Viime päivinä on useasti mainittu sanapari uusi normaali. Sillä viitataan ihan kohta käsillä olevan aikaan, joka suurelta osin eroaa vanhasta normaalista. Tällä haluttaneen korostaa, että meidän kaikkien pitää tottua elämään vanhasta poikkeavalla tavalla. Meidän pitää kalibroida sisäiset mittarimme – odotukset ja haaveet – vastaamaan sitä, mikä uudessa maailmanjärjestyksessä on mahdollista.
Normaalilla viitataan laajasti jaettuun todellisuuteen. Itse asiassa se mitä normaaliksi kutsutaan ei välttämättä ole niin laajasti jaettua kun oletetaan. Pikemminkin normaaliksi nimeäminen tuottaa todellisuutta sen sijaan, että vain kuvaisi sitä.
Normaaliin, niin uuteen kuin vanhaankin, pääsee käsiksi uteliaisuudella ja kysymyksiä kysymällä. Esimerkiksi: mikä se uusi normaali on? Kenen normaali ja kenen uusi? Ketkä jätetään ulkopuolelle?
Virallisissa ohjeissa on olemassa lähinnä lapsiperheitä (ja yli 70-vuotiaita), vaikka Suomessa 1,2 miljoonaa ihmistä asuu yksin.
Julkisessa puheessa piirtyy esiin ketä varten ja kenen ehdoilla tätä yhteiskuntaa ensisijaisesti rakennetaan. Julkinen puhe on tällä hetkellä täynnä sekä virallisia ohjeita että epävirallisia neuvoja, miten poikkeusoloissa tulee tai kannattaa toimia, jotta selviämme kriisin toiselle puolelle.
Media on täynnä etätyövinkkejä, vaikka läheskään kaikkea työtä ei voi tehdä etänä ja työvoiman ulkopuolella on noin 1,4 miljoonaa ihmistä. Myös poikkeusajan parisuhteenhoitovinkkejä saa lukea joka paikasta, harvemmin kuulee vinkkejä sille viidennekselle väestöstä, joka asuu yksin. Poikkeusaika voi olla poikkeuksellisen haastavaa myös yksinasuvalle.
Enkä sano, etteivätkö vinkit olisi hyödyllisiä, tai että joka kerta pitäisi huomioida jokainen mahdollinen ihmisryhmä vinkkejä ja ohjeita laadittaessa. Mutta väitän, että on haitallista jos yhteiskunnan normaalista rakennetaan kovin ulossulkeva.
Joillekin kotiin eristäytyminen on erinäisistä syistä tuttua jo pitkältä ajalta, heidän kokemuksiaan ei vaan ole kuultu. Ei ennen poikkeustilaa eikä sen aikana.
Kirjailija Chimamanda Ngozi Adichie puhuu tunnetussa puheessaan yhden tarinan vaarasta. Hän osoittaa kuinka Afrikasta kerrotaan yleensä vain tarinaa, jota määrittää kriisi, sodat ja kurjuus. Tämä tarina on kirjallisuuden, populaarikulttuurin ja uutisten tuote. Se kätkee alleen monimuotoisen todellisuuden. Saman tekee yksiulotteinen ymmärrys normaalista.
Kuisma Eskola kuvaa ansiokkaasti kolumnissaan sitä, miten tämä niin kutsuttu poikkeustila ei kaikille ole ollenkaan normaalista arjesta poikkeavaa. Joillekin kotiin eristäytyminen on erinäisistä syistä tuttua jo pitkältä ajalta, heidän kokemuksiaan ei vaan ole kuultu. Ei ennen poikkeustilaa eikä sen aikana.
Pyörätuolia käyttävä ystävä totesi, että kerrankin ei ole tarvinnut kuukausiin miettiä pääseekö johonkin paikkaan. Suuri osa tapahtumista kun normaalioloissa järjestetään esteellisissä paikoissa.
Pitkäaikaissairaat ystävät ovat puolestaan kertoneet, että heille arkipäivää on jatkuva epävarmuus, miten ja milloin pystyy osallistumaan muiden normaalina pitämiin asioihin kuten työ, opiskelu ja vapaa-ajan riennot. Jos välillä pystyykin, se ei välttämättä ole jatkuva asiain laita.
Jo nämä muutamat esimerkit paljastavat, että yhteiskunta on rakennettu terveiden ja toimintakykyisten ehdoilla, mutta sen ei ole pakko olla. Poikkeusajan viestinnän muodoissa (jos ei sisällöissä) on hienosti huomioitu erilaisia ryhmiä. Hallitus on järjestänyt tiedotustilaisuuden lapsille ja kaikki tiedotustilaisuudet tulkataan viittomakielelle. Tällaisen viestinnän soisi olevan uusi normaali.
Kun tapahtumatarjonta on siirtynyt nettiin ja kulttuuririentoihin pääsee osallistumaan kotoa, kulttuurin potentiaalinen saavutettavuus lisääntyy kuten koreografi Sonya Lindfors huomautti Yle aamun Jälkinäytöksessä.
Voisiko uusi normaali olla sellainen, jossa paremmin ymmärrämme niitä moninaisia todellisuuksia, joissa erilaiset ihmiset elävät? Jospa uudessa normaalissa tuotaisiin esiin monenlaisten ihmisten kokemuksia ja rakennettaisiin yhteiskunta sellaiseksi, että siihen pystyy osallistumaan monenlaisilla toimintaedellytyksillä. Jospa uusi normaali olisi esteetön ja saavutettava.
Saara Särmä
Kolumnisti on Tampereen yliopistossa työskentelevä tutkijatohtori, jonka haaveet tutkijavaihdosta Australiassa ovat vaihtuneet haaveisiin illasta Telakan terassilla.
Saksan ja Ranskan johtajat ehdottivat maanantaina EU:lle suurta elvytyspakettia. 500 miljardin euron rahastosta jaettaisiin avustuksia kriisistä kärsineille maille.
Ehdotus on poikkeuksellinen. Jaossa olisi nimenomaan avustusta, ei lainoja, ja rahaston vakuutena toimisi EU:n budjetti – eli siitä vastaisivat viime kädessä jäsenmaat.
– On hyvin mahdollista, että ehdotuksessa siirrytään vielä lainapainotteisuuteen, sanoo SDP:n kansanedustaja Johannes Koskinen.
– En tuudittautuisi siihen, että tämä on vasta alustava ehdotus. Kun Saksa ja Ranska ovat yhteisen sävelen löytäneet, niin siinä pienempää viedään, toteaa perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho.
Hallituksen ja opposition edustajat väittelivät Ylen A-studiossa EU:n suunnitelmista koronaelvytyksen suhteen.
Suomi on aiemmin ollut kriittinen EU:n yhteisvastuita kohtaan ja vastustanut yhteisvastuullisia lainoja.
– Suomi on ollut Saksan ja Pohjoismaiden kanssa samassa rintamassa ja tukenut vastuullista taloudenpitoa. Nyt hallitus on lähtenyt tästä rintamasta ja Saksa on jäänyt yksin, sanoo kokoomuksen varapuheenjohtaja Antti Häkkänen.
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kurvinen ei pitänyt kritiikkiä osuvana.
– Olen juuri tänään varmistanut valtiovarainministeri Katri Kulmunilta, että teemme yhä vahvaa yhteistyötä Saksan, muiden Pohjoismaiden ja niin kutsuttujen Hansa-maiden kanssa, Kurvinen sanoo.
– Suomen tulee pitää kiinni siitä, ettei yhteistä velkaa tule, eikä talouspolitiikan vastuuta saa ulkoistaa.
Mitä ehtoja tuelle asetetaan?
EU on ottamassa käyttöön useita erilaisia mekanismeja, joilla koronasta pahiten kärsineitä talouksia voitaisiin tukea. Jussi Halla-aho kritisoi tukia kovin sanoin.
– EU on integraatiokierteessä. Epäonnistuneet projektit kuten euro synnyttävät kierteen, johon ratkaisuksi tarjotaan lisää integraatiota. Onko järkeä kuulua yhteisöön, joka vaatii meiltä tällaista?
Halla-ahon kritiikki synnytti railon myös oppositiopuolueiden välille.
– Kun USA ja Kiina nousevat, niin ilman EU:ta Suomi on siinä mopen osassa. Eurooppalaisen yhteistoiminnan tulee olla järkevää, se on selvä, kokoomuksen Antti Häkkänen vastasi.
Hallituspuolueiden edustajat taas korostivat A-studiossa EU:n tukitoimien vaikutusta talouteen.
– Jos EU:n budjettia kriisin takia kasvatetaan, on oltava varma, että budjetti tukee talouden kasvua, totesi SDP:n Koskinen.
Myös keskustan Antti Kurvinen korosti sitä, että Euroopan maiden tulee nostaa kilpailukykyään. Jonkinlaista tukea maat hänen mukaansa silti tarvitsevat kriisin tasaamiseksi.
– Ei ole Suomen teollisuuden etu, että Euroopassa alkaa valtava taloudellinen kriisi.
Hallitus- ja oppositiopuolueiden edustajat kohtasivat Ylen A-studiossa. Katso koko keskustelu klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta. Keskustelu aiheesta on auki 21.5. klo 23.00 asti.
Ilma oli sakeana salaliittoteorioita, kun Venäjä-mielinen ukrainalaispoliitikko Andri Derkatš esitteli tiistaina Kiovassa tallenteita, joita hän väittää luottamuksellisiksi puheluiksi.
Yli neljän vuoden takaisissa puheluissa Ukrainan silloinen presidentti Petro Porošenko ja Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden näyttävät keskustelevan päivänpolttavista aiheista, muun muassa Ukrainan valtakunnansyyttäjän erottamisesta.
Derkatšin julkaisemissa tallenteissa on väitetyistä puheluista vain otteita. Tallenteiden aitoudesta ei ole takeita, mutta Bidenin edustajat eivät ole kiistäneet niiden aitoutta.
Yhdysvaltain varapresidentti Joe Biden ja Ukrainan presidentti Petro Porošenko Kiovassa vuonna 2017.Sergey Dolzhenko / EPA
Derkatšin mukaan puhelut osoittavat, että presidentti Porošenkon aikana Ukrainan politiikkaa johti suursijoittaja George Soros yhdessä Joe Bidenin kanssa.
Puhelutallenteissa ei vaikuta myöskään olevan uutta tietoa liittyen Joe Bidenin toimiin Ukrainassa. Presidentti Donald Trump joutui viime vuonna valtakunnanoikeuteen, kun ilmeni, että hän oli painostanut Ukrainaa aloittamaan tutkinnan Joe Bidenista ilman perusteita.
Puhelutallenteet ovat kiinnostavia, koska ne vuodetaan julkisuuten puoli vuotta ennen Yhdysvaltain presidentinvaaleja, joissa Donald Trump kohtaa Joe Bidenin.
Derkatš kävi KGB-koulua
Andri Derkatš väittää saaneensa nauhoitukset "tutkivilta toimittajilta". Derkatš on kuitenkin tunnetumpi yhteyksistään Venäjän tiedustelupalveluihin kuin riippumattomaan mediaan.
Nuoruudessaan Derkatš opiskeli Neuvostoliiton turvallisuuspoliisin KGB:n oppilaitoksessa Moskovassa.
Derkatšin isä Leonid oli KGB:ssä korkea-arvoinen viranomainen, kunnes nousi itsenäisen Ukrainan tiedustelupalvelun SBU:n johtajaksi 1990-luvulla. Hänet erotettiin SBU:sta, kun selvisi, että hän oli sekaantunut ukrainalaisen toimittajan murhaan.
Suhteita Trumpin lähipiiriin
Yhdysvalloissa Derkatšilla on suhteita presidentti Trumpin lähipiiriin. Viime vuoden joulukuussa hän tapasi Trumpin asianajajan Rudy Giulianin Kiovassa.
Derkatš on edistänyt teoriaa, jonka mukaan varapresidentti Joe Biden suhmuroi Ukrainan politiikassa edistääkseen poikansa Hunter Bidenin uraa. Joe Bidenin toimet Ukrainassa olivat keskiössä viime vuonna, kun presidentti Donald Trump joutui valtakunnanoikeuteen.
Trumpin epäiltiin painostaneen Ukrainan nykypresidenttiä Volydymyr Zelenskyä avaamaan tutkinnan Joe Bidenin toimista Ukrainassa. Trump uhkasi vetää pois kongressin Ukrainalle myöntämän elintärkeän sotilaallisen avun, mikäli tutkintaa ei aloiteta. Ukrainassa ei tutkintaa aloitettu, koska sille ei löydetty mitään perusteita.
EU, Yhdysvallat ja kansainvälinen valuttarahasto IMF vaativat Ukrainan valtakunnansyyttäjä Viktor Šokinin eroa, koska hän jarrutti Ukrainan korruptionvastaisia uudistuksia. Taustalla presidentti Porošenko, joka erotti Šokinin.Anrew Kravchenko / EPA
KV-yhteisö vaati Šokinin eroa
Derkatšin nyt paljastamat nauhoitukset vaikuttavat lähinnä tukevan Joe Bidenin versiota tapahtumista.
Puhelussa Biden tekee selväksi presidentti Porošenkolle, että Ukrainan valtakunnansyyttäjän Viktor Šokinin ero on edellytys Yhdysvaltain taloudelliselle tuelle.
Puheluiden aikaan loppuvuodesta 2015 kansainvälisessä yhteisössä vaadittiin laajasti valtakunnansyyttäjä Šokinin eroa vastineeksi taloudelliselle tuelle. Šokinia epäiltiin laajamittaisesta korruptiosta ja uudistusten jarruttamisesta. Kansainvälisen yhteisön mukaan Šokinin erottaminen oli välttämätöntä, jotta Ukraina voisi jatkaa korruption vastaisia uudistuksiaan.
Yhdysvallat oli avoimesti kertonut, että valtakunnansyyttäjän erottaminen on ehto sille, että Yhdysvallat myöntää Ukrainalle takuut miljardin dollarin tukilainoille. Yhdysvalloissa varapresidentti on perinteisesti vastannut suhteista Ukrainaan.
Ukrainan edellinen presidentti Petro Porošenko puhui Kiovassa maanantaina tilaisuudessa, jossa muistettiin Stalinin Krimilta karkoittamien tataarien kohtaloa. SIitä on kulunut 76 vuotta.Sergey Dolzhenko / EPA
Giuliani: "Vain jäävuoren huippu"
Trumpin asianajaja Rudy Giuliani sen sijaan on pitkään väittänyt, että Biden painosti Porošenkoa erottamaan valtakunnansyyttäjän puhtaasti itsekkäistä syistä. Giulianin mukaan Joe Biden halusi auttaa poikaansa Hunteria, joka oli hallituksen jäsen ukrainalaisessa kaasuyhtiö Burismassa.
Giuliani on hakenut näyttöä väitteilleen paikan päältä Ukrainasta. Nauhoitukset julkistanut poliitikko Derkatš on yksi niistä, joita Giuliani tapasi Kiovassa viime vuonna.
Nauhoitukset eivät silti millään tavalla vahvista Giulianin väitteitä.
Julkaistuissa puheluissa Joe Biden onnittelee Porošenkoa uuden valtakunnansyyttäjän nimittämisestä.
– On ratkaisevan tärkeää, että uusi valtakunnansyyttäjä korjaa Šokinin aiheuttaman tuhon. Olen sanani arvoinen mies. Olemme valmiit allekirjoittamaan miljardin dollarin lainatakuut, koska uusi valtakunnansyyttäjä on valittu, Biden sanoo tallenteella.
Hän ei mainitse kertaakaan kaasuyhtiö Burismaa tai poikaansa.
Giuliani ei vastannut Washington Post -lehden tekstiviestikysymyksiin siitä, tiesikö hän nauhoitusten julkaisusta etukäteen. Hän kirjoitti lehdelle sen sijaan, että tämä on "vain jäävuoren huippu".
Presidentti Donald Trumpin henkilökohtainen asianajaja Rudy Giuliani on kärkkäästi selvitellyt Joe Bidenin toimia Ukrainassa. Tähän mennessä mitään moitittavaa ei ole tullut julki.Peter Foley / EPA
Onko vuoden 2016 toisinto?
Vaikka nauhoitukset eivät tue Giulianin väitteitä, ne voivat silti olla arvokas väline Trumpin kannattajille vanhan salaliittoteorian kierrättämiseksi ensi marraskuun presidentinvaaleihin, joissa Joe Biden on presidentti Donald Trumpin vastaehdokas.
Bidenin kampanjatoimiston mukaan nyt julkaistut nauhoitukset ovat jatkoa Venäjän pitkälle informaatio-operaatiolle, jonka päämääränä on entisen varapresidentin vahingoittaminen.
– Nauhoituksia on editoitu rankasti, ja silti niissä ei ole mitään dramaattista, Bidenin edustaja Andrew Bates sanoi Washington Postin haastattelussa.
Batesin mukaan tilanne muistuttaa edellisistä presidentinvaaleista ja Venäjän vuoden 2016 operaatiosta.
Silloin Venäjän tiedustelu murtautui demokraattipuolueen palvelimelle ja levitti anastamiaan sähköpostiviestejä. Viestit vahingoittivat demokraattien ehdokkaan Hillary Clintonin kampanjaa.
Yhdysvaltain tiedustelupalvelujen mukaan kyseessä oli Kremlin toteuttama hybridioperaatio, jonka päämääränä oli edistää republikaaniehdokas Donald Trumpin kampanjaa ja horjuttaa Yhdysvaltain presidentinvaalien uskottavuutta.
Hyvin pienilläkin lapsilla on ilmennyt yksittäisiä positiivisia koronanäytteitä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella HUSin lasten infektiolääkärin Tea Niemisen mukaan.
– Vauvojen tartunnat ovat usein peräisin lähipiiristä. Jos perhepiirissä on koronatartunta ja vauvalla havaitaan oireita, huoltaja on ohjattu tuomaan vauva testattavaksi.
Tarkkaa lukumäärää Nieminen ei pysty vauvojen koronatartunnoista sanomaan, mutta joitakin yksittäisiä tapauksia on hänelle tullut vastaan.
HUSin alueella suurin osa näytteisiin ohjatuista lapsista testataan Uuden lastensairaalan drive in -näytteenottopisteessä. Eiliseen mennessä siellä on testattu kaikkiaan noin 4 700 ihmistä. Nieminen arvioi, että heistä kaksi kolmasosaa on lapsia.
Pienten lasten positiiviset tartunnat ovat kuitenkin harvinaisia. Koko maassa alle 10-vuotiaiden tartuntoja on raportoitu 167 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan. Kaikista tartunnoista valtaosa on ilmennyt HUSin alueella.
Yle kysyi lasten infektiolääkäri Niemiseltä 8 kysymystä vauvojen koronasta.
1. Millaisia oireita koronapositiivisilla vauvoilla on?
– Lasten oireet ovat samankaltaisia kuin aikuisilla, mutta lievempiä – myös vauvoilla. Näyte otetaan THL:n ohjeiden mukaan, jos on kuumetta, hengitystie- tai vatsaoireita. Isommilla lapsilla yskä voi olla hankalaa, kuten influenssassa, mutta monilla hengitystieoireet ovat hyvin lieviä. Pienet lapset eivät välttämättä osaa kuvailla oireitaan kuten jäsensärkyä tai pääkipua samalla lailla kuin aikuiset vaan ovat ylipäätään kipeän oloisia, Nieminen sanoo.
– Suomessa on ollut vain yksi koronan saanut alle kouluikäinen lapsi sairaalahoidossa, mutta hän ei ollut Helsingin uudessa lastensairaalassa. Hän oli tietojeni mukaan pari päivää seurannassa, koska ei syönyt hyvin. Koronan vuoksi hän ei tarvinnut hoitotoimenpiteitä ja pääsi kotiin seurannan päätyttyä. Käytännössä Suomen sairaaloissa ei ole sellaista potilasryhmää tällä hetkellä kuin koronavirukseen sairastuneet lapset.
– Uudessa lastensairaalassa testataan kaikki osastolle hoitoon tulevat lapset, joilla on koronaan mahdollisesti sopivia lieviäkin oireita sen varmistamiseksi, ettei eristystä tarvita. Yhtään positiivista tartuntaa ei ole todettu sairaalaan otetuilla potilailla. Vauvat, joilla tartunta on todettu, on pääsääntöisesti testattu avopuolella drive in -pisteessä, mahdollisesti myös terveyskeskuksissa, mutta näistä minulla ei ole tietoa.
3. Miten kotona olevien koronapositiivisten vauvojen vointia seurataan?
– Ohjeena on, että heti sairaalaan, jos lapsen voinnissa havaitaan jotain huolestuttavaa. Pienen lapsen kohdalla syynä voi esimerkiksi olla se, että lapsi ei pysty syömään normaalisti.
4. Miten vauvaa voi suojata koronalta?
– Ihan samalla tavalla kuin muita eli pitämällä etäisyyttä. Jos on ulkona vaunuissa olevan vauvan kanssa, kannattaa vahtia, ettei kukaan kurki vaunuihin tai tule 1–2 metriä lähemmäksi.
– Vanhempien tai muiden vauvaa hoitavien kannattaa huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Jos lähtee julkisille paikoille ja koskee kaikkialle, ja sitten laittaa likaisilla käsillä lapselle tutin suuhun, niin liittyyhän siihen riski.
5. Kannattaako vaunuissa käyttää harsoliinaa?
– Itse olen käyttänyt omien lasteni kanssa harsoa vaunuissa lähinnä auringon, pölyn ja tuulen vuoksi. Ei sitä välttämättä tarvitse koronan takia käyttää, mutta ei siitä haittaakaan ole. Tärkeintä on, että ei päästä ketään pärskimään vaunujen lähelle.
6. Voiko koronatartunnan saanut äiti imettää?
– Kyllä äidit voivat imettää. Virus tarttuu pääsääntöisesti pisaratartuntana, mutta hyvästä käsi- ja imetyshygieniasta on syytä huolehtia. Viruksen tarttumisesta äidinmaidon välityksellä ei mielestäni ole mitään viitteitä.
7. Pitäisikö koronapositiivisten vanhempien käyttää hengityssuojainta, kun he pitävät vauvaa sylissä?
– Maskin käytöstä on kautta linjan eri tulkintoja eri maissa. Joissain maissa äiti saa hoitaa lastaan, jos hän käyttää maskia. Toisissa maissa äiti saa olla samassa huoneessa vauvan kanssa, mutta imettäessä pitää käyttää maskia. Suomessa näin ohjeistetaan synnytyssairaaloissa, mutta maassa missä ei ohjeisteta suojainten käytöstä laajemmin ei sitä voi suositella siinä vaiheessa kun äiti ja vauva lähtevät kotiin. Meillä ei ole suositusta maskien käytöstä muutoin kuin hoitotyössä.
– Vanhemmille annetaan samat ohjeet kuin muuallakin. On vältettävä yskimistä, aivastelua tai nenään koskemista. Ja on pidettävä huoli hyvästä käsihygieniasta. Jos on koronapositiivinen, ei kannata puhallella tai puuskutella lasta kohti, kun lapsi syö. Sehän on helppo ymmärtää.
8. Maailman terveysjärjestö WHO tutkii, onko covid-19-taudilla vakava muoto, joka iskee lapsiin. Onko tästä Suomessa merkkejä?
– Kukaan ei vielä tiedä kunnolla, mistä siinä on kysymys. Taudilla ei ole nimeäkään. Siitä puhutaan Kawasakin kaltaisena tulehdustautina (Duodecim), koska siinä on samantyyppisiä oireita kuin Kawasakin taudissa, ja nyt on herännyt epäily, että se puhkeaisi koronaviruksen johdosta.
– Suomessa tällaisia tapauksia ei ole nähty, enkä ole kuullut raportteja Kiinastakaan. Englantilaiset julkaisivat ensimmäisen tapauksen juuri ennen vappua, kolme viikkoa sitten. Sen jälkeen sieltä julkaistiin kahdeksaa potilasta käsittelevä artikkeli. Muissakin maissa tarkkaillaan tilannetta. Myös WHO on kehottanut seuraamaan asiaa.
Jatkuuko peruskoululaisten etäopetus syksyllä? Entä voivatko riskiryhmään kuuluvat ja riskiryhmäläisten lapset saada opetusta erityisjärjestelyillä eli etäopetuksena, mikäli lähiopetus alkaa syksyllä normaalisti?
Kunnat, koulut sekä varsinkin koululaiset ja heidän vanhemmat odottavat tietoja, mutta niitä tuskin kukaan saa ennen ensi syksyä. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan kuumeisesti lakia, joka mahdollistaisi etäopetuksen myös ensi syksynä.
Suomessa on 500 000 peruskoululaista, joiden arkeen ja perheiden elämään parhaillaan valmisteltava etäopetuksen mahdollistava laki vaikuttaisi. Heistä noin joka kymmenes on jäänyt kotiin kevääksi.
Riskiryhmään kuuluvien lasten sekä varsinkin lasten, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmiin, opetus on ollut kevään aikana sekavaa: osa kunnista on tarjonnut etäopetusmahdollisuutta keväällä sekä riskiryhmiin kuuluville lapsille että niille, joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmiin. Osa on tarjonnut mahdollisuutta erityisjärjestelyihin vain niille koululaisille, jotka itse kuuluvat riskiryhmään.
Kaikki peruskoululaiset etäopetukseen syksyllä vuorotellen?
Eduskunnassa yritetään saada pikavauhtia valmiiksi ennen juhannusta väliaikainen laki, joka mahdollistaisi porrastetun etäopetuksen peruskouluissa ensi syksynä, jos epidemiatilanne sitä vaatii.
Laki mahdollistaisi sen, että myös muut kuin riskiryhmään tai riskiryhmäläisten lapset kävisivät koulua etänä.
Opetus- ja kulttuuriministeriössä pohditaan parhaillaan lain sisältöä eli sitä, miten perusopetus järjestetään jos syksyllä koronatilanne on sellainen, että turvavälit täytyy pitää myös kouluissa. Väliaikainen laki mahdollistaisi siis etäopetuksen ilman, että koulut määrättäisiin suljettaviksi. Nykyinen perusopetuslaki määrää, että perusopetusta on annettava lähiopetuksena.
Parhaillaan ministeriössä pohditaan sitä, että lakiin kirjattaisiin, että esimerkiksi puolet koululaisista olisi etäopetuksessa ja puolet lähiopetuksessa vuorotellen, jotta opetus voitaisiin järjestää yhtä väljästi kuin tällä hetkellä.
Koulut valmistautuvat jatkamaan etäopetusta syksyllä
Kunnissa odotetaan etäopetuksen mahdollistavaa lakia kuin kuuta nousevaa.
Espoon opetustoimenjohtaja Kaisu Toivonen kertoo, että lakimuutos olisi välttämätön, jos kouluissa täytyy syksyllä noudattaa samanlaisia turvavälejä kuin nyt.
Koska tällä hetkellä väliaikaisesti peruskoululaisten käytössä olevat tilat eivät ole syksyllä enää koululaisten käytössä, tilat eivät yksinkertaisesti tule riittämään kaikille oppilaille, hän kertoo. Espoossa on noin 33 000 peruskoululaista, joista noin 2 300 lasta ei osallistu tänä keväänä lähiopetukseen.
Espoossa peruskoululaisia on sijoitettu ammattikoululaisten ja lukiolaisten tiloihin sekä kirjastoihin ja nuorisotiloihin, joita ei syksyllä voi enää käyttää väistötiloina. Toivonen olettaa, että uusille ammattikoululaisille ja lukiolaisille täytyy antaa mahdollisuus aloittaa lähiopetuksessa syksyllä.
Myös Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo odottaa selkeitä ohjeita valtiolta kuinka peruskoululaisten etäopetus pitää järjestää, jos se tautitilanteen takia on välttämätöntä syksyllä.
Kalon mielestä helpoin tapa olisi järjestää osittainen etäopetus siten, että kokonaiset vuosiluokat vuorottelisivat parista viikosta kuukauteen lähi- ja etäopetuksessa. Eli ensin esimerkiksi luokat ykkösestä kolmoseen olisivat etäopetuksessa ja nelosesta kutoseen lähiopetuksessa ja päin vastoin.
– Se, että samalta ikäluokalta tai vaikkapa seitsemästä yhdeksänteen luokkaan puolet olisivat etänä ja puolet lähiopetuksessa, olisi paljon vaikeampaa järjestää, hän sanoo.
Kalo kuitenkin sanoo, että Vantaalla tehdään niin kuin valtio päättää ja ohjeistaa. Päätöksiä ja ohjeita kouluille ja vanhemmille tuskin voidaan antaa enää tänä keväänä.
– Nyt täytyy vain odottaa. Kaikki riippuu siitä, mikä on terveystilanne syksyllä. Opetushallitus ja ministeriö tekevät päätökset terveysviranomaisten päätösten mukaisesti ja kunnat niiden mukaisesti, Kalo kertoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu: Riskiryhmään kuuluvien lasten pitäisi saada etäopetusta jo nyt
Kun koulut avasivat ovensa, joka kymmenes jäi kotiin, eikä osallistu lähiopetukseen.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo Ylelle, että lähiopetukseen osallistui torstaina 14.5. yhteensä 88 prosenttia oppilaista. Kääntäen: 12 prosenttia koululaisista jäi kotiin eli noin 52 000 lasta, jos peruskoululaisia on yhteensä 500 000.
Osa kotiin jääneistä lapsista kuuluu itse riskiryhmään, osan perheessä joku muu kuuluu riskiryhmään.
Samana päivänä, kun koulut avasivat ovensa, yhdenvertaisuusvaltuutettu otti kantaa siihen, että siinä missä riskiryhmään kuuluvien oppilaiden, niin myös lasten, joiden perheessä on riskiryhmäläinen, kuuluu saada opetusta erityisjärjestelyillä eli käytännössä etäopetuksena.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta kerrotaan, että se sai valituksen Helsingistä, jossa kouluille oli annettu ohjeeksi, että vain riskiryhmään kuuluvalla lapsella on oikeus perusopetuslain mukaisiin erityisjärjestelyihin, mutta ei niillä, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan tällainen järjestely saattaa olla yhdenvertaisuuslain, lasten oikeuksien ja perustuslain vastaista.
– Kyse oli siitä, että oppilaan perheessä oli riskiryhmään kuuluva. Oppilaan kotikaupunki oli tehnyt sellaisen linjauksen, että ainoastaan jos oppilas itse kuuluu riskiryhmään niin järjestetään etäopetusta. Yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ja lapsen edun näkökulmasta tämä oli hieman ongelmallista ja sitä voisi arvioida syrjintänä, niin sanottuna läheissyrjintänä, yhdenvertaisuuslain mukaan, kertoo erityisasiantuntija ja syrjintätiimin vetäjä Robin Harms.
Osa oppilaista jäi kotiin kun koulut avattiin 14. toukokuuta. Kuvituskuva.Juha Virranniemi / Yle
Yhdenvertaisuusvaltuutetulla oli tiedossa, että samaan aikaan esimerkiksi Vantaa oli antanut yhdenvertaisemman linjauksen siitä, että etäopetusta annettaisiin myös niille lapsille, joiden perheessä on riskiryhmään kuuluva.
Nykyinen perusopetuslaki ei siis vaadi, että juuri etäopetusta jatkettaisiin myös riskiryhmään kuuluvien perheenjäsenten vuoksi. Mutta jos etäopetusta annetaan riskiryhmään kuuluville lapsille, sitä pitäisi nykyisessä tilanteessa antaa myös sellaisille lapsille, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään.
– Laki ei mainitse etäopetusta vaan se sanoo, että terveydentilan vuoksi oppilaalla on oikeus opetuksen erityisjärjestelyihin ja jos se toteutetaan etäopetuksen muodossa niin se pitäisi tehdä mahdollisimman yhdenvertaisesti, Harms selventää.
– Perustuslain mukaan lakeja pitäisi soveltaa perus- ja ihmisoikeusmyönteisesti. Yhdenvertaisen kohtelun periaate ja syrjinnän kielto perustuslaissa mahdollistavat, että etäopetusta jatketaan kaikille tarvitseville, Harms jatkaa.
"Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut lausunnossaan että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan."
Riskiryhmään kuuluvien vanhemmat tietämättömiä lastensa oikeuksista saada etäopetusta
Entä muuttivatko kaupungit linjaustaan yhdenvertaisuusvaltuutetun ja opetushallituksen ohjeiden mukaan?
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen vastaa sähköpostilla, että Helsingin kaupunki muutti linjaustaan yhdenvertaisuusvaltuutetun kannanoton ja opetushallituksen muuttuneiden ohjeiden jälkeen.
Wilmaan eli huoltajille asti uusi linjaus ei kuitenkaan päätynyt, joten mahdollisuus hakea opetusta erityisjärjestelyin ei ilmeisesti ole tavoittanut huoltajia, joiden lapset eivät voi mennä kouluun siksi, että perheessä on riskiryhmäläinen.
Opetuksen poikkeusjärjestelyjä pitää hakea erikseen eli pelkkä vapautuksen hakeminen ei riitä.
Pojan isän, Jarkko Helinin mukaan Wilmaan ei ole tullut viestiä mahdollisuudesta hakea kevääksi etäopetusta pojalle, eikä rehtori ole mahdollisuutta tarjonnut.
Vanhemmat ovat hakeneet pojalle ainoastaan vapautusta koulutyöstä, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että poika on kotiopetuksessa vanhempien vastuulla, eikä tehtäviä tarkisteta koulussa eikä poika saa etäopetusta.
– Kuulen tällaisesta vaihtoehdosta ensimmäisen kerran nyt, kertoo isä Jarkko Helin, kun hän kuulee toimittajalta, että etäopetusta voi hakea lapselle, jonka vanhemmat kuuluvat riskiryhmään.
– Haimme vapautusta rehtorin ja opettajan ohjeiden mukaan, hän kertoo.
Isän mukaan koulu sujuu viimeiset kevään viikot vanhempien avulla, mutta jos syksyllä on edessä sama tilanne ja se jatkuu pidempään, hän haluaisi ja olisi valmis vaatimaan lapselle etäopetusta.
Vantaalla, jossa annettiin jo ennen yhdenvertaisuusvaltuutetun jyrähdystä mahdollisuus hakea etäopetusta sekä riskiryhmään kuuluville koululaisille että niille, joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmään, vain harva lähiopetuksesta poissa oleva on osannut tai halunnut hakea sitä.
Perusopetusjohtaja Ilkka Kalo kertoo, että kotiin on jäänyt 10 prosenttia peruskoululaisista eli noin 2 400. Vain 290 oppilasta on anonut opetusta erityisjärjestelyin koronaperusteisesti.
Yle kertoi aiemmin myös riskiryhmään kuuluvasta vantaalaisesta kolmosluokkaisesta Ollista ja hänen sisaruksistaan, jotka eivät osallistu lähiopetukseen. Heidän äitinsä Heidi Paal kertoo nyt, että riskiryhmään kuuluva Olli on saanut etäopetusta siten, että koulussa on etäopettaja, jonka kanssa Olli voi olla videoyhteydessä sekä tarkistaa tehtäviä ja kokeita.
Pojan yläkouluikäinen isosisko jäi myös kotiin, koska veli kuuluu riskiryhmään.
– OIlin isosisko ei saa etäopetusta, eikä sitä ole hänelle tarjottukaan, sanoo Heidi Paal.
Perheessä odotetaan tietoa siitä, miten ensi syksyn opetus järjestetään, jos koronatilanne jatkuu samanlaisena tai pandemiassa tulee uusi aalto.
Olli esiintyy jutussa vain etunimellään, koska vanhemmat haluavat suojata hänen yksityisyyttään.
Oikeus riskiryhmäläisten lapsille etäopetukseen jatkossakin?
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on myös ehdottanut, että opetus- ja kulttuuriministeriössä mietittäisiin, voisiko perusopetuslakia muuttaa siten, että myös perheenjäsenen sairaus antaisi oikeuden lapselle opetuksen erityisjärjestelyin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen kertoo, että lakia ei olla muuttamassa, mutta myös jatkossa etäopetusta voidaan antaa niille koululaisille, joiden perheessä on riskiryhmään kuuluva, jos sitä annetaan lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin.
– Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut, että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin, kirjoittaa Pirhonen sähköpostissa.
Kevään epäselviä opetusjärjestelyjä kuvaa se, että myöskään ministeriö ei ole saanut tarkkaa tietoa siitä, kuinka moni peruskoulun oppilas on riskiryhmäläisyyden tai perheen jäsenen riskiryhmäläisyyden takia opetuksen erityisjärjestelyissä.
– Perusopetuslain 18 mukaisesti erityisjärjestelyin opetusta hakeneiden määrää kysyttiin viime viikolla aluehallintovirastoilta, mutta vastauksissa oli niin paljon epäselvyyksiä, että määrää ei saatu luotettavasti selville. Selvitämme asiaa vielä avin kanssa, sanoo ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen.
Perusopetuksen yhdenvertaista toteutumista valvovat aluehallintovirastot. Myös yhdenvertaisuusvaltuutettu voi ottaa käsiteltäväkseen syrjintäepäilyjä.
Jos sinulla tai perheelläsi on kokemusta tai uutisvinkkejä poikkeuksellisen kevään ajalta etäopetuksesta tai koulunkäynnistä, voit ottaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan osoitteeseen elina.jamsen@yle.fi .
Suomen kansallismaisemissa Kolilla riidellään taas alueen kehittämisestä. Mutta kerrotaan ensin faktat.
Koli on yksi Suomen suosituimmista retkikohteista. Kansallispuistossa vierailee vuosittain noin 200 000 kävijää. Parkkipaikoista on pula ja seongin aikaan laelle vievän tien penkereet ovat täynnä autoja.
Kävijämäärään suhteutettuna myös hotellimajoitusta on niukalti. Kaupunki haluaisi siis kehittää aluetta, sillä viime vuonna se on tuonut paikalliselle taloudelle 19,5 miljoonaa euroa. Kehittäminen on hidasta, koska panoksena ovat työpaikat, raha ja mittaamattoman arvokas luonto.
Näistä syistä Kolilla riidellään vuodesta toiseen.
Tuorein kiista hotellihaaveista
Uusin kissanhännänveto on alkanut Kolin kansallispuiston huipulle vievän tien varrella olevasta tontista. Tontti sijaitsee kansallispuiston ulkopuolella, noin kilometrin päässä Kolin huipusta. Lieksan kaupunki nimittäin haluaa kaavoittaa tontin ja tutkia sen sopivuutta parkkipaikaksi tai jopa hotellille.
Kalabaliikki Kolilla nousi, koska kaupunki halusi viime hetkillä maakuntakaavaan lisäyksen tontista, jonka mukaan tonttia voisi hyödyntää matkailukäytössä.
Osa ajattelee jopa, että kyseessä on kaupungin tahallinen harhautus, jotta kukaan ei ehtisi reagoida asiaan. Kaupunki puolestaan sanoo, että he eivät yksinkertaisesti ehtineet tehdä lisäystä aiemmin.
Ymmärtääkseen erimielisyydet on katsottava ajassa taaksepäin.
Riita alkoi lähes 30 vuotta sitten
Kolin kansallispuisto on perustettu 1991. Jo tuolloin Kolista oli monta mielipidettä. Yksi äärilaita edusti asiaa, jonka mukaan rinteet voisi hakata ja aluetta hyödyntää kaupallisesti. Toinen äärilaita halusi Kolin pysyvän täysin koskemattomana. Perustamisesta vaikuttaa jääneen kaunoja, joita ei saada sovittua. Alueella puhutaankin osuvasti Koli-veteraaneista.
– Niin sanottuja Koli-veteraaneja on edelleen olemassa ja sitä kautta voisi sanoa, että tuli leimahtaa kohtuullisen nopeasti edelleen, Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen kuvailee.
On olemassa edelleen ihmisiä, joiden mielestä kansallispuiston perustaminen oli väärä päätös. Näin siitä huolimatta, että Kolista on tullut yksi Suomen suosituimmista retkikohteista.
– Joidenkin tavoite puolestaan on palauttaa Ukko-Kolin alue luonnonmukaiseen tilaan, jatkaa Määttänen.
Lieksan kaupunginjohtaja Jarkko Määttänen arvelee, että kaupunki voisi parantaa viestintää.Sami Takkinen / Yle
Kolilla törmäävät muun muassa matkailijoiden, yrittäjien, luonnonsuojelijoiden, paikallisten ja kaupungin intressit ja arvot. Kansallismaisemat herättävät ihmisissä suuria tunteita, esimerkiksi YleX:n juontaja sai viime kesänä lokaa niskaansa kiivettyään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen mäntyyn ja julkaistuaan siitä kuvan somessa.
1896 Kolin huipulle rakennettiin Ylämaja-niminen majoituspaikka, joka kuitenkin korvattiin hotellilla 1970-luvulla. Kiinteistössä toimii nykyisin matkailubisneksessä mukana oleva Pohjois-Karjalan Osuuskauppa.
Osuuskauppa on tehnyt hotelliin pienen kylpylän ja se pyörittää laskettelurinteitä. Toiminta Kolin laella on siis pitkälti yhden yrityksen varassa tai hallussa. Lieksan kaupunki toivoisi alueelle muitakin toimijoita ja kilpailijoita.
Lieksa tekee strategisia ostoksia
Luonnonsuojelijat kokevat, ettei heitä kuunnella eikä heidän kanssaan jaeta tietoa. Eri tahojen on vaikea löytää keskinäistä luottamusta neuvottelupöydässä ja ilman sitä joudutaan usein valituskierteeseen.
Esimerkiksi kansainvälisestä kulttuurikeskuksesta, Koli Culturasta, on puhuttu jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan. Suunnitelmat kävivätkin läpi kaikki valitusasteet. Nyt matkailukeskus etsii rahoittajia ja operaattoria. Myös Purnuniemen kylpylän rakentaminen oli kivulias ja pitkä prosessi.
Eri osapuolet eivät pääse vieläkään yhteisymmärrykseen siitä, miten Kolilla pitäisi toimia. Lieksan kaupunki on tehnyt oman suunnitelmansa ja ostaa nykyisin maata itselleen strategisilta alueilta kuten Kolin kylältä ja satamasta. Näin vältytään vaikkapa maanvuokrauskahnauksilta. Nyt kuohuttava tonttiasia on nimenomaan kaupungin strateginen peliliike.
– Olemme erityisesti parin viime vuoden aikana ostaneet tontteja, esimerkiksi hankimme maata Kolin sataman läheisyydestä, kaupunginjohtaja Määttänen sanoo.
Kaavaa ollaan tekemässä tälle tontille. Sen osoite on Ylä-Kolintie 25 ja sillä seisoo nykyisin keltainen puurakennus. Talo aiotaan purkaa. Viereisellä tontilla sijaitsee punainen hirsirakennus Kaarnan huvila eli Ylämaja.Sami Takkinen / Yle
Luonnonsuojelijoille kaupungin uudet kaavoitusaikeet tulivat yllätyksenä. Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtajalle Harri Höltälle kaupunki esitteli tammikuussa tonttia osana kehittämissuunnitelmia.
Tuolloin puhuttiin ensisijaisesti tontin hyödyntämisestä mahdollisena parkkipaikkana. Hotelli-sanakin mainittiin keskustelussa. Paikalliset luonnonsuojelijat eivät kuitenkaan saaneet viestiä siitä, että kaupunki haluaa tehdä tontille kaavan, joka mahdollistaa myös hotellin rakentamisen.
Keskusteluyhteys loppui, kun maakunnallinen sanomalehti Karjalainen julkaisi noin kuukausi sitten uutisen Lieksan kaupungin suunnitelmista. Luonnonsuojelupiiri erosi työryhmästä, jossa keskustellaan Kolin alueen kehittämisestä.
– Me koimme hyvin turhauttavaksi ja turhaksi. Meitä ei kuultu, ja sitten myös toisinpäin, meille ei annettu kuultavaksi niitä päätöksiä, joita tehtiin jossain muualla, sanoo Lieksan luonnonystävien varapuheenjohtaja Kaija Kiiskinen.
Vaikka Hölttä ei ollut tietoinen Pohjois-Karjalan piirin eroaikeista etukäteen, hän tunnistaa ongelman. Sekä Hölttä että Kiiskinen kertovat, että viestintä ja yhteistyö on takunnut kaupungin kanssa vuosien ajan.
Lieksan luonnonystävien varapuheenjohtaja Kaija Kiiskinen kirjoittaa puhtaaksi Kolin kehittämisestä ja tulevaisuudesta keskustelevan koordinaatioryhmän kokoukset.Sami Takkinen / Yle
Lieksan kaupunki haluaa varata kaavaan mahdollisuuden jopa 20 000 kerrosneliömetriselle hotellille. Kaavasta on huomattavan pitkä matka itse hotellin rakentamiseen.
Jos kaava hyväksytään, hotellin ja parkkialueen rakentaminen vaatii esimerkiksi luonnonarvojen ja maisema-arvojen arviointia. Ilman riittäviä selvityksiä ja lupia Kolin rinteisiin ei voi rakentaa vaikka kyseinen tontti ei kuulukaan luonnonsuojelualueeseen.
Helsinkiläisellä Nina Kemiläisellä on selkeä mielipide kyseiselle tontille rakentamiseen. Hän on toinen yksityishenkilöistä, joka valitti Pohjois-Karjalan maakuntakaavasta. Hänellä on henkilökohtainen kytkös naapuritonttiin, se on nimittäin hänen lapsuuden aikainen kesäpaikka. Tontti ja vapaa-ajan asunto ovat perikunnan, jonka osakas Kemiläinen on.
– Massiivinen hotelli on ristiriidassa luonto- ja maisema-arvojen kanssa. Se ei sovi muuhun ympäristöön sillä paikalla.
Näkymä Ukko-Kolilta. Ylä-Kolintie ei näy tässä kuvassa.Sami Takkinen / Yle
Jos paikalle tulisi hotelli tai parkkitalo, sen naapurissa olisikin maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi laskettu Ylämaja eli Kaarnan huvila. Kemiläinen kieltää vastustavansa kaavoitusta siksi, että hänen oma tonttinsa on naapurissa. Itseasiassa hän voisi jopa hyötyä hyötyä taloudellisesti, jos naapurissa olisi hotelli.
Parkkipaikankaan rakentaminen ei ole yksiselitteistä, sillä rinteen jyrkkyys ei välttämättä mahdollista risteyksen tai sivutien tekemistä.
Koska yhteistyö kaupungin ja luonnonsuojelupiirin kanssa on jäissä, voidaan olettaa, että Kolin kehittämistä tehdään seuraavatkin vuodet samalla tavoin kuin tähänkin saakka.
Se tarkoittaa, että suunnitelmiin haetaan muutosta valitusprosessin kautta.
Maakaasutankkerit pohjoisen Siperian satamista Jäämeren kautta Kiinaan ovat lähteneet tänä vuonna matkaan aiemmin kuin koskaan ennen, kertoo norjalainen Independent Barents Observer -sivusto.
Kaksi LNG:tä eli nesteytettyä maakaasua kuljettavaa tankkeria ja kaksi ydinkäyttöistä venäläistä jäänmurtajaa lähti liikkeelle Sabettan terminaalilta tämän viikon alussa. Ensimmäisenä lähti tankkeri Christophe de Margerie, joka on nimetty Moskovassa lento-onnettomuudessa kuolleen ranskalaisen Total-öljy-yhtiön johtajan mukaan.
Matka jäiden läpi Jamalin niemimaalta Kiinan Jingtangiin kestää suunnitelmien mukaan vajaat neljä viikkoa.
Edellisvuosina Kiinan-saattueet ovat lähteneet kesäkuun lopulla.
Venäjän pohjoisilla merialueilla ja Siperiassa on tänä vuonna ollut jopa kahdeksan astetta lämpimämpää kuin normaalisti. Jään sulamisvauhti ei ole tänä keväänä kuitenkaan ollut erityisen nopea, ja Koillisväylällä on kiintojäätä paikoin kaksi metriä.
Ilmastonmuutoksen on ennakoitu ohentavan Jäämeren jäätä varsinkin rannikkoalueilla.
Putinin Jäämeri, ja Kiinan
Jamalin niemimaan maakaasuvaroja kuljettamassa venäläisillä ja kiinalaisilla varustamoilla on 15 uutta jäänmurtokykyistä tankkeria, joista Christophe de Margerie on yksi. Ne pystyvät omin neuvoinkin ajamaan parimetrisessä jäässä.
Uusien laivojen avulla ollaan purjehduskautta nyt pidentämässä ainakin alkupäästä.
Jamalin maakaasun suurin ostaja on Kiina, jonka poliittinenkin kiinnostus Jäämeren alueeseen on kasvanut sitä mukaa kun se hankkii sieltä energiaa.
Mutta ennen kaikkea Jäämeri on yhä tärkeämpi Venäjälle. Laivaliikenne Koillisväylällä kasvoi viime vuonna lähes 60 prosenttia. Valtaosa liikenteestä on joko nesteytetyn maakaasun tai öljyn laivauksia.
Koillisväylä, tai venäläisittäin Pohjoinen meritie, on Venäjän johdon kärkihankkeita. Presidentti Vladimir Putin on asettanut tavoitteeksi, että väylää pitkin kuljetetaan vuosittain 80 miljoonaa tonnia tavaraa vuoteen 2024 mennessä.
Tavoitetta on epäilty liian kovaksi. Viime vuonna kuljetusten määrä oli 31,5 miljoonaa tonnia, eivätkä alueen satamatkaan odota kuljetusten nykyisten ennusteiden mukaan kasvavan enempään kuin 52 miljoonaan tonniin neljässä vuodessa.
Harri Vähäkangas / Yle
Pohjoista meritietä pidennetään
Yksi mahdollisuus on, että kuljetusten laskutapaa muutetaan. Nykyisin Pohjoisella meritiellä tarkoitetaan Novaja Zemljalta Beringinsalmeen vievää varsinaista Koillisväylää.
Venäjällä on alettu viitata Pohjoisen meritien sijasta Pohjoiseen kuljetuskäytävään, joka ulottuisi Murmanskista Kamtshatkan niemimaalle. Koillisväylää siis jatkettaisiin molemmista päistä enimmäkseen jäättömällä osuudella.
Putinin asettama tavoite täyttyisi uudella määritelmällä helpommin. Ydinvoimayhtiö Rosatom uskoo, että tavarankuljetukset Pohjoisella Jäämerellä kasvavat jopa 120 miljoonaan tonniin kymmenessä vuodessa.
Alueelle on suunnitteilla jättimäisiä luonnonvarojen hyödyntämisprojekteja. Sellainen on esimerkiksi Rosneft-yhtiön Vostok Oil, jolla on tarkoitus porata öljyä Taimyrin niemimaalta Pohjois-Siperiasta ja viedä se markkinoille Koillisväylän kautta.
Ajat ovat uusille öljynporaushankkeille epävarmoja, mutta Vostok Oililla on presidentti Putinin tuki, kertoo Barents Observer.
Urengoin kaasukentän varastointi- ja siirtolaitteistoja Siperiassa.Uwe Zucchi 7 EPA
Koronaa kaasukaupungeissa
Koronaviruksesta johtuvan öljyn hinnan romahduksen ja tuotantoleikkausten lisäksi Venäjän öljy- ja kaasuprojekteja kiusaa itse koronavirus.
Covid-19-virus jyllää vahvasti pohjoisilla porauskentillä tai sellaisten rakennusalueilla. Niillä kullakin on tuhansittain siirtotyöläisiä, ja tartunnat kasvavat. Ensimmäisenä tilanne kärjistyi Murmanskin lähellä olevassa Belokamenkassa.
Tyytymättömyys tautitilanteen käsittelyyn ja tiukkoihin karanteenimääräyksiin ovat johtaneet mielenosoituksiin.
Esimerkiksi Sabettassa, mistä tankkerit alkuviikosta lähtivät, koronatartuntojen virallinen määrä on toista sataa, mutta todellinen määrä luultavasti suurempi.
Kaupungista pääsee pois ainoastaan lentämällä, ja lentokenttä on vain osittain toiminnassa. Huhtikuussa alueen terveysviranomaiset halusivat sulkea kentän kokonaan koronavirustilanteen takia.
Työntekijät ovat valittaneet, että Sabettasta ei pääse kotiin edes negatiivisen koronatestin ja kahden viikon karanteenin jälkeen. Työnantajapuolen mukaan työntekijöitä on alettu lennättää kotikaupunkeihinsa.
Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23 asti.
Yle selvitti, että yhteiskunnan heikoimmat ovat heikoilla myös suomalaisessa tukiviidakossa. Toimeentulotuen asiakkaita pallotellaan Kelan ja sosiaalitoimiston välillä.
20-vuotias opiskelija, yksinhuoltaja Milla Pulkkinen on hakenut elämänsä aikana useita erilaisia tukia, myös toimeentulotukea. Hänellä on avun saamisesta ja hakemisesta vain hyvää sanottavaa.
Ylen toimeentulotukiuutisoinnin yhteydessä onkin selvinnyt, että osa etuusasiakkaista on hyötynyt tukien keskittämisestä Kelaan. Tukien hakemista on helpottanut myös Kelan verkkopalveluiden kehittyminen.
Juuri nyt kokkolalainen Pulkkinen iloitsee, kun koronakeväästä huolimatta menee hyvin. Hän kertoo, että Kelan tuet rullaavat ja rahaa riittää kerrankin jopa pieneen hemmotteluun.
Äidille ja 2-vuotiaalle Aamos-pojalle ylellisyyttä on, kun kesken ulkoilun voi kipaista hakemaan kaupasta toiselle hedelmäsmoothien ja trippimehun ja toiselle suklaapatukan ja energiajuoman.
Sitten istahdetaan puiston penkille herkuttelemaan. Ei joka päivä, ei edes joka viikko, mutta aina joskus.
Syksyllä 2019 sellaisesta ei voinut edes haaveilla.
Kun viimeisellä kympillä oli puntaroitava ostaako vaippoja vai ruokaa, tietää mitä oikeasti tarkoittaa, kun rahaa ei ole.
Siksi tuttujen huoleton tuskailu joskus kirpaisee kokkolalaisnaista. Joku saattaa huokailla, ettei käyttötilillä ole kuin 800 euroa.
– Mulla kaikki rahat on 40 euroa, ja toinen valittaa rahattomuutta!
Tukiviidakossa surffaaminen rutiinia
Milla Pulkkista ei ole koskaan hävettänyt sanoa ääneen, että on rahaton.
Avoimuudesta huolimatta häntä ei ole pilkattu köyhyydestä tai siitä, että ”sossun luukku” on tullut tutuksi jo nuorena.
Hänellä ei myöskään ole huonoja kokemuksia tukien hakemisesta ja saamisesta, vaan kokee tulleensa kohdelluksi aina hyvin ja ihmisarvoisesti.
– En usko, että esimerkiksi Kelassa kukaan alkaisi tahallaan kettuilemaan. Uskon, että he tekevät siellä parhaansa, hän miettii.
Mulla kaikki rahat on 40 euroa, ja toinen valittaa rahattomuutta! Milla Pulkkinen
Tukiviidakossa surffaaminen on jo rutiinia. Nainen lähti kotoa 17-vuotiaana ja joutui opettelemaan pärjäämään omillaan.
Vuodenvaihteessa eronnut Pulkkinen on koronakevään ja kesän 2020 kotiäitinä. Syksyllä jatkuvat lähihoitajan opinnot, ja Aamos menee päiväkotiin.
Nyt lapsi on äidillään arkipäivät ja isällään viikonloput.
Erilaiset ruoka-avut tuttuja
Äidin ja pojan elämä pyörii edelleen sosiaalietuuksien turvin. Myös diakonian ruokalahjakortit, paikallisen helluntaiseurakunnan ruoka-apu ja EU-ruokajako ovat tuttuja juttuja.
– Tuntuu, että pärjään paremmin taloudellisesti yksinhuoltajana, Pulkkinen miettii.
Avo- tai avioliitolla on vaikutusta tukiin. Esimerkiksi puolison tulot vaikuttavat kotihoidon tukeen. Myös mahdolliset karenssit heijastuvat koko perheen talouteen.
Milla Pulkkinen saa Aamoksesta lapsilisää yksinhuoltajakorotuksella. Lisäksi hänelle maksetaan asumis- ja kotihoidontukea. Aamoksen isä maksaa pojastaan elatustukea.
Vuokran ja muiden asumismenojen jälkeen kuukaudessa jää käteen 400-500 euroa. Siitä Pulkkinen maksaa kaiken muun elämisen eli ruuan, lääkkeet, mahdolliset lääkäröintikulut, lapsen tarvikkeet, vaatteet ja kaikki muut menot.
Pienikin puskuri tuntuu turvalliselta
Pulkkinen iloitsee, ettei elämä ole enää kokonaan kädestä suuhun elämistä. Hän onnistuu nykyään lähes kuukausittain nipistämään menoista, ja saamaan säästöön muutaman kympin.
Säästäminen ei vaikuta tukien kokoon tai saantiin muun kuin toimeentulotuen osalta..
Sitä äiti ja poika tarvitsivat vain jonkin aikaa heti eron jälkeen, koska muut tukipäätökset venyivät, eikä kaksikolla ollut enää rahaa asumiseen ja elämiseen.
Jos on nuori eli ikää korkeintaan 30 vuotta, voi kääntyä myös etsivän nuorisotyön puoleen. Milla Pulkkinen
Vaikka tuista ei saakaan suuria summia säästöön, pienikin purskuri tuo Pulkkisen mukaan taloudellista turvaa.
– Tietää, että pystyy ostamaan kaupasta, mitä tarvitsee.
Hän toivoo, ettei joutuisi enää syksyn 2019 kaltaiseen tilanteeseen, jolloin rahattomuus johti lopulta siihen, että ruokarahaa oli lainailtava sukulaisilta.
80 euron velka ei kuulosta ylivoimaiselta, mutta on sitä, jos ei ole, mistä säästää ja maksaa.
Aina on joku keino, miten pääsee eteenpäin
Miia Pulkkinen katsoo luottavaisin mielin tulevaisuuteen. Hän teki keikkatöitä kesällä ja syksyllä 2019 vanhusten palvelukodissa ja viihtyi hyvin. Lähihoitajan tuleva ammatti tuntuu omalta, ja Pulkkinen odottaa innolla pääsyä työelämään valmistumisensa jälkeen.
– Rahallisesti tilanne oli plus miinus nolla. Olisin saanut tukia saman verran kuin sain palkkaa, koska töissä ollessa lähti valtaosa Kelan tuista. Silti halusin mennä töihin.
Hän sanoo oppineensa, että vaikka välillä kaikki tuntuu kaatuvan päälle, aina on joku keino, miten pääsee eteenpäin.
Elämässä voi tapahtua yllättäviä asioita, jotka suistavat talouden raiteiltaan. Jos ei osaa hakea tukia tai muuta apua, Pulkkinen neuvoo ottamaan yhteyttä esimerkiksi seurakunnan diakoniatyöhön. Sieltä opastetaan tukien haussa.
– Jos on nuori eli ikää korkeintaan 30 vuotta, voi kääntyä myös etsivän nuorisotyön puoleen. Sieltäkin opastetaan eteenpäin ja kerrotaan, mitä voi tehdä.
Oman alueen etsivää nuorisotyöntekijää voi hakea esimerkiksi kunnan tai organisaation toiminta-alueen nimellä verkosta osoitteella entit.fi.
Myös oikeustieteellisen alan pääsykokeisiin valmistautuva jyväskyläläinen Tuomas Pänkäläinen huolestui aluksi.
– Tuli mieleen, että tässä tietenkin huijataan ja mietin miten itse pärjään sähköisessä kokeessa, Pänkäläinen sanoo.
Ainoa vaihtoehto on luottaa hakijoiden rehellisyyteen
Korkeakoulujen oppilasvalintaa jouduttiin muuttamaan tänä keväänä nopealla aikataululla koronaviruksen ja kokoontumisrajoitusten takia.
Suurin osa pääsykokeista on nyt kaksivaiheisia ja ainakin ensimmäinen osa järjestetään etäyhteyttä käyttäen.
Etäkokeet valitettavasti mahdollistavat apujoukkojen käytön ja siten saattavat suosia epärehellisiä hakijoita. Nimimerkki Tietotyöläinen Ylen uutiskommenteissa
Järjestäjät eivät peittele sitä, että erityisesti pääsykokeiden ensimmäisen vaiheen valvonta on hankalaa suurien osallistujamäärien takia.
Esimerkiksi ammattikorkeakoulujen yhteiseen valintakokeeseen on ilmoittautunut noin 70 000 hakijaa. Joukossa on myös yliopistoon pyrkijöitä, sillä osa aloista on valinnut ammattikorkeakoulun valintakokeen osaksi omaa opiskelijavalintaansa. Koe järjestetään kahdessa osassa.
Noin 35 000 kokelaan valvominen on käytännössä mahdotonta. Esimerkiksi videoyhteyttä ei voida käyttää, koska verkkokapasiteetti ei riittäisi.
Kokeen tekijät kirjautuvat sähköiseen järjestelmään vahvaa tunnistautumista, kuten pankkitunnuksia, käyttäen. Sen jälkeen ei pystytä seuraamaan, kuka kokeen todellisuudessa tekee.
– Lähdemme siitä, että suomalaiset ovat rehellistä kansaa ja ihmiset haluavat rehellisin keinoin tavoitella itselleen opiskelupaikkaa. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole kuin luottamus, sanoo Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.
Sähköistä esivalintaa on aiemmin käytetty ammattikorkeakouluissa sosiaali-, terveys- liikunta- ja kauneusalan hakuprosesseissa. Niiden kulisseissa vilpistä on puhuttu jo vuosia (Helsingin Sanomat).
Ammattikorkeakoulujen valintakoe piti tänä keväänä suorittaa valvotussa ympäristössä tehtynä sähköisenä kokeena. Koronaviruksen takia kävi toisin ja etäkokeet laajenivat koko korkeakoulukentälle.
Toinen vaihe karsii huijarit – toivottavasti
Korkeakoulujen ratkaisu vilpin karsimiseksi on valintaprosessin muuttaminen kaksivaiheiseksi.
– Pelkällä valvomattomalla kokeella ei pidä ottaa opiskelijoita korkeakouluun, Lempinen sanoo.
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen haluaa luottaa hakijoiden rehellisyyteen. Markku Pitkänen / Yle
Toiseen vaiheeseen kutsutaan yleensä kaksinkertainen määrä osallistujia koulutuksen aloituspaikkoihin nähden. Pienemmälle hakijamäärälle valvontaa voidaan lisätä.
Toisen vaiheen toteutustavat vaihtelevat hakualasta riippuen. Osa kokeista saatetaan järjestää pienryhmissä fyysistä läsnäoloa vaatien. Usein edellytetään vähintään ääni- ja videoyhteyttä kokeen tekijään.
Hakijan tulee myös todistaa henkilöllisyytensä ja moni aloista on asettanut vähimmäispisterajoja, jotka hakijan tulee ylittää opiskelupaikan saadakseen.
– Jos hakijan osaaminen selittämättömästi vaihtelee eri vaiheissa, voidaan epäillä vilpin yrityksestä, sanoo Aalto-yliopiston vararehtori Petri Suomala.
Suomala on yliopistojen valintakoemenettelyjä linjanneen Unifin opetusvararehtorikokouksen puheenjohtaja.
Tänä keväänä kynnys pääsykokeen ensimmäisestä vaiheesta toiseen vaiheeseen voi olla poikkeuksellisen korkea. Yliopistoissa monella alalla päädyttiin nostamaan suoraan todistuksella koulutukseen valittavien osuutta ja kilpailu pääsykokeen kautta jaettavista paikoista moninkertaistui.
Jos tuhansien ensimmäisen vaiheen hakijoiden joukosta toiseen vaiheeseen pääsee vain kourallinen hakijoita, ensimmäisessä vaiheessa tehdyllä vilpillä voi olla ratkaiseva merkitys.
– Huijari vie paikan joltain muulta, jonka olisi oikeutetusti pitänyt olla toisessa vaiheessa, Tuomas Pänkäläinen sanoo.
Jos vilpistä jää kiinni, seurauksena on hakuprosessin keskeytyminen tai jo myönnetyn opiskelupaikan menettäminen. Paikka voidaan ottaa pois, vaikka opiskelija olisi jo ehtinyt aloittaa opintonsa. Vakavimmissa tapauksissa pääsykoehuijauksella voi olla myös rikosoikeudellisia seurauksia.
Lyhyt koeaika ja aineistokysymykset suitsivat googlailua
Pänkäläinen on lukenut oikeustieteiden pääsykokeisiin viimeisten viikkojen ajan kahdeksasta kymmeneen tuntia joka päivä. Vapaapäiviin ole varaa, sillä oikeustieteissä valintakokeiden ennakkomateriaali julkaistaan noin kuukausi ennen koetta. Siitä alkaa armoton kiri kohti ensimmäistä vaihetta.
Hän ei kuitenkaan usko, että vilppi auttaisi sisään oikeustieteelliseen. Syynä on kokeen rakenne.
Aineisto saa olla ensimmäisessä pääsykokeessa mukana, sillä siinä menestyminen edellyttää enemmänkin tietojen soveltamista kuin ulkoa oppimista. Lunttaamisesta tai apujoukkojen käytöstä ei olisi suurtakaan hyötyä.
Pääsykokeiden sisältöä on pyritty muillakin aloilla muokkaamaan sellaiseksi, että huijaamisesta saatavat edut olisivat mahdollisimman pieniä. Mukaan on voitu lisätä esimerkiksi aineisto-osuuksia.
Oikeustieteellisen alan pääsykokeissa kirja saa olla käytössä kokeen aikana. Soveltavat kysymykset vähentävät vilpistä saatavaa hyötyä.Isto Janhunen/Yle
Myös kokeiden tekemiseen käytettävissä olevaa aikaa on nipistetty lähes poikkeuksetta sähköisissä pääsykokeissa. Googlailemaan ei yksinkertaisesti ehdi, ainakaan paljoa.
– Se liittyy osaltaan vilppiin, mutta aikaa on vähennetty myös siksi, että sähköisten välineiden käyttöön soveltuu paremmin tiiviimpi työskentelyn rytmi, Suomala kertoo.
Korkeakoulujen piti valita kahdesta pahasta
Korkeakoulujen yhteishakuun on tänä keväänä ilmottautunut ennätysmäärä hakijoita. Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin pyrkii yli 150 000 ihmistä. Koronavirus ja kokoontumisrajoitukset aiheuttivat valtavan lumipalloilmiön.
Korkeakoulujen johdon oli puntaroitava pääsykokeiden järjestämisen terveydellisiä riskejä sekä mahdollisuuksia järjestää tasa-arvoinen ja luotettava opiskelijavalinta muilla menetelmillä. Täydellistä ratkaisua ei ollut tarjolla.
– Minkälainen keskustelu olisi käynnissä, jos olisimme ilmoittaneet, että kokeet järjestetään alkuperäisen suunnitelman mukaan ja 150 000 ihmistä matkustaa eri paikkakunnille koetta suorittamaan, kysyy Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston Arenen toiminnanjohtaja Petri Lempinen.
Yliopistojen vararehtoreita edustava Petri Suomala on samoilla linjoilla. Vaikka valintakokeiden sähköistämistä on yliopistoissa suunniteltu jo jonkin aikaa, näin nopeaan toteuttamiseen ei olisi koskaan lähdetty ilman koronaviruksen aiheuttamaa painetta.
Suomala vakuuttaa, että tämän kevään ratkaisut eivät ole ennakkotapaus siitä, miten valinnat tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan. Kokemukset aiotaan kuitenkin hyödyntää tulevaisuuden suunnittelussa.
– On täysin mahdollista että tämän kevään pakotettuna saadut kokemukset vauhdittavat (pääsykokeiden sähköistämisen) prosessia lähiaikoina ja lähikuukausina.
Opiskelijavalintojen jälkipyykkiä pestään pitkään
Yliopistojen valintamenettelyn muutokset ovat jo nyt poikineet useita kanteluita oikeusasiamiehelle. Perusteluina ovat olleet muun muassa valintakriteereiden muuttaminen sekä sähköisen esivalintakokeen vilpin mahdollisuus.
Aalto-yliopiston vararehtorin Petri Suomalan mukaan tämän kevään valintakokeiden järjestäminen on ollut tasapainoilua turvallisuuden, teknisten mahdollisuuksien ja valinnan luotettavuuden kanssa.Mikko Raskinen / Aalto-yliopisto
Korkeakoulukentällä on varauduttu siihen, että tämän kevään opiskelijavalintoja puidaan vielä pitkään.
– Tämä on niin iso asia hakijoille ja heidän läheisilleen, että aivan ymmärrettävästi valintoja halutaan oikeudellisesti testauttaa. On myös yliopistojen etu, että prosessi käydään huolella läpi, Suomala sanoo.
Tuomas Pänkäläinen ymmärtää, että yliopistot ovat olleet pääsykokeiden suunnittelussa puun ja kuoren välissä. Luottamus hakijoiden rehellisyyteen on ainoa vaihtoehto, vaikka tämän kevään etäkokeissa on jo havaittu merkkejä vilpistä (Helsingin Sanomat).
Pänkäläinen toivoo, että viimeistään valintojen toinen vaihe tekisi tehtävänsä ja epärehelliset karsiutuisivat kouluun pääsevistä.
Hän ei usko, että huijaamisesta tulee isoa ilmiötä, mutta ymmärtää heitä, jotka asiaa harkitsevat. Oppilaitoksen hylkäyskirje voi tuntua ainakin hetken aikaa maailmanlopulta.
– Se on taas vuosi pois siitä, että pääsisi eteenpäin. Kilpailu, stressi ja paineet on niin kovat, että aivan varmasti moni miettii mitä keinoja voi käyttää, että pääsisi kouluun.
Voit keskustella aiheesta perjantai-iltaan klo 23 saakka.
Sää lämpenee viikonloppua kohden, ja suuressa osassa maata saadaan nauttia aurinkoisesta ja poutaisesta viikonlopusta.
Huomenna perjantaina sää on laajalti poutainen ja aurinkoinen. Samalla vielä torstaina maan eteläosassa ja idässä puhaltanut puuskittainen pohjoistuuli heikkenee.
– Perjantaina maan länsiosassa lämpötila kohonnee 18 asteeseen ja Lapissakin päästään 15 asteeseen. Idässä on viileämpää, sanoo Ylen meteorologi Anne Borgström.
Lauantaina sää lämpenee myös maan itäosassa ja lämpötilat ovat lähes koko maassa 15–20 astetta. Aivan pelkkää aurinkoa ei viikonloppu ole, sillä sunnuntaiksi leviää lounaasta hajanaisia sateita Suomeen. Borgströmin mukaan sateita saadaan todennäköisesti Helsinki–Vaasa-linjan länsipuolella.
– Sateisilla alueilla lämpötila jää alle 15 asteen, mutta muualla maassa lämpötilat ovat 15 asteen yläpuolella. Enimmät sateet saataneen sunnuntaina Satakunnassa.
Sääennuste viikonlopulle 22.–24. toukokuuta 2020.Anne Borgström / Yle
Öisin hallaa
Loppuviikolla lämpötilat ovat öisin etelässä muutaman asteen plussan puolella, mutta pohjoisessa lämpötila painuu öisin pakkaselle.
Öisin on edelleen hallanvaara alavilla alueilla. Hallaa on ollut näihin päiviin asti eteläisintä Suomea myöten.
– Lämpötilat ovat hyvin lähellä ajankohtaan nähden tavanomaisia lukemia, myös öisin.
Nykyennusteen perusteella säässä ei tapahdu ensi viikolla kylmenemistä. Hajanaisia sateita voidaan saada ensi viikon alkupuolella, mutta lämpötilojen puolesta 20 astetta voi mennä ensi viikolla rikki.
Ennuste ylimmistä lämpötiloista toukokuun toiseksi viimeisenä viikonloppuna.Anne Borgström / Yle
Lahtelaisessa Kainiemien perheessä arki on palannut pikku hiljaa uomiinsa. Valtaosa koulukirjoista on viety takaisin kouluun. Pitkästä etäkouluajasta kertoo yhteen huoneeseen pystytetty maja, jossa perheen nelosluokkalaisen on ollut mukava tehdä koulutehtäviä.
Perheen äiti Noora Kainiemi kuvaa etäkouluaikaa tunteiden vuoristoradaksi. Lapset ovat tarvinneet kotona paljon tukea tarkkaavaisuusongelmien vuoksi. Opettajat ovat antaneet perheen lapsille lukujärjestyksen ja tehtävät, mutta vanhemman vastuulle jäi kertoa lapsille, mitä pitää tehdä ja milloin.
– Onni onnettomuudessa on se, että olin kotona lomautettuna. En tiedä oltaisiinko opiskelussa onnistuttu hyvin, koska niin paljon ohjausta tarvittiin.
Etäkoulu on tuonut monissa perheissä lapsen koulunkäynnin näkyvämmäksi. Perheissä lapset eivät olekaan ainoita, jotka ovat oppineet jotain uutta – myös vanhemmat ovat saaneet uusia oivalluksia omista lapsistaan ja koulunkäynnistä.
Etäkoulu näytti, millainen oma lapsi on opiskelijana
Kainiemen perheessä etäkoulu on tarkoittanut tiivistä yhdessäoloa. Noora Kainiemi on tehnyt lastensa kanssa tavallisten läksyjen lisäksi annettuja ulkotehtäviä, vaikka lapset olisivat selvinneet niistä ilman äitiäkin.
– Vaikka olen välillä ennenkin ollut enemmän kotona, huomasin, että lapset tykkäävät tilanteesta. Välit ovat lämpimämmät kun olemme yhdessä.
Myös Ylelle kokemuksistaan kertonut äiti muistelee etäkoulua hienona perheen yhteisenä aikana.
Lapsen into ja riemu kun sai tehdä rauhassa. Joka aamuiset happihyppelyt (open ohje) muuttuivat tosi nopeasti ihaniksi retkiksi lähimetsiin ja joelle. Opimme nauttimaan toistemme seurasta, ja lapsi sai kaipaamaansa aikaa. Ainut mistä emme suoriutuneet oli silkkipaperiaskartelu. Siihen piti ottaa tauko koko porukalle.
Kainiemien perheessä etäkoulu on helpottanut opiskelua, kun koulun ympäristö ei ole haitannut keskittymistä. Perheen nelosluokkalainen Ida-Maria Syköllä on ollut kuitenkin ikävä luokkakavereita.Emilia Korpela / Yle
Suomen vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes uskoo, että vanhemmat ovat saaneet nyt tutustua lapsiinsa paremmin myös opiskelijana ja osana luokkaa. Monelle voi olla tullut yllätyksenä, miten oma lapsi toimii luokan yhteisissä videokokouksissa.
Vanhempainliitto kysyi etäkoulun aikana vanhemmilta, mitä perheille kuuluu. Kyselyn perusteella vanhemmat ovat tulleet tietoisemmiksi lastensa opintoihin liittyvistä vahvuuksista ja heikkouksista. Samalla monen vanhemman ymmärrys koulun vaativuudesta kasvoi. Etäkoulun jälkeen useat vanhemmat tietävät aikaisempaa paremmin, mitä koulussa opetetaan ja miten.
Monissa perheissä lapsi on ottanut paljon vastuuta koulunkäynnistään. Kainiemi oppi, että lopullinen vastuu koululaisten oppimisesta on kuitenkin vanhemmilla ja opettajilla.
– Huomasin, että jos lapsi sanoo itsenäisesti tekevänsä tehtävät, ei siihen pidä liikaa luottaa. Täytyy pitää huolta siitä, että ne tulevat tehdyksi.
Etäkoulu toi opettajan työn näkyvämmäksi
Viidesluokkalaisia opettava Aino-Kaisa Auvisen mielestä näyttää siltä, että etäkoulu on kaventanut vanhempien ja opettajien välistä kuilua, kun vanhemmat ovat päässeet aikaisempaa paremmin näkemään lastensa opetusta.
Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Siimes kertoo, että vanhemmat ovat pystyneet seuraamaan lastensa koulunkäyntiä uudesta näkökulmasta.
– Veikkaan, että monille vanhemmille oli ahaa-elämys, miten opettaja kohtaa oppilaita opetuksessa.
Aino-Kaisa Auvinen kannusti vanhempia antamaan lapsilleen vastuuta omasta opiskelusta myös etäkoulun aikana.Emilia Korpela / Yle
Monelle vanhemmille saattoi tulla yllätyksenä opettajan tekemän työn määrä. Siimes kuitenkin muistuttaa, että valitettavasti monilla lapsilla ja vanhemmilla oli etäkoulun aikana vaikeuksia saada yhteyttä opettajaan. Joissakin tapauksissa opetus jäi vain lapselle lähetetyksi tehtävälistaksi.
Eräs erityislapsen äiti kertoi etäkoulukokemuksistaan Ylelle näin:
Olen aina antanut arvoni opettajille ja avustajille erityislapsen apuna. Mutta nyt se vasta korostui potenssiin miljoona. Teet itse vuorotyötä ja pitkää päivää ja siinä ohessa yrität auttaa tehostetuntuen lasta , joka ei ole oikeutettu lähiopetukseen. Kaikki työltä jäävä vapaa-aika meni tehtävien ohjaukseen. Alkuun etenkin tuli pelkkiä tehtäviä. Tehtävät aikaa vieviä: suunnittele ja valmista ruoka alkupaloineen ja jälkiruokineen , ompele kasvomaski jne... Erityislapsi tarvitsee kaikkeen avun ja toiminnanohjauksen . Iso kiitos opeille ja avustajille ja erotyisopeille. Ootte mahtavia!
Etäkoulu on voinut yllättää vanhemmat sillä, mitä koulussa nykyään opetetaan ja miten.Emilia Korpela / Yle
Etäkouluaikana opettajan rooli on ollut tärkeä. Opettaja Auvinen huomasi, että opettajilla on mahdollisuus auttaa läksyjen avulla jopa kodin arkea. Hän antoi oppilailleen arjenhallintatehtäviä, joiden takia oppilaat esimerkiksi tekivät kotonaan lettutaikinaa, auttoivat auton renkaiden vaihdossa tai siivosivat eteisen.
Mokat ovat lahja lapselle
Kun kaksi todella epäjärjestelmällistä ja hajamielistä (minä ja poika) laitetaan huolehtimaan oppimisesta, tehtävistä ja päivän muista askareista, niin eihän se hyvä asia ollut. Tehtäviä unohtui ja yksi pakollinen etätunti jäi väliin, koska lapsi ei muista ja äiti ei muista muistuttaa. Jotenkin kuitenkin tämä kotikoulu rämmittiin läpi ja poika pääsi tuttujen rutiinien pariin. Onneksi.
Näin kertoi eräs vanhempi Ylelle kokemuksistaan. Etäkoulu toi varmasti monelle perheelle eteen tiukkoja tilanteita, mutta pikku hiljaa niitäkin voi alkaa muistella lämmöllä.
– Välillä ollaan nahisteltu turhista asioista. Sen jälkeen on naurattanut, kun on lähtenyt mukaan lasten väittelyihin, Kainiemi muistelee.
Vahingoille voi nauraa usein jälkeenpäin. Perheen äiti Noora Kainiemi muistaa kävelleensä yöpaidassa lapsen videoyhteyden aikana. Heikki Kiseleff / Yle
Opettaja Auvinen uskoo, että jälkeenpäin etäkouluhaasteitakin voi katsoa huumorilla. Hän ei pidä mokailuakaan huonona asiana. Auvisen luokassakin etsitään aina välillä opettajan hävittämää kaukosäädintä, koska opettajatkaan eivät ole täydellisiä. Mokat näyttävät lapselle, ettei kenenkään tarvitse olla täydellinen.
– En ajattele kaikkien virheiden elämässä olevan virheitä. Ne ovat vain osa elämää.
Olet tervetullut keskustelemaan aiheesta perjantaihin kello 23:00 saakka.
Puhelin ei ehdi soida montaa kertaa, kun luurin toisesta päästä kuuluu jo jämäkkä tervehdys.
– Kunnanjohtaja Ujula.
Ypäjän kunnanjohtaja Tatu Ujula ei ole tänään etätöissä, vaan vastaa puhelimeen työhuoneellaan.
Kunnanvirastossa hänen ovensa on auki, jotta työntekijät ja kuntalaiset voisivat tulla juttelemaan tuoreen pomon kanssa. Ypäjällä halutaan pitää kynnykset matalalla.
Ujula valittiin reilun 2 300 asukkaan Ypäjän johtoon helmikuussa. Hänestä tuli Suomen nuorin kunnanjohtaja. Tehtävä Kanta-Hämeessä alkoi virallisesti huhtikuun alusta.
Helmikuun ja huhtikuun välissä ehtivät mullistua niin maailman, Suomen kuin kuntienkin tulevaisuuden näkymät.
Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja hoiva ovat kuntien rootelia, mutta monilla kunnilla on vaikeuksia suoriutua perustyöstään.
Suomalaiset ovat saaneet viime vuosina kuulla, että kuntatalous on kriisissä.
Kuntien taloustilanne on poliittisen debatin vakioaiheita. Epäonniset, erilaiset kunta- ja maakuntauudistusviritelmät ovat 2000-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä seuranneet toisiaan.
Muuttoliike tuo väkeä isoihin kaupunkeihin, ja väestö ikääntyy. Kunnissa kulut juoksevat, mutta tulot vähenevät. Hallitus toisensa jälkeen on halunnut laittaa kuntatalouden kuntoon.
Kunnilla on iso vastuu tärkeiden peruspalveluiden järjestämisessä. Päiväkodit, koulut, terveydenhuolto ja hoiva ovat kuntien rootelia, mutta monilla kunnilla on vaikeuksia suoriutua perustyöstään.
Kuntien edunvalvontajärjestö Kuntaliitto on kritisoinut usein valtiota: kunnille on työnnetty uusia tehtäviä, mutta rahoitusta niihin ei ole annettu – ainakaan riittävästi. Selviytyminen on yhä haastavampaa.
Ja sitten kaiken keskelle iski koronakriisi. Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan se haukkaa kuntatalouteen lähes kahden miljardin euron loven.
Kunnallisverotuotot pienenevät yli 1,2 miljardia euroa. Perusterveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen menot kasvavat 250 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon menot kasvavat yli 550 miljoonaa euroa vuosina 2020–2021. Ja niin edelleen.
Osa asukkaista kuolee, osa muuttaa töiden perässä muualle. Osa lähtee isompiin kaupunkeihin opiskelemaan eikä koskaan palaa.
Listan huipulla komeilee kirurgi, vähiten arvostetaan tubettajia. He löytyvät sijalta 379.
Kunnanjohtajan tehtävä löytyy listan puolivälin tienoilta, sijalta 144. Nuohoojat ja kirjailijat nauttivat hieman enemmän arvostusta, opinto-ohjaajat ja siivoojat taas hieman vähemmän.
26-vuotiaalle Tatu Ujulalle kunnanjohtajuus on kuitenkin unelmatyö, ehdoton ykkösvalinta.
Hän on koulutukseltaan sekä diplomi-insinööri että sosiaalityöntekijä. Kiinnostuksen kohteet vaihtelevat taloudesta viestintään ja myynnistä soteen.
Ypäjä taas on maaseutumainen kunta, kuten Laitilakin. Sieltä Ujula on alun alkaen kotoisin.
– Tässä voi yhdistää kaiken. Kehitystyö ei tule koskaan valmiiksi, Ujula sanoo.
Tekemistä kunnanjohtajalla kieltämättä riittääkin. Mutta millaista?
Tehdään ajatusleikki. Kuvitellaan, että olet Ypäjän kunnanjohtaja. Turkuun ajaa reilun tunnin, Helsinkiin vajaa kaksi ja Tampereelle jotain siltä väliltä. Isoja kaupunkeja kaikki, joissa palveluista ei ole pulaa.
Suuret kaupungit kasvavat, mutta oman kunnan asukasluku laskee. Vuosituhannen alussa Ypäjällä asui reilu 2 700 asukasta, jonnekin on siis 20 vuodessa lähtenyt vajaa kuudesosa. Osa asukkaista kuolee, osa muuttaa töiden perässä muualle. Osa lähtee isompiin kaupunkeihin opiskelemaan eikä koskaan palaa.
Merkittävä osuus kunnan palveluista rahoitetaan valtion maksamilla kuntien valtionosuuksilla. Ne ovat viime vuosina pudonneet satojen tuhansien eurojen edestä. On leikattu ja taas leikattu, kouluverkkoa pitäisi ehkä jälleen tarkastella.
Ja kuntakielessä kouluverkon tarkasteleminen tarkoittaa koulujen lakkauttamista.
Joko tekee mieli luovuttaa?
"Ei kukaan vedä exceliä esiin ja ryhdy vertailemaan, mikä kunta olisi hyvä ja mikä ei. Tässä pelataan hyvin vahvasti mielikuvilla.” Tatu Ujula
Tatu Ujula ei aio vajota epätoivoon.
– Lähipalveluiden turvaaminen on nyt se ensisijainen juttu, hän sanoo.
– Meillä on tässä kunnanviraston vieressä hammaslääkäri, terveyskeskus ja kauppa taas löytyvät muutaman sadan metrin päästä. Se, että pidetään nämä tässä lähellä, on se päällimmäinen haaste.
Mikä sitten turvaa lähipalvelut? Suotuisa väestönkehitys. Se on ikään kuin hyvän kehä. Jos väestönkehitys on hyvä, palvelutaso on hyvä. Jos palvelutaso on hyvä, ihmiset jäävät. Voi syntyä työpaikkoja, ehkä uusia asukkaita muuttaa jostain muualta.
Se voi olla myös noidankehä. Jos väestönkehitys on surkea, palvelutasoa joudutaan laskemaan. Ihmiset alkavat tähyillä silloin muualle, ja tilanne heikkenee entisestään.
Pitää varmaan kysyä, että miksi ihminen ei tähyilisi vaikkapa Tampereelle tai Turkuun. Mikä voisi tehdä juuri Ypäjästä erikoisen, tärkeän? Mikä turvaa ne lähipalvelut?
Ujula ajattelee, ettei asuinpaikan valinta ole aina rationaalista. Totta kai työmahdollisuudet on oltava, niiden perässähän ihmiset muuttavat paikkakunnalta toiselle.
– Mutta ei kukaan vedä exceliä esiin ja ryhdy vertailemaan, mikä kunta olisi hyvä ja mikä ei. Tässä pelataan hyvin vahvasti mielikuvilla, Ujula sanoo.
Kunnanjohtajan yksi tärkeimmistä tehtävistä olisikin Ujulan mielestä vahvistaa Ypäjän brändiä ja mielikuvaa. Viestiä avoimesti ja paljon, kertoa kunnasta suomalaisille.
Helsinki hyötyy siitä, että se on pääkaupunki ja siellä on valtion koko päätöksentekokoneisto, Ujula pohtii. Ja media uutisoi muutenkin korostuneesti Uudenmaan asioista.
Se haittaa maaseutukuntien näkyvyyttä.
– Jos en ole kuullutkaan esimerkiksi Loimaasta, miksi muuttaisin sinne? Voisin muuttaa mieluummin vaikka Vantaalle.
Pirre Seppänen johtaa pian Siikalatvan kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla. Tällä hetkellä hän työskentelee Helsingin apulaispormestari Pia Pakarisen (kok.) erityisavustajana.Petteri Bülow / Yle
Ujulan mainitsema Helsinki ei tosiaan ole mikä tahansa kaupunki.
Siinä missä moni suomalainen kunta kärvistelee alijäämiensä kanssa, teki Helsinki vuonna 2018 yli 300 miljoonan euron ylijäämän. Kun puhutaan Helsingin budjetista, puhutaan miljardeista euroista.
28-vuotias Pirre Seppänen on työskennellyt kohta kolmen vuoden ajan Helsingin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestarin Pia Pakarisen erityisavustajana.
Jos sote- ja maakuntauudistus joskus toteutuu, juuri tuo toimiala – vanhakantaisesti koulutoimi – jää kunnan merkittävimmäksi tehtäväksi.
Onhan koulu lähellä, eihän se ole homeessa ja pelaahan opetus, kuten kuuluukin? Sitä kuntalaiset kyselevät kaikkialla Suomessa, onpa kyseessä sitten Helsinki tai pienempi kunta.
Näitä kysymyksiä Seppänen on saanut pohtia viime vuodet Helsingissä – ja pian 5 000 asukkaan Siikalatvan kunnanjohtajana, Pohjois-Pohjanmaalla. Uusi tehtävä alkaa kesäkuun alusta.
Myös Pirre Seppästä kiehtoo kunnanjohtajan työssä sen kokonaisvaltaisuus. Lisäksi töitä saa tehdä niin kutsutusti kädet savessa.
– Kaupungilla työskenteleminen on vahvistanut omaa käsitystäni siitä, että kunta-ala on konkreettisempi ja sopii mulle enemmän kuin vaikkapa valtiolla työskenteleminen.
”En lähde vetämään kivirekeä enkä sammuttelemaan valoja." Pirre Seppänen
Kunnanjohtajaksi päädytään usein kahta reittiä pitkin.
Osa tulee politiikasta: kunnanjohtajien joukosta löytyy entisiä kansanedustajia ja ministereitä.
Moni tulee virkamiesputkesta: he etenevät erilaisissa tehtävissä, ehkä pienistä kunnista isompiin.
Tatu Ujula ehti edetä sosiaalityöntekijästä Kustavin sosiaalijohtajaksi ja siitä kunnanjohtajaksi Ypäjälle. Pirre Seppäsen kokemus taas on politiikasta: ennen apulaispormestarin erityisavustajana toimimista hän on työskennellyt kokoomuksen eduskuntaryhmässä ja ministeri Paula Risikon (kok.) erityisavustajana.
– Ne ovat molemmat hyviä polkuja, Seppänen sanoo.
Hän uskoo, että poliittisen taustansa ansiosta hän ymmärtää virkamiesten ja toisaalta kunnanhallituksen sekä -valtuuston välistä suhdetta hyvin.
– Ehkä joskus virkamiehiä voi turhauttaa politiikan rooli. Itse tunnen hyvin poliitikkojen mielenmaisemaa ja uskon, että osaan toimia hyvin heidän kanssaan.
Helsingin pormestaria Jan Vapaavuorta pidetään kehäkolmosen ulkopuolisessa Suomessa räväkkänä, usein ärsyttävänäkin helsinkiläisten etujen ajajana.
– En ole kuullut siitä mitään kommentteja. Toki helsinkiläisyys herättää aina monenlaisia mielipiteitä, Seppänen sanoo.
Mutta hän näkee kuntien väliset suhteet hieman toisin kuin Ujula.
– Kaupungistumisen megatrendiä ei ehkä kaikkialla allekirjoiteta, mutta kyllä se on fakta. Vastakkainasettelun sen sijaan ei tarvitse olla totta, Seppänen pohtii.
– Eivät esimerkiksi Siikalatva ja Helsinki kilpaile keskenään, koska Helsinki kilpailee Tukholman ja Kööpenhaminan kanssa. Siinä Helsingin menestyminen ei ole muilta pois.
Seppänen ajattelee, että Helsinkiä voi koko Suomi kirittää pärjäämään maailmalla. Molemmilla, niin maaseutukunnilla kuin isommilla kaupungeilla, on omat voimavaransa Suomen sisäisessä kilpailussa.
Ei Seppänen lähtisi Siikalatvalle kunnanjohtajaksi, jos hän ajattelisi, että maaseutumaisten kuntien tilanne on epätoivoinen.
– En lähde vetämään kivirekeä enkä sammuttelemaan valoja, Seppänen sanoo.
– En ajattele niin, että yhtäkkiä Siikalatvalle muuttaisi kauheasti väkeä tai että tilinpäätös olisi hetkessä valtavasti plussalla. Mutta siellä on menestyviä yrityksiä, tekemisen meininkiä ja kehittämisen paloa. Siellä ei surkutella!
Valtio on antanut tukea, toki. Mutta siitä on jäänyt Ujulan mukaan ”katkera jälkimaku”.
Monessa kunnassa surkutellaan, nimittäin koronan vuoksi. Mutta miten korona oikeastaan vaikuttaa kuntatalouteen?
Ypäjällä on ollut rauhallista. Kunnanjohtaja Tatu Ujulan mukaan tartuntoja ei ole tullut ilmi. Se ei silti tarkoita, etteikö virus maksaisi rahaa.
– Varautuminen maksaa. Vaikka sairaanhoidossa ei olisi ihmisiä, joudutaan varautumaan laitteiden ja henkilöstön osalta. Se aiheuttaa kustannuksia kunnille, Ujula sanoo.
– Rajoitukset taas iskivät tavallisiin palkansaajiin ja yrityksiin, mikä vaikuttaa kuntien verotulojen kertymään.
Valtio on antanut tukea, toki. Mutta siitä on jäänyt Ujulan mukaan ”katkera jälkimaku”.
– Yleensä valtiolla on ollut sellainen viesti, että jos nyt tuetaan, niin se on pois tulevasta. Se ei ole kovin reilua peli. Se ajaa kuntia ahtaalle.
Ujulan mielestä hallituskaudella olisi ehdottomasti arvioitava kriittisesti, voiko kunnille enää työntää uusia velvoitteita tässä tilanteessa.
– Esimerkiksi oppivelvollisuusiän nosto tulisi ehdottomasti laittaa jäihin.
Yli 90 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista pitää muun muassa hoitajamitoituksen nostamista, hoitotakuun kiristämistä ja oppivelvollisuuden pidentämistä tarpeettomana juuri nyt.
Ujula ei ole yksin viestinsä kanssa. Kuntaliiton tuoreessa raportissa hallituksen hankkeille näytetään punaista valoa.
Yli 90 prosenttia Kuntaliiton kyselyyn vastanneista kunnista pitää muun muassa hoitajamitoituksen nostamista, hoitotakuun kiristämistä ja oppivelvollisuuden pidentämistä tarpeettomana juuri nyt.
Ylipäänsä ajatukseen palveluvelvoitteen nostamisesta suhtaudutaan penseästi. Lähes kaksi kolmesta kunnasta on sitä mieltä, että nykyisiä tehtäviä tai velvoitteita tulisi karsia.
– Jokainen kunnanjohtaja yrittää tehdä parhaansa tässä tilanteessa. Mutta kyllä maan hallitukselta tarvittaisiin kokonaisuutta ajatellen sitä suuntaa, Pirre Seppänen pohtii.
– Nyt kaikki pyytää tukipaketteja ja hätäapua. Mutta jossain vaiheessa kuntaministerin pitäisi valottaa isoa kuvaa.
Voit keskustella jutusta huomiseen 22. toukokuuta klo 23 saakka.
Saaristomerellä, Kemiönsaaren Taalintehtaan edustalla uiskenteli keskiviikkona kolmen delfiinin parvi. Suomen pyöriäisseurannasta vastaava ja valaita tutkiva erityisasiantuntija Olli Loisa Turun ammattikorkeakoulusta pitää havaittuja eläimiä pullokuonodelfiineinä.
– Saatujen kuvien ja havainnoitsijan haastattelun perusteella, ne ovat lähes varmasti pullokuonodelfiinejä.
Vaikka pullokuonodelfiini on maailmalla yleinen laji, Suomen vesillä se on erittäin harvinainen vieras.
– Suomesta on kaksi aiempaa havaintoa, vuosilta 1905 ja 1953. Edellisestä kerrasta on siis liki 70 vuotta, Loisa kertoo.
Kuvat kännykkäkameralla
Taalintehtaan delfiinit havaitsi paikallinen asukas veneestä käsin. Hän ei halua julkisuutta, mutta Olli Loisa haastatteli häntä.
– Hän kertoi nähneensä delfiiniparven keskiviikkona iltapäivällä kahden aikaan. Lähimmillään hän oli niistä muutaman kymmenen metrin päässä, jolloin otti kuvia kännykällään.
Veneilijä kuvasi delfiinejä kännykkäkameralla.Paikallinen asukas
Olli Loisa sanoo, että delfiinien ilmestyminen Suomen vesille on harvinainen, mutta yksittäinen tapaus.
– Tästä ei vielä voi päätellä, että Itämeren tila olisi muuttumassa delfiineille suotuisammaksi.
Pullokuonodelfiini ei normaalisti ui Itämerellä
Pullokuonodelfiini on valaisiin kuuluva nisäkäs. Se on 2–4 metriä pitkä ja voi painaa jopa 500 kiloa. Lähimmät esiintymisalueet ovat Pohjanmerellä Brittein saarten edustalla.
– Mutta silloin tällöin niitä nähdään myös Tanskan salmissa ja eteläisessä Ruotsissa.
Mikä kyseiset yksilöt oli sitten saanut harhautumaan Suomen vesille saakka, on arvoitus.
– Eipä siihen mitään selvää syytä ole, se on vähän kuin muuttolinnutkin joskus eksyy vääriin paikkoihin, Loisa pohtii.
Valaslajeista Itämeressä elää ainoastaan pyöriäinen. Se on erittäin harvinainen, populaation kooksi on arvioitu noin 500 yksilöä.
– Pääasiassa se elää Itämeren eteläosissa, mutta yksittäisiä pyöriäisiä harhautuu joskus myös Suomen vesille, kertoo Suomen pyöriäisseurannasta vastaava erityisasiantuntija Olli Loisa.
Yhdysvallat on ilmoittanut virallisesti vetäytyvänsä Open Skies -sopimuksesta, joka mahdollistaa toisten valtioiden sotilaskohteisiin tehtävät tarkkailulennot.
Kylmän sodan jälkeen osapuolten luottamusta parantamaan laaditun sopimuksen on allekirjoittanut 35 maata. Myös Suomi on mukana.
Venäläinen AN-30 lentokone suoritti Open Skies -sopimuksen mukaista lentoa syyskuussa 2010.Wolfgang / Creative Commons Attribution - Share Alike 3.0 Unported
Sopimus antaa mahdollisuuden tarkastaa toisen maan sotilaallista toimintaa ilmakuvauksen avulla. Esimerkiksi Suomi ja Venäjä tekevät tarkkailulentoja toistensa alueilla tämän sopimuksen pohjalta.
Nyt Yhdysvallat on ilmoittanut vetäytyvänsä sopimuksesta syyttäen Venäjää toistuvasta sopimusehtojen rikkomisesta. Presidentti Donald Trump uhkasi vetää maansa pois sopimuksesta jo viime vuoden lopulla.
Yhdysvaltain mukaan se voi saada tarvitsemansa tiedot muiden maiden sotilaskohteista halvemmalla satelliittikuvauksen avulla kuin tekemällä tarkkailulentoja.
Sopimuksesta irtautuminen tapahtuu puolen vuoden kuluessa. Myöhemmin torstaina Trump kuitenkin lausui, että Yhdysvallat saattaisi harkita vetäytymistä sopimuksesta uudelleen, jos Venäjä istuisi neuvottelupöytään ja sopimus neuvoteltaisiin uusiksi.
Trumpin presidenttikaudella Yhdysvallat on vetäytynyt useista kansainvälisistä sopimuksista.
Saako EU-kansalainen tulla Suomeen vai ei? Asia on akuutti kesälomien alla koko Suomessa ja erityisesti länsirajalla, jossa normaalioloissa päivittäinen arki ulottuu yli maiden rajojen.
Rajavartiolaitos katsoo, että ruotsalaisen maahan pääsyn voi evätä ulkomaalaislain 10. luvun pykälien nojalla ja käännyttää edelleen ruotsalaisia.
Ihmisoikeusprofessori Martin Scheininpuolestaan linjaa, että EU kyllä sallisi, että jäsenmaat rajoittavat toisen jäsenmaan kansalaisten maahantuloa pandemian aikana, mutta Suomelta puuttuu toimeenpaneva lainsäädäntö. Scheininin mukaan ruotsalaisia tai muita EU-kansalaisia ei voi käännyttää rajalta kansalaisuuden perusteella vaan yksilöidysti.
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan EU-kansalaiset eivät voi tässä tilanteessa valitettavasti vapaasti liikkua.
– Hallituksen päätös on tällä hetkellä se, että EU-kansalaisen vapaata liikkuvuutta voidaan rajoittaa.
Ohisalo nojaa rajavartiolain 15. ja 16. pykälään, jonka nojalla sisärajatarkastukset on palautettu sekä ulkomaalaislain 156. pykälään, jonka perusteella EU-kansalaisen maahan pääsyä voidaan rajoittaa.
Scheinin on kannellut EU-kansalaisen kohtelusta oikeuskanslerille. Mahdollisista laillisuusongelmista ministeri Ohisalo toteaa, että jos virheitä on tehty, ne selvitetään.
– Ylin laillisuusvalvoja tekee asiasta oman ratkaisunsa normaalikäytännön mukaan. Minun täytyy lainsäätäjänä luottaa siihen, että operatiivisella tasolla viranomaiset noudattavat lakia.
Sisärajaoperaatiota on jatkettu kahdesti
Ohisalo kertoo, että kun virus alkoi levitä pohjoisessa, hallitusta huoletti alueen tehohoitokapasiteetin pienuus.
– Vaade joka itselleni pohjoisesta tuli, oli se että miksi emme sulje enemmän rajoja. Vastasin, että me suljemme sen verran kun on tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista ja sen verran kun lakien mukaan voidaan.
Sittemmin sisärajojen tarkastusoperaatiota on jatkettu kahdesti ja se kestää nyt 14.6. asti. Lähiviikkojen aikana selviää, jatketaanko operaatiota edelleen.
– Rajoitustoimia on jatkettu muutamaan otteeseen sen takia, että tauti ei ole mihinkään hävinnyt. Maailmanlaajuisesti tautiin on suhtauduttu hyvin erilaisin strategioin. Suomen hallitus tekee sen minkä Suomen hallitus voi omalla alueellaan tehdä.
Ohisalo lisää, että Suomi ei ole matkustusrajoituksineen yksin, vaan niitä on tehty melkein kaikissa EU-maissa. Asiasta keskustellaan komissaarien kanssa viikoittain ja kaikkien yhteinen tahtotila on, että normaalitilanteeseen päästäisiin mahdollisimman nopeasti.
– Vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä arvoja ja uskon, että tämä aika osoittaa sen, miten tärkeä se on ja miten tärkeää siitä on pitää kiinni.
Tiedotuslinja on herättänyt kummastusta
Moni luuli pitkään, että rajat ovat kiinni, ja vasta 6. toukokuuta kansalaisille selvisi, että suomalaisilla onkin perustuslaillinen oikeus sekä tulla maahan että lähteä maasta.
Ihmiset etenkin pohjoisessa ovat pettyneitä valittuun tiedotuslinjaan ja se on herättänyt kovaa kritiikkiä myös oikeusoppineiden ja tutkijoiden joukossa.
– Olemme suojelleet suomalaisten henkeä ja elämää. Itse ajattelen, että se, että meillä ei ole tuhansia kuolonuhreja, on valtavan iso ja merkityksellinen viesti tällaisessa tilanteessa, kun maailmanlaajuisesti ihmisiä on kuollut paljon. Jos hallitus ei olisi toiminut sellaisessa akuutissa tilanteessa, kävisimme aika erilaista keskustelua tässä vaiheessa. Hyvin tämä näyttää nyt unohtuvan kaikilta, sisäministeri Ohisalo toteaa.
Sisäministerin mukaan on tärkeää, että sisärajavalvontaan liittyviä epäkohtia avataan ja niistä keskustellaan. Ministeri sanoo, että epäkohdat tullaan selvittämään.
Iin Olhavan kylällä asuva Pertti Nissinen, 59, aukaisee vanhan läppärin kannen. Näytöllä raksuttaa vuosituhannen alun Windows XP.
– Pelaan aikani kuluksi pasianssia tällä koneella, Nissinen kertoo.
– Sukulaispoika kertoi, ettei tähän koneeseen kannattaisi nettiä enää laittaakaan. Se olisi turvallisuusriski, Nissinen kertoo.Marko Väänänen / Yle
Moni etsisi automaattisesti Nissisen koneelta selaimen ja pyrkisi nettiin. Yritykseksi jäisi, sillä Nissinen ei omista internetyhteyttä. Ei ole koskaan omistanut, eikä tule luultavasti koskaan omistamaan. Hänen mukaansa muun muassa media on istuttanut ihmisiin ajatuksen, että he tarvitsevat netin.
– Tulen toimeen ilman nettiä. Ei ole mitään ongelmaa.
Paitsi että on: asiointi Kelan kanssa on hitaampaa puhelimitse ja paperisin hakemuksin kuin verkossa asioiden. Myös laskujen maksaminen on hoidettava liki 30 kilometrin päässä Haukiputaalla.
Nissinen ei ole tällä haavaa Kelan asiakas, sillä hän on työllistämistuella töissä. Asiakkuus ja tarve peruspäivärahalle voi olla kuitenkin pian edessä, sillä töiden jatko ei ole kesän jälkeen enää varmaa.
Silloin Nissistä lähinnä oleva Kelan asiointipiste olisi noin 20 kilometrin päässä.
"Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy"
Verkkoasiointi Kelan kanssa on lisääntynyt. Esimerkiksi viime vuoden perustoimeentulotuen hakemuksista lähes 75 prosenttia tehtiin verkossa.
Kelan pohjoisen asiakaspalveluyksikön johtaja Anne Penttilä arvioi myös, että pohjoisen vakuutuspiirin asiakkaista noin neljä viidesosaa käyttää nettiä asioidessaan Kelan kanssa. Vakuutuspiiriin kuuluvat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu sekä Lappi.
Anne Penttilän mielestä sen sijaan, että Kela pakottaisi asiakkaansa nettiin, on tärkeämpää hoitaa asiat välineessä kuin välineessä sujuvasti.Marko Väänänen / Yle
Monille netin käyttäminen on kuitenkin edelleen hyvin haastavaa, ja osalla ei Nissisen tapaan ole sitä ollenkaan. Se on Penttilän mukaan ok.
– Asiakas itse tekee valinnan, mitä kautta hän meitä lähestyy. Ja onhan niin, että kaikilla ei ole toimintakykyä tai mahdollisuutta käyttää nettiä.
Vaikka Kela ensisijaisesti suosittelee verkon käyttämistä asioiden hoitoon, sillä ei ole loppujen lopuksi väliä, mitä välinettä asiointiin käytetään.
– Tärkeämpää on se, että asiakkaan asiat tulevat hoidetuksi.
Verkon lisäksi hakemukset voi pistää vireille esimerkiksi Kelan palvelupisteissä ja Kelan ja kuntien yhteisillä asiointipisteillä. Palveluiden saatavuudessa on kuitenkin ongelmia etenkin pienillä paikkakunnilla.
Pohjoiselta vakuutuspiiriltä ei Penttilä mukaan ole juurikaan kuulunut kritiikkiä palveluiden saatavuudesta, ja esimerkiksi Kainuussa toimeentulotukea saa ripeästi.
Lähin palvelu on taskussa, mutta jonotus maksaa
Lähimpänä Kelan palvelut ovat Nissisen taskussa, sillä Kela-asiat on mahdollista hoitaa puhelimella soittaen.
Nissiselle soittaminen ei kuitenkaan ole vaihtoehto, koska prepaid-liittymä sulaa jonottamiseen, joka on Kelalla maksullista.
– Jos sinulla on viidenkympin kortti, niin se on puolessa tunnissa tyhjä, etkä ole vielä päässyt sisälle, mies sanoo.
Prepaid-liittymien omistajien huono asema havaittiin myös Ylen selvityksessä, jossa puitiin toimeentulotuen siirtoa kunnilta Kelalle.
Maksun jonottamisesta perii operaattori, Kelalta muistutetaan. Sen Kelan etuusjohtaja Anne Neimala kuitenkin myöntää, että valtakunnallinen puhelinpalvelu ruuhkautuu ajoittain varsinkin kuun alkupäivinä. Neimala huomauttaa, että puhelinpalveluun voi varata ajan verkossa. Silloin soitto tulee Kelasta ja asiakas välttää puhelinmaksun.
Nissinen kertoo jo luopuneensa ajatuksesta, että hoitaisi mahdolliset Kela-asiansa puhelimitse. Hän mieluummin täyttää paperiset hakemukset, hyppää autonsa rattiin ja ajaa kymmeniä kilometrejä asiointipisteeseen.
Keskustelu on auki 22. toukokuuta kello 23:een asti.
Tuttu juttu: ellei ilmastotoimia saada vauhtiin ja nopeasti, niin synkältä näyttää.
– Koronapandemia tarjoaa esimakua siitä, mitä tulemme todennäköisesti lähivuosikymmeninä kohtaamaan. Murrokset laukaisee ihmisen toiminnan aiheuttama muutos. Me kaikki voimme lukea tästä tutkimusraportteja, sanoo Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen.
Hukkinen käyskentelee kotipihallaan Vantaalla ja huomauttaa, että koronapandemia on pohjimmiltaan nimenomaan ympäristöongelma.
Korona on Hukkisen mukaan kurja kriisi, joka tarjoaa kuitenkin tilaisuuden muuttua.Antti Haanpää / Yle
Mitä enemmän ihmisiä on ja mitä enemmän ihminen ottaa luontoa käyttöönsä, sitä todennäköisemmin virukset tarttuvat eläimistä ihmisiin – ja leviävät, kuten korona.
Koronasta on kuitenkin puhuttu lähinnä kahden asian kautta: terveyden ja talouden. Nyt kun pahin terveysuhka on ainakin hetkeksi väistynyt, jäljellä on talous. Ympäristö on jäänyt sivuun keskiöstä.
– Talousihmiset eivät ilmeisesti ole kovin paljon keskustelleet ilmastoihmisten kanssa, Hukkinen sanoo.
Päästöt eivät romahda, vaikka talous rakoilee
Koronakevät ampuu kulutukseen ja valtiontalouteen ammottavia reikiä.
Mutta päästöt eivät romahda.
Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailman hiilipäästöt vähenevät tänä vuonna 8 prosenttia. Britannian Itä-Anglian yliopiston tuoreempi tutkimus arvioi, että 4–7 prosenttia.
Luvut yltävät nippa nappa 7,6 prosentin tuntumaan.
Sen verran päästöjen pitäisi YK:n ympäristöohjelma UNEP:n mukaan vähentyä 2020-luvulla joka ikinen vuosi, jotta maapallon lämpeneminen saataisiin rajattua Pariisin ilmastosopimuksen tiukimpaan tavoitteeseen eli 1,5 asteeseen. Rajaus 2 asteeseen vaatisi vuosittain noin 3 prosentin vähennykset.
Ja Kiinassa päästöt ovat alkuvuoden koronapudotuksen jälkeen jo pompanneet entisille käyrille, sanoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen.
– Laskeva päästötrendi ei jatku ilman rakenteellisia muutoksia. On todennäköistä, että päästöt palaavat Kiinan tavoin entiselleen muuallakin maailmassa, ellei talouden elvyttämistä suunnata ilmastonmuutosta torjuviin hankkeisiin, hän sanoo.
Kiina näyttää huomenna suuntaa koko maailmalle
Tullaan kohta Suomeen. Mutta sitä ennen vielä pari sanaa Kiinasta, sillä sen rooli on keskeinen sekä koronassa että päästöissä.
Tämän viikon perjantai eli 22. toukokuuta on tatuoitu maailman johtajien aivoihin.
Silloin Kiinan merkittävin poliittinen elin eli kansankongressi kokoontuu koronan lykkäämään vuotuiseen kokoukseensa. Listalla on kaksi jättimäistä päätöstä: miten Kiina elvyttää talouttaan, ja mille tasolle koronanarpinen maa asettaa bruttokansantuotetavoitteensa.
Kiinan bruttokansantuote eli BKT oli tammi–maaliskuussa peräti 6,8 prosenttia alempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Nyt maailmalla odotetaan henkeä pidätellen, millä keinoilla Kiina aikoo rasvata nousuaan.
– Kiinan on ensimmäinen valtio, joka koettaa elpyä kriisistä, ja maailman suurin päästäjä. Siellä on käyty toimista isoa sisäistä debattia, sanoo energiaa ja ilmanlaatua tutkivan kansainvälisen CREA-keskuksen johtava analyytikko Lauri Myllyvirta, joka seuraa Kiinan toimia.
Sotilaat valmistautuivat kansankongressin kokouksen turvaamiseen Pekingissä aiemmin tällä viikolla.Nicolas Asfouri / AFP
Kulutus Kiinassa on jo kiihtynyt. Uusia hiilivoimaloita on päätetty rakentaa, sähköntuotannon hiilenkulutus on palannut kriisiä edeltävälle tasolle, varastoihin jäänyt teräs on pantu liikkeelle ja sementtiä tuotetaan kovaa tahtia.
Toimissa voi olla uuden hiilipiikin alku. Tai sitten kyseessä on vain alkusysäys, joka muuntuu puhtaan teknologian toimiksi. Hallinto on myöntänyt julkisesti, että viime finanssikriisin jälkeinen vuosien 2008–2012 savupiippuelvytys oli virhe.
– Presidentti Xi Jinping on sanonut, että luonnon kanssa on elettävä harmoniassa, mutta myös BKT:n vahvistaminen on tärkeää. Konfutselaisessa ajattelutavassa on hallitsijan vastuulla pitää kansan hyvinvoinnista huolta. Tässä kohtaavat kaksi Kiinaa, vanha ja uusi, sanoo Aalto-yliopiston uusiutuvien energiamuotojen professori Peter Lund.
Näin Suomi nousee kuopasta – vai nouseeko?
Ja nyt Suomeen, sillä sama valinta on pienemmässä mittakaavassa edessä myös meillä.
Talous on kuopassa, ja kuoppaan on pumpattu ensiapuarahaa. Syksyllä taloutta on määrä alkaa elvyttää – ensitahdit syksylle löi pari viikkoa sitten työelämäprofessori Vesa Vihriälän johtama kokenut talousryhmä, johon kuuluivat talousnobelisti Bengt Holmström, professori Roope Uusitalo ja Sixten Korkman.
Ryhmä julkisti hallituksen toimeksiannosta niin sanotun Vihriälän raportin, joka hahmottelee ulospääsyä koronan aiheuttamasta talouskriisistä. Se ehdotti ensin kriisinhoitoa, sitten syksystä alkaen reipasta elvytystä ja lopuksi "kipupakettia" eli useille vuosille ajoitettavia leikkauksia talouden tasapainottamiseksi.
Ilmastoratkaisuja politiikanteon taustaksi tuottava BIOS-tutkimusyksikkö kritisoi raporttia sen tavasta korostaa velkariskiä esimerkiksi ilmastoriskien edelle.
– Lääkkeeksi tarjotaan julkisen talouden sopeuttamista, eli käytännössä kutistettaisiin julkista sektoria, koulutusta ja terveydenhoitoa, tutkija Paavo Järvensivu sanoo.
Järvensivu kysyy, miksi Suomi haluaa pysyä korkeintaan 90 prosentin velka-asteessa suhteessa BKT:hen, vaikka useat Euroopan maat ovat koronan piiskaamina matkalla yli sataan prosenttiin. Hän ei pelkäisi velkaa, jos sillä saadaan nopeaa rakennemuutosta ilmastokriisin torjuntaan ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen yli koronaseurausten.
– Suomi haluaa pysyä hihasta vedetyn 90 prosentin rajan alla, ja tämän vuoksi ollaan valmiit menettämään sopeutustoimiin jopa koko 2020-luku. Se tuntuu järjettömältä ja juontuu kapeudesta, jolla talouskeskustelua käydään, Järvensivu sanoo.
Elvytyksessä on iso mahdollisuus
Velkaraha antaa joka tapauksessa syksystä alkaen vipuvartta Suomelle. Taloutta lääkitään starttaamalla erilaisia elvytyshankkeita.
Rahassa on iso mahdollisuus, sanoo Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristöekonomian professori Markku Ollikainen.
– Tämä velkaelvytys on ensimmäinen kerta, kun ilmastopolitiikan tueksi voidaan käyttää lisärahaa, Ollikainen sanoo.
Professori Markku Ollikainen muistuttaa, että myös EU on kiristämässä yhteisiä päästötavoitteita. Siksi olisi Suomen vienninkin etu, että elvytysrahaa käytetään ilmastotoimien vauhdittamiseen.Antti Haanpää / Yle
Vuosien 2030–2040 ilmastotavoitteisiin pääsemiseksi on oma tiekarttansa, mutta toimet ovat olleet hitaita. Nopeina sykäyksinä tuleva elvytysraha antaisi 2020-luvulle ilmastotavoitteiden mukaisen alkupaukun.
Ilmastopaneeli on jo piirtänyt poliitikoille kuusi erilaista investointipakettia. Ne keskittyvät asuntojen energiatehokkuuteen, uusiutuvaan energiaan ja liikenteeseen, viimeksi mainitusta erityisesti sähköautoihin ja kaupunkien raitiotieratkaisuihin.
– Hankkeet ovat niin sanotusti lapiovalmiita. Ne voidaan aloittaa likimain heti ja tukikanavat ovat valmiina, osassa jopa suunnitelmat, Ollikainen sanoo.
EU antaa pontta vihreälle elvytykselle. Ursula von der Leyenin komissio ajaa määrätietoisesti green dealia eli vihreän kehityksen ohjelmaa, ja EU on myös kiristämässä ilmastotavoitteitaan.
Vihriälä: Ilmasto vaatii nopeita tekoja
Mitä tähän sanoo Vesa Vihriälä, joka ryhmineen hahmotteli Suomen talousaskelet?
Kutakuinkin samaa.
– Viime finanssikriisissä muut taloudelliset kysymykset menivät ilmastopolitiikan edelle. Nyt siihen ei oikein olisi varaa. Ilmastonmuutoksen hillintä on niin tärkeä kysymys, että se vaatii toimenpiteitä nyt, Vihriälä sanoo.
Vihriälän mukaan ilmastotoimet ovat hyvinkin elvytyskelpoisia hankkeita. Esimerkkeinä hän mainitsee energiatehokkaan korjausrakentamisen, joukkoliikenneprojektit ja etätöistä vapautuvien keskustatoimistojen muuttamisen asunnoiksi.
Elvytys pitäisi saada vauhdilla käyntiin heti syksyllä, ja projektien tulisi olla toteutettavissa 2–3 vuodessa.
Vesa Vihriälän työryhmän raportti julkistettiin kaksi viikkoa sitten.Antti Haanpää / Yle
Velasta Vihriälä on kuitenkin eri mieltä kuin esimerkiksi BIOS. Hänen mukaansa kukaan ei ole naulannut tavoitetta 90 prosenttiin, mutta velkaa pitäisi silti pyrkiä välttämään.
– Me otamme joka tapauksessa rytinällä velkaa tässä. Ja on myös niin, että vähemmän velkaantuneet maat kestävät uusia sokkeja paremmin kuin paljon velkaantuneet, Vihriälä sanoo.
– Jos ajatellaan että talouden periaatteet voisi heittää romukoppaan, niin ei. Mutta jos ajatellaan että nyt pitäisi tehdä ilmastopolitiikan kannalta hyviä investointeja niin kyllä. Meidän kannattaa pyrkiä muuttamaan talouden rakennetta ja toimintatapaa niin, että se on pitkän päälle kestävämpi.
"30 vuotta sitten oli vielä aikaa, nyt ei"
Nyt kaikki on vielä edessä.
Koronan etenemisestä ei tiedä kukaan, mutta professori Janne Hukkinen näkee, että kriisiä seuraa mahdollisuus.
– Liikkeelle pannaan suuria rahamääriä. Tämä on tilaisuus satsata rahat niin, että suuret rakenteelliset uudistukset lähtevät liikkeelle, hän sanoo.
Hukkinen toivoo, että ilmastotoimet otetaan talouspolitiikan keskiöön.Antti Haanpää / Yle
Vaihtoehtona on yrittää palata vanhoille raiteille ja olla ottamatta ilmastoa huomioon taloustoimissa. Se olisi kaiken ilmastotutkimuksen mukaan katastrofin siemen.
– Toiveeni on, että ymmärretään kuinka vahvasti keskiössä ympäristökysymykset ovat. Ellei siitä synny päättäjien kesken ymmärrystä, niin realismi eli ympäristökriisit kaatuvat lujaa päälle, Hukkinen sanoo.
Hukkinen on juuri saanut valmiiksi lausunnon koronapandemian vaikutuksista Suomeen. Sen on pyytänyt eduskunnan tulevaisuusvaliokunta. Kuukausi sitten julkaistiin Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama politiikkasuositus, jossa Hukkinen hahmotteli kriisikestävän Suomen rakentamista.
Jutun alussakin mainitut talousihmiset ja ilmastoihmiset tulisi saada samaan pakettiin. Sama muutos on vääjäämätön kaikkialla, ja kyse on siitä mikä yhteiskunta on parhaiten valmistautunut.
– Vielä 30 vuotta sitten meillä oli vielä hyvin aikaa tehdä ilmastonmuutoksen edellyttämiä rakenneuudistuksia. Nyt se aika on vähän niin kuin mennyt, Hukkinen sanoo.
Suurin osa koronapotilaista tarvitsee tehohoidossa hengityslaitetta. Hengityslaitteen varaan joutumisesta tuntuukin tulleen koronakevään pahin painajainen.
Osa suomalaisista joutuu olemaan hengityslaitteen varassa 24/7 ilman koronaakin.
Helsingissä asuva Jukka Sariola, 56, tietää, millaista se on. Hän on elänyt hengityskoneen kanssa enemmän tai vähemmän vuosikymmeniä synnynnäisen harvinaisen lihasheikkouden takia.
– Opin kävelemään kaksivuotiaana, mutta juossut en ole koskaan. Kymmenvuotiaasta olen ollut pyörätuolissa, hän kertoo.
18-vuotiaana alkoivat hengitysvaikeudet, kun harvinainen nemaliinimyopatia-sairaus vaikutti myös Sariolan hengityslihaksiin. Parikymppisenä hän joutui sairaalaan ja hänelle laitettiin hengitysputki, kuten monelle tehohoidossa olevalle koronapotilaalle.
– Jos hengityskoneita ei olisi olemassa, elämäni olisi päättynyt 37 vuotta sitten. Elämä apuvälineiden kanssa voi olla yhtä täyteläistä kuin niin sanotun terveen elämä.
Hengityslaite tuo avun myös monelle koronapotilaalle. Toisin kuin Sariola, koronapotilaat myös pääsevät hengityskoneesta yleensä eroon.
– En halua pelotella. Pitää muistaa, että läheskään kaikki eivät sairasta koronan vaikeaa muotoa.
Putki laitetaan nykyään nukutuksessa
Lyhytaikaisissa hengitysvaikeuksissa potilaalle laitetaan hengitysputki, eli intubaatioputki henkitorveen, ja tähän putkeen kytketään hengityslaite.
Tampereen yliopistollisen sairaalan tehohoidon vastuujohtaja, ylilääkäri Sari Karlssonkuvasi toimenpidettä aiemmin Ylelle, ettei ihminen kestä putkea tajuissaan. Tästä syystä tehohoidossa käytetään nykyään rauhoittavaa lääkitystä ja osittain samoja lääkkeitä kuin anestesiassa.
Vuonna 1982 meininki oli eri. Jukka Sariolaa ei nukutettu, kun hänelle laitettiin putki.
– Laittaminen oli erittäin ongelmallista, Sariola sanoo diplomaattisesti.
Muistikuvat kivuliaalta teho-osastoajalta ovat niin huterat, että Sariola soitti äidilleen ja kysyi asiasta. Äitikään ei muistanut, että poika olisi nukutettu. Kivun lisäksi kokemus on muutenkin epämiellyttävä.
Kone tekee sitä työtä, mitä Jukka Sariolan oma hengityslihaksisto ei enää jaksa.Matti Myller / Yle
Intubaatioputki estää ilman menon äänihuuliin. Puhua ei voi. Sariola on Hengityslaitepotilaiden puheenjohtaja ja kuvaa blogissaan tätä kokemusta.
– Puhekyvyttömyys tuntuu vaikealta. Onneksi puhe ei ole ainoa kommunikoinnin keino. Erilaisilla reagoinneilla, kuten pään ja käden liikautuksella tai silmien räpäytyksillä, pystyy siinäkin tilanteessa jotakin viestittämään.
"Jaksan ehkä viisi minuuttia hengittää itse"
Jukka Sariola pääsi irti hengitysputkesta lopulta vajaan kahden viikon jälkeen. 1,5 kuukautta hän yritti hengittää omin avuin, mutta se kävi liian raskaaksi. Hänelle tehtiin henkitorviavanne kaulan alaosaan. Kaulassa olevaan kanyyliin liitetään hengityskoneen letkusto.
Tällainen ratkaisu tehdään, jos on tarve pitkäaikaiselle hengityskoneen käytölle. Suomessa on arviolta sata ihmistä, jotka ovat riippuvaisia hengityskoneesta. Lisäksi pari sataa ihmistä tarvitsee laitetta tukeakseen hengitystä. Sitten on vielä arviolta kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka uniapnean takia käyttävät apuvälinettä öisin.
Sariola on elänyt hengityskoneen varassa yöt ja päivät 18 vuotta, sitä ennen osittain. Hänen elämänsä riippuu siitä.
– Jos letku irtoaa, en pysty tekemään sille mitään. Jaksan ehkä viisi minuuttia hengittää itse, Sariola sanoo.
Tästä syystä hänellä pitää olla avustaja koko ajan valmiina auttamaan.
Helpottava tunne
Sisään, ulos. Sisään, ulos. Jukka Sariolan hengityskone hurisee sen tahtiin, miten hän puhuu ja hengittää. Sariola on niin tottunut ääneen, ettei hän kuule sitä.
Hengityskoneen käyttö tuntuu nimittäin helpottavalta. Tätä ulkopuolisen on ehkä vaikea ymmärtää, mutta koronapotilaalle tieto voi olla rauhoittava. Kone tekee sitä työtä, mitä oma hengityslihaksisto ei enää jaksa.
Hengityskone säädetään niin, että elimistö saa riittävästi happea ja ylimääräinen hiilidioksidi saadaan pois elimistöstä. Kone puhaltaa sisäänhengityksen tahtiin.
Puhuminen ei yleensä satu, eikä hengittäminen. Paitsi keuhkokuumeessa ja siksi korona on riski.
– Olen sairastanut monta keuhkokuumetta ja ne ovat vieneet voimia. Sairastamiini keuhkokuumeisiin on ollut lääkitys, mutta koronaviruksen tuottamaan keuhkokuumeeseen ei ole lääkettä.
Jukka Sariola on kokenut monta kivuliasta keuhkokuumetta ja joutuu varomaan koronavirusta vielä pitkään. Matti Myller / Yle
Koronavirus on suuri riski
Terveen ihmisen keuhkot tuottavat limaa noin desilitran päivässä. Lima nousee kurkkuun ja niellään. Hengitystieinfektion aikana liman määrä moninkertaistuu.
Hengityskoneessa olevan Sariolan lima pitää poistaa mekaanisesti imulaitteella. Normaalisti lima poistetaan pari kertaa vuorokaudessa, mutta tulehduksen aikana joka tunti. Käytännössä hengitys tukkoontuu toimenpiteen ajaksi.
Toimenpide kestää Sariolalla vain 10–15 sekuntia, mutta se tuntuu tukalalta kunnes lima on poissa.
Tästä syystä koronavirusta pitää välttää ja Jukka Sariola tapaa vain avustajiaan. Sariolalla on kuusi avustajaa, joista kolme on kokoaikaista ja kolme osa-aikaista. Työntekijät pitävät hengityssuojainta.
– Onneksi kaikki ovat pysyneet terveinä.
Hetki kerrallaan
Ensi alkuun koronan rajoitukset tuntuivat raskaalta. Sitten Sariola päätti ottaa samat konstit käyttöön kuin ollessaan puoli vuotta sairaalassa.
– En liikaa mieti tulevaa, vaan elän sitä päivää, joka on tässä hetkessä. Emme tiedä, mitä tulee vastaan, joten voimme murehtia sellaista, joka ei tule edes tapahtumaan.
Miten hän pystyy ajattelemaan näin positiivisesti? Katse Skype-puhelun toisessa päässä kirkastuu.
– Elämähän on ihanaa.
Jukka Sariola on selvinnyt monesta keuhkokuumeesta, mutta se on ottanut koville.Matti Myller / Yle
Silti kaikkeen kannattaa varautua. Jos Sariolalla todetaan korona, hänellä on tarkat ohjeet työntekijöille, miten pitää toimia.
Kun rajoituksia alettiin purkaa, Sariolan oli pakko todeta, ettei rajoitusten helpottuminen koske häntä. Viruksen riski ei poistu ennen kuin sairauteen on rokote.
– Jos tämä kestää vielä vuoden, on tämä aikamoista henkisesti.
Kolmen tunnin akku
Vammaisjärjestövaikuttaja on mukana monessa järjestössä ja esimerkiksi valtakunnallisessa sosiaali- ja terveysalan eettisessä neuvottelukunnassa. Hän on huolissaan vaikeavammaisista, jotka on koronan ajaksi käytännössä suljettu omaan huoneeseen ilman sosiaalisia kontakteja.
Ihminen ei elä ilman hengittämistä, mutta elääkö ilman muita ihmisiä?
Sähköpyörätuolin ja hengityskoneen ansiosta Jukka Sariola pääsi ennen koronaa liikkumaan vapaasti. Matti Myller / Yle
Kokoukset käytäväpuheineen tuovat Sariolalle yleensä monta kertaa viikossa sosiaalista merkitystä arkeen. Korona-aikana on ollut tyytyminen etäkokouksiin, eikä ystäviä ole voinut tavata.
Onneksi 83-vuotias äiti on oppinut puhumaan videopuheluita ja tekniikka on auttanut viestinnässä muutenkin.
Normaalisti Sariola tykkää kulkea julkisella liikenteellä. Hengityskoneen akku kestää kolme tuntia ja Sariolalla on yleensä kolme akkua mukana. Nyt hän on joutunut tyytymään ulkoiluihin Helsingin Kulosaaressa, jossa virusta on ollut onneksi hyvin vähän.
Elämän arvaamattomuus
Jukka Sariola on perustanut tietotekniikka-alan firman, kirjoittanut kolme kirjaa ja matkustanut ulkomailla. Kaiken hengityskoneen kanssa.
Järvenpää oli Sariolan avustaja ja hänen nuoruudenihastuksen kohteensa. Sariola toipui sydänsurusta ja ystävyys kesti Järvenpään kuolemaan asti. Kirjan kirjoittaminen auttoi Sariolaa surutyössä.
Elämän arvaamattomuus on läsnä myös koronassa.
– Luotan lääkäreihin ja lääketieteeseen. On asioita, joissa lääketiede ei silti pysty auttamaan, vaikka kuinka haluamme.
Koronaviruksen pelossa monia ahdistaa seuraava kysymys: Jos henki on ahtaalla, tuleeko pakokauhu?
Sariola menee hiljaiseksi.
– Et kysy helppoja.
Hengityksen salpautuminen tuntuu kehossa tukalalta. Sariolalla on ollut monta läheltä piti -tilannetta, joissa kristillinen vakaumus on pitänyt mielen rauhallisena.
– Ajattelen, että kuolemassani on Jumalan antama aikataulu.
Jo kuolleeksi luultu Venla-saimaannorppa onkin elossa. WWF:n aluevastaava Ismo Marttinen kuvasi Venlan eteläisellä Saimaalla huhtikuun loppupuolella.
– Kun Venla siirrettiin Etelä-Saimaalle, sen arvioitiin olleen vähintään viisivuotias. Se tarkoittaa, että Venla on nyt ainakin 33-vuotias. Venla on näin ollen todistetusti vanhin elossa oleva saimaannorppa, Marttinen sanoo.
Nyt Venla asuu ja elää Taipalsaaren kunnan alueella. Viimeksi Venla on nähty vapun jälkeen ja viimeiset kuvat ovat toukokuulta. Venla on viihtynyt jo 28 vuoden ajan eteläisellä Saimaalla, synnyttänyt alueelle useita poikasia ja vaikuttaa edelleen elinvoimaiselta.
Kun Venlasta ei ollut aikaisemmin varmoja tunnistushavaintoja, epäiltiin, olisiko se muuttanut muualle tai kuollut vanhuuteen.
– Se tiedetään, että hylje-eläimet elävät kyllä pitkäikäisiksi. Oletusarvo on, että saimaannorppa voi elää yli 30-vuotiaaksi, Marttinen sanoo.
Siirrettiin vuonna 1992 Savosta eteläiselle Saimaalle
Saimaannorppa on yksi maailman harvinaisimmista hylkeistä. Sen suojelu aloitettiin jo vuonna 1979, minkä jälkeen norppakanta on kasvanut Saimaalla. Saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja tarvitsee suojelua vielä pitkään.
Venla siirrettiin vuonna 1992 Savonlinnan pohjoispuolella sijaitsevalta Haukivedeltä eteläiselle Saimaalle. Siirto tehtiin, koska eteläisen Saimaan norppakanta oli tuohon aikaan taantumassa. Venlan toivottiin elvyttävän kuihtuvaa kantaa.
– Se on lisääntynyt hienosta ja tehnyt useita kuutteja. Saimaannorpan kanta on edelleen niin pieni ja geneettinen muuntelu on todella kapeaa. Voi ainakin päätellä, että geneettiseen vaihteluun on ollut hyvä lisä, kun saadaan savolaisverta, Marttinen kertoo.
Saimaannorppa tunnetaan kuvioistaan
Iän määrittely vaatii pitkäaikaista vuosien seurantaa. Marttinen kuvasi Venlan osana Itä-Suomen yliopiston Photo-ID-tutkimushanketta, jossa kerätään kuvapankkia saimaannorppayksilöistä. Saimaannorpan turkin kuviot ovat yksilöllisiä ja pysyviä, joten niitä voidaan käyttää sormenjälkien tapaan yksilöiden tunnistamiseen.
Venla tunnistetiin juuri Venlaksi näiden kuvioiden perusteella.
– Oli jättiyllätys kaikille, että vanha Venla-norppa on edelleen hengissä. Samalla löytö on todiste siitä, kuinka erinomainen menetelmä Photo-ID on pitkäikäisen ja harvalukuisen saimaannorpan seurannassa”, Itä-Suomen yliopiston tutkija Mervi Kunnasranta sanoo WWF Suomen tiedotteessa.
Yksilöistä saatavaa seurantatietoa voidaan hyödyntää esimerkiksi kannan koon arvioinnissa ja norppien elämänkaaren ja keskinäisten suhteiden selvittämisessä.
– Tämä on hyvä esimerkki siitä, että hylje voi elää pitkäikäisen elämän. Siirtoistutuskokeilu voidaan todeta onnistuneeksi, mutta ennen kaikkea Photo ID-seuranta osoitti toimivuutensa. Kuka tahansa, joka löytää saimaannorpan, voi ottaa siitä tunnistuskuvan ja lähettää WWF:n norppagalleriaan, sanoo WWF:n Ismo Marttinen.
Voit keskustella aiheesta 23.5. kello 23:een asti.
Torniolaisen Esa Junturan yritys päästä Ruotsin Kalixissa sijaitsevalle mökilleen tyssäsi huhtikuussa tavalla, joka on tuttu monelle ihmiselle länsirajalla tänä keväänä. Rajavartija kielsi Junturaa ylittämästä rajaa, vaikka niin ei voi Suomen lain mukaan tehdä.
Juntura ehdotti, voisiko hän antaa avaimet rajan yli Ruotsin asunnon naapurille, jotta tämä voisi tarkistaa, että talo on kunnossa. Etenkin vanhan talon vesiputket huolettivat.
Rajavartija kielsi senkin, vaikka rajavartijalla ei ole lakiin perustuvaa toimivaltaa kieltää tavaroiden liikettä.
Juntura on yksi lukuisista länsirajan asukkaista, joiden matkanteko on tyssännyt hallituksen tahtotilaa toteuttavan Rajavartiolaitoksen kieltoihin. Hallitus palautti sisärajatarkastukset länsi- ja pohjoisrajalle 19. maaliskuuta.
Rajavartiolaitos katsoo toimineensa lainmukaisesti.
Torniolaisen Esa Junturaa ei päästetty raan yli, sillä rajavartija ei pitänyt mökin kunnon tarkastamista pätevänä syynä rajanylitykselle. Muutama päivä myöhemmin hän pääsi rajan yli samalla syyllä muitta mutkitta.Pekka Juntti / Yle
Professori: Lakiin kirjattu periaate on unohdettu
Virkamiehen toiminnan tulee aina perustua lakiin. Se on kirjattu perustuslakiin. Åbo Akademin julkisoikeuden professorin Markku Suksen mukaan länsirajalla kyse on tarkoitussidonnaisuuden periaatteen unohtamisesta.
Sisärajatarkastukset ovat EU:ssa äärimmäinen toimi, johon voidaan turvautua vain poikkeustilanteessa silloin kun jäsenvaltiota uhkaa vakava vaara. Tässä tapauksessa sisärajatarkastusten syy on koronaviruspandemian leviämisen estäminen.
– Tarkoitussidonnaisuuden periaate tarkoittaa, että oikeutta pysäyttää liikenne ei saisi käyttää muuhun tarkoitukseen. Tarkoitus henkilön pysähtymiseen on se, että saadaan terveydellisestä syystä tehtävä rajatarkastus tehtyä ja ohjattua hänet vaikkapa karanteeniin, jos niin on välttämätön tehdä. Jos samalla tarkastetaan muita asioita, käytetään toimivaltaa väärään tarkoitukseen, Markku Suksi linjaa.
Oireettomien Suomen kansalaisten osalta pelkkä kansalaisuuden toteaminen täyttää maahantulo- ja maastalähtöedellytykset. Uumajassa asuva juristi ja väitöskirjatutkija Ida Asplund linjaa, että kaikki toimenpiteet sen jälkeen ovat toimivallan ylittämistä. Jopa kysymykset matkan tarkoituksesta ja määränpäästä ylittävät toimivaltuudet. Asplund on Suomen kansalainen, joka kävi tutustumassa länsirajan käytäntöihin sunnuntaina 17. toukokuuta.
Länsirajalla kansalaisilta on muun muassa vaadittu välttämätön ja perusteltu syy saapua maahan tai poistua maasta, jollei tämä itse ole ymmärtänyt vedota perusoikeuksiinsa.
Työpaikalta on vaadittu kirjallista dokumenttia työn välttämättömyydestä. Rajalla on velvoitettu täyttämään terveysviranomaisille kerättävä oirekysely ja karanteenisitoumus, jossa kysyttiin henkilötiedot, auton rekisterinumero ja määränpään osoite.
Paperin laillisuusongelmista on mennyt oikeuskanslerille useita kanteluita. Sen käytöstä luovuttiin kokonaan 14. toukokuuta.
Perusoikeudet otettava huomioon aina
Rajavartiolain 11. pykälä velvoittaa rajavartiomiehen ottamaan kaikessa toiminnassaan huomioon perusoikeudet ja ihmisoikeudet. Rajavartiomiehen on valittava perusteltavissa olevista vaihtoehdoista se, joka parhaiten edistää näiden oikeuksien toteutumista.
Rajavartijan tulisi siis ottaa itsenäisesti huomioon perusoikeudet ja tehdä päätöksensä niiden mukaisesti. Nyt perusoikeuksista huolehtiminen on jätetty kansalaisen itsensä varaan eikä häntä ole neuvottu.
Rajavartiolaitoksen rajatarkastusyksikön päällikön Tuomas Laosmaan mukaan Rajavartiolaitos on ollut aktiivinen neuvontavelvollisuutensa toteuttamisessa.
– Rajavartiolaitos on perustanut useita neuvontanumeroita ja pyrkinyt vastaamaan kaikkiin sähköpostitse ja puhelimitse tehtyihin yhteydenottoihin.Vastauksissaan Rajavartiolaitos on esittänyt valtioneuvoston suositukset, mutta myös Suomen kansalaisten perustuslailliset oikeudet, Laosmaa kertoo.
Rajavartiolaitos on vastannut Ylen kysymyksiin sähköpostitse.
Kaksoiskaupunki Tornio-Haaparantaa jakaa nyt raja-aita. Rajatarkastusten palauttamispäätöstä on jatkettu kahdesti ja näillä näkymin tarkastuksia jatketaan 14. kesäkuuta asti.Pekka Juntti / Yle
Raja: Kääntymiset ovat olleet vapaaehtoisia
Rajavartiolaitoksesta kerrotaan, että käännytykset eivät voi kohdistua Suomen kansalaisiin.
– Vallitsevassa tilanteessa usea ihminen on kanssamme käydyn keskustelun jälkeen vapaaehtoisesti luopunut rajanylitysaikeesta. Varsinaiset käännytyspäätökset kirjataan aina asianmukaisesti, Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala kirjoittaa.
Juttua varten haastatelluista Suomen kansalaisista kukaan ei ole kokenut itse luopuneensa rajanylitysaikeesta vaan heidät on käännytetty, koska välttämätöntä syytä rajan ylittämiseen ei ole ollut.
Myös Esa Junturalle vastaus oli selvä ei.
Käännytys on hallintopäätös, joka dokumentoidaan tarkasti ja josta käännytetty saa itselleen asiakirjan. Laosmaan mukaan länsirajalla on 14.5. mennessä käännytetty yhteensä kuusi henkilöä. He ovat olleet EU–kansalaisia ja kolmannen maan kansalaisia.
Kukaan juttua varten haastatelluista suomalaisista ei ole saanut käännytyksestä virallista päätöstä eikä dokumenttia. Myös useimmilta ruotsalaisilta se puuttuu. Se tekee asiasta kansalaisen oikeusturvan kannalta hankalan.
Kuinka näyttää toteen viranomaisen tekemä toimenpide, jos siitä ei ole mustaa valkoisella?
Useat rajan pinnassa asuvat ovat kertoneet Ylelle, että heidän rajanylityksensä on evätty. Yhteydenottoja tuli myös siitä, että rajan yli on päässyt vaivatta.Pekka Juntti / Yle
Professori kanteli EU-kansalaisen kohtelusta
Perjantaina 8. toukokuuta Yle julkaisi jutun, jossa ihmisoikeusprofessori Martin Scheinin linjasi, että myöskään ruotsalaisia tai muita EU-kansalaisia ei voi käännyttää rajalta kansalaisuuden perusteella vaan yksilöidysti.
Rajavartiolaitos pitää uutisointia virheellisenä ja kirjoittaa, että sen vuoksi ruotsalaisten määrä on lisääntynyt länsirajalla.
EU-kansalaisen käännyttäminen on mahdollista ulkomaalaislain 155., 156. ja 156a. pykälissä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Scheininin mukaan sen voi kuitenkin tehdä vain yksilöstä nousevaan syyhyn vedoten. Sitä ei siis voida ulottaa kaikkiin Ruotsin kansalaisiin.
Tiedot länsirajalta kertovat, että ruotsalaisia käännytetään jatkuvasti. Osa taas pääsee yli. Kukaan ei rajalle mennessään tiedä, mitkä ovat kriteerit.
Kaksoiskansalainen Adam Huuva yritti ruotsalaisena yli Haaparannalta Suomeen maanantaina 11. toukokuuta. Hänet estettiin. Hänelle rajavartija sanoi syyksi, että ohjeistuksen mukaan kaikki ruotsalaiset käännytetään. Huuva pääsi lopulta yli osoitettuaan, että hän on Suomen kansalainen.
Haaparannalla asuvan ruotsalaisen Birgit Fullerin matka pysähtyi Torniossa rajalle 20. toukokuuta, kun hän oli viemässä poikaansa kaverin luo. Hänen vanhin poikansa ja veljensä taas ovat saaneet hakea Suomesta sählymailaan lavan ja autoon jarrupalat.
Rajatarkastusyksikön päällikön Tuomas Laosmaan mukaan varsinaiset käännytykset eivät ole lisääntyneet huomattavasti viime päivinä.
– Pääosa henkilöistä, joiden maahantulon edellytykset eivät täyty, luopuu rajanylitysaikomuksesta omasta tahdostaan.
Birgit Fullerille oma tahto tarkoitti sitä, että rajavartija kysyi käännytkö vapaaehtoisesti vai tehdäänkö asiasta viralliset paperit. Fuller valitsi vapaaehtoisen palaamisen.
Laosmaa perustelee ruotsalaisten käännytyksiä sillä, että valtioneuvosto on päätöksillään rajoittanut maahanpääsyä. Näihin päätöksiin perustuen EU-kansalaiset voidaan käännyttää kansanterveydelle aiheutuvaan uhkaan perustuen.
Kyse on hänen mukaansa kokonaisharkinnasta, joka toteutetaan ulkomaalaislain 146. pykälän mukaisesti.
– Tiivistettynä käännyttämisen perusteina voivat olla passin tai henkilötodistuksen puuttuminen, hänen katsotaan vaarantavan yleistä järjestystä tai turvallisuutta, tai kansanterveydelliset syy, Laosmaa kirjoittaa.
Professori Martin Scheinin pitää ulkomaalaislain 146. pykälän soveltamista täysin virheellisenä kahdesta syystä.
Ensinnäkin kokonaisharkinta voi koskea vain yksilöllistä tapausta, ei ryhmää taikka ryhmään kuulumista. Toisekseen kyseinen pykälä koskee toimintaa EU-ulkorajoilla, mikä selviää ulkomaalaislain 142. pykälästä. Länsiraja taas on EU:n sisäraja.
Martin Scheinin on jättänyt EU-kansalaisten kohtelusta kantelun oikeuskanslerille.
Sisärajavalvonnasta lukuisia kanteluita
Kaiken kaikkiaan Rajavartiolaitoksen toiminnasta on tehty kymmeniä kanteluja. Rajavartiolaitokselle on Ruotsin radion mukaan tehty 24 kantelua sisärajavalvonnasta. Niistä 14 koskee Tornio-Haaparantaa.
Oikeuskansleri on puolestaan saanut 16 kantelua ja myös eduskunnan oikeusasiamiehelle ja tietosuojavaltuutetulle on kanneltu. Yksi oikeuskanslerille kannelleista on lappilainen keskustan kansanedustaja ja entinen rajaupseeri Mikko Kärnä.
Torniolainen Eila Isometsä harkitsi kantelun tekemistä jouduttuaan pysäytetyksi pyöräreissullaan Torniosta Haaparantaan. Palatessaan hän ei suostunut allekirjoittamaan karanteenisitoumusta, jota hän piti laittomana.
Torniolainen Eila Isometsä harkitsi kantelun tekemistä rajavartijoiden toiminnasta, mutta luopui aikeestaan, kun kansanedustaja Mikko Kärnä kertoi kannellensa asiasta oikeuskanslerille.Pekka Juntti / Yle
Episodia seuraavana päivänä Isometsä meni merivartioston konttorille kysymään hänet pysäyttäneiden rajamiesten nimiä kantelua varten.
Käynnin jälkeen merivartiostosta soitettiin Isometsän pojalle, joka työskentelee Rajavartiolaitoksen esikunnassa. Hänen toivottiin neuvovan äitiään, että tämä luopuisi kantelusta.
– Ja tämä asiahan ei kuulu pojalle miksikään! Eila Isometsä ärähtää.
Isometsän mukaan kyse on painostamisesta.
– Jollakin oli hätä kun aletaan soittamaan, että lopeta. En ole tehnyt mitään väärää, mutta nämä ovat tehneet omat lakinsa.
Satoja autoja tarkastettu
Koko kaksi kuukautta kestäneen operaation ajan rajavartijat ovat tutkineet autojen tavaratiloja, kauppakasseja ja laukkuja. Myös nämä toimet näyttäytyvät hankalassa valossa, kun niitä peilaa perustuslakiin ja rajavartiolakiin.
Operaation alussa myös tulli osallistui aktiivisesti autojen tarkistamiseen. Tällöin kyse on tullivalvontatoimenpiteestä, joita myös Rajavartiolaitos voi suorittaa niillä rajanylityspaikoilla, joissa tulli ei ole läsnä, ja tullin pyynnöstä muuallakin.
Rajavartijat ovat pysäyttäneet rajalla kaikki kulkijat. Myös satojen autojen tavaratilat on tutkittu.Antti Ullakko / Yle
Autojen tutkiminen on sallittua EU-sisärajoilla vain erityisestä syystä. Tämä tarkoittaa käytännössä tiedustelutietoa tai tullimiehen vahvaa epäilyä. Toimenpiteet pitää aina dokumentoida.
Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentajan sijainen Valtteri Viitala korostaa Tornion osalta, että tavarat ovat ensisijaisesti tullin toimivaltaan kuuluvia asioita ja Rajavartiolaitos keskittyy pääsääntöisesti henkilöliikenteeseen. Autojen tarkastukset liittyvät rajatarkastustoimenpiteisiin.
Viitalan mukaan tapaukset ovat tilannesidonnaisia ja yleensä tavoitteena on tarkistaa, ettei autossa ole ylimääräisiä henkilöitä. Toimenpiteestä ei Rajavartiolaitoksen mukaan normaalisti tehdä erillistä merkintää tietojärjestelmiin.
Sisäministeri: Epäkohdat tullaan selvittämään
Rajavartiolaitoksen mukaan Torniossa arviolta noin prosentti ajoneuvoista on tarkastettu. Tarkastettujen autojen määrä nousee satoihin.
Tarkastuksista suuri osa on kohdistunut suomalaisiin, joiden edellytykset ylittää raja ovat kansalaisuuden perusteella kunnossa. Enempää kuin se, mitä pandemiaan liittyvä tilanne ja säännöstö edellyttää, ei saisi tehdä, kertoo julkisoikeuden professori Markku Suksi.
– Muussa tapauksessa rajavartija käyttää toimivaltuutta muuhun kuin on tarkoitettu. Se loukkaa tarkoitussidonnaisuuden periaatetta.
Julkisoikeuden professori Markku Suksen mukaan oikeutta pysäyttää liikenne ei saa käyttää muihin tarkoituksiin.Yle/Mattias Simonsen
Markku Suksen mukaan Rajavartiolaitos on sotilaallisesti järjestäytynyt organisaatio. Käskyt tulevat ylhäältä.
– Eli ei siellä rajalla mitään kovin luovaa ajattelua tehdä vaan se toimintamalli on jostakin muualta tullut.
Hänen mukaansa sekä organisaatio kokonaisuudessaan että sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) ovat vastuussa toiminnasta, koska Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäministeriön rajavartio-osasto. Silti rajavartijankin tulee tietää, mihin lakiin hänen päätöksensä perustuu.
Suksen mukaan asia vaatii selvityksen, korjausliikkeen ja analysointia.
– Ja jos virheitä löytyy, ehkä jonkun suulla pitäisi todeta, että toiminnassa on esiintynyt ylilyöntejä ja että ensi kerralla toimitaan paremmin.
Sisäministeri Maria Ohisalon mukaan on tärkeää, että epäkohtia avataan ja niistä keskustellaan.
Ministeri sanoo, että epäkohdat tullaan selvittämään.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
