Suomessa on tänään kerrottu kolmesta uudesta koronavirustartunnasta. Yksi tartunta todettiin tänään Uudellamaalla ja toinen Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. Kolmas todettiin eilen Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirissä.

HUS:ssa todettiin tänään tartunta työikäisellä miehellä. Tartunta on peräisin Pohjois-Italiasta. Mies on hyväkuntoinen, ja hän kotiutui näytteenoton jälkeen. Hänet on ohjeistettu pysymään eristyksissä kotona. Altistuneet ovat tiedossa, ja heihin on oltu yhteydessä.

Etelä-Karjalassa todettiin eilen torstaina tartunta, joka on myös peräisin Pohjois-Italiasta. Tartunnan saanut työikäinen henkilö on eristyksessä ja hyväkuntoinen. Tartunnalle altistuneet kolme lähikontaktia on tavoitettu. Myös heidät on asetettu karanteeniin.

Kolmas tartunta todettiin Pohjois-Pohjanmaalla. Tartunnan saanut on Ylen tietojen mukaan Iranista palannut matkailija. Potilas on kotona eristyksessä ja hyväkuntoinen. Mahdollisesti tartunnalle altistuneita lähikontakteja kartoitetaan parhaillaan.

Suomessa on nyt todettu yhteensä 15 koronavirustartuntaa.

Lue myös:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Iranin parlamentaarikoista tartunta lähes joka kymmenennellä – maailmalla yli 100 000 tartuntaa

– Hävittäjien aikakausi on ohitse.

Näin sanoi Teslan ja SpaceX:n toimitusjohtaja Elon Musk keskustellessaan Yhdysvaltain ilmavoimien korkean edustajan kanssa ilmasotaa käsitelleessä konferenssissa Floridassa. Asiasta uutisoi CNBC.com.

Muskin mielestä tulevaisuudessa sotaa käydään miehittämättömillä drooneilla, halutaan sitä tai ei. Hän sanoo puhuvansa asiasta nyt, koska pelkää Yhdysvaltain jäävän jälkeen asekehittelyssä, jollei se kykene innovatiivisuuteen.

Musk korostaa myös, että Yhdysvaltain puolustusministeriön kallein asejärjestelmä, Lockheed Martinin F-35 -hävittäjä, tarvitsee kilpailijan. Myöhemmin hän tarkensi Twitterissä, että kilpailijan pitäisi olla nimenomaan drooni, joka pystyy ihmisen kauko-ohjauksessa itsenäisiin päätöksiin.

– F-35:llä ei olisi mitään mahdollisuuksia sellaista vastaan, Musk sanoi keskustelukumppanilleen.

Lockheed Martinin F-35 on ehdolla myös Suomen ilmavoimien seuraavaksi torjuntahävittäjäksi.

Kyberturvallisuuden professori: Ei vielä mahdollista

Kysymys hävittäjistä ja drooneista on ajankohtainen ja mielekäs, myöntää Jyväskylän yliopiston kyberturvallisuuden professori, eversti evp. Martti Lehto.

Lehdon mukaan droonien kyky ja tekoälysovellukset eivät kuitenkaan vielä ole niin pitkällä, että ne kykenisivät samoihin tehtäviin kuin miehitetyt hävittäjät.

Musk on hänen mukaansa kuitenkin oikeilla jäljillä. Tällä hetkellä drooneja käytetään tiedusteluun ja valvontaan sekä jossain määrin myös aseellisissa tehtävissä.

Isot droonit ovat Lehdon mukaan kuitenkin vielä varsin yksinkertaisia. Vasta näinä aikoina ne ovat tehneet ensimmäisiä itsenäisiä laskeutumisia lentotukialuksille ja itsenäisiä ilmatankkauksia.

– Vie vielä muutama kymmenen vuotta ennen kuin ne ovat riittävän tehokkaita sellaisiin tehtäviin, joita miehitetyt koneet tekevät nykyisin.

Lehto muistuttaa, että nykynäkemyksen mukaan päätös siitä, kuka vetää liipasimesta, ei kuulu koneelle vaan ihmiselle.

Hän huomauttaa vielä, että muuallakin maailmassa uskotaan edelleen miehitettyihin koneisiin ja niillä aiotaan lentää vielä kymmeniä vuosia eteenpäin. Pikku hiljaa osa tehtävistä siirtyy kuitenkin drooneille.

Tulevaisuudentutkija: Väistämätön kehitys

Tulevaisuudentutkija Risto Linturi pitää Elon Muskin lailla väistämättömänä kehitystä, joka korvaa hävittäjät drooneilla. Mitä ihminen tuollaisessa lentävässä laitteessa edes tekisi, hän kysyy.

Linturi vastaa itse, että ihminen on vain haitta, joka tarvitsee paineilman sekä terästä ja panssarilasia ympärilleen. Tämä kaikki tekee hävittäjän painavammaksi, mikä taas esimerkiksi haittaa sen kääntymistä ja lyhentää lentomatkaa.

Droonit ovat kevyempiä, niiden laiteratkaisut parempia ja tuotatovolyymit suurempia, mikä tekee niistä paljon halvempia. Käytännössä voisimme saada yhden torjuntahävittäjän elinkaarikustannuksilla miljoona "halpisdroonia", Linturi laskee.

Hävittäjien tehtäviä pitäisi Linturin mukaan tarkastella uudelleen ja samalla pohtia, millä muilla keinoilla asioita voisi hoitaa. Osa niistä voitaisiin hänen mukaansa tästä päivästä lähtien hoitaa drooneilla.

Kaikkia hävittäjien tehtäviä ei kuitenkaan voisi heti korvata miehittämättömällä laitteella. Sellaisia ei saisi edes varmuudella tilattua mistään.

Hankintapäätös myös sitoisi ostajan myyjätahoon. Jos Suomi hankkisi drooneja, jotka toimisivat kauko-ohjauksella ja satelliittijärjestelmän varassa, sitoisi se meitä Yhdysvaltoihin ja tai Elon Muskiin, joka aikoo lähettää tällä vuosikymmenellä 40 000 satelliittia kiertämään maapalloa, Linturi sanoo.

Kehittyneen droonin valmistaminen olisi helpointa Yhdysvalloille. Myös Kiinalla ja Venäjällä on kyky kehittää vastaavia.

Monet maat käyttävät jo nykyisin varsin kehittyneitä drooneja. Yhdysvallat surmasi iranilaisen sotilasjohtajan Qasem Suleimanin tammikuussa drooni-iskulla. Myös Iran on tukeutunut vahvasti drooneihin.

– He pysäyttivät puolet Saudi-Arabian öljyntuotannosta drooni-iskulla.

Linturi viittaa Jemenin huthi-kapinallisten Iranin avustuksella viime syyskuussa tekemään drooni-iskuun.

Linturin mukaan hävittäjien hankintapäätös on kuitenkin Suomelle niin iso, että se vaatisi huolellisen analyysin vaihtoehdosta. Saattaa olla, että on olemassa halvempi vaihtoehto tekemään vastustajan hyökkäys tänne kalliiksi.

Lue lisää:

Iranin ja Saudi-Arabian sapelinkalistelu kiihtyy drooni-iskujen myötä

Sota peruttu, ainakin toistaiseksi – Tässä lyhyet vastaukset Yhdysvaltain ja Iranin yhteenotosta

Energiajuomatölkit ja limsapullot ovat olleet aamuisin tuttu näky Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston talotekniikan oppitunneilla Kotkassa.

Meteli on ollut kova eivätkä opiskelijat ole malttaneet kuunnella, mitä opettajat sanovat.

Talotekniikan opettaja Mikko Heikkilä epäilee, että sokerijuomat ovat jääneet monella nuorella ainoaksi aamupalaksi. Tämä on aiheuttanut sen, että meno on ollut levotonta ja rauhatonta jo aamusta lähtien.

– Vähän kuin heillä olisi muurahaisia housuissa, Heikkilä kuvailee.

Maaliskuun alusta lähtien opettaja on marssittanut oppilaansa joka aamu ilmaiselle aamupuurolle koulun ruokalaan.

Ensimmäisen viikon aikana meno on muuttunut kuin taikaiskusta.

Vähemmän meteliä

Kotkassa Malmingin kampuksella talotekniikan opiskelijat aloittavat koulupäivän kello 8 nimenhuudolla. Tämän jälkeen he suuntaavat porukalla aamupalalle.

– Menemme kuin harhiparvi. Meillä on pääosin salskeita nuoria miehiä oppilaina. Olemme toitottaneet heille, että aamupala on tosi tärkeä, Heikkilä kertoo.

Opettaja lähtee itse samalla aamukahville, kun opiskelijat syövät puuroa. Hän kertoo huomanneensa eron 36 opiskelijan ryhmässään välittömästi sen jälkeen, kun aamupuurokokeilu alkoi.

– Nyt meteliä on vähemmän, ja ryhmä on mielestäni ehdottomasti rauhallisempi, Mikko Heikkilä sanoo.

Parempi keskittymiskyky

Talotekniikan opettaja pitää opiskelijoiden nauttimaa aamupuuroa isona harppauksena verrattuna sokerijuomiin.

– Opiskelijat pystyvät keskittymään paremmin päivän teemaan, kun heillä ei ole kierrokset tapissaan jo kouluun tullessaan, Mikko Heikkilä kertoo.

Myös Kuopiossa on huomattu, että opiskelijoiden keskittymiskyky on parantunut siitä lähtien, kun Savon ammattiopisto alkoi tarjota ilmaista aamupuuroa syksyllä 2018.

Laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen vahvistaa, että aamupalan syönnin on tutkimuksissa todettu vaikuttavan keskittymiskykyyn.

– Tämä perustuu siihen fysiologiseen faktaan, että verensokeritaso pääsee laskemaan yöllä. Kun aamulla tankataan, keskittymiskyky ja muut älylliset toiminnot voivat parantua muun muassa siksi, että hermosolut aivoissa ja tärkeät hormonit saavat tarvitsemaansa glukoosia, Orreveteläinen sanoo.

Suurin osa jättää aamupalan väliin

Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston puurokokeilun taustalla ovat ensimmäiset ammatillisille oppilaitoksille ja lukioille suunnatut valtakunnalliset ravitsemussuositukset, jotka Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Opetushallitus ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisivat viime vuonna.

Suosituksissa on mainittu yhtenä toimintaideana aamupuurotarjoilu, jonka tarkoituksena on kannustaa opiskelijoita syömään terveellinen ja ravitseva aamiainen opiskelupäivän alkajaisiksi.

Ilmaisen aamupalan on tarkoitus samalla tukea opiskelijoita taloudellisesti ja vähentää siten eriarvoisuutta.

Viimeinen niitti ilmaisen aamupuuron aloittamiseen tuli, kun Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston johtoryhmä sai tammikuun lopussa eteensä tuoreimman valtakunnallisen kouluterveyskyselyn tulokset.

– Olin aika yllättynyt, että noin 60 prosenttia jättää aamupalan syömättä, kun valtakunnallisesti luku on 52,5 prosenttia, ammattiopiston talous- ja hallintojohtaja Tuija Korpela kertoo.

Ammattiopistossa oli jo viime syksynä selvitelty mahdollisuutta tarjota opiskelijoille ilmaista aamupuuroa. Tämän takia ammattiopisto pystyi nopeasti reagoimaan kouluterveyskyselyn tulokseen ja aloittamaan puurotarjoilun.

Syynä valvominen

Mikä on sitten syynä siihen, etteivät opiskelijat syö kotona aamupalaa? Tuija Korpela uskoo, että myöhään valvominen verottaa aamupalan syömistä. Hän on itsekin kolmen aikuisen lapsen äiti.

– Huomasin omista pojistani heidän lukioaikanaan, että he valvoivat tosi myöhään. Vaikka laitoin aamupalan valmiiksi, he heräsivät viime tingassa ja aamupala jäi pöydälle, Korpela kertoo.

Kymen konservatorion muusikko-opiskelijat Ida Halonen ja Heidi Sundström myöntävät, että aamupala jää usein väliin siksi, että illalla tulee valvottua liian pitkään.

– Sitten se kostautuu aamulla, eikä jaksa herätä niin aikaisin. Tulee kiire lähteä kouluun, Ida Halonen kertoo.

– Se on ihan totta, että aika usein tulee valvottua liian myöhään. Aamulla jaksa enää muuta kuin ottaa banaanin matkaan ja lähteä koululle, sanoo myös Heidi Sundström.

Naiset ovat tyytyväisiä siihen, että ammattiopistossa on alettu tarjota puuroa kiireisten aamujen pelastukseksi.

– Se on tosi tärkeä. Huomaa kyllä, että jaksaa paljon paremmin lauleskella työpajassa aamulla, kun vetäisee lautasellisen puuroa, Ida Halonen sanoo.

"Ensimmäinen päivä oli pettymys"

Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto aloitti ilmaiset aamupuurot kaikilla neljällä kampuksellaan Kotkassa ja Haminassa tällä viikolla. Puuroa tarjotaan ainakin maaliskuun ajan. Puurotarjoilu jatkuu pidempäänkin, jos se osoittautuu suosituksi.

– Ensimmäinen päivä oli vähän pettymys. Meillä oli vain noin 40 kävijää aamupuurolla, Ekamin talous- ja hallintojohtaja Tuija Korpela kertoo.

Viikon aikana yhä useampi opiskelija on löytänyt puurolautasen äärelle.

Kolmantena päivänä opiskelijoita oli jo noin 150. Tämä on lähes viidesosa kaikista 800 opiskelijasta, joille koulu tarjoaa ilmaisen ruuan.

– Tavoitteena on, että opiskelijat nauttivat terveellisen aamupalan ja että heillä on hyvät mahdollisuudet jaksaa koulupäivän, Tuija Korpela sanoo.

Lue lisää: Yököttääkö ajatus aamupuurosta? Ei hätää, sillä aamiaisen skippaa moni muukin, eikä siitä ehkä olekaan niin isoa haittaa kuin pelotellaan

Voit keskustella tästä aiheesta 7. maaliskuuta kello 23 asti.

TUKHOLMA Koronavirus (SARS-CoV-2) näkyy kaikkialla Euroopan unionin tautienehkäisy- ja valvontakeskuksessa. Viruksen kuva on valittu kymmenien tietokoneiden ja infotaulujen taustakuvaksi.

Tukholmassa sijaitseva ECDC on nyt kriisivalmiudessa. Tammikuun puolestavälistä lähtien työt on järjestetty kriisiorganisaation mukaan ja työtä on tehty aamusta pitkälle yöhön.

Virasto kokoaa ja analysoi maailmanlaajuista tietoa viruksesta. Se tekee tilanteesta riskiarvion, jonka perusteella se antaa neuvoja jäsenvaltioille taudin torjumiseksi. Tieteellistä tietoa ja myös siitä kumpuavia jatkokysymyksiä tulee valtavasti jäsenvaltioilta ja kansallisilta terveysviranomaisilta.

Suomalainen tartuntatautien asiantuntija Pasi Penttinen johtaa yhtä viraston teknistä ryhmää.

Hän tuli Ylen haastatteluun suoraan virustilanteen johtoryhmän kokouksesta, jossa päätetään päivittäin viraston toimintasuunnitelmasta ja resurssien kohdistamisesta.

Mitkä ovat kiireellisimpiä kysymyksiä juuri nyt?

– Niitä on pitkä lista. Kaikkein kiireellisintä on tietää taudin vakavuusasteesta enemmän. Tähän meillä ei ole vielä kovin hyvää vastausta.

– Varsin suuri osa sairastuneista tarvitsee sairaala- tai tehohoitoa. Tämänhetkisen arvioiden mukaan myös varsin suuri osa kuolee, puhumme muutamasta prosentista. Se on aika iso määrä kokonaisuutena taudissa, joka tulee mahdollisesti koskemaan varsin suurta kansanosaa.

Osalla oireet ovat lieviä, mistä se kertoo?

– Yksi iso kysymys on, aiheuttaako tämä tauti infektioita, jotka eivät tule oireina esiin. Esimerkiksi Japanin edustalla olleella risteilyaluksella puolet testatuista sai tartunnan, vaikka heillä ei ollut mitään oireita.

– Jos näin on, koronavirus on mahdollisesti paljon laajemmalle levinnyt tauti, kuin mitä normaaliseurannalla saadaan tietoon. Tämä tarkoittaisi toisaalta myös sitä, että tauti ei olisi niin vakava.

Mitä tiedätte taudin tarttumisesta?

– Se on toinen asia, johon tarvitsemme kiireellisesti lisää tietoa. Kuvittelemme, että tiedämme tällä hetkellä siitä varsin paljon, mutta suurin osa arvioista on tehty Kiinassa raportoitujen tapausten perusteella.

– Haluaisimme tehdä arvioita myös länsimaisten yhteiskuntien tilanteessa, jossa ihmisten väliset kontaktit ovat hieman erilaiset.

On erilaisia tietoja siitä, tarttuuko tauti lapsiin. Mitä viimeisin maailmanlaajuinen tieto kertoo?

– Lasten rooli tartunnassa on hyvin tärkeä kysymys. Kiinasta on raportoitu hyvin vähän vakavista tapauksista lasten keskuudessa. Näyttää siltä, että lapset eivät sairastu vakavasti.

– Mutta meillä ei ole minkäännäköistä selvää käsitystä siitä, onko lapsilla jokin rooli taudin levittämisessä. Tartuttavatko taudin saaneet lapset muita ihmisiä? Muissa hengitystieinfektioissa tämä on ihan yleinen ilmiö. Esimerkiksi influenssan leviämisessä lasten merkitys on ratkaiseva.

– Jos lapset tartuttavat, ovat koulujen sulkemiset merkittävä toimi taudin leviämisen hidastamisessa muualle yhteiskuntaan. Jos lapset eivät tartuta, ei koulujen sulkemisilla ole mitään merkitystä. Sulkemiset haittaavat yhteiskunnan toimintaa, kun vanhempien täytyy tehdä muita hoitojärjestelyitä.

Miten lisätietoa etsitään?

– Kaikissa näissä maissa, missä on riittävä määrä kouluihin liittyviä tapauksia, olisi hyvä tehdä tutkimuksia lasten keskuudessa. Olemme kannustaneet maita siihen, muun muassa Suomea. On pystyttävä joko todentamaan tai poissulkemaan lasten rooli.

Maailmanlaajuiset toimet ovat olleet järeitä. Miten kauan erilaisia eristämisiä jatketaan?

– Tämä tauti käyttäytyy tiettyyn pisteeseen asti kuten SARS ja MERS. Sillä on taipumus aiheuttaa merkittäviä paikallisia epidemioita, erityisesti suljetuissa sisätiloissa. Tauti leviää esimerkiksi sairaaloissa, jotka ovat suurin riskiympäristö, tai risteilyaluksissa ja hotelleissa.

– Jos näihin tapauksiin pystytään puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja heidän lähikontaktinsa kartoittamaan, pystymme estämään paikallisten epidemioiden syntymisen.

– Jos tässä ei onnistuta, pitäisi ainakin pystyä puuttumaan paikallisiin epidemioihin, jotta ne eivät aiheuta laajalle leviäviä ketjuja. Tällä tartuttavuudella näemme hyvin nopeita etenemisiä, kuten on nähty Italiassa tai Etelä-Koreassa.

Miksi tilanne on erityisen vakava Italiassa?

– Se on hyvä kysymys, johon mekin haluaisimme vastauksen. Tauti on hyvin tarttuva. On huomattu, että 4–6 päivän aikana tapausmäärät kaksinkertaistuivat. Italialla on suuria haasteita kontaktien tavoittamisessa.

– Useimmissa yhteiskunnissa on vaikeaa tavoittaa myös heikossa asemassa olevia ryhmiä eli esimerkiksi kodittomia, siirtolaisia ja yksinäisiä ihmisiä. Heitä ei joukkoviestinnällä tavoiteta, he eivät hakeudu terveydenhoitoon ja he eivät välttämättä puhu maan kieltä.

Tuleeko koronavirusepidemiasta pandemia?

– Nyt ollaan jo käytännössä pandemiassa. Tautia esiintyy useassa maassa usealla mantereella. Tilanne on maailmanlaajuinen. Jokainen maa, jossa ensimmäiset tartunnat pääsevät laajenemaan ketjuiksi, tulevat näkemään hyvin vakavia seurauksia ennen kaikkea terveydenhuoltojärjestelmälle.

– Viestimme on, että jäsenmaat aktivoisivat pandemiavalmiussuunnitelmansa. Ne on tehty jäsenmaissa influenssaa varten, joten niitä ei voi sellaisena ottaa käyttöön. Ne pitää käydä läpi ja katsoa, mitkä osiot sieltä ovat hyödynnettävissä koronavirustilanteeseen.

Mikä sinua huolestuttaa eniten?

– Minua huolestuttaa se, että Euroopan maat suhtautuvat liian lempeästi tilanteeseen. Kansanterveyslaitosten tulee olla varpaillaan tilanteen kanssa. Ensimmäisiin tapauksiin täytyy tarttua aktiivisesti.

Väestö kasvaa maailmassa ja ihminen valtaa tilaa eläimiltä. Eläimissä on loputon pooli viruksia. Miten tämä tulee vaikuttamaan vastaavien epidemioiden syntymiseen?

– Tämäntyyppisten epidemioiden mahdollisuus kasvaa tulevaisuudessa. Koronavirus näyttää toteen sen, mikä on aiemmin arvioitu riskiksi. Kaakkois-Aasiassa on hyvin suuri väestöntiheys ja ruuaksi tarkoitettuja eläimiä kasvatetaan hyvin lähellä ihmisiä.

– Ihmisten määrä lisääntyy ja heitä täytyy ruokkia. Vaikka me puhumme kasvisruuan osuuden kasvattamisesta, tulee myös ravinnoksi kasvatettujen eläinten määrä lisääntymään.

– Tosiasia on myös se, että elintaso nousee maailmassa. Aasiassa yhä useammalla taloudella on jääkaappi, mikä on jo vähentänyt elintarvikkeiden välityksellä tarttuvien epidemioiden määrää. Samalla terveydenhuollon laatu ja saatavuus paranee huikeaa tahtia maailmanlaajuisesti.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa on todettu kolme uutta tartuntaa – Tanska peruu yli tuhannen osallistujan tapahtumat

Voit keskustella aiheesta tämän jutun perässä lauantaihin klo 23:een saakka. Mitä ajatuksia asiantuntijan kommentit herättivät? Mitkä asiat sinusta ovat jääneet selvittämättä?

Kun Japani määräsi helmikuun alussa risteilyalus Diamond Princessin karanteeniin, vain matkustajat eristettiin. Miehistö joutui huolehtimaan matkustajista ja oleskelemaan yhteisissä tiloissa huolimatta tartuntariskistä, miehistön jäsenet kertovat brittilehti The Guardianille.

Miehistö kävi matkustajien hyteissä, ruokaili yhteisessä messissä ja jakoi keskenään kylpyhuoneita sekä hyttejä.

Esimerkiksi nimellä Christian Santos haastattelussa esiintyvä filippiiniläinen miehistön jäsen kertoo jakaneensa hytin yskivän miehen kanssa.

– Aina kun hän yski, pelkäsin, Santos sanoo.

Hän yritti vaihtaa hyttiä, mutta hänelle sanottiin, ettei se onnistu. Seuraavana aamuna hyttikumppani oli viety sairaalahoitoon.

Santos ei ole miehen oikea nimi. Kuten useimmat muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet hän ei halua arvostella laivan oloja omalla nimellään. Miehistö pelkää, ettei niin tehdessään saisi uusia pestejä laivoille.

Mutta kritiikki on kovaa.

– Meitä käytettiin hyväksi. Voitko kuvitella? Tilanne oli hälyttävä, mutta he pitivät meidät töissä, Santos sanoo.

Laiva oli karanteenissa kaksi viikkoa. Laivalla olleista 3 700 ihmisestä yli 700 sai tartunnan ja kuusi on kuollut. Santosilla ei ole todettu tartuntaa, mutta hän on muun miehistön tavoin edelleen eristyksissä, nyt kotimaassaan Filippiineillä.

Tartuntatautiasiantuntijakin pelkäsi tartuntaa

Santosin mielestä miehistö ja matkustajat olisi pitänyt evakuoida alukselta paljon aikaisemmin. Nyt laivasta tuli karanteenin myötä viruksen lisääntymisalusta.

Santos myös katsoo, ettei laivan henkilökunnan olisi pitänyt jatkaa palvelemista, ruoanlaittoa ja siivoamista karanteenin aikana.

Osa miehistöstä sai suojavarusteetkin muita myöhemmin: Santosin mukaan hän sai hengityssuojan vasta viikko sen jälkeen, kun laiva oli pysäytetty.

Muutkin The Guardianin haastattelemat miehistön jäsenet kertovat, että laivalla vallitsi sekasorto ja kaaos, jossa terveitä ja sairaita ei juuri pidetty erillään.

– Miehistön jäsenenä et edes tiedä, kuka on saanut tartunnan. Olet tekemisissä heidän kanssaan, kuljet ympäri laivaa, syöt messissä yhdessä, kuvaa toinen miehistön jäsen, James Reyes.

Myös laivalla vieraillut tartuntatautien asiantuntija Kentaro Iwata on kuvannut laivan suojatoimia täysin riittämättömiksi.

Iwata sanoo netissä pari viikkoa sitten julkaistulla videolla, että hän on työskennellyt ebolan ja sarsin aikana, mutta ei ole pelännyt saavansa tartuntaa. Mutta käytyään Diamond Princessillä hän pelkää koronatartuntaa.

BBC:n kirjeenvaihtaja Rupert Wingfield-Hayes jakoi Twitterissä videon keskustelustaan Iwatan kanssa:

Työstä kieltäytyminen vaikeaa

Diamond Princessin omistava Princes Cruises -yhtiö sanoo lausunnossaan, että Japanin terveysministeriö vastasi karanteenin ja testauksen ohjeistuksesta ja toimeenpanosta. Laivan täytyi noudattaa ohjeita.

Japanin ulkoministeriö puolestaan sanoo, että maan viranomaiset antoivat ohjeet, joiden avulla tartuntoja pyrittiin rajoittamaan. Yhtiön vastuulla oli kuitenkin varmistaa, että laiva on turvallinen ympäristö matkustajille ja miehistölle.

Lähes puolet Diamond Princessin työntekijöistä oli filippiiniläisiä. Työ risteilyaluksilla on suosittua Filippiineillä, koska palkka on verrattain hyvä. Vuoden 2018 lopussa merillä työskenteli yli 330 000 filippiiniläistä.

Miehistön käsitykset siitä, oliko heidän pakko työskennellä karanteenin aikana, vaihtelevat. Eräällä laivan osastolla pidettiin kokous, jossa niitä, jotka eivät halua työskennellä, pyydettiin ilmoittautumaan. Toisella osastolla miehistölle ei puhuttu asiasta mitään. Päinvastoin, työtunnit lisääntyivät, kun ruokaa ja muita palveluksia piti toimittaa hytteihinsä eristetyille matkustajille.

Miehistön jäseniä tukevan Migrante Internationalin edustaja Joanna Concepcion sanoo, että työntekijät halusivat lopettaa työnteon, mutta heillä ei ollut valinnanvaraa.

– Kyse oli melkeinpä siitä, että heidän piti valita terveys ja turvallisuus tai elanto, hän arvioi The Guardianille.

"Uhrauduimme muiden puolesta"

Kaikki miehistön jäsenet eivät kuitenkaan ole katkeria.

Ilman meitä kukaan ei olisi jakanut ruokaa eivätkä matkustajat olisi saaneet syödäkseen, sanoo alkukirjaimillaan RCDG esiintyvä miehistön jäsen. Hän huomauttaa, että monet matkustajista olivat vanhoja ja heillä oli terveysongelmia, joten he olivat alttiimpia virukselle.

– Vaaransimme terveytemme muiden puolesta. Nyt kun kriisi on ohi, tunnemme ylpeyttä siitä, mitä teimme, RCDG sanoo.

Hän kehuu kapteenia ja osastonjohtajia henkilöstön tukemisesta. Toiset puolestaan katsovat, ettei miehistöä olisi pitänyt pyytää tekemään tällaista uhrausta.

Saman laivayhtiön toinen risteilyalus Grand Princess on nyt joutunut pysähtymään Kalifornian rannikolle koronavirusepäilyjen takia. Viranomaiset alkoivat torstaina testata matkustajia. Laivalla on yhteensä 3 500 ihmistä.

Lisää koronavirusepidemiasta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Iranin parlamentaarikoista tartunta lähes joka kymmenennellä – maailmalla yli 100 000 tartuntaa

Suomalaisnuoria saattaa odottaa uudenlainen asevelvollisuus, jossa naistenkin pitää osallistua kutsuntoihin ja kaikille tulee velvollisuus suorittaa kansalaispalvelus.

Sen lisäksi kasarmin ovet voivat aueta miehille, joita armeija ei nykyisin ota riveihinsä.

Tämä selvisi, kun Yle kysyi eduskuntapuolueista kantoja asevelvollisuuden tulevaisuuteen. Sitä alkaa pohtia laaja parlamentaarinen komitea, johon kaikki eduskuntapuolueet ovat valinneet edustajansa.

Suomen nykyisessä mallissa, jossa miehet ovat asevelvollisia ja naiset voivat hakeutua palvelukseen vapaaehtoisina, on hallituksen mielestä uudistamisen tarvetta. Sitä olisi muutettava niin, että yhdenvertaisuus paranee ja maanpuolustustahto pysyy yllä.

Nykyisin vain kaksi kolmasosaa miehistä suorittaa asepalveluksen ja yhä useampi nuori kokee, että nykyinen järjestelmä ei ole tasa-arvoinen.

Nyt valittu komitea pohjustaa eri malleja päätöksenteon pohjaksi. Aikaa on ensi vuoden lokakuun loppuun.

Ylen kyselyyn vastasivat komitean puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok.), varapuheenjohtaja Joonas Könttä (kesk.) sekä jäsenet Tuula Väätäinen (sd.), Jari Ronkainen (ps.), Hanna Holopainen (vihr.), Jari Myllykoski (vas.), Eva Biaudet (r.), Päivi Räsänen (kd.) ja Harry Harkimo (liik.).

Kysymyksiin vastanneista Ilkka Kanerva ei ryhmän puheenjohtajana halunnut ottaa tiukkaa kantaa vastaamalla kysymyksiin kyllä tai ei. Samoin SDP:n Tuula Väätäinen jättää puolueen linjan avoimeksi.

Kutsunnat ja kansalaispalvelus ottaisivat naiset mukaan

Komiteaan valitut poliitikot tukevat etenkin kutsuntojen laajentamista. Keskustan, perussuomalaisten, vihreiden, RKP:n, kristillisdemokraattien ja nyt-liikkeen edustajat ulottaisivat kutsunnat myös naisille.

Kokoomus ei halua lukita kantaansa, mutta suhtautuu asiaan positiivisesti, samoin SDP. Vasemmistoliitto jättäisi kutsunnat naisille vapaaehtoisiksi.

Perustelut kuuluvat, että kutsuntojen laajentaminen olisi keino parantaa tasa-arvoa ja markkinoida armeijaa naisille. Kutsunnat olisi eri puolueiden mielestä myös keino ehkäistä nuorten syrjäytymistä.

Myös armeijaa käymättömien nuorten muutaman kuukauden mittaiselle kansalaispalvelukselle löytyy puolueista kannatusta, mutta kysymys jakaa kantoja enemmän kuin kutsuntojen laajentaminen. Kuitenkin sekä keskustan, perussuomalaisten, vihreiden että RKP:n poliitikot olisivat kansalaispalvelukseen valmiita.

Ammattiarmeijaan Suomen ei pidä puolueiden mielestä siirtyä, vaan jatkossakin Suomea puolustaa asevelvollisten laajaan reserviin perustuva armeija.

Kansanedustajien vastaukset Ylen kysymyksiin löytyvät jutun loppupuoliskolta.

Armeijalle ropisee arvostelua valikoimisesta

Puolustusvoimat karsii nykyisin jo kutsuntavaiheessa ison määrän asevelvollisista terveyden tai mielenterveyden takia. 2000-luvulla puolustusvoimissa alettiin kutsunnoissa hylätä asepalveluksesta ne, joilla todennäköisesti olisi suuri riski keskeyttää palvelus.

Eduskunnassa on haluja muuttaa suunta.

– On menty huonompaan suuntaan, ja nyt on aika tarkastella onko suunta ollut oikea ja voitaisiinko sitä muuttaa takaisin yhdenvertaisempaan, vihreiden Hanna Holopainen sanoo.

Myös maavoimat on jo alkanut selvittää, voisiko nykyistä useammalle löytyä jokin tapa suorittaa asevelvollisuus. Kaikista ei tarvitse tulla etulinjan kiväärimiehiä, puolustusvoimissa arvioidaan.

Nykyisin palvelusluokkia on vain kaksi. Monella olisi haluja lisätä niitä.

– Jo tällä hetkellä on motivoituneita nuoria miehiä, jotka eivät pysty mutta haluaisivat. On tehtäviä, joissa ei tarvita jäätävän kovaa fyysistä kuntoa, perussuomalaisten Jari Ronkainen ajattelee.

Puolustusvoimat keskeytti vuosi sitten diabeetikkojen mahdollisuuden suorittaa varusmiespalvelus. Puolustusvoimat päätti viime kuussa, että he eivät jatkossakaan voi tulla asepalvelukseen.

– Esimerkiksi diabeetikkojen pitäisi pystyä suorittamaan kevyempi malli, jonkun toiminnan kautta. Näen, että se on väärä suunta mihin ollaan menossa, Ronkainen sanoo.

Siviilipalvelun tulevaisuus jakaa mielipiteet

Kansanedustajien vastauksista kävi ilmi, että puolueissa vallitsee tyytymättömyys nykyiseen siviilipalvelukseen. Syyt kuitenkin vaihtelevat.

– Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista, sanoo ryhmän kokoomuslainen puheenjohtaja Ilkka Kanerva.

Nykyisellään siviilipalvelus on aina vajaan vuoden mittainen, vaikka asepalveluksesta pääsee vähimmillään puolessa vuodessa.

Perussuomalaisten Jari Ronkainen panisi miehet yhä joko varusmies- tai siviilipalvelukseen, jonka kestoa hän ei lyhentäisi. Siviilipalveluksen pitäisi kuitenkin tukea hänen mukaansa enemmän sitä, että yhteiskunta selviää kriisiaikana.

Vihreillä on päinvastainen ajatus siviilipalveluksen pituudesta.

– Meillä on haasteena, että siviilipalvelus on pidempi kuin lyhin asepalvelus, mikä ei välttämättä ole oikeudenmukaista, kansanedustaja Hanna Holopainen sanoo.

Näin edustajat vastasivat: Kannatatko kutsuntoja kaikille, sekä miehille että naisille?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Kutsunnat voisivat olla instrumentti, jonka avulla jokainen voisi valita tapansa, jolla kantaa kortensa kekoon. Valintapaletissa voisi olla esimerkiksi kansalaispalvelus ja naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

Tuula Väätäinen, SDP

Kutsuntojen laajentamista koko ikäluokalle olisi hyvä arvioida ja asiaa tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Kutsunnat ovat viimeinen paikka, missä kaikista nuorista saa kopin esim. sote-palveluiden ja etsivän nuorisotyön toimesta. Puolustusvoimille se on tärkeä rekrytointikanava, naisten mukanaolon myötä asepalveluun potentiaalisten määrä kasvaa. Kutsuntoihin osallistuminen ei kuitenkaan vielä tarkoita, että määrätään palvelukseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kutsunnat kaikille tarjoaisi jo sinällään mahdollisuuden kehittää maanpuolustustahtoa. Samalla se toimisi koko ikäpolven ”tsekkauspisteenä”, jossa voitaisiin selvittää nuoren tulevaisuudensuunnitelmia, onko työ- tai opiskelupaikkaa, miten elämässä yleensä menee ja miten nuorta voitaisiin tarvittaessa auttaa.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä. Kutsuntojen pakollisuus veisi järjestelmää tasa-arvoisempaan suuntaan. Kutsunnat lisäisivät naisten tietämystä armeijasta ja maanpuolustuksesta, mikä todennäköisesti lisäisi asepalveluksen suorittavien naisten määrää. Kutsunnat ovat nuorten miesten osalta osoittautuneet myös tehokkaaksi keinoksi ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Naisille pakollisten kutsuntojen myötä koko ikäluokka tulisi näiden ennaltaehkäisevien palvelujen piiriin.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan kutsuntoja kaikille mutta naisille osallistuminen kutsuntatilaisuuteen olisi vapaaehtoinen. Näin puolustusvoimille tulee mahdollisuus lisätä tiedotusta naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta.

Eva Biaudet, RKP

Kyllä. Tämä voisi olla yksi keino parantaa naisten edellytyksiä suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Samalla on parannettava tasa-arvotyötä puolustusvoimissa ja lisättävä tietoisuutta naisten asepalveluksesta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Se toki tuottaa lisää kustannuksia, mutta koko ikäluokan tavoittaminen tehokkaasti kutsuntojen kautta mahdollistaisi naisten vapaaehtoisen asepalveluksen markkinoinnin. Ikäluokat ovat tulevaisuudessa pienempiä, joten naisten määrä voisi kasvaa nykyisestä. Koko ikäluokan kohtaamisella ehkäistäisiin esimerkiksi nuorten syrjäytymistä, tarjottaisiin ohjausta ja voitaisiin ohjata apua tarvitsevat nuoret oikeiden palveluiden piiriin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Kyllä. Kutsunnat voisi järjestää koko ikäluokalle, mutta naisilla voisi olla vapaaehtoinen asepalvelus. Naisia voisi myös kouluttaa siihen, millaiset kriisinhallinnan olosuhteet ovat.

Kannatatko kansalaispalvelusta?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Parlamentaarisessa komiteatyössä on tarkoitus selvittää laajasti vaihtoehtoisia malleja aseelliselle palvelukselle. Siviilipalvelusmalli nykymuodossaan ei tuota yhteiskuntaa kriisitilanteessa täysimääräisesti hyödyttävää osaamista.

Ajatus kansalaispalveluksesta on ilman muuta selvittämisen arvoinen, mutta asevelvollisuusjärjestelmän korvaajaksi siitä ei ole. Nämä kaksi mallia voisivat ennemminkin täydentää toisiaan kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti. Taloudellisia vaikutuksia ei kuitenkaan pidä unohtaa ja järjestelmän on perustuttava tunnistettuun tarpeeseen.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. ”Kyllä” vastaus tässä yhteydessä tarkoittaa sitä, että suhtaudun myönteisesti osana komiteatyötä tehtävään arviointiin kansalaispalveluksesta.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Naisille olisin valmis kannattamaan kriisivalmiuden ylläpitämiseksi perusvarautumistaitojen oppimista ja kriisiajan harjoittelua lyhyen kansalaispalveluksen aikana. Miehille olisi jatkossa joko siviilipalvelus tai varusmiespalvelus. En kannata siviilipalveluksen lyhentämistä. Siviilipalvelusta tulisi kehittää myös siten, että se suuntautuisi entistä vahvemmin yhteiskunnan kriisiajan toimintojen tukemiseen.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Kansalaispalvelus voisi nojautua kriisi- tai sotatilanteessa tarvittavien taitojen oppimiseen, jotka turvaisivat yhteiskunnan toimintakykyä kriisitilanteissa ja parantaisivat huoltovarmuutta.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Tätä kannattaisi ainakin perusteellisesti selvittää. Se lisäisi tasa-arvoa ja tukisi kokonaisturvallisuutta. On nähtävissä, että yhteiskunnan on varauduttava yhä moninaisempaankirjoon erilaisia uhkia. Olisi hyvä, jos koko ikäluokalla olisi hyvät perustiedot ja -taidot häiriö- ja poikkeutilanteissa toimimisesta. Olisimme paremmin suojassa moninaiselta hybridivaikuttamiselta, joka voi kohdistua esimerkiksi sosiaalisen median kautta kehen tahansa.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Näillä tiedoilla on aivan liikaa avoimia kysymyksiä. Miten tämä vaikuttaa erityisesti naisten asemaan? Onko elinkeinoelämällä valmiuksia ja mahdollisuuksia?

Eva Biaudet, RKP

Kyllä - jos kansalaispalvelusta voidaan suorittaa esimerkiksi järjestötyössä tai muussa yleishyödylisessä palveluksessa, kotimaassa tai vaikka kehitysyhteistyössä.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

En kannata useiden kuukausien kansalaispalvelusta, koska nykyinen järjestelmä on lähtökohtaisesti hyvä. Naisia tulisi houkutella lisää palvelukseen paikkaamaan pienentyviä ikäluokkia. Resursseja ei tulisi suunnata rinnakkaisen järjestelmän luomiseen, vaan nykyisten varusmiesten/naisten tulotason parantamiseen esim. palauttamalla kotiuttamisraha.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei. On hyvä lisätä tietoisuutta naisille osallistua maamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen. Reserviläisliitto katsoo tämän riittäväksi ja esittää kokonaisratkaisuksi turvallisuuden infopäivää, jossa tutustuttaisiin viranomaisiin sekä heitä tukeviin vapaaehtoisjärjestöihin

Kannatatko palveluskelpoisuusluokkien lisäämistä?

Ilkka Kanerva, kokoomus

Puolustusvoimilla on lukuisia erilaista osaamista edellyttäviä tehtäviä, joiden fyysiset ja psyykkiset suorituskykyvaatimukset vaihtelevat. Jo nykyisellään puolustusvoimat tarjoaa palvelukseen astuville erilaisia erikoistehtäviä esimerkiksi kyberturvallisuuteen ja informaatioteknologiaan liittyen. Jokaisen varusmiehen ei välttämättä tarvitse olla etulinjan taistelija, vaikka tarve heille ei luonnollisestikaan ole poistumassa mihinkään. Maanpuolustustyössä on tärkeää tarkastella osaamistamme kokonaisuutena.

Tuula Väätäinen, SDP

Yleistä asevelvollisuutta tulee kehittää siten, että sillä turvataan jatkossakin Suomen uskottava puolustus. Kysymyksessä esitetty asia on sellainen, jota olisi hyvä arvioida ja tarkastella osana komiteatyötä.

Jari Ronkainen, perussuomalaiset

Kyllä. Jo nyt on nuoria, joilla on kova maanpuolustustahto ja halu palvella puolustusvoimissa, joiden palvelukelpoisuus kuitenkin rajataan terveyssyistä pois. Tehtäviä maanpuolustuksen saralla on kuitenkin paljon ja osassa tehtävistä pärjää, vaikka terveydentilassa olisikin rajoitteita.

Joonas Könttä, keskusta

Kyllä. Nykyaikaisen kriisin- tai sodanaikana tarvittavien taitojen kirjo on laajentunut ja täten erilaiset tehtävät mahdollistavat palveluskelpoisuuksien lisäämisen. Uusissa tehtävissä voi olla erilaisia palveluskelpoisuusluokkia ja ne mahdollistaisivat varusmiespalveluksen suorittamisen laajemmalle joukolle.

Hanna Holopainen, vihreät

Kyllä kannatan. Nykyinen järjestelmä sulkee ulkopuolelle suuren joukon motivoituneita nuoria, joilla on esimerkiksi joku sairaus, vamma tai rajoite. Olisi kokonaisuuden kannalta järkevää ottaa mieluummin heidät mukaan, eikä jättää heidän potentiaaliaan kokonaan hyödyntämättä. Yhdenvertainen yhteiskunta etsii keinoja mahdollistaa yksilöiden osallistumista.

Jari Myllykoski, vasemmistoliitto

Kannatan, mutta sanoisin sen toisin: sillä mahdollistettaisiin useammalle miehelle mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus. Tässä kohtaa pitää mahdollistaa kansalaispalvelus.

Eva Biaudet, RKP

Olisi hyvä selvittää, miten varusmiespalveluksen/kansalaispalveluksen voisi suorittaa kykyjään vastaavasti, vaikka ei ehkä fyysisesti pystyisi suorittamaan tavanomaista varusmieskoulutusta.

Päivi Räsänen, kristillisdemokraatit

Kyllä. Palveluskelpoisuusluokkien lisääminen laajentamalla B-luokitusta on hyvä asia. Puolustusvoimissa on paljon tehtäviä yhä teknistyvämmässä sodankäynnissä, joissa ei tarvita erinomaista kuntoa vaan esim. tietoteknistä osaamista. Tämä potentiaali tulisi hyödyntää entistä paremmin.

Harry Harkimo, nyt-liike

Ei, mutta olen tosi huolissani keskeytyksistä. Niille pitäisi tehdä jotain.

Nuoret naiset jylläävät politiikassa, mutta työmarkkinapolitiikassa on toinen meininki.

Naisvaltaisessa Akavassa kuusikymppiselle miespuheenjohtajalle ei löydy vastaehdokasta. Puheenjohtajapeliä on käyty suljettujen ovien takana – tai ainakin näin kulisseista väitetään.

Keskusjärjestö Akavan sivistyneen pinnan alla siis kuplii.

Korkeakoulutetut valitsee toukokuun lopulla puheenjohtajan seuraavaksi nelivuotiskaudeksi, ja järjestöä yhdeksän vuotta johtanut Sture Fjäder on ilmoittanut haluavansa jatkopestin.

Vastaehdokkaita ei ole toistaiseksi ilmaantunut, vaikka Ylen tietojen mukaan varteenotettavia haastajia on etsitty ja yritetty houkutella kisaan.

Moni on kieltäytynyt kunniasta tai ei näe ajankohtaa nyt oikeana.

Voisi luulla, että suuren keskusjärjestön merkittävä johtopaikka kruunaisi monen uran.

Miksi yli 600 000 ihmisen keskusjärjestön johtaminen ei kiinnosta?

Kukaan ei halua ehdolle häviämään

Soittokierros Akavan jäsenliittoihin paljastaa haluttomuuden syyn.

Yleinen käsitys on, että Sture Fjäderillä on jo enemmistön tuki takanaan, muuten hän ei olisi ilmoittanut jatkohaluistaan Akavan hallituksen kokouksessa helmikuussa.

Haastaminen koetaan turhaksi, koska puheenjohtajasta on jo päätetty suljettujen ovien takana, ei avoimesti.

Jäsenliittojen johtohenkilöt kertovat Ylelle, että heitä on lähestytty molemmilta puolilta: sekä Fjäderin jatkon että vastaehdokkaiden puolesta.

– Osa ehdokkaista haluaa takeita voitosta, jos asettuu ehdolle. Takana pitää olla tarpeeksi porukkaa. Ehdokkuus ja häviö voivat myös vaikeuttaa ehdokkaan nykyistä työtä, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo kertoo.

– Totta kai istuvan puheenjohtajan ilmoitus pistää aina miettimään. Jos Sture olisi ilmoittanut, ettei hän jatka, meillä olisi varmasti jo liuta ehdokkaita, Akavan Erityisalojen puheenjohtaja Tuire Eilittä arvioi.

Samu Salo korostaa, ettei Insinööriliitolla ole vielä kantaa puheenjohtajan valintaan, vaikka “jossain paperissa” heidät on laskettu Fjäderin kannattajiin.

Samanlaista viestiä kuuluu Akavan toiseksi suurimmasta liitosta Tekniikan Akateemisista (TEK) ja keskisuuriin liittoihin kuuluvista Tradenomiliitosta (TRAL) sekä Lääkäriliitosta.

Vaikka taustakeskusteluja on käyty, kantaa ei ole vielä lukittu.

– Parasta olisi, jos ehdokkaat tulisivat ajoissa esiin ja saisimme rehdin kisan. Haluamme tervettä demokratiaa, Tradenomien puheenjohtaja Veli-Matti Peltola toivoo.

Insinööriliiton Salo tosin katsoo, että nyt on jo liian myöhäistäkin ilmoittautua puheenjohtajakisaan. Vaaliin on enää kolme kuukautta aikaa.

– Mielestäni juna on jo mennyt. Fjäderin haastaminen on käytännössä jo myöhäistä. Liitoilla pitää olla järkevä aika ja tasapuolinen mahdollisuus tutustua ehdokkaisiin, Salo perustelee.

Liittojen edustajilla on kyllä mahdollisuus esittää puheenjohtajaehdokasta vielä liittokokouksessakin.

Puheenjohtajakisa piristäisi ja kirkastaisi linjaa

Osa jäsenliitoista on sitä mieltä, että puheenjohtajakisa olisi oivallinen mahdollisuus keskustella keskusjärjestön linjauksista ja puheenjohtajan roolista.

– Vaaliasetelma on aina hyvä. Sillä saataisiin runsaampaa keskustelua ja selkeämpiä linjauksia. Ehdokkaita vain esille, Akavan Erityisalojen Eilittä kannustaa.

Tradenomien Peltola sanoo, että he hakevat puheenjohtajalta uudistumiskykyä ja eteenpäin katsomista.

– Nykyinen roolitus ei ole enää kestävällä pohjalla EK:n ilmoituksen jälkeen. Kun maailma muuttuu, puheenjohtajakisa olisi luonteva paikka käydä vakava keskustelu linjasta, Peltola toteaa.

Akava ja muut keskusjärjestöt eivät sovi enää palkoista, vaan ammattiliitot ja työnantajaliitot neuvottelevat ne nyt liittokierroksilla. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) päätti vuonna 2015, ettei se enää tee tupona tunnettuja tulopoliittisia kokonaisratkaisuja.

Akavassa työehtosopimusneuvotteluja käyvät Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ja yksityisen sektorin neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN.

Silti työmarkkinakeskusjärjestöjen (SAK, Akava, STTK ja EK, KT) johtajilla on yhä merkittävä rooli. Keskusjärjestöt ovat mukana neuvottelemassa sosiaaliturvaan ja työlainsäädäntöön tehtävistä uudistuksista.

Jukon Löfgrenia ja Lääkäriliiton Myllymäkeä on kosiskeltu

Huomionarvoista on se, ettei yksikään liitto ole vielä julkisesti liputtanut Sture Fjäderin jatkon puolesta.

Toisin on suurimmassa palkansaajakeskusjärjestössä. SAK:n puheenjohtajan Jarkko Elorannan pesti on katkolla samoihin aikoihin Fjäderin kanssa. Suurimmat liitot pyysivät jo maanantaina Elorantaa jatkamaan tehtävässään.

Suomen Ekonomit sentään kertoo Ylelle kannattavansa nykyisen puheenjohtajan jatkokautta. Fjäder on Ekonomien entinen edunvalvontajohtaja.

Moni juttuun haastatelluista ei halua nimetä mahdollisia vastaehdokkaita.

Ylen tietojen mukaan ainakin Jukon toiminnanjohtajaa Maria Löfgreniä ja Lääkäriliiton toiminnanjohtajaa Tiina Myllymäkeä, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtajaa Salla Luomanmäkeä sekä TEKin toiminnanjohtajaa Jari Jokista on kyselty Fjäderin vastaehdokkaaksi.

Akavan Erityisalat on vaatinut järjestön päätöksentekoon ja toimintatapoihin läpinäkyvyyttä. Onko tällainen “salassa” etukäteen sopiminen enää nykyaikaa?

– Eihän se missään nimessä läpinäkyvää ole. Olen myös kuullut keskustelua henkisestä kukkapuskalähetystöstä, mutta en tiedä, onko OAJ päättänyt vielä kantaansa, Eilittä toteaa.

Eilittä viittaa siihen, että Opetusalan ammattijärjestö (OAJ) on Akavan suurin jäsenliitto, joten sen mielipiteellä on merkitystä.

– On tietysti valitettavaa, jos jossain on jo olemassa sopimukset ja asia on päätetty, mutta siitä ei kerrota julkisuuteen, Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen (YKA) puheenjohtaja Antton Rönnholm harmittelee.

Löfgren, Luomanmäki ja Jokinen ovat kieltäytyneet ehdokkuudesta eri syihin vedoten. Lääkäriliiton hallitus miettii kantaansa puheenjohtajavaaliin ensi viikolla, joten Myllymäki ei kommentoi asiaa.

Fjäderin taidot ja suhteet saavat kiitosta

Suurin osa haastatelluista kiittelee Sture Fjäderin osaamista. Myöskään Fjäderiin kriittisemmin suhtautuvat eivät kiistä hänen ansioitaan.

Tyytyväisyys tai tyytymättömyys Fjäderiin kiteytyy siihen, miten hyvin hän on liiton mielestä saanut juuri heidän jäsenilleen tärkeitä asioita läpi.

TEKin puheenjohtaja Jari Jokinen kehuu Fjäderin tehneen hyvää työtä Akavan profiilin nostamisessa sekä hallitusohjelman sisältöön ja lainsäädäntöön vaikuttamisessa.

– Hän on menestynyt erittäin hyvin poliittisessa vaikuttamisessa. Hänelle pitäisi löytyä erittäin kova vastaehdokas. Tosin kilpailu puheenjohtajuudesta on aina hyvästä. Silloin nousee esiin asioita, joista pitää hakea linjaa ja suuntaa, Jokinen sanoo.

Fjäderin aikana Akava on kasvanut toiseksi suurimmaksi työntekijäkeskusjärjestöksi ohi toimihenkilöitä edustavan STTK:n.

– Ei näin vaativaan tehtävään voi valita ketä tahansa. Toki Fjäderillä on kisassa etulyöntiasema, kun hän on hoitanut tehtävää yhdeksän vuotta, Insinööriliiton Salo toteaa.

Alipalkatut koulutetut naiset unohtuneet

Sture Fjäderiin tyytymättömämmät liitot taas kokevat, ettei puheenjohtaja ole ajanut heidän jäsenilleen tärkeitä asioita tarpeeksi ponnekkaasti.

Viesti, on että Akavan puheenjohtajan pitäisi puolustaa enemmän pienipalkkaisia korkeakoulutettuja naisia.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian pian eläkkeelle jäävä puheenjohtaja Tero Ristimäki sanoo suoraan, ettei Fjäder nauti heidän luottamustaan. Talentian hallitus on ilmaissut kantansa jo lokakuussa 2018.

Akavan Erityisalojen Eilitän mukaan koulutukseen nähden alipalkattujen ja erilaisissa määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevien naisten äänen ja asian pitäisi kuulua myös Akavassa.

– Meillä on akavalaisen keskitulon alle olevia pienipalkkaisia aloja. Palkkaa pitäisi saada ammattitaidon ja työn vaativuuden mukaan, ei sukupuolen, Tuire Eilittä sanoo.

Tradenomit taas haluaisivat nostaa ammattikorkeakoulutusta koskevat asiat nykyistä paremmin esille. Suurin osa Akavan jäsenistä on yliopisto- ja korkeakoulutettuja.

Pitääkö puheenjohtajan olla jäsenistön näköinen?

Akavan nykyinen johto ei muistuta jäsenistöään. Yli puolet keskusjärjestön jäsenistä on naisia ja heidän keski-ikänsä on 44 vuotta. Sture Fjäder on mies ja täyttää ensi lauantaina 62 vuotta.

Akavassa lasikatto ei ole vielä murtunut eli nainen ei ole toiminut järjestön puheenjohtajana. Tosin sama tilanne on muissakin työmarkkinakeskusjärjestöissä.

Kun katsoo vastaehdokkaaksi houkuteltuja, näyttää siltä, että naiselle olisi tilausta.

– Monet heistä, joista olen kuullut tai joita on maalailtu paikalle ovat naispuolisia. Hyviä ja päteviä henkilöitä Akavan johtoon on vaikka kuinka paljon, YKAn Antton Rönnholm painottaa.

Kaikki juttuun haastatellut ovat kuitenkin sitä mieltä, että osaaminen ja ajettavat asiat ratkaisevat – ei ikä tai sukupuoli.

– Toki puheenjohtajan pitää ymmärtää jäsentensä työelämän haasteita. Meidän täytyy myös uudistua ja kiinnostaa nuoria akavalaisia työntekijöitä jatkossakin, Akavan Erityisalojen Tuire Eilittä sanoo.

Kotimaan politiikassa on nopeasti tapahtunut nuorennusleikkaus ja sukupuolen vaihdos, mutta työmarkkinakeskusjärjestöissä vastaavaa ei näytä olevan näköpiirissä.

– Työelämän tasa-arvo on tärkeää meidän jäsenille. Naisten ja miesten palkkaerot ovat jäsentutkimuksen mukaan kasvaneet tradenomeilla. Mutta iällä ja sukupuolella ei ole merkitystä, vaan puheenjohtajan toimien pitää olla linjassa meidän arvojen kanssa, Tradenomien Veli-Matti Peltola pohtii.

Jos Sture Fjäder valitaan vielä kertaalleen puheenjohtajaksi, hän olisi nelisvuotiskauden päättyessä 66-vuotias.

Liitoissa tosin liikkuu huhuja, ettei Fjäder istuisi koko kautta, vaan siihen asti kunnes seuraava hallitusohjelma olisi valmis keväällä tai kesällä 2023.

Fjäder itse perusteli jatkoaan juuri seuraavilla hallitusohjelmaneuvotteluilla. Niissä pitää saada läpi korkeakoulutetuille tärkeitä kirjauksia.

Saneleeko OAJ:n Luukkainen puheenjohtajavalinnan?

Akavan seuraavalla puheenjohtajalla on yksi kuninkaantekijä yli muiden. Tehtävän hoitaminen ei onnistu ilman mahtiliiton, OAJ:n ja sen johdon tukea.

Kompastelusta huolimatta Sture Fjäderillä on ollut OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen vankkumaton tuki takanaan. Luukkainen toimii myös yhteisen neuvottelujärjestön JUKOn puheenjohtajana.

Fjäderin asema oli vaakalaudalla pari vuotta sitten, kun hän ehdotti, että kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa alhaisempaa palkkaa.

Varomattomat puheet kuohuttivat sekä jäsenliitoissa että yleisemminkin palkansaajapuolella.

Akavan Erityisalat, Talentia ja YKA ilmoittivat, ettei Fjäder nauti enää heidän luottamustaan. Akavan hallitus kuitenkin päätti, että Fjäder saa jatkaa, eikä asiaa viedä liittokokouksen käsittelyyn.

Marraskuussa 2016 Akavan hallitus puolestaan päätti, että Fjäderin palkka juoksee eläkeikään saakka, vaikka hän häviäisi Akavan puheenjohtajavaalin tänä vuonna. Esityksen teki Akavan hallituksen varapuheenjohtajan toiminut Olli Luukkainen.

TEK, Insinööri- ja Tradenomiliitto vastustivat Fjäderin työsopimusta ja jättivät eriävän mielipiteen pöytäkirjaan hävittyään äänestyksen.

Onko Fjäderin valinta siis käytännössä läpihuutojuttu, kun hänellä on Olli Luukkaisen vahva tuki?

Ylen haastattelemat liittojen puheenjohtajat ja muu johto myöntävät, että suurimman liiton mielipiteellä on painoarvoa puheenjohtajan valinnassa.

Akavan päätöksenteossa jäsenjärjestöjen äänet on jyvitetty niiden jäsenmäärän mukaan.

– Ei tämä yhden liiton päätöksenteosta riipu, kyllä meitä on siellä muitakin. Fjäderin teot ratkaisevat, ei se mitä OAJ ja Olli sanovat, TEKin Jari Jokinen vakuuttaa.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 8.3 kello 23 asti.

Lue lisää:

Harrit, Matit ja Ollit hallitsevat yhä työnantajaliittoja – Muutos on hidasta, koska nainen on edelleen harvinaisuus yritysjohtajana

Akavan hallitus: Maahanmuuttajien palkkoja kommentoinut Fjäder saa jatkaa tehtävässään

Akavan Sture Fjäderin tuoli heiluu: Moni liitto on "todella tyrmistynyt" puheenjohtajan maahanmuuttajapuheista, OAJ ja TEK odottavat tarkempaa selvitystä

Akava väläyttää: Kouluttamattomille maahanmuuttajille voisi maksaa pienempää palkkaa, jotta he pääsisivät töihin

Hallituksen suunnitelma pidentää oppivelvollisuutta maksaa todennäköisesti enemmän kuin on arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriö on laskenut, että uudistus maksaisi noin 110 miljoonaa euroa vuodessa.

Sivistystyönantajien johtajan Laura Rissasen mukaan summa ei riitä kattamaan kustannuksia.

– Oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää, että toinen aste on maksuton. Se tarkoittaa muun muassa maksuttomia oppimateriaaleja ja koulumatkoja. Kaikki laskelmat osoittavat, että näihin menee arvioitua enemmän rahaa, Rissanen sanoo.

Hallitus haluaa pidentää oppivelvollisuutta 18 ikävuoteen. Sen tavoitteena on varmistaa, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa vähintään toisen asteen tutkinnon.

Oikeus maksuttomaan toisen asteen koulutukseen kestäisi sen kalenterivuoden loppuun, kun opiskelija täyttää 20 vuotta.

Hallitus lupaa maksaa

Kuntaliiton vuonna 2018 tekemien laskelmien mukaan uudistus maksaisi vähintään 180 miljoonaa euroa vuodessa. Oppimateriaalien osuus tästä olisi noin 114 miljoonaa.

Liiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta sanoo, että luvut eivät ole vertailukelpoisia. Kuntaliitto on parhaillaan tekemässä uusia laskelmia.

– Hallitus on luvannut, että kaikki lisäkustannukset kunnille ja muille koulutuksen järjestäjille korvataan täysimääräisesti. Lähdemme siitä, että mikäli uudistus toteutetaan, kaikkiin näihin kustannuseriin pitää saada rahoitus, Päivärinta sanoo.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan ministeriöllä ja Kuntaliitolla on erilaiset arviot siitä, kuinka paljon ohjauksen tarve kasvaa ja kuinka paljon oppimateriaaleja on mahdollista kierrättää.

Ministeriö ja Kuntaliitto käyvät vuoropuhelua tarkan yhteisen arvion saamiseksi.

– Hallitus on sitoutunut kattamaan kustannukset, joita syntyy oppivelvollisuuden laajentamisesta. Kun oppivelvollisuus laajenee, maksuton toinen aste tullaan toteuttamaan ja hallitus on sitoutunut kattamaan näitä kustannuksia, Andersson sanoo.

Uudistuksella tiukka aikataulu

Huolta aiheuttaa myös uudistuksen aikataulu. Hallitus tuo lakiesityksen eduskuntaan syksyllä, ja uudistuksen pitäisi astua voimaan keväällä 2021.

Oikeus kokonaan maksuttomaan toisen asteen koulutukseen on tarkoitus toteuttaa ensimmäisen kerran syksyllä 2021. Kuntaliiton mukaan oppivelvollisuuden pidentämistä olisi syytä lykätä.

– Meidän mielestä olisi parempi, että laki pantaisiin toimeen niin, että se koskee niitä, jotka päättävät perusopetuksen keväällä 2022. Sitten olisi riittävästi aikaa panna lakia toimeen ja keskustella, mistä uudistuksessa on kyse, Kuntaliiton Terhi Päivärinta sanoo.

Ministeri Andersson perustelee nopeaa aikataulua sillä, että uudistus halutaan saada voimaan tämän vaalikauden aikana.

Sivistystyönantajien Laura Rissasen mukaan tärkeintä olisi varmistaa, että rahaa riittää perusopetukseen. Jos oppivelvollisuutta halutaan pidentää, se kannattaisi Rissasen mukaan tehdä niin, että esiopetus tulisi oppivelvollisuuden piiriin.

– Näin saisimme varhaisessa vaiheessa huomioitua mahdolliset oppimisvaikeudet. Voisimme varmistaa, että kaikilla on riittävät taidot selvitä toiselta asteelta, Rissanen sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Oppivelvollisuuden laajentamissuunnitelmassa on edetty pohtimaan, miten opintojen maksuttomuus toteutetaan

Onko oppivelvollisuusiän pidentämisessä järkeä? 4 kysymystä ja vastausta

Parikymppinen Ronja Wallgren kannattaa oppivelvollisuusiän nostamista: "Ei mulla ollut 16-vuotiaana mitään hajua, mitä tehdä tulevaisuudella"

Suosittu, vain yli 50-vuotiaille tarkoitettu Disco K-50 -tapahtuma on peruttu Helsingissä ensi viikonloppuna koronaviruksen vuoksi.

Disco K-50:tä järjestävä Lilu Nissinen-Turja sanoo perumispäätöksen syntyneen tapahtuman ikärakenteen vuoksi. Hän sanoo keskustelleensa asiasta Vanhan ylioppilastalon johdon kanssa, ja he tulivat yhdessä nopeasti siihen päätökseen, että peruminen olisi viisasta.

– Tämä voi olla hätävarjelun liioittelua, mutta me olemme kaikki yli 50-vuotiaita ja perussairauksia on kertynyt. Ajattelin, että olisi viisainta perua seuraava disko, sanoo Nissinen-Turja.

Jo vuonna 2006 perustettuun, kerran kuukaudessa Vanhalla ylioppilastalolla järjestettävään tapahtumaan osallistuu 700:sta yli tuhanteen ihmistä. Ainakaan tähän mennessä ei ole tiedossa, että Suomessa olisi peruttu isoja yleisötapahtumia koronaviruksen vuoksi.

Disko järjestetään seuraavan kerran huhtikuussa. Silloin tilanne voi olla koronaviruksen suhteen jo aivan toinen, Lilu Nissinen-Turja pohtii.

Suomessa on todettu lauantaihin mennessä 19 koronavirustartuntaa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on havaittu eniten yli 60-vuotiailla, joilla on jokin perussairaus, kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti.

Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrottiin aiemmin tällä viikolla, että Suomessa ei ole tarvetta yleisötapahtumien rajoittamiseen.

Lue lisää:

Suomessa todettu neljä uutta koronavirustartuntaa

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Kiina sulkee suurimman väliaikaissairaalansa, suomalaiset pääsivät pois Teneriffan karanteenihotellista

Mitä uudesta koronaviruksesta tiedetään nyt? Asiantuntija vastaa

Vanhempien päihteidenkäyttö on yleisimpiä syitä lapsen huostaanotolle.

Yle kysyi eri kuntien lastensuojeluviranomaisilta vuosien 2018 ja 2019 huostaanottojen määriä ja syitä.

Huostaanottojen määrässä ei ole valtakunnallisella tasolla radikaalia muutosta, mutta esimerkiksi Porissa huostaanottoja tehtiin vuonna 2019 lähes 50 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

– Suurimmassa osassa huostaanottoja on syynä päihteet ja valtaosalla kannabis, kertoo Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa.

Porissa on huostaanottojen lisäksi nousussa myös lastensuojeluilmoitukset, joita vuonna 2019 tehtiin 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Lasten kiireelliset sijoitukset lähes tuplaantuivat.

Kannabista käyttävät niin vanhemmat kuin lapset.

– Kannabista saa helposti ja se on halpaa. Sitä ei oikein pidetä enää minään ja haittoja vähätellään, Linnainmaa sanoo.

Harvalla vain yksi ongelma

Vaikka vanhempien päihteiden käyttö on valtakunnallisesti yleisimpiä syitä lasten huostaanotoissa, monella vanhemmalla ongelmat ovat varsin laaja-alaisia.

– Mielenterveysongelmia hoidetaan päihteillä, Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa sanoo.

Tämä ilmiö toistuu myös alaikäisten kohdalla. Lapsilla ja nuorilla esiintyy ahdistusta, jota he lääkitsevät kannabiksella. Lastensuojelussa nähdään, että tehokkain valistuskeino olisi entistä parempi varhaisen vaiheen neuvonta ja puuttuminen.

– Lasten ja nuorten pitäisi saada ahdistuksen ja tunteiden käsittelyyn riittävästi apua jo koulussa ennen kuin riippuvuuksia pääsee syntymään.

Kannabista saa liian helposti

Porin lastensuojelun päällikkö Leila Linnainmaa sanoo olevansa yllättynyt siitä, miten nopeasti kannabis on yleistynyt ja "normalisoitunut" jopa nuorten kohdalla.

– On vanhempia, jotka eivät tiedä lastensa päihteiden käytöstä. Mutta sitten on myös niitä, jotka käyttävät itse ja sen takia hyväksyvät myös lastensa polttelun.

Neljän vuoden välein tehtävän ESPAD-tutkimuksen (European School Survey Project) mukaan joka kymmenes 15–16-vuotias suomalaisnuori on käyttänyt kannabista ja asenteet huumeita kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi.

Kannabiksen kokeilu ja säännöllinen polttaminen on yleistynyt erityisesti pojilla viimeisen neljän vuoden aikana.

Säännöllisen käytön lisääntyminen selittyy nuorten oman arvion mukaan osittain sillä, että kannabista saa helposti. Moni kyselyyn vastanneista kertoo saaneensa tai ostaneensa kannabista kaveriltaan.

– Kynnys on matala senkin takia, että päihdettä saadaan luotettavina pidetyiltä kavereilta. Nuori voi ajatella, että on turvassa kavereidensa kanssa, Linnainmaa miettii.

*Vuosina 2018–2019 huostaanottojen syynä vanhempien päihteiden käyttö 26:ssa prosentissa tapauksista, lasten päihteiden käyttö kahdeksassa prosentissa tapauksista.

**Porissa tehtiin vuonna 2019 36 huostaanottoa, joissa päihteiden käyttö oli syynä 23:ssa tapauksessa.

*Turussa pienten lasten huostaanotoissa useimmiten syynä vanhempien mielenterveys- tai päihdeongelmat. Nuorten huostaanottojen taustalla on usein nuoren oma päihteiden käyttö.

**Vuonna 2019 Kymsoten alueella tehtiin 70 huostaanottoa, joissa vanhempien päihteiden käyttö oli syynä 44:ssä tapauksessa.

Lue myös:

Opioidiongelma räjähtänyt käsiin: kovien huumeiden ongelmakäyttäjiä Suomessa enemmän kuin koskaan aiemmin

Ylen kysely: Huumeet näkyvät kouluissa yhä enemmän, eikä poliisi ehdi avuksi – Nikke, 22: "Kukaan ei kertonut, että huumeista voi päästä eroon"

Tutkimus: Puolet nuorista ei usko, että kannabiksen kokeilussa on riskejä

ANGLET Jäähallissa kuuluu innokkaita kannustushuutoja ja kentän laitojen ryskyntää. Anglet Hormadin tähtihyökkääjä Juuso Perttilä, 27, kuljettaa kiekkoa vauhdilla kohti vastustajan päätyä.

Perttilä pelaa jääkiekkoa Ranskan korkeimmalla tasolla eli mestaruussarja League Magnusissa. Joukkueen kotihalli sijaitsee Lounais-Ranskassa Angletin kaupungissa, joka tunnetaan leveästä rantabulevardista ja kuuluisista surffirannoista.

– Onhan tämä tavallisesta poikkeava ympäristö pelata jääkiekkoa: talvi on lämmin ja aurinkoinen ja jäähallikin on ihan tässä Atlantin rannalla, Perttilä naurahtaa treenien jälkeen.

Poikkeava on myös Perttilän urayhdistelmä. Juuso Perttilä on jääkiekkoa ammatikseen pelaava terveyskeskuslääkäri, mikä on yhdistelmänä Suomessa ainutlaatuinen. Hän palaa siis jäähallilta nopeasti takaisin kotiin uusimaan reseptejä ja kommentoimaan laboratoriokokeiden tuloksia.

Labrakokeiden kommentointia treenien jälkeen

Perttilä tekee lääkärintöitä video- ja chat-yhteyden avulla. Hän työskentelee yksityiselle Pihlajalinnalle sekä terveyskeskuslääkärinä Helsingin kaupungille.

Videon välityksellä hoidettavat vastaanottokäynnit soveltuvat Perttilän mukaan parhaiten esimerkiksi vuosikontrolleihin. Lääkäri ja potilas voivat keskustella videon välityksellä elintavoista ja lääkityksestä, kun hoitaja on ensin mitannut verenpaineen ja tehnyt muut tarvittavat tutkimukset.

– Terveyskeskuslääkäreillä on myös paljon sellaista työtä, jota tehdään tapaamatta potilasta: esimerkiksi reseptien uusintaa ja laboratoriotulosten kommentointia. Eli siinä ei ole eroa, teenkö sen Suomesta työhuoneestani vai täältä Ranskasta käsin, Perttilä sanoo.

Etälääkäreistä toivotaan apua työvoimapulaan

Perttilän etävastaanotot ovat osa Helsingin kaupungin pilottihanketta, jossa kokeillaan videoyhteydellä tehtäviä lääkärintöitä. Kokeilun tarkoitus on saada lisää resursseja työvoimapulasta kärsiviin terveyskeskuksiin.

Lääkäriliitto arvelee etätyön lisääntyneen viime vuosina. Liitto selvitti etätöiden yleisyyttä viimeksi vuonna 2017 osana THL:n, Aalto-yliopiston ja Oulun yliopiston kanssa tehtyä tutkimusta.

Tutkimuksessa vastaajista yli puolet kertoi tekevänsä etähoitoa. 45 prosenttia kertoi päätyöhönsä kuuluvan vähän etävastaanottoa ja 12 prosenttia kertoi sitä olevan runsaasti.

Etätyö yleistyy ylipäätään

Juuso Perttilä uskoo etälääkärintöiden yleistyvän tulevaisuudessa varsinkin niillä alueilla, joille on vaikea saada tarpeeksi lääkäreitä töihin.

– Etänä ei tietenkään pysty hoitamaan kaikkia asioita. Etälääkäröinti voi kuitenkin vapauttaa resursseja niiltä lääkäreiltä, jotka ovat fyysisesti terveysasemilla töissä, Perttilä sanoo.

Tilastotietoa ei ole vielä kerätty siitä, kuinka paljon lääkäreitä tai muita ammattilaisia tekee etätyötä ulkomailta käsin Suomeen. Ilmiö on kuitenkin kasvava ja ylipäätään etätöiden tekeminen on yleistynyt vauhdilla.

Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan säännöllistä etätyötä teki vuonna 2018 jo runsas viidennes palkansaajista. Etätyön kasvu on ollut erityisen voimakasta aivan viime vuosina.

Kahden uran yhdistäminen vaatii sovittelua

Kiekkoilevan lääkärin Juuso Perttilän työpäivät Ranskassa ovat tiukasti ohjelmoituja. Hän herään varhain aamulla ja ryhtyy tekemään aamukahvin juotuaan lääkärintöitä. Aamulle on yleensä sovittu etävastaanottoaikoja.

Kymmenen aikaan Perttilä lähtee jäähallille treeneihin, jotka kestävät kolme-neljä tuntia. Jäähallilta hän palaa takaisin kotiin tekemään toisen lyhyen työpäivän lääkärintöitä – yleensä erilaisia paperihommia, joita voi aurinkoisella säällä hoitaa ulkona terassipöydän ääressä.

Illalla on sitten vapaata tai peli. Eikö moinen aikataulu ole aika raskas?

– Aikataulut vaativat välillä sovittelua. Toisaalta olen aina opiskellut ja pelannut lätkää samaan aikaan. Kaksi ammattia tuovat toisaalta tervetullutta vaihtelua: pelaaminen tasapainottaa lääkärinhommia ja lääkärinhommat pelaamista, Perttilä pohtii.

Mestiksestä Ranskan mestaruussarjaan

Kahden erilaisen ammatin yhdistelmä kehittyi vähän varkain. Perttilä pelasi lääketieteellisen ensimmäiset vuodet Suomi-sarjaa eli jääkiekon kolmanneksi korkeinta sarjaa Suomessa. Pian tuli kuitenkin mahdollisuus päästä kokeilemaan Mestikseen, mikä sujui sekin hyvin.

– Suomi-sarja oli enemmän sellaista hauskanpitoa kavereiden kanssa, vaikka pelit tosissaan pelattiinkin. Jotenkin Mestiksessä aikataulut sai sumplittua siten, että aikaa riitti sekä opintoihin että peleihin, Perttilä kertoo.

Perttilä pelasi Mestiksessä kaksi ja puoli kautta, pärjäsi hyvin ja halusi uusia haasteita. Niinpä hän tarttui mahdollisuuteen lähteä ammattilaiseksi Ranskaan, kun tarjous tuli vieläpä sopivasti samaan aikaan lääketieteellisen opintojen päättymisen kanssa.

Jääkiekko on Ranskassa nouseva laji

Edellisen kauden Perttilä pelasi Nizzassa Aigles de Nice -joukkueessa ja siirtyi sitten vuoden mittaisella sopimuksella Anglet Hormadin riveihin. Juuso Perttilä on ollut tällä kaudella koko joukkueensa tehokkain pelaaja.

– Joukkueiden sisällä on täällä Suomea isommat tasoerot. Ranskassa joka jengillä on pari kentällistä tosi hyviä pelaajia, mutta heikommat pelaajat eivät ole yhtä hyviä kuin Suomessa, Perttilä sanoo.

Ranska vannoo yhä jalkapallon, koripallon ja lentopallon nimiin, mutta myös jääkiekkoilun suosio on viime vuosina kasvanut. Lajia harrastetaan nykyään tasaisesti ympäri maan eikä enää pelkästään Alppien ympäristössä.

Joukkueet palkkaavat myös hanakasti ulkomaalaisia vahvistuksia. Pelaajista tyypillisesti puolet on ulkomaalaisia – ja esimerkiksi Anglet Hormadissa on peräti neljä suomalaista pelaajaa. Pelaajien yhteinen kieli on Angletissa englanti, mikä helpottaa arkea.

– Kävin kyllä peruskoulussa ranskan tunneilla, mutta ei siitä hirveästi jäänyt apukeinoja tänne. Puolentoista vuoden aikana olen oppinut ymmärtämään ranskaa, mutta sen puhuminen ei vielä oikein lähde, Perttilä naurahtaa.

Hallilla jääkiekkoilija, siviilissä lääkäri

Perttilän toinen ammatti herättää kuulemma jäähallilla kiinnostusta.

– Pelikaverit kommentoivat ja vastustajatkin tulee välillä kysymään, että oletko sinä todellakin lääkäri. Olen kyllä pyrkinyt pitämään ne asiat hallilla erillään.

Perttilä ohjaa siis polvikipua valittelevat pelikaverit joukkueen lääkärille eikä ryhdy pohtimaan kenenkään pelikelpoisuutta. On lääkärintaidoista tosin joskus hyötyäkin.

– Viime kaudella kävi niin, että yhdellä kaverilla tuli pieni vekki leukaan ja joukkueen lääkäri oli jo ehtinyt lähteä kotiin. Kyllä minä sen sitten tikkasin kiinni. Lähtökohtaisesti olen kuitenkin hallilla jääkiekkoilija ja siviilissä lääkäri, Perttilä toteaa.

Tavoitteena lääkärintyön ja urheilun yhdistäminen

Tulevaisuudessa Perttilä aikoo erikoistua ortopediksi. Tavoitteena on yhdistää lääkärintyö urheiluun. Erikoistuminen ei kuitenkaan onnistu ammattikiekkoilun ohessa, sillä se vaatii sataprosenttisen työajan.

Siihen asti Perttilä aikoo suunnitella tulevaisuuttaan kausi kerrallaan.

– Jääkiekko vie toki paljon aikaa ja rajoittaa muuta elämää. Aion pelata niin kauan, kun se on hauskaa ja antoisaa, Perttilä toteaa.

Kalifornian rannikolla jumissa olevalla Grand Princess -risteilijällä on todettu useita koronavirustapauksia.

Yhdysvaltain varapresidentti Mike Pence kertoo, että varmistettuja tautitapauksia on ainakin 21.

Grand Princess -risteilijällä on 3 500 matkustajaa ja miehistön jäsentä.

Pencen mukaan risteilijä on tarkoitus ohjata hiljaisempaan satamaan, missä kaikki matkustajat testataan koronaviruksen varalta.

Presidentti Donald Trump sanoi puolestaan, että hän haluaisi, että matkustajat pysyisivät laivalla. Samalla presidentti kuitenkin totesi, että antaa muiden tahojen tehdä päätöksen siitä, päästetäänkö matkustajat poistumaan risteilijältä. Trump kertoi näkemyksistään toimittajille Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n päämajassa Atlantassa.

Grand Princess alus kuuluu samalle Princess Cruises -yhtiölle kuin Diamond Princess -alus, joka oli kaksi viikkoa karanteenissa satamassa Japanissa. Yli 700 Diamond Princess -aluksen matkustajaa sai virustartunnan ja ainakin kuusi kuoli.

Suuri festivaali peruttiin Texasissa

Presidentti Trump on toistuvasti todennut, ettei usko koronaviruksen leviävän maassa niin mittavasti, kuin terveydenhuollon asiantuntijat ovat arvioineet.

Huolet viruksen leviämisestä ovat kuitenkin johtaneet esimerkiksi yleisötapahtumien perumiseen. Texasin osavaltio ilmoitti varhain lauantaina Suomen aikaa, että tunnettu South by Southwest -festivaali (SXSW) perutaan. Musiikki-, elokuva- ja teknologia-alan tapahtuma on järjestetty Austinissa maaliskuussa.

New York Timesin mukaan kyseessä saattaa olla suurin koronaviruksen takia peruttu kulttuuritapahtuma tähän mennessä. Viime vuonna SXSW kertoi kävijämääräkseen 417 000 ihmistä.

Lue myös:

Suomen satamissa ei karanteenilaivoja nähtäisi – sairastunut toimitettaisiin hoitoon heti seuraavassa satamassa

Karanteenissa olleen risteilyaluksen miehistö kertoo The Guardianille kaaoksesta laivalla: "Meitä käytettiin hyväksi"

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta: Kiina sulkee suurimman väliaikaissairaalansa, suomalaiset pääsivät pois Teneriffan karanteenihotellista

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola sanoo, että Suomen on mietittävä tarkkaan, miten se toimii ajassa, jossa suurvallat käytännössä tekevät mitä tahtovat eivätkä juurikaan välitä kansainvälisistä sopimuksista.

– Haluammeko joka tapauksessa noudattaa näitä sopimuksia vai haluammeko tulkita niitä uudella tavalla, Aaltola kysyi Ykkösaamussa.

Suomen linja Kreikan pakolaiskriisiin on herättänyt kysymyksiä viime päivinä. Turkki on lähettänyt Kreikan rajalle tuhansia turvapaikanhakijoita. Kreikka on ilmoittanut, että se ei toistaiseksi ota vastaan turvapaikkahakemuksia.

Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) on sanonut, että Suomi tukee Kreikkaa, vaikka maa toimii hänen mielestään väärin ja vastoin kansainvälisiä sopimuksia. Sama ongelma koskee myös muita EU-maita.

Aaltolan mukaan Suomen täytyy olla inhorealisti ja sopeutua uuteen aikaan. Tärkeää olisi pitää kiinni omasta ulkopoliittisesta linjasta.

– Suomen linjasta ei saisi olla epäselvyyttä. On tärkeää, että pienellä maalla on selkeä linja, Aaltola sanoo.

Euroopan unioni etsii kuumeisesti yhteistä ratkaisua pakolaiskriisin hoitamiseksi. Aaltolan mukaan Eurooppa näyttäytyy nyt hajanaisena toimijana, joka etsii arvojaan ja identiteettiään.

Aaltolan mukaan Kreikan rajan tapahtumat voivat enteillä uudenlaisten ulkosuhteiden alkua EU:ssa.

– Nöyryytys usein mobilisoi valtioita ja ihmisiä demokratioissa. Epäonnistuminen saattaa kääntää uutta sivua, Aaltola sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Maria Ohisalo: Suomi tukee Kreikkaa noudattamaan kansainvälisiä velvoitteita, joihin kuuluu ihmisten oikeus turvapaikkakäsittelyyn

Sisäministeri Maria Ohisalo: Kreikka toimii väärin, turvapaikkahakemukset pitäisi käsitellä

EU ei suostu antamaan lisää rahaa maahanmuuttajien virralla uhkailevalle Turkille – "Meidän ei pidä reagoida painostukseen"

Ensi viikolla lehdet, tv ja radio täyttyvät sotajutuista, kun talvisodan päättymisestä tulee kuluneeksi 80 vuotta. Sodan kokeneet ihmiset kertaavat muistojaan, ja kolumnistit kaipaavat talvisodan kansaa yhdistävää henkeä.

Julkisuudessa vähemmälle huomiolle jää kuitenkin kaksi tärkeää asiaa, sanoo historiantutkija Tuomas Tepora Helsingin yliopistosta. Yhtäältä talvisotaa käsitellään erillisenä, kansallisena konfliktina. Toisaalta talvisodan hengen taustalla vaikuttaneet ristiriidat unohtuvat.

– Talvisodan henki on niin vahva klisee, että sitä voisi ravistella. Sen taustavirtauksena oli aika pimeitä ja pikkumaisiakin ihmisten välisiä ristiriitaisuuksia. Sitä voisi tuoda esiin, Tepora sanoi Ylen aamun media-aiheisessa Viimeinen sana -keskustelussa lauantaina.

Tepora on kirjoittanut aiheesta vuonna 2015 ilmestyneessä kirjassaan Sodan henki. Hän on todennut, että talvisodan henkeen liittyi myös tietoista mielialoihin vaikuttamista sekä epäluuloa kanssaihmisiä kohtaan ja vakoojapelkoa.

Voit katsoa keskustelun Yle Areenassa tai klikkaamalla tämän jutun pääkuvaa.

"Sota kosketti kaikki jollain tavalla"

Teporan kanssa Viimeisessä sanassa oli vieraana Ilta-Sanomien Simo Holopainen. Holopainen on tuottanut Ilta-Sanomien historialiitteitä ja muun muassa haastatellut noin sataa viime sodat kokenutta suomalaista.

Holopainen tietää, että historia kiinnostaa suomalaisia. Erityisesti sotahistoria tekee kauppansa.

– Suomessa sota kosketti kaikkia jollain tavalla. Se kokemus on siirtynyt lapsille ja lapsenlapsille, joille herää kysymys, mitä siellä oikein tapahtui.

Sotahistoria ei kuitenkaan ole enää julkisuudessa vain sotilaiden historiaa, vaan esille pääsevät monenlaiset äänet, sanovat Holopainen ja Tepora. Jutuissa puhuvat miehet, naiset ja lapsena sodan kokeneet, sanoo Holopainen.

Tepora puolestaan toteaa, että 1990-luvun julkisuuden yltiöisänmaallisesta sotakuvasta on tultu kauas. Nyt esiin pääsevät esimerkiksi sotakokemusten traumaattisuus ja ylisukupolvisuus.

Tepora kuitenkin sanoo, että journalistien kannattaa muistaa, että ihmisten ja ihmisryhmien kokemukset historiasta ovat ristiriitaisia eikä yhtä totuutta ole.

– Ei pidä pelätä sitä, että [kertomukseen] tulee ristiriitaisia ääniä.

Katso Viimeisen sanan kaikki jaksot täältä.

Libanonin talous on täydellisen romahtamisen partaalla ja kaikki tietävät sen: Libanonin asukkaat, ulkomailla asuvat libanonilaiset, pankkiirit, taloustieteilijät, poliitikot ja myös lahjoittajavaltiot. Tilanne on niin vakava, että koko valtio on lähellä joutua konkurssiin.

Libanonin valtionvelka on tähtitieteellinen: noin 90 miljardia dollaria – 152 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Se on kolmanneksi suurin maailmassa Japanin ja Kreikan jälkeen.

Maan kohtalon hetkiä koetaan jo lähipäivinä, sillä 1,2 miljardin dollarin Eurobond-lainat lankeavat maksuun maanantaina. Libanonin hallitus päätti lauantaina yksimielisesti jättää erääntyvät lainat maksamatta, kertoo uutistoimisto Reuters. Reutersin tietojen mukaan myös valtaosa parlamentista vastustaa lainojen takaisinmaksua, vaikka se johtaisi maksukyvyttömyyteen.

Seuraavat lainaerät lankeavat maksuun huhtikuussa ja kesäkuussa. Keskuspankki on sanonut, että sen 15 miljardin dollarin kultavarantoihin ei kosketa maksua varten.

Miten tähän on päädytty?

Maan pankkien jyrkkä luisu on järkyttävää siksikin, että ne ovat vuosikymmeniä olleet Libanonin valtion taloutta ylläpitävä selkäranka. Pankkien kukoistus alkoi 1950–60 -luvuilla, jolloin Beirut oli arabien öljyrahojen turvasatama. Pankkitoiminta oli keskeytymätöntä myös 1975–90 tuhoisan sisällissodan aikana. Libanon sai Lähi-idän Sveitsin maineen – eikä vähiten Sveitsin veroisen pankkisalaisuuden vuoksi.

Pankkisalaisuus on mahdollistanut myös valtavan korruption. Sisällissodan päättymisestä saakka vallassa olleet poliitikot, useimmat entisiä sotapäällikköjä, ovat pystyneet kahmimaan taskuihinsa valtavia omaisuuksia valtion kassavirrasta.

Valtion rahaa virtaa myös hyvä veli -verkostoille. Tästä ovat esimerkkinä valtion elinten epämääräiset palkkamenot, joista al-Akhbar -sanomalehti on uutisoinut: vuoden 2006 sodan tuhoja tutkinutta komiteaa valvoi tarkastuselin, jonka palkat olivat 4,7 miljoonaa dollaria – 14 kertaa korkeammat kuin alkuperäisen komitean palkkakulut.

Kun muu maailma räytyi 2008 talouskriisissä, Libanonissa kimaltavat juhlat jatkuivat. Maan keskuspankin omistamassa Casino du Liban -kasinolla nopat pyörivät kuin ennenkin. Maan keskuspankki antoi tuolloin jopa 10 prosentin korkotuottoja rikkaille ulkomaisille sijoittajille. Keskuspankki tarvitsi kipeästi dollareita, sillä Libanonin punta on sidottu dollariin.

Monet ovat kutsuneet keskuspankin toimia pyramidihuijaukseksi. Pankin sisään tulevat dollarit lainattiin keskuspankille korkeilla koroilla ja keskuspankki puolestaan osti valtion lainoja huomattavilla tuotoilla. Pankkien osingot jaettiin osakkeiden omistajille, joista monet ovat poliitikkoja. He puolestaan tukivat tuottoisan käytännön tukemista.

– Kaikista tuli ahneita, sanoi eräs pankkiiri Financial Timesille.

Mutta sitten tuli arabikevät.

Käytännössä koko arabimaailman talouskasvu pysähtyi – siihen vaikutti myös muun muassa öljyn hinnan lasku. Libanonin naapurimaassa Syyriassa alkoi verinen sisällissota. Se aiheutti muun muassa noin miljoonan syyrialaispakolaisen tulon reilun neljän miljoonan asukkaan Libanoniin sekä alueellisen talouskriisin, turvallisuusongelmista puhumattakaan.

Yksi Libanonin erikoispiirteistä on se, että maan bruttokansantuote nojaa erittäin vahvasti ulkomailla asuvien libanonilaisten lahjoitusvirtoihin kotimaahansa. Viidesosa koko maan bruttokansantuotteesta tulee pelkästään Persianlahden alueella työssä olevien libanonilaisten sukulaisilleen lähettämistä rahoista.

Persianlahdelta tulevien tulojen määrä on kuitenkin laskenut alueen kärsiessä taloustaantumasta ja öljyn hinnan laskusta. Samoin tulot Euroopasta ja Yhdysvalloista ovat laskeneet.

Mitä tästä on seurannut?

Noin puolet valtion lainoista on maan omista pankeista. Pankit ovat vuosikymmeniä pitäneet pystyssä valtion maksuliikennettä, mikä on iso osa nykyistä ongelmavyyhteä. Keskuspankki on lisäksi lainannut liikepankeille halpaa lainaa, minkä pankit puolestaan ovat lainanneet kuluttajille. Maan keskiluokka on pahasti velkaantunut.

Libanonissa on ollut rajuja mielenosoituksia lokakuusta saakka. Mielenosoitukset alkoivat hallituksen kaavailuista laittaa WhatsApp-viestisovellus verolle. Libanonilaiset käyttävät sovellusta puheluiden ja tekstiviestien sijaan, sillä ne taas ovat erittäin kalliita valtion monopolista johtuen.

WhatsApp-mielenosoitukset paisuivat hyvin nopeasti vastustamaan hallitusta, poliittista eliittiä ja maan pankkeja. Mielenosoitukset johtivat hallituksen eroon ja vaikeisiin hallitusneuvotteluihin, jotka osaltaan pahensivat talouskriisiä.

Miten tämä on heijastunut ihmisten elämään?

Libanonin talouden yksi ongelma on ollut se, että se nojaa liiallisesti kulutuskysyntään. Tämä on pahentanut nykyistä kriisiä, sillä monien libanonilaisten on ollut mahdotonta nostaa pankkitileillään olevia rahoja rajoitusten vuoksi.

Päivittäistaloudessa käytetään rinnakkain puntia ja dollareita. Vuodesta 1997 lähtien 1 500 Libanonin punnalla on saanut yhden dollarin. Punnan arvo on kuitenkin romahtanut noin 40 prosenttia sitten lokakuun. Viime viikkoina dollarin arvo on ollut yli 2 600 puntaa.

Libanonin keskuspankki on rajoittanut käteisnostoja dollareiden puutteen vuoksi, ja myös rahasiirtoja ulkomaille on rajoitettu tai kokonaan estetty. Joinain viikkoina on sallittua nostaa enintään 200 dollaria.

Käteisnostorajoitukset ovat johtaneet esimerkiksi siihen, että ihmiset eivät ole voineet nostaa palkkojaan ja siten maksaa laskujaan – tai ostaa ruokaa, sillä maa pyörii yhä pitkälti käteisen varassa. Monet joutuivat viettämään tuntikausia pankeissa saadakseen rahaa vuokran maksua varten.

Libanonilaiset järkyttyivät pankeille sydänjuuriaan myöten. Useat ryhtyivätkin epätoivoisiin tekoihin: käteisautomaatteja ja pankkien ikkunoita on rikottu, jotkut ovat nukkuneet pankkien auloissa. Eräs henkilö sai nostettua kuuden miljoonan Libanonin punnan eli yli 10 000 euron arvosta käteistä sen jälkeen, kun hän oli ajanut puskutraktorinsa pankin eteen ja uhannut kaataa koko rakennuksen.

Esimerkkejä ongelmista on loputtomiin. Polttoainetta saa ostaa jakelijoilta ainoastaan dollareilla, ja rajoitukset saivat huoltoasemien omistajat ongelmiin.

Maahantuojat taas ovat valittaneet, etteivät he voi ostaa tuotteita ulkomailta, sillä rahansiirtorajoitteet estävät maksamisen. Tämä taas on johtanut vaikeuksiin esimerkiksi elintarvikkeiden saannissa, sillä maan ruuasta lähes 70 prosenttia tuodaan ulkomailta.

Lokakuussa, mielenosoitusten jälkeen, keskuspankki myönsi polttoaineen, lääkkeiden ja ja vehnän maahantuojille oikeuden saada dollareita kaupantekoon. Kansan ahdinkoon tällä oli kuitenkin vain pieni helpotus.

Dollarin käyttöarvon nouseminen on siirtynyt suoraan kuluttajahintoihin. Hintojen nousu on ollut dramaattista parin kuukauden aikana. Sosiaalisessa mediassa esimerkkejä riittää.

Ja kaikista rajoituksista huolimatta pankkiirit ovat tiettävästi onnistuneet siirtämään miljoonia dollareita ulkomaille.

Mitä ratkaisuksi?

Libanonin keskuspankin johtaja Riad Salame on kerta toisensa jälkeen toistanut, että Libanonin pankit eivät kaadu, mutta apua tarvitaan ulkomailta. Usko alkaa kuitenkin loppua joka puolelta.

Lahjoittajamaat sopivat viime kesäkuussa Pariisin kokouksessa 11 miljardin dollarin apupaketista. Apu oli kuitenkin ehdollinen: sen saamiseksi politiikkaan ja talouteen oli tehtävä merkittäviä ja pikaisia uudistuksia. Viimeksi helmikuun puolivälissä IMF:n toimitusjohtaja Kristalina Georgieva muistutti, että Libanon tarvitsee rakenteellisia talousuudistuksia välttääkseen konkurssin.

Tammikuun lopulla virkaan astuneen pääministerin Hassan Diabin hallitus on vihdoin ja viimein pyrkinyt erilaisiin uudistuksiin. Muun muassa pankkien tuottojen verotusta on nostettu.

Diabin hallitus päätti torstaina lakiehdotuksesta, jossa maan kuuluisa pankkisalaisuus poistettaisiin – laki vaatii kuitenkin vielä parlamentin hyväksynnän, ja koska monilla poliitikoilla saattaa olla siinä paljonkin menetettävää, tiettävästi monet vastustavat lakia. Se on kuitenkin ollut yksi mielenosoittajien keskeisistä vaatimuksista korruption kitkemiseksi.

Libanonin talouspääsyyttäjä jäädytti torstaina myös 20 tärkeimmän pankin ja pankkien johtajien tilit. Maan pääsyyttäjä kuitenkin peruutti määräyksen tuoreeltaan, sillä sen katsottiin johtavan totaaliseen kaaokseen maassa.

Asiantuntijoiden mukaan toimet ovat liian vähän, liian myöhään.

– Tästä tulee erittäin, erittäin vaikeaa. Väkivallan ja yhteiskunnallisten levottomuuksien uhka on erittäin kova, arvoi poliittinen asiantuntija Sibylle Rizk Financial Timesille.

Lue myös:

Al-Monitor: What impact will Lebanon’s looming debt crisis have on its society and economy?

Le Commerce du Levant: Sibylle Rizk : “Lebanon is going bankrupt and it is time to face it”

Financial Times: End of the party: why Lebanon’s debt crisis has left it vulnerable

Middle East Monitor: Lebanon protests: The people want the downfall of the banks

International Banker: What is behind Lebanon's deepening financial crisis?

Twitterin toimitusjohtajan Jack Dorseyn ura yhtiön johdossa alkaa näyttää epävarmalta. Viikko sitten perjantaina talousjulkaisu Bloomberg uutisoi, että sijoitusyhtiö Elliott Management on hankkinut noin neljän prosentin omistusosuuden Twitteristä. Ensi töikseen uusi omistaja on laittamassa toimitusjohtajan vaihtoon.

Elliott Management on 75-vuotiaan miljardööri Paul Singerin johtama pääomasijoitusyhtiö, jolla on tapana hankkia omistusosuuksia heikosti menestyvistä yhtiöstä ja painostaa niitä tekemään muutoksia markkina-arvon kasvattamiseksi. Usein Singerin strategia on toiminut. Muun muassa teleoperaattori AT&T ja verkkokauppa Ebay ovat taipuneet aktivistisijoittajan tahtoon.

Kiistatilanteissa Singer on häikäilemätön. Kun Singerin sijoitusyhtiön ja Argentiinan välinen velkariita ei ottanut ratketakseen, yhtiö haastoi valtion oikeuteen. Samalla se taivutti Ghanan viranomaiset takavarikoimaan maan rannikolla ankkurissa olleen Argentiinan sota-aluksen. Lopulta sijoitusyhtiö sai rahansa moninkertaisena takaisin maksukyvyttömyyteen ajautuneelta Argentiinalta. Argentiinassa Elliott Managementia kutsutaan korppikotkarahastoksi.

Nyt Elliott Management on ottanut kohteekseen Twitterin. Bloombergin tietojen mukaan sijoitusyhtiö on asettanut neljä omaa ehdokasta Twitterin hallitukseen. Tänä vuonna hallituspaikkoja vapautuu kolme, mutta yhtiö haluaa pelata varman päälle, mikäli paikkoja vapautuisi yllättäen enemmän.

Elliott Management ei ole vielä virallisesti vaatinut Dorseyn eroa. Mediatietojen mukaan vaade on tulossa ja perustuu Twitterin talouslukuihin. Dorseyn ohjauksessa Twitterin kasvu on jäänyt vaatimattomaksi, eikä viivan alle ole jäänyt tarpeeksi – jos lainkaan – voittoa. Bloombergin uutisessa todetaan, että Dorseyn aikana Twitterin osakekurssi on laskenut kuutisen prosenttia. Samassa ajassa Facebookin arvo on kasvanut 121 prosentilla.

Kapina puolipäivätoimitusjohtajaa vastaan kytenyt jo pitkään

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Dorseyta ollaan kampeamassa ulos perustamastaan yrityksestä. Twitterin ensimmäisenä toimitusjohtajana toiminut Dorsey joutui jättämään tehtävänsä vuonna 2008, kun hänen jooga- ja muoti-innostuksensa katsottiin vievän liikaa aikaa yhtiön johtamiselta.

Kolme vuotta myöhemmin Dorsey palasi Twitteriin johtamaan tuotekehitystä. Vuonna 2015 hän nousi toistamiseen Twitterin toimitusjohtajaksi.

Twitter-taukonsa aikana Dorsey perusti maksuyhtiö Squaren, josta on nopeasti kasvanut menestyvä yhtiö. Palatessaan Twitteriin Dorsey ei suinkaan jättänyt Squaren toimitusjohtajan tehtäviä, vaan hän onnistui vakuuttamaan Twitterin hallituksen, että hän kykenee johtamaan kahta suurta teknologiayhtiötä samanaikaisesti.

Tämä ei ole miellyttänyt Twitterin osakkeenomistajia, jotka haluavat yhtiöön täysipäiväisen toimitusjohtajan. Sijoittajat ovat huomauttaneet, että Square on taloudellisesti paljon merkittävämpi yhtiö Dorseylle kuin Twitter. Dorsey omistaa Squarea noin viidellä miljardilla dollarilla, kun taas hänen Twitter-omistuksensa arvo on vain puoli miljardia dollaria.

Sijoittajat ovat myös vieroksuneet Dorseyn suunnitelmia viettää pitkiä aikoja Afrikassa tutustumassa mantereen kryptovaluuttayhtiöihin. Matkojen katsotaan hyödyttävän huomattavasti enemmän Squaren liiketoimintaa kuin Twitterin.

Torstaina pankkikonserni Morgan Stanleyn konferenssiin osallistunut Dorsey ottikin sanojaan takaisin. Hän myönsi, että hänen ilmoituksensa Afrikkaan muuttamisesta oli liian epämääräinen. Nyt suunnitelmat on vedetty uudelleen arvioitavaksi koronaviruksen ja muun myllerryksen takia.

Twitterin toimitusjohtaja aikoo siis ainakin lähitulevaisuudessa viettää aikaansa työpaikallaan.

Osakejärjestely koitumassa Dorseyn kohtaloksi

Piilaakson teknologiayhtiöt ovat yleensä tiukasti perustajiensa hallinnassa. Esimerkiksi Facebookin perustajaa Mark Zuckerbergiä on vaadittu useasti jättämään tehtävänsä, mutta yhtiön osakejärjestely pitää päätöksen vain ja ainoastaan Zuckerbergin itsensä käsissä.

Googlen perustajien Larry Pagen ja Sergey Brinin suosituksi tekemä järjestely on omaksuttu innokkaasti pörssiin listautuvissa teknologiayhtiöissä. Järjestelyssä yhtiölle luodaan kaksi osakesarjaa, joista toisen äänivalta on moninkertainen. Nämä osakkeet jäävät perustajille. Mallia on käytetty myös Suomessa, varsinkin perheyrityksissä, joissa päätösvaltaa ei ole haluttu päästää perheen ulkopuolelle.

Tästä syystä Snapchatin toimitusjohtaja Evan Spiegel on saanut huoletta johtaa perustamaansa yhtiötä, vaikka kaikilla mittareilla sillä menee huonommin kuin Twitterillä. Snapchatin tavallisilla osakkeiden omistajilla ei ole minkäänlaista äänivaltaa yhtiön asioihin.

Kahden osakesarjan ansiosta kyytipalvelu Uberin perustaja Travis Kalanick pystyi uhmaamaan sijoittajien tahtoa vuosien ajan ennen kuin suurimmat omistajat liittoutuivat ja pakottivat Kalanickin ulos yhtiöstä.

Pääomasijoittajat ovat suostuneet visionääri-perustajien vaatimuksiin, koska yhtiöiden kasvuluvut ovat olleet vakuuttavia.

Twitterillä ei ole kahta osakesarjaa, vaan jokaisen osakkeen mukana tulee sama äänivalta. Dorsey ei ole turvassa samalla tavalla kuin kollegansa. Toisaalta Elliott Managementin äänivalta ei riitä yksin syrjäyttämään Dorseyta yhtiön johdosta, mutta pitkän linjan teknologiatoimittaja Kara Swisherin mukaan Elliott Managementin suunnitelmat ovat saaneet kannatusta muiltakin suuromistajilta.

Jos Elliott Management onnistuu syrjäyttämään Dorseyn Twitterin johdosta, Piilaakson kasvuyhtiössä pidetään varmasti jatkossa huolta, että osakeantien yhteydessä päätösvallan ei anneta kadota sijoittajille.

Elon Musk tukee Dorseyta

Jack Dorseylla on myös puolustajia. Kun uutinen Elliott Managementin suunnitelmista alkoi levitä, useat Twitterin työntekijät asettuivat puolustamaan pomoaan. Twitterissä alkoi levitä tunniste #WeBackJack.

Moni huomautti, etteivät kaikki yhtiön ongelmat ole Dorseyn syytä, vaan osa on perintöä edeltäjän kaudelta. Toisen toimitusjohtajakautensa alussa Dorsey joutui karsimaan rönsyilevää liiketoimintaa. Hän joutui esimerkiksi sulkemaan lyhyisiin videoihin perustuneen Vine-videopalvelun, koska Instagramin kaltaiset sovellukset olivat ajaneet sen ohi. Nyt TikTokin aikakaudella Vinen kanssa kompurointi näyttää kohtalokkaalta, mutta Dorseyn syyksi sitä ei voi laittaa.

Työntekijöiden mukaan Dorseyn ansiosta yhtiö on viimein löytämässä oikean suunnan. Tätä tukevat yhtiön viimeisimmät talousluvut. Twitter on parissa vuodessa onnistunut tekemään toiminnastaan kannattavaa. Myös uusia ominaisuuksia on alkanut pitkän odottamisen jälkeen ilmestyä palveluun.

Työntekijät eivät myöskään ole mielissään siitä, että heidän yhtiönsä tulevaisuudesta päätetään Wall Streetilla. Tämän tunteen jakavat myös muiden Piilaakson huippuyritysten perustajat.

Dorsey tukijaksi on ilmoittautunut Teslan toimitusjohtaja Elon Musk.

Sijoittajien paine on tuttua Muskille, joka Teslan lisäksi johtaa perustamaansa rakettiyhtiö SpaceX:ää. Kun taannoin Tesla kärsi tuotanto-ongelmista ja Muskin Twitter-sekoiluista, sijoittajat vaativat Muskia jättämään tehtävänsä. Nyt nämä puheet ovat hiljentyneet, kun Teslan markkina-arvo on lähes kolminkertaistunut vuodessa.

Tätä samaa sijoittajat ovat odottaneet vuosia Dorseylta. Nyt hänen aikansa alkaa käydä vähiin.

Lue myös:

Yksisarvisten veri virtaa San Franciscon kaduilla – näppinsä polttaneet pääomasijoittajat vaativat startupeilta myös kannattavuutta

Ilman koronavirusepidemiaakin kansalaisia on kehotettu jo pitkään varaamaan kotiinsa ruokaa, vettä sekä lääkkeitä kolmen vuorokauden tarpeisiin.

Niin sanottu kotivara poikkeustilanteita varten auttaa viranomaisia suunnittelemaan jatkotoimia poikkeustilanteissa, kuten laajojen sähkö- ja vesikatkojen tai epidemioiden aikana.

– Kotivara on varautumisen perusta. Jos kaikilla on kotivara, niin viranomaisilla on parempi vasteaika suunnitella toimia, sanoo Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu.

Kotivaran tulisi sisältää ainakin varautumisen sähkökatkoihin sekä tarvittavat elintarvikkeet ja lääkkeet.

– Kotivaran perustana ovat kuiva-aineet, joista on helppo tehdä pelkän veden avulla, määrittelee Lapin maa- ja kotitalousnaisten toiminnanjohtaja Paula Aho.

Maaseudulla asuvat ovat paremmin varautuneita

Yksittäisten kansalaisten varautuminen poikkeusoloihin vaihtelee, mutta pääsääntöisesti kaupunkilaiset ovat huonommin varautuneita kuin maaseudulla asuvat ihmiset.

– Maaseudulla asutaan yleensä omakotitalossa, josta löytyy takka ja hirvenpyynnin ansiosta ruokaakin on, sanoo Lapin pelastusjohtajana toimiva Jari Aalto.

Maalla on kuin luonnostaan kohtuulliset ruokavarastot, sillä pitkien välimatkojen vuoksi kauppareissuja tehdään harvakseltaan. Kaupungeissa varautuminen on usein huonompaa.

Kaupunkilaiset ovat tottuneet siihen, että elintarvikkeita, lääkkeitä ja polttoainetta saa lähes koska tahansa. Kaupunkiasunnoissa myös säilytystiloja on usein vähemmän.

Ei hamstrauksen tarvetta

Koronaviruksen aikana kotivarasta on tullut osa julkista keskustelua, mutta Kotitalouksien omatoimisen varautumisen järjestötoimikunnan (KOVA-toimikunta) mukaan erityisen poikkeuksellinen tilanne ei nyt ole.

– Kotivaran suhteen voimassa on normaaliohjeistus, mitään tarvetta hamstraukseen ei ole, sanoo KOVA-toimikunnan puheenjohtaja Heikki Laurikainen.

Paula Aho muistuttaa, että kotivara on osa kotitalouden normaalia ruoka- ja juomakiertoa, ei erikseen nurkkaan pahaa päivää varten kerättävä varasto.

– Näin kotivarassa eivät tuotteet pääse vanhentumaan, Aho sanoo.

Ravinnon ohella kotivaraan kuuluvat muun muassa paristoilla toimiva radio, paristot ja tulentekovälineet.

– Lisäksi nykyihminen kaipaa varavirtapankkia, jolla voi ladata puhelintaan, Aho lisää.

Ohjeita kotivaran keräämiseen löytyy netistä esimerkiksi 72tuntia.fi -sivuilta ja Marttojen kotisivuilta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Logistiset jakeluketjut ovat hauraita

Lapin aluehallintoviraston pelastustoimen johtaja Joni Henttu muistuttaa, että logistiset ketjut ovat äärimmäisen ohuita.

– Mitä kauemmaksi pohjoiseen tullaan, sitä pidempiä ja haavoittuvampia nämä ketjut ovat.

Sisäministeriön pelastusosaston siviilivalmiusyksikössä johtavana asiantuntijana aiemmin toiminut Henttu sanoo, että ihmisten tulisi suhtautua nykyistä varautuneemmin logististen ketjujen toimintaan.

Tukkuliikkeet ovat etelässä ja häiriötilanteilla olisi suora vaikutus elintarvikkeiden saantiin pohjoisessa. Huoltovarmuuden kannalta parempi olisi, että keskusvarasto sijaitsisi esimerkiksi Oulussa.

– Kyse on rahasta. Kannattaako jakelupistettä laittaa Ouluun, kun on edullisempaa että ne ovat pääkaupunkiseudulla, miettii Lapin pelastusjohtaja Jari Aalto.

Sähkökatko lamauttaisi vedenjakelun, kaupat ja pankkiautomaatit

Esimerkiksi Lapissa pitkäkestoinen sähkökatkos lamauttaisi toimintoja nopeasti.

Katkos pysäyttäisi vedenjakelun ja kaupat joutuisivat lopettamaan toimintansa, kun kassajärjestelmät eivät toimisi eikä pankkiautomaateistakaan olisi katkon aikana käteistä saatavilla.

– Lapissa keskeytyisi myös polttoaineenjakelu. Se ei onnistu ilman varavoimakonetta, joten lähin tankkauspaikka löytyisi Oulun eteläpuolelta. Varavoimakoneet ovat isoja ja maksavat paljon, minkä vuoksi niihin ei ole satsattu, sanoo Jari Aalto.

Aalto kertoo, että suunnitelmissa on rakentaa hiukan kevyempi versio, joka takaisi polttoaineen saannin.

Huoltovarmuuskeskuksen työryhmä on puolestaan suunnitellut järjestelmää, jossa olisi noin 300 varavoimakoneella varustettua kauppaa eri puolilla Suomea. Suurimmassa osassa maata tällaiseen kauppaan olisi enintään 50 kilometrin matka, Lapissa vastaava matka olisi korkeintaan 150 kilometriä.

Pienet kunnat ovat haavoittuvaisempia

Kuntien haavoittuvuus nousi esiin syksyllä 2019 pidetyssä varautumisharjoituksessa, jossa selvitettiin laajan sähkökatkoksen vaikutusta Lappiin. Harjoituksessa olivat mukana kaikki Lapin kunnat.

– Esimerkiksi polttoainehuollon ongelmat eivät olleet yllätys, sillä ne ovat olleet tiedossa jo pitkään, Jari Aalto kertoo,

Harjoituksessa selvisi, että Lapin kaupungeissa ja isoissa kunnissa on varauduttu hyvin sähkökatkoksen kaltaisiin ongelmiin.

– Sen sijaan pienissä kunnissa ei ole riittävästi varauduttu tällaisiin tilanteisiin. Ei ole riittävästi varavoimaa, henkilöstöä, tiloja, summaa Aalto.

Pienissä kunnissa voi Aallon mukaan olla silti turvallisin mielin.

– Aluehallintovirasto, poliisi, pelastuslaitos ja rajavartiosto pystyvät osaltaan auttamaan, Aalto sanoo.

Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23 asti.

Kokenut mainosammattilainen Altti Papinsaari sai kuusi vuotta sitten tilauksen laatia keksittyjä henkilöprofiileja uudelle, valtakunnalliselle deittipalvelulle. Eihän uutta palvelua voi julkaista ilman pesämunaa.

– Feikkiprofiilien haamukirjoittaminen oli pitkän mainosurani sydäntäsärkevin tilaus. Se satutti sielua.

Papinsaari sai toimeksiannon, jossa piti luoda muutamia kymmeniä, kuviteltuja miesten ja naisten profiileja. Hän siis loi henkilöitä, joiden takana ei ollut oikeaa, aitoa ihmistä.

– Tai olinhan minä aito ihminen, mutta toimin nimimerkkien takaa. Siinä palvelussa ei kuitenkaan manipuloitu kuvia eikä käytetty kuvapankkia.

Altti Papinsaari muistelee, miten profiilien luominen oli alkuun hyvinkin hauskaa. Luovana ihmisenä hän pääsi leikittelemään stereotypioilla, kaavamaisilla mielikuvilla ihmistyypeistä.

– Pystyin hyödyntämään kaunokirjallisia taitojani ja luomaan samaan aikaan sekä Hertta-sarjaa että Jerry Cottonia.

Hauskuuden rinnalle nousi kuitenkin pian eettinen epäily. Deittipalvelun käyttäjät vastasivat yllättävän nopeasti hyvin henkilökohtaisilla tiedoilla. Papinsaaren mukaan he kertoivat avoimesti asioita, joita he eivät olleet kertoneet välttämättä edes lähimmille ystävilleen.

Deittipalvelujen käyttäjät turvautuvat itsekin valeprofiileihin

Kuinka yleisiä valeprofiilit ovat deittipalveluissa? Digitaalisen kulttuurin tutkija Anne Holappa Turun yliopistosta viimeistelee väitöskirjaa kulttuurisista malleista suomalaisissa deittiprofiileissa, mutta hänelläkään ei ole tietoa keksittyjen profiilien määristä.

Hän kertoo nähneensä amerikkalaisen – tosin vahvistamattoman – väitteen, että yksi kymmenestä deittipalveluiden profiileista olisi keksitty. Niissä ei kuitenkaan ole kyse palvelun luomista valeprofiileista, vaan palvelualustaa väärinkäyttävistä ulkopuolisista. Tapauksiin liittyy esimerkiksi nettiromanssihuijauksia.

– Kyllähän tavallisetkin deittipalvelujen käyttäjät voivat luoda useita, toisistaan eriäviä profiileja. Onhan sekin tavallaan feikkausta, toteaa Holappa.

Juuri näin mainosammattilainen Altti Papinsaarikin on tehnyt. Parinhaku oli hänelle itselleen ajankohtaista muutama vuosi sitten, ja hän myöntää luoneensa silloin itsestään erilaisia versioita sosiaaliseen mediaan.

Miesviha nollautui tekaistun profiilin edessä

Palataan kuuden vuoden takaiseen tilanteeseen, kun Altti Papinsaari kirjoitteli parinhakupalvelussa tekaistujen profiilien nimissä. Mitä tapahtui, jos deittipalvelussa vastapuoli ehdotti tapaamista haamuprofiilille?

– Päämieheni linjasi, että ehdotuksiin ei vastata. Ne jätettiin huomiotta, ja kyseinen profiili ghostattiin eli häivytettiin, muistelee Papinsaari.

Hänelle on jäänyt erityisesti mieleen kaksi sydäntäsärkevää tarinaa. Toinen oli kolmekymppinen mies, joka vastasi kuvitteellisen naisen profiiliin. Mies oli suhtautunut kaikkeen nettideittailuun hyvin kielteisesti, eikä hän ollut käyttänyt koskaan mitään parinhakupalvelua.

Miehen paras ystävä oli löytänyt itselleen naisen palvelusta. Sen innoittamana mies itsekin perusti profiilin. Papinsaaren kehittelemän naisen persoona miellytti miestä kaikin tavoin. Nainen vastasi hänen kaikkia mahdollisia ihanteitaan.

– Mies vastasi hyvin henkilökohtaisella kirjeellä, jossa hän kertoi itsestään avoimesti lyyrisellä ja herkällä otteella. Se oli kuin täydellinen Ensitreffit alttarilla -osuma.

Toinen Papinsaaren kohdalle osunut tapaus oli avioeron kokenut nainen, jota puoliso oli pettänyt vuosia. Nainen luuli, ettei hän voisi koskaan enää kokea uutta romanssia.

– Sitten hän ihastui luomaani miesprofiiliin, ja miesviha nollautui. Tuli pitkä tilitys, että hän olisi valmis parisuhteeseen juuri tällaisen herkän miehen kanssa, jolle hän oletti kirjoittavansa.

Altti Papinsaari ei jatkanut viestittelyä enää. Hän kiitti rehellisistä vastauksista.

– Kerroin löytäneeni elävästä elämästä itselleni seurustelukumppanin ja toivotin kaikkea mahdollista hyvää jatkoon.

Eettisesti kyseenalaista?

Tutkija jää mietteliääksi valeprofiilien moraalista. Anne Holapan mielestä sopimusoikeudellisesti niiden luominen ja käyttäminen omassa deittipalvelussa voi ollakin laillista.

Asiasta saattaa olla maininta niin sanotusti pienellä painetussa osassa – siis sopimustieto-osassa, jota kukaan ei oikeasti lue, mutta joka pitää hyväksyä ennen kuin voi käyttää palvelua.

– Eettisesti ja moraalisesti se on vähintäänkin kyseenalaista. Ihmiset todellakin voivat hyväuskoisesti avautua asioistaan olettaen, että vastapuolena on todellinen henkilö. Luulisi, että kuvitellut profiilit lopulta kääntyvät itseään vastaan ja luovat palvelulle uskottavuusongelman, pohtii Anne Holappa.

Miesten ja naisten välinen epäsuhta

Altti Papinsaari muistelee, miten tietyt ammattiprofiilit erottuivat deittipalvelun käyttäjistä.

– Esimerkiksi naisopettajat, varsinkin kolmekymppiset, pistivät silmään. Heidän tarpeensa eivät tuntuneet kohtaavan henkisellä tasolla samanikäisten miesten kanssa.

Papinsaari kiinnitti huomiota myös miesten ja naisten väliseen määrälliseen epäsuhtaan. Vilpittömästi liikkellä olevia naisia oli monta kertaa enemmän kuin miehiä.

– Oletan, että deittipalvelujen pyörittäjät ovat tästä syystä pulassa. Kunnollista miesainesta ei tahdo löytyä.

Miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina. Altti Papinsaari

Vapaita, sisäsiistejä kolmevitosia miehiä, jotka ovat kultturelleja ja kosmopoliitteja, saa Papinsaaren mukaan etsiä. Tarjonta ei vastaa tarvetta.

– Oman kokemukseni mukaan miehille ei olisi pahitteeksi tutustua hiukan Tommy Tabermannin runouteen. Sen tunteminen voisi toimia valttikorttina.

Tutkija Anne Holappakin vahvistaa epäsuhdan sukupuolten määrissä, tosin täysin toisin päin.

– Miehiä on aina ollut deittipalveluissa enemmän kuin naisia. Myös oma aineistoni vuodelta 2012 tukee tätä.

Holappa tietää, että deittipalvelujen sukupuoli- ja ikäjakaumasta sekä koulutus- ja ammattiryhmistä on kansainvälisellä tasolla olemassa paljonkin tietoa. Suomeen tilastojen soveltaminen ei kuitenkaan välttämättä toimi.

– Omassa aineistossani nuoret naisopettajat eivät olleet mitenkään erityisen suuri ryhmä. Edes akateemisen koulutuksen saaneita ei voi nimetä enemmistöksi.

Väestötieteelliset osuudet voivat vaihdella paljonkin eri deittisivustoilla, sillä ne on usein kohdistettu tietyille ryhmille – esimerkiksi luonnossa viihtyville sinkuille (vaellussinkut), metallimusiikista kiinnostuneille tai 50+-vuotiaille.

Nopeasti kasvokkain vai ensin kunnon viestittelyt?

Deittipalvelujen käyttäjiin liittyy toinenkin asia, joka jakaa mainosammattilaisen ja digitaalisen kulttuurin tutkijan näkemykset.

Altti Papinsaari suosittelee painokkaasti, että deittipalvelussa kannattaa hyvinkin nopeasti lopettaa kirjoittelu ja pyytää henkilökohtaista tapaamista.

– Kirjoittaminen voi syöstää odotukset väärille raiteille. Siksi sanon: tavatkaa toisenne nopeasti!

Tutkija taas vetoaa tutkimuksellisen näytön puutteeseen siitä, että deitti kannattaisi tavata mahdollisimman nopeasti. Se lienee persoonakysymys.

– Jos haluaa varmistaa halunsa tapaamiseen, miksi ei kirjoittelisi ensin pitempään. Jos taas pelkää muodostavansa epärealistisen kuvan kirjoittelemalla, miksi ei ehdottaisi tapaamista pian. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toimia, sanoo Anne Holappa.

Onko sinulla kokemuksia tekaistuista profiileista deittipalveluissa? Voit kommentoida aihetta Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu 8.3. kello 23.

Lue lisää:

Jasmin Rautiainen, 30, uupui nettideittailuun, kuten moni muukin nuori aikuinen – Vuosi Tinderissä oli järkytys

Nettihuijaukset lisääntyvät varoituksista huolimatta – lue poliisin aitoja esimerkkejä romanssihuijareista

Jalkapannat turvapaikanhakijoille – tehokas sanapari, jos haluaa profiloitua tiukan maahanmuuttopolitiikan kannattajaksi.

Turvapaikanhakijoille esitetyt jalkapannat eli tekninen valvonta pulpahti taas julkisuuteen pari viikkoa sitten, kun sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoi Suomen ottavan vastaan 175 haavoittuvassa asemassa olevaa turvapaikanhakijaa muun muassa Kreikasta.

Huhujen mukaan hallitus olisi pakolaisten auttamisen vaihtokauppana luvannut keskustan toivomat turvapaikanhakijoiden jalkapannat. Pian Ohisalo viestitti, ettei tällaista koplausta ole, eikä mitään uutta jalkapannoista ole sovittu.

Vaikka hallituspuolueissa osa ei jaksaisi koskea jalkapantoihin kepilläkään, asiasta pitää joka tapauksessa päättää, koska se on kirjattu hallitusohjelmaan.

Keskustelu johti kuitenkin siihen, että syksystä asti junnannut selvittely eteni, kun vastuuministerien erityisavustajat saivat keskiviikkona käsittelyynsä sisäministeriön asiasta laatiman muistion. Ministerien linjausta siitä, kirjataanko pannat lakiin vai ei, odotetaan myöhemmin keväällä.

Kaikkonen: Tiukennuksia laittomaan maahanmuuttoon

Hallituspuolueissa jalkapantoja kuvaillaan "nolla-asiaksi", joka on "aivan sama toteutuuko se vai ei". Silti niistä tuli riitaa jo hallitusneuvotteluissa.

Mistä riita nolla-asian ympärillä kertoo? Mielikuvapolitikoinnista, hallituspuolueissa arvellaan laajasti.

Keskusta haluaa korostaa, että hallituksen riveistä löytyy myös tahtoa torjua laitonta maahantuloa ja maassa oleskelua, vaikka vihreiden johdolla osoitettiin näyttävästi humanitaarista vastuuta pakolaisista.

– Halutaan varmistaa, että maahanmuutto on kokonaisuus. Hädänalaisimpia, kuten huono-osaisia lapsia tulee auttaa, mutta tarvitaan myös tiukempia keinoja laittomaan maahanmuuttoon ja laittomaan maassaoloon puuttumiseen. Tekninen valvonta on yksi osa tätä kokonaisuutta, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) summaa.

Keskustassa laittoman maahanmuuton torjumisen hidas eteneminen kaivelee. Jalkapantoja turvapaikanhakijoille on pitänyt esillä etenkin keskustalainen kansanedustaja Mikko Kärnä.

– Säilöönotto on kallista ja paikkoja rajallisesti. Koko yhteiskunnan etu on, että tiedetään missä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat, Kärnä perustelee.

Onko outo kirjaus kiristys vai loivennus?

Toteutuessaan hallitusohjelman linjaus ei kuitenkaan olisi tiukennus vaan todennäköisesti helpottaisi kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden eloa.

Hallitusohjelmassa lukee: "Käynnistetään lakimuutos ulkomaalaislain muuttamiseksi siten, että säilöönotolle ja asumisvelvollisuudelle vaihtoehtoisena vähemmän rajoittavana ja yhteiskunnan kannalta tarkoituksenmukaisempana turvaamistoimena säädetään kielteisen oleskelulupapäätöksen saaneen henkilön tekninen valvonta."

Jos turvapaikanhakijan sijainti halutaan tietää, se onnistuu paremmin säilöönottoyksikössä tai hänelle määrätyssä vastaanottokeskuksessa kuin GPS-signaaliin tai radiotekniikkaan perustuva panta jalassa.

Kärnän mukaan lakimuutos olisi silti hyvä työkalu.

– Yksi uusi turvaamistoimi ulkomaalaislakiin, jota poliisi ja muut viranomaiset voivat käyttää, Kärnä sanoo.

Vihreät vähentäisi rajoittavia toimia

Vihreät lähtevät siitä, että jos jalkapannat kirjataan Suomen lakiin, niistä on tultava hallitusohjelman mukaisesti lievempi vaihtoehto nykyisille turvaamistoimille eli säilöönotolle tai asumisvelvollisuudelle.

Hallitusohjelmasta poikkeaminen ei ole vaihtoehto, sanoo sisäministeri Ohisalon valtiosihteeri Olli-Poika Parviainen.

– Jos puhutaan vähemmän rajoittavasta valvonnasta, silloin teknisestä valvonnasta voidaan keskustella, Parviainen sanoo.

Säilöönotto on keinoista ankarin. Siitä päättää käräjäoikeus, mikäli epäillään että henkilö voi esimerkiksi kadota tai syyllistyä rikoksiin. Suurin osa kielteisen päätöksen saaneista ei tarvitse minkäänlaisia turvaamistoimia.

Jos pannat otettaisiin muillekin kuin säilöön tai asumisvelvollisuuteen määrätyille, kyse olisi ihmisten kohtelun kiristyksestä.

– On syytä painottaa, että tähän hallitusohjelmassa ei ole sitouduttu, Parviainen sanoo.

Sisäministeriö arvioi jalkapannan kustannuksiksi 6–20 miljoonaa euroa riippuen käyttömäärästä.

Parviaisen mukaan panta ei toisi säästöjä, sillä sekä säilöönottoyksiköiden toimintakulut, kuten palkat ja "seinät", ovat melko kiinteät. Jalkapannan signaalin seuraamiseenkin tarvitaan työvoimaa.

Poliisi nihkeänä – turha keino, ei korvaa säilöönottoa

Kovin todennäköiseltä ei jalkapantojen käyttöönotto vaikuta. Muistiota tehnyt sisäministeriön poliisitarkastaja Joni Länsivuori pitää sitä kalliina ja kehnona korvikkeena säilöönotolle: jos ihminen on päättänyt kadota, sitä ei jalkapanta estä.

Suomesta on Länsivuoren karkean arvion mukaan kadonnut tuhansia kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita vuoden 2015 jälkeen. Useimmiten he ovat yksinkertaisesti matkustaneet pois maasta.

Samoilla linjoilla on poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta. Poliisihallituksen mukaan tarvetta uusille erilaisille turvaamistoimille ei ole.

– Säilöönotto on ainoa turvaamistoimista, jolla pystytään varmistamaan, että palautuspäätöksen saanut ihminen on varmasti tavoitettavissa, jos hän on esittänyt viitteitä siitä, että hän aikoo pakoilla palautusta tai ei ole halukas palaamaan kotimaahansa.

Vuosittain poliisi panee täytäntöön noin 2 600 palautuspäätöstä. Poliisihallituksen Poutasen mukaan keinovalikoima maasta poistamisen varmistamiseksi on riittävä.

– Nyt palautusjonossa on noin 500 täytäntöönpanokelpoista palautuspäätöstä. Läheskään kaikille ei tarvita minkäänlaisia turvaamistoimia, Poutanen lisää.

Olli-Poika Parviainen puuttuisi laittomaan maassa oloon ensisijaisesti sosiaalipolitiikalla.

– Meidän tulee estää paperittomuutta ja sitä, että syntyy varjoyhteiskuntia. Siinä monilla sosiaalipoliittisilla toimilla on tärkeä rooli, Parviainen sanoo.

Tekniikkana GPS tai radioaalto

Kielteisen päätöksen saaneilla turvapaikanhakijoilla jalkapanta on käytössä muun muassa Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tanskassa radiotekniikkaan perustuvaa jalkapantaa kokeiltiin maasta pois kuljetettavien henkilöiden valvonnassa 2017–2019.

Suomessa sähköinen valvonta on käytössä ainoastaan rikosseuraamuksen täytäntöönpanossa, kuten ehdollisessa vankeudessa tai valvotussa koevapaudessa.

Niissä käytettyjen jalkapantojen teknisestä toiminnasta on kokemusta Rikosseuraamuslaitoksessa (Rise). Niissä on käytetty sekä radiolähettimiin perustuvaa RF-tekniikkaa sekä kännyköistäkin tuttua GPS-paikannusta.

Oikeusministeriön erityisasiantuntija Pia Andersson vahvistaa, ettei järjestelmä ole teknisesti aukoton.

Paikantamiseen ja GPS-signaaliin perustuva jalkapanta on riippuvainen satelliittiyhteydestä. GPS-signaalia voi häiritä esimerkiksi betoninen kellari, tiivis kivitalokortteli ja jopa pilvinen päivä tai metrotunneli.

– Jos GPS-signaalissa on katko, kytkeytyy valvontalaitteissa toiminto, joka ottaa paikannustiedon lähimmistä puhelinoperaattoreiden mastoista, Andersson kertoo.

Monet pannoista voi katkaista leikkaamalla, mikä on Anderssonin mukaan turvallisuussyistä tarkoituksenmukaista. Markkinoilla on tosin myös järeämpiä metallisia versioita.

Lisää aiheesta:

Poliisi ei luota nilkkapantaan ja kotiarestiin, joiden piti parantaa tutkintavankien asemaa: “Pelkona on, että epäilty katoaa ikuisiksi ajoiksi”

Analyysi: Turvallisuus sai uuden painotuksen – Vihreä sisäministeri käänsi puheet turvapaikanhakijoista ja rosvoista syrjäytyneiden auttamiseen