntänä, Karusto kertoo.
Toisaalta ilma on aika lämmin, joten maahan jäänyt loska sulaa nopeasti, kun lämpötilan nollalinja yltää huomenna aina Oulun korkeudelle.
Huomenna rintama on jo Lapissa, jossa sade tulee kylmyyden myötä lumena.
Myräkän tuulet ovat etelärannikolla alkuvaiheen puuskissa myrskylukemissa eli yli 21 metriä sekunnissa. Keskituuli jää keskiviikkona eteläisillä merialueilla aamulla ja aamupäivällä 15–19 metriin sekunnissa.
Etelän maa-alueilla voi puhkua puuskissa jopa 18 metriä sekunnissa, mutta keskituuli jää noin kymmeneen metriin sekunnissa.
Entinen varapresidentti Joe Biden on voittanut tai voittamassa Alabamassa, Arkansas'ssa, Massachusettsissa, Minnesotassa, Oklahomassa, Pohjois-Carolinassa, Tennesseessä, Texasissa ja Virginiassa. Kilpakumppani, demokraattien vasenta laitaa edustava Bernie Sanders on voittanut Vermontissa, Coloradossa ja voittanee myös Utahissa. Hänelle povataan voittoa niin ikään väkirikkaassa Kaliforniassa.
"Supertiistaina" ratkaistaan kolmasosa ehdokasnimitykseen tarvittavista valitsijaäänistä, kun 14 osavaltiossa äänestettiin esivaaleissa samaan aikaan.
Kevään aikana demokraattien esivaaleja seurataan tiiviimmin kuin republikaanisen puolueen, joka asettaa käytännössä lähes varmasti ehdokkaakseen istuvan presidentin Donald Trumpin.
Vaalipäivä Yhdysvalloissa on 3. marraskuuta. Silloin valitaan presidentti, koko edustajainhuone sekä kolmasosa senaatista. Päivitämme tähän juttuun uusimmat tiedot Yhdysvaltain vaaleista.
4.3. klo 10.45 Sanders kirii Bidenia kiinni Kaliforniassa
Bernie Sanders näyttää kirivän kiinni Joe Bidenin etumatkaa delegaattien eli puoluekokousedustajien määrässä sitä mukaa, kun ääntenlaskenta Kaliforniassa etenee. Kalifornian demokraattidelegaateista on jakamatta vielä 340, eli sieltä on vielä paljon voitettavissa. Tähän mennessä Biden on kerännyt taakseen kaikissa tämän vuoden vaaleissa ja puoluekokouksissa 453 delegaattia ja Bernie Sanders 382.
Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.
4.3. klo 9.57 Katso videolta, keitä ehdokkaita on jäljellä demokraattien kisassa
4.3. klo 9.49 Biden on voittanut myös Texasissa
Entinen varapresidentti Joe Biden on sinetöinyt voittonsa nyt myös Texasissa. Texas oli supertiistain toiseksi tärkein osavaltio Kalifornian jälkeen. Sandersilla oli ollut mielipidekyselyissä etumatkaa. Texasissa oli jaossa 228 puoluekokousedustajaa.
New York Times, Harri Vähäkangas / YleDemokraattien presidenttiehdokkaaksi pyrkivä Bernie Sanders menestyi niissä osavaltioissa, joissa äänestäjinä oli runsaasti liberaaleja, latinoja ja alle 30-vuotiaita.Herb Swanson / EPA
4.3. klo 9.32 Mitä äänestysaktiivisuus kertoo Sandersin tilanteesta?
Yhdysvalloissa on puhuttanut jo, mitä tulkintoja äänestysaktiivisuudesta voidaan tehdä. Etukäteen Sanders oli vakuuttanut, että hän pystyisi masinoimaan suuret äänestäjäjoukot uurnille ja siten voittamaan. Näin ei kuitenkaan vaikuta tapahtuneen.
Esimerkiksi Virginiassa äänestysaktiivisuus kyllä nousi roimasti vuoden 2016 esivaalista, mutta voiton nappasi Biden. Myös Pohjois-Carolinassa ja Texasissa äänestysaktiivisuus nousi, mutta voitto meni niissäkin Bidenille. Sanders ei ole osoittanut, että hän pystyisi laajentamaan kannatuspohjaansa, kirjoittaa uutiskanava CNN.
4.3. klo 8.56 Taustalukemista Bernie Sandersista ja amerikkalaisen sosialismin historiasta
Ylen ulkomaantoimittaja Heikki Heiskanenkirjoittaa laajassa tausta-artikkelissa, että senaattori Bernie Sandersin sosialismi pohjaa aatevirtauksiin Yhdysvalloissa 1800- ja 1900-lukujen taitteessa.
4.3. klo 8.45 Tulokset kartalla: Biden kahmi etelän osavaltiot
Biden pärjäsi supertiistaina etenkin etelän osavaltioissa. Ääntenlaskun ollessa yhä kesken Sanders on kuitenkin vahvoilla tärkeässä Kaliforniassa, jossa on ehdokkaille jaossa eniten puoluekokousedustajia.
4.3. klo 8.10 Mika Hentusen raportti Ylen aamussa
4.3. klo 7.45 Kalifornian ja Texasin ääntenlaskenta etenee
Kun Texasin osavaltioissa on laskettu kaksi kolmasosaa äänistä, kisa on tiukkaa Bidenin ja Sandersin välillä. Biden on tämän hetken tulosten mukaan saamassa Texasissa 31 prosenttia äänistä ja Sanders reilut 28 prosenttia. Kaliforniassa äänistä on laskettu vajaa kolmannes, ja siellä Sanders on johdossa yli 28 prosentilla äänistä.
4.3. klo 7.37 Paula Vilén Washingtonista: Bidenin kampanja heräsi henkiin
4.3. klo 7.20 Presidentti Trump kiitti tukijoitaan
Presidentti Trump on julkaissut useita Twitter-viestejä, joissa hän on kiittänyt kannattajiaan eri osavaltioissa. Trumpilla ei ole varteenotettavia vastustajia republikaanien esivaaleissa.
4.3. klo 7.10 Trumpin valinta käytännössä selvä
Tänä vuonna vain demokraattien kisaa seurataan silmä tarkkana, koska presidentti Donald Trumpilla ei ole varteenotettavia vastustajia republikaanien esivaaleissa. Republikaanit ovat äänestäneet useissa osavaltioissa. Trumpia on haastanut entinen Massachusettsin kuvernööri Bill Weld, jolla ei ole mitään mahdollisuuksia Trumpia vastaan. Trumpin valinta onkin käytännössä selvä.
4.3. klo 7.09 Katso Bidenin ja Bloombergin kommentit äänestyksen jälkeen
4.3. klo 6.22 Tilannekatsaus ääntenlaskentaan: Biden voittamassa kahdeksassa osavaltiossa, Sanders ainakin kolmessa
Uutistoimisto AP kertoo, että Joe Biden on voittanut demokraattien esivaalit kahdeksassa osavaltiossa. Ne ovat Massachusetts, Arkansas, Minnesota, Tennessee, Alabama, Oklahoma, Pohjois-Carolina ja Virginia. Bernie Sanders on puolestaan voittanut Vermontissa ja Coloradossa sekä eri medioiden tietojen mukaan myös Utahissa. Kaliforniassa Sandersille ennustetaan voittoa ovensuukyselyjen perusteella. Tulokset Kaliforniasta ja Texasista eivät ole vielä valmiita.
4.3. klo 6.11 Bernie Sandersin ennustetaan voittavan Kaliforniassa
Ovensuukyselyt povaavat Bernie Sandersille demokraattien esivaalien voittoa Kaliforniassa, jossa on jaossa supertiistain osavaltioista eniten delegaatteja, 415 kappaletta.
4.3. klo 6.05 Biden voitti Minnesotassa ja Massachusettsissa
Joe Bidenin voittokulku demokraattien esivaaleissa jatkuu supertiistaissa. Biden on voittanut myös Minnesotan osavaltiossa ja Massachusettsissa, jossa hän vei voiton Elizabeth Warrenin nenän edestä. Massachusetts on Warrenin kotiosavaltio.
Tukijat kuuntelevat Joe Bidenin puhetta Baldwin Hills Recreational Centerissä Los Angelesissa.Etienne Laurent / EPA
4.3. klo 5.55 Uutistoimisto AP: Bloomberg arvioi kampanjansa jatkomahdollisuudet
Miljardööri Michael Bloomberg aikoo arvioida keskiviikon aikana, jatkaako hän kisassa. Asiasta kertoo uutistoimisto AP:n lähde, joka on lähellä Bloombergin kampanjaorganisaatiota.
Bloomberg on käyttänyt kampanjaansa satoja miljoonia dollareita omaa rahaa. Hän jätti esivaalikiertueen aikaisemmat vaalit väliin ja aloitti kisan supertiistaista. Kilpakumppani Joe Biden on kuitenkin voittanut tiistain äänestyksessä muun muassa Virginian ja Pohjois-Carolinan kaltaiset osavaltiot, joihin Bloomberg käytti miljoonia dollareita ja joissa hän kampanjoi massiivisesti.
4.3. klo 5.35 Biden voittanut Arkansas'ssa
Joe Biden on voittanut demokraattien esivaalit Arkansas'n ja Utahin osavaltioissa, amerikkalaismediat kertovat.
4.3. klo 5.22 Fox Newsin ennuste: Sanders voittamassa Utahin ja Massachusettsin
Fox Newsin tulosennusteen mukaan Bernie Sanders on voittamassa Utahin osavaltion demokraattien esivaalit ja katkaisemassa näin hieman Joe Bidenin voittokulkua. Republikaanien esivaalit voitti Utah'ssa istuva presidentti Donald Trump. Fox News ennustaa Bidenin voittavan myös Massachusettsissa.
4.3. klo 5.05 Bidenilla lähes 120 delegaatin johto
Televisiokanava CBS:n mukaan tilanne delegaattien osalta demokraattien esivaaleissa on seuraava: Joe Biden 283, Bernie Sanders 166, Pete Buttigieg 26, Elizabeth Warren 12, Amy Klobuchar 7, Michael Bloomberg 4, Tulsi Gabbard 1. Edellä mainituista leikin ovat jättäneet kesken Buttigieg ja Klobuchar. Ehdokkuuteen tarvitaan 1991 delegaattia.
4.3. klo 4.44 Biden voittaa Tennesseessä, Sanders Coloradossa
Uutiskanava CNN:n ennusteen mukaan Joe Biden ottaa voiton Tennesseen osavaltiossa. Voitto on Bidenin neljäs supertiistaina. Bernie Sandersille ennustetaan sen sijaan voittoa Coloradossa, joka on Sandersin toinen voitto supertiistaille kotiosavaltionsa Vermontin lisäksi. Tennesseessä on jaossa 64 delegaattia ja Coloradossa 67.
Joe Bidenin kannattajien riemua Los Angelesissa.AOP
4.3. klo 4.16 Oklahoma menossa Bidenille
CBS:n mukaan Oklahomassa voitto on menossa Joe Bidenille. Kanavan mukaan Biden on viemässä noin 30 prosenttia äänistä. Bernie Sanders on Oklahomassa toisena reilun 20 prosentin äänimäärällä.
4.3. klo 4.03 Biden ja Sanders kärjessä Minnesotassa
Minnesotassa on tarjolla yhteensä 75 delegaattia. Biden ja Sanders ovat kärkikahinoissa siellä.
4.3. klo 3.55 Texasissa tiukka taisto
Entinen varapresidentti Joe Biden ja senaattori Bernie Sanders käyvät tiukkaa taistoa Texasissa, jossa ennakkoääniä lasketaan jo kovaa vauhtia. Sanders johtaa tällä hetkellä noin yhdellä prosenttiyksiköllä Bidenia. Molemmilla on tähän mennessä lasketuista noin 300 000 äänestä noin neljännes.
4.3. klo 3.47 Demokraattien esivaaleissa 15 prosentin sääntö
Demokraattien esivaaleissa on käytössä niin sanottu 15 prosentin sääntö. Se tarkoittaa, että ehdokkaan on saatava vähintään 15 prosenttia äänistä voidakseen pitää niillä tienatut delegaatit takanaan. Mikäli ehdokas jää alle 15 prosentin, hänet poistetaan vaalipiirin delegaattien jaosta ja jäljelle jäävät ehdokkaat jakavat kaikki delegaatit. Jos vain yksi ehdokas yltää yli 15 prosentin äänimäärän, hän vie kaikki vaalipiirin delegaatit.
Bernie Sandersin tukija Jessica Garraway seurasi tulosten valmistumista vakavailmeisenä vaalivalvojaisissa St. Paulissa Minnesotassa.Craig Lassig / EPA
4.3. klo 3.36 Biden ohittanut Sandersin
Tällä hetkellä, kun supertiistain viiden osavaltion ennusteet on tehty, Joe Biden johtaa demokraattien ehdokaskisaa. Bidenilla on tällä hetkellä 121 delegaattia. Bernie Sanders on toisena 77 delegaatilla ja jo kisasta jättäytynyt Pete Buttigieg kolmantena 26 delegaatilla. Monissa osavaltioissa on voinut äänestää jo ennakkoon, mikä selittää myös kisasta jättäytyneiden menestyksen tämänkin äänestyspäivän osalta. Elizabeth Warren on neljäntenä yhdeksällä delegaatilla, Amy Klobuchar on kerännyt seitsemän, Michael Bloomberg neljä ja Tulsi Gabbard yhden delegaatin. Edellä mainituista siis Buttigieg ja Klobuchar ovat jo jättäneet leikin kesken.
Tilanne voi vielä helposti muuttua tämän yön ja aamun aikana, sillä isot osavaltiot, 228 delegaatin Texas ja 415 delegaatin California eivät ole sulkeneet vielä edes äänestyspaikkojaan.
4.3. klo 3.05 Tennesseen äänestyspaikkoja auki aiottua pidempään
Tornadojen ruhjomassa Tennesseessä osa äänestyspaikoista pidetään auki myöhempään kuin oli alun perin tarkoitus, jotta kaikki halukkaat pääsevät äänestämään. Ainakin 25 ihmistä on kuollut Tennesseessä tornadojen uhreina.
4.3. klo 3.00 Viiden osavaltion ennusteet julki
Alabama, Maine, Massachusetts, Oklahoma ja Tennessee sulkivat äänestyspönttönsä kolmelta aamuyöllä Suomen aikaa. CNN:n ennusteen mukaan Alabamasta voiton vie Joe Biden. 91 delegaatin Massachusettsissa kärjessä ovat Biden, Sanders ja Warren. 37 delegaatin Oklahomassa Biden ja Sanders sekä 24 delegaatin Mainessa Biden ja Sanders.
4.3. klo 2.58 Bloombergin valvojaisissa olutta, viiniä ja grillausta
4.3. klo 2.45 Bloomberg voitti Amerikan Samoalla
Puoli miljardia dollaria mainontaan sijoittanut Michael Bloomberg on voittanut Amerikan Samoalla, jossa on tarjolla kuusi delegaattia. Bloombergin kampanjatoimistosta kerrottiin CNN:lle, että heillä on saaristossa seitsemän kokoaikaista työntekijää, jonka lisäksi ehdokasta on mainostettu televisioxssa, radiossa ja internetissä.
4.3. klo 2.40 Ehdokkuuteen tarvitaan 1991 delegaattia
Tänä vuonna esivaaleissa on jaossa yhteensä 3 979 delegaattia, joten suoraan valintaan tarvitaan 1 991 delegaattia. Supertiistaina jaossa on yhteensä 1344 delegaattia. Virallisesti presidenttiehdokas valitaan heinäkuun puoluekokouksessa, jossa delegaatit äänestävät ehdokkaasta kotiosavaltioidensa tulosten mukaisesti.
4.3. klo 2.30 Ennuste Pohjois-Carolinaan valmis – voitto Bidenille
Puoli kolmelta aamuyöllä Suomen aikaa suljettiin ovet Pohjois-Carolinan äänestyspaikoilla. Ennusteiden mukaan Joe Biden vie voiton myös Pohjois-Carolinassa, jossa on jaossa 110 delegaattia.
4.3. klo 2.17 Biden sai afroamerikkalaiset taakseen Virginiassa
4.3. klo 2.00 Ennusteet: Sandersille Vermont, Bidenille Virginia
Vermontin osavaltion senaattori Bernie Sandersin ennustetaan ottavan odotetusti kotikentällään voiton. Vermontin lisäksi Virginiassa suljettiin äänestyspaikkojen ovet kahdelta. Virginiassa ennusteet povaavat voittoa Joe Bidenille. Ennusteet ovat CNN:n ja CBS:n tuotoksia. Ennusteiden mukaan Sandersin taakse asettuu kuusi delegaattia kuudestatoista ja Virginiassa Bidenin taakse 19 delegaattia 99:stä.
Supertiistaina äänestettiin myös Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kimberly Sari antoi äänensä Münchenissä Saksassa.AOP
4.3. klo 1.40 Trumpin voittaminen tärkeintä demokraateille
Uutiskanava CBS:n kyselyiden mukaan 63 prosenttia demokraattien esivaalien äänestäjistä haluaa demokraattien ehdokkaan, joka voittaa istuvan presidentin Donald Trumpin. 34 prosenttia haluaa ehdokkaan, joka on kanssaan samaa mieltä. 69 prosenttia kertoo olevansa vihaisia presidentti Trumpin hallinnolle ja 20 prosenttia ilmaisi tyytymättömyytensä nykyiseen hallintoon.
4.3. klo 1.31 Bloomberg mainosti yli 500 miljoonalla dollarilla
New Yorkin entinen pormestari Michael Bloomberg on mainostanut kampanjaansa 560 miljoonalla dollarilla, mikä on yli tuplasti enemmän kuin yhdelläkään muulla ehdokkaalla, kertoo CNN pohjaten tietonsa Kantar Media/CMAG:in tilastoihin. Lähes puolet tuosta summasta on mennyt supertiistain osavaltioihin.
4.3. klo 1.00 Äänestyspaikkojen sulkeutumisajat
Supertiistain äänestyspaikat sulkeutuvat alla olevan aikataulun mukaisesti. Sulkeutumisajat ovat Suomen aikaa. Monissa osavaltioissa on voinut äänestää myös etukäteen. Toisaalta ulkomailla äänestävillä on aikaa äänestää maaliskuun 10. päivään saakka.
02.00
Vermont
Virginia
02.30
Pohjois-Carolina
03.00
Alabama
Maine
Massachusetts
Oklahoma
Tennessee
03:30
Arkansas
04:00
Texas (228 delegaattia, tuloksissa voi kestää hetken aikaa)
Colorado
Minnesota
05:00
Utah
06:00
Kalifornia (415 delegaattia, lopullisissa tuloksissa voi kestää useita päiviä)
4.3. klo 0.40 Terveydenhuolto tärkein aihe demokraattiäänestäjille
CNN:n ovensuukyselyiden mukaan terveydenhuolto oli tärkein tekijä esivaalien ehdokasta päätettäessä Mainen ja Massachusettsin osavaltioissa. Terveydenhuolto nousi tärkeimmäksi lähes puolella Mainen äänestäjistä ja noin 40 prosentilla Massachusettsin äänestäjistä. Näissä kahdessa osavaltiossa neljäsosa äänestäjistä koki ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi ja viidesosan mielessä painoivat tuloerot.
4.3. klo 0.30 Suurin osa tukee ketä tahansa demokraattiehdokasta
Ovensuukyselyn mukaan vähintään 80 prosenttia demokraattien kannattajista tukee puolueensa ehdokasta varsinaisissa presidentinvaaleissa riippumatta siitä, kuka voittaa puolueen sisäiset vaalit, kertoo uutistoimisto Reuters.
Virginiassa lähes puolet äänestäneistä kertoi tehneensä äänestyspäätöksen viime päivien aikana. Pohjois-Carolinassa vastaava luku oli noin kolme kymmenestä. Molemmissa osavaltioissa noin 40 prosenttia oli päättänyt ehdokkaansa jo ennen helmikuun alkua, kertoo CNN.
3.3. klo 17.32 Warren ja Sanders äänestävät, Biden ja Bloomberg kampanjoivat
Supertiistaina demokraattien esivaalissa äänestää kaksi ehdokkaista, Elizabeth Warren Massachusettsissa ja Bernie Sanders Vermontissa. Joe Biden osallistuu Los Angelesissa järjestettävään tilaisuuteen ja Michael Bloomberg kampanjoi Floridassa, The New York Times -lehti tietää kertoa. Myös Sanders ja Warren jatkavat vaalikampanjointia tänäänkin.
Twitter-käyttäjä Rockin' Jonnie tviittasi kuvan, jossa Warren tervehtii ihmisiä äänestyspaikalla.
Bernie Sandersista ja hänen vaimostaan Janesta äänestyspaikalla tviittasi muun muassa uutistoimisto AP:n reportteri Philip Crowther.
– Haluan varmistaa, että saamme Vermontista ainakin kaksi ääntä, Crowther kertoo Sandersin sanoneen.
3.3. klo 15.22 Tornadot vaikuttavat esivaaliin Tennesseessä
Tennesseen osavaltiossa Yhdysvalloissa äänestyspaikkoja on jouduttu paikoin siirtämään ja äänestyksen alkua lykkäämään, kun kaksi tornadoa teki tuhoja Nashvillen seudulla.
Asiasta tviittaa muun muassa The Tennessean -lehti.
3.3. klo 12.51 Kolme tärppiä supertiistain seurantaan: Pitääkö Sandersin keula, nouseeko Biden tukijoineen rinnalle vai heittävätkö kampanjamiljoonat Bloombergin kärkeen?
Demokraattien presidenttikisassa vahvimmilla on senaattori Bernie Sanders, jolla on toistaiseksi taskussaan 60 valitsijaääntä. Sanders on ollut suosituin ehdokas myös mielipidekyselyissä. Osalle demokraateista sosialistiksi itseään kuvaileva Sanders on kuitenkin liian radikaali.
Entisen varapresidentin Joe Bidenin kampanja näytti välillä jo hiipuvan, mutta hän sai uutta virtaa voitettuaan Etelä-Carolinan esivaalin. Supertiistain alla demokraattien keskitietä edustava Biden sai vielä tärkeää tukea, kun kisasta luopuneet ehdokkaat Amy Klobuchar ja Pete Buttigieg ilmoittivat tukevansa häntä.
Supertiistaina lähtöviivalle asettuu myös musta hevonen, Michael Bloomberg. Satoja miljoonia kampanjaansa jo upottanut miljardööri ei ole ollut ehdolla aiemmissa esivaaleissa, mutta on joissakin mielipidekyselyissä noussut kakkoseksi lähelle Sandersia.
Seuraa USA:n vaaleja kanssamme supertiistaista alkaen!
Yle aloittaa Yhdysvaltojen presidentinvaalien jatkuvan seurannan tässä jutussa ns. Supertiistaista. Tänään jaossa on kolmasosa ehdokkuuteen tarvittavista valitsijaäänistä. Presidenttiehdokkaasta äänestetään 14 osavaltiossa eri puolilla Yhdysvaltoja. Suurin potti on luvassa Kaliforniasta, Texasista ja Pohjois-Carolinasta.
Mediayhtiö CNN:n mukaan ensimmäisenä aloitetaan Bernie Sandersin kotiosavaltiossa Vermontissa, ja länsirannikolla Kaliforniassa ääniä voidaan antaa vielä lähes vuorokautta myöhemmin. Viimeinen äänestyspaikka sulkeutuu varhain keskiviikkoaamuna Suomen aikaa.
Lue täältä tarkemmin supertiistaista ja siitä, miksi se on esivaalien tärkein päivä.
Nainen äänesti ennakkoon perävaunuun rakennetussa äänestyspaikassa Kalifornian esivaaleissa Universal Cityssä 27. helmikuuta.Mario Tama / AFP
– Heillä on asiantuntemusta erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuista, ja he ovat antaneet asiantuntijatukea, Räsänen sanoo Svenska Ylelle.
ADF on amerikkalaistaustainen kristillisen oikeiston verkosto, joka kertoo taistelevansa uskonnovapauden ja elämän pyhyyden puolesta.
ADF on perustettu 25 vuotta sitten, ja se on vienyt 10 tapausta Yhdysvaltain korkeimpaan oikeuteen.
Brittilehti The Guardian kertoo, että ADF keräsi yli 55 miljoonaa dollaria lahjoituksia vuonna 2018. Verkostolla on käytössään yhteensä yli 3 400 asianajajaa ja tuomaria.
Räsäsen tapaus esitutkinnassa
Kansanedustaja Räsästä epäillään kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.
Esitutkinnassa on parhaillaan kaksi tapausta, joista toinen liittyy Räsäsen vuonna 2004 julkaisemaan kirjoitukseen.
Toinen tapaus koskee Räsäsen Twitter-viestiä, jossa hän kyseenalaisti kirkon osallistumisen Helsinki Pride -tapahtumaan.
Räsäsen mukaan ADF voi tarjota hänelle apua usealla eri rintamalla.
– He haluavat tarjota kansainvälistä asiantuntemusta ja pitää näitä tapauksia esillä, Räsänen sanoo.
"Tunnen järjestön arvopohjan"
ADF vastustaa aborttia ja se on puolustanut homoseksuaalisuuden kriminalisoimista Intiassa ja Belizessä.
Ihmisoikeusasiajärjestö Southern Poverty Law Center on määritellyt verkoston äärioikeistolaiseksi viharyhmäksi.
Kansanedustaja Räsänen ei kuitenkaan ole huolissaan ADF:n maineesta.
– En ole huolestunut, koska olen tutustunut hyvin tähän järjestöön ja heidän arvopohjaansa. HBTQ-yhteisö yrittää tahallaan leimata kristilliseen vakaumukseen perustuvat käsitykset vihapuheeksi, Räsänen sanoo.
Finnair suunnittelee koko Suomen-henkilöstönsä eli reilun 6 000 työntekijänsä lomauttamista. Syyksi yhtiö kertoo koronaviruksen aiheuttamat negatiiviset vaikutukset.
Tämänhetkisen arvion mukaan lomautukset toteutettaisiin siten, että kaikki yt-neuvotteluiden piirissä olevat lomautettaisiin yhdeksi 14–30 päivän jaksoksi.
Neuvottelut alkavat 12. maaliskuuta, ja niiden arvioidaan kestävän kaksi viikkoa. Vastaavia henkilöstön sopeuttamistoimia tehdään myös muissa maissa, joissa Finnairilla on henkilöstöä.
Finnair aloitti koronaviruksen vaikutusten vuoksi helmikuun puolivälissä kaukoliikennelentäjiään koskevat yt-neuvottelut. Finnairin viestinnän mukaan neuvottelut on saatu nyt loppuun ja niiden tuloksista kerrotaan lähipäivinä.
Sama koskee Hongkongin-reitin karsimista. Yhtiö on jo vähentänyt päivittäisiä lentojaan kahdesta yhteen, ja vähennys jatkuu vappuun asti.
Finnair vähentää Japanin Osakan-reitiltään kaksi viikkovuoroa, ja lentää kesäkaudella eli 29.3.–24.10. Osakaan 10 kertaa viikossa aiemmin suunnitellun 12 viikkovuoron sijaan.
Kokonaan perutaan päivittäiset lennot Souliin Koreaan aikavälillä 9.3.–16.4.
Uuden Etelä-Korean Busanin-reitin avausta siirretään maaliskuun lopusta 31. päivästä 1. päivään heinäkuuta 2020.
Finnair viestii perutuista lennoista suoraan niille asiakkaille, joilla on varaus näille lennoille. Asiakkaat voivat hakea lipun hinnan takaisinmaksua tai siirtää matkapäiväänsä ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun.
Lisäksi Finnair tarjoaa asiakkaille, joilla on mikä tahansa Finnairin lento maaliskuussa, mahdollisuuden halutessaan siirtää matkustusajankohtaa samaan kohteeseen kesäkuun loppuun asti ilman kuluja.
Tämä on yrittäjä Sami Karjalaisen, 40, tavallinen työpäivä. Hän herää kodissaan Nokialla kahdeksalta. Aamu on leppoisa ja aamupalan mainostoimistoyrittäjä syö yhdeksältä.
Kymmeneltä Karjalainen menee kotitalonsa päädyssä olevaan toimistoon ja avaa tietokoneensa.
– Teen töitä tietokoneella neljä tai viisi tuntia päivässä, Karjalainen sanoo.
Päivällä hän kokkailee itselleen lounaan ja nukkuu päiväunet, jos väsyttää.
– Tämä ei ollut tietoinen ratkaisu, vaan ajauduin tähän, luova suunnittelija kertoo työajastaan.
Uusia kokeiluja Suomessa
Vastaavat kokeilut näyttävät yleistyvän. Markkinointiviestintää tekevä Vapa kertoi tällä viikolla, että se aloittaa ensimmäisenä suomalaisena asiantuntijayrityksenä huhtikuussa kuuden tunnin työpäivän. Kokeiluun osallistuu 45 työntekijää. Palkka säilyy samana ja tavoitteena on säilyttää sama tuottavuus kuin 7,5 tunnin työpäivän aikana.
Viime kesänä tuolloin liikenne- ja viestintäministerinä ollut Sanna Marin (sd.) mietti, voisiko Suomessa olla tulevaisuudessa tällainen lyhennetty työviikko. Moni tyrmäsi tämän utopiaksi.
Esimerkkejä on myös maailmalla
Ohjelmistoyhtiö Microsoft kokeili viime syksynä Japanissa nelipäiväistä työviikkoa. 2 300 työntekijää sai viisi peräkkäistä perjantaita vapaaksi ilman että palkka pieneni. Yrityksen mukaan tuottavuus nousi 40 prosenttia.
Vuonna 2018 uusiseelantilainen kiinteistösijoitusyritys kokeili nelipäiväistä viikkoa 240 työntekijällään. Kokeilusta tehdyn tutkimuksen mukaan työntekijöiden stressi väheni 7 prosenttia. Työn ja muun elämän tasapaino parani huomattavasti.
Tarvitsen vastapainoksi muutakin elämää, josta ammentaa ideoita, Sami Karjalainen sanoo.Jani Aarnio / Yle
Nokialainen Sami Karjalainen on kokeillut lyhennettyä työaikaa viisi vuotta. Silloin hän perusti Vehree-nimisen mainostoimiston.
Yrittäjä huomasi heti, että on tehokkaimmillaan, jos tekee töitä vähemmän kuin kahdeksan tuntia.
– Työtehoni on parempi, kun keskityn töihin oikeasti enkä vain roiku Facebookissa. Nukun hyvin, mikä on myös tärkeää.
Ennen omaa yritystä Sami Karjalainen oli kuusi vuotta töissä palkansaajana. Hän kävi töissä kyllä kahdeksan tunnin ajan, mutta myöntää, ettei tehnyt koko ajan täysillä töitä. Työt hoituivat työaikaa nopeammassa ajassa.
– Palkkatyössä piti välillä esittää, että on koko ajan ahkera. Nyt minun ei tarvitse esittää. Kun pääsin kokeilemaan yrittäjän vapautta, en ikinä vaihtaisi tätä pois.
Monessa työssä työvire katkeaa tutkimuksien mukaan kymmeniä, ellei satoja kertoja päivässä sähköposteihin tai puheluihin. Toisaalta jos saa keskittyneen flow-tilan päälle, työn tehokkuus paranee ilmiömäisesti.
Työn ja vapaa-ajan ero on kaventunut. Välillä on vaikea tietää, mikä on työaikaa ja mikä ei. Karjalaisen päässä syntyy ideoita, kun hän kantaa klapeja sisään tai käy uimassa.
– Luovalla alalla tarvitaan vapaata ja laiskottelua, että ideoita syntyy.
Sami Karjalainen ei ole tietokoneella monta tuntia päivässä, mutta ideat virtaavat vaikka rannalla. Sami Karjalaisen albumi
Karjalaisen mukaan työaika perustuu Suomessa liikaa maatalousyhteiskunnan käytäntöihin tai tehdastyöhön, vaikka työn luonne on muuttunut oleellisesti.
Hänkin tunsi ensin huonoa omaatuntoa, kun ei ollut tietokoneella heti aamusta. Sitten mies huomasi, että saa saman liikevaihdon, vaikka herää myöhemmin. Sami Karjalainen kertoo tienaavansa sen verran, että tulee toimeen.
– Pointti on tehdä hommat. Kellonajalla ei ole merkitystä.
"On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä"
Suomessa noin kaksi kolmasosaa yrittäjistä on yksinyrittäjiä. Vuonna 2018 yksinyrittäjiä oli 182 000.
Pirkanmaan Yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen tietää, että yrittäjät tekevät keskimäärin pidempiä päiviä kuin palkansaajat.Jani Aarnio / Yle
Pirkanmaan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Mäkinen sanoo, että läheskään kaikilla aloilla Karjalaisen työaika ei onnistuisi.
Tämä johtuu siitä, että yrittäjät tekevät usein pienillä tuntiveloituksilla pitkiä päiviä. Suomen Yrittäjien kyselyn mukaan jopa 16 prosenttia alle tuhat euroa kuukaudessa tienaavista yrittäjistä tekee yli 50 tunnin työviikkoa.
– On yrittäjiä, joita ei saa pois töistä. Sitten on yrittäjiä, jotka näkevät keskeiseksi asiaksi vapauden.
Suuri osa yrittäjistä haluaa kasvattaa yritystään. Tämäkin ajaa pitkiin päiviin. Mäkinen muistuttaa kuitenkin, että asiakas ostaa lopputuloksen, eikä aikaa.
Yrittäjät pitävät yleensä harvoin lomaa
Yksinyrittäjistä vain joka viides kertoi viettävänsä vähintään neljä viikkoa lomaa vuodessa. Joka viides on lomalla viikon tai vähemmän.
Sami Karjalainen tekee tässäkin eri tavalla. Hän pitää kesäisin viiden viikon kesäloman.
Lisäksi hän on ollut useana vuonna marras-joulukuussa kuukauden Espanjassa. Sitä Karjalainen kutsuu työlomaksi.
– Viihtyisin Espanjassa pidempäänkin, koska en pidä Suomen marraskuusta.
Sami Karjalainen ei tee iltaisin tai viikonloppuisinkaan töitä. Sen sijaan hän käy uimassa, taidenäyttelyissä ja elokuvissa, näkee kavereita, remontoi 120-vuotiasta taloaan tai osallistuu yhdistystoimintaan.
Jos asiakas soittaa hänelle, eikä hän pääse vastaamaan, hän soittaa myöhemmin takaisin. Hänestä asiakkaat ymmärtävät tilanteen.
Sami Karjalainen huomasi, että työt onnistuvat hyvin Espanjasta käsin, tarvitaan vain tietokone ja nettiyhteys. Sami Karjalaisen albumista
Osa kummeksuu valintaa
Karjalainen ei ole juuri puhunut asiakkaidensa kanssa työajastaan. Moni hänen asiakkaistaan on uusi yrittäjä, joka haluaa logon ja verkkosivut. Tapaamisessa puhutaan työasioista, ei henkilökohtaisia asioita.
Sen sijaan toiset yrittäjät ovat kummeksuneet valintaa.
– Toinen yrittäjä on sanonut suoraan minulle olevansa niin rahalle ahne, että haluaa tienata enemmän rahaa. Se on minusta jokaisen oma asia.
Suomessa yrittämisestä annetaan helposti raskas kuva. Sami Karjalainen toivoo, että hänen tarinansa rohkaisee nuoria ryhtymään yrittäjiksi.
1980-luvulla tai sen jälkeen syntyneet millenniaalit haluavat työltä muuta kuin vanhempansa. Rahan merkitys vähenee: tärkeämpää on merkityksellinen työ kuin hyvä palkka.
Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden hallitusten kannattaa käydä isännöitsijöiden kanssa läpi, miten isännöintiyritys on varautunut koronaviruksen leviämiseen ja mahdolliseen pandemiaan.
Kiinteistöliiton mukaan taloyhtiöiden hallitusten kannattaa seurata koronaviruksen leviämistä ja reagoida tilanteeseen asianmukaisesti.
Esimerkiksi Mikkelissä isännöintiyritys Reimistä kerrotaan, että sen isännöimissä taloyhtiöissä noudetaan tavallista varovaisuutta taudin leviämisen estämiseksi ja seurataan viranomaisten tiedotusta.
– En näe erityisiä varautumissuunnitelmia tarpeellisena tässä tilanteessa. Noudatamme hyvää käsihygieniaa emmekä esimerkiksi kättele taloyhtiön yhtiökokouksissa koronariskin vuoksi, kertoo Reim Mikkelin toimitusjohtaja Asko Laukkanen.
Aikoinaan miehiä oli kahta kastia. Jako on ikivanha mutta korostui sodan jälkeen, kun suuret ikäluokat rakensivat Suomen.
Luokkien nimet olivat nämä: miehet ja luuserit.
Mies oli se, jolla oli asiat hanskassa. Hän oli vastuussa, kaikesta. Asutustilalla hän raivasi kyisen pellon. Hän vastasi perheen tuloista ja usein myös menoista. Hän huolehti valtionvelasta, kapineiden käyttöohjeista, junien lähtöajoista, nyrkkitappeluista ja ensimmäisen television ostamisesta.
Miesselittäminen on tuon ajan perintöä. Miehen piti näet tietää kaikki kaikesta. Kaikkitietävyyttä ei osoitettu pelkästään naisille vaan myös toisille miehille. Se ei ole naisten vähättelemiseksi vasiten kehitetty salaliitto. Se on olemisen muoto, joka on sysätty miesten harteille.
Jos mies ei ollut perillä asioista, hän oli luuseri. Jos hän tuijotti vain omaa napaansa eikä huolehtinut toisista, hän oli luuseri. Jos hän ei jaksanut, hän oli luuseri.
Jonnet eivät sitä muista, mutta ennen lentoliput olivat pieniä vihkosia. Ajankuluksi niistä saattoi lukea mystisestä Varsovan sopimuksesta ja kuinka lentoyhtiöt eivät ole vastuussa joukoittain ihmisiä tuhoavien ydinlaitteiden aiheuttamista vahingoista. Siitäkin miehen piti huolestua.
Kaikki eivät miehenä olemisen musertavaa taakkaa pystyneet kantamaan. Kuin äkillisestä heikotuksesta kärsivä Atlas, he joutuivat antamaan periksi, ajautuivat sivuraiteille, alkoholismiin, katkeruuteen. Heistä tuli luusereita.
Jos mies ei ollut perillä asioista, hän oli luuseri. Jos hän tuijotti vain omaa napaansa eikä huolehtinut toisista, hän oli luuseri. Jos hän ei jaksanut, hän oli luuseri.
Hänelle sanottiin: Ryhdistäydy! Ole mies!
Miehisen vastuunkannon koettu raskaus heijastuu myös kulttuurissa. Kun Juha Watt-Vainio kulkee ahon laitaa ilman paitaa, hän kanavoi toivetta luovuttamisesta. Sen perään on haikailtu rillumarei-elokuvista ja Veikko Huovisesta alkaen – tai miksei jo Aleksis Kivestä. Miehenä oleminen ei ollut helppoa.
Vanha jakolinja on edelleen olemassa, nyt uudessa kuosissa.
Luuseri on ikävä sana. Tuntuu, ettei sitä sopisi lausua surkuttelematta. Se on huono sana. Mutta en nyt muistele liekkihotelleja tai saarnaa osattomuudesta. En itke miesoletettujen hukatun herkkyyden perään. Kerron vain, miten asioista puhuttiin ennen ja totean karusti, että vanha jakolinja on edelleen olemassa, nyt uudessa kuosissa.
Ryysyköyhälistö on kadonnut, ja oppia on ollut tarjolla kaikille. Luuserien luokkaa määrittävät yhä vähemmän yhteiskunnalliset tai taloudelliset tekijät. Se on vajonnut syvälle psykologian vetiseen valtakuntaan.
Jokin kuitenkin on säilynyt entisellään. Nykyajan luuserit eivät hekään ole perillä asioista. He luottavat huhuihin ja someen ennemmin kuin tutkittuun tietoon. He eivät kanna vastuutaan maailmasta. Pakolaisleirien orvot voivat heidän puolestaan juuttua mutaan. He iloitsevat, kun afrikkalaislapset kuolevat ebolaan. Peräkammareissaan he elättelevät poliittisiin vastustajiinsa kohdistuvia raiskausfantasioita.
Luuserin itseilmaisun perusta on vihjaileva virnuilu. Usein hän kuitenkin epäonnistuu sarkasmissaan eikä kykene lainkaan itseironiaan. Hän ei ole individualisti. Hänelläkin on mestarinsa. Hän on katkera kokiessaan, ettei häntä arvosteta.
Hänen kokemuksensa on tosi, sillä miehet eivät arvosta luusereita.
Hänellekin voi sanoa: Ryhdistäydy! Ole kerrankin mies.
Ennen oli paljon helpompaa. Muukalainen tarkoitti naapurikylän renkipoikaa ja tieto eteni samaa vauhtia kuin hyvä hevonen.
Päinvastoin kuin eduskunnan varapuhemies, en ole nokkelan huumorin ja sanaleikkien taituri. Siksi töksäytän suoraan: puhuessani luusereista en puhu perussuomalaisista. En vihjaile tai virnuile. Mutta mielessäni käy kyllä marginaalinen haittaoikeisto, jonka käsityskyvylle maailma on käynyt liian monimutkaiseksi.
On totta, että ennen oli paljon helpompaa. Muukalainen tarkoitti naapurikylän renkipoikaa ja tieto eteni samaa vauhtia kuin hyvä hevonen. Nyt kaikki on niin vaikeaa. Kukapa ei joskus haluaisi antaa periksi. Valahtaa yhteiskunnan ulkopuolelle ja sulkea silmät realiteeteilta.
Hoitakoot muut valtionvelat, juna-aikataulut, huolehtikoot muut joukoittain ihmisiä tuhoavista ydinlaitteista. Menkööt pakolaiset muualle ja ilmasto kiertäköön Suomenniemen.
Mutta Lapinlahden lintujen mainiota kappaletta siteeraten, se ei vaan käy. Meillä jokaisella on vastuu maailmasta ja toisistamme – niin miehillä kuin naisilla. Vain luuseri sanoutuu joukosta irti.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Muistatteko vielä joulun alla perustetun Silakkaliikkeen?
Se on ryhmä suomalaisia, joiden tavoite on vastustaa rasismia, fasismia, vihapuhetta ja ilmastodenialismia. Tähän liike pyrkii esimerkiksi rakentavalla keskustelulla, osoittamalla mieltä, ja viljelemällä kalahymiöitä somessa.
Kyynisen on helppo nauraa. Jälleen uusi somekerho, jossa muutetaan maailmaa peukuttamalla “oikeita” mielipiteitä?
Hämmästyttävän nopeasti muodostunut kansanliike kertoo kuitenkin muustakin, kuin suomalaisten tarpeesta päivitellä maailmanmenoa samanmielisten kanssa.
Silakkaliike on protesti Perussuomalaisten nousulle
Oman ilmoituksensa mukaan Silakkaliike on puoluepoliittisesti sitoutumaton "rivikansalaisen" liike.
Erityisesti Perussuomalaiset epäilevät Silakkaliikkeen olevan “vihervasemmistolainen peitehanke” perussuomalaisia vastaan.
Epäilys on ymmärrettävää. Silakkaliikke käytännössä sai alkunsa Twiitistä, jossa liike määritellään “vastavoimaksi erityisesti Perussuomalaisille”.
Silakkaliike on kopio Italian Sardiiniliikkeestä, joka syntyi protestina poliitikko Matteo Salvinille ja hänen maahanmuuttovastaiselle Pohjoinen liitto -puolueelleen (La Lega). Sardiiniliikkeen voimavara on liberaalien italialaisten pelko siitä, että oppositiossa oleva Salvini nousee maan johtoon.
Teimme kyselyn Silakkaliikkeen tavoitteista liikkeen suurimpaan Facebookryhmään. Saimme vuorokaudessa yli 1500 vastausta. Kyselyn vastaukset näet tämän jutun lopusta.
Vastausten perusteella on selvää, että Silakkaliike on ainakin osittain vihreitä, Vasemmistoliittoa ja SDP:tä äänestävien reaktio Perussuomalaisten nousuun.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahoon epäillyt, että Silakkaliikkeen tavoitteena on “häiritä demokraattista osallistumista maalittamalla somekeskustelijoita, ilmiantamalla näitä työnantajille, rähinoimällä laillisissa poliittisissa tilaisuuksissa, ehkä jopa suttaamalla persujen vaalijulisteita”.
Ylen kyselyn perusteella Silakkaliike on kuitenkin kaukana suoran toiminnan antifasisteista. Enemmistö vastanneista ilmoittaa olevansa hyviä tapoja kunnioittavia ja ja keskimääräistä koulutetumpia keski-ikäisiä, jotka eivät koe jääneensä marginaaliin.
Silakkaliike ei myöskään vaikuta Arabikevään, Occupy Wall Streetin, tai Hommafoorumin kaltaiselta altavastaajan protestiliikkeeltä, joka tähtää vallassa olevan instituution kumoamiseen.
Pikemminkin liike haluaa muuttaa kieltä, jolla politiikka käydään.
Silakkaliike on vastareaktio “öyhötykseen”
Vihapuhetta on ollut aina. Vihapuhe ei kuitenkaan ole ollut koskaan aiemmin näin näkyvää, eikä sitä ole ollut näin helppo harrastaa.
Vasta pari vuosikymmentä tiedotusvälineet päättivät, mitä aiheita julkinen keskustelu koskee, mistä näkökulmasta keskustelua käydään, ja mihin sävyyn keskustelua käydään. Internet mursi asetelman. Se toi julkaisukanavan puheelle, joka aiemmin jäi kahvipöytiin, tai korkeintaan lehtien yleisönosastolle.
Sosiaalinen media palkitsee raivoa herättävän puheen huomiolla. Tämä on osasyy siihen, miksi provosointi somessa houkuttelee poliitikoita: somehuomiota voi seurata valtamedian huomio, mikä antaa poliitikolle mahdollisuuden ohjata julkinen keskustelu haluamaansa aiheeseen.
Silakkaliike on merkki siitä, että yhä useampi suomalainen on kyllästynyt keskustelun sävyyn. Ylen kyselyn perusteella rakentava keskustelu ei liikkeelle vain toiminnan keino, vaan päätavoite itsessään.
Ei ole yllättävää, että sosiaalisen median kautta syntyy ruohonjuuritason kansanliikkeitä “dialogin puolesta ja vastakkainasettelua vastaan”. Tavoite on niin suosittu, että se kelpaa jo kokismainoksen iskulauseeksi.
Tavoite on kuitenkin hyvin vaikea saavuttaa.
Silakkaliikkeen pitäisi päästä puheesta toimintaan, mutta miten?
Monia menestyneitä someliikkeitä yhdistää se, että toiminnalla on selkeä maali.
Aiempia esimerkkejä tästä ovat Vuoden 2014 kansalaisaloite sukupuolineutraalin avioliittolain puolesta ja tänä vuonna virinnyt kansalaisaoite, joka vastusti vesihuollon yksityistämistä Jyväskylässä. Sukupuolineutraali avioliittolaki hyväksyttiin, Jyväskylän kaupunki luopui vesihuoltoa koskevista myyntisuunnitelmistaan.
Silakkaliikkeen tavoitteet on monen helppo hyväksyä, mutta käytännön toteutus synnyttää ristiriitoja. On helppo kannattaa "rakentavaa keskustelua", mutta vaikeampaa määritellä, mitä rakentava keskustelu on.
Se mikä on toiselle vihapuheen ja turhan provosoinnin sensurointia, on toiselle erimielisten syrjintää. Mikä on toiselle pyrkimystä rakentavaan keskusteluun ja dialogiin, on toiselle “rasismin normalisointia”. Silakkaliikkeen Facebookryhmien moderaattorit tietävät, kuinka uuvuttavaa näkemysten välillä tasapainoilu on.
Toisaalta Silakkaliikkeen jäsenet toivovat liikkeen siirtyvän keskustelua koskevan keskustelun tasolta kouriintuntuviin tekoihin. Se voi olla huomattavasti vaikeampaa, kuin Facebookryhmän moderointi.
Joukkovoiman kerääminen ja parin mielenosoituksen järjestäminen on helppoa verrattuna pitkäjänteiseen aktivismiin. Etenkin kun kyseessä on Silakkaliikkeen kaltainen spontaanisti somessa syntynyt kansanliike, jossa on tuhansia mielipiteitä, mutta ei organisaatiota päätöksentekoa varten.
Silakkaliikkeen näytön paikka on kuntavaalit, mutta siihen on ikuisuus
Jos Silakkaliikkeen toiminta jää keskustelun asteelle, alkuinnostus voi lopahtaa nopeasti. Ainakin nykymuodossaan liikkeen kasvun rajat näyttäisivät jo tulleen vastaan. Silakoiden Facebook-ryhmät eivät ole kasvaneet viikkoihin.
Silakkaparvessa on ihmisiä, jotka näyttäisivät olevan valmiita tekemään työtä liikkeensä eteen. Se tarkoittaa järjestäytymistä. Silakkaliike on perustanut yhdistyksen, mikä mahdollistaa rahankeruun aktivismia varten. Ylen tietojen mukaan liike aikoo myös selventää, miten se käytännössä pyrkii toistaiseksi epämääräisiin tavoitteisiinsa.
Kun toimintasuunnitelma kirkastuu, osa porukasta todennäköisesti toteaa, ettei liike ole heitä varten. Toisaalta osa sivusta seuranneita voi innostua liittymään uuteen suomalaisten heimoon.
Ehkä Silakkaliike profiloituu Italian Sardiinien tapaan yhä selkeämmin yhtä puoluetta – Perussuomalaisia – vastustavaksi kansanliikkeeksi. Ehkä liikkeestä kehittyy lobbauskoneisto, jonka mielipidettä puolueet kuuntelevat herkällä korvalla.
Se nähdään vuoden kuluttua kuntavaalien alla. Ellei liike ole hiipunut jo sitä ennen.
Turun yliopiston ja San Diegon yliopiston yhteinen tutkimus osoittaa, että äidimaidon sokereilla on mahdollisesti vaikutusta varhaislapsuuden kasvuun.
Tutkimuksessa keskityttiin erityisesti maidon oligosakkarideihin. Ne ovat sokeriyhdisteitä, jotka ovat laktoosin ja rasvan jälkeen äidinmaidon kolmanneksi yleisin ainesosa.
Äidinmaidon koostumus on yksilöllistä. Maidon oligosakkaridikoostumukseen vaikuttavat muun muassa perinnölliset tekijät.
Äidin ylipainolla yhteys lapsen ylipainoriskiin?
Nyt julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että myös äidin raskautta edeltävä painoindeksi vaikutti maidon oligosakkaridikoostumukseen.
Tutkijoiden mukaan tulokset viittaavat siihen, että rintamaidon oligosakkaridikoostumus voi osaltaan selittää äidin ylipainon, imetyksen ja lapsen ylipainoriskin välisiä yhteyksiä.
Vaikka yhteyttä olisikin, ei imetystä kannata sen takia lopettaa, toteaa tutkimusta johtava Turun yliopiston dosentti Hanna Lagström.
– Toivon, että tästä ei vedetä sellaisia johtopäätöksiä, että ylipainoisten äitien ei kannattaisi imettää. Äidinmaito on kuitenkin lapselle parasta ruokaa, Lagström toteaa.
Erityistarkkailussa kaksi sokerityyppiä
Turun yliopiston Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen osallistui noin 800 äitiä ja heidän vauvaansa. Äidinmaitonäytteet kerättiin vauvojen ollessa noin kolmen kuukauden ikäisiä. Sen jälkeen maidon oligosakkaridipitoisuus analysoitiin San Diegon yliopistossa Kaliforniassa.
Tutkittavana oli myös kaksi oligosakkaridia, joita lisätään joihinkin kaupallisiin äidinmaidonkorvikkeisiin.
Tulosten perusteella pidempien ja painavampien lasten saamassa äidinmaidossa oli korkeampi 2’FL-pitoisuus ja matalampi LNnT-pitoisuus. Lisäksi heidän juomansa äidinmaidon oligosakkaridikoostumuksen monimuotoisuus oli vähäisempää kuin muilla lapsilla.
Oligosakkarideja on löydetty noin 200 erilaista. Hanna Lagströmin mukaan onkin vielä liian varhaista sanoa, millaisia vaikutuksia niistä kaikilla on.
Mahdollisia hoitokeinoja kasvuongelmiin
Tästä tutkimuksesta saadut tulokset ovat Turun yliopiston mukaan yhdenmukaisia ja vahvistavat aiempien pienempien tutkimusten tuloksia.
Hanna Lagström kehottaa silti suhtautumaan varauksella siihen, että äidinmaidon oligosakkaridikoostumus ja sen vaihtelut aiheuttaisivat yksinään eroja lasten kasvussa.
– Mikäli lisätutkimukset vahvistavat nämä havainnot, on mahdollista, että tietyt oligosakkaridit voivat tulevaisuudessa tarjota yhden hoitomahdollisuuden varhaislapsuuden kasvuongelmien ja lihavuuden hoitoon, Lagström toteaa yliopiston tiedotteessa.
Aikaisemmissa tutkimuksissa on jo havaittu, että äidinmaidon oligosakkaridit voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta.
Koronavirus on nostanut suojanaamioiden kysynnän pilviin ja tyhjentänyt valmistajien varastot. Liikkeellä ovat myös rikolliset.
Brittiläinen The Telegraph-lehti kertoi, että Thaimaasta on löydetty tehdas, jossa työntekijät oikoivat ja silittivät käytettyjä naamioita pakattavaksi ja myytäväksi uudelleen. Viranomaiset saivat vinkin Saraburin maakunnassa sijainneesta laittomasta pakkaamosta.
Yritys toimitti myytäväksi 300–400 naamiota päivässä. Sen tiloista löytyi tuhansia käytettyjä suojia, muun muassa pesukoneista. Thaimaa on ilmoittanut jakavansa yhden naamion jokaiselle kansalaiselle.
Varkaat veivät leikkaussalimaskeja Ranskassa
Marseillessa on kadonnut arviolta 2 000 naamiota Conception-sairaalasta. Varkauden kohteeksi joutuneelle osastolle on pääsy ainoastaan henkilökunnalla ja leikkauksessa olleilla potilailla.
Sairaalan johto vakuutti, että hoitolaitoksen toiminta ei ole vaarantunut.
Presidentti Emmanuel Macron on ilmoittanut, että kaikki suojanaamiot ovat jatkossa Ranskan valtion omaisuutta. Hänen mukaansa maskien tuotanto aiotaan turvata myös jatkossa, mutta niitä varataan ensisijaisesti koronaan sairastuneille ja terveyshenkilökunnalle.
Käsidesit ja naamiot tekevät kauppansa myös Pohjoismaissa. Kirsi Heikel / Yle
Vessapaperikuski mukiloitiin Hongkongissa
Japanin Kobessa kauppojen hyllyt ovat tyhjentyneet naamioista jo viikkoja sitten.
Myös talous- ja vessapaperi, kertakäyttönenäliinat, siteet, harsot ja huivit tekevät kauppansa. Kuminauhoista ja suodatinpusseista on askaroitu jokamiehenversioita suojamaskeista.
Kobessa varkaat veivät helmikuussa 6 000 kirurginmaskia sairaalasta. Hongkongissa wc-paperisäkkejä kuljettaneelta mieheltä ryöstettiin 600 rullaa supermarketin edessä, kun myymälän varastot olivat loppuneet.
Aasiassa käytetään suojanaamioita yleisesti silloinkin, kun liikkeellä ei ole koronan kaltaisia epidemioita. Japanin hygieniatuotteita valmistavien yhtiöiden etujärjestön mukaan vuonna 2018 maassa valmistettiin 5,5 miljardia maskia, joista yli neljä miljardia meni yksityiseen käyttöön.
Kiinassa ostajia huijataan nettikaupassa
Epätoivoinen asiakas on helppo saalis huijareille erityisesti netissä.
South China Morning Post -lehden mukaan tä'män vuoden aikana on raportoitu yli 7 500 huijausta, kun naamioita tilanneet asiakkaat eivät ole saaneet maksamaansa tuotetta.
Esimerkiksi sadan kappaleen erästä on maksettu lähes 150 euroa, mutta ostaja ei ole saanut tuotteita.
Viranomaiset ovat huolissaan myös harhaanjohtavista terveysväitteistä. Maskit eivät ole pitävä suoja tartuntoja vastaan.
Maalarit ja rakennusmiehet pulassa
Hamstraushysteria ja äkillinen naamioiden kulutuspiikki vaikeuttavat niiden ammattiryhmien työskentelyä, jotka tarvitsevat suojanaamioita jokapäiväisessä työssään.
Maalarit ja remonttimiehet käyttävät maskeja pölyn ja tarvikkeiden sisältämien haitallisten aineiden vuoksi. Naamiot on suunniteltu ammattikäyttöön. Yhdysvalloissa paikallinen tv-kanava raportoi Indianasta Evansvillestä, jossa rautakauppojen hyllyt ja alan tukut ovat tyhjentyneet suojanaamioista.
Lämpökamerat otettiin satamassa käyttöön osana Viron hallituksen ja terveysviranomaisten koronaviruksen torjuntaohjelmaa. Ne hälyttävät, mikäli Helsingistä Tallinnaan saapuvan matkustajan ruumiinlämpö on yli 38 astetta.
Matkantekoa ne eivät kuitenkaan merkittävästi hidasta. Kuumeinen matkustaja pyydetään terveysneuvontaan, mutta se on vapaaehtoista. Eli halutessaan siitä voi kieltäytyä ja jatkaa matkaa.
Mikäli kuumeinen henkilö suostuu neuvontaan, häneltä tiedustellaan muun muassa mahdollisesta oleskelusta riskialueella ja kontaktista koronavirukseen sairastuneiden kanssa.
– Jos näihin kysymyksiin vastataan "kyllä", arvioimme potilaan tilan. Mikäli tila on vaikea, hälytämme ambulanssin. Mikäli ei, meiltä saa mukaan tietopaketin muun muassa vapaaehtoiseen karanteeniin jäämisestä. Ketään ei pakoteta mihinkään, Viron terveysviraston kriisitoimikunnan jäsen Ragnar Vaiknemets toteaa.
Itse lämpökamera on pieni ja huomaamaton.Siim Lóvi / ERRSatamassa ja lentokentällä lämpökameran rinnalla päivystävät Viron Punaisen Ristin vapaaehtoiset.Siim Lóvi / ERR
SRV on vuokrannut Wood Cityyn rakentuvan puisen hotellin Meininger-hotelliketjulle. Kyseessä on Euroopassa toimivan ketjun ensimmäinen hotelli Suomessa.
Wood City -korttelin rakentamista halinnoiva SRV odottaa vielä kiinteistösijoittajaa, jotta hotellin rakennustyöt alkaisivat. Hotellin rakennus kestää SRV:n arvion mukaan noin kaksi vuotta.
Puukortteliin rakentuu myös toimistotilaa, johon tulee ainakin Supercell-peliyhtiön uusi pääkonttori. Korttelin puukerrostalot valmistuivat noin vuosi sitten.
Meininger on Euroopassa toimiva hotelliketju, joka haluaa laajentaa Pohjoismaihin. Suomen jälkeen yhtiö suunnittelee laajennusta myös Ruotsiin ja Norjaan.
Ketju mainostaa itseään edullisena, ja yksi kohderyhmä ovat nuoret matkustajat, joita varten Jätkäsaarenkin hotelliin on tarkoitus rakentaa esimerkiksi yhteiskäyttöinen keittiö.