Eri puolilla maailmaa pelko koronaviruksen aiheuttamasta kotikaranteenista on saanut ihmiset hamstraamaan erilaisia kulutus- ja hygieniatarvikkeita ja säilyvää ruokaa.
Monissa kaupoissa vessapaperit, antibakteeriset käsigeelit, tölkkiruoat, pastat, saippuat ja parasetamolit on myyty loppuun.
Saksan Kölnissä sijaitsevassa supermarketissa käsihuuhteita ja saippuoita tarjoava hylly ammottaa tyhjänä 2. maaliskuuta 2020.AOPLontoolaisessa Tesco-supermarketissa ihmiset hamstrasivat muun muassa vessapaperia ja peruselintarvikkeita 9. maaliskuuta 2020.AOP
Esimerkiksi Britanniassa joissain supermarketeissa on rajoitettu käsidesin, kuivan pastan ja UHT-maidon myyntiä 5:een kappaleeseen ostajaa kohden.
Britanniassa viranomaiset kehottivat viime viikolla brittejä varautumaan mahdolliseen usean viikon kotikaranteeniin. Tämä on johtanut paikoin ylilyönteihin ja ihmiset ovat ostaneet enemmän kuin tarvitsemansa määrän tavaraa.
Myös pääministeri Boris Johnson puuttui peliin maanantaina.
– On erittäin tärkeää, että ihmiset käyttäytyvät vastuuntuntoisesti ja ajattelevat muita, Johnson sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Kasvosuojukseen pukeutunut nainen osti ostoskärryllisen vettä Roomassa Italiassa 10. maaliskuuta 2020.EPARoomalaiset ryntäsivät täyttämään ruoka- ja tavaravarantojaan sen jälkeen kun maan hallitus ilmoitti laajentavansa karanteenirajoituksia koko maahan 9. maaliskuuta 2020.EPAItalian Palermossa supermarketin pastahylly on ostettu lähes tyhjäksi 25. helmikuuta 2020.Igor Petyx / EPA
Pohjois-Italiassa ihmiset ovat täyttäneet ostoskärryjään pastalla ja tomaattikastikkeella. Ihmiset ovat hamstranneet myös ruokaa ja hygieniatuotteita. Paikoin kasvosuojukset on myyty loppuun.
– Tämä päivä oli yhtä hulluutta. Tuntuu siltä kuin olisimme Bagdadissa. Emme ehdi täyttää hyllyjä tarpeeksi nopeasti, kuvaili milanolainen, nimettömänä pysyttelevä kauppa-avustaja tilannetta kaupungissa helmikuun lopulla uutistoimisto Reutersille.
Newyorkilainen rautakauppa ilmoitti hengityssuojaimien loppuneen 27. helmikuuta 2020.AOPOstoskärryä työntävä mies kävelee tyhjän vessapaperihyllyn ohitse kaupassa Australian Sydneyssä 4. maaliskuuta 2020.Paul Braven / EPA
Vessapaperin kysyntä poikinut ryöstöjä ja tappeluita
Australian suurin supermarkettiketju Woolworths rajoitti viime viikolla vessapapereiden ostomäärää sen jälkeen kun sen myynti kasvoi voimakkaasti viruspaniikin siivittämänä.
Vessapaperihyllyillä on myös tapeltu.
Australian Sydneyssä kaksi naista on kutsuttu oikeuden kuultavaksi sen jälkeen kun he ottivat väkivaltaisesti yhteen vessapaperihyllyllä. Sosiaalisessa mediassa jaetun videon mukaan toinen naisista oli täyttänyt ostoskärryn vessapaperipakkauksilla, eikä halunnut luopua paketeista. Naiset olivat vetäneet toisiaan hiuksista, huitoneet toisiaan ja huutaneet paperipakkausten äärellä.
Hongkongissa jonotettiin hengityssuojaimia 4. helmikuuta 2020. Jonon ensimmäinen kertoi saapuneensa aamukolmelta.AOP
Koronaviruksen takia monissa kaupoissa on ollut vajetta varastoissa. Tämä on johtanut pitkiin jonoihin kauppojen edustoilla. Usein hyllyt on putsattu tyhjiksi vain hetki avaamisen jälkeen.
Esimerkiksi Hongkongissa riisi- ja pastatoimituksissa on ollut aukkoja, ja siivoustarvikkeita ja hygieniatuotteista on ollut pulaa. Vessapaperin suuri kysyntä on herättänyt myös rikollisten mielenkiinnon. Hongkongissa sattui helmikuun puolivälin tienoilla ryöstö, jossa veitsin aseistautuneet miehet varastivat satoja vessapaperirullia.
Sveitsissä käsisaippua on kysyttyä. Kuva Coop-tavaratalosta 29. helmikuuta 2020.AOP
Ylen selvityksen mukaan Suomen päivittäistavarakaupassa ei ole tällä hetkellä voimassa ostorajoituksia ja pieniä kulutuspiikkejä on havaittu vain paikallisesti käsihuuhteiden myynnissä.
Hengityssuojaimilla suojautuneet ihmiset jonottavat kaupassa Kiinan Wuhanissa tammikuun lopullaEPA
Tuulilasien korjausfirmoilla on riittänyt töitä tänä talvena. Osa yrittäjistä kertoo, että töitä on ollut jopa moninkertainen määrä normaalitalveen verrattuna. Kaikilla muutosta ei näy.
Yrittäjä Thomas Hedström Kokkolasta sanoo, että yleensä urakointi loppuu alkutalvesta lumentuloon. Tänä talvena alfaltti on ollut pitkälti paljas ja irtokivet ovat olleet tavallista suurempi ongelma lumen ja jään puuttuessa.
– Tänä talvena on ollut noin kolme kertaa enemmän korjauksia kuin normaalitalvena. Pahimpia ovat Jyväskyläntie (vt 13) ja Ouluntie (vt 8), sanoo Hedström.
Töiden lisääntymisen tunnistavat myös Autoklinikka Pietarsaaren yrittäjä Heikki Övermark ja yrittäjä Jarmo Ujanen Seinäjoen Tuulilasiasennuksesta. Kiveniskemiä on tullut korjattua tavallista enemmän.
– Tuulilasit lähtevät halkeamaan, kun tulee iso lämpötilaero. Sen huomaa heti: puhelimet alkavat soida, sanoo Ujanen.
Ongelman taustalla iso nippu syitä
Kiveniskemiin on monia syitä. Tien pinnassa on pientä kiveä, sepeliä ja mursketta niin hiekoituksen jäljiltä kuin renkaiden mukana kulkeutuneena – tai peittämättömästä sorakuormasta lentänyttä.
Täristysviivat keräävät kiviä, jotka voivat lentää tuulilasiin ohitustilanteissa. Samoin pikkukiviä sinkoilee kuoppien paikkauksista, joita on tehty hätäavuksi talven runtelemille teille.
Eniten osumaa otetaan pääväylillä, sanoo Jarmo Ujanen Seinäjoelta.
– Yhdellä tiellä on hiekoitettu, siitä jää rengaskuvioihin ja kovissa vauhdeissa pääväylillä kivet sitten irtoavat.
Osasyynsä on myös roiskeläppien vähenemisellä sen jälkeen, kun ne lakkasivat olemasta pakolliset. Jarmo Ujasen mukaan uudempi kalusto on myös vanhempaa herkempää vaurioille: kun autoja kevennetään päästöjen vähentämiseksi, myös tuulilasit tehdään aiempaa ohuemmiksi.
Merja Siirilä / Yle
Lähes jokainen uuden auton ostaja ottaa lasivakuutuksen
Tuulilasit työllistävät myös vakuutusyhtiöitä aiempaa enemmän.
Vakuutusyhtiöt korvaavat vuosittain kymmeniätuhansia autojen tuulilasivahinkoja. Esimerkiksi vakuutusyhtiö If:stä kerrotaan, että yhtiöön tulee vuosittain noin 30 000 tuulilasikorvausta. Lähitapiolassa korvauksia tulee keskimäärin nelisen tuhatta kuukaudessa.
Liikenneturvallisuuden johtava asiantuntija Markus Nieminen vakuutusyhtiö Lähitapiolasta kertoo, että tuulilasivahinkojen määrä on ollut viime vuosina kasvussa.
Lähes jokainen uudemman auton ostaja ottaa nykyisin lasivakuutuksen, kertoo If:n korvauskeskusasiantuntija Juha T. Virtanen.
– Mitä enemmän tuulilaseihin on tullut muuta tekniikkaa, on niiden vaihtokustannukset nousseet. Tämä on aika hyvin myös kuluttajilla tiedossa, minkä vuoksi myös lasiturva on aiempien vuosien takaista kiinnostavampi hankinta auton kokonaisvakuutukseen, kertoo Virtanen.
Tuulilasi voi kärsiä myös kuskin takia
Tuulilasin kärsimyksestä voi joskus syyttää myös ajotapaa:
– Pahinta on ajaa sora-auton takana ja kytätä ihan puskurissa. Kun tulee toinen rekka vastaan, se puhaltaa pikkusepeliä tuulilasiin. Eli ajetaan keskellä tietä ja pidetään seuraavaan autoon ainakin 100 metrin väli, neuvoo Thomas Hedström Kokkolasta.
Vesa Vaarama
Pikkuvikaisen tuulilasin voi saada vaihtokuntoon myös kotipihalla.
– Pannaan auto yöpakkasen jälkeen käyntiin ja aletaan skrapata. Tuuletin pannaan puhaltamaan suoraan tuulilasiin, jolloin syntyy pahimmillaan 30 asteen lämpöero sisä- ja ulkotilan välillä. Lämpölaajennuksesta se tuulilasi sitten halkeaa, Hedström kuvaa.
Jos tuulilasissa on särö tai muuta vikaa, auto pitäisikin lämmittää suuntaamalla puhallus eri puolille niin, että tuulilasi lämpenee tasaisesti.
Lapualla Etelä-Pohjanmaalla tapahtui maanantaina kuolemaan johtanut puukotus.
Pohjanmaan poliisin mukaan niin ikään maanantaina tapahtunut ulosajo Vaasantiellä liittyy puukotukseen. Paikkatutkinnassa on selvinnyt, että Vaasantiellä liikenneonnettomuudessa menehtynyt mies oli puukotuksen epäilty.
Hätäkeskukseen peräkkäiset ilmoitukset
Pohjanmaan poliisin mukaan hätäkeskus vastaanotti maanantaina kello 18.11. ilmoituksen puukotuksesta Lapualla. Tapahtumapaikalla poliisit löysivät vakavasti loukkaantuneen, mutta tajuissaan olevan uhrin omakotitalosta. Uhri kuljetettiin ambulanssilla sairaalaan, jossa hän menehtyi muutama tunti myöhemmin.
Kello 18.22 hätäkeskus sai ilmoituksen henkilöauton rajusta ulosajosta Vaasantiellä Lapualla. Henkilöauto oli suoralla tiellä kovalla vauhdilla törmännyt peltoliittymän tierumpuun.
Auto oli pahasti ruhjoutunut ja mieskuljettaja, joka oli menehtynyt, jouduttiin leikkaamaan irti autosta.
Pohjanmaan poliisin paikkatutkinnassa selvisi, että liikenteessä menehtynyt mies on sama mies, joka klo 18.11 ilmoitti hätäkeskukseen puukotuksesta. Mies epäillään myös itse puukotuksesta, joka tutkitaan tappona. Uhri ja epäilty ovat toisilleen sukua.
Pohjanmaan poliisi jatkaa tutkintaa lähinnä kuolemansyyn tutkintana koska sekä uhri että epäilty ovat kuolleet.
Koronavirus on laittanut maailman pörssit sekaisin ja ekonomistit arvioivat, että Suomen talous on joutunut taantumaan alkuvuoden aikana.
Maa on syöksynyt taantumaan, jos sen talous on laskenut kahtena peräkkäisenä vuosineljänneksenä.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kommentoi tänään medialle, ettei hallitus ole ottamassa elvytyspakettia näillä näkymin käyttöön.
Hallitus on ohjelmassaan sanonut, että se voi poikkeuksellisissa talousoloissa ottaa käyttöön miljardin euron elvytyspaketin.
– Tämä on hallitusohjelmaan kirjattu mekanismi. Silloin talouden pitäisi supistua noin prosentilla kaksi vuosineljännestä putkeen. Ja tässä tilanteessa ei ole näkyvissä senkaltaista tilannetta, Kulmuni totesi.
Hallitus arvioi talouden kehittymistä kehysriihessä, joka pidetään huhtikuun alussa.
Hallitus selvittää yritysrahoitusta
Hallitus haluaa tukea yrityksiä, jotka ovat nyt tiukassa paikassa rahoituksen kannalta.
Keskustan puheenjohtaja Kulmuni on pyytänyt elinkeinoministeriötä selvittämään, että kaikki asiat ovat kunnossa yritysrahoituksen osalta.
Lähinnä valtio pyrkii auttamaan yrityksiä, joilla on koronaviruksen talousvaikutusten takia tilapäisiä rahoitushuolia.
– Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Finnveralla on repertuaari kunnossa, jolloin he voivat käytännössä reagoida, Kulmuni sanoi.
Finnvera on valtion omistama yhtiö, joka takaa kotimaisille yrityksille rahoitusta. Finnveran tarkoituksena on lisätä yritystoimintaa Suomessa.
Käytännössä hallitus haluaa varmistaa, että yritykset saavat nyt riittävästi rahoitusta vaikeina aikoina.
Työllisyystoimet pitää tehdä itse
Hallitus on ladannut itselleen kovia talous- ja työllisyystavoitteita. Hallitusohjelman mukaan se tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta.
Tavoite tarkoittaa sitä, että hallituksen pitäisi omilla toimillaan luoda 60 000 uutta työpaikkaa. Valtiovarainministeri Kulmunin mukaan hallitus pitää tavoitteestaan kiinni.
– Työllisyystavoitteet ovat voimassa aivan kuten ennenkin. Tiesimme jo hallitusta muodostettaessa, että maailmantaloudesta ei ole Suomelle paljon vetoapua, Kulmuni totesi.
Valtiovarainministerin mukaan koronaviruksen kaltainen yllättävä tilanne vain korostaa sitä, että hallituksen pitää omilla toimillaan saada työllisyysaste nousuun.
Tallinnan sataman kautta Helsingistä saapuvien matkustajien tarkkailu lämpökameroin on lähinnä vain silmänlumetta. Tätä mieltä on Viron terveysviraston poikkeustilayksikön päällikkö Martin Kadai, jonka mukaan toimenpide on tehoton useastakin syystä.
– Ensinnäkin virustartuntaan, ja tämä koskee myös koronavirusta, ei välttämättä liity kuumetta lainkaan. Lisäksi viruksella on itämisaika. Koronaviruksen kantaja voi siis saapua maahan täysin oireettomana, Kadai totesi Viron radion aamulähetyksessä.
Lisäksi kameratarkkailuun ei liity Tallinnassa minkäänlaisia maahantulorajoituksia. Kuumeinenkin matkustaja siis päästetään maahan, mikäli tämä näin toivoo. Ketään ei pakoteta koronavirustestiin eikä mihinkään muuhunkaan.
Lämpökameroiden käyttöönotosta päätti Virossa sosiaali- ja terveysministeri Taneli Kiikin vetämä työryhmä. Martin Kadai pitää lämpökameroita tärkempänä koronavirukseen liittyvää aktiivista tiedotusta. Tietoa on tarjolla myös sataman lämpökamerapisteissä.
Virossa on tähän mennessä todettu 12 koronavirustartuntaa. Yhtäkään niistä ei ole löydetty lämpökameroiden avulla.
Kokoomus ei osallistu perussuomalaisten välikysymykseen tilanteesta Kreikan rajalla. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen ilmoittivat asiasta tiistai-iltapäivänä eduskunnassa.
Kokoomus vetoaa siihen, että perussuomalaisten välikysymyksessä oli kohtia, joita puolue ei voi hyväksyä.
– Me kävimme hyvin huolella läpi perussuomalaisten tekstin. Ja valitettavasti se pitää sisällään sellaisia linjauksia, joita me emme pysty allekirjoittamaan, puheenjohtaja Orpo sanoi.
– Tapa, jolla perussuomalaiset ovat kirjoittaneet luonnoksen, ilmentää ajattelua, joka kertoo heidän olevan eri seurassa suhteessa tiettyihin perusasioihin, Mykkänen puolestaan sanoi.
Mykkäsen mukaan yksi kokoomusta hiertäneistä kohdista on sisärajatarkastusten palauttaminen. Mykkäsen mukaan kirjaus tarkoittaisi työttömyyden lisääntymistä Suomessa.
Perussuomalaiset julkistaa välikysymystekstinsä keskiviikkona aamupäivästä. Orpo ja Mykkänen eivät siksi halunneet käsitellä yksityiskohtaisesti asioita, jotka hiertävät kokoomuksen eduskuntaryhmää välikysymyksessä.
Orpo: Ministerit ovat puhuneet ristiin
Kokoomus ei kuitenkaan ole tyytyväinen hallituksen toimintaan. Puolue syyttää sitä ristiriitaisista puheista.
– Kokoomus laatii epäluottamuslauseen hallituksen ulko- ja EU-politiikan epäselvyydestä sekä sisäministeri Maria Ohisalon toiminnasta, Orpo totesi.
Kokoomuksen tarkoituksena on esittää epäluottamuslause välikysymyskeskustelussa, jos hallitus ei sitä ennen anna varauksetonta tukea Kreikan toiminnalle ja sitoudu pohtimaan eduskuntapuolueiden kanssa Suomen toimintaa mahdollisissa poikkeustilanteissa.
Kreikka on sulkenut rajansa pakolaisilta ja siirtolaisilta, jotka yrittävät maahan Turkin vastaiselta rajalta.
Kokoomuksen Orpon ja Mykkäsen mukaan Kreikka on uudessa tilanteessa, jossa tarvitaan aiemmasta poikkeavia keinoja.
– Meille on tullut aivan uudenlaisia ilmiöitä kuten hybridivaikuttaminen, josta tässä on aivan ilmiselvästi kysymys. Jos Kreikalle ei sallittaisi turvapaikkahakemusten lykkäämistä, se ajaisi maan kaoottiseen tilanteeseen, Orpo sanoi.
Kokoomukselta löytyykin ymmärrystä Kreikalle ja sille, että se tilanteessa vetoaa kansalliseen turvallisuuteen.
Orpon mukaan toiminnalla suojellaan myös pakolaissopimuksia, koska muuten maat joutuisivat keskittymään rajan yli tulevien ihmisten turvapaikanhakemusten käsittelemiseen.
Kokoomuksen mukaan Suomessa pitäisi parlamentaarisesti muuttaa valmiuslakia, jotta maa olisi valmis vaikutusyritysten torjumiseen.
Valmiuslailla annetaan viranomaisille laajat toimivaltuudet toimia poikkeusaikoina.
Kangasalan opetuspäällikkö Merja Lehtonen vastaa puhelimeen autossa. Hän on tiistaina menossa palaveriin miettimään kunnan etäopetusvalmiuksia.
Ääni on tyyni, kuten suorassa lähetyksessä sunnuntaina valtakunnan katsoessa. Se ei tarkoita, että asiat olisivat helppoja tai yksinkertaisia.
Lehtonen on tähän mennessä Suomen ainoa opetuspäällikkö, joka on joutunut sulkemaan kokonaisen koulun.
Noin 500 oppilaan Pitkäjärven yläkoulu suljettiin sunnuntaina viikoksi opettajan koronavirustartunnan vuoksi. Noin 90 oppilasta oli opettajan tunnilla ja he ovat karanteenissa.
– Koulun sulkeminen ei ollut helppo päätös. Onneksi valmiusryhmässä oli eri alojen asiantuntijoita ja pystyimme miettimään asioita eri kantilta.
Pitkäjärven koulu Kangasalla. Kangasalan kaupunki
Niin moni opettaja oli altistunut tartunnalle, että opetus olisi ollut vaikeaa. Koulu päätettiin sulkea. Lehtonen kantaa vastuun päätöksestä.
– Hallinnollinen päätös kuuluu minulle.
Hän kertoo saaneensa vähän suoraa palautetta, kehuja on tullut tiedottamisesta.
Tiedottaminen yllättävän vaikeaa
Tällaiseen tapaukseen voi yrittää varautua, eikä kuitenkaan voi. Lehtosen mukaan ajantasainen tiedottaminen on ollut yllättävän vaikeaa.
– Ihmiset lähtevät helposti spekuloimaan, ellei tietoa ole. Huoltajilta on tullut paljon kysymyksiä.
Moni teini-ikäinen oppilas oli aluksi riemuissaan koulun sulkemisesta, toisaalta esimerkiksi tauko harrastuksista voi harmittaa. Oppilaat ovat suhtautuneet Lehtosen mukaan asiaan sopivalla vakavuudella.
Koulun sulkeminen on johtanut myös moniin käytännön asioiden miettimiseen, joihin ei pystynyt varautumaan. Miten kouluruuan ainekset perutaan, millaisilla työvälineillä voi tehdä työtä tai opiskella etänä. Jälkimmäistä Lehtonen on juuri nyt menossa pohtimaan.
Yleensä opetuspäällikkö miettii työssään riskejä, jotka liittyvät väkivaltaan tai tietoliikenneyhteyksien pätkimisiin. Koronavirus on ihan erilainen uhka.
– Uhka kohdistuu terveyteen ja on maailmanlaajuinen.
Koronavirus on tullut mieleen myös kotona. Lehtonen on varannut vähän ruokaa kotiin, vaikka mitään paniikkia ei tunnekaan. Hän oli tyytyväinen, ettei omalla perheellä ollut matkasuunnitelmia, joita joutuisi nyt pohtia.
– Nyt pysytään kotimaisemissa, hän naurahtaa.
Leirikoulut ja matkat ulkomaille peruttu
Opetuspäällikkö Merja Lehtonen ei ole ainoa, joka on joutunut tekemään vaikeita päätöksiä. Tampereen kaupungin riskienhallinta- ja turvallisuusjohtaja Jouni Perttula on tiistaina aamulla vastannut kymmeneen puheluun.
Kaupungin johtoryhmä on perunut koulujen ja oppilaitosten matkat ulkomaille koko keväältä Tampereella. Perttula on puheenjohtaja tilanneryhmässä, joka pohtii kaupungin riskeihin varautumista.
Jouni Perttula miettii, miten kaupunki varautuu koronaviruksen ja muiden riskien varalta. Jouni Perttula
Koululaiset ovat saattaneet kerätä rahaa vuosikausia leirikoulua varten, matkan peruuntuminen on iso juttu. Päätös ei ole helppo.
– Lasten ja nuorten terveys ajaa ohi, emme voi ottaa siinä riskejä. Jos leirikoulu on ulkomailla, joutuu karanteeniin ja opettaja sairastuu, miten huolehdimme lapsista ja miten saamme heidät kotiin?
Tämä on riskienhallinta- ja turvallisuusjohtajan perinteistä työtä. Pitää miettiä, mitä riskejä asioissa on ja mitä riskejä ei voi ottaa.
Koronavirus on ollut Perttulan mukaan hankala, koska siihen liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi epidemia-alueiden määrittely muuttuu jatkuvasti.
– Joudumme tekemään päätöksiä osin epävarmaan tietoon perustuen. On hankalaa, kun ei ole selkeitä vastauksia.
Monet yritykset tai kunnat rajoittavat matkailua
Perttulan pitää periaatteessa olla aina tavoitettavissa. Hän seuraa tilannetta myös viikonloppuna. Tärkeintä riskijohtajan työssä on pitää yhteyksiä asiantuntijoihin ja kommunikoida eri ryhmien välillä.
Perttula on yhteydessä niin pormestariin, lääkäreihin kuin kaupungin viestintäänkin.
– Varautuminen uuteen panee kalenterin ihan uusiksi, ei voi tietää, mitä päivän aikana tapahtuu.
Kaupungeilla on oma, yleinen valmiussuunnitelma, mihin uusi riskejä peilataan. Esimerkiksi nyt mietitään, miten epidemia voidaan ehkäistä, miten hoitajat riittävät ja mitä varatiloja kaupungilla on, jos esimerkiksi vanhuksille tarvitaan lisää hoitoa.
– Käsihygienia on yksi keskeinen keino ehkäistä tartuntaa, sitä viestiä annamme myös meidän henkilökunnalle. Joukkoliikenteen busseissakin esitetään THL:n videota, joka ohjeistaa käsien pesua ja yskimishygieniaa.
Ennaltaehkäisyä on konkreettisimmillaan se, että kaupungin matkustusohjeita kiristetään tai etätyötä suositaan.
Näin on tehty myös monissa yrityksissä. Monet työnantajat ovat esimerkiksi rajoittaneet matkustamista ulkomaille varsinkin epidemia-alueille. Etätöitä ja käsidesiä suositaan.
Mitä jos riskijohtaja joutuu karanteeniin?
Koronavirus ei ole ainoa uhka Jouni Perttulan pitää varautua.
Koronaviruksen lisäksi kaupunkien pitää varautua nyt esimerkiksi siihen, jos Turkin kautta tulee laajamittaisesti maahantuloa Suomeen. Myös työtaistelu-uhkiin pitää varautua.
Perttula on entiseltä työltään poliisi ja hän ei ollut riskijohtajana vuonna 2015, kun laaja maahanmuutto yllätti monet. Nyt vastaavan varalle on niin valtakunnalliset kuin kaupunkikohtaisetkin suunnitelmat.
– Työni on sellaista, että mennään etukenossa, pitää aistia hiljaiset signaalit.
Jouni Perttulan tiimissä on kolme ihmistä. He ovat valmistautuneet sijaistamaan toisiaan. Riskijohtaja on miettinyt mitä jos hän itse altistuu tai sairastuu.
– Jos olen karanteenissa, työstäni 95 prosenttia pystyisin tekemään etäyhteyksillä. Kukaan ei tietenkään toivo sairastuvansa.
Lastensuojelun tilastot kertovat karun totuuden hyvinvointivaltio Suomesta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on lähes 19 000 ja määrä on kasvanut lähes puolella 2000-luvun aikana.
Kasvussa on ollut myös lasten kiireellisten sijoitusten määrä kodin ulkopuolelle. Turun yliopiston lastensuojeluun erikoistunut työelämäprofessori Oona Ylönen on kuvaillut kiireellisten sijoitusten kasvun kertovan palvelujärjestelmän pettämisestä.
Yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla pahimmillaan jopa 100 lasta autettavana, kun selvitysryhmän mukaan hyvä määrä olisi 25. Nykyinen hallitus tavoitteleekin nyt vähimmäishenkilöstömitoitusta lastensuojeluun.
Katso yllä oleva video, jolla syvennyn lastensuojelun tilaan.
Miten ihmeessä emme saa lastemme asioita kuntoon? Osaatko selittää? Tai kertoa mitä pitäisi tehdä? Olen mukana keskustelussa kello 21:een saakka.
Marja Sannikka
Kirjoittaja on politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostunut toimittaja, jonka mielestä totuus joskus sattuu, mutta sitä päin täytyy silti katsoa.
Marja Sannikka käsittelee lastensuojelun tilannetta TV1:llä ja Yle Areenassa perjantaina klo 20. Vieraana ovat johtava asiantuntija Esa Iivonen Mannerheimin Lastensuojeluliitosta, lastensuojelun palvelupäällikkkö Hanna Pösö Vantaan kaupungilta ja Nuorisotutkimusseuran tutkimusjohtaja Sinikka Aapola-Kari.
Valtiovarainministeriö alkaa tiistaina neuvotella muiden ministeriöiden kanssa valtiontalouden kehyksistä seuraaville neljälle vuodelle.
Neuvottelut käynnistyvät epävarmuuden tilassa. Koronavirus on pannut pörssit ympäri maailmaa sekaisin ja ekonomistit tarkkailevat nyt, millaisia vaikutuksia viruksella on muuhun talouteen.
Yle kysyi Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomistilta Juhana Brotherukselta, Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajalta Elina Pylkkäseltä ja Swedbankenin pääekonomistilta Heidi Schaumanilta, miten tavallisen kuluttajan ja hallituksen ministereiden pitäisi suhtautua tilanteeseen.
1) Miten tilanne tulee näkymään ihmisten kukkaroissa?
Juhana Brotherus: Suorin vaikutus näkyy siinä, että pörssikurssit ovat tulleet alas ja se näkyy ihmisten säästöissä.
Taloustieteessä puhutaan varallisuusvaikutuksesta, jolla on nähty on selvä yhteys kulutukseen.
Kun osakkeet ja arvopaperit tulevat selkeästi alaspäin, ihmisillä on vähemmän varallisuutta. Tällöin ihmiset säästävät enemmän, jotta he pääsevät tietylle tavoitetasolle.
Kääntäen vaikutus sama myös toisinpäin. Kun hinnat nousevat, ihmiset kokevat itsensä varakkaammiksi, jolloin he voivat kuluttaa hieman enemmän.
Elina Pylkkänen: On kahdenlaisia vaikutuksia.
Monilla on varallisuutta osakkeissa ja osakekurssit ovat sukeltaneet. Jos niitä ei realisoi, niin ei tietenkään tiedä, miten sijoituksille tulee käymään kriisin jälkeen.
Toisaalta rahaa säästyy. Kuluttamismahdollisuuksia on vähemmän, jos pysytään kotosalla, eikä mennä yleisötilaisuuksiin.
Heidi Schauman: Tässä vaiheessa vaikutukset ovat hyvin pieniä. Mutta jos yritykset eivät saa komponentteja, eivätkä ne saa pidettyä tuotantoa yllä, niiden on pakko lomauttaa työntekijöitä. Silloin tämä alkaa purra omaan kukkaroon.
Ja jos tämä kriisi kestää kauemmin kuin nyt on ajateltu, niin totta kai irtisanomiset alkavat. Mutta tässä vaiheessa en näe tällaisia riskejä.
2) Kannattaako piensijoittajan nyt myydä arvopaperinsa?
Juhana Brotherus: Tilanne on tragedia, sillä osakesäästötilit ovat juuri tulleet käyttöön ja ihmiset ovat alkaneet sijoittaa erittäin innokkaasti. Nyt sitten osakkeiden arvot tulevat alas.
Täytyy kuitenkin muistaa, että sijoittaminen on pitkäjänteistä puuhaa. Kannattaa noudattaa omaa suunnitelmaa, jossa hajauttaa riskejä ajallisesti ja sijoittaa pitkäjänteisesti.
Sijoittaja voi ajatella myös positiivisesti, sillä osakkeita saa nyt entistä halvemmalla. Yleensä piensijoittaja menettää enemmän nopeilla ostoilla ja myynneillä kuin voittaa.
Elina Pylkkänen: Jos sijoittaja menee nyt hötkyilemään ja myy, niin siinä voi tulla tappioita.
Uskon, että tästä vielä noustaan hyviin talouden näkymiin. Taloudessa ei ole muuttunutta fundamenttia, joka olisi vienyt uskon kehitykseen.
Tämä on siis hetkellinen kriisi, joka ei ole lähtöisin taloudesta. Toki koronavirus vaikuttaa talouteen, mutta se ei ole talouden rakenteissa oleva ongelma.
Heidi Schauman: Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta. Riippuu ihan omasta riskiprofiilista, joka toivottavasti on ollut tiedossa jo ennen tätä laskua.
Riskisijoittaja voi pohtia, että onko nyt hyvä hetki ostaa. Muiden kannattaa pysyä vanhoissa suunnitelmissa. Paniikkia kannattaa välttää.
3) Miten tilanne vaikuttaa asuntomarkkinoihin?
Juhana Brotherus: Siinä on kaksi vastakkaista voimaa, jotka taistelevat keskenään
Jos koko talous menee selkeästi taantumaan koronaviruksen ja sen vastatoimien takia, työttömyys kasvaa ja silloin tietysti asuntojen hinnat tulevat alas. Asuntojen hinnat eivät ole immuuneja tämänkaltaiselle kehitykselle.
Toisaalta epävarmuuden oloissa ihmiset suuntaavat kulutuksen hyödykkeisiin, jotka ovat välttämättömiä. Asuminen on yksi välttämättömyyshyöydykeistä, koska ihmisten on aina asuttava jossakin.
Elina Pylkkänen: Tässä tilanteessa se ei juuri vaikuta asuntomarkkinoihin. Korkotaso on edelleen matala, samoin inflaatio.
Heidi Schauman: Ei tällä ole suuria vaikutuksia. Tietysti, jos yleinen epävarmuus lisääntyy, moni voi siirtää suunnitelmia eteenpäin. En usko, että tämä vaikuttaa asuntojen hintoihin.
4) Millaisia vaikutuksia koronaviruksella on Suomen kansantalouteen?
Juhana Brotherus: Koronavirus vaikuttaa Suomen kansantalouteen etenkin alkuvuoden aikana. Se jää nähtäväksi, tuleeko Suomeen pitempiaikaisia kolhuja.
Voi aika isolla varmuudella sanoa, että Suomen talous on jo nyt taantumassa. Meillä oli erittäin huono loppuvuosi taloudessa, jolloin bruttokansantuote supistui merkittävästi.
Nyt voimme päätellä ennakkotiedoista ensimmäiseltä neljännekseltä, muiden maiden talouksista ja pörssikurssien kehityksestä, että talous on ollut vielä surkeampi alkuvuodesta.
Elina Pylkkänen: Olisi naiivia väittää, ettei viruksella ole mitään vaikutusta.
Pörssikurssit ovat laskussa ja öljyn hinta on romahtanut. Tiedetään, että maailman talous ja eri maat ovat entistä enemmän kietoutuneet toisiinsa. Tuotantoketjut eri maiden välillä ovat nivoutuneet yhteen.
Paljon riippuu siitä, kuinka nopeasti tämä menee ohi. On mahdollista, että pystytään paikkaamaan menetettyä kysyntää ja tarjontaa ja saamaan sitä kiinni loppuvuodesta.
Nyt emme vielä tiedä, siirtääkö tämä kysyntää eteenpäin, vai onko tämä pois tämän vuoden tuotantoluvuista.
Heidi Schauman: Tässä vaiheessa on todella vaikea sanoa. Tiedämme, että kyse on erikoisesta shokista, joka iskee sekä tarjontaan että kysyntään.
Tiedämme, että monilla suomalaisilla yrityksillä on vaikea saada komponentteja. Ja jos on vaikeaa saada komponentteja, on vaikeaa valmistaa tuotteita ja saada niitä myyntiin.
Samalla nähdään, miten ihmiset pelkäävät. Ei vain Suomessa, vaan myös muualla maailmassa. Tätä kautta tämä iskee myös talouteen.
5) Marinin hallituksen ohjelmassa puhutaan miljardin elvytyspaketin käyttöönotosta, jos Suomi ajautuu poikkeukselliseen suhdannetilanteeseen. Pitäisikö paketti ottaa käyttöön?
Juhana Brotherus: Tämä on sentyyppinen tilanne, mihin poikkeustoimia suunnitellaan.
Ainakin pitää antaa automaattisten vakauttajien toimia täysimääräisesti, koska se itsessään tasoittaa suhdannevaihteluita.
Ja kyllä tämä on sentyyppinen kriisi, missä voi nähdä elvytyspaketit perusteltuna. Perusteltuja ovat varsinkin sentyyppiset paketit, jotka on suunnattu tämän kriisin hoitamiseen.
Pysyviä menolisäyksiä ei sen sijaan pitäisi tehdä.
Elina Pylkkänen: Tilanne ei edellytä tässä vaiheessa elvytystä. Vielä kuitenkin puhutaan siitä, että Suomessa tuotanto on täydessä käynnissä.
Pikemminkin toivon malttia, koska yhtä nopeasti kuin tämä tuli, yhtä nopeasti tämä voi myös haihtua ongelmana talouspolitiikan pöydältä
Heidi Schauman: Jos talous kääntyy todella huonoon suuntaan, Suomessakin on varmasti syytä pohtia tukipakettia.
Tässä vaiheessa näyttää kuitenkin siltä, että nämä lyhyen aikavälin vaikutukset voivat olla kohtalaisen pieniä Suomen talouteen, joten kannattaa vähän odottaa.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.
Kaarinan lukiossa epäillään muutaman opiskelijan ja kahden henkilökuntaan kuuluvan saaneen koronatartunnan, kertoo Kaarinan kaupunki verkkosivuillaan.
Oireita saaneet ovat olleet epidemia-alueella Saksassa. Heidät on testattu ja varotoimenpiteenä ohjeistettu jäämään kotiin.
Testitulokset valmistuvat tiistain aikana.
Tämänhetkisen tiedon mukaan opiskelun ja työskentelyn jatkumiselle Kaarinan lukiossa ei ole estettä. Asiasta on tiedotettu oppilaiden huoltajille Wilman kautta.
Kaarinan kaupunki tiedottaa lisää testitulosten valmistuessa Wilman kautta ja kaupungin verkkosivuilla.
Kaarinan kaupungin sivistystoimi ja Kaarinan lukio tekevät asiassa tiivistä yhteistyötä terveydenhuollon viranomaisten kanssa.
Kaupungin mukaan tilanteessa toimitaan viranomaisten antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Uusi valtakunnallinen päivystysnumero 116 117 on soinut tiuhaan viime viikkojen aikana.
Suomessa otettiin toissa vuonna käyttöön uusi päivystysapunumero, jolla haluttiin vähentää turhia soittoja hätänumero 112:een ja lyhentää jonoja päivystyksissä.
Päivystysapunumerosta vastaa terveyden- tai sairaanhoitaja, joka kuuntelee soittajan oireita ja arvioi sitten, täytyykö asiakkaan lähteä päivystykseen ja antaa mahdollisesti hoito-ohjeita.
Palvelun kehittämisestä vastaavan Sotedigi Oy:n mukaan viikoittaiset puhelumäärät ovat nousseet lähes puolella alkuvuoden aikana.
Viime viikolla puheluita tuli ennätysmäärä: noin 19 500 kappaletta. Määrä nousi edellisviikosta kahdella tuhannella. Hankepäällikkö Leena Koivumäki Sotedigistä arvioi, että syy tähän on koronavirus.
Pidemmällä aikavälillä muutoksen takana voi olla myös muita syitä.
– Kasvu johtuu osaksi myös siitä, että joulukuussa palvelu otettiin käyttöön kolmella alueella ja niiden tunnettuus on lisääntynyt. Varmaan myös kausi-influenssa vaikuttaa, Koivumäki kertoo.
Puhelinpalvelu on tällä hetkellä käytössä 13 alueella. Esimerkiksi Kainuussa päivystysapupuhelin on ruuhkautunut vanhempien sairauspoissaolotodistusten pyyntöjen takia.
Taustalla on se, että Kajaanissa on ohjeistettu koululaisia tulemaan kouluun vain täysin terveinä. Vanhemmat joutuvat toimittamaan työnantajilleen todistuksen poissaolostaan, jos jäävät kotiin hoitamaan lastaan.
Koronan vaarallisuus vielä arvoitus
Sosiaali- ja terveysministeriössä ei vielä osata arvioida, kuinka vaarallinen koronavirus on tavalliseen kausi-influessaan verrattuna.
– Käytännössä tämä tiedetään kokonaisuudessaan vasta sitten, kun taudin ensimmäinen vaihe on ohi, johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä kertoo.
Kumpulaisen mukaan tässä vaiheessa näyttää siltä, että koronavirus on vaarallisempi vanhuksille kuin nuorille, kuten kausi-influenssakin.
Sama on todettu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella, joka kehotti maanantaina kaikkia flunssaoireisia pidättäytymään vierailuista sairaaloissa, hoitolaitoksissa, palvelukodeissa tai vanhusten kotona.
Vakavia tautitapauksia ja kuolemantapauksia on maailmalla ollut erityisesti yli 70-vuotiailla, joilla on jo jokin perussairaus kuten diabetes tai sydän- ja verisuonitauti. Korkein riski on yli 80-vuotialla.
Koronavirus tarttuu pisara- ja kosketustartuntana, kun ihminen yskii tai aivastaa. Virus voi tarttua myös tahrautuneiden käsien ja pintojen välityksellä.
Vaikka epidemia ei ole Suomessa vielä alkanut, tilanne voi THL:n mukaan muuttua nopeasti.
Siksi THL ohjeistaa myös pienten lasten vanhempia, etteivät he veisi edes lievästi sairasta lasta kyläilemään isovanhempien luona tai pyytäisi heitä hoitamaan sairasta lasta.
– Ikääntyneiden ja riskiryhmien suojelu virusinfektioilta on yleisesti ottaen hyvä periaate. Erityisen tärkeää se on koronavirusepidemian uhatessa, sanoo johtaja Mika Salminen THL:n terveysturvallisuusyksiköstä.
Antti-Jussi Korhonen / Yle
Koronavirukselle altistuneet joutuvat tällä hetkellä karanteeniin. Tuija Kumpulaisen mukaan tällä hetkellä näyttää siltä, että paikallisia tautiryppäitä saadaan pysäytettyä karanteenilla.
– Kausi-influenssassa on se ero koronaan, että osalla on jonkinasteinen vastustuskyky aiemmilta vuosilta. Lisäksi tiedetään, miten kausi-influenssa käyttäytyy ja siihen on rokote.
– Tautiin suhtaudutaan kuten tuntemattomaan, mahdollisesti vaaralliseen tautiin terveellä epäluulolla. Tautia pyritään rajoittamaan, koska se on uusi eikä sen toimintatapaa tiedetä.
Rauhallinen tunnelma
Esimerkiksi Kymenlaaksossa ei ole vielä todettu yhtään koronavirustartuntaa. Päivystyspoliklinikoilla tunnelma on pysynyt rauhallisena.
Sotedigin mukaan Kymenlaaksossa päivystysapupuhelin soi viime viikolla noin 1 400 kertaa, eli noin 150 kertaa enemmän kuin edellisellä viikolla.
Osasyynä voi olla se, että palvelu on tullut entistä tutummaksi. Puhelinpalvelu otettiin käyttöön Kymenlaaksossa viime joulukuussa.
Alueen terveyspalveluista vastaava Kymsote on valmiina nostamaan puhelinpäivystäjien määrää, jos ensimmäinen tautitapaus todetaan maakunnassa.
– Jos tulee ruuhkaa, niin pystymme nostamaan henkilöstön määrää, kutsumaan sijaisia ja tarvittaessa pyytämään ylitöihin, palvelualuepäällikkö Riku Lamposaari kertoo.
Voit keskustella aiheesta 10. maaliskuuta kello 23:een asti.
Ulkoministeriö on päivittänyt tänään Saksan ja Itävallan matkustustiedotteita. Ministeriö kehottaa välttämään tarpeetonta matkustamista Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltioon sekä Itävallassa Tirolin alueelle.
Myös THL mainitsee kyseiset alueet epidemia-alueiden listalla. THL:n sivuilla tarkennetaan Itävallan osalta epidemia-alueeksi Tirolin hiihtokeskukset.
Ulkoministeriö muistuttaa verkkosivuillaan, että matkustaja on itse vastuussa matkapäätöksestään.
Auton kuljettaja menetti poliisin mukaan auton hallinnan. Auto ajautui pois ajoradalta ja kieri katon kautta ympäri. Auton kyydissä oli viisi nuorta, joista kolme sinkoutui ulos autosta, yksi roikkui turvavyön varassa auton ulkopuolella ja yksi oli jäänyt auton sisälle turvavöihin.
Yksi nuorista menehtyi myöhemmin sairaalassa. Osa autossa olleista toimitettiin sairaalaan, mutta heille ei aiheutunut vakavia vammoja.
Onnettomuusautossa oli kaksi 18-vuotiasta ja muut olivat alaikäisiä.
Tapausta tutkitaan törkeänä liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja törkeänä kuoleman tuottamuksena. Myös päihteiden osuutta selvitetään.
Kevään ylioppilaskirjoitukset alkavat tänään. Tulessa on 30 000 abia, jotka ovat ilmoittautuneet ensimmäiseen äidinkielen kokeeseen.
Joka vuosi osa koekysymyksistä herättää keskustelua. Mukana on ollut kompia tai muuten vain kinkkisiä kysymyksenasetteluja. Osa kysymyksistä on monivalintatehtäviä, joihin voi olla silti vaikea vastasta.
Kokosimme seuraavaan testiin aivan hiljattain ylioppilaskirjoituksissa olleita kysymyksiä. Kysymykset ovat olleet mukana kokeissa, joita abit ovat luonnehtineet vaikeiksi Ylen Abitreenit-sivuilla.
Nuorten ilmastoahdistuksesta ja -aktivismista puhutaan paljon. Mutta mitkä sukupolvet ovat kaikkein valmiimpia ilmastotekoihin?
– Nuorimmisssa ikäryhmissä ovat ne kaikista aktiivisimmat yksilöt. Toisaalta nuorissa on myös paljon sellaisia, jotka ovat vähän syrjäytyneitä kaikesta tällaisesta keskustelusta, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.
Wilska on tutkinut eri ikäryhmien kulutusasenteita. Hän ei tongi ihmisten roskia tai käy läpi heidän kauppalistojaan, vaan kysyy ihmisiltä, mitä he ajattelevat ja mitä he itse raportoivat tekevänsä. Esimerkiksi näin: Otatko huomioon ympäristövaikutukset ostoksia tehdessäsi? Oletko sitä mieltä, että maailmassa elämä on liian kulutuskeskeistä? Tai ostatko kierrätyksestä ja kirpputoreilta?
Wilskan mukaan vanhemmat ikäryhmät ovat jo pitkään olleet kulutusasenteiltaan ja -tavoiltaan nuoria ekologisempia. 2000-luvun alussa erot olivat vielä selkeämmät kuin nyt. Viime vuosina ero on pienentynyt ikäryhmien välillä.
– Edelleen vanhemmat eli yli 60-vuotiaat ovat kuitenkin kaikista ekologisimpia, ja kyllä ne nuoret 18–30-vuotiaat ovat vähiten ekologisia, Wilska sanoo.
Ikäryhmästä 30–60-vuotiaat on Wilskan mukaan vaikea löytää eroja. Heidän asenteensa ovat melko samanlaisia.
Kaikissa ikäryhmissä naiset ovat ekologisempia kuin miehet.
Alle 18-vuotiaiden asenteita Wilska ei ole verrannut aikuisten kulutusasenteisiin. Hänen tuoreen tutkimusaineistonsa alustavista tuloksista kuitenkin ilmenee, että 15–19-vuotiaat tytöt ovat keskimäärin vastuullisempia ja vähemmän materialistisia kuin pojat.
Muuttuvatko asenteet iän karttuessa?
Wilskan mukaan on vaikea sanoa, muuttuvatko ihmisten asenteet iän myötä vastuullisemmiksi vai ovatko vanhemmat sukupolvet yksinkertaisesti vain toimineet samoin omasta nuoruudestaan asti.
– He eivät ole eläneet lapsuuttaan ja nuoruuttaan tällaisessa tavarapaljousyhteiskunnassa. Monet kulutusasenteista ovat muotoutuneet jo lapsuudessa eivätkä ne välttämättä ole muuttuneet paljoakaan, Wilska pohtii.
Ympäristövastuullisen kulutuksen motiivina voi olla myös yksinkertaisesti säästäväisyys.
Wilska huomauttaa, että nuoret altistuvat nykyään yhä aggressiivisemmalle digitaaliselle algoritmimainonnalle. Nuorilla on vielä vähän elämänkokemusta ja kykyä vastustaa taitavasti kohdennettua mainontaa, hän jatkaa. He suosivat halpaa pikamuotia ja verkkokauppoja, jotka lisäävät lentopäästöjä.
Lisäksi nuoret ostavat nykyään paljon niin sanottujen influenssereiden eli tubettajien, Instagram-julkkisten ja muiden sosiaalisen median persoonien vaikutuksesta.
– Nuoret ovat koko ajan kaupallisen pommittamisen kohteena.
Niko Mannonen / Yle
Miten koulutustaso vaikuttaa?
Kulutusasenteisiin vaikuttaa iän ja sukupuolen lisäksi myös koulutustaso. Wilskan mukaan korkeasti koulutetut ovat tiedostavampia kuluttajia kuin vähemmän koulutetut.
– Tulojen vaikutus on ristiriitainen. Monesti korkeasti koulutettujen asenteet ovat hyvin ekologisia, mutta toteutunut kulutus on sitä suurempi mitä suuremmat tulot ovat.
Matalammin koulutetuilla kulutus kohdistuu yleensä vähemmän ekologisempiin asioihin: he esimerkiksi syövät enemmän pikaruokaa. Toisaalta he aiheuttavat vähemmän lentopäästöjä ja matalamman tulotason takia heidän totaalikulutuksensa on vähäisempää.
Wilska ei osaa sanoa, kumpi ryhmä on loppujen lopuksi ilmastoystävällisempi. Pienituloiset kuluttavat vähemmän, mutta toisaalta korkeasti koulutetut levittävät ilmastotiedostavampia asenteita muillekin.
Karkean yleistyksen hän voi sen sijaan antaa siitä, keitä ekologisuus kiinnostaa vähiten: vähän koulutettuja nuoria miehiä.
A-studiossa pohditaan tänään tiistaina eri sukupolvien ilmastotekoja ja sitä, missä määrin puheet ulottuvat myös tekoihin. Vieraina ilmastoaktivisti Leo Stranius ja sosiologian professori Terhi-Anna Wilska. Yle TV1 ja Yle Areena klo 21 alkaen. Juontajana Petri Raivio. Artikkelissa voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti. #yleastudio
Matkalta Pohjois-Italiasta palanneelta työikäiseltä naiselta on todettu koronavirustartunta maanantaina 9. maaliskuuta. Riihimäkeläinen nainen palasi Suomeen lennolla lauantaina 7. maaliskuuta.
Nainen oli matkalla yhdessä puolisonsa kanssa, joka on testattu negatiiviseksi. Puolison tilan seuraamista jatketaan.
Suomeen paluunsa jälkeen pariskunta oli ollut vapaaehtoisessa eristyksessä kotonaan, eikä muita lähikontakteja matkan jälkeen Suomessa ole. Sairastunut nainen on nyt kotieristyksessä ja puoliso määrättynä kotikaranteeniin.
Pariskunta on hyväkuntoinen ja heidän tilansa kehittymistä seurataan ja tarvittaessa hoidetaan yhteistyössä Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän kanssa.
THL kartoittaa lentokoneessa mahdollisesti altistuneita matkustajia, kerrotaan Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin tiedotteessa. Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo, että kaikkia koneessa olleita ei luokitella koronavirukselle altistuneiksi.
– THL arvioi, että sairastuneen ympärillä kaksi penkkiriviä edessä, takana ja sivuilla ovat altistuneita. Näillä istumapaikoilla olleita matkustajia pyritään ensisijaisesti tavoittamaan.
– Lisäksi otetaan huomioon, jos sairastunut on liikkunut koneen sisällä erityisen paljon. Tällöin altistuneitakin voi olla enemmän, toteaa Järvelä.
Sairastunut lapsi on parantunut
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoo Twitterissä, että koronavirustartunnan saanut hämeenlinnalainen lapsi on parantunut. Hänen kotieristyksensä päättyy tänään tiistaina.
Kanta-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Sally Järvelä kertoo, että Suomessa parantuneeksi määritellään henkilö, jonka oireet ovat ohi ja toistamiseen tehty testaus on negatiivinen.
Järvelän mukaan hämeenlinnalaislapsen parantuminen on positiivinen merkki hoitotoimenpiteiden toimivuudesta.
– Hoitomuotona kotikaranteeni näyttäisi toimivan hyvin. Epäillyt on saatu testattua nopeasti ja sitä kautta lisätartuntojen määrää on pystytty rajoittamaan tehokkaasti.
ROOMA Italia otti viime yönä käyttöön ennennäkemättömiä ihmisten liikkumista rajoittavia toimenpiteitä koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Koko maa on nyt poikkeustilassa ja ihmisten kaikkea liikkumista kodin ulkopuolella rajoitetaan.
Esimerkiksi häät, hautajaiset ja kastajaiset on kielletty toistaiseksi. Ravintolat saavat olla auki vain kello kahdeksan ja 18 välisenä aikana, mutta tuolloinkin asiakkaiden on pidettävä vähintään metrin välimatka toisiinsa. Käytännössä kaikki urheilutapahtumat on kielletty.
Liikkumisrajoituksia valvotaan tarkastuspisteillä niin lentokentillä, juna-asemilla kuin moottoriteillä. Liikkua saa vain, jos siihen on syytä työn tai terveydentilan takia. Näin taataan se, että ne ihmiset, jotka eivät voi tehdä etätöitä, pääsevät liikkumaan.
Sen kummempaa lupaa kulkemiseen ei tarvita, vaan kulkemaan pääsee kun täyttää lomakkeen, josta käy ilmi matkan alku- ja päätepiste, matkan syy sekä omat yhteystiedot.
Pääministeri Conte korosti eilen, että on rikos väärentää tämä todistus.
Bisceglien metroasemalla Milanossa oli maanantaina vain hyvin vähän matkustajia.Giulia Costetti / EPA
La Repubblica -päivälehden uutisvideo näyttää, kuinka milanolaisille rautatieasemille oli maanantaiaamuna ilmestynyt hengitysmaskeja käyttäviä sotilaita ja rautatieyhtiö Trenitalian henkilöstöä vartioimaan kulkua junaraiteille.
Paikoin muodostui jonoja, kun raiteille pyrkivien todistuksia tarkastettiin. Silti ihmiset pääsivät pääosin kulkemaan tarkastuspisteiden läpi.
"Tuntuu vankilalta, mutta olen kotona kuukauden"
Vielä viikonloppuna eristysalue koski Italian pohjoisosaa.
Moni ehti lähteä pohjoisen eristysalueelta lauantai-iltana ja sunnuntaina jo ennen kuin valvonta aloitettiin. Keski- ja Etelä-Italian maakunnat huolestuivat tartuntavaarasta ja määräsivät pohjoisen epidemia-alueilta saapuvat matkustajat kotikaranteeniin kahdeksi viikoksi.
Milanossa asuva 30-vuotias Sara Daglio kertoo, että hän oli rajoituksista kuullessaan vanhempiensa luona toisella paikkakunnalla, joka kuului myös eristettyyn alueeseen, mutta palasi heti takaisin kotiin Milanoon.
Milanon keskustan kävelykadulla, Corso Vittorio Emanuelella oli maanantaina autiota.Giulia Costetti / EPA
– Ne, jotka lähtivät kohti etelää junalla tai menivät seuraavana päivä rannalle Liguriaan, tekivät todella vastuuttomasti. Jos he tartuttavat ihmisiä Etelä-Italiassa, siellä sairaaloilla ei tule olemaan resursseja vastata tilanteeseen, Daglio pohtii.
Eilisestä lähtien Daglio kertoo vähentäneensä sosiaaliset kontaktit minimiin ja käynyt vain kerran kodin ulkopuolella ruokakaupassa. Työt IT-konsultti hoitaa tietokoneella kotoa käsin. Näin hän kertoo aikovansa elää seuraavat viikot kunnes eristys on ohi.
– Luen, katson elokuvia ja treenaan vähän kotona. Onhan tämä testi mielelle, koska tunnen olevani vähän kuin vankilassa. Mutta se on vähintä, mitä voin tehdä, jotta teen oman osani viruksen pysäyttämisessä.
Sairaaloiden teho-osastot hätätilassa
Koronavirusepidemia on saanut pohjoisen Italian, erityisesti Lombardian alueen sairaalat kovan paineen alle. Kaiken kaikkiaan Italiassa maanantai-iltana lähes 9 200 koronatapauksesta lähes 5 500 oli Lombardiassa eli Milanon ympäristössä ja Italian 463 menehtyneestä Lombardian alueella 333.
Torinon Via Roma maanantaina.Alessandro Di Marco / EPA
Sairaalahoitoa tarvitsevien määrä on kasvanut nopeasti. Sairaalassa on pelkästään Lombardian alueella noin 2 800 koronavirusta sairastavaa, joista vajaat 450 tarvitsee tehohoitoa. Monet Lombardian alueen sairaaloissa toimivat lääkärit ovat varoittaneet julkisuudessa, että erityisesti teho-osastot ovat ylikuormittuneet.
Sunnuntaina Lombardiasta jouduttiin siirtämään tehohoitopotilaita naapurialueille tilanpuutteen takia. Hallintoalue myös kertoi sairaanhoidon uudelleenjärjestelystä niin, että koronaviruspotilaat ja muut tehohoitoa tarvitsevat potilaat menevät eri sairaaloihin.
Sara Daglio kertoo, että sairaaloiden kantokyvyn rajat mietityttävät.
– En itse ole huolissani huolestuta virukseen sairastumisesta, vaan esimerkiksi vanhempiensa tai muiden iäkkäämpien ihmisten tartuttaminen, jos sattuisin kantamaan oireettomana virusta.
Torinon Via Romalla paikallisilla asukkailla oli hengityssuojat.Tino Romano / EPA
– Voin vain toivoa, että vanhempani voivat hyvin eikä esimerkiksi isäni, joka on kärsinyt sydänsairauksia, joudu sairaalaan niiden takia seuraavan kuukauden takia. Se olisi aivan mahdoton tilanne.
Teho-osastolla lähes 10 prosenttia
Italialaisen lääkäreiden etujärjestön Associazione Medici Dirigentin johtaja Carlo Palermo kertoo Ylelle, että tehohoitoa tarvitsevien potilaiden määrä on yllättänyt Italian.
– Kiinan kohdalla noin viisi prosenttia tarvitsisi tehohoitoa. Meillä prosenttiluku on 9 – 10, ja siihen syynä on Italian iäkäs ikärakenne.
Palermon mukaan ongelmana on nyt myös hoitohenkilökunnan jaksaminen. Italia kertoi perjantaina aikovansa laittaa miljardi euroa terveydenhuollon vahvistamiseen koronavirushätätilanteen vuoksi. Maahan aiotaan palkata nopeutetulla aikataululla 20 000 lääkäriä, hoitajaa ja muuta hoitohenkilökuntaa. Käsipareja etsitään muun muassa eläköityneistä lääkäreistä ja erikoistuvista lääketieteen opiskelijoista. Lisäksi yksityiset sairaalat lainaavat julkiselle sektorille tilojaan ja henkilöstöään.
Matkustajilta mitattiin maanantaina ruumiinlämpö Rooman lentokentällä.Telenews / EPA
– Kollegamme pohjoisessa ovat työskennelleet viikkoja ilman vapaapäiviä ja ovat todella stressaantuneita, Palermo sanoo.
Palermon mukaan sairaanhoidon kapasiteetti pettää, koska virus on levinnyt nopeasti ja tartunnat lisääntyneet piikissä. Italian hallituksen uudet eristämiseen liittyvät ohjeet toivon mukaan auttavat pidentämään tartuntojen lisääntymistä pidemmälle aikavälille, hän sanoo.
– Tiedämme, että virus leviää entisestään kuitenkin. Olennaista olisi saada sen leviämistä rauhoitettua, jottei sairaanhoidolle kohdistuisi enää tätä suurempaa painetta.
Aiheesta voi keskustella keskiviikkoon kello 23.00:een asti.
Venäjän presidentin Vladimir Putinin mukaan hänen presidenttikautensa jatkosta voidaan päättää perustuslakia koskevassa kansanäänestyksessä. Putin sanoi Venäjän parlamentissa, että perustuslakia muutetaan vain, jos kansa äänestää muutosten puolesta.
Venäjällä järjestetään 22. huhtikuuta kansanäänestys tekeillä olevista perustuslain muutoksista. Putin sanoi tiistaina, että perustuslakiin voidaan tehdä lisäys hänen toimikausiensa nollaamisesta, jos perustuslakituomioistuin sen hyväksyy.
Nykyisen perustuslain mukaan Putinin pitäisi luopua paikastaan 2024, jolloin hänen neljäs kautensa päättyy. Nykylaki sallii presidentille vain kaksi peräkkäistä kautta.
Duuma eli parlamentin alahuone äänesti jo nollaamisen puolesta äänin 380–43.
Valtapuolueen ehdotus jatkosta tuli vasta tiistaina
Venäjän valtapuolue Yhtenäinen Venäjä kertoi tiistaina olevansa valmis Vladimir Putinin presidenttikauden jatkamiseen, kertoi uutistoimisto Ria Novosti. Valtapuolue asettui perustuslain muuttamisen kannalle, jotta Putin voisi asettua ehdolle myös seuraavissa presidentinvaaleissa.
Yhtenäistä Venäjää edustava kansanedustaja, entinen kosmonautti Valentina Tereškova ehdotti joko presidenttikausien rajoituksista luopumista tai niiden nollaamista Putinin osalta. Tereškovan mukaan muutoksessa ei ole kyse Putinista, vaan Venäjän kansan tulevaisuudesta.
Yhtenäisen Venäjän parlamenttiryhmän puheenjohtajan Sergei Neverov sanoi pian puolueen tukevan Tereškovan ehdotusta ja Putinin kaudet voitaisiin "nollata".
Uutista on päivitetty klo 15.00: Täsmennetty suunniteltua perustuslain lisäystä, joka nollaisi toimikaudet Putinin osalta.
Asukkaat vaativat lentojen keskeyttämistä ja lentokentän sulkemista Lappeenrannassa.
Lentokentän toimintaa rahoittaa sen omistaja eli Lappeenrannan kaupunki, joten ihmiset ovat olleet yhteydessä kaupungin päättäjiin. Kaupungilta arvioidaan, että painetta lentokenton sulkemiseen on tullut kovasti.
Asukkaiden mukaan syynä on se, että Etelä-Karjalan ensimmäinen koronavirustartunta tuli Pohjois-Italiasta, jonne myös Ryanair lentää Lappeenrannasta.
– Mielestäni pitäisi harkita hyvin vakavasti lentojen lopettamista. Nämä viimeaikaiset lennot huolestuttavat, koska todetut tartunnat ovat tulleet Pohjois-Italiasta, Keijo Martikainen sanoo.
Martikainen ei itse lähtisi nyt ollenkaan ulkomaille. Leea Kangasmäen mielestä lentokentillä tehtävät terveystarkastukset olisivat paikallaan Lappeenrannassakin.
– Kenttää ei tarvitsisi kokonaan sulkea, mutta Italian-lennot voisi kyllä perua.
Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meurosen mukaan Lappeenrannan kaupunki ei voi yksin päättää lentokentän sulkemisesta.Kare Lehtonen/Yle
Ryanair keskeyttää lennot
Lentokentän sulkeminen olisi käytännössä valtavan korkean kynnyksen takana. Lappeenrannan kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö. Ari-Pekka Meuronen kertoo, ettei yksittäinen maa saati yksittäinen kaupunki voi omilla toimenpiteillään sulkea lentoliikennettä tai lentokenttää.
– EU on yhtenäinen alue, ja tällaisissa asioissa puhutaan EU-tasoisista päätöksistä. EU:n keskeinen perusperiaate on vapaa liikkuvuus, Meuronen painottaa.
Sulkeminen edellyttäisi valtakunnallisia päätöksiä liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, joka tekisi päätöksen STM:n suosituksesta terveydellisin perustein. Kielto vaatisi myös yhteydenpitoa EU:n kanssa, sillä kuten mainittu EU:n keskeinen perusperiaate on vapaa liikkuvuus.
– Teoriassa Etelä-Suomen aluehallintovirasto voisi paikallisesti tehdä tällaisen päätöksen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin suosituksesta, mutta kynnys tällaisen yhtä aluetta koskevan päätöksen tekemiseen on erittäin korkea. Siinä mielessä tämä on lähinnä teoreettinen mahdollisuus, Meuronen lisää.
Esimerkiksi Finnair peruu lisää lentoja Euroopassa koronaviruksen vuoksi. Yhteensä yli 2 000 lentoa perutaan. Yhtiö on lisäksi jo aiemmin kertonut peruneensa tältä vuodelta 1400 lentoa.
Ryanair puolestaan päätti maanantai-iltana keskeyttää lennot Lappeenrannan ja Bergamon välillä ainakin huhtikuun alkupuolelle saakka. Yhtiö lentää huomenna keskiviikkona sekä ensi lauantaina kaksi lentoa, joiden tarkoitus on kotiuttaa matkustajat Lappeenrannasta Italiaan, ja Bergamosta Lappeenrantaan sekä Venäjälle.
– Matkustajat on nyt saatava kotiutettua ennemmin suorilla lennoilla kuin niin, että jäädään matkustamaan monen mutkan takaa, Meuronen täsmentää.
Reilu kaksi viikkoa sitten eteläkorealainen Hyun Park palasi kotiin töistä kurkku kipeänä.
Park ei pitänyt asiaa merkittävänä, sillä hänen kurkkunsa on usein väsyneenä kipeä ja kyse oli hyvin lievästä kivusta. Tämän lisäksi hänellä oli kevyttä kuivaa yskää – sekin hyvin tyypillistä talviaikaan. Oireet katosivat vedenjuonnilla.
Samana päivänä raportoitiin ensimmäisestä koronavirustartunnasta lähellä paikkaa, jossa Park asuu 74-vuotiaan äitinsä kanssa.
Etelä-Korean toiseksi suurimmassa kaupungissa Busanissa asuva 48-vuotias Park elää hyvin terveellisesti. Hän ei polta tupakkaa ja noudattaa vähäsokerista ja -rasvaista ruokavaliota. Kuntosalilla hänen on ollut tapana käydä 4–5 kertaa viikossa.
Siitä huolimatta hän kuuluu niihin noin 20 prosenttiin sairastuneista, joilla oireet ovat vakavampia ja vaativat sairaalahoitoa.
Lauantaina hän päätti jättää kuntosalireissun väliin tartuntauutisten takia. Samalla rinnassa alkoi tuntua hyvin kevyttä painetta.
Sunnuntaina Busanissa lähellä Parkin kotia raportoitiin merkittävä nousu tartuntojen määrässä. Parkin rinnassa alkoi tuntua hieman enemmän painetta ja samankaltaista tunnetta kuin lihaksissa on kovan urheilun jälkeen, mutta Park ei ollut asiasta huolissaan.
Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa koronaviruksen saanutta potilasta siirretään ambulanssista sairaalaan. Tähän juttuun haastateltu henkilö ei liity kuvaan.Kim Chul-soo / EPA
Olo romahti nopeasti
Hyvin varhain maanantaiaamuna tilanne muuttui. Park heräsi siihen, että hänen oli hyvin vaikea hengittää ja olo huononi nopeasti.
Hän soitti koronaviruksen takia perustetulle hätälinjalle, mutta linja oli varattu. Sen jälkeen hän soitti paikalliseen terveyskeskukseen. Siellä häntä kehotettiin pysymään kotona. Viranomaiset arvioivat, että kyse voi olla tavallisesta flunssasta, sillä Park ei ole matkustanut riskialueille.
Seuraava hengenahdistuskohtaus tuli tuntia myöhemmin ja Park soitti uudelleen apua.
– He kertoivat minulle, että testeihin tuleminen paikalliseen terveyskeskukseen on vaarallista, koska sillä hetkellä positiivisen tuloksen antaneita oli niin paljon.
Hänet ohjattiin pysymään kotona ja soittamaan uudelleen, mikäli olo pahenee. Kun näin kävi ja Park soitti jälleen apua, hänet ohjattiin testeihin läheiseen sairaalaan.
Satoja jonotti testeihin sairaalan ulkopuolella
Sairaalan edustalle pystytettyihin telttoihin jonotti kylmänä talviaamuna Parkin mukaan yli 200 ihmistä.
– Kun näin pitkän jonon sairaalan edustalla ajattelin, että menen kotiin. Neljän tunnin odotus kylmänä talvipäivänä ulkona ei ole hyvä asia.
Park kertoo, että hän oli jo lähdössä pois sairaalalta, mutta hän päätti pelata varman päälle hengitysvaikeuksien takia.
Päätös oli hyvä, sillä kun seuraava hengenahdistuskohtaus iski, Park menetti tajuntansa ja iski päänsä katuun.
Hänen haavansa hoidettiin pienessä teltassa sairaalan ulkopuolella ja samalla häneltä otettiin koronavirustesti. Sen jälkeen hänet ohjattiin kotiin. Parkin mukaan häntä alkoi pelottaa ensimmäisen kerran, kun hänelle sanottiin, että tulosta pitää vielä odottaa 24 tuntia.
Sekoilua testituloksissa
Park sai seuraavana päivänä tekstiviestin, jossa kerrottiin negatiivisesta tuloksesta.
– Kesken viestin lukemisen minulle soitettiin, että kyse oli virheestä ja että tulos olikin positiivinen, Park kertoo.
Parkin mukaan tartunnan saaneita oli Busanissa niin paljon, että hänelle ei aluksi löytynyt hoitopaikkaa. Hän odotteli hoitopaikan vapautumista kotonaan, mutta lopulta hänen tilansa huononi kriittisesti ja hänet vietiin ambulanssilla sairaalaan.
Park oli huolissaan myös äitinsä puolesta, joka toipui sairaalaleikkauksesta kotona.
– Pelkäsin, että tartutan hänet ja samalla oloni huononi merkittävästi. Se oli pelottavaa, hän sanoo.
”Tuntui siltä, että kurkkuni olisi ollut tulessa”
Park vietiin sairaalan teho-osastolle eristetylle alueelle. Siellä hänelle tehtiin useita testejä.
– Lisähapen ansioista minun oli helpompi hengittää. Silti tuntui, kuin raskas metallilevy olisi ollut rintani päällä, Park kertoo.
Ensimmäiset kaksi päivää sairaalan tehohoidossa olivat rankkoja – osin myös lääkkeiden aiheuttamien sivuvaikutusten takia.
– Aluksi tuntui siltä, että kurkkuni olisi ollut tulessa. Sen jälkeen polttava tunne siirtyi rintaani ja siitä mahaani, Park kertoo.
Koronavirukseen ei ole olemassa sitä varten luotua lääkettä, mutta potilaita on hoidettu lääkkeillä, joiden tiedetään toimineen joillain potilailla.
Park uskoo, että häntä hoidettiin HIV:n hoitoon tarkoitetulla lääkkeellä. Sivuvaikutukset olivat niin kovat, että Park kysyi, onko lääkettä pakko syödä.
– Minulle sanottiin, että ei ole antaa muuta.
Tämän jälkeen hänen olonsa sahaili hyvän ja huonon välillä.
– Kuumeeni ei ole noussut kovin korkeaksi, enkä tiedä, kuinka korkealle se nousi kun tilani oli pahimmillaan. Sitä ei kerrottu, sillä sairaalassa oloni yritettiin tehdä mahdollisimman mukavaksi, Park sanoo.
Suoja-asuihin pukeutuneet sotilaat suihkuttavat desinfiointinestettä kadulle Daegussa Etelä-Koreassa 2. maaliskuuta 2020.AOP
Korona iski ankarasti Etelä-Koreaan
Etelä-Korea on kärsinyt koronavirustartunnoista eniten Manner-Kiinan jälkeen, kertoo uutistoimisto Reuters. Vahvistettuja tartuntoja on 7 478 ja tautiin kuolleita 51.
Pahimmilla tautialueilla hoitopaikkoja ei yksinkertaisesti ole ja osa potilaista on kuollut kotona odottaessaan pääsyä sairaalaan, kertoo taudista parantunut Park Ylelle.
– Lääkärin mukaan olin onnekas, sillä pääsin hoitoon ajoissa.
Helmikuussa julkaistun kiinalaistutkimuksen mukaan Kiinassa varmistetuista tartunnoista arviolta 80 prosenttia on ollut lieviä. Tutkimuksesta on uutisoinut myös The New York Times -lehti.
Parkin mukaan hän kuuluu siihen 20 prosenttiin, joka on joutunut taudin takia sairaalahoitoon. Hän myös korostaa, että taudin oireet ovat olleet eri ihmisillä hyvin erilaisia.
Parkin tehohoito kesti yhdeksän päivää. Kahden negatiivisen tautitestin jälkeen hänet lähetettiin kotikaranteeniin, jossa hän on tällä hetkellä. Parkin olo vaihtelee edelleen.
Pahimmat hengitysvaikeudet ovat nyt ohi, mutta fyysinen ponnistelu tai ripeä kävely aiheuttavat kipua rinnassa ja hengitysongelmia.
Lääkkeiden sivuvaikutusten kaltaiset tuntemukset ovat jatkuneet.
– Eilen tunsin oloni erittäin huonoksi, mutta oloni paranee päivä päivältä, Park sanoo.
Ihmiset katsovat tiedotetta taudin leviämisestä näytöltä Soulissa Etelä-Koreassa 9. maaliskuuta 2020.EPA
Yli 10 vuotta Suomessa Nokialle aikanaan työskennellyt Park toivoo, että Suomessa hallitus varautuu mahdollisimman hyvin koronaviruksen leviämiseen.
– Ei ole syytä paniikkiin tai pelkoon, mutta ihmisten kannattaa olla varovaisia.
Park ei tiedä varmasti, mistä hän on tartuntansa saanut. Hän epäilee, että se saattaa olla peräisin kuntosalilta, jossa hän käy.
Hänen mukaansa kyseisellä kuntosalilla on käynyt myös paljon lukioikäisiä nuoria. Valtaosa Parkin asuinalueen tartunnan saaneista on saman ikäisiä opiskelijoita.
Park muistuttaa, että hän asuu alueella, jossa tilanne kehittyi hyvin nopeasti.
– Olin naiivi ja typerä ajatellessani, että tilanne ei koske minua.
Park kuvailee olevansa käsidesin liikakäyttäjä – desinfiointigeeliä löytyy kodista ja työpaikalta.
– Pesen käsiäni koko ajan, mutta sain silti tartunnan, Park sanoo.
