Hallitus on hyväksynyt torstaina lakiesityksen, joka koskee perusopetuslain, ammatillista koulutusta koskevan lain sekä korkeakoululain väliaikaista muutosta. Laki mahdollistaisi poikkeukselliset opetusjärjestelyt, jos tartuntatautitilanne niin vaatii.

• Hallituksen lakiesitys mahdollistaisi opetuksen järjestäjälle mahdollisuuden vuorotella etä- ja lähiopetuksen välillä, jos tietyt kriteerit tartuntataudin osalta täyttyvät.
• Lakimuutos olisi voimassa 1.8–31.12.2020.
• Korkeakoulun ensimmäisenä lukuvuonna voi ilmoittautua poissaolevaksi, mikäli opiskelija on estynyt aloittamaan opiskelut koronaviruspandemian aiheuttaman painavan syyn vuoksi.

Opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mukaan tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos tartuntataudin osalta tietyt edellytykset täyttyvät voidaan vuorotella etä- ja lähiopetuksen välillä. Etäopetukseen siirtymispäätös voitaisiin tehdä kuukaudeksi kerrallaan.

Pääasiallinen opetuksen muoto syksyllä sekä perusopetuksessa että toisella asteella on lähiopetus.

– Vaikka olemme onnistuneet estämään viruksen leviämisen Suomessa toistaiseksi hyvin, on epäselvää, miltä epidemiatilanne syksyllä näyttää ja tullaanko kokemaan koronaviruksen toinen aalto, Andersson toteaa.

Väliaikaista lakimuutosta koulutukseen esitetään, sillä hallituksen tavoitteena on, että valmiuslakia ei tarvitsisi jatkossa käyttää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla.

Poikkeusjärjestelyihin opetuksessa voidaan Anderssonin mukaan siirtyä, mikäli opetusta ei voida järjestää viranomaisohjeiden tartuntatautiohjeistuksia noudattaen. Järjestelyt voitaisiin ottaa käyttöön myös, jos viranomainen sulkisi opetustilan tartuntatautilain nojalla.

Perusopetuslain muutokset eivät koske esiopetuksen, 1.–3. luokkaa käyvien tai erityisen tuen oppilaita. Muutokset eivät myöskään koske pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita tai valmistavan opetuksen oppilaita.

Opetuksen järjestäjän on ministeri Anderssonin mukaan oltava yhteydessä paikallisen tai alueellisen tartuntataudeista vastaavan viranomaisen kanssa. Lakien on tarkoitus tulla voimaan 1. elokuuta ja olla voimassa joulukuun viimeiseen päivään asti.

Ammatillisen koulutuksen koskevaan lakiin esitetään muutosta siltä osin, että opintojen näyttöjen antaminen ja opintojen eteneminen voidaan varmistaa. Näyttöjen toteuttamistapaa koskevaa sääntelyä muutettaisiin väliaikaisesti. Tämä muutos tulisi voimaan mahdollisimman pian ja olisi voimassa 31.7.2021 saakka.

Hallitus on tiistaina antamassaan lisätalousarviossa suunnannut rahoja myös opetukseen. Valtion erityisavustuksia on varattu perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksiköiden haettavaksi 14 miljoonaa euroa. Myös lukiokoulutukselle avustuksiin on varattu 17 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonaa euroa.

Korkeakoulujen osalta lakiesityksessä myös koronamuutoksia

Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.) kertoo, että korkeakoulujen osalta lakiesityksessä ehdotetaan, että poissaolevaksi opiskelijaksi voi ilmoittautua ensimmäisenä lukuvuonna, jos opiskelija ei voi aloittaa opintoja epidemiaan liittyvän painavan syyn vuoksi tai viranomaismääräyksen takia.

Tämä koskee erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden tilannetta esimerkiksi matkustusrajoitusten tai oleskelulupahakemusten käsittelyn pitkittymisen vuoksi. Syyn täytyy olla kuitenkin niin painava, että se itsessään aiheuttaa opintojen aloittamisen estymisen.

Kososen mukaan opintojen suorittamiseen korkeakoulussa voi saada myös lisäaikaa herkemmin koronaviruspandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi.

Kosonen kertoo, että lisätalousarviossa koulutukselle suunnatut 240 miljoonaa euroa suunnataan lisättyihin aloituspaikkoihin tarvittaviin resursseihin. Se kattaisi korkeakoulujen aloituspaikkojen lisäyksen 4 800 paikalla, joista yliopistopaikkoja olisi 2 600. Korkeakoulut itse päättävät Kososen mukaan, mille aloille lisäpaikat suunnataan.

Päivitetty kello 15.25. Korjattu tieto, että lukiokoulutuksille suunnattuihin avustuksiin on varattu 17 miljoonaa euroa ja ammatilliseen koulutukseen 30 miljoonaa euroa.

Jutusta voi keskustella perjantai-iltaan klo 23.

Lue myös:

"Kevät oli tosi, tosi, tosi rankka", kuvailee koululaisen äiti koronakevättä – moni perhe pelkää jo nyt syksyä: voimat eivät riitä etäkouluun ja työntekoon

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Minneapolisin poliisin käsittelyssä pidätystilanteessa kuolleella George Floydilla oli testin mukaan koronavirus. Floydille tehtiin koronatesti ruumiinavauksen yhteydessä.

Viruksen aiheuttamaa tautia kuitenkaan ei ole listattu hänen kuolemaansa johtaneisiin syihin.

Hennepinin piirikunnan kuolinsyyntutkijan viraston keskiviikkona julkaiseman raportin mukaan Floydin virallinen kuolinsyy oli sydänpysähdys.

Poliisi painoi Floydin kaulaa polvellaan lähes yhdeksän minuutin ajan pidätystilanteessa 25. toukokuuta. Floyd haukkoi henkeään ja sanoi, ettei hän pysty hengittämään. Sitten hän vaipui tajuttomuuteen.

Floyd julistettiin kuolleeksi sairaalassa hieman myöhemmin. Oikeuslääkärin mukaan Floydin kuolema oli henkirikos.

Sydänsairaus ja huumeita elimistössä

Kuolinsyyntutkijan raportissa listattiin useita seikkoja "merkittäviksi olosuhteiksi", jotka vaikuttivat Floydin kuolemaan.

Raportin mukaan hänellä oli sydänsairaus ja korkea verenpaine. Hänen elimistöstään löytyi erittäin voimakasta opioidia fentanyyliä sekä metamfetamiinia.

Lisäksi Floydin nenästä otettu koronanäyte oli positiivinen. Hänet oli aiemmin testattu koronapositiiviseksi jo 3. huhtikuuta eli lähes kahdeksan viikkoa ennen kuolemaansa.

Johtava kuolinsyytutkija Andrew Baker arvioi, että Floydille kuoleman jälkeen tehdyn koronatestin tulos viittaa todennäköisesti oireettomaan mutta jatkuvaan aiemmasta infektiosta johtuvaan positiivisuuteen.

George Floydin kuolema on aiheuttanut laajoja poliisiväkivallan vastaisia mielenosoituksia ja mellakointia eri puolilla Yhdysvaltoja.

Floydin taposta epäillään entistä poliisia Derek Chauvinia, joka on pidätetty. Minnesotan osavaltion syyttäjäviranomainen on nostanut Chauvinia vastaan syytteen toisen asteen murhasta.

Lisäksi kolme muuta Floydin kuolemaan liittyvää poliisia on saanut potkut. Heitä syytetään avunannosta henkirikokseen.

New Yorkissa kolme poliisia haavoittui keskiviikkoiltana, kun he olivat partioimassa estääkseen mellakointiin liittyvää ryöstelyä.

Poliisikomentaja Dermot Shean mukaan tilanne sai alkunsa hieman ennen puoltayötä, kun veitsellä aseistautunut mies puukotti yllättäen yhtä poliisia niskaan Brooklynin kaupunginosassa.

Levottomuuksien takia asetettu ulkonaliikkumiskielto oli astunut voimaan kello 20.

– Kyseessä näyttää olleen täysin pelkurimainen, halveksuttava ja provosoimaton hyökkäys puolustuskyvytöntä poliisia vastaan, Shea sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Kauempana olleet kaksi poliisia kuulivat paikalta laukauksia ja juoksivat apuun. Shean mukaan puukottajalla oli haavoittuneen poliisin ase hallussaan.

Paikalle saapuneet poliisit saivat tilanteesta seuranneessa kahakassa ampumavammat käsiinsä. Shea ei kertonut, kuinka heitä ammuttiin.

Poliisit ampuivat hyökkääjää useita kertoja. Kaikki kolme poliisia ja hyökkääjä vietiin sairaalaan. Poliisien tilan kerrotaan olevan vakaa ja hyökkääjän kriittinen.

Hyökkäys tapahtui samaan aikaan, kun New Yorkissa oli käynnissä suuria mielenosoituksia, joiden yhteydessä ilmeni myös mellakointia. Se ei ole toistaiseksi tiedossa, liittyikö puukkohyökkäys mellakoihin.

Protestoijat osoittivat mieltään Minneapolisissa poliisin hallussa kuolleen afroamerikkalaisen George Floydin puolesta. Floydin taposta epäillään entistä poliisia Derek Chauvinia, joka on pidätetty.

Minnesotan osavaltion syyttäjäviranomainen on nostanut Chauvinia vastaan syytteen toisen asteen murhasta.

Lisää aiheesta:

Minnesotan syyttäjä korottaa Chauvinin syytteen toisen asteen murhasyytteeksi – lisäksi kolmelle poliisille syytteet avunannosta

USA:ssa mustat joutuvat poliisin pysäyttämiksi paljon useammin kuin valkoiset – Nämä seitsemän tilastoa kertovat syvästä epäluulosta

Turun kauppatorin suunnittelukilpailun on voittanut ehdotus nimeltään Saariston sydän. Se oli sekä tuomariston että yleisön suosikki.

– Voittajatyö kunnioittaa Turun historiaa ja olemusta, mutta on samalla hyvin moderni, luonnehti kaupunginjohtaja Minna Arve heti julkistustilaisuuden aluksi.

Voittajatyön takana on työryhmä Sigge-Valoa-Loci arkkitehti Pekka Mäen johdolla. Mäki iloitsee työryhmän onnistumisesta.

– Tiimin merkitys oli erittäin suuri. Uskoimme, että työ kantaa pitkälle, ja näin kävikin. Tunnen ylpeyttä, että saan olla mukana toteuttamassa kotikaupunkini uutta Kauppatoria. Vihdoinkin saadaan koko tori turkulaisten ansaitsemaan olohuonekuntoon, kertoo Sigge Arkkitehdit Oy:n toimitusjohtaja Mäki.

Tuomariston puheenjohtaja, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen piti kaikkia kilpailutöitä tasokkaina. Voittajan valinnassa tuomaristo oli yksimielinen.

Hintsanen nostaa esiin, kuinka voittajaehdotuksessa on tyylikkään vähäeleiseen kokonaisratkaisuun saatu luotua muutamalla oivaltavalla yksityiskohdalla uudenlaista kiehtovuutta.

– Kauppatorin uudistuminen etenee aikataulussa ja nyt on jo aika viimeistellä suunnitelmat Kauppatorin miljöön jokapäiväiseksi ilmeeksi, toteaa Hintsanen.

Uusitun torin pitäisi näillä näkymin avautua kaupunkilaisille ja torikaupalle vuoden 2021 lopulla.

Tuomaristossa oli edustajia kaupungin ohella muun muassa Turun Ydinkeskustayhdistyksestä sekä yksityiseltä sektorilta.

Turun ydinkeskustayhdistyksen toiminnanjohtaja Heli Järvelä kiitteli yrittäjien näkökulman huomiointia uudistuksessa. Hän uskoi uuden torin lisäävän kaupungin keskustan vetovoimaa ja virkistävän kaupankäyntiä.

Kilpailulla haettiin ratkaisua torin yhtenäiseen kokonaisilmeeseen, kiinteisiin rakenteisiin sekä valaistukseen.

Toimeksiantona oli laatia idearikas, toiminnallisesti kiinnostava, korkeatasoinen ja visuaalisesti kiinnostava kokonaissuunnitelma, joka nivoo yhteen torille sijoittuvat elementit.

Jo aiemmin on julkistettu Turun uudelle kauppatorille tulevat kolme paviljonkia. Eri palvelutoimintojen ohella ne toimivat kulkuväylinä maanalaiseen pysäköintilaitokseen, Toriparkkiin.

Saariston sydän oli myös yleisön suosikki

Yleisö sai kommentoida nimimerkeillä julkistettuja kilpailuehdotuksia toukokuussa. Ehdotukset olivat Peili, Saariston sydän, Bon Temps, Saaristo sekä Turun toreilla.

Saariston sydän oli yleisöpalautteen perusteella myös kaupunkilaisten ylivoimainen suosikki.

Vastauksia yleisöltä tuli noin 1 400. Kilpailun tuomaristo tutustui palautteeseen ja hyödynsi palautetta arvostelussaan. Kommentteja tullaan hyödyntämään myös jatkossa kauppatorin ilmeen suunnittelussa.

– Erityisen arvokasta oli yleisön todella aktiivinen osallistuminen suunnittelukilpailun arviointiin. Kauppatori todellakin kiinnostaa ihmisiä, sanoo Arve.

Loppusuoralla suunnittelukilpailussa oli viisi työryhmää: Insulae, VSU, Inaro, Sigge-Valoa-Loci ja Nembi-Lauttia.

Kilpailun ratkettua tuomaristo tekee kaupunginhallitukselle ehdotuksen jatkotoimenpiteistä. Kaupunginhallitus saa esityksen käsittelyynsä maanantaina 8. kesäkuuta.

Voittaneen suunnitelman takana oleva tiimi:

Sigge Arkkitehdit Oy

Pekka Mäki, arkkitehti SAFA

Rickard Ramberg, arkkitehti

Loci Maisema-Arkkitehdit Oy

Milla Hakari, maisema-arkkitehti, MARK

Veera Tolvanen, maisema-arkkitehti, MARK

Valoa Design Oy

Roope Siiroinen, valaistussuunnittelija

Antti Hiltunen, valaistussuunnittelija

NL-Rakennuslaskenta Oy

Antti Narvia, rakennusinsinööri

Aiemmin aiheesta:

Mikä näistä on Turun kauppatorin uusi ilme? Suunnittelukilpailun ehdotukset julkaistiin

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen: Toriparkki valmistuu suunnitellusti 2020, koko Kauppatori valmis 2021

Tamperelainen Miisa Nuorgam on nimetty Vuoden naiseksi 2020. Valinnan on tehnyt Suomen liike- ja virkanaisten liitto eli Business and Professional Women Finland ry (BPW Finland). Valinta julkistettiin 3.6. järjestetyssä yhdistyksen etätapahtumassa.

Tunnustus on jaettu vuodesta 1955 lähtien. 28-vuotias Nuorgam on nuorin tunnustuksen koskaan saanut henkilö. Hän on saamelaisena myös ensimmäinen etniseen vähemmistöön kuuluva nainen, jolle tunnustus osoitetaan.

– Se tuntuu todella isolta nimitykseltä. On ihan mahtavaa, että se kaikki työ, mitä on yhdenvertaisuuden eteen tehnyt, saa jonkinlaista tunnustusta, iloitsee Nuorgam.

Nuorgam kertoo innostuneensa vaikuttamisesta huomatessaan, kuinka eri tavoin naisia ja miehiä saatetaan kohdella.

– Veikkaan, että se liittyy kasvatukseen. Olen itse naisvaltaisesta suvusta, niin on tuntunut jotenkin aina epäreilulta se, että minkä takia itseä ja siskoja kohdeltaisiin eri tavalla kuin vaikka miespuolista serkkua. Tykkään omasta perheestä ja siitä tunteesta, että yhteiskunnassa on jonkinlaisia virheitä, jotka tulis korjata.

"Havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä"

Suomen liike- ja virkanaisten liitto perustelee valintaansa Vuoden naiseksi sillä, että Miisa Nuorgam on onnistunut lunastamaan paikkansa suomalaisen yhteiskunnan vaikuttamisen kentällä.

Nuorgam on liiton mukaan käyttänyt asemaansa edistääkseen tasa-arvoa e-urheilussa sekä nostamalla esiin tyttöjen ja naisten asemaan yhteiskunnassa liittyviä epäkohtia, kuten sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa seksuaalista häirintää sekä viimeksi tammikuussa poliisin vähättelevän suhtautumisen rikosilmoitukseen, koskien netissä tapahtunutta laitonta uhkausta.

Nuorgam on BPW Finlandin mukaan myös itse joutunut kokemaan sosiaalisessa mediassa häirintää siitä lähtien, kun on kertonut kohtelusta, jota naiset pelimaailmassa kokevat.

– Nuorgamin toiminta on esimerkillistä, sillä havaitessaan epäkohtia hän ei ole ohittanut niitä, vaan pyrkinyt toiminnallaan vaikuttamaan käytäntöjen parantamiseksi, perusteluissa todetaan.

Ura elektronisen urheilun saralla

Sosiaalisessa mediassa aktiivinen Miisa Nuorgam työskentelee Yle Kioskin toimittajana Yle Kioski Gaming -kanavalla.

Hän toimii aktiivisesti e-urheilun parissa ja on kiertänyt ympäri Suomea kertomassa e-urheilusta. Nuorgam on tuomaroinut peliturnauksia, järjestänyt tamperelaista LanTrek-pelitapahtumaa ja istunut Suomen elektronisen urheilun liiton, SEUL:in hallituksessa.

– Hänen poikkeuksellinen urapolkunsa osoittaa olevan mahdollista luoda ammattilaisuutta ja työllistyä alalla, johon ei ole selkeää koulutuspolkua. Toiminnallaan Nuorgam on innostava esikuva tytöille ja naisille siitä, että perinteisten koulutuspolkujen ei pidä antaa kahlita omaa ajattelua, valinnan perusteluissa kerrotaan.

BPW Finland on osa kansainvälistä järjestöä ja sen tavoitteena on kehittää naisten ammatillista ja johtamispotentiaalia.

Vuoden nainen -valinnallaan liitto haluaa tuoda esiin naisten osaamista, ammattitaitoa, pätevyyttä ja näkemystä yhteiskunnan kehittämisessä. Valinnalla halutaan myös rohkaista naisia ja tyttöjä käyttämään kykyjään elämän eri osa-alueilla.

Vuonna 2019 tunnustuksen sai kuukupeistaan tunnettu yrittäjä Heli Kurjanen. Kaikki Vuoden naiset vuodesta 1955 lähtien on listattu BPW Finlandin verkkosivuilla.

Kallioleikkauksesta irronneet valtavat kivenmurikat hidastivat aamulla liikennettä 9-tiellä Jyväskylän eteläpuolella Korpilahden ja Jämsän välillä.

Suurin irronneista lohkareista on usean kuution kokoinen. Lohkareet pilkotaan ja kuljetetaan pois paikalta.

Destian päivystäjä Riikka Venäläinen kertoo, että ilmoitus kivistä tiellä tuli ohikulkijalta.

Venäläisen mukaan isot kivenkappaleet tulivat onneksi alas pystysuoraan, eivätkä kierineet ajoradalle.

Pudonneet murikat jäivät pientareelle hyvin lähelle tien reunaviivaa. Pudotessaan kivet murskasivat kohdalla olleen kaista päättyy -liikennemerkin

Paikalle saatiin aamun aikana kaivinkone siirtämään murikoita pientareelta syrjemmälle.

Kirvenlohkareita irtoaa kallioleikkauksista eli tietä varten kallioon halkaistun uran seinämistä silloin tällöin, mutta näin isoja järkäleitä harvemmin, sanoo Keski-Suomen ely-keskuksen kunnossapitoyksikön päällikkö Vesa Partanen.

Kiviä putoaa erityisesti keväisin.

– Talven jälkeen routa niitä liikuttaa. Kun kivenrakoihin pääsee vettä ja vesi jäätyy, se hivuttaa kiviä irti, sanoo Partanen.

Partanen toteaa, ettei hänen tiedossaan ole juuri muita syitä kivien irtoamiselle kuin vesi ja pakkanen. Kivien koloihin kasvaneet puiden juuret voivat tosin joskus pieniä kiviä ajan saatossa nakertaa irti.

Uusia kallioleikkauksia rakennettaessa käydään seinämät läpi ja pyritään varmistamaan, ettei kallioon jää irtokiviä.

Kallioleikkauksen kiviaineksen laatu vaikuttaa siihen, miten ja millaista kiveä seinämästä mahdollisesti irtoaa.

Ihmisten liikkuminen kallioleikkausten reunoilla on yleensä estetty.

– Kaikki korkeat kallioleikkaukset on erotettu aidalla ja aita siellä päällä jo varoittaa, ettei kallioleikkausten ja aidan väliin pidä mennä, koska siellä on putoamisvaara.

Kallioleikkauksia ei Partasen mukaan yleensä vahvisteta vain varmuuden vuoksi, koska se on kallista. Vahvistuksia tehdään, jos ongelmia ilmaantuu.

Kallioleikkausta tutkii seuraavaksi louhinnan- ja lujittamisen asiantuntija. Tämän jälkeen ely-keskuksessa tehdään päätöksiä mahdollisten toimenpiteiden suhteen.

Esimerkiksi 9-tiellä Kuopion ja Jyväskylän välillä poistettiin viime syksynä kallioleikkauksesta irtoainesta ja kyseisellä tieosuudella on suunnitelma, että kallioleikkausta vahvistetaan pulttaamalla lohkareita kallioon kiinni.

– Pulttaaminen tapahtuu niin, että porataan reikä ja pultti injektoidaan kallioon ja teräspultti pitää sitten lohkareen kiinni.

Partanen kertoo, että verkkoja kallioleikkausten suojaksi on asennettu enemmän junaratojen kuin teiden varsille.

Erityisti vanhoissa kallioleikkauspaikoissa piennaralueet tien ja kallion välillä ovat kapeita.

– Uusissa teissä on isommat varoalueet. Vahoissa kallioleikkauksissa tie lähtee suunnilleen suoraan ojanpohjasta. Ei vanhoissa teissä ole juuri varoetäisyyttä. Joissakin paikoissa tietä on pyritty suojaamaan mahdollisilta kivien putoamilta kaiteilla.

Mikäli Korpilahdella päädytään lujittamiseen, irtokivien poistoon tai kallioleikkauksen muotoiluun, saattavat korjaustyöt alkaa jo tänä kesänä.

Se oli kaveriporukan päähänpisto.

Oli sateinen lokakuun päivä kouvolalaisella uimapaikalla. Kolme nuorta kaverusta päätti sytyttää nuotion uimapaikan uimakoppiin.

Tuli alkoi levitä, ja kaverukset katsoivat parhaaksi poistua paikalta.

He eivät jääneet kiinni.

Seuraavana aamuna kotiseutuyhdistyksen talkootyönä tehty uimakoppirakennus oli tiessään. Yhdistetystä uimakopista ja varastosta muistuttivat vain perustukset ja muutama palanut ranko.

Kouvolalainen Mämmälän kotiseutuyhdistys oli rakentanut uimakopin muutamaa vuotta aikaisemmin samalla, kun se kunnosti Korjärven uimalana tunnetun uimapaikan asukkaiden käyttöön.

Uimakoppi oli tehty pyöröhirrestä, ja sen katolle oli asennettu aurinkopaneelit. Ne antoivat virtaa lastenaltaan eli pienen lammen vedenvaihtotekniikalle.

Tutkinta miltei keskeytyi

Palo vaikutti tahallaan sytytetyltä. Poliisi kirjasi rikosilmoituksen ja alkoi tutkia tapausta törkeänä vahingontekona (siirryt Finlex-sivustolle).

Tutkinta kuitenkin mateli. Palosta oli kulunut jo lähemmäs kaksi kuukautta, eikä ratkaisevia silminnäkijähavaintoja ollut.

– Käytännössä tutkinta olisi todennäköisesti keskeytetty, komisario Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista arvioi.

Sitten poliisi sai yhteydenoton, joka muutti tilanteen.

Yksi nuorista oli kertonut isälleen, mitä uimakopilla oli tapahtunut. Isä otti yhteyttä poliisiin, ja tapaus alkoi ratketa.

Ankkuritoiminta käyntiin

Rikosoikeudellinen vastuu alkaa 15-vuotiaana. Uimakopin tulipalon aiheuttaneet kaverukset olivat tätä nuorempia, ja tapahtunutta alettiin selvittää valtakunnallisen ankkuritoiminnan mallin mukaisesti.

Ankkuritoiminnan tarkoituksena on ennaltaehkäistä rikoksia tai katkaista alkava rikosten kierre. Kun viranomaiset tapaavat alaikäisen lapsen ja hänen huoltajansa, paikalla voi olla poliisin lisäksi esimerkiksi sosiaalityöntekijä, terveydenhuollon ammattilainen tai nuorisotoimen työntekijä.

Ajatuksena on se, että kaikki saavat yhdellä kertaa samat tiedot lapsen tai nuoren tilanteesta. Näin tieto kulkee eikä alaikäinen putoa eri palvelujen väliin.

Lisäksi lapsi tai nuori saa kertoa oman näkemyksensä tapahtuneesta ja siitä, kuinka elämän pitäisi jatkua tapahtuneesta eteenpäin.

Uimakoppipalosta käydyssä keskustelussa kävi ilmi, etteivät nuoret olleet sytyttäneet tulipaloa tahallaan.

– Siinä ei ollut ajatusta, että poltetaan tämä rakennus, vaan huono idea laittaa nuotio sisälle, Jarno Saarinen Kaakkois-Suomen poliisista kertoo.

Satoja tapaamisia vuodessa

Ankkuritoiminta on levinnyt Suomen poliisilaitosten alueille vaiheittan. Tällä hetkellä toimintaa on koko Suomessa, mutta laajuus vaihtelee alueittain.

Kaakkois-Suomessa toiminta käynnistyi toden teolla vuonna 2019, kun poliisilaitos perusti ennalta estävän toiminnan ryhmän.

Pelkästään ankkuritapaamisia kertyi vajaan vuoden aikana yli 200. Saarinen uskoo, että tänä vuonna tapaamisten määrä voi nousta lähemmäs kolmeasataa.

Kokemukset ankkuritoiminnasta ovat olleet hyviä. Saarisen mukaan jo pelkästään poliisin kanssa asioiminen voi avata lapsen tai nuoren silmiä omalle tekemiselle.

– Se on signaali siitä, että poliisi ja yhteiskunta puuttuvat asiaan eikä se ole yhdentekevä, Saarinen sanoo.

Tekemisten vakavuus voi olla yllätys

Ankkuritapaamisissa käsitellään tyypillisesti näpistyksiä, ilkivaltaa ja pahoinpitelyjä sekä sosiaalisen median tapahtumiinliittyviä rikosepäilyjä, kuten kunnianloukkauksia.

Helsingissä ankkuritoiminta on puuttunut myös esimerkiksi nuorten jengiytymiseen.

– Asiat ovat usein sellaisia, mistä nuoret eivät ajattele, että ne ovat vakavia tai voivat olla vakavia, kertoo kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen sisäministeriön poliisiosastolta.

Ankkuritoiminta sopii myös esimerkiksi joukkotappeluiden jälkipuintiin. Hiljattain julkisuudessa ovat olleet Imatralla tapahtunut lasten välinen tappelu ja viimeksi tällä viikolla Helsingin joukkotappelu.

Tilanteet ovat usein sellaisia, joita yksi viranomainen ei pysty ratkaisemaan yksin.

Alaikäisten tekemisten lisäksi ankkuritoiminta puuttuu kaikenikäisten väkivaltaiseen radikalisoitumiseen. Sisäministeriön mukaan (siirryt sisäministeriön julkaisuun) toimintamalli on saanut tunnustusta Yhdistyneiltä kansakunnilta.

Valtakunnallista tutkimustietoa ei vielä ole

Mankkisen mukaan toiminnan teho perustuu siihen, että useampi viranomainen on paikalla samanaikaisesti ja he tuovat keskusteluun omia näkökulmiaan. Keskeistä on myös se, että lasta tai nuorta kuullaan.

– Toiminta on tehokasta ja kustannuksiltaan tehokkaampaa kuin se, että saman nuoren kanssa tehdään vuosikausia työtä ja lopulta hän voi joutua vankilaan yhden tai useamman kerran, hän sanoo.

Valtakunnallista tilasto- tai tutkimustietoa ankkuritoiminnasta ei vielä ole.

– Olemme juuri käynnistämässä hanketta, jossa kehitetään ankkuritoiminnan tilastointia. Tällä hetkellä jokainen alue kerää tilastotietoa, mutta tiedot eivät ole yhteismitallisia, Mankkinen kertoo.

Tulevaisuudessa aiotaan tehdä myös vaikuttavuustutkimusta.

Sovittelu laittoi tutkinnalle pisteen

Kouvolan uimakoppipalon selvittely johti myös sovitteluun, joka on ankkuritoiminnasta irrallinen prosessi. Sovittelutulos syntyi toukokuussa, ja poliisitutkinta päättyi.

Sovittelun yksityiskohdat eivät ole julkisia, mutta neuvottelussa päästiin sekä nuoria että asianomistajaa tyydyttävään ratkaisuun.

Yleisellä tasolla sovittelukorvaus voi tarkoittaa joko rahallista korvausta tai työntekoa. Valtakunnallisten tilastojen mukaan alle 15-vuotiaiden sovitteluissa päädyttiin vuonna 2018 useammin rahallisiin kuin työkorvauksiin.

– Ikävä kyllä työkorvausmahdollisuuksia on melko vähän, sovittelutoimiston johtaja Reetta Ikonen Kymi-Saimaan sovittelutoimistosta kertoo.

Hänen mukaansa sovittelijat ja sovittelutoimiston työntekijät ovat kuulleet "monia pieniä menestystarinoita" siitä, kuinka nuori on saanut mahdollisuuden näyttää töppäilyjen jälkeen itsestään myös ahkeran, osaavan ja vastuuntuntoisen puolen.

Myös poliisi näkee sinänsä ikävässä uimakoppipalossa hyviäkin puolia.

Ankkuritapaamisissa kävi selväksi, että kaverukset katuivat tapahtunutta. Myös sovitteluratkaisu jäänee mieleen.

– Ihminen on vähän sellainen, että jos se ei menetä mitään, se ei opi. Jos ajatellaan vaikka sakkorangaistusta, se perustuu siihen, että joutuu luopumaan jostakin, Saarinen sanoo.

Sovitteluratkaisu ei ole rangaistus, mutta periaate on sama: alaikäinen voi korvata vahinkoa esimerkiksi viikkorahoistaan tai käyttää aikaansa vahingon korjaamiseksi.

Uusi uimakoppi on melkein valmis

Kouvolalaisella uimapaikalla katsotaan nyt tulevaan.

– Meillä ei ole mitään hampaankolossa, Mämmälän kyläyhdistyksen puheenjohtaja Kyösti Riikonen sanoo.

Hän uskoo nuorten ottaneen tapahtuneesta opikseen.

Yhdistyksellä on myös hyviä uutisia uimareille. Uusi uimakoppi on viimeistelyä vaille valmis. Se saadaan käyttöön kesäkuun toisella viikolla.

Voit keskustella aiheesta 4.6. kello 23 asti.

Keuruun Haapamäellä sijaitsevasta Kangaslammesta on poliisin tietojen mukaan nostettu eilen nelisenkymmentä vuotta vanhoja signaalipanoksia. VR:lle kuuluneet signaalipanokset on poistettu käytöstä 1980-luvulla, kertoo Sisä-Suomen poliisi.

Panokset ovat poliisin mukaan erittäin vaarallisia siksi, että ne ovat olleet usean vuoden ajan vedessä. Poliisi ei tiedä, missä signaalipanokset ovat tällä hetkellä, eikä myöskään sitä, kuka ne on magneettiongella Kangaslammesta kalastanut.

Poliisille löydöksestä kertoi paikkakuntalainen henkilö, jolle panosten löytäjät olivat esitelleet saalistaan, kertoo rikoskomisario Kari Aaltio Sisä-Suomen poliisilaitokselta. Löytäjät eivät tiettävästi olleet selvillä siitä, mitä heidän onkimansa esineet olivat.

Poliisi pyytääkin panosten haltijaa ottamaan yhteyttä hätänumeroon 112 ja ilmoittamaan panosten olinpaikan. Löydöksestä ilmoittaneen paikkakuntalaisen mukaan onkijoina oli kolme miestä ja yksi nuorempi henkilö.

Kari Aaltio tähdentää, että signaalipanosten löytäjiä ei epäillä mistään rikoksesta, vaan kyse on turvallisuudesta, sillä panokset saattavat räjähtää herkästi. Pitkään vedessä olleet räjähteet käyttäytyvät arvaamattomasti.

– Ne voivat olla räjähtämättäkin, mutta sitä me emme voi tietää, Aaltio toteaa.

Myös muita asiasta jotain tietäviä pyydetään ilmoittamaan havainnoista osoitteeseen vihjeet.keski-suomi@poliisi.fi. Viestin otsikoksi poliisi kehottaa merkitsemään "VR:n panoksia Haapamäellä".

Viranomaiset muistuttavat, että panoksia ei saa käsitellä omatoimisesti. Poliisi kehottaa myös välttämään magneetilla kalastamista Kangaslammella toistaiseksi.

Poliisi ja puolustusvoimat selvittävät asiaa, ja oletuksena on, että Kangaslammesta saattaa löytyä myös sodanaikaisia suutariksi jääneitä lentopommeja.

Signaalipanoksia on käytetty rautateillä herättämään veturinkuljettajan huomio tilanteissa, joissa nykyisin käytetään radioyhteyksiä.

Juttua on täydennetty 4.6. kello 15.53: lisätty rikoskomisario Kari Aaltion kommentit.

Koronakriisi leikkasi selvästi suomalaisten palkkapottia huhtikuussa. Asia käy ilmi taloustutkimusyksikkö Helsinki GSE:n tuoreesta raportista.

Sen mukaan yhteenlasketut palkat putosivat huhtikuussa viisi prosenttia viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Kyseessä on merkittävä muutos. Vielä maaliskuussa palkkasumma kasvoi Tilastokeskuksen mukaan 2,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Koronakriisi alkoi kiihtyä Suomessa maaliskuun puolivälin jälkeen. Huhtikuun pudotusta selittää erityisesti lomautusten voimakas kasvu.

– Palkkasumman pudotus kuvaa kotitalouksien kohtaamaa shokkia ja toisaalta taloudellisen toimeliaisuuden vähenemistä, sanoo Helsinki GSE:n akateeminen johtaja, professori Otto Toivanen.

Analyysi perustuu verohallinnon tulorekisterin tietoihin. Tulorekisteriin ilmoitetaan tiedot maksetuista palkoista, etuuksista ja eläkkeistä.

Euroissa mitattuna suomalaisilta palkansaajilta jäi saamatta noin 350 miljoonaa euroa tuloa huhtikuussa.

Ansiot ovat pienentyneet, sillä lomautusaikana iso liuta palkansaajia on pudonnut ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen tai Kelan peruspäivärahan varaan.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan Suomessa oli toukokuun lopussa yli 155 000 kokoaikaisesti lomautettua työntekijää.

Kaupunkien välillä isot erot

Taloustutkijat tarkastelivat myös sitä, miten palkkasumman pudotus jakautui suurimpien kaupunkien välillä.

Analyysin perusteella palkansaajat ovat ottaneet pahiten takkiin Kouvolassa, missä palkkasumma putosi huhtikuussa yli kahdeksan prosenttia. Myös Vaasassa ja Helsingissä yhteenlasketut palkat putosivat selvästi maan keskiarvoa enemmän.

– Elinkeinorakenne selittänee tilannetta, mutta se on hyvin erilainen näissä kolmessa kaupungissa, Toivanen sanoo.

Esimerkiksi Helsingissä on paljon hotelleja, ravintoloita ja muita palvelualan yrityksiä. Palveluala on kärsinyt pahoin koronakriisissä.

Palkkasumma putosi huhtikuussa suurista kaupungeista vähiten Jyväskylässä, missä laskua kertyi vain 0,5 prosenttia.

Analyysin tekoon osallistui taloustutkijoita Helsinki GSE:n lisäksi Turun yliopistosta, Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta VATTista sekä Tilastokeskuksesta.

Lue myös:

Nuoret naiset hakevat nyt hurjaa tahtia Kelan työttömyysturvaa – Korona kolhii koviten myyjiä, kampaajia ja lähihoitajia, kertoo raportti

Suomalaisraportin yllätystulos: Korona ei olekaan lisännyt irtisanomisia vaan jopa vähentänyt niitä monilla aloilla – Syynä lomautusten helpottaminen

Koronaepidemia on työntänyt EU-eron syrjään brittien mielistä, vaikka tällä viikolla eletään EU-kauppasopimusneuvottelujen kohtalonhetkiä. Käynnissä on viimeinen neuvottelukierros ennen arviointitaukoa, eikä tilanne näytä lupaavalta.

Vapaakauppaneuvottelujen aikataulu oli jo lähtökohtaisesti ennätyksellisen lyhyt, ja koronakriisi on sotkenut pakkaa entisestään.

Britannian EU-ero astui voimaan tammikuussa, ja vuoden loppuun mennessä pitäisi sopia siitä, miten kauppasuhteet EU:n kanssa jatkossa järjestetään.

Osapuolten välillä on edelleen perustavanlaatuisia ristiriitoja jopa brexitin jälkeisistä kalastuskiintiöistä, joista pitäisi sopia kesäkuun aikana. Samalla EU:n vaatimiin reilun kilpailun sääntöihin taipuminen näyttää Britannialle mahdottomalta.

Britannian sopimuksettoman EU-eron uhka siirtymäajan päättyessä on nyt suuri.

Sen seuraukset olisivat vakavat.

Tuoreen tutkimuksen mukaan Britannian talous supistuisi kymmenen vuoden aikajänteellä kahdeksan prosenttia, jos EU-kaupassa pudottaisiin Maailman kauppajärjestön WTO:n perussäännöille.

Kevyempikin sopimuksettomasta erosta koituva isku olisi Britannialle vaikea paikka, kun koronapandemia on tuonut talouskriisin.

Uhkakuvista huolimatta pääministeri Boris Johnson kieltäytyy edelleen edes harkitsemasta brexitin siirtymäajan pidentämistä.

Jos jatkoaikaa halutaan, päätös pitäisi tehdä EU-lakien mukaan kesäkuun loppuun mennessä.

Johnsonin käytös herättää kysymyksen, haluaako hän edes saada kauppasopimuksen aikaan.

On mahdollista, ettei impulsiivinen Johnson tiedä sitä vielä itsekään.

Johnson voisi nimittäin esitellä myös sopimuksettoman eron voittona. Monet häntä tukevat EU-eromieliset toivovat kaupantekoa WTO:n perussäännöillä ja viittaavat kintaalla varoituksille taloushaitoista.

Toinen vaihtoehto Johnsonille on pyrkiä aidosti sopimukseen ja esitellä neuvotteluissa syntyvät kompromissit voittoina.

Talousjätti EU on neuvottelujen vahvempi osapuoli, mutta myönnytyksiäkin on luvassa.

EU-lähteet juoruavat jo, että unioni voi perääntyä kalastuskiintiökysymyksen "maksimivaatimuksista", jos Britannia todistaa yhteistyökykynsä.

Britannia on äksyilystään huolimatta osoittanut viime aikoina merkkejä siitä, että se ottaa kauppaneuvottelut vakavasti.

Maa julkaisi pari viikkoa sitten muun muassa ennakoitua konservatiivisempia tuontiverosuunnitelmia. Pelot siitä, että Britannia aikoo pikavauhdilla matalan verotuksen ja sääntelyn Singaporeksi Thamesin rannalla ovat lieventyneet.

Vaikuttaa siltä, että molemmille osapuolille sopivaa neuvottelujen "laskeutumisaluetta" etsitään juuri nyt aidosti. Mutta aikataulu voi olla liian tiukka.

Pääministeri Boris Johnson on luvannut briteille niin paljon, että hänen voi olla mahdotonta suostutella brexitin kannattajat EU:n vaatimiin kompromisseihin.

Tammikuun EU-eropäivänä hän lupasi brexitin tuovan Britannialle uuden aamun, itsenäisen ajatuksen ja toiminnan voiman sekä "lihakset, joita emme ole käyttäneet vuosikymmeniin".

Näiden sanojen jälkeen perinteinen vapaakauppasopimus, johon sisältyy myös velvollisuuksia, on vaikea paperi allekirjoitettavaksi.

Varkaus: Taulumäki/Kuoppakangas/Joutenlahti

Terveydelle haitallista savua ilmassa. Alueen ihmisiä kehotetaan pysymään sisätiloissa ja sulkemaan ilmanvaihto, sekä odottamaan tiedotetta vaaratilanteen päättymisestä.

VARNINGSMEDDELANDE:

Varkaus: Taulumäki/Kuoppakangas/Joutenlahti

Hälsoskadligt rök i luften. Alla i området uppmanas hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om att faran är över.

Saksassa syyttäjä on kertonut uskovansa, että 13 vuotta sitten Portugalissa kadonnut Madeleine McCann on kuollut. Syyttäjä vetoaa, että katoamisesta jotain tietävät ottaisivat yhteyttä viranomaisiin.

Braunschweigin kaupungin syyttäjä Hans Christian Wolters sanoo, että tapausta tutkitaan murhana.

Tapaus nousi uudelleen julkisuuteen, kun Saksan poliisi ilmoitti keskiviikkona epäilevänsä 43-vuotiasta saksalaismiestä pikkutytön katoamisesta.

1) Missä Madeleine McCann katosi?

Kolmevuotias Madeleine McCann katosi Praia da Luzissa Portugalin Algarvessa sijaitsevasta huoneistosta 3. toukokuuta vuonna 2007. McCannin perhe oli Portugalissa lomailemassa.

Katoamishetkellä vanhemmat olivat ystäviensä kanssa ruokailemassa läheisessä tapasravintolassa. Madeleine McCann oli kahden nuoremman sisaruksensa kanssa nukkumassa lomahuoneistossa.

Lapsia katsomaan mennyt perheen äiti Kate McCann havaitsi tyttärensä kadonneen.

2) Kuka on uusi epäilty?

Poliisi epäilee katoamisesta nyt 43-vuotiasta saksalaismiestä, joka oleskeli Praia da Luzin läheisyydessä Madeleine McCannin kadotessa.

Epäilty on tällä hetkellä Saksassa vankilassa seksuaalirikoksesta tuomittuna. Saksan syyttäjänviraston mukaan mies on aikaisemmin tuomittu kahdesta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.

Katoamisen tapahtuessa epäilty oli 30-vuotias. Hän oleskeli Algarvessa vuosina 1995–2007.

Poliisi pyytää havaintoja katoamisaikaan vaaleahiuksisesta, laihasta ja noin 180 senttiä pitkästä miehestä. Epäillyn nimeä ei ole kerrottu julkisuuteen.

Poliisi on julkaissut kuvat talosta ja kahdesta autosta, VW Camperista ja Jaguarista, jotka liittyvät epäiltyyn. Molemmat autot ovat Saksan poliisin hallussa. Toisessa niistä epäilty asui ollessaan Portugalissa.

Poliisi on myös julkistanut epäillyn silloisen puhelinnumeron ja numeron, josta oli soitettu epäillylle katoamisiltana.

Numerot ovat poliisin mukaan erittäin tärkeitä tutkinnassa. Poliisi pitää puhelun soittanutta avaintodistajana ja vetoaa, että kyseinen henkilö ottaisi yhteyttä.

Poliisi on vedonnut myös muihin asiasta tietäviin. Poliisi epäilee, etteivät jotkut ole aikaisemmin uskaltaneet kertoa tietojaan.

Lue lisää:

Kadonneen Madeleine McCannin tapauksessa uusi käänne – Saksan poliisi kertoi uudesta epäillystä

3) Mitä Saksan poliisi epäilee?

Saksan poliisi tutkii tapausta murhana. Poliisilla on myös käsitys tekotavasta. Tutkijat eivät usko, että teko olisi ollut ennalta suunniteltu.

Christian Hoppe Saksan poliisista sanoo BBC:lle, että epäilty olisi saattanut murtautua McCannien asuntoon ja spontaanisti siepata tytön.

Epäilty on työskennellyt tarjoilijana mutta myös syyllistynyt rikoksiin, kuten murtoihin ja huumekauppaan.

Saksan poliisi sai vihjeen epäillystä ensimmäisen kerran vuonna 2013, mutta tuolloin tietoja ei ollut riittävästi tutkinnan aloittamiseen tai pidätykseen.

Seuraavan kerran epäillystä tuli vihje vuonna 2017, kun katoamisesta oli kulunut kymmenen vuotta.

Britanniassa poliisi tutkii tapausta edelleen katoamisena, sillä poliisilla ei ole täysin varmaa näyttöä siitä, onko Madeleine McCann elossa vai kuollut.

4) Mihin aiemmat tutkinnat johtivat?

Vuosien aikana katoamistutkinta on aloitettu useita kertoja uudestaan, mutta ratkaisuun ei ole päästy.

Tuorein, vuonna 2011 alkanut Britannian poliisin tutkintaoperaatio on maksanut 11 miljoonaa puntaa eli 12,3 miljoonaa euroa.

Neljä Suur-Lontoon poliisin tutkijaa jatkaa työtä tapauksen parissa. Tutkinnan aikana on selvitetty yli 600 ihmisen tietoja. Seitsemän vuotta sitten epäiltynä oli neljä miestä, mutta heidän osaltaan tutkinnasta luovuttiin.

5) Mitä vanhemmat sanovat?

Madeleine McCannin vanhemmat Kate ja Gerry McCann sanoivat pitävänsä uutta epäilyä mahdollisesti erittäin merkittävänä tapauksen selvittämisessä.

McCannien edustaja Clarence Mitchell kertoi BBC:lle ennen saksalaisen syyttäjän lausuntoja, etteivät vanhemmat ole koskaan menettäneet toivoaan siitä, että tytär voisi löytyä elossa. Vanhemmat ovat kuitenkin realisteja, Mitchell sanoo.

Lisää aiheesta:

Vuosikymmen kadoksissa – Madeleine McCannin vanhemmat uskovat yhä tyttärensä löytyvän

Valtaosa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuulemista asiantuntijoista on sitä mieltä, että perussuomalaisten kansanedustajan Juha Mäenpään syytesuojan voi poistaa.

Ylen eri lähteet kertovat, että asiantuntijoiden mielestä ratkaisussa on silti tulkinnanvaraisuutta, tapaus ei ole oikeudellisesti kirkas. Asiantuntijoiden mukaan eduskunnalla on asiassa harkintavaltaa, perusteita on syytesuojan poistamisen puolesta ja vastaan.

Valtaosa asiantuntijoista päätyi kuitenkin siihen, että eduskunnan ei pitäisi estää normaalia rikosprosessia. Eli asiantuntijoiden mukaan kansanedustaja Mäenpään syytesuojan voisi poistaa.

Tapauksessa on kyse Juha Mäenpään eduskunnassa viime kesäkuussa pitämästä puheenvuorosta, jossa hän puhui ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Esitutkinnan jälkeen poliisi arvioi, että Mäenpään on syytä epäillä syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan. Poliisi toimitti asian syyttäjälle syyteharkintaan. Mäenpää on kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.

Yksikään asiantuntija ei vastustanut syytesuojan poistoa

Perustuslakivaliokunta kuuli valtakunnansyyttäjän lisäksi tapauksesta kaikkiaan kuutta asiantuntijaprofessoria. Yksikään asiantuntija ei sanonut, ettei syytesuojaa tulisi poistaa.

Ylen tietojen mukaan yksi asiantuntija, viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari Helsingin yliopistosta, ei ottanut kantaa syytesuojan poiston puolesta tai vastaan. Korpisaari on sananvapauteen ja viestintään erikoistunut professori.

Perustuslakiasiantuntijoina valiokunta kuuli valtiosääntöoikeuden emeritusprofessori Mikael Hidéniä, valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojasta Helsingin yliopistosta sekä valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljasta Turun yliopistosta.

Rikosoikeuden asiantuntijoina kuultavina olivat rikosoikeuden professorit Kimmo Nuotio ja Sakari Melander Helsingin yliopistosta.

Ennakkotapaus edustajan sananvapauden ja rikosvastuun suhteesta

Yleensä perustuslakivaliokunta noudattaa yksimielisten asiantuntijoiden näkemystä ratkaisuissaan. Perustuslakivaliokunta on pyrkinyt myös välttämään äänestysratkaisuja, jotta perustuslain tulkinta ei politisoituisi.

Mäenpään tapauksessa valiokunnan harkintavara on tavanomaista suurempi. Perustuslakiasiantuntijat ovat ilmaisseet, että tilanteessa on tulkinnanvaraa, vaikka useimmat asiantuntijat syytesuojan poistamisen hyväksyvätkin.

Yksi Ylen lähde kuvaa tilannetta niin, että hyvillä perusteluilla voisi päätyä kumpaan tulokseen tahansa, syytesuojan puoltamiseen tai poistamiseen.

Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn johdosta, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut. Perustuslaki 30 §, kansanedustajan koskemattomuus

Ylen tiedon mukaan perustuslakivaliokunta puntaroi myös sitä, olisiko Juha Mäenpää voinut ilmaista asiansa kiistellyssä puheessaan toisella tapaa.

Siis olisiko Mäenpää voinut sanoa sanottavansa niin, ettei häntä tarvitsisi epäillä rikoksesta? Ja jos olisi, osoittaako vaihtoehdon olemassaolo, että Mäenpään syytesuojan voisi poistaa eikä silti rajoitettaisi kansanedustajan sananvapautta?

Käytännössä valiokunnan ratkaisu on ennakkotapaus kansanedustajan sananvapaudesta ja rikosoikeudellisesta vastuusta puheistaan. Perustuslaki antaa kansanedustajalle erityisaseman.

Mäenpään kohtalo ratkeaa vasta koko eduskunnan äänestyksessä

Valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on Ylen tietojen mukaan ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle, että hän haluaa syyttää Juha Mäenpäätä, jos eduskunta poistaa kansanedustajan syytesuojan.

Perustuslakivaliokunta tekee Mäenpään tapauksesta esityksensä, mietinnön eduskunnan täysistunnolle, joka lopullisesti ratkaisee asian. Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perustuslakivaliokunta yrittää saada näkemyksensä Mäenpään tapauksesta valmiiksi kesäkuussa, jotta eduskunta ehtisi äänestää syytesuojasta ennen kesän istuntotaukoa.

Perustuslakivaliokunta tekee vain esityksen, voisiko sen puolesta syytesuojan poistaa. Valiokunta ei ota kantaa syyllisyyteen tai siihen, onko rikosta tapahtunut.

Perussuomalaiset vastustaa syytesuojan murtamista. Perussuomalaisten äänet täysistunnon käsittelyssä riittäisivät torppaamaan valtakunnansyyttäjän pyynnön.

Vaikka perustuslakivaliokunta siis päätyisikin omalta osaltaan siihen, että eduskunta voisi poistaa Mäenpään syytesuojan, ehdotus erittäin todennäköisesti kaatuu täysistunnon äänestyksessä. Tämä tarkoittaisi, ettei valtakunnansyyttäjä voi syyttää Mäenpäätä, vaikka haluaisikin.

Voit keskustella jutun aiheesta perjantaihin 5.6.2020 kello 23 asti, klikkaa Keskustele-painiketta jutun alla.

Lue lisää:

Ylen tieto: Valtakunnansyyttäjä on ilmoittanut perustuslakivaliokunnalle haluavansa syyttää perussuomalaisten kansanedustajaa Juha Mäenpäätä

Perustuslakivaliokunta kuuli kansanedustaja Juha Mäenpäätä vieraslajipuheista – "En ole mielestäni loukannut mitään ryhmää"

Ambarnajajoki Norilskin nikkelikaupungin kupeessa värjäytyi viime perjantaina verenpunaiseksi. Joen värjäsi dieselöljy, joka vuoti läheisen voimalaitoksen hajonneesta säiliöstä. Laitoksen omistaa Norilsk Nickel -yhtiön tytäryhtiö.

Dieselöljyä vuoti yteensä 20 000 tonnia. Suurin osa dieselistä valui jokeen – maaperään polttoainetta pääsi 6 000 tonnia.

Paikalliset kalastajat ja kalanjalostajat ovat onnettomuudesta kauhuissaan.

– Kestää vuosikymmeniä ennen kuin joen ja alueen ekologinen tasapaino palautuu, kalanjalostajien edustaja Dmitri Klokov sanoo.

Diesel on vaikea kerättävä

Helsingin yliopiston kalastusbiologian professori Sakari Kuikka sanoo, että jokeen valuneen dieselin määrä on iso.

– Myrkyllisyys tulee dieselin kohdalla piikkinä. Perusperiaate on, että mitä kevyempi öljytuote on, sitä nopeammin se haihtuu ja sen myrkyllisempää se on, professori Kuikka sanoo.

Diesel haihtuu hitaasti, mutta ongelma on se, että diesel on vaikea torjuttava. Kerääminen on vaikeaa.

Diesel jää siten pyörimään ekosysteemiin pitkäksi aikaa. Joissakin arvioissa on pohdiskeltu dieselin polttamista, mutta se olisi herkässä arktisessa ympäristössä erittäin vaarallinen operaatio.

Pjasinojärveen laskevan Ambarnajajoen kohdalla lisäongelma on se, että joki on matala. Dieselin kerääminen proomujen kanssa on vaikeaa matalassa vedessä. Urakkaa vaikeuttaa sekin, että alueen tieverkko on heikko.

Ympäristönsuojelujärjestöt Venäjällä ovat olleet kauhuissaan. Ympäristöjärjestö WWF:n mukaan tuhot Ambarnajajoella ovat yhdet rajuimmista nyky-Venäjän historiassa. Tuho ulottuu jopa 350 neliökilometrin alueelle.

Hallinto sai tiedon onnettomuudesta kautta rantain

Taustalla on tavallinen venäläinen tarina löperöstä valvonnasta ja hallinnosta Moskovan keskusvallan selän takana. Norilsk on arktisella alueella Siperian laitamilla.

Myös Venäjän presidentti Vladimir Putin on järkyttynyt sekä tuhosta että sen hoidosta. Hän on julistanut alueelle hätätilan.

Kesti kaksi päivää ennenkuin tieto dieselonnettomuudesta kiiri paikallisviranomaisille. Hallinto sai tiedon sosiaalisen median kautta.

– Miksi hallinto sai tiedon niin myöhään? Sosiaalisen median kauttako tieto nykyään tulee, Putin kyseli.

Putin on määrännyt onnettomuudesta tutkinnan, ja voimalaitoksen johtaja on hyllytetty tutkinnan ajaksi.

Ympäristörikoksesta epäillään kolmea ihmistä. Yksi voimalaitoksen työntekijä on pidätetty.

Yhtiön mukaan asia hoidettu hyvin

Norilsk Nickel on puolustautunut julkisuudessa sanoen, että onnettomuudesta on ilmoitettu "ajoissa ja asiallisesti".

Yhtiö on kertonut, että se tuo omat asiantuntijansa tutkimaan onnettomuutta. Sen mukaan vielä on liian aikaista arvioida tuhoja. Yhtiön asiantuntijoiden mukaan kestää noin kaksi viikkoa saada öljy pois joesta.

Onnettomuuden syytä ei ole vielä tarkkaan arvioitu.

– Tässä on kysymys yrityskulttuurista ja riskienhallinnasta. Huolellisuuskertoimen tulee olla iso, ettei tuollaista pääse tapahtumaan, professori Sakari Kuikka sanoo.

Ilmaston lämpeneminen onnettomuuden taustasyynä

Norilsk Nickelin ympäristövastuuta ja riskienhallintaa kuvaa se, että voimalaitoksen dieselsäiliön tukipilarit ovat alkaneet upota jo hyvä tovi sitten. Juuri pilarien uppoaminen on tiettävästi aiheuttanut säiliöön repeämiä.

Onnettomuus olisi siis pystytty välttämään, jos asiaan olisi puututtu ajoissa.

Säiliöt ovat maassa, jonka alla on ikiroutaa. Siksi on kiinnostavaa sekin, että pilarien uppoaminen johtuu ikiroudan sulamisesta. Ikirouta taas sulaa ilmaston lämpenemisen seurauksena.

Norilsk Nickel on maailman johtava nikkelin ja palladiumin tuottaja. Norilskin kaupungissa asuu 180 000 ihmistä. Alue on entuudestaan hyvin saastunut, ja sen ympäristörikosten historia on surullinen.

Esimerkiksi vuonna 2016 yhtiö myönsi päästäneensä padosta suodatusvesiä alueen toiseen jokeen. Se värjäytyi kirkkaanpunaiseksi.

Tuolloin yhtiö sai vajaan tuhannen dollarin sakot.

Lue lisää:

Tämä on Venäjän nopeimmin kuoleva kaupunki – Arktisessa Vorkutassa nuoret miehet kaipaavat joko kaivokseen tai etelään (18.4.2020)

2277 kilometriä pitkin Venäjän raiteita (12.4.2020)

Siperiassa vankileirillä raatoi myös suomalaisvankeja – Suljetussa kaupungissa elämä on yhä eristynyttä (30.6.2019)

Torstaina moni koki jännittäviä hetkiä, kun omalla kotikoneella eteen aukesi täysin uudenlainen näkymä. Kyseessä on ammattikorkeakoulujen yhteinen valintakoe, joka järjestetään kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen karsiva digitaalinen koe järjestettiin nyt.

Ennätyssuuri koe järjestettiin päivän aikana kahtena koekertana ja siihen osallistui yli 62 000 hakijaa.

Yksi tämän kevään valintakokeisiin osallistuneista on 31-vuotias lappeenrantalainen Essi Sokura. Sokuran osuus kokeesta alkoi tarkasti kello 9.27 ja hän pyrki sisään liiketalouden koulutusohjelmaan.

— Koe oli yllättävän vaikea. Nyt jälkikäteen ymmärsi sen, että olisi ollut paljon helpompi, jos olisi ollut ennakkomateriaalia olemassa. Oli vähän sika säkissä -koe, Sokura kuvaili kokeen jälkeen.

Uudistuneeseen ammattikorkeakoulujen valintakokeeseen oli ennakolta ilmoittaunut 75 000 hakijaa.

Kyseessä on toinen kerta, kun ammattikorkeakouluihin valitaan opiskelijat yhteisellä kokeella. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että olipa hakijan toiveissa opiskelupaikka sosiaali- ja terveysalalla tai tekniikan puolella, hän tekee saman kokeen.

Lue lisää: Haku ammattikorkeakouluihin mullistuu täysin – 5 tärkeää faktaa tänään käynnistyvistä pääsykokeista: matematiikan taitoja painotetaan

Tapa siis poikkeaa aiemmasta, jolloin pätevyyttä on mitattu oman alan ennakkomateriaaleihin perustuvilla koekysymyksillä.

— Ennakkomateriaalia kokeeseen ei ole eikä sisällöstä anneta tärppejä. Koe mittaa korkeakouluvalmiuksia, kertoo jatkuvan oppimisen päällikkö Miia Vanhainen LUT-yliopistosta ja LAB-ammattikorkeakoulusta.

Yhteisiä ja erillisiä osia

AMK-valintakokeessa on kaikille hakijoille pakollisia osoita, joissa mitataan päätöksentekotaitoja, englannin osaamista ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Lisäksi kokeessa on koulutuskohtaisia osioita, joissa pitää osata vastata esimerkiksi matemaattisiin ja matemaattis-luonnontieteellisiin kysymyksiin.

Se, mihin osioihin hakija vastaa, riippuu haetusta alasta.

Ammattikorkeakoulujen valintamenettelyä muutettiin, jotta kouluun hakeminen olisi helpompaa. Aiemmin valintakokeisiin saattoi joutua osallistumaan pitkiäkin aikoja pääsykoemateriaalia tankaten. Uusi valintakoemenettely mittaakin ensisijassa hakijan korkeakouluvalmiuksia.

Tänä keväänä ammattikorkeakouluhakuun osallistui yli 90 000 opiskelijaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että suurin osa opiskelijoista tulisi valita kouluun todistusvalinnan perusteella. Määrä vaihtelee ammattikorkeakouluittain, mutta tyypillisesti jako on noin puolessa.

Esimerkiksi Lappeenrannan ja Lahden LAB-ammattikorkeakoulussa todistusvalinnalla täytetään 51 prosenttia aloituspaikoista ja 49 prosenttia valintakokeiden perusteella.

Kulttuurialan koulutuksissa ei perinteisesti käytetä todistusvalintaa, eivätkä ne kuulu myöskään AMK-yhteiskokeen piiriin. Kulttuurialaan kuuluvat muun muassa muusikot, muotoilijat, medianomit ja kuvataiteilijat.

Yhteiskoe ei sovellu kaikkeen

Essi Sokuralla on taustallaan kaksi toisen asteen tutkintoa ja hän työskentelee sosiaali- ja terveysalalla. Haaveissa on kuitenkin muutto pois Lappeenrannasta ja alan vaihto.

Ensisijaisesti Sokura haaveilee opiskelusta Lahden Muotoiluinstituutissa, joka on osa LAB-ammattikorkeakoulua. Hän osallistui toukokuun lopussa pakkaus- ja brändimuotoilun valintakokeeseen, joka järjestettiin koronatilanteen vuoksi etänä. Kutsu valintakokeeseen tuli ennakkotehtävän perusteella.

— Pääsykokeet olivat kolmepäiväiset. Sähköpostiin tuli zoom-linkki ja siellä oli ensimmäisenä päivänä aloitusinfo. Saimme joka päivä tehtävät ohjeineen sähköpostiin. Päivän päätteeksi ne esiteltiin siinä zoomissa, Sokura kertoo.

Pakkausmuotoilun pääsykokeisiin piti valmistautua materiaalihankinnoilla, sillä tehtäviin kuului erilaisia piirustus- ja askartelutehtäviä. Kokeen ja erityisesti tekniikan sujuvuus jännitti alkuun, mutta Sokuralla kaikki sujui hyvin.

— Oli toisaalta kiva, että oli työskentelyrauha. Siinä olisi voinut tulla paineita, että vau, nuo tekeekin noin hienoja, miksi en itse keksinyt tuollaista. Nyt pystyi keskittymään täysin omaan tekemiseen, Sokura kertoo.

Karsinnasta kakkosvaiheeseen

Ammattikorkeakoulujen valintakokeen toinen vaihe järjestetään 23.—25. kesäkuuta. Sinne kutsutaan karsintakokeesta jatkoon päässeet. Määrät vaihtelevat, mutta kakkosvaiheeseen pääsee noin tuplamäärä hakijoita aloituspaikkoihin nähden.

— Toinen vaihe järjestetään kampuksilla valvotusti. Käytännössä se on samalla koejärjestelmällä toteutettu sama koe, mutta valvotusti, jatkuvan oppimisen päällikkö Miia Vanhainen kuvailee.

Koe muodostuu suuresta kysymyspatteristosta, joten vaikka koe on periaatteessa sama kuin ensimmäisessä vaiheessa, se sisältää uusia kysymyksiä. Toisessa vaiheessa varmennetaan opiskelijoiden osaaminen etäkokeen jälkeen.

Koronan vuoksi kakkosvaiheen kokeissa kiinnitetään erityistä huomiota turvaväleihin ja hygieniaan.

— Ensimmäisen vaiheen etänä tehtävä koe antaa mahdollisuuden toteuttaa opiskelijavalinnat tänäkin vuonna. Puhutaan kuitenkin yli 75 000 kokeentekijästä, jotka olisivat normaalisti liikkuneet ympäri Suomea, Vanhainen sanoo.

Vilpistä menettää opiskelupaikan

Kevään aikana järjestettyjen etävalintakokeiden aikana on puhuttu myös vilpistä, sillä kotona kukaan ei ole valvomassa pääsykokeen tekemistä.

Todellisuudessa koealusta seuraa kokeen etenemistä kunkin kokelaan osalta yllättävänkin tarkasti, sanoo Miia Vanhainen.

— Vilppiä valvotaan erilaisilla teknisillä valvontaelementeillä, joita koe pitää sisällään. Vilppi johtaa aina opiskelupaikan menetykseen, jos se havaitaan. Vakavissa tapauksissa sillä saattaa olla jopa rikosoikeudellisia seuraamuksia. Siihen ei kannattaisi kenenkään missään tapauksessa ryhtyä, Vanhainen jatkaa.

Tärkeintä on kuitenkin jokaisen kokelaan oma vastuu.

— Toisessa vaiheessa suoritukset eivät voi ihan merkittävästi erota ensimmäisestä, Vanhainen muistuttaa.

Kevään 2020 pääsykokeiden järjestäminen on ollut monella tavalla poikkeuksellista. Koronan vuoksi kokeita suoritetaan etänä, mutta uutta on myös yhteiskoe.

Sitä on aiemmin testattu vain syksyllä, jolloin hakijamäärä on pienempi. Myös todistusvalinnan rooli on kasvanut täysin uusiin mittoihin. Vielä ei siis tiedetä, millaisia pitkäaikaisvaikutuksia kaikilla muutoksilla on ja mitkä käytännöt jäävät pysyvästi osaksi hakuprosesseja.

Vaikka etänä järjestetyt pääsykokeet tuovat oman jännityksensä pääsykoeruljanssiin, on siinä myös hyviä puolia.

— Jos kokeita olisi mahdollista suorittaa jatkossakin etänä, se mahdollistaisi ehkä sen, että ihmiset hakisivat kauemmaksikin kouluun. Muutoin ei välttämättä olisi mahdollista lähteä vaikka kolmeksi päiväksi reissuun Rovaniemelle valintakokeisiin, Essi Sokura miettii.

Opiskelupaikan saaneille ilmoitetaan asiasta viimeistään 15. heinäkuuta.

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli eilen illalla tehtävä, joka herättää tunteita sosiaalisessa mediassa.

Pelastuslaitoksen Facebook-päivityksessä nimittäin kerrotaan, että Vantaan Hakunilassa oli keskiviikkona huoneistopalo, joka oli mahdollisesti saanut alkunsa keittiön liedestä, kun perheen lemmikit – koira ja kissa – olivat olleet kotona keskenään.

Pelastuslaitos pelasti eläimet kerrostalohuoneistosta. Koira oli todella huonossa kunnossa kärsittyään vakavasti savumyrkytyksestä, kun taas kissa voi paremmin. Se tuntui pitävän koiran puolia:

– Kissa oli kovin suojelevainen koiraa kohtaan ja jopa hiukan pahalla tuulella eikä olisi antanut vieraiden tulla koiran lähelle. Koiralle annettiin happea, ja se virkosi hyvin, ja molemmat eläimet kuljetettiin pieneläinklinikalle tarkastettavaksi, pelastuslaitos kirjoittaa päivityksessään.

Päivitykseen on reagoitu lyhyessä ajassa parituhatta kertaa. Pelastuslaitos raportoi tapahtuneesta myös viestipalvelu Twitterissä:

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Juha Virolainen sanoo, että vastaavia tapauksia sattuu kohdalle aina silloin tällöin.

– Aika ajoin tulee tilanteita, että kotieläimet temmeltävät huoneistossa tai asunnossa ja sähkölaitteet menevät päälle. Tämän hetken tiedon valossa on todennäköistä, että syttymä on tässäkin tapauksessa aiheutunut ehkä eläinten liikkeestä, hän toteaa.

– Ei se mitenkään harvinaista ole. Onni onnettomuudessa on, että joku huomasi savunmuodostuksen ja pääsimme ajoissa paikalle.

Virolainen suosittelee lemmikinomistajille liesivahtia paloturvallisuuden takaamiseksi. Se katkaisee vaaratilanteessa liedestä virran, ennen kuin palo ehtii syttyä.

– Itse rajoittaisin kotieläinten pääsyä keittiöalueelle. Pitäisin keittiön ovet kiinni, jos se on mahdollista. Tänä päivänä suositaan kuitenkin avomallisia ratkaisuja, eli liesivahti on ehdoton.

Virolainen oli itsekin palopaikalla eilen mukana. Kaikesta näki, että koira ja kissa olivat kavereita keskenään.

– Koira kouristeli jo, ja kun aloimme siirtää sitä, kissa hyökkäsi saman tien siirtäjän käteen kiinni suojelemaan koiraa. Selkeästi ne ovat viettäneet paljon aikaa yhdessä. Kissalla nousi heti suojeluvietti.

Tarinalla oli palomestarin mukaan onnellinen loppu, sillä koira virkosi nopeasti, viidessä–kymmenessä minuutissa.

Lue myös:

Asunnossa olevat lemmikit yllättävät joskus pelastuslaitoksen – tarra ovessa on hätätilanteessa turva sekä eläimille että pelastajille

Lemmikit toimeliaina tulipaloissa: Kissa vieköön, oliko koira kotona, kun palo syttyi?

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) päätti katkaista pari vuorokautta velloneen koulutuskohun, kun hän ilmoitti eilen illalla maksavansa itse yli 50 000 euron valmennukset takaisin kahdelle ministeriölle.

Jos julkinen ihmettely koulutuksista hiljenikin, niin valtiovarainministeriössä Kulmunin ilmoitus sai aikaan melkoisen hämmingin.

– Tähän vaihtoehtoon me emme olleet millään tavalla henkisesti varautuneet. Tämä tuli täysin puun takaa. Täällä nyt raavitaan päätä, mitä tämän kanssa tehdään, sanoo Ylelle valtiovarainministeriön talouspäällikkö Jan Holmberg.

"Meillä on julkinen pankkitilitieto, kyllähän meille rahaa voi maksaa"

Vaikka ministeri ilmoitti maksavansa takaisin valmennuskoulutukset, se ei ole kuitenkaan aivan varmaa, kuka lopulta on maksaja.

Vaihtoehtoja on useita.

– Voidaan päätyä siihen, että olemme edelleenkin sitä mieltä, että mediakoulutus (sen maksaminen) kuuluu ministeriön tehtäviin. Toinen vaihtoehto voi olla se, että osa laskusta on enemmän puolueelle kuuluvaa, Holmberg pohtii.

Tällöin Kulmunin puolueelle lähtisi lasku viime joulukuun alun valmennuksesta, jota Kulmuni oli saanut niinä päivinä, kun hän kommentoi Antti Rinteen (sd.) eroa pääministerin tehtävästä.

Laskun oli maksanut valtiovarainministeriö, vaikka Kulmuni oli osan kuukaudesta työ- ja elinkeinoministeri.

Valtiovarainministeriön talouspäällikön mukaan on myös mahdollista, että ministeri maksaa koulutuksensa takaisin.

– Voihan se päätyä myös siihen, että Kulmunilta tulee rahaa meille. Meillä on julkinen pankkitilitieto. Eli kyllähän meille rahaa voi maksaa, heittää Holmberg.

Laskuneuvottelut edessä

Valtiovarainministeriö (VM) ja työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) ostivat Kulmunille mediakoulutusta Harri Saukkomaan Tekir-yritykseltä yhteensä yli 50 000 eurolla.

VM:n osuus kustannuksista on 26 329 euroa ja TEM:n osuus on 29 884 euroa.

Valtiovarainministeriön talousosasto käy kohta neuvottelut valmennuskoulutuksista.

– Me tulemme käymään ministerin ja hänen esikuntansa kanssa läpi tämän asian. Tässä on niitäkin elementtejä, joita ei hallinnon näkökulmasta ymmärrä, Holmberg muotoilee.

Myös työ- ja elinkeinoministeriö aikoo neuvotella pian Kulmunin kanssa.

– Tulemme olemaan (maksuasian) hoitotavasta yhteydessä ministeriin. Vielä emme ole olleet yhteydessä, kertoo työ- ja elinkeinoministeriön viestintäjohtaja Mikko Koivumaa sähköpostivastauksessaan.

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen twiittasi keskiviikkona tarjonneensa Kulmunille sitä, että puolue vastaisi maksuista. Pirkkalaisen mukaan ministeri päätti toimia toisin.

Lue myös:

Kulmuni kertoo maksavansa ministeriöille takaisin esiintymiskoulutustensa kustannukset

Kulmuni ehti perua jo sovitun haastattelun, kun Yle ei luvannut olla kysymättä 50 000 euron koulutuksista – "Minua jännitti tuleva kokous"

Ministeriöt eivät kilpailuttaneet Kulmunin koulutuksia, vaikka olisi pitänyt – valtiovarainministeriö keskeyttää nyt ostot ministerin kouluttajalta

Kulmunille esiintymiskoulutusta antanut Harri Saukkomaa Kauppalehdelle: Emme häpeä tai salaile mitään

Suomessa poliisikoulussa opiskellaan pelkästään lakia kuukausia.

Yhdysvalloissa poliisiopinnot kestävät kokonaisuudessaan yhdeksän kuukautta.

Vähäinen koulutus saattaa olla yksi syy, miksi amerikkalaispoliisit ovat syyllistyneet toistuvasti ylilyönteihin, viimeksi George Floydin kohdalla, kun poliisi surmasi hänet käyttämällä pidätystilanteessa voimakasta väkivaltaa.

– Yhdysvalloissa keskitytään koko ajan ihonväriin. Ihonväri sitä, ihonväri tätä. Siellä yhä puhutaan ihmisroduista, mikä on kaikken eniten häiritsevää. Onhan jääkarhu ja mustakarhukin karhuja, niillä on vain erivärinen karva, sanoo hiljattain valmistunut kuopiolainen poliisi Daniel Kalejaiye, 23.

Hän on seurannut Yhdysvaltain levottomuuksia kaksijakoisissa tunnelmissa. Ensinnäkin hänestä on kyseenalaista, että poliisiksi pääsee niin lyhyellä koulutuksella.

Samaan aikaan hän on huolissaan poliisien turvallisuudesta esimerkiksi Minneapoliksessa:

– Siellä on käytännössä sotatanner, hän sanoo.

Kalejaiye oli torstaina Takaisin Pasilaan -podcastin vieraana.

Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcastin jakso tästä. Vieraina Perjantai-ohjelmasta tuttu Sean Ricks ja kuopiolainen poliisi Daniel Kalejaiye.

Poliisi ei hyväksy paikkojen hajottamista

'Kalejaiye sanoo, ettei voi hyväksyä amerikkalaisten mielenosoittajien toimintaa niissä tapauksissa, kun mellakointi on sisältänyt esimerkiksi ryöstelyä tai poliisiautojen polttamista.

– Jos menet puistoon kyltin kanssa, et riko paikkoja, yrität saada huomiota niin, että teitä on paljon siellä, se on ihan fine. Mutta jos hyökkäät poliisia päin, joka suojelee muiden ihmisten turvallisuutta, sitä en pysty hyväksymään.

Kalejaiyella on omakohtaista kokemusta siitä, miltä tuntuu olla POC – person of color – valkoihoisten keskellä. Viimeksi viime viikonloppuna hän oli seuraamassa nuorten juhlintaa ulkona. Sadat teinit tuijottivat.

– Hikihän siinä tulee, jos rehellisiä ollaan. Hiki tuntui selässä asti, se tuntui paineelta, Kalejaiye sanoo.

Hän sanoo silti, ettei ole juuri kohdannut suoraa rasismia.

– Viime vuonna festareilla joku huusi neekeri. Poliisin haalari on kilpi. Ihmisillä on kova kynnys lähteä haukkumaan.

Korjaus 4.6. klo 18.55: Jutun väitettiin aiemmin, että Kalejaiye olisi valmistunut poliisiksi tänä keväänä. Hän valmistui viime syksynä.

Keskustelu on avoinna 5.6. klo 23 asti.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä päätti torstaina erottaa kansanedustaja Ano Turtiaisen. Turtiainen tviittasi eilen pilkkaavan kuvan poliisin tappamasta mustasta miehestä.

Kuvassa yhdysvaltalaisen poliisin polven alla tukehtuneen George Floydin kasvot oli värjätty vaaleanpunaisiksi ja alle oli kirjoitettu rockyhtyeen mukaan "Pink Floyd". Turtiainen poisti tviitin, josta on tehty poliisille useita tutkintapyyntöjä.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) sanoo, että Turtiainen erotetaan eduskuntaryhmästä toistuvien sopimattomien somekommenttien vuoksi.

– Erottaminen on pysyvä. Kävimme keskustelua, että halutessaan Turtiainen voi hakea takaisen ryhmän jäseneksi vuodenvaihteen jälkeen, jos hän on korjannut käytöksensä pysyvästi, Tavio sanoi heti ryhmäkokokuksen jälkeen.

– Turtiainen pahoitteli toimintaansa ryhmälle, mutta se ei tällä kertaa riittänyt. Päätös oli yksimielinen.

Perussuomalaisten puheenjohtajalla Jussi Halla-aholla oli paineet puuttua Turtiaisen toimintaan, sillä Halla-aho sanoi helmikuussa Ylelle, että perussuomalaisissa ei ole sijaa rasistisille linjauksille. Halla-aho tuomitsi tuolloin fasistiset ulostulot perussuomalaisten nuorisojärjestöstä, joka erotettiin puolueesta.

Rasismia tutkinut etnisten suhteiden professori Suvi Keskinen Helsingin yliopistosta sanoo, että Turtiaisen monet ulostulot sosiaalisessa mediassa voidaan tulkita rasistisiksi ja rasistisella ajatusmaailmalla pelaaviksi.

– Turtiaisen viesti on rasistinen siinä mielessä että se suhtautuu pilkallisesti mustan miehen kuolemaan poliisiväkivallan seurauksena ja antaa ymmärtää, ettei mustan ihmisen henki ole yhtä arvokas kuin muiden ihmisten, Keskinen sanoo Ylelle.

Myös Tavio myönsi torstaina, että Turtiaisen tviitti oli rasistinen.

Turtiaisen erottamisesta seuraa eduskunnassa harvinainen tilanne

Turtiaisen erottaminen voi muuttaa valta-asemia opposition sisällä, sillä perussuomalaiset on ollut suurin oppositiopuolue vain yhden kansanedustajan erolla kokoomukseen. Perussuomalaisilla oli tähän asti 39 ja kokoomuksella 38 edustajaa.

Turtiaisen erottaminen johtaa siihen, että puolueilla on edustajia yhtä paljon.

Seurauksena on harvinainen tilanne, jossa eduskunnan pitää ratkaista, miten perussuomalaisten ryhmän kutistuminen vaikuttaa kyselytuntiin ja esimerkiksi ryhmäpuhevuorojen järjestykseen.

Eduskunnan pääsihteeri Maija-Leena Paavola sanoi torstaina, että eduskunnan työjärjestyksen mukaan yhtä suurien ryhmien ryhmäpuheenvuorojen järjestys ratkaistaan puhemiesneuvostossa arpomalla.

Puolueen koolla on merkitystä myös eduskunnan televisioiduilla kyselytunneilla, joilla suurin oppositiopuolue saa kysyä ensimmäisen kysymyksen.

Jos kahdella oppositioryhmällä on yhtä monta edustajaa, puhemies voisi käyttää harkintavaltaansa esimerkiksi niin, että antaisi joka toinen viikko ensimmäisen kysymyksen kokoomukselle ja joka toinen viikko perussuomalaisille. Järjestyksen voisi tosin ratkaista myös se, että perussuomalaiset sai eduskuntavaaleissa suuremman äänimäärän.

Puhemies Vanhanen: Pöyristyttävää, sopimatonta

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo seuranneensa Turtiaisen käytöstä sosiaalisessa mediassa hyvin surullisella mielellä.

– Päivitys, jonka hän teki oli pöyristyttävä ja yleisinhimillisten arvojen kannalta yksinkertaisesti sopimaton, Vanhanen tuomitsi keskiviikkoisen tviitin.

Hän sanoo, että perustuslain edellyttämä vakaa ja arvokas käytös koskee täysistunto- ja valiokuntatyötä. Kun edustaja toimii sosiaalisessa mediassa, kirjoittaa lehtiin tai pitää puheita, se ei Vanhasen mukaan kuulu perustuslain mainitseman pykälän piiriin.

– Eduskunnan kannalta kirjoitus oli eduskuntatyön ulkopuolella tehty, eli saattaa olla että se on rikoslain piirissä, sen arvioivat muut viranomaiset. Eduskunta ja puhemies instituutioina eivät valitettavasti pysty tällaiseen puuttumaan.

Jo Turtiaisen aiemmissa ulostuloissa samankaltainen viesti

Turtiaisen keskiviikkoinen tviitti on tuomittu oman puolueen sisältäkin, mutta jo ennen sitä hän on esimerkiksi tviitannut ulkomaisista taksikuskeista "nokikeppeinä" ja kirjoittanut "alkuasukkaista".

Ennen kansanedustajaksi pääsyään Turtiainen sai sakot, kun hän oli sanonut Facebook-seinällään turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksiin kohdistuneita tuhopolton yrityksiä ”eliminointitehtäviksi”. Tuomiotaan Turtiainen sanoi "sulaksi hattuun".

Professori Suvi Keskinen sanoo, että jo Turtiaisen aiemmista sosiaalisen median ulostuloista välittyy vastaava ajatusmaailma Lähi-idästä tai Afrikan maista saapuneiden vähäisemmästä ihmisarvosta kuin keskiviikkoisesta tviitistä.

– Turtiaisen monet ulostulot sosiaalisessa mediassa antavat ymmärtää vähän enemmän kuin yksittäisten sanojen ilmiasuun sisältyy. Todennäköisesti siinä tarkoituksessa, että rasistinen viesti välittyy mutta siitä ei seuraisi oikeudellisia toimenpiteitä, Keskinen sanoo.

Perussuomalaiset ovat nostaneet kannatustaan maahanmuuton vastustamisella. Halla-ahokin on kuitenkin pitänyt monissa kommenteissaan oleellisena suitsia puolueelle haitallista imagoa tuottavaa "öyhötystä".

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä erotti vuonna 2011 Halla-ahon itsensä kahdeksi viikoksi, kun hän oli kirjoittanut Facebookissa, että Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta panemaan lakkoilijat ja mellakoitsijat kuriin.

Aiheesta voi keskustella perjantai-iltaan kello 23 saakka.

Lue lisää:

Perussuomalaisissa nuorissa voi alkaa puhdistus, puolue saattaa erottaa nuorisojärjestönsä – "Harjaako" Halla-aho puolueesta vain arvostelijoitaan?

Hallitus on päättänyt siitä, millä ehdoilla Suomi lähtee neuvottelemaan Euroopan unionin jättimäisestä elvytysrahastosta.

EU-ministerivaliokunta linjasi torstaina, että EU-komission ehdotus elvytysrahastoksi ei sellaisenaan ole Suomen hyväksyttävissä. Suomi vaatii esitykseen useita muutoksia.

EU-komissio esittää koronan aiheuttaman talouskriisin hoitoon 750 miljardin euron rahastoa. 500 miljardia euroa jaettaisiin jäsenmaille tukena ja 250 miljardia euroa lainana. Summa rahoitettaisiin yhteisellä, komission ottamalla velalla.

Suomen mukaan lähtökohtaisesti tukien pitää olla lainaa, mutta myös muita mahdollisia toteutustapoja voidaan tarkastella.

Suomen mukaan neuvottelujen kuluessa tulee etsiä ratkaisuja, joissa avustusmuotoisen tuen suhteellinen osuus elvytysrahastosta pienenee.

Lisäksi Suomen mielestä elvytysrahaston koon tulee olla pienempi ja suhteessa jäsenmaille myöhemmin syntyvään maksutaakkaan ja maksutaakan kestoon.

EU-ministerivaliokunta linjasi myös, että elvytysrahaston takaisinmaksuajan tulee olla esitettyä 30 vuotta lyhyempi. Lisäksi valiokunta katsoo, että elvytysrahaston voimassaoloaika tulee rajata lyhyemmäksi kuin komission esittämä neljä vuotta.

Päätöksiä ehkä myöhemmin kesällä, rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa

EU-jäsenmaiden pitäisi päästä sopuun elvytyspaketista myöhemmin kesällä, sillä EU:n tavoitteena on, että rahanjako alkaisi ensi vuoden alussa.

Eduskunta käy elvytysrahastosta ajankohtaiskeskustelun vielä tänään kyselytunnin jälkeen.

Suomen neuvottelukannan linjaa lopullisesti eduskunnan suuri valiokunta, joka kuulee asiantuntijoita jo huomenna perjantaina. Lisäksi valiokunta kokoontuu ylimääräiseen kokoukseen tiistaina.

Ennen tiistaita suuren valiokunnan on määrä saada lausunnot elvytysrahastosta ainakin valtiovarainvaliokunnalta, talousvaliokunnalta ja mahdollisesti myös perustuslakivaliokunnalta.

Lue myös:

EU-komissio esittää 750 miljardin jälleenrakennusrahastoa – von der Leyen: "Nyt on Euroopan hetki näyttää"

Kuka maksaa ja kuinka paljon, kun Eurooppa yrittää nousta koronakriisistä – lue 8 kysymystä EU:n jälleenrakennusrahastosta