Italia eristää useita maakuntia maan pohjoisosassa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Alueella asuu noin 16 miljoonaa ihmistä eli neljännes Italian väestöstä. Määräys koskee Milanoa ympäröivää Lombardian aluetta sekä ainakin 15 maakuntaa.
Pääministeri Giuseppe Conte kertoi puoliltaöin hallituksen päätöksestä, jonka mukaan näiden maakuntien alueelta ei saa poistua eikä niiden alueelle matkustaa. Conten mukaan rajoituksiin voidaan tehdä vain harvoja poikkeuksia, esimerkiksi sairaustapauksissa.
Rajoitukset tulivat voimaan heti sunnuntaina, ja rajoitusalueilla poliisilla on oikeus pysäyttää ihmisiä ja kysyä syytä heidän liikkumiseensa.
Määräysten soveltamisesta ei ollut sunnuntaiaamuna tarkkaa tietoa. Hallituksen asetuksessa ei mainita esimerkiksi tavaroiden kuljetusta alueelle tai sieltä pois.
Punaisella merkityille alueille on määrätty liikkumis- ja kokoontumisrajoituksia.Henrietta Hassinen / Yle
Koronatartuntojen määrässä nähtiin Italiassa lauantaina suurin hyppäys epidemian aikana. Koronavirustartuntojen määrä lisääntyi Italiassa perjantain jälkeen yli 1 200 tapauksella. Tartunnan saaneita on nyt yli 5 800. Koronaviruksesta parantuneita kerrottiin lauantaina olevan lähes 600.
Koronavirukseen on kuollut Italiassa yli 230 ihmistä. Perjantaista kuolleiden määrä nousi yli 30:llä.
Ravintoloissa ja kaupoissa pidettävä metrin turvaväli
Italian järeät toimet jatkuvat 3. huhtikuuta asti eli vajaan neljän viikon ajan.
Pääministeri Conten mukaan koulut ja yliopistot pysyvät tuon ajan Pohjois-Italian eristysalueilla suljettuina. Alueella ei järjestetä minkäänlaisia kulttuuri-, urheilu- tai uskonnollisia tapahtumia eikä messuja. Myöskään häitä tai hautajaisia ei toistaiseksi järjestetä.
Elokuvateatterien, teatterien, pelihallien, bingojen ja yökerhon toiminta keskeytetään. Kuntosalit, uimahallit ja kylpylät on suljettava. Ammattimaiset urheilutapahtumat sallitaan, mutta niihin ei saa päästää yleisöä.
Kaupat sekä ravintolat ja kahvilat saavat olla auki kello 6–18, mutta omistajien on varmistettava, että asiakkaat pysyvät vähintään metrin päässä toisistaan. Kauppakeskukset on pidettävä suljettuina viikonloppuisin.
Uutista on korjattu klo 10.26: Lisätty karttaan puuttuneet kolme aluetta. Uutista on päivitetty klo 11.27: Lisätty hallituksen antaman asetuksen yksityiskohtia.
Vielä 1990-luvun lamavuosina työvoimatoimistot välittivät työttömille naisille pestejä topless-baareissa. Sittemmin ajat ovat muuttuneet, sillä nyt nainen voi olla vaikkapa pääministeri.
Tutkijoiden mukaan työelämässä sukupuolirooleja ylläpidetään silti edelleen.
Samaa viestii YK:n kehitysohjelma UNDP:n tuore raportti. Selvitys käsittelee naisiin kohdistuvia ennakkoluuloja.
Kyselyssä noin puolet suomalaisista vastaajista piti naisia miehiä huonompia eri osa-alueilla. Moni koki miesten olevan parempia esimerkiksi liike-elämässä ja poliittisina johtajina.
Kuitenkin tämän päivän Suomessa nainen saa päättää, haluaako armeijaan, ja syrjintä esimerkiksi raskauden perusteella on laitonta.
Mutta tiesitkö, että ennen 90-lukua avioliiton sisäisestä raiskauksesta ei saanut lain edessä rangaistusta? Lakimuutos tapahtui Suomessa myöhään verrattuna muihin EU-maihin. Esimerkiksi Ruotsissa raiskaus avioliitossa on ollut rikos 60-luvulta lähtien.
1990-luvulla talouden lama koetteli suomalaista yhteiskuntaa rujoin ottein. Noina vuosina perustettiin topless-baareja, joissa naistyöntekijät tarjoilivat anniskeluravintolan tuotteita rinnat paljaina.
Tasa-arvoista työelämää tutkineen Marjut Jyrkisen mukaan taloudellisen ahdingon kynnyksellä naisten oikeuksia poljettiin: Koska työtä oli vaikea saada, monet joutuivat ottamaan sen, mitä oli tarjolla.
– Viranomaiset olivat täysin hukassa kansainvälistyvän seksi- ja erotiikkabisneksen keskellä. Jopa työvoimatoimistot välittivät naisille töitä topless-ravintoloihin, Jyrkinen kertoo Helsingin yliopistosta.
90-luvun alussa ravintoloihin palkattiin naisia tarjoilemaan yläosattomissa, mutta topless-tarjoilijoista luovuttiin muutamassa vuodessa. Yle
Kun kaikenlaisiin töihin oli pakko suostua, ammattiliitot ryhtyivät kampanjoimaan topless-baareja vastaan.
– Hotelli- ja ravintolatyöntekijöiden liitto kehittivät “Paita päällä töihin” -kampanjan, joka käsitteli nimenomaan palvelualaa ja siellä työskentelevien naisten oikeuksia, Jyrkinen sanoo.
Tuolloin tasa-arvoasialain neuvottelukunnan tutkija Marianne Laxén sai valtakunnansovittelijaksi valitulta Jorma Reiniltä ja hänen ystäviltään pornograafisen postikortin Lapin erämailta. Myöhemmin Reini pyysi korttia julkisesti anteeksi.
Seksististä puhetta ei nykyään enää suvaita, toteaa suomalaisen yhteiskunnan historiaa tutkinut Pirjo Markkola Tampereen yliopistosta.
– En pysty kuvittelemaan, että tuollaisessa tehtävässä olevat miehet enää erehtyisivät tuollaisen kortin lähettämiseen. Avoimen halveksunnan osoittaminen on siirtynyt marginaaliin, hän toteaa.
Vuosituhannen vaihtuessa naiset alkoivat yhä kiivaammin astua politiikkojen ja vallanpitäjien saappaisiin.
Myös perhe-elämä on muuttunut tasa-arvoisemmaksi, kun vuosikymmenien aikana isien oikeuksia on vahvistettu esimerkiksi vapailla.
Harva ihmettelee enää hoitopöytää miesten vessassa, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo Turun yliopistosta.
– Isät osallistuvat merkittävästi enemmän lastensa elämään kuin 30 vuotta sitten.
Kuitenkin lähes viidennes naisista on edelleen määräaikaisessa työsuhteessa. Pätkätyö on yleistä varsinkin naisilla, jotka ovat perheenperustamisiässä.
Seksuaalinen itsemääräämisoikeus on ollut esillä erityisesti 2010-luvun loppupuolen Me too -liikkeen yhteydessä.
– Omassa nuoruudessa ei ollut muita keinoja käsitellä häirintää kuin epämääräinen likainen tunne ja itseinho. Nykyisin asioita voi nostaa julkisesti esille, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.
Vaikka keskustelu on ottanut suuria harppauksia eteenpäin, seksististä puhetta esiintyy silti edelleen, kertoo Naisjärjestöjen keskusliiton pääsihteeri Terhi Heinilä.
– Työelämä on siistiytynyt seksistiseen puheen osalta, mutta ei todellakaan kaikilla aloilla.
Tarja Halonen toimi sosiaali- ja terveysministerinä, oikeusministerinä ja ulkoministerinä ennen kuin hänet valittiin tasavallan presidentiksi vuonna 2000. Tom Hansen / AOP
Onko tasa-arvo nyt valmis?
Yhteiskunnassa on edelleen muutamia tasa-arvon ikuisuuskysymyksiä, joita ei ole vieläkään saatu ratkaistua, sanoo tasa-arvopolitiikan tutkija Hanna Ylöstalo.
Keskimäärin naisen palkka on noin 16 prosenttia miehen palkkaa pienempi.
Viimeisimmät samapalkkaisuusohjelman neuvottelut keskeytettiin helmikuussa, kun palkkaerojen kaventamisen toimenpiteistä ei päästy yksimielisyyteen.
Tuloerojen lisäksi Suomessa on edelleen vahvasti naisten ja miesten aloja.
– Samapalkkaisuuspolitiikka on ollut häpeällisen huonoa. Sitä ei ole pystytty millään toimenpiteillä edistämään. Kaikki ovat sitä mieltä, että naisten tekemät työt, hoivatyö ja varhaiskasvatus, on tärkeää työtä, mutta niistä ei haluta maksaa.
Myös perhevapaat pienentävät naisten palkkoja. Vähintään kolme vuotta työmarkkinoilta poissa olleet äidit ansaitsevat töihin paluun jälkeen lähes viidenneksen vähemmän kuin lapsettomat naiset.
Näyttelijä Alyssa Milano twiittasi 15. lokakuuta 2017 ja kehotti jakamaan kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä hashtagilla #metoo. Ilmiöstä tuli maailmanlaajuinen seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja. AOP
Naisten oikeudet ja sukupuolten tasa-arvo ovat tänään sunnuntaina juhlittavan naistenpäivän suurimmat teemat, joita vaalittiin myös vuonna 1995 laaditussa Pekingin julistuksessa.
Julkilausumaa pidetään edelleen edistyksellisenä avauksena tasa-arvon edistämiseksi. Linjaus esittelee konkreettisia tavoitteita, joihin Suomikin on sitoutunut.
Pekingin julistus täyttää tänä vuonna 25 vuotta. Vaikka vuodet ovat vierineet, tapellaanko edelleen samoista asioista?
Turkulainen Aksel Kankaanranta on Suomen tämänvuotinen Euroviisu-edustaja. Kankaanrannan kappale Looking Back äänestettiin Uuden Musiikin Kilpailun voittajaksi myöhään lauantai-iltana.
Kisa oli tiukka. Ennakkosuosikki Erika Vikman ja Cicciolina jäi täpärästi toiseksi.
Vikman paljasti UMK-lähetyksen aikana yksityiskohdan Cicciolina-esityksestä. Hän sanoi, että toisen karhupuvun sisällä oli Vikmanin puoliso, legendaarinen laulaja Danny. Toisaalta Danny kertoi myöhemmin Ilta-Sanomille seuranneensa kisoja kotikatsomosta.Miikka Varila / Yle
Kankaanranta oli voitosta hämillään. Hän kertoi tuoreeltaan Yle Uutisten haastattelussa, että tulos yllätti, ja että pisteidenjaossa oli kuumat oltavat.
– En ole ikinä jännittänyt niin paljon, Kankaanranta sanoi.
Kankaanranta sai yleisöltä 94 pistettä ja kansainvälisiltä raadeilta 76 pistettä eli yhteensä 170 pistettä. Erika Vikman sai yleisöltä 99 pistettä ja raadeilta 58 pistettä eli yhteensä 157 pistettä.
Kankaanranta sai siis yleisöltä lähes yhtä paljon pisteitä kuin ennakkosuosikki Vikman.
– Tarpeeksi, että meni yli rajan. Kiitos kaikille, jotka äänestivät. Olette hyvin ihania.
Kankaanranta arveli, että voiton avaimet oli tunteissa ja niiden välittämisessä.
– Ehkä se oli yksi tekijä. Muu on spekulaatiota.
Rotterdamiin esitys viedään Kankaanrannan mukaan lähes sellaisenaan. Varmaa on, että intiimi tunnelma säilyy.
– Huhupuheiden mukaan verho tulisi sinne mukaan, mutta jotain pieniä muutoksia on kai tulossa. En kuitenkaan aio lähteä nostamaan sitä [show'ta] jonnekin, mihin se ei kuulu.
Katso koko haastattelu tästä:
Voittaja valittiin yleisön ja kansainvälisten raatien antamien äänten perusteella. Puolet äänistä tuli yleisöltä, puolet raadilta.
Tässä pisteet eroteltuna:
Kokonaispisteet
Aksel Kankaanranta 170
Erika Vikman 157
Tika 127
F3M 84
Catharina Zühlke 66
Sansa 36
Yleisö
Erika Vikman 99
Aksel Kankaanranta 94
Tika 77
Catharina Zühlke 24
F3M 20
Sansa 6
Kansainväliset raadit
Aksel Kankaanranta 76
F3M 64
Erika Vikman 58
Tika 50
Catharina Zühlke 42
Sansa 30
Suomella hyvä paikka semifinaalissa
Euroviisut kisataan Rotterdamissa toukokuussa. Suomelle arvottiin jo aiemmin esiintymispaikaksi toisen semifinaalin jälkimmäinen puolisko 14. toukokuuta.
Se on hyvä asetelma tavoitella paikkaa finaalissa, joka pidetään lauantaina 16. toukokuuta. Toisessa semifinaalissa ei ole ensimmäisen semifinaalin tavoin monia Euroviisujen kestomenestyjiä. Jälkimmäistä puoliskoa semifinaalissa pidetään menestyksen kannalta ylipäänsä ensimmäistä parempana.
F3M ja Bananas näytti, mitä on tyttöenergia 2020-luvulla.Miikka Varila / Yle
Suomen lisäksi toisessa semifinaalissa esiintyvät Itävalta, Tšekki, Viro, Kreikka, Islanti, Moldova, Puola, San Marino, Serbia, Albania, Armenia, Bulgaria, Tanska, Georgia, Latvia, Portugali ja Sveitsi.
Uuden Musiikin Kilpailun finaali käytiin tänä vuonna Tampereella.
Tarkennus 8.3. klo 11.08: Kuvatekstiin lisätty tieto, että Danny on kertonut Ilta-Sanomille seuranneensa kisoja kotikatsomosta.
MOSKOVA Ryhmä tyttöjä katsoo vienosti kameraan pitkissä, pitsikauluksisissa mekoissa.
– Todelliseksi leidiksi tuleminen on nykymaailmassa mahdollista! mainostaa My girls Academy verkkosivullaan.
Tämä pikkutyttöjen kouluksi itseään kutsuva opisto kertoo koulivansa 6-vuotiaita ja sitä vanhempia tyttöjä olemaan tyttöjä. Se nojaa opetuksensa perinteisiin perhearvoihin.
Tytöille opetetaan esimerkiksi käytöstapoja, ruoanlaittoa ja valokuvissa poseeraamista.
Vapaaehtoisia kursseja tarjoava moskovalainen opisto ei ole osa virallista kouluopetusta, eivätkä “pikkutyttöjen koulut” ole Venäjällä yleisiä. Venäläiset kuitenkin hyväksyvät laajasti sen esittelemän naisen roolimallin.
Tammikuussa työnsä aloittaneen hallituksen 31 ministeristä vain kolme on naisia.
Venäläisen naisen rooli ei ole aina ollut yhtä ahdas.
Neuvosto-Venäjällä oltiin aluksi luomassa utopistista yhteiskuntaa, jossa naiset haluttiin vapauttaa kotitöiden ikeestä, ja suomalaistaustainen Aleksandra Kollontai nimitettiin maailman ensimmäiseksi naispuoliseksi ministeriksi.
Sata vuotta myöhemmin naisten osuus hallituksessa on pysynyt lähes samana: tammikuussa työnsä aloittaneen hallituksen 31 ministeristä vain kolme on naisia.
Naisten puuttuminen vallan huipulta on venäläisistä niin luonnollista, ettei se herätä edes julkista keskustelua.
Sen sijaan Venäjällä on kohistu viime aikoina iskelmätähti Valerijan perustamasta Vahvojen naisten puolueesta, joka on julistautunut naisten oikeuksien esitaistelijaksi.
Todellisuudessa “puolueen” kaikki julkitulot on tehnyt laulajan tuottajana toimiva aviomies. Koko hanke on teilattu lehdistössä pelkäksi mediatempuksi.
Nykyään yhä useampi venäläinen vastustaa naisten osallistumista politiikkaan ja heidän toimimista korkeissa valtiollisissa viroissa. Tämä käy ilmi tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Venäläisten naisten puolustamiselle olisi kuitenkin tilausta.
Perhe- ja lähisuhdeväkivalta on maassa vakava ongelma, ja uhrina on useimmiten nainen. Tilanne on vain pahentunut kolme vuotta sitten tehdyn lakimuutoksen myötä, kun perheenjäsenen pahoinpitelyä ei katsota enää rikokseksi, ellei siitä synny vakavia fyysisiä vammoja.
Tällä hetkellä Venäjällä keskustellaan uudesta lakialoitteesta, joka mahdollistaisi paremmin sukupuolittuneesta väkivallasta rankaisemisen.
Ortodoksinen kirkko sekä muut vanhoilliset piirit kuitenkin vastustavat lakia voimakkaasti. Vastustajien mielestä puheet kotiväkivallasta ja sukupuolten välisestä tasa-arvosta uhkaavat perinteisiä perhearvoja.
Kirkon suhteesta naisiin kertoo jotain oleellista myös patriarkaalista perhekomissiota johtavan rovasti Dmitri Smirnovin taannoiset ulostulot. Isä Dmitri on kutsunut avoliitossa eläviä naisia ilmaisiksi prostituoiduiksi ja kehottanut tyttöjä opiskelun sijaan tähtäämään äideiksi.
Julkisessa keskustelussa feminismi ja sukupuolten tasa-arvo osoittavat lännen rappiota.
Venäjän vallanpitäjät ovat alkaneet rummuttaa niin kutsuttuja perinteisiä perhearvoja viime vuosikymmenen alusta lähtien.
Julkisessa keskustelussa feminismi ja sukupuolten tasa-arvo osoittavat lännen rappiota. Samalla Venäjä kutsuu itsestään eurooppalaisten kristillisten arvojen viimeiseksi linnakkeeksi.
Nyt Venäjän uuskonservatiivista kurssia sementoidaan maan uudistettavaan perustuslakiin. Siihen ollaan kirjaamassa venäläisten uskosta Jumalaan sekä avioliitosta miehen ja naisen välisenä liittona.
Venäläisten sukupuoliroolit käyvät entistä ahtaammiksi. Väestökatoa vastaan taistelevassa maassa naisen paikka nähdään yhä selvemmin perheestä huolehtivana synnyttäjänä.
Tänään kansainvälisenä naistenpäivänä Venäjällä hemmotellaan naisia muhkeilla ruusukimpuilla. Juhlapäivä on yksi venäläisten tärkeimmistä.
Sukupuolten välisestä tasa-arvosta ei naistenpäivänä puhuta, eikä se näytä häiritsevän juuri ketään – ei edes itse naisia.
Päinvastoin, moni venäläisnainen pitää miesten ylivaltaa aivan luonnollisena. Aiemmin haastattelemani naisyrittäjäyhdistyksen jäsenen mukaan miehet ovat luotu älyltään ylivoimaisiksi.
Suomalaisena ajatus tasa-arvon hylkäämisestä tuntuu yksinkertaisesti väärältä. Venäläisiä puolestaan ihmetyttää suomalaisten naisten itseriittoisuus.
Erkka Mikkonen
Kirjoittaja on Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja. Hän kommentoi tässä blogissa naapurimaan ajankohtaisia asioita ja korostaa, että Venäjää ja venäläisiä ei pidä sekoittaa keskenään
Balettikoulussa Wilma-Emilia Kuosa tanssi vaikka nallepuvussa maskotin roolia pinkkien tutujen keskellä, kunhan sai tanssia.
Siitä lähtien kun hän oli kolmevuotias, mitään muuta hän ei halunnut tehdä, ei missään muualla olla.
Edes se ei haitannut, että hän tunsi olevansa tonttu gasellien joukossa; aina lyhyin, aina nuorin.
Teininä Kuosa piirsi kajalit korviin asti, mutta riisui niittivyöt laatikkoon ennen tanssituntia. Hän oli omituinen otus muiden ballerinojen porukassa.
– Toiset olivat koko elämänsä asuneet Espoon kultahammasrannikolla, minä jo silloin paljon ulkomailla. Koin olevani aina se lapsi, joka roikkuu tangossa väärin päin, mutta halusin väkisin olla siinä maailmassa.
Tanssiminen on aina ollut Kuosan, 31, suuri rakkaus. Se myös pelasti hänet pahanteolta.
Siitä lähtien, kun Kuosasta tuli täysi-ikäinen, Helsingin yön imu oli kova. Se yö oli märkä.
Yössä eli kiehtova kansa, jonka kello kävi eri aikaa kuin muiden ihmisten. Kuosaa vetivät baareihin etenkin huumaavan tuhmat pojat. Heidän mukanaan olisi ollut helppo vajota.
Mutta niin ei käynyt, koska aamulla oli aina balettitunti.
– Runot ovat yksi tavoistani tanssia. Kaikki on pelkkää rytmiä, elämä on rytmiä, eiks niin, sanoo Kuosa, hakkaa kädellä rintaansa ja nauraa, koska nauraa paljon. Suuri osa kirjan runoista on kirjoitettu niin, että jokaisella rivillä on yhtä monta tavua, ja ne voi räpätä.Jyrki Lyytikkä / Yle
Kyytiä tabuille, kyytiä häpeälle
Wilma-Emilia Kuosa tiesi aina, että taiteesta tulee hänen työnsä. Maailma oli alkuun eri mieltä. Musiikkiluokan koelaulussa sanottiin, että hän ei ole tippaakaan musikaalinen. Oopperan balettikoulun pääsykokeissa todettiin, ettei tänne ole asiaa noilla lonkilla.
Vastuksista sisuuntunut Kuosa on nyt ammatiltaan jazztanssija, tanssinopettaja ja koreografi; monitaiteilija, joka tienaa elantoaan myös laulamalla ja kirjoittamalla.
Tammikuussa Basam Booksin sarjassa Puhuttava runo julkaistiin Kuosan ensimmäinen runokirja Titaanisydämen anatomia. Se on yhdeksi ihmissuhteeksi tiivistetty tarina viinaanmenevistä miehistä, joiden kanssa Kuosa tai joku hänen ystävistään nuorempana jatkuvasti poltti sormensa.
– Tässä kirjassa yritän riisua kaikki häpeän ja tabut ja syyllisyyden, jota alkoholistin läheinen tuntee. Asioiden kohtaaminen on ensimmäinen tie ulos rikkovista ihmissuhteista, Wilma-Emilia Kuosa sanoo.
Sellaisiin ihmissuhteisiin hän päätyi kerta toisensa jälkeen parikymppisenä.
Vampyyrin päivärytmi
Jo nuoresta lähtien Wilma-Emilia Kuosan ympärillä on ollut suuri ja lämmin taiteilijayhteisö. Se jaksoi aina kuunnella, kannustaa ja olla yleisönä.
Samaan pakettiin kuului valitettavasti vampyyrin vuorokausirytmi.
Kun kaikki tutut esiintyivät työkseen ja näytökset päättyivät iltakymmeneltä, ei sen jälkeen lähdetty keilaamaan tai leffaan. Silloin mentiin kapakkaan tai tyhjennettiin yhdessä hotellihuoneen minibaari.
Raskas päihteidenkäyttö ei ole kulttuurialan yksinoikeus, eikä Kuosa väitä kaikkia kulttuurityöläisiä alkoholisteiksi. Mutta niissä piireissä Kuosa kuitenkin tutustui ihmisiin, jotka hakevat aamupalansa Alepasta iltapäivällä.
Taideporukoiden iltariennoissa nuorta tanssijaa vastaan tuli rocktähden kaltaisia, karismaattisia miehiä. He olivat usein vähän vanhempia, ja elivät jo sitä elämää, josta Kuosa alle parikymppisenä uskoi haaveilevansa. He saivat palkkansa taiteesta, tai ainakin heillä oli jo yleisö.
– En ehkä enää tässä vaiheessa elämääni tahtoisi soittaa kaikissa kaupungin baareissa joka ilta kitaraa, vaikka se nuorempana vaikutti mahtavalta. Silloin oli vaikea erottaa, mikä on elämäntavan fanitusta, mikä todellista ihastusta.
Kuosaa ärsyttää se, miten kepeään sävyyn tietyistä huumeista puhutaan. – Sanotaan, että ne ovat vain bilehuumeita, ihan kuin ois ihan ok vaan vetää jossain bailuissa huumeita ja sitten se jäisi siihen. Ei se koskaan jää siihen. Sillä tavalla se alkaa, riippuvuus.Jyrki Lyytikkä / Yle
Lähes jokaisella on oma alkoholisti
Jatkuvasti juhlivien miesten kiehtovuutta ruokki Kuosan oma kurinalaisuus.
Oli kuumottavaa seurata iho ihossa kiinni, kuinka toinen toteutti kaikki ne paheet, joihin itsellä ei tiukan treenaamisen takia ollut varaa.
– Olen toivoton romantikko, ja uskon rakkauteen ensisilmäyksellä. Saatoin nuorempana unohtaa jopa puhua vain siksi, että toinen oli mielestäni niin komea. Alkuhuumassa varoitusmerkkejä ei näe, vaikka ne olisi tatuoitu toisen ihoon.
Kun joku varoitteli, se vain lisäsi Kuosan uteliaisuutta pahoja poikia kohtaan. Hän ei kuunnellut ketään, vaan halusi itse ottaa selvää.
– Varoituksiin vastattiin, että sä et nyt vaan tajua meidän rakkautta, me ollaan sielunkumppaneita. Olin sitä paitsi aina varma, että minä vahvana naisena pärjään tilanteessa kuin tilanteessa.
laitat pienen viestin/
luen sen heti//
ei anteeksipyytelyitä/
ei edes tekosyitä/
ihan kylmästi vaan/
ettei huvitakkaan Titaanisydämen anatomia
Kuosa ei kuitenkaan ymmärtänyt, että erilaisesta sekoilusta joutuu maksamaan hintaa paitsi addikti myös tämän kumppani. Vähitellen hän huomasi olevansa rakkailleen ikuinen kakkonen.
Ykköspaikalla olivat viina, etenkin ilmainen viina, muut päihteet ja ikuiset bileet. Niistä oltiin jatkuvasti tulossa kotiin, mutta ei millään päästy. Jos päästiin, oltiin niin huonossa kunnossa, ettei mitään voitu enää tehdä yhdessä.
Addiktia ei voi Kuosan mielestä tapailla, häntä voi vain yrittää tapailla.
– Et jää toiseksi vain päihteille, vaan kaikille, jotka ovat valmiita niitä tarjoamaan. Toistuvasti kumppanini oli minulle tärkein, ja itse olin ties monennellako sijalla hänen listallaan.
Siitä roolista, alkoholistin kumppanina elämisestä, on Kuosan mielestä puhuttu kummallisen vähän. Siksi hän teki aiheesta kirjan.
Kuosa uskoo, että Titaanisydämen anatomiasta löytää itsensä moni omaa juoppoaan kotiin raahannut. Alkoholisteja on Suomessa arviolta 400 000, viinan suurkuluttajia yli puoli miljoonaa.
– Käsi ylös, kenen lähipiiriin ei kuulu ainakin yhtä alkoholistia, Kuosa kysyy.
– Kun on kasvanut tytöstä jälkiteiniksi, ja siitä nuoreksi aikuiseksi ja sitten aikuiseksi, on omanarvontunto aina noussut eksponentiaalisesti. Samalla se, millaisilla asioilla ja ihmisillä aikansa haluaa täyttää, on muuttunut. Jyrki Lyytikkä / Yle
Viimeinen pussikaljasukupolvi
Keskeinen syy päihderiippuvaisen selitysten loputtomaan sietämiseen on Wilma-Emilia Kuosan mielestä suomalaisessa kulttuurissa.
Juoppoutta ei pidetä kovin kummallisena. Suuri osa rankasti juovista arvioi itse itsensä kohtuukäyttäjäksi. On ihan tavallista, että joku sammuu kapakkaan.
Toisessa kotimaassaan Ranskassa Kuosa ei muista koskaan kenenkään joutuneen kantamaan ketään ulos baarista tai juhlista. Alkoholisteja on sielläkin, mutta nizzalainen juoppo särpii roseeviininsä rannalla asianmukaisesta lasista ja pysyy tajuissaan.
Aina palatessaan Suomeen Kuosa hätkähtää. Ihmiset ovat aivan luontevasti tuhdissa humalassa keskellä viikkoa.
Näennäisestä paheksunnasta huolimatta alkoholismia romantisoidaan, Kuosa arvelee.
– Elämäkertaleffojakin tehdään lähinnä juopoista miesmuusikoista.
sun puhelin jäi töihin/
josta mulle kerrottiin/
jatkoit matkaa baariin/
josta jo tiedettiin/
minkälaisen daamin/
kanssa lähdit kotiin/
olisit voinut tulla mun luo/
mut kaikki unohtuu kun juo Titaanisydämen anatomia
Humalahakuinen juominen on vähentynyt teinien keskuudessa viime vuosiin asti. Vaikka tilastojen mukaan käänne huonompaan on tapahtunut, uskoo Kuosa kuuluvansa viimeiseen märkään sukupolveen.
Hänen nuoruudessaan kaikki joivat paljon ja usein. Siinä kulttuurissa kasvanut ei heti huomaa, kun kaverilla alkaa homma karata käsistä.
– Meillä ei ollut teineinä älypuhelimia. Kun halusi nähdä kavereita perjantai-iltana, piti mennä puistoon. Ei siellä kukaan pelannut krokettia, ajanviete oli pussikalja. Talvisin oli kotibileitä, joissa jengi oli todella sekaisin jostain boolista.
Nykyisin Kuosa mielestään tunnistaa alkoholistin jo 20 metrin päästä pelkästä ryhdistä.
Suuria eleitä ja kiihkeää seksiä
Aina, kun nainen päätyy surkeaan parisuhteeseen, kysytään mikset vain häivy.
Kuosaa kysymys raivostuttaa.
Ihan kuin olisi naisen syytä, että hän on valinnut huonon miehen, ja siksi naisen on kannettava vastuu väärästä valinnastaan: kärsittävä, tai lähdettävä.
– Miksei koskaan myönnetä, että juopot miehet valitsevat hyviä naisia? Sellaisia, joiden siivellä he uskovat selviävänsä, jotka ruokkivat ja pyykkäävät, ja joiden luokse pääsee missä tahansa kunnossa mihin tahansa aikaan vuorokaudesta?
Syitä juopon rinnalle jäämiseen on Kuosan mielestä useita. Yksi niistä on hoivavietti, ja harhainen usko rakkauden parantavaan voimaan.
Kuosa on kantanut kumppaneitaan kapakoista, paikannut heitä päiväkausia kestäneiden ryyppyrännien jäljiltä, maksellut takseja ja kalastellut symbolisten kaivojen pohjilta. Palkinnoksi hän on saanut jumalaisia lemmenvaloja, suuria eleitä ja kiihkeää seksiä.
– Kun itsellä alkoi tulla mitta täyteen, täytettiin koti ruusuilla ja lentolipuilla. Sitten meni vähän aikaa, ja hävisin taas pullolle.
Suhteilla päihderiippuvaisen kanssa oli harvoin alkua tai loppua. – Riippuvaisen ihmisen kanssa päätyy todella helposti on–off-kierteeseen. Nuorempana ei ollut selkeää, mitkä ovat terveitä rakastamisen tapoja tai mikä ero on pakkomielteellä ja rakkaudella.Jyrki Lyytikkä / Yle
Hoivavietin hyvä kaveri on häpeä
Toivottomana romantikkona Wilma-Emilia Kuosa uskoi aina uudet lupaukset muutoksesta – kuten tekevät monet addiktien kumppanit.
– Mä olin aina, että hienoa, mahtavaa, tätä on odotettu! Sitten ei tietenkään tapahtunut mitään. Kun kuvioihin tuli uusi ihminen, uskoin sitä ihan samalla tavalla.
Hoivavietin kaveri on häpeä. Näiden kahden kumppanuus on Wilma-Emilia Kuosan kokemuksen mukaan lujaa liimaa alkoholistin ja häntä paijaavan kumppanin välillä.
– Häpeät sitä, ettei kumppani pysty muuttumaan. Lisäksi häpeät sitä, että olet antanut asioiden valua näin pitkälle. Alkoholistin läheinen luulee, että alkoholismi on jotenkin hänen syynsä. Hän luulee, että olisi jotenkin hänen vikansa, ettei hän ole saanut addiktia muuttumaan. Ei ole. Ikinä ei ole.
"Rakkaus ei edellytä paskan sietämistä"
Mikään määrä valehtelua, ohareita, petettyjä lupauksia tai muita pettymyksiä ei saanut Kuosaa järkiinsä. Ainoat kerrat, kun hän määrätietoisesti jätti alkoholistin olivat niitä, jolloin kumppani jäi kiinni pettämisestä.
Kierteestä auttoi lopulta irti tanssi. Mitä ammattimaisemmin Kuosa tanssi, sitä paremmin hän tajusi, ettei hänen suurin intohimonsa olekaan seurustelu.
onko siellä tuopissa/
jotain mitä puuttuu multa/
mikä siinä baarissa maistuu paremmalta//
lasi tyhjänä yhdet vielä räät poskella/
nuolet viinaisia jäitä lasin pohjalta Titaanisydämen anatomia
Toinen hereille ravistellut asia oli se, että Kuosa huomasi hetkittäin käyttäytyvänsä läheisiään kohtaan samoin, kuin alkoholistirakkaat häntä kohtaan.
Paha lähti kiertoon.
– Omat demonit alkoivat päästä valloilleen. Aloin puhua toisille töykeästi, tehdä ohareita ja salailla asioita läheisiltäni.
Kuosa toivoo, että Titaanisydämen anatomia auttaa jotakin toista addiktin riepottelemaa pääsemään irti rikkovasta kuviosta.
– En nuorena tajunnut, ettei rakastaminen edellytä minkä tahansa paskan sietämistä. Ajattelin, että rakkaus voittaa kaiken. Rakkaus ei kuitenkaan pelasta ketään, joka ei itse halua pelastaa itseään.
Kun Kuosa on kerran rakastunut, hän rakastaa aina. Se ei kuitenkaan tarkoita enää sitä, että hän olisi rakkauden kohteen kanssa hinnalla millä hyvänsä. – Rakkaus ei välttämättä edellytä multa mitään aktiivisia tekoja, eikä etenkään minkään paskan vastaanottamista.Jyrki Lyytikkä / Yle
"Älä siedä alkoholistilta sitä, mitä et siedä muiltakaan"
Kuosa menee baariin edelleen ihan mielellään. Siellä on kiva tavata ystäviä ja jutella. Hänestä on oikein mukavaa ottaa lasi tai pari viiniä.
Jos porukan tavoitteena on mahdollisimman tanakka päihtyminen, lähtee Kuosa kotiin nukkumaan.
– En jaksa katsella enää dokaamista dokaamisen takia. Ei kännisten kanssa voi edes jutella. Heitä pitää vain kuunnella. He eivät keskustele, he esiintyvät. Toleranssi länkytykseen on laskenut kun omanarvontunto on kasvanut.
Kuosa suosittelee kirjoittamista kaikille, jotka ovat jumissa päihdeaddiktien läheisinä. Asioiden sanominen itselle ääneen tai purkaminen paperille on ensimmäinen askel pois sairastuttavasta suhteesta.
Seuraava askel on etsiä ihminen, jolle uskoutua, sellainen, joka ottaa kokemuksen ja hädän tosissaan.
– Kannattaa kirjoittaa vaikka päiväkirjaa, se on auttanut minua lapsesta asti. Jos ei halua tai pysty, kannattaa kuunnella vaikka musiikkia, joka auttaa sanoittamaan sen, mitä on tapahtunut.
Jos kumppanilta sietää jatkuvasti käytöstä, jota ei keneltäkään toiselta sietäisi, on Kuosan mielestä korkea aika potkaista juoppo jalustaltaan.
– Jos toinen ei esimerkiksi vastaa viesteihin kolmeen päivään, vaikka olet hänestä huolissasi, se yleensä tarkoittaa känniä, krapulaa ja tasoittavaa. Kannattaa miettiä, miksi juuri tämä henkilö saa käyttäytyä näin huonosti, vaikka muut eivät.
Yksi neuvo on Kuosan mielestä yli muiden: toista lyöntiä ei ikinä pidä jäädä odottamaan.
– Yksikin kerta nyrkkiä on liikaa. Se on jo kertonut ihmisestä kaiken.
Jotkin Pohjois-Suomesta etelään saapuvat junat kulkevat aamulla huomattavasti aikataulusta jäljessä, VR kertoo verkkosivuillaan.
Syynä myöhästymisiin on yhtiön mukaan muun muassa henkilövahinko.
Esimerkiksi eilen illalla Kolarista kohti Helsinkiä lähtenyt pikajunavuoro 270 kulkee aikataulusta yli kaksi tuntia jäljessä. Myös Kemijärveltä eilen lähtenyt Intercity 274 pääsee Helsinkiin arviolta yli puolitoista tuntia myöhässä.
Muun junaliikenteen vuoksi myös Helsingistä Rovaniemelle matkalla oleva Intercity 273 saapuu määränpäähän arviolta puoli tuntia myöhässä.
Televisiossa ja erilaisissa suoratoistopalveluissa pyörii jatkuvasti lukuisia sairaalasarjoja. On Greyn anatomiaa, Housea, Holby Cityn sairaalaa, Casualtya ja Sykettä.
Monet lääketieteen opiskelijat seuraavat näitä sarjoja. Myös jotkut opettajat ottavat sairaalasarjat puheeksi.
Millaisen kuvan sarjat antavat lääkäreistä tai sairaaloista? Kolme tulevaa lääkäriä katsoi sarjoja Ylen pyynnöstä ja arvioi, mikä niissä on hyvää ja mikä huonoa.
Kristiina Makkonen, Mia Muhonen ja Oskari Välimäki ovat lääketieteen kandidaatteja ja neljännen vuoden lääketieteen opiskelijoita. He valmistuvat kahden vuoden kuluttua.
Espoolainen Mia Muhonen ihmettelee, miksi sairaalasarjoissa monet rutiinitutkimukset jätetään tekemättä.Yrjö Hjelt / Yle
Makkonen kertoo, miten viime syksynä hänelle opetettiin kuinka tajutonta potilasta pitäisi elvyttää.
– Opetusta antanut lääkäri sanoi, että älä sitten elvytä niin kuin tv-sarjoissa eli älä hyppää potilaan päälle.
– En usko, että kukaan lääketieteen opiskelija ottaa näitä sarjoja todesta, sanoo kurssikaveri Oskari Välimäki.
– Yksi opettaja lopettaa luennot aina tohtori Housen kuvaan, kertoo kolmas kurssikaveri Mia Muhonen.
Kaikki kolme kuuluvat myös Vastalääke-yhdistykseen, joka pyrkii levittämään lääketieteelliseen keskusteluun oikeaa tietoa. Sen jäseninä on lääketieteen opiskelijoita eri puolilta Suomea.
Oskari Välimäki on yhdistyksen puheenjohtaja, Makkonen ja Muhonen hallituksen jäseniä. Yhdistyksen nettisivusto on ehdolla Vuoden journalistiseksi teoksi.
Käsiä ei koskaan pestä
Kolmikon mielestä sairaalasarjat ovat yllättävän todenmukaisia ja lääketieteelliset faktat ovat pääosin kohdillaan. Toisaalta tietyt virheet toistuvat jatkuvasti.
Helsinkiläisen Kristiina Makkosen mukaan sairaalasarjoissa mennään usein leikkaussaliin väärissä vaatteissa.Yrjö Hjelt / Yle
– Ohjelmissa ei potilaita hirveästi tutkita, vaan mennään heti johtopäätökseen. Esimerkiksi kaikki epämediaseksikkäät rutiinitutkimukset kuten tuseeraus jää tekemättä, Mia Muhonen sanoo.
Tuseeraus on peräsuolen kautta sormilla tunnustellen tehtävä tutkimus.
Kristiina Makkonen ihmettelee, että työnjako ohjelmissa menee välillä täysin pieleen.
– Joskus kirurgi on mukana työntämässä sänkyä osastolta leikkaussaliin, mitä ei siis oikeasti koskaan tapahdu.
– Harvoin näkee käsien desifiointia, joka on sairaalassa tosi tärkeää.
Lääkärit auttavat tekemisessä
Suomalainen sairaalasarja Syke on valloittanut katsojat. Sadat tuhannet ihmiset seuraavat säännöllisesti vuonna 2014 alkanutta sarjaa televisiossa ja Yle Areenassa.
Ohjelma on voittanut myös yleisöäänestyksen parhaan tv-ohjelman Kultainen Venla palkinnon vuonna 2016.
Sykkeen hoitajat Marleena, Lenita, Johanna ja Iiris eli Tiina Lymi, Lena Meriläinen, Leena Pöysti ja Iina Kuustonen.Yle / Jussi Nahkuri
Sykkeen pääkäsikirjoittajana toimii Anne Prokofjeff. Lisäksi jokaista jaksoa kirjoittavat useat muut käsikirjoittajat. Asiantuntijalääkärit tarkistavat, että kaikki asiat ovat ammatillisesti oikein.
– Lääkärit tulevat mukaan jo ideointivaiheessa. He voivat antaa hyvinkin yksityiskohtaisia neuvoja aina repliikeistä alkaen. Lääkärit antavat lääketieteelliset anekdootit ja kuvaavat tarkasti miten hoitopolku tai operaatio etenee, Prokofjeff selittää.
Vaikka ohjelma on fiktiivinen, pyrkimyksenä on kuvata oikeita potilastapauksia draamallisin kääntein.
Käsikirjoittajat lukevat ulkomaisia ja kotimaisia lääketieteellisiä artikkeleita, lääkäreiden muistelmia, hoitaja.net-sivustoa ja haastattelevat asiantuntijoita.
– Nojaamme taustatutkimukseen. Emme keksi potilaskeissejä, vaan ne perustuvat aina todellisiin tapauksiin.
Prokofjeffin mukaan Sykkeessä panostetaan siihen, että kaikki olisi lääketieteellisesti oikein. Lääkärien ja hoitohenkilökunnan dialogit ja tavat toimia tarkistetaan asiantuntijoilla moneen kertaan. Sairaanhoitajakonsultti voi ohjata näyttelijöitä kädestä pitäen ja toisinaan oikeat lääkärit ovat jopa mukana leikkaussalikohtauksissa neuvomassa, miten tehdään. Tuotannollisista syistä kaikkia operaatioita ei aina voida näyttää yksityiskohtaisesti.
Sykkeen pääkäsikirjoittaja Anne Prokofjeff sanoo, että potilaiden hoitamisessa kaikki ei mene aina heti putkeen, jotta katsoja voi jännittää, miten käy. Astor HeermanAstor Heerman
Anne Prokofjeff sanoo, että alan työntekijätkin seuraavat Sykettä aktiivisesti. Palautetta tulee jonkun verran varsinkin hoitajilta.
– Jotkut seuraavat sarjaa suurennuslasin kanssa. Virheiden bongailu kuuluu asiaan ja se on oikeastaan hauskaa.
Sairaalasarjat opetuksessa
Esa Rintala toimii Turun yliopistollisen keskussairaalan sairaalahygienia- ja infektiotorjuntayksikön ylilääkärinä. Hän myös opettaa tulevia lääkäreitä.
Rintalan mukaan lääketieteen opiskelijoiden kanssa puhutaan ajoittain tv:n sairaalasarjoista.
– Kun opiskelijat tulevat lääkikseen, olen siinä alussa heti varoittanut, että älkää ottako mallia tv-lääkäreistä. Joskus ohjelmissa voi silti olla lääketieteellisiä jippoja, joista voi olla hyötyä.
Esa Rintala opettaa lääketieteen opiskelijoille muun muassa suojaimien käyttöä ja sairaalahygieniaa.Yrjö Hjelt / Yle
Toinen huomio liittyy Rintalan erikoisalaan.
– Hygieniakäyttäytyminen sarjoissa on unohtunut täysin, siitä älkää ottako mallia, Rintala opastaa opiskelijoita.
Häntä harmittaa työnsä puolesta, miten huonosti hygienia toteutuu sairaalasarjoissa.
– WHO:n eli Maailman terveysjärjestön ohje on, että aina ennen potilaskontaktia kädet desinfioidaan. Sellaista lääkärisarjoissa ei koskaan tapahdu.
Rintala on pannut myös merkille, kuinka huonoa lääkäreiden suojautuminen on ohjelmissa.
– Suu-nenäsuojusta ei yleensä käytetä. Lääkärintakki pidetään auki, vaikka sen pitäisi olla kiinni. Se on suojavaate, jonka tarkoitus on suojata meidän omia vaatteita.
Yksi perusvirhe toistuu sairaalasarjasta toiseen: stetoskoopin säilytyspaikka.
– Ohje on, että lääkäri pitää stetoskooppia taskussa. Sitä ei siis pidetä kaulalla niin kuin tv-sarjoissa.
Sairaalasarjoissa on myös jatkuvasti hirvittävä kiire. Rintalan mukaan näin ei ole oikeassa elämässä.
– Enimmäkseen työskentely on rauhallista. Ei täällä juosta edestakaisin tai huudeta koko ajan.
Sykkeen leikkaussalikohtauksissa käytetään välillä oikeita lääkäreitä ja hoitajia.
Esa Rintalan mukaan sairaalasarjat ovat pääosin hyvin tehtyjä. Niiden katsomisesta ei ole opiskelijoille ainakaan haittaa.
– Kyllä niistä varmaan pääsääntöisesti on hyötyä, jos vaan muistaa, ettei ota suoraan mallia amerikkalaisesta sairaalakultuurista. Siinä on paljon eroa meihin.
Ei pelkkää hömppää
Tampereen yliopistollisen keskussairaalan teho-osaston ylilääkäri Sari Karlsson nimeää suosikkisairaalasarjakseen Teho-osaston.
– Myös House oli aluksi kiva, kun siinä oli kaiken maailman ihmeellisiä tauteja.
Tosin Housessa on yksi asia, mikä on pistänyt silmään.
– Se, että kaikki tutkimustulokset saadaan heti ja yhden potilaan ympärillä on kymmenen lääkäriä, ei ole ihan todellisuutta.
Karlsson sanoo, että pääosin sairaalasarjat on lääketieteellisesti tehty oikein. Hän ei usko, että niistä olisi mitään suoranaista haittaa opiskelijoille. Karlsson myös opettaa lääketieteen opiskelijoita, kun heillä on tehohoitojakso.
Sairaalasarjoissa kuitenkin harmittaa eräs seikka.
– Niissä koko ajan elvytetään. Se ei ole todellisuutta, että koko ajan potilaita elvytetään.
Karlssonia myös ihmetyttää, kuinka paljon sairaalasarjoissa lääkärit ja hoitajat menevät mukaan potilaiden elämään.
– Jokaisella on varmasti koskettavia potilastapahtumia, mutta ei siinä tilanteessa voi romahtaa. Ei voi toimia niin tunteilla kuin sarjoissa tehdään, koska hoitamisesta ei silloin tulisi mitään.
Sari Karlsson ei pidä sairaalasarjoista, joissa asetelmana on pahat lääkärit ja hyvä hoitajat.Jussi Mansikka / Yle
Sari Karlsson sanoo, että vaikeita potilastapauksia tulee jokaisen kohdalle.
– Enimmäkseen ajattelen silloin, että miten tätä kestää ja että tämä on ihan hirveä duuni, mutta jonkunhan tätäkin on tehtävä.
Nuorempana Karlsson katsoi sairaalasarjoja enemmänkin, mutta myöhemmin on tullut mitta täyteen oman ammattikunnan puolesta.
– En oikein pidä siitä, että lääkärit esitetään aika usein enemmän tai vähemmän tunteettomina kusipäinä. Kyllä lääkäritkin ovat ihan tuntevia ihmisiä ja kohtelevat potilaita hyvin.
Mitä voisi oppia?
Miten lääketieteen opiskelijat sitten kokevat sairaalasarjat. Voisiko niistä olla hyötyä, kun valmistuu ammattiin?
– Ehkä potilaiden kohtaamisesta, vuorovaikutustilanteista voisi ottaa oppia, pohtii Kristiina Makkonen.
Välillä ohjelmissa on tilanteita, joita ei osaa ajatella omaan todellisuuteen.
– House sanoi kerran, ettei halua tavata potilasta, koska hän ei hoida potilaita vaan sairauksia. Se oli vähän tönkösti sanottu, Makkonen muistelee.
Lahtelaisen Oskari Välimäen mielestä sairaalasarjoissa desinfioidaan käsiä liian harvoin.Yrjö Hjelt / Yle
Oskari Välimäkeä harmittaa, että sairaalasarjoissa on aika usein täydellinen kaaos. Ihmiset säntäilevät sinne tänne.
– Oikeasti työ sairaalassa on paljon ammattimaisempaa kuin sarjoissa annetaan ymmärtää.
Lääketieteen opiskelijat ympäri Suomen innostuivat Sykkeestä, kun ohjelmaan tuli lääketieteen kandidaatti.
– Se on aiheuttanut opiskelijoissa hilpeyttä, Kristiina Makkonen sanoo.
Opiskelijat pystyivät samaistumaan, miten seniorilääkärin ja kandin välejä ohjelmassa kuvattiin. Kiinnostavaa oli myös seurata kuinka opiskelija toimi sairaalaympäristössä.
Yksi asia jäi mietityttämään Makkosta.
– Se oli vähän outoa, että se kandi oli yksin traumaosastolla. Yleensä me kuljetaan aina laumassa.
Kangasalla Pitkäjärven koulussa noin 90 oppilasta ja osa henkilökunnasta on altistunut koronavirustartunnalle, kertoi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri sunnuntaina.
Sairaanhoitopiirin mukaan opetus Pitkäjärven koulussa keskeytetään alkavaksi viikoksi ja kaikki tartunnalle altistuneet laitetaan karanteeniin.
Tampereen yliopistollinen sairaala järjestää asiasta tiedotustilaisuuden klo 17. Voit seurata tiedotustilaisuutta suorana tässä artikkelissa.
Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät uusimpiin todettuihin tartuntoihin Pirkanmaalla, joista yksi liittyy Kangasalla Pitkäjärven kouluun ja kaksi Tampereen yliopistoon.
Kangasalla Vatialassa aivan Tampereen rajan tuntumassa toimivassa yläkoulussa on vajaat 500 oppilasta. Sairaanhoitopiirin mukaan koulun tilat eivät ole tartuntavaarallisia ja niitä voidaan käyttää normaalisti muuhun toimintaan.
Myös Tampereen yliopiston opiskelijoita on altistunut koronavirukselle. Sairaanhoitopiirin mukaan altistumiset liittyvät Tampereella perjantaina ja lauantaina todettuihin tartuntoihin.
Pääosa altistuneista on rakennetun ympäristön tiedekunnan opiskelijoita Hervannan kampukselta, kerrotaan sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Heitä on alle 20, ja heidät on laitettu karanteeniin.
Italian pääministeri Giuseppe Conte on julistanut kansallisen hätätilan koronatartuntojen vuoksi.
Italian hallitus eristää uuden lakiasetuksen mukaan laajoja alueita Pohjois-Italiassa. Järeät poikkeustoimet julistetaan koko Lombardian alueelle Milanon ympärillä sekä osiin Venetsian, Parman ja Riminin seuduille. Rajoitukset koskevat noin 16 miljoonaa ihmistä.
Alustavan suunnitelman mukaan ihmisten liikkumista alueilla rajoitettaisiin ankarasti 3. huhtikuuta saakka. Kaikki julkiset ja yksityiset kokoontumiset on näillä alueilla kielletty.
– Viikonvaihteessa on todettu viitisenkymmentä kuolintapausta ja tuhansia uusia tartuntoja. Pohjois-Italian terveydenhuolto on pahasti ylikuormittunut. Ihmiset eivät ole myöskään ottaneet tosissaan aiempia rajoituksia. Matkustaminen sallittaisiin jatkossa pakollisista, kuten työhön liittyvistä syistä, mutta tarkempia tietoja asetuksen sisällöstä ei vielä ole.
Vehviläisen mukaan toistaiseksi on epäselvyyttä, miten matkustusrajoituksia käytännössä noudatetaan.
– Varsinaista kotikaranteenia ei ole. Esimerkiksi kahvilat pysyvät auki lyhennetyin aikatauluin ja pidetään metrin turvaväliä.
Ihmiset määrätään ottamaan uudet määräykset vakavasti, sillä aiemmin esimerkiksi kokoontumisia koskevia määräyksiä ei ole noudatettu. Viranomaisten mukaan tottelemattomuudesta voi seurata sakkoja tai pidätys. Poliisit voivat tiedustella liikkumisen syitä. liis
Eristysalueen asukkaita pyrkii juniin pois kaupungista
Rajut toimet ovat järkyttäneet pohjoisessa alueen asukkaita.
– Ihmiset ovat hätääntyneitä. Tiedotusvälineiden mukaan Milanon rautatieasemat ovat olleet täynnä sadoittain ihmisiä, jotka pyrkivät eristyksen alta pois. Junat kulkevat vielä viimeisimpien tietojen mukaan pois kaupungista.
Esimerkiksi Venetsia ja Rimini ovat erittäin tunnettuja ja suosittuja turistikohteita. Matkailijoiden tilanteesta ei ole varmuutta.
– Toistaiseksi Italian hallitus ei ole antanut matkailijoita tai heidän paluutaan koskevaa ohjeistusta. Tiedotusvälineet kertovat, että on mahdollista, että turistit pääsevät matkustamaan ja muualla Italiassa olevat eristysalueen asukkaat palaamaan kotiiinsa, mutta varmuutta asiasta ei ole.
Naistenpäivän kunniaksi on aika juhlistaa naisia ja naiseuden voimaa. Kokosimme visaan kysymyksiä ja tietoa, miten naisia on pelätty, palvottu ja kunnioitettu historian aikana ja millaisia myyttejä naiseuteen liittyy.
Patriarkaatti eli miesten valta on varsin tuore keksintö, vaikka toisin voisi luulla. Etenkin alkuperäiskansojen keskuudessa on yhä nähtävissä, miten naisten valta toimii.
Naisten voiman ja matriarkkojen historiaa avasivat visaa varten dosentti, kulttuurintutkija ja tietokirjailija Kaarina Kailo sekä dosentti, uskontotieteilijä ja tietokirjailija Risto Pulkkinen.
Lähteinä myös Yuval Noah HararinSapiens: Ihmisen lyhyt historia ja Choo WaiHonginNaisten valtakunta - Kiinalaisen vuoristoheimon salattu maailma -teokset.
–Viruksesta tiedetään jo varsin paljon, virus on saatu kasvamaan soluviljelmämalleissa, joissa sen ominaisuuksia voidaan tutkia. Viruksen koko genomi eli perimäaines tunnetaan ja genomeja sekvensoidaan nopeasti uusista potilaista. Virus osataan tunnistaa diagnostisilla testeillä ja tiedetään esimerkiksi, että se tarttuu ihmisestä toiseen pisaratartuntana. Lisäksi tiedetään, että suurin osa sairastuneista saa vain lieviä oireita.
Onko todisteita siitä, että virus olisi muuntunut?
– Ei ole mitään näyttöä siitä, että virus olisi muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan. On tavallista, että virusten genomit muuttuvat jatkuvasti hieman, mutta valtaosa näistä muutoksista ei muuta viruksen biologisia ominaisuuksia.
Miten todennäköistä on että virus muuntuu? Onko Iranissa leviävä virus sama kuin Kiinassa ja Euroopassa ?
–Virus on sama kaikkialla. Tämän hetkisen tiedon perusteella SARS-CoV-2 vaikuttaa muuntuvan hitaasti, kuten muutkin koronavirukset.
Miten nopea virus on leviämään verrattuna kausi-influenssaan?
– Uuden viruksen leviämistehokkuutta ei vielä tunneta tarkasti. Nykyisen tiedon valossa vaikuttaa siltä, että uusi koronavirus leviää hitaammin kuin kausi-influenssa johtuen muun muassa pidemmästä itämisajasta.
Miten hyvin viruksen ominaisuudet tunnetaan? Onko virukseen mahdollista keksiä lääkettä?
– Viruksen ominaisuuksien tutkiminen etenee ennennäkemätöntä vauhtia ja tutkijat ympäri maailmaa jakavat myös tutkimustuloksia aivan uudella tavalla. Virukseen on mahdollista keksiä lääke ja tätä kehitystyötä tehdään lukuisissa laboratorioissa. Uusien lääkkeiden saaminen käyttöön on kuitenkin hidas prosessi, sillä niiden turvallisuus ja teho täytyy varmistaa.
Millä lääkkeillä Suomessa ihmisiä nyt hoidettaisiin, jos virus leviäisi laajemmin?
– Uuden koronaviruksen hoitoon ei ole vielä käytössä viruslääkkeitä. Kiinasta kerrotaan, että siellä on testattu joitakin muihin infektioihin kehitettyjä lääkkeitä myös COVID-19 potilaiden hoitoon, mutta näitä tuloksia ei ole vielä julkaistu, eikä lääkkeiden tehosta siis ole tietoa.
Potilaat saavat oireiden mukaista hoitoa ja esimerkiksi vakavampiin tautimuotoihin mahdollisesti liittyviä bakteeri-infektioita voidaan hoitaa antibiooteilla.
Miten tätä virusta pystytään hoitamaan?
– Tällä hetkellä hoito on oireenmukaista. Viruslääkkeiden ja rokotteen kehitystyössä seurataan tarkasti viruksen genomia ja sen mahdollista muuntumista, ja etsitään viruksen rakenteesta sellaisia osia, jotka ovat pysyviä tai muuntuvat kaikkein hitaimmin. Tällöin lääkkeet ja rokote toimisivat myös mahdollisesti muuntuneita viruksia vastaan.
Uuden koronaviruksen uusiutumis- tai leviämisluku eli R0-luku on vähän päälle kaksi. Tämä tarkoittaa sitä, että yksi sairastunut tartuttaa keskimäärin runsaat kaksi muuta, onko leviämiskyky säilynyt ennallaan vai muuttunut?
– Leviämisluku on tämän hetkisen tiedon valossa säilynyt ennallaan.
Mikä on taudin itämisaika verrattuna kausi-influenssaan?
– Uuden koronaviruksen osalta itämisaika on 2–12 päivää ja arvio on pysynyt ennallaan. Keskimäärin oireet alkavat noin viiden vuorokauden kuluessa tartunnasta. Tämä itämisaika on pidempi kuin esimerkiksi kausi-influenssalla.
Mitä tiedetään tarttuvuudesta tällä hetkellä, leviääkö tauti oireettomien tartunnansaajien välityksellä vai ei?
– Tämän hetkisen näkemyksen mukaan sairastunut henkilö on tartuttava vasta oireiden alkaessa. Tietoa tästä tarvitaan kuitenkin lisää.
Kuinka suuri osa sairastuneista toipuu taudista ja missä ajassa?
–Suurin osa toipuu taudista ja taudin kesto vaihtelee oireiden vakavuudesta riippuen päivistä viikkoihin.
Voiko koronavirukseen sairastua uudestaan tartunnan jälkeen?
–Koronavirus synnyttää immuunivasteen, joka suojaa uusilta tartunnoilta. Tällä hetkellä ei tiedetä vielä, kuinka pitkään tuo vaste kestää.
Mitä mielestäsi on olennaista nyt tällä hetkellä liittyen uuteen koronavirukseen?
–Tällä hetkellä on tärkeää pysyä rauhallisena, lukea viranomaisten tiedotteita (THL), pestä käsiä ja opetella tunnistamaan oikea tieto huhujen ja väärän tiedon kohinasta.
Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kehottaa Kreikkaa "avaamaan portit" rajan yli pyrkiville ja päästämään tulijat muihin Euroopan maihin. Erdoğan esitti kommentit televisioidussa puheessaan Istanbulissa.
Lisäksi Erdoğan sanoi lähtevänsä maanantaina Belgiaan keskustelemaan EU:n edustajien kanssa. Keskustelun aiheeksi hän nimesi siirtolaistilanteen.
Kreikan rajalle on saapunut tuhansittain ihmisiä sen jälkeen, kun Turkki kertoi avaavansa rajansa Eurooppaan. Taustalla oli tilanteen kärjistyminen Syyrian Idlibissä, jossa viime viikolla kuoli Turkin sotilaita Syyrian hallinnon tekemässä iskussa.
Sittemmin tilanne Idlibissä on jossain määrin rauhoittunut Turkin ja Venäjän torstaina sopiman tulitauon astuttua voimaan, vaikka tulitauko ei olekaan pitänyt täysin.
EU-maat ovat vaatineet Erdoğania pitämään kiinni vuonna 2016 solmitusta EU:n ja Turkin välisestä pakolaissopimuksesta. Sopimuksen mukaan Turkki saa EU:lta miljardien eurojen korvauksen siitä, että Turkki estää siirtolaisten tulon EU:hun.
Turkki on myös syyttänyt EU:ta pakolaissopimuksen rikkomisesta. Sen mukaan EU ei esimerkiksi ole vastaanottanut Turkista pakolaisia sopimuksen edellyttämällä tavalla.
Turkissa asuu tällä hetkellä nelisen miljoonaa syyrialaista siirtolaista ja pakolaista, mikä on aiheuttanut talousongelmista kärsivässä maassa Erdoğanille sisäpoliittista painetta.
Itähelsinkiläisessä Roihuvuoren seniorikeskuksessa tiedetään, mikä on ollut viime viikkojen kestopuheenaihe.
Kiinasta maailmalle levinnyt koronavirusepidemia.
– Olen katsonut kaikki uutiset, sanoo seniorikeskuksessa asuva Sinikka Piik.
Piik ei ole koronaviruksesta huolissaan, vaikka Euroopassa puhutaan jo tuhansista tartunnan saaneista, maailmanlaajuisesti yli sadastatuhannesta.
– Ei se pelota. En oikein usko, että se tulisi tänne meille, hän sanoo ja viittoo ympärilleen.
Piik kertoo luottavansa suomalaisiin ja siihen, että terveysviranomaiset hallitsevat tilanteen.
Vieraillakin täällä voi – kunhan ei tuo tautia mukanaan, Piik tuumii.
Flunssaisena vanhainkodissa ei saa käydä
Samaa sanoo Roihuvuoren seniorikeskuksen johtaja Maritta Haavisto.
– Täällä voi vierailla, mutta tietenkin vain terveenä ja oireettomana. Normaalia maalaisjärkeä käyttäen.
Haavisto tähdentää tämän pätevän kaikkeen sairastamiseen, ei pelkästään otsikoissa olevaan koronavirukseen.
Esimerkiksi tavallisessa flunssassakaan vanhainkodissa ei ole suotavaa vierailla.
– Vanhukset ovat riskiryhmää saamaan ihan kaikenlaista flunssaa ja influenssaa. Mutta jos ei ole flunssainen eikä ole muitakaan sairauden oireita, niin tervetuloa, Haavisto toteaa.
Roihuvuoren seniorikeskuksen johtajan Maritta Haaviston mukaan vierailuja vanhainkoteihin ei ole toistaiseksi syytä rajoittaa. Samaa kerrotaan Helsingin kaupungiltakin.Jani Saikko / Yle
Pelko koronaviruksesta ei ole vaikuttanut helsinkiläisen vanhainkodin arkeen muutoin kuin siten, että henkilökunta seuraa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n, Helsingin kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin antamia ohjeita useamman kerran päivässä.
Myös hyvään käsihygieniaan kiinnitetään tarkkaan huomiota niin henkilökunnan, asukkaiden kuin vierailijoiden kohdalla.
– Muuten elämme niin kuin ennenkin, Haavisto summaa.
Maailmalla vierailuja kehotetaan välttämään – miksei Suomessa?
Kysymys siitä, miten vanhustenhoidossa on varauduttu vallitsevaan koronatilanteeseen, ei ole kuitenkaan aiheeton, sillä virus vaikuttaa olevan erityisen vaarallinen juuri vanhoille ihmisille.
THL:n mukaan eniten vakavia tautitapauksia ja kuolemia on havaittu yli 60-vuotiailla, joilla on ennestään jokin perussairaus, esimerkiksi diabetes, korkea verenpaine tai sydän- ja verisuonitauti.
Korkein riski on yli 80-vuotiailla, THL toteaa nettisivuillaan.
Maailmalla koronapelko on johtanut jyrkkiinkin kannanottoihin. Ranskassa presidentti Emmanuel Macron on uutistoimistotietojen mukaan kehottanut kansalaisia välttämään vierailuja vanhainkoteihin, jotta niiden asukkaat eivät altistuisi koronavirukselle. Suomessa asiasta on kirjoittanut muun muassa MTV.
Virossa Tallinnan sairaalat ovat puolestaan alkaneet rajoittaa vierailuja niiden potilaiden luo, joilla on jo valmiiksi alhainen vastustuskyky, uutisoi Postimees-lehti eilen lauantaina.
Suomessa kunnat seuraavat tiiviisti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeita, sanoo Maritta Haaviston tavoin Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen.
Mahdolliseen koronavirusepidemiaan on vanhainkodeissa käytännössä varauduttu ylläpitämällä hyvää käsi- ja asumishygieniaa, Pikkarainen toteaa.
– Meillä on hygienianormisto aina voimassa. Nyt, tässä tilanteessa, sitä on terästetty: olemme laittaneet ohjeet esille muistuttamaan vierailijoita, omaisia ja muita keskuksissa asioivia käsi- ja yskimishygieniasta. Muuta varautumista ei ole tällä hetkellä tarvittu.
Pikkarainenkaan ei suosittele vierailemaan vanhainkodissa flunssaisena.
– Silloin kannattaa pysyä kotona.
Millaisessa tilanteessa vierailuja vanhainkoteihin voitaisiin suoranaisesti rajoittaa?
– Jos epidemiatilanne tulisi, siinä vaiheessa otettaisiin näitä toimenpiteitä käyttöön. Epidemiologia perustuu tieteeseen ja laskelmiin, ja sen takia kaikki nämä toimenpiteet otetaan käyttöön vasta siinä vaiheessa, kun niiden aika on ja kun niistä on hyötyä. Ei etukäteen, Pikkarainen vastaa.
Myös suurissa hoivayhtiöissä koronaan varaudutaan viranomaisten ohjeita seuraamalla ja huolellisesta käsienpesusta muistuttamalla.
Sekä Esperi Care että Attendo kertovat perustaneensa erilliset varautumisryhmät, jotka muun muassa seuraavat tilannetta ja päivittävät ohjeistuksia.
– Suomi ei ole vielä epidemia-alue, mutta olemme valmistautuneet siihen, että epidemia voi levitä myös Suomeen, Attendon liiketoimintajohtaja Virpi Holmqvist toteaa sähköpostitse.
Hän muistuttaa, etteivät hoivakotien asukkaat matkusta itse, minkä takia mahdollinen infektiolähde olisi todennäköisesti joku vierailevista omaisista tai työntekijöistä.
– Olemme rajoittamassa hoivakoteihin pääsyä niiltä omaisilta ja työntekijöiltä, jotka ovat oleilleet tai vierailleet riskialueilla, Holmqvist kertoo.
Esperi Caren laatujohtaja ja ikäihmisten liiketoimintajohtaja Arne Köhler sanoo, että kaikenlaisten hengitystieinfektioiden ehkäisyssä ensisijaista on tarkka hygienia ja siksi vierailijoille korostetaan hyvää käsi- sekä yskimishygieniaa erillisillä ohjeistuksilla.
Sairaana hoivakotiin ei voi tulla, hän toteaa.
– Muutoin asukkaillamme on täysi oikeus ja mahdollisuus tavata itselleen tärkeitä läheisiä tai ystäviä.
Vanhainkodin johtaja: Käsienpesu on riittävä varotoimi
Itä-Helsingissä Roihuvuoren seniorikeskuksessa koronatilanne ei ole herättänyt suuremmin huolta, arvioi johtaja Maritta Haavisto.
Sinikka Piikin tavoin moni luottaa siihen, että suomalainen terveydenhuolto toimii, Haavisto jatkaa.
Hän toteaa, että tässä vaiheessa käsienpesu – kun sen tekee hyvin ja ohjeiden mukaisesti – on riittävä varotoimi.
– Vierailuja vanhustenkeskuksessa ei tarvitse tässä kohtaa rajoittaa erityisesti, johtaja sanoo.
Voit keskustella aiheesta tänään sunnuntaina kello 22:een asti.
Kajaani ottaa koronaviruksen torjunnassa käyttöön vahvan varotoimen. Kaupungin perusopetus ohjeistaa koululaisia tulemaan kouluun vain täysin terveenä.
Lieväkin flunssa tai muu sairauden tunne ovat tämän kevään ajan luvallinen syy poissaololle, kertoo perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.
– Korostamme, että sairaudet saa sairastaa ihan rauhassa pois, eikä kouluun pidä tulla puolikuntoisena.
Jos oppilas on ollut ulkomailla, pitää hänen ilmoittaa asiasta omalle rehtorilleen.
Kajaani on jo ohjeistanut koronaviruksen epidemia-alueilta palaavia aikuisia jäämään etätyöhön kahden viikon ajaksi. Lapsille ei voi antaa samanlaista ohjetta, sanoo Rissanen.
– Lapsella on oikeus tulla kouluun, jos hänellä ei ole mitään oireita. Rehtorin on kuitenkin hyvä tietää, jos lapsi on ollut ulkomailla, ja rehtori sitten harkitsee, mitä tehdään.
Jos perheessä epäillään joko kausi-influenssatartuntaa taikka koronavirustartuntaa, pitää soittaa valtakunnalliseen päivystysapunumeroon 116 117. Kännykällä Kainuusta soitettu puhelu ohjautuu automaattisesti Kainuun keskussairaalan päivystykseen sairaanhoitajalle, joka antaa toimintaohjeet.
Rissasen mukaan tarkoitus on estää niin koronaviruksen kuin muidenkin tarttuvien tautien leviäminen. Hän muistuttaa, että kouluissa on lapsia ja aikuisia, joiden vastustuskyky voi olla alentunut esimerkiksi perussairauden vuoksi.
Flunssasta tai muusta tarttuvasta taudista toipumassa olevan taikka lievästi oirehtivan lapsen poissaolon syyksi merkitään Wilmaan luvallinen poissaolo.
Päivi Rissasen mukaan esimerkiksi kausi-influenssan tai koronaviruksen riskiryhmään kuuluvilla oppilailla on oikeus saada tukiopetusta, jos poissaoloja kertyy varotoimien vuoksi paljon.
Hallitus aikoo kiristää hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemässä päivässä hoidon tarpeen arvioinnista. Teimme jonokoneen, josta voi käydä tarkistamassa, miten nopeasti pääset nyt lääkäriin omalla terveysasemallasi.
Hollannilla on kokemusta suurista padoista. Tässä Afsluitdijk-pato.AOP
Merentutkijakaksikko Alankomaista ja Ruotsista ehdottaa kahden jättimäisen padon rakentamista Pohjanmereen. Padoilla olisi tarkoitus torpata ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu Pohjois-Euroopassa. Hurjalla ehdotuksella halutaan herättää keskusteluja ilmastomuutoksen valtavista vaikutuksista ympäristöömme.
Aikuisuuden kynnyksellä Anni Eresmaa-Korhonen oli varma, ettei halua lapsia. Mieli muuttui yhtäkkiä.Ari Haimakainen / Yle
Kun Anni Eresmaa-Korhonen oli parikymppinen, hänen kuukautisensa olivat hyvin kivuliaat ja kierto epäsäännöllinen. Se herätti huolen omasta hedelmällisyydestä.
Laulua ei välttämättä ole opetettu, mutta sitä on testattu ahkerasti.Jyrki Lyytikkä / Yle
Miksi musiikintunneista voi jäädä traumoja? "Ei minun pidä musiikista mitään yrittää oppia, koska perheeni on köyhä ja epäkultturelli" – suomalaiset kertoivat Ylelle kokemuksiaan musiikinopetuksesta. Väitöskirjatutkija Minja Koskela jakoi lukijoiden Ylelle lähettämät musiikkikokemukset kuuteen kategoriaan.
Monroelaiset Natalie ja William Bruck kotinsa edessä.Mika Mäkeläinen / Yle
Yhdysvaltain viime presidentinvaaleissa Keskilänsi heilahti oikealle. Mutta jääkö heilahdus pysyväksi? Kävimme Michiganin Monroessa, jonka asukkaiden äänillä on ensi syksyn vaaleissa poikkeuksellisen suuri merkitys.
Varsinais-Suomessa on todettu ensimmäinen koronavirustartunta, kertoo Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri tiedotteessa.
Tartunta varmistettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa sunnuntaina.
Sairaanhoitopiirin mukaan tartunnan saanut on työikäinen nainen, joka on palannut Pohjois-Italiasta Etelä-Tirolin alueelta vähän aikaa sitten.
Potilas on hyväkuntoinen ja eristyksissä kotonaan.
Sairaanhoitopiirin mukaan tartunnan saaneen lähikontakti on määrätty karanteeniin ja muita mahdollisia tartunnalle altistuneita selvitetään parhaillaan.
San Prosperon paikkakunnalla, maaseudulla parinkymmenen kilometrin päässä Modenan kaupungista, eletään koko Pohjois-Italian tapaan omituisia aikoja. Alue on tästä päivästä lähtien ollut karanteenissa eli "punaista aluetta".
Se tarkoittaa yksittäiselle ihmiselle sitä, että liikkumista ulkona pitäisi kaikin keinoin välttää. Mahdollisimman paljon pitäisi pysyä kotona, kuten Italian pääministeri Giuseppe Conte totesi televisiossa sunnuntaiaamuna.
Tilanne on muiden alueen ihmisten tapaan päällä San Prosperossa asuvan suomalaisen kirjailijan Heli Gallianon kotona. Hän kuvaa tunnelmia surrealistiseksi ja oudoksi.
– On jotenkin täysin odottamatonta, että tällaiseen tilanteeseen sitä saattaa päätyä.
– Vähän ehkä pelottaa, mutta ei mitenkään hirveästi. Eniten olen huolissani aikuisesta tyttärestäni, koska hänellä on astma. Ettei hän saisi tartuntaa. Meillä ei ole ollut oireita, mutta alueellisesti tapauksia on ollut jo lähellä.
Baareissakin pidetään metrin väli toisiin ihmisiin
Gallianon kodin ikkunoista avautuu maalaismaisema. Ihmisten ilmoilla, kylällä, hän kävi tänä aamuna.
– Täällä on määräys, että ihmisten pitää pitää metrin etäisyys toisiinsa. Ihmiset ovat hämmentyneitä, ja sitten on heitä, jotka eivät ole ymmärtäneet asiaa ollenkaan ja tunkevat liian lähelle. Toiset sitten kauhuissaan karkaavat paikalta. Ihmeellinen tunnelma kerta kaikkiaan, Galliano kuvaa.
Sunnuntai oli Gallianon kotiseudulla viimeinen päivä, jolloin kaupat ja liikkeet olivat tavalliseen tapaan auki. Tästä lähtien esimerkiksi marketit suljetaan viikonlopuiksi kokonaan. Pyrkimys on välttää jatkossa tilanteita, että ihmiset olisivat joukoittain yhtä aikaa kaupassa.
Baarit ja kahvilat sulkevat ovensa tästä eteenpäin kello kuudelta illalla. Tarkoituksena on välttää iltakokoontumisia.
– Baareissa on sama sääntö metrin etäisyydestä päällä. Sen noudattaminen on omistajan vastuulla, Galliano kertoo.
Heli Galliano Arto Wiikari / Otava
Korona levisi Italiassa samaa reittiä kuin rutto 1600-luvulla
Galliano on asunut nyt yli 23 vuotta Italiassa. Tilanteita on tullut eteen ennenkin.
– Meillä oli täällä kaksi peräkkäistä maanjäristystä 2012. Kaksi kertaa meidät on evakuoitu tulvan takia. Katastrofitilanteet ovat Italiassa melko yleisiä, ja meidän alueelle on sattunut näitä aika paljon.
Aggressiivisesti leviävä virus on kuitenkin taas jotain ihan uutta. Galliano kirjoittaa historiallisia romaaneja, ja hän on lukenut paljon 1600-luvun rutosta ja siihen liittyvistä kokemuksista.
– Tässä eletään nyt vähän sellaista kokemusta. Ruttokin lähti Lombardiasta ja tuli Modenaan. Samalla tavalla kävi koronaviruksen kanssa, Galliano kertoo.
– Silloin täällä siis hirtettiin ihmisiä, jos yritti päästä Modenan alueelle. Nyt ei ole ihan niin järeät toimet varmaan, kirjailija naurahtaa.
Italialainen juristi: "Ulkona ei ole ketään, se on pelottavaa ja ihmeellistä"
Italialainen juristi Michele Sacchi asuu pienessä Fidenzan kaupungissa, 20 kilometriä Parmasta länteen. Se on punaista aluetta. Tilanteen sekavuutta kuvaa se, että Sacchin ymmärrys asiasta on, ettei Fidenza silti ole kirjaimellisesti karanteenissa.
Sacchilla on ollut sitkeä yskä ja perhepiirissä pientä kuumeilua. Hän ei tiedä, onko se mahdollisesti koronaviruksen aiheuttamaa, mutta oireet ovat joka tapauksessa hyvin lieviä.
– Ei auta kuin pysyä kotona ja välttää kontaktia, Sacchi sanoo.
Hän kuvailee Fidenzan alueen tunnelmia scifi-elokuvamaisiksi.
– Ulkona on aurinkoinen ja kaunis sää, mutta kun katson ikkunasta ulos, siellä ei ole ketään. Se on pelottavaa ja ihmeellistä, Sacchi sanoo.
Silmiinpistävää Sacchin mukaan on se, että huolettomimpia tuntuvat olevan ikäihmiset. Heitä näkyy alueen katukuvassa edelleen.
– Se on surullista, että he eivät käyttäydy niin kuin pitäisi, vaikka juuri he ovat riskiryhmää. Uutisissa sanottiin tänään, että virukseen kuolleiden keski-ikä on 82 vuotta.
Epätietoisuutta ilmassa – ihmiset hamstraavat tavaraa kaupoista
Sacchin mukaan pahinta on paniikki. Ihmiset ryntäilevät kaupoissa ja hamstraavat tavaraa.
– Se ei ole kovin vastuullista toimintaa, Sacchi sanoo.
Hän on sitä mieltä, että pelko kasvaa koko ajan. Aluksi tilanteeseen suhtauduttiin kuin tavalliseen flunssaan: pese käsiä ja vältä kontaktia toisiin ihmisiin. Pelottavinta olivat uutiskuvat koronaviruksen alkulähteiltä, autioituvasta Wuhanista.
– Mutta silloin se oli kaukana. Nyt tuntuu kuin olisimme Wuhanissa, mutta täällä Italiassa.
Epätietoisuutta on ilmassa paljon. Siitä kertoo sekin, että Sacchin kollega on parhaillaan viettämässä viikonloppua punaisen alueen ulkopuolella. Lehtitietojen mukaan hän voisi palata punaiselle alueelle ongelmitta, mutta Sacchi itse ei ole asiasta yhtä varma.
– Minulla ei ole siitä aavistustakaan. Toisaalta olen lukenut karanteenista myös työni puolesta enkä näe, että karanteenimääräyksen rikkomisesta voisi tulla rikosoikeudellisia seuraamuksia. Punainen alue on valtava, ja sen valvominen miltei mahdoton tehtävä.
Sacchin lakitoimisto sijaitsee Parmassa. Hän käy töissä junalla, mutta tuskin lähipäivinä. Hänen onnensa on etätyömahdollisuus. Toisaalta oikeusistuimet ovat kiinni ja istuntoja lykätty tulevaisuuteen.
– Voin onneksi hoitaa suurimman osan asioista sähköpostitse ja puhelimella. Jos tarvitset lisää tietoa, voit soittaa minulle koska tahansa. En taida olla kovin kiireinen seuraavien päivien aikana, Sacchi naurahtaa.
Venäjän suurlähetystön eteen Hollannin Haagissa kannettiin tänään sunnuntaina 298 tyhjää valkoista tuolia. Tempauksen tarkoituksena oli muistuttaa Ukrainan yllä vuonna 2014 ohjuksella tuhotun lentokoneen matkustajien kohtalosta.
Amsterdamista Kuala Lumpuriin lentäneen Malaysia Airlinesin lentokoneen alasampumisessa kuolivat kaikki koneessa olleet ihmiset. Kuolleiden joukossa oli 196 Hollannin kansalaista.
Hiljaiseen protestiin suurlähetystön edustalla osallistuneet mielenosoittajat arvostelevat Venäjää siitä, ettei maa ole osoittanut yhteistyöhalua tapauksen tutkinnassa.
Lentokone tuhottiin Venäjän tukemien kapinallisten hallussa Itä-Ukrainassa olevalta alueelta ammutulla venäläisvalmisteisella ohjuksella.
Protesti järjestettiin Hollannissa käytävän oikeudenkäynnin aattona. Oikeudessa on poissaolevina syytettynä kolme venäläistä ja yksi ukrainalainen, joita epäillään murhista ja osallisuudesta koneen alasampumiseen.
Venäjä on kiistänyt, että sillä olisi osuutta lennon MH17 tuhoon johtaneisiin tapahtumiin.
