Kun tieto poikkeusoloista tuli maaliskuussa, moni meistä kenties ajatteli, että paluu normaaliin tapahtuu kuukauden, parin kuluessa. Liikuntarutiinit saattoivat jäädä, kun ryhmäliikunnat ja kuntosalit laitettiin säppiin.

Tilanteen pitkittyminen on tullut monelle yllätyksenä, ja siksi nyt olisikin tärkeää ryhtyä miettimään liikunnan mahdollisuuksia myös poikkeusoloissa, sanoo UKK-instituutin eirkoistutkija Saija Karinkanta.

Erityisesti Karinkanta on huolissaan yli 70-vuotiaiden toimintakyvystä. Ryhmäliikuntatuntien peruuntuminen ja kuntoutustoiminnan keskeytyminen saattoivat tehdä totaalisen stopin joidenkin ikäihmisten liikkumiselle, sanoo Karinkanta.

Nyt jokaisella kävelyaskeleella ja pienelläkin jumppahetkellä on merkitystä.

– Mitä pidempään tämä normaalista poikkeava liikkuminen kestää, sitä enemmän sillä on vaikutuksia toimintakykyyn. Jokainen viikko ja päivä lisäävät riskiä. Osalla toimintakyky heikkenee paljonkin.

Pikku hiljaa liikkeelle

Hyvä puoli tässä on se, ettei milloinkaan ole kuitenkaan liian myöhäistä tehdä ryhtiliikettä. Jos liikunta on jäänyt vähälle ja kunto on päässyt rapistumaan, kannattaa kuitenkin aloittaa helpoimmista harjoituksista.

Saija Karinkanta suosittelee esimerkiksi tuolilta ylös nousua ensimmäiseksi harjoitukseksi. Ensin tuolista voi ottaa hieman käsillä tukea, ja pikku hiljaa pyrkiä pääsemään ylös vain jalkalihasten voimalla. Lopulta liikkeen pystyy toistamaan useita kertoja.

– Siinä on sellainen hyvä puoli, että mitä huonompi lähtötaso on, sitä nopeammin huomaa hyviä vaikutuksia arjessa. Jo muutaman päivän jälkeen voi huomata muutoksia, sanoo Karinkanta.

Karinkanta sanoo, että nyt, kun poikkeusoloissa omaa harkintaa lisätään, läheisten rooli ikäihmisten liikuttamisessa kasvaa. Olisi tärkeää, että lapset ja lapsenlapset tukivat ikäihmisten liikkumista.

– Jos tehtäisiin piknik-treffejä tai lähdettäisiin käymään kävelyllä, se voisi olla nyt suureksi avuksi.

Katso videolta 63-vuotiaan nuorallakävelijä Kalle Mäkelän tarina. Mäkelä aloitti liikuntaharrastuksen 57-vuotiaana, kun painoa oli kertynyt sata kiloa ja selkä oli niin kipeä, ettei Mäkelä meinannut saada kengännauhojaan sidottua. Nyt eläkeläinen kävelee nuorella etu- ja takaperin, ja vaikka silmät kiinni.

Lue myös: Yli 70-vuotiaiden kunto on koronarajoitusten aikana vaarassa rapistua – Liikuntatutkija: "Kannattaa tehdä tikusta asiaa ja nousta tuolilta usein"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on lähettänyt avoimen kirjeen Maailman terveysjärjestön WHO:n johtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille.

Trumpin mukaan WHO on Ghebreyesusin johdolla tehnyt vakavia virheitä koronapandemian suhteen. Trump moittii erityisesti WHO:n hidasta reagointia pandemian syntyyn ja sen leviämisen estämiseksi annettuja ohjeita.

Trump vaatii, että WHO:n on 30 päivän kuluessa tehtävä muutoksia organisaatioonsa, muuten Yhdysvallat lakkaa pysyvästi rahoittamasta järjestöä. Trump ei täsmälleen kerro, millaisia muutosten pitäisi olla, mutta kirjeen lopulla hän vaatii, että WHO:n pitäisi olla riippumattomampi Kiinasta.

Trumpin kirje toistaa osittain samat moitteet, joita hän esitti kuukausi sitten, kun hän väliaikaisesti katkaisi Yhdysvaltain rahoituksen WHO:lle.

WHO:n jäsenmaat ovat jo päättäneet käynnistää riippumattoman tutkimuksen siitä, miten järjestö on vastannut koronapandemiaan. Mikään 194 jäsenmaasta ei vastustanut asiaa koskenutta päätöslauselmaa, jota oli ehdottanut EU.

Tässä Trumpin kirjeen tärkeimmät syytökset ja niiden taustaa.

1. WHO jätti huomiotta jo joulukuun alussa tulleet tiedot koronaviruksesta

WHO tiedotti julkisesti Wuhanissa alkaneesta uudesta keuhkosairaudesta 4. tammikuuta 2020. WHO:n tviitissä kerrotaan, ettei sairaus ole vaatinut ihmishenkiä ja että WHO tutkii taudinaiheuttajaa.

Tätä aiemmin WHO oli saanut ensimmäisen virallisen tiedon asiasta Kiinalta 31.12. Seuraavana päivänä WHO lähetti Kiinalle pyynnön lisätietojen saamiseksi.

Trumpin mukaan WHO:n olisi pitänyt toimia aikaisemmin. Hän sanoo kirjeessään, että luotettavaa tietoa sairaudesta oli saatavilla jo joulukuun alussa. Hän viittaa tiedelehti Lancetin julkaisemiin tietoihin.

Sanomalehti South China Morning Post on kertonut, että Wuhanin sairausaallosta oli tietoja olemassa jo 17. marraskuuta.

Trumpin mielestä WHO:n olisi pitänyt ryhtyä toimiin itsenäisesti, vaikka Kiina ei ollut antanut virallista tietoa sairaudesta.

Normaalioloissa WHO toimii jäsenmaidensa antamien virallisten tiedotteiden pohjalta. Trumpin uhkakirjeen myötä järjestö joutuukin selvittämään, missä määrin sillä on oikeus ja velvollisuus toimia itsenäisesti.

Trump muistuttaa, että Taiwan kysyi joulukuun lopussa tietoja Wuhanissa puhjenneesta sairaudesta. WHO jätti kyselyn huomiotta. Tätä saattaa selittää se, että Taiwan ei ole WHO:n jäsenmaa, koska Kiina estää sen jäsenyyden, todetaan Annenberg-tutkimuslaitoksen huhtikuussa tekemässä faktantarkistuksessa.

2. WHO peitteli koronaviruksen tarttuvuutta

Trump moittii WHO:ta, ettei se tunnustanut koronaviruksen kykenevän siirtymään ihmisestä toiseen, vaikka tutkimukset jo osoittivat näin tapahtuvan. Trumpin mukaan WHO toisti koko tammikun "papukaijana" väitteitä, ettei näin ollut.

Vahvimpana vakuutena tästä on WHO:n 14.1. lähettämä tviitti, jossa todetaan, ettei Kiinassa tehdyissä alustavissa tutkimuksissa ole löydetty selvää näyttöä sille, että virus tarttuisi ihmisestä ihmiseen.

Samana päivänä tosin WHO:n johtajiin kuuluva Maria van Kerkhove kertoi toimittajille, että vaikka vahvaa näyttöä viruksen säännönmukaisesta leviämisestä ei olekaan, rajallista näyttöä siitä oli.

9. tammikuuta järjestö oli jo antanut varoituksen, että virus voi aiheuttaa vakavan taudin, joskaan se ei leviä helposti ihmisten välillä. Samalla WHO kertoi tarpeesta tutkia virusta lisää.

Seuraavana päivänä, 10. tammikuuta järjestö antoi teknisen ohjeen terveydenhoitoalan henkilöstölle, koska virus saattoi levitä potilaasta toiseen.

Kiina vahvisti julkisesti 20. tammikuuta, että virus leviää ihmisestä toiseen.

Trumpin syytöksiin vastaamisessa tultaneen tässäkin kysymykseen, missä määrin järjestö on riippuvainen jäsenmaidensa antamista tiedoista ja miten paljon se voi toimia itse.

3. WHO vastusti matkustusrajoituksia

Trump moittii WHO:ta ankarasti matkustusrajoituksiin kohdistuvasta vastustuksesta.

Trump antoi määräyksen Kiinasta tulevan matkustamisen rajoittamisesta 2. helmikuuta. Hän on sittemmin kehunut itseään todeten, että matkustusrajoitus säästi jopa satoja tuhansia ihmishenkiä. WHO suorastaan taisteli rajoitusta vastaan, hän sanoo.

WHO ei ole koskaan estänyt matkustamisen rajoittamista. Se ei sellaista voisi tehdäkään, koska järjestöllä ei ole valtaa antaa sitovia määräyksiä.

WHO ei kuitenkaan ole koskaan pitänyt matkustusrajoituksia tehokkaana keinona hillitä epidemiaa.

29. helmikuuta järjestö päivitti ohjeensa matkustamisen osalta. Ohjeissa todettiin, että "ihmisten ja tavaroiden liikkumisen rajoittaminen [...] on useimmissa tapauksissa tehotonta ja voi viedä resursseja muilta [epidemian] rajoitustavoilta".

– Rajoitukset voivat lisäksi vaikeuttaa avun ja teknisen tuen saamista, häiritä liiketoimintaa ja aiheuttaa negatiivisia sosiaalisia ja taloudellisia seuraamuksia, järjestö totesi. Yle kertoi asiasta uutisessaan 1. helmikuuta.

WHO:n mukaan matkustusrajoitukset voivat olla perusteltuja epidemian alkuvaiheessa, jolloin niillä voidaan voittaa joitakin päiviä lisäaikaa, jotta varsinaisen epidemian tuloon ehditään paremmin valmistautua.

Järjestö oli vuonna 2014 julkaissut tutkimuksen, jossa oli vedetty yhteen matkustusrajoituksista saatuja kokemuksia influenssapandemian estämisessä. Siinä todettiin, että matkustusrajoitukset voivat lykätä pandemian tuloa joillakin viikoilla, mutta niillä ei voi estää influenssan tuloa millekään maantieteelliselle alueelle.

Jo vuonna 2005 järjestö oli kaikkien 194 jäsenmaansa hyväksymissä terveyssäännöstöissä päättänyt, että jokaisen maan, joka ottaa käyttöön matkustusrajoituksen, tulee antaa tälle perustelu ja sitä tukeva olennainen tieteellinen tieto.

WHO:n mukaan paras tapa ehkäistä viruksen leviämistä on sosiaalisen etäisyyden ylläpitäminen ja hyvä käsihygienia.

Trumpin asettamasta matkustusrajoituksesta on havaittu, että sen merkitys oli lopulta vähäinen, koska enin osa viruksen Amerikkaan tuoneista ihmisistä saapui Euroopasta, josta matkustaminen oli sallittua aina maaliskuun 13. päivään saakka.

Lue lisää: Kirjeenvaihtajalta: Trumpilla on pakottava tarve löytää syntipukki koronaan – tähtäimessä on nyt Maailman terveysjärjestö WHO

Koronakevät rauhoitti mutta myös uuvutti vanhempia

Uuden suomalaistutkimuksen alustavien tulosten mukaan 72 prosenttia vanhemmista koki poikkeustilan vaikuttaneen positiivisesti omaan vanhemmuuteen ja käyttäytymiseen lasten kanssa. Toisaalta lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista koki poikkeusajan vaikuttaneen vähintään jonkin verran negatiivisesti vanhemman ja lapsen väleihin.

Lue tästä artikkelista uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Asuinpaikka jaottelee Kelan asiakkaita kahteen kastiin

Kynnys päästä asioimaan Kelassa on kasvanut korkeaksi niillä, jotka eivät pysty tai halua käyttää verkkopalveluita ja jotka asuvat kaukana Kelan palvelupisteistä. Ylen haastattelemat kuntien sosiaalitoimen edustajat kertovat, että Kelan palveluiden puuttuminen kuormittaa sosiaalitoimistoja varsinkin pienillä paikkakunnilla.

Kokoomus nostaisi Suomen koronakuopasta ilmastoelvytyksellä

Oppositiopuolue kokoomus esittää Suomelle mittavaa ilmastoelvytyspakettia. Sen tavoitteena olisi saada päästöt laskuun ja talous kasvuun. Puolue ehdottaa esimerkiksi autoveron poistamista, ratojen rakentamista sekä tukea energiaremonteille. Turpeelle kokoomus ei antaisi lisäaikaa.

Nuoren naisen tarina hyväksikäytöstä puhuttaa Kiinassa

Peitenimellä Li Xingxing esiintyvä nuori nainen kertoi tarinansa sosiaalisessa mediassa. Hänet oli adoptoitu laittomasti, ja adoptioisä käytti häntä vuosien ajan seksuaalisesti hyväkseen. Poliisi ei ensin uskonut naisen tarinaa. Kiinalainen rikosoikeuden apulaisprofessori kertoo Ylelle, ettei tapaus ole ainoa laatuaan, mutta uutta on, että seksuaalisesta hyväksikäytöstä puhutaan nyt laajasti.

Sadekuuroja etelärannikolta Pohjanmaalle

Tänään tulee sade- ja ukkoskuuroja etelärannikolta Pohjanmaalle yltävällä alueella. Länsirannikolla, idässä ja pohjoisessa on poutaisempaa. Idässä pilvistyy, ja illalla saapuu itärajalle sateita. Sateet väistyvät jo yöllä etelään.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Monet toimistot ammottavat yhä tyhjyyttään koronaepidemian takia. Hallituksen suositus tehdä etätöitä mahdollisuuksien mukaan on edelleen voimassa.

Työterveyslaitos on laatinut ohjeistuksen turvallisen töihinpaluun varmistamiseksi, kun sen aika koittaa. Ohjeet auttavat tartuntariskin karsimiseksi työpaikalla ja antavat ohjenuoraa myös työntekijöiden henkisen hyvinvoinnin takaamiseksi.

Epidemialla saattaa kuitenkin olla kauaskantoisempiakin vaikutuksia siihen, millaisissa toimistoissa tulevaisuudessa työskentelemme.

Otettu etätyöloikka on muuttanut käsityksiämme työnteosta, ja uusia epidemioita voi tulla senkin jälkeen, kun koronasta toivottavasti joskus päästään eroon.

Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki toteaa, että epidemian myötä työympäristöjen turvallisuus täytyy huomioida uudelta kantilta jo niiden suunnittelussa.

– Tämä on hyvä herätys, että ihmisten terveys ja turvallisuus pitää olla keskiössä myös toimistosuunnittelussa. Välillä neliömetrit, eurot ja tekniset ratkaisut ovat näyttäneet menevän edelle, mutta kyllä ihminen täytyy nyt nostaa keskiöön.

Sydäntila on yrityksen viihtyisä komentokeskus

Julkisten tilojen suunnitelluun erikoistunut helsinkiläinen dSign on satojen suomalaisten toimistotilojen takana.

Sisusustussuunnittelija Vertti Kivi kertoo, että koronakevään kauaskantoisia vaikutuksia on ehditty pohtia jo paljonkin porukalla.

– Aina kun tulee muutoksia, näemme siinä paljon mahdollisuuksia. On mielenkiintoista, kun ihmiset käyttäytyvät uudella tavalla, summaa Kivi.

Vertti Kivi uskoo yritysten tilatarpeen pienenevän, kun suuri osa työstä tehdään etänä. Vähemmät neliöt tulevat kuitenkin parempaan käyttöön – ihmisten kohtaamiseen.

– Uskon, että tällaisten sydäntilojen merkitys tulee kasvamaan. Se on tila, jossa kaikki haluavat olla, kaikki haluavat tulla, siellä tavataan toisia ihmisiä, vaihdetaan kuulumisia ja tehdään tärkeimpiä töitä.

Sydäntila henkii yrityksen identiteettiä. Viihtyisäksi sisustetussa tilassa on erilaisia kohtaamispisteitä, ja videoyhteydet suurilla seinänäytöillä vaikka maailman toiselle laidalle. Kulloinkin käsillä olevan työn mukaan voi valita itselleen mieluisan sopen.

– Tehdään ikään kuin hienoja komentokeskuksia yrityksille. Ne tulevat olemaan yhä viihtyisämpiä, kahvilamaisia tiloja, joihin ihmiset haluavat tulla.

Sosiaalinen eristäytyminen kestää vielä aikansa ja yhteydenpito hoituu sähköisillä välineillä. Asiakaskontaktien solmimiseen riittää vaikka yksi kohtaaminen vastakkain, sen jälkeen videoyhteyksillä kommunikointi on luontevaa jatkoa. Matkustustarve vähenee ja ympäristö kiittää.

Etätöiden tekoon kotoa käsin on nyt pitkälti opittu, mutta epidemian jälkeen työyhteisön yhteenkuuluvuuden tunne vahvistuu jälleen kohtaamisista kasvokkain.

– Työnteko on yhä enemmän sosiaalista kanssakäymistä, jossa halutaan kuulua joukkoon. Kokemus syntyy sydäntilassa, joka tuo esiin yrityksen hengen ja sielun. Sitten mennään taas vähäksi aikaa tekemään etänä töitä, sanoo Vertti Kivi.

Turvallisuus lähtee riskikartoituksen päivittämisestä

Viime vuosituhannen avokonttorit ovat vaihtuneet maisemakonttorien kautta moderneiksi monitilatoimistoiksi. Erilaisille tarpeille on erilaisia työpisteitä ja neuvottelutiloja, rauhallisia sopukoita puheluiden hoitamiseen.

Koronaviruksen myötä toimistosuunnittelussa tuskin on paluuta pitkiin, tasaisiin pöytärivistöihin, joissa istutaan käsivarren mitan päässä vierekkäin ja vastakkain. Tartuntariskin minimointi on hyvä huomioida koronaepidemian taltuttuakin.

Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki kuuluu Työterveyslaitoksen monitieteiseen työryhmään, joka tutkii työympäristöjen turvallisuutta ja ihmisten hyvinvointia.

– Turvallinen paluu työpaikalle alkaa riskien arvioimisesta ja päivittämisestä. Ensi vaiheessa on syytä tehdä toimintasuunnitelma yhdessä työterveyshuollon ja työsuojelun kanssa, summaa Ruohomäki.

Aiemmin lähinnä meluisuudesta ja rauhattomuudesta moitittujen avotilojen suunnittelussa täytyy nyt huomioida uusia asioita.

Työpisteiden väljän sijoittelun ohella turvaetäisyyksiä tulisi tarkastella myös kulkureiteillä ja käytävillä. Väljyyttä syntyy etätyön yleistyttyä, mutta sitä voidaan saada myös esimerkiksi työaikoja porrastamalla.

Siivouskäytännöt sekä yhteistilojen ja yhteiskäytössä olevien työvälineiden hygienia on oma lukunsa. Ilmanvaihto ja puhdas sisäilma ovat entistäkin tärkeämpiä.

Työturvallisuus on myös toimiston yhteisiä käyttäytymissääntöjä, ja niistä kiinnipitämistä.

Virpi Ruohomäki ei povaa avotilojen kokonaan katoavan koronaviruksen myötä. Tulevaisuuden toimisto tuskin on pleksilasilabyrintti tai korkeiden sermiseinämien kuutiomaisema.

– Arvioin, että avokonttorit vähenevät ja nykyaikaisempia monitilatoimistoja tulee niiden tilalle. Monitilatoimistoja voidaan edelleen kehittää, ja juuri tilojen riittävään väljyyteen kannattaa kiinnittää huomiota.

Ruohomäki huomauttaa koronatilanteen olevan niin tuore, että tutkimustietoa tarvitaan varmasti tulevaisuutta silmällä pitäen.

Kosketusturvallisuutta antibakteerisilla pinnoilla

Antibakteeriset materiaalit tulevat yleistymään työympäristöissä lähivuosina, uskoo sisustussuunnittelija Vertti Kivi.

Kalusteet ja koko toimisto lattiasta kattoon voidaan käsitellä aineilla, jotka vähentävät pinnoilta saatavien kosketustartuntojen riskiä.

– Maalipintojen sävyyn saadaan ripoteltua antibakteerista ainetta, ja sama voidaan tehdä laminaatteihin ja tekstiileihin. Esimerkiksi kupari on automaattisesti antibakteerinen, mutta sama saadaan erikoisominaisuutena muihinkin materiaaleihin, sanoo Kivi.

Vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki Työterveyslaitokselta kuitenkin huomauttaa, että uusien aineiden mahdolliset terveysriskit on syytä selvittää tarkkaan.

Pahimmillaan materiaaleista voi aiheutua sisäilmää pilaavia paikallisia päästöjä.

Äitisi ei ole töissä täällä

Yksi asia, joka suomalaisista toimistoista tuskin katoaa koskaan, on kahvihuone.

Taukotilan tarjoamalle vapaamuotoiselle yhdessäololle on aina tarvetta, uskovat sekä Vertti Kivi että Virpi Ruohomäki.

Sovituista käyttäytymissäännöistä ja hygieniasta tulee vain pitää tarkemmin kiinni, ettei yhteiskeittiö ja firman jääkaappi ala muistuttaa viruslinkoa.

Etätöiden jatkuessa epidemian jälkeenkin sähköisen viestinnän vastapainoksi kaivataan työkavereiden kohtaamista kasvokkain.

– Suomessa on vahva kahvitaukokulttuuri, en usko sen mihinkään häviävän. Ihminen on perusluonteeltaan sosiaalinen, muistuttaa Virpi Ruohomäki.

Keskustele aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 21.5. kello 23.

Aiheesta aiemmin:

Suomalaistutkimus: Puhemelu aiheuttaa stressiä ja häiritsee työntekoa

Työpaikka meluisa ja huonosti valaistu halli? Sisustusarkkitehti Vertti Kivi korjaa 5 pahinta avokonttorimokaa

Vaikea keskittyä avokonttorissa? Väitös: Ongelmia voi vähentää tasaisella taustahuminalla

Poikkeusaika on siirtänyt Suomessa satoja rajavartijoita Schengen-alueen ulkorajojen valvonnasta sisärajavalvontaan Ruotsin ja Norjan rajoille. Asiasta kertoo Lännen Media.

Rajavartiolaitos on Lännen Median mukaan komentanut yhteensä satoja rajavartijoita uusiin tehtäviin kaikista hallintayksiköistään eri puolilta maata. Lisäksi kevään aikana on rekrytoitu noin 70 eläkkeellä olevaa rajavartijaa kahden–kolmen kuukauden määräaikaiseen virkasuhteeseen.

Lännen Median mukaan nimenomaan itärajan valvonnasta on siirretty satoja työntekijöitä Pohjois-Suomeen Ruotsin ja Norjan rajoille.

Eversti Pasi Tolvanen Rajavartiolaitoksen esikunnasta kertoo Lännen Medialle, että valvontakyky Venäjän-rajalla on jonkin verran normaalia heikompi.

Hallitus palautti rajavalvonnan sisärajoille 19. maaliskuuta alkaen.

Lue myös:

Näin korona muutti rajavartijan arjen – työ modernilla rajanylityspaikalla vaihtui partioautoon Ylä-Lapin jängällä 1000 kilometrin päässä

Itärajan valvonta jatkuu korona-aikanakin – länsirajalla on liikuttu luvattomilla paikoilla

Venäjällä tiistaina maahan syöksyneen Mi-8-sotilashelikopterin miehistö sai surmansa onnettomuudessa, maan puolustusministeriö kertoo uutistoimisto Tassin mukaan.

Ministeriön mukaan helikopteri oli suorittamassa harjoituslentoa onnettomuuden sattuessa. Helikopteri putosi noin 20 kilometrin päähän Moskovan alueella sijaitsevasta Klinin kaupungista. Onnettomuus tapahtui noin kahdeksalta illalla.

– Alustavien tietojen mukaan onnettomuuden syynä saattoi olla tekninen vika, ministeriö kommentoi.

Kyydissä olleiden ihmisten tarkkaa määrää ei kerrottu.

Mi-8 on alun perin Neuvostoliitossa suunniteltu kuljetushelikopteri. Se on yksi maailman käytetyimmistä sotilashelikoptereista.

Juttua korjattu klo 23.12: Helikopteri syöksyi maahan noin 20 kilometrin päähän Klinin kaupungista, ei 20 kilometriä etelään, kuten aiemmin kirjoitettiin.

Kynnys päästä asioimaan Kelassa on kasvanut korkeaksi niillä, jotka eivät pysty tai halua käyttää verkkopalveluita ja jotka asuvat kaukana Kelan palvelupisteistä.

Tähän on törmätty kuntien sosiaalitoimistoissa sen jälkeen, kun perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi Kelaan.

Alueellinen tasa-arvo toimeentulotuen asiakkaiden välillä ei toteudu, koska Kelan lähipalveluita on ajettu vauhdilla alas.

Verkko vaatii osaamista

Viiden lapsen äiti Johanna Hiltunen on tottunut tietokoneen ja netin käyttäjä, mutta hänelläkin välillä hermo pettää.

Hän on sekä Kelan että Nousiaisten kunnan sosiaalitoimiston asiakas.

– Teen hakemukset öisin, sillä liitteitä pitää syöttää kahteen paikkaan ja Kelan sähköinen alusta takkuaa. Kunnalle joudun lähettämään täydentävän toimeentulotuen hakemukseen kolme eri sähköpostia, että saan mahtumaan kaikki valokuvat, kertomukset ja asiakirjat sinne.

Johanna Hiltusen tavoin moni Kelan asiakas joutuu seikkailemaan tukiviidakossa yksin ilman apua. Kaikilta se ei suju.

Yle Uutiset kertoi eilen, että Kelan ja sosiaalitoimistojen kahden luukun mallissa on vakavia puutteita erityisesti kaikista heikoimmassa asemassa olevien kohdalla.

Lue seuraavaksi: Ylen selvitys: toimeentulotuen uudistus on epäonnistunut kaikkein heikompiosaisten kohdalla – lue Jaron, Sirpan, Ilmin ja Johannan tarinat köyhyydestä

Tiskin takaa puuttuu ihminen

Ylen selvityksessä Kela saa kuntien sosiaalitoimilta moitteita palveluiden heikentämisestä varsinkin pienillä paikkakunnilla. Puutteelliset tai kokonaan puuttuvat palvelut aiheuttavat hankaluuksia niin sosiaalitoimistoille kuin toimeentulotukiasiakkaillekin.

– Tohmajärvellä sosiaalitoimisto palveli paikallisesti, mutta Kelalla ei ole edes toimipistettä. Siinä mielessä palvelun saatavuus ja saavutettavuus on tietenkin huonontunut, arvioi Tohmajärven kunnanjohtaja Olli Riikonen.

– Kelan palvelupisteiden vähentyminen on vaikuttanut siihen, että teemme paljon palveluohjausta ja autamme hakemusten tekemisessä Kelalle, toteaa johtava sosiaalityöntekijä Johanna Turunen Joensuusta.

– Alueelliset erot Kelan palvelujen saatavuudessa ovat koko maassa suuria ja myös meidän alueellamme tämä näkyy, kun Kelan toimipisteeseen pääsee sisälle ainoastaan ajanvarauksella. Tämä koskee myös lomakkeiden hakemista, huomauttaa aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Raili-Helena Kangasluoma Kuntayhtymä Kaksineuvoisesta Kauhavalta.

THL: Tasa-arvo ei toteudu

Ylen selvityksessä pahoitellaan sitä, että yhä useampiin Kelan palvelupisteisiin pääsee vain ajanvarauksella. Aikaa voi joutua odottamaan pitkään ja myös ajan varaaminen on hankalaa, ellei pysty tekemään sitä verkossa.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on kiinnittänyt huomiota siihen, että asuinpaikka vaikuttaa perustoimeentulotuen hakemiseen.

– Kelan palvelujen saatavuuteen liittyvät välimatkat vaihtelivat eri kunnissa ja alueilla, joten kaikki eivät olleet edelleenkään yhdenvertaisessa asemassa toimeentulotuen hakemisessa ja saamisessa, todetaan THL:n selvityksessä.

Korjausliikkeitä kaivataan

Johanna Hiltusen lähin Kelan palvelupiste on Mynämäellä. Se on yleensä auki ajanvarauksella perjantaisin, mutta nyt koronan takia kokonaan suljettu.

Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun kuntien alueella sosiaalityötä hoitaa perusturvakuntayhtymä. Väestöä yhtymän alueella on 22 000 asukasta.

Sen palvelulinjajohtaja Tuija Hassinen-Laine kertoo, että toimeentulotuen kahden luukun periaate ei toimi.

– Uudistuksen tavoite oli säästää kunnan resursseja, mutta säästöä ei ainakaan tälle alueelle ole tullut.

Kelan palvelu kaipaisi hänen mielestään uudistusta.

– Kun Kelaan soittaminen ja odottaminen on maksullista, on se hankalaa monelle asiakkaalle. Toiveena on, että soittaminen olisi ilmaista ja ohjausta ja neuvontaa annettaisiin nykyistä enemmän siellä, toivoo Hassinen-Laine.

Kelan etuusjohtaja Anne Neimala myöntää, että valtakunnallinen puhelinpalvelu ruuhkautuu ajoittain varsinkin kuun alkupäivinä.

– Mutta esimerkiksi tällä hetkellä, kun meillä on hakemusten käsittely hyvällä mallilla, on jonotusaika puhelinpalveluun vain pari minuuttia.

Neimala sanoo, että Kela ei peri puheluista maksuja, vaan kyse on operaattorimaksuista. Ilmaista puhelinpalvelua Neimala ei lupaa jatkossakaan, mutta huomauttaa, että puhelinpalveluun voi varata ajan verkossa. Silloin soitto tulee Kelasta ja asiakas välttää puhelinmaksun.

Palvelupisteistä tulee asiointipisteitä

Jo yli 70 prosenttia hakemuksista tehdään Kelaan verkossa.

Kelan palvelupisteitä eli entisiä toimistoja on viime vuosina osittain korvattu Kelan ja kuntien yhteisillä asiointipisteillä, etäpalveluilla ja pop up -palveluilla.

– Pyrimme viemään palveluita sinne missä ihmiset ovat, esimerkiksi työ- tai opiskelupaikoille tai vaikka rangaistuslaitoksiin, toteaa Neimala.

Vuoden 2017 lopussa palvelupisteitä oli yli 180. Tällä hetkellä Kelan omia palvelupisteitä on reilu 140. Lisäksi neuvontaa Kelan asioissa saa 151 kuntien ylläpitämissä asiointipisteissä. Osassa on paikalla Kelan työntekijöitä tai niissä on etäpalvelupisteitä, joista voi saada videoyhteyden Kelan virkailijaan.

Myös palvelupisteiden aukioloaikoja on supistettu. Pienimmät palvelupisteet ovat auki vain yhtenä päivänä viikossa ajanvarauksella.

Anne Neimalan mukaan yhteistyötä kuntien kanssa halutaan lisätä ja samalla voi tulla arvioitavaksi omien palvelupisteiden tarve.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. kello 23 saakka.

Lue myös: Asiantuntijat toimeentulotukilain uudistamisesta: Miksi vasta nyt korjataan?

Viime päivinä on useasti mainittu sanapari uusi normaali. Sillä viitataan ihan kohta käsillä olevan aikaan, joka suurelta osin eroaa vanhasta normaalista. Tällä haluttaneen korostaa, että meidän kaikkien pitää tottua elämään vanhasta poikkeavalla tavalla. Meidän pitää kalibroida sisäiset mittarimme – odotukset ja haaveet – vastaamaan sitä, mikä uudessa maailmanjärjestyksessä on mahdollista.

Kansainvälisen politiikan feministisen tutkimuksen uranuurtaja Cynthia Enloe on opettanut minut olemaan varuillaan kun törmään sanoihin kuten normaali tai perinteinen. Näihin sanoihin kun liittyy paljon valtaa, joka jää helposti piiloon.

Normaalilla viitataan laajasti jaettuun todellisuuteen. Itse asiassa se mitä normaaliksi kutsutaan ei välttämättä ole niin laajasti jaettua kun oletetaan. Pikemminkin normaaliksi nimeäminen tuottaa todellisuutta sen sijaan, että vain kuvaisi sitä.

Normaaliin, niin uuteen kuin vanhaankin, pääsee käsiksi uteliaisuudella ja kysymyksiä kysymällä. Esimerkiksi: mikä se uusi normaali on? Kenen normaali ja kenen uusi? Ketkä jätetään ulkopuolelle?

Virallisissa ohjeissa on olemassa lähinnä lapsiperheitä (ja yli 70-vuotiaita), vaikka Suomessa 1,2 miljoonaa ihmistä asuu yksin.

Julkisessa puheessa piirtyy esiin ketä varten ja kenen ehdoilla tätä yhteiskuntaa ensisijaisesti rakennetaan. Julkinen puhe on tällä hetkellä täynnä sekä virallisia ohjeita että epävirallisia neuvoja, miten poikkeusoloissa tulee tai kannattaa toimia, jotta selviämme kriisin toiselle puolelle.

Virallisissa ohjeissa on olemassa lähinnä lapsiperheitä (ja yli 70-vuotiaita), vaikka Suomessa 1,2 miljoonaa ihmistä asuu yksin. Mökillä käyminen vaikuttaa olevan keskeinen asia, vaikka vain vähän yli 800 000 suomalaista kuuluu mökin omistavaan asuntokuntaan.

Media on täynnä etätyövinkkejä, vaikka läheskään kaikkea työtä ei voi tehdä etänä ja työvoiman ulkopuolella on noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Myös poikkeusajan parisuhteenhoitovinkkejä saa lukea joka paikasta, harvemmin kuulee vinkkejä sille viidennekselle väestöstä, joka asuu yksin. Poikkeusaika voi olla poikkeuksellisen haastavaa myös yksinasuvalle.

Enkä sano, etteivätkö vinkit olisi hyödyllisiä, tai että joka kerta pitäisi huomioida jokainen mahdollinen ihmisryhmä vinkkejä ja ohjeita laadittaessa. Mutta väitän, että on haitallista jos yhteiskunnan normaalista rakennetaan kovin ulossulkeva.

Joillekin kotiin eristäytyminen on erinäisistä syistä tuttua jo pitkältä ajalta, heidän kokemuksiaan ei vaan ole kuultu. Ei ennen poikkeustilaa eikä sen aikana. 

Kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie puhuu tunnetussa puheessaan yhden tarinan vaarasta. Hän osoittaa kuinka Afrikasta kerrotaan yleensä vain tarinaa, jota määrittää kriisi, sodat ja kurjuus. Tämä tarina on kirjallisuuden, populaarikulttuurin ja uutisten tuote. Se kätkee alleen monimuotoisen todellisuuden. Saman tekee yksiulotteinen ymmärrys normaalista.

Kuisma Eskola kuvaa ansiokkaasti kolumnissaan sitä, miten tämä niin kutsuttu poikkeustila ei kaikille ole ollenkaan normaalista arjesta poikkeavaa. Joillekin kotiin eristäytyminen on erinäisistä syistä tuttua jo pitkältä ajalta, heidän kokemuksiaan ei vaan ole kuultu. Ei ennen poikkeustilaa eikä sen aikana.

Pyörätuolia käyttävä ystävä totesi, että kerrankin ei ole tarvinnut kuukausiin miettiä pääseekö johonkin paikkaan. Suuri osa tapahtumista kun normaalioloissa järjestetään esteellisissä paikoissa.

Pitkäaikaissairaat ystävät ovat puolestaan kertoneet, että heille arkipäivää on jatkuva epävarmuus, miten ja milloin pystyy osallistumaan muiden normaalina pitämiin asioihin kuten työ, opiskelu ja vapaa-ajan riennot. Jos välillä pystyykin, se ei välttämättä ole jatkuva asiain laita.

Jo nämä muutamat esimerkit paljastavat, että yhteiskunta on rakennettu terveiden ja toimintakykyisten ehdoilla, mutta sen ei ole pakko olla. Poikkeusajan viestinnän muodoissa (jos ei sisällöissä) on hienosti huomioitu erilaisia ryhmiä. Hallitus on järjestänyt tiedotustilaisuuden lapsille ja kaikki tiedotustilaisuudet tulkataan viittomakielelle. Tällaisen viestinnän soisi olevan uusi normaali.

Kun tapahtumatarjonta on siirtynyt nettiin ja kulttuuririentoihin pääsee osallistumaan kotoa, kulttuurin potentiaalinen saavutettavuus lisääntyy kuten koreografi Sonya Lindfors huomautti Yle aamun Jälkinäytöksessä.

Voisiko uusi normaali olla sellainen, jossa paremmin ymmärrämme niitä moninaisia todellisuuksia, joissa erilaiset ihmiset elävät? Jospa uudessa normaalissa tuotaisiin esiin monenlaisten ihmisten kokemuksia ja rakennettaisiin yhteiskunta sellaiseksi, että siihen pystyy osallistumaan monenlaisilla toimintaedellytyksillä. Jospa uusi normaali olisi esteetön ja saavutettava.

Saara Särmä

Kolumnisti on Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori, jonka haaveet tutkijavaihdosta Australiassa ovat vaihtuneet haaveisiin illasta Telakan terassilla.

Aiheesta voi keskustella 21.5. klo 23.00 asti.

Lentoemäntä Sabina Stenbäck-From toteaa, että koronaepidemian vaikutukset ovat tulleet monelle alan työntekijälle järkyttävänä yllätyksenä.

– Se miten dramaattisesti, se on vaikuttanut maailman talouteen, työmarkkinatilanteeseen ja ihmisten terveyteen. Kyllä aika sanattomaksi vetää.

Stenbäck-Fromille henkilökohtaisesti koronakriisin vaikutukset ovat toistaiseksi jääneet kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Hän on ollut pari kuukautta opintovapaalla, ja lomautukset ovat vasta edessä. Finnairilla uusimaalainen Stenbäck-Form on työskennellyt kuutisen vuotta. Parhaillaan hän opiskelee Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa englanninkielisellä linjalla ilmailuliiketaloutta.

Koronatilanne on tuonut kuitenkin hänen elämäänsä pelon tunnetta.

– Oma ja läheisten terveys, työpaikat ja lomautusjakson talousasiat askarruttavat. Tässä on käyty tunteiden vuoristorataa läpi.

Finnairilla pääosa stuerteista ja lentoemännistä on tällä hetkellä lomautettuna. Lisäksi moni lentokoneen henkilöstöstä työskentelee tällä hetkellä korvaavissa töissä. Osa lentoemännistä on siirtynyt väliaikaisesti töihin sairaalaan tai tekee jotain vapaaehtoistyötä.

Miten kauan lomautukset kestävät, ja onko alan työntekijöille jatkossa enää entisenlaista kysyntää – sitä ei tiedä kukaan.

Uudet yt-neuvottelut tulossa?

Finnairilla on noin 3 000 stuerttia ja lentoemäntää, joista noin 2 200 on tällä hetkellä lomautettuna.

Yhtiön johdosta ei haluta vielä ottaa tarkemmin kantaa siihen, jatkuvatko lomautukset kesän yli tai pidempäänkin.

– Finnairissa meidän on tehtävä oma arvio lentoliikenteen tilanteesta, sanoo Finnairin asiakaskokemuksesta vastaava johtaja Piia Karhu.

Yhtiössä arvioidaan parhaillaan loppuvuoden tilannetta, ja liikenneohjelma heinäkuusta eteenpäin on tarkoitus julkistaa toukokuun aikana. Tämän jälkeen selviää myös se, minkä verran Finnair tarvitsee loppuvuonna henkilökuntaa.

– Uudet yt-neuvottelut ovat varmaankin tulossa. Toivotaan, ettei irtisanomisiin tarvitse mennä, sanoo Suomen Lentoemäntä- ja Stuerttiyhdistys SLSY:n puheenjohtaja Jari Toivonen.

Karhun mukaan ulkomaalaiset asiakkaat ovat Finnairille erittäin merkittävä osa asiakaskunnasta, mutta asiakkaista lähes puolet tulee edelleen kotimaasta. Finnairilla onkin valmistumassa juuri kyselytutkimus suomalaisten asenteista lentämistä kohtaan.

– Meille tärkeää on se, että suomalaisilla näyttäisi edelleen olevan valmius ja halukkuus matkustaa, Karhu sanoo.

Yleisesti on arveltu, että lentoliikenne palautuisi koronaa edeltäneeseen aikaan vasta vuonna 2023.

Alan asiantuntijan WSP:n johtaja, professori Jorma Mäntysen mukaan uutta nykytilanteessa on, että sekä lentojen kysyntä että tarjonta ovat murroksessa.

– Vapaa-ajanmatkustuksen kysyntää syö vallitseva pelon ilmapiiri.

Tarjonnan näkökulmasta ratkaistavana on kysymys, miten ja millä hinnalla matkustajien turvallisuus taataan sekä lentokoneessa että lentoasemilla. Oli ratkaisu mikä hyvänsä, tulee se todennäköisesti nostamaan lentotoiminnan kustannuksia.

– Nähtäväksi jää, moniko lentoyhtiö pysyy kovenevassa hintakilpailussa mukana, Mäntynen sanoo.

Aamulla lenkillä metsäpolulla, illalla New Yorkin kaduilla

Ennen Finnairia Sabina Stenbäck-From oli töissä lentokentällä erilaisissa tehtävissä. Lentoemännän ura urkeni, kun hän pääsi lentoemäntäkurssille ja läpäisi sen.

Aluksi hän työskenteli lomalentoyhtiölle, mutta haki tilaisuuden tulleen Finnairille.

– Parasta on se, että työssä ei ole kahta samanlaista päivää, Stenbäck-From sanoo.

Tähän mennessä Stenbäck-From ei ole juurikaan hankkinut varsinaista koulutusta alalle, vaan työ on opettanut tekijäänsä ja tarvittavat koulutukset ovat järjestyneet työn ohessa. Tänä keväänä työn oheen ovat tulleet englanninkieliset ammattikorkeakouluopinnot ilmailuliiketalouden linjalla.

– Halusin lähteä haastamaan itseäni, ja monipuolistamaan omaa osaamista. Haluan nähdä mihin tämä tie vie, ja minkälaisia mahdollisuuksia opiskelu tuo tullessaan.

Kolme ja puoli vuotta kestävä koulutus mahdollistaa työskentelyä lentoyhtiössä, lentoasemalla, ilmailujärjestöissä tai vaikka lentokonevalmistajalla.

Vaikka alan tilanne näyttää haastavalta, ei Stenbäck-From harkitse alan vaihtoa.

– Olen ollut kohta 12 vuotta ilmailun parissa. Mutta ikinä ei tiedä, mitä huominen tuo tullessaan. Se jää nähtäväksi, mutta ilmailun parissa ehdottomasti haluan työskennellä.

Lentokoneessa Stenbäck-From on ollut viimeksi helmikuussa. Halu palata töihin olisi jo kova. Hän uskoo, että ilmailuala selviää ahdingostaan, ja että työt alalla jatkuvat. Myös alan asiantuntija Mäntynen uskoo, että lentoemännän ja stuertin ammateilla on tulevaisuutta.

– Jatkossa lentämisen turvallisuus korostuu, eikä riittävä lentokonehenkilöstön määrä ainakaan vähennä turvallisuutta, Mäntynen sanoo.

Stenbäck-From uskaltaa jopa suositella lentoemännän työtä sitä harkitseville nuorille.

– Aamulla olet jossain metsäpolulla lenkillä, ja sitten illalla jo New Yorkin kaduilla kävelemässä. Onhan se mahtavaa.

Lue myös:

Ohisalo EU-sisäministerien kokouksesta: Suomi purkaa matkustusrajoituksia maakohtaisesti ja ainoastaan, jos tautitilanne on samankaltainen

Pääseekö kesällä matkalle? EU suosittelee matkustamisen sallimista sellaisten maiden välillä, joissa epidemiatilanne on hallinnassa

Onko lentoliikenne palautumassa kasvosuojainten avulla? Ryanair ilmoitti avaavansa lähes puolet reiteistä, Finnairin lennoille maskipakko

Finnair pohtii kotimaan lentojen supistamista loppuvuodeksi – Jyväskylä ei suunnitelmia purematta niele960

28 kypäräpäistä tammipylvästä seisoo Katariinan Meripuistossa Kotkassa ja katsoo merelle päin. Kyseessä on Tammisotilaat -tilateos, joka kuvaa heinäkuussa vuonna 1790 käytyä Ruotsinsalmen toista meritaistelua.

Tammisotilaat katsovat suuntaan, johon sotalaivoja aikoinaan upotettiin taistelussa.

Jos nyt olisi tuo hetki, merellä näkyisi valtava määrä – noin 500 alusta – tykkilaivoja ja mereltä kuuluisi tykkien yhtenäistä jyskettä.

Näin kertoo Kymenlaakson museon intendentti Vesa Alén.

Alénin mukaan 28 patsaan monumentilla on historiallinen merkitys, sillä se tuo uuden ulottuvuuden Katariinan Meripuistoon sekä Ruotsinsalmen meritaistelun jäänteisiin. Pohjoismaiden suurin meritaistelu eli Ruotsinsalmen toinen meritaistelu käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä vuonna 1790 Kotkan edustalla. Taistelu päättyi ruotsalaisten komeaan voittoon.

Sotilaat on tehty vuosina 1789–90 upotettujen sotalaivojen rakennusmateriaalista eli massiivitammesta. Niitä on säilytetty vuosien mittaan eri paikoissa, kuten kotkalaisille tutussa vanhassa ruutikellarissa.

Lahjoituksena museolta

Patsaat suunnitellut Kotkan kaupunginpuutarhuri Heikki Laaksonen kertoo, että materiaalit sotilaisiin saatiin lahjoituksena Kymenlaakson museosta.

Massiivitammea on nostettu merestä eri yhteyksissä. Museo tarjosi ainutlaatuista puumateriaalia käyttöön, sillä heillä sitä sattui olemaan enemmän kuin varastoihin mahtuu.

– Materiaalia oli paljon ja piti keksiä tapa, jolla sen voisi tuoda arvokkaasti esille. Museon ajatus oli, että jos ei muuta keksitä, tammirungot voisi arvokkaasti pikkuhiljaa maatua. Totesin, että vähän liian arvokkaalta kompostilta kuulostaa. Pitää keksiä jotakin muuta.

Tammipatsaat painavat toistasataa kiloa. Patsaiden kypäriltä näyttävissä osissa on osassa kuparia ja osassa messinkiä.

– Tammea on hämmästelty. Että ne ovat uponneet 230 vuotta sitten ja monet ovat olleet monessa paikkaa. Osat ovat niin kovia, että ihan kuin ne olisi viime viikolla kaadettu, Laaksonen sanoo.

Sotilaita kahdella eri kumpareella

Tammisotilaita on kahdella eri kumpareella. Kumpareista toinen symboloi Ruotsia ja toinen Venäjää.

– Oli ajatus, että tässä on itäinen ja läntinen kukkula. Ollaanko vastakkain vai ollaanko rinta rinnan katsomassa merelle kohti niitä aikoja, kun tässä on jyrissyt oikein kunnolla, Heikki Laaksonen sanoo.

Patsaita on nyt 28, mutta voiko niitä tulla vielä lisää? Heikki Laaksosen mukaan se on mahdollista ensi talvena.

– Näille ei olisi tarvinnut koronan takia etäisyyttä laittaa. Osa voisi olla vähän tiheämmin, mutta tuonne väliin saa näppärästi muutaman, jos näitä tehdään ensi talvena lisää. Kyllä nämä alle 30 sotilasta toimivat tässä kuitenkin oikein hyvin.

Kumpareilla on norjalaista oliivinväristä hiekkaa. Vihertävä hiekka on kuin meri.

– Sitä tarjottiin lahjoituksena vanhalta betonitehtaalta meidän käyttöömme. Tässä on hyvä kontrasti, koska sotilaat ovat aika tummia ja pohja on varsin vaalea.

Paikalliset ihmiset ovat kiitelleet tilateoksesta Heikki Laaksosta, joka jää pian eläkkeelle.

– Onhan tämä ihan kiva. Tämä on oma lopputyöni tältä osin. Sattuu hyvin tähän kevääseen.

"Molemmilla vanhemmilla on huoli taloudesta, lomautuksista ja hermot ovat todella kireänä niin toisiimme kuin lapsiin. Etenkin erityislapsen haasteet etäkoulussa rasittavat koko perhettä. Tappelemme joka päivä ja usein illat päättyvät riitaan ja itkuun."

"Olemme aivan uupuneita ja toivomme, ettei tämä ole traumatisoinut koko perhettä ja vaikuttanut lopullisesti meidän dynamiikkaan, väleihin ja kaikkeen mahdolliseen. Aika lohduton olo."

"Perheemme näkökulmasta tämä on ollut aikaa ja tilaa hengittää, voida paremmin ja rauhoittua, keskittyä oleellisen äärelle ja olla yhdessä."

"Tämä on parasta, mitä meille on tapahtunut pitkään aikaan."

Näin vanhemmat kertovat Jyväskylän yliopiston tekemässä verkkokyselyssä, jolla haluttiin selvittää, miten koronaviruksen aiheuttama poikkeusaika näkyy perheiden elämässä ja hyvinvoinnissa.

Alustavien tulosten mukaan kyselyyn vastanneista vanhemmista 54 prosenttia koki koronatilanteen synkkänä tai toivottomana, kun taas 44 prosenttia koki tilanteen valoisana tai toiveikkaana.

Professori Kaisa Aunolan mukaan huonovointisuus ja riskitekijät ovat aiemminkin kasaantuneet usein samoille perheille ja poikkeusaika näyttäisi vain vahvistavan kahtiajakoa perheiden hyvinvoinnin välillä.

– Osalla perheistä tämä aika on poistanut arjen kiirettä, lisännyt yhdessä tekemistä ja tehnyt yhteisestä ajasta laadukkaampaa. Toisissa perheissä monet asiat ovat kasaantuneet: saattaa olla työttömyyttä, lomautuksia, erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja tukiverkostojen puutetta. Osalla perheistä tilanteet ovat hyvin rankkojakin.

Sekä hyviä että huonoja vaikutuksia vanhemmuuteen

Oululainen Sanna Simontaival lomautettiin ravintola-alalta poikkeustilanteen aikana. Töistä vapautuneen ajan hän kertoo käyttäneensä toimimalla muun muassa kotikoulun rehtorina ja keittäjänä.

Simontaival kokee koronasta koituneen kaikkinensa kuitenkin enemmän hyvää kuin huonoa.

– Olemme nauttineet hyvästä ruoasta ja yhdessäolosta. Kummankin muksun kanssa on otettu herkemmin omaa keskusteluaikaa ja varsinkin murrosikäisen kanssa keskusteluyhteys on parantunut.

Kyselytutkimuksen alustavien tulosten mukaan 72 prosenttia vanhemmista kokee poikkeustilan vaikuttaneen positiivisesti omaan vanhemmuuteen ja käyttäytymiseen lasten kanssa.

Toisaalta lähes 60 prosenttia kyselyyn vastanneista kokee poikkeusajan vaikuttaneen vähintään jonkin verran negatiivisesti vanhemman ja lapsen väleihin.

Toisin sanoen osa vanhemmista kokee sekä positiivisia että negatiivisia vaikutuksia, professori Kaisa Aunola toteaa.

– Vaikka tuloksissa näkyy negatiivisia vaikutuksia ja vanhemmat kertovat moninaisista haasteista, niin silti tilanteessa nähdään myös jotain positiivista. Valtaosa vastaajista oli löytänyt jotain hyvää, ehkä uudenlaista havahtumista omien arvojen ja perheen äärelle. Tämä oli ehkä hieman yllättävää.

44 prosenttia kyselyyn vastanneista raportoi, että tilanteita, joissa lasten käyttäytyminen herättää vanhemmassa voimakkaita negatiivisia tunteita, on ainakin hiukan normaalia enemmän. Viidennes vastaajista arvioi tilanteita olevan aiempaa vähemmän ja noin kolmannes ei kokenut tilanteen aiheuttaneen muutosta.

Vanhemmuuden uupumus näyttäisi lisääntyneen

Poikkeusaika vaikutti myös siihen, miten vastaajat kokivat jaksavansa vanhemmuuden tehtävässä.

Yhdeksän prosenttia kyselyyn vastanneista koki uupumusoireita vanhemmuudessa päivittäin. Noin kolmannes raportoi kokevansa jotain kyselyssä esitettyä uupumusoiretta viikoittain. Vähän yli puolet vanhemmista koki oireita vain harvoin tai ei ollenkaan.

– Monet vanhemmat toivat avoimissa vastauksissaan esiin, että he ovat alkaneet tiuskia lapsilleen ja pelkäävät omaa käytöstään, että pystyvätkö enää hillitsemään itseänsä oman stressinsä kanssa, Aunola kertoo.

Alustavien tulosten valossa vanhempien kokema uupumus näyttäisi lisääntyneen koronan aikana.

Kaisa Aunola oli mukana tutkimuksessa, joka selvitti ensimmäistä kertaa suomalaisvanhempien uupumuksen syitä vuonna 2018. Tutkimuksen tulokset julkaistiin vuoden 2019 lokakuussa. Tällöin uupumusoireita koki samalla asteikolla arvioituna päivittäin 8 prosenttia vanhemmista. 13 prosenttia raportoi kokevansa oireita viikoittain ja 79 prosenttia koki oireita vain harvoin tai ei lainkaan.

– Uupumusoirehdinnan prosenttiosuudet ovat siis nyt korkeammalla tasolla kuin vuonna 2018. Mutta on syytä ottaa huomioon, että tulokset perustuvat eri otoksiin, Aunola huomauttaa.

Vuoden 2018 tutkimukseen vastasi 1 725 vanhempaa, joista isiä oli 9 prosenttia. Poikkeusajan kyselyyn vastasi 1 105 vanhempaa, joista isiä oli 12 prosenttia.

Porvoolainen Susanna Posio kärsi uupumuksesta ja masennuksesta muutama vuosi sitten. Kerroimme myös hänen tarinansa viime vuoden lokakuussa. Posio kertoo miettineensä koronaepidemian alkuaikoina paljon sitä, miten hänen voimavaransa tulevat riittämään poikkeustilanteessa.

Posio on kuitenkin jaksanut todella hyvin, sillä hän on ottanut aiemmasta kokemuksesta opikseen.

– Olen muistanut kuunnella omaa oloa ja ottanut omaa aikaa silloin, kun on tuntunut siltä. Olen myös laskenut tosi paljon rimaa ja vaatimustasoa kaikesta, ollut armollinen itseäni kohtaan.

Vaikka töiden tekeminen ja lapsista huolehtiminen yhtä aikaa on ollut välillä haastavaa, on poikkeusaika tuonut Posion perheeseen paljon hyvää ja enemmän yhteistä aikaa. Harrastusten tauottua arki ei ole enää niin aikataulutettua ja normaalisti pitkiä päiviä ja työmatkoja tekevä perheen isäkin on jäänyt kotiin etätöihin.

– Lapset ovat nauttineet tosi paljon siitä, että he ovat saaneet touhuta isänsä kanssa aiempaa enemmän. Ja toisaalta minusta on ollut tosi ihanaa, että en odota ketään kotiin vaan täällä on apua, voimme jakaa vastuuta.

Posion perheessä vastuu lastenhoidosta jakautuu siis hieman aiempaa tasaisemmin, mutta muuten poikkeusaika näyttäisi sysänneen hoitovastuuta enemmän äideille.

Ennen poikkeusaikaa äideistä 43 prosenttia kertoi vastuun lastenhoidosta olleen enimmäkseen heillä, kun nyt poikkeusaikana luku on 55 prosenttia.

Vastuu opettamisesta on kuormittanut vanhempia

Avoimien vastausten perusteella vanhempia näytti kuormittavan erityisesti taloudelliset huolet, vaikeudet työn ja perheen yhteensovittamisessa, avun puute ja yksin jääminen sekä lasten etäkouluun liittyvät haasteet.

Alustavien havaintojen mukaan negatiivisia vaikutuksia ja uupumusoireita koettiin enemmän jos kotona oli alle 10-vuotiaita koululaisia. Samoin oli niiden vanhempien kohdalla, joiden lapset tarvitsivat enemmän perään katsomista.

Kyselyssä useat vanhemmat kokivat etäkoulun raskaaksi ja vanhempia kuormittavaksi. He pitivät myös oman työn tekemistä hyvin haastavana etäkoulun ohella. Kolmannes vanhemmista koki vastuun opetuksesta olleen heillä, vaikka sen olisi pitänyt olla opettajalla.

Kyselyn mukaan vanhemmat käyttivät aikaa lapsensa etäopiskelun tukemiseen keskimäärin kaksi tuntia päivässä. Vastaukset vaihtelivat pääosin 0–7 tunnin välillä.

"Ei voi menettää yöuniaan sen takia, miten mahtaa matikka mennä huomenna." Eeva-Liisa Tuominen

Kokemäkeläinen Eeva-Liisa Tuominen käytti ison osan päivästään 12-vuotiaan erityislapsen etäopiskelun avustamiseen. Se oli Tuomisen mukaan ajoittain haastavaa, sillä oli vaikea saada lapsi ymmärtämään, että kotona piti nyt tehdä tehtäviä samalla tavalla kuin koulussa. Tuomisen oli pakko priorisoida eri aineiden välillä, sillä kaikkia tehtäviä ei saatu tehtyä.

Ensimmäiset viikot Tuominen koki jatkuvasti riittämättömyyden tunteita.

– Sitten helpotti, kun itselleen myönsi, että en ole opettaja, minulla ei ole koulutusta siihen eikä minulle makseta siitä palkkaa. Yritän vain pitää paletin kasassa ja ohjata. Itsellensä pitää olla armollinen, ei voi menettää yöuniaan sen takia, miten mahtaa matikka mennä huomenna.

Nyt, kun koulu on alkanut uudelleen, ovat sekä äiti että lapsi helpottuneita.

– Lapsi sanoi, että ihanaa päästä kouluun, että kyllä sinä olet kaikista surkein opettaja, mitä hänellä on ikinä ollut, kun sinä komennat koko ajan, Tuominen nauraa.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. saakka.

Aiheesta lisää:

Huoli toimeentulosta kuormittaa erityisesti suomalaisvanhempia, ja nyt tilanne saattaa vain pahentua – tutkimus selvittää perheiden hyvinvointia poikkeusoloissa

Uupumus pakotti äidin sairauslomalle omasta perheestään – Uusi suomalaistutkimus: Muiden odotukset suurin syy vanhemmuudessa uupumiseen

Ruotsin poliisi on viime päivinä ottanut Tukholmassa kiinni useita miehiä epäiltynä seksin ostamisesta.

Toistaiseksi 28 miestä on otettu kiinni suuressa operaatiossa, joka on saanut nimen “Turska”. Ratsioita on tehty ainakin Östermalmin, Kungsholmenin ja Vasastanin kaupunginosissa.

Kiinniotetuista nuorin on ollut 21-vuotias, vanhin 68-vuotias.

Ruotsalainen mediapersoona Paolo Roberto jäi kiinni viime torstaina. Roberton lisäksi kymmenen muuta miestä otettiin kiinni Tukholman Östermalmilla sijaitsevan, bordellina käytetyn asunnon ulkopuolelta.

Seksin ostaminen on Ruotsissa laitonta. Myyjät ohjataan tukitoimintojen pariin.

Poliisin mukaan Roberto osti seksiä naiselta, joka on kotoisin köyhästä Euroopan maasta. Hän on elättänyt perhettään myymällä seksiä.

Kritiikkimyrsky haastattelusta

Roberto on Twitterissä soimannut monisanaisesti itseään ja pitänyt aivan ansaittuna sitä, että menettää kaiken.

Kohu sai vauhtia, kun miestä haastateltiin perjantaina TV 4 -kanavalla. Roberto on toiminut kanavalla juontajana ja esiintynyt useissa kanavan ohjelmissa.

Haastattelussa Roberto antoi selitykseksi muassa elämässään olevan tyhjyyden tunteen. Hän vetosi myös siihen, että hän itse on joutunut hyväksikäytetyksi lapsuudessaan.

Suuren yleisön mielestä oli täysin väärin haastatella Robertoa ja antaa hänelle mahdollisuus selittää tekoaan.

Kritiikin mukaan Roberton annettiin esiintyä uhrina.

– Hän aiheutti teollaan kärsimystä toiselle ihmiselle eikä puhunut hänestä sanaakaan. Ketä kiinnostaa Roberton tunteet? Meidän pitäisi puhua uhreista, sanoi Gabriella Kärnekull Wolfe tv-haastattelussa. Hän on perustanut intedinhora-järjestön.

Kommenteissa on myös arvosteltu rajusti tv-kanavan päätöstä haastatella sen omaa työntekijää. Osan mielestä haastattelu ei ollut puolueeton.

Arvostelyryöpyn osakseen saanut juontaja Jenny Strömstedt perusteli haastattelua sillä, että se näytti, että seksiä ostavat eivät ole “niitä muita”. He ovat myös ihmisiä, joita tunnemme.

Syyttäjä tutkii tapausta

Haastattelu on poikinut myös rikosilmoituksen, sillä Roberto viittasi haastattelussa tyttöön “prostituutioon pakotettuna”.

Ruotsin lainsäädännön mukaan seksiin täytyy olla osapuolten suostumus. Jos se ei ole vapaaehtoista, se on laitonta. Laki astui voimaan 1.7.2018.

Ruotsissa on sovellettu suostumusta koskevaa lainsäädäntöä myös prostituutiossa aikaisemmin. Seksiä ostanut tukholmalainen mies tuomittiin kahdeksan kuukauden vankeuteen tuottamuksellisesta raiskauksesta viime kesänä.

Tuottamuksellinen raiskaus on uusi rikosnimike, joka viittaa tilanteeseen, jossa toinen osapuoli ei suostunut seksiin.

Syyttäjä tutkii, voiko tämä rikosnimike olla toteutunut myös Roberton tapauksessa ja onko esitutkinta syytä käynnistää.

Poliisin mukaan joka kymmenes ruotsalainen mies on ostanut seksiä.

Lue lisää:

Seksin ostamisen kieltävä laki hillitsee prostituutiota Ruotsissa, mutta ihmiskauppa on kasvava ongelma

Jari Lindströmin "Syvään päähän" -elämäkerta on katsaus poliittisen lähihistorian keskipisteeseen.

Kahden kauden kansanedustaja ja tuplaministeri Lindström käy läpi perussuomalaisen puolueen matkan jytkystä eduskuntaryhmän hajoamiseen ja hallituskriisiin sekä uuden puolueen perustamiseen ja tuhoon.

Kirja on myös koulukiusatun pojan kasvutarina. Lindström on kirjoittanut epätavallisen kertomuksen Voikkaan tehtaalta työttömäksi jääneen miehen matkasta maan työministeriksi ja edelleen nykypäivän työnhakijaksi.

Mutta Lindström jättää myös paljon kertomatta.

Soini olisi halunnut hallitukseen jo vuonna 2011

Perussuomalaisten pitkäaikaisesta puheenjohtajasta Timo Soinista on kerrottu kirjassa silmiinpistävän vähän. Siis miehestä, joka poimi omin käsin paperiduunarin politiikkaan ja lopulta ministeriksi.

Kysyttäessä Jari Lindström myöntää, ettei rökitä kirjassaan Soinia samaan tapaan kuin esimerkiksi perussuomalaisten meppiä Laura Huhtasaarta tai nykyistä puheenjohtajaa Jussi Halla-ahoa. Ei, vaikkei Soini mikään pyhimys olekaan.

– Olen pyrkinyt kertomaan Soinin piiloon jääneestä puolesta. Siitä puolesta, jossa mies jäi toisinaan myös häviölle muulle ryhmälle. Esimerkiksi vuonna 2011 Soini olisi halunnut viedä perussuomalaiset hallitukseen, mutta ryhmä torppasi tämän.

"Soini ja Huhtasaari menettivät kumpikin hermonsa"

Kaksi vuosikymmentä perussuomalaisia luotsanneen Soinin on väitetty johtaneen puoluetta itsevaltiaan ottein. Soinin johtamistyylistä Lindström kertoo niukasti, mutta jotain sentään.

– Soinilla oli toki merkittävä asema, ja usein asioista päättäminen viivästyi siksi, että piti saada Soinin mielipide tai siunaus asialle.

Halu hallita johti riitaan Soinin ja Jussi Halla-ahon taakse ryhmittyneen niin sanotun yhdeksikön välillä hallituksen maahanmuuttopolitiikasta. Yhdeksikkö uhmasi puheenjohtajaansa vuoden 2017 mullistavan puoluekokouksen kynnyksellä.

Lindströmin mukaan yhteenotto oli vakava varoitusmerkki eduskuntaryhmän tulevasta hajoamisesta.

Yhdeksiköllä Jari Lindström tarkoittaa nuivan eli maahanmuuttovastaisen ryhmän kansanedustajiaLaura Huhtasaarta, Jani Mäkelää, Juho Eerolaa, Olli Immosta, Teuvo Hakkaraista, Rami Lehtoa, Sami Saviota, Ville Taviota ja Jari Ronkaista.

Yhdeksikkö julkaisi oman tiedotteensa, jossa se esitti uhkavaatimuksen hallituskumppaneilleen keskustalle ja kokoomukselle. Tiedote kertoi, ettei Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajama sote-uudistus etenisi, ellei maahanmuuttopolitiikka tiukkenisi.

Soini vaati tiedotteen lähettäjiltä anteeksipyyntöä.

Huhtasaari otti asiassa avoimesti yhteen puheenjohtaja Soinin kanssa. Kumpikin menetti hermonsa täydellisesti, muistelee Jari Lindström kirjassaan.

– Soini oli aivan raivona. Seurasi helvetillinen mekkala. Soini vaati kaikilta anteeksipyyntöä haukuttuaan heidät ensin pystyyn, ja saikin melkein kaikki siihen suostumaan. Ainoa, joka ei pyytänyt anteeksi, oli Laura Huhtasaari.

Lindström pitää yhdeksikön toimintaa raukkamaisena "omaan pesään kusemisena".

– Sen sijaan en nähnyt enkä kuullut yhtään yhteenottoa Soinin ja Halla-ahon välillä.

Harjaamista riittää: kikkelikohu ja natsitervehdys

Kun paperimiehestä leivottiin ensimmäisellä kaudellaan eduskuntaryhmänsä puheenjohtaja, joutui hän setvimään ryhmänsä kansanedustajien mediaan vuotaneita törttöilyjä.

Puheenjohtaja Soini oli ehtinyt kyllästyä kommentoimaan "tötterö naaman edessä" kohuja, jotka liittyivät niin sanottuun H-linjaan eli Hakkaraiseen, Halla-ahoon ja Hirvisaareen.

James Hirvisaari erotettiin puolueesta ja samalla eduskuntaryhmästä, kun hän kuvasi vieraansa eduskunnan lehterillä tekemässä natsitervehdyksiä.

Kohut kaatuivat myös ryhmyrin niskaan.

Lindström kertoo joutuneensa selvittelemään kansanedustaja Teuvo Hakkaraisen humalaisia toilailuja. Puhelin hälytti itsepintaisesti kesken valiokuntakäsittelyn.

– Soittaja oli toimittaja Keskisuomalaisesta: ”Haluaisin kuulla teidän kommenttinne tähän Teuvo Hakkaraisen kikkelikohuun liittyen.”

Asian selvittelyyn osallistui lopulta myös Soinin luottomies, puolueen neuvonantaja Jukka Jusula.

– Alkoholilla oli ollut osuutta asiaan, ja sekavan tapahtumaketjun tuloksena Teuvon puhelimesta oli livahtanut eräälle naiselle aikamoisen epäsopivia kuvia.

Jukka Jusula laati suunnitelman kriisiviestinnälle. Teuvon nimissä kirjoitettiin tiedote: julkinen anteeksipyyntö Suomen kansalle.

Kikkelikohu ei jäänyt ainoaksi. Toinen alapäähän liittynyt kohu koski kristillisdemokraateista perussuomalaisten riveihin siirtyneen Toimi Kankaanniemen sopimattomia tekstiviestejä.

– Kesken hallitusneuvottelujen – eli puolueen historian tärkeimmän hetken – julkisuuteen tuli tieto, että perussuomalaisten kansanedustaja Toimi Kankaanniemi oli lähettänyt useille naisille ”nussittuna nukkuisit sikeästi” -tyyppisiä viestejä.

Smolnassa moni huokaisi syvään, muistelee Lindström.

– Mitä vittua Toimi! En tiedä, mitä Soini oli suunnitellut Toimin varalle hallituksessa, mutta varmasti merkittäviä tehtäviä, jotka pyyhittiin saman tien pöydältä pois, Lindström kirjoittaa kirjassaan.

"Herrat tuulettavat köyhien kustannuksella"

Hallitusneuvotteluissa perussuomalaiset joutuivat nielemään asioita, jotka söivät kannatusta. Kipeitä asioita Lindströmille ovat yhä työntekijöiden ja työttömien oikeuksia kaventaneet kiky ja aktiivimalli.

Lindström kertoo, että yhteiskuntasopimuksen syntymisen tuulettaminen nyrkkitervehdyksin Juha Sipilän(kesk.) ja Alexander Stubbin (kok.) kanssa, oli viestinnällinen virhe.

– Onkohan mikään asia mennyt koskaan tiedotuksellisesti niin päin helvettiä kuin tuo? Itse asia jäi täysin piiloon, ja pääasiaksi muodostui herrojen tuulettelu köyhien kustannuksella. Voi perkele! Miten olisi pienet nyrkkitervehdykset tähän kohtaan?

Lindströmin mukaan ensin perussuomalaiset, sittemmin siniset ja Lindström itse työministerinä joutuivat jatkuvasti viemään hallituksessa läpi päätöksiä, jotka suututtivat omat kannattajat.

Oikeusministerin vastuulle kuuluivat esimerkiksi kansalaisoikeudet. Sen myötä perussuomalaisten ryhmässä myrskyn synnytti sukupuolineutraali avioliittolaki.

Lindström esitteli lain, vaikka "ryhmässä loimusivat helvetin lieskat".

– Luulin, että minut teurastetaan ryhmässä. Itse ajattelen, että on sama, mitä aikuiset ihmiset tekevät keskenään.

Kahden salkun kantajan työtahti oli musertaa Lindströmin. Sekä oikeus- että työministerin tehtävät veivät hänet lopulta sairauslomalle uupumuksen ja vakavien fyysisten vaivojen vuoksi. Lindström jatkoi vaalikauden puolivälistä loppuun pelkästään työministerinä.

– Ryhmässä oli jo pitkin vaalikautta ollut tyytymättömyyttä, joka vain kasvoi, kun painavana pidetty oikeusministerin salkku meni uudelleen jakoon ja kokoomukselle.

Yleissitovuus – raja railona aukeaa

Lindström pohtii kirjassaan myös populistipuolueen vaikeutta tehdä politiikkaansa vallan kahvassa.

Lindströmin mukaan ainoa tapa heikentää nykyisiä perussuomalaisia olisi saattaa heidät hallitusvastuuseen.

Lindström sanoo myös, että työmarkkinapolitiikka ja sen myötä yleissitovuus ovat Jussi Halla-ahon heikko kohta.

– Epäilen Jussi Halla-ahon ja monen muunkin olevan vahvasti eri linjoilla kuin merkittävä osa duunareista, jotka perussuomalaisia äänestävät. Yksi sana: yleissitovuus. Halla-aho lipsautti – vai oliko se tarkoituksellista? – jo vuonna 2017 puheenjohtajakampanjansa aikana voivansa luopua yleissitovuudesta, Lindström kirjoittaa.

Lindströmin mukaan perussuomalaiset voisivat jopa hajota työmarkkinakysymyksiiin. Lindström moittii kirjassa myös pelon lietsontaa.

– Liikutaan jatkuvasti harmaalla alueella ja annetaan ymmärtää, vihjaillaan. Tosin osa heidän kansanedustajistaan ei enää edes vihjaile vaan puhuu suodattamatta.

Lindström on huolissaan siitä, että toista ihmistä kunnioittamaton keskustelu on lisääntymässä.

– Jos päättömillä, uhkaavilla ja rasistisilla kirjoituksilla ja puheilla saa lisää natsoja kaulukseen tai sankarin aseman, olemme aivan huutavassa hukassa.

Erosta päätettiin salanimellä varatussa kabinetissa

Jari Lindström raottaa vielä vallan kabinettien ovia.

Kun perussuomalaisten Jyväskylän puoluekokous oli valinnut Jussi Halla-ahon puolueen nokkamieheksi ja vaihtanut vanhan puheenjohtajiston täysin uuteen kuosiin, kolkutteli hallituskriisi ovella.

Halla-aho koetti pedata asioita niin, että hän olisi johtanut puoluetta Brysselistä.

– Laura Huhtasaaresta olisi tullut käytännössä ”maajohtaja”. Se oli monelle viimeinen pisara. Minulle ainakin.

Uutta ryhmää alkoivat kasata salassa valtiosihteeri Samuli Virtanen, ministereiden avustajat Petteri Leino ja Juha Halttunen sekä puheenjohtajakisan hävinnyt Sampo Terho.

Suomen poliittisen historian eriskummallisimmassa operaatiossa neuvoa kysyttiin myös eduskunnan entiseltä pääsihteeriltä Seppo Tiitiseltä.

Puoluekokouksen jälkeisenä tiistaina 20 perussuomalaista kansanedustajaa kokoontui Pufendorf-salanimellä varatussa hotellikabinetissa Helsingissä. He päättivät erota perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustaa uuden ryhmän.

Samaan aikaan hallituskriisi ajoi pääministeri Juha Sipilän toimittamaan hallituksen eronpyyntöä presidentti Sauli Niinistölle.

Sipilä pyörsi hallituksen eroaikeen, kun eroa hautoneiden perussuomalaisten salaisista neuvotteluista saatiin vahvistus sille, että riittävän moni edustaja siirtyy uuteen ryhmään.

– Tarkka tieto muutti hänen suunnitelmansa jättää hallituksensa eronpyyntö. Varsinkin, kun hän sai tietää, että lähtijöiden joukossa olivat kaikki ministerit ja puhemies Maria Lohela.

Sipilä tapasi perussuomalaiset ja uusi ryhmä jatkoi hallituksessa Uusi vaihtoehto -nimellä ja lopulta kehnoa kannatusta mittauksissa saavana Sininen Tulevaisuus -puolueena.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa uusi puolue jäi ilman ainokaistakaan edustajaa.

– Kun ennakkoäänet tulivat, oli täysin selvää, että tämä oli niin sanotusti tässä. En ollut yllättynyt surkeasta tuloksestani enkä osannut olla pettynyt. En syytä ketään. En edes itseäni.

Rökäletuloksen jälkeen Lindström jätti EU-vaalit käymättä.

– Olisi ollut pelkkää rahan tuhlausta.

Jarpan ennustus: Perussuomalaisten johtoon "äijien äijä"

Eduskunnasta pudonnut entinen työministeri soitti työttömäksi jäätyään TE-toimistoon.

– Avulias naishenkilö meni hieman mykäksi, kun hänelle vihdoin selvisi, kuka on puhelimen toisessa päässä.

Lindström kirjoittaa saavansa kansanedustajan sopeutumisrahaa ensi vuoden heinäkuuhun saakka.

– Uskon, että minulla olisi vielä paljon annettavaa työllisyysasioissa. Tekisinkö sitä jopa työkseni? Aika näyttää.

Paperitehtaan miehenä tunnettua entistä ministeriä on myös kosiskeltu moneen puolueeseen. Intoa lähteä mukaan ei tällä hetkellä ole.

Muiden tekemisiä politiikassa Lindström katsastelee nyt vain kotisohvalta. Konkari veikkaa, että entisen puolueensa nykypuheenjohtajan Jussi Halla-ahon takana kärkytään jo.

Lindströmin mukaan Halla-aho ei ole samalla tapaa johtaja kuin Soini oli, vaan enemmänkin "kärkihahmo".

– Tuleeko joku muu Halla-ahon takaa ja vie puoluetta yhä syvemmälle kaiken vastustamisen syövereihin? Tulee. Joko Laura Huhtasaari tai Riikka Purra. Äijäpuolueen imagon saanut perussuomalaiset voi jossain vaiheessa olla naisen johtama. Ja tuo nainen voi olla äijempi kuin yksikään äijä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Ministerinpesti oli yksinäinen, ja eniten Jari Lindström katuu aktiivimallia – "Avustajani itki, kun näki hallitusohjelman"

Oppositiossa oleva kokoomus ehdottaa Suomelle mittavaa ilmastoelvytystä. Puolueen mukaan paketin tarkoituksena olisi nostaa Suomi ylös koronakurimuksesta ja samalla taittaa päästöt laskuun.

Keskiviikkona julkaistavassa ilmastolinjauksessa puolue esittää esimerkiksi ratahankkeiden käynnistämistä, öljylämmityksestä luopuvien kotitalouksien tukemista, autoilun verotuksen uudistamista sekä turpeen alasajon vauhdittamista.

Perinteisesti kovaa talouskuria kannattava puolue ei tunnu nyt kammoavan velanottoa. Ilmastolinjauksessa on uusia avauksia arviolta puolen miljardin euron edestä ja päälle tulisivat vielä miljardiluokan toimet viime syksyn vaihtoehtobudjetista.

– Meidän pitää tehdä investointeja ja vauhdittaa talouskuopasta nousemista, mutta se pitää tehdä kestävällä tavalla, sanoo paketin esittelystä vastaava kansanedustaja Saara-Sofia Sirén.

Sirén on toisen kauden kansanedustaja Turusta. Hän on ympäristövaliokunnan jäsen ja kokoomuksen ympäristöverkoston puheenjohtaja.

Oppositiosta puolueen on etsittävä hallituksen heikkoja kohtia. Ilmastopolitiikassa kokoomus tähtää erityisesti turpeeseen, josta hallituksen sisällä on kenties eniten kiistaa.

"Turpeen veroa kiristettävä"

Sirénin mukaan hallituksen ilmastopolitiikan peruspulma on ollut jo ennen koronakriisiä se, että hallitusohjelmassa on linjattu kunnianhimoiset tavoitteet, muttei keinoja niiden saavuttamiseksi.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmassa todetaan, että turpeen energiakäyttö vähintään puolitetaan vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka turve aiheuttaa isot päästöt, valtio tukee sen polttamista avokätisellä verotuella.

Asiantuntijat ovat esittäneet turpeen verotuen poistamista pitkällä siirtymäajalla, mutta hallitus ei ole päässyt asiasta sopuun. Riitaa on ollut erityisesti vihreiden ja keskustan välillä.

Nyt myös SDP:ssä on havaittavissa epäröintiä. Viime lauantaina omistajaohjauksesta vastaava ministeri Tytti Tuppurainen (sd.) väläytti Helsingin Sanomissa, että koronakriisi saattaa tuoda turpeelle jatkoaikaa.

Kokoomus esittää, että turpeen veroa korotettaisiin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

– Verotuen leikkauksella vauhditettaisiin turpeesta luopumista. On myös nurinkurinen ajatus, että tällaisena aikana tuetaan polttoainetta, joka on haitallinen ympäristölle ja ilmastolle, Sirén perustelee.

Työllisyyden tukemiseksi ja investointien vauhdittamiseksi kokoomus ohjaisi 90 miljoonaa euroa tukea energiayhtiöille korvaavan lämmöntuotannon rakentamiseen.

Lisäksi turvetuotantoalueille voitaisiin hakea 165 miljoonan euron sopeutumistukea EU:n uudelta oikeudenmukaisen siirtymän rahastolta, sanoo Sirén.

– Jotta Suomi voi hakea EU-rahoitusta, pitää olla selkeä suunnitelma, miten Suomi luopuu turpeesta ja siirtyy kestävämpiin ratkaisuihin lämmityksessä. Tällaista hallitus ei ole vielä esittänyt.

Kokoomuskaan ei tavoittele nopeaa irtautumista turpeesta. Sirénin mukaan realistinen aikataulu olisi 2032 mennessä. Huoltovarmuuskäyttö olisi sallittua tämän jälkeenkin.

Autokanta vanhenee, verotuksesta vetoapua

Suomen ilmastopolitiikan toinen kipukohta on liikenne. Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen päästöt 2030 mennessä. Päästöt eivät ole kuitenkaan merkittävästi vähentyneet 30 vuoteen.

Sirénin mukaan yksi keskeinen ongelma on se, että suomalaiset ajavat liian vanhoilla autoilla. Koronakriisin vuoksi tilanne voi vaikeutua entisestään, sillä uusien autojen tilaukset ovat pudonneet autoalan tilastojen mukaan jyrkästi.

Kokoomus taklaisi ongelmaa rukkaamalla autoilun verotusta kovalla kädellä. Puolue poistaisi kokonaan autoveron 4–5 vuoden siirtymäajalla. Autovero maksetaan uuden auton ostamisen yhteydessä.

Samalla myös bensasyöppöjen isojen autojen hinta putoaisi. Miten tämä tukee päästöjen vähentämistä?

– Se on kokonaisuus, jossa tavoite on, että puhtaampi vaihtoehto on aina kilpailukykyisempi autoilijalle, oli se sitten sähköauto, biokaasuauto tai vetyauto, sanoo Sirén.

Vastineeksi kokoomus korottaisi vuotuista ajoneuvoveroa portaittain. Samassa rytäkässä käyttövoimavero poistettaisiin kaasu- ja sähköautoilta. Työsuhdeautojen verotusarvo muutettaisiin suosimaan päästöttömiä kulkupelejä.

Työpaikkojen ja investointien vauhdittamiseksi kokoomus panisi lisää rahaa myös ratoihin. Sirénin mukaan nopeasti käynnistettäviä hankkeita ovat Espoon kaupunkirata sekä Helsingin ja Riihimäen välinen lisäraide.

Niistä voitaisiin päättää jo syksyn budjettiriihessä.

Sirénin mukaan hankkeiden toteuttaminen edistäisi myös Turkuun ja Tampereelle suunniteltuja nopeita junayhteyksiä. Myös itäradan suunnittelua tulisi puolueen mukaan edistää.

Löytyykö kansalta tukea?

Kokoomus ei ole keksinyt ilmastoelvytystä itse. Puolueen avaus liittyy kansainväliseen keskusteluun, jonka mukaan valtioiden mittavat elvytyspaketit tulisi sitoa ilmastotoimiin.

Suomessakin keskustelu on heräämässä. Ympäristöministeriön johtama työryhmä laatii paraikaa hallitukselle ehdotuksia kestävästä elvytyksestä. Hallituksen on määrä ottaa niihin kantaa seuraavan lisätalousarvion yhteydessä.

Toisaalta voidaan kysyä, onko kansalla valmiutta kiristyviin ilmastotoimiin, kun koronakriisin vuoksi moni murehtii toimeentuloaan.

Myös eduskunnassa iso osa kansanedustajista epäröi, ovatko nykyiset ilmastotavoitteet liian tiukat korona-aikoina.

Sirén uskoo, että on mahdollista kasvattaa taloutta ja vähentää päästöjä samanaikaisesti niin, että ilmastotoimet tukevat toipumista.

– Uskon, että suomalaiset ovat siihen valmiita. Ja vaikka eivät olisi, on päättäjien tehtävänä tehdä vastuullista faktapohjaista politiikkaa. Faktat ovat kestävien ratkaisujen puolella selvin luvuin.

Entä mikä on oppositiopuolueen ilmastoelvytyspaketin lopullinen hintalappu ja miten toimet rahoitetaan? Tähän kokoomus lupaa palata tarkemmin vaihtoehtobudjetissaan syksyllä.

Voit keskustella aiheesta torstaihin 21.5. kello 23 saakka.

Lue myös:

Ylen kysely: Hallituksen ilmastotavoitteet jakavat kansanedustajia koronakriisin keskellä – katso, mitä oma kansanedustajasi vastasi

Työryhmä ehdottaa miljardin euron pakettia viherelvytykseen – Eroon öljylämmityksestä, lisää pyöräteitä, sähkö- ja kaasuautoille latausasemia

14-vuotiaana adoptoidun tytön tarina kuohuttaa Kiinan sosiaalista mediaa. Li Xingxing -peitenimellä tarinansa kertonut nuori nainen väittää, että hänet laittomasti adoptoinut isä käytti häntä seksuaalisesti hyväkseen vuosia.

Tapaukseen liittyvää asiasanaa on klikattu jo lähes pari miljardia kertaa Kiinan sosiaalisessa mediassa Weibossa. Se on Kiinan verkkokeskustelujen kuumin puheenaihe, jossa nuorelle naiselle riittää niin tukijoita kuin epäilijöitä.

Miljoonat kommentoijat syyttävät nyt viranomaisia siitä, että he eivät auttaneet Litä. Tapaus on avannut Kiinassa myös keskustelun suojaikärajasta eli sukupuoliyhteyden alaikärajasta.

Äiti antoi tytön miehelle

Kiinalainen South Review -lehti julkaisi Li Xingxingin tarinan huhtikuun puolivälissä. Vuonna 2015 Lin äiti oli antanut tyttärensä vauraalle miehelle, joka etsi adoptoitavaa lasta internetin keskustelupalstalla. Lin äiti oli köyhä ja halusi 14-vuotiaalle tyttärelleen paremmat olot.

48-vuotias mies oli vaikutusvaltainen ja tehnyt kansainvälistä uraa lakimiehenä Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Hän oli merkittävän öljyalan yhtiön varapresidentti ja istui kiinalaisen telejättiyhtiön ZTE:n johtokunnassa. Hän lupasi viedä Lin kouluun Pekingiin.

Li kertoi medialle, että asuttuaan kuukaudenmiehen luona tämä raiskasi hänet. Adoptioisä näytti tytölle lapsipornoa ja uskotteli, että tämä oli täysin normaalia.

Liikemies sai työpaikan Yantaissa Shandongin provinssissa. Yantai sijaitsee niemen nokassa Kiinan itäisellä Keltaisen meren rannikolla, jonka toisella puolella on Pohjois-Korea.

Ministeriö seuraa nyt tutkintaa

Li kertoo medialle ilmoittaneensa miehestä poliisille useaan kertaan Pekingissä ja Yantaissa, mutta hänen tarinaansa ei otettu vakavasti. Li kertoi, että yksi poliisi sanoi hänelle, että liikemies on liian vaikutusvaltainen, jotta häntä voisi tutkia.

Huhtikuussa vuonna 2019 Li toimitti poliisille videomateriaalia lapsipornosta, jota adoptioisä oli pakottanut hänet katsomaan. Todistusaineistona oli myös miehen Listä ottamia alastonkuvia ja tämän siemennestettä. Li myös näytti todisteita siitä, että mies oli etsinyt verkossa adoptoitavaksi muitakin lapsia.

Yantain poliisin mukaan todisteita sukupuoliyhteyteen pakottamisesta ei ollut riittävästi ja tutkinta lopetettiin.

Lin tarinan tultua julkisuuteen poliisi on avannut tutkinnan uudestaan. Tapaus on saanut myös korkeimman tason huomion. Yleisen turvallisuuden ministeriö ja ylin syyttäjäviranomainen ilmoittavat valvovansa, että asia tutkitaan kunnolla.

Syytetty mies on puolustanut itseään mediassa ja kertonut, että lapsi ja äiti tiesivät, että tarkoituksena oli avioitua myöhemmin. Hän sanoi, että tyttö oli suostunut seksiin. Kohun takia mies on erotettu työpaikoistaan suuryrityksissä.

Seksin suojaikäraja on Kiinassa 14 vuotta

Pekingissä sijaitsevan Kiinan poliittisten ja oikeustieteiden yliopiston rikosoikeuden apulaisprofessori Zhu Guangxing kertoo Ylelle puhelimessa, että tapaus ei ole Kiinassa ainutlaatuinen.

Uutta on se, että sukupuoliyhteyden laillisesta alaikärajasta puhutaan nyt laajasti.

Tapaus sai tuhannet kommentoijat kertomaan sosiaalisessa mediassa avoimesti, että he ovat joutuneet seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi.

– On hyvä, että monet alkoivat viestiä verkossa kokemuksistaan. Perinteisesti Kiinassa kaihdetaan seksistä puhumista. Kouluissa ei ole seksuaalivalistusta eivätkä vanhempamme puhu seksistä. Tämän tapauksen jälkeen kaikki alkoivat puhua siitä, professori Zhu sanoo.

Lasten seksuaalisen hyväksikäytön uhreja puolustaneet käyttäjät ovat liittäneet viesteihinsä seuraavia sanoja: “Trigger warning” eli varoitus traumaattisesta sisällöstä, “älä pelkää sisko, olen tukenasi” tai “veljet ovat täällä myös”. Näitä hashtageja on luettu yhteensä satoja miljoonia kertoja.

– Xingxing ja me kaikki emme odota totuuden selviämistä – se tiedetään jo. Me haluamme rangaistusta miehelle.

Näin kirjoitti nainen, joka oli itse uskaltautunut mediaan pari vuotta sitten kertomaan joutumisestaan TV-julkkiksen seksuaalisen häirinnän kohteeksi.

Zhu Guangxing teki väitöskirjansa suojaikärajasta, joka on Kiinassa 14 vuotta. Zhun mielestä näin matala suojaikäraja jättää nuoren heikoille. Se antaa hyväksikäyttäjälle tilaisuuden saalistaa nuorta, joka ei vielä tunne seksuaalisia oikeuksiaan.

14-vuotiaan vastuulle jää todistaa, että sukupuoliyhteys ei ollut suostumuksellinen.

– Hyväksikäyttäjä voi myöhemmin sanoa, että nuori suostui vapaaehtoisesti, professori Zhu kertoo.

#Metoo-liike on nostanut tietoisuutta

Li Xingxingin tarinan nostattama mielipidemyrsky kertoo kiinalaisten kasvavasta tietoisuudesta naisten ja lasten oikeuksista. Maailmanlaajuinen #Metoo-liike on kasvanut myös Kiinassa vuodesta 2018 alkaen.

Kampanjan myötä useat naiset ovat uskaltautuneet paljastamaan kohtaamansa seksuaalista hyväksikäyttöä, vaikka viranomaiset ovat yrittäneet tukahduttaa kampanjaa.

Myös laiton adoptio on noussut keskusteluun. Lin adoptointi tapahtui internetin keskusteluryhmässä.

Sixth Tone -verkkojulkaisu paljasti Li Xingxingin tapauksen jälkeen, että lapsikauppa rehottaa yhä internetin syövereissä. Verkkojulkaisun toimittaja kokeili ostaa laittomasti lapsen ja sai heti tarjouksen. Puolen vuoden ikäinen lapsi olisi maksanut 90 000 juania eli noin 11,5 tuhatta euroa.

Lapsia synnytetään median mukaan jopa tilauksesta, kertoo lasten hyvinvointipolitiikan professori Tong Xiaojun Global times -verkkojulkaisun artikkelissa. Lapsikaupan järjestäjät tarjoavat myös väärennettyjä syntymätodistuksia ja rekisteröintejä.

Lapsia kaupataan verkon keskusteluryhmissä

Lapsen ostaminen tai myyminen on rikos Kiinassa. Adoptiosäännöt ovat tiukat, joten virallisen väylän kautta Lin adoptointi ei olisi onnistunut.

Kiinassa isot internetoperaattorit Tencent ja Zhihu ovat luvanneet kitkeä laittoman adoption keskusteluryhmistä.

Tencent julkaisi lausunnon, jossa lupasi tiukkoja toimia.

– Kiinan laki kieltää adoptioksi naamioidun lapsikaupan. Tencent QQ ei suvaitse sellaisia rikoksia, verkkojätti kertoi lausunnossaan huhtikuussa.

Professori Zhu Guangxing muistuttaa, että Li Xingxingin tapauksessa oikeutta ei ole vielä jaettu eikä sitä voi tehdä some-raivon perusteella.

Hänestä on tärkeää, että kohu auttaa uudistamaan lainsäädäntöä.

– Huomasin jo, että jotkut kansankongressin edustajat haluavat ottaa suojaikärajan nostamisen esille, professori Zhu sanoo toiveikkaasti.

Korjattu klo 9: 90 000 juania on noin 11,5 tuhatta euroa, ei tuhat.

Lue lisää:

“Ilman lapsia ei ole toivoa” – Kiinassa elää yli miljoona perhettä, joiden ainoa lapsi on kuollut

#Metoo-kampanja voimistuu Kiinassa – Yli kaksikymmentä naista syyttää netissä toimittajia, aktivisteja ja valmentajia ahdistelusta

Ravintoloiden avaamiseen liittyvät rajoitukset tulevat ravintoloille liian nopeasti, sanovat yrittäjät Ylen aamussa.

Heidän pitää lyhyessä ajassa ratkoa useita ongelmia. Lisäksi rajoitusten kesto lokakuulle saakka herättää ristiriitaisia tunteita.

Yrittäjät kuvaavat tunteitaan pelokkaiksi, sillä liiketoiminnan tulevaisuus ei näytä hyvältä. Tyytyväisiä ollaan kuitenkin siihen, että anniskelua voidaan jatkaa iltakymmeneen asti.

– Kun pöydällä oli paljon spekulaatioita, esimerkiksi että pitäisi laittaa iltayhdeksältä kiinni, niin siihen nähden on positiivista, että saadaan anniskella kello kymmeneen ja sulkea yhdeltätoista. Mutta ei se hyvä ole, toteaa BW-restaurantsin ravintoloitsija Matti Wikberg.

Wikberg harmittelee, että Suomen ravintolat ovat nyt erilaisessa asemassa kuin muissa Pohjoismaissa. Ikävimmin anniskelun rajoittaminen osuu olutravintoloihin, joista esimerkiksi Teerenpeliltä jää nyt liki puolet tuotosta saamatta.

– Vertasimme viime vuoteen, ja noin 46 prosenttia tuotoista tulee kymmenen jälkeen, summaa Teerenpelin toimitusjohtaja Anssi Pyysing.

Pyysing toivoo, että ihmiset tulisivat nyt paikalle aiempaa aikaisemmin. Ensimmäisten viikkojen aikana asiakasvirtaan vaikuttaa varmasti myös patoutunut kysyntä.

Lomautetuista töihin voidaan ottaa vain murto-osa

Aukioloaikojen lisäksi muutoksia täytyy tehdä asiakasmääriin, pöytäjärjestelyihin ja menuun. Buffet-pöydät on periaatteessa kielletty, joten monet ravintolat joutuvat lennosta vaihtamaan buffetista lautasannoksiksi.

Rajoitusten ja muutosten vuoksi Wikberg ei ole varma, saadaanko lomautetusta henkilöstöstä edes puolta takaisin töihin.

Pyysing suhtautuu lähes yhtä synkästi lomautetun henkilöstön tilanteeseen. Teerenpelissä pyritään tarjoamaan töitä 70–80 prosentille työntekijöistä.

– Ravintolat joutuvat sopeuttamaan, ja henkilökunta on ensimmäinen, jota sopeuttaminen koskee.

Yrittäjät kaipaavat puikkoihin oman alansa asiantuntijaa

Ylipäätään ravintola-alan yrittäjät ovat tyytymättömiä päätöksentekoon. Pyysing peräänkuuluttaa päättäjiltä vastuunkantoa vallan vastinpariksi.

– Valtaan liittyy iso vastuu, ja edelleenkään sitä vastuunkantoa ei ole näkyvissä. On ollut puhetta 123 miljoonan euron kompensaatiosta, mutta yhtään euroa ei ole yrityksen tilille tullut. Odotan kansalaisena ja yrittäjänä huomattavasti selkeämpiä ulostuloja, sanoo Pyysing napakasti.

Yrittäjät toivovat päätöksiin myös lisää ravintola-alan omaa ääntä. Tällä hetkellä hallituksen päätökset eivät yrittäjien mielestä vastaa alan tarpeita ja luonnetta.

– Hallitus on linjannut aina tiedoksiannoissaan, että asiantuntijalausuntojen pohjalta tehdään sitä ja tätä. En tiedä, millaisia asiantuntijoita siellä on käytetty, muttei ainakaan ravintola-alan asiantuntijoita, huomauttaa Wikberg.

Tukea kaivataan pikaisesti

Reagointiaika on todella lyhyt, sillä avaamiseen on aikaa vain reilu viikko. Muutosten lisäksi ravintoloiden täytyy kirjoittaa kirjallinen raportti toiminnan käynnistämisestä. Kuopion Saanassa varauduttiin rajoitustoimiin valmistelemalla kaksi eri suunnitelmaa.

– Rajoitukset eivät ole tasapuolisia millään tavalla. Mutta parempi silti että tuli jonkinlaisia rajoituksia, että tiedetään miten toimia, toteaa Saanan toimitusjohtaja Jukka Savolainen Ylen aamussa.

Yrittäjiä kismittää myös se, että rajoitustoimet julkaistiin jo, mutta kesän aloitukseen tarkoitetusta avustuksesta ei ole tietoa. Hallitus päätti 123 miljoonan euron tukipaketista 8. toukokuuta. Se on edelleen eduskunnan käsittelyssä.

Suuri osa tästä tuesta on työllistämistukea juuri kesän alkua ja ravintoloiden avaamista varten.

– Kun työllistämistuesta ei ole vielä päätettykään, millä perusteella sitä saadaan, miten sitä haetaan ja miten se maksetaan, niin eihän se auta meitä millään tavalla avauksen suunnittelussa, toteaa Wikberg.

Yrittäjillä itsellään on visioita siihen, mistä lähtökohdista ravintoloita tulisi auttaa. Muun muassa arvonlisäveroon toivotaan huojennusta ja työeläkemaksut halutaan puolittaa. Etenkin alv-huojennukset olisivat yrittäjien mielestä suora apu toiminnan aloitukseen. Helpotusten toivottaisiin kestävän ainakin vuoden verran.

Kiina on tyrmännyt Taiwanin presidentin Tsai Ing-wenin vaatimuksen, jonka mukaan Kiinan täytyy löytää tapa elää rauhanomaisesti rinnakkain demokraattisen Taiwanin kanssa.

Kiina pitää Taiwania maakuntanaan eikä ole hyväksynyt sen tunnustamista itsenäiseksi valtioksi.

Aloittaessaan toista virkakauttaan Tsai kuitenkin korosti, että hänen puolueensa pitää Taiwania tosiasiassa suvereenina eikä osana Kiinaa.

Tsai tyrmää Kiinan näkemyksen, jonka mukaan Taiwaniin voitaisiin soveltaa Hongkongin mallia. Se kuuluisi Kiinaan, mutta säilyttäisi joitakin vapauksia. Tsain mukaan hän on valmis vuoropuheluun Kiinan kanssa, mutta tämä ajatus ei kelpaa lähtökohdaksi.

Kiinan tasavallan johtajat pakenivat vuonna 1949 Taiwanin saarelle kommunistien otettua manner-Kiinassa vallan. Aiemmin Taiwaninkin johtajat pitivät itseään koko Kiinan todellisina johtajina, mutta 1990-luvun demokratisoitumisen myötä moni ei enää ole pyrkinyt minkäänlaiseen yhdistymiseen Kiinan kanssa.

Kiina sen sijaan on tyrmännyt Taiwanin itsenäisyyden ja varoittanut, että sillä on riittävä kyky puolustaa alueellista yhtenäisyyttä.

Kiinan Taiwanin-asioiden toimiston edustaja Ma Xiaoguang toisti näkemyksen Tsain virkaanastujaispuheen jälkeen.

Kiina myös tuohtui Yhdysvaltain ulkoministerin Mike Pompeon Tsaille lähettämästä onnittelusähkeestä. Pompeo ylisti Tsaita rohkeudesta ja näkemyksellisyydestä demokraattisen Taiwanin johtajana.

Kiinan puolustusministeriön mielestä onnitteluviesti oli vaarallista sekaantumista Kiinan sisäisiin asioihin. Se myös horjuttaa rauhaa ja vakautta alueella, ministeriö katsoo.

Vain harva maa on tunnustanut Taiwanin ja Kiina vastustaa sen ottamista mukaan kansainvälisiin järjestöihin. Koronapandemian myötä vaatimukset Taiwanin ottamisesta mukaan Maailman terveysjärjestön WHO:n kokouksiin ovat lisääntyneet. Taiwan herättää kiinnostusta, sillä se on onnistunut hyvin koronaepidemian torjumisessa.

Aiheesta aiemmin:

Taiwanilaiset antoivat jatkokauden presidentilleen – Ylen toimittaja Taipeista: Taiwanin turvallisuus ratkaisi vaalit

Analyysi: Taiwanin salmi syvenee – vaalitulos vei saarivaltiota yhä kauemmas Kiinasta, kirjoittaa vaaleja Taipeissa seurannut Ylen toimittaja

"Taiwan on osa Kiinaa ja siksi halusimme tulla" – Lien Taolle matka Taiwanille on unelmien täyttymys, mutta saarelle pääsee yhä harvempi kiinalainen

Kiinan pelko ajaa taiwanilaisnuoret kotisaarelle äänestämään – Hongkongin mellakat nostivat presidentin suosion uuteen nousuun

Yle

Asia: Yksityisyyden suoja, haastateltavan oikeudet

Transsukupuolisuutta käsittelevässä televisio-ohjelmassa kerrottiin ohjelmaan haastatellun alaikäisen henkilökohtaisia hoitotietoja, vaikka niiden pois jättämistä ohjelmasta oli pyydetty. Tämä loukkasi haastatellun yksityisyyden suojaa. Äänestyspäätös 11–2.

Kantelu 17.12.2019

Kantelu kohdistuu Ylen 9.12.2019 esittämään MOT-ohjelman jaksoon ”En haluaisi olla tyttö”.

Kantelijoina ovat ohjelmaan haastateltu 15-vuotias nuori ja hänen huoltajansa. Kantelun mukaan he eivät saaneet tietää, millaisessa yhteydessä haastattelua käytetään. Kantelun mukaan he kertoivat toimittajalle voivansa kommentoida ohjelmassa yleisellä tasolla asiantuntijoina translasten ja -nuorten hoitoa Suomessa sekä translain uudistusta. Kantelun mukaan julkaistu ohjelma antaa transsukupuolisuudesta valheellisen ja negatiivisen kuvan, ja siinä on mukana esimerkkihenkilönä "transtrendiin sairastunut lapsi”, mistä kantelijoille ei kerrottu etukäteen.

Kantelun mukaan 15-vuotias nuori ilmoitti ennen haastattelua, ettei hän halua yksityisiä transhoitotietojaan ohjelmaan. Kantelun mukaan hän käsitti antavansa taustahaastattelua puhuessaan aiheesta toimittajalle. Tiedot kuitenkin päätyivät ohjelmaan, vaikka nuoren huoltaja pyysi ennen ohjelman julkaisemista nuoren toiveiden mukaisesti, että ne poistettaisiin. Kantelun mukaan tietojen julkitulo asettaa alaikäisen haavoittuvaan asemaan. Kantelijat kokevat tulleensa hyväksikäytetyiksi.

Päätoimittajan vastaus 21.2.2020

Vastaavan päätoimittajan Jouko Jokisen mukaan ohjelmaan on haastateltu useita henkilöitä, joilla itsellään on omakohtaista kokemusta asiasta. Aihe on monella tapaa ajankohtainen ja yhteiskunnallisesti tärkeä. Lähetteiden määrä sukupuoli-identiteetin tutkimuksiin on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, myös Suomessa. Seksuaalista tasa-arvoa edistävä Seta on esittänyt, että sukupuoli-identiteettitutkimuksiin pitäisi päästä nykyistä nuorempana. Samaan aikaan hallituksessa selvitetään translain uudistusta.

Kantelun mukaan kantelijat olivat sanoneet voivansa kommentoida asiaa yleisellä tasolla. Väite ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa. Päätoimittajan mukaan toimittaja on alusta lähtien kertonut etsivänsä haastatteluun ihmistä, jolle transprosessi on henkilökohtaisesti ajankohtainen. Aloite sekä kantelijan että nuoren osallistumisesta jutuntekoon on tullut huoltajalta itseltään sen jälkeen, kun MOT oli ottanut yhteyttä Setaan etsien diagnoosia odottavaa nuorta haastateltavaksi. Haastateltaville on toimitettu ennakkoon kysymyksiä, joista käy päätoimittajan mukaan selkeästi ilmi, että 15-vuotiasta haastatellaan nimenomaan hänen omista kokemuksistaan. Päätoimittajan mukaan haastattelun sisältö on kysymysten kautta avattu hyvin selvästi ennakkoon. Kirjeenvaihdossa käytiin läpi myös useaan kertaan se, että kyse on haastattelusta, ei taustakeskustelusta.

Kantelun mukaan kantelijat eivät saaneet tietää ennalta, millaisessa yhteydessä haastatteluja käytetään. Tämäkään väite ei pidä päätoimittajan mukaan paikkaansa, vaan haastateltaville on hyvissä ajoin kerrottu, että ohjelmassa esiintyy asioista eri tavalla ajattelevia henkilöitä – myös heitä, joilla on kriittisiä näkemyksiä nykyisestä hoitopolusta tai omakohtaisia kokemuksia asiasta. Ohjelma ei kuitenkaan ole eikä pyrkinyt päätoimittajan mukaan olemaan “transkriittinen”. Toimitus kuuntelee aina juttuja tehdessään haastateltavien näkökulmia, mutta valitsee itsenäisesti näkökulmansa aiheisiin, joita käsittelee.

Päätoimittajan mukaan ohjelmassa on haluttu totuudenmukaisesti tuoda esille, että sukupuolenkorjausprosessi on monen siihen hakeutuvan kohdalla henkilön hyvinvoinnin kannalta hyvä ratkaisu. Juuri tästä syystä ohjelmaan on haastateltu nuorta, jolle oman sukupuoli-identiteetin löytäminen jo varhaisessa teini-iässä on ollut positiivinen asia, ja joka on saanut perheeltään tukea ja kannustusta.

Päätoimittajan mukaan ohjelmassa ei ole kerrottu yksityiskohtaisia tietoja alaikäisen haastateltavan terveydentilasta. Kantelija ei ole missään vaiheessa pyytänyt jättämään pois tietoa siitä, että haastateltu odottaa diagnoosia. Se, missä määrin haastateltujen omakohtaisia kokemuksia jutussa käsitellään esimerkkinä nykyisestä hoitopolusta, on ollut päätoimittajan mukaan selvää kaikille osapuolille. Jutussa on kerrottu 15-vuotiaan käyneen transpolilla ja odottavan nyt diagnoosia hormonihoitojen aloittamiseksi. Yksityiskohtiin ei ole päätoimittajan mukaan menty. Päätoimittajan mukaan kuvattu tilanne on osa normaalia transition hoitopolkua, ja näistä samoista asioista haastateltavat kertoivat myös itse kameralle. Lisäksi haastateltavat ovat kertoneet samat asiat julkisuudessa jo aiemmin antaessaan haastatteluja muille tiedotusvälineille. Kyseisissä aiemmissa jutuissa kerrotaan huomattavasti tarkemmin kantelijan alaikäisen lapsen kokemuksista omasta kehostaan. Päätoimittajan mukaan Yle on nimenomaan halunnut kunnioittaa kantelijan lapsen omaa tahtotilaa käyttämällä nuoren omia repliikkejä, jotka hän on haastattelussa kertonut. Päätoimittajan mukaan huoltaja on kertonut haastattelussa lapsensa asioista yksityiskohtaisemmin, mutta toimitus on halunnut, että se, miten alaikäinen haastateltava on itse haastattelussa vastannut, nousee jutussa esille.

Huoltajalle toimitettiin etukäteen nähtäväksi haastateltujen sitaatit asiayhteyksineen. Tässä vaiheessa huoltaja pyysi muokkauksia, joista osaan suostuttiin ja osaan ei, päätoimittajan mukaan normaalin journalistisen harkinnan mukaisesti. Huoltaja vaati muokkaamaan toimittajan vuorosanoja niin, että viittaus hormonihoitoihin ja -blokkereihin jäisi pois. Hän ei kuitenkaan pyytänyt poistamaan haastateltujen omia kommentteja samoihin hormonihoitoihin liittyen. Päätoimittajan mukaan ohjelmassa esimerkiksi huoltaja itse tuo esiin lapsensa terveyteen liittyviä asioita, kun hän kritisoi sitä, ettei tämä ole saanut hormonihoitoa, vaikka kaikilla ystävillä on äänenmurros. Toimittajan spiikin poisjättäminen esitetyn toiveen mukaisesti olisi päätoimittajan mukaan tehnyt haastateltavien vastausten ymmärtämisestä hankalampaa, mutta ei olisi vaikuttanut siihen, mitä 15-vuotiaan hoitopolun yleispiirteistä tuli ohjelmassa ilmi. Ratkaisu ja sen perusteet on kerrottu myös huoltajalle ennen ohjelman julkaisua.

Päätoimittajan mukaan toimitus on ollut tietoinen siitä, että julkaistaessa alaikäisen henkilön seksuaaliterveyteen liittyviä asioita, tulee noudattaa erityistä hienotunteisuutta ja harkintaa. Näin on hänen mukaansa myös toimittu. Haastattelussa, joka tehtiin sekä haastateltavan että huoltajan suostumuksella ja läsnä ollessa tuli esille paljon sellaista, jonka haastateltavat olivat valmiita kameralle kertomaan, mutta toimitus itse halusi aiheen sensitiivisyyden vuoksi jättää julkaisematta.

Ratkaisu

JO 17: Haastateltavalla on oikeus saada ennakolta tietää, millaisessa asiayhteydessä hänen lausumaansa käytetään. Hänelle on myös kerrottava, jos haastattelua voidaan käyttää useissa eri välineissä. Haastateltavalle pitää aina kertoa, onko keskustelu tarkoitettu julkaistavaksi vai ainoastaan tausta-aineistoksi.

JO 27: Yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja voi julkaista vain asianomaisen suostumuksella tai jos niillä on poikkeuksellista yhteiskunnallista merkitystä. Yksityiselämän suoja on otettava huomioon myös kuvia käytettäessä.

JO 30: Julkistakin aineistoa julkaistaessa pitää ottaa huomioon yksityiselämän suoja. Kaikki julkinen ei välttämättä ole julkaistavissa. Erityistä varovaisuutta on noudatettava, kun käsitellään alaikäisiä koskevia asioita.

Periaatelausuma lasten ja alaikäisten esiintymisestä mediassa (2014): http://www.jsn.fi/periaatelausumat/jsn-n-periaatelausuma-lasten-ja-alaikaisten-esiintymisesta-mediassa-10-12-2014/

Yle esitti transsukupuolisuutta käsittelevän televisio-ohjelman. Ohjelmaan oli haastateltu useita henkilöitä, jotka toivat esiin erilaisia näkökulmia aiheeseen. Kantelun ovat tehneet 15-vuotias ja hänen huoltajansa, joita haastateltiin ohjelmassa.

Julkisen sanan neuvosto toteaa, että tiedotusvälineillä on oikeus valita näkökulmansa silloinkin, kun ne ovat kiistanalaisia. Haastatteluja tehtäessä jutun lopullinen näkökulma ei välttämättä vielä ole tiedossa, vaan se voi tarkentua jutuntekoprosessin aikana. Neuvoston käytettävissä olevan materiaalin perusteella kantelijoille oli kerrottu ennen haastattelua riittävällä tarkkuudella sekä ohjelman että haastattelun aihe. Päätösvalta siitä, mitä julkaistaan, kuuluu toimituksille.

Neuvosto muistuttaa, että alaikäisillä on erityinen oikeus yksityiselämän suojaan. Tässä tapauksessa ohjelma käsitteli yksityiselämän ydinalueella olevaa aihetta ja siinä kerrottiin 15-vuotiaan haastateltavan yksityiselämään kuuluvia erityisen arkaluonteisia seikkoja, kun siinä käsiteltiin hänen hoitotietojaan.

Neuvosto toteaa, että se ei voi ottaa kantaa siihen, oliko haastattelutilanteessa sovittu, että osa tiedoista jää taustatiedoiksi. Neuvosto kuitenkin toteaa, että Ylen tietoon tuli, ettei haastateltu alaikäinen halunnut ohjelmassa kerrottavan hoitotietojaan viimeistään, kun tämän huoltaja ilmoitti asiasta nähtyään osan käsikirjoituksesta ennen ohjelman julkaisemista. Vaikka toimittajalle olisikin jäänyt haastattelutilanteessa käsitys, että tiedot sai julkaista, olisi Ylen pitänyt varmistaa asia saatuaan haastateltavan huoltajalta pyynnön osien pois jättämisestä ohjelmasta.

Osa haastateltavaan viitaten ohjelmassa kerrotuista tiedoista oli yleisiä, transihmisen hoitopolkuun liittyviä tietoja, mutta osa toimittajan ohjelmassa kertomista tiedoista käsitteli erityisesti 15-vuotiaan haastatellun hoitoa. Kumpikaan kantelijoista ei käsitellyt kyseisiä hoitotietoja ohjelmassa samalla tarkkuudella. Neuvosto toteaa, että haastatellun toivetta henkilökohtaisten hoitotietojen pois jättämisestä olisi pitänyt kunnioittaa siltä osin, kuin se käsitteli kaikkein henkilökohtaisimpia tietoja murrosiän jarruttamishoidoista.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että Yle on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtia 27 ja 30, ja antaa sille huomautuksen.

Ratkaisu tehty:

19.5.2020

Langettavaa äänestivät:

Eero Hyvönen (pj), Kyösti Karvonen, Pentti Mäkinen, Riikka Mäntyneva, Heli Parikka, Hannele Peltonen, Tuomas Rantanen, Henrik Rydenfelt, Ismo Siikaluoma, Taina Tukia ja Tuomo Törmänen.

Vapauttavaa äänestivät:

Ilkka Ahtiainen ja Jukka Ruukki.

Finnair aloittaa keskustelut henkilöstönsä kanssa mahdollisista lisälomautuksista. Finnair on huhti–kesäkuussa lentänyt vain noin viisi prosenttia normaalista liikenteestään ja lomauttanut siksi henkilöstöään jo kevään aikana.

Finnairin henkilöstöjohtaja Johanna Karppi sanoo tiedotteessa, että lisälomautukset näyttävät väistämättömiltä.

– On selvää, että kun lennämme huomattavasti normaalia vähemmän, myös tarjolla oleva työn määrä on pienempi. Asteittain kasvava liikenneohjelma lisää vähitellen myös tarjolla olevaa työtä. Kuitenkin, huomioiden matkustusrajoitteisiin ja koronapandemian kehittymiseen liittyvät epävarmuustekijät, paluu normaalitilanteeseen tulee viemään huomattavan pitkään, sanoo Finnairin henkilöstöjohtaja Johanna Karppi.

Yt-neuvottelut koskevat koko Finnairin Suomen-henkilöstöä eli 6100:aa työntekijä. Neuvottelut aloitetaan 25. toukokuuta.

Suomen ulkopuolella olevalle henkilöstölle suunnitellaan vastaavia sopeutustoimia paikallisten lakien mukaisesti.

Tavoitteissa 80 miljoonan euron vuosisäästöt

Finnair tavoittelee lähes 80 miljoonan euron vuositason pysyviä kustannussäästöjä vuoden 2022 alusta verrattuna vuoteen 2019.

Yhtiön pörssitiedotteessa kerrotaan, että säästöjä haetaan muun muassa kiinteistökuluista, koneiden vuokrauskuluista, palkitsemisrakenteista ja hallintokuluista.

Lisäksi yhtiö jatkaa toimintojen tehostamista ja neuvottelee uudelleen sopimuksia toimittajiensa sekä kumppaniensa kanssa.

Finnair myös sopeuttaa volyymisidonnaisia kulujaan kysynnän mukaisesti.

– Koronaviruksen vaikutukset muuttavat lentoliikennemarkkinaa merkittävästi myös pidemmällä aikavälillä. Lyhyellä aikavälillä joudumme sopeuttamaan toimintaamme merkittävästi laskeneeseen kysyntäämme. Aikaisemmin julkistamiemme lomautusten lisäksi olemme tänään ilmoittaneet aloittavamme keskustelut lisäsopeutustarpeista. Suomalainen lomautuskäytäntö mahdollistaa työnantajan ja työntekijän kannalta joustavat työvoimasopeutukset tällaisissa poikkeusoloissa, sanoo Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner tiedotteessa.

Finnairin tämän hetken suunnitelma perustuu arvioon, jonka mukaan lentoliikenne toipuu vuoden 2019 tasolle 2–3 vuodessa. Jos kilpailutilanne tai kysyntä osoittautuisi nykyistä oletusta huonommaksi, Finnair ryhtyy tarvittaessa lisätoimiin.

Lue myös:

Lentoemäntä Sabina Stenbäck-From on vielä säästynyt lomautukselta: "On käyty tunteiden vuoristorataa läpi" – millainen on Finnairin tulevaisuus?

Eduskunta ei kytke Finnairin tukea maakuntalentoihin, vaikka valtiovarainministeri Katri Kulmuni flirttailikin tuen ja lentojen kytköksellä

Finnair torppaa vihjailun valtiontuen ehdoista: Pörssiyhtiönä teemme päätöksemme itse – toimitusjohtaja toivoo liikenteen palautuvan

Katso, miten koronavirus muutti Suomen lentoyhteyksiä

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta