Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Ahvenanmaa lisätty 23.3. kello 12.57.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin nauttimat lääkkeet herättävät ihmetystä. Trump ilmoitti maanantaina ottaneensa jo parin viikon ajan malarialääke hydroksiklorokiinia ennaltaehkäisevästi koronavirukselta suojautuakseen.

Lääkkeen tehosta koronavirusta vastaan ei kuitenkaan ole lääketieteellisiä todisteita, ja asiantuntijat ovat toistuvasti varoittaneet sen käytön riskeistä.

Trump sanoi ottavansa hydroksiklorokiinin lisäksi päivittäin myös sinkkiä torjuakseen koronaviruksen. Lisäksi hän sanoi saaneensa atsitromysiiniä eli antibioottia, jota käytetään esimerkiksi hengitystieinfektioiden ja klamydian hoitamiseen.

Kuten jo nimikin kertoo, on koronavirus virus eikä bakteeri. Trump siis tekee sen mistä lääkärit ovat jo vuosia varoittaneet: käyttää antibioottia turhaan.

Trump sanoi maanantaina vaatineensa itse lääkkeitä. Valkoisen talon lääkäri ei siis ole niitä presidentille itsenäisesti määrännyt.

Antibioottien käyttö kasvanut pandemian aikana

Lääketieteen asiantuntijat ovat varoitelleet jo kauan siitä, että antibioottien liiallinen ja turha käyttö johtaa antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien leviämiseen. Antibioottiresistenssin yleistymisestä on seurauksena se, että ihmiset voivat kuolla keuhkokuumeen kaltaisiin tavanomaisiin infektioihin.

Lääketieteen asiantuntijat ovat koronaviruspandemian jatkuessa toistaneet huolensa antibioottien käytöstä ja sen seurauksista esimerkiksi Science- ja BMJ (aiemmin British Medical Journal) -lehdissä.

Asiantuntijoiden mukaan antbioottien käyttö on pandemian aikana lisääntynyt. Vaikkeivät antibiootit tehoa koronavirukseen, käytetään niitä COVID-19-potilaiden hoitamisessa. Syynä on se, että näille kehittyy usein oheissairauksia, kuten bakteerin aiheuttama keuhkokuume.

Vaikkei COVID-19-potilaiden kohdalla olisikaan varmuutta keuhkokuumeen johtumisesta bakteerista, saatetaan näille silti antaa varmuuden vuoksi antibioottia, kerrotaan newyorkilaisesta sairaalasta Science-lehdelle.

Kiinasta on puolestaan raportoitu, että suurimmalle osalle vakavasti sairastuneista COVID-19-potilaista on annettu antibiootteja.

BMJ-lehden artikkelissa kerrotaan enimmäkseen Aasiassa hoidettujen COVID-19-potilaiden tietoihin perustuen, että yli 70 prosenttia sai antibiootteja, vaikka alle kymmenellä prosentilla oli bakteerin tai sienen aiheuttama oheisinfektio

Lue myös:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Trump uhkaa lopettaa Maailman terveysjärjestön rahoituksen pysyvästi: "USA harkitsee eroa, jos parannuksia ei tapahdu"

Yhdysvaltain lääkevirasto varoittaa Trumpin ylistämän malarialääkkeen vaaroista

Trumpin idea UV-valosta ja desinfiointiaineesta koronapotilaiden hoidossa hämmentää – Keuhkolääkäri: desinfiointiaineella tehdään itsemurhia

Jari Salosen 87-vuotias äiti, Lea Salonen, eli korkeasta iästä huolimatta terveenä ja toimeliaana, kunnes elokuussa 2018 elämä muuttui. Lea Salonen sairastui melanoomaan, joka leikattiin Tampereen yliopistollisessa sairaalassa (Tays). Leikkaus onnistui hyvin ja marras-joulukuussa 2018 äiti kävi vielä sädehoidossa 25 kertaa.

Elämä palasi ennalleen. Kesän koittaessa Lea Salonen jo pyöräili, teki kävelylenkkejä ja souteli Pyhäjärvellä – kunnes syksy toi syövän takaisin.

Poika, Jari Salonen, kertoo, että äiti alkoi tuntea voimakkaita kipuja kyljissä ja selässä. Syöpä oli levinnyt maksaan ja luustoon.

– Joulukuussa kivut tulivat niin sietämättömäksi, että äiti otettiin muutamaksi päiväksi sairaalaan sisälle ja lääkitystä tehostettiin. Taysista äiti siirtyi Nokian terveyskeskussairaalan osastolle, Jari Salonen kertoo.

Joulu läheni Nokian terveyskeskussairaalassa synkeissä tunnelmissa. Salosen äiti voi huonosti, jo ruuan näkeminenkin teki pahaa. Poika ajatteli, että äiti ei enää taida nähdä tapaninpäivää.

Vuoden 2020 ensimmäinen kontrollikäynti Taysissa oli tammikuussa. Poika kertoo työntäneensä äidin vastaanotolle pyörätuolissa, kunto oli niin huono.

Taysissa Lea Salosta hoitanut syöpälääkäri täsmensi lääkelistaa ja kirjoitti uuden melanoomalääkkeen reseptin.

Taysin kontrollista Lea Salonen palasi takaisin hoitoon Nokian terveyskeskussairaalaan.

– Vein reseptin lääkärille. Terveyskeskuslääkärin viesti oli, että tämä lääke on liian kallis, sitä ei voi antaa äidilleni, Jari Salonen kertoo.

Jari Salosta huolestutti se, ettei erikoislääkärin määräämää syöpälääkitystä aloitettu äidille. Hän kirjoitti Taysin syöpälääkärille huolestaan.

Sähköpostissa hoitava lääkäri vastasi, että hän oli soittanut terveyskeskukseen ja kannustanut melanoomalääkityksen kokeilemiseen. Viestissään lääkäri sanoi myös, että lääkkeen voi myös ostaa itse apteekista, jos terveyskeskus nikottelee hintaa, mitä sen ei pitäisi tehdä. Yle on nähnyt kyseisen sähköpostin.

Taysin syöpätautien erikoislääkäri Tanja Skyttä kertoo, että Lea Saloselle määrättyjen melanooman täsmälääkkeiden hoitovaste on tutkimuksissa osoittautunut hyväksi.

– Yli 90 prosentilla potilaista lääke alkuvaiheessa tehoaa. Yksittäisen potilaan kohdalla hoitovaste voi olla hyvä kuukausia tai jopa vuosia, keskimääräisesti se on reilu vuosi, erikoislääkäri Skyttä sanoo.

Mitä terveyskeskussairaalassa oikein tapahtui?

Kun Nokian terveyspalveluiden johtaja Minna Luodolle kertoo, että perheen mukaan lääkettä pidettiin terveyskeskussairaalassa liian kalliina, hän sanoo, että hänellä ei ole mitään tietoa, että tällaista keskustelua olisi käyty.

– Sitä ei lue potilasasiakirjoissa, eikä tämä lääkäri ole minulle myöskään tällaista kertonut.

Terveyspalveluiden johtaja kertoo tiedonkulun ongelmat syyksi sille, ettei Lea Salonen saanut lääkettä.

– Saamani tiedon mukaan lääkäri tilasi lääkettä osastolle, mutta sitten hän on saanut tiedon ja jäänyt ymmärrykseen, että sitä ei toimiteta osastolle ollenkaan. Tässä on tiedonkulun katkos tapahtunut, terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto sanoo.

Hän myöntää, että virhe tapahtui. Potilaan ei tietenkään pitäisi jäädä ilman lääkettä, jos työntekijä sanoo, että lääkettä ei saada osastolle.

– En tiedä, miksi lääkärille on tapahtunut tämmönen virhe, ettei hän ole hoitanut sitä asiaa eteenpäin. Ilman muuta olisi pitänyt se lääke järjestää, jos kerran potilas sitä tarvitsee, terveyspalveluiden johtaja sanoo.

Noin viikko Taysin poliklinikkakäynnin jälkeen terveyskeskussairaalassa Nokialla pidettiin hoitoneuvottelu. Paikalla olivat muun muassa Lea ja Jari Salonen sekä lääkäri ja hoitaja. Melanoomalääkkeet päätettiin aloittaa. Jari Salonen kävi ostamassa ne perheen rahoilla apteekista.

Kenen kuuluu maksaa lääkkeet?

Kun potilas on hoidettavana sairaalassa tai terveyskeskussairaalassa, lääkkeet kuuluvat hoitopäivämaksuun. Niin olisi pitänyt tapahtua myös Jari Salosen äidin kohdalla.

Oulun yliopistollisen sairaalan tutkimus- ja arviointiylilääkäri, professori Miia Turpeinen sanoo, että kun potilas on laitoshoidossa, lääkitys sisältyy hoitopäivämaksuun.

– Jos näin ei ole toimittu, terveyskeskus on menetellyt virheellisesti, siinä ei ole mitään tulkinnanvaraa.

Mitä lopulta Nokialla tapahtui, jää epäselväksi. Halusiko terveyskeskussairaala Nokialla siirtää kalliit lääkkeet muiden maksettavaksi? Vai mistä oli kysymys?

Myöskään koronakriisi ja poikkeusolot eivät selitä tiedon katkosta lääkkeen hankkimisessa, koska Lea Saloselle määrättiin melanoomalääkkeet jo vuoden 2020 alussa.

Terveyspalvelujen johtaja Minna Luoto kiistää, että kyse olisi ollut siitä, että kunta halusi säästää rahaa. Se joka tapauksessa tiedetään, että samankaltaisissa tilanteissa kustannuksilla kikkailua tapahtuu terveydenhuollossa paljon.

Kustannuksia siirretään “toisen” maksettavaksi

Terveydenhuoltoa vaivaa järjetön kulujen siirtoralli. Esimerkiksi kunta saattaa siirtää lääkekuluja sairaanhoitopiiriin maksettavaksi, ja sairaanhoitopiiri taas maksattaa lääkkeet potilaalla ja Kelalla. Hoitopaikat miettivät omia budjettejaan ja omia kustannuksiaan. Ilmiötä kutsutaan osaoptimoinniksi.

Arviointiylilääkäri Miia Turpeisen mukaan osaoptimointia tehdään paljon.

– Sitä tehdään niin paljon kuin ikinä pystytään. Yritetään siirrellä kustannuksia toisaalle.

Samaa sanoo Kelan tutkimusyksikön ryhmäpäällikkö, lääkekorvausjärjestelmää tutkinut Hanna Koskinen.

– Kustannusten siirtely on pitkään tunnettu ilmiö. Nyt, kun monien kuntien ja sairaanhoitopiirien taloudellinen tilanne on huono, niillä on erityinen intressi minimoida kustannuksia jo senkin vuoksi, että uudet lääkkeet ovat tyypillisesti hyvin kalliita.

Ongelma kustannusten siirtelyssä on se, että monesti sekä potilaan etu että yhteiskunnan kokonaistaloudellinen etu jää sivuun.

– Tämä kustannuksilla kikkailu maksaa usein enemmän sen takia, koska toimia siirretään paikkaan, jossa palveluiden tuottaminen on kalliimpaa. Erityisesti lääkkeitä on mielellään siirretty jonkun muun maksettavaksi, Kelan Hanna Koskinen sanoo.

Monien lääkkeiden kohdalla apteekista ostetut lääkkeet tulevat kalliimmaksi. Siitäkin huolimatta, että sairaalaan antamiin lääkkeiden kustannuksiin täytyy lisätä esimerkiksi se, että potilaan täytyy matkustaa sairaalaan saadakseen lääkettä ja sairaala-apteekillakin on kustannuksia.

– Kalliimmaksi apteekista ostetut lääkkeet tulevat useissa tapauksissa siksi, että apteekissa lääkkeen hintaan lisätään apteekin kate ja arvonlisävero. Sairaalat myös kilpailuttavat lääkkeitä ja voivat saada ne siten edullisemmin, Hanna Koskinen sanoo.

Salosten tapauksessa kunnan rahat säästyivät, kun Jari Salonen marssi reseptin kanssa apteekkiin ja osti lääkkeet.

– Äidilläni on pieni eläke, niinpä me veljekset päätimme, että maksamme lääkkeen. Muuten äiti olisi ollut tosi lujilla yhdessä terveyskeskussairaalan maksujen kanssa, Jari Salonen sanoo.

Monen tuhannen lääkkeet maksoivat Salosille Kelan lääkekaton (577,66€) verran. Seuraavat lääkkeet he ovat saaneet muutamalla eurolla. Lääkkeen maksajia olivat perhe ja Kela, kunnan rahat säästyivät.

Niin kauan kun terveydenhuollossa rahoituskanavia on monta, kulujen siirtelyä myös tapahtuu.

Esimerkiksi jos terveyskeskuslääkäri kieltäytyy potilaan haluamasta verikokeesta, potilas voi yrittää saada sen erikoissairaanhoidon lääkäriltään. Tai päinvastoin. Näin jompikumpi säästää, kun toinen maksaa. Molempien rahoitus tulee yhteisistä verorahoista.

Toimiva sote-uudistus voisi parantaa tilannetta

Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon keskinäinen kisa loppuisi, jos sote-uudistuksessa perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito kuuluisivat samaan organisaatioon ja saman johdon alle. Kun rahat olisivat yhteiset, kuluja ei kannattaisi siirrellä.

Lääkkeiden kohdalla pitäisi ratkaista, siirtyisivätko myös Kelan lääkerahat samaan rahasäkkiin, josta kustannetaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Silloin lääkekuluilla pelaaminen loppuisi.

Soten jumittamisesta on seurannut mittavia epäsuoria haittoja. Monien muiden lakien tarpeellinen uudistaminen seisoo, kun sotessa ei päästä eteenpäin.

– Esimerkiksi lääkelakia ja lääkekorvausjärjestelmä pitäisi uudistaa. Ongelmat on osoitettu useita kertoja, ja listattu myös ratkaisuehdotuksia, arviointiylilääkäri Miia Turpeinen muistuttaa.

Hoitomahdollisuudet kasvavat – kustannusten siirtelyyn ei olisi varaa

Entinen kansanterveyslaitoksen pääjohtaja, professori Jussi Huttunen muistuttaa, että kustannusten siirtely lisääntyy tulevaisuudessa, jos mahdollisuutta tehdä sitä ei tukita. Toisaalta tällaiseen kulujen siirtelyyn on yhä vähemmän varaa.

Rahat ovat yhä tiukemmalla, paitsi koronakriisin vuoksi myös siksi, että väestö vanhenee ja ikääntymisen myötä hoidon tarve kasvaa. Samaan aikaan lääketiede, terveysteknologia ja uudet erittäin kalliit lääkkeet antavat yhä enemmän mahdollisuuksia hoitaa ihmisiä.

Huttusen mukaan kipeitä valintoja, sitä, ketä hoidetaan ja miten, voidaan helpottaa vain, jos sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat käytetään siellä, missä ne tuottavat eniten terveyttä ja hyvinvointia

Lea Salonen sai vielä “uuden elämän”

Jari Salonen sanoo miettineensä, miten käy niiden vanhojen ihmisten, joilla ei ole omaisia.

– Miten äitini olisi käynyt? Olisiko hän jäänyt ilman lääkettä? Salonen miettii.

Hän toivoo myös, ettei Nokialla kyse ollut ikärasismista.

– Itselleni ja etenkin äidilleni jäi käsitys, että iälläkin oli merkitystä sille, että lääkettä ei päätetty aloittaa, Salonen sanoo.

Tämän terveyspalveluiden johtaja Minna Luoto kiistää ehdottomasti.

– Valtaosa meidän terveyskeskussairaalan potilaista on hyvin iäkkäitä ja kyllä heitä hoidetaan täysin käypä hoito -suositusten ja muiden ohjeiden mukaisesti. Ikä ei ole tässä vaikuttanut millään tavalla.

Melanoomalääkkeet muuttivat Lea Salosen arjen kokonaan. Parissa viikossa Lea Salonen kotiutui ympärivuorokautisen hoivayksikön kautta kotiin helmikuun alkupuolella.

– Äiti on ollut monta kuukautta kuin toinen ihminen. Ruoka on maistunut ja elämänilo tuli takaisin. En uskonut silmiäni, Jari-poika sanoo.

Juttu on tehty Lea Salosen suostumuksella.

Voit keskustella aiheesta 20.5. klo 23.00 asti.

Lääketieteellisten alojen valintakokeessa epäillään vilppiä. Kokeen ensimmäinen vaihe, jonka hakijat suorittivat sähköisesti ja etänä, järjestettiin tänään tiistaina.

Vilppiyritykset näkyvät Google-hauissa: kokeen alkaessa kysymyksissä esiintyneitä termejä on haettu selvästi normaalia enemmän.

• Näin haut lisääntyivät lääketieteellisten alojen valintakokeen aikana (Google Trends)

Lääketieteellisten alojen valintakokeessa huijaamisesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Lääketieteellisten alojen valintatoimikunnan puheenjohtaja, professori Jukka Pelkonen vahvistaa vilppiepäilyn Ylelle. Pelkonen sanoo, ettei varsinaisesti ole yllättynyt asiasta.

– Tästä oli jo etukäteen sosiaalisessa mediassa paljon keskustelua. Siksi olimme pyrkineet laatimaan kokeen sellaiseksi, että se mahdollisimman tehokkaasti laittaisi hakijat keskittymään omaan suoritukseensa, Pelkonen kertoo.

Kaksituntinen koe sisälsi 12 eri osiota ja yhteensä 120 kysymystä. Pelkosen mukaan yksittäisten sanojen googlettamisesta ei juuri ole ollut kokeessa hyötyä kokonaistuloksen kannalta.

Lisäksi vilppiä yrittäneet todennäköisesti karsiutuvat viimeistään valintakokeiden seuraavassa vaiheessa, joka järjestetään kesäkuun 10. päivä. Toinen vaihe on tarkoitus järjestää perinteisenä kokeena.

Pelkosen mukaan huijareita on lähes mahdotanta saada selville.

– Kyllähän se on hyvin vaikeaa, ellei joku kerro asiasta avoimesti omalla nimellään julkisuudessa, hän toteaa.

Lisää aiheesta:

Kuukausien valmistautuminen koronakriisin lyhentämään pääsykokeeseen: Noor Assad teki lääkiksen kokeen omalla koneellaan kotona, kuten muutkin yli 7000 hakijaa

Viime lauantai jää hauholaisen Lauri Kokkalan mieleen ikuisesti. 50 vuotta lintuja harrastanut Kokkala oli joka keväisellä rengastusreissulla Jurmon saarella, Saaristomerellä.

Päivän rutiineihin kuuluu kiertää saarella olevat parikymmentä rengastusverkkoa ja katsoa, mitä niihin on lentänyt.

– Kun pääsin yhden verkon tykö, huomasin heti, että nyt on jotain erikoista, Kokkala kertoo.

Mies tunnisti linnun oitis mehiläissyöjäksi, ja sitten tuli kiire.

– Otin linnun verkosta, ja laitoin sen rengastuspussiin. Kun pääsin lintuasemalle, hälytin muut paikalle.

Kokkala ja Jurmon lintuasemalla olleet kolme muuta lintuharrastajaa rengastivat linnun ja ottivat mitat talteen.

– Sitten sitä vain ihailtiin ja otettiin varmaan sata valokuvaa. Sen jälkeen päästimme linnun vapaaksi, Kokkala sanoo.

Kerran elämässä

Yli kymmenen vuotta lintuja rengastanut Lauri Kokkala ymmärsi pian tehneensä suomalaista lintuhistoriaa. Hän oli onnistunut rengastamaan ensimmäisenä Suomessa harvinaisen mehiläissyöjän.

– Olihan se semmoinen once in a lifetime -hetki. Todella hieno hetki.

64-vuotiaalla Lauri Kokkalalla on ollut lintujen rengastuslupa yli kymmenen vuotta. Koskaan aiemmin ei moista kokemusta ole kuitenkaan osunut kohdalle.

– Eihän sellaista monelle tapahdu, että olet Suomen ensimmäinen jonkun lintulajin rengastaja.

Miksi lintu lensi niin matalalla?

Mehiläissyöjä on kottaraisen kokoinen lintu, joka pesii Etelä- ja Itä-Euroopassa. Lintuja harhautuu aina silloin tällöin Suomeen.

– Se on harvinainen, mutta ei aivan tavaton laji Suomessa. Niitä havaitaan vuosittain muutamia yksilöitä, mutta yhtään pesintää ei ole ollut, kertoo Jurmon lintuasemanhoitaja ja rengasvastaava Kim Kuntze Turun Lintutieteellisestä Yhdistyksestä.

Mehiläissyöjää ei ole aiemmin onnistuttu Suomessa rengastamaan, koska se lentää yleensä korkealla. Lintujen rengastukseen käytetyt verkot taas ovat yleensä alle kahden metrin korkeudella.

Mikä sitten sai Lauri Kokkalan rengastaman linnun lentämään verkkoon?

– Siinä oli verkkolinjalla maassa paljon muurahaisia. Olisiko se tullut syömään niitä, Lauri Kokkala pohtii.

Jurmo on harvinaisuuksien paikka

Jurmon saari on Suomen merkittävimpiä lintujen havaintopaikkoja. Tänäkin vuonna siellä on tehty jälleen suomalaista lintuharrastuksen historiaa.

Mehiläissyöjän lisäksi lintuasemalla tavattiin äitienpäivänä, 10. toukokuuta toinen vieläkin harvinaisempi vieras: harmaapääsirkku. Kyseessä oli vasta toinen kerta, kun tämä pikkulintu havaittiin Suomessa.

– Edellisen kerran harmaapääsirkku vieraili Suomessa vuonna 1981, kertoo Kim Kuntze.

Jurmossa onnistuttiin bongaamaan myös harvinainen sepeltasku aiemmin keväällä.

Lue lisää:

Vuoden lintuyhdistys tulee Turusta – erityiskehut saa yhdistyksen 1800-luvulla alkunsa saanut havaintorekisteri

Merikotkan poikasia ei tarvitse häiritä enää turhan takia – drone on verraton apuväline pesätarkastuksissa

Tämä lumoava video kelpaisi matkailumainokseen – Urbaani merikotka ruokkii poikasiaan keskellä Helsinkiä

Kalastaja Paavo Törrönen on lähdössä troolaamaan muikkua Lappeenrannan Joutsenon edustalle Saimaalle. Tänä keväänä muikkua olisi tarjolla runsaasti.

– Kanta on todella hyvä. Nyt vain toivomme, että muikku pääsisi kasvamaan ja lihomaan nopeasti parhaaseen myyntikuntoon, sanoo kaupallinen kalastaja Paavo Törrönen Saimaan Kalasta.

Kalastajat pääsivät Saimaalle lämpimän kevään ansiosta jo huhtikuussa, kuukauden etuajassa. Trooleilla nyt keväällä pyydetty muikku on ollut maukasta – ja myös kookasta.

– Rasvaprosentti on vielä suhteellisen pieni, jolloin sen huomaa myös maussa, että kyseessä on keväällä pyydetty muikku.

Mutta kalastajien harmiksi kotimainen muikku ei käy kaupaksi kuten aiempina vuosina. Ravintoloiden sulkeutuminen lohkaisi Saimaan ammattikalastajien myynnistä kolmanneksen ja nyt myös vähittäiskaupassa hämmästellään miksei irtokalaa uskalleta ostaa.

– Kauppatukut on auki, mutta ne ottavat kalaa huomattavasti varovaisemmin, koska vähittäiskaupan tiskimyyntiin suhtaudutaan nyt varoen tämän koronatilanteen takia.

Kotimaisen kalan markkinoista kilpailee myös viime viikkoina myyntiin tullut norjalainen lohi. Sitä myydään nyt niin halvalla, että myös kotimaisen luonnonkalan hintaa on pakko laskea.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Jari Setälän mukaan hintojen romahdus johtuu koronarajoituksista, jotka ovat vieneet markkinoita Norjassa kasvatetulta kalalta.

– Lohen kysynnän vähentyminen on synnyttänyt ylitarjontatilanteen ja sitä kautta lohen hinta on laskenut ja se vaikuttaa meillä suoraan kotimaisen kasvatetun kirjolohen ja epäsuorasti myös luonnonkalan hintaan, Setälä sanoo.

Ammattikalastajan vastaus kalamarkkinoiden dumppaukseen on kalan suoramyynti kuluttajille.

– Meillä oli viikonloppuna kahtena päivänä lehti-ilmoitus, ja saimme lähes 50 tilausta. Vein kalat tuoreena suoraan asiakkaille kotiin, sanoo kaupallinen kalastaja Paavo Törrönen.

Lue myös:

Kalamarkkinat ovat sekasorrossa – Lohta saa nyt huippuhalvalla ja kotimainen tuotanto on ajautumassa ongelmiin

Artikkelin keskusteluosio on auki keskiviikkoon kello 23.00:een asti.

Saksan liittokanslerin Angela Merkel ja Ranskan presidentti Emmanuel Macron järjestivät maanantaiksi oikean jymy-yllätyksen, kun he kertoivat esityksestään EU:n uudeksi 500 miljardin elpymisrahastoksi.

Sijoittajat riemastuivat, ja esimerkiksi Italian, Espanjan ja Portugalin valtionvelkojen korot alkoivat laskea heti tiedotustilaisuuden jälkeen. Markkinat tulkitsivat ehdotuksen pönkittävän yhteisvaluuttaa, ja euron arvo suhteessa dollariin vahvistui.

Lue lisää: Saksa ja Ranska ehdottavat EU:lle 500 miljardin elpymisrahastoa – Rahastosta annettaisiin lainojen sijaan avustuksia jäsenmaille.

Muissa EU-maissa ällistyttiin, koska ehdotus elpymisrahastosta muuttaa Euroopan unionin rahoituksen periaatteita merkittävästi.

Ensinnäkin jäsenmaat laskisivat nyt ensimmäistä kertaa liikkeelle suuria määriä yhteisiä lainoja. Rahasto jakaisi rahaa pääosin suorina avustuksina, ei lainoina kuten Saksa ja Suomikin ovat tähän asti vaatineet.

Markkinoilta yhteisesti haettavien lainojen lyhennykset maksettaisiin tulevina vuosikymmeninä EU-budjetista. Se tarkoittaa taakanjakoa, jota etenkin pohjoiset maat ovat EU:ssa vastustaneet.

Suomen pitää ratkaista kantansa EU-maiden yhteiseen lainaan viimeistään syksyllä, jolloin uudesta monivuotisesta budjetista ja elpymisrahastosta on tarkoitus päättää.

Lue alempaa jutusta, mihin muuhun Suomen pitää ottaa kantaa.

Toiseksi esitys on käänteentekevä, koska tähän asti jäsenmaat ovat jättäneet talouden kriisinhoidon euroalueella Euroopan keskuspankin johdettavaksi.

Sekä keskuspankki että monet ekonomistit ovat kannustaneet jäsenmaita yhteiseen elvytykseen jo pitkään. Nyt Merkel ja Macron vastaavat huutoon, kun he haluavat ottaa johtovastuun jäsenmaille.

Suomen osuudeksi 8,5 miljardia euroa?

Kolmanneksi jäsenmaat sitoutuisivat yhteisiin lainoihin pitkäksi aikaa.

EU-velkakirjat voisivat olla jopa 30-vuotisia: se tarkoittaa, että lainoja pitäisi jälleenrahoittaa EU-budjetista vähintään viitenä tulevana rahoituskautena. Esimerkiksi Kreikalle viime vuosikymmenellä laadittujen tukipakettien laina-ajat olivat alunperin viisi vuotta.

Neljänneksi ehdotus paisuttaa EU:n varainkäyttöä, kun se käytännössä kaksinkertaistaa EU-budjetin kolmen vuoden aikana, jolloin elpymisrahastosta saisi anoa rahaa.

Elpymisrahaston perustaminen olisi suuri myönnytys Merkeliltä, koska EU-budjetista leijonanosan rahoittaa Saksa. Nykyiseen maksuosuuteen suhteutettuna Saksan osuus 500 miljardin euron rahastosta olisi 135 miljardia.

Suomen osuus 27 jäsenmaan EU:n taloudenpidosta on 1,71 prosenttia, joten Suomen vastuut elpymisrahastossa olisivat runsaat 8,5 miljardia euroa.

Näin Suomen EU-vastuut kasvaisivat yli 20 miljardiin euroon.

Lue lisää: Suomen EU-vastuut voivat kasvaa jopa kymmeniin miljardeihin euroihin koronakriisissä – "Huolestuttaa", sanoo eurooppaoikeuden professori

Merkelin täyskäännös

Yhteisestä lainanotosta eli niin kutsutuista eurobondeista on puhuttu jo vuosikausia, mutta Saksa on vastustanut niitä tiukasti. Saksalaismedia puhuukin nyt Merkelin 180 asteen käännöksestä. Liittokansleri on valmis panemaan EU:n säännöt ja periaatteet uusiksi.

Merkelin mukaan poikkeuksellinen kriisi vaatii poikkeuksellisia keinoja. Esimerkiksi Italian, Kreikan tai Espanjan olisi erittäin vaikea maksaa koronakriisin hoitoon otettavia lainoja takaisin, koska niiden velkavuoret ovat jo valmiiksi massiiviset.

Merkel saattaa myös laskea, että on Saksan edun mukaista tukea EU: n poliittista ja taloudellista yhteenkuuluvuutta kaikilla mahdollisilla tavoilla. Tammikuussa hän sanoi EU:n olevan Saksan henkivakuutus, koska maa ei pärjää yksin kilpailussa maailmanmahtien kuten Kiinan tai Yhdysvaltojen kanssa.

Macronin voitto

Maanantain esitystä voi pitää voittona Macronille, joka on perännyt sekä "eurobondeja" jo ennen koronaa että nyt "koronabondeja" kriisin pahiten runtelemien eteläisten maiden auttamiseksi.

Ranska tosin on ajanut kaksi kertaa suurempaa, tuhannen miljardin euron rahastoa.

Esimerkiksi Helsingin yliopiston työelämäprofessori ja ekonomisti Vesa Vihriälä kysyi Twitterissä, voiko Saksan ja Ranskan esitys tilapäisyydestään huolimatta olla pysyvien eurobondien alku.

Kun instrumentti on kerran luotu, se on helppo ottaa käyttöön myöhemminkin.

Miten kriittiset käännytetään?

Komissio julkistaa oman ehdotuksensa rahastosta ja EU:n tulevasta budjetista ensi viikolla. Se myötäilee todennäköisesti Saksan ja Ranskan ehdotuksen linjoja.

Vaikka kaksi suurinta jäsenmaata löysikin nyt toisensa, maanantain esityksen taakse pitää voittaa vielä muita, tähän asti tiukkoina pysytelleitä maita.

Hollanti, Itävalta, Tanska ja Ruotsi eivät ole tähän asti suostuneet ehdotuksiin kasvattaa EU-budjetin kokoa. Niiden lisäksi myös Suomi ja niin kutsutut Hansa-maat ovat suhtautuneet kielteisesti yhteisvastuuseen.

Siksi elpymisrahaston läpimeno sellaisenaan ei ole kirkossa kuulutettu. Itävallan liittokansleri Sebastian Kurz ilmoitti tuoreeltaan Twitterissä, että hän hyväksyy vain lainamuotoisen tuen jäsenmaille. Tanskan valtiovarainministeri Nicolai Wammen säesti Kurzia tiistaina uutistoimisto Ritzaulle antamassaan haastattelussa.

Kiinostavaa on, että äänekkäimpänä taakanjaon vastustajana tunnettu Hollannin pääministeri Mark Rutte on pysytellyt toistaiseksi hiljaa. Rutte kertoi tiedottajansa välityksellä odottavansa komission tarkempaa esitystä ensi viikolla.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tiistaina Twitterissä, että Suomen kanta ehdotukseen on "rakentava ja avoin".

Vastahankaisia jäsenmaita taivutellaan elpymisrahaston tueksi rajaamalla avun kohteita.

Pohjoisia maita saattaa viehättää Saksan ja Ranskan esityksessä se, että avutukset on tarkoitus sitoa ehtoihin talouden uudistamisesta ja modernisoinnista.

Rahoja saisi käyttää vain kansantalouden kilpailukyvyn kohentamiseen ja esimerkiksi digitalisoinnin ja kestävän kehityksen edistämiseen. Myös tekoäly ja turvallinen 5G-infrastruktuuri on mainittu kehittämiskohteina.

Pohjoisessa on osaamista näillä aloilla, ja suomalaisetkin yritykset voisivat saada jälleenrakennuksesta uusia markkinoita. Nokia on yksi maailman kolmesta 5G-verkkojen päätoimittajasta.

Jäsenmaille koituvia vastuita vastuita voidaan pienentää myös kehittelemällä EU:lle varoja uusista lähteistä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi yrityksiltä kerättävä digivero tai kierrättämättömän muovin vero. EU:n rajoille taas on suunniteltu kolmansien maiden yrityksiltä perittäviä hiilitulleja.

Olennaista on myös se, millaisia sopimuksia komission annetaan tehdä sijoittajien kanssa tai millaiset takaisinmaksuehdot EU:n yhteisissä velkapapereissa olisi.

Jos erääntyviä velkoja saa vuodessa olla vain rajattu määrä, silloin jäsenmaiden maksuosuudet voidaan pitää kurissa. Lainajärjestelyjen pituus vaikuttaa siis jäsenmaille tulevaan riskiin.

Aiheesta lisää:

Edessä kaikkien aikojen riita rahasta – Miljardit tai tuhannetkaan eivät riitä, kun EU-maat etsivät pelastusta kriisin jälkeen

"Tämä on suurin testi sille, säilyykö EU vai ei – Suomen pitää lopettaa eurobondien vastustaminen", sanoo valtion talouspolitiikan vahtikoira

Italiassa veronkierto on Euroopan yleisintä, mutta muuallakin Euroopassa harrastetaan verokeplottelua – ja siitä hyötyy muilta tiukkaa taloudenpitoa vaativa Hollanti

Perussuomalaisten entinen nuoriso- ja opiskelijajärjestö PS-nuoret on jättänyt konkurssihakemuksen Helsingin käräjäoikeuteen.

PS-nuorten puheenjohtaja Asseri Kinnunen kertoo puhelimitse Ylelle, että järjestö päätyi hakeutumaan konkurssiin, koska yhdistys ajetaan alas. Hän ei osaa sanoa, milloin asiaa käsitellään käräjäoikeudessa.

– Käytännössä selvitetään, mikä on yhdistyksen tilanne taloudellisesti. Sitten ajamme tämän järjestön konkurssiin ja hoidamme yhdistyksen varallisuuteen liittyvät asiat tätä kautta, Kinnunen sanoo.

Kinnunen kertoo, että sitten kun koronarajoitukset sallivat, yhdistys pitää kokouksen, jossa se lakkauttaa itsensä.

Perussuomalaiset katkaisivat maaliskuun alussa välit nuorisojärjestöönsä, koska PS-nuorissa olivat käyttäneet valtaa niin sanotut etnonationalistit. Viimeisin kiista syntyi, kun PS-nuorten varapuheenjohtajana toiminut Toni Jalonen julistautui fasistiksi helmikuussa.

Emopuolue perusti PS-nuorten tilalle uuden nuorisojärjestön nimeltä Perussuomalainen nuoriso. Asseri Kinnunen on uuden järjestön varapuheenjohtaja.

Avustusrahojen kohtalo auki

PS-nuoria voi odottaa kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintä. Opetus- ja kulttuuriministeriö perui jo viime vuonna järjestön 115 000 euron avustuksen nuorisolain rikkomisen takia.

Ministeriö ei ole saanut perityksi takaisin puolta rahasta eli 57 500 euroa. Se ehdittiin maksaa PS-nuorille, jotka kuitenkin valittivat avustuksen perumisesta hallinto-oikeuteen.

Syynä avustusten perumiseen oli PS-nuorten Twitter-tilillä julkaistu kuva ja saateteksti. Tummaihoisesta perhettä esittävän kuvan saatteeksi oli kirjoitettu kehotus äänestää perussuomalaisia EU-vaaleissa, "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä". Twiitin oli laatinut Toni Jalonen.

Lisää aiheesta:

Perussuomalaisten kapinaan ryhtynyt nuorisojärjestö yritetään ajaa alas – Yhdistystä uhkaa kymmenien tuhansien eurojen takaisinperintä

Perussuomalaiset perustaa uuden nuorisojärjestön – Halla-aho: "Emme halua tähän puolueeseen mitään rotuoppeja tai kallonmittausta"

Yhteensä 58 hätäkeskuspäivystäjää on epäiltynä virkavelvollisuuden rikkomisesta rekisterihakujen takia. Tutkintapyynnön asiasta on tehnyt Hätäkeskuslaitos.

Jokaisesta rekistereihin tehdystä hausta jää jälki lokiin. Hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio vahvistaa Ylelle, että asia nousi esiin laillisuusvalvonnassa.

Viime elokuussa kahta poliisia ammuttiin Porvoossa. Teosta epäiltyjä ruotsalaisveljeksia ajettiin takaa Pirkanmaalle, jossa heidät otettiin kiinni. Laajan poliisioperaation aikana ja sen jälkeen lukuisat hätäkeskuspäivystäjät katsoivat tapahtumiin liittyviä kirjauksia rekistereistä.

– Epäily on, että keissin yhteydessä olisi käyty katselemassa henkilötietoja ilman virkatehtävään liittyvää perustetta, hätäkeskuslaitoksen johtaja Taito Vainio sanoo.

Esitutkinta on käynnistynyt

Jutun tutkinnanjohtajana toimii Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Pasi Nieminen. Hän kertoo, että asiassa on aloitettu esitutkinta. Päivystäjiä epäillään virkavelvollisuuden rikkomisesta.

Epäiltyjä on 58. Viime vuoden henkilöstökertomuksen mukaan hätäkeskuspäivystäjiä on yhteensä 468.

Nieminen ei kerro, mille ajalle epäilyt ajoittuvat. Ylen tietojen mukaan osa kirjautumisista on operatiivisen toiminnan ajalta ja toiset jopa päiviä tapahtumien jälkeen. Nieminen ei myöskään erittele, mihin rekistereihin rikoksesta epäillyt päivystäjät ovat kirjautuneet.

Nieminen korostaa, että tutkinta on vasta alussa. Poliisi arvioi hätäkeskuslaitokselta saamaansa materiaalia ja kuulustelee epäillyt. Sen jälkeen poliisi arvioi syyttäjän kanssa, onko osalla tai kaikilla epäillyillä ollut lainmukainen syy katsoa tietoja tai onko asiassa perusteita nostaa syytteitä.

Kymmeniä poliiseja tuomittu

Aiemmin vastaavista rikoksista on tuomittu kymmeniä poliiseja. Suurimman huomion tietourkintatapauksista ovat saaneet Ulvilan murhasta syytetyn ja syytteistä vapautetun Anneli Auerin ja kotonaan kuolleen ex-hiihtäjän Mika Myllylän tapaukset.

Molemmissa tapauksissa kymmeniä poliiseja tuomittiin virkavelvollisuuden rikkomisesta, koska he olivat katsoneet rekistereistä tietoja tapauksista ilman virkatehtävään liittyvää perustetta.

Lue lisää:

Syytteiden nosto Porvoon ampumisissa siirtyy elokuulle – murhien yrityksistä epäillyt veljekset pysyvät yhä vangittuina

Koulutetut koirat ovat alustavissa tutkimuksissa onnistuneet erottamaan terveiden ja koronainfektioon sairastuneiden virtsanäytteet. Tutkimusta tekevät Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta ja lääketieteellisen tiedekunta.

Hajuerotteluun koulutetut koirat ovat aiemmin palvelleet menestyksellä muun muassa syöpää sairastavien tunnistamisessa.

– Meillä on ennestään vankka kokemus koirien kouluttamisesta hajuerotteluun. Oli mahtavaa nähdä, miten nopeasti koirat omaksuivat jälleen uuden hajun, sanoo tutkimuksen ja DogRisk-ryhmän johtaja Anna Hielm-Björkman tiedotteessa.

Tutkijat aloittavat laajan potilasnäytteiden keräämisen varmistaakseen havainnon ja jatkaakseen koulutusta. Tutkijat myös selvittävät, kuinka kauan sairastumisen jälkeen koira haistaa vielä viruksen.

Alustavien testien perusteella koirat saattaisivat suoriutua tehtävästä nopeasti ja yltää jopa luotettavampiin tuloksiin kuin nykyiset molekyylipohjaiset laboratoriokokeet.

Koronakoira lentokentälle ja sairaalaan?

Hajuerotteluun koulutettuja koiria voisi hyödyntää koronavirustartunnan saaneiden tunnistamisessa esimerkiksi vanhainkodeissa, sairaalahenkilökunnan seulonnassa ja tullin palveluksessa lentokentillä. Siihen on kuitenkin vielä matkaa.

– On varmistettava monia asioita ennen kuin hajuerottelua päästään soveltamaan käytännössä, kertoo Helsingin yliopiston infektiosairauksien professori Anu Kantele tiedotteessa.

Hänen mukaansa tutkijat analysoivat suuren määrän näytteitä potilailta, jotka ovat saaneet positiivisen koronatestituloksen, ja verrokkiryhmältä, jonka tulos on ollut negatiivinen. Osa verrokeista on terveitä, osa sairastaa esimerkiksi jotakin muuta hengitysteiden infektiota.

Vastaavia tutkimuksia on menossa muissakin maissa, muun muassa Britanniassa.

Lue myös:

Miksi koira haistaa syövän? – Taudin hajumolekyylien salaisuus paljastumassa

Koiran hajuaisti on verraton apu syövän etsimisessä

Lutikkakoirat varmistivat: ötökät lähtivät sairaalasta

Hypokoira haistaa verensokerin vaihtelut ja hakee diabeetikolle tarvittaessa apua – Oulussa hypokoiria voi kouluttaa vaikka itselleen tai lapselle

Lutikkakoirilla kova kysyntä – lahjomaton nenä paljastaa lutikat hetkessä

Ainon kuono suojelee Suomea sikarutolta - ruokakoira on tullille tärkeä apu vaarallisen virustaudin torjunnassa

Aluehallintovirasto on saanut valmiiksi odotetun ohjeistuksensa erilaisten tapahtumien järjestämisestä. AVI julkaisi tiedotteen koronaepidemian aiheuttamista poikkeusjärjestelyistä tänään tiistaina.

Löydät tiedotteen täältä.

AVIn mukaan yli 50 henkilön, mutta enintään 500 henkilön yleisötilaisuuksia ja yleisiä kokouksia sisätiloissa ja alueellisesti rajatuissa ulkotiloissa on mahdollista järjestää erityisjärjestelyin.

Ihmisten turvallisuus varmistetaan asiakasmäärien rajaamisella sekä turvaetäisyyksien ja hygieniaohjeistuksen avulla.

Yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja yleiset kokoukset on kielletty, eivätkä aluehallintovirastot myönnä näiden osalta poikkeuksia.

Elokuvateattereiden avaaminen näyttää onnistuvan

Elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola on ensinäkemältä tyytyväinen aluehallintoviraston antamiin määräyksiin.

Elokuvateattereissa oli jo aiemmin ryhdytty muokkaamaan omaan toimintaan sopivia käytäntöjä asiakkaiden terveyden turvaamiseksi.

– Aika lailla samoilla linjoilla ollaan valmisteltu elokuvateattereiden mahdollista avaamista kesällä. Nyt näyttää siltä, että avaaminen onnistuu.

Eniten elokuva-alalla oli jännitetty turvavälien mittaa. Nyt vaikuttaa siltä, että turvaväli voi olla joustavasti yhdestä kahteen metriin.

– Se helpottaa elokuvateatterien tilannetta. Jos turvaväli olisi ollut vaikkapa kaksi metriä, olisi ihmisten sijoittelu hankalaa.

Aluehallintoviranomaisten odotetuissa ohjeissa on vielä kuitenkin seikkoja, joita täytyy tarkistaa.

–Elokuviin tullaan yleensä kaveriporukalla tai perheen kanssa. Meidän valmistelemissa turvallisuusohjeissa olimme pyrkineet seurueiden erilleen sijoitteluun, ei jokaisen ihmisen.

Aku Jaakkola uskoo, että monet elokuvateatterit avaavat ovensa kesällä. Ajankohdan voi päättää jokainen teatterin pyörittäjä itse.

Heinäkuussa on tulossa isoja kansainvälisiä elokuvia ensi-iltaan, joten monet ovat laskeneet avaamisen olevan kannattavaa silloin.

Myös Suomen suurimman elokuvaketjun Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila uskoo ovien avautuvan viimeistään heinäkuun puolivälin jälkeen.

– Voimme availla jo ehkä heinäkuun alussa, mutta viimeistään kansainvälisten elokuvien tullessa ensi-iltaan.

Finnkino on jo valmistellut avaamista ja suunnitellut toimintaohjeita yleisölle.

– Hienoa, että vihdoin pääsemme viimeistelemään suunnitelmat ja siirtymään käytännön järjestelyihin.

Tapahtumajärjestäjä ei yllättynyt

No Fear Agency & Promotionin toimitusjohtaja Vesa Ristimäki on odottanut päivittäin AVIlta tarkennettuja ohjeita. Niiden sisältö ei tullut yllätyksenä.

– Oli odotettavissa, että 500 henkilöä tulee olemaan raja. Se täytyy meidän kaikkien hyväksyä ja tähän on tyydyttävä.

– Se tarkoittaa, että mitään festivaaleja ei kesällä järjestetä, Ristimäki sanoo.

Hän muistuttaa, että tapahtumajärjestäjille aika on todella haastava.

– Koko alalle koronan aiheuttama tilanne on valtava pettymys. Esiintyjien ja yleisön hengen turvaaminen on kuitenkin ensisijaisen tärkeätä.

No Fear Agency & Promotion ilmoitti tänään, että Suomirockin legendan Hassisen Koneen odotettu paluu siirtyy vuodella koronan takia.

Järjestäjillä vastuu turvallisuudesta

Aluehallintovirastojen määräykset ovat voimassa kesäkuun loppuun. Niiden tavoitteena on estää koronaviruksen leviäminen Suomessa.

Jokaisen tapahtumajärjestäjän tai toimijan pitää itse arvioida, miten se toteuttaa määräykset asiakasmäärien rajaamisesta, turvaetäisyyksistä ja hygieniaohjeistuksista.

Tilaisuuksien järjestäjiä on muistutettu siitä, etteivät osallistujat saa pakkautua liian tiiviiksi ryhmiksi. Lisäksi järjestäjien on aina huolehdittava siitä, että osallistujilla on mahdollisuus hyvään käsihygieniaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeet koronavirustartuntojen ehkäisemiseksi löytyvät täältä.

Lue lisää:

Rock-klubien avaaminen täysin auki – Tavastian Merimaa: “Emme halua olla viruslinko”

Museot avautuvat viimein tauon jälkeen – näin kävijöitä suojellaan koronalta

Hallitus on päättänyt avata ravintolat asteittain kesäkuun alusta alkaen. Hallituksen neuvottelussa sovittiin tiistaina, millä keinoin aukiolot voidaan sallia.

Ravintolat, kahvilat, pubit ja yökerhot ovat olleet suljettuina 4:nnestä huhtikuuta alkaen. Suuri osa ravintoloista on saanut myydä vain noutoruokaa.

Tässä ovat hallituksen tämän päivän ravintolapäätökset:

Määräykset samat koko Suomessa

Hallituksen helpotukset koskevat koko maata. Paikallisia eroja koronaviruksen levinneisyyden suhteen ei ainakaan toistaiseksi oteta huomioon.

Määräyksiä hygieniasta ja etäisyyksistä

Hallitus edellyttää, että ravintoloiden on puhdistettava asiakkaiden koskettamia pintoja ja esineitä riittävän usein. Lisäksi niiden pitää järjestää sisä- ja ulkotilojensa kalusteet ja palvelut siten, että asiakkaat eivät altistu taudin leviämiselle.

Toisin sanoen tungosta ja pullonkauloja ei saa olla. Asiakkaita ja seurueita ei saa sijoittaa liian lähelle toisiaan. Tarkkoja metrimääriä ei kuitenkaan ole annettu.

Aukiolot ja anniskeluajat

Ravintolat saavat olla auki kello 23:een. Se tarkoittaa sitä, että alkoholijuomien anniskelu loppuu kello 22.

Näiden rajoitusten lisäksi ravitsemisliikkeiden aukioloaika olisi enintään kello 6–23 ja anniskeluaika enintään kello 9–22. Jos asiakas on ostanut alkoholijuomansa ennen kello 22:ta, juoman nauttiminen olisi sallittua kello 23:een eli sulkemisaikaan saakka.

Aluksi vain puolet asiakaspaikoista käyttöön

Asiakaspaikkojen määrä rajoitetaan alkuvaiheessa puoleen. Toisin sanoen satapaikkainen ravintola saa ottaa sisätiloihinsa enintään 50 asiakasta. Asiakaspaikkojen määrää lisätään, kun se on hallituksen mukaan turvallista.

Kaikille oma istumapaikka, ruoka annostellaan

Kaikilla asiakkailla pitää olla oma istumapaikkansa pöydän tai tason ääressä. Asiakkaat voisivat kuitenkin noutaa ostoksensa itse esimerkiksi tiskiltä. Asiakkaat eivät saisi kuitenkaan annostella ruokaa ja juomaa itse esimerkiksi ns. buffetpöydästä.

Baaritiskillä ei voi nojailla

Monessa ravintolassa ja pubissa iso osa liiketilasta on baaritiskiä. Uusien sääntöjen mukaan tiskille ei voi kuitenkaan jäädä lasinsa kanssa seisoskelemaan.

Lasinsa voi noutaa, mutta sitten on mentävä saman tien omalle istuinpaikalleen. Poikkeus voi tulla kyseeseen silloin, kun tiskillä on istuin ja turvavälit ja asiakasmäärät toteutuvat.

Istumapaikan vaihtaminen on mahdollista

Toinen tavalliseen ravintolaelämään kuuluva seikka, josta ei ole määräyksissä mainintaa, on paikan vaihtaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan lähtökohta on, että etäisyyksien ylläpito ja kaikkiaan hyvä järjestys pysyvät. Nyt ei ole määritelty, saako vaikkapa yksin saapunut asiakas siirtyä kaverin pöytään.

Istumapaikka pitää olla, turvaetäisyydet tulee säilyttää, eikä varmaankaan koko ravintolan kiertämistä katsota hyvällä.

Isot ja pienet liiketilat

Ravintoloita ja kahviloita on hyvin erikokoisia, mutta nyt annetuissa helpotuksissa liiketilan koosta ei erityisesti mainita.

Terassit auki ilman asiakasrajoitteita

Hallitus päätti myös terasseista. Niitä eivät asiakaspaikkarajoitteet koske. Hallitus luottaa siihen, että ravintolat itse huolehtivat ulkoterassien turvallisuudesta eli etäisyyksistä ja hygieniasta. Vahtimestaripakkoa järjestystä valvomaan ei ole.

Kahvilat

Kaikki hygienia-, etäisyys-, tarjoilu, aukiolo- ja paikkasäännöt koskevat myös kahviloita. Hallituksen päätöksessä puhutaan yleisesti ravitsemusliikkeistä.

Yökerhot

Aukiolosäännöt eivät toimi yökerhoille, sillä ravintoloiden on suljettava viimeistään kello 23.

Pienpanimoiden etämyyntiä käsitellään huomenna

Pienpanimot ovat halunneet saada luvan etämyyntiin. Siitä ei vielä ole hallituksen päätöstä. Asiasta on tarkoitus keskustella hallituspuolueiden puheenjohtajien viisikon kesken huomenna keskiviikkona.

Tilannetta seurataan kahden viikon välein

Määräykset ovat voimassa näillä näkymin lokakuun loppuun asti. Hallituksen mukaan niitä voidaan kuitenkin muuttaa, jos kehitys menee hyvään suuntaan. Tilannetta tarkastellaan parin viikon välein. Ensimmäinen tarkastuskohta on juhannusviikolla.

Sääntöjen rikkojille lappu luukulle jopa kuukaudeksi

Nyt annettujen sääntöjen toteutumista valvovat aluehallintovirastot. Jos ne havaitsevat epäkohtia, ne voivat velvoittaa ravintolan korjaamaan puutteet. Jos sääntöjä rikotaan räikeästi, ravintola voidaan sulkea, mutta korkeintaan kuukaudeksi.

Aiheesta voi keskustella keskviikkoiltaan klo 23.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ravintolat odottavat päätöksiä kesästä: kokkolalainen pubiyrittäjä rajoittaisi ennemmin aukioloa kuin asiakasmääriä – "Parempi kuin ei mitään"

Hallitus esitteli ravintolalinjaukset: Asiakkaiden istuttava omissa pöydissään, anniskelu loppuu kello 22 – kokoomus arvostelee holhouksesta

Panimoliitto torjuu ravintoloille kaavaillut rajoitukset – ”anniskelun lopettaminen iltayhdeksältä olisi keinotekoista”

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) hallitus päätti viimein tänään tiistaina, minkälaisilla ehdoilla ravintolat voivat laajentaa palvelujaan kesäkuun alussa.

Eduskunta kävi tänään lähetekeskustelun esityksestä. Hallitus toivoo, että eduskunta saa lakiesityksen käsiteltyä niin nopeassa aikataulussa, että rajoitukset voitaisiin ottaa käyttöön ravintoloiden aukaistessa ovensa.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoi tiedotustilaisuudessa, että ravintolat voivat olla auki kello 23 saakka, anniskelu on mahdollista kello 22 asti. Ravintolat voivat aueta aamulla kello kuusi, anniskelu puolestaan voidaan aloittaa yhdeksältä.

Ravintolat voivat ottaa sisään puolet normaalista asiakasmääristä. Terasseja asiakaspaikkarajoite ei koske.

Hallituksen esityksen mukaan kaikilla asiakkailla tulee olla oma istumapaikkansa. Lisäksi asiakas ei saa annostella ruokaa ja juomaa itse muualla kuin omassa pöydässään.

– Pääsääntö on, että ravitsemusliikkeissä istutaan omissa pöydissä. Oman ruoka-annoksen noutaminen on sallittua, eli pöytiintarjoilua ei määrätä pakolliseksi. Asiakas ei kuitenkaan saa annostella annostaan itse esimerkiksi buffet-pöydässä, Kiuru sanoi tiedotustilaisuudessa.

Asiakkaita ja seurueita ei saa myöskään vastoin heidän tahtoaan sijoittaa niin lähelle toisiaan, että se aiheuttaisi tartuntataudin leviämisen vaaraa. Lisäksi asiakkaille on varattava näkyvä mahdollisuus käsien pesuun tai desinfiointiin liikkeeseen saavuttaessa.

Ravintolaan saapuvia asiakkaita on ohjeistettava näkyvästi esimerkiksi siitä, että oireisena ei saa tulla ravintolaan.

Rajoituksia tarkastellaan kahden viikon jaksoissa

Ravintoloiden on laadittava kirjallinen suunnitelma siitä, miten se aikoo toteuttaa säädetyt velvollisuudet ja rajoitukset.

Aluehallintovirastot valvoisivat rajoitusten ja velvollisuuksien noudattamista. Aluehallintovirasto voi määrätä velvoitteita rikkoneen ravintolan välittömästi suljettavaksi asiakkailta enintään yhdeksi kuukaudeksi.

Hallitus arvioi tilannetta määräajoin ja rajoituksia voidaan edelleen purkaa. Rajoitukset olisivat Kiurun mukaan voimassa lokakuun loppuun, mutta tilapäiset säännökset on tarvittaessa kumottava jo aikaisemmin.

Kiurun mukaan hallitus arvioi rajoitusten tilannetta kahden viikon tarkastelujaksoilla.

– Tarkastelemme juhannusviikolla seuraavan kerran, miten voisimme toimia seuraavalla tarkastelujaksolla, Kiuru sanoi.

Kesäkuussa voimaan astuvat rajoitukset eivät koske henkilöstöravintoloita eivätkä ruoan ja juoman noutomyyntiä.

Kokoomus arvosteli esitystä holhoavaksi

Lähetekeskustelussa sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Mia Laiho (kok.) arvosteli hallituksen esitystä liiallisesta holhouksesta. Hänen mielestään ravintolatoiminnan säännöissä voitaisiin toimia sitovien rajoitusten sijaan enemmän suosituspohjalta.

– Voisimme luottaa ravintoloitsijoihin ja myöskin kansalaisiin asianmukaisesta hygieniasta huolehdittaessa, Laiho sanoi eduskunnan täysistunnossa.

Erityisesti monet kokoomusedustajat pitivät Laihon tavoin esitystä liian holhoavana. Kokoomuksesta arvosteltiin aukioloaikojen ja anniskelun rajoituksia.

Oppositiosta kuului myös toisenlaisia mielipiteitä. Perussuomalaisten Mika Niikko toivoi hallitukselta tiukempia sanktioita ja konkreettisia työkaluja, joilla valvoa ravintoloita koskevia rajoituksia.

– Jos mennään kotikylääni Korsoon, jossa on toistakymmentä kuppilaa, niin voidaan hyvinkin arvailla mitä siellä tapahtuu varsinkin iltasella, kun meno yltyy. Väitän, että ohjeet henkilökohtaisesta etäisyydestä unohtuvat hyvin helposti, Niikko sanoi.

Vastauspuheenvuorossaan ministeri Kiuru korosti sitä, että maailmalla ja myös Suomessa monet tartuntaketjut ovat lähteneet liikkeelle ravintoloista, minkä takia ravintoloita koskevat rajoitukset ovat keskeinen osa viruksen torjuntaa.

– Emme voi toimettomana katsoa vierestä, millä tavalla ravintolat avataan. On ehdottoman välttämätöntä, että vieläkin pidetään sordiinoa päällä, Kiuru sanoi.

Aukioloaikojen ja anniskelun rajoituksia Kiuru perusteli koronaviruksen leviämisen riskillä, joka syntyy, kun suuri määrä ihmisiä kokoontuu lähelle toisiaan.

– Myöhäinen aika ravintoloiden osalta valitettavasti myös tutkijoiden näkökulmasta tuottaa humalariskejä ja tämä pitää eduskunnassa myös ymmärtää.

Monen edustajan puheenvuorossa toivottiin, että rajoitukset voisivat olla erilaisia eri puolella Suomea, kun ne hallituksen esityksessä ovat samat alueesta riippumatta.

Alueellisten erojen huomioimista toivottiin myös hallituspuolueiden riveistä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen (kesk.) huomautti, että esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole havaittu ensimmäistäkään koronatautitapausta yli kolmeen viikkoon.

Vehviläinen toivoi, että perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota alueellisiin eroihin, kun hallituksen esitys siirtyy valiokuntakäsittelyyn lähetekeskustelun jälkeen.

Kiurun mukaan millään alueella Suomessa ei ole tässä vaiheessa varaa olettaa, että epidemia ei koskisi niitä, mutta alueellisia eroja ravintoloita koskeviin sääntöihin voidaan hänen mukaansa arvioida myöhemmässä vaiheessa.

Ei alueellista porrastusta

Alueellista porrastusta kommentoitiin jo aamulla ennen neuvotteluiden alkamista.

Pääministeri Marinin mukaan ravintoloita koskevien sääntöjen on syytä koskea koko maata.

– Ravintolatilat ovat sen kaltaisia tiloja, joissa yksikin tautitapaus voi mahdollistaa viruksen leviämisen erittäin suureen joukkoon. Sääntöjen on syytä koskea koko maata, sillä emme voi olla huoletta missään päin Suomea, Marin sanoi saapuessaan neuvotteluihin.

Marinin mukaan mahdolliseen alueelliseen porrastukseen voidaan kuitenkin tarvittaessa palata myöhemmin.

Ratkaisua ravintoloita koskevista rajoituksista odotettiin jo viime viikolla, mutta hallituspuolueilla oli erilaisia näkemyksiä avaamisen ehdoista.

Suuri osa ravintoloista on voinut myydä vain noutoruokaa huhtikuun alusta lähtien.

Aiheesta voit keskustella keskiviikkoiltaan klo 23.

* Juttua korjattu klo 13.54: aiemmin Krista Kiurun titteli jutussa oli virheellisesti sosiaali- ja terveysministeri. Kiuru on perhe- ja peruspalveluministeri.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Perustuslakivaliokunta: Koronakorvauksia maksettava kaikille taloudellisia menetyksiä kärsineille ravintolayrityksille

Hankasalmen Säkinmäestä on löytynyt kuollut karhunpentu.

Karhuemo ja kolme pentua nähtiin alueella pellolla 25. huhtikuuta. Vappuaattona pellolle ilmestyi yksi pennuista, mutta emoa ja kahta muuta pentua ei näkynyt missään.

Yksinäisestä pennusta tehtiin havaintoja puolentoista viikon ajan lähes päivittäin. Samaan aikaan alueella liikkui myös aikuinen karhu, jota arveltiin pennun emoksi.

Pentu kuitenkin löytyi kuolleena viime sunnuntaina läheltä peltoa, jolla se usein vieraili.

Kuollut pentu on pieni, noin kissan kokoinen ja painaa 4–5 kiloa. Se lähetetään tutkittavaksi, jotta kuolinsyy selviää.

Lue lisää uutisia karhuista täältä.

Kaakkois-Suomen poliisi jatkaa Imatralla koulun pihalla tehdyn pahoinpitelyn tutkintaa.

Poliisi epäilee tässä vaiheessa, että kolme alakouluikäistä lasta pahoinpiteli alakouluikäistä lasta. Uhria potkittiin päähän useita kertoja.

Uhri vietiin sairaalahoitoon. Vammat eivät olleet hengenvaarallisia ja tällä hetkellä hän on kotona tarkkailtavana.

Pahoinpitely näkyy videoilla, joita on levitetty sosiaalisessa mediassa. Poliisi on nähnyt videoista muutamia.

Tutkinnanjohtajan, komisario Jarno Saarisen mielestä teko täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

– On erittäin julmaa potkia pään seudulle puolustuskyvytöntä henkilöä, toteaa Saarinen.

Poliisilla käsitys motiivista

Poliisi sai ilmoituksen pahoinpitelystä hätäkeskuksen kautta maanantaina iltapäivällä kouluajan ulkopuolella.

Epäiltyjen henkilöllisyys on poliisin tiedossa. Saarisen mukaan poliisilla on aika hyvät tiedot pahoinpitelyyn johtaneista tapahtumista, mutta kaikkea poliisi ei kerro julkisuuteen.

– On jonkinnäköinen käsitys motiivista ja sitten tapahtumista. Video auttaa aika paljon. Ei ole kovasti selittelemistä eli näyttö on aika selvä, Saarinen sanoo.

Videoiden perusteella tapahtumapaikalla oli paljon ihmisiä. Pahoinpitelystä epäillään tässä vaiheessa kolmea lasta. Epäiltyjen määrä tarkentuu, kun tapahtumien kulkua selvitetään lisää.

Poliisilla ei ole vielä tarkkaa tietoa siitä, olivatko videoiden kuvaajat osallisina tapahtumiin vai ulkopuolisia.

Videon levittäjä voi syyllistyä rikokseen

Koska epäillyt ovat alle 15-vuotiaita, heillä ei ole rikosoikeudellista vastuuta. Toisin sanoen heille ei voi langettaa tuomioita rikoslain perusteella. Poliisi ei voi kohdistaa epäiltyihin myöskään pakkokeinoja, kuten kiinniottoja.

Epäillyille voi kuitenkin tulla vahingonkorvausvastuu.

Poliisi selvittää tapahtumien kulkua muun muassa puhuttamalla asianomaisia. Poliisi tekee yhteistyötä sosiaalityöntekijöiden kanssa.

– Sosiaalitoimella on omat keinonsa puuttua asiaan. En kuitenkaan puhuisi rangaistuksesta vaan avusta, mitä sieltä saa, komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista sanoo.

Saarinen toivoo, ettei videota jaettaisi enää yhtään enempää.

– En näe siihen mitään järjellistä syytä. Video saattaa aiheuttaa ahdistusta. Jos tulee mieleen jakaa videota, sopii miettiä, että mitä sillä voi saavuttaa ja onko se tarpeen.

Videon levittäjä voi syyllistyä yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämiseen tai kunnianloukkaukseen. Niistä seuraamukset ovat enimmillään sakkoja.

Epäiltyjä ja heidän perheitä uhkailtu

Tapahtunut on herättänyt voimakkaita reaktioita sosiaalisessa mediassa. Kaakkois-Suomen poliisi toivoo ihmisiltä malttia somekeskusteluun.

– Epäiltyjä ja heidän perheitään on uhkailtu. Se ei auta asiaa tai asianomistajaa millään tavalla, kirjoittaa poliisi Facebook-sivullaan.

Tapahtuneesta keskusteltu kouluissa, asiasta kannattaa jutella myös kotona

Maanantain tapahtumia ja sosiaalisessa mediassa levinneitä videoita on käsitelty Imatran kouluissa tiistaiaamusta alkaen keskustelemalla.

Koulujen henkilökunta ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin oppilashuollon ammattilaiset ovat puhuneet tapahtuneesta oppilaiden kanssa.

Erityisesti videot ovat järkyttäneet lapsia ja aikuisia. Imatran kaupungin hyvinvointipalvelujen päällikkö Arja Kujala neuvoo, että asiasta on hyvä puhua vielä kotona lasten, nuorten ja vanhempien kesken.

– Vanhemmat voivat kysyä, mitä lapsi on nähnyt tai kuullut asiaan liittyen, Kujala sanoo.

Lapsilta voi kysyä, mietityttääkö asia heitä ja mitä ajatuksia ja tunteita tapahtunut heissä herättää. Asiasta voi tarvittaessa puhua useammankin kerran, jos asia vaivaa lasta.

Kujalan mukaan lapsille on tärkeää luoda turvallisuuden tunnetta ja lohduttaa heitä. Lapsille voi kertoa, että aikuiset selvittelevät asiaa ja sekä tekijä että uhri saavat aikuisilta apua.

– Mikäli asia jää painamaan lapsen mieltä pidemmäksi aikaa ja tuntuu, että omat keinot eivät riittävästi auta, kannattaa matalalla kynnyksellä olla yhteydessä oppilashuoltoon, Kujala ohjeistaa.

Yhteyttä voi ottaa myös Imatran tai Lappeenrannan lasten ja nuorten taloihin.

Kortikosteroidihoito on tehokkaimpia keskosen ennustetta parantavia hoitoja.

Hoitoa annetaan äidille uhkaavan ennenaikaisen synnytyksen yhteydessä. Lääke nopeuttaa keskosen elimistön, erityisesti keuhkojen, kypsymistä.

Hoito saattaa pelastaa varsinkin pienimpinä syntyvien keskosten hengen.

Kortikosteroidihoidolla saattaa kuitenkin olla myös vaikutusta lapsen myöhempään kehitykseen.

THL:n sekä Helsingin ja Oulun yliopistojen tutkimuksen mukaan 8,9 prosentilla hoitoa saaneista, täysiaikaisina syntyneistä oli todettu psykologisen kehityksen, tunne-elämän ja käyttäytymisen häiriöitä.

Hoitoa saamattomilla häiriö oli 6,3 prosentilla.

THL:n tutkimusprofessorin Mika Gisslerin mukaan ero on merkittävä.

– Kyseessä on lähes 50 prosentin ylimääräinen riski. Tulos yllätti meidät.

Tutkijoiden mukaan geenit, äidin tupakointi tai muut taustatekijät eivät selitä eroa.

– Tutkimus ei suoraan kerro, johtuvatko lapsilla todetut häiriöt äidin saamasta kortikosteroidihoidosta, professori Eero Kajantie myöntää.

– Olisi kuitenkin tärkeää punnita tarkasti äidin kortikosteroidihoidon pitkän aikavälin hyödyt ja haitat.

Tutkijat seurasivat yli 670 000 lasta, jotka syntyivät vuosina 2006-2017. Äideistä 2,2 prosenttia oli saanut raskauden aikana kortikosteroidihoitoa.

Tutkimusartikkeli julkaistiin arvostetussa amerikkalaisessa lääketieteen lehdessä JAMA:ssa.

"Hoidon myöhäisessä käytössä pitää olla varovainen"

Kortikosteroidihoitoa annetaan Suomessa 34 raskausviikolle asti.

Viime aikoina on keskusteltu hoidon jatkamisesta 36 raskausviikon loppuun asti.

Kajantie ja Gissler olisivat varovaisia hoidon jatkamisen suhteen.

– Vaikka myöhäinen hoito voi olla tehokasta ensimmäisen elinviikon kannalta, sillä saattaa olla pitkäaikaisia terveysvaikutuksia, tutkimusprofessori Gissler sanoo.

Monessa maassa suhtautuminen keskosten kortikosteroidihoitoon on Suomea liberaalimpi ja sitä annetaan aivan raskauden loppuvaiheessakin.

– Viestimme on, että myöhäisen käytön suhteen pitää olla varovainen, Mika Gissler painottaa.

Keskosten kortikosteroidihoito on ollut rutiinia Suomessa noin 30 vuoden ajan.

Kortikosteroidia käytetään myös muun muassa astman, reumasairauksien ja aivokasvainten hoidossa.

Kortikosteroidit ovat tulehdusreaktiota vaimentavia ja immuunipuolustusta muokkaavia lääkkeitä. Ne vaikuttavat aivoissa alueilla, jotka osallistuvat mielialan säätelyyn ja muistitoimintoihin.

Lääketieteellisen aikakauskirjan Duodecimin mukaan kortikosteroideilla on runsaasti somaattisia ja psyykkisiä haittavaikutuksia.

Lue myös:

Keskoselle Suomi on kuin lottovoitto: "Jossain muussa maassa olisimme isoissa veloissa"

Bengalinlahden asukkaat ja viranomaiset valmistautuvat tämän vuosisadan toistaiseksi voimakkaimpaan trooppiseen hirmumyrskyyn alueella. Amphan-niminen myrsky on vasta mittaushistorian toinen "supersykloni" alueella.

Myrskyn tiellä on miljoonia ihmisiä Intian Länsi-Bengalin osavaltiossa sekä Bangladeshissa, ja maiden viranomaiset ovat työskennelleet evakuointien parissa.

Bangladeshissa myrskyn tieltä ollaan evakuoimassa 2,2 miljoonaa ihmistä ja Länsi-Bengalissa noin 300 000 ihmistä. Evakuointia ovat vaikeuttaneet koronaviruksen aiheuttamat tiukat rajoitukset.

Merellä liikkuvan Amphanin tuulennopeudeksi on mitattu enimmillään yli 66 metriä sekunnissa, eli se edustaa trooppisten hirmumyrskyjen toiseksi voimakkainta nelosluokkaa.

Ennusteiden mukaan myrsky menettää jonkin verran tehoaan ennen rantautumistaan puoliltapäivin Suomen aikaa keskiviikkona. Sen arvellaan silti johtavan mittaviin tuhoihin tiiviisti asutulla Bengalinlahdella.

Myrskyjen runtelemaa aluetta

Amphanin arvellaan tuovan mukanaan sekä rankkasateita että myrskyvuoksia, jotka voivat nostattaa metrien korkuisia, nopeasti liikkuvia vesimassoja useiden kilometrien matkalle sisämaahan.

Myrskyvuokset ovat vastuussa suuresta määrästä kuolonuhreja voimakkaissa trooppisissa sykloneissa. Vuonna 1999 Intian itäiseen osavaltioon Orissaan iski supersykloni, joka surmasi arviolta 10 000 ihmistä.

Kahdeksan vuotta aiemmin hirmumyrsky ja sitä seuranneet tulvat johtivat noin 139 000 ihmisen kuolemaan Bangladeshissa.

Alueen myrskyt ovat vuosien saatossa kehittyneet voimakkaammiksi ilmastonmuutoksen myötä, mutta kuolonuhrien määrä on laskenut tehokkaamman evakuoinnin ja suojautumisen ansiosta.

Trooppisia hirmumyrskyjä kutsutaan joko hurrikaaneiksi, taifuuneiksi tai trooppisiksi sykloneiksi riippuen siitä, missä ne muodostuvat. Kyse on kuitenkin samasta luonnonilmiöstä.

Kapteeni Tom Moore on tästä päivästä lähtien puolustusministeriön protokollan mukaan kapteeni Sir Tom Moore.

Pääministeri Boris Johnson luonnehti Mooren hyväntekeväisyystempauksen olevan "valon majakka" vaikeiden korona-aikojen keskellä. Kuningatar Elisabet on hyväksynyt arvonimen.

Armeijasta eläkkeelle jäänyt sotaveteraani päätti kävellä puutarhassaan Bedfordshiressä 25 metrin matkan yhteensä sata kertaa ennen seuraavaa syntymäpäiväänsä. Moore saavutti tavoitteensa kaksi viikkoa etuajassa ennen syntymäpäiväänsä 30.4.

Moore liikkuu rollaattorilla, koska hän on murtanut aiemmin lantionsa.

Posti toi 140000 onnittelukorttia

Kapteeni Mooren tempaus valloitti brittien sydämet. Hyväntekeväisyyshaaste sai liikkeelle ihmisiä eri puolilla maailmaa. Lahjoittajia on yli 1,5 miljoonaa. Tavoite oli 1000 puntaa, nyt varoja on yli 32 miljoonaa puntaa.

Myanmarissa, silloisessa Burmassa ja Intiassa toisessa maailmansodassa palvellut kapteeni on saanut jo aiemmin huomionosoituksia. Kuninkaalliset ilmavoimat järjesti ylilennon Mooren merkkipäivänä. Myös yksi pikajuna on nimetty hänen mukaansa. Syntymäpäiväkortteja tuli 140000. Myös kuningatar ja pääministeri lähettivät onnittelunsa.

Vanhin artisti soitetuimpien listalla

Aateloitu Moore on yltänyt myös sinkkulistojen kärkeen. Hän on vanhin artisti Britannian suosituimpien kappaleiden tilastoissa. "You'll Never Walk Alone" yhdessä lMichael Ballin ja Britannian kansallisen terveydenhuollon NHS:n yhteisesitys teki musiikkihistoriaa.

Insinöörinä työskennellyt Moore on viettänyt eläkepäiviä pienessä Marston Moretainen kylässä. Hän asuu tyttärensä ja lastenlastensa kanssa.

Moore on halunnut kiittää tempauksellaan "suurenmoista terveydenhuollon henkilökuntaa", jolta hän on saanut apua syöpähoitojen ja lantion murtumisen yhteydessä.

Britannian koronapandemia on vakavimpia Euroopassa. Tänään keskiviikkona vahvistettuja tapauksia on raportoitu yli 248000 ja kuolleita yli 35000.

Lue myös:

99-vuotias sotaveteraani ihastuttaa kävelyhaasteellaan – Britannian terveydenhuollolle kerättävä lahjoituspotti on rikkonut kaikki tavoitteet

Kiinan Xianissa asunut kaksivuotias Mao Yin oli vuonna 1988 matkalla päivähoidosta kotiin yhdessä isänsä kanssa, kun hänelle yhtäkkiä tuli kova jano. Isä Mao Zhenjing haki helpotusta poikansa janoon matkan varrella olleesta hotellista.

Kun isä vettä ottaessaan käänsi hetkeksi selkänsä, katosi poika jäljettömiin.

Seurasi kolme vuosikymmentä jatkunut epätoivoinen etsintä, joka maanantaina sai parhaan mahdollisen lopun. Kadonnut poika tapasi äitinsä ja isänsä ensimmäistä kertaa 32 vuoteen.

Tapauksesta on uutisoinut muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Äiti löysi 29 muuta kadonnutta lasta

Katoamisen jälkeen äiti Li Jingzhi jätti työnsä keskittääkseen kaikki voimansa jäljettömiin kadonneen lapsensa etsimiseen. Vuosien mittaan hän jakoi noin satatuhatta lentolehtistä eri puolilla Kiinaa ja esiintyi lukuisissa televisio-ohjelmissa saadakseen vihjeitä poikansa kohtalosta.

Li nähtiin jopa laulukilpailu X Factorissa kertomassa kadonneesta lapsestaan. Noin 300 johtolangasta huolimatta lapsen kohtalo ei selvinnyt.

Omaa poikaansa etsiessään äiti liittyi vuonna 2007 kadonneita lapsia etsivään järjestöön ja onnistui auttamaan 29 muun katoamistapauksen selvittämisessä.

Etsintä jatkui tuloksettomana vielä tammikuussa 2020, kun äiti South China Morning Post -lehden haastattelussa muisteli miten älykäs, suloinen ja terve hänen kaksivuotiaansa oli ollut.

Poliisille annettu vinkki ratkaisi tapauksen

Huhtikuussa tapahtui viimein ratkaiseva käänne. Poliisi sai vinkin, joka johti Sichuanin maakunnassa asuvan 34-vuotiaan miehen luo.

Viranomaisten tekemä dna-testi osoitti, että 34-vuotias Gu Ningning olikin kaksivuotiaana kadonnut Mao Yin. Poliisitutkinnassa paljastui, että lapseton pariskunta oli ostanut pojan summalla, joka nykyrahassa vastaa noin 770 euroa.

Poliisi ei ole kertonut pariskunnasta tarkempia tietoja, ja tapauksen tutkinta jatkuu edelleen.

Li Jingzhin ja Mao Zhenjingin tieto pojan löytymisestä tavoitti 10. toukokuuta, joka oli Kiinassakin äitienpäivä.

– Tämä on paras lahja, jonka olen koskaan saanut, äiti kommentoi.

Kauan kaivattu kohtaaminen koitti lopulta maanantaina median ympäröimänä. Poika kommentoi tulevaa sanomalla, että aikoo viettää aikaa vanhempiensa kanssa.

Lapsikauppa ja sieppaukset ovat olleet Kiinassa ongelma jo vuosien ajan. BBC:n mukaan vuonna 2015 arvioitiin, että joka vuosi Kiinassa siepataan 20 000 lasta. Vuonna 2009 viranomaiset perustivat dna-rekisterin, jonka avulla on sittemmin löydetty yli 6 000 lasta.