Suomalaisia on nyt jumissa ulkomailla erilaisten koronavirusrajoitusten vuoksi. Moni maa Euroopassa on rajoittanut liikkumista, eikä kaikilta alueilta pääse poistumaan. Lentoja ja muita kulkuyhteyksiä on peruttu ja osa maista, kuten Tanska, on sulkenut rajansa.

Koronaviruspandemian ja eri valtioiden asettamien rajoitusten vuoksi ulkoministeriön (UM) ensisijainen suositus on, että ulkomaille ei tule matkustaa ollenkaan.

Mutta mitä tehdä, jos on jo ulkomailla, ja jumissa? Konsulipäällikkö Pasi Tuominen vastaa STT:lle.

Mitä tehdä, jos tarvitsee apua Suomeen paluun kanssa?

Tietoa kannattaa etsiä ensisijaisesti itse, ei soittamalla ulkoministeriön päivystyskeskukseen, Tuominen sanoo. Lentoyhtiöt ja matkanjärjestäjät järjestävät paluuasioita, ei UM.

– Kannattaa käyttää sosiaalista mediaa ja nettiä, ja sitä kautta selvittää, miten paluulentoja on, Tuominen sanoo.

Suomen kansallisia kotiutuslentoja ei ole suunnitteilla.

Entäpä muuten kuin lentämällä paluu, esimerkiksi autolla?

Suomeen palaaminen autolla on tällä hetkellä vaikeaa, koska esimerkiksi Tanska on laittanut rajat kiinni ja Viro on ilmoittanut tekevänsä samoin. Saksa aikoo sulkea rajansa Ranskaan, Sveitsiin sekä Itävaltaan, ja Puola laittaa kaikki rajansa kiinni maanantaina.

Kannattaako nyt yrittää palata Suomeen, vai pysyä siellä, missä on?

– Tällä hetkellä liikkuminen ei välttämättä ole hyvä idea yhtään missään. Sellaista suositusta ei voi tietenkään antaa, että pysyisi ulkomailla, mutta kannattaa harkita, onko hyvä idea lähteä omatoimisesti etsimään kulkureittejä nyt, kun lennot eivät toimi normaalisti. Näitä asioita pitää selvittää itse, ja seurata paikallista mediaa.

Mitä ulkoministeriö tekee auttaakseen jumissa olevia suomalaisia?

– Meidän keinomme auttaa ovat rajoitettuja. Korostan, että tämä on täysin poikkeuksellinen tilanne. Tämähän vähentää edustustojen mahdollisuuksia avustaa tavanomaisesta huomattavasti. Jos maassa on liikkumisrajoituksia, niin se koskee edustustojen edustajia myös.

UM pyrkii kyllä auttamaan aina hätätilanteessa, mutta muissa kuin hätätilanteissa päivystyskeskukseen ei tule soittaa, Tuominen sanoo. Sen sijaan voi lähettää sähköpostia osoitteeseen paivystys.um@formin.fi. Ensisijaisesti tietoa kannattaa etsiä itse esimerkiksi UM:n sosiaalisen median kanavista, Tuominen kertoo.

Lisäksi matkustusilmoitus pitää tehdä, Tuominen sanoo. Se kannattaa, koska UM lähettää ilmoituksen tehneille tietoa.

Mikä on sellainen hätätilanne, jossa UM:ään voi soittaa?

– Hätätilanne on jonkinlainen vaara. Se ei ole vaara, että paikalliset viranomaiset ovat sulkeneet alueen tai kaupungin tai koko maan.

Hätätilanne on esimerkiksi, jos sairastuu vakavasti tai joutuu koronaviruksen takia tehohoitoon, joutuu onnettomuuteen, rikoksen uhriksi, vangituksi tai pidätetyksi. Lievät koronavirusoireet eivät ole hätätila. Vakavissa oireissa on otettava yhteyttä paikalliseen terveydenhuoltoon.

Mistä sitten saada apua, kun on jumissa, jos ei UM:ltä?

Ensisijaisesti paikallisviranomaisilta. Heidän ohjeitaan pitää kuunnella ja liikkumisrajoituksia noudattaa. Ulkoministeriö ei voi Tuomisen mukaan vaikuttaa toisen valtion antamiin päätöksiin.

UM suosittelee, ettei ulkomaille matkustettaisi. Jos silti lähtee ja joutuu vaikeuksiin, saako apua?

Konsulipalveluita annetaan täysin riippumatta siitä, onko lähtenyt matkalle ennen suosituksia vai sen jälkeen, Tuominen vakuuttaa.

Lisää aiheesta:

Koronavirus sulkee rajoja ja lopettaa lentoja – oletko jumissa ulkomailla?

Tanskassa on sovittu tukipaketista, joka tukee koronavirusepidemian takia vaikeuksiin ajautunutta yksityistä sektoria.

Osana pakettia valtio maksaa kolme neljäsosaa sellaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien työntekijöiden palkoista, jotka olisivat muuten vaarassa joutua irtisanotuiksi. Työnantajat sitoutuvat maksamaan ylijäävän neljänneksen, kertoo Tanskan yleisradio DR uutisessaan.

Sopimus koskee yrityksiä, jotka joutuisivat muuten irtisanomaan vähintään kolmanneksen työntekijöistään tai enemmän kuin 50 palkansaajaa. Tarkoitus on välttää irtisanomisia, joita on jo nähty Tanskassa koronavirusepidemian takia.

Valtio maksaa korvausta kuukausipalkkaisille enimmillään noin 3 000 euroa ja tuntipalkkaisille noin 3 500 euroa, DR kirjoittaa.

Vastineeksi jokainen työntekijä joutuu luopumaan viidestä lomapäivästä saadakseen palkkakompensaatiota.

Paketista on sovittu kolmikantaisesti hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välillä. Sopimus on voimassa kolmen kuukauden ajan.

Paketin odotetaan maksavan Tanskalle noin 350 miljoonaa euroa.

Tanskan pääministeri Mette Frederiksen sanoi lauantaina lehdistötilaisuudessa olevansa tyytyväinen siihen, että poikkeuksellisessa tilanteessa Tanskasta löytyy myös poikkeuksellisen vastuullisia työnantajia, ammattiliittoja ja palkansaajia.

Mitä mieltä olet Tanskan koronatukipaketista? Voit keskustella aiheesta maanantaihin kello 23 asti.

Lisää aiheesta:

Tanska on nyt suljettu ulkopuolisilta – maan sisällä on autiota, ja päätös sulkea rajat pysäytti myös Tanskaan pyrkivien virran

Tanskassa vedotaan kansaan elintarvikehamstrauksen lopettamiseksi ja rajoitetaan lääkkeiden myyntiä – paikoin jouduttu hälyttämään poliisit

Satakunnassa sijaitseva noin 10 000 asukkaan Huittinen on määrännyt kaikki koulut etäopetukseen. Maanantaista alkaen niin ala- ja yläkoulut kuin lukio toimivat etänä ja lapset opiskelevat kotona.

Kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kunta, joka sulkee peruskoulujen ja lukioiden lähiopetuksen koronaviruksen takia.

Huittinen perustelee päätöstä pyrkimyksellä estää koronaviruksen leviäminen kaupungissa. Päätös on voimassa huomisesta maanantaista kaksi viikkoa eteenpäin, mutta sitä on varauduttu jatkamaan.

Huittisten kaupungin mukaan koulujen sulkeminen on tutkitusti tehokas keino estää ja hidastaa viruksen leviämistä.

Varhaiskasvatuksen toiminta ja esiopetusryhmät jatkuvat vielä normaalisti.

Opettajat ohjaavat etänä

Lasten huoltajia on tiedotettu asiasta sunnuntaina. Oppilaat on jo aiemmin ohjeistettu ottamaan kaikki oppimateriaalit mukanaan kotiin.

Ohjeita opiskeluun annetaan Wilmassa. Luokanopettajat ovat oppilaisiin henkilökohtaisesti yhteydessä päivittäin. Yläkoulujen opettajat tukevat oppilaita sähköisten välineiden kautta tai puhelimitse.

Ylioppilaskirjoitukset toteutetaan Lauttakylän lukiolla ylioppilastutkintolautakunnan ohjeiden mukaisesti.

Saksan johtava koronavirologi Christian Drosten tykkää käydä oluella.

Mutta hän tilaa aina oluen pullosta. On nimittäin mahdoton sanoa, pestäänkö tuopit tiskiaineella vai vain huuhdellaan.

Nyt hän on sitä mieltä, ettei sinne baariin tarvitse mennä enää ollenkaan ennen kuin korona saadaan taltutettua.

Normaalisti yhden lääkärin oluenjuontitapa ei ehkä ylittäisi uutiskynnystä, mutta nyt ei eletä normaaleja aikoja. Saksa varautuu muun Euroopan tavoin laajaan epidemiaan.

Liittokansleri Angela Merkel on sanonut suoraan, että jopa 70 prosenttia saksalaisista tulee saamaan tartunnan ennemmin tai myöhemmin. Merkelillä on luonnontieteilijän tausta. Hän tietää, mitä pandemia tarkoittaa, ja jättää filosofiset viisaudet muille.

Vaikka Saksassa on Euroopan eniten tehohoitopaikkoja suhteessa väkilukuun, pelko Pohjois-Italian kaltaisesta ylikuormittumisesta on todellinen.

Kun kyse on elämästä ja kuolemasta muutenkin, ei haluta joutua tilanteeseen, jossa lääkärit joutuvat päättämään sen, kuka saa hoitoa ja kuka ei.

Hallitus on luvannut tehdä kaikkensa ihmishenkien ja talouden pelastamiseksi. Valtion tuhti kassa on nyt auki.

Saksa ei ole vielä sulkenut kaikkia rajojaan. Maanlaajuista koulujen sulkemista ei ole määrätty, mikä johtuu pitkälti liittovaltiorakenteesta. Alueilla on suuri valta.

Koulut ja päiväkodit kiinni ensi viikolla

Silti osavaltiot ovat päättäneet sulkea koulut ja päiväkodit ensi viikosta alkaen. Berliinissä baarit ja klubit sekä kulttuuripaikat on suljettu, mutta ravintolat ja kaupat ovat yhä auki.

Kieltojen ja käskyjen sijaan Saksan poliittisen johdon linja on pitkin viikkoa ollut yksilön vastuuseen vetoaminen. Hallitus pyytää solidaarisuutta kaikilta, jotta taudin leviämistä saadaan venytettyä mahdollisimman pitkälle aikavälille. Riskiryhmien suojelu on kaikkien asia.

– Sosiaalisia kontakteja pitää välttää aina kun se on mahdollista, on liittokansleri Angela Merkelin viesti.

Mitä tämä sitten tarkoittaa vaikka Berliinin kaltaisessa suurkaupungissa?

Koska on vuosi 2020, vastaus tähänkin löytyy podcastista.

Saksassa miljoonayleisöjä kerää nyt Berliinin johtavan virologin Christian Drostenin podcast, jossa hän päivittää epidemian tuoreimmat käänteet ja tutkimustulokset.

Berliinin maineikas yliopistosairaala Charité sijaitsee aivan Berliinin hallintokorttelin kulmilla. Kätevää näin koronan aikaan.

Sieltä käsin Charitén johtava virologi Drosten on tämänkin viikon suhannut pyörällä eri ministeriöiden ja muiden hallintorakennusten väliä. Välissä hän on ehtinyt miljoonayleisöjä keräävien talkshow-ohjelmien vieraaksi.

Drostenia voisi asemansa puolesta verrata vaikka Suomessa HUS:n infektiosairauksien ylilääkäriin Asko Järviseen.

Voiko kaupassa käydä?

Drosten on nyt ehkä Saksan kysytyin mies vallan kabineteissa, mutta silti hänellä on aikaa pohtia julkisesti, voiko ruokakaupassa edelleen käydä. Drosten raivaa lähes päivittäin aikaa nauhoittaakseen puolen tunnin podcast-jakson yleisradioyhtiö NDR:n kanssa.

Sillä juuri tästä korona-ajassa on kyse. Mitä vielä voi tehdä ja mistä pitää jo kieltäytyä omassa arjessa, jotta riskiryhmiä saadaa suojattua ja sairaaloiden ylikuormitus vältettyä.

Drosten uskoo läpinäkyvyyteen ja oikean tiedon välittämisen tärkeyteen poikkeuksellisessa tilanteessa. Ja koska koronavirus on monilta osin tuntematon, myös tieteentekijä välttää mustavalkoisten ohjeiden julistamista.

Hän ei sano podcastissa suoraan, ettei ystäviä saa enää tavata – ainakaan tässä vaiheessa Saksan tilannetta. Sen sijaan Drosten kehottaa tuoreimmassa podcastissa miettimään, voiko ystäviä tavata baarin sijaan luonnossa.

Pelkkä ohimennen podcastissa mainittu pyörän käyttäminen Berliinissä on vinkki sinänsä: Saksan johto kehottaa valitsemaan pyörän tai kävelyn julkisten sijaan aina kun mahdollista.

Osa ohjeista on lääketieteellisiä. Virologin rauhallinen ääni toteaa, että kortisonipohjaiset allergialääkkeet kannattaa ehkä vaihtaa muihin mahdollisen koronainfektioon liittyvän vaikutuksen vuoksi. Mutta tässäkin moni fakta on vielä selvittämättä. Kieltoa hän ei julista.

Drostenin mukaan kaupassa voi käydä normaalisti. Tartunnan saaminen kaupassa on vielä epidemian alkuvaiheessa hyvin epätodennäköistä. Sen sijaan voi jo miettiä, pitääkö kulttuuritapahtumiin enää mennä.

– Ihmisten ei tarvitse tämän ja huomisen päivän välillä lukittautua kotiin.

Mutta viesti on se, että kaikkien arki tulee muuttumaan lähiviikkoina, joten siihen kannattaa asennoitua jo nyt. Saksa ei ole poikkeus vaan vasta eri vaiheessa epidemiaa kuin esimerkiksi Italia tai Espanja.

Pahin on vielä edessä.

Useat Saksan naapurimaat ovat ilmoittaneet todella järeistä toimista. Itävallassa suljetaan tiistaista alkaen myös ravintolat ja leikkipuistot. Saksassa laitetaan maanantaina Sveitsin, Ranskan ja Itävallan vastainen raja osittain kiinni, kertoo Bild.

Myös Saksassa moni, esimerkiksi toimittajat, vaativat nykyistä järeämpiä toimia.

Varokeinot koventuneet

Drosten on tyytyväinen siihen, että myös Saksassa varokeinot ovat koventuneet ja tapahtumakielto otetaan tosissaan. Vielä keskiviikkona Berliini uhmasi hallituksen ohjetta ja halusi sallia lauantaina Bundesliigan pelin yleisön edessä. Myöhemmin tämä peruttiin.

Drostenin mukaan kuitenkin Saksan maltti on ollut hyvä asia.

Hänen mukaansa Saksa on siinä vaiheessa epidemiaa, että poliitikoilla on aikaa harkita ja kuunnella asiantuntijoita. Hän huomauttaa, että jossain maissa päätöksen koulujen sulkemisista saattaa tehdä terveysministeri yhdessä lähipiirinsä kanssa, vaikka päätös on laajasti koko yhteiskuntaa koskevat raju toimenpide.

Terveydenhoitojärjestelmä voi kuormittua entisestään, jos hoitohenkilöstö joutuu jäämään kotiin hoitamaan lapsia.

Sulku on poliittinen päätös, johon pitää konsultoida yhteiskunnan eri alojen asiantuntijoita. Drosten muistuttaa, ettei esimerkiksi koulujen ja päiväkotien sulkemisen hyödyistä ole vielä selvää tieteellistä tietoa.

Hän ei halua sen vuoksi antaa ehdottomia suosituksia. Päätös rajojen tai koulujen sulkemisesta ei kuulu virologille.

– Minä olen tässä vain tieteentekijän roolissa, eikä tiedekään ole mustavalkoista, Drosten sanoo podcastissaan.

Drosten on ollut julkisesti eri mieltä esimerkiksi tartuntatautien Robert Koch -instituutin kanssa. Se on vähän kuin HUS ja THL olisivat Suomessa eri mieltä keinoista koronan taltuttamiseen. Mutta sitä tiede välillä on.

– Poliitikkojen pitää tehdä päätökset, virologi Drosten sanoo.

Julkinen paine on kova

Poliitikot tekevät päätökset osin myös julkisuudesta tulevan paineen vuoksi.

Tässä tieteentekijä Drosten pyytää toimittajilta tarkkuutta ja malttia poliitikoille esitettyjen vaatimusten kanssa. Kun hän torstaisessa podcastissaan sanoi, että espanjantaudin aikaan 1900-luvun alussa koulujen sulkemisesta oli hyötyä, saksalaismediassa hänen tulkittiin kannattavan koulujen ja päiväkotien sulkemista.

Vääristävä sitaatti levisi. Perjantaina valtaosa Saksan osavaltioista kertoi sulkevansa koulut ja päiväkodit.

Drostenin mukaan sulku voi koitua itseään vastaan, jos hoitohenkilöstön lapset laitetaan nyt uusiin tilapäisiin hoitoryhmiin. Vaihtoehto voisi olla ryhmien pienentäminen.

Saksassa Drostenin läpinäkyvää ja aktiivista tiedostusta on kehuttu. Mutta sillä on varjopuolensa. Tieteentekijällä ei ole ollut aikaa tehdä tärkeintä työtään eli lukea tuoreimpia koronavirusta käsitteleviä tutkimuksia, Drosten sanoo tuoreimmassa podcastissa.

– Käytän siihen nyt viikonlopun ja alkuviikon. Vasta sitten voin palata tänne podcastiin puhumaan tiedepainotteisemmin.

Rooma

Euroopan maista koronavirus koettelee pahiten Italiaa. Koko maa on hiljentynyt maanantain jälkeen, kun pääministeri Giuseppe Conte ilmoitti järeistä liikkumista rajoittavista toimenpiteistä.

Hallitus määräsi suljettavaksi myös kaupat, kahvilat ja ravintolat torstaina. Auki ovat enää ruokakaupat, apteekit, tupakkakaupat ja lehtikioskit.

Ravintoloista saa edelleen tilata ruokaa kotiin, mutta tartuntaa pelkäävät pyörälähetit ovat protestoineet viime päivinä haluavansa lopettaa kotiinkuljetukset. Ruokakauppojen kotiinkuljetuspalvelut ovat tukkeutuneet tilauksista. Verkossa tilattua kauppakassia saattaa joutua odottamaan jopa kymmenen päivää.

Poikkeustilanteessa poikkeuksellista ajanviettoa

Rajoituksista huolimatta jotkut italialaiset keksivät vielä loppuviikosta tapoja viettää aikaa ulkona.

Italialaismediat raportoivat, että useilla paikkakunnilla puistot pakkautuivat torstaina ja perjantaina täyteen ihmisiä. Lauantaina useat aluehallinnot ovatkin ilmoittaneet sulkevansa myös puistot.

Käytännössä ulos saa siis lähteä, jos pitää käydä kaupassa, lääkärissä tai mennä töihin, eikä ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. Myös lenkillä tai koiraa ulkoiluttamassa saa käydä yksin.

Poliisit ja sotilaat valvovat rajoitusten noudattamista. Pelkästään lauantain aikana virkavalta pysäytti Italiassa yli 150 000 ihmistä. Pysäytettäviä pyydetään esittämään allekirjoitettu todistus, jossa kerrotaan syy ulkona liikkumiseen. Lähes 7 000 ihmistä sai päivän aikana syytteen sääntöjen rikkomisesta.

Hätäsairaala suunnitteilla Lombardiaan

Pohjois-Italian Lombardiasta on muodostunut Italian koronavirustartuntapesäke, jossa Italian reilusta 21 000 koronavirustartunnasta on todettu yli puolet. Erityisesti alueella sijaitsevissa Brescian ja Bergamon kunnissa virus on päässyt leviämään pahasti.

Tilanne on ajanut Lombardian terveydenhuollon hätätilaan. Alueen kuvernööri Attilio Fontana vahvisti tänään sunnuntaina, että tehohoidon paikat ovat alueella loppumassa.

– Potilaiden määrät vain kasvavat. Olemme lähellä sitä pistettä, jolloin paikat teho-osastoilla loppuvat, Fontana sanoi Sky-televisiokanavan haastattelussa.

Ongelmana on erityisesti hengityskoneiden riittämättömyys, Fontana kertoo. Osalle potilaista koronavirus aiheuttaa hengityksen lamaantumista, ja heidät on siksi kytkettävä hengityskoneeseen.

– Etsimme joka puolelta maailmaa nyt ostettavaksi hengityskoneita. Olen yhteydessä Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Etelä-Amerikkaan, sanoi Fontana.

Fontana on esittänyt koronaviruspotilaita varten rakennettavaksi hätäsairaalaa Milanon messualue Fieran tiloihin. Fontanan mukaan sairaalaan voisi tulla 500 uutta potilaspaikkaa.

–Voimme rakentaa sen vain, jos saamme hengityskoneita, Fontana painottaa.

Samaan aikaan Lombardia pyytää apua muilta alueilta: potilaita on siirretty pitkin viikkoa hoitoon jopa etelän Pugliaan asti. Kiinasta on tuotu Italian hätätilaa helpottamaan viikonlopun aikana lennolla esimerkiksi satoja tuhansia hengityssuojaimia ja muita suojavarusteita. Myös Ranska ja Saksa ovat luvanneet lähettää varusteita.

Tartuntapiikkiä odotetaan ensi viikolle

Noin 2 000 ihmistä on parantunut viruksesta. Lauantai-iltana Italiassa oli viranomaistietojen mukaan 17 750 aktiivista koronavirustartuntaa. Lombardian lisäksi kovan paineen alla ovat Emilia-Romagnan, Veneton, Marchen ja Piemonten hallintoalueet.

Muuallakin tartunnat ovat lisääntyneet, mutta maltillisemmin. Esimerkiksi Toscanassa lauantai-illan tietojen mukaan todettu 630 tartuntaa ja Laziossa eli Rooman ympäristössä 357.

Tarkat tiedot lauantailta Italian hallintoalueiden tartuntamääristä löytyy täältä.

Italian hallitus arvioi, että tartuntapiikki tulisi maahan ensi viikon keskiviikkona 18. maaliskuuta. Huhtikuun loppuun mennessä 92 000 italialaisen arvioidaan saavan koronavirustartunnan.

Lue lisää:

Pohjois-Italian koronaeristysalueella teho-osastot ovat ääriään myöten täynnä, kansalaiset linnoittautuvat kotiin ja sotilaat valvovat liikkumista

Miten taloutta pidetään pystyssä, jos ihmiset jäävät koteihinsa? EU-maat toimivat epidemian hoidossa jopa toisiaan vastaan

HELSINKI Ravintolan pöydän ääreen kerääntyneet ihmiset avaavat suunsa yksi kerrallaan.

Kokoontumisesta on kerrottu seikkaperäisesti kiinankielisillä nettisivuilla. Jokaisen läsnäolijan puheenvuoro on kirjattu tarkkaan ylös:

– Kiinan kansan nousu suurenmoiseen uuteen loistoon on alkamaisillaan, sanoo yksi.

– Kiinalaiset niin kotimaassa kuin merten takana yhdistävät voimansa ja tekevät työtä rinta rinnan yhteisen päämäärän hyväksi! ylistää toinen.

Vain Mao-takit ja -lippalakit puuttuvat puhujien yltä.

Muuten kohtaus voisi olla Kiinaa 1960–70-luvuilla piinanneen kulttuurivallankumouksen ajan näytelmästä. Kulttuurivallankumous oli aikaa, jolloin kapulakieliset esitykset Kiinan kommunistisen puolueen kaikkivoipaisuudesta olivat yleisiä. Uskollisuutta puolueelle valvottiin vainoharhaisesti.

Mutta nyt on tammikuu vuonna 2019.

Ollaan ostoskeskus Redissä Helsingissä. Ravintola Yami Yamiin on saapunut toistakymmentä ihmistä.

Kokoontumisen on järjestänyt Finland Association for Promoting Peaceful Reunification of China (FAPPRC) eli suomennettuna Kiinan rauhanomaisen jälleenyhdistymisen edistämisyhdistys Suomessa.

Yllä olevat puheenvuorot on julkaistu sen nettisivuilla.

Samanlaisia yhdistyksiä on jo noin 200 ympäri maailmaa. Ne kuuluvat kattojärjestöön, josta on tullut yksi tärkeimmistä Kiinan vaikuttamista ajavista toimijoista.

Yhtenäisyysyhdistysten tavoite on useiden asiantuntijoiden mukaan ajaa Kiinan etuja ja hiljentää nousevan suurvallan arvostelua.

Ylen selvityksestä käy ilmi, että Suomessa toimii myös muita järjestöjä, joilla on yhteyksiä Kiinan kasvavaan kontrollijärjestelmään.

Tässä jutussa käydään läpi kolmen yhdistyksen toimintaa ja niiden erilaisia kytköksiä Kiinan vaikuttamisverkostoon.

Kaksi yhdistyksissä toimivaa henkilöä on mukana Suomen puoluepolitiikassa.

Nämä ovat valtiollisia organisaatioita, jotka tekeytyvät kansalaisjärjestöiksi.

Valtiollista vaikuttamista tekevät muutkin maat, mutta Kiinan kontrollikoneiston erikoispiirteenä on pitkälle menevä suunnitelmallisuus ja salailu.

Vaikuttaminen tapahtuu yhdistysten, yritysten, viranomaisdelegaatioiden sekä yksittäisten ihmisten muodostaman monitahoisen verkoston kautta.

Sama toimintamalli on löytynyt aikaisemmin useista maista.

Käytännössä Kiinan kommunistiseen puolueeseen kytkeytyvät yhdistykset naamioituvat tavallisiksi kansalaisjärjestöiksi, kertoo Ylen kokoamiin tietoihin tutustunut Kiina-tutkija.

– Siinä on sellainen epärehellisyys, Turun yliopiston Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa tiivistää.

– Nämä ovat valtiollisia organisaatioita, jotka tekeytyvät kansalaisjärjestöiksi. Mutta niihin värvätään tavallisia kansalaisia, joilta odotetaan panosta ja aktiivisuutta.

Redin kauppakeskuksessa isänmaalliset puheenvuorot jatkuvat. Tarkoituksena on "tutkia syvällisesti" Kiinan johtajan Xi Jinpingin puhetta, yhtenäisyysyhdistyksen sivuilla kerrotaan.

Viimeisten joukossa puheenvuoron saavat kaksi naista. Sivuston mukaan he lausuvat vuorosanat yhteen ääneen:

– Tahdon olla hyvä ja uskollinen kiinalainen ja tahdon ponnistella kaikilla voimillani, jotta isänmaa pysyy ikuisesti vahvana, vauraana ja kukoistavana. Tahdon, että jälleenyhdistyminen toteutuu mahdollisimman pian ja Kiinan kansa nousee taas mahtavaan kukoistukseen!

Toinen naisista on Jenni Chen-Ye. Hän on yhtenäisyysyhdistyksen varapuheenjohtaja ja yksi sen perustajajäsenistä Suomessa.

Hän on myös Vantaan kaupunginvaltuutettu. Puolue on Kansallinen kokoomus.

Ravintolayrittäjänä työskentelevä Chen-Ye muutti Kiinasta Suomeen viisivuotiaana vanhempiensa kanssa. Kaupunginvaltuustoon hän nousi vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Myös perussuomalaisissa toimii kiinalaistaustainen yrittäjä, jolta löytyy yhteyksiä Kiinan kommunistisen puolueen vaikuttamiskoneistoon.

Erlin Yang oli ehdolla kuntavaaleissa vuonna 2017 Helsingissä. Hän tekee myös yhteistyötä oman puolueensa kansanedustajien kanssa.

Toiminta toisen maan etuja edistävien järjestöjen kanssa ei ole Suomessa kiellettyä.

Poliitikkojen on kuitenkin ilmoitettava sidonnaisuuksistaan, jotka voivat vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Avoimuus on tärkeää myös äänestäjien kannalta.

Chen-Ye ei ole ilmoittanut yhdistystoiminnastaan lakisääteisessä sidonnaisuusilmoituksessa. Hänen mukaansa ilmoitus oli tarpeeton, koska yhtenäisyysyhdistyksen toiminta ei liity kaupungin luottamustoimiin millään lailla.

Kokoomukselle Jenni Chen-Yen yhdistystoiminta tulee yllätyksenä.

Voiko puoleen valtuutettu toimia Kiinan kommunistiseen puolueeseen linkittyvässä järjestössä?

– Ei. Tämän tyyppinen sidonnaisuus olisi pitänyt ymmärtää ilmoittaa oma-aloitteisesti, sanoo Kokoomuksen puoluesihteeri Kristiina Kokko.

Perussuomalaiset eivät vastanneet Ylen kysymyksiin.

Jotta yhtenäisyysyhdistyksen tehtävästä Kiinan kontrollikoneistossa saisi paremman käsityksen, on katsottava tarkemmin, mitä Kiinassa tapahtuu.

Osoite on Fuyou Jie 135 Kiinan pääkaupungissa Pekingissä.

Ollaan Kiinan valtakortteleissa. Vieressä on Kiinan kommunistipuolueen johtajille tarkoitettu alue.

Fuyou Jie 135:ssä sijaitsee virasto nimeltä Yhteisrintaman työosasto.

Se on kommunistisen puolueen keskuskomitean alaisuudessa toimiva elin, josta on tullut Kiinan vaikuttamisen todellinen ykkösnyrkki.

Mikään uusi keksintö virasto ei ole, sillä sen juuret juontuvat Kiinan kommunistien alkuhämäriin.

Jo kommunistijohtaja Mao Zedong kutsui Yhteisrintamaa yhdeksi puolueensa kolmesta “taika-aseesta”. Muut olivat puna-armeija ja puolue itse.

Kiinan presidentti Xi Jinping on valjastanut viraston käyttöönsä tavalla, jota ei ole nähty sitten Maon aikojen. Sille on keskitetty yhä enemmän valtaa ja rahaa.

Yhteisrintama on tärkeä työväline, kun Kiina tavoittelee maailman ykkösvaltion paikkaa. Se on osa Kiinan ulkopolitiikkaa.

– Mitä suurempi muutos, sitä enemmän Yhteisrintamaa pitää kehittää ja käyttää, Xi sanoi vuonna 2015.

Yhteisrintaman tehtävä on jokseenkin sama kuin vajaat sata vuotta sitten:

Sen on luotava suhteet kommunistisen puolueen ulkopuoliseen maailmaan ja saatava se toimimaan Kiinalle suotuisalla tavalla. Keinot ovat sekoitus verkostoitumista ja propagandaa mutta joissakin tapauksissa myös tietojen vuotamista Kiinan tiedustelulle.

Kohteita ovat nykyisin esimerkiksi ulkomaiset poliitikot ja bisnesmaailma, jotka pitää saada ajattelemaan myönteisesti idän supervallasta. Tähtäimessä ovat myös Kiinan vähemmistöt ja erityisesti ulkomailla asuvat kiinalaistaustaiset ihmiset. Heidänkin on työskenneltävä Kiinan tavoitteiden eteen.

Vuonna 2018 Yhteisrintama laajeni merkittävästi. Aiemmin valtioneuvoston ohjauksessa toiminut Ulkokiinalaisten asioiden toimisto siirrettiin Yhteisrintaman osaksi, eli suoraan kommunistisen puolueen alle.

Näin puolue saa yhä tiukemman otteen maan ulkopuolella asuvista kiinalaisista.

Kiinan voimistunut vaikuttamistoiminta on huomattu useissa maissa kuten Ruotsissa, Saksassa, Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Australiassa. Siitä on kirjoitettu hiljattain Suomessakin.

Näissä kaikissa maissa Kiinan vaikuttamiskoneisto operoi laajalla harmaalla alueella.

Suomessa Yhteisrintama-kytköksiä löytyy esimerkiksi kolmelta yhdistykseltä, jotka ovat eri tavalla verkostoituneet siihen.

Yhteisrintamaan kytköksissä olevat toimijat eivät pyri pelkästään markkinoimaan Kiinaa myönteisessä valossa.

Osa aktiiveista yrittää myös vaientaa niitä, jotka arvostelevat autoritääristä suurvaltaa.

Yhtenäisyysyhdistykset: Kiinan ulkopolitiikan apurit maailmalla

Kampin ostoskeskuksen eteen Helsingissä on kokoontunut kourallinen mielenosoittajia. Samanlaisia tukiprotesteja Hongkongin demokratiamielenosoittajien puolesta järjestetään samana elokuun viikonloppuna ympäri maailmaa.

Vain yksi mielenosoittaja antaa Ylen toimittajalle haastattelun nimellä. Muut kieltäytyvät. He sanovat pelkäävänsä turvallisuutensa puolesta.

Viereen on ilmestynyt Kiinaa puolustava vastamielenosoittajien joukko. Osa heistä onkin jo tuttuja kasvoja. Kuten kokoomuslainen Jenni Chen-Ye.

FAPPRC eli Kiinan yhtenäisyysyhdistyksen porukka siis jälleen vauhdissa.

– Näen hyvänä, että tuli tällainen vastareaktio. En näe tässä mitään pahaa, Chen-Ye sanoo.

Yle haastatteli Chen-Yetä tämän Kiina-yhteyksistä helmikuun alkupuoliskolla. Hänen mukaansa on harmillista, että Hongkongin puolustajat Narinkkatorilla leimasivat Kiinan pahantekijäksi.

Chen-Ye ei näe ristiriitaa siinä, että porvaripuolueen aktiivi osallistuu kommunistisen Kiinan asiaa ajavan järjestön toimintaan.

Hän sanoo hyväksyneensä yhtenäisyysyhdistyksen säännöt lähtiessään toimintaan mukaan. Chen-Ye kuitenkin painottaa, että kuntapoliitikkona hän edistää aina Suomen ja vantaalaisten etuja.

– En koe uhkana, että olen tässä (Kiina-toiminnassa) mukana. Saan tätä kautta paljon tärkeää tietoa Kiinan tilanteesta. Osaan ottaa paremmin kantaa ulkopolitiikkaan.

Kiinan jälleenyhdistymistä ajavien järjestöjen nimi viittaa Taiwaniin, jonka Kiina katsoo kuuluvan itselleen. Kiinan mielestä saarivaltion pitäisi liittyä osaksi emämaata ensi tilassa.

Yhtenäisyysyhdistys pyrkii Chen-Yen mukaan myös "estämään mellakoita", joita Taiwanin lisäksi Hongkongin, Tiibetin ja Xinjiangin puolesta kampanjoivat aktivistit järjestävät.

– Järjestö valvoo Kiinan ulkopuolista rauhaa, Chen-Ye sanoo.

Vastamielenosoitukset kuuluvat yhtenäisyysyhdistysten ja monien muiden Kiina-järjestöjen ydintehtäviin eri puolilla maailmaa. Tämä pätee niin Suomessa, Kanadassa kuin esimerkiksi Uudessa-Seelannissa.

Toimintamalli näyttää tulevan samasta Kiinan pelikirjasta.

Esimerkiksi Uudessa-Seelannissa yhtenäisyysyhdistys on mobilisoinut jäseniään kaduille, kun Kiinan johto on vieraillut maassa. Tarkoitus on peitota Kiinan arvostelijoiden protestit.

Samoin teki Suomen yhdistys vuonna 2017, kun Kiinan presidentti Xi vieraili Suomessa.

Se raportoi nettisivuillaan ripeästä toiminnastaan:

"Rauhanomaisen jälleenyhdistymisen edistämisyhdistyksen jäsenet huomasivat Tiibetin itsenäisyyttä ajavia aktivisteja, jotka pyrkivät aiheuttamaan häiriötä. Pyysimme välittömästi tapahtuman turvallisuudesta vastaavia poliiseja ajamaan heidät pois."

Eri maiden yhdistyksillä on mahdollisuus vaihtaa tietoja toiminnastaan kansainvälisissä suurtapahtumissa. Niihin ovat osallistuneet myös Suomen yhtenäisyysyhdistyksen johtohahmot.

Helsingissä yhdistyksen luona on vieraillut puolestaan muun muassa Yhteisrintama-viraston delegaatio Shanghaista sekä eri maiden yhtenäisyysyhdistyksiä kaitseva kiinalainen kattojärjestö.

Helsingin yhtenäisyysyhdistys on herättänyt myös australialaisen Kiina-tutkijan huomion.

Selvittäessään Yhteisrintaman verkostoja tutkija Alex Joske huomasi, että Kiinan Xinjiangin maakunnan asioista vastaavat Yhteisrintaman virkailijat olivat vierailleet Helsingissä heinäkuussa 2018.

Isäntänä toimi Suomen yhtenäisyysyhdistys FAPPRC.

Xinjiang tunnetaan lähinnä islaminuskoisen uiguurivähemmistön vainosta. Mitä asiaa alueesta vastaavilla virkailijoilla saattoi olla Suomeen?

– Se (tapaaminen) osoittaa, miten kommunistinen puolue pyrkii yhä aktiivisemmin piilottamaan ihmisoikeusrikkomuksiaan Xinjiangissa. Se panostaa ihmisiin, jotka voivat levittää valtion propagandaa, Joske kertoo Ylelle Australian Canberrasta.

Hän on Kiinan vaikuttamiseen ja teknologiansiirtoon erikoistunut tutkija ASPI-tutkimuslaitoksessa (Australian Strategic Policy Institute). Se on Australian hallituksen perustama sekä puolustusministeriön osittain rahoittama ajatushautomo.

Josken Helsinki-havainto päätyi artikkeliin, jossa hän teki seuraavat päätelmät:

Yhteisrintamalle kaikki kommunistipuolueen ulkopuoliset tahot ovat tietyllä tavalla yhtä, niin Länsi-Kiinan vähemmistökansa kuin Suomen kiinalaiset.

Vaikka monet valtiot ovat jo heränneet Kiinan vaikuttamiseen, tulee Kiinan sekaantuminen toisten maiden politiikkaan todennäköisesti vain kasvamaan.

Kiina aikoo myös ottaa entistä tiukemman otteen ulkokiinalaisista yhteisöistä.

Liike-elämä: Kiina haluaa myös bisnesmaailman puolelleen

Joulupukkeja Kiinaan, puoluepamppuja ja virkamiehiä Suomeen.

Ylen selvityksessä toiseksi aktiiviseksi Kiina-toimijaksi nousee liikemies Erlin Yang. Kiinalaislähtöinen Yang on ollut Suomen kansalainen yli 20 vuotta.

Perussuomalaisissa toimiva Yang pyrki Helsingin kaupunginvaltuustoon vuonna 2017. Valtuustopaikka jäi saamatta, mutta liikemiehenä hän on saanut aikaan enemmän.

Yang on luonut monitahoisen yhdistys- ja yrityskonsernin, joka tekee yhteistyötä muun muassa Aalto-yliopiston, kaupunkien, eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän ja Kiinan kommunistisen puolueen kanssa.

Yangin johtama China Tekway -yritys tarjoaa Kiinaan pyrkiville yrityksille konsultti- ja käännöspalveluja. Yrityksen erikoisuutena on Joulupukki Akatemia, jonka kautta Yang vie suomalaisia esiintymään joulupukeiksi Pohjois-Kiinassa sijaitsevaan turistikylään.

Yang tuo lisäksi kiinalaisia vierailijaryhmiä Suomeen, ja osalle ryhmistä hän tarjoaa pääsyn Suomen eduskuntaan.

Yang toi oman ryhmänsä esimerkiksi vuonna 2018 eduskunnan Kiina-ystävyysryhmän järjestämään Kiina-päivään. Ystävyysryhmää johti tuolloin kansanedustaja Mika Niikko.

Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Niikko on ollut tänä vuonna useasti julkisuudessa Kiina-yhteyksiensä takia.

Yang onkin paitsi Niikon ja Vähämäen puoluetoveri myös yhteistyökumppani. He vierailevat vastavuoroisesti Yangin järjestämissä tapahtumissa.

Niikko oli vuonna 2018 puhujana Yangin investointiseminaarissa. Vuonna 2019 avajaispuheen piti puolestaan perussuomalaisten kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Tom Packalén.

Yang tekee yhteistyötä myös Kiinan vaikuttamisorganisaation Yhteisrintaman kanssa.

Hän isännöi viime vuonna Yhteisrintaman vierailua Helsingissä ja solmi vierailijoidensa kanssa sopimuksen.

Tapaamisen järjesti Yangin perustama yhdistys Suomi Kiina Kauppaliitto.

Xianin kaupungista saapunut Yhteisrintaman valtuuskunta ja Yang allekirjoittivat sopimuksen, jonka myötä Yangin Kauppaliitto-yhdistyksestä tuli "yhteyskeskus" Yhteisrintamaan kuuluvan ulkokiinalaisia edustavan yhdistyksen ja Suomen välillä.

Tieto yhteistyösopimuksesta on julkaistu Yangin johtaman China Tekway -yhtiön sivuilla. Tekstistä on kuitenkin helmikuun aikana poistettu tieto yhteyskeskuksen perustamisesta.

Ylellä on kopio alkuperäisestä tekstistä.

Yang on kiistänyt jyrkästi, että hänen toimintaansa liittyisi mitään poliittista. Yang väitti myös olevansa tietämätön koko vaikuttamisorganisaatiosta, kun Yle kysyi, mikä Yhteisrintama on.

– En osaa sanoa nyt, täytyy kelata. Pitää tutkia, mikä se oikeasti on, Yang vastasi puhelinhaastattelussa helmikuun lopulla.

Yang palasi asiaan juuri ennen jutun julkaisua. Hänen mukaansa kaikki yhteistyökumppanit Kiinassa toimivat lopulta kommunistisen puolueen alaisuudessa.

– Siksi minulle on merkityksetöntä kaivella, kuka on esimerkiksi Xianin yhdistyksen takana, Yang kirjoittaa sähköpostissa.

Juuri Xianin kaupungista saapuneen yhdistyksen kanssa hän solmi sopimuksen.

Kiinalaisilta nettisivuilta löytyy useita kuvia, joissa Erlin Yang poseeraa Yhteisrintamaa edustavien tai siihen kytkeytyvien henkilöiden kanssa.

Yhdellä sivustolla Yang kertoo, että Kiinan presidentin Xi Jinpingin puhe ulkokiinalaisten tärkeästä roolista on inspiroinut häntä.

– Sillä (puheella) on suuri merkitys uuden aikakauden ulkokiinalaistyölle, ja se on vaikuttanut minuun voimakkaasti kutsuen minua mukaan, Yang sanoo sivustolla.

Tiede- ja teknologia-ala: Älymystöpuolue kytkee koulutetut kiinalaiset ja Yhteisrintaman yhteen

Australialainen Kiina-tutkija Alex Joske on pannut merkille myös toisen asian Suomesta ja muista Pohjoismaista: Kiinan tiede- ja teknologiayhdistykset.

Nekin ovat kytköksissä kommunistipuolueen kontrollikoneistoon eli Yhteisrintama-virastoon, hän sanoo.

– Yhteisrintaman tarkoituksena on poliittisten ponnistusten lisäksi tuoda kehittynyttä teknologiaa Kiinaan, Joske huomauttaa.

Vähän samaan tapaan asian on ilmaissut Suomen suojelupoliisi.

Se kertoi alkuvuodesta Suomen Kuvalehdelle, että Kiina voi käyttää vaikuttamiseen tiedustelumaailmasta tuttuja peiteorganisaatioita kuten tiede- ja teknologiayhdistyksiä. Vaikuttamista tehdään usein jonkin muun, esimerkiksi tutkimustoiminnan varjolla.

Ainakin yhdellä Suomessa toimivalla ja kiinalaistaustaisella tiedeyhdistyksellä on yhteys Kiinan kontrollikoneeseen.

Kiinalainen tiede- ja teknologiayhdistys CASTF (Chinese Association of Science and Technology in Finland) on Ylen selvityksen perusteella verkostoitunut Yhteisrintamaan tavalla, joka on tuttu jo muista maista.

Kytkös löytyy kiinalaisen Zhi Gong -puolueen kautta.

Zhi Gong on yksi Kiinan kahdeksasta virallisesta pienpuolueesta. Mikään länsimaisittain puolueeksi ymmärrettävä itsenäinen toimija se ei ole, vaan käytännössä kommunistipuolueen apuväline älymystön tavoittamiseksi.

Puolueen yksi tehtävä on saada hyvin koulutetut kiinalaiset toimimaan Kiinan tavoitteiden mukaisesti.

Se kuuluu suoraan Yhteisrintama-viraston alaisuuteen, ja sillä sattuu myös olemaan Tukholmassa oma Pohjoismaiden toiminnasta vastaava yhdistys.

Pohjoismainen Zhi Gong -yhdistys osallistui esimerkiksi vuonna 2018 Kiinalaisen tiede- ja teknologiayhdistyksen CASTFin järjestämään konferenssiin Helsingissä. Europe Forum -tapahtuman toinen isäntä oli Helsingin kaupunki.

Tapahtumasta on kirjoittanut myös amerikkalainen Atlantic-aikakauslehti, jonka mukaan "Yhteisrintaman kädenjälki oli selkeä" tapahtumassa.

CASTF-yhdistyksen puheenjohtaja kieltää kuitenkin Ylelle jyrkästi yhteyden Kiinan vaikuttamiselimeen.

– Kiina on maa, joka haluaa ystäviä. Olemme hyvin erilaisia verrattuna Yhdysvaltoihin, joka aina haluaa olla johtaja, puheenjohtaja Zhang Hongbo korostaa.

Åbo Akademissa tutkijana työskentelevä Zhang kertoo olevansa tietämätön koko Yhteisrintama-virastosta.

Zhang kielsi tuntevansa organisaatiota senkin jälkeen, kun Yle lähetti Yhteisrintaman nimen hänelle kiinalaisilla merkeillä kirjoitettuna.

Kiina ei pyri vain vaikuttamaan politiikan tekoon. Se pyrkii muokkaamaan uusiksi todellisuuttamme.

Puheenjohtaja Zhang sanoo kuitenkin tuntevansa Zhi Gong -puolueen. Hänen mukaansa sen tehtävä on auttaa ulkomailla koulutettuja kiinalaisia löytämään työpaikkoja Kiinasta, kun he palaavat kotimaahan.

Puolueella ja Suomen CASTF-tiedeyhdistyksellä ei ole yhteyttä, vaan yhdistys toimii täysin itsenäisesti, Zhang painottaa.

Kiinalaisten tiedeyhdistysten kattojärjestön sivuilla kuitenkin kehutaan Suomen tiedeyhdistystä, joka on sivuston mukaan toimittanut ansiokkaasti apua koronaviruksesta kärsivään Kiinaan yhdessä Zhi Gongin kanssa.

Zhang on myös osallistunut puolueen päämajassa Pekingissä pidettyyn tilaisuuteen yhdessä Zhi Gongin Pohjoismaiden yhdistyksen kanssa. Paikalla oli myös Zhi Gongin puheenjohtaja, Kiinan entinen tiede- ja teknologiaministeri Wan Gang.

Kiinan vaikuttamisesta on puhuttu Suomessa viime vuosina vähän verrattuna moniin muihin maihin.

Syynä on osittain tietämättömyys Kiinasta ja sen vaikuttamisoperaatioista – sekä luulo siitä, että asia ei koskisi pientä Suomea.

Näin arvioi Kiinan propagandaa tutkinut professori Lauri Paltemaa.

– Meidän ei pidä suhtautua tähän sinisilmäisesti. Nämä ovat vieraan valtion organisaatioita, mutta meidän pitää vaatia niiltä avoimuutta ja selkeyttä, Paltemaa sanoo.

Hän huomauttaa, että vaikka Kiinan vaikuttamista pelkäävät länsimaat näkevät Kiina-mielisten järjestöjen toiminnan vääristyneenä, yhdistyksissä työskentelevät ihmiset voivat kokea asian täysin toisin.

Kiinalaistaustaisille bisnesmiehille eli niin sanotuille "punaisille kapitalisteille" saattaa olla ongelmatonta auttaa puoluetta, jos se avaa samalla ovia uudelle liiketoiminnalle.

Sama pätee politiikassa ja tiedemaailmassa uraa luoviin ihmisiin.

– Kiinan näkökulmasta siinä ei ole mitään ihmeellistä, vaan se on luonteva tapa toimia, Turun yliopiston Kiina-professori Lauri Paltemaa sanoo.

Ongelmaksi asetelma muuttuu siinä vaiheessa, kun toimintaa tehdään salaillen. Se ei kuulu avoimen yhteiskunnan pelisääntöihin.

Paltemaa varoittaakin "Kekkoslovakian" uudesta tulemisesta. Suomettumisen aikakaudella suomalaiset poliitikot, tiedotusvälineet ja muut vallankäyttäjät nöyristelivät Neuvostoliiton edessä.

– Ilmiö on periaatteessa aivan sama. Riski on ainakin olemassa, Paltemaa huomauttaa.

Kiina-keskustelu on Suomessa ainakin hillitympää kuin monessa naapurimaassa, varsinkin Ruotsissa.

Kiinan ja Ruotsin välejä on kiristänyt niin sanottu kirjakauppiaan tapaus.

Ruotsin kansalainen Gui Minhai katosi vuonna 2015 Thaimaassa ja löytyi myöhemmin pidätettynä Kiinasta. Gui oli perustanut Hongkongissa kirjakustantamon, joka on myynnyt Kiinan johtoa kritisoivia kirjoja. Kiina tuomitsi Guin kymmenen vuoden vankeuteen helmikuun lopulla.

Suhteita on viilentänyt entisestään Kiinan kovasanainen Ruotsin-suurlähettiläs, joka on syyttänyt ruotsalaista mediaa useista "häijyistä hyökkäyksistä" Kiinan kommunistista puoluetta ja valtiota vastaan.

Ruotsissa on niin ikään tutkittu Kiinan vaikuttamiskoneiston toimintaa maassa.

Seurauksena Ruotsin kristillisdemokraatteihin kuulunut ja Yhteisrintamaan kytkeytynyt poliitikko joutui eroamaan puolueesta.

Vielä rajumpia esimerkkejä löytyy Australiasta.

Yhteisrintamaan kytköksissä ollut kiinalaismiljardööri lahjoitti miljoonia dollareita maan eri puolueille.

Toisessa tapauksessa Kiina pyrki tiettävästi lahjomaan kiinalaistaustaista miestä liberaalipuolueen parlamenttiehdokkaaksi. Mies löytyi kuolleena hotellihuoneesta sen jälkeen, kun hän oli kertonut asiasta Australian turvallisuuspalvelulle.

– Se (Kiina) ei pyri vain vaikuttamaan politiikan tekoon. Se pyrkii muokkaamaan uusiksi todellisuuttamme niin, että pidettäisiin täysin normaalina sitä, jos poliitikko on yhteistyössä Kiinan kommunistisen puolueen kanssa, Kiina-tutkija Alex Joske sanoo.

Kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Jenni Chen-Ye pääsi Kiinan todelliselle paraatipaikalle viime syksynä, kun hän osallistui kansantasavallan 70-vuotisjuhliin Pekingissä.

Tiananmenilla eli Taivaallisen rauhan aukiolla järjestettyä seremoniaa ei päässyt seuraamaan kuka tahansa, vaan paikat oli varattu kutsuvieraille.

Chen-Ye sanoo osallistuneensa juhlallisuuksiin "Pekingin kutsumana".

Paikalla oli myös Suomen CASTFin eli Kiinalaisen tiede- ja teknologiayhdistyksen puheenjohtaja Zhang Hongbo.

Chen-Yestä ei ole epäsopivaa osallistua kommunismin juhlaan. Päinvastoin.

Hän kutsuu ulkomaanmatkojaan opintomatkoiksi. Niillä annetaan paljon hyödyllistä tilastotietoa Kiinan taloudesta ja suhteista ulkomaihin. Kiina on maa, joka on syytä tuntea.

– Siitä on vain hyötyä, ja voin palvella paremmin suomalaista yhteiskuntaa.

Mutta koetko, että sinut on värvätty Kiinan apuriksi? Onko sinut pyydetty mukaan, koska toimit politiikassa?

– Minussa varmaan nähdään paljon hyötykäyttöä Kiinan ja Suomen välisten suhteiden rakentamisessa. Minun täytyy itse tiedostaa Kiinan motiivit ja toimia puolueettomasti molemmin puolin. Se on paljon minusta itsestäni kiinni, vastaa Jenni Chen-Ye.

Eikä hän aivan kaikesta ole samaa mieltä Kiinan kanssa. Hongkongiin Kiina voisi suhtautua vähän löyhemmin, Chen-Ye mainitsee.

Kokoomus ilmoitti Ylelle, että se aikoo kuulla Chen-Yetä ja arvioida sen jälkeen hänen asemaansa jo käynnissä olevien kuntavaalien ehdokasasettelussa.

Luulen, että se on kunnianosoitus minulle.

Synnyinpaikkakunnallaan Qingtianissa Chen-Yestä on tullut pieni julkkis.

Paikallisessa verkkojulkaisussa kerrotaan, miten "Qingtianin tyttö" on noussut kaupunginvaltuustoon Suomessa. Kuvissa hän esiintyy kokoomuksen tapahtumissa. Yhdessä kuvassa Chen-Ye poseeraa Kiinan punalippu kädessä vastaanottamassa presidentti Xi Jinpingiä Suomeen.

– Olen ennen kaikkea kiinalainen, haluan suojella kiinalaisia sekä Kiinassa että ulkomailla, Chen-Yen kerrotaan sanovan jutussa.

Artikkeli on kopioitu useille muille kiinalaisille nettisivuille. Osassa hänet esitellään kansanedustajana.

Jutuissa Chen-Ye näyttäytyy mallikansalaisena, kuin eräänlaisena esimerkkinä ulkomailla asuvasta kiinalaisesta.

Turun yliopiston Kiina-professorin Lauri Paltemaan mukaan juttujen viesti voisi olla se, että myös kaukana Kiinasta voi olla kunnon kansalainen ja kommunisti.

– Kiinan propaganda luo malleja, joiden kautta se operoi. Se haluaa nimenomaan antaa toimintamalleja, joiden mukaan toiset voisivat toimia.

Kiinan kansantasavallan 70-vuotisjuhlissa Jenni Chen-Ye pääsi seuraamaan, kun Tiananmenin aukion ohitti monituhatpäinen kulkue sekä presidentti Xi Jinping mustalla kiinalaistekoisella limusiinilla.

Chen-Ye on julkaissut Facebook-tilillään kuvia tapahtumasta: niissä näkyy muita kunniavieraita, soittokunta ja aukiolle tuodut Kiinan mannertenväliset ohjukset.

Sotilasparaati oli yksi nyky-Kiinan suurimmista.

Tiananmenin aukio on historiallinen paikka myös Yhteisrintaman ja ulkokiinalaisten kannalta.

Kiinan kommunistijohto nimittäin pelästyi ulkokiinalaisten voimaa vuonna 1989. Se oli tajunnut, että monet ulkomaille muuttaneet kiinalaiset olivat tukeneet Tiananmenilla demokratiaa vaativia opiskelijoita.

Kiinan vapautusarmeijan tankit olivat jyränneet opiskelijat kesäkuun yön verilöylyssä, mutta ne eivät tehonneet miljooniin ulkokiinalaisiin.

Heidät oli muutettava "Kiinan propagandan alustoiksi" Yhteisrintaman avulla, puoluejohtajat päättelivät.

Jenni Chen-Ye ei tietenkään muista kesän 1989 tapahtumista mitään, koska vasta syntyi samana vuonna.

– On iso kunnia-asia, että on saanut kutsun sellaiseen sotilasmarssiin. Luulen, että se on kunnianosoitus minulle.

Jutun tekoon on osallistunut Ylen ulkomaantoimituksen ja tutkivan MOT-ohjelman toimittajien lisäksi ruotsinkielisen Spotlightin datajournalisti Linus Lång.

Grafiikka ja ulkoasu: Taneli Arponen, Eetu Pietarinen ja Joel Kanerva / Plus-deski

Lue myös:

Pandat on peruttu ja Venäjän lähetystön osoite nimettiin tapetun poliitikon mukaan – Prahan pormestari ei kumartele Kiinaa eikä Venäjää

Vakoojalinnut lentävät Kiinan rajaseudun taivaalla – Yle kävi maakunnassa, jossa miljoona ihmistä on viety leireille vannomaan uskollisuutta puolueelle

"Poikani ei enää palaa Kiinaan", sanoo Ateenaan kotinsa siirtänyt miljonääri – Kiinalainen raha hurmasi Kreikan ja kääntää Euroopassa muidenkin maiden suuntaa

Helsingin kaupunki päätti sunnuntaina uusista koronavirusohjeista. Helsingin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) kertoi niistä tiedotustilaisuudessa sunnuntaina.

Voit katsoa koko tilaisuuden tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Vapaavuoren mukaan Helsinki keskittyy nyt ennen kaikkea viruksen leviämisen hidastamiseen ja riskiryhmien suojaamiseen.

Perjantain päätös pitää: kouluja ei suljeta

Koulujen osalta Helsinki pysyy perjantain linjassaan, jonka mukaan kouluja tai päiväkoteja ei suljeta.

Verkko-opetusta yläkoulussa ja toisen asteen opetuksessa kuitenkin lisätään. Kouluissa ja päiväkodeissa aletaan myös tehostetusti valvoa käsienpesua.

Erityisjärjestelyjä voidaan tehdä riskiryhmiin kuuluville lapsille. Kouluissa ja päiväkodeissa aletaan myös porrastaa ruokailua ja välitunteja. Kouluissa ei järjestetä yhteistilaisuuksia, ja liikuntatunneilla suositaan ulkoliikuntaa ja teoriamuotoista opetusta.

– Perjantainen päätös on saanut paljon kehuja, mutta myös paljon moitteita. Tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että koulujen ja päiväkotien kiinni pitäminen ainakaan merkittävästi hidastaisi epidemian laajentumista, Vapaavuori sanoi.

Vapaavuoren mukaan koulujen sulkeminen voisi jopa haitata koronaviruksen torjuntaa, jos esimerkiksi sote-alalla tai muissa kriittisissä tehtävissä työskentelevät vanhemmat joutuisivat jäämään lasten kanssa kotiin.

– On mahdollista, että koulujen sulkemiseen vielä mennään, mutta emme halua lähteä haastamaan hallituksen linjaa. Jos tähän päädytään, se tehdään kansallisesti, Vapaavuori sanoi.

Riskiryhmien luona vierailua rajoitetaan

Tilaisuudessa Helsingin kaupunki antoi koulumaailman lisäksi ohjeita myös kaupungin työntekijöitä ja riskiryhmiä koskien.

Kaupungin työntekijät voivat sairastapauksissa olla poissa kymmenen vuorokautta omalla ilmoituksella. Kaupunki ei järjestä yli 20 henkilön koulutuksia, kokouksia tai tapaamisia. Myös lomien siirtämisiin varaudutaan.

Kaikessa asiakaspalvelussa suositaan jatkossa sähköisiä- tai puhelinpalveluita kasvokkain tapahtuvan neuvonnan sijasta.

Vierailuja riskiryhmien luo rajoitetaan Helsingin seniorikeskuksissa ja sairaaloissa. Kaupunki suosittelee myös välttämään kaikkia vierailuja vammaisten asumispalveluissa.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: SAS keskeyttää suurimman osan lentoliikenteestään, Suomen Pankilta kriisipaketti

Helsinki ei sulje kouluja tai päiväkoteja koronaviruksen vuoksi – Vapaavuori: "Sulkemisella ei vaikutusta epidemian hidastamiseksi"

Italiassa on kuollut viimeisimmän vuorokauden aikana 368 ihmistä koronavirukseen.

Koronavirukseen on kuollut Italiassa nyt 1 809 ihmistä. Määrä on neljänneksen suurempi kuin vielä lauantaina.

Uusimmista luvuista kertovat Italian suojeluviranomaiset.

Lue myös Jenna Vehviläisen juttu Roomasta: Hiljentyneessä Italiassa odotetaan tartuntapiikkiä lähipäiville – ostosten kotikuljetukset ruuhkautuneet päiviksi

Tampereen kaupungin kouluissa siirrytään osin etäopetukseen. Nurmijärvi kehottaa peruskoulun oppilaita jäämään kotiin mahdollisuuksien mukaan. Espoo, Vantaa ja Turku tarjoavat kaikille lukiolaisille etäopetusta. Huittinen sulkee kaikki koulut.

Monet kaupungit ovat lähipäivinä tiedottaneet erilaisista erityisjärjestelyistä koulunkäynnissä koronavirustilanteen vuoksi. Maanantaina monen koulutie näyttää hyvin erilaiselta kuin vielä perjantaina – jos koulutielle siis edes lähtee.

Kysyimme Opetushallituksesta, miten uudessa tilanteessa pitäisi toimia. Kysymyksiin vastasi Opetushallituksen oikeudellisista asioista vastaava johtaja Matti Lahtinen.

Miksi kouluilla on niin erilaisia järjestelyitä etäopetuksen järjestämisestä? Eikö riski ole kaikille sama?

Koulut saavat päättää itse, käytetäänkö lähiopetusta, etäopetusta tai monimuoto-opetusta. Kouluilla on myös vähän erilaiset edellytykset siihen, miten etäopetusta voidaan ottaa käyttöön. Myös oppilaiden mahdollisuudet etäopetukseen ovat erilaisia. Siksi vaihtelua voi olla saman luokan sisälläkin eri oppilaiden välillä.

Lapsen koulu on auki normaalisti, mutta huoltaja ei haluaisi laittaa lasta kouluun. Voiko lapsi silloin jäädä kotiin?

Kouluun pitää lähtökohtaisesti mennä, mutta poissaoloon voi hakea erillistä lupaa. Perusopetuksessa edellytetään, että poissaololle pitää olla erityinen, perusteltu syy. Usein kolmen päivän poissaoloa haetaan opettajalta ja sitä pitempää rehtorilta. Koulu päättää harkintansa mukaan, myönnetäänkö oppilaalle poissaoloa. Syitä voivat olla lievätkin oireet tai pelko siitä, että on altistunut taudille.

Riittääkö yleinen pelko tilanteesta poissaolon syyksi?

Tämä on koulujen harkinnassa. En sano, etteikö se missään tapauksessa voi olla syynä. Varmasti oppilaita on jäänyt pois opetuksesta myös omin luvin ilman poissaolon myöntämistä. Me korostamme, että huoltajat voivat hakea lupaa poissaoloon perustellusta syystä. Tartuntavaaran estäminen voi olla perusteltu syy.

Samassa perheessä yhden lapsen luokka on etäopetuksessa ja toisen lapsen luokka lähiopetuksessa. Voiko huoltaja vaatia etäopetuksen järjestämistä toisellekin lapselle, vaikka koulu onkin normaalisti auki?

Ei voi vaatia. Toki huoltajat voivat esittää koululle, että kaikissa tapauksissa siirryttäisiin etäopetukseen, mutta loppupeleissä koulu päättää asiasta.

Miksi joissain kouluissa on siirrytty etäopetukseen, mutta oppilaat voivat silti käydä normaalisti syömässä koululla?

Oppivelvollisuusikäisten lasten opetus on lain mukaan lähtökohtaisesti lähiopetusta. Etäopetukseen siirtymisestä pitää tehdä erillinen päätös. Koulun pitäisi toimia mahdollisimman normaalisti, ja koulun toimintaan kuuluu myös oikeus maksuttomaan ruokailuun päivittäin. Jos kodeissa pystytään järjestämään asia, niin välttämättä ei sitten tällaisessa tilanteessa tarvitse kouluun lähteä ruokailemaan.

Miksi suurin osa kaupungeista on laittanut etäopetukseen vain peruskoulun yläluokat ja lukiot? Miksi alemmat luokat opiskelevat lähiopetuksena?

Syynä on ennen kaikkea se, että itsenäinen työskentely tai etänä työskentely onnistuu paremmin vanhemmilta oppilailta. Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa etätyöskentely on myös lainsäädännöllisesti helpompaa toteuttaa kuin oppivelvollisuusikäisillä.

Miksi ei päätetä sulkea kaikkia kouluja keskitetysti?

Opetushallitus turvautuu terveysviranomaisten, ennen kaikkea THL:n suosituksiin tässä asiassa. Jos tartuntavaara arvioidaan isoksi, silloin koulujen sulkemista pitää vakavasti harkita. Opetushallitus valmistelee heti alkuviikosta ohjeita etäopetuksesta kunnille ja kouluille. Pitää muistaa, että tilanne muuttuu nopeasti ja voi olla, että muutaman päivän päästä on ihan toisenlaisia linjauksia.

Mikä on Opetushallituksen ohje huolestuneille huoltajille koulunkäynnistä koronan aikana?

Perusohje on se, että jos on oireita, niin ei pidä mennä kouluun. Vähäisetkin oireet tai merkit siitä, että lapsi ei ole kunnossa, pitää ottaa vakavasti. Seuratkaa tarkasti koulusta tulevia viestejä ja jos on huolia tai epäselvyyksiä, olkaa yhteydessä kouluun ja pyrkikää selvittämään asiaa.

Onko opettajan pakko mennä töihin, jos koronaviruksen leviäminen pelottaa tai lähipiirissä on riskiryhmään kuuluvia?

Lähtökohtaisesti töihin täytyy mennä. Työnantajan kanssa pitää sopia, mikä on hyväksyttävä syy poissaoloon. Jos tuntuu, että työpaikalla ei ole riittävästi varauduttu tartuntariskiin ja tilanne huolestuttaa, kannattaa kääntyä työnantajan puoleen. Työnantajan velvollisuus on turvata työturvallisuus kaikille.

Miten koulunkäynti on järjestetty sinun lähipiirissäsi? Voit keskustella aiheesta 16.3. kello 23:een asti.

Lue myös:

Valtaosa ammattikorkeakouluista siirtyy ensi viikolla etäopetukseen – peruskouluilta, lukioilta ja yliopistoilta samanlaisia päätöksiä

Voiko jäädä kotiin, jos koronavirus pelottaa? Voiko pomo pakottaa venymään? Kuusi kysymystä ja vastausta töihinmenosta koronaviruksen jyllätessä

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: SAS keskeyttää suurimman osan lentoliikenteestään, Suomen Pankilta kriisipaketti

Yle Triplet tarjoaa kattavan materiaalipaketin oppitunneille ja etäopetukseen – katso uutisvideot ja tehtävät.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed on alentanut ohjauskorkoaan rajusti kokonaisella prosenttiyksiköllä 0–0,25 prosenttiin. Viimeksi Fed alensi ohjauskorkoaan vajaat pari viikkoa sitten, tuolloin 1,0–1,25 prosenttiin. Tuolloin lasku oli 0,5 prosenttiyksikköä.

Fedin ohjauskorko on edellisen ollut käytännössä nollassa vuoden 2008 finanssikriisin iskettyä, kertoo muun muassa Washington Post.

Koronlasku on osa Fedin massiivisia hätätoimia koronaviruspandemiasta johtuvan talouskriisin lievittämiseksi. Se päätti esimerkiksi käynnistää uudelleen arvopaperien osto-ohjelman. Velkakirjaostoja on tarkoitus tehdä 700 miljardilla dollarilla.

Keskuspankki aikoo myös tarjota pankeille lainoja, jotta ne puolestaan voisivat myöntää lainoja viruskriisin takia vaikeaan taloustilanteeseen joutuneille pienyrityksille ja kotitalouksille.

Ohjauskoron on määrä pysyä nollan tuntumassa kunnes talous näyttää jälleen vahvistuneen riittävästi, keskuspankin lausunnossa todettiin.¨

Koronlaskua vaatinut Trump ilahtui

Keskuspankkia jo kuukausia koronlaskuun patistanut presidentti Donald Trump riemastui uutisesta ja onnitteli keskuspankkia päätöksestä.

– Tämä on mahtava asia. Olen kovin iloinen, sen voin teille kertoa. En odottanut tätä. Ja minä tykkään tulla yllätetyksi, presidentti lausui koronavirustiiminsä rutiineihin kuuluvassa tiedotustilaisuudessa.

Fed kertoi myös useiden muiden keskuspankkien kanssa aloittamastaan yhteistyöstä, jonka tarkoituksena on taata, että maailmantaloudessa pyörät pyörivät. Mukana ovat Euroopan keskuspankki sekä Britannian, Japanin, Kanadan ja Sveitsin keskuspankit. Kyse on esimerkiksi valuutanvaihtosopimuksista.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yhdysvalloissa aloitetaan koronavirusrokotteen kliiniset testit maanantaina, kertoo uutistoimisto AP hallituksen nimettömään lähteeseen viitaten.

Koerokotettavat saavat ensimmäiset rokotteet maanantaina, hallituksen lähde kertoo. Yhdysvaltain terveysvirasto rahoittaa rokotekokeilun, joka toteutetaan Seattlessa, Kaiser Permanente Washington Health Research Institutessa.

Viranomaisten mukaan kestää vuodesta puoleentoista, ennen kuin on mahdollista vahvistaa rokotteen toimivuus.

Testaaminen aloitetaan 45 nuoren ja terveen vapaaehtoisen kanssa. Ensivaiheessa on tarkoitus varmistaa, että rokote ei tuo tullessaan huolestuttavia sivuvaikutuksia. Rokote ei sisällä virusta itseään, joten koehenkilöt eivät voi altistua sille.

Kymmenet tutkijaryhmät ympäri maailmaa etsivät kiivaasti ratkaisua koronavirusrokotteeseen. Maaliskuun alussa lääkeyhtiö Pfizer kertoi löytäneensä mahdollisen yhdistelmän koronavirusta vastaan. Yhtiö toivoi olevansa valmis testaamaan koronaviruslääkettä tämän vuoden loppupuolella.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Norja tiukentaa maahantulosäännöksiään koskemaan myös suomalaismatkustajia maanantaista 16.3. kello 8.00 alkaen. ETA-maan kansalaiset, mukaan luettuna suomalaiset, jotka asuvat tai työskentelevät Norjassa saavat tulla edelleen maahan.

Jos et työskentele tai asu Norjassa tai sinulla ei ole muuta perusteltua syytä tulla maahan, voi Norja käännyttää sinut maahan saavuttaessa. Mikäli asut Suomessa ja käyt rajan yli Norjassa töissä, kannattaa sinun tarkistaa tilanne myös työnantajaltasi.

Rajoitusten takia esimerkiksi kelkkareitti ja hiihtoladut Kilpisjärveltä rajan yli Norjan puolelle suljetaan maanantaina.

Suomen suurimmissa yliopistosairaaloissa valmistellaan jo käytännön järjestelyjä koronaviruksen laajan leviämisen varalta. Päivystyksen ja tehohoidon tarve kasvaa – ja siksi kiireettömiä vastaanottoaikoja siirretään.

Tampereella kiireettömiä vastaanottoaikoja aletaan siirtää jo ensi viikon aikana. Helsingissäkin on jo valmistauduttu kiireettömien toimintojen lykkäämiseen koronan vuoksi.

Tampereen yliopistollisen keskussairaalan (Tays) johtajaylilääkäri Juhani Sand kertoo, että kiireetöntä hoitoa on kohdennetusti karsittu jo tulevalta viikolta.

– Kohdennetusti olemme jo putsanneet joitakin kiireettömiä toimenpiteitä.

Sandin mukaan suunnitelmat tarkentuvat ja niitä aletaan toteuttaa laajemmin ensi- ja seuraavan viikon aikana.

Myös Helsingissä on valmistauduttu kiireettömien toimintojen lykkäämiseen koronan vuoksi. Terveys- ja päihdepalveluista vastaava johtaja Leena Turpeinen sanoo, että kiirettömän ajan varanneisiin potilaisiin ollaan yhteydessä puhelimitse lähiaikoina.

– Soitamme potilaille, jotka eivät tarvitse sosiaali- tai terveyspalvelujen henkilöstön tapaamista välittömästi.

Turpeisen mukaan vastaanottoaikojen siirtäminen koskee lähinnä henkilöitä, joiden aikaa voidaan siirtää parilla kuukaudella.

Myös uudet ajanvaraukset menevät kiireellisyyden perusteella.

Uusia tautitapauksia ei ole enää mielekästä laskea

Koronatartuntojen määrä on edelleen kasvanut Suomessa. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri ilmoitti tänään kymmenestä uudesta tapauksesta. Kaikkiaan varmistettuja tartuntoja on Suomessa 240.

Vaikka sairaanhoitopiirit kertoivat uusista tapauksista tänäänkin, ei numeroiden seuraaminen ole enää entiseen tapaan mielekästä, koska läheskään kaikkia oireilevia ei pystytä testaamaan. Näin ollen tautitapauksia voi jäädä testien rajaamisen vuoksi piiloon.

Uusien viranomaisohjeiden mukaisesti koronatestaus rajataan jatkossa lähinnä vain riskiryhmiin ja hoitohenkilökuntaan.

– On selvää, että jos sairastaa lieväoireisen nuhakuumeen, kukaan ei voi sanoa, etteikö taustalla olisi ollut koronan aiheuttama infektio, Sand sanoo.

Sand toteaa, että testejä voidaan tehdä rajallinen määrä ja nämä pyritään nyt kohdentamaan siihen joukkoon, jolle siitä on eniten hyötyä.

Sekä Turpeinen että Sand toivovat, että ajan varanneet henkilöt olisivat puhelimitse tavoitettavissa ja seuraisivat mahdollisuuksiensa mukaan hoitopaikkansa verkkosivuja, jotta tieto mahdollisesta vastaanottoajan muutoksesta saataisiin perille.

– Soittelemaan ja varmistelemaan ei suin päin pitäisi lähteä, koska se ruuhkauttaa linjoja ja heikentää terveydenhuollon valmiutta vastata kipeimmin apua tarvitsevien avuntarpeeseen, Sand sanoo.

Turpeinen puolestaan muistuttaa, että jos ei ole tiedossa mitään matkakontaktia ja oireet ovat lievät, ne voi pyrkiä hoitamaan kotikonstein.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Mahdollisen rokotteen kliiniset testit aloitetaan maanantaina, New York sulkee baarit ja ravintolat

Suomen hallitus linjasi tänään uusista toimenpiteistä koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi maassa. Yhtenä toimena peruskoulut suljetaan.

Poikkeuksellisesti kuitenkin järjestetään esiopetus sekä perusopetuksen 1–3 luokkien lähiopetus niiden vanhempien lapsille, jotka työskentelevät yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittisillä aloilla. Lisäksi poikkeuksena järjestetään erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus sitä tarvitseville, kuitenkin niin että ne vanhemmat ja huoltajat, joiden on mahdollista järjestää lapsen hoito kotona, menettelevät näin.

Järjestely tulee voimaan keskiviikkona ja on voimassa 13.4.2020 saakka.

OAJ:n kehittämispäällikkö Jaakko Salo toteaa, ettei nykyisen kaltaista perusopetusta voi sellaisenaan siirtää verkon kautta tapahtuvaksi etäopetukseksi.

– Pelkästään se että kaikilla opettajilla ja oppilailla ei ole vaadittavia laitteita kotonaan, on yksi ongelma, Salo kertoo.

Normaalitilanteessa perusopetus on lähiopetusta jo lainsäädännön perusteella. Etäopetusta on aiemmin voitu järjestää yksittäiselle opiskelijalle erityiset opetusjärjestelyt mahdollistavalla pykälällä, jos oppilaan koulunkäynti on vaikka terveyssyistä estynyt.

Vallitsevassa koronatilanteessa Salo ei puhuisi etäopetuksesta, vaan korvaavasta opetuksesta. Korvaavasta opetuksesta ei ole kirjattu laissa. Kyse on poikkeusjärjestelystä, jolla siis poiketaan lain ja opetusuunnitelman mukaisesta tavanomaisesta opetuksen järjestämisestä.

– En siis kutsuisi sitä etäopetukseksi, jos oppilaille annetaan korvaavia tehtäviä.

Salo muistuttaa, että peruskoululaisilla on suuria eroja siinä, miten he pystyvät omaehtoisesti opiskelemaan vaikkapa kirjallisten ohjeiden pohjalta.

– Tällainen kotona tapahtuva korvaava opiskelu vaikuttaa varmasti peruskoululaisen oppimiseen. Sen korvaaviin toimiin on varauduttava poikkeustilanteen jälkeen, Salo sanoo.

Monissa kunnissa koululuokat ammottivat tyhjyyttään jo maanantaina, kun koululaisia neuvottiin jäämään kotiin. Yksi tällainen kaupunki oli Imatra.

Tyhjä luokka vastassa

Äidinkielen lehtori Alli Laitista odotti aamulla tyhjä luokkahuone Imatralla. Laitinen opettaa Kosken koulukeskuksessa 8.- ja 9.- luokkalaisia. Kaikki oppilaat olivat jääneet kotiin, koska Imatran kaupunki suositteli lasten jäämistä etäopetukseen.

– Osasin odottaa, että kaikki eivät ole koulussa, mutta siihen en varautunut, että ketään ei ole paikalla. Aika aavemaiselta koulussa näytti, kun siellä ei ketään ollut, Laitinen toteaa.

Normaalisti Laitisen pitämällä oppitunnilla on noin 15–20 oppilasta. Jos kouluun olisi tullut oppilaita, he olisivat tehneet samoja tehtäviä kuin kotiin jääneet.

Etäopetusta videoyhteydellä

Laitinen avasi aamulla videoyhteyden oppilaisiin.

– En odottanut, että sinne olisi liittynyt niin paljon oppilaita kuin mitä tuli. Osa varmasti nukkui vielä siihen aikaan.

Laitisen mukaan opettajilla on omat käytäntönsä etäopetukseen liittyen. Jotkut antavat jossakin paikassa koko viikon tehtävät Wilma-viestillä. Laitinen halusi kokeilla etäopetusta videoyhteydellä.

– Aika nopeasti huomasin, että se kannatti. Oppilaat toimivat ihan samalla tavalla kuin luokassa. He tykkäsivät jutella keskenään ja minun kanssa, se muuttui sosiaaliseksi kanssakäymiseksi. Luulen, että jos tämä tilanne jatkuu pitkään, se on todella tarpeellista.

Ainut poikkeus oli, että nyt olisi pitänyt olla suullisia esitelmiä, mutta oppilaat julkaisivat materiaalit nettiin ja niistä keskusteltiin.

Teknisiä ongelmia ei ollut, koska oppimisympäristöt ovat oppilaille jo tuttuja.

– Videoyhteyttä oli jo kokeiltu perjantaina. Viime viikolla varmistimme kaikilta oppilailta, että Wilma, sähköposti ja tunnukset toimivat.

Imatralla kaikille oppilaille riitti laitteet, kaikilla on omat henkilökohtaiset oppilaslaitteet.

Laitinen ei pidä kokeita äidinkielessä, joten hän ei osaa sanoa kokeiden järjestämisestä.

– Sähköiset järjestelmät kyllä mahdollistavat kokeiden järjestämisen.

Laitinen ei usko, että tilanne vaikuttaa ryhmätöiden tekemiseen, koska niitä voidaan tehdä digitaalisessa oppimisympäristössäkin.

Tärkeintä kohdata muita

Laitinen on ollut pitkään kiinnostunut digitaalisesta opettamisesta ja hänellä on kaikki opiskelumateriaalit digitaalisissa ympäristöissä.

– Meillä on aika isoja kokonaisuuksia äidinkielessä, joten oppilaat jatkoivat siitä, mihin on viime viikolla jääty.

Laitinen uskoo, että joillekin opettajille tilanne voi olla vaikea, koska digitaaliset ympäristöt eivät ole niin tuttuja. Koska aihe on todella pinnalla, Laitisen mukaan esimerkiksi sosiaalisesta mediasta löytää erilaisia ohjeita, miten etäopetusta voi järjestää.

– Olen kollegoille sanonut, että nyt kannattaa kokeilla, koska sille on aito tarve. Toivon, että tästä seuraa se hyvä, että ne ketkä eivät ole aiemmin uskaltaneet kokeilla kokeilisivat nyt digitaalisia oppimisympärsitöjä.

Laitista huolettaa ainoastaan se, miten opiskelijat pärjäävät ilman sosiaalista ympäristöä.

– Huomasin, että tärkeintä ei ollut, että opettaja kertoo tehtävänannon, vaan se, että oppilaat saivat kohdata toisensa.

Lue lisää: Etäopetuksessa koulu alkaa aamulla kuten tähänkin asti – rehtori: "Lapsille tiedoksi, että tämä ei ole lomaa"

Peruskoulujen keskiviikkona alkavasta sulkemisesta voi olla laajoja seurauksia perheissä, joissa lapsia ei voi jättää yksin kotiin työpäivän ajaksi eikä huoltajalla ole mahdollisuutta tehdä etätyötä.

Etenkin pienipalkkaisten tilanne voi muuttua nopeasti hankalaksi.

Kokonaisuus on konstikas. Taustalla vaikuttavat sekä työsopimuslaki että työntekijän työsuhteeseen sovellettava työehtosopimus.

Kotiin jäävän vanhemman tulot riippuvat tilanteesta

– Koulun tai päiväkodin sulkeminen ilman, että siihen liittyy karanteeni tai eritys, on toimeentulon kannalta monimutkainen asia, kertoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n työympäristötoimitsija Merja Hyvärinen.

Jos työnteko estyy työnantajasta tai työntekijästä riippumattomasta syystä, kuten koulun sulkeminen, työnantaja on velvollinen maksamaan palkan 14 vuorokauden ajalta. Sen jälkeen palkanmaksu lakkaa, ellei huoltaja pysty tekemään etätyötä kotoa käsin.

Vaikka koulut suljetaan, päiväkodit pidetään avoinna. Osa perheistä on varotoimena ottanut myös terveitä tai vain lievästi oireilevia lapsia pois päivähoidosta. Tällaisessa tapauksessa huoltajan kotonaolo on palkatonta.

– Todennäköisesti poissaolon näissä tilanteissa mahdollistaa työsopimuslaissa säädetty oikeus poissaoloon pakottavasta perhesyystä. Huoltaja voi myös yrittää sopia palkattoman vapaan pitämisestä. On mahdollista sopia myös vuosilomien pitämisestä, Hyvärinen kertoo.

Sairaan lapsen osalta huoltajalla on oikeus tilapäiseen hoitovapaaseen, jonka palkallisuudesta on sovittu työehtosopimuksissa. Tilapäisen hoitovapaan ensimmäiset päivät ovat useimpien työehtosopimusten mukaan palkallisia.

– Tyypillisesti huoltaja voi omalla ilmoituksellaan jäädä palkallisesti hoitamaan lasta 3-4 päivän ajaksi, sen jälkeen vapaa muuttuu palkattomaksi.

Koronavirus ruuhkauttaa terveydenhuoltoa ja sen vuoksi työnantajia on ohjeistettu suosimaan omailmoitusmenettelyä. Osa työnantajista on pidentänyt aikaa, jonka sairastunut työntekijä voi olla pois omalla ilmoituksellaan.

Kela edellyttää lääkärintodistuksen etuuksien saamiseksi

Joissakin tilanteissa työntekijä on oikeutettu saamaan korvauksia Kelasta. Tällaisia etuuksia ovat tartuntatautipäiväraha tai sairauspäiväraha. Tartuntatautipäiväraha on täysimääräinen korvaus ansionmenetyksestä, sen sijaan sairauspäiväraha on matalampi.

Kela edellyttää lääkärintodistuksen sekä tartuntatauti- että sairauspäivärahan myöntämiseksi.

Tartuntatautipäivärahan saamisen edellytyksenä on myös se, että kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri on asettanut sairastuneen tai altistuneen henkilön karanteeniin, eristyksiin tai poissaoloon työpaikalta. Tämä päätös täytyy liittää päivärahahakemukseen.

Lääkärintodistuksen saaminen on tällä hetkellä terveydenhuollon ylikuormituksen vuoksi vaikeaa. Tilannetta mutkistaa sekin, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksen mukaan lievät tautitapaukset hoidetaan kotona.

Kela on puolestaan kertonut, että tukien käsittelyajat voivat viivästyä koronaviruksen vuoksi.

Hyvärinen toivoo, että tukien myöntämisperusteita linjattaisiin pikaisesti uudelleen.

– Kiusaus lähteä sairaana töihin kasvaa jos pienipalkkaisen työntekijän vaihtoehtona on se, että ei saa mistään rahaa.

Yleensä porilaisen Ruosila Oy:n hallilla lastataan tai puretaan keikkakiertueiden tai tapahtumien tekniikkaa. Nyt ääni- ja valotekniikasta vastaavan yrityksen tiloissa kaikki on seis.

Koronavirus on tyhjentänyt kertarysäyksellä Ruosilan kalenterin kesäkuuhun asti täysin. Peruutuksia tipahtelee myös kesän ajalle.

Liiketoiminnan johtaja Ville Kulju kertoo, että tavallisesti yrityksessä on 16 kuukausipalkkaista, sesonkiaikaan töissä on jopa 51 henkilöä. Nyt henkilökunta on lomautettu.

– Tilanne on todella kohtalokas, jos kesänkin keikat vielä peruuntuvat.

"Kvartaalin tulot lähti, kvartaalin kulut jäi"

Ensimmäisenä toimenpiteenä kaikki kuljetuskalusto pistettiin Ruosilassa seisontavakuutukseen, koska sille ei nyt ole käyttöä.

Myös kaluston myyntiä on mietitty, mutta tällä hetkellä monet esitystekniikka-alan yritykset ovat samassa tilanteessa. Mistä edes löytyisi ostajia?

– Joillekin laskuille olemme pyytäneet siirtoa eteenpäin. Yksi yritys jopa lähetti oma-aloitteisesti hyvityslaskun kommentilla: "Jätkät, teillä on varmaan rankka tilanne. Katsellaan syksyllä uudestaan."

Ville Kulju kertoo, että Ruosilan toiminta on rakennettu tälle vuodelle noin kahden miljoonan liikevaihdon varaan. Nyt siitä jäänee neljännes pois.

– Kvartaalin tulot meiltä lähti, kvartaalin kulut jäi. Jos tilanne jatkuu kesäkuun yli ja kesätapahtumat peruuntuvat, 16 työntekijää jää työttömäksi ja yritys menee konkurssiin.

Mentalistikaan ei kyennyt ennustamaan

Yhdessä yössä hävisivät myös yrittäjänä toimivan mentalisti Pete Poskiparran koko kevään keikat.

– Kukaan ei uskalla kysellä kesäksikään mitään, kun ei tiedä, voiko tilaisuuksia järjestää. Pahimmillaan voi tulla puolen vuoden keikkatauko.

Poskiparta on jo ehtinyt kuulla riittävästi vitsejä siitä, miten mentalisti ei kyennyt ennustamaan tilannetta. Sosiaalitoimen luukulle ei esiintyvän taiteilijan askel vielä johda, vaikka perhe onkin viisihenkinen. Vaimolla on työnsä, ja menestynyt mentalisti tekee myös mainosspiikkauksia ja kuulutuskeikkoja.

Sympatiseerauskin auttaa

Poskiparta ei todellakaan ole viihdetaiteilijoiden joukossa ainut kärsijä – paremminkin hyvä esimerkki ahdingosta. Yhteinen kokemus voi parhaimmillaan lisätä myös esiintyjien keskinäistä solidaarisuutta.

– Tällä hetkellä kaikki ovat olleet toistensa olkapäänä. Tämähän ei koske pelkästään meitä esiintyjiä, vaan myös tuotantoyhtiöt, tapahtumatuotannot, messut ja ravintola-ala ovat ihan liemessä.

Jotkut teatterit ovat vedonneet myös yleisön empatiaan: on pyydetty, että peruuntuneista näytelmistä ei vaadittaisi lippurahoja takaisin.

– Minäkin joudun maksamaan tilavuokran, vaikka esitykseni teatterissa perutaankin. Olen myös maksanut lehti- ja Facebook-mainokset. Sama kuin olisi repinyt euronsa.

Poskiparta toki ymmärtää, että tilanne on vakava, eikä siinä yhden miehen talous paljon ratkaise.

– Yleinen solidaarisuus on ihan hyvä apu. Pelkästään se auttaa, että joku sympatiseeraa.

Usein puhutaan yrittäjän riskistä. Tässäkö se nyt on realisoitunut?

– Jos on joskus ollut vaikeuksia ymmärtää, mikä yrittäjän riski on, niin tässä on esimerkki. Joku kantaa riskin, ja hyvinä aikoina yrittäjää palkitaan siitä, esimerkiksi veroeduilla.

"Kuin tarjoaisi laastaria jalkansa menettäneelle"

Ääni- ja valotekniikkayritys Ruosilan liiketoiminnan johtaja Ville Kulju on silmin nähden turhautunut Suomen Pankin kriisipakettiin, jolla helpotettaisiin yritysten koronasta aiheutuvaa ahdinkoa 500 miljoonan lainaohjelmalla.

– Se on sama kuin tarjoaisi laastaria sellaiselle, joka on menettänyt jalkansa. Sillä ei tehdä yhtään mitään. Nyt pitäisi rakentaa miljardiluokan tukipaketti.

Kulju ynnäilee, että Suomessa on noin 260 000 alle kymmenen henkilöä työllistävää yritystä, ja niistä noin puolet tarvitsee koronan vuoksi jotain apua. Kukaan ei hänen mukaansa hae nyt viiden tonnin lainaa, kun menetykset ovat satoja tuhansia euroja per yritys.

Nollakorkoinenkaan laina ei riitä

Tanskassa on sovittu tukipaketista, joka tukee koronavirusepidemian takia vaikeuksiin ajautunutta yksityistä sektoria. Siellä valtio maksaa kolme neljäsosaa sellaisten yksityisellä sektorilla työskentelevien työntekijöiden palkoista, jotka olisivat muuten vaarassa joutua irtisanotuiksi. Työnantajat sitoutuvat maksamaan ylijäävän neljänneksen.

Mitä Ville Kulju ajattelee vastaavasta?

– Olisi hienoa, jos yritykset saisivat nollakorkoista lainaa, mutta se ei nyt riitä. Tarvitaan myös verokevennyksiä, arvonlisäveroista luopumista määräaikaisesti ja työnantajamaksujen poistamista muutamilta kuukausilta.

Kuljun mukaan pienten ja keskisuurten yritysten avuntarve saattaa olla kymmeniä miljardeja.

– Erityisen huolestunut olen alamme freelancereista. He pyyhkivät nyt hikeä otsaltaan ja miettivät, miten tästä selvitään. Erityisesti henkilöyrittäjät ja toiminimiyrittäjät ovat pinteessä.

Ville Kulju on ottanut yhteyksiä alueensa kansanedustajiin ja selvittänyt, miten paljon nyt tarvitaan näkyviä liikkeitä.

– Nyt ei littipeukku ja tsemppitoivotus auta.

Lue lisää:

Nyt perutaan pieniäkin keikkoja koronan takia – Johanna Pakonen: ”Pakkolomalle joutuvan esiintyjän toimeentuloa ei turvaa mikään”

Koronatartunnan saaneiden todellinen lukumäärä voi olla 20–30 kertaa suurempi kuin tähän mennessä on todettu, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahauta Yle Radio 1:n Ykkösaamun haastattelussa.

Suomessa oli maanantaiaamuun mennessä todettu yhteensä 241 varmistettua koronavirustartuntaa. Kaikkia epäiltyjä tartuntoja ei kuitenkaan enää testata, joten tartuntojen määrä on todennäköisesti paljon suurempi.

Suomessa testataan tällä hetkellä vakavasti sairaita, riskiryhmään kuuluvia sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöitä.

– Testaaminen painottuu sellaisiin oireisiin ja henkilöihin, joiden kohdalla on tärkeä tietää, onko kyseessä korona, Tervahauta sanoo.

Tartuntojen määriä on arvioitu tietokonesimulaatioiden avulla. Simulaatiot perustuvat muista maista saatuun tietoon. Tervahaudan mukaan arviot vaihtelevat suuresti, koska tartuntojen jäljityksessä on ollut maakohtaisia eroja.

Myös tartuntaketjujen seuraaminen on Tervahaudan mukaan käymässä hankalaksi. Suurin osa Suomessa todetuista tartunnoista liittyy edelleen matkailuun.

– On todennäköistä, että tulee sellaisia todettuja tapauksia, joissa näitä ketjuja ei enää löydy. Silloin tartuntoja on yhteisöissä paljon enemmän kuin on testaamalla todettu, Tervahauta sanoo.

Sairaalat varautuvat koronaan

Tervahaudan mukaan testaamista pyritään lisäämään, kun sairaaloiden kapasiteetti sen sallii. Tällä hetkellä sairaalat joutuvat varautumaan todettujen tapausten hoitoon.

Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on perustanut koronaterveysasemia. Kiireettömiä hoitoja joudutaan perumaan, jotta työvoimaa riittää vakaviin tapauksiin.

– Sairaalat varautuvat vakaviin tapauksiin perumalla kiireettömiä hoitoja. Normaali kiireetön toiminta täytyy ajaa riittävän pian alas, koska vakavia tapauksia voi tulla nopeasti paljon, Tervahauta sanoo.

Tervahaudan mukaan suuri osa suomalaisista tulee sairastamaan koronaviruksen lievänä hengitystieinfektiona. Jos oireet ovat lieviä, potilaan tulee jäädä kotiin sairastamaan. Hoito on samanlaista kuin tavallisen influenssan kanssa.

– Tautia hoidetaan oireenmukaisesti levolla ja kipulääkkeillä. Annetaan elimistön toipua viruksesta. Jos tulee vakavampia väsymisen oireita tai hengenahdistusta, on syytä hakeutua hoitoon, Tervahauta sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomi sulkee koulut, Venäjä sulkee rajansa, FT: Jalkapallon EM-kisat siirtyvät

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Suuret yliopistosairaalat valmistautuvat jo tehohoidon lisääntymiseen koronan vuoksi – kiireetöntä hoitoa ajetaan alas ensi viikolla

BERLIINI Berliinissä alkoi tänään uudenlainen arki, joka on myös Suomessa edessä. Valtaosa lapsista jää kotiin päiväkodeista ja kouluista.

Eron näkee jo Berliinin katukuvassa. Moni piti lapsensa päiväkodista kotona, vaikka pakollinen sulku alkaa tiistaina. Kouluissa jaettiin vielä tehtäviä kuukauden kestävän sulkemisen ajaksi.

Koulujen ja päiväkotien sulkeminen ei kuitenkaan tarkoita täydellistä sulkua. Berliinissä sekä päiväkodit että koulut pidetään auki, mutta vain osalle lapsille. Hoitoon pääsevät enää vain ne, joiden vanhemmat ovat töissä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeissä tehtävissä.

Berliinissä tähän ryhmään luokitellaan muun muassa sairaanhoitohenkilöstö, poliisi ja tietysti ne, jotka jäävät pyörittämään päivähoitoa muiden lapsille.

Vielä perjantaina linjaus oli erilainen, kun Berliini julisti koulut ja päiväkodit suljettaviksi. Kriittisten alojen henkilöstön lapsille suunniteltiin väliaikaisia hoitopaikkoja.

Tästä suunnitelmasta luovuttiin lauantaina, kun Saksan johtavaksi koronavirologiksi noussut Christian Drosten ärähti.

Berliinin maineikkaan Charité-yliopistosairaalan johtava virologi huomautti Twitterissä, että lasten keskittäminen uusiin ryhmiin voi viedä sulun hyödyt ja sitä vastoin altistaa kriittisen henkilöstön tartunnoille.

Lue lisää: Saksan johtava virologi sanoo, ettei baareihin ole enää asiaa – ei kuitenkaan sulkisi kouluja täysin: “Tiede ei ole mustavalkoista, tarvitaan poliittisia päätöksiä.”

Berliini teki nopeasti uuden päätöksen.

Kriittisten alojen henkilöstön lapset hoidetaan poikkeustilan aikana ensisijaisesti omissa päiväkodeissa ja kouluissa.

Ehdot ovat tiukat: Berliinin johto on listannut kriittisinä pidetyt ammattiryhmät ja hoitoa saa vain, jos muita vaihtoehtoja ole.

Maanantaina Suomi teki päätöksen koulujen sulkemisesta osana muita poikkeusolojen päätöksiä.

Koulut suljetaan, mutta 1.–3. luokalla olevat lapset, joiden vanhemmat työskentelevät yhteiskunnan kannalta kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa, saavat mennä kouluun.

Varhaiskasvatuksen yksiköt pysyvät auki kaikille, mutta ohjeistus on pitää päiväkotilapset mahdollisuuksien mukaan kotona.

Lue lisää: Hallitus päätti pitkästä listasta toimia koronaviruksen torjumiseksi – lue tästä kaikki hallituksen päätökset

Saksassa koulujen ja päiväkotien sulkemisista sekä muista järeistä voimatoimista on päätetty naapurimaita hitaammin.

Saksassa julkisuudessa on hoputettu päättäjiä ja vaadittu kovia keinoja heti.

Virologi Drosten on Saksassa se asiantuntija, jota kuuntelee nyt Saksan johto mutta myös koko Saksa. Hän sanoo hoputtajille, että Saksalla on ollut malttiin aikaa.

Saksassa korona havaittiin ajoissa, mikä on antanut Saksalle aikaa harkita.

Koska koulut ja päiväkodit ovat monin tavoin yhteiskunnan selkäranka, pitää sulkemista Drostenin mukaan harkita huolellisesta eri alojen asiantuntijoita kuunnellen.

Pelkona on ollut myös se, että lapset viedään sulun aikana hoitoon isovanhemmille. Tätä vastaan on annettu tiukka ohjeistus, sillä juuri isovanhemmat ovat usein riskiryhmää.

Drosten arvostelee saksalaisia politiikantoimittajia ja muita, jotka vaativat päättäjiä reagoimaan ja toimimaan heti. Drostenin mukaan parempi on harkita kaksi päivää – jos aikaa on, kuten Saksalla on ollut – kuin tehdä mahdollisesti päätös, joka pahentaa tilannetta.

Tämä on päätös, joka pitää saada kerralla oikein.

Saksassa pelätään muun Euroopan tavoin terveydenhoitojärjestelmän ylikuormittumista. Sen vuoksi Saksa ei ole halunnut tehdä päätöksiä, jotka voisivat kuormittaa lääkäreitä tai sairaanhoitajia entisestään.

Jokainen vanhempi tietää, miten iso ero on viedä oma lapsi tuttuun kuin vieraaseen paikkaan hoitoon. Tätä kuormitusta ei haluta kaataa niiden niskaan, joiden varassa yhteiskunnat nyt ovat.

Päätös sallia hoito tutussa paikassa vähentää varmasti turhaa stressiä myös Suomessa.

Suomessa alkaa keskiviikkona monessa kodissa se todellisuus, joka Berliinissä alkoi jo pitkälti tänään. Valtaosa lapsista jää kotiin, jossa vanhemmat ovat jo valmiiksi etätöissä.

Miltä se sitten arjen tasolla tarkoittaa? Tuskailua töiden ja lastenhoidon yhteensovittamiseksi.

Meillä on kotona kaksi päiväkoti-ikäistä lasta. Puolisoni kanssa jaoimme nyt ainakin ensimmäisen päivän puoliksi. Ensin hän teki töitä ja sitten minä.

Vein lapset aamupäiväksi Berliinin-kotimme läheiseen Volkspark Friedrichshainiin eli perinteiseen kansanpuistoon. Aurinko paistoi ja ajattelin, että tehdään vielä sitä, mikä tässä vaiheessa epidemiaa on mahdollista.

Iltapäivällä kännykkään piippasi uutisviesti: seuraavaksi sulku ulotetaan koskemaan leikkipuistoja.

Siihen kannattaa varautua seuraavaksi myös Suomessa.

Euromaiden valtiovarainministerit pitivät maanantaina viisituntisen videokokouksen, jossa päätettiin tukitoimista koronaviruksen murjomalle taloudelle.

Kokouksessa sovittiin, että euromaiden sallitaan poiketa budjettien velka- ja alijäämätavoitteista sallituissa joustorajoissa, kun valtiot joutuvat rahoittamaan ja lainoittamaan yrityksiä koronaviruksen takia. Euroryhmä ei kuitenkaan tässä vaiheessa vielä ottanut käyttöön kriisipykälää, jonka pohjalta kasvu- ja vakaussopimuksen säännöt sivuutettaisiin täysin.

Jäsenmaat voivat myös ohjata rahoitusta viruksen torjuntaan ja hoitoon. Lisäksi mailla on oikeus tukea rahallisesti yrityksiä ja alueita, mukaan lukien liikenne ja matkailu. Tuki voi olla verohelpotuksia, vientitukia, valtion takauksia ja maat voivat jättää rankaisematta julkisten hankintasopimusten myöhästymisestä.

Euroopan tasolla hyväksyttiin komission esitys perustaa 37 miljardin euron investointirahasto, josta tuetaan terveydenhuoltojärjestelmiä, pieniä ja keskisuuria yrityksiä ja työmarkkinoita. Sen lisäksi Euroopan rakennerahastoista vapautetaan 28 miljardia euroa uudelleen suunnattavaksi samaan tarkoitukseen.

Komissio ja Euroopan investointipankki suuntaavat kahdeksan miljardia euroa sadantuhannen eurooppalaisen yrityksen lainoittamiseen. Tavoite on nostaa lainaraha 20 miljardiin euroon, jolla tuettaisi sataaviittäkymmentätuhatta yritystä lisää. Rahat haetaan EU-budjetista.

Investointipankin kautta vapautetaan 10 miljardia euroa pk-yritysten investointeihin ja nopeutetaan EU-budjetin takaaman toisen 10 miljardin euron käyttöönottoa.

Toimien arvo nouseen yhteen prosenttiin euroalueen BKT:sta

Lisäksi komissio ja Euroopan kriisirahastosta vastaava Klaus Regling neuvottelevat kriisirahaston käytön mahdollisuuksista. Euroopan kriisirahasto luotiin eurokriisivuosina, jolloin useiden jäsenvaltioiden taloudet ja pankit olivat heikossa kunnossa, eivätkä valtiot saaneet lainaa markkinoilta.

Euroopan kriisirahaston arvo on tällä hetkellä noin 410 miljardia euroa, mikä on 3,4% euroalueen bruttokansantuotteesta (BKT).

Koronavirusepidemian talousvaikutusten tasaamiseksi tehtävien toimien arvo nousee noin yhteen prosenttiin euroalueen bruttokansantuotteesta. Rahoitustoimien, kuten siirrettyjen verojen ja takuujärjestelyjen arvioidaan olevan yli kymmenen prosenttia BKT:sta.

-Nämä toimet olivat tarpeen tänään, mutta olemme valmiit lisätoimiin tarvittaessa, sanoo talouskomissaari Paolo Gentiloni.

Euromaat pitävät kokouksen tästä eteenpäin viikoittain.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Koronaviruksen myötä maailmalla levinnyt villitys hamstrata vessapaperia saattaa aiheuttaa epäsuorasti ongelmia Britannian viemäriverkostoon, kertoo brittilehti The Guardian.

Toimitusketjustrategian professori Richard Wilding kertoo The Guardianille, että vessapaperin korvaaminen muilla pyyhkimisvälineillä voi aiheuttaa vakavia seurauksia yhteiskunnalle. Jos ihmisillä ei ole vessapaperia, he saattavat käyttää jotain muuta korvaavaa tuotetta.

– Vessapaperin puutteen lisäksi olemme huomanneet puutteita myös talouspaperin sekä teollisuudessa käytettävien paperisten pyyhkeiden tarjonnassa, Wilding kertoo.

– Jos talouspaperia, kosteuspyyhkeitä tai teollisuudessa käytettäviä paperipyyhkeitä käytetään vessapaperin sijasta, meidän viemärijärjestelmämme voi mennä tukkoon. Tämä voi aiheuttaa kaaosta ja lisätä terveysriskejä, Wilding sanoo.

Hänen mukaansa vesihuoltoyhtiöillä ei välttämättä ole resursseja jatkuvaan viemäreiden availuun.

Britannian suurin vesihuoltoyhtiö Thames Water on jo ehtinyt muistuttamaan ihmisiä Twitterissä, että vessasta ei saa vetää alas kosteuspyyhkeitä eikä talouspaperia, koska ne voivat aiheuttaa tukoksia.

– Muistutamme kaikkia auttamaan meitä siten, että ei vedetä vessasta alas kosteuspyyhkeitä tai talouspaperia, vaikka kärsisitte vessapaperin puutteesta tai vain haluatte päästä eroon käytetyistä pyyhkeistä ja muista siivoustuotteista. Nämä tulisi heittää roskiin. Kiitos, Thames Water kirjoitti Twiitissään.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta