Kun poliisi pitää polveaan niin kauan pidätetyn niskalla, että tämä menehtyy, poliisin voimankäyttöä voi perustellusti pitää epäonnistuneena.
Näin kävi Minnesotassa surmansa saaneen George Floydin tapauksessa.
Yhdysvalloissa aseettoman ihmisen kuoleminen poliisin käsissä ei ole täysin poikkeuksellista. Vastaavia tapauksia on ollut viime vuosina useita. Floydin ja esimerkiksi Baltimoressa kuolleen Freddie Grayn tapausten on nähty kertovan poliisivoimiin pesiytyneestä rasismista.
Osaltaan tapaukset todistavat myös poliisin heikkoa osaamista.
– Suomessa polven laittaminen niskalle ei kuulu poliisille opetettuihin hallintatekniikoihin, kertoo ylikomissario Jukka Salomaa Tampereen Poliisiammattikorkeakoulusta.
Suomessa voimankäyttöä vältetään
Suomessa poliisi pyrkii välttämään turhaa voimankäyttöä. Fyysinen pakottaminen on viimeinen vaihtoehto, jos puhuminen ei tuota toivottua tulosta.
George Floydin tapauksessa ei ole vielä täsmällisesti tiedossa, mitä tapahtui ennen kuin hän joutui painetuksi maata vasten kohtalokkain seurauksin.
Salomaan mukaan tarve voimankäytölle laskee, kun ihminen on saatu hallintaan.
Poliisi piti polveaan Floydin niskalla senkin jälkeen, kun tämä oli mennyt tajuttomaksi.
– Voimaa pitää käyttää oikealla hetkellä, oikea määrä. Viimeistään jos ihmiseltä menee taju pois, niin sitten tietysti höllätään. Ei ole mitään tarvetta jatkaa, Salomaa sanoo.
Yhdysvalloissa on yli 600 oppilaitosta, joista valmistuu poliiseja. Noin puolessa kouluista opetussuunnitelma perustuu asevoimien koulutusmalliin, jossa painotetaan fyysistä harjoittelua.AOP
Pikakoulutus ja töihin
Yhdysvalloissa poliisin ammattiin valmistaa yli 600 oppilaitosta, joissa opetuksen pituus ja sisältö vaihtelee paljon.
Yhdysvaltain oikeusministeriön vuonna 2013 tekemän selvityksen mukaan poliisiksi valmistutaan keskimäärin yhdeksän kuukauden opiskelun jälkeen. Tästä ajasta noin kolme kuukautta vietetään kentällä harjoittelussa.
Puolen vuoden opiskelujaksolla poliisit harjoittelevat voimankäyttöä keskimäärin 168 tuntia eli reilun kuukauden.
Suomessa poliisin tutkinnon suorittaminen vie noin kolme vuotta. Tästä ajasta voimankäyttöä harjoitellaan 224 tuntia.
– Meillä on myös tietty näyttötaso, joka pitää kokeissa saavuttaa. Jos ei sitä saavuta, niin sitten se on tukiopetusta, Salomaa kuvailee.
Euroopassa poliisien korkeakoulutus on yleistä. Korkeakoulutuksen antamaa hyötyä poliisin tehtävien suorittamiselle ei ole kuitenkaan pystytty täysin osoittamaan tieteellisissä tutkimuksissa.
Osin tästä syystä Yhdysvalloissa ei ole alettu vaatia korkeakoulututkintoja poliiseilta, kirjoittaa poliisikoulutusta tutkinut historioitsija Julia Jansson.
Euroopassa poliisit opiskelevat pidempään kuin Yhdysvalloissa. Kuvassa itävaltalaiset poliisiopiskelijat harjoittelevat kiinniottoa.AOP
Koulutuksella vain rajallinen merkitys
Poliisikoulun opetukset eivät kuitenkaan siirry suoraan sellaisenaan työelämään. Näin arvelee Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkimusjohtaja Juha Kääriäinen.
– On koulutus ja on poliisikulttuuri, joka opitaan kentällä. Siihen voi sitten liittyä huonojakin piirteitä, Kääriäinen toteaa.
Etenkin voimankäytössä opetetuista, virallisista tekniikoista poikkeaminen on vaarallista.
– Voimankäyttöä ei voi opetella kentällä ihmisten kanssa. Kyllä se on osattava jo etukäteen. Tietysti se on myös niinkin, että varmuus otteissa sitten kasvaa vuosien myötä, Salomaa arvioi.
Myös poliisin otteet mielenosoitusten ja mellakoiden taltuttamisessa ovat herättäneet Yhdysvalloissa keskustelua. Mielenosoitus Seattlessa 30. toukokuuta 2020.LEHTIKUVA / AFP
Luottamus tärkein mittari
Tutkimusjohtaja Kääriäisen mukaan poliisivoimien osaamisen tasoa on vaikea vertailla kansainvälisesti.
Tehokkuus esimerkiksi rikosten selvittämisessä on vain yksi mittari.
– Luottamus on sillä tavalla hyvä mittari, että se pitää sisällään esimerkiksi tehokkuuden ja luotettavuuden. Jos poliisin koetaan tekevän laadukasta työtä, se kyllä heijastuu edelleen luottamukseen, Kääriäinen sanoo.
Yhdysvalloissa luottamus poliisia kohtaan on selvästi alle Pohjoismaiden tason.
– Alhainen luottamus itsessään aiheuttaa lisää ongelmia, kun yhteisöt eivät toimi yhdessä poliisin kanssa. Se vaikuttaa kaikkeen tekemiseen negatiivisesti, Kääriäinen analysoi.
Voit keskustella jutun perässä torstai-iltaan klo 23 asti.
Koronavirustartuntoja jäljittävä mobiilisovellus on tarkoitus saada käyttöön elokuun aikana. Sosiaali- ja terveysministeriön pääsihteeri Päivi Salon mukaan sovellusta koskeva lakiesitys pyritään luovuttamaan eduskunnan käsiteltäväksi ensi viikolla.
Koronasovelluksen lataaminen on vapaaehtoista. Sovellus ei kerää paikkatietoja, eikä ihmisten välisiä suhteita. Salo huomauttaa, että sovellus ei vähennä perinteistä jäljitystyötä. Itse asiassa sovellus lisää jäljittäjien työmäärää, kun altistumisia rekisteröityy myös sovelluksen kautta. Vastuu jäljitystyöstä on kunnilla.
Jos henkilöllä todetaan tartunta, hän saa päättää, jaetaanko tieto tartunnasta sovellukselle. Vastaavasti ilmoituksen mahdollisesta altistumisesta saanut henkilö voi päättää, luovuttaako tietonsa sovelluksen kautta terveydenhuoltoon.
Salo painottaa, että pelkkä ilmoitus ei johda karanteeniin.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) järjesti torstaiaamupäivänä koronaepidemiaa koskevan tilannekatsauksen, jossa käsiteltiin yleisesti tautitilannetta, sosiaali- ja terveydenhuollon kantokykyä ja koronavirustilanteen epidemiologinen arviota.
Suojavarusteita löytyy varastoista tällä hetkellä riittävästi, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen. Hengityssuojaimien kohdalla tilanne on vain kohtalainen, mutta muita varusteita löytyy hyvin.
– Riittävyys on aika pitkälle hyvässä mallissa, Kumpulainen sanoo.
Samaan hengenvetoon hän muistuttaa, että epidemian kasvuun varaudutaan koko ajan varastoja kasvattamalla.
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalaisen mukaan rajoitustoimet ja parantuneet hygieniakäytännöt ovat vaikuttaneet siihen, että tautitilanne on Suomessa hyvä. Tällä hetkellä kahdeksan sairaanhoitopiirin alueella ei ole viikkoon havaittu uusia koronatapauksia. Monissa muissa sairaanhoitopiireissä tartunnat ovat jääneet yksittäisiksi.
Puumalainen sanoo Suomen testauskapasiteetin olevan hyvällä tasolla. Tällä hetkellä Suomessa kyetään testaamaan 13 000 näytettä vuorokaudessa. Yhteensä näytteitä on tähän mennessä testattu yli 190 000 kappaletta.
Suomalaisnuorten seksuaaliterveys on parantunut parissa vuosikymmenessä.
Esimerkiksi teiniraskaudet ja abortit ovat nyt huomattavasti harvinaisempia kuin 2000-luvun alussa.
Osa kunnista on kuitenkin jäämässä kehityksestä jälkeen. Viime vuosina epätasa-arvoa on lisännyt maksuton ehkäisy.
Suomessa noin 50 kuntaa ja kaupunkia tarjoaa nuorille ilmaisen ehkäisyn, yli 250 kunnasta se puuttuu.
Pohjois-Karjala erottuu tilastoissa
Seksuaaliterveys on monitahoinen käsite, joka huomioi fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin sekä tunteet.
Hyvä seksuaaliterveys tarkoittaa, että seksuaalisuus tuottaa nautintoa, eikä siihen sisälly terveydellistä vaaraa, syrjintää, pakottamista tai väkivaltaa.
Pohjois-Karjala on yksi alueista, missä nuorten seksuaaliterveys on monella mittarilla muuta maata heikompi.
Maakunnassa tehdään esimerkiksi suhteessa eniten alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytyksiä.
Vuonna 2018 Pohjois-Karjalassa tehtiin noin 9 raskaudenkeskeytystä 1 000 nuorta naista kohti, kun koko maassa osuus oli noin 6.
Vähiten abortteja tehtiin Kainuussa, alle 4 keskeytystä 1 000 nuorta kohti. Kokonaisuudessaan alle 20-vuotiaiden abortteja tehtiin Suomessa 915.
Vuoteen 2000 verrattuna alle 20-vuotiaiden raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa yli 60 prosenttia.
Pohjois-Karjalassa muutos on ollut hitaampi, määrä on noin puolittunut vuosituhannen alusta – ja aivan viime vuosina abortit ovat pysyneet ennallaan tai jopa lisääntyneet muutamalla.
Yläkoululaiset unohtavat ehkäisyn useimmin
Syksyllä julkaistun kouluterveyskyselyn mukaan ehkäisy näyttää unohtuvan etenkin yläkoululaisilta.
Kyselyn mukaan joka viides Pohjois-Karjalan 8.- ja 9.-luokkalaisista on ollut yhdynnässä. Heistä lähes neljäsosa kertoi, ettei käyttänyt ehkäisyä edellisellä yhdyntäkerralla.
Vain Ahvenanmaalla ehkäisyn oli laiminlyönyt yhtä moni nuori.
Yhteistä näille maakunnille on, että nuoret kertoivat kaipaavansa halvempia ehkäisymenetelmiä.
Noin 17 prosenttia suomalaisista 8.- ja 9.-luokkalaisista ei käyttänyt ehkäisyä edellisellä yhdyntäkerralla. Pohjois-Karjalassa osuus oli huomattavasti suurempi lähes 24 prosenttia.Hilppa Hyrkäs / Yle
Ilmainen ehkäisy ei ratkaise kaikkea
Ongelma tunnistetaan Pohjois-Karjalan terveyspalveluista vastaavassa Siun sotessa.
Erikoislääkäri Ulla Korhonen toivoo, että maksuttomaan ehkäisyyn löytyisi rahoitus mahdollisimman pian.
Maakunnassa on kokeiltu ilmaisia kondomeja, mutta ne eivät riitä.
– Tutkimusten mukaan pitkäkestoiset ehkäisymenetelmät ovat paras vaihtoehto, kun tavoitteena on estää ei-toivottu raskaus, Korhonen kertoo.
Ilmainen ehkäisy ei yksistään riitä selittämään alueiden välisiä eroja.
Esimerkiksi Kainuussa ei ole ilmaista ehkäisyä, mutta silti ero esimerkiksi raskaudenkeskeytyksissä on selvä.
Eroa on vaikea selittää, sillä Pohjois-Karjalassa on tarjolla palveluja siinä missä naapurissakin.
Joensuussa lukiolaisten kanssa työskentelevä terveydenhoitaja Tiina Surakka vakuuttaa, että koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset ovat arkea.
– Vastaanotolla käydään säännöllisesti läpi seurustelua, ehkäisyä ja seksuaali-identiteettiin liittyviä asioita, Surakka sanoo.
Henny Ahtiala arvioi, että seksuaalisuudesta on edelleen vaikea puhua.Ari Tauslahti/Yle
Seksuaalisuus on yhä tabu
17-vuotiaat Henny Ahtiala ja Mikael Kaltiainen uskovat, että pohjoiskarjalaisten nuorten muuta maata heikompi seksuaaliterveys johtuu siitä, ettei asioista puhuta riittävästi.
Lieksalaisnuoret muistavat saaneensa seksuaalikasvatusta seitsemännellä luokalla. Lisäksi aihetta on sivuttu terveystiedon tunneilla.
– Seksuaalisuudesta keskusteleminen ei ole vielä normaalia. Esimerkiksi kotona tulee juteltua tosi vähän, Ahtiala toteaa.
Kaltiainen epäilee, että seksuaalisuus on jossain määrin tabu. Terveydenhoitaja kysyy muutaman kysymyksen, mutta siihen se jää.
Palvelut eivät auta, jos nuoret eivät löydä niitä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa Suomessa nuorten seksuaaliterveyden kehitystä.
Tutkimuspäällikkö Reija Klemetin mukaan seksuaalikasvatuksessa on eroja.
– Tärkeintä on, että nuoret saavat tietoa ja että tieto on helposti löydettävissä. Toinen seikka on, että seksuaalisuudesta puhutaan positiivisesti ja nuorten kokemukset otetaan aidosti huomioon, Klemetti summaa.
Myös palveluiden pitäisi olla nuorten itsensä hyväksymiä ja niihin pitäisi päästä ilman ajanvarausta ja ilman maksua.
Tutkimuspäällikkö Reija Klemetti Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta korostaa palveluiden saavutettavuutta: esimerkiksi ehkäisyn pitäisi olla nuorille maksuton ja se pitäisi saada helposti.Sasha Silvala / YLE
Mallia kotoa
Terveydenhuollon näkökulmasta suurin haaste ovat peruskoulunsa päättäneet nuoret, jotka eivät ole lukiossa tai ammattikoulussa.
Reija Klemetin mukaan elämäntilanne vaikuttaa siihen, miten hyvin nuori huolehtii itsestään.
– Onko nuori parisuhteessa vai onko hänellä useita kumppaneita, entä onko nuorella opiskelupaikkaa tai työtä. Kaikki nämä vaikuttavat, Klemetti toteaa.
Mallia saadaan myös kotoa.
Esimerkiksi teiniraskaudet ovat yleisempiä niillä nuorilla, joiden oma äiti on saanut lapsen nuorena.
– Äiti on pärjännyt, joten minäkin voin pärjätä. Nämä nuoret ovat valmiimpia vanhemmaksi riippumatta siitä, onko raskaus suunniteltu vai ei, Klemetti pohtii.
Mikael Kaltiainen kehottaa terveydenhuollon ammattilaisia panostamaan sosiaaliseen mediaan, sillä siellä nuoretkin ovat.Ari Tauslahti/Yle
Pohjois-Karjalassa apua kysytään nyt nuorilta
Siun sotessa neuvoa nuorten tavoittamiseen aiotaan kysyä seuraavaksi nuorilta itseltään.
– Tuntuu, että usein aikuiset jäävät pohtimaan asioita keskenään, mutta eihän me kukkahattutädit tätä ratkaista, erikoislääkäri Ulla Korhonen naurahtaa.
17-vuotiailla Henny Ahtialalla ja Mikael Kaltiaisella on heti tarjota pari vinkkiä: somea pitää hyödyntää enemmän, ja asiantuntijoihin pitää voida ottaa yhteyttä myös anonyymisti.
– Seksuaalisuudesta pitäisi puhua enemmän ja aiemmin, jotta se olisi normaalia. Ehkä jo alakoulussa, Ahtiala summaa.
Millaista seksuaalikasvatusta olet saanut ja miten nuorten seksuaalikasvatusta tulisi kehittää? Aiheesta voi keskustella kello 23 saakka.
Identiteetti on erikoinen asia. Osa meistä kokee vaikkapa kotikunnan perin voimallisesti osaksi itseään. Ihminen voi olla kova turkulainen. Tai oululainen. Tai punkaharjulainen.
Toinen taas mieltää kaupunginosan itselleen merkittäväksi asiaksi. Hän on innokas käpyläläinen tai pispalalainen. Tai nätkiläinen.
Moni Suomessa asuva kokee olevansa suomalainen. Ihminen siis mieltää olevansa erilainen kuin jonkun usein aivan näkymättömän rajan toisella puolella asuva ihminen. Millä tavalla lauttasaarelainen on erilainen kuin ruoholahtelainen, se onkin sitten sangen vaikeasti sanallistettavissa.
Yhden ihmisen mielikuvituksen tuloksena pohjalaisista tuli itsetietoisia ja jämäköitä, savolaisista sutkipuheisia kauppiaita, hämäläisistä hitaita, karjalaisista laulavaisen iloisia.
Maakuntaidentiteetit ne vasta onkin huima juttu. Ne kun ovat yhden ihmisen omasta päästään keksimiä. Sakari Topelius halusi myydä Venäjän vallan alla asuville suomenniemeläisille ajatuksen ihan omasta maasta. Asia oli liian iso omaksuttavaksi kertahaukkauksella, joten Topelius pilkkoi Suomen maantieteellisesti eri maakuntiin. Ja mikä nerokkainta, hän ideoi noille alueille omaksumista helpottavat inhimilliset luonteenpiirteet. Näin yhden ihmisen mielikuvituksen tuloksena pohjalaisista tuli itsetietoisia ja jämäköitä, savolaisista sutkipuheisia kauppiaita, hämäläisistä hitaita, karjalaisista laulavaisen iloisia.
Ennen Topeliusta ja hänen Maamme kirja -teostaan maassamme ei ollut sen enempää maakuntia kuin niillä mitään luonnettakaan. Tiettävästi Topelius halusi esimerkin kautta tehostaa viestiään siitä, miten erilaisista ihmisistä Suomi-niminen perhe koostuu. Lopputuloksena oli kuitenkin itseään toteuttava ennustus, joka tarjoaa 2020-luvun ihmiselle käyttäytymismallin, jolla voi selittää omaa toimintaansa. Ja tarvittaessa väistää vähän vastuuta.
Identiteetti on oma käsityksemme omasta itsestämme. Se on pitkälti silkkaa mielikuvitusta, eikä perustu mihinkään fyysisen maailman tosiasiaan.
Itse olen omaksunut identiteetin, jossa ei olla käsistä käteviä. Näin vältyn ärsyttävältä ripustuskoukkujen ruuvaamiselta kerrostalon höttöiseen seinään. Tosiasiassa peukaloni ei saletisti ole niin keskellä kämmentä, etteikö siitä oikeanlaisella poranterällä ja yhdellä muovipropulla selviäisi kahdessa minuutissa. Ei vain huvita ja iskuporakone pelottaa jo sanana.
Klassikkoja ovat myös huonon liikkujan, ruoanlaittajan tai musiikillisesti lahjattoman ihmisen roolin omaksuminen. Ikään kuin ne olisivat ylhäältä annettuja elämänmittaisia kohtaloita.
Koska identiteetti on mielikuvitusta, on se myös mielen muutettavissa. Kymmenien tuhansien suomalaisten käsitys omista digitaidoistaan muuttui tänä keväänä aivan toiseksi. Toimistotyöläisten piti hetkessä omaksua erilaisten ryhmätyöohjelmistojen hienoudet ja suojattujen etäyhteyksien toiminta.
Opettajat ne vasta digikolmiloikkasivatkin. Monesta entisestä ATK-kömpelyksestä kuoriutui oivallisia opetusvideoita leikkaava ja erinomaisia presentaatioita tekevä sujuvasorminen digiguru, joka pyörittää erilaisia tiedostonjakojärjestelmiä huomattavan kovalla itsetunnolla.
Itsetunto onkin identiteetin lähisukulainen. Väitän, että ei ole olemassa yhtä itsetuntoa. Niitä on lukuisia erilaisia.
Ihmisellä voi olla hyvä työitsetunto ja huono urheiluitsetunto. Tai hyvä esiintymisitsetunto ja huono seksi-itsetunto. Yleisen itsevarmalta vaikuttavalla ihmisellä on hyvä sosiaalisten tilanteiden itsetunto. Itsetuntojen yhteenlaskeminen ei ole mahdollista, koska erilaista itsetuntoa vaativat tilanteet vaihtelevat koko ajan.
Itsetuntoa ja identiteettiä yhdistää usein se, että usein joku toinen ihminen tai ihmisryhmä on ollut määrittelemässä sitä. ”Sinä kun nyt olet tuollainen” on lause, joka on ymmärtävästä pohjavireestään huolimatta sangen pölvästi. Vähän vaarallinenkin. Kokeilemalla, perehtymällä ja opettelemalla kun voi jatkossa olla ihan toisenlainen. Ei se Topeliuskaan taatusti tarkoittanut, etteivätkö muutkin saisi olla iloisia kuin vain karjalaiset.
Jani Halme
Kirjoittaja on parikkalais-punavuorelainen luova johtaja, joka kokee kahdessa paikassa asumisen tuovan elämään runsaita henkisiä etuisuuksia.
Sosiaalisen median palvelu Snapchat kertoi keskiviikkona, että se lopettaa Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin julkaisujen näkyvyyden edistämisen. Yhtiön mukaan Trumpin julkaisut yllyttävät “rotujen väliseen väkivaltaan”.
Yhtiö kertoi uutistoimisto AFP:lle, että Snapchat ei halua voimistaa ääniä, jotka yllyttävät väkivaltaan tai epäoikeudenmukaisuuteen ihonväriin pohjautuen.
Snapchat päätyi ratkaisuunsa sen jälkeen, kun viestipalvelu Twitter piilotti Trumpin julkaisun, jonka yhtiö koki edistävän väkivaltaa.
Snapchat kertoo pohtineensa päätöstä viikonlopun aikana, jolloin emoyhtiö Snapin toimitusjohtaja Evan Spiegel lähetti pitkähkön tiedotteen yrityksen työntekijöille. Tiedotteessa Spiegel tuomitsee ihonväriin liittyvän epäoikeudenmukaisuuden ja väkivallan perinnön Yhdysvalloissa.
– Olen surullinen ja raivoissani siitä, miten Yhdysvalloissa kohdellaan mustia ja muita värillisiä ihmisiä, Spiegel sanoo.
Yhdysvalloissa Snapchat ei aio jatkossa suositella sellaisten käyttäjien tilejä, jotka edistävät rasistista väkivaltaa, Spiegel lisää.
Palvelussa suositellaan sellaisia tilejä, joita yhtiö kokee käyttäjiensä haluavan seurata. Trumpin tili säilyy yhä palvelussa, mutta sitä ei jatkossa suositella muille käyttäjille.
Snapchat on nuorten suosima sosiaalisen median palvelu. Snapchatin mukaan Yhdysvalloissa jopa puolet z-sukupolven väestöstä seuraa uutisaiheita palvelun suosittelemien sisältöjen kautta.
"Rasistia" hakemalla kärkituloksena Trump
Twitterin henkilöhaku näyttää kärkituloksena presidentti Trumpin, jos käyttää “racist” eli “rasisti” hakusanaa, kertovat uutistoimisto AFP ja brittiläinen The Independent -lehti.
Trumpin tilillä on yli 80 miljoonaa seuraajaa Twitterissä, vaikka joidenkin seuraajien aitoudesta on ollut kiistaa.
Trump on saanut kritiikkiä viimeaikaisista kommenteistaan liittyen poliisiväkivaltaa vastustaviin mielenilmauksiin, mutta hän on aina kieltänyt olevansa rasisti.
Twitter ei ole pystynyt antamaan selitystä hakusanan tuottamalle hakutulokselle, mutta yhtiö arvelee hakualgoritmien heijastelevan sitä, mitä viestipalvelussa tapahtuu tällä hetkellä.
Reilu viikko sitten Trump oli uhannut sosiaalista mediaa voimakkaalla sääntelyllä tai jopa sulkemisella, koska Twitter oli lisännyt Trumpin eräisiin tviitteihin merkinnän, jossa viestien faktasisältöjen kerrotaan olevan perättömiä.
Koronaviruksesta on tullut yhä enemmän Helsinkiin keskittyvä ongelma. Samaan aikaan monet maakunnat saavat iloita siitä, että uusia tapauksia ei ole todettu lähiaikoina ollenkaan.
Ainakaan kahdeksassa sairaanhoitopiireissä tapauksia ei ole todettu yhtään viime viikon aikana. Mukana on isoja väkirikkaita alueita. Esimerkiksi Pirkanmaalla uusia tartuntoja ei ole todettu nyt kahdeksaan päivään.
Tämä kuva puhuu enemmän kuin sata sanaa koronatilanteesta. Kymmenen päivän aikana uusia tapauksia on tullut aika vähän muualla kuin Uudellamaalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija, dosentti Jussi Sane sanoo, että eniten tapauksia todetaan edelleen HUS-alueella. Sielläkin trendi on alaspäin.
– Muualla puhutaan aika pienistä luvuista.
THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane, että muualla kuin HUSin alueella puhutaan aika pienistä luvuista.Markku Pitkänen / Yle
Näin on ollut koko kriisin ajan. Sane muistuttaa, että epidemia lähti liikkeelle maaliskuussa Uudeltamaalta.
– Rajoitustoimet otettiin kuitenkin aika nopeasti Suomessa käyttöön ja epidemia saatiin suhteellisen nopeasti pysähtymään eikä leviämistä muualle tapahtunut kovin laajamittaisesti, Sane sanoo.
Seuraava tilasto näyttää, miten voimakkaasti korona on keskittynyt pääkaupunkiseudulle.
Tehohoitopotilaat Helsingissä
Epidemian aikana oli ongelmia esimerkiksi Länsi-Pohjassa ja Kuopiossa. Nyt sielläkin tilanne näyttää tasoittuneen.
Itä-Suomen yliopiston epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen sanoo, että luvut uusista sairastuneista eivät ole täysin luotettavia, koska tapaukset voivat päivittyä eri päiville riippuen testitulosten valmistumisesta.
Hänen mukaansa kannattaa katsoa sairaala- ja tehohoidossa olevia. THL:n tilasto antaa saman tilannekuvan. Suomessa on seitsemän potilasta tehohoidossa ja kaikki heistä HYKSissä.
Myös sairaalahoidossa on rauhallista muualla päin Suomea. HYKSissä on sairaalahoidossa 37, Oulun ja Turun yliopistollisten sairaaloiden erityisvastuualueilla molemmissa 3 ja Kuopion yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella 1.
Helposti voisi kuvitella, että hyvät luvut johtuvat siitä, ettei ihmisiä ole testattu. Esimerkiksi Pirkanmaalla on testattu nyt lähes 20 000 ihmistä. Todettuja tapauksia on maakunnassa ollut torstaihin mennessä 241.
Helsinki, New York, Tukholma, Pariisi
Professori Pekka Nuorti johtaa kansainvälistä epidemiologian ja kansanterveyden tohtoriohjelmaa Tampereen yliopistossa. Keskittyminen kertoo Nuortin mukaan koronaviruksen leviämistavasta.
– Sama tilanne on melkein joka maassa. On jokin paikka, jossa on korkea ilmaantuvuus.
Professori Pekka Nuorti sanoo, että uudet koronaluvut ovat edistysaskel Suomessa. Matias Väänänen / Yle
Ruotsissa koronapaikkoja ovat Tukholma ja Göteborg, Italiassa Pohjois-Italia, Espanjassa Madrid, Yhdysvalloissa New York, Ranskassa Pariisi.
Syy tähän on luonnollinen. Isossa kaupungissa ihmisillä on paljon kontakteja ja toimiva joukkoliikenne. Virus voi tarttua näin helposti.
Suomalaisten varauksellisuudessa voi olla yksi iso hyöty.
– Suomalaisilla on ollut normaalioloissakin vähemmän kontakteja kuin monissa muissa maissa, Nuorti sanoo.
Turku vs. Tampere
Mikä sitten selittää sen, että Turussa koronavirusta on ollut huomattavasti enemmän kuin Tampereella, vaikka Tampereella on enemmän asukkaita?
Tähän ei ole Nuortin mukaan vain yhtä syytä. Koronaviruksesta on opittu, että se leviää ryppäissä ja tiiviissä tilanteissa.
– Yksi tärkeä asia on hoivakoteihin liittyvä sairastuminen. Niitä Pirkanmaalla ei ole todettu tähän mennessä.
Tampereen yliopistollisessa sairaalassa on ollut vähän koronapotilaita verrattuna muihin isoihin sairaanhoitopiireihin. Antti Eintola / Yle
Myös matkustuksessa on eroa. Aiemmassa Ylen selvityksessä todettiin teleoperaattori Telian laatimien tilastojen perusteella, että Turusta on enemmän liikennettä Helsinkiin kuin Tampereelta.
Länsirannikolta ja Lapista on liikennettä Ruotsiin ja Itä-Suomesta Venäjälle. Tämä voi selittää alueellisia eroja.
Epidemiologian professori Tomi-Pekka Tuomainen muistuttaa, että koronavirus tuli Suomeen ulkomailta. Ulkomaille matkustetaan enemmän suurista kaupungeista. Helsingistä on paljon sekä loma- että yritysmatkailua ulkomaille.
– Jos terve tapaa terveen, mitään ei leviä. Ainoa huono kontakti on, jos sairas tapaa terveen, Tuomainen sanoo.
Sattuman kauppaa
Tartuttaja voi olla myös oireeton, mikä tekee tilanteesta mutkikkaan. Myös sattuma voi olla mukana leviämisessä. Pieni määrä ihmisiä voi tartuttaa ison joukon ihmisiä, jos käy huono tuuri.
Italiassa yksi jalkapallo-ottelu sairastutti monia. Helsingissä Naistenpäivän konsertista tuli surullisenkuuluisa ja myös yksittäiset hääjuhlat sairastuttivat useita.
– Pirkanmaalla kävi hyvä onni, että hiihtoloma oli vasta viikkoa myöhemmin kuin Uudellamaalla. Silloin tiedettiin jo hiihtokeskusten tapauksista, Pekka Nuorti sanoo.
14 päivän raja
Vaikka asiantuntijat pitävät tilannetta nyt hyvänä, ei pidä kuitenkaan nuolaista ennen kuin tipahtaa. Maagista kahden viikon raja ei ole vielä ohitettu. Jos pääsemme kahden viikon yli, on aihetta jonkin sortin iloon.
– Jos tapauksia ei ole lainkaan 14 päivän aikana, mitä viittaa taudin itämisajan ylärajaan niin tällöin on varsin todennäköistä, että tautia ei yhteisössä kierrä, THL:n johtava asiantuntija Jussi Sane sanoo.
Pekka Nuorti on samaa mieltä. Viruksen kierto on merkittävästi vähentynyt, jos sitä ei ole havaittu jossain maakunnassa kahteen viikkoon.
– Sen julistaminen, että epidemia on ohi, vaatii vielä pidempää seurantaa. Todennäköisesti epidemia jatkuu vielä, Nuorti sanoo.
Hän sanoo, että rajoituksia on vasta alettu purkaa ja tautitilannetta pitää seurata tarkasti. Koronassa yksikin supertartuttaja voi tehdä pahaa jälkeä.
– Vaikka jossain paikassa ei olisi virusta, sitä on edelleen jossain muualla maassa. Ihmiset liikkuvat ja virus saattaa siirtyä toiseen paikkaan.
Paljon riippuu siitä, miten ihmiset käyttäytyvät. Korona sai suomalaiset huhtikuussa vähentämään keskimäärin 75 prosenttia kontaktejaan, mikä on huipputulos maailmalla.
– Toiveissa on, että koronavirus pysyy edelleen mielessä ja ihmiset muistavat turvalliset sosiaalisen kanssakäymisen tavat, Nuorti toivoo.
Entinen puolustusministeri Jim Mattis on syyttänyt presidentti Donald Trumpia yrityksestä hajottaa Yhdysvallat harvinaisessa kannanotossaan.
– Trump on ensimmäinen presidentti elämäni aikana joka ei yritä yhdistää yhdysvaltalaisia -- joka ei edes yritä esittää tekevänsä niin. Sen sijaan hän yrittää hajottaa meidät, hän kirjoitti The Atlantic -lehden julkaisemassa kirjoituksessaan.
Mattis toimi Trumpin puolustusministerinä aiemmin ja on tähän asti välttänyt kritisoimasta entistä pomoaan, vaikka häneltä on tivattu kommentteja useasti Trumpin toimiin liittyen.
Mattis erosi puolustusministerin tehtävästä joulukuussa 2018 vastalauseena Trumpin päätökselle vetää Yhdysvaltain joukot Syyriasta.
Trump on vastannut Mattisin esittämään kritiikkiin kutsumalla häntä maailman "yliarvostetuimmaksi kenraaliksi".
Myös Obama kritisoinut
Yhdysvaltojen entinen presidentti Barack Obama on ottanut kantaa George Floydin kuolemasta alkaneisiin mielenosoituksiin. Presidentti osoitti videotervehdyksensä etenkin maan ei-valkoiselle väestölle.
– Olette todistaneet liian paljon väkivaltaa ja kuolemaa, ja liian usein väkivalta on ollut niiden ihmisten tekemää, joiden tulisi suojella teitä. Haluan sanoa, että te, teidän elämänne ja unelmanne ovat tärkeitä.
– Teidän pitäisi saada elää ilontäytteistä elämää ilman, että teidän tarvitsee murehtia mitä tapahtuu, jos te kävelette kauppaan, menette lenkille, ajatte autoa tai bongaatte lintuja puistossa.
Obaman mukaan mielenosoittajat ovat saaneet koko maan ymmärtämään, että asioiden täytyy muuttua. Hän kutsui mielenosoituksia "voimakkaiksi ja mullistaviksi".
Trump ei usko, että armeijan lähettäminen on tarpeellista
Presidentti Donald Trump on puolestaan kommentoinut maanantaisia armeijapuheitaan. Trump sanoi uskovansa, että Yhdysvaltojen ei tarvitse lähettää armeijaa kaduille, mutta olevansa valmis siihen "tarpeen vaatiessa".
– En usko, että meidän täytyy lähettää armeijaa kaduille, mutta meillä on erittäin vahva voima toteuttaa se, hän sanoi CNN:n mukaan.
Yhdysvaltain puolustusministeri Mark Esper on sanonut, että hän ei kannata armeijan joukkojen lähettämistä kaduille. Esperin mukaan sen tulisi olla viimeinen mahdollinen vaihtoehto, CNN kertoi.
Trump sanoi maanantaina, että Yhdysvallat voi lähettää sotilaita kaduille saadakseen mielenosoitukset kuriin.
Puheensa jälkeen Trump käveli Valkoisen talon läheiselle kirkolle ja kuvasi itsensä Raamatun kanssa. Samalla Valkoisen talon edessä pidetty mielenilmaus hajotettiin ilmeisesti vain Trumpin kävelyn vuoksi.
Trumpin armeijakommentti, Raamatun kanssa poseeraaminen ja mielenosoituksen hajottaminen ovat saaneet laajaa kritiikkiä.
Muun muassa Washingtonin episkopaalisen hiippakunnan piispa ärähti, ettei kirkko hyväksy Trumpin toimintaa ja kirkon käyttämistä julkisuustemppuna. Piispa Mariann Edgar Budde sanoi olevansa raivoissaan, että Trump asteli kirkkoon uhattuaan lähettää armeijan ensi kaduille.
– Presidentti käytti juuri Raamattua, juutalais-kristillisen perinteen pyhintä kirjoitusta, ja yhtä hiippakuntani kirkoista ilman lupaa taustana viestilleen, joka on täysin Jeesuksen opetusten ja kirkkojemme arvojen vastainen. Ja niin tehdäkseen hän antoi mellakkapoliisille luvan tyhjentää kirkon edustan, Budde hämmästeli.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunille (kesk.) esiintymiskoulutusta antanut Harri Saukkomaa kertoo Kauppalehden haastattelussa, ettei hänen yrityksellään ole asiassa mitään salattavaa tai hävettävää.
Saukkomaa on koulutusta järjestäneen Tekir Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja. Suomen Kuvalehti kertoi tiistaina, että työ- ja elinkeinoministeriö ja valtiovarainministeriö ovat ostaneet Kulmunille Tekiriltä 50 000 eurolla koulutusta. SK:n mukaan koulutusta on usein antanut Saukkomaa itse.
Julkisuudessa on pohdittu sitä, kuinka koulutukset kilpailutettiin. Saukkomaan mukaan kilpailutus tehtiin lainsäädännön puitteissa.
Valtiovarainministeriön viestintäjohtaja Thomas Sundkertoi keskiviikkona Ylelle, että ministeriöiden ostojen kilpailutuksen raja on 20 000 euroa. Jos raja ylittyy, täytyy hankinta kilpailuttaa. Raja ylittyi molemmissa ministeriöissä.
Valtiovarainministeriö puolusti ylittymistä sillä, että heti, kun rajan havaittiin ylittyneen, ostot lopetettiin. TEM sanoi, että ostoja ei ole tehty tarkalla summalla, vaan on arvioitu, että hinta jäisi kokonaisuudessaan alle 20 000 euron.
Saukkomaa kertoo olleensa nuorena "melko aktiivinen keskustalainen".
– Sittemmin olen äänestänyt vaaleissa ainakin viittä eri puoluetta. On selvää, että tällaista maineenhallintaan keskittyvää viestintätoimistoa ei voi vetää puoluekirjamandaatilla. Sitä paitsi, ehkä vain noin 10 prosenttia liikevaihdostamme tulee julkisen sektorin puolelta ja loput yksityisiltä yrityksiltä, Saukkomaa sanoo Kauppalehdelle.
Suomen Kuvalehti kertoi eilen, että myös THL on tilannut Tekiriltä palveluita yli 10 000 eurolla. Saukkomaa kertoo, että THL:n koulutuksissa on käsitelty muun muassa sitä, kuinka tulee viestiä, mikäli joku kuolee koronavirukseen.
Valtiovarainministeri Katri Kulmuni vieraana Ylen 8 minuuttia -ohjelmassa. Kulmuni on kertonut tarvitsevansa esiintymiskoulutusta jännittämisensä vuoksi.Hilma Toivonen / Yle
"Emme auta valehtelijoita"
Saukkomaa ei itse kutsuisi esiintymiskoulutustapausta kohuksi.
– Me koimme jo Talvivaaran aikana sen, miten yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja maineenhallintaan keskittyvä viestintätoimisto voi joutua median tarkasteluun, Saukkomaa sanoo.
– Me teemme tätä työtä avoimin kortein. Yrityksemme perusarvo on brutaali rehellisyys. Emme auta valehtelijoita. Suosittelemme asiakkaille samaa. Kriisiviestinnässä ei pärjää temppuilemalla ja tietoja pimittämällä.
Kulmunin erityisavustaja Kari Jääskeläinen perui eilen keskiviikkona Kulmunin saapumisen Ylen 8 minuuttia -ohjelmaan vain kaksi minuuttia ennen kuvausten alkamista.
Jääskeläinen oli aiemmin aamulla käynyt useita puhelinkeskusteluita ohjelman tuottajan Heikki Valkaman kanssa ja toivonut, ettei esiintymiskoulutuksista kysyttäisi. Valkama oli kieltäytynyt. Lopulta Kulmuni saapui ohjelmaan kolme ja puoli tuntia myöhässä.
Suomen Kuvalehden mukaan Kulmuni oli saanut yli 6 000 euron edestä koulutusta joulukuun 3. päivänä, jona Kulmuni osoitti epäluottamusta silloiselle pääministeri Antti Rinteelle (sd.).
Kulmuni kertoi eilen illalla aikovansa maksaa esiintymiskoulutukset takaisin.
Kansainvälinen lentokonevalmistaja Lockheed Martin on Tekirin asiakas. Valtioneuvosto tekee päätöksen Hornetit korvaavista koneostoista vuonna 2021. Lockheed Martin on kisassa mukana.
Tekirin liikevaihto on noin neljä miljoonaa euroa ja se työllistää 35 henkeä.
Tänään torstaina on voinut bongata taivaalla hävittäjiä, kun Ilmavoimien Hornetit ovat jylisseet lukuisten kaupunkien yllä näin Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä.
Taitolento-osasto Midnight Hawks lensi Helsingin yllä.Jari Kovalainen / Yle
Yle näytti suorana taitolento-osasto Midnight Hawksin esityksen Helsingin Hietaniemen edustalla. Voit katsoa lentonäytöksen Yle Areenassa.
Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö suoritti aamulla lipunnoston Mäntyniemessä (katso tallenne Yle Areenassa).
Aamupäivällä Ylen kanavilla välitettiin suorana Puolustusvoimain lippujuhlan päivän konsertti, jossa Laivaston soittokunta esiintyi solisteinaan Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari. Konsertin tallenteen voi katsoa Yle Areenassa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö suoritti aamulla lipunnoston Mäntyniemessä.Jari Kovalainen / Yle
Oulun Rajakylässä ja Toppilassa lepää 600 kaupunkipyörää tyhjän panttina. Näyttää siltä että ne viihtyvät siellä koko kesän. Kuusikymmentä pyöräasemaa on varastossa Toppilassa.
Syynä tähän on Oulun kaupungin ja kaupunkipyöräjärjestelmän toimittaneen Nextbike Polskan erilainen näkemys toiminnan vakuuksista.
Maailmalla ja muualla Suomessa on kaupunkipyöräjärjestelmiä onnistuttu ottamaan käyttöön ilman isompia ongelmia. Oulussakin niitä ehdittiin kokeilla viime kesänä, mutta nyt koko kuvio on kaatumassa poliittiseen vääntöön.
Yhteiskäyttöpalveluihin erikoistunut suomalainen Rolan Oy vastaa Oulun kaupunkipyörätoiminnan käytännön toteutuksesta. Nextbike Polska taas on Oulun kaupungin sopimuskumppani, ja omistaa kaupunkipyörät. Kaupungin ja puolalaisyhtiön välisessä kiistassa Rolanilla ei ole varsinaista roolia,vaikka se onkin toiminnan keskiössä.
– Kustannukset juoksevat ja tavara seisoo varastossa niin kauan kuin kukaan ei selkeästi päätä, että järjestelmä lopetetaan tai otetaan käyttöön, sanoo Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho.
Kaupunkipyöräjärjestelmästä tehtiin sopimus vuosiksi 2019–2028. Vuosittainen kustannus kaupungille pyöristä on sopimuksen mukaan vajaa 700 000 euroa.
Oulu halusi sopimukseen vakuuden mahdollisen konkurssitilanteen varalta, jotta palvelu saadaan toteutettua kesäkauden loppuun saakka. Takuusummaksi sovittiin vajaa 800 000 euroa.
Turussa Nextbike Polskan pyörät ovat ympärivuotisessa käytössä, eikä yhtiöltä ole vaadittu minkäänlaista vakuutta. Palvelu toimii siellä hyvin.
Poliittinen vääntö astuu kuvaan
Nextbike Polska on tänä vuonna joutunut taloudellisiin vaikeuksiin ja hakenut yrityssaneeraukseen. Tilanteesta yhtiö syyttää ennen kaikkea koronaviruspandemiaa, mutta sillä vaikuttaa olleen ongelmia jo aiemminkin. Puolalaisyhtiön operatiivinen toiminta jatkuu Aki Laihon mukaan normaalisti.
Kiista kiteytyy siihen, että osa Oulun poliittisista päättäjistä ei myönny talousvaikeuksiin ajautuneen Nextbike Polska esitykseen puolittaa kymmeneksi vuodeksi annettava vakuus ja siirtää sopimus saksalaiselle emoyhtiölleen Nextbike Gmbh:lle.
Yhtiö esitti Oululle vakuussumman puolittamista 400 000 euroon. Oulun virkamiehille se olisi käynyt, mutta lähimainkaan poliittista yksimielisyyttä ei asiasta ole syntymässä. Tämän vuoksi yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ole vienyt asiaa päätettäväksi yhdyskuntalautakuntaan.
Matinheikki sanoo että asiasta on olemassa selkeä näkemysero Oulun päättäjien keskuudessa, mutta ei halua kommentoida rintamalinjoja asiassa.
– Ei ole järkeä lähteä äänestyttämään lautakuntaa, koska ei löytynyt yhteistä poliittista tahtoa sopimusmuutokseen. Aikanaan kun kaupunkipyöristä päätettiin Oulussa, se oli valtuuston yhteinen tahtotila, sanoo Matinheikki.
Rolanin myyntijohtajan mukaan Oulun kaupunkipyörät olisivat työllistäneet toistakymmentä henkeä joka vuosi. Marko Väänänen / Yle
Osa Oulun poliitikoista on vastustanut kaupunkipyöriä alusta saakka. Varsinkin kaupungin keskustan ulkopuolelta äänensä keräävien kunnallispoliitikkojen näkökulmasta kaupunkipyörähanke on vähemmän kiinnostava. Nextbike Polskan talousongelmat tulivat heidän kannaltaan hyvään aikaan.
Nyt näyttää siltä, että hanke kaatuu nimenomaan yhtiön vaikeuksiin, kun kaupunki pitää kiinni alkuperäisestä vakuussummasta, eikä puolalaisyhtiö pysty sitä toimittamaan.
Oulu on poikkeus pyöräkaupungeissa
Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo tuntee Suomen kaupunkipyörämarkkinan kuin omat taskunsa. Hän on toiminut eri rooleissa kymmenkunnassa kaupunkipyörähankkeessa ja on ollut mukana konsultoimassa myös Oulun kaupunkia kaupunkipyörien hankinnassa.
Vastaavaa kiistaa kaupunkipyörämaailmassa Suomessa ei hänen mukaansa ole ollut.
– Oulun tilanne on hyvin poikkeuksellinen. On lähdetty kiistelemään yrityksen kanssa teknisluontoisesta vakuudesta.
Toki myös Nextbike Polskan tilanne on poikkeuksellinen. Yritys on ajautunut mittaviin taloudellisiin vaikeuksiin jo syksyllä 2019. Tilanne vaikeutui koronakevään aikana.
Silti Tulenheimo pitää panttia tietynlaisena muodollisuutena. Turussa saman yhtiön järjestelmä saatiin pystyyn aikaisemmin sovitusti, eikä siellä samoja ongelmia ole.
Oulussa kuitenkin ollaan pattitilanteessa. Kaupungin pitäisi maksaa ainoastaan palvelun tuottamisesta, mutta se ei halua päästää yhtiötä tuottamaan tätä palvelua.
– Ulkopuolisesta näyttää absurdilta käydä kiistaa siitä vakuudesta, jollei tarkoituksena ole sabotoida koko asiaa. Siltähän tämä vähän haiskahtaa. Yllättävää että toisen pyöräilykauden alussa Oulun päättäjät alkavat heittää kapuloita rattaisiin, sanoo Tulenheimo.
Rolanilla lasketaan kaupunkipyörien voivan tuoda Oululle jopa 100 000 euron vuosituoton, mutta
yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ihan tällaisiin lukuihin Pohjois-Suomessa usko. Marko Väänänen / Yle
Kaupunki ei halua antaa siimaa
Tilanne on pyöräilykaupunki Oululle imagotappio, sanoo Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mirja Vehkaperä (kesk.).
Oulun Kaupunginhallituksessa asiaa ei ole virallisesti käsitelty. Vakuuden puolittamisesitys sai kuitenkin uuden käänteen siinä vaiheessa kun kaupunginhallituksessa asiaan nihkeästi suhtautuvat poliitikot kiinnostuivat asiasta. Kävi ilmeiseksi, että sopimusmuutos tulisi kohtaamaan vastarintaa vaikka se yhdyskuntalautakunnassa hyväksyttäisiinkin.
Vehkaperä näkee syyn tilanteen junnaamiseen kuitenkin siinä, että palveluntuottajan taloustilanne on ollut huono.
– Me emme anna enempää tälle yritykselle siimaa, vaan toivomme että pysytään tehdyssä sopimuksessa ja saamme sen palvelun, jonka me olemme tänne tilanneet, sanoo Vehkaperä.
Hän valittelee sitä, että koko maailmassa on vain vähän yrityksiä, jotka ovat kiinnostuneita Oulun kaltaisen lyhyen kauden palvelujen tarjoamisesta.
Vehkäperä sanoo, että jos yritys ei pysty alkuperäisen sopimuksen mukaista vakuutta maksamaan, se joutuu pyöränsä ja palvelupisteensä keräämään pois.
– Joudumme sitten uudestaan pohtimaan, onko meillä halukkuutta kaupunkipyöräpalvelun ostajaksi edelleenkin vai haluammeko me jotain muuta sen tilalle, sanoo Vehkaperä.
Pyöriä operoivan yhtiön mielestä pyörät tuottaisivat kaupungille rahaa
Rolan Oy:n myyntijohtaja Aki Laiho kertoo, että pyörät on huollettu talven aikana ja valmistauduttu käynnistämään toiminta keväällä.
– Ehdotimme kaupungille, että pyörät otettaisiin käyttöön jo huhtikuun alussa. Se on turvallisin tapa liikkua koronaviruspandemian aikana ja näin tehtiin esimerkiksi Helsingissä, sanoo Laiho.
Hän ei halua ottaa kantaa Oulun kaupungin päätöksentekoon, mutta toteaa, että asia on nyt täysin Oulun kaupungin poliittisten päättäjien käsissä. Pyörät ovat koko ajan toimintavalmiudessa.
Rolan operoi Nextbike Polskan pyöriä Oulun ohella myös Turussa, missä vastaavia ongelmia ei ole ilmennyt.
Oulun kaupunki ei ole toistaiseksi maksanut pyöristä mitään. Täydessä kausikäytössä ne tuottaisivat Laihon laskelmien mukaan noin 100 000 euroa kaupungin kassaan vuodessa.
Yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki ei ihan tällaisiin lukuihin Pohjois-Suomessa usko.
– Meillä ei kaupunkipyörissä mainostamiseen ole syntynyt samanlaista imua kuin Etelä- Suomessa, sanoo Matinheikki.
Rajakylän varasto tyhjenee lähiaikoina ja pyörät siirtyvät Toppilaan, missä pyöräasematkin odottavat mitä tuleman pitää. Marko Väänänen / Yle
Yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja suree pikkupolitikointia
Oulun yhdyskuntalautakunnan puheenjohtaja Martti Korhonen (vas.) pitää kaupunkipyöriä edelleen hyvänä hankkeena ja toivoo asian jotenkin ratkeavan.
– Kaupunkipyörät olisivat todella hyvä asia kaupungin pitovoiman kannalta tulevaisuudessa, jos yliopisto muuttaa keskustaan ja kaupungin rakenne tiivistyy muutenkin, sanoo Korhonen.
Korhonen arvioi kaupungin riskin tässä toiminnassa olemattomaksi, eikä vakuussumman puolittaminen hänen mielestään oikeasti olisi ollut iso asia tässä tilanteessa, jossa Euroopassa muutenkin tuetaan yrityksiä ja työllisyyttä monin tavoin. Mutta puolalaisyhtiön taloustilanteen heikkeneminen avasi Korhosen mukaan sopivan tien pikkupolitikoinnille.
– Saahan tästä joku maalattua sellaisen mörön, joka puree oman äänestäjäkunnan keskuudessa vaikkapa Oulun kävelykatu Rotuaarin kulmilla, sanoo Korhonen.
Keski-Euroopassa on isommat volyymit, eikä Suomi ole markkinana kovin haluttu kaupunkipyöräalalla. Vain Nextbike Polska jätti aikanaan tarjouksen kaupunkipyöristä Oululle.
Asiassa on sekin mielenkiintoinen puoli, että eurooppalaiset kaupunkipyörätoimijat vaikuttavat jakaneen Euroopan keskenään niin, että eivät juurikaan kilpaile keskenään. Esimerkiksi suomalaiset kaupungit saavat yleensä vain yksi tai kaksi tarjousta.
Tällainen sopimus oli aiemmin Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimon mukaan myös saksalaisella Nextbike Gbmh:lla Nextbike Polskan kanssa. Puolalaisyhtiön talousvaikeuksien jälkeen saksalaisyhtiö hankki Tulenheimon mukaan osake-enemmistön puolalaisyhtiöstä.
Jos asetelma säilyy pattitilanteessa koko kesän, Oulun juna taitaa mennä. Voi olla että pyöräilyn ykköskaupunkina itseään pitävässä Oulussa kaupunkipyörät jäävät vain haaveeksi.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on tänään ylentänyt yhteensä 902 reservin upseeria ja erikoisupseeria sekä puolustushallinnon henkilöstöä.
Everstiksi ylennettiin everstiluutnantit Vesa Laitonen ja Mikko Mäntynen Maavoimien esikunnasta, Markku Pajuniemi Pääesikunnasta, Mika Seppä Kainuun prikaatista, Jari Seppälä Järjestelmäkeskuksesta ja Jari Virolainen Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnasta.
Kommodoriksi on ylennetty komentaja Patrik Lillqvist Merivoimien esikunnasta ja insinöörieverstiksi insinöörieverstiluutnantti Janne Jokinen Pääesikunnasta.
Tällä kertaa ylennyksiä ei tehty kenraalikunnassa.
Puolustusvoimien ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö aloitti Puolustusvoimain lippujuhlan päivän juhlallisuudet nostamalla lipun salkoon Mäntyniemessä.Jari Kovalainen / Yle
Everstiluutnantiksi ylennettiin yksi, komentajaksi yksi, majuriksi 30, lääkintämajuriksi yksi, insinöörimajuriksi yksi, kapteeniksi 112, kapteeniluutnantiksi 11, teknikkokapteeniksi kaksi, yliluutnantiksi 236, merivoimien yliluutnantiksi 17, insinööriyliluutnantiksi yksi, lääkintäyliluutnantiksi kaksi, luutnantiksi 401, merivoimien luutnantiksi 51, lääkintäluutnantiksi kahdeksan ja vänrikiksi 23 henkilöä.
Voit katsoa kaikki ylennykset ja sotilasansiomitalin saajat Puolustusvoimien verkkosivuilta:
Torstaina vietetään Puolustusvoimain lippujuhlan päivää. Raaseporiin täksi päiväksi suunniteltu valtakunnallinen paraati jouduttiin koronarajoitusten takia perumaan. Vaihtoehtoisina ohjelmanumeroina Ylen kanavilta on voinut seurata myös mm. Puolustusvoimien ylipäällikön, tasavallan presidentin Sauli Niinistön aamuisen lipunnoston Mäntyniemessä, Ilmavoimien taitolento-osaston Midnight Hawksin aamupäivällä suorittamaa esitystä Helsingissä ja lippujuhlan päivän konserttia, jossa Laivaston soittokunnan solisteina esiintyivät Pete Parkkonen, Suvi Teräsniska ja Arttu Wiskari.
Keskustan entinen kansanedustaja ja maa- ja metsätalousministerinä vuosina 2003–2007 toiminut Juha Korkeaoja vaatii, ettei keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni maksa takaisin esiintymiskoulutuksensa kustannuksia.
Suomen Kuvalehti uutisoi aiemmin, että valtiovarainministeri Kulmunin käyttämistä konsulttipalveluista on kertynyt lähes 50 000 euron lasku.
Palvelut ovat maksaneet valtiovarainministeriö sekä Kulmunin aiempi ministeriö eli työ- ja elinkeinoministeriö. Koulutusten laskuttaja on ollut viestintäkonsultti Harri Saukkomaan yhtiö Tekir Oy.
Korkeaoja: Fiksu työnantaja maksaa koulutuksen
Kulmuni sanoi keskiviikkona kohun noustua, että hän aikoo maksaa koulutuksen kustannukset takaisin, vaikkeivät hän tai ministeriöt ole tehneet juridisia tai hallinnollisia virheitä. Kulmuni kertoi tarvinneensa koulutusta, koska hän jännittää esiintymisiä.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni kertoo jännittävänsä esiintymisiä.Hilma Toivonen / Yle
Facebookissa asiaa kommentoineen Korkeaojan mielestä Kulmuni tekee väärin maksaessaan rahat takaisin.
– Eduskunta maksoi minun kielikurssini ja ministeriö esiintymisvalmennuksen. Niin tekevät fiksut työnantajat Suomessa, jossa tulevaisuutta rakennetaan osaamisen ja koulutuksen varaan. Minusta Katrin ei pitäisi maksaa koulutuskustannusta itse, vaan ylpeästi puolustaa koulutusyhteiskuntaa, Korkeaoja sanoo.
Sparrausta 350–700 euroa tunnilta
Valmennusta on annettu keskustan puheenjohtajalle muun muassa puheen pitämiseen, esiintymisiin ja yksittäisiä haastatteluja varten. Suomen Kuvalehden mukaan valmennusten lisäksi Tekir Oy on tarjonnut ministerille yksittäisiä lyhyitä konsultointeja, "sparrauksia".
Tekir Oy:n järjestämän sparrauksen hinta oli muiden konsulttien osalta 350 euroa tunnilta, mutta Saukkomaan konsultoinnin hinta on ollut 700 euroa tunnilta ilman arvonlisäveroa.
Ministeri Kulmunin koulutuksen hinta ylitti kilpailutusta vaativan rajan, mutta kilpailutusta ei ollut tehty. Valtioneuvoston sisäisen ohjeen mukaan kilpailutuksen raja on 20 000 euroa.
Ex-ministeri Juha Korkeaoja katsoo, että ainoa korjattava asia tapauksessa on se, että ministerien koulutusta ei ole selkeästi budjetoitu ja tehty läpinäkyväksi.
Britannian ja Saksan poliisit kertoivat keskiviikkona, että Portugalissa vuonna 2007 kadonneen brittiläisen Madeleine McCannin tapauksessa on epäiltynä uusi henkilö.
Saksan poliisin pyytää tietoja 43-vuotiaasta saksalaisesta miehestä, joka oli ollut alueella, jossa McCann nähtiin viimeisen kerran ennen katoamistaan. Saksan poliisin mukaan epäilty on saattanut tappaa tytön.
Saksalaismies on asunut Portugalin Algarvessa matkailuautossaan vuosina 1995–2007. Tällä hetkellä mies on vankilassa Saksassa.
Myös Britannian poliisi haluaa keskustella kaikkien niiden kanssa, joilla on mitä tahansa tietoa saksalaismiehestä tai hänen matkailuautonsa tai urheiluautonsa liikkeistä alueella katoamisen aikoihin.
Lisäksi Britannian poliisi pyytää tietoja kahdesta portugalilaisesta puhelinnumerosta, joista toisen tiedetään olleen epäillyn käytössä. Epäilty oli puhunut Madeleinen katoamisen iltana 30 minuutin puhelun toiseen puhelinnumeroon Praia de Luzin -lomakeskuksen alueella.
3-vuotias McCann katosi makuuhuoneestaan perheensä lomamatkalla Algarvessa. Tytön vanhemmat olivat syömässä ystäviensä kanssa heidän loma-asuntonsa läheisessä ravintolassa ja havaitsivat tytön kadonneen palattuaan takaisin asunnolle.
Tapaus sai heti runsaasti huomiota, mutta McCannin kohtalo on yhä mysteeri laajoista kansainvälisistä etsinnöistä huolimatta.
Britannian poliisi kuvailee uuden tiedon tekevän merkittävän käänteen tapauksen tutkinnassa.
Marraskuussa 2019 tehdyssä ja joulukuun alussa julkaistussa mittauksessa SDP:lle mitattiin 13,2 prosentin kannatus. Toukokuussa tehdyssä ja nyt julkaistussa kyselyssä SDP:tä äänestäisi 23,2 prosenttia kyselyyn vastanneista.
Pääministeripuolue SDP:n kannatus on nyt tuplasti suurempi kuin valtiovarainministeri Katri Kulmunin johtaman keskustan. Ero näkyy jo ilmeissä ja sillä on vaikutusta myös politiikan väännöissä, jos uhkana ovat uudet vaalit.
Hallituksen sisältä on kuiskuteltu medialle, että pääministerin ja valtiovarainministerin välillä säkenöivät asiakiistojen lisäksi myös henkilöriidat. Kansliapäällikkönimityksistä kiehuva soppa ei ole luottamusta ainakaan lisännyt.
Hallituksen koronajohtamisessa saavuttaman myötätuulen puhaltaminen vain SDP:n purjeisiin herättää lisää pahaa verta hallituspuolueiden välillä.
Huhtikuun 2019 eduskuntavaaleissa historiallisen heikon tuloksen tehnyt keskusta vaihtoi puheenjohtajaa ylimääräisessä puoluekokouksessa syyskuussa 2019. Neljä vuotta pääministerinä huhkinut Juha Sipilä jätti leikin kesken kauden.
Aluepolitiikan vahvana puolustajana esiintynyt torniolainen Katri Kulmuni kukisti eteläisten piirien suosikin, Uudenmaan Antti Kaikkosen. Puheenjohtajakisan vahvana ennakkosuosikkina pidetty Annika Saarikko vetäytyi vauvalomalle.
Keskustan puoluekokous piti järjestää ensi viikonloppuna Vantaalla, mutta koronavirus sotki suunnitelmat. Puoluekokous on siirretty syyskuun alkuun, ja kokouskaupungiksi vaihtui samalla keskusta-Suomen pääkaupunki, Oulu.
Oulun puoluekokouksessa punnitaan Kulmunin ensimmäisen puoluejohtajavuoden saavutukset. Jännitystä politiikan tulevaan syksyyn tuo se, että Marinin hallituksen jo etukäteen kuumaksi ennakoitua budjettiriihtä puidaan elokuun lopulla.
Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kuvassa oikealla) asema hallituksen sisällä heikkenee, kun kannatusero demareihin kasvaa.Petteri Bülow / Yle
Keskustan tulevaisuudelle tärkeät kuntavaalit odottavat jo nurkan takana, huhtikuussa 2021. Puoluekokousedustajat joutuvat tarkkaan miettimään, uskaltaako puolue lähteä kuntavaaleihin Kulmunin johdolla vai olisiko syksyllä politiikkaan palaava Annika Saarikko puolueen pelastaja.
Antti Rinteen (sd.) hallituksen kaatumisen yhteydessä Kulmunin epävarma esiintyminen tuli kaikille näkyväksi, mutta puoluejohtajien tämän mittaluokan preppauskursseille oikea maksaja on oma puolue.
Kulmuni yritti paikata vahinkoa ilmoittamalla, että hän maksaa koulutuskulut takaisin kahdelle ministeriölle. Nähtäväksi jää, riittääkö tämä sammuttamaan kulon.
Sanna Marin saa puolueen avaimet käsiinsä elokuussa, kun SDP:n kesäkuulta siirtynyt puoluekokous järjestetään Tampereella.
SDP:n puoluekokous (22.–24.8.) ajoittuu jännittävästi juuri hallituksen budjettiriihen (27.–28.8.) aatoksi.
Pääministerikautensa alkukuukaudet Marin on joutunut kuuntelemaan Antti Rinteen johtaman SDP:n puoluehallituksen ohjeita. Tampereen puoluekokouksen jälkeen hallituksen budjettiriiheen marssii täysivaltainen pääministeri-puoluejohtaja.
Kohisten nousevat kannatusluvut antavat Marinille vahvan aseman SDP:n sisällä ennen puoluekokousta. Puoluekokous valitsee puoluehallituksen ja tulevalle puoluejohtajalle on tärkeää, että hän voi luottaa puoluehallituksen tukeen kaikissa tilanteissa.
SDP on ollut kuntavaaleissa suurin puolue viimeksi vuonna 2004. Sen jälkeen kokoomus on napannut kärkisijan kolme kertaa.
Jos keskustan Kulmunille kuntavaalit ovat jo uhkaavan lähellä, niin SDP:n Marin joutuu vielä jännittämään, kestääkö nousukiito runsaan kymmenen kuukauden odotusajan.
Liikkuvat äänestäjät ovat tehneet politiikasta arvaamattoman seikkailun. Helmikuussa näytti siltä, että perussuomalaiset on ainoa yli 20 prosentin kannatukseen yltävä puolue, mutta koronakriisi jakoi puolueiden kortit uudelleen.
SDP:n nousukiito jatkuu Ylen tuoreessa kannatuskyselyssä.
Sosiaalidemokraattien suosio on kasvanut kuukaudessa yli prosenttiyksikön, 23,2 prosenttiin.
Puolueen kannatuksen nousu johtuu poikkeustilanteesta: kansalaiset ovat olleet pääosin tyytyväisiä siihen, miten hallitus on hoitanut koronakriisin.
Ylen kyselyn toteuttaneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Tuomo Turjan mukaan vastaava koronalisä näkyy myös muissa maissa. Valtapuolueet kasvattavat ja oppositiopuolueet menettävät kriisin aikana kannatustaan.
– Suurimmat hyödyn koronakriisin hoidosta ja tyytyväisyydestä kerää nyt Sanna Marin ja SDP. Kriisin aikana turvaudutaan johtajiin ja vallanpitäjiin. Se näkyy tässä, Turja sanoo.
Pääministerin vaihdos ja koronakriisin hoitaminen ovat tehneet ihmeitä SDP:n kannatukselle. Sanna Marinin puoli vuotta kestäneellä kaudella puolueen kannatus on kasvanut kymmenen prosenttiyksikköä.
Turja toteaa näin suuren nousun olevan hyvin poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin.
– Kyllä nousu alkaa olla ennennäkemätöntä. Saa nähdä miten pitkään se jatkuu. Nykyisessä poliittisessa tilanteessa millä tahansa puolueella 24–25 prosenttia alkaa olla jo katto. En usko, että SDP:n kannatus tästä enää hirveästi nousee, Turja sanoo.
Tausta-aineistosta selviää, että erityisesti 35–49-vuotiaat työntekijä- ja toimihenkilömiehet ovat tykästyneet jälleen demareihin. Perussuomalaiset on silti yhä suurin puolue työväestön joukossa, Turja huomauttaa.
Kokoomukselle sen sijaan tuli takkiin 0,7 prosenttiyksikköä. Ääniä kertyisi 17,5 prosentin verran. Tällä kertaa PS kiilasi kokoomuksen ohi.
Keskustaväki odottaa katsomossa
Koronakriisin hoito ei näy toisen päähallituspuolueen suosiossa. Demareiden kannatus on yli kaksi kertaa niin suuri kuin keskustan.
Muutaman kuukauden tasaisen vaiheen jälkeen keskustan suosio sukelsi kunnolla 1,5 prosenttiyksikköä, jääden 10,7 prosenttiin.
Nyt aletaan hätyytellä jo paljon puhuttua 10 prosentin maagista rajaa. Kehnot lukemat ja viides sija vihreiden jälkeen eivät varmasti tyydytä keskustan johtoa ja puolueväkeä.
Keskustan äänestäjät ovat kipuilleet hallitukseen menon ja siellä tehtyjen linjausten kanssa.
– Tausta-aineiston mukaan keskusta menettää kannatustaan ensisijaisesti katsomoon sekä perussuomalaisille ja kokoomukselle. Keskustan kannatuksen valuminen isoimmille oppositiopuolueille on pidempiaikainen trendi, Tuomo Turja kertoo.
Keskustan kannatus on laskenut erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa sekä pienillä maaseutumaisilla paikkakunnilla eli käytännössä puolueen ydinkannatusalueilla.
Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Katri Kulmuni tulee Lapista.
Kyselyn neljäntenä oleva vihreät sen sijaan lisäsi suosiotaan puoli prosenttiyksikköä ja saisi nyt äänistä 11,9 prosenttia.
Tuomo Turjan mukaan vihreiden kannatusnousu tulee nukkuvien puolueesta eli heistä, jotka eivät äänestäneet viime vuoden vaaleissa.
Nyt-liike nakertaa kokoomusta
Hallituspuolueista vasemmistoliiton ja RKP:n luvuissa ei ole juuri tapahtunut muutosta. Vasemmistoliitolla oli kyselyssä hienoista kasvua ja puolueen kannatus oli 7,8 prosenttia.
RKP:lle mittaus taas näytti pientä laskua, ja lukemaksi tuli 3,9 prosentin kannatus.
Kristillisdemokraattien ja muiden pienpuolueiden kannatuslukemat olivat tasaiset nyt-liikettä lukuun ottamatta. Puolue näyttää tuplanneen suosionsa lyhyessä ajassa.
Nyt-liikkeen kannatus oli tuoreessa kyselyssä 2,3 prosenttia, kasvua 0,8 prosenttiyksikköä. Onko tässä muutosta ilmassa?
– Katsoisin tätä kehitystä hieman pidempään. Nyt-liike saa jonkin verran kannatusta aiemmin kokoomusta äänestäneiden joukosta eli sieltä on pientä siirtymää, Tuomo Turja toteaa.
KD:n kannatus taas laski vähän ja suosio jäi 3,5 prosenttiin.
Näin kertoo tämän jutun loppupuolella eräs koronakevään lasten koulut ja työt läpi keplotellut äiti.
Koronakevät kolhi peruskoululaisten perheitä monin eri tavoin. Joitakin enemmän, joitakin vähemmän. Nyt jo tiedetään, että koronakevät lisäsi eriarvoisuutta.
– Etäopiskelu on kohdellut eri tavoin perheitä. Esimerkiksi erityisperheissä on pärjätty tosi hyvin tai ollaan oltu hätää kärsimässä, väsytty ja tehty 12 tunnin työpäiviä ja viikonloppujakin, kertoo yhdenvertaisuusasiantuntija Aslak Rantakokko Suomen Vanhempainliitosta.
Myös riskiryhmiin kuuluvia koululaisia tai lapsia, joiden perheenjäsen kuuluu riskiryhmään, on kohdeltu eriarvoistavasti.
Poikkeusolojen koulunkäynnissä on ollut erittäin suuria eroja kuntien, koulujen ja jopa opettajien sekä eri luokkien välillä, Rantakokko kertoo.
Rantakokko toivoo, että opetusministeriö, opetushallitus ja koulut ottavat nyt tosissaan perheiden koronakokemukset, kun syksyllä koulut taas alkavat, sillä moni lopen uupunut perhe pelkää jo nyt, mitä syksy tuo tullessaan: onko sama keväinen rumba etäkoulun kanssa edessä?
Ylen tietojen mukaan hallitus aikoo pian antaa eduskunnalle esityksen väliaikaisesta laista, joka mahdollistaisi peruskoululaisten etäopetuksen myös ensi syksynä.
– Minusta se olisi pähkähullua, jos tätä tilannetta ei analysoida jotenkin, sanoo Rantakokko.
– Kyllä on umpipösilöä, jos näitä vanhempien kokemuksia ei jollain tavalla ruodita. Samoin poikkeusolojen vaikutusta lapsiin olisi pitänyt arvioida jo koko kevään aikana.
Osa on puhunut digiloikasta etäkoulujen yhteydessä, osa digiflopista.
– Voisin kuvitella, että jos lopen uupunut neljän autistilapsen äiti kuulee, että koronakevät ja etäopetus sujuivat erinomaisen hyvin, niin hän saattaisi olla pikkuisen eri mieltä joistakin asioista, sanoo Rantakokko.
Tässä jutussa kolme vanhempaa kertovat tarinansa siitä, miten poikkeuskevät koululaisten kanssa sujui. Ja siitä, kuinka heidät on jätetty odottamaan syksyä täysin epätietoisina siitä, millaista opetusta heidän lapsensa saavat tulevana syksynä, jos koronaepidemia jatkuu.
Äidit kertovat kokemuksensa nimettöminä suojellakseen lastensa ja perheidensä yksityisyyttä.
Töitä tehtiin kolmessa vuorossa, toppatakki päällä vintillä läppärin kanssa lasten henkeä uhkaavan taudin pelossa
Pari päivää ennen kuin koulut suljettiin keväällä koronapandemian vuoksi, puhelin soi.
– Lastenklinikan lääkäri soitti minulle ja sanoi, että teidän lapsillenne korona on hengenvaarallinen, kahden harvinaista pitkäaikaissairautta sairastavan lapsen äiti muistelee.
Siitä puhelusta alkoi kaksi kuukautta kestänyt etätyö- ja koulurumba. Ensin tuli sokki. Ja pelko: miten etäkoulusta, omista töistä ja eskarilaisen hoitamisesta selvitään – konkreettisen huolen kanssa?
Vaihtoehtoja ei ollut, vaan työt, koulut ja lapset piti hoitaa.
– Minulle turvallisuutta tuo se, että pyrin vaikuttamaan siihen mihin pystyin. Eli vaikka siihen, että ruokaa on jääkaapissa, ei tavata ihmisiä ja pesemme käsiä.
Alakoululaisen ja eskari-ikäisen vanhemmat tietävät mitä pelko on. Kummankin lapsen kanssa on ollut tiukkoja tilanteita: takana on satoja kertoja käyntejä lääkärissä ja sairaalassa, on oltu myös teho-osastolla ja eristyksissä.
– Koronan myötä on tullut aiemmista tilanteista takaumia. Lapsilla on ollut hyvin vaikeita tilanteita paljonkin. Kokemuksista jäävät muistot, vaikka toivoo, että niihin ei koskaan enää tarvitsisi palata.
Alkusokin jälkeen arki alkoi asettua uomiinsa. Perheellä oli tavallaan kokemustakin tilanteesta: lasten ollessa ihan pieniä infektiovaaran kanssa oli ennenkin oltu eristyksissä.
Perheen isän yrityksen työt hiipuivat koronan takia, joten hän lähti joka aamu kuudelta toiselle paikkakunnalle töihin. Samaan aikaan äiti aloitti oman ensimmäisen etätyövuoronsa kotona koneellaan. Lasten aamupalojen jälkeen alkoi esikoisen etäkoulu.
– Vaikka lapsellani ei ole oppimisvaikeuksia, ja koulu menee hyvin, niin hän tarvitsi tukea tehtävien kanssa jatkuvasti, äiti kertoo.
Eskari-ikäinen tunsi itsensä monesti yksinäiseksi ja kutsui pian äitiä, jos oli omassa huoneessaan.
Iltapäivisin niin ikään riskiryhmään kuuluvat isovanhemmat lähtivät perheen yhteisestä sopimuksesta lasten kanssa ulos, jotta äiti pääsi keskittymään töihin.
Isän tultua tehtiin yhdessä ruokaa. Sen jälkeen äiti lähti talon ullakolle, usein toppatakki päällään ja näpit jäässä läppärin kanssa työskentelemään, jotta sai työrauhan.
– Illalla kun lapset menevät nukkumaan, niin silloin on niin väsynyt, että siinä ei enää paljon jumppavideoita jumpata, hän sanoo.
Lääkäri oli ilmoittanut jo ennen kuin koulut avasivat ovensa, että lapset eivät voi mennä kouluun ja hoitoon loppukeväänkään ajaksi, vaikka varsinaista hengenvaaraa koronan takia ei lapsilla enää uskottu olevan.
Alkoi soittelu- ja viestirumba koulun kanssa: miten koululaisen opetus järjestetään, kun lapsi ei voi sairautensa takia osallistua lähiopetukseen?
– Minulle kerrottiin koululta, että riskilapselle ei voi antaa opetusta, koska silloin ne, jotka jäivät vapaaehtoisesti koulusta kotiin, joutuvat eriarvoiseen asemaan, jos heille ei järjestetä etäopetusta, äiti muistelee.
Lopulta sovittiin, että opettaja lähiopetuksensa ohessa soitti aamuisin ja iltapäivisin pojalle tarkistaakseen miten sujuu. Muu aika oli omaehtoista opiskelua – eli äidin avustuksella oppimista.
Viimeisen kouluviikon aamuna soittoa ei enää tullutkaan.
– Me istuimme puoli yhdeksältä aamulla koneen ääressä ja poika odotti päivän ainoaa kontaktia koulusta. Ei tullut mitään puhelua, eikä tullut mitään tehtäviä, äiti kertoo,
Nämä voivat tuntua pieniltä yksityiskohdilta, mutta niillä on valtavan suuri henkinen merkitys, äiti toteaa. Selvisi, että koululla oli päätetty, että poika saa kuusi tuntia viikossa etäopetusta. Muu aika on omatoimista opiskelua.
Perhe ei ole saanut tietoa siitä, miten syksyllä lasten koulut järjestetään, jos tilanne jatkuu samanlaisena – tai jopa huononee.
– Miten riskilasten tai niiden, joiden vanhemmat kuuluvat riskiryhmään, opetuksesta ja oppimisesta huolehditaan? Heitä on paljon, äiti miettii huolestuneena.
– Kokonaan on unohdettu lasten henkinen puoli: silloin kun kaikki lapset olivat pois koulusta, oli hirveän tärkeää, että heillä oli yhteisiä videokokouksia, jolloin lapset kokivat olevansa yhdessä. Sitten kun meidän poikamme jäi yksin kotiin lähes neljänkymmenen oppilaan luokalta, niin ne loppuivat. Vaikka poikamme on sosiaalinen, sillä on valtavan suuri merkitys, että joku ottaa häneen yhteyttä.
Koronakevät osoitti äidin mukaan sen, että oikeus perusopetukseen ei toteudu kaikille tasapuolisesti, vaikka julkisuudessa siitä kovasti on puhuttu. Oppivelvollisuus ja arviointi säilyvät kuitenkin samanlaisina kuin ennenkin.
Syksyllä perhe ei enää pysty hoitamaan kahden lapsen koulunkäyntiä ja omia töitään.
– Opettaminen ei ole vanhemman tehtävä, koska vanhempi ei ole opettaja. Lasta ei voi myöskään jättää yksin oppimaan, se on kohtuuton vaatimus. Lasta pitää opettaa ja sosiaalistaa ja ottaa huomioon lasten henkinen puoli.
Äiti toivoo, että kesän aikana kouluissa valmistuttaisiin kunnolla syksyyn, sillä jos koronatilanne jatkuu, se ei tule enää yllätyksenä.
– Nyt pitäisi kaikki paukut olla siinä valmistelutyössä. Ymmärrän, että on ihmisiä, jotka eivät vapaaehtoisesti laittaneet lasta kouluun pelon vuoksi, mutta me emme tehneet tätä valintaa itse. Meille tämä tuli annettuna, hän sanoo.
Riskiryhmään kuuluvan koululaisen piirustus aiheesta "Korona".
Erityislapsen äiti koronakeväästä: "Meillä oli rehellisesti sanottuna ihan kamalaa"
Monilla keskittymisongelmista kärsivillä lapsilla kokemukset kevään etäkoulusta ovat olleet myönteisiä: oppiminen sujui rauhallisessa ympäristössä.
Mutta kaikilla ei niin ollut.
– Meillä oli rehellisesti sanottuna ihan kamalaa, kuvaa kevään etäkoulua 10-vuotiaan ADHD-tytön äiti.
Lapsi ei saa erityistä tukea koulusta, vaikka apua on monta vuotta pyydetty. Diagnoosin hän sai juuri ennen kuin koulut menivät kiinni.
Tamperelaisperheessä on kaksi koululaista ja isä kuuluu riskiryhmään. Koko perhe oli kotona koko kevään ja koulua käytiin melkoisen vaikean tappelun saattelemana, omien töiden ohessa.
– Toiset sanovat, että kun koulun kuormitus on jäänyt jää pois, niin lapsi on voinut paremmin, mutta kyllä meillä oli tosi isoja haasteita. Joka ikisen tehtävän ajan on istuttu vieressä ja yritetty tulkita, mitä tehtävänanto tarkoittaa.
Hermot menevät lapsilla herkästi.
– Sitten kun lapsi ei ymmärtänyt, niin hän suuttui. Sitten pidettiin pieni tauko ja yritettiin taas uudelleen. Vaikka kuinka toivoisi, että lapsi tekisi tehtävät omatoimisesti ja kun lapsia on kaksi, niin kyllä siinä koko työpäivä meni, äiti kuvailee.
Vaikka opetusta oli etänä päivittäin hetki, niin käytännössä kaikki tehtävät jäi yksin tehtäviksi – joista lapset eivät yksin suoriutuneet.
– Kun on toiminnanohjauksen pulmia, niin vihkot, paperit, kynät ja kumit ovat koko ajan hukassa. Aikaa meni myös siinä, kun piti lukea monista eri kanavista, Wilmasta ja muista ohjelmista ohjeita, etsiä kirjoja ja niin edelleen.
Skismaa lasten kanssa aiheutti se, että yhtäkkiä vanhemmat joutuivat ottamaan opettajan tai erityisopettajan roolin vanhemmuuden lisäksi. Se ei ollut helppoa.
– Itse saan ainakin niin kamalaa palautetta tytöllä, että en haluaisi, että kukaan olisi kuulemassa sitä, äiti sanoo.
Vanhemmat tekivät töitä vuoroissa, milloin missäkin, autossa pihalla ja varastossa, jotta saivat rauhan puhua verkkopalavereissa. Lasten käyttäytyminen oli niin levotonta kotona, että rauhaa ei ole ollut.
Kevät oli koko perheelle raskas.
– Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka, äiti sanoo.
Vanhemmilla ei ollut mitään palautumisaikaa, vaan joka päivä on mennyt lasten kouluja tai omia töitä ja rästitöitä tehdessä. Voimia on syönyt myös lasten kanssa koetut haastavat tilanteet ja riittämättömyyden tunne.
Myös lasten henkinen jaksaminen on huolettanut.
– Olen miettinyt sitä, miten koko kevät on vaikuttanut neuropsykiatrisista ongelmista kärsiviin lapsiin, joiden tunne- ja sosiaaliset taidot ovat muutenkin ehkä heikommat kuin normaalisti. Myös pitkä ero ystävistä on vaikuttanut varmasti.
Monelle perheelle kesä on levon aikaa, mutta monella erityislasten perheillä sama härdelli jatkuu myös kesällä. Vanhempien täytyy yhä jakaa lastenhoitovuorot ja työt, hoitopaikkoja ei lapsille ole.
– Mietin sitä, että missä vaiheessa itse pääsee kesällä lepäämään, vai pääseekö ollenkaan.
Ensi syksynä perheen voimat ei enää riitä etäkouluun – jos siihen tarvitaan vanhemman joka hetkistä apua. Jos kevään kaltainen etäopetus jatkuisi koronatilanteen takia, toisen vanhemmista pitäisi käytännössä lopettaa työt. Ja se ei ole mahdollista.
Jos syksyllä olisi etäopetusta, sen pitäisi olla tosi strukturoitua, että lapsi tietäisi, mitä missäkin vaiheessa päivää tapahtuu, eikä niin että opetus on hajallaan eri kanavissa eri opettajien toimesta, äiti pohtii.
Jos pitäisi päättää nyt, tamperelainen perhe valitsisi lasten laittamisen kouluun. Jopa sillä riskillä, että perhe sairastuu, vaikka isä kuuluu riskiryhmään.
– Taloutemme ei kestä, jos tekisin puolikasta päivää. Voimatkaan eivät riitä läsnä olevaan etäopetukseen. Se riski varmaan olisi otettava, että mitä tapahtuu jos sairastuu. Se on iso ja pelottava asia, mutta jos vaakakupissa on se, että koko perhe räjähtää. Tosi vaikea sanoa.
Äiti odottaa, että lapsi saisi vihdoinkin tarvitsemaansa erityistä tukea koulussa, jos sinne syksyllä pääsee.
Koronakevään kotona viettäneen eskarilaisen piirustus aiheesta "Kesäunelma".
Sijaisäiti avun puutteesta: lapset sysätään yhteiskunnan ulkopuolelle ja he syrjäytyvät
Jotkut oppilaat ovat saaneet maistaa kotona sitä, miltä tuntuu kun pystyykin keskittymään ja oppimaan.
Vantaalainen, erittäin vilkas ja haastava poika sai aikaan yhdellä matematiikan tunnilla valmiiksi ehkä yhden tehtävän. Muutoin sivu oli sotkettu, rikottu tai raavittu. Kotona läksyjä pystyttiin yleensä tekemään vain muutaman tehtävän.
Koulussa ei tavoitteena ollut edistyminen ja oppiminen, vaan opetteleminen olemaan. Yhtäkkiä koulun sulkeuduttua, kodin rauhassa tehtävät alkoivat sujua kuin tanssi: poika osasi ja pystyi.
– Kotona keskittyminen onnistui pian erinomaisesti. Me teimme esimerkiksi matematiikasta usein koko aukeaman ja vielä lisätehtäviäkin, sijaisäiti kertoo.
Kahden lapsen sijaisäiti pystyi välillä vastaamaan omiin työsähköposteihinsa, pesemään jopa ikkunoita tai tekemään ruoka sen jälkeen, kun oli antanut lapselle hyvät ohjeet tehtävien tekemiseen.
Poika pystyi tekemään tehtäviä ohjeen mukaan ihan omatoimisesti, mikä oli lapselle todella suuri harppaus, äiti kertoo. Kevään aikana lapsen itsetunto kasvoi kohisten.
– Se onnistuminen ja into, mitä siitä tuli, oli valtava, sijaisäiti kertoo.
Sijaisäiti kertoo, kuinka hän on saanut oikein kylmiä väreitä, että kun on neuvonut poikaa ja huomannut, että "jäbähän osaa".
Hänen mukaansa koulussa opettajat ovat taitavia ja pyrkivät ottamaan pojan huomioon, mutta keskittyminen suurissa ryhmissä on mahdotonta.
– Siellä on niin paljon häiriöitä, että minäkään en pystyisi siellä keskittymään, hän sanoo.
Pojalle isossa ryhmässä oleminen syö itsetuntoa.
– Siellä tulee se eriarvoisuuden leima, kun toinen lapsi siinä naapuripulpetissa lukee kuin vettä vaan, ja toinen vasta yrittää ymmärtää kirjaimia. Kun ei vaan pysty keskittymään. Kuka meistä aikuisistakaan kestäisi jatkuvaa epäonnistumista?
– Kyllä minäkin masentuisin ja rupeaisin häiriköksi, jos minulla olisi aivoissani sellainen ominaisuus, että en vain pystyisi keskittymään.
Lapsen pitäisi saada positiivistakin palautetta, eikä aina sitä että miksi kaadoit jotain, miksi hajotit, miksi lyöt, hän pohtii.
Poika käy normaalisti koulua tarkkaavaisuutta parantavien lääkkeiden voimalla, koska erityisluokkapaikkaa ei ole pyynnöistä huolimatta järjestynyt.
– Nyt kun poika on saanut itsetuntoa ripustettua ylöspäin, käytöshäiriötkin ovat vähentyneet.
Myös opettajat ovat viestineet, että muutos on ollut todella iso.
– Kun lapsi saa onnistumisen kokemuksia, oma olokin paranee ja silloin sen olemisen opettelu onnistuisi myös.
Sijaisäiti toivoo nyt, että vantaalaisissa kouluissa otettaisiin oppia koronakeväästä ja ymmärrettäisiin, että keskittymisvaikeuksista kärsivien lasten pitäisi saada koulussa rauha opiskella pienryhmissä.
– Muuten nämä lapset sysätään yhteiskunnan järjestelmästä ulos ja he syrjäytyvät, vaikka he ovat ihan normaaliälyllä varustettuja lapsia, sijaisäiti sanoo.
Jos sinulla on koulunkäyntiin tai koronaan liittyviä vinkkejä, voit ottaa yhteyttä artikkelin kirjoittajaan osoitteseen elina.jamsen@yle.fi
Länsi-Uudenmaan poliisin mukaan pyörällä liikkuneen miehen epäillään pahoinpidelleen naispuolisen jalankulkijan ratsupolulla Espoon Oittaalla.
Ratsupolku sijaitsee Oittaan leirintäalueen ja Kellonummen hautausmaan välisellä alueella.
Nainen oli kävellyt 26. toukokuuta noin kello 18.40 aikaan ratsupolulla. Hän oli huomauttanut pyöräilijälle, ettei ratsupolulla saa ajaa polkupyörällä.
Poliisin mukaan polkupyörällä ajanut mies oli ohjannut pyöränsä päin naista, heittänyt pyöränsä sivuun ja kaatanut naisen työntämällä häntä molemmin käsin. Tämän jälkeen mies oli poistunut paikalta pyörällään.
Uhri sai vammoja, ja asiaa tutkitaan pahoinpitelynä Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksella.
Poliisi pyytää havaintoja epäillystä pahoinpitelystä ja miehestä.
Mies ajoi mustalla fatbike-mallisella maastopyörällä, jossa oli huomattavan leveät renkaat. Mies puhui suomea.
Syyskuun viidennen päivän iltana kaksi murtomiestä tuli tosiasioiden eteen. Kaksikko oli lukenut uutisista, että poliisilla oli ollut aiemmin päivällä iso operaatio Porvoossa Paronintiellä ja Tuusulassa.
Suurelle yleisölle paikannimissä ei ollut mitään merkillepantavaa. Murtoveikot tiesivät heti, mistä oli kyse. Tuusulassa oli rikollisjärjestö United Brotherhoodin kerhotila ja Paronintiellä asui sen johtaja.
– Ei taideta saada huomenna, viestitti toinen murtomies toiselle.
Poliisin mukaan "saamisessa" oli kyse palkkiosta. Muutamaa päivää aiemmin kaksikko oli tyhjentänyt suomalaisen yritysjohtajan asekaapin ja toimittanut sen sisällön jengiläisille.
Palkkion piti tulla heti, kun jengin johtajana pidetty Tero Holopainen palaisi Suomeen. Mutta kun Holopainen laskeutui aurinkolomaltaan Helsinki-Vantaan lentokentälle, olivat poliisit häntä vastassa. Rahat jäivät saamatta.
Isossa operaatiossa eri puolilla Suomea poliisi otti kiinni kymmeniä United Brotherhoodin ja sen alajärjestö Bad Unionin jäseniä. Nyt syyttäjä vaatii Holopaiselle 13 vuoden vankeusrangaistusta törkeistä huume-, talous- ja väkivaltarikoksista.
Holopainen kiisti rikokset tutkinnassa tai ei kommentoinut niitä. Hän on myös kiistänyt olevansa järjestön johtaja. Juttua koskeva oikeuskäsittely on vielä kesken.
Keskusrikospoliisin äskettäin julkaisema esitutkintamateriaali maalaa United Brotherhoodista kuvan rikosten tehtailun ympärille tiivistyneenä veljeskuntana, jota autoritäärinen ja arvaamaton Holopainen johti.
Samalla poliisin tiedot näyttävät myös, miten rikollinen rakennelma alkoi saada säröjä ja hajosi.
Tatuointi käsivarressa kertoo asemasta
United Brotherhood (suom. "yhdistynyt veljeskunta") syntyi vuonna 2010, kun kolme silloista rikollisjengiä liittyi yhteen. Ne olivat Natural Born Killers (NBK), Me Olemme Rikollisten Eliittiä (M.O.R.E) ja Rogues Gallery.
Murhatuomion istunut NBK-mies Holopainen oli poliisin tietojen mukaan yksi uuden järjestön kuudesta perustajajäsenestä. Siitä hänellä on todisteena käsivarteen tatuoitu mafiaviittaus "Consiglio" ja mustaan nahkaliiviin kirjailtu merkintä "Original".
Holopaisen jengiliivissä näkyvät United Brotherhoodin värit: musta ja punainen.Poliisi
Viimeistään vuoden 2016 alussa vantterasta miehestä tuli koko järjestön napamies. Hänet tunnettiin lempinimellä "Kukkis" ja sitä nimeä hän on käyttänyt myös sosiaalisessa mediassa.
Vaikka Kukkis johti yhtä Suomen vaarallisimmista jengeistä, hän joutui oikeuden eteen lähinnä pikkurikoksista. Poliisin mukaan se oli tarkoituskin: koko rikollisjärjestö toimi siten, että nokkimisjärjestyksessä alempana olevat suojelivat ylempiään.
Holopainen oli vienyt hierarkian askelta pidemmälle perustamalla United Brotherhoodille oman farmijoukkueen. Alajärjestö Bad Union -jäsenet yrittivät ansaita täysjäsenyyden tekemällä rikoksia ja hanttihommia.
"Välillä annetaan turpaan ja välillä saadaan turpaan"
Yhdeksänä vuotenaan United Brotherhoodissa Holopainen tienasi laillisesti alle 40 000 euroa, yhteensä. Mutta kun hänet lopulta otettiin kiinni, hänellä oli viranomaisten laskujen perusteella omaisuutta yli miljoonan euron edestä ja Porvoossa kahden miljoonan euron taloprojekti.
Tutkinnanjohtaja Kimmo Sainion mukaan rahat olivat tulleet monesta lähteestä.
Hänellä oli pyrkimys jättää käytännön työt muiden hoidettavaksi ja jäädä itse oloneuvokseksi. Tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio
United Brotherhood ei pyörittänyt yhtä massiivista huumekauppaa kuin esimerkiksi Katiska-rinki. Huumeet olivat kuitenkin yksi tärkeimmistä tulonlähteistä. Muita olivat jäsenmaksut ja talousrikokset. Erityisesti jengiläisten perimillä veloilla oli tapana kasvaa korkoa vaarallisen nopeasti.
Eräs perintään mennyt autokorjaamolasku kaksinkertaistui hetkessä 3 000 euroon ja päälle tulivat 10 000 euron perintäkulut. Perintää tehostettiin nyrkein.
– Älä ole niin saatanan tyhmä, että menet poliisille kertomaan, oli pahoinpitelyä vieressä todistanut Holopainen sanonut uhrille.
Poliisi takavarikoi Upokaskujan kerhotiloista muun muassa melkoisen arsenaalin teräaseita. Jotakin niistä epäillään käytetyn myös yhden jäsenen törkeään pahoinpitelyyn.Poliisi
Monesti varoittelut menivät perille. Kun eräs kiristyksen uhri pääsi kotiin puoli tuntia kestäneen pahoinpitelyn jälkeen, hän ei todellakaan ilmoittanut ensimmäiseksi poliisille. Hän etsi netistä tietoja kallonpohjamurtuman oireista ja luki päävamman kärsineen miehen tarinaa Ylen artikkelista.
– Mulle nyt yleensä sattuu ja tapahtuu kaikenlaista. Välillä annetaan turpaan ja välillä saadaan turpaan, pyöritteli puolestaan toinen kerhotiloissa pahoinpidelty mies poliisikuulustelussa.
Määräsi huumekiellon ja virtsatestit
Holopainen luotti kuriin ja järjestykseen rikostehtaan pitämisessä toiminnassa. Poliisin mukaan hän jopa määräsi alaisensa huumekieltoon, jotta nämä eivät sekoilisi töissä. Kieltoa valvottiin virtsanäyttein.
UB-pomo rakennutti Porvoon maaseudulle miljoonaluokan omakotitaloa, "Villa Paronia".Poliisi
Poliisin mukaan jengiläiset keskustelivat rikoksista usein kirjoittamalla paperilappuja, jotka poltettiin tai syötiin jälkeenpäin. Viestinvaihdossa hyödynnettiin hyvin suojattujen maineessa olevia Telegram- ja Surespot-sovelluksia.
Naisystäville ei saanut puhua salatuista puuhista mitään. Eräs jengiläinen kirjoitti vankilasta vaimolleen lähtevänsä vaikka "kesken aktin", jos "Mein Führer" soittaa.
Moottoritien rampilta löytyi vitivalkea mies
Kaikki eivät hyväksyneet "Mein Führerin" vallankäyttöä. Kerran poliisi oli linjoilla, kun eräs veljeskunnan täysjäsen avautui kaverilleen Holopaisen "raivareista" ja huonosta johtajuudesta.
– Mä meinaan sen yhen kanssa jutella naamatusten suoraan, jos se hakkaa mut sitten se hakkaa, jengiläinen sanoi.
Niin myös kävi: syytteen mukaan UB-pomo pahoinpiteli arvostelijansa kerhotilassa muun muassa miekkaa tai vastaavaa teräasetta käyttäen. Todistaja löysi uhrin moottoritien rampilta vitivalkeana, hikoilevana ja tuskissaan.
Rikostutkijoiden mukaan pahoinpitely oli rangaistus paitsi johtajuuden kyseenalaistamisesta myös poliisin käsiin joutuneesta huume-erästä ja siitä, että uhri oli rikkonut huumausaineiden käyttökieltoa.
Toinen UB-jäsen puolestaan kertoi palauttaneensa liivit, koska halusi elää normaalia elämää ja pelkäsi perheensä puolesta.
– En halua tehdä tuota paskaa enää, hän sanoi poliisikuulustelussa.
Eroaminen ei ollut aivan yksinkertaista. Pois potkitut jäsenet määrättiin maksamaan erorahaa, jota perittiin tarpeen tullen väkivaltaisesti.
Syyte: Veljeskunnan ympärillä toimi valkokaulusrikollisten rinki
Miljoonien eurojen arvoinen rikostehdas ei pyörinyt pelkästään kovaotteisten liivimiesten varassa. Se tarvitsi ympärilleen tavallisen oloisia miehiä ja naisia, jotka eivät tienneet rikollisesta toiminnasta tai ummistivat siltä silmänsä.
Syyttäjän mukaan osassa näistä toimista oli kyse rahanpesusta, jonka tarkoituksena oli häivyttää rahojen rikollinen alkuperä.
Yksi pani nimensä Porvoon-kiinteistön kauppakirjaan Holopaisen sijasta, toinen Tuusulan kerhotilan vuokrasopimukseen. Kolmas myönsi lainaa, jota maksettiin takaisin käteisellä. Neljäs pyöritteli asunto-osakeyhtiön tilikirjat parhain päin.
– [Minulle kerrottiin], että tekisin suuren palveluksen, mitä ei unohdettaisi, ja he olisivat kiitollisuuden velassa mikäli ottaisin sen [Ruoveden kiinteistön] omiin nimiini, yksi bulvaani kertoi myöhemmin poliisille.
Kiitollisuus ei kauan kestänyt. Miehen kertoman mukaan jengiläiset menettivät luottonsa häneen ja vaativat häntä allekirjoittamaan ruutupaperille raapustetun kauppakirjan, jolla kiinteistö luovutettiin toiselle bulvaanille. Tämänkin jälkeen mies pelkäsi turvallisuutensa puolesta ja lähti pitkäksi aikaa maasta.
Siellä käytiin saunomassa ja ottamassa olutta, ratkomassa sanaristikoita ja puhumassa politiikkaa. Tero Holopainen Upokaskujan kerhotilan tarkoituksesta
Oma erikoinen episodinsa oli, kun poliisi epäili Holopaisen nostaneen perusteetonta työmarkkinatukea. Tuttava oli puhunut miehen työkokeiluun yritykseen, jossa tämän piti pestä autoja, vaihtaa öljyjä ja hankkia asiakkaita.
Firman johtajan mielestä työkokeilu meni vähän niin ja näin: Holopaista ei paljon työmaalla näkynyt. Kun poliisi kysyi ison rikollisjärjestön pomona pitämältään mieheltä asiasta, tämä loukkaantui.
– Käsitykseni mukaan [yrityksessä] oltiin tyytyväisiä työni jälkeen, hän sanoi poliisikuulustelussa.
"Me ollaan tällainen uskonnollinen yhteisö"
Porvoon Paronintiellä sijaitseva "Kukkiksenmäki" oli poliisin käsityksen mukaan Holopaisen unelmakoti eläkepäiviä varten. Tuusulan Upokaskujan kerhotila oli puolestaan tukikohta, jossa rikoksia suunniteltiin.
– Siellä käytiin saunomassa ja ottamassa olutta, ratkomassa sanaristikoita ja puhumassa politiikkaa, Holopainen itse luonnehti.
Kerran kun vuokranantaja oli menossa halliin vaihtamaan lukkoja maksamattomien vuokrien vuoksi, ovella oli vastassa liiviin pukeutunut UB-mies, joka käski "painua vittuun, tai saatte turpaan".
Samana iltana vuokranantaja sai tuntemattomalta lähettäjältä viestin: "Paljonko muka ollaan velkaa?" ja pian sen perään myös maksun rästeistä. Vuokranantaja kysyi vuokralaisilta, mitä miehiä he oikein olivat.
– Me ollaan tällainen uskonnollinen yhteisö, kuului vastaus.
"Siistiä tulla ulkomailta, kun on ryövätty koko mesta"
Holopaisen mukaan Upokaskujan kerhotiloissa lähinnä saunottiin. Poliisin mukaan siellä valmisteltiin ja tehtiin rikoksia ulkomaailman silmiltä suojassa.Poliisi
Poliisi valvoi kerhotilaa ulkoa ja kävi myös ratsaamassa sen sisältä, kun jäsenet olivat poissa. Sisällä oli aseita, viinaa, rahaa ja erikoisia esineitä, kuten täytetty karhu sodanaikainen kypärä päässään. Osa tavaroista lähti poliisin mukaan.
– Siistiä tulla ulkomailta, kun on ryövätty koko mesta, Holopainen tuskaili kirosanojen säestämänä.
Erään ratsian yhteydessä poliisi mikitti kerhotilan ja asensi sinne kameroita. Ei ole varmaa, tiesivätkö jengiläiset sisällä olevista kameroista.
Tutkinnanjohtajan mukaan jutussa käytettiin teknistä katselua ja kuuntelua ennennäkemättömän laajasti. Kamerat tallensivat muun muassa entisen UB-jäsenen raa'an pahoinpitelyn kerhotiloissa.
Poliisin esitutkintamateriaalissa näitä kuvia ja auki kirjoitettuja äänitallenteita on tuhansien sivujen edestä. Se ei ole ihan pikku juttu rikostutkinnassa, jossa epäilyt eivät yleensä suostu puhumaan kuulusteluissa mitään.
"Luottomiehet olivat loppuneet kesken"
United Brotherhoodin yksityisyyden murtaminen ja jengin sisäisen yhtenäisyyden rakoilu olivat osasyitä siihen, miksi pyramidi alkoi hajota käsiin. Poliisin käsityksen mukaan suurin yksittäinen syy saattoi olla pula miehistä.
Vuonna 2018 UB-miehiä joutui oikeuden eteen varsinkin pääkaupunkiseudulla. Holopainen yritti lievittää kohtaanto-ongelmaa siirtämällä yhden luottomiehensä Jyväskylän-osastolta Helsinkiin.
Sekään ei ollut tarpeeksi. Poliisin mukaan rikollispomo joutui itse osallistumaan esimerkiksi huumeiden käsittelyyn, jolloin hänet pystyttiin liittämään rikoksiin aiempaa selvemmin.
– Se oli selkein merkki siitä, että luottomiehet olivat loppuneet kesken, tutkinnanjohtaja Kimmo Sainio sanoo.
Otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentoasemalla
Tältä näytti Holopaisen Porvooseen rakennuttama "Villa Paroni" ilmasta.Poliisi
Loppukesällä 2019 poliisi ja syyttäjä katsoivat saaneensa tarpeeksi näyttöä Holopaisen ja monien muiden United Brotherhoodin vielä vapaana olevien avainjäsenten pidättämiseen.
Tuolloin ei vielä kerrottu, mistä Suomen vahingollisimpana pidetyn rikollisjärjestön pomo oli tavoitettu. Esitutkintamateriaalista voi kuitenkin päätellä, että kiinniotto tapahtui Helsinki-Vantaan lentokentällä.
Poliisin mukaan hänet otettiin kiinni, kun hän oli palaamassa Espanjan Malagasta. Vapaalla ollessaan Holopaisella oli ollut tapana julkaista Facebookissa avoimesti kuvia matkoistaan. Viimeiset matkakuvat ennen kiinniottoa hän julkaisi Marokosta ja Gibraltarilta.
Eläkepäivien unelmakodin rakentaminen jäi kesken
Poliisin salaa kuuntelemissa keskusteluissa Holopainen oli joskus maininnut eläkkeelle jäämisen. Kenties sitä varten hän rakensi upeasti varusteltua kotia "Kukkiksenmäkeen" Porvoon Paronintielle.
– Poliisin näkemys on, että hänellä oli pyrkimys jättää käytännön työt muiden hoidettavaksi ja jäädä itse oloneuvokseksi, Sainio sanoo.
Eläkepäivien unelmakodin rakentaminen jäi kuitenkin kesken. Sisätilat ratsanneen poliisin kuviin tallentui jengivaatteita, julisteita mafiapomoista ja arkisia esineitä.
Jättimäistä United Brotherhood -oikeusjuttua käydään Itä-Uudenmaan käräjäoikeudessa Vantaalla. Holopainen osallistuu siihen Vantaan vankilasta videoyhteydellä.Pekka Tynell / YLE
Kesällä ja syksyllä Holopainen vastaa raskaisiin syytteisiin huume-, talous- ja väkivaltarikoksista. Jos hänet todetaan syylliseksi, häntä voi odottaa jopa 13 vuoden vankeusrangaistus.
Myös kahdelle muulle vaaditaan maksimirangaistusta huumausainerikoksista. Toinen heistä on Holopaisen Jyväskylän-osastosta Helsinkiin siirtämä luottomies. Kaikkiaan syytteessä on 37 ihmistä. Lähes kaikille vaaditaan jonkinasteista vankeusrangaistusta.
Syytteessä on myös joukko talousrikoksista epäiltyjä, joiden tehtävä oli toimia veljeskunnan ja ympäröivän yhteiskunnan välissä.
Esimerkiksi Holopaisen käyttämälle kirjanpitäjälle vaaditaan neljän vuoden vankeusrangaistusta, samoin Porvoon kiinteistön omistajana esiintyneelle naiselle.
Jutun alussa mainitulle kahdelle murtomiehelle vaaditaan kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden mittaista vankeusrangaistusta. Heistä toinen myöntää varkauden.
Lähes kaikki jutun epäillyistä ovat kiistäneet syytteet. Holopainen myöntää kuuluvansa United Brotherhoodiin, mutta kiistää olevansa sen johtaja ja kiistää järjestön rikolliseen toimintaan liittyvät väitteet. Huumekaupan kanssa hänellä ei kertomansa mukaan ole mitään tekemistä.
Tässä jutussa olevat Holopaisen sitaatit ovat peräisin poliisin esitutkintamateriaalista ja aikaisemmista oikeuden ratkaisuista.
Jutussa kerrotuista tapahtumista suurin osa liittyy kesken olevaan oikeusjuttuun – on siis mahdollista, että osa epäillyistä osoittautuu syyttömiksi. Oikeuskäsittelyyn on varattu aikaa syksyyn asti.
Keskipohjalaisen Kannuksen kaupunginhallitus esittää seuraavaksi kaupunginjohtajaksi helsinkiläistä Jussi Niinistöä. Hän on entinen kansanedustaja ja ministeri ja Helsingin kaupunginvaltuutettu. Niinistö oli Sipilän hallituksen puolustusministeri ja toimi Perussuomalaisissa, kunnes siirtyi Siniseen tulevaisuuteen.
Kaupunginjohtajan valitsee Kannuksen valtuusto kesäkuun puolivälissä. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Olli Joensuu arvioi, että kaupunginhallituksen esitys kelpaa myös valtuustolle, joka tapasi ehdokkaat maanantaina.
Ehdokkaat vastasivat Takalon koululla konsultin kysymyspatteristoon yksitellen. Olli Joensuun mukaan tapaamisella oli suuri merkitys, ja Niinistön ykkössija kirkastui muutenkin valintaprosessin edetessä.
– Kokonaisuus ratkaisi. Luotettavuus, jämäkkä asioihin tarttuminen, monipuolisuus ja laajat verkostot, listaa Joensuu Jussi Niinistön vahvuuksia.
Niinistö lupasi maanantaisessa tapaamisessa ottaa viran vastaan ja muuttaa Kannukseen, jos tulee valituksi. Uusi kaupunginjohtaja ottaa viran vastaan 1.10. Kannusta vuodesta 2006 johtanut Terttu Korte jättää pestinsä syksyllä.
Niinistö haki myös Seinäjoen kaupungin johtoon.
Kaupunginjohtajakisassa loppusuoralla olivat mukana maisteri Laura Lakso Helsingistä, entinen ministeri Jussi Niinistö Helsingistä, kauppatieteiden maisteri Johanna Rautakoski Ylivieskasta sekä Keski-Pohjanmaan liiton kansainvälisten asioiden päällikön Anne Sormunen Sievistä. Rautakoski kuitenkin vetäytyi kisasta loppumetreillä.
Kaupunginhallituksessa tuli myös toinen esitys, jossa johtajaksi kannatettiin Sormusta. Se kuitenkin raukesi kannattamattomana, eikä asiasta äänestetty, koska asia menee valtuustoon.
