Finnairin matkustamohenkilökunta on suuttunut yhtiön kertomista uusista lomautuksista, kun samaan aikaan kaukoreittejä avataan uudelleen osittain ulkomaisella työvoimalla.

Finnair kertoi eilen aloittavansa maanantaina keskustelut henkilöstönsä kanssa mahdollisista lisälomautuksista. Muutamaa päivää aikaisemmin tiedotettiin, että esimerkiksi kaukolennot Aasiaan käynnistyvät kesällä asteittain.

– Kolmella avautuvalla reitillä ei ole lainkaan suomalaista matkustamohenkilökuntaa, koska palvelu on aikaisemmin ulkoistettu kokonaisuudessaan ulkomaiselle yritykselle. Jos ulkoistuksesta luovuttaisiin, niin satoja työpaikkoja palautuisi Helsinkiin, sanoo puheenjohtaja Jari Toivonen Suomen Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistyksestä.

Yhdistyksen mukaan on suuri helpotus, ettei koronatilanne ole johtanut irtisanomisiin. Työntekijöiden keskuudessa ymmärretään myös se, että selvitäkseen kriisistä Finnairin pitää olla kilpailukykyinen yhtiö.

Lomautettuina olevien työntekijöiden on kuitenkin vaikea niellä sitä, että ensimmäisiä avautuvia reittejä tullaan hoitamaan alihankinnan kautta.

– Meistä tällainen toiminta ei vaikuta kovin vastuulliselta. Veronmaksajilta otetaan kyllä rahaa vastaan, mutta sitten ei kuitenkaan olla valmiita työllistämään suomalaisia työntekijöitä. Tämä on saanut jokaisen lentoemännän ja stuertin ihokarvat nousemaan pystyyn, sanoo Toivonen.

Valtiovarainvaliokunta saa maanantaina valmiiksi mietinnön, jossa se puoltaa eduskunnalle 700 miljoonan euron varaamista Finnairin pääomittamiseen, muun muassa osakeantiin.

Finnair: Yhtiö kunnioittaa solmimiaan sopimuksia ja niiden ehtoja

Viime vuosikymmenen alkupuolella Finnair oli suurissa taloudellisissa vaikeuksissa, ja vuonna 2014 yhtiö solmi OSM Aviationin kanssa sopimuksen Singaporen-, Hongkongin- ja myöhemmin myös Delhin-lentojen matkustamopalvelun alihankinnasta.

Alihankinta oli yksi monista säästövuosina toteutetuista toimista, joiden avulla yhtiö pystyi palaamaan kasvu-uralle.

– Koska meillä on OSM:n kanssa voimassa oleva ostopalvelusopimus, matkustamopalvelu ostetaan heiltä näille reiteille. Kysymys ei siis ole vuokratyövoiman käytöstä, vaan Finnair kunnioittaa solmimiaan sopimuksia ja niiden ehtoja, toteaa Finnairin viestintä- ja yhteiskuntavastuujohtaja Arja Suominen sähköpostissaan.

Kun Finnairin lomautukset alkoivat maalis-huhtikuussa, myös alihankkija toteutti vastaavat toimet oman henkilöstönsä osalta. Voimassaolevan sopimuksen mukaan myös alihankkijan työntekijät palaavat töihin lentämisen lisääntyessä.

– Finnair palaa näille reiteille merkittävästi pienemmällä kapasiteetilla kuin ennen koronaa. Suurin osa näistä alihankkijan työntekijöistä on lomautettuna vielä pitkään. Esimerkiksi Hongkongissa työhön voi palata heinäkuussa työntekijöistä noin 15 prosenttia, sanoo Suominen.

Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys vaatii alihankinnasta luopumista

Jari Toivosen mukaan liiton johto on lähestynyt myös Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraista (sd.) kirjelmällä, jossa penätään toimia suomalaisten työpaikkojen puolesta.

Koska lentoala tulee toipumaan koronakriisistä hitaasti, nyt olisi Toivosen mukaan paras tilanne luopua alihankinnasta. Näin ollen työlupia ei tulisi hänen mukaansa enää tästä lähtien myöntää EU- ja ETA- maiden ulkopuolisille työntekijöille, kunnes suomalainen henkilökunta on jälleen työllistynyt.

– Hallituksen tulisi myös vaatia vastuullisempaa toimintaa Finnairilta. Tällä hetkellä ei ole selkeää tarvetta ulkomaiselle työvoimalle, koska Suomessa on työttöminä työnhakijoina valtava määrä matkustamohenkilökuntaa, sanoo Toivonen.

Finnair toteaa vastauksessaan Ylelle, että yhtiö on valmis keskustelemaan matkustamopalvelun toteuttamisesta omin voimin myös Singaporen, Hongkongin ja Delhin reiteillä, mikäli matkustamohenkilökunnan kanssa käytävissä säästöneuvotteluissa löydetään kustannustehokas ratkaisu.

– Finnair tekee kaikkensa, jotta se pääsisi nopeasti palaamaan lentämisessä aiemmalle tasolle. On hyvä muistaa, että jokaisen reitin positiiviset työllistävät kerrannaisvaikutukset Suomessa ovat merkittävät – silloinkin, kun matkustamopalvelu ostetaan ulkoa, sanoo Arja Suominen Finnairilta.

Lue myös:

Finnairin korona-ahdinko jatkuu – henkilöstöjohtaja: "Lisälomautukset näyttävät väistämättömiltä"

Eduskunta ei kytke Finnairin tukea maakuntalentoihin, vaikka valtiovarainministeri Katri Kulmuni flirttailikin tuen ja lentojen kytköksellä

Ministeri Tytti Tuppurainen Finnairin tuesta: "Siihen ei voi sitoa mitään ehtoja" – Valtio haluaa auttaa lentoyhtiön yli kriisistä

Finnair torppaa vihjailun valtiontuen ehdoista: Pörssiyhtiönä teemme päätöksemme itse – toimitusjohtaja toivoo liikenteen palautuvan

Finnair lentää heinäkuussa Euroopan tärkeimpiin kohteisiin ja aloittaa myös kaukolennot Aasiaan

Keski-ikäinen nainen kuoli jäätyään traktorin alle puristuksiin torstaina Juvalla. Onnettomuus sattui torstaina ennen aamukymmentä.

Poliisi kertoo, että metsätöissä ollut mies oli juuttunut traktorilla kiinni, jolloin hän oli pyytänyt vaimonsa apuun. Vaimon käytössä oli turvahytitön traktori. Se kaatui toisen traktorin irrotusyrityksessä, ja vaimo jäi traktorin alle puristuksiin.

Nainen oli saatu pois traktorin alta ennen viranomaisten tuloa paikalle. Hän oli kuitenkin jo kuollut vammoihinsa.

Poliisi selvittää tapahtumien kulkua ja onnettomuuteen johtaneita tekijöitä yhdessä liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnan kanssa. Onnettomuutta tutkitaan alustavasti kuolemansyyn tutkintana.

Turvejärven pihapiirissä on näennäisessä sekamelskassa eri toimintoja. Klapikasa on helposti lähestyttävissä lähellä taloa, heinäpaalit muoveissaan vähän kauempana. Kelkka on pihassa ja auto talviteloilla.

Karjasuojan pariovien takaa kuuluu eläinten ääniä. Kaiken päällä tuivertaa Inarin puhuri, tällä kertaa alle 20 metriä sekunnissa.

Täällä, yli sata kilometriä kuntakeskuksesta, asuvat Katja Jomppanen ja Janne Utriainen neljän tyttärensä kanssa. He pitävät luontaiselinkeinotilaa vanhalla Palton suvun talvipaikalla Inarista pohjoiseen.

Perhe on asunut tilalla vuodesta 2008 asti.

– Siitä alkaen on luontaiselinkeinoilla tultu toimeen. Paikan luonne on säilynyt samana jo toistasataa vuotta. Nykyään lapset piipertää tuolla marjojen, sienten ja perunoiden perässä ihan niinkuin arjessa, Janne Utriainen kertoo.

Pariskunnan mielestä tämä oli täydellinen asuinpaikka heille. Kalavedet olivat lähellä ja kentällä kasvoi heinää. Vain lampaat ja muut eläimet puuttuivat. Rakennuksetkin olivat valmiina ja pariskunta pääsi elämään unelmaansa luonnon parissa.

Muutto Turvejärvelle oli heidän kannanottonsa kerskakulutukseen ja ilmastonmuutokseen.

– Muut saavat tehdä oman ratkaisunsa, mutta me taistelemme ilmastonmuutosta vastaan näillä keinoin, luonnonmukaisesti. Meillä on täällä kaikki mitä tarvitsemme hyvään elämään ja se riittää, Utriainen sanoo.

Etelän miehenä Jannella on kuitenkin pohjoinen sielu ja niin on Katja-vaimollakin. He ihmettelevätkin sitä, kuinka ihmiset koko ajan tuumivat mistä he ovat joutuneet luopumaan muuttaessaan korpeen.

– Ei mistään. Päinvastoin ollemme saaneet paljon. Olen syntynyt vuonna 1970 ja kasvoin kuulemaan, että demokratia kulkee käsi kädessä markkinatalouden kanssa. Vapaa maailma tarkoitti länsimaista kulutusmallia, kaikki muu oli lapsellista illuusiota. Mutta maailma pelastuu vain, jos vähennämme kulutusta, Utriainen lataa.

Mallina perinteinen inarilainen elämäntapa

Perheen pihapiiri on perinteinen inarilainen asuinkenttä, jossa rakennukset ovat ripoteltuina tarkoituksensa mukaisesti ympäri aukeaa päätalon ollessa keskellä kummulla.

Paikalla on aina harjoitettu pienimuotoista maanviljelyä, tehty heinää, pidetty lehmiä, lampaita ja kanoja, on kalastettu, metsästetty ja kerätty kasveja. Välillä on tehty klapeja lämpimikseen.

Näistä on saatu kasaan toimeentulo, jota on paikattu perinteiseen inarilaiseen malliin porohommilla ja vaihdantataloudella.

Perhe on pyrkinyt omaksumaan saman perinteisen inarilaisen elämäntavan siinä määrin kuin se on mahdollista. Vain sähköt, liesi ja lämmitin ovat nykyajan kotkotuksia, joita perhe tarvitsee. Pakastin on välttämätön ruoan säilytyksen kannalta ja ruoan välivarastointi sujuu kylmälaukun ja kylmäpatruunoiden avulla.

Maitotuotteet ja muut jääkaappitavarat pakataan jo kaupassa kylmälaukkuihin. Talvella eteisessä säilyy kylmänä kaikki tarvittava ja kesää varten poimitaan järvestä jääpalat jo talvella.

– Kun ottaa vain tarpeellisen määrän esille pakastimesta, hävikkiä ei tule, Katja Jomppanen kuvailee jääkaapittomuuden etuja.

Lasten läppärit ja isännän kirjoittamiseen käyttämä tietokone ovat käytössä, mutta televisiota ei pirtissä ole. Talossa ei ole myöskään mikroa eikä sisävessaa. Radio luo nurkassa tunnelmaa.

Luontaistalouden hyödyt korostuvat poikkeusaikana

Vaikka koronan tuoma eristys ja kotona pysyminen on ollut monelle perheelle suuri muutos tänä keväänä, tässä perheessä normaaliin arkeen ei ole tullut juuri minkäänlaista muutosta.

Korkeintaan poikkeusaika on saanut pohtimaan luontaistalouden etuja.

– Nähdään tämän lähiruuan arvo, mitä meillä on ympärillä, se superfood. Maanviljelijät, kalastajat, poromiehet, marjanpoimijat, sienestäjät saavat arvonsa takaisin tässä, Janne Utriainen pohtii.

Lähes ainoana poikkeuksena normaaliin korona-ajassa on se, että lapset Inari (13), Ida (12) ja Inga (11) ovat opiskelleet etänä pari kuukautta. Tämä aika on merkinnyt heille vähän pidempiä yöunia, kun ei ole tarvinnut kukonlaulun aikaan mennä tien poskeen koulutaksia odottamaan. Koululle Sevettiin on matkaa 40 kilometriä.

Aika on ollut myös nuorimman, äidin ja isän silmäterän Elle-Karenen (4) mieleen, sillä pikkusisko on nauttinut isompien seurasta täysin siemauksin etäkoulun aikana.

Katja Jomppanen puolestaan on ollut iloinen saadessaan välillä apua kotiaskareisiin, kuten eläinten hoitoon, vedenhakuun, polttopuuhuoltoon, ruoanlaittoon ja talon lämmitykseen.

Sairastuminenkaan ei saanut luopumaan elämäntavasta

Kun luontaistila Turvejärvelle perustettiin, isäntä toimi myös kalastajana Inarilla. Melko pian kävi selväksi, ettei pelkän kalastuksen varaan voisi jäädä, jotain muutakin pitäisi keksiä.

Aikansa ensin eräoppaana toimittuaan Utriainen vaihtoi vielä kerran ammattia ja päätyi ajamaan kalarekkoja Norjaan.

Reissuilla oli aikaa ajatella ja Utriainen onkin tätä nykyä myös kirjailija. Rekkakuskin hommat saivat jäädä, kun häneltä diagnosoitiin lihasrappeumasairaus ALS.

Pian tuli selväksi, ettei isäntä sairautensa takia enää voi osallistua tilan raskaisiin, fyysisiin töihin ja perheen oli valittava, lähdetäänkö Turvejärveltä vai karsitaanko joitakin tilan raskaimpia töitä. Katja ei jaksanut yksin hoitaa kaikkia askareita.

Poismuutto ei kuitenkaan ollut vaihtoehto.

– Sonnista jouduimme luopumaan ja siitä saatiin yhden talven lihat, Utriainen kertoo.

Tyttäret ovat omaksuneet vanhempiensa ajatukset luonnonmukaisesta elämästä siinä määrin, että kun keskustelu Jäämerenradasta oli kiivaimmillaan he lähettivät yksissä tuumin kaikki Angry Birds-lelunsa takaisin Peter Vesterbackalle. Toimi oli vastalause hänen ratasuunnitelmilleen.

Tytöt olivat ottaneet selvää Jäämeren radan linjauksista ja saaneet selville, että toteutuessaan rata kulkisi juuri heidän tilansa maitten läpi.

– Meidän kanssa ei leikitä ja me ei leikitä sinun kanssa, kuuluivat tyttöjen terveiset Vesterbackalle.

Lue myös:

Japanilais-suomalainen perhe rakentaa unelmien ekoelämää lappilaiselle pikkukylälle – tuulivoimala ja villiruoka takaavat omavaraisuuden

Nainen hylkäsi kaupungin ja mukavuudet, muutti ypöyksin korpeen ja raivasi vanhasta, hylätystä tilasta itselleen onnen: "Ihmisen pitää saada nähdä taivaanranta"

Elokuvateatterit odottavat tänä kesänä uutta Hollywood-elokuvaa ehkä enemmän kuin koskaan ennen. Elokuvateatteriketjujen salit tyhjenivät ja tulot loppuivat, kun koronaepidemian aiheuttamat rajoitukset sulkivat teatterien ovet. Hetken näytti siltä, että maailman suurin ketju, amerikkalainen AMC, on kaatumassa. Se omistaa myös Finnkinon.

Elokuvateatterit ovat pysyneet toistaiseksi kuin ihmeen kaupalla pystyssä, vaikka asiakkaita ei vieläkään ole. Koronaepidemian aiheuttamia rajoituksia on alettu höllentää eri puolilla Eurooppaa, ja elokuvateatterien pyörittäjät miettivät nyt kuumeisesti, miten elokuvia voi alkaa näyttää turvallisesti yleisölle.

Ensin tarvitaan uusi elokuva, jolla ihmiset saadaan liikkeelle. Ja lupaus yleisölle, että elokuvissakäynti on turvallista.

Finnkino odottaa Nolanin leffaa

Brittiläinen Christopher Nolan on noussut 2000-luvulla merkittäväksi Hollywood-ohjaajaksi. Hän uudisti muun muassa Batman-elokuvat. Ja juuri Nolanin toivotaan vetävän elokuvateatterit ylös koronapandemian aiheuttamasta suosta. Hänen uuden toimintaelokuvansa ja vakoojajännärinsä Tenet pitäisi tulla ensi-iltaan vajaan kahden kuukauden kuluttua eli heinäkuun 17. päivä. Se on merkittävää, koska lähes kaikki muut mahdolliset hittielokuvat on siirretty pitkälle syksyyn tai ensi vuoden puolelle. Tenetin ohella Hollywood-elokuvien ensi-iltalistalla roikkuu heinäkuussa ainoastaan Disneyn Mulan. Sen on määrä tulla ensi-iltaan Tenetin jälkeen.

Monisalisia teattereita pyörittävät ketjut tarvitsevat toiminnan uudelleen käynnistykseen “ison elokuvan”. Siksi myös Finnkino ja toinen Suomessa toimiva ketju, Bio Rex Cinemas, odottavat Tenetiä kieli pitkällä.

Tenetistä on tullut elokuvateatterien uuden ajan symboli, vaikka koronapandemia jatkuu, eikä koronavirukseen ole vielä rokotetta. Kaavailtuun ensi-iltaan on kahdeksan viikkoa.

Nolan haluaa pelastaa elokuvateatterit

Elokuvateatterien pelastamisesta on tullut myös elokuvaohjaaja Nolanin missio. Hän kirjoitti siitä amerikkalaisen The Washington Post -lehden mielipidepalstalla. Nolan on luonnollisesti huolissaan amerikkalaisista elokuvateattereista, ja hän on tehnyt selväksi taistelevansa Tenetin heinäkuisen ensi-illan puolesta. Pyörät pitää Nolanin mukaan saada taas pyörimään.

Vaikka Nolan on omintakeinen, taitava ja kiinnostava elokuvaohjaaja, hän ei pysty pysäyttämään koronaepidemiaa. Pelissä on isot panokset. Tenetin tekeminen maksoi hieman vajaat 200 miljoonaa euroa, eikä sitä voi laskea liikkeelle, jos potentiaalisia katsojia on liian vähän. Samaan aikaan moni miettii, miten Yhdysvallat ylipäätään selviää koko pandemiasta.

Elokuvabisnestä ruotiva julkaisu Hollywood Reporter laski, ettei Tenetiä kannata tuoda Yhdysvalloissa ensi-iltaan, elleivät sekä New Yorkin että Los Angelesin elokuvateatterit ole auki. Ne tuottavat keskimäärin 10–20 prosenttia kotimaan lipputuloista.

Myös Britanniassa tunteet käyvät kuumina Nolanin uuden elokuvan kaavaillun ensi-illan edellä. Alan lobbarit yrittävät taivutella hallitusta avaamaan elokuvateatterit ennen sitä.

Odotukset katossa, ja pettymys karvas

Nolanin uudelle elokuvalle on ladattu niin kovat odotukset, että elokuvateatterien pyörittäjien usko koko alaan voi hetkeksi kadota, jos Tenetin ensi-ilta siirretään eteenpäin. Sen mukana kesän mahdollisesta ohjelmistosta lähtee todennäköisesti myös Disneyn Mulan. Nolanin uusi elokuva voi merkitä elokuvateattereille uuden ajan alkua tai tuskallisen taipaleen jatkumista.

Itse elokuvasta ei tiedetä juuri mitään. Se on tyypillistä Nolanille, joka yrittää pitää kaikki elokuviinsa liittyvät yksityiskohdat loppuun asti salaisuutena. Tenetin trailerin perusteella elokuva yhdistelee mahdollisesti vakoilua ja aikamatkaamista. Pääosassa nähdään John David Washington, entinen urheilija ja näyttelijä Denzel Washingtonin poika.

Suomalaisia voi kiinnostaa fakta, että elokuvaa kuvattiin myös Virossa ja siellä muun muassa Tallinnassa. Elokuvan kuvauksista levisi kuva kohtauksesta, jota kuvattiin Tallinnan satamassa sijaitsevassa Linnahallissa. Tämä brutalismia edustava kulttuuri- ja urheilukeskus valmistui Moskovan vuoden 1980 olympialaisiin. Rakennuksesta seurattiin purjehdusta.

Imatralla sattui alkuviikosta väkivaltainen välikohtaus, jossa nuoret alakouluikäiset pojat pahoinpitelivät kolmannen rajusti. Yhtä pojista ajettiin takaa, ja häntä lyötiin pesäpallomailalla. Poika kaatui, minkä jälkeen häntä potkittiin rajusti.

Tapauksesta on levinnyt sosiaaliseen mediaan ainakin kolme eri videota. Poliisin mukaan tapaus täyttää törkeän pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Tapaus sattui imatralaisen koulun pihalla, ja sitä oli seuraamassa useita nuoria – sekä tyttöjä että poikia. Poliisi on saanut tekijät kiinni. Tapaus sattui kouluajan ulkopuolella.

Erikoiseksi tilanteen teki se, että lapset tekivät tietoisesti törkeää väkivaltaa. Ympärillä oli paljon katsojia, mutta he keskittyivät seuraamaan tai kuvaamaan.

– Se tekee tästä huolestuttavaa, että kukaan ei mennyt auttamaan. Kyse on varmasti siitä, että ei uskalleta puuttua, sanoo Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotessa työskentelevä nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen.

Imatran tapauksen kaltaisia tappeluita on ollut viime syksynä muun muassa Lahdessa ja Helsingissä. Ainakin Lahdessa kyse oli mitä ilmeisimmin etukäteen sovitusta tappelusta, jota sitten videoitiin ja jaettiin sosiaalisen median kanavissa.

Video luo pelkoa

Sari Suikkasella on pitkä ura nuorten oikeusedustajana. Vuosien aikana hän on työskennellyt hyvin monenlaisten, nimenomaan lasten tekemien rikosten parissa. Tapaukset vaihtelevat pikkunäpistyksistä väkivaltatapauksiin saakka.

Imatralla sattunut alaikäisten väkivaltainen välikohtaus ei ollut ainutkertainen.

– Kyllä näitä viime aikoina on joitakin muitakin ollut, sanoo Suikkanen.

Imatralla kuvattu video on poliisin mukaan raaka ja julma. Sellaisen videon katsomisella voi olla Suikkasen mukaan hyvin ikävät seuraukset niin lapselle kuin aikuiselle.

Viranomaiset ovatkin vedonneet kansalaisiin, ettei videota enää levitettäisi. Samaa mieltä on myös nuorten oikeusavustaja Sari Suikkanen.

– Lapsi voi myös alkaa pelätä, missä uskaltaa liikkua ja uskaltaako liikkua ulkona ollenkaan. Tällaiset videot helposti luovat yleistä pelkoa kertoo Suikkanen.

Nuorilla väärä käsitys vastuusta

Nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen on mukana Vintiö-toiminnassa, joka auttaa ehkäisemään alle 15-vuotiaiden lasten tekemiä rikoksia. Hän yrittää jo etukäteen selvittää nuorille, millaiseen vastuuseen lapset tekemistään rikoksistaan joutuvat.

– Monilla nuorilla on käsitys, ettei alle 15-vuotias joudu vastuuseen teoistaan. Heillä on kuitenkin korvausvastuu. Jos vanhemmat eivät halua auttaa lastaan, niin heidän ei ole mikään pakko korvata, kertoo Suikkanen.

Silloin ilkivaltaisesti rikottu ikkuna, varastettu tavara tai tuhottu toisen omaisuus on lapsen itsensä korvattava.

Väkivaltatapauksissa voi helposti aiheutua isojakin vammoja, joista aiheutuneet kustannukset tulevat myös lapsen korvattaviksi. Uhrille voi tulla näkövaurioita tai vammautumista. Pienemmistäkin kolhuista saattaa koitua isot korvaukset.

– Jos pysyvä hammas katkeaa, sen korjauttaminen voi tulla lapselle hyvinkin kalliiksi, muistuttaa Sari Suikkanen.

Koska alle 15-vuotias ei joudu rikosoikeudelliseen vastuuseen, on nuorten oikeusedustaja Sari Suikkasen mielestä ehdottoman tärkeää saada rikoskierre jo ensimmäisestä kerrasta poikki.

Kun lapsi täyttää 15 vuotta, on tilanne jo toinen, jos rikokset edelleen jatkuvat.

– Silloin joutuu todella vastuuseen tekemisistään, ja ne voivat olla hyvinkin rankkoja kokemuksia 15-vuotiaalle, sanoo Suikkanen.

Sari Suikkasen mukaan nuorten ja lasten keskuudessa on aina erilaisia villityksiä. Milloin se on imppaamista, milloin näpistelyä, milloin taas joukkotappeluita. Niissä tietty porukka intoutuu tekemään pahojaan. Pikku hiljaa yksi villitys loppuu ja toinen taas alkaa.

– Kyllä nämä tappelut ovat huolestuttavia, koska lapsi ei raivon vallassa ymmärrä, mitä siinä voi oikeasti sattua. Oikeasti voi sattua tosi vakavaa ja peruuttamatonta.

Surua ja murhetta

Kun lapsen tekemä rikos paljastuu, selvittää sitä ensin yleensä aina poliisi. Alle 15-vuotiaiden tekemiä rikostapauksia ruoditaan nykyisin valtakunnallisen Ankkuri-toimintamallin mukaisesti. Siinä on mukana asiantuntijoita poliisista ja sosiaali-, terveys- sekä nuorisotoimesta.

He käyvät asianosaisten kanssa tapahtunutta läpi ja yrittävät selvittää sitä. Vakavissa tapauksissa tosin lastensuojelu ottaa asian heti käsittelyynsä.

Alle 15-vuotiaiden kohdalla tyypillisimpiä tapauksia ovat näpistykset. Lapsi on saattanut varastaa kaupasta esimerkiksi vaatteita, meikkejä tai makeisia.

Ensin tapauksesta tulee ilmoitus poliisille ja sosiaalitoimelle, ja lapsi pääsee keskustelemaan tapahtuneesta heidän kanssaan. Ainakin toinen huoltaja on keskusteluissa lapsen mukana. Samalla selvitetään, millaista tukea perhe tai lapsi tarvitsee.

Keskustelun henki neuvotteluissa on yleensä rakentava. Nuorten oikeusedustaja Sari Suikkanen kertoo, että pääsääntöisesti lapset ovat olleet katuvaisia.

– Silloin viimeistään lapset ymmärtävät, että jokaisesta tapauksesta tulee jonkinlainen seuraamus. Käymme läpi myös sitä, mitä esimerkiksi väkivaltatapauksessa olisi voinut sattua ja mitkä olisivat voineet olla seuraukset uhrille ja itselle.

Vaikka tappeluita on ollut kautta ihmishistorian, ei niitä Suikkasen mielestä voi pitää millään tavalla hyväksyttävinä.

Tilanne on Suikkasen mukaan siinä mielessä parempi kuin ennen, että tapaukset tulevat nopeammin viranomaisten tietoon ja niihin pystytään myös nopeasti puuttumaan.

– Moni asia jää ensimmäiseen kertaan, ja lapsi ymmärtää, ettei niin saa tehdä.

Julkinen häpeä

Kaakkois-Suomen poliisi kertoi Imatran välikohtauksen jälkeen, että epäiltyjä ja heidän perheitään on uhkailtu. Poliisi toivoo ihmisiltä malttia somekeskusteluun, koska uhkailu ei poliisin mukaan auta asiaa tai asianomistajaa millään tavalla.

– Toivomme, että ihmiset tajuavat vastuunsa tässä keskustelussa. Vakava rikollinen teko on tapahtunut. Uhkailu ja huono käytös eivät muuta sitä tosiasiaa. Ei tehdä tilanteesta tämän hankalampaa kuin mitä se jo nyt on, kertoo Kaakkois-Suomen poliisi Facebook-sivuillaan.

Nuorten oikeusedustajan Sari Suikkasen mukaan lapsen tekemä rikos on kova paikka myös lapsen vanhemmille.

– Vanhempia pelottaa vielä lasta enemmän se, että näitä asioita selvitellään poliisin ja sosiaalitoimen kanssa. Se on vanhemmille usein häpeän paikka. Heitä järkyttää se, mitä oma lapsi on tehnyt ja mitä perheelle tapahtuu, kertoo Suikkanen.

Suikkasen mielestä nuoria väkivallan- tai rikoksentekijöitä ei pidä leimata tuleviksi suurrikollisiksi.

– Ei tietenkään pidä. Meidän tehtävämme on toimia, että vastaava ei toistuisi.

Videointi on aikamme ilmiö

Imatralla maanantaina sattuneesta väkivallanteosta otettiin videoita, joita jaettiin sosiaaliseen mediaan. Videon levittämistä poliisi ei yleensä ala automaattisesti tutkia, koska kyseessä on asianomistajarikos. Se tarkoittaa sitä, että uhrin tulee tehdä rikosilmoitus, jos hän haluaa poliisin tutkivan asiaa.

Rikosnimikkeenä kyseessä voisi poliisin mukaan olla yksityiselämää loukkaavan tiedon levittäminen tai kunnianloukkaus.

Nuorisotutkimusverkoston nuorisotutkija Mikko Salasuo ei ole yllättynyt siitä, että tappeluvideota jaetaan sosiaalisen median kanavissa. Kyseessä on hänen mukaansa nykyajan ilmiö ja se on osa uudenlaista nuoruutta.

– On hyvin tyypillistä, että kaikenlaisia tapahtumia ja toimintaa kuvataan. Tämä on nuorten tapa kommunikoida ja dokumentoida elämäänsä ja kokemaansa, sanoo Salasuo.

Herkästi julkisuudessa

Imatran tapaus vaikuttaa nuorisotutkija Mikko Salasuon silmin varsin tyypilliseltä väkivallanteolta. Tappelut nousevat julkisuuteen herkästi, koska niitä videoidaan ja sometetaan. Lisäksi niitä tapahtuu harvemmin kuin ennen.

– Osoittaa tietysti melkoista hölmöyttä, että se laitetaan sinne Youtubeen. Toisaalta se on aikuisten kannalta hyvä asia, koska niistä tekijät tunnistetaan ja näihin ilmiöihin päästään puuttumaan.

Salasuo sanoo, että vaikka väkivallanteot ovat tuomittavia, ei Imatran tapaus ole hänen mielestään mitenkään erityisen kauhea tai poikkeava.

– Usein tapauksista kirjoitetaan mediassa siten, että kyse olisi jostakin ainutlaatuisesta ja erityisen kauheasta tapauksesta. Tietenkin ne ovat aina erittäin ikäviä tapauksia, mutta käsi pystyyn se aikuinen, joka ei ole nuoruudessaan koskaan ollut mukana tappelussa tai nähnyt tappelua, sanoo Salasuo.

Mikko Salasuo on nuorten oikeusavustajan Sari Suikkasen kanssa samaa mieltä siitä, että alle 15-vuotiaat lapset eivät ajattele tekojensa seurauksia. Ennemminkin kyse on elämisestä siinä nuoruuden hetkessä, jossa tulevaisuus tai aikuisuus eivät ole mielessä.

– Kyse on ikiaikaisista prosesseista: nuorten välisestä identiteetin rakentumisesta, valtakamppailusta, nokkimisjärjestyksestä, voimamittelöstä. Siihen on aina liittynyt ikäviä lieveilmiöitä, kuten kuten tappeluita, väkivaltaa ja kiusaamista, sanoo Salasuo.

Salasuo muistuttaa, että nuorten väkivalta on kaiken kaikkiaan vähentynyt Suomessa.

– Jokainen nuori sukupolvi tekee hölmöyksiään. Meidän kasvattajien tehtävä on kertoa nuorille, että kyse on hölmöstä toiminnasta, joka ei missään tapauksessa ole sallittua tai suotavaa.

"Yksittäistapauksia"

Imatran väkivaltatapausta nuorisotutkija Mikko Salasuo ei halua lähteä analysoimaan, eikä sitä hänen mukaansa kannata oikein muidenkaan tehdä.

– Me emme tiedä yhtään tilanteen taustoja ja mitä siinä on todellisuudessa kaiken kaikkiaan tapahtunut.

Salasuon mukaan Imatralla ei kuitenkaan vielä tarvitse olla äärettömän huolissaan.

– Ei ole tarvetta kauheasti dramatisoida, koska kyse on yksittäisestä tapauksesta. Se asettuu yksittäisenä tapauksena nuorten valitettavien somehölmöilyjen ja tappeluiden jatkeeksi.

Salasuo uskoo, että viime syksynä Lahdessa ja Helsingissä sekä nyt Imatralla olleet nuorten tappelut ovat olleet yksittäistapauksia.

– Ne jäivät sellaisiksi, koska ne havaittiin ajoissa, poliisi puuttui niihin, niistä keskusteltiin kouluissa ja kirjoitettiin julkisuudessa. Minusta se on erinomaisen hyvä asia, että puuttumisen kynnys on alhainen, sanoo Nuorisotutkimusverkoston nuorisotutkija Mikko Salasuo.

Imatralla väkivallan uhriksi joutunut poika on jo päässyt kotiin toipumaan.

Kiina aikoo käsitellä kiistanalaista Hongkongin kansallisen turvallisuuden lakia vuosittaisessa politiikan suurtapahtumassaan kansankongressissa. Asian vahvistaa Kiinan uutistoimisto Xinhua.

South China Morning Post -lehden mukaan lakiesitys kieltäisi muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin erityishallintoalueella. Kiina tulkitsee termistöä laveasti, ja esimerkiksi viime vuonna Kiina luonnehti Hongkongin mielenosoittajien toimia terroriteoiksi.

Lain siirtyminen Kiinan kansankongressin pöydälle on merkittävä käänne poliittisesti tulenarassa tilanteessa. Aiemmin Hongkongin erityishallintoalueen on ollut määrä säätää laista itse.

Kiinan kansankongressi on koolla perjantaista alkaen niin kutsutussa kaksoiskokouksessa.

Laki poikinut aiemminkin suuret mielenosoitukset

Kansallisen turvallisuuden lain voimaansaattaminen on osoittautunut kivuliaaksi prosessiksi verrattain laajoista vapauksista nauttivassa Hongkongissa.

Samankaltainen lakiesitys käynnisti suuret mielenosoitukset Hongkongissa vuonna 2003. Tuolloin laki kuopattiin, vaikka sen voimaansaattaminen on kirjattu jopa Hongkongin peruslakiin.

Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on kuitenkin saanut Kiinan yhä voimallisemmin vaatimaan lain edistämistä.

South China Morning Postille nimettömänä puhunut lähde kertoo, että Kiina on ottanut lakiesityksen keskusteluun, koska se on todennut Hongkongin lainsäädäntöneuvoston ajautuneen poliittiseen umpikujaan.

Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Viimeisin mielenosoitusten aalto käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä, jonka nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa Hongkongista Manner-Kiinaan.

Korjattu 21.5. klo 18.54 perustuslaki peruslaiksi.

Lisää aiheesta:

Hongkongissa hallintojohtaja Lam pitää lukio-opintoja demokratiamielenosoitusten sytykkeenä

Hongkongin nuoret ja poliisi jälleen vastakkain – Kiristääkö Kiina otettaan kaupungista koronan varjossa?

Jokaisella äänellä oli merkitystä: Hongkongin demokratialiike syrjäytti Peking-mieliset aluevaaleissa

Euroopan maat ovat pysytelleet enimmäkseen hiljaa siitä, mitä ne ajattelevat Saksan ja Ranskan ehdotuksesta EU:n elpymisrahastoksi.

Saksa ja Ranska löysivät maanantaina yhteisen sävelen, miten koronasta toipuvia talouksia tuettaisiin. EU-maiden talouden odotetaan supistuvan tuntuvasti kuluvana vuonna. Siksi kasvu aiotaan pumpata liikkeelle lainarahalla, jota EU-maat ottaisivat myös yhdessä. Elpymisrahaa jaettaisin koronasta kärsineille seuduille ja aloille EU-budjetin yhteydessä.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) ei halua kommentoida esitystä, ennen kuin on nähnyt komission esityksen ensi keskiviikkona.

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kommentoi esitystä tänään torstaina Ylelle.

– Olemme yhteistyöhakuinen EU:n jäsenmaa, mutta poikkeustilanteessakaan ei tulisi kumota maiden omaa vastuuta talouspolitiikkansa hoidosta eikä lisätä yhteisvastuullista velkaa, Kulmuni sanoo.

Kulmuni ei ota kirjallisesti lähettämissään kommenteissa suoraa kantaa Merkelin ja Macronin esitykseen vaan sanoo Suomen odottavan komission esitystä.

– Selvää on, että Merkelin ja Macronin esitys ei tule sellaisenaan menemään läpi. Esitys syventäisi yhteisvastuita merkittävästi. Olisi myös iso periaatteellinen kysymys antaa avustuksia lainan sijaan, Kulmuni arvioi.

Kulmunin kommentit ovat samansuuntaisia kuin unionin tiukinta linjaa edustavien maiden valtiovarainministereillä. Suomen valtiovarainministeri jättää kuitenkin lopullisen kantansa auki.

Ranskan ja Saksan sopu avaa tien EU:n yhteiselle velalle

Saksan ja Ranskan ehdottama elpymisrahasto ottaisi markkinoilta lainaa. Potti jaettaisiin samoin periaattein kuin muitakin EU:n budjettirahoja budjetin eri ohjelmissa jaetaan. Jotkut maat hyötyisivät enemmän, toiset vähemmän.

Lainan takaisinmaksun jäsenet hoitaisivat samassa suhteessa, kuin niiden talous on EU:n yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Maksuosuuteen ei vaikuttaisi se, paljonko rahasta on hyötynyt.

Tarkkoja yksityiskohtia esityksestä ei ole julkaistu, mutta Ranskan presidentin kanslian tiedotteessa kerrotaan tavoitteista ja ehdoista. Raha tukisi esimerkiksi digisiirtymää ja vihreämpää taloutta.

Ehdotus on tärkeä, koska siinä kohtaavat unionin kaksi suurinta maata ja kahden eri leirin edustajat. Ranska on koronasta eniten kärsineitä maita, jotka ovat vaatineet unionia apuun ja lisää yhteistä vastuuta taloudesta. Saksa taas on tähän asti ollut tiukasti yhteistä lainanottoa vastaan.

Kun nämä kaksi maata aiemmin ovat vaikeissa kysymyksissä löytäneet yhteisen näkemyksen, muut maat ovat yleensä pystyneet hyväksymään sen.

Lue myös: Analyysi: EU:ssa on tapahtumassa täyskäännös, ja kohta voimme elää uudella yhteisvastuun aikakaudella – Suomen päätettävä kantansa pian

Mullistavaa sovussa on se, että EU siirtyisi rahoittamaan yhteistä budjettiaan osin lainarahalla. Tähän asti kukin maa on ottanut lainaa omissa nimissään. Unionin yhteiset vakausrahastot, jotka luotiin talouskriisissä, taas ovat avustaneet pulaan joutuneita maita lainaohjelmilla, joissa tukea saaneet maat maksavat lainansa takaisin.

Ylen tiedot: komission esitys muistuttaa Saksan ja Ranskan ideaa

Ylen hallitus- ja EU-lähteistä saamien tietojen mukaan komission valmistelema esitys muistuttaa Saksan ja Ranskan esitystä.

Tämä komission tulevasta esityksestä tiedetään nyt:

• EU-komissio ottaisi markkinoilta lainaa. Rahaston koko on vielä auki, Ylen tietojen mukaan se asettuisi 400 - 800 miljardiin.
• Varoja käytettäisii samoin kuin muitakin EU:n budjettivaroja. Ne jaettaisiin unionin ohjelmien kautta.
• Kuten muussakin unioni budjettirahassa, tässäkin rahoituksessa olisi ehdot. Niistä ei ole tarkkoja tietoja.
• Rahalla tuettaisiin talouden uudistumista ja kasvua. Suoraan valtioiden kassakriisiin sitä ei voisi käyttää.
• Jäsenmaan maksaisivat unionin lainasta takaisin oman bkt-osuutensa. Jos rahasto olisi 500 miljardia, Suomen maksuosuudeksi jäisi 8,5 miljardia euroa.
• Todennäköisesti maat hyötyisivät rahasta suunnilleen samoin kuin muustakin EU-budjetista. Suomi saa nykyisin jäsenmaksustaan unionilta takaisin noin 90 %.
• Osa takaisinmaksusta saatettaisiin hoitaa unionin omilla varoilla, joita se saisi esimerkiksi päästökaupasta.

Eduskunta saa rahaston pureskeltavakseen 3.6.

Jotta talous saadaan kuopasta mahdollisimman nopeasti, myös rahaston perustamisella on kiire. Kun ehdotus saadaan komissiolta ensi viikon keskiviikkona, hallituksen EU-asioista vastaavat ministerit ottavat siihen kantaa jo samalla viikolla.

Keskiviikkona 3.6. hallitus muodostaisi siihen yhteisen kannan, joka menisi eduskuntaan. Sen jälkeen kuultaisiin, voiko Suomi perustuslakinsa mukaan hyväksyä tämäntyyppisen esityksen. Yhteisen päätöksen unioni tekisi juhannuksena.

Ylen tietojen mukaan Suomessa hallitus on keskustellut asiasta alustavasti. Yhteisvastuun kasvattaminen sopii yleensä helpommin vasemmistopuolueiden kuin esimerkiksi keskustan linjaan. Päätöksiä ei kuitenkaan ole tehty, koska koko esitystä ei vielä ole.

Iso epävarmuus liittyy perustuslain tulkintaan. Suomi voi osallistua rahastoon vain, jos se sopii Suomen perustuslakiin ja eduskunta niin päättää. Myös hallitusta arveluttaa, miten rahasto sopii yhteen Suomen periaatteiden kanssa.

EU on määrännyt jo 500 miljardilla lääkkeitä koronakriisiin. Ne kasvattavat unionin yhteisvastuuta, ja myös Suomen vastuut kasvavat. Perustuslakivaliokunta on suhtautunut siihen varauksellisesti. Hallitus listasi Suomen sitoumuksien tarkat summat, jotka hallituksen EU-ministerivaliokunta käsitteli tällä viikolla.

Toisaalta Suomen talous voi kasvaa vain, jos Euroopassa riittää kysyntää. Jos koronan jälkeen Etelä-Euroopan suurten EU-maiden talous romahtaa, se kääntyy myös Suomen talouden harmiksi.

Peppi Pitkätossu on tullut naisenikään. Astrid Lindgrenin rakastettu hahmo täyttää 75 vuotta. Vaikka koronavirus on perunut monet Pepin kunniaksi aiotut tilaisuudet, on merkkipäivää myös juhlistettu.

Erilaiset luutuneet ajattelumallit ja sovinnaisuudet haastaneen rakastetun satuhahmon syntymäpäivä sai esimerkiksi Ruotsin Helsingin-suurlähetystön unohtamaan hetkeksi turhat säännöt.

Twitterissä julkaisemallaan videolla suurlähetystön väki muun muassa polkupyöräilee sisällä, laskee liukua pitkin porraskaidetta ja asettelee irtoviiksiä vakavina pönöttäville patsas- ja maalausherroille.

Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossun eli alkuperäiseltä nimeltään Pippilotta Viktualia Rullgardina Krusmynta Efraimsdotter Långstrumpin syntymäpäivä on kylläkin hieman kiistanalainen asia.

Peppi nimittäin syntyi ensimmäisen kerran Astrid LIndgrenin tyttären Karinin mielikuvituksessa 1940-luvun alussa. Ollessaan seitsemänvuotiaana sairaana Karin pyysi äitiään keksimään tarinan tytöstä nimeltä Peppi Pitkätossu.

Astrid Lindgrenin aluksi tyttärelleen kertoma tarina päätyi kirjaksi, kun kirjailija mursi jalkansa ja päätti ajankuluksi kirjata kertomansa tarinat muistiin. Tekstin hän antoi Karinille kymmenvuotissyntymäpäivälahjaksi, mutta lähetti sen myös kustantamoon.

Karinin syntymäpäivä on 21. huhtikuuta. Kymmenvuotispäivä, jolloin hän sai Peppi-kirjan, oli kuitenkin jo vuonna 1944. Ensimmäinen Peppi-kirja julkaistiin Ruotsissa vuonna 1945. Sen vuoksi Pepin syntymäpäivä on hieman ristiriitaisesti 21.4.1945, kertoi Ruotsin televisio vuonna 2015, jolloin Peppi täytti 70 ja 71.

Elävä arkisto: Peppi Pitkätossu Helsingissä

Voit keskustella Peppi Pitkätossusta ja hänen merkkipäivästään 22.5. klo 23.00 saakka.

Tänä keväänä poikkeusaika on saanut ihmiset liikkeelle luontoon, kun muut harrastukset ovat rajoitusten takia jääneet vähemmälle. Kävely- ja juoksulenkillä olevia ihmisiä näkee jokainen kaupungeissa ja taajamissa, mutta myös luontopolut, retkeilyreitit ja kansallispuistot ovat kasvattaneet kävijämääriään.

Metsähallitus ja ympäristöministeriö lanseeraavat nyt retkeilijöiden käyttöön oman etiketin. Retkietiketti tiivistää luonnossa liikkujan muistilistan viiteen sääntöön.

• Kunnioita luontoa

• Suosi merkittyjä reittejä

• Leiriydy vain sallituille paikoille

• Tee tulet vain sallituille paikoille

• Älä roskaa

Näistä tarkempia ohjeita löytyy sivustolta Luontoon.fi.

Oikeat käytöstavat eivät ole olleet aivan itsestään selviä tänä keväänä kaikille, jotka ovat lähteneet esimerkiksi kansallispuistoihin patikoimaan. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Liisa Kajalan mukaan myös turvavälin pitäminen ja kontakten välttäminen on johtanut uusiin tilanteisiin.

– Korona-aika on auttanut ihmisiä löytämään luontokohteet henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin lähteinä. Se ilahduttaa, mutta tänä keväänä on ollut enemmän haastetta roskaamisen ja luvattomien nuotioiden takia, Kajala kertoo.

Ongelma on havaittu myös kansainvälisesti, kun on ollut tarve pitää sosiaalista etäisyyttä. Suomalaisille on tyypillistä tehdä nuotio retkeilyn yhteydessä. Nämä seikat yhdistyvät nyt retkeilijöiden käytöksessä.

– Oman turvallisuuden takia ei ole haluttu mennä samaan aikaan merkitylle nuotiopaikalle. Mutta pitäisi miettiä, onko ihan pakko tehdä nuotiota juuri tällä retkellä, Liisa Kajala sanoo.

Hän suosittelee pakkaamaan sellaiset retkieväät, jotka voi nauttia ilman avotulta. Luvattomia nuotioita on havaittu myös Kurjenrahkan kansallispuistossa 35 kilometrin päässä Turusta. Väkeä on ollut liikkeellä tavanomaista enemmän.

– Jonkun verran luvattomia tulipaikkoja on maastossa ollut. Hiukan voisi olla tarkempi siitä, minne ja milloin nuotio tehdään. Jos on rajoituksia, niin tehdään tulet merkityille paikoille eikä koskaan maastoon, puistomestari Petri Hautala sanoo.

Samaan hengenvetoon hän kehuu Kurjenrahkan kävijöiden olleen miltei aina kovin vastuullisia. Hautala kertoo lähtevänsä mieluummin neuvomaan retkeilijöitä aina positiivisessa hengessä.

Luonto kutsuu yhä useampia

Puistomestari Petri Hautala ja oppilasharjoittelija kunnostavat parhaillaan Karpalopolkua esteettömäksi pehmeän suon yli. Aiemmin kansallispuistossa on ollut työmiehinä vankeja läheisestä avolaitoksesta, mutta nyt sielläkin ollaan karanteenissa.

Painekyllästettyjä lankkuja kuskataan mönkijällä työmaalle, jonka ohi kulkee vaeltajia tasaiseen tahtiin. Mynämäestä tulleet Elina ja Jouni Porekari liikkuivat tuttua polku.

– Maaliskuussa jo olimme täällä kävelemässä sama reitti ja silloinkin oli luonto tosi kaunis, vaikka oli vielä sellaista talvikeliä, Elina Porekari kertoo.

– Teatterit ovat jääneet vähemmälle meiltäkin, Jouni Porekari vahvistaa monen muunkin kevätmenot.

Nyt Porekarit sitten nauttivat luonnosta ja kotoilusta.

Suon yli kapeita pitkospuita kulkevat myös Marianna Hintikka ja kirjailija Max Manner. Ensi kertaa ulkoilureitti ohjautui Kurjenrahkaan tuttujen Aurajoen rantojen jälkeen.

– Ulkoilu on nyt henkireikä, joka korvaa sosiaalisen kanssakäymisen puutteita, Hintikka toteaa.

Samaa arvelee myös Max Manner.

– Kyllähän se näkyy Turunkin katukuvassa. Siellä on päivisin paljon porukkaa jokirantoja kulkemassa, Manner sanoo.

Molemmille käen kukunnan säestämät suo- ja metsämaisemat tarjosivat vaihtelua pitkän työputken jälkeen. Saman rytminvaihdoksen ovat tehneet monet muutkin tänä keväänä.

Etelän vaellusreiteillä ruuhkaista

Matsähallituksen kävijätilastot ovat komistuneet alkuvuodesta huomattavasti. Jo lumeton Etelä-Suomen talvi sai ihmiset lähtemään luontoretkille, mutta varsinainen ryntäys koettiin huhtikuussa.

Kurjenrahkan käyntimäärä yli kaksinkertaistui vuoden takaisesta. Silloin reiteillä liikkui hieman yli 4 500 kulkijaa. Nyt huhtikuussa kävijöitä oli lähes 10 000.

Kurjenrahkan puistomestari Petri Hautala arvioi, että polut kestävät, mutta käyntimäärä hipoo maksimia.

– Kyllä tämän kokoisessa puistossa ollaan nyt siinä rajoilla. Ei tänne tuhottomasti ihmisiä mahdu. Meillä on sen verran vähän reittejä, että jos niitä ja tulipaikkoja olisi enemmän, niin silloin väkeä mahtuisi reiteille, Hautala arvioi.

Kävijämäärän kasvun hän on huomannut kiertäessään laavuja ja tulipaikkoja. Arkisinkin on tänä keväänä ollut maastossa yöpyjiä. Kesää kohti kävijämäärä on jo tasaantunut, kun ihmiset ovat lähteneet mökeilleen.

Erikoissuunnittelija Liisa Kajala vahvistaa ryntäyksen puistoihin ja retkeilyalueille. Kasvu on jatkunut jo vuosia, mutta nyt joidenkin alueiden kestokyky on ollut koetuksella. Helsinkiä lähellä olevan Sipoonkorven käyntimäärien arvioidaan kasvaneen jopa 300 prosenttia tänä keväänä.

– Puolet maalis-huhtikuun kasvusta lienee koronapandemian aiheuttamaa, mutta Sipoonkorvessa näkyvät myös valtion luontopalveluille myöntämät lisämäärärahat, joilla on voitu avata uusia palveluita, Kajala sanoo.

Etenkin pääkaupunkiseudulla puistojen paremmat palvelut huomataan ja kävijämäärät kasvavat. ESimerkiksi myös Repoveden kansallispuistoon saatu uusi silta romahtaneen tilalle on lisännyt Kajalan mukaan retkeilijöiden intoa lähteä niihin maisemiin.

Pohjoisessa Metsähallituksen hallinnoimat kansallispuistot sen sijaan kokivat kävijäkadon, kun liikkuminen Lapin sulkeutuneiden hiihtokeskusten liepeillä loppui koronapandemian myötä. Metsähallitus sulki palvelunsa maastossa ja kävijämäärät romahtivat suunnitellusti.

Kiina aikoo käsitellä kiistanalaista Hongkongin kansallisen turvallisuuden lakia vuosittaisessa politiikan suurtapahtumassaan kansankongressissa. Asian vahvistaa Kiinan uutistoimisto Xinhua.

South China Morning Post -lehden mukaan lakiesitys kieltäisi muun muassa vallankumouksellisen liikehdinnän, ulkomaisen vaikuttamisen ja terrorismin erityishallintoalueella. Kiina tulkitsee termistöä laveasti, ja esimerkiksi viime vuonna Kiina luonnehti Hongkongin mielenosoittajien toimia terroriteoiksi.

Lain siirtyminen Kiinan kansankongressin pöydälle on merkittävä käänne poliittisesti tulenarassa tilanteessa. Aiemmin Hongkongin erityishallintoalueen on ollut määrä säätää laista itse.

Kiinan kansankongressi on koolla perjantaista alkaen niin kutsutussa kaksoiskokouksessa.

Laki poikinut aiemminkin suuret mielenosoitukset

Kansallisen turvallisuuden lain voimaansaattaminen on osoittautunut kivuliaaksi prosessiksi verrattain laajoista vapauksista nauttivassa Hongkongissa.

Samankaltainen lakiesitys käynnisti suuret mielenosoitukset Hongkongissa vuonna 2003. Tuolloin laki kuopattiin, vaikka sen voimaansaattaminen on kirjattu jopa Hongkongin peruslakiin.

Hongkongissa viime vuosina voimistunut demokratialiikehdintä on kuitenkin saanut Kiinan yhä voimallisemmin vaatimaan lain edistämistä.

South China Morning Postille nimettömänä puhunut lähde kertoo, että Kiina on ottanut lakiesityksen keskusteluun, koska se on todennut Hongkongin lainsäädäntöneuvoston ajautuneen poliittiseen umpikujaan.

Hongkongissa osoitetaan edelleen säännöllisesti mieltä demokratian ja kansalaisvapauksien puolesta. Viimeisin mielenosoitusten aalto käynnistyi viime kesänä luovutuslakia koskevasta esityksestä, jonka nojalla rikoksesta epäiltyjä olisi voitu luovuttaa Hongkongista Manner-Kiinaan.

Korjattu 21.5. klo 18.54 perustuslaki peruslaiksi.

Lisää aiheesta:

Hongkongissa hallintojohtaja Lam pitää lukio-opintoja demokratiamielenosoitusten sytykkeenä

Hongkongin nuoret ja poliisi jälleen vastakkain – Kiristääkö Kiina otettaan kaupungista koronan varjossa?

Jokaisella äänellä oli merkitystä: Hongkongin demokratialiike syrjäytti Peking-mieliset aluevaaleissa

Pakistan International Airlinesin matkustajakone on pudonnut Karachin kaupunkiin Pakistanissa. Lentokoneessa oli onnettomuushetkellä 91 matkustajaa ja seitsemän miehistön jäsentä, maan ilmailuviranomaiset kertovat.

Tiedot kuolonuhreista vaihtelevat. Karachin pormestarin Wasim Akhtarin mukaan kaikki koneessa olleet saivat surmansa, uutistoimisto AP raportoi. Aluehallinnon tiedottajan mukaan ainakin yksi matkustaja selvisi turmasta.

Lahoresta ilmaan noussut Airbus A320 -matkustajakone putosi asuinalueelle lähelle Karachin lentokenttää. Pormestari Akhtarin mukaan kone osui viiteen tai kuuteen asuinrakennukseen. Toistaiseksi ei ole tiedossa, kuinka moni asukas on kuollut tai loukkaantunut onnettomuudessa.

Pakistanin ilmailuviranomaisten mukaan lentäjä oli ennen onnettomuutta lähettänyt hätäkutsun ja kertonut menettäneensä yhden moottorin.

Uutistoimisto AP:n haastattelemien silminnäkijöiden mukaan lentokone vaikutti yrittävän laskeutumista kaksi tai kolme kertaa ennen kuin se syöksyi lentokenttää reunustavalle asuinalueelle.

Paikallinen asukas Abdul Rahman kertoi AP:lle, että matkustajakone teki ainakin kolme kierrosta lentokentän yllä ennen törmäystä asuinrakennuksiin.

Lentoyhtiön tiedottajan mukaan lennonjohto menetti yhteyden koneeseen puoli kolmen jälkeen paikallista aikaa.

Turmapaikan suunnasta on noussut savua ja sinne on lähetetty ambulansseja. Raunioista on pakistanilaislähteiden mukaan kaivettu parikymmentä ihmistä, osa hengissä.

Onnettomuuspaikalta on löydetty ainakin 40 ihmisen ruumiit, pelastusviranomaiset kertovat.

Silminnäkijätietojen mukaan useita ihmisiä kuoli myös alueella, jonne kone putosi.

Pakistan aloitti matkustajalentoliikenteen uudelleen viime viikonloppuna, kun koronaviruspandemian takia määrättyjen matkustusrajoituksia höllennettiin.

Viime viikolla Kabulissa synnytyssairaalaan tehty tuhoisa isku ylitti raakuudessaan kaiken, jopa Afganistanin mittakaavalla laskettuna.

– Toin miniäni Zainabin tänne pääkaupunkiin Kabuliin synnyttämään, jotta kaikki varmasti sujuisi turvallisesti, Zahra Muhammadi kertoo uutistoimisto Reutersin haastettelussa.

Zainab oli toivonut miehensä kanssa lasta jo seitsemän vuotta. Terve poika sai heti synnyttään nimen Omid, joka tarkoittaa dariksi onnea.

Omidin elämä jäi lopulta vain neljän tunnin mittaiseksi. Kolme poliisiksi naamioitunutta miestä ryntäsi synnytyssairaalaan ja murhasi ainakin 24 ihmistä.

Mikään terroristiryhmä ei ole ilmoittautunut iskun tekijäksi, mutta esimerkiksi Yhdysvallat syyttää Isisiä.

Taliban-järjestö ainakin jatkaa rauhanneuvotteluissa. Kabulissa puhelimeen vastava AAN-tutkimusjärjestön tutkija Obaid Ali ei usko talibanien osallisuuteen.

– En usko, että Taliban oli hyökkäyksen takana. Tekotapa, helppo kohde, viittaa suoraan Isisiin.

Isis on kaatumassa Afganistanissa

Isis ja Taliban, saman äärisuunnan edustajat, eivät mahdu samaan maahan. Taliban pyrkii hallitsemaan pelkästään kotimaataan Afganistania. Isisin tavoite on laajempi, valtioiden rajat ylittävä kalifaatti.

Taliban julisti sodan Isisiä vastaan tammikuussa 2015. Voittajasta ei ole enää epäselvyyttä.

– Isis on jo erittäin heikko. Se on menettänyt alueita ja miehiä, ja sen tärkein johtaja Abdullah Orakzai on nyt pidätetty, tutkija Ali sanoo.

Afganistanin tiedustelupalvelu pidätti Abdullah Orakzain eli Farooqin huhtikuussa Kandaharissa. Presidentti Ashraf Gahni oli ehtinyt jo puoli vuotta aiemmin julistaa Isisin "tuhotuksi".

Paikallisten asiantuntijoiden mukaan sadat Isisin taistelijat ovat kuitenkin edelleen toimintavalmiudessa ja kykeneviä tekemään yksittäisiä tuhoisia iskuja siviilejä vastaan.

Poliittinen kriisi

Viime sunnuntaina Afganistanin kaksi johtavaa poliitikkoa, presidentti Ashraf Ghani ja maan kakkosmies Abdullah Abdullah, pääsivät viimein sopuun siitä, kumpi voitti syyskuussa järjestetyt presidentinvaalit.

Abdullah antoi lopulta periksi, vaikka oli itsekin jo ehtinyt järjestää omat virkaanastujaisensa. Uudessa vallanjaoassa Abdullahin tehtäväksi jää nyt muun muassa rauhanneuvottelut Talibanin kanssa.

Tutkija Obaid Alin mukaan sillä, kuka Afganistanin hallinnosta on mukana neuvotteluissa, ei ole mitään merkitystä.

– Taliban ja Yhdysvallat ovat ratkaisevassa asemassa, Ali sanoo.

Kokonaan toinen asia on, kuinka paljon demokratiaan pyrkivä valtio voi tehdä hirmuhallintoa kannattavalle Talibanille myönnytyksiä.

Kuvaavaa nykyiselle tilanteelle on, että 19 vuotta lännen mahtiarmeijoita vastaan taistellut Taliban on se, joka saa pitkälti sanella neuvottelujen kulun. Vainotusta hylkiöstä on tullut uudelleen vahva peluri, jonka sanaa ja oikkuja lännenkin on kuunneltava.

Nyt keskustelut ovat tyssänneet jo vankienvaihtoon. Sen jälkeen täytyisi käsitellä esimerkiksi naisten asema ja Taliban-johtajien mahdolliset armahdukset.

Talibanin päättävistä elimistä löytyy Alin mukaan henkilöitä, joiden kanssa sopimusten tekeminen voisi olla mahdollista, mutta liikkeen nykyinen johtaja ei kuulu heihin.

Mawlawi Hibatullah Akhundzada tunnetaan säälimättömänä aatteen miehenä, jonka periaatteista kertoo paljon se, että hän uhrasi jopa oman poikansa antamalla tämän tehdä itsemurhaiskun kolme vuotta sitten.

Rauhansopimus pelkkä paperi

Yhdysvaltain ja Talibanin helmikuussa Dohassa allekirjoittama rauhansopimus on ollut alusta saakka kovalla koetuksella. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet, eikä edistystä ole nähty.

Jos Yhdysvallat todella vetää kaikki joukkonsa Afganistanin maaperältä runsaan vuoden kuluttua, se tarkoittaa monien mielestä Talibanille helppoa marssia pääkaupunkiin Kabuliin.

Tutkija Obaid Ali myöntää olevansa huolissaan myös omasta ja perheensä turvallisuudesta. 33-vuotias Kabulin yliopiston kasvatti on juuri mennyt kihloihin.

– Amerikkalaisten lähtö olisi lopullinen katastrofi Afganistanille, Ali sanoo.

Lisää aiheesta:

Yhdysvallat ja Taliban allekirjoittivat historiallisen sopimuksen: Yhdysvallat aikoo vetää joukkonsa Afganistanista

Trumpin rummuttama Afganistan-diili sai lupaavan alun, mutta nyt rauhankehitys näyttää romahtavan – Mitä on tapahtunut?

Afganistanissa historiallinen sopimus vallanjaosta – Vaalit hävinnyt presidenttiehdokas neuvottelemaan Talibanin kanssa

Presidentti Sauli Niinistön mielestä sotilasliitto NATOn kanssa tehty järjestely mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen kriisitilanteissa olisi ollut hyvä viedä eduskunnan tiedoksi jo järjestelyn sopimisaikaan.

– Olisin minäkin voinut hyvin hoksata, että tämä olisi hyvä viedä eduskuntaan jo ajat sitten, eli silloin kun se oli vireillä, presidentti Niinistö arvioi tapahtunutta.

Sauli Niinistö kommentoi asiaa Kultaranta-keskustelujen tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Ulkoministeriölle odotettavissa nuhteet eduskunnasta

Yle kertoi keskiviikkona, että eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ja puolustusvaliokunta aikovat kirjoittaa lausuntoihinsa perustuslakivaliokunnalle moitteet siitä, että valiokunnat jäivät tietopimentoon.

Torstaina Yle sai vahvistuksen, että NATO-järjestely kuuluu ulkoministeriön vastuulle eli moitteet suuntuvat ainakin ulkoministeriöön.

Valiokunnat viimeistelevät ensi viikolla lausuntonsa perustuslakivaliokunnalle. Perustuslakivaliokunta selvittää parhaillaan laajemminkin eduskunnan tiedonsaannin ongelmia.

Suomi sopi keväällä 2018 Ruotsin ja NATOn kanssa järjestelystä, jossa kriisiytyvässä tai vaikeassa tilanteessa Suomi, Ruotsi ja NATO voisivat erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.

Esimerkiksi Suomi voisi pyytää NATOlta luottamuksellisia tietoja tai päinvastoin. Tiedon haltijamaa tai sotilasliitto päättäisi itse, luovuttaako se pyydetyt tiedot.

Ylellä ei ole varmuutta, onko järjestelyä käytetty kuluneen kahden vuoden aikana tiedonvaihdon syventämiseen.

Yhden kuvailun mukaan järjestelmä ei ole ollut "erityisen operatiivinen" eli tiedonvaihdon syventämisestä ei olisi tullut ainakaan runsaasti osapuolten pyyntöjä. Toinen lähde arvelee, että järjestelyä ei olisi käytetty vielä kertaakaan.

Tieto NATO-järjestelystä kulki eduskuntaan liki kaksi vuotta

Eduskunnan ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa seuraavat valiokunnat kuulivat järjestelystä vasta liki kaksi vuotta myöhemmin, helmikuussa 2020.

Presidentti Niinistö pohti tiedotustilaisuudessaan, että NATO-järjestelyn rakenne saattoi vaikuttaa siihen, ettei asiaa viety eduskunnan tietoon. Presidentin mukaan kysymys ei todellakaan ollut sopimuksesta.

– Varmasti tuo rakenne oli vähän sen tapainen, kun kysymys ei todellakaan ollut selvästä sopimuksesta, rakenne aiheutti pidättyväisyyden. Onneksi kaikki on nyt esillä, presidentti Sauli Niinistö arvioi.

Järjestelystä ei ole erikseen Suomen allekirjoittamaa paperia

Ylen tiedon mukaan järjestelyä ei ministeriöissä kutsuta sopimukseksi vaan järjestelyksi tai pöytäkirjaksi.

Teknisesti Suomen, Ruotsin ja NATOn järjestely on tehty seuraavasti:

• NATO-maat päättivät keväällä 2018, että Suomen ja Ruotsin kanssa voidaan kriisiytyvässä tai heikkenevässä turvallisuustilanteessa erikseen sopia tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventämisestä.
• Suomea ja Ruotsia kuultiin etukäteen päätöksestä.
• Päätöstä ei olisi tehty, elleivät Suomi ja Ruotsi olisi olleet myötämielisiä asialle.

Kaikki kolme järjestelyn osapuolta olivat samaa mieltä siitä, että järjestely kannattaa tehdä.

Tiedonvaihdon syventämisen mahdollisuudesta ei Ylen tiedon mukaan ole tehty asiakirjaa, jonka joku päättäjä olisi Suomessa allekirjoittanut.

Ilmeisesti myös Ruotsin parlamentti on saanut tiedon NATO-järjestelystä vasta tänä keväänä.

Presidentti kuvasi järjestelyä NATOn päätökseksi, joka kuvaa sotilasliiton suhtautumista Suomen ja Ruotsin kanssa tehtävään yhteistyöhön. Presidentti muistutti, että tämä NATO-järjestely pitää aina erillisillä päätöksillä hyväksyä otettavaksi käyttöön.

Sauli Niinistön mukaan syntyneestä tilanteesta käytiin keskusteluja presidentinkin suuntaan helmikuussa 2020.

– Nyt on hyvä, että valiokunnilla on tieto kaikista asiakirjoista ja ilmeisesti kumpikin valiokunta aikoo niihin tosissaan paneutua, Niinistö kuvasi tilannetta tällä hetkellä.

Ylen lähteet: presidentti ja hallitukset tiesivät järjestelystä

Mahdollisuudesta tiedonvaihdon syventämiseen tiesi aikanaan Juha Sipilän (kesk.) hallitus. Järjestely on ollut myös nykyisen Sanna Marinin (sd.) johtaman hallituksen tiedossa.

Ylen lähteet vahvistavat, että NATO-järjestely on hyväksytty presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa (TP-Utva).

TP-Utvassa tiedonvaihdon syventämisen esitteli ulkoministeriön edustaja. Yksi lähteistä kuvaa, että yksikään ministeri ei voi sooloilla tuonkaltaisissa asioissa, vaan TP-Utva hyväksyy järjestelyt.

Keskiviikkona yksi Ylen lähde piti vakavana sitä, että tietoja NATO-järjestelystä oli jätetty kertomatta valiokunnille. Eduskunta ei ole tiennyt, mihin kaikkeen Suomi on sitoutunut yhteistyössä Ruotsin ja sotilasliitto NATOn kanssa.

Tiedonvaihdon ja vuorovaikutuksen syventäminen voi tarkoittaa eri tyyppisiä asioita, myös tiedustelutietoja. Samankaltaista yhteistyötä on muutenkin. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin merivoimat ovat keskenään sopineet tietojen vaihdosta yhteisen tilannekuvan luomiseksi Itämeren merialueelta.

Juttua täydennetty useaan otteeseen torstaina iltapäivällä 22.5.2020. Lisätty yksityiskohtaisempia tietoa NATO-järjestelystä.

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 23.5.2020 kello 23 asti, klikkaa painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Eduskunta valmistelee noottia ulko- ja puolustusministeriöille: Kansanedustajilta pimitettiin tietoja NATO-yhteistyöstä

Perustuslakivaliokunta aloittaa selvityksen ongelmista eduskunnan tiedonsaantioikeudessa

Yle selvitti laajalla kyselytutkimuksella, mikä suomalaisille on tärkeää ja mistä hyvä elämä muodostuu. Vastauksissa nousevat esille oma ja perheen terveys, läheiset, sekä turvallinen toimeentulo.

Tutkimuksen perusteella suomalaiset ovat varsin tyytyväisiä elämäänsä. Ja mikäpä on ollessa, kun toivelista on suomalaisen vaatimaton: kohtuullista, tasaista elämää ilman liian suuria huolia.

Kysymysten sitaatit ovat tutkimukseen osallistuneiden vastauksia kysymykseen, mitä hyvä elämä tarkoittaa ja mitkä asiat siihen liittyvät.

Tee testi ja selvitä, kuinka hyvin sinun käsityksesi hyvästä elämästä vastaa samanikäisten suomalaisten ajatuksia. Voit muuttaa valintoja myös testin kuluessa tai sen jälkeen, jotta näet miten kysymyksiin on vastattu eri ikäryhmissä.

Taustatietoa testistä:

Testidata perustuu Ylen IROResearchilta tilaamaan Suomalaisten pelot ja haaveet 2019 -kyselytutkimukseen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä suomalaiset ajattelevat elämästään, mitä me pidämme tärkeänä ja mitkä asiat meitä huolettavat.

Internetpaneelissa toteutettuun kyselyyn saatiin 3000 vastausta yli 15-vuotiailta suomalaisilta. Otos on painotettu ja tulokset ovat yleistettävissä suomenkieliseen yli 15-vuotiaaseen väestöön. Virhemarginaali on 1,8 prosenttia.

Kyselyä on täydennetty 1000 uudella vastaajalla huhtikuussa. Koronatilanne korostaa terveyden merkitystä entisestään, mutta asioiden tärkeysjärjestys on pysynyt likipitäen ennallaan.

Lue myös:

Yle kysyi, mistä suomalaiset haaveilevat koronan keskellä: "Pysyä terveenä, kasvattaa järkevä lapsi, saada talous kuntoon"

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23.00:een asti.

Mustarastas alkoi rakentaa pesää turkulaisen omakotitalon pihassa olevaan halkopinoon toukokuun puolivälissä. Munat ilmestyivät pesään pari päivää ennen helatorstaita.

Tämän artikkelin kautta voit seurata 24/7 livekuvaa mustarastaan pesinnästä.

Naaras hautoo munia yleensä vajaat pari viikkoa. Jos kaikki sujuu hyvin, munat kuoriutuvat kesäkuun alkupäivinä tai ihan toukokuun lopussa.

Mustarastas munii yleensä 2–6 sinivihreää munaa, ja vain naaras hautoo. Poikasten ruokinnan hoitavat naaras ja koiras yhdessä.

Mikäli halkopinoon syntyvät mustarastaan poikaset ovat elossa ja hyväkuntoisia vielä viikon kuluttua syntymästä, ne on tarkoitus rengastaa. Sen jälkeen niiden elämästä on mahdollista saada lisää tietoa.

Mustarastas on niin sanottu osittaismuuttaja. Perinteisesti mustarastaat ovat lähteneet talveksi Länsi-Eurooppaan, mutta varsinkin leutoina talvina monet ovat jääneet talveksi Suomeen.

Mustarastas on yksi parhaimpia ja kovaäänisimpiä laulajia, joka aloittaa laulunsa keväällä jo hyvin varhain ennen auringonnousua.

Lue lisää:

Ovikranssi, traktori, pyöräilykypärä – katso lintujen erikoiset pesäpaikat

Leuto sää sai mustarastaan aloittamaan pesinnän – linnun on havaittu jo munineen Espoossa

Kankaanpääläinen Jämiäluoman perhe parkkeeraa autonsa Kankaanpään torille toukokuisena perjantai-iltana. Perhe osallistuu toririnkiin, jota on herätelty henkiin kevään aikana. Samaan aikaan torilla on kymmeniä muita autoja.

Toririnki on Kankaanpäässä tuttu ilmiö vuosien takaa. Ilmiö on sama kuin monilla muillakin paikkakunnilla 1900-luvun lopulla ja vielä vuosituhannen vaihteen jälkeenkin. Tuolloin autoilijoilla oli tapana kokoontua kaupunkien keskustoihin, ajella määrättyä reittiä pitkin ja istua parkissa.

Viime aikoina tämä vanha tapa on herännyt uudestaan henkiin eri puolilla Suomea. Myös Yle on uutisoinut näistä kortteliralleista ja automiiteistä.

Juuri tällaisissa merkeissä muun muassa Tiina ja Pasi Jämiäluoma ovat aikanaan tutustuneet. Toki 2000-luvun alkupuolella Kankaanpään toriringin suosio oli jo selvästi hiipunut. Yhteinen polku alkoi kuitenkin muodostua, kun pari kävi silloin tällöin yhdessä ajelemassa.

– Kyllä tässä nyt tulee ihan vanhoja muistoja mieleen, sanoo Tiina Jämiäluoma.

Omat lapset takapenkillä

Ihan samanlaista kuin nuoruusvuosina toriringillä ajelu ei Jämiäluomilla enää ole. Suurin ero on siinä, että auton takapenkillä istuvat perheen kaksi tytärtä, Amanda ja Erin. Amanda on 8- ja Erin 6-vuotias. He ovat toriringille osallistumisesta erittäin innoissaan.

– Saa kuunnella ihan rauhassa musiikkia ja puhua toisille, tytöt toteavat.

Musiikkitarjonta Jämiäluomien autossa koostuu ainakin toriringin aikana pitkälti 90-luvun musiikista. Amandan ja Erinin suosikkeja ovat Smurffit, joten nekin stereoista soivat. Fiilistelyn lisäksi vanhoista ajoista halutaan myös keskustella.

– Onhan se mukava näyttää, miten ennen Facebookia ja tablettitietokoneita lähdettiin kylille tapaamaan ihmisiä ja verkostoitumaan, Pasi Jämiäluoma sanoo.

Tilausta tuntui olevan – kutsu levisi somessa

Alkusysäyksen Kankaanpään toriringin uudelle tulemiselle on antanut paikkakunnalla koko ikänsä asunut Mikko Korpela. Hän kaipasi kaupunkiin eloa, ja kutsui autoilijoita koolle sosiaalisessa mediassa.

Perjantai-illalle suunnattu kutsu sai erittäin hyvän vastaanoton. Heti ensimmäisenä iltana autoilijoita lähti liikkeelle ja väkeä tuli ainakin Kurusta ja Sastamalasta saakka.

– Kyllä se kutsu ihan tilaukseen taisi tulla, Mikko Korpela pohtii.

Sen jälkeen perjantai-iltojen väkimäärä Kankaanpään keskustassa on vaihdellut. Korpela on somekutsuissaan puhunut kello 21 ja 24 välisestä ajasta ja pääsääntöisesti se näyttää olevan myös autoilijoiden mielessä.

– Ihan niin pitkään me emme kuitenkaan ole liikenteessä, todetaan Tiina ja Pasi Jämiäluoman autosta.

Poliisi tietää, mutta ei ole ainakaan vielä puuttunut

Tieliikennelaki kieltää häiritsevän ja tarpeettoman ajon taajamissa. Kesäkuun alusta laki ulottuu myös taajamien ulkopuolelle ja täydentyy sadan euron sakolla.

Osallistuimme aiemmin tässä kuussa kortteliralliin Kajaanissa ja kuulimme paikallisten mietteitä uudesta laista.

Kankaanpään toririnkiin poliisi ei ole ainakaan vielä puuttunut. Se on tilanteen kyllä huomannut, mutta seuraajan rooli on toistaiseksi riittänyt.

– Jos siihen ei liity mitään erityistä häiriötä, niin ei kai siinä mitään puuttumista ole, sanoo ylikomisario Kai Loukkaanhuhta Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Siitä poliisi ei Loukkaanhuhdan mukaan kuitenkaan pidä, että porukkaa kutsutaan koolle julkisesti esimerkiksi sosiaalisen median kautta.

– Se on kyllä näinä aikoina vähän arveluttavaa, hän sanoo.

Turhaa ajoa?

Mikko Korpela sanoo aavistavansa, että häntä vastaan on tehty rikosilmoitus. Hän kuitenkin pohtii, minkälainen ajo lopulta lasketaan turhaksi ajoksi.

– Onko sellaista esimerkiksi se, että ajaa Poriin ostoskeskukseen, eikä kuitenkaan osta mitään? Ja toisaalta, ei kai se emännän tai isännän haku koskaan turhaa ole, hän toteaa.

Poliisi kertoo tiedotteessaan koululaisten puhelimissa kiertävästä karkaushaasteesta. Haaste on kiertänyt ainakin Tampereen Kissanmaalla alakouluikäisten Whatsapp-viesteissä.

Haasteessa lapsia kehotetaan menemään piiloon vanhemmiltaan. Jos vanhemmat soittaisivat katoamisesta hätänumeroon ja poliisi aloittaisi etsinnät, voisi saada kuvansa lehteen.

Yleisjohtaja, komisario Pauli Hursti pyytää vanhempia keskustelemaan asiasta vakavasti lasten kanssa.

– Pienten lasten etsintöihin suhtaudutaan aina vakavasti ja isoilla resursseilla. Jos poliisi etsii lasta turhaan haasteen takia, jonkun oikeasti hädässä olevan avunsaanti voi viivästyä.

– Katoamisella ei saa leikkiä, sanoo komisario Pauli Hursti.

Saamelaisalueelle Enontekiölle on myönnetty varaus alueelle, jolla on tarkoituksena tehdä maastotutkimuksia. Näiden tutkimusten perusteella on myöhemmin tarkoitus hakea malminetsintälupaa.

Kyseessä on Enontekiön Hietakeron alue, joka on poronhoitoaluetta. Siellä sijaitsevat Käsivarren paliskunnan ja sen Erkunan tokkakunnan laidunmaat. Tämän lisäksi se on Natura 2000 -aluetta ja kuuluu soidensuojeluohjelmaan.

Alueen on varannut malminetsintäfirma Akkerman Finland Oy, joka on hollantilaisen Akkerman Exploration B.V:n tytäryhtiö. Yhtiöllä ei ole Suomessa liikevaihtoa.

Enontekiöllä Hietakeron alueella toimivat poronhoitajat ovat vastaanottaneet tiedon varausilmoituksesta järkyttyneinä.

Käsivarren paliskunta ei hyväksy suunnitelmia

Käsivarren paliskunta on julkaissut aiheesta tiedotteen, jossa se toteaa, ettei hyväksy kaivostoimintaa alueella edes edistämisen, tutkimusten tai suunnitelmien tasolla.

Käsivarren paliskunnasta painotetaan, että kaivostoiminta ei sovi alueelle. Paliskunnan mukaan alue on poronhoidollisesti tärkeää ympäri vuoden.

Paliskunta toteaa, että poronhoidon harjoittaminen heikkenisi huomattavasti, mikäli alueelle kaavaillut suunnitelmat toteutuvat. Akkerman Finland Oy:n varaamasta alueesta 70 prosenttia on Erkunan tokkakunnan alueella.

– Olen erittäin huolissani poronhoidon tietotaidon ja saamelaiskulttuurin ja -kielen siirtämisestä tuleville polville. Mikäli aluevaraus toteutuu toiminnaksi, se tuhoaa Erkunan tokkakunnan poronhoidon totaalisesti, toteaa Käsivarren paliskunnan poroisäntä Juha Tornensis.

Akkerman Finland Oy:n toimitusjohtaja Jan H. Akkerman kertoo sähköpostitse, että suunnitelmat ovat vasta hyvin varhaisella tasolla. Tutkimukset voivat hänen mukaansa johtaa pienemmän alueen valitsemiseen, mikäli siltä voi olla mahdollista löytää mineralisaatiota. Tällä hetkellä määrää ei vielä tunneta, toteaa Akkerman.

"Jos suunnitelmat toteutuvat, meillä ei ole elinmahdollisuuksia"

Minna Näkkäläjärvi kuuluu Käsivarren paliskuntaan sekä Erkunan tokkakuntaan. Hän kertoo tehneensä valituksen Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen yhdessä useamman alueen ihmisen kanssa.

– Tämä on suoranainen tappouhkaus saamelaiselle poronhoidolle. Meillä ei ole enää elinmahdollisuuksia, jos nämä suunnitelmat toteutuvat, toteaa Näkkäläjärvi.

Näkkäläjärvi on huolissaan toimien vaikutuksista vesistöihin paitsi Suomessa, myös rajan toisella puolella.

Alueella on tehty testiporauksia jo vuosia. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes myönsi malminetsintäluvan Geologian tutkintakeskukselle (GTK) Lätäsenon alueelle Käsivarteen heinäkuun alussa 2016. Kyseessä oli ensimmäinen saamelaisalueelle myönnetty malminetsintälupa uuden kaivoslain aikana.

Akkerman Finland Oy ei ole vielä suorittanut tutkimuksia

– Olemme tietoisia siitä, että saamelaisten poronhoito, kulttuuri ja kieli ovat arvokkaita. Kunnioitamme näitä arvoja ja noudatamme kaikkia sovellettavia sääntöjä ja määräyksiä niiden suojelemiseksi, Jan H. Akkerman kirjoittaa.

Yritys ei Akkermanin mukaan ole suorittanut tutkimuksia alueella vielä, mutta pohjaa tietonsa GTK:n tutkimuksista vuosina 2012–2016 saatuihin tuloksiin. Näissä tutkimuksissa ei Akkermanin mukaan löytynyt mineraaliesiintymää, mutta niiden perusteella he kuitenkin näkivät tarpeen tehdä lisätutkimuksia. Mahdollisen kaivoksen avaamisesta ei ole tietoa, sillä alueella ei toistaiseksi ole löytynyt mitään louhittavaa.

– On mahdollista, että lisätutkimukset ovat negatiivisia, eikä kaivosta avata ollenkaan, sanoo Akkerman sähköpostissaan.

Jotkut tulevista tutkimuksista tullaan tekemään ilmasta mittaamalla. Akkermanin mukaan tutkimuksilla on hyvin vähän vaikutuksia ympäristöön.

Muutokset maastossa tekevät paimennuksen mahdottomaksi

Toimitusjohtaja Jan H. Akkerman kertoo olevansa kiinnostunut kuulemaan paikallisilta kokemuksia aiemmista tutkimuksista ja ehdotuksia mahdollisten haittojen välttämiseksi sekä haluavansa ymmärtää saamelaisten poronhoitajien tarpeita ja huolenaiheita.

– Pyrimme koko ajan olemaan avoimia ja läpinäkyviä suunnitelmistamme, tekemästämme työstä ja saavutetuista tuloksista viestinnän ja yhteyksien avulla, Akkerman kirjoittaa.

Minna Näkkäläjärvellä on kokemuksia alueelle tehtyjen tutkimusten vaikutuksista. Näkkäläjärvi kertoo, että GTK:n tekemät testiporaukset on tavallisesti toteutettu keväisin, jolloin alueella on porojen vasotusaika. Näkkäläjärvi jatkaa, että alueella olleet koneet ovat tehneet maahan suuria jälkiä, joita pitkin porot ovat lähteneet vaeltamaan.

– Porot leviävät niin laajalle alueelle, että niitä on mahdotonta paimentaa, sanoo Näkkäläjärvi.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on hyväksynyt Akkerman Finland Oy:n 1.2.2020 tekemän varausilmoituksen. Varausaika päättyy 31.1.2022.

Nukutushammashoitoon päätyvien terveiden lasten määrä on kasvussa Suomessa, kertoo hammaslääketieteen tohtori ja erikoishammaslääkäri Päivi Rajavaara Oulun yliopistosta.

Rajavaara sanoi Ylen Radio Suomen päivässä, että koronakriisin aikaan monissa perheissä lasten hampaiden pesu on voinut unohtua varsinkin etäkouluvaiheessa, kun selkeää kouluun tai päiväkotiin lähtöä ei ole ollut. Hänen mukaansa myös napostelu on saattanut lisääntyä poikkeusoloissa.

Monien lasten hampaita ei harjata riittävästi

Tutkimusten mukaan lasten hampaiden reikiintyminen on Suomessa varsin yleinen ongelma. Suomessa hampaiden harjaussuositus toteutuu vain alle puolella 2–5-vuotiaista pikkulapsista.

– Varsinaiseen korkean kariesriskin ryhmään kuuluu tutkimusten mukaan Suomessa noin 5–15 prosenttia lapsista ja noin 0,2 prosenttia terveistä lapsista päätyy yleisanestesiahammashoitoon hammaskarieksen takia. Tämä määrä on nousemassa, Rajavaara sanoi.

Rajavaaran mukaan nukutushammashoitoon päätyvillä potilailla on yleensä huomattavan paljon tarvetta korjaavalle hammashoidolle. Käytännössä kyse on lähes jokaisen hampaan reikiintymisestä.

– Usein on niin, että ne lapset joiden hammashoitoon tuomisessa on ongelmia, ovat juuri niitä lapsia, joilla hampaistossa on hoidon tarvetta ja perheen elämänhallinnassa ehkä muutenkin puutteita.

Säännöllinen ruokailurytmi ja rajoitetusti herkkuja

Rajavaara painottaa, että suun terveyden kannalta on keskeistä, että hampaat pestään aamulla ensimmäiseksi ja illalla viimeiseksi. Lisäksi ruokailurytmi tulee pitää säännöllisenä siten, että päivän aikana on selkeästi aamupala, lounas, välipala, päivällinen ja iltapala.

Hänen mukaansa lasten tulisi suosia juomina vettä ja maitoa. Sokeripitoisia ja happamia mehuja ja limsoja pitäisi välttää. Karkkeja ja sipsejä saisi syödä vain herkkupäivänä tai jälkiruokana. Ksylitolin käyttö on suositeltavaa.

– Säännölliset hammastarkastukset tukevat näitä arkisia toimia. Pelkästään hammashoitolan toimilla ei voida ylläpitää hyvää suun terveyttä lapsilla. Vastuu on aina vanhemmalla.

Oluthanat, terassit ja ravintolat avataan kesäkuun alussa kuukausia kestäneen koronasulun jälkeen. Paluuta normaaliin ei ole kuitenkaan odotettavissa, sillä ravintola- ja anniskelupaikkoja koskevat lukuisat rajoitukset, joita hallitus esitti tiistaina.

Ravintolakansaa suojellaan muun muassa puolittamalla asiakaspaikat ja sallimalla anniskelu vain iltakymmeneen. Terasseja asiakasmäärän rajoitus ei koske.

Vaikka terassit olisivat täynnä, töitä ei tule riittämään kaikille työntekijöille. Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällisen mukaan ravintola-alalla eletään nyt suuressa epävarmuudessa.

Ravintoloiden tapaan työntekijätkin joutuvat elämään kahden viikon sykleissä, Rönni-Sällinen toteaa. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru on kertonut, että hallitus arvioi rajoitusten tilannetta kahden viikon tarkastelujaksoilla.

Kysyimme kolmelta baarityöntekijältä, miltä kesä rajoituksineen heidän näkökulmastaan näyttää.

Moni elää taloudellisesti äärirajoilla

Oulun keskustassa sijaitsevan 1barin baarimestari Mika Luosujärvi on ollut lomautettuna jo maaliskuun alusta lähtien, ja kertomansa mukaan suu on jo pettuleipää täynnä. Pieni valonpilkahdus on todennäköisesti kesäkuun alussa alkava osa-aikainen työ.

– Vyötä on kiristetty äärimmilleen, mutta vielä varmaan pitää yksi pykälä kiristää, ennen kuin työaikoihin tulee järkeä, viimeiset kuukaudet aikuiskoulutustuen varassa elänyt mies kertoo.

Työajoilla Luosujärvi viittaa hallituksen esitykseen sulkea ravintolat kello 23. Hänen mukaansa 1barin kaltainen yökerho tekee tilinsä suurelta osin kello 21–02 välisenä aikana.

Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestö MaRan puheenjohtaja Timo Lapin mukaan työntekijäpuolen taloudellinen asema on tilanteessa heikko.

– Moni elää pienillä työttömyyskorvauksilla, taloudellisesti äärirajoilla. Kun juttelee alan yrittäjien kanssa, he ovat hyvin huolissaan työntekijöistään.

Lappi sanoo, että mikäli ravintoloiden asiakaspaikoista saadaan täyttää vain puolet hallituksen esityksen mukaisesti, se on iso kolaus alan työntekijöille. Lapin mukaan työllisyyden näkymät paranisivat paljon, jos rajaa nostettaisiin 75 prosenttiin.

Niin kauan kuin rajoitukset ovat voimassa, uskoo Luosujärvi tekevänsä töitä osa-aikaisesti.

– Aukiolorajoitukset diskriminoivat ravintoloita, jotka tekevät bisneksen yöaikaan. Työkavereiden kanssa on ihmetelty, että tarttuuko korona hanakammin kello 23 jälkeen?

"Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole"

Sotkamon keskustassa sijaitsevan Ravintola Kantiksen baarimikko Taru Hämäläinen on kiitollinen, kun hän 17. maaliskuuta alkaneen lomautuksen jälkeen palaa töihin ensimmäinen kesäkuuta.

– On mukava, kun pääsee porisuttamaan kanta-asiakkaita päivän polttavista kysymyksistä.

Osa-aikaisella sopimuksella töitä tekevä Hämäläinen uumoilee, että työtunteja on hänelle ainakin aluksi vähemmän kuin ennen koronaa. Talous on ollut tiukilla, sillä opiskelijan leipä ei ole muutenkaan leveä.

Työtuntien lisäksi häntä mietityttää, kuinka rajoitukset saadaan käytännössä toteutettua työpaikalla.

– Paluu normaaliin arkeen tämä ei missään nimessä ole.

Hämäläinen on hieman huolissaan siitä, millaisia vaikutuksia kello 23 aukiolorajoituksella voi olla. Hänestä ravintolat ovat paikkoja, joissa anniskelu on valvottua ja illanvietto turvallista.

– Mitä tapahtuu sen jälkeen, kun ravintola menee kiinni? Rupeavatko ihmiset pitämään kotibileitä vai juhlimaan puistoissa?

"Työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan"

Baarimikon töitä Oulun Jumpru Pubissa tekevälle Matti Kämäräiselle ei riitä hommia vielä kesäkuussa, vaikka anniskeluravintola osin aukeaakin. Tilanne harmittaa Kämäräistä, jolle työyhteisö on kuin toinen perhe.

– Oletan, että heinäkuussa pääsen töihin. Samalla asennoidun, että työttömyyskassan rahoilla voin joutua jatkamaan.

Kuten Taru Hämäläinen, on Kämäräinen huolissaan kello 23 aukiolorajoituksesta. Ennen esimerkiksi kerrostaloasujat siirtyivät hiljaisuuden alkaessa juhlimaan yökerhoihin, mutta nyt Kämäräinen arvelee, että juhlinta siirtyy kesäkuussa ravintoloiden ovien sulkeutuessa kerrostaloihin.

– Ei kesäkuussa ole vielä niin lämmintä, että porukka jäisi ulos jatkamaan juhlimista. Päähäni ei mahdu, miksi ihmiset ajetaan rajoituksilla tällaiseen tilanteeseen.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka!