Digi- ja väestötietovirasto arvioi, että puutteita digitaidoissa on joka neljännellä.
Tarkkaa tietoa suomalaisten digitaidoista ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kellään. Kansalaisten digitaitoja ja avuntarvetta aletaan selvittää maaliskuussa valtiovarainministeriön ja Digi- ja väestötietoviraston kyselyllä.
Kyselyyn voi vastata joko sähköisesti tai paperisella lomakkeella esimerkiksi kirjastoissa. Projektipäällikkö Minna Piirainen lupaa, että asioita voi yhä Suomessa hoitaa, vaikkei netissä pärjäisikään.
– Suomeen ei ainakaan lähiaikoina ole tulossa digipakkoa, joka esimerkiksi Tanskassa on. Jatkossakin asiat voi näillä näkymin hoitaa joko kasvokkain tai puhelimitse.
Digi- ja väestötietovirasto haluaa selvittää, milaiset ovat suomalaisten digitaidot. Projektipäällikkö Minna Piirainen lupaa, ettei Suomeen ole tulossa digipakkoa. Yle
Ongelmia laitteiden ja päivitysten kanssa
Helsingissä Kallion kirjastossa kaupunkilaiset saavat tukea kännykän ja tietokoneen käytössä. Neuvojina on joukko vapaaehtoisia. Senioriyhdistys Enterin vertaisavustaja Veijo Ruuskanen on huomannut, että kysymyksiä riittää.
– Usein on pientä ongelmaa laitteiden, asetusten ja päivitysten kanssa. Entistä enemmän kysytään myös palveluista: tunnistautumisesta ja terveystiedoista, Ruuskanen sanoo.
Kirjastossa piipahtava Leena Weckman myöntää, että kehityksen kärryillä pysyminen hirvittää.
– Tällä hetkellä tuntuu siltä, että ihan kaikki muuttuu. Minun taidoillani tuntuu siltä. Miten osaan hakea puhelimesta kaikki tiedot, joita tarvitsen? Weckman kysyy.
Eino Keinänen ihmettelee, miksi pankki vaatii salasanojen vaihtamista niin usein. Hän hoitaa veronsa ja pankkisasiansa verkossa. Apua Keinänen pyytää tarvittaessa sukulaisilta. Yle
Eikö yksi systeemi jo riittäisi?
Kampin palveluskeskuksessa Helsingissä on alkamassa laulutuokio. Lauluhetkiä vetävä Eino Keinänen hoitaa veronsa ja pankkiasiansa aina verkossa.
– Minulla on tabletti ja läppäri ja tulostin, ja niillä minä pelaan, Keinänen sanoo.
Keinänen myöntää, että nykyään apua on jo toisinaan pyydettävä sukulaistytöiltä ja -pojilta.
Eniten Keinästä hämmästyttää, miksi tunnuslukuja ja salasanoja pitää vaihtaa, vaikka olisi varma, ettei niitä ole päätynyt tuntemattomien käsiin.
– Verot hoidan itse, ilmoitan vähennykset ja osakemyyntien tuotot ja tappiot. Mutta nämä netin pankkipalvelut muuttuvat koko ajan. Välillä tunnistaminen tapahtuu numeroilla, sitten taas sovelluksen kautta. Eikö yksi systeemi riittäisi?
Digitaidoissa puutteita myös nuorilla
Suomessa digitalisaatio on edennyt vauhdilla, ja samaan aikaan asiakaspalvelua on ajettu alas. Tilanne on hankala etenkin vanhuksille, mutta myös nuorten digitaidoissa on puutteita.
Nuoret hallitsevat kännykkäpelit, mutta omien asioiden hoitaminen on hankalaa. Virastojen kieli on kankeaa ja termit outoja.
– Nuoret ovat nohevia digitaalisesti, mutta se ei tarkoita sitä, että he osaisivat hoitaa asioita digitaalisesti. Nuoret ovat potentiaalinen avuntarvitsijaryhmä, Digi- ja väestöviraston projektipäällikkö Minna Piirainen sanoo.
Palvelujen vähentäminen tuo päänvaivaa myös niille, jolta omien asioiden hoitaminen verkossa sujuu vaivattomasti.
Puhelinpalveluissa asiakas saa kuunnella hissimusiikkia. Kun puhelimeen viimein vastataan, asiakaspalvelijoilla on usein ratkaisut vain tavallisimpiin kysymyksiin.
Tarjouksiin ei pääse käsiksi
Digitaaliset palvelut ovat edenneet Suomessa niin nopeasti, että osa ihmisistä on pudonnut rattailta. Kilpailu- ja kuluttajaviraston johtaja Anja Peltonen harmittelee, että esimerkiksi junalipun saa halvemmalla VR:n sovelluksesta kuin lippuluukulta.
Asioiden hoitaminen vie myös valtavasti aikaa etenkin niiltä, jotka eivät osaa asioida verkossa.
– Digitaidottomat eivät pääse myöskään käsiksi tarjouksiin, koska monilla yrityksillä on oma sovelluksensa, jota pitää käyttää saadakseen parhaat edut, Peltonen sanoo.
Peltonen myöntää, että suurelle enemmistölle digitalisaatio tarjoaa myös valtavasti mahdollisuuksia. Hintojen vertailu helpottuu ja asioimisen voi hoitaa kotisohvalta.
Lisää mahdollisuuksia on tulossa, kun esimerkiksi puheentunnistus kehittyy ja älypuhelin alkaa ymmärtää nykyistä paremmin suomea.
Kela tiedottaa maksavansa koronaviruksen vuoksi karanteeniin EU:n alueella joutuneelle saman päivärahan kuin Suomessa karanteeniin määrätyille työntekijöille ja yrittäjille, joiden työnteon karanteeni estää.
Viime viikolla Kela kertoi asian olevan vielä selvittelyvaiheessa. Sen sijaan EU-alueen ulkopuolella oleville päivärahaa ei makseta.
Aiemmin Kela jo kertoi maksavansa päivärahaa Suomessa karanteenissa oleville, kunhan saa kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaavan lääkärin päätöksen työstä poissaolosta, eristämisestä tai karanteenista.
Ansionmenetyksestä puolestaan tarvitaan työnantajalta todistus. Nyt käytäntö siis ulotettiin koko EU:n alueelle.
EU-alueella karanteenista vaaditaan todistus lääkäriltä, jolla on oikeus määrätä tartuntatautien leviämiseen liittyviä rajoitteita kyseisessä maassa.
Kela maksaa tartuntatautipäivärahan tapauksissa, joissa työntekijä on määrätty olemaan poissa töistä jonkin tartuntataudin, kuten koronaviruksen vuoksi. Sen tarkoitus on korvata ansionmenetykset, kun karanteeni estää menemästä töihin.
Työntekijällä päiväraha korvaa täysimääräisesi palkan, yrittäjällä summa määräytyy YEL- tai MYEL-vuosityötulon perusteella.
Kelan mukaan karanteeneihin liittyviä hakemuksia ei ole toistaiseksi tullut.
Osallistuminen peruttiin, kun Tromssan Skjoldin varuskunnassa todettiin koronavirustartunta yhdellä henkilöllä.
Harjoitukseen piti osallistua yhteensä 400 henkilöä Jääkäriprikaatista ja Kainuun prikaatista. Suomen joukkojen oli tarkoitus sirtyä Norjan puolelle maanantaina.
Kaikki Skjoldissa olevat 850 henkilöä on asetettu karanteeniin.
Cold response on suursotaharjoitus, johon osallistuu yli 15 000 sotilasta Norjan lisäksi seitsemästä Nato-maasta sekä Suomesta ja Ruotsista. Toistaiseksi vain Suomi on perunut mukanaolon harjoituksessa.
Pitkittyneesti köyhyysrajan alapuolella olevien suomalaisten määrä on kaksinkertaistunut ajanjaksojen 1995–2004 ja 2005–2014 välissä. Asia selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasentutkimusartikkelista.
Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoaineistoa koko Manner-Suomen väestöstä 20 vuoden ajalta, vuosilta 1995–2014. Tutkijoiden mukaan köyhin väestönosa näyttää 20 vuoden tarkastelussa jakautuneen kahteen ryhmään: toisessa köyhyys on lyhytaikaista, toisessa se pitkittyy krooniseksi ilmiöksi.
Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995–2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2:ta prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005–2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut ollen 2,6 prosenttia.
Se tarkoittaa, että köyhien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 000 henkilöön.
Lyhyt- ja pitkäkestoisen köyhyyden erottaminen on tarpeen, koska ne vaativat erilaisia politiikkatoimia. Kymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna vähintään kerran köyhyysrajan alapuolella olevien köyhyysjaksot ovat pidentyneet ja tulleet yhtäjaksoisemmiksi.
– Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi, sanoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä tiedotteessa.
Jos mukaan lasketaan niin lyhyt- kuin pitkäaikasesta köyhyydestä kärsivät, heitä oli 13,7 prosenttia vuonna 2017. Korkea köyhyysriski on työttömillä, yrittäjillä, eläkeläisillä ja muilla työvoiman ulkopuolella olevilla.
Ruotsalaissyntyinen näyttelijä Max von Sydow on kuollut, kertoo ranskalaislehti Paris Match. Max von Sydow kuoli sunnuntaina 90-vuotiaana, kertoi lehdelle hänen vaimonsa, elokuvantekijä Catherine von Sydow.
Von Sydow aloitti uransa teatterin lavalla ja esiintyi urallaan yli sadassa elokuvassa tai tv-sarjassa. Hän tuli tunnetuksi maineikkaan ohjaajan Ingmar Bergmanin kanssa tehdystä yhdestätoista elokuvasta, joihin lukeutuivat esimerkiksi elokuvat Mansikkapaikka, Talven valoa ja Seitsemäs sinetti. Seitsemännen sinetin tunnetussa alkukohtauksessa von Sydow esittää ristiretkiltä ruton runtelemaan Ruotsiin palaavaa ritaria, joka aloittaa shakkipelin kuolemaa vastaan.
Von Sydowin muihin tunnettuihin elokuviin kuuluu kauhuklassikko Manaaja, jossa hän esitti pappi Lankaster Merriniä. Myöhemmin urallaan hänet nähtiin myös sivurooleissa elokuvissa Minority Report ja Suljettu saari sekä tv-sarjassa Game of Thrones.
Ruotsalaissyntyisestä von Sydowista tuli Ranskan kansalainen vuonna 2002. Hän sai kaksi Oscar-ehdokkuutta elokuvista Pelle valloittaja sekä Äärimmäisen lujaa ja uskomattoman läheltä. Uudessa kotimaassaan Ranskassa hän sai myös ritarin arvon Kunnialegioonassa, joka on maan korkein ansioritarikunta.
Poliisilla oli pitkä ja iso takaa-ajo aamulla Lapinlahdelta Kuopioon. Poliisi yritti pysäyttää muun tutkinnan takia etsimänsä henkilön autoa Lapinlahden eteläpuolella puoli kahdeksan aikaan. Auto lähti viitostietä pitkin karkuun kohti Kuopiota.
Poliisi yritti pysäyttää autoa useita kertoja, mutta takaa-ajo jatkui noin 50 kilometrin matkan Kuopion eteläpuolelle saakka. Pakenija poistui moottoritieltä valtatie yhdeksälle kohti Suonenjokea ja kääntyi takaisin pohjoisen suuntaan Vehmasmäkeen johtavalle tielle.
Lopulta poliisi sai auton ajamaan piikkimattoon ja kuljettaja saatiin kiinni. Takaa-ajoon osallistui lopulta kymmenen poliisipartiota, jotka suluttivat auton Vehmasmäessä viitostien ja Vehmasmäentien risteyksessä.
Pakeneva auto ajoi useaan otteeseen noin 200 kilometrin tuntinopeutta ja teki vaarallisia ohituksia aamun ruuhkaliikenteessä. Juuri ennen kiinni jäämistään auto ajoi Vehmasmäen koulun ohi 90 kilometrin tuntivauhtia paikassa, jossa on 30 km/h nopeusrajoitus.
Finnair on perunut Rooman-lentonsa 12.3.–7.4. koronaviruksen takia. Jo aiemmin yhtiö on ilmoittanut peruvansa Milanon-lentonsa tästä päivästä lähtien 7.4. asti.
Yhtiö perustelee päätöstä ulkoministeriön matkustustiedotteella. Eilen päivitetyssä tiedotteessa ohjeistetaan välttämään tarpeetonta matkustamista Italiaan koronavirustilanteen vuoksi.
VR tekee nyt voittoa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Yhtiö näkee kehityksen yhdeksi syyksi itselleen onnekkaan muutoksen yleisessä mielipiteessä.
– Tänä päivänä on trendikästä matkustaa junalla. Suomalaiset ovat siirtyneet auton ratista junan kyytiin, pääjohtaja Rolf Jansson analysoi markkinaosuuden kasvun lähteitä.
Suotuisa trendi on ollut osaltaan vaikuttamassa siihen, että VR:n kaukoliikenteessä tehtiin viime vuonna lähes 15 miljoonaa matkaa. Se on peräti kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.
Matkustajamäärien kasvu siivitti VR:n tuloksen uuteen ennätykseen. Yhtiön liikevoitto oli viime vuonna 94 miljoonaa euroa eli merkittävästi yli viimevuosien tason ja kaksinkertainen muutaman vuoden taakse verrattuna.
Samuli Huttunen / Yle
Yhtiössä voittomiljoonilla ei kuitenkaan päästä juhlimaan, sillä omistaja haluaa omansa. Valtiolle maksetaan osinkoa 350 miljoonaa euroa. Se on 3,7-kertaisesti voittoon nähden. Käytännössä siis valtio ottaa VR:n liikevoiton kokonaan ja sen lisäksi vielä toistakymmentä prosenttia 1,8 miljardin euron taseesta.
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) katsoo, että VR:n hyvä tulos ja tase antavat hyvinkin mahdollisuuden osingon reippaaseen kasvattamiseen.
– On aivan luonnollista, että omistaja saa osansa yhtiön hyvästä tuloksesta.
Tuppurainen ei halunnut ottaa kantaa Ylen haastattelussa siihen, katsooko hän VR:n taseen olevan liiankin suuri. Hänen mukaansa on kuitenkin "kaikkien etu, että VR:n tase on vahva".
VR:n viime vuosien osingot kalpenevat tämän vuoden rinnalla. Aiemmin osingot ovat liikkuneet sadassa miljoonassa eurossa.
Antti Parviala, Samuli Huttunen / Yle
Kaikkiaan valtio on saanut viime vuosina omistuksistaan noin 1,5 miljardin osinkotulot. VR:n osuus koko osinkopotista tulee siis olemaan varsin merkittävä.
VR:lle liikevoiton kasvu ei tullut aivan yllätyksenä, sillä samaan suuntaan on puskettu nyt kolme vuotta ilman väliseisakkeja. Venäjän liikenteessä Allegro teki taas ennätyksen, kun matkustajamäärät kasvoivat kuudesosan.
Lipun hinnat alas, vaunut täyteen
Trendikkyyden lisäksi junan suosion kasvua selittää alennusmyynti. Janssonin mukaan VR on leikannut keskimääräisen lipun hinnasta neljäsosan pois vuoteen 2016 verrattuna. Halvemmilla lipuilla on kasvatettu matkustajamääriä. Samaa rataa on tarkoitus jatkaa.
– Näen että se trendi jatkuu. Muun muassa hinnoittelua katsomalla saamme lisää matkustajia juniin.
VR hankki viime vuonna neljätoista uutta kaksikerroksista intercity-vaunua. Sen takia junien täyttöaste on laskenut ja nyt on varaa hankkia lisää väkeä kyytiin.
Uuden kaluston turvin Janssonin tavoitteena on nostaa raideliikenteen osuus liikenteestä uudelle tasolle. Kiitoa aiotaan lisätä myös parantamalla asiakaspalvelua, nopeuttamalla junia ja lisäämällä vuoroja.
Palvelutasossa riittääkin kehitettävää. Tammikuussa koko lipunmyyntijärjestelmä tyssäsi useiksi päiviksi. Aikataulussa kaukojunat ovat pysyneet parhaimpinakin kuukausina alle 90 prosenttisesti.
Raideliikenteen osuus kaikesta liikenteestä on ollut vuosikaudet viiden prosentin luokkaa. Viime ja toissa vuonna se saatiin puskettua kuuteen prosenttiin ja ylikin. Lähivuosien tavoite on vielä kunnianhimoisempi.
Markkinaosuuksien mittayksikkönä on henkilökilometri. Se huomioi matkustajamäärät ja matkan pituuden.
Kyllä VR:kin osaa pyytää
VR lupaa omilla toimillaan kasvattaa raideliikenteen markkinaosuutta nykyisestä houkuttelemalla matkustajia kiskoille pois auton ratista ja lentokoneesta.
Markkinaosuuden kasvattamisessa jokainen prosentti on työn takana, mutta silti VR:n tavoitteena on nostaa markkinaosuutensa nykyisestä 6,2 prosentista yli kymmeneen. Omin voimin VR uskoo pääsevänsä seitsemän prosentin osuuteen. Sen jälkeen tarvitaan vetoapua valtiolta. Käytännössä se tarkoittaa lisää vauhtia kiskoille. Eli kalliita ratatöitä.
Ministeri Tuppurainen ei kuitenkaan lupaa, että VR:ltä saatavat osingot päätyisivät ainakaan pelkästään raidetöihin.
– Tämä raha tilitetään valtion talousarvion katteeksi ja sillä kustannetaan hyvinvointivaltion menoja, tarpeellisia koulutusmenoja ja myös raideliikenteen investointeja, ministeri muotoilee.
VR:n Janssoin toivelistan ykkösenä on nopeusrajoituksien poistaminen. Lisäksi yhteyksiä on parannettava: Tampereelle kolmas raide, lentorata Helsinki-Vantaalle, pisararata Helsingin keskustan alle ja tunnin juna Turkuun.
Samuli Huttunen / Yle
– Olemassa olevan radan parantamisessa puhutaan sadoista miljoonista euroista. Mutta kun lähdetään rakentamaan uutta rataa Tampereelle ja Turkuun puhutaan miljardeista. Se menee kohti kymmentä miljardia euroa.
Janssonilla on valmis kaavakuva, joka kertoo yhdellä silmäyksellä, miten vähän Suomi käyttää rahaa raiteisiin naapureihin verrattuna. Norjassa raidekilometriä kohti investointeihin ja kunnossapitoon käytetään 161 000 euroa ja Ruotsissa lähes 500 000. Suomessa summa on pääsääntöisesti laskenut vuosien ajan ja on nyt 81 000 eurossa.
Suomen raidekilometrit ovat noin puolet Ruotsiin verrattuna.
VR ei jätä muistuttamatta vielä yhdestä tilastotiedosta. Liikenteen päästöistä 90 prosenttia syntyy tieliikenteessä ja yksi prosentti raideliikenteestä.
9.3.2020 klo 17.01 Lisätty ministerin kommentit ja muokattu otsikkoa
Rajavartiolaitos vahvistaa, että Suomella on halutessaan mahdollisuus sulkea rajanylityspaikkoja omilla rajoillaan. Suomen maaraja suhteessa Venäjään on Euroopan unionin ulkoraja.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi eilen Ylen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla, että laki antaa mahdollisuuden sulkea rajat väliaikaisesti ja rajoittaa maahantuloa.
– Siihen löytyy selvä peruste silloin, kun maahan kohdistuu vakava, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai kansanterveyden kannalta sellainen uhka, että se katsotaan toimenpiteenä välttämättömäksi, raja- ja meriosaston päällikkö Matti Sarasmaa kertoo.
Sisäministeriö voisi päättää välittömistä toimista siihen asti kunnes valtioneuvosto eli hallitus istunnossaan ratkaisisi rajan sulkemisen.
Kreikka on sulkenut Turkin vastaisen, Euroopan unionin ulkorajan ylityspaikat ja ilmoittanut, ettei maa ota kuukauteen vastaan turvapaikkahakemuksia.
Inarin Raja-Joosepin rajanylityspaikka itärajalla Lapissa. Raja-aseman kautta tuli vuodenvaihteessa 2015-2016 Suomeen moninkertaisesti turvapaikanhakijoita aiempiin vuosiin verrattuna.Vesa Toppari / Yle
Valmiuslain uudistustarve presidentin ja puoluejohtajien palaverissa
Matti Sarasmaa arvelee, että Kreikan tapahtumat johtavat siihen, että Suomessakin arvioidaan, onko lainsäädäntö kunnossa vastaavien tapahtumien varalta.
Keskustelua on ollut esimerkiksi siitä, onko poikkeusolojen valmiuslaki ajantasalla hybridiuhkien tai normaaliolojen poikkeustilanteiden ja häiriöiden varalta, mukaanlukien rajaturvallisuudet vakavat häiriöt.
Valmiuslain tarkoittamia poikkeusoloja on aiempina vuosina mietitty enemmän sodan uhkan tai sodan kaltaisiin poikkeustilanteisiin varautumisena.
Sama teema oli esillä jo maanantaina, kun presidentti Sauli Niinistö tapasi eduskuntapuolueiden puheenjohtajia. Tapaamisessa pohdittiin myös hybridiuhkien estämisen ja rajaturvallisuuden varmistamisen mahdollisia vaikutuksia valmiuslainsäädäntöön.
Presidentin ja puoluejohtajien tapaamisessa käsiteltiin myös suhtautumisesta koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamiin laajempiin toimenpiteisiin.
Rajan ylittäneiden turvapaikkahakemukset käsitellään aina
Käytännössä rajan sulkeminen voisi tarkoittaa ensimmäisessä vaiheessa asteittaista rajanylityspaikkojen liikenteen rajoittamista. Viime kädessä esimerkiksi kaikki itärajan rajanylityspaikat voitaisiin sulkea.
Itärajaa on käytetty suomalaisessa keskustelussa vertailukohtana Kreikkaan Euroopan unionin ulkorajojen ylitse tulevista turvapaikahakijoista. Raja Norjaan on ETA-alueen eli Euroopan talousalueen (EU + Norja, Islanti ja Liechtenstein) sisäraja.
Rajan sulkeminen ei kuitenkaan estä turvapaikkahakua, jos hakija on päässyt rajan ylitse Suomeen.
– Mikäli rajanylityspaikat suljetaan, niin Suomella on edelleen velvollisuus ottaa vastaan rajan yli tulleet henkilöt, jotka anovat turvapaikkaa ja saattaa heidät asianmukaiseen turvapaikkakäsittelyyn. Tästä ei voida tinkiä, Sarasmaa tiivistää.
Turvapaikkahakemuksen jättämistä varten pitää kuitenkin päästä Suomen valtakunnanrajojen sisäpuolelle. Rajapuomin takaa turvapaikka-sanan huutaminen ei riitä.
– Esimerkiksi Suomen lähetystöissä ulkomailla ei voi jättää turvapaikkahakemusta.
Ilkka Kemppinen / Yle
Rajan sulkeminen käytännössä tarkoittaa laillisen rajanylistysliikenteen sulkemista rajanylityspaikoilla.
– Että raja totaalisesti suljettaisiin ja siitä ei kukaan voisi liikkua, niin sehän on sula mahdottomuus, Sarasmaa kuvailee.
Vaikka Suomi sulkisi rajansa, kaikki Suomen kansalaiset, jotka haluavat palata Suomeen, otettaisiin vastaan.
Jos ihminen pääsee maastorajan tai rajanylityspaikan kautta rajan yli ja anoo turvapaikkaa, hakemus otetaan vastaan.
– Suomessa ei tule sellaista tilannetta, että turvapaikanhakijat käännytetään ilman asianmukaista käsittelyä rajan yli takaisin, Matti Sarasmaa Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo.
Jos maahan tullut ihminen ei ano turvapaikkaa, viranomaiset harkitsevat maahan saapumisen edellytyksiä ja mahdollisesti käännyttävät hänet takaisin lähtömaahan tai kotimaahansa.
Osa vuodenvaihteen 2015-2016 turvapaikanhakijoista itärajalla Lapissa ylitti rajan polkupyörällä. Pyörät jäivät Inarin Raja-Joosepin asemalle.Tapani Leisti / Yle
Suomi varautunut, jos vuoden 2015 turvapaikkahaku toistuu
Rajavartiolaitoksen mukaan Suomi on varautunut vuosien 2015 ja 2016 kaltaiseen tilanteeseen, jossa turvapaikanhakijoiden määrä rajoilla moninkertaistuu. Tuolloin turvapaikanhakijoiden enemmistö tuli Ruotsista länsirajan ylitse, mutta hakijoita tuli myös Venäjältä itärajan ylitse.
Rajanylityspaikkojen sulkeminen on yksi keino varautumisessa, mutta ei ainoa.
– Suomella on tietysti tarkka suunnitelma. Rajavartiolaitoksella on omat suunnitelmansa, jotka koskevat toimintaa rajan välittömässä läheisyydessä ja rajanylityspaikoilla, Sarasmaa kertoo.
Suomen rajoilla ei ole tehostettu valvontaa Kreikan tapahtumien vuoksi.
– Se on ihan selvää, että Kreikan tapahtumat on tietysti saattanut meidät aktivoitumaan varautumisen ja suunnittelun kannalta.
Sarasmaan mukaan Rajavartiolaitoksen varautumissuunnitelmat koskevat kaikkia rajanylityspaikkoja itärajalla, joka on myös EU:n ulkoraja.
Suunnitelmissa on kuvattu, mitä poikkeusolot voivat olla ja miten rajanylityspaikalla toimitaan. Varautuminen ja valmistautuminen nousee asteittain tapahtumien mukaan, oli kysymys sitten laajamittaisesta laittomasta maahantulosta tai jostain muusta häiriöstä rajalla.
Suomi rajoitti tulijoiden määrää Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla
Suomi otti Lapissa Sallan ja Raja-Joosepin raja-asemilla käyttöön Venäjältä tulevan liikenteen säännöstelyn vuodenvaihteessa 2015–2016. Suomi rajoitti Venäjältä tulleiden rajanylittäjien määrää, jos Venäjältä tuli suuria määriä turvapaikanhakijoita.
Sallan ja Inarin Raja-Joosepin rajanylityspaikat ovat pieniä. Jos raja-asemat eivät olisi selvinneet turvapaikanhakijoiden määrän lisääntymistä, seuraava toimenpide olisi ollut raja-asemien sulkeminen väliaikaisesti.
Ylen tiedon mukaan Suomi ei halunnut sulkea näitä raja-asemia, koska pelkona oli, että turvapaikanhakijat olisivat siirtyneet muille raja-asemille.
Yksi Ylen lähde kuvaa, että Suomi yritti hallita tilannetta hidastamalla rajanylitystä niin paljon kuin mahdollista ilman, että raja-asemia tarvitsi sulkea. Samalla jatkettiin viranomaisten ja poliittisen tason neuvotteluja Venäjän kanssa.
Juttuun lisätty presidentin ja puoluejohtajien tapaaminen sekä lisätty yksityiskohtia aiheesta 9.3.2020, viimeksi kello 17.30.
Tamperelainen maajoukkuepelaaja Topias Palmi, 25, on joutunut harmilliseen tilanteeseen Italiassa. Palmi edustaa Italian pääsarja Serie A:ssa pelaavaa Vanolia-joukkuetta. Palmin koripallopelejä on nyt peruttu koronaviruksen takia, ja joukkueet ovat joutuneet pelaamaan ilman yleisöä.
Lauantaina kaksi pääsarjan joukkuetta ehti pelata tyhjälle katsomolle. Palmi varustautui samaan, mutta viikonloppuna tullut viesti kertoi muuta.
– Lauantaina illalla kello 22–23 tuli ilmoitus, että kaikki kierroksen ottelut on peruttu, Palmi kertoo puhelimitse Italiasta.
Topias Palmin sopimus on kolmivuotinen. Seura oli päättyneellä kaudella Serie A:n runkosarjan kakkonen ja eteni välieriin. Lisäksi joukkue voitti Italian Cupin.AOP
Palmi teki eniten pisteitä suomalaisista viimeisimmässä Susijengin kotipelissä Serbiaa vastaan. Menovire olisi kova, mutta koronaviruksen takia hän ei tiedä, milloin pääsee seuraavan kerran pelaamaan.
– Meille on painotettu, että mennään viikko kerrallaan. Aina kun alkaa uusi viikko, keskitytään sunnuntain peliin.
Metrin välit ja portsari kaupoissa
Italia on eristänyt useita maakuntia maan pohjoisosassa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Alueella asuu noin 16 miljoonaa ihmistä eli neljännes Italian väestöstä. Määräys koskee Milanoa ympäröivää Lombardian aluetta sekä ainakin 15 maakuntaa.
Palmin seuran kotipaikka on Cremonassa Pohjois-Italiassa. Kaupungissa on Palmin kuulemien tietojen mukaan reilut sata tartuntaa. Yhteensä Italiassa on vajaat 6 000 tartuntaa.
– Tartunta ei ole osunut omaan lähipiiriin onneksi. Itse en henkilökohtaisesti tiedä ketään, kehen on osunut. Meidän joukkue on omien tietojeni mukaan pysynyt terveenä, Palmi sanoo.
Topias Palmi odottaa tietoa, koska pääsee seuraavan kerran pelaamaan Italiassa. Sara Taino
Vielä kolme viikkoa sitten koronavirus ei juuri vaikuttanut elämään Pohjois-Italiassa. Palmi oli pelaamassa maajoukkuepelissä Suomessa ja palasi nauttimaan harjoittelusta Italiassa. Sitten alkoi tulla uutisia ja Italia alkoi tarttua radikaaleihin toimiin.
Palmin uudessa kotikaupungissa on noin 70 000 asukasta. Kaupunki kuuluu niin sanottuun punaiseen alueeseen, jolla toimet ovat rajumpia kuin muualla Italiassa.
Tämä näkyy esimerkiksi kaupoissa.
– Jonossa piti pitää metri väliä muihin ihmisiin. Kauppaan ei päästetty määräänsä enempää ihmisiä, siellä oli portsari ovella vahtimassa tätä.
Palmi odottaa saavansa lisää tietoa joukkueelta, kauanko pelitauko kestää. Hän kertoo uskaltavansa kyllä liikkua kaupungilla.
– Yritän välttää ihmiskontakteja ja massoja, jos on mahdollista. Treeneissä mennään normaalisti, mutta hallin ulkopuolella yritän mennä ohjeiden mukaan että vältän tartuntariskit.
Jos pelitauko venyy, voi olla vaikea palata Suomeenkaan, Palmi pohtii.
Palatako Suomeen vai Italiaan?
Palaamisesta Pohjois-Italian Milanoon on kokemusta tamperelaisella opiskelijalla Sonja Männyllä.
Sonja Mänty on opiskellut Milanossa nyt tammikuusta asti. Yliopisto suljettiin kaksi viikkoa sitten koronatartuntojen ennaltaehkäisyksi.Sonja Mänty
Vaihto-opiskelija Sonja Mänty sai tiedon Milanon karanteenista sunnuntaina Pariisin-matkallaan. Hän mietti, pitäisikö matkustaa takaisin Suomeen vai palata Milanoon. Koska mukana ei ollut passin lisäksi kuin muutamat vaatteet, hän otti suunnaksi vaihto-opiskelukaupunkinsa.
Vielä eilen illalla hän ei ollut varma, pääseekö Milanoon ylipäätään takaisin, sillä tilanteesta liikkui paljon erilaista tietoa.
– Oletin, että juna-asemilla olisi terveystarkastuksia tai kontrollointia, mutta matkustaminen sujuikin tavallisesti. Luulin, että jos on karanteeni, joku sitä valvoisikin, Mänty sanoo.
Mänty kertoo, että Milanon kaduilla liikkuu ihmisiä, mutta vähemmän kuin tavallisesti. Ravintolat ja baarit ovat avoinna supistetuin aukioloin, museot ja esimerkiksi uimahallit ovat kiinni.
Milanolaiset eivät kuitenkaan ole sulkeutuneet koteihinsa, vaan käyvät edelleen esimerkiksi kaupoissa. Männyn mukaan isompien markettien hyllyt ovat välillä olleet tyhjinä, sillä koronan leviäminen on jatkunut Italiassa jo kaksi viikkoa. Etenkin vesi ja pasta ovat välillä loppuneet kaupasta.
– Turhauttaa, että yliopistot ovat kiinni ja vaihto-opiskeluaika sujuukin näin, ei todellakaan suunnitelmien mukaan, Mänty kertoo.
Milanon Porta Garibaldin juna-asema ei vielä eilen autioitunut, vaikka kaupunki asetettiin karanteeniin.Sonja Mänty
Mänty seuraa tietoja koronasta ja karanteenista median kautta. Viralliset viranomaistiedotteet tulevat Italiassa italiaksi ja välillä uusien tietojen saaminen kestää eikä ole varmaa, mitkä tiedot pitävät paikkansa.
Vielä eilen Italiasta pääsi lentämällä, tästä päivästä Männyllä ei ole tietoa. Epätietoisuutta on luvassa seuraaviksi viikoiksi.
Mänty aikoo palata Suomeen, jos karanteeni jatkuu yli kuukauden tai tilanne vaikeutuu entisestään.
– Suorilla lennoilla kotiin ei enää pääse, mutta jos jollain tavoin pääsisi, Mänty sanoo.
Männyn vaihto-opiskelijakaverit tapasivat vielä sunnuntaina toisiaan isossa puistossa. Nyt Mänty miettii, että ei ensimmäisenä suuntaisi suuriin julkisiin tiloihin.
– Vaikka paniikkia ei ole, en ehdoin tahdoin halua ottaa riskiä.
Kuukauden karanteenissa Mänty aikoo tehdä ainakin etäopintoja.
– Varmaan tulee Netflixin tarjonta tutuksi, Mänty hymähtää.
Kaikkialla vilisee kissankorvia. Poskiin on maalattu klaanimerkkejä ja kainalossa on kirja, jonka kannessa tuijottavat pistävät kissansilmät. Kissapinsseillä varustetut lapset ja nuoret rientävät määrätietoisesti paikasta toiseen. Tälle porukalle on päivänselvää, kuka on Sinitähti tai Närhisulka.
Soturikissojen innokkaat lukijat kokoontuvat aika ajoin fanitapahtumiin. Tällä kertaa tapaamispaikkana on Helsingin Malmitalo. Sinne kokoontui viikonloppuna satoja Soturikissat-kirjasarjan faneja.
Eri klaaneissa elävien villikissojen tarinat kiehtovat etenkin 8–14-vuotiaita lukijoita. Lukemista sarjassa riittää, sillä suomennoksia on tähän mennessä ilmestynyt 38.
Yhdeksänvuotias Pinja Kontio kertoo lukevansa päivittäin Soturikissoja.
– Mua kiehtoo niiden villikissojen elämä, miten ne kasvaa pennuista aikuisiksi ja taistelee.
Kovin nuorille lukijoille sarjaa ei voi kuitenkaan suositella, sillä usein taisteluiden tuoksinassa kissoja myös kuolee.
– Viitoskirjassa kävi niin, että mun lempihahmo kuoli. Mutta nyt mulla on uusi lempihahmo.
Pinja Kontio osallistui keksityöpajaan. Hän lukee Soturikissoja päivittäin.Kimmo Hiltunen / Yle
Soturikissojen ympärille on kehittynyt poikkeuksellisen aktiivinen faniyhteisö. Se elää enimmäkseen Instagramissa, missä lapset ja nuoret esittelevät piirustuksiaan kissoista ja keskustelevat vilkkaasti kirjojen käänteistä. Fanit pääsevät tapaamaan toisiaan myös kasvokkain, sillä Soturikissat-fanitapahtumia järjestetään ympäri Suomea.
13-vuotias Anna Särkkä on tullut Tampereelta asti Malmin tapahtumaan. Hän on lukenut Soturikissoja jo monen vuoden ajan.
– Luon Instaan Soturikissoihin liittyviä kuvia, joita sitten muokkaan. Tietenkin myös chattaan muiden fanien kanssa lempihahmoista ja suosikkikohtauksista.
Tytöt tuntevat toisensa parhaiten juuri Instagram-käyttäjänimistä. Niillä esiinnytään myös fanitapahtumissa. Monien lempihahmo tuntuu olevan sokea parantajakissa Närhisulka, sillä sen nimi riippuu monen tytön kaulassa.
Soturikissoja on suomennettu kymmenen vuotta ja julkaisutahti on huimaa. Tähän mennessä suomennoksia on tehty 38. Eikä loppua näy, sillä alkuperäisiä englanninkielisiä kirjoja on tehtailtu jo lähemmäs 80. Hurjan julkaisutahdin takaa kirjoittajoukkio, joka kätkeytyy kirjailijanimen Erin Hunter taakse.
Sarjan alkuperäinen kehittäjä brittiläinen Vicky Holmes ei ole enää mukana kirjoittajatiimissä. Nykyään teoksia kirjoittaa noin viiden tekijän joukko. Ensimmäinen Soturikissa ilmestyi vuonna 2003 ja sarjan kirjoja on myyty maailmalla miljoonia.
Erin Hunter -nimellä julkaistaan myös muita samankaltaisia sarjoja. Etsijät-sarjassa seikkailevat karhut ja Selviytyjissä seurataan villikoirien elämää.
Nana Sironen on suomentanut lähes kaikki Soturikissat. Joka vuosi julkaistaan useita kirjoja.Kimmo Hiltunen / Yle
Suomeksi Soturikissat-sarjaa kääntää Nana Sironen. Hänellä on täysi työ pysytellä mukana julkaisutahdissa. Usein fanit usuttavat häntä nopeampaan tempoon.
– Usein fanitapahtumissa ehdotetaan, että ettekö voi palkata lisää suomentajia, jotta saadaan luettavaa, nauraa Sironen, joka käännöstöiden lisäksi on myös Soturikissoja julkaisevan Art Housen kustannuspäällikkö.
Soturikissat ovat nimensä mukaisesti usein sotajalalla. Sarja jakautuu saagoihin. Niissä seurataan eri klaaneja ja niiden välisiä yhteenottoja. Kissat ovat hyvin ihmismäisiä – ne juonittelevat, pettävät, ihastuvat ja ovat välillä vallanhimoisia. Sarjaa voikin kuvailla kissojen saippuaoopperaksi.
Maailmanlaajuinen faniyhteisö vahtii virheitä
Kirjat ovat hyvin juonivetoisia, mutta Sirosen mukaan niissä käsitellään välillä myös syvempiä teemoja.
– Esiin nousee muun muassa aikuiseksi kasvaminen ja itsensä hyväksyminen.
Sironen ei tunnustaudu kissaihmiseksi, mutta on suomennostyön myötä alkanut kiintyä kissoihin.
– Jännitän itsekin, mitä kissoille tapahtuu.
Soturikissojen suomentaminen sujuu nopeasti, koska kieli on melko yksinkertaista ja rakenteet toistuvia. Tarkkana täytyy silti olla, sillä hahmoja on satoja ja soturikissojen elämänkaareen kuuluu nimien vaihtuminen.
Kansainvälinen faniyhteisö kuitenkin helpottaa kääntäjän työtä, sillä se huomaa heti, jos alkuperäistekstissä on jokin virhe. Näin kääntäjän ei tarvitse tehdä samaa virhettä uudelleen.
Fanitapahtumissa myydään ja vaihdetaan piirustuksia.Kimmo Hiltunen / Yle
Kiperimpiä suomentamisongelmia syntyy juuri kissojen nimistä. Ne liittyvät usein luontoon ja aina vastaavaa kasvia ei löydy suomeksi.
Sironen ei kuitenkaan voi ryhtyä vapaasti muuntelemaan nimiä, sillä niissä on usein viittauksia kissan tulevaan kohtaloon.
– Siitä voisi seurata myöhemmin ongelmia, jos nimiä muuntelisi liikaa.
Fanitapahtumissa tavataan ystäviä
Fanitapahtumissa Siroselta kysytään joka kerta, mikä on hänen lempihahmonsa, ja mihin klaaniin hän haluaisi kuulua. Lukijoita kiinnostaa myös yllättävän paljon kääntäjän työ ja ylipäätään kirjabisnes.
– Paljon kysytään kustannusprosessista, ja välillä olen joutunut vastaamaan jopa tekijänoikeuksiin liittyviin kysymyksiin.
Sirosta pyydetään usein puhumaan Soturikissat-fanitapahtumiin. Malmillakin hänet tunnistetaan ja hetkessä eteen muodostuu jono nimikirjoituksen pyytäjiä. Sirosta itseään hieman nolostuttaa nimmarien jakaminen.
– Vähän oudolta se tuntuu. Ymmärrän kyllä, että kirjailijoiden ollessa niin kaukana suomentajakin kelpaa.
Soturikissoihin liittyvä fanitus on enemmän kuin pelkkää kirjoista puhumista. Monet ovat saaneet oikeita ystäviä. Tapahtumissa on mukava tavata kasvokkain, kun suurin osa kanssakäymisestä hoidetaan kännykän ruudun välityksellä.
Innokkaimmat faniyhteisön jäsenet ovat mukana myös järjestämässä ohjelmaa tapahtumiin. Malmilla yleisö sai osallistua tietokilpailuihin, kasvomaalaukseen, pakohuoneeseen ja yrttien tunnistamiseen. Yrtit ovat tärkeässä roolissa kirjoissa, sillä niiden avulla kissat parantavat kolhunsa ja tautinsa.
Soturikissat-sarjaa kirjoitetaan Yhdysvalloissa.Kimmo Hiltunen / Yle
Malmilla kirjojen myyntitiskillä käy kuhina, sillä kirjastoissa Soturikissat-rivistö ammottaa yleensä tyhjyyttään. Innokkaita faneja on ehkä helpottanut, että vuodenvaihteesta lähtien tarinoita on voinut kuunnella myös äänikirjoina.
Yksittäisen kirjan myyntiluvut eivät ole järisyttävän suuria, yleensä painos on noin 5 000 kappaleen luokkaa. Menestys pohjaakin sarjan volyymiin.
– Ilahduttavaa on, että sarjan suosio ei perustu elokuviin tai fanituotteisiin, vaan puhtaasti kirjaan. Se on harvinaista nykyään.
Soturikissat-elokuvasta on huhuttu, mutta vielä ei ole varmaa tietoa elokuvan kohtalosta.Kimmo Hiltunen / Yle
Poliisi pyrkii selvittämään esitutkinnassa, onko joku rikosoikeudellisessa tuottamuksellisessa vastuussa 14-vuotiaan matkustajana olleen pojan kuolemasta. Samalla esitutkinnassa selvitetään myös sitä, onko joku luovuttanut moottorikäyttöisen ajoneuvon alle 15-vuotiaan henkilön kuljetettavaksi maastossa.
Tutkinnanjohtaja, rikoskomisario Harri Teivaanmäki kertoo, että Hirvijärvellä on paikallisen moottorikerhon rata, jolla on ympäristölupa ja siellä on harrastettu moottoriurheilua.
– Nyt selvitetään sitä onko joku vastuussa siitä, että siellä ovat näinkin nuoret ajaneet.
Poliisilla on tiedossa, että jääradalla turmassa osallisina olleiden kahden henkilöauton kuljettajat ovat molemmat olleet alaikäisiä ja toinen heistä on alle 15-vuotias.
Yläkouluikäinen poika kuoli lauantaina Hirvijärvellä auton vajottua jäihin.
Paikalla olleita pyydetään ilmoittautumaan
Poliisilla on tiedossa, että paikalla oli useita muitakin henkilöitä turmassa mukana olleiden kahden auton kuljettajien ja matkustajien lisäksi.
Poliisi pyytää paikalla olleita henkilöitä ottamaan yhteyttä virka-aikaan Pohjanmaan poliisilaitoksen vihjepuhelinnumeroon 050 - 4563503 tai sähköpostitse osoitteeseen vihjeet.pohjanmaa@poliisi.fi
– Haluaisimme tietoja rataan liittyvistä olosuhteista, radan kestävyydestä ja muusta toiminnasta lauantaina, jotta saisimme kokonaisnäkemyksen asiasta, Teivaanmäki sanoo.
Pohjanmaan poliisi muistuttaa, että maastoliikennelain 6 § mukaan moottorikäyttöistä ajoneuvoa saa maastossa kuljettaa 15 vuotta täyttänyt. Samaisen pykälän toisen momentin mukaan ikävaatimus ei koske moottorikäyttöisen ajoneuvon kuljettajaa ajettaessa yksinomaan yleiseltä liikenteeltä eristetyllä työmaalla taikka tehdas-, satama-, varasto-, kilpailu- tai muulla vastaavalla alueella. Poliisilla ei ainakaan alkuvaiheessa ole tiedossa, että kyseessä olisi mikään kilpailualueeksi eristetty alue.
Poliisi ei tässä vaiheessa tiedota asiasta enempää.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kehottaa suomalaisia olemaan menemättä kouluun, päiväkotiin tai töihin, jos on flunssaoireita.
– Myös opettajiin pätee, että jos on flunssaoireita, ei pidä tulla kouluun tai töihin, Andersson kertoo.
Andersson vastasi kysymyksiin maanantaina vierailullaan Akaassa. Andersson vieraili Arvo Ylpön koululla ja Ylpönpihan päiväkodissa.
Kotiin jääminen on Anderssonin mukaan käsihygienian rinnalla tärkein asia, minkä kansalainen voi tehdä, jotta koronavirustartunnat eivät leviäisi.
Karanteeneja viidessä oppilaitoksessa
Suomessa on nyt yli 700 oppilasta ja koulujen henkilökuntaan kuuluvaa määrätty pois koulusta koronaviruksen aiheuttamien virallisten toimien takia.
500 oppilaan Kangasalan Pitkäjärven koulu on suljettu tämän viikon opettajan koronavirustartunnan takia. Lisäksi koulun 90 oppilasta ja osa henkilökuntaa on altistumisen takia karanteenissa.
Li Andersson vieraili Akaassa maanantaina. Antti Eintola / Yle
Sunnuntaina asetettiin Lauttasaaren ala-asteen kahden luokan oppilaat ja henkilökuntaa koronaviruskaranteeniin. Yhteensä karanteenissa on noin 60 ihmistä.
Lisäksi Pirkanmaalla kaksi Tampereen yliopiston opiskelijaa on eristyksissä Pohjois-Italiasta saadun tartunnan takia. Vajaat 20 opiskelijaa on karanteenissa altistumisen takia.
Helsingin Viikin koulun neljä alakoulun luokkaa opettajineen määrättiin viime viikolla kahden viikon karanteeniin koronaviruksen vuoksi. Sairastuneella lapsella arvioitiin olleen noin 130 lähikontaktia helsinkiläisessä Viikin normaalikoulussa ja paikallisessa jalkapallojoukkueessa. He ovat karanteenissa.
Matkoja vältetään
Opetusministeri Li Andersson pitää tilannetta valitettavana oppilaiden kannalta. Kuntien tulee ministerin mukaan noudattaa terveysviranomaisten määräyksiä ja pitää omat varautumissuunnitelmat ajantasalla. Hallitus seuraa tilannetta Anderssonin mukaan koko ajan.
Kouluissa on paljon ihmisiä tiiviisti, joten tartunnat voivat edetä nopeasti.
Koronavirus vaikuttaa myös muuten koululaisten elämään.
Tampereen kaupunki saattaa perua koululaisten ja opiskelijoiden ulkomaan matkat tältä keväältä. Kaupungin johtoryhmä linjaa matkustussuosituksia huomenna. Lukio-opetuksen johtaja Jorma Suonio kertoo, että esimerkiksi Tampereen klassillisen lukion opiskelijoiden matka Tsekin ystäväkouluun huhtikuun alussa saattaa peruuntua tai lykkääntyä.
Suomalaiskaupungeista Helsinki on tehnyt aiemmin linjauksen välttää koululaisten matkoja ulkomaille.
Osakekurssit ovat sukeltaneet harvinaisen rajusti maanantaina. Syöksy johtuu siitä, että sijoittajat myyvät paniikin vallassa osakeomistuksiaan.
Markkinat olivat jo valmiiksi hyvin hermostuneessa tilassa koronaviruksen talousvaikutuksien vuoksi. Tähän päälle raakaöljyn hinta koki isoimman romahduksen 30 vuoteen.
Öljyn halpeneminen johtuu siitä, että öljyntuottajamaiden järjestö Opec ja Venäjä eivät päässeet sopuun tuotannon rajoittamisesta.
Nordean päästrategiAntti Saari, miksi nyt rytisee näin kovasti?
Ensinnäkin koronaviruksen aiheuttama epävarmuus painaa selkeästi edelleen sijoittajien mieliä. Markkinat eivät ole todellakaan päässeet vielä siitä yli.
Nyt sitten viikonloppuna Saudi-Arabia ja Venäjä aloittivat öljyn hintasodan, mikä totta kai painoi öljyn hintaa, mutta se myös aiheutti paniikkireaktion osakemarkkinoilla. Korona-pelot pahensivat liikettä.
Yleensä öljyn halpeneminen tukee taloutta. Miksi nyt osakkeet syöksyvät?
Nyt hinnoitellaan paniikkia. Lentoyhtiöt olivat jo valmiiksi paineessa, seuraavaksi vuorossa ovat energiayhtiöt.
Normaalisti öljyn hinnan laskun ei pitäisi aiheuttaa tällaista romahdusta. Periaatteessa alempi öljyn hinta auttaa niitä yhtiöitä, jotka kärsivät koronahuolista eniten. Jos pysytään näillä tasoilla vähän pidempään, lentoyhtiöt hyötyvät siitä, että lentopetrooli on selvästi halvempaa, kun lopulta löytyy sitten matkustajia.
Mutta kyseessä on shokki markkinoilla, jotka ovat jo valmiiksi aika paniikissa. Ei ole sinänsä ihmeellistä, että liikutaan kovaa alaspäin.
Euroopassa markkinat avautuivat jopa yli seitsemän prosentin laskuun. Kuinka poikkeuksellista tämä on?
Aivan todella poikkeuksellista. En muista nähneeni tällaista työurani aikana montaa kertaa. Finanssikriisin keskellä näitä totta kai oli. Nyt ollaan hieman samantapaisessa paniikkimoodissa.
Luultavasti tämän päivän aikana tilanne hieman korjaantuu. Mutta mitä tapahtuu lähipäivinä ja -viikkoina? Näkyvyys on hakusessa.
Millainen päivä on edessä Euroopassa ja Yhdysvalloissa?
Tällaisen paniikin keskellä liikkeet voivat olla mitä tahansa. Epäilen, että tässä ei päädytä yhtä alas kuin mihin kaupankäynti avattiin, mutta sitä on mahdotonta arvioida.
Mitä tilanne tarkoittaa tavallisten piensijoittajien kannalta?
Kun markkinat panikoivat, yleensä paras keino hyötyä tilanteesta on alkaa lisätä vähitellen omia omistuksiaan. Eli ei niin, että kun on tultu alas rytinällä, niin aletaan myydä perässä.
Tässä tilanteessa neuvon ihmisiä vähitellen lisäämään omistuksia – vaikkapa viikoittain tai kuukausittain pieni osa käteisvarannoista osakkeisiin.
Raakaöljyn hinta koki isoimman päiväkohtaisen pudotuksen 30 vuoteen. Samuli Huttunen / Yle
THL kertoi aamupäivällä, että Suomesta on todettu seitsemän uutta koronavirustartuntaa. Lisäksi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri kertoi Keski-Suomalaisen mukaan iltapäivällä kolmesta muusta tartunnasta
Tapauksista kolme on HUSin alueella. Päijät-Hämeen, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä on todettu kustakin yksi uusi tartuntatapaus. Iltapäivällä ilmeni Keski-Suomessa kolme tapausta lisää.
Yhteensä Suomessa on nyt todettu 33 koronavirustartuntaa.
HUSissa todetut tartunnat liittyvät matkailuun epidemia-alueella tai kontaktiin sellaiseen henkilöön, jolla on varmistettu koronavirustartunta.
Kanta-Hämeen toinen korovirustartunta todettiin Forssan seudulla. Tartunnan saanut henkilö työskenteli torstaina Forssan seudulla toimivassa Wahren-opistossa. Hän opetti kyseisenä päivänä kansalaisopiston kursseilla kolmea ryhmää, jotka on laskettu altistuneiksi lähikontakteiksi. Yhteensä altistuneita opiskelijoita on 31 henkilöä.
Pirkanmaalla todettiin sunnuntaina viides koronavirustartunta. Henkilö oli ollut matkalla Pohjois-Italiassa. Tartunnan saanut on hyvävointinen ja kotona erityksissä. Kaikki altistuneet on kartoitettu.
Keski-Suomalaisen mukaan kolmen tartunnan saaneen kunto on hyvä ja he ovat kotihoidossa. Yksi tartunnan saaneista oli ollut matkalla Italiassa, kaksi muuta olivat saaneet tartunnan Suomessa ja olleet tekemisissä koronavirustartunnan saaneen henkilön kanssa.
Suomen 33 koronavirustartunnasta 17 on HUSin alueella. Pirkanmaalla tartuntoja on yhteensä 5, Kanta-Hämeessä 2 ja Keski-Suomessa 3.
Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen, Pohjois-Pohjanmaan, Lapin, Pohjois-Savon ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireistä on todettu kustakin yksi koronavirustartunta.
Juttua päivitetty kello 15.24 Keski-Suomen tiedoilla uusista tartunnoista.
Pohjanmaan käräjäoikeus on tuominnut Laihian henkirikoksesta syytetyn 1971 syntyneen naisen 10 vuodeksi vankeuteen taposta. Lisäksi tuomittu joutuu maksamaan uhrin omaisille erilaisia korvauksia lähes 25 000 euroa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuspsykiatrisen lausunnon mukaan tekijä on ollut teon aikaan syyntakeinen.
Henkirikos tapahtui Laihialla kesällä 2018.
Motiivina mustasukkaisuus
60-vuotias nainen löytyi kesällä 2018 kuolleena kotoaan Laihialla.
Poliisi vangitsi teosta epäiltynä vuonna 1971 syntyneen naisen kesällä 2019. Teon motiivina pidettiin mustasukkaisuutta ja kolmiodraamaa.
Käräjäoikeus katsoi viime lokakuussa välituomiossaan, että syytetty on menetellyt syytteessä kuvaillulla tavalla. Kihlakunnansyyttäjä vaati naiselle tuomiota taposta. Syytetty nainen on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Asiassa oli aiemmin epäiltyinä myös kaksi miestä, mutta heidän osaltaan syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätökset.
Asian käsittelyä jatkettiin Pohjanmaan käräjäoikeudessa helmikuussa 2020, kun surmasta syytetyn mielentilatutkimus valmistui.
Kiinteistökuningattarena tunnetun Kaisa Liskin työriita-tapauksen käsittely alkaa tänään tiistaina Helsingin hovioikeudessa. Asiaa käsitellään kolmena eri päivänä tämän ja ensi viikon aikana.
Hyvinkään käräjäoikeus antoi asiasta tuomionsa 19. joulukuuta 2018 (Iltalehti). Tuomion mukaan Liski joutuu korvaamaan entiselle työnantajalleen Uudenmaan Vivalle noin 670 000 euroa sopimussakkoja, korvauksia, velkoja ja oikeudenkäyntikuluja. Käräjäoikeus hylkäsi Liskin vaatimukset.
Liski valitti asiasta, ja sen käsittely siirtyi hovioikeuteen (Helsingin Uutiset). Valituksessa pyydetään käräjäoikeuden tuomion kaikkien kohtien kumoamista ja Vivaa maksamaan muun muassa palkkasaatavia Liskille. Uudenmaan Viva puolestaan kiistää valituksen kokonaisuudessaan.
Liski tai hänen asianajajansa eivät kommentoineet asiaa ennen hovioikeuskäsittelyn alkamista.
Kiista alkoi vuonna 2016
Liski työskenteli Uudenmaan Viva Oy:ssä vuodesta 2011 aina irtisanoutumiseensa 2016. Vivan mukaan hän rikkoi työsopimuksessa sovittua kilpailukieltoa, rekrytointikieltoa ja salassapitovelvollisuusehtoa eikä noudattanut irtisanomisaikaista työaikaa. Hyvinkään käräjäoikeus katsoi näin tapahtuneen.
Liski irtisanoutui eikä noudattanut työsopimukseen kirjattua kolmen kuukauden irtisanomisaikaa, sillä hän katsoi työnantajan laiminlyöneen työsopimuslain velvoitteita. Vivan mukaan näin ei ollut tapahtunut. Käräjäoikeus tuomitsi Liskin maksamaan Vivalle korvauksia noudattamatta jätetystä irtisanomisajasta lähes 61 000 euroa.
Liski oli perustanut oman kiinteistöalan yrityksensä ennen irtisanoutumistaan, ja rekrytoi yritykseensä Vivan työntekijöitä. Lisäksi hän vei mukanaan yli 40 asiakkaan tiedot. Käräjäoikeus oli samaa mieltä työnantajan kanssa: Liski rikkoi työsopimuksen kilpailukieltoa, rekrytointikieltoa ja salassapitovelvollisuusehtoa. Yhteensä maksettavaa näistä kertyi noin 363 000 euroa.
Lisäksi yhtiö oli lainannut Liskille työsuhteen aikana yli 170 000 euroa rahaa, jota hän ei ollut maksanut takaisin. Käräjäoikeus tuomitsi Liskin maksamaan lainan takaisin korkoineen.
Vivan oikeudenkäyntikuluja Liskin maksettavaksi oikeus määräsi 40 000 euroa.
Ei ainoa oikeuskäsittely
Tämän vuoden tammikuussa Riihimäen kaupunki haastoi Kaisa Liskin oikeuteen (Hämeen Sanomat) ja vaatii yli 50 000 euron sopimussakkoa tonttikaupasta. Liski osti yksityishenkilönä kaupungilta omakotitalotontin vuonna 2018. Yhtenä kaupan ehdoista oli se, ettei tonttia saanut myydä eteenpäin rakentamattomana ilman kaupungin suostumusta.
Liski kuitenkin myi tontin eteenpäin kysymättä kaupungilta. Hän on kiistänyt suoritusvelvollisuutensa haastehakemuksen mukaan.
Kymenlaakson alueella tehtiin tiistaina ensimmäinen koronavirukselle altistumiseen liittyvä karanteenipäätös.
Kymsoten mukaan muutamia kymenlaaksolaisia on altistunut varmistetulle koronavirustartunnalle. Altistumiset ovat tapahtuneet maakunnan ulkopuolella.
Yksi altistuneista määrättiin tiistaina karanteeniin. Infektioylilääkäri Risto Pietikäinen kertoi tiistaina puolen päivän aikaan, että henkilö on oireeton. Henkilö on karanteenissa kotonaan.
Virallisen karanteenipäätöksen lisäksi muutama, mahdollisesti tartunnalle altistunut kymenlaaksolainen on ilmoittanut jäävänsä kotiin vapaaehtoisesti kahden viikon ajaksi.
Epidemia-alueen laajeneminen näkyy testien määrässä
Pietikäisen mukaan Kymenlaaksossa otettujen koronavirusnäytteiden määrä on kasvanut alkuviikosta sen jälkeen, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL kertoi epidemia-alueen laajenemisesta Keski-Euroopassa.
Itävallan Tirol ja Saksan Nordrhein-Westfalenin osavaltio katsottiin maanantaina osaksi epidemia-aluetta.
Viikonloppuna testeissä oli Pietikäisen mukaan hiljaisempaa.
Kymenlaaksossa otetut koronavirusnäytteet tutkii HUS. Maakunnassa ei vielä ole laitetta, jolla näytteitä voitaisiin tutkia itse. Pietikäisen mukaan laitteen saamiseen voi kulua useampia viikkoja, sillä laitteille on suuri kysyntä.
Älä mene töihin tai kouluun, jos oireilet
Kymsote kertoo koronaviruksen (COVID-19) tilannekuvasta päivittyvässä tiedotteessaan. Maakunnassa ei ole todettu yhtään tartuntaa.
Kymenlaaksolaisia kehotetaan huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta. Lisäksi Kymsote korostaa, ettei hengitystieinfektio-oireisena pidä mennä kouluun tai töihin.
Jos epäilee koronavirustartuntaa, on soitettava aina ensin numeroon 116 117.
Kun porilaisen perheen pian 4-vuotias tytär Saga on aamulla viety päivähoitoon, perheen äiti Liisa Oja aloittaa päivän työnsä keittiössä ja isä Jussi Oja makuuhuoneessa. Molemmat tekevät työnsä 100-prosenttisesti etänä.
Pienen rengasliikkeen talous- ja palkkahallintoa sekä verotusta hoitava Liisa Oja on käynyt työpaikallaan Kokkolassa viimeksi vuosi sitten. Lasten mobiilipelien suoratoistopalvelua tekevässä yrityksessä kasvumarkkinoijana työskentelevä Jussi Oja käy toimistossaan Espoossa harvemmin kuin kerran kuussa.
Työn ja perheen yhteensovittaminen sujuu heillä poikkeuksellisen hyvin. Työmatkat eivät vie aikaa päivästä ja perheen yhteisestä ajasta. Etätyömahdollisuuden lisäksi molempien työajat ovat joustavat ja he voivat itse vaikuttaa niihin.
– Jos Saga on kipeänä, kummankaan ei tarvitse jättää töitään tekemättä. Voimme molemmat osallistua sairaan lapsen hoitamiseen ja samalla saada työmme etenemään, Jussi Oja sanoo.
Liisa Ojan mukaan etätyömahdollisuus muodostui erityisen hyväksi ratkaisuksi Sagan ollessa vauva.
– Tulotasoni ei laskenut äitiyslomalla ollenkaan, koska pystyin tekemään edelleen aina välillä töitä. Samalla olimme molemmat mukana vauva-arjessa 24/7. Vauvan hoito jakautui tasaisesti, koska molemmat olivat kotona.
Tärkeä tulos lapsia suunnitteleville
Väestöliiton uusimman perhebarometrin mukaan yli 90 prosenttia suomalaisista työssäkäyvistä lapsiperheiden vanhemmista kokee, että työn ja perheen yhtensovittaminen onnistuu melko hyvin tai erittäin hyvin. Kolmannes vanhemmista kokee sen onnistuvan erittäin hyvin.
Miesten ja naisten vastauksissa ei ollut juurikaan eroa.
Jyrki Lyytikkä / Yle
Väestöliiton tutkija Tiia Sorsa yllättyi siitä, että näinkin suuri osa kokee työn ja perheen yhteensovittamisen onnistuvan.
– Kun työn ja perheen yhteensovittaminen kerran onnistuu näin hyvin, se on tärkeä viesti niille, jotka suunnittelevat lasten hankintaa. Ei itseasiassa olekaan niin, että se tuhoaisi kaiken.
Mielikuvat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteista nousivat parin vuoden takaisessa perhebarometrissä yhdeksi syyksi siihen, miksi lasten hankintaa lykätään. Erityisesti nuoria naisia mietitytti lapsen vaikutus uraan ja työelämään. Sorsan mukaan huoleen ei ole uusimpien tulosten valossa syytä.
– Kun kysyttiin suoraan sitä, onko jättänyt hakematta tai ottamatta vastaan vaativampaa työtä perhevastuiden vuoksi, niin osuudet eivät olleet niin isot, kuin olisi voinut olettaa. Miehistä näin vastasi 9 prosenttia ja naisista 14 prosenttia.
Suomessa yhteensovittamisen haasteet muita maita yleisempiä
Työn ja perheen yhteensovittamista helpottavat erityisesti itselle sopivat työajat. Näin kertoo yli 80 prosenttia vanhemmista.
Yhteensovittamista helpottavat myös työkavereiden ja esimiehen tuki sekä läheisten apu lastenhoidossa. Lisäksi apua arkeen tuovat lastenhoitojärjestelyjen joustavuus ja etätyömahdollisuus.
Suurin ero miesten ja naisten välillä helpottaviksi koetuissa tekijöissä oli puolisoiden keskinäisessä vastuussa lastenhoidosta. Miehistä 44 prosenttia kokee, että työn ja perheen yhteensovittamista helpottaa, että lastenhoitovastuu on pääasiassa heidän puolisollaan. Naisista näin kokee vain 12 prosenttia.
– Ehkä se kertoo siitä, millaisia rooleja ihmisillä on suomalaisessa yhteiskunnassa. Miesten ehkä nähdään edelleen, vaikka ollaan 2000-luvulla, olevan korkeintaan yhtä suuressa vastuussa lastenhoidosta kuin naiset, Sorsa arvelee.
Väestöliiton tutkija Tiia Sorsalla on viesti suomalaisille työnantajille. – Jos on mahdollisuus antaa ajallisia joustoja tai paikallisia joustoja eli etätyömahdollisuus, niin tehkää se. Mutta jos siihen ei ole mahdollisuutta, niin olisi tosi tärkeää jos jokaisessa työyhteisössä olisi sellainen tunne, että uskaltaa hankkia lapsen.Markku Pitkänen / Yle
Kaksi kolmesta kokee työn ja perheen yhteensovittamisessa kuitenkin vähintään jonkin verran hankaluuksia.
Naisten mielestä yhteensovittamista hankaloittaa eniten vaativa tai uuvuttava työ. Miesten mielestä yhteensovittamista hankaloittavat eniten pitkät työpäivät sekä ennustamattomat ja vaikeat työajat.
Muita yhteensovittamista hankaloittavia tekijöitä olivat pitkät työmatkat ja se, ettei saa riittävästi tukea työnantajalta tai työtovereilta.
Lähes kaikki mainitut vaikeudet olivat Suomessa yleisempiä kuin muissa Pohjoismaissa tai EU:ssa keskimäärin.
– Se, mikä erityisesti Suomessa korostui tosi paljon verrattuna muihin Euroopan maihin on, että Suomessa työ on tosi kuormittavaa ja se selvästi vaikeuttaa työn ja perheen yhteensovittamista. Se on tosi huolestuttavaa, Sorsa sanoo.
Työn joustavuus on lisääntynyt 2010-luvulla
Sorsa kertoo, että yksi syy miksi työn ja perheen yhteensovittamista alettiin tutkia on se, että aiemmissa perhebarometreissä vanhemmat ovat toivoneet perhepolitiikkaan enemmän joustavuutta.
Uusimmassa perhebarometrissä onkin tarkasteltu sitä, miten lapsiperheiden vanhemmat, heidän työnsä ja sen joustomahdollisuudet ovat muuttuneet vuoden 2010 ja 2018 välillä.
Ensimmäinen havainto on, että vanhemmat olivat vuonna 2018 iäkkäämpiä ja heidän koulutustasonsa on korkeampi kuin kahdeksan vuotta aiemmin. Työsuhteiden kesto oli lyhentynyt erityisesti vähemmän koulutetuilla.
Etätyö oli vuonna 2018 selvästi yleisempää sekä isillä että äideillä kuin mitä se oli vuonna 2010. Kun vuonna 2010 noin neljäsosa lapsiperheiden vanhemmista ilmoitti tekevänsä ansiotyötään myös kotoaan säännöllisesti tai silloin tällöin, vuonna 2018 osuus oli kasvanut reilusti yli kolmannekseen.
Äitien etätyön tekeminen on yleistynyt hieman isiä enemmän. Vuonna 2010 äideistä vain noin viidesosa teki ansiotyötään myös kotona säännöllisesti tai silloin tällöin, vuonna 2018 etätöitä teki jo kolmannes. Isistä vuonna 2010 etätöitä teki hieman alle kolmannes, vuonna 2018 jopa 40 prosenttia.
Liisa Oja tekee pääsääntöisesti työnsä omassa keittiössään. Perhe on suunnitellut remontoivansa kotinsa ulkorakennuksesta oikean toimiston. – Kun en ole paikan päällä, minuun ei jouduta tuhlaamaan tilaresursseja, Oja muistuttaa etätyön molemminpuolisista hyödyistä.Tapio Termonen / Yle
Myös mahdollisuudet ajalliseen joustoon ovat merkittävästi kasvaneet 2010-luvulla. Kun vuonna 2010 puolet lapsiperheiden vanhemmista koki, että heillä oli harvoin tai ei koskaan mahdollista muuttaa työpäivän alku- ja/tai päättymisajankohtaa perhesyistä, vuonna 2018 näin koki enää alle kolmannes.
Äideille työpäivän alkuun tai päättymisajankohtaan vaikuttaminen on kuitenkin harvemmin mahdollista kuin isille.
Yllättäen nuorimpien lasten vanhemmille mahdollisuudet ottaa vapaapäivä lasten hoidon vuoksi ovat perhebarometrin mukaan heikentyneet. Kun vuonna 2010 alle 2-vuotiaiden vanhemmista 14 prosentille ei ollut mahdollista ottaa vapaapäivää, vuonna 2018 se ei enää ollut mahdollista 20 prosentille.
Joustot ovat erityisesti korkeakoulutettujen etu
Työhön on tullut siis joustoja, mutta ne eivät ole jakautuneet tasaisesti kaikkien kesken. Vanhempien väliset erot joustomahdollisuuksissa ovat kasvaneet.
Korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työn alku- ja päättymisaikoihin perhesyiden vuoksi. Heillä vaikutusmahdollisuudet ovat myös kasvaneet selvästi eniten vuosikymmenen aikana.
Myös esimerkiksi etätyö on erityisesti korkeakoulutettujen etu. Jopa puolet korkea-asteen koulutetuista teki vuonna 2018 ansiotyötään kotonaan säännöllisesti tai silloin tällöin. Muissa koulutusasteissa etätyötä teki säännöllisesti tai silloin tällöin vain noin joka viides.
Jussi Oja tekee työnsä perheen kodin yhdessä makuuhuoneessa. Pariskunnan etätöiden tekeminen oli yksi syy siihen, miksi perhe osti itselleen isomman omakotitalon. Porin hintatasolla se oli mahdollista. Muualta kotoisin oleva pari jäi opiskelupaikkakunnalleen ensisijaisesti kuitenkin siitä syystä, että siellä olivat heidän kaikki ystävänsä ja koko muu elämä.Tapio Termonen / Yle
Liisa ja Jussi Oja ovat tehneet etätöitä jo useamman vuoden. Molemmat ovat todella tyytyväisiä nykyiseen tilanteeseen.
– Etätyö alkaa pikkuhiljaa muuttua hygieniatekijäksi. Jos pitäisi alkaa katsoa uutta työtä, etätyömahdollisuus olisi kriteerinä tosi korkealla. Vaikea kuvitella, että palaisin työpaikkaan, jossa työnteko tapahtuisi ainoastaan työpaikalla, Jussi Oja toteaa.
Liisa Oja uskoo, että ilman etätyömahdollisuutta heidän elämänsä olisi huomattavasti hankalampaa ja he olisivat väsyneempiä ja stressaantuneempia.
Sen lisäksi, että arki kulkee sujuvammin, myös lomien järjestäminen on etätyöläisille huomattavasti helpompaa, hän huomauttaa.
– Esimerkiksi kesälomien aikaan minulla on työssäni hiljaisempaa. Jos Sagalla on pidempi loma, pystyn olemaan hänen kanssaan ja tekemään töitä. Työni kulkevat mukanani ja se helpottaa hirveästi lomasutvimista.
Ojat kertovat monien ihmetelleen, miten he jaksavat toisiaan, kun ovat molemmat koko ajan kotona. Liisa Ojan mukaan se on vain parantanut heidän parisuhdettaan.
– Ehdimme syödä lounasta lähes joka päivä yhdessä. Sen ajan, jonka käyttäisimme työpaikalla kollegoiden kanssa kahvi- ja ruokatauoilla, voimme hyvin viettää kahdestaan, Jussi Oja lisää.
Sagalle äidin ja isän työ ei ole ihmetyksen aihe. Liisa Ojan mukaan Saga naureskellen kertoo päiväkodissa, että hänen vanhempansa ovat vain kotona kaikki päivät. Päiväkodissa ovat kaikki Sagan kaverit ja siksi hän ainoana lapsena menee sinne mielellään. Ainakin toistaiseksi.
– En lainkaan ihmettele jos muutaman vuoden päästä alkaa kuulumaan soraääniä, Jussi Oja nauraa.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23.00 saakka. Tervetuloa mukaan!
Koronaviruksesta aiheutunut kansainvälisten risteilylaivojen ahdinko näkyy Royal Caribbean Cruises -ja Carnival Cruise Lines -varustamojen rajuna pörssikurssien laskuna. Tilanteen kesto vaikuttaa siihen, miten telakoilta tehtyjen laivatilausten käy.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Markku Lehmus arvioi ihmisten säikähtäneen koronavirustilannetta siinä määrin, että seuraavan puolen vuoden aikana risteilyjen varaukset vähenevät merkittävästi.
– Tällä hetkellä ajatellaan, että epidemiasta päästään tämän vuoden toisella puolikkaalla pikku hiljaa eroon. Siinä tapauksessa varausten määrä risteilijöillä alkaa myös elpymään. Ihmisten muisti on aika lyhyt. Eli tämä voi jäädä lyhyen aikavälin heilahteluksi.
Lehmus pitää toistakin vaihtoehtoa mahdollisena. Epidemia voi jatkua tai viruspelko jää kummittelemaan ja ihmiset muuttavat käyttäytymistään pidemmäksi aikaa.
– Tällainen riskiskenaario on olemassa. Voi koitua konkursseja ja sitten pahimillaan peruutuksia laivatilauksiin, Markku Lehmus sanoo.
– Olemme ensi kesänä viisaampia. Liian synkkä en vielä ole, mutta huomioisin kuitenkin riskin mahdollisuuden.
Meyer Turku: Sovitut rakennetaan normaalisti
Meyer Turun telakan tilauskirja näyttää hyvältä. Esimerkiksi telakalla rakenteilla oleva Mardi Gras -alus luovutetaan Carnival Cruise Lines -varustamolle näillä näkymin lokakuussa.
– Meillä on sitovia sopimuksia vuoteen 2025. Ne tehdään normaalisti, sanoo Meyer Turun viestintäpäällikkö Tapani Mylly.
Hän ei halua enempää kommentoida telakan asiakkaiden asioita.
Royal Caribbean Cruises ja Carnival Cruise Lines ovat tilanneet Turusta kaikkiaan seitsemän ristelijää. Niistä kolme on jo tuotannossa ja neljän suunnittelu on alkanut.
