MOSKOVA Kaksi vaivaantuneen näköistä miestä kätteli tv-kameroiden edessä, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan saapui tänään torstaina Moskovaan tapaamaan venäläistä virkaveljeään Vladimir Putinia.
Putin pahoitteli aluksi viimeviikkoisessa ilmaiskussa kuolleita turkkilaissotilaita ja toivoi, ettei Luoteis-Syyrian kärjistynyt tilanne pilaa Venäjän ja Turkin välejä.
Venäjän ja Turkin itsevaltaiset päämiehet uskovat kumpikin kovaan voimaan, ja heitä yhdistää läntisen maailmanjärjestyksen vastustaminen. Vastakkaisten osapuolten tukeminen Syyrian konfliktissa on kuitenkin ajanut maat lähes avoimeen sotaan keskenään.
Viime vuosina Venäjä ja Turkki ovat vaikuttaneet ymmärtävänsä hyvin toisiaan.
Maat lakaisivat nopeasti erimielisyytensä maton alle sen jälkeen, kun Turkki ampui rajallaan alas venäläisen rynnäkkökoneen viisi vuotta sitten. Silloin Venäjän sotilasoperaatio Syyriassa oli vasta alkanut.
Putin ja Erdoğan lähensivät nopeasti kumppanuuttaan: Nato-maa Turkki osti Yhdysvaltojen voimakkaasta vastustuksesta huolimatta venäläisen ilmatorjuntajärjestelmän ja presidentit avasivat juhlallisesti Istanbulissa Venäjän rahoittaman kaasuputken tammikuussa.
Turkki on aggressiivinen maa, joka ei peittele laajentumishalujaan. Sotilasasiantuntija Sergei Lipovoi Venäjän hallituksen sanomalehdessä
Näennäisestä ystävyydestä huolimatta maiden välillä on ollut koko ajan kitkaa, jonka Idlibin maakunnan voimistuneet taistelut ovat nyt nostaneet uudelle tasolle.
Presidentit Recep Tayyip Erdoğan (vas.) ja Vladimir Putin.Pavel Golovkin / EPA
Venäjän hallituksen sanomalehdessä Rossijskaja gazetassa muistutettiin Erdoğanin vierailun alla maiden sotaisasta historiasta ja kehotettiin luopumaan illuusioista Turkin suhteen.
– Turkki on aggressiivinen maa, joka ei peittele laajentumishalujaan. Maa haluaa Pohjois-Syyrian, kuten muidenkin valtioiden maa-alueet, jotka aikoinaan kuuluivat Osmanien valtakuntaan, Sergei Lipovoi Venäjän upseerien yhdistyksestä kommentoi lehdessä.
Toisaalla taas Erdoğania toruttiin siitä, että hän on viime aikoina yrittänyt hakea apua sotilasliitto Natolta, Yhdysvalloilta ja Euroopan unionilta.
EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell korosti taannoisessa lausunnossaan, että Syyrian kriisistä voidaan päästä eteenpäin vain löytämällä poliittinen ratkaisu – ja se pitäisi löytää YK:n alaisissa neuvotteluissa.
Tänään neuvoteltiin kuitenkin Kremlissä.
Kuuden tunnin keskustelujen jälkeen Putin ja Erdoğan kertoivat sopineensa tulitauosta Idlibin maakuntaan sekä muista toimista tilanteen helpottamiseksi.
Riippumatta siitä, pitääkö Moskovassa neuvoteltu tulitauko vai ei, on Putin silti voittaja.
Venäjä on Syyrian hallintoa tukevalla sotilasoperaatiollaan saavuttanut vahvan aseman Lähi-idässä. Se on työntänyt itsensä nyt myös alueen voimasuhteita määrittelevän diplomatian keskiöön.
Alun perin Erdoğan vaati neuvotteluiden pitämistä Istanbulissa.
Hän halusi keskusteluihin Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan presidentin Emmanuel Macronin, mikä olisi nostanut neuvottelujen painoarvoa. Putin kuitenkin vastusti läntisten välittäjien kutsumista mukaan.
Syyrian presidenttiä Bashar al-Assadia ei kukaan tunnu kaipaavan paikalle. Putinilla on vapaat kädet neuvotella al-Assadin puolesta sen jälkeen, kun Venäjän aloittamat ilmaiskut pelastivat Syyrian hallinnon jo varmalta näyttävältä kaatumiselta.
Valkoiset kypärät -järjestön jäsenet siirsivät ruumista Syyrian Maaret Misrinissä torstaina.Ahmad Al-Atrash / AFP
Venäjä on onnistunut tekemään itsestään ohittamaton toimijan Lähi-idässä. Samalla länsi on tuominnut siviileihin kohdistuneet iskut Syyriassa, mutta tyytynyt muuten lähinnä vain seuraamaan jo yhdeksättä vuotta jatkuvaa ahdinkoa.
Alueelle pakkautuneiden siviilien inhimillisen hädän tulisi saada länsimaat astumaan esiin katsomosta.
Poliittisen ratkaisun etsimistä EU:ssa kannustaa myös suuri määrä ihmisiä, jotka pyrkivät Syyrian kriisin yhä jatkuessa etsimään turvaa tai parempia elinolosuhteita Euroopasta.
Tahtipuikkoa Syyrian tulevaisuuden suhteen heiluttaa silti Moskova – ja ilman länsimaita.
EU ei aio antaa Turkille lisää rahaa siitä huolimatta, että presidentti Recep Tayyip Erdoğan on uhannut muussa tapauksessa päästää siirtolaisia joukoittain rajan yli unionin alueelle. Kroatian pääkaupungissa Zagrebissa perjantaina koolla olleet ulkoministerit torjuivat Turkille annettavan rahasumman kasvattamisen.
EU myönsi vuoden 2015 siirtolaiskriisin myötä Turkille kuusi miljardia euroa, jotka maa voi käyttää siirtolaisista huolehtimiseen. Maksun tarkoituksena oli lopettaa suurten siirtolaisryhmien tulo Turkin kautta Eurooppaan, ja sen tuloksena tulijoiden määrä väheni dramaattisesti.
Nyt Erdoğan on kuitenkin vaatinut EU:lta lisää rahaa sen uhalla, että Turkki avaa rajansa ja päästää halukkaat vaeltamaan unionin alueelle.
EU:n ulkoministerien mukaan jo sovituista rahoista jäljellä olevat kolme miljardia euroa annetaan sovittuihin projekteihin vuoden loppuun mennessä. Ministerit arvostelivat Turkin presidenttiä siirtolaisten käyttämisestä poliittisiin tarkoituksiin.
– Meidän ei pidä reagoida painostukseen, jota Turkki meihin kohdistaa tarjoamalla heille lisää rahaa, Hollannin ulkoministeri Stef Blok sanoi Financial Times -lehden mukaan.
Myös EU:n ulkoasioiden korkea edustaja Josep Borrell tyrmäsi Erdoğanin uhkaukset sopimattomaksi keinoksi vaatia lisää tukea.
Borrell sanoi perjantaina, että voisi tarjota uutta tukea aiemmin sovittujen kuuden miljardin lisäksi vasta sitten, kun Turkki lopettaa siirtolaisten käyttämisen kaupankäynnin välineinä.
Turkki, jonka alueella on lähes neljä miljoonaa Syyrian-sotaa paennutta ihmistä, on syyttänyt EU:ta aiempien lupausten pettämisestä.
Teini-ikäinen haltia Iikka on kovan paikan edessä. Hänen jalkojensa juuressa aukeaa pohjaton rotko, jonka yli voi päästä vain pitkin näkymätöntä taikasiltaa.
Jutun juju on siinä, että taika toimii vain jos siihen uskoo.
Eteenpäin-elokuvassa luottamus itseen ja toisiin joutuu monenlaiseen testiin. Tässä niistä yksi.Disney / Pixar
Rotkon ylittäminen on vain yksi tavoista, joilla Pixarin uutuusanimaatio Eteenpäin käsittelee uskoa ja luottamusta. Perjantaina Suomen ensi-iltansa saava elokuva kertoo haltiaveljeksistä Iikasta ja Aarosta, jotka löytävät keinon tavata kuollut isänsä. Temppu vaatii kuitenkin taikaa ja sen löytämiseen tarvitaan seikkailu.
Tarina syntyi ohjaaja Dan Scanlonin oman elämän tragediasta.
– Isäni kuoli, kun olin pieni eikä minulla ja veljelläni ole muistoja hänestä. Olemme aina miettineet kuka hän oikeastaan oli ja mikä meissä on häntä. Eteenpäin syntyi ajatusleikistä, että voisimme tavata hänet. Mitä sanoisimme? Mitä voisimme oppia häneltä? Scanlon kertoi Ylelle Berliinin elokuvajuhlilla.
Eteenpäin-elokuvan ohjaaja Dan Scanlon Berliinin elokuvajuhlilla.AOP
Animaatio kulkee vastavirtaan
Elokuvateollisuudessa jatko-osat jylläävät. 2010-luvun menestyneimmistä elokuvista kaikki ovat jatko-osia tai olemassaolevan teoksen, yleensä supersankarisarjakuvan, sovituksia.
Näin on ollut myös animaatioelokuvissa. Esimerkiksi Pixarilta on muutaman viime vuoden sisään totuttu näkemään sellaisia elokuvia kuin Toy Story 4 (2019), Ihmeperhe 2 (2018), Autot 3 (2017) ja suurhitin Nemoa etsimässä (2003) jatko-osa Doria etsimässä (2016).
Nyt animaatioissa kuljetaan kuitenkin toiseen suuntaan. Alkuperäistarinoiden trendistä saatiin esimakua loppuvuodesta muun muassa Netflixin julkaistessa joulupukkielokuvan Klaus (2019).
Tänä vuonna isoilta animaatiotehtailta on tulossa liuta täysin uusia tarinoita. Niihin kuuluvat jo teattereihin ehtineen Vakoojat valepuvuissa -elokuvan lisäksi muun muassa uusin Disney-piirretty Raya and the Last Dragon ja Pixar-elokuvat Eteenpäin ja kesällä ensi-iltansa saava Soul.
Pixar-studion toinen uusi alkuperäistarina on tämän vuoden elokuussa ensi-iltansa saava Soul.Disney / Pixar
Animaatioita vuosikaudet hallinneen Pixarin uusi luova johtaja Pete Docter on sanonut studion panostavan jatkossa nimenomaan alkuperäistarinoihin. Docter tietää mistä puhuu, sillä hänen ohjaamansa Pixar-animaatiot Inside Out (2015) ja Up (2009) ovat studion kehutuimpia teoksia.
Monien Pixar-klassikoiden tavoin myös Eteenpäin vetoaa vahvasti katsojansa tunteisiin. Elokuvan sanoma on, että perhe on kaikkein suurin taikavoima.
Pixarin luova johtaja Pete Docter on sanonut yhtiön panostavan tulevaisuudessa jatko-osien sijaan uusiin alkuperäistarinoihin.AOP
Tekijät toivovat, että heidän elokuvansa saisi aikaan pienen kansanliikkeen. He haluaisivat katsojiensa tarttumaan puhelimeen ja kiittävän ihmisiä, jotka ovat auttaneet heitä elämässä eteenpäin.
– Monella meistä on ollut joku, joka on tehnyt vuoksemme enemmän kuin heidän olisi tarvinnut. Toivon, että elokuvamme katsojat soittavat tuolle ihmiselle ja kiittävät, että ovat saaneet apua tullakseen omaksi itsekseen, tuottaja Kori Rae sanoo.
Tuottaja Kori Rae on toinen Eteenpäin-elokuvan päätekijöistä ohjaaja Dan Scanlonin lisäksi.AOP
Yksisarvisia joka nurkan takana
Fantasiatarinat ovat 2000-luvulla kasvaneet merkittäväksi osaksi pop-kulttuuria. Tuotantoyhtiöt etsivät kuumeisesti seuraavaa Taru sormusten herrasta -elokuvien ja Game of Thrones -sarjan kaltaista menestysteosta.
Koska fantasia pursuaa mielikuvitusta, löytyy lajityypistä yllin kyllin parodioitavaa. Eteenpäin-elokuvan tekijät eivät kuitenkaan halunneet lähteä vitsailemaan minkään tietyn teoksen kustannuksella.
– Etsimme eri fantasiateoksia yhdistäviä piirteitä, joita sitten vääntelimme ja kääntelimme omaperäisiksi ja hauskoiksi. Yksi esimerkki on yksisarviset, jotka eivät olekaan harvinaisia vaan joita on ihan joka puolella, niin kuin oravia tai pesukarhuja.
Animaattoreille elokuva toi paljon uusia haasteita. Taikuuden haluttiin näyttävän vanhalta ja kaoottiselta, jotta se sopisi tarinan ilmeeseen. Myöskään monien elokuvan taruhahmojen toteuttaminen ei ollut aivan helpoimmasta päästä.
– On monimutkaista tehdä hahmoja, joilla on kahden jalan sijasta neljä jalkaa, kahdet kaviot, merenneidon jalat tai muuta sellaista, Scanlon sanoo.
Taikuutta etsimässä
Keijut ajavat moottoripyörillä, koska lentäminen on niin vaivalloista. Kentauripoliisi kulkee lyhyetkin matkat mieluummin partioautolla kuin laukaten. Yksisarviset ovat supikoiramaisia tuholaisia, jotka syövät roskapöntöistä.
Eteenpäin-elokuvan urbaanissa fantasiamaailmassa kaikki on mullin mallin. Kerran vallinnut taikuus on kadonnut teknologian ja kaupungistumisen tieltä.
– Kävimme läpi useita eri ideoita sille, miten poikien isä voitaisiin elokuvassa tuoda takaisin päiväksi. Ensin sen piti olla jonkinlainen kone, mutta sitten keksimme taikuuden. Se olisi paljon hauskempi animoida, Scanlon kertoo.
Iikka ja Aaro yrittävät tuoda kuolleen isänsä takaisin taian avulla.Disney / Pixar
Tarinasta ei haluttu perinteistä fantasiaseikkailua, koska katsojat haluttiin pitää jollakin tavalla tutussa ympäristössä. Niinpä miljööksi valittiin entinen fantasiamaailma, joka on muuttunut nykyaikaiseksi lähiöksi.
Vaikka Eteenpäin kuvaa, miten teknologia tekee miestä laiskoja, ei sen tarkoituksena ole tekijöiden mukaan vastustaa teknologiaa.
– Teknologia on ihmeellistä. Se on omanlaistaan taikuutta, elokuvan tuottaja Kori Rae kertoo.
– Me myös käytämme sitä tosi paljon elokuviemme tekemiseen, Scanlon huomauttaa.
Eteenpäin-elokuvan maailman kadonnut taikuus on tekijöiden mukaan enemmänkin vertauskuva ihmisessä olevalle potentiaalille.
– Elokuvan sanoma on, että elämässä kannattaa ottaa riskejä. Ettei kaikista teknologian tuomista mukavuuksista huolimatta unohda olla läsnä omassa elämässään, Rae sanoo.
Pietarsaarelaiset Peter Furu ja Lena Smeds-Furu laskeutuivat perjantaiaamuna Helsinki–Vantaan lentokentälle. Sieltä matka jatkui Kemi–Tornion lentokentän kautta kohti Kokkolan–Pietarsaaren kotikenttää.
– Olihan se kiva päästä pois!
Takana on Teneriffan-loma, joka venähti suunniteltua pidemmäksi koronan takia. Pariskunta sattui valitsemaan hotellikseen sen, jonka asukkaat määrättiin karanteeniin puolitoista viikkoa sitten.
Keskiviikkoiltana pariskunnalle tehtiin koronatestit. Niiden jälkeen alkoi kova odottelu – varsinkin, kun testit jouduttiin vielä uusimaan.
– Joku oli mokannut jossain, kuittaa Peter Furu.
Torstai-iltana myöhään koitti vapaus, ja pari ehti vielä perjantain vastaiseen yökoneeseen. Heillä oli varaus perjantaille, mutta sen lisäksi pari varavaihtoehtoa, joista yökone tärppäsi.
Osa karanteenihotellin asukkaista pääsi pois ilman koronatestiä
Peter Furulla ei ole tietoa siitä, paljonko matkailijoita hotellista on päässyt lähtemään kotimatkalle, sillä tiedotus hotellissa oli loppuun asti heikkoa. Hänen mukaansa kaikkia ei ole testattu, ja esimerkiksi hollantilaiset ja belgialaiset haettiin omalla koneella.
– Emmekä mekään olisi varmasti päässeet pois, jos ei olisi vähän intetty.
Matkustaminen ei huoleta nyt enempää kuin aiemminkaan, vaikka uusia koronatapauksia tulee ilmi eri puolilla.
– Sille ei voi mitään. Jos kohdalle sattuu, niin kohdalle sattuu.
Julkisuuden määrä oli suuri
Enemmän huolettaa julkisuus: pariskunnan kasvot ovat olleet tiuhaan tiedotusvälineiden sivuilla.
– Toivottavasti meitä ei tunnisteta: hävettää tosi paljon, kun on ollut nyt kaikkialla, nauraa Peter Furu.
Toisaalta kuvissa he ovat olleet hengityssuojainten takana. Ehkä ilman sitä kasvoja ei ehkä tunnistetakaan?
– Ei ikinä enää maskia!
Maanantaina koittaa työarki. Liikunnanopettaja Peter Furu ei ole suunnitellut hyödyntävänsä työssä karanteeniajan kokemuksia kunnon ylläpitämisestä rajatuissa oloissa. Ei se silti mahdotonta ole.
Porin mysteerikirjekuoresta paljastuneet arkaluonteiset tiedot jäänevät osin suurelta yleisöltä pimentoon.
Pankinjohtaja Rafael Mellin (1886-1965) lahjoitti vuonna 1958 Pori-Seuralle sinetöidyn kirjekuoren, jonka ehtona oli, että kuoren saa avata vuonna 2020.
Kuoresta paljastui muistikirja, johon pankinjohtajat ovat yli sata vuotta sitten kirjanneet hyvinkin yksityiskohtaisia tietoja porilaisten asiakkaidensa raha-asioista ja elämäntilanteesta.
Pankinjohtajat A.E. Sundqvist ja Tor Grotenfelt ovat tehneet muistiinpanoja erityisesti vuosien 1892–1896 välisenä aikana ja ainakin ennen vuotta 1909. Muistiinpanot eivät siis ole Rafael Mellinin tekemiä.
Muistikirja digitoidaan, kirjoitetaan puhtaaksi ja käännetään ruotsista suomeksi.
Tarkemman tutkimuksen jälkeen Pori-Seura ja Satakunnan museo päättävät, mitä tietoja voidaan julkistaa ja kenen luettavaksi ne voi antaa.
Maahanmuuttovastaisten ruotsidemokraattien puheenjohtajan Jimmie Åkessonin kritiikkiä herättänyt matka Turkin ja Kreikan rajalle päättyi perjantaina suureen kohuun.
Ruotsidemokraatit tiedottivat ensin, että Turkin poliisi otti Åkessonin kiinni, kun tämä jakoi luvatta lentolehtisiä Turkin ja Kreikan välisellä rajalla.
Myöhemmin perjantaina puolue kertoi tapahtumista uuden version, jossa se muutti tapahtumien kuvausta, kertoo Dagens Nyheter -sanomalehti. Uuden version mukaan poliisi pysäytti Åkessonin Istanbulin lentokentällä, kun tämä oli poistumassa maasta.
Poliisi kuuli Åkessonia puolueen mukaan niin pitkään, että tämä myöhästyi alkuperäiseltä lennoltaan. Puolue ei kerro tarkemmin mitä Turkin poliisi Åkessonilta kyseli.
Ruotsin mediassa uutisoitiin perjantaina päivällä, että poliisi lähetetti Åkessonin takaisin kohti Ruotsia.
Kun Åkesson myöhemmin perjantaina laskeutui Kööpenhaminan Kastrupin lentoasemalle, ei hän halunnut kommentoida tapahtumien käänteitä toimittajille, uutisoi Aftonbladet-lehti.
"Turkki on roistovaltio"
Ruotsidemokraattien lehdistöpäällikkö Henrik Gustafsson ehti aiemmin päivällänimittää Turkiia roistovaltioksi. Hän ihmetteli muun muassa Ruotsin television SVT:n haastattelussa, miksi Turkissa henkilö otetaan kiinni ja häntä kuulustellaan lentolehtisten jakamisesta, vaikka Turkin valtio ei olekaan sitä hyväksynyt.
– Turkki on roistovaltio, jolla ei pitäisi olla mitään vaikutusvaltaa eurooppalaiseen maahanmuuttopolitiikkaan. Se on selvästi pahasta niin siirtolaisille kuin Euroopallekin, lehdistöpäällikkö Henrik Gustafsson sanoi SVT:lle.
Åkesson jakoi matkansa aikana Euroopan unioniin pyrkiville pakolaisille ja siirtolaisille lentolehtisiä parin päivän ajan. Lentolehtisten sanomana oli, että "Ruotsi on täynnä", eikä se voi ottaa lisää turvapaikanhakijoita vastaan.
Åkessonin tempaus aiheutti vastalauseiden ryöpyn sosiaalisessa mediassa Ruotsissa. Monien mielestä hänen toimintansa oli häpeällistä huomion hakemista täysin väärässä tilanteessa, ja se osoitti suurta harkintakyvyn puutetta.
Uutista muokattu 6.3.2020 klo 20.20: Ruotsidemokraatit ovat muuttaneet aiempaa kertomustaan tapahtumista Turkissa. Ruotsissa päivällä uutisoitujen tietojen pohjalta uutisessa kerrottiin aiemmin, että Åkesson olisi otettu kiinni Turkissa.
Opioidiongelmaisten määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Heitä on jo enemmän kuin amfetamiinin ongelmakäyttäjiä. Opioidien kauppanimiä ovat esimerkiksi Subutex, Panacod, Tramadol ja Metadon.
Opioidien ongelmakäyttäjien arvioitu määrä on lähes kaksinkertaistunut lyhyessä ajassa: vuonna 2012 heitä arvioitiin olleen noin 15 000. Uusimman, tänään perjantaina Duodecim-lääkärilehdessä julkaistavan tutkimuksen mukaan heitä arvioitiin olleen vuonna 2017 lähes 30 000. Amfetamiinin ongelmakäyttäjiä on vähemmän.
– Huumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt kaikissa ikäryhmissä, mutta erityisesti nuorten ja naisten keskuudessa, sanoo yksi tutkimuksen tekijöistä, THL:n tutkimusprofessori Hannu Alho.
Yhteensä amfetamiinin ja opioidien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan jopa 44 500.
Räjähdysmäistä kasvua lukumäärissä selittää osin parantunut rekisteröintijärjestelmä, mutta missään nimessä se ei selitä kokonaan kasvua, sanoo Alho.
Ongelmakäytön lisääntyminen on tutkimusprofessorin mukaan todellista ja esimerkiksi opioidien kohdalla se johtuu siitä, että amfetamiinin käyttäjät siirtyvät usein opioidien käyttäjiksi.
– Ongelma on se, että amfetamiiniriippuvuuteen ei ole hoitoja tarjolla. Siihen ei ole löydetty hyvää hoitoa. Eli kun amfetamiininkäyttäjät eivät pääse hoitoon ja kun tulee huono olo, niin sitten mennään vielä kovempiin aineisiin, opiaatteihin.
Eniten opioidien ongelmakäyttö on kasvanut eniten 25–34 vuotiailla, mutta Alhon mukaan kuntien pitää alkaa nyt tosissaan tarjoamaan hoitoa ja ennaltaehkäisyä myös nuoremmille ja lapsille, koska 15–24-vuotiaiden ongelmakäytön kasvu on hänestä erityisen huolestuttavaa.
Tosin 15–24-vuotaiden ryhmässä amfetamiiniin ongelmakäyttö on yhä yleisempää kuin opioidien.
Alhon mukaan myös yleinen huumemyönteisyys on johtanut kovempien aineiden käyttöön.
– Huumeiden käyttö on kaiken kaikkiaan lisääntynyt. Asenteet ovat lieventyneet, kannabiksen käyttö on lisääntynyt merkittävästi, niin myös kovempienkin huumeiden käyttö lisääntyy.
Alhon mukaan kannabiksen käyttö on lisääntynyt kaikista eniten 25–34-vuotiaiden naisten parissa. Hän näkee yhteyden kannabiksen, amfetamiinin sekä opioidien käytön välillä.
A-klinikka: "Lähes kaikilla hoitoon hakeutuvilla ovat opioidit mukana kuvioissa"
Opioidiongelman räjähtäminen käsiin näkyy myös hoitopaikoissa. Opioidien yleisyys kulkee käsi kädessä amfetamiinin käytön lisääntymisen kanssa – ja opioidit ovat kiilanneet amfetamiinin ohi.
– Lähes kaikilla hoitoon hakeutuvilla ovat opioidit kuvioissa mukana, sanoo Helsingin yliopiston työelämäprofessori, A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki.
– Ei se kaikilla ykköspäihde ole, mutta kyllä se kakkosena on siellä mukana. Huolestuttavinta on, että se näkyy nuoremmilla ja naisilla kasvavassa määrin.
Simojoen mukaan eniten käytetttävän buprenorfiinin eli esimerkiksi Subutexin rinnalla muidenkin opioidien, kuten Tramadolin ja parasetamolikodeiiniyhdisteiden väärinkäyttö näkyy klinikoilla.
Myös Simojoen mukaan opioidiongelma on todellinen, eikä uudenlainen rekisteröintijärjestelmä selitä ongelmakäyttäjien määrän kaksinkertaistumista lyhyessä ajassa.
– Meidän hoitojärjestelmämme ei ole pystynyt vastaamaan ainakaan viimeiseen kymmeneen vuoteen tarpeeseen, mikä päihdepuolella on, hän sanoo.
– Päihdepalvelujärjestelmämme on huonoissa kantimissa tällä hetkellä aika pitkälle kuntien säästötarpeiden vuoksi. Myös nuorten kohdalla se on tarkoittanut sitä, että palveluiden saaminen on heikentynyt.
Simojoki penääkin erityisesti lasten ja nuorten päihdeongelmien hoitamista. Nykyisin päihdehoidot kunnissa ovat usein keskittyneet pääasiassa täysi-ikäisille.
– Päihdeosaamisen sisällyttäminen lastensuojeluun olisi erityisen tärkeää. Ja se, että löytyisi matalan kynnyksen palveluita myös siellä missä nuoret käyvät eli verkko- ja somemaailmaan, Simojoki sanoo.
Sataman edessä kelluvat koronalaivat eivät olisi todennäköisiä Suomessa. Ainakin Tallink Silja ja Viking Line toimittaisivat oireilevan matkustajan hoitoon heti seuraavassa satamassa.
Tallink Siljan viestintäjohtajan Marika Nöjdin mukaan mahdollisessa koronavirusepäilyssä matkustaja eristettäisiin omaan hyttiinsä ja vietäisiin hoitoon seuraavassa satamassa. Varustamo olisi asiasta myös heti yhteydessä THL:ään tai kohdemaan terveysviranomaisiin.
– Myös oireilevan kanssa lähikontaktissa olleiden tilanne käytäisiin läpi, ja siinäkin noudatettaisiin viranomaisten ohjeita, Nöjd sanoo.
Varustamon laivoja on alkuvuodesta tehosiivottu ja desinfioitu influenssan varalta. Nyt edetään samalla kaavalla.
– Lisäksi informoimme matkustajia käsienpesun tarpeellisuudesta. Miehistön ruokalassa voimme välillä käyttää "käsipesupoliisia" varmistamassa, että kädet tulevat kunnolla pestyä, Nöjd kertoo.
Risteilykausi alkaa huhtikuussa
Viking Linen tiedotusjohtaja Johanna Boijer-Svanström sanoo, että Viking Linen noudattaa THL:n ohjeita kuten ennenkin. Varustamo toimittaa vakavasti sairastuneen matkustajan aina seuraavassa satamassa hoitoon, oli kyse mistä sairaudesta tahansa.
Helsingissä käy paljon myös kansainvälisiä risteilyaluksia, mutta juuri nyt ei ole risteilykausi. Se alkaa jälleen huhtikuussa.
Helsingin Satama kertoo noudattavansa viranomaisten ohjeita. Jos laituriin tulisi alus, jossa olisi koronapotilaita, asiassa edettäisiin viranomaisten ohjeistuksen mukaan.
Koronaan varaudutaan myös Tallinnan satamassa, jossa viranomaiset alkoivat eilen torstaina mitata maahan saapuvien matkustajien ruumiinlämpöä. Kuumeinen matkustaja ohjataan vapaaehtoiseen terveysneuvontaan, mutta hänen pääsyään maahan ei estetä.
Halpalentoyhtiö Ryanair jatkaa lentoja Lappeenrannasta Pohjois-Italian Bergamoon. Ryanair on perunut ainoastaan maaliskuun 21. ja 28. päivinä lähtevät lennot.
Lappeenranta puolestaan sijaitsee Etelä-Karjalassa, jossa kerrottiin aiemmin perjantaina maakunnan ensimmäisestä koronavirustartunnasta. Työikäinen henkilö oli saanut tartunnan Pohjois-Italiasta.
Bergamo sijaitsee yhdellä pahimmista epidemia-alueista. Uutistoimisto Reuters kertoi alkuviikosta, että Italian terveysviranomaiset harkitsevat koko alueen asettamisesta karanteeniin.
– Ryanair seuraa koronavirustilannetta tiiviisti. Olemme heidän kanssaan jatkuvasti yhteydessä, ja lentoyhtiö tekee päätöksiä tilanteen etenemisen mukaan, kertoo Lappeenrannan lentoasema Oy:n toimitusjohtaja Eija Joro.
Reitti Lappeenrannasta Pohjois-Italian epidemia-alueelle on ainoa, jota Ryanair Suomesta lentää. Ryanair lentää Lappeenrannan ja Bergamon väliä kaksi kertaa viikossa. Reitillä käytettävissä lentokoneissa on tilaa 189 matkustajalle.
Normaalisti täysillä lennoilla nyt väljää
Uutiset Pohjois-Italian koronavirustartunnoista ovat Joron mukaan vaikuttaneet matkustajamääriin voimakkaasti. Bergamon-lennot ovat olleet erittäin suosittuja ennen koronavirusepidemiaa, ja koneet ovat olleet ennakkoon lähes täyteen myytyjä.
– Ihmiset ovat peruneet lentoja. Suurin osa on jättänyt tulematta. Keskiviikkona Lappeenrannasta Bergamoon lähteneessä koneessa oli muutamia kymmeniä matkustajia, kertoo Joro.
Myös matkatoimistoissa linjat ovat kuumina, kun asiakkaat haluavat lisätietoja matkakohteidensa turvallisuudesta. Monet pohtivat, kannattaako ulkomaille lähteä ollenkaan.
Ihmisiä askarruttaa myös mahdollisen tartunnan jälkeinen elämä. Asiantuntijoilta tiedustellaan, kuluuko loma karanteenissa tai korvaako matkavakuutus peruuntuneen matkan.
Pahimpia epidemia-alueita
Bergamo sijaitsee Lombardian maakunnassa noin 60 kilometrin päässä Milanosta.
Lombardian maakunta on yksi alueista, joille ulkoministeriö on tämän viikon tiistaina kehottanut välttämään tarpeetonta matkustamista. Lombardian lisäksi muita pahimpia epidemia-alueita Italiassa ovat Emilia-Romagnan, Piemonten ja Veneton maakunnat.
Torstai-iltana kerrottiin, että Italiassa on kuollut koronavirukseen jo 148 ihmistä. Koronavirus on todettu Italiassa nyt lähes 3 900 ihmisellä.
Esimerkiksi Finnair on perunut kaikki lennot Milanoon ensi viikon maanantaista lähtien kuukaudeksi (9.3.–7.4.) ja matkanjärjestäjä Aurinkomatkat on perunut Italian lomat Veneton, Lombardian, Piemonten ja Emilia-Romagnan alueille maaliskuun loppuun asti.
Matkustajia Bergamosta saapuu lauantaina
Seuraava lento Bergamosta Lappeenrantaan laskeutuu lauantaina.
Saapuvien matkustajien määrää on Eija Joron mukaan vaikea arvioida, sillä tiedossa ovat vain luvut ennakkovarauksista.
– Ennustan, että aika vajaa kone sieltä on tulossa, Joro sanoo.
Tutkimuksen mukaan yhdeksällä kymmenestä vastaajasta oli mielipiteitä, joiden mukaan naiset ovat eräillä tavoin miehiä huonompia.
Miehistä näin ajatteli 91 prosenttia ja naisistakin 86 prosenttia.
Vastaajille esitettiin väitteitä, kuten esimerkiksi että miehet ovat parempia poliittisia johtajia tai menestyvät paremmin liike-elämässä, opiskelu yliopistossa on tärkeämpää miehille kuin naisille tai että miehillä tulisi olla etuoikeus työpaikkoihin.
Maailmanlaajuisesti vain 14 prosenttia naisista ja 10 prosenttia miehistä ei vastannut myönteisesti yhteenkään väittämään.
Maat, joissa epätasa-arvoinen ajattelu on laajinta ovat tutkimuksen mukaan Pakistan, Qatar ja Nigeria, missä käytännössä kaikki vastasivat kyllä ainakin johonkin väittämistä. Pakistanissa kyllä-vastauksia kertyi 99,81 prosenttia.
Vähiten ennakkoluuloja naisia kohtaan näytti olevan Andorrassa, jossa kyllä-vastauksia oli vain 27,05 prosenttia. Seuraavina tulivat Ruotsi (30 %) ja Hollanti (39,75 %).
Suomessa kyllä-vastauksia oli 51,16 prosentilla vastaajista.
UNDP:n mukaan huolestuttavinta on, että 28 prosenttia vastaajista arvioi, että miehen on sallittua pahoinpidellä vaimoaan.
Järjestön mukaan tutkimus tuo julki uusia tietoja niistä näkymättömistä muureista, jotka estävät sukupuolten tasa-arvokehityksen. UNDP:n mukaan hallitusten tulisi puuttua naisia syrjiviin asenteisiin ja uskomuksiin koulutuksen avulla.
Tutkimus julkaistiin ensi maanantaina kokoontuvan YK:n naisten asemaa käsittelevän komitean kokouksen alla. Sunnuntaina vietetään Kansainvälistä naistenpäivää.
Poliisin esitutkinta on laajentunut suuressa järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvässä kokonaisuudessa.
Poliisi tiedotti rikoskokonaisuuden tutkinnasta joulukuussa 2019.
Helvetin enkelit -moottoripyöräjengiin kuuluneiden henkilöiden epäillään hankkineen ja levittäneen suuria määriä huumausaineita Etelä-Karjalan lisäksi Etelä-Suomessa.
Etsintäkokonaisuuden keskiössä on ollut järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvä laajamittainen huumausaineiden maahantuontiorganisaatio. Poliisi epäilee, että Suomeen on tuotu useassa erässä huomattava määrä kokaiinia, amfetamiinia ja ekstaasia.
Toiminnan epäillään olleen Hells Angels Carelian organisoimaa.
Räjähteitä, aseita ja huumeita
Poliisi teki joulukuussa etsintöjä ja kiinniottoja Lappeenrannassa, Kotkassa, Kouvolassa, Lahdessa ja Helsingissä. Etsintöjä tehtiin kaikkiaan 13 eri kohteessa, muun muassa Hells Angelsin kerhotiloihin Lappeenrannassa, Kotkassa ja Kouvolassa. Kohteina olivat myös Sola MC ja Lounamo MC -jengitilat Lahdessa.
Etsintöjen yhteydessä takavarikoitiin toistakymmentä ampuma-asetta, useita kiloja räjähteitä sekä huumausaineita.
Etsinnät jatkuivat tammikuun alussa Helsingissä, jolloin poliisi otti kiinni kolme henkilöä. Etsintöjä tehtiin esimerkiksi helsinkiläiseen ravintolaan, josta takavarikoitiin huomattava määrä huumausaineita.
Etsintöjen kolmas vaihe toteutettiin tammikuun lopussa Lappeenrannassa. Etsintöjä tehtiin omakotitaloon ja Spora MC:n kerhotiloihin. Etsintöjen yhteydessä otettiin kiinni Spora MC.n presidentti ja takavarikoitiin huomattava määrä huumausaineita.
Poliisi tutki myös epäiltyjä pahoinpitelyjä ja vakavimpina törkeää pahoinpitelyä sekä ryöstöä.
Kaakkois-Suomen poliisi on saanut tutkinta-apua muun muassa keskusrikospoliisista. Yhteistyötä on tehty myös muiden Etelä-Suomen alueella toimivien poliisilaitosten kanssa.
Väkivaltarikoksia
Esitutkinnan yhteydessä on tutkittu Hells Angelsin jäsenten tekemiä väkivaltarikoksia. Vakavin niistä on törkeänä pahoinpitelynä tutkinnassa oleva kokonaisuus, jonka yhteydessä 14 henkilön epäillään varustautuneen toukokuussa 2019 Hells Angels -kerhotilalla ampuma-aseilla, erilaisilla astaloilla ja lähteneen neljällä autolla kohti paikallista autokerhon hallinnoimaa tilaa, jossa on oletettu olleen Outlaws Mc South-Karelian juhlat.
Paikalla on ollut vain yksi sattumalta paikalla ollut henkilö, joka ei liity Outlaws-organisaatioon. 14 henkilön epäillään hakanneen tätä pampuilla, metalliputkilla ja muilla astaloilla eri puolille vartaloa ja päähän. Henkilölle oli aiheutunut vammoja eri puolille vartaloa ja päähän.
Tutkinnassa on ollut myös muita Hells Angels Carelian jäsenten tekemiä väkivaltarikoksia. Kahdessa tapauksessa väkivalta on kohdistunut satunnaiseen julkisella paikalla olleeseen henkilöön.
Molemmissa tapauksessa tekijät ovat olleet varustautuneet ampuma-aseella.
Viimeisimmässä tapauksessa väkivaltaa on kohdistettu siviilivarusteissa olleisiin Rajavartiolaitoksen virkamiehiin. Jengiläinen on luullut heitä poliiseiksi.
Kokonaisuuteen liittyy myös Lahden United Brotherhood kerhotiloissa Hells Angels Carelian johtohenkilön United Brotherhoodin jäsenille tehtäväksi antama väkivaltainen velanperintä.
Tutkinnan aikana on vangittu Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa yhdeksän henkilöä. Rikoksesta epäiltyjä on tässä vaiheessa noin 30. Hämeen poliisilaitoksella on asiaan liittyen ollut vangittuna kaksi henkilöä ja Helsingin poliisilaitoksella yksi.
Hämeen poliisilaitoksen kokonaisuus liittyy United Brotherhood -tutkintaan. Helsingin poliisilaitoksen kokonaisuus liittyy laajaan Helsingissä paljastuneeseen huumausaineiden maahantuontiin ja huumausaineiden välittämiseen. Asiassa on ollut useita tutkintavankeja.
Helsingin esitutkintakokonaisuuden käsittely on parhaillaan menossa Helsingin käräjäoikeudessa.
Esitutkinnassa ovat olleet mukana Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen lisäksi Helsingin poliisilaitos, Tulli, Keskusrikospoliisi ja Hämeen poliisilaitos.
Esitutkinta Kaakkois-Suomen poliisilaitoksen osalta jatkuu. Poliisi pyrkii saamaan esitutkinnan valmiiksi kevään aikana. Sen jälkeen asia siirtyy syyteharkintaan.
Yhteyksiä toiseen rikollisjärjestöön
Poliisitutkinnassa on vahvistunut, että Helvetin enkeleiden ja rikollisjärjestö United Brotherhoodin välillä on kiinteä suhde. Poliisi teki ison iskun United Brotherhood -järjestöä vastaan viime vuoden syyskuussa.
Tuolloin otettiin kiinni yhteensä 21 järjestöön kuuluvaa tai liittyvää henkilöä eri puolilla maata. Tätä valtakunnallista kokonaisuutta tutkii KRP.
Kaakkois-Suomen poliisin tutkinnassa selvitetään kytkökset laajempaan kokonaisuuteen. Rikoskomisario Marko Heinosen mukaan Etelä-Karjalassa ei ole ollut puhdasta United Brotherhood -toimintaa.
Satoja vuosia vanha kivipääpatsas tuhoutui auto-onnettomuudessa jalustaansa myöten, kertovat useat britti- ja yhdysvaltalaismediat. Patsaan tuhoutuminen on järkyttänyt saarelaisia, jotka uskovat, että jokainen patsas esittää tärkeää esi-isää.
Saarella asuva chileläinen mies pidätettiin onnettomuuden jälkeen, ja häntä syytetään kansallismonumentin vaurioittamisesta.
Virallisen tiedon mukaan onnettomuuden aiheutti jarruvika. Osa saarelaisista kuitenkin epäilee, että se olisi ollut tahallinen.
– Tällainen tapahtuma ei ole pelkästään kauhea, se on loukkaus kulttuuriamme kohtaan. Olemme taistelleet viime vuodet historiallisen ja arkeologisen perintömme säilyttämiseksi, alkuperäisväestöä edustava Camilo Rapu sanoo sanomalehti The Guardianille.
Pääsiäissaari sijaitsee eteläisellä Tyynellämerellä, yli 3 500 kilometriä Chilen rannikolta länteen. Ilkka Kemppinen / Yle
Saaren asukasluku on noussut nopeasti viime vuosina. 12 000 vakituisen asukkaan lisäksi saarella vierailee 12 000 turistia kuukausittain. Pormestari Pedro Edmunds Paoa ehdottaakin rajoituksia saaren liikenteeseen.
– Kaikki päättivät, että pyhillä paikoilla oleville ajoneuvoille ei asetettaisi liikennesääntöjä. Mutta me neuvostona puhuimme vaaroista ja tiesimme hyvin, mitä matkailijoiden ja asukkaiden määrän nousu voi tarkoittaa, Paoa sanoi sanomalehti El Mercuriolle.
Pääsiäissaarella on noin tuhat maoi- eli kivipääpatsasta. Saaren alkuperäisväestö veisti ne todennäköisesti vuosien 1400 ja 1650 välillä. Suurimmat patsaat ovat 12 metriä korkeita ja painavat jopa 70 tonnia.
Kivipäillä on isot, leveät nenät, vahvat leuat, suorakulmion muotoiset korvat ja syvät silmäaukot.
Vuoden 2015 lopulla EU:ssa oli oivallettu, että Kreikan ja Turkin välistä rajaa eli EU:n ulkorajaa ei saada nopeasti pitäväksi. Rajan yli pääsi helposti Eurooppaan hakematta turvapaikkaa Kreikasta.
Vuonna 2015 Välimeren yli tuli noin miljoona turvapaikanhakijaa, joista suuri osa oli syyrialaisia.
Kriisi sai EU:n hallitukset lopulta sopimuksella käynnistämään siirtolaisten uudelleensijoittamisohjelman Turkin hallituksen kanssa. Sovittiin, että EU tukee Turkin ponnisteluja miljardeilla euroilla.
Sopimuksella saatiin Egeanmeren yli Kreikkaan saapuvien ihmisten määrä jyrkkään laskuun. Komission 2019 maaliskuussa tekemän raportin mukaan EU:n rajoille saapui kolme vuotta sopimuksen solmimisen jälkeen vain kolme prosenttia vuoden 2015 siirtolaismäärästä.
Miapetra Kumpula-Natri muistaa, että mepit lukivat EU:n ja Turkin välisestä sopimuksesta lehdestä. "Se ei ollut normaalia EU:n kansainvälistä politiikkaa", hän sanoo.Jussi Nukari / Lehtikuva
Euroopan parlamentissa jäsenmaiden neuvotteluja seuranneen mepin Miapetra Kumpula-Natrin (sd.) mielestä kyse ei ollut varsinaisesti "EU-sopimuksesta", koska komissio ei tehnyt esitystä eikä parlamenttia kuultu. Jäsenmaat sopivat sisällöstä keskenään, ja huolellinen valmistelu puuttui.
– Sopimus syntyi nopeasti, jäsenmaiden tahdosta. Se on ihan ymmärrettävää, mutta siinä mokattiin, että sopimus vei asian pois pöydältä, Kumpula-Natri sanoo.
Jos parlamentti olisi päässyt vaikuttamaan, sopimuksessa olisi hänen mielestään esimerkiksi otettu kansainvälinen oikeus ja ihmisoikeudet paremmin huomioon.
Mikä meni pieleen?
Euroopan rajoille saapuvia pakolaisia käännytettiin sopimuksen perusteella takaisin ja sijoitettiin Turkkiin. EU lupasi Erdoğanille ottaa vastavuoroisesti noin 70 000 pakolaista Turkista.
Käteisrahaa EU lupasi antaa Turkille kuusi miljardia euroa sotaa pakenevien ihmisten asuttamiseen. Rahoja ei ole maksettu suoraan Turkille vaan erilaisiin hankkeisiin kolmansille osapuolille.
Turkkilaiset ovat pitkään syyttäneet EU-maita siitä, että nämä eivät ole täyttäneet lupaustaan Turkissa olevien pakolaisten ottamisesta vastaan. Erdoğanin mukaan EU ei ole sen paremmin pitänyt lupaustaan viisumien saannin helpottamisestakaan.
Turkkia ärsyttää lisäksi se, että EU ei ole maksanut lupaamiaan rahoja suoraan hallitukselle vaan kolmansille osapuolille noin sataan erilaiseen hankkeeseen.
Pakolaissopimuksen oli tarkoitus antaa EU:lle aikaa hengähtää ja luoda kunnollinen turvapaikkajärjestelmä. Kun jäsenmaiden kesken ei ole onnistuttu löytämään yksimielisyyttä, EU on jäänyt Erdoğanin uhkausten armoille.
Henna Virkkusen mielestä EU:n ja Turkin välinen sopimus antoi Turkille eväät kiristää EU:ta.Petri Aaltonen / Yle
EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) arvosteli sopimusta puheenvuorossaan parlamentissa heti tuoreeltaan vuonna 2016. Hänen mielestään esimerkiksi viisumivapauden ja Turkin EU-jäsenyysneuvottelujen kytkeminen osaksi pakolaissopimusta oli virhe. Se olisi pitänyt käsitellä erillisenä kysymyksenä.
– Pitäisi sopia erikseen siitä, mitä tehdään ulkorajoilla, ja sopia erikseen viisumivapaudesta ja jäsenyysneuvotteluista. Nyt Erdoğanille annettiin liikaa pelimerkkejä EU:n kiristämiseen, Virkkunen sanoo.
Miten yhteistyön käy?
Syyrian sodan yltyessä Erdoğan on varoitellut EU:ta vuosien varrella useasti, että hän avaa uudelleen rajat Eurooppaan.
Runsas viikko sitten Erdoğan viimein toteutti uhkauksensa, ja sittemmin Turkin ja Kreikan väliselle maarajalle on saapunut tuhansia uusia siirtolaisia.
Kreikan otteet ovat koventuneet päivä päivältä. Viime sunnuntaina Kreikka päätti keskeyttää turvapaikkahakemusten käsittelyn kuukaudeksi ja lähettää rajoilleen joukkoja siirtolaisten tulon estämiseksi.
Suurin osa EU:hun uudelleensijoitettavista turvapaikanhakijoista on jumissa Kreikan saarilla. Turkissa taas on 4,1 miljoonaa pakolaista.
Lesboksen saaren asukkaat osoittivat mieltään Mantadamosin kylän liepeille suunniteltua suljettua pakolaisleiriä vastaan. Asukkaat vastustavat myös mellakkapoliisin läsnäoloa saarella.Panagiotis Balaskas / EPA
Erdoğanin uhkailu rajojen avaamisesta Eurooppaan on myrkyttänyt suhteita EU-hallituksiin jo pitkään.
Jo ennen tilanteen tulehtumista tällä viikolla EU on kuitenkin kertonut haluavansa jatkaa sopimusta Turkin kanssa. EU-hallitukset ja -komissio ovat myös pidättäytyneet syyttämästä Turkkia suoraan sopimuksen rikkomisesta viime päivinä.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyensanoi alkuviikosta, että EU on valmis tehostamaan neuvotteluja Ankaran kanssa ja keskustelemaan siitä, "missä tukea voitaisiin tarvita ja mikä on oikea perusta vuoropuhelun aloittamiselle".
EU yrittää muodostaa yhteistä kantaa ulkoministerien hätäkokouksessa Zagrebissa perjantai-iltana. Aihe voi nousta myös maaliskuun lopun huippukokouksen asialistan kärkeen.
Saako Turkki lisää EU-rahaa?
Uhkauksistaan huolimatta Turkki haluaa todennäköisesti jatkaa yhteistyötä EU:n kanssa.
Erdoğan yrittänee jatkossa painostaa EU:ta antamaan lisää rahaa suoraan Turkin hallitukselle sen sijaan, että sitä annetaan maassa toimiville järjestöille. Ainakin Saksa kieltäytyy antamasta tukea muille kuin järjestöille.
EU:n kannalta tilannetta hankaloittaa se, että samaan aikaan pitäisi sopia unionin vuosien 2021–2027 budjetin rahoittamisesta. Britannian EU-eron jälkeen unionilla on vähemmän rahaa käytettävissä esimerkiksi EU:n rajavalvontaviraston Frontexin toimintaan.
EU:n parlamentti ja komissio ovat esittäneet, että maahanmuuttoon ja rajavalvontaan laitettaisiin nykyistä enemmän resursseja. Esimerkiksi Suomen budjettiesityksessä viime vuonna ja jäsenmaita edustavan Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelinesityksissä lisävaroja ei ole.
EU ei silti voi antaa sopimuksen Turkin kanssa kaatua kokonaan. Uuden siirtolaiskriisin humanitaariset vaikutukset olisivat valtavat. Tärkeää unionille on kuitenkin laatia uusi yhteistyökuvio tai sopimus niin, ettei näytä siltä, että Eurooppa antaa periksi Turkille.
Von der Leyenin komissio esittelee lähikuukausina ehdotuksen uudeksi maahanmuuttosopimukseksi. Siinä on tarkoitus käsitellä kiistanalaisia kysymyksiä kuten jäsenmaiden vastuunjakoa ja maahanmuuttokiintiöitä.
Niissä jäsenmaiden kannat ovat visusti erillään. Jäsenmaiden keskinäistä vastuunjakoa vastustavat tiukasti etenkin Unkari, Puola ja Tsekki.
Myös lisärahan antamisesta Turkkiin ne ovat täysin eri mieltä.
Pälkäneen vajoavan rivitalon asukkaat haastavat Pälkäneen kunnan käräjille.
Asia on ollut useita vuosia julkisuudessa, koska rivitalon eläkeikäiset asukkaat käytännössä menettivät vajoamisessa omaisuutensa ja kotinsa.
Tontilla oli aiemmin ollut soramonttu, joka täytettiin soran oton päätyttyä muun muassa kannoilla sekä puutarha- ja teollisuusjätteillä. Paikalle rakennettiin neljä huoneistoa käsittävä rivitalo vuonna 1988.
Vuosien kuluessa eloperäinen jäte on lahonnut ja rivitalon alla oleva maa on vajonnut. Seuraukset näkyvät asunnoissa muun muassa seinissä olevina halkeamina. Kaikki asukkaat ovat joutuneet häädön uhalla jättämään kotinsa.
"Tämä on ollut epäinhimillistä"
Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Veikko Tiainen sanoo, että rivitalossa on asunut kuusi eläkeikäistä ihmistä. Vanhin asukas on yli 80-vuotias. Asukkaista neljä on Tiaisen mukaan pitkäaikaissairaita. Asian selvittäminen ja neuvotteleminen on ollut asukkaille äärimmäisen raskasta.
Taistelussa ei ollut Tiaisen mukaan enää muuta vaihtoehtoa kuin viedä asia käräjille. Asia on tullut vireille 2. maaliskuuta. Yle on saanut nähtäväksi Pirkanmaan käräjäoikeudesta haastehakemuksen.
– Tämä on ollut epäinhimillistä, tällaista ei ole koskaan tapahtunut Suomessa, Tiainen sanoo.
Tiainen pitää kunnan asennetta tylynä.
– Kunnan tekemän virheen perusteella viedään omaisuus.
Taloyhtiö vaatii käräjillä ensisijaisesti, että oikeus velvoittaa kunnan lunastamaan aiheuttamansa ympäristövahingon johdosta kantajan omistaman kiinteistön.
Toissijaisesti kunta velvoitetaan suorittamaan kantajalle korvauksena yhteensä 600 000 euroa.
Lisäksi taloyhtiö vaatii kunnan suorittamaan oikeudenkäyntikulut.
Kunnan rakennus- ja ympäristöjaosto asetti vuonna 2018 rakennuksen käyttökieltoon. Viimeinen asukas velvoitettiin häädön ohella rakennuksesta pois viime kesänä.
Taloyhtiö esitti jo aiemmin, että kunta maksaisi asukkaille asuntojen hintaa vastaavan korvauksen. Kunnan vastauksessa todettiin silloin, että vaatimukset ovat perusteettomia ja vanhentuneita.
Yle ei ole tavoittanut Pälkäneen kunnanjohtajaa useista yrityksistä huolimatta.
Pälkäneen kunnanhallituksen puheenjohtaja Eero Laesterä (kok.) sanoo, että kunta on katsonut, että kunnalla ei ole korvausvelvollisuutta asiassa.
Osapuolten näkemykset ovat olleet Laesterän mukaan niin kaukana, että asiaan ei ole saatu sopua.
– Mielestäni sopuun pitää aina pystyä pääsemään, mutta tuo korvaussumma tuntuu nousseen ensimmäisistä summista. Mitä suuremmat vaatimukset ovat, sitä suurempi on ristiriita, Laesterä sanoo.
Laesterä katsoo, että tässä tilanteessa on oikein ratkaista asia käräjäsalissa.
– On hyvä, että katsotaan käräjillä oikea hintalappu, mitä kunta maksaa tai mitä kunta ei maksa.
Oulun yliopisto on ohjeistanut, että yliopiston opiskelijoiden ja työntekijöiden ei tule matkustaa koronaepidemia-alueille.
Yliopistolta kerrotaan, että epidemia-alueelta palaavan työntekijän tai opiskelijan tulee tehdä etätyötä tai -opiskelua kaksi viikkoa paluun jälkeen.
– Jos opiskelija palaa epidemia-alueelta, häntä ohjeistetaan olemaan yhteydessä vastaavaan opettajaan ja pyritään opiskelemaan etänä ennen paluuta kampukselle, Oulun yliopiston henkilöstöjohtaja Jarmo Okkonen sanoo.
Myöskään epidemia-alueelta tulevia vierailijoita ei tällä hetkellä oteta vastaan Oulun yliopistoon. Maailman koronaepidemia-alueita ovat tällä hetkellä Kiina, Etelä-Korea, Iran ja Italia.
Oulun yliopiston ohje tavoitti myös Venetsiassa vaihto-opiskeluja suorittavan arkkitehtiopiskelija Ilmari Teperin. Hän oli yllättynyt ohjeistuksesta.
– Ohjeet kuulostavat liioitellulta.
Teperi on suunnitellut suorittavansa tämän lukuvuoden opintopisteet Venetsiassa. Hän kertoo, että Oulun yliopistolta tuli myös sähköpostia, jossa häntä kehotettiin palaamaan takaisin Suomeen.
– Vaihto-opiskelujen lopettaminen koronaviruksen takia tuntuu minusta turhan isolta ratkaisulta. Voihan olla, että virus saadaan pian hallintaan.
Jarmo Okkosen mukaan niitä vaihto-opiskelijoita, joiden koulut ovat vaihtomaassa suljettuna, on pyydetty palaamaan Suomeen. Hän kertoo myös, että Oulun yliopistosta ei tällä hetkellä lähdetä vaihtoon epidemia-alueille.
Teperin yliopisto Venetsiassa on nyt suljettuna, mutta hän suorittaa opintojaan verkossa.
Ensimmäinen tartunta Pohjois-Pohjanmaalla
Pohjois-Pohjanmaalla on eilen todettu ensimmäinen koronavirustapaus. Ylen tietojen mukaan tartunnan saanut henkilö on matkustanut Iranista Ouluun. Oulun yliopistollisesta sairaalasta ei kuitenkaan vahvisteta asiaa.
Potilas on kotona eristyksessä, ja hän on hyväkuntoinen. Oulun alueella on perjantain aikana tavoitettu kaikki koronaan sairastuneen kanssa tekemisissä olleet ja taudille mahdollisesti altistuneet henkilöt. Heidän määränsä on Oulun kaupungin apulaisylilääkäri Jarkko Huuskon mukaan vähäinen.
Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 tartuntaa.
Keskustelu on auki 7. maaliskuuta kello 23:een saakka.
Kiinasta alkunsa saanut koronavirus on verottanut lentomatkustajien määriä Helsinki-Vantaan lentoasemalla erityisesti helmikuussa.
Lentoasemia hallinnoiva Finavia kertoo, että Helsinki-Vantaalla matkustajamäärät vähenivät helmikuussa kotimaan reiteillä 2,2 prosenttia viime vuoden samaan aikaan verrattuna.
EU-alueen matkustajamäärät vähenivät 1,4 prosenttia. EU:sta eronnut Britannia lasketaan vielä Finavian helmikuun tilastoissa EU-alueeseen.
Muun Euroopan reiteillä sen sijaan matkustaminen lisääntyi reilut 10 prosenttia. Erityisesti lentomatkustaminen lisääntyi Euroopassa Sveitsiin, Turkkiin, Ukrainaan ja Venäjälle, kertoo Finavian reittikehitysjohtaja Petri Vuori.
Erityisen paljon reittilennoilla oli matkustajakatoa kansainvälisissä lennoissa muualle maailmaan kuin Eurooppaan tai EU-maihin. Käytännössä tämä tarkoittaa Kiinan-reittejä.
Odotetusti iso pudotus Kiinasta
Pudotusta matkustajamäärissä helmikuussa on peräti 6,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Tämä tarkoittaa noin 20 000 lentomatkustajaa. Vielä tammikuussa Euroopan ja EU-alueen ulkopuolinen matkustaminen lisääntyi noin 11 prosenttia vuoden takaisesta.
Kuukausimuutos tammikuun ja helmikuun välillä on vielä dramaattisempi. Matkustajakato oli yli 74 000. Tosin tammikuu on muutenkin vilkasta matkustamisen aikaa, ja koronavirus ei vielä silloin ollut levinnyt niin laajalle kuin nyt.
– Pääsääntöisesti tämän pudotuksen matkustajamäärissä selittää Kiinan-lentojen peruuntuminen, sanoo reittikehitysjohtaja Petri Vuori.
Pohjois-Amerikkaan tai Thaimaahan suuntautuneet lennot eivät ole Vuoren mukaan vähentyneet.
Samuli Huttunen / Yle
Vuoden alusta kansainvälisessä reittiliikenteessä ollaan vielä 0,8 prosentin kasvussa, selviää Finavian tuoreista tilastoista.
Finnairilta tulosvaroitus
Lentoyhtiö Finnair antoi runsas viikko sitten tulosvaroituksen koronaviruksen aiheuttaman lentoliikenteen kysynnän laskun vuoksi. Valtio-omisteinen Finnair on erityisen riippuvainen Kiinaan ja muualle Aasiaan suuntautuvista reiteistään. Kiinan-reittien osuus on noin kymmenes yhtiön lentomatkustamisesta.
Finnair arvioi yhtiön vertailukelpoisen liiketuloksen vuoden 2020 ensimmäisellä neljänneksellä jäävän oleellisesti vuoden 2019 ensimmäisen neljänneksen liiketulosta heikommaksi. Tulosvaroituksesta voi lukea tästä lisää.
Finnair harkitsee myös koko henkilöstönsä lomauttamista kahden tai neljän viikon jaksoksi. Yhteistoimintaneuvottelut lomautuksista on suunniteltu alkavaksi tämän kuun puolivälissä. Aiheesta lisää tässä jutussa.
Koronavirus jäytää monien lentoyhtiöiden taloutta. Ja vielä enemmän niiden, jotka ovat jo muutenkin olleet puristuksissa. Britannian sisäisiä lentoja operoiva Flybe ajautui eilen selvitystilaan, kun se ei saanut pääomistajaltaan Virgin Atlanticilta lisärahaa. Virgin Atlanticin taustalla on yhdysvaltalainen Delta.
Tänään perjantaina norjalaisen halpalentoyhtiön Norewegianin kurssi on romahtanut Oslon pörssissä noin neljänneksen. Yhtiön markkina-arvo on myös kärsinyt pahoin viimeisen kuukauden aikana.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Hs.fi. Norwegian on jo valmiiksi velkainen Boeing Max -koneiden ongelmien takia. Kovasta kulukuurista ja lisävelasta huolimatta yhtiö ei ole vielä tehnyt voitollista tulosta.
Finnair jatkoi Kiinan-reittien perumisia vappuun
Finnair on jatkanut aikaa, jolloin se ei lennä Manner-Kiinaan. Alun perin lentojen piti olla peruttuja maaliskuun loppuun asti, mutta nyt aikaa on venytetty huhtikuun loppuun.
Sama koskee Hongkongin-reitin karsimista. Yhtiö on jo vähentänyt päivittäisiä lentojaan kahdesta yhteen, ja vähennys jatkuu vappuun asti.
Finnair vähentää myös Japanin Osakan-reitiltään kaksi viikkovuoroa, ja lentää kesäkaudella eli 29.3.–24.10. Osakaan 10 kertaa viikossa aiemmin suunnitellun 12 viikkovuoron sijaan.
Kokonaan perutaan päivittäiset lennot Souliin Koreaan aikavälillä 9.3.–16.4.
Uuden Etelä-Korean Busanin-reitin avausta siirretään maaliskuun lopusta 31. päivästä 1. päivään heinäkuuta 2020.
Lisäksi Finnair peruu lentonsa Milanoon aikavälillä 9.3.–7.4.
Matkustusajankohtaa voi siirtää vielä kuukausia
Finnair viestii perutuista lennoista suoraan niille asiakkaille, joilla on varaus näille lennoille. Asiakkaat voivat hakea lipun hinnan takaisinmaksua tai siirtää matkapäiväänsä ottamalla yhteyttä Finnairin asiakaspalveluun.
Lisäksi Finnair tarjoaa asiakkaille, joilla on mikä tahansa Finnairin lento maaliskuussa, mahdollisuuden halutessaan siirtää matkustusajankohtaa samaan kohteeseen kesäkuun loppuun asti ilman kuluja.
Kööpenhaminan trendikäs ja haluttu Vesterbron kaupunginosa oli 1990-luvulla kovin toisenlainen kuin nyt. Kun Michael Lodberg Olsen muutti alueelle vuonna 1998, hänen kotikorttelinsa ympäristössä oli Tanskan suurin kovien huumeiden käyttäjäkeskittymä.
Tilanne oli ollut sama jo vuosikymmeniä, ja huumeidenkäyttäjien ja muiden asukkaiden kanssakäymisestä seurasi jatkuvasti monenlaisia tilanteita.
Eräänä päivänä Olsen ihmetteli, kun hänen asuntonsa ikkunan edessä olevassa puhelinkopissa istui nainen pissalla. Pian hänelle selvisi, että alueella oli suljettu valtava määrä julkisia vessoja, koska niissä käytiin piikittämässä huumeita.
– Tämä raivostutti minua. Ihmisiä ei saa kohdella niin. Sivistyneessä hyvinvointivaltiossa ihmisillä täytyy olla mahdollisuus käydä vessassa, Helsingissä Päihdelääketieteen päivillä vierailulla oleva Olsen kertoo.
Huumeiden käyttöhuoneet sekä opiaattien yliannostukseen tarkoitettu naloksonisumute ovat saaneet merkittäviä muutoksia aikaan Kööpenhaminassa., sanoo Michael Lodberg Olsen.Matti Myller / Yle
Olsen päätyi avaamaan alueelle ystävänsä kanssa kahvilan, jossa oli kaksi vessaa, jotka olivat avoimia kaikille, myös huumeiden käyttäjille. Tarkoituksena oli tarjota käyttäjille turvallinen ja rauhallinen ympäristö, josta saa tarvittaessa myös apua.
Kahvila ehti toimia noin puolitoista vuotta, kunnes viranomaisille selvisi, mitä sen tiloissa tapahtuu.
– Kahvila piti sulkea, mutta siinä ajassa olimme pelastaneet jo 25 ihmistä antamalla apua yliannostustilanteissa, Lodsen kertoo.
Hän oli vakuuttunut, että toimintaa kannattaa vielä jatkaa, mutta siihen tarvittaisiin uudenlainen lähestymiskulma.
Harmaan alueen kansalaistoiminta muuttui viralliseksi
Erilaisten kokeilujen ja turhautumisten jälkeen Lodsen sai ystäviensä kanssa uuden ajatuksen. Jos huumeiden käyttöhuone olisikin auto, paikallisista konflikteista ja nimbyilystä olisi helppo päästä eroon.
He hankkivat tarkoitusta varten vanhan, käytöstä poistetun ambulanssin ja sisustivat sen uudestaan. Sisälle tehtiin tilat 3–4 käyttäjälle ja kahdelle lääkärille tai sairaanhoitajalle. Ulkopuolella oli aina kaksi vapaaehtoista pitämässä vahtia ja vastaamassa ohikulkijoiden kysymyksiin.
Ambulanssi sai nimekseen Fixelance. Sen toimintaperiaate oli yksinkertainen: turvallisen, rauhallisen ja siistin tilan tarjoaminen suonensisäisten huumeiden käyttäjille.
– Koska huumeiden hallussapito on kiellettyä, monet käyttäjät pyrkivät heti aineet saatuaan piikittämään ne suoneensa. Ja kun tämä tehdään jossain kadulla kiireisenä ja stressaantuneena, voi seurata monenlaisia ongelmia.
Fixelance avattiin syksyllä 2011, ja sen jälkeen asiat etenivät nopeasti.
Jo seuraavana vuonna eli 2012 Kööpenhaminan kunta osti Fixelancen toiminnan itselleen ja lakimuutos kaupunkien pyörittämien käyttötilojen mahdollistamiseksi astui voimaan.
Seksityöntekijät saivat oman auton
Fixelancen menestystarinan pohjalta Olsen kehitteli myös toiseen marginaaliseen ihmisryhmään liittyneen innovaation.
Huumeidenkäyttäjien lisäksi samoilla Vesterbron kulmilla on paljon kodittomia, seksityöntekijöitä ja muita marginaalisia vähemmistöjä.
– Erään yliopistossa tehdyn haastattelututkimuksen mukaan yli 40 prosenttia kaduilla työskentelevistä seksityöntekijöistä on kohdannut uhkauksia ja väkivaltaa, mutta bordelleissa tai muissa valvotuissa tiloissa luku on vain muutaman prosentin luokkaa, Olsen kertoo.
Harva kuitenkaan haluaa bordellia omaan asuinkortteliinsa – taustalla on samat ongelmat kuin käyttöhuoneiden kanssa: lieveilmiöt, mainehaitat, levottomuudet, leimautuminen ja niin edelleen. Niinpä Olsen ystävineen päätti viedä myös bordellit pyörien päälle. Näin sai alkunsa Sexelance.
Seksityöntekijöille hankittiin polvityynyjä suuseksiä varten. Michael Lodberg Olsen
Auto suunniteltiin yhdessä seksityöntekijöiden järjestön kanssa. Olsenin mukaan työntekijöiltä tuli ideoita, joita vapaaehtoisten joukko ei olisi osannut ajatellakaan: auton sisusta verhoiltiin leopardikuosilla, työntekijöille hankittiin polvityynyjä suuseksiin liittyviä työasentoja varten, auton katolle asennettiin valo, josta näkee onko auto varattu vai vapaa ja niin edelleen.
Ensimmäinen Sexelance aloitti toimintansa marraskuussa 2016. Olsen kertoo varoittaneensa perheelleen hyvissä ajoin, että asian tuoma julkisuus saattaa poikia vihamielistä palautetta.
– Mutta sitä ei koskaan tullut, mikä oli yllättävää. Julkinen keskustelu liittyi lähinnä seksityöntekijöiden työolosuhteisiin, niihin polvityynyihin, hygieniaan ja muihin asioihin, joista oli syytäkin puhua ääneen.
Mitä Helsinki voisi oppia Kööpenhaminalta?
Suomessa keskustelua huumeiden käyttöhuoneista on käyty erityisesti Helsingin kaupunginvaltuutetun Kati Juvan (vihr.) jättämän aloitteen pohjalta.
Aloitteen seurauksena tehdyn selvitysryhmän raportin jälkeen Helsingin kaupunginhallitus päätyi viime keväänä esittämään valtioneuvostolle huumeiden käyttöhuoneita koskevan erillislain laatimista.
Tällä hetkellä suonensisäisiä huumeita käyttäville tarjotaan apua ja puhtaita käyttövälineitä esimerkiksi Kontulan ja Itäkeskuksen päivätoimintatilojen eli Symppiksien sosiaali- ja terveysneuvonnassa.
– Ihmisiä neuvotaan ja heille annetaan puhtaita käyttövälineitä, yritetään saada heidät pistämään turvallisemmin, mutta emme ole siinä varsinaisessa pistämistilanteessa mitenkään mukana, kertoo Symppiksien johtava sosiaaliohjaaja Linda Brown.
Ero nykytilanteen ja valvottujen käyttöhuoneiden välillä ei siis välttämättä ole kovin suuri. Brownin mukaan huumeista johtuvien ongelmien vähentämiseen tarvitaan kuntouttavaa ja päihteetöntä hoitoa, mutta myös haittoja vähentäviä toimenpiteitä, joista yksi olisi käyttöhuoneiden laillistaminen.
– Käyttöhuoneissa tärkeää olisi, että niiden kautta voisi ohjata ihmisiä myös hoitojen pariin. Tämä olisi hyvä keino saada ihmisiin kontaktia, sillä monet asiakkaamme ovat aika viranomaispelkoisia eivätkä he välttämättä ole minkään palvelujen piirissä.
Entä Kööpenhaminan piikitysambulanssin kaltainen malli, voisiko tällainen toimia Helsingissä?
Brown korostaa, että Helsingissä ei ryhdytä minkäänlaisiin kokeiluihin ennen kaupungin ehdottamaa lakimuutosta. Tanskan ambulanssin kaltainen liikkuva käyttöhuone saattaisi muutenkin soveltua huonosti Suomen olosuhteisiin, sillä Suomen päihdekulttuuri on osin erilainen kuin monissa muissa Euroopan maissa.
– Meillä käytetään paljon pitkävaikutteisia opiaatteja, kun taas eri puolilla Eurooppaa esimerkiksi heroiini on yleisempää, ja siinä se voimakkain vaikutuspiikki tulee nopeasti, Brown sanoo.
Suomessa yleisimmin käytettävät kovat huumeet ovat Brownin mukaan pitkävaikutteisia, ja tämän vuoksi käyttöhuoneiden pitäisi olla sellaisia, että niissä voi oleskella pidempiä aikoja, jotta esimerkiksi huumekuolemiin pystytään vaikuttamaan. Myös sekakäyttö on Suomessa yleistä moniin muihin maihin verrattuna.
Uusi Fixelance avattiin kaksi viikkoa sitten
Palataan lopuksi vielä Michael Lodberg Olsenin juttusille, hänellä on nimittäin terveiset kerrottavana Suomen päätöksentekijöille.
Uusin Fixelance otettiin käyttöön helmikuun lopulla 2020.Michael Lodberg Olsen
Kun vajaa vuosikymmen sitten toimintansa aloittanut Fixelance oli tasoittanut tietä viranomaisten ja puolivillin kansalaistoiminnan välillä, Kööpenhaminassa avattiin lyhyen ajan sisällä useita valvottuja huumeiden käyttötiloja.
Olsenin mukaan suuntaus oli pitkään hyvä: tiloja avattiin eri puolille kaupunkia, ja Fixelance toimi niitä täydentävänä palveluna. Juuri tällaista toimintamallia hän pitää ihanteellisena.
Terveydenhuollon viimeaikainen suuntaus on kuitenkin vienyt käyttöhuonekulttuuria taas toisenlaiseen suuntaan. Nyt Vesterbrossa on avattu maailman suurin valvottu huumeiden käyttötila ja samalla valtaosa pienemmistä on suljettu.
Nykyisin koko Tanskassa huoneita on vain viisi, ja tämä raivostuttaa Olsenia.
– Älkää kopioiko tätä mallia. Ajattele jos Helsingistä saisi vaikkapa vodkaa vain yhdestä rakennuksesta ja kaikkialla muualla se olisi kiellettyä. Millainen paikka siitä yhdestä rakennuksesta tulisi?
Siksi Olsen on hieman vastentahtoisesti palannut eräänlaiseen alkupisteeseen. Uusi Fixelance otettiin käyttöön helmikuun lopulla.
Voit keskustella aiheesta 7.3. kello 23:een saakka.
Sisäministeri Maria Ohisalolta (vihr.) on koko viikko yritetty saada selvää kantaa siihen, miten Suomi suhtautuu Kreikan päätökseen olla käsittelemättä maahan pyrkivien turvapaikkahakemuksia.
Marja Sannikan haastattelussa Ohisalo sanoo, että vaikka EU tukee Kreikkaa, Kreikka tekee väärin.
– Jos katsotaan kansainvälisen oikeuden isoa kuvaa, niin kyllä tekee siinä mielessä väärin. Kyllä turvapaikkahakemukset aina pitäisi ottaa vastaan.
Eli Kreikan tulisi käsitellä nämä hakemukset?
– Kyllä.
Ohisalo toisti, että EU:n sisäministerien julkilausuma lähtee siitä, että kansainvälistä oikeutta noudatetaan.
Suomi ei estäisi turvapaikanhakijoiden tuloa
Kun Suomeen vuonna 2015 tuli yli 30 000 turvapaikanhakijaa, vihreät kannattivat avointa linjaa ja toivottivat hakijat tervetulleiksi.
Jos nuo tapahtumat nyt toistuisivat, Suomi ottaisi Ohisalon mukaan turvapaikanhakijat vastaan ja käsittelisi kaikki hakemukset. Sellaista tilannetta, jossa Suomi voisi rajoittaa tulijoiden vastaanottoa Ohisalo ei pidä mahdollisena.
– Kansainvälisen oikeuden mukaan turvapaikkahakemukset pitää käsitellä. Suomelta ei valtiona löydy sellaisia keinoja, että voisimme sanoa, että emme käsittelisi näitä hakemuksia. Me käsittelisimme ne hakemukset.
Vastuunjaossa Suomi odottaa EU:n esitystä
Hallitusohjelman mukaan Suomella on pyrkimyksenä "oikeudenmukainen ja kestävä vastuunjako Euroopan maiden kesken".
Siihen, mikä olisi Suomelle sopiva määrä turvapaikanhakijoita tässä vastuunjaossa, Ohisalo ei vielä osannut antaa vastausta.
– Turvapaikanhakijamääristä ei ole mitään absoluuttista lukua, siitä täytyy keskustella kun tilanteet muuttuvat. Se on totta kai hallituksella pöydällä jos tänne enemmän ihmisiä tulisi, että miten toimimme.
Ohisalon mukaan Suomi odottaa nyt EU:n esitystä vastuunjaosta.
– Meillä ei ole vielä ehdotusta pöydällä, en pysty siihen Suomen hallituksen kantaa antamaan.
Ohisalo kommentoi Sannikan haastattelussa myös koko EU:n turvapaikkajärjestelmän toimivuutta.
– Eihän järjestelmä ole missään määrin toimiva. Koko maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan isoa kuvaa pitää miettiä, Ohisalo toteaa.
Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) on puhunut New Yorkissa YK:n kansainvälisessä naistenpäivän tapahtumassa. Marin puhui tilaisuudessa heti YK:n pääsihteerin António Guterresin jälkeen.
– Maailmassa on vain 21 naispuolista valtiojohtajaa, vaikka YK:hon kuuluu 193 maata ja yli puolet maailman ihmisistä on naisia, Marin sanoi.
Marin toi puheessaan esille Suomen saavutuksia tasa-arvon saralla, kuten naisille varhain annetut poliittiset oikeudet sekä lasten päivähoidon.
Samalla pääministeri kuitenkin muistutti, ettei sukupuolten tasa-arvoa ole saavutettu vielä missään maassa. Suomen ongelmista hän nosti esiin erityisesti työelämän epätasa-arvon sekä naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan.
– On tärkeää saada enemmän naisia korkeisiin poliittisiin virkoihin. Ilman roolimalleja en seisoisi edessänne tänään, Marin sanoi.
Sanna Marin puhui naistenpäivän tapahtumassa YK:ssa perjantaina.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva
Suomalaisten naispoliitikkojen historialliset saavutukset nousivat tilaisuudessa näkyvästi esille. Sen lisäksi, että Marinin todettiin olevan maailman nuorin naispääministeri, nostettiin esille myös Helvi Sipilän historiallinen rooli YK:n ensimmäisenä naispuolisena apulaispääsihteerinä.
Myöhemmin Marinin ohjelmassa oli kahdenkeskinen tapaaminen Guterresin kanssa. Tapaamisen asialistalla olivat muun muassa globaalit toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, tasa-arvo ja Suomen rooli YK:ssa.
Marinin perjantain ohjelmaan sisältynyt luento ilmastonmuutoksen kannalta kestävästä hyvinvointiyhteiskunnasta Columbian yliopistossa osoittautui todella suosituksi. Marinin luento aiheutti pitkät jonot yliopistolle.
Yliopiston mukaan 450-paikkainen luentosali oli varattu loppuun nopeasti, ja jonotuslista mahdollisesti vapautuville paikoille oli pitkä. Eräs yliopiston työntekijä muisteli, että viimeksi vastaavanlaisen yleisöryntäyksen aiheutti amerikkalaisräppäri Jay-Z.
Pohjois-Pohjanmaalla on todettu ensimmäinen koronavirustapaus. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tiedotteessa vahvistetaan asia.
Ylen tietojen mukaan Iranista Ouluun matkustanut henkilö on sairastunut koronavirukseen. Tartunta varmistui torstaina. Potilas on kotona eristyksessä, ja hän on hyväkuntoinen.
Oulun alueella oli perjantai-iltapäivään mennessä tavoitettu kaikki koronaan sairastuneen kanssa tekemisissä olleet ja taudille mahdollisesti altistuneet henkilöt. Oulun kaupungin apulaisylilääkäri Jarkko Huusko ei lähde avaamaan paljonko altistuneita tällä hetkellä on, mutta hänen mukaana puhutaan vähäisestä määrästä.
Tämä on viidestoista todettu tapaus Suomessa. Tänään vahvistettiin myös kaksi muuta koronavirustartuntaa, toinen Etelä-Karjalassa ja toinen Helsingin ja Uudenmaan alueella. Eilen Suomessa todettiin viisi uutta tartuntaa.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelta on toistaiseksi tutkittu alle kymmenen koronaepäilyä.
Sairaanhoitopiirillä on ympärivuorokautinen puhelinpalvelu koronaepäilyjä varten numerossa 08-3152655. Siihen tulee soittaa vain, jos on oireita ja on ollut matkalla Italiassa, Iranissa, Kiinassa tai Etelä-Koreassa tai lähikontaktissa koronapotilaan kanssa.
