Demokraattipuolueeseen kallellaan oleva sanomalehti The New York Times on kerännyt listaa republikaanipoliitikoista, joista tiedetään tai uskotaan, etteivät he tule äänestämään puolueensa ehdokasta, presidentti Donald Trumpia marraskuun presidentinvaaleissa.
Lehden mukaan Trumpin tukeminen edellisissä vaaleissa vuonna 2016 oli helppoa, koska vastaehdokas Hillary Clinton oli epäsuosittu. Republikaanien ehdokkaalla Trumpilla oli omat ominaispiirteensä, joista kaikki eivät pitäneet, mutta Trumpin ei uskottu tulevan valituksi.
Nyt vallassa olevan presidentti Trumpin käytös ja politiikka ovat muuttuneet monen puoluetoverinkin mielestä sietämättömiksi ja lukuisat republikaanit harkitsevat, kumpi on tärkeämpää, maltillisemman presidentin valitseminen maalle vai republikaaneille tärkeiden asioiden eteenpäinvieminen. Maltillinen vaihtoehto olisi demokraattien ehdokkuuden varmistanut Joe Biden.
Trump on vastustajiensakin mielestä aidosti edistänyt republikaanisia tavoitteita, kuten vanhoillisten tuomarien nimittämistä oikeuslaitokseen, verojen alentamista ja yritysmyönteistä taloutta.
Yhdysvaltain entinen presidentti George W. Bush ei aio tukea Trumpin uudelleenvalintaa, kertovat Bushin perheen tuttavat lehdelle. Samaan tulokseen on ilmeisesti tullut republikaanien presidenttiehdokkaanakin ollut Mitt Romney, vahvistaa Fox News.
Republikaanisenaattori ja entinen presidenttiehdokas Mitt Romney arvostelee kovin sanoin presidentti Donald Trumpia.EPA/John Angelillo
George W. Bushin veli Jeb, joka oli myös ehdolla vuoden 2016 vaaleissa, ei ole vielä päättänyt, miten äänestää, lehti kertoo. Trump kohteli Jebiä tylysti vaalikampanjanssa ja kutsui tätä veteläksi [low energy].
Edesmennyt senaattori John McCain oli usein napit vastakkain Trumpin kanssa. McCainin leski Cindy McCain ei suurella todennäköisyydellä äänestä Trumpia. Lehden mukaan hän harkitsee tällä hetkellä, aikooko hän kertoa itse asian julkisuuteen vai ei.
Vahvoja viittauksia
Harva poliitikko sanoo suoraan, ettei aio tukea oman puolueensa ehdokasta. Monet ovat kuitenkin vahvistaneet joutuvansa vakavasti pohtimaan asiaa ja että päätöksenteko tuottaa vaikeuksia. Alaskan senaattori Lisa Murkowski on myöntänyt kamppailevansa asian kanssa.
Trumpin hallituksen puolustusministeri James Mattis erosi toissa talvena tehtävästään vastalauseena Trumpin päätökselle vetää amerikkalaisjoukot pois Syyriasta. Alkuviikosta hän suuntasi Trumpiin uuden arvosteluryöpyn.
James Mattis ja Donald Trump.Jim Lo Scalzo / EPA
– [Trump on] ensimmäinen Yhdysvaltain presidentti minun elinaikanani, joka ei yritä, eikä edes teeskentele yrittävänsä yhdistää kansaa. Sen sijaan hän yrittää hajottaa sitä, Mattis jyrähti.
Trumpin entinen Valkoisen talon hallintopäällikkö ja merijalkaväen kenraali John Kelly on todennut toivovansa, että hänellä olisi enemmän vaihtoehtoja, joita äänestää.
Entisillä ja eroavilla poliitikoilla on helpompaa
Edustajainhuoneen jäsen Francis Rooney on The New York Timesin mukaan tukenut republikaanisia puoluetovereitaan vaaleissa miljoonilla dollareilla. Nyt hän lehden mukaan harkitsee Bidenin tukemista, koska " Trump tekee meistä kaikista hulluja". Rooney ei myöskään pidä tavasta, jolla Trump on hoitanut koronaepidemiaa.
Rooney jakaa saman pelon, joka on monella maltillisella republikaanilla, joka harkitsee vastapuolen tukemista: saako demokraattien vasen laita liian suuren otteen Joe Bidenista, joka tähän saakka on tehnyt keskitien politiikkaa?
Rooney myös toistaa ajatuksen, että Trump tuli valittua, koska Clintonia inhottiin enemmän. Mutta tätä ongelmaa ei ole näissä vaaleissa, hän sanoo.
– Kuka ei voisi olla pitämättä Joe Bidenistä?
Joe Biden kannattajiensa ympäröimänä helmikuun lopulla Etelä-Carolinassa.Jim Watson / AFP
Lehden mukaan Delawaren demokraattisenaattori Chris Coons käy keskusteluja kantaansa harkitsevien republikaanien kanssa. Hän kertoo, että tietty osa Trumpia julkisesti tukevista republikaanisenaattoreista ei aio kirjoittaa hänen nimeään äänestyslippuun, kun pääsevät äänestyskopin yksinäisyyteen.
Eräs senaattori on kertonut, että hän mielellään näkisi Bidenin presidenttinä, mutta sillä ehdolla, että republikaanit säilyttäisivät enemmistönsä senaatissa.
Entinen demokraattisenaattori Claire McCaskill, jolla on yhä hyvät suhteet moniin republikaanikollegoihinsa on sanonut, että "on helpompi laskea ne, jotka todella aikovat äänestää Trumpia [,kuin ne jotka eivät]":
Lehden mukaan Yhdysvaltain poliittisissa piireissä on kehittymässä järjestäytynyt joukko, joka koostuu republikaaneista, jotka aikovat tukea tavalla tai toisella Joe Bidenia. Joukko koostuu entisten republikaanipresidenttien, Bushien ja Ronald Reaganin alaisuudessa työskennelleistä virkamiehistä, juristeista ja poliittisista strategeista.
Joukkoa kokoaa George W. Bushin turvallisuus- ja ulkohallinnossa toiminut John B. Bellinger.
Joe Bidenin kampanjaorganisaatio aikoo myös perustaa ryhmittymän "Republikaanit Bidenin puolesta", jonka tarkoitus on helpottaa julkisia kannanottoja.
“Sori!! Kovaa vauhtia tulossa fillarilla sinne päin.”
Jasper Pääkkönen lähettää viestin ollessaan vain kymmenen minuuttia myöhässä haastattelusta. Pian hän kurvaa omistamansa saunakompleksin Löylyn pihaan Helsingissä.
Tätä haastattelua on yritetty sopia reilun vuoden ajan. Näyttelijän kiireet ovat vieneet häntä pitkin maailmaa, eikä oikeaa aikaa ole yrityksistä huolimatta löytynyt.
Koronakevään pölyjen laskeuduttua on vihdoin hetki aikaa istua alas.
Rentoutuneen oloinen Pääkkönen kertoo menneistä ja tulevista elokuvaprojekteistaan. Mukana on monta tarinaa elokuvaohjaaja Spike Leestä sekä BlacKkKlansman-elokuvan tuomista tilaisuuksista ja niihin liittyvistä pettymyksistä.
Pian 40 vuotta täyttävän näyttelijän ura alkoi Salatut elämät -sarjasta, ja hän on aina päätynyt pahisten rooleihin. Pääkkönen hämmästelee sitä myös itse.
– Toisaalta en valita, koska ne roolit ovat kaikkein antoisimpia. Mutta on se vähän outoa, koska en miellä itseäni kauhean tyypilliseksi pahikseksi, näyttelijä virnistää.
– Usein puhutaan, että Suomi on valittajien ja tyytymättömien ihmisten luvattu maa. Nyt jos joskus se on tullut näytettyä toteen, sanoo Jasper Pääkkönen seurattuaan korona-ajan somekeskustelua.Silja Viitala / Yle
Ensi kertaa toimintatähtenä
Pääkkösellä kävi koronan suhteen hyvä tuuri. Keväälle ei ollut sovittu kuvauksia, joten työt eivät menneet myöskään sivu suun.
Näyttelijän oli tarkoitus viettää kevät Lontoossa työnhaussa. Kämppä oli jo vuokrattu valmiiksi, ja sovittuna oli tapaamisia ja koekuvauksia. Ne ovat nyt siirtyneet hamaan tulevaisuuteen.
Seuraavan kerran Pääkkönen on kameran edessä lokakuussa. Silloin alkavat Antti J. Jokisen ohjaamien Omerta-elokuvien kuvaukset.
Ilkka Remeksen kirjoihin perustuvissa 6/12 ja 7/12-elokuvissa Pääkkönen on pääroolissa. Hän esittää Max Tanneria, joka edustaa Euroopan unionin Omerta-erikoisjoukoissa Suomen suojelupoliisia.
– Ateriamäärät tulevat olemaan merkittävät ja punttisali tulee taas tutuksi, kertoo Jasper Pääkkönen kasvattaessaan lihaksia Omerta-toimintaelokuvien pääroolia varten.Silja Viitala / Yle
Pääkköstä ei ole nähty suomalaisessa elokuvassa vuosiin. Viimeisin on Vares–Sheriffi-elokuva viiden vuoden takaa. Hän kertoo odottaneensa oikeaa hetkeä ja projektia, jonka takia kalenterista kannattaisi raivata tilaa.
– Me ei olla Antin kanssa ikinä tehty yhdessä elokuvaa, vaikka ollaan läheisiä kavereita. Ollaan asuttu naapureina pitkään ja käydään nykyisin perhokalastamassa yhdessä. Nyt on vihdoin ja viimein hauska päästä tekemään Antin kanssa yhdessä töitäkin.
Molemmat Omerta-elokuvat kuvataan loppuvuoden aikana putkeen Helsingissä ja Baltiassa.
Agentin roolia varten Pääkkösestä muokataan toimintatähti. Näyttelijä kertoo, että hänellä on vajaa puoli vuotta aikaa pumpata itsensä oikeaan kuntoon. Jäntevään vartaloon pitää saada lisää massaa.
– Pari kertaa on nyt käyty punttisalilla personal trainerin ruoskittavana ja voin sanoa, että sattuu. Joka paikkaan sattuu, Pääkkönen nauraa.
Huippurooli joka jäi toteutumatta
Rooli Spike Leen BlacKkKlansman-elokuvassa kaksi vuotta sitten avasi Jasper Pääkköselle valtavan määrän ovia. Hän sai lukuisia työtarjouksia ja kävi koekuvauksissa isoissa elokuvatuotannoissa.
Osa rooleista jäi läheltä piti -tilanteiksi, ja joillekin hän sanoi ei.
– Jotkut kansainvälisistä hankkeista ovat voineet olla taloudellisessa mielessä hyvinkin kiinnostavia, mutta käsikirjoituksissa olleiden puutteiden tai vikojen vuoksi ne eivät ole tuntuneet oikeilta ratkaisuilta.
Koronakevään aikana ihmiset ovat liikkuneet aiempaa enemmän metsissä ja luontopoluilla. Jasper Pääkkönen toivoo, että suomalaiset osaisivat arvostaa luontoa enemmän jatkossa.Silja Viitala / Yle
Merkittävin työtarjous tuli The Dark Tower -sarjaan, joka perustuu Stephen Kingin fantasiakirjoihin. Pääkkönen sai pestin pääpahiksen rooliin pelkästään BlacKkKlansmanin perusteella ilman koekuvauksia.
Suoratoistopalvelu Amazonin jättisarjasta odotettiin Game of Thronesin kaltaista menestystä. Kaikkien hämmästykseksi sarjasta ehdittiin tehdä vain pilottijakso, kun se jo kuopattiin.
Pääkkösen mukaan yleisin selitys sarjan peruuntumiselle on ollut se, että Amazonin pääjohtaja vaihtui kesken tuotannon, ja tuore pomo heitti uudet produktiot roskikseen.
– Jos uudesta sarjasta tulee jättimenestys, niin se on vanhan pääjohtajan briljantti hanke. Jos siitä tulee floppi, niin se kaatuu uuden pääjohtajan niskaan ja saattaa koitua tämän kohtaloksi.
– Hollywood-meininki ei tunnu oikein miltään. Ei siinä ole juuri mitään glamouria. Samaa duunia se on kuin täällä Suomessakin. Ympärillä pyörii vähän enemmän porukkaa, tuumaa Jasper Pääkkönen.Silja Viitala / Yle
The Dark Tower olisi voinut tehdä suomalaisnäyttelijästä todellisen kansainvälisen tähden. Pääkkönen vaikuttaa olevan sarjan peruuntumisen kanssa sinut. Ilme pysyy peruslukemilla, mutta puheessa pilkistää harmitus.
– Kun tehdään töitä suuressa maailmassa, niin siinä on vain pikkuriikkinen nappula isossa pelissä. Joskus käy hyvin ja joskus huonosti.
– Loppujen lopuksi kaikella on joku syynsä. Kun The Dark Tower ei toteutunut, niin se voi tuoda jotain muuta. Tai sitten ei. Mutta joku syy siihen oli olemassa, että kävi näin.
Cannes vaihtui virtuaalikilistelyyn
Joulupäivänä 2018 Jasper Pääkkönen sai yllättävän puhelun. Spike Lee soitti New Yorkista ja kertoi tekevänsä uutta elokuvaa, johon hän halusi suomalaisen mukaan.
Amerikkalaisohjaaja oli ollut tyytyväinen Pääkkösen roolisuoritukseen aiemmin tuona vuonna ensi-iltansa saaneessa BlacKkKlansman-elokuvassa. Jasper esitti siinä rotuvihaa pursuavaa Ku Klux Klanin jäsentä.
Uusi elokuva Da 5 Bloods kertoo Vietnamin sodan tummaihoisista veteraaneista, jotka lähtevät etsimään kultaharkkoja viidakkoon entiselle sotatantereelle.
Leen ei paljoa tarvinnut suostutella Pääkköstä mukaan.
– Vaikka rooli olisi ollut palmu jossain kilometrin päässä taustalla, niin mä olisin ollut riemusta kiljuen mukana, näyttelijä nauraa hekottaa ja nostaa kätensä ilmaan vapaaehtoisen merkiksi.
Pääkkösen rooli elokuvassa on pieni. Hän esittää suomalaista Seppoa, ja on mukana vain muutamassa kohtauksessa.
Jasper Pääkkönen kolkutteli ravintolansa ovelle, josko sisällä olisi henkilökuntaa. Hänellä itsellään ei ole paikan avaimia, sillä pelkää niiden hukkuvan.Silja Viitala / Yle
Da 5 Bloods oli tarkoitus esittää ensimmäistä kertaa yleisölle Cannesin elokuvajuhlilla toukokuussa. Samoin oli tehty pari vuotta aiemmin BlacKkKlansmanin kanssa.
– Etukäteen fiilisteltiin Spiken kanssa, että tehdään comeback Cannesin punaisille matoille. Smokit olivat valmiiksi ojennuksissa.
Korona muutti suunnitelmat, ja nyt Vietnam-elokuva julkaistaan suoraan suoratoistopalvelu Netflixissä ensi viikon perjantaina ilman teatterilevitystä.
Vaikka Cannes jäi väliin, näyttelijät katsoivat elokuvan yhdessä videoyhteyksien kautta. He pääsivät myös kilistelemään virtuaalisesti, sillä Spike Lee oli lähettänyt jokaiselle pullon samppanjaa kotiin.
Tilaisuudessa ohjaaja oli vihjannut, että hänellä on jotain mielessä Pääkkösen suhteen.
– Kyllä sillä on joku ajatus siitä, että me vielä jatkossakin tehdään yhteistyötä.
Salattujen elämien aikakapseli
Yli 20 vuotta julkisuuden valokeilassa on pitkä aika. Jasper Pääkkönen aloitti uransa Salatut elämät -sarjassa ollessaan vasta 18-vuotias.
Sarja keräsi ensimmäisinä vuosina miljoonayleisön jokaisena arkipäivänä. Lapsissa ja nuorissa Salkkarit herätti suoranaista hysteriaa. Sarjan nuoret näyttelijät saivat suurimman huomion ja erityisesti Saku Salinia esittänyt Pääkkönen.
– Se alkurysäys oli niin raju ja räväkkä. Kun siitä selvisi kuivin jaloin, niin sen jälkeen aika lailla kaikki on ollut lasten leikkiä.
Näyttelijä uskoo, että hän osasi suhtautua julkisuuteen järkevästi nuoresta iästä huolimatta. Isä Seppo Pääkkönen on näyttelijä, minkä takia julkisuuden hyvistä ja huonoista puolista oli puhuttu kotona lapsuudesta lähtien.
Jasper Pääkkönen on suomalaisten silmissä kansainvälinen tähti. Marko Raikasniemi tahtoi kiittää Pääkköstä tämän tuesta riskiryhmiä auttavien vapaaehtoisten suuntaan.Silja Viitala / Yle
Viime vuonna Salatut elämät täytti 20 vuotta ja Pääkkönen lähti mukaan juhlajaksoon. Häntä oli pyydetty palaamaan sarjaan jo usean kerran.
Näyttelijä iski pöytään kovan hintalapun yhdestä kuvauspäivästä. Saku Salin tekisi paluun Pihlajakadulle, jos palkkio lahjoitettaisiin virtavesien suojeluun.
Tuottajat suostuivat, ja Pääkkönen asteli takaisin tuttuihin kulisseihin.
– Se oli suorastaan vähän pelottavaa kävellä siihen samaan studioon. Tuntui kuin olisi kävellyt aikakapseliin, jossa aika on pysähtynyt. Sama työryhmä, kameraryhmä ja osittain samoja näyttelijöitä. Toki kaikki 20 vuotta vanhentuneina. Ja sitäkään ei itse huomaa, kun vanhenee samaa vauhtia.
40 vuotta plakkariin
Löylyn terassilla puhaltaa kesää ennakoiva tuuli. Se ei vielä lämmitä, ja siksi Jasper Pääkkösellä on huppari.
Ensi kuussa Pääkkönen täyttää 40 vuotta. Sitä ei moni uskoisi, eikä usko mies itsekään.
– Kun mietin, että minkälaisena koin 40-vuotiaan silloin kun olin 20, niin kyllä ne aivan järjettömän vanhoilta ukoilta tuntuivat. Oonko mä tosiaan itse niin järjettömän vanha? Katsooko ne parikymppiset mua samalla tavalla, että on toi aika vanha ukko.
Häneltä on kysytty, mistä elämänsä aikana tekemistä asioista hän on ylpeä. Onko se kansainvälistä huomiota saanut Löyly vai kenties Spike Leen kanssa tehdyt elokuvat?
– Pysähdyin miettimään, että olenko oikeasti kummastakaan millään tavalla kauhean ylpeä. Vastaus on, että en.
Pääkkösen mielestä hänen tärkein saavutuksensa on ollut luonnonsuojeluun liittyvä kampanjointi ja sen ansiosta kalastuslakiin tehdyt muutokset. Hänelle julkinen työ on antanut mahdollisuuden viedä itselle tärkeitä asioita eteenpäin.
– Jotenkin koen itseni paljon nuoremmaksi kuin 40. Ehkä siksi että mulla ei ole vielä lapsia, niin ei ole joutunut sitä vanhemmuuden tuomaa aikuisuutta kokemaan lasten kautta, sanoo Jasper Pääkkönen.Silja Viitala / Yle
Haastattelun jälkeen näyttelijä siirtyy Löylyn saunan puolelle ja lappaa lisää puita uuniin. Vaikka juuri on puhuttu kalojen suojelusta, niin aina on aikaa yhdelle Spike Lee -tarinalle.
Kun ohjaaja vieraili toissa syksynä Rakkautta ja anarkiaa -elokuvafestivaalilla Helsingissä, Lee ehti käymään Pääkkösen kanssa savusaunassa.
– Katsoin, kun se istui siellä pilkkopimeässä ja pyöritteli päätään. Että miten hän on tämmöiseen tilanteeseen yhtäkkiä eksynyt.
– Silloin tuli olo, että tässä on jotain aika ihmeellistä. Tuossa tuo Spike Lee hikoilee savusaunassa ja puhaltelee menemään, Pääkkönen nauraa.
Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnionmurhasyytteen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Aarnion epäillään tienneen etukäteen Helsingin Vuosaaressa syksyllä 2003 tapahtuneen palkkamurhan suunnittelusta.
Poliisina Aarniolla olisi ollut erityinen velvollisuus estää murha. Syyttäjä katsoo hänen lyöneen laimin velvollisuutensa.
Entisen rikollispomon Keijo Vilhusen epäillään osallistuneen murhaan yhtenä tekijänä. Myös Vilhunen on kiistänyt syyllisyytensä.
Ruotsinturkkilaisen Volkan Ünsalin murhassa oli kyse alamaailman välienselvittelystä
Murhasta on jo aiemmin tuomittu neljä miestä elinkautiseen vankeuteen: ruotsalainen murhan tilaaja ja kolme suomalaista miestä.
Poliisi alkoi tutkia tapausta uudelleen vuonna 2015, koska tuomituista kaksi kertoi uusia tietoja.
Aarnio istuu parhaillaan niin sanotussa "tynnyrijutussa" saamaansa kymmenen vuoden vankeusrangaistusta. Vilhunen sai samassa jutussa yhtä pitkän rangaistuksen.
Murhaoikeudenkäynti alkaa tänään valmisteluistunnolla ja pääkäsittely käynnistyy syyskuussa.
Turvatoimia hellitetään useissa Yhdysvaltain suurkaupungeissa viikonlopun rauhallisesti edenneiden mielenilmausten jälkeen.
New Yorkissa, Chicagossa, Philadelphiassa illalla alkavat ulkonaliikkumiskiellot on lopetettu. Esimerkiksi New Yorkissa pormestari Bill de Blasio kumosi sunnuntaina kaupungin ulkonaliikkumiskiellon ennakoitua aiemmin. Iltakahdeksan ja aamuviiden välille asetettu kielto määrättiin mielenosoitusten seurauksena, kun protestien alkuvaiheessa joissakin Manhattanin luksuskaupoissa ryösteltiin.
– Eilen ja viime yönä näimme kaupunkimme parhaat puolet, de Blasio tviittasi.
Ulkonaliikkumiskielto oli New Yorkin ensimmäinen 75 vuoteen. Alkujaan kiellon oli tarkoitus kestää vielä vuorokauden ajan.
Presidentti Donald Trump ilmoitti sunnuntaina määränneensä kansalliskaartin vetäytymään Washingtonista. Kaarti oli komennettu pääkaupunkiin mielenosoitusten hillitsemiseksi.
Trump tviittasi päätöksestään ja kommentoi perusteluksi, että tilanne on nyt “täydellisesti hallinnassa". Trumpin mukaan lauantain mielenosoituksiin osallistui paljon odotettua vähemmän ihmisiä. Hän myös lisäsi tviitissään, että kansalliskaarti voi tarvittaessa palata takaisin paikalle nopeasti.
Kansalliskaartin joukot vetäytyvät myös useista kaupungeista Kalifornian osavaltiossa. Esimerkiksi Los Angelesissa joukot alkavat vetäytyä sunnuntai-illan aikana, kaupungin pormestari Eric Garcetti kertoo.
Polson luomutilalla Toholammilla on viljelty kauraa 10 vuotta rehuksi lampaille. Viime vuonna satoa tuli niin paljon, että sitä riitti myös elintarviketeollisuudelle. Kokemukset olivat niin hyviä, että Polsot päättivät lisätä elintarvikekauran viljelyä.
– Siitä on tullut hyvä sato, joka on saatu markkinoitua. Lisäksi luomusta on saanut hyvän hinnan. Viime syksynä jyväkoko oli niin suuri, että siitä maksettiin hyvitystä 8 euroa tonnilta, viljelijä Eero Polso kertoo.
Tarve kasvaa tuotekirjon lisääntyessä
Kauran viljelyala on pysynyt Suomessa viime vuosina ennallaan, mutta elintarvikekauran osuus maa-alasta on noussut jopa kymmenen prosenttia vuosittain. Elintarvikekaura eroaa rehuksi viljeltävästä kaurasta siinä, että se on painavampaa ja jyvät ovat suuremmat. Onnistuakseen viljely vaatii huolellisuutta.
– Se, että pellot ovat kunnossa ja lajike on riittävän hyvä, samoin viljelyolot, ravinteet, kalkitukset ja muut. Kylvön pitää onnistua kaikilta osin. Loppu riippuu sitten kesästä ja säästä, Polso listaa.
Polson tilalla viljellään luomukauraa.Kalle Niskala / Yle
Suomessa viljellään vuosittain 1,2 miljardia kiloa kauraa. Suurin osa siitä menee edelleen rehuksi, mutta elintarvikekauran osuus kasvaa koko ajan. Esimerkiksi viime vuonna elintarviketeollisuus käytti noin 123 miljoonaa kiloa kauraa. Kasvua edellisvuoteen oli yli 25 prosenttia. Kymmenessä vuodessa kauran käyttö elintarviketeollisuudessa on lähes kolminkertaistunut.
Alkuvuoden perusteella kasvu näyttäisi jatkuvan tänä vuonna.Otso Ritonummi / Yle
Kauran suosio näkyy tuotteina kaupan hyllyllä. Kahden viime vuoden aikana markkinoille on tullut noin 250 uutta kauratuotetta. Myös kauran ympärillä käytävä keskustelu on lisääntynyt.
– Kyllähän se meno on ollut aika hurjaa. Monet trendit, jopa megatrendit ovat nostaneet kauran uudelle tasolle. Elintapojen muutokset, panostaminen hyvinvointiin ja kauran merkittävät terveysvaikutukset ovat tulleet yhä enemmän kuluttajien tietoisuuteen, erikoistutkija Veli Hietaniemi Luonnonvarakeskuksesta listaa.
Elintarvikekauran jyväkoko on tavallista kauraa suurempi.Kalle Niskala / Yle
Suomalaisen kauran laatu erinomaista
Suomalainen kaura kiinnostaa yhä enemmän myös vientiteollisuutta. Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa. Kauraa menee rehuksi, elintarvikkeisiin ja kosmetiikkaan muun muassa Keski-Eurooppaan. Erikoistutkijan mukaan menestys ei ole tullut itsestään. Taustalla on pitkä kokemus, tutkimus, kasvinjalostus ja tuotekehittely.
– Suomalaista kauraa viljellään 60 leveysasteen pohjoispuolella ja se on erinomaista laadultaan, vaaleaa ja kirkkaanväristä. Suosio näkyy kansainvälisessä kaupassa, Hietaniemi kertoo.
Erikoistutkijan mukaan kauran viljelijöitä tarvittaisiin lisää. Heillä olisi myös mahdollisuus erikoistua.
– Tarvitaan erikoistuotantoa, tarvitaan tavanomaista viljelyä, luomuviljelyä ja puhdaskauraviljelyä. Uskon, että innostusta ja markkinoita on. Kauran suosio on tällä hetkellä niin merkittävää, että uusille viljelijöille on varmasti tilaa, Hietaniemi uskoo.
Tänä kesänä Polson tilan kaurasadosta 30 % menee rehuksi lampaille ja 70% myyntiin. Kalle Niskala / Yle
Polsot kiinnostuivat elintarvikekaurasta osallistuttuaan kauran vientiä koskevaan seminaariin. Lähivuosien suunnitelmissa on luopua karjasta ja ryhtyä kokonaan viljelijöiksi.
– Kyllä se alkuun vähän haikealta tuntui, mutta pikkuhiljaa olemme kypsyneet ajatukseen, sillä tämä helpottaa työtä. Meillä on ollut 31 vuotta lampaita ja alamme olla eläkeiässä eikä jatkajaa vielä ole. Uskon, että kun käytämme urakoitsijoita apuna, pystymme tämän viljan viljelyn hoitamaan, Eero Polso toteaa.
Eri puolilla Eurooppaa on tänäänkin marssittu rasismia ja poliisin mustiin kohdistamaa väkivaltaa vastaan. Suuria mielenosoituksia on ollut muun muassa Britanniassa, Ruotsissa, Tanskassa, Unkarissa, Espanjassa ja Italiassa.
Esimerkiksi Lontoossa koolla on ollut kymmeniä tuhansia, Kööpenhaminassa noin 10 000, Roomassa tuhansia ja Budapestissa satoja ihmisiä.
– Rakenteellisesta rasismista, joka on kansainvälistä, täytyy tehdä loppu. Sitä ei ole vain Yhdysvalloissa tai Euroopassa, vaan maailmanlaajuisesti, sanoi Madridissa mieltään osoittanut Gloria Envivas uutistoimisto Reutersille.
Espanjan Madrid on yksi niistä kaupungeista, joissa suuret ihmisjoukot marssivat sunnuntaina rasismia vastaan.Rodrigo Jimenez / EPA
Pääosin marssit ovat sujuneet rauhallisesti, mutta paikoin on sattunut hulinointia.
Britannian Bristolissa joukko ihmisiä kaatoi orjakauppaa käyneen Edward Colstonin patsaan, uutisoi muun muassa yleisradioyhtiö BBC. Patsasta raahattiin pitkin katua ja se upotettiin lopulta veteen.
Ruotsin Göteborgissa rauhallisesti alkanut mielenosoitus kärjistyi sen jälkeen, kun poliisi oli keskeyttänyt koronarajoitusten vuoksi mielenilmauksen. Kokoontumisissa saa olla enintään 50 ihmistä, mutta paikalla oli ainakin 3 000 ihmistä.
Tämän jälkeen pieni joukko otti yhteen poliisien kanssa ja heitteli näitä kivillä ja pulloilla sekä rikkoi ikkunoita. Useita ihmisiä on otettu kiinni, uutisoi muun muassa Ruotsin televisio SVT.
Keskusta valitsee Kulmunin seuraajan valtiovarainministerinä
Keskusta kokoontuu aamuyhdeksältä valitsemaan ehdokasta uudeksi valtiovarainministeriksi. Ministerivalinta tuli ajankohtaiseksi perjantaina, kun Katri Kulmuni ilmoitti jättävänsä ministerin tehtävät. Yle seuraa keskustaväen saapumista kokouspaikalle hotelli Presidenttiin ja kokouspäivän kulkua suorassa lähetyksessä kello 8.30 alkaen.
Syyttäjä: Aarnio olisi voinut estää palkkamurhan
Jari Aarnio kuvattiin Helsingin hovioikeudessa toukokuussa 2016.Jarno Kuusinen / AOP
Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion murhasyytteen käsittely alkaa Helsingin käräjäoikeudessa. Aarnion epäillään tienneen etukäteen Helsingin Vuosaaressa syksyllä 2003 tapahtuneen palkkamurhan suunnittelusta. Poliisina Aarniolla olisi ollut erityinen velvollisuus estää murha. Syyttäjä katsoo hänen lyöneen laimin velvollisuutensa.
Yli 100 000 työntekijän loma voi ensi vuonna olla lyhyempi lomautusten takia
Ensi vuoden lomien lyhentyminen on lomautusten takia todellisuutta monille muun muassa teollisuudessa, ravintoloissa ja hotelleissa työskenteleville. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle
Moni lomautettu ei menetä vain tämän kevään palkkaansa, vaan pakkoloman takia voivat palaa myös seuraavan vuoden lomat. Lomapäiviä kertyy vain lomautuksen ensimmäiseltä 30 päivältä. Jos esimerkiksi joutui lomautetuksi maaliskuun lopussa ja on siitä saakka ollut lomautettuna, ensi vuoden loma voi olla jo lyhentynyt parilla päivällä.
Elintarvikekauran viljely on kovassa kasvussa – viljelijöitä tarvitaan lisää
Elintarvikekauran jyväkoko on tavallista kauraa suurempi.Kalle Niskala / Yle
Kauran viljelyala on pysynyt Suomessa viime vuosina ennallaan, mutta elintarvikekauran osuus siitä jatkaa kovaa kasvua. Viljelijä saa elintarvikekaurasta paremman tuoton ja kysyntä lisääntyy kaurabuumin ansiosta. Suomalainen kaura kiinnostaa myös ulkomailla, sillä Suomi on maailman toiseksi suurin kauranviejämaa.
Viron ja Suomen satavuotiset diplomaattisuhteet ovat täynnä dramatiikkaa
Pääministeri Jüri Vilmsille järjestettiin Virossa suuret hautajaiset vuonna 1920.Eesti Rahvusarhiiv
Viron varapääministeri Jüri Vilms lähetettiin Suomeen hakemaan apua itsenäiseksi julistautuneelle Virolle. Matkalla hän katosi. Virallisen tarinan mukaan saksalaisteloittajat surmasivat Vilmsin Helsingissä, mutta asiaan perehtyneiden tutkijoiden mukaan Vilmsin kuolema on yhä mysteeri. Vilmsin tapaus on yksi dramaattisista käänteistä Viron ja Suomen diplomaattisuhteissa, jotka täyttävät tänään sata vuotta.
Idässä ja etelässä sateita, pohjoisessa tulee kovaa
Yle Sää
Maan itä- ja eteläosissa tulee sadekuuroja, idässä myös mahdollisesti ukkosta. Muualla maassa on enimmäkseen poutaa ja melko aurinkoista. Päivän ylin lämpötila on 17–23 astetta, Lapissa 14–18 astetta. Pohjois-Pohjanmaalla ja osassa Lappia tuulee vaarallisen voimakkaasti. Metsäpalovaroitus on voimassa maan keski- ja pohjoisosissa.
EU:n elvytyspaketin yhteydessä kuulee usein sanan ”moraalikato”. Se on tavattoman mielenkiintoinen termi.
Moraalikato-kortin heiluttajia sopii nimittää farisealaisiksi. Raamatussa farisealaiset olivat pikkutarkkoja, omahyväisiä nillittäjiä.
Luukkaan evankeliumissa kerrotaan miehestä, jonka rosvojoukko ryösti Jerikon tiellä. Hänet jätettiin virumaan piestynä ja henkihieverissä tien laitaan.
Miehen turvallisuussuunnitelma oli selvästi ollut puutteellinen. Häntä kohdannut onnettomuus oli toki satunnainen, mutta farisealainen argumentoisi, että piittaamattomuudessaan mies oli itse osasyyllinen. Hän olisi voinut vältellä vaaralliseksi tunnettua tietä tai palkata vartiointiliikkeen saattajan suojakseen.
Tarinassa pari kirkonmiestä kävelee ryöstetyn ohitse tekemättä mitään. He saattoivat hyvinkin vedota avun synnyttämään moraalikatoon. Kuka enää viitsii varoa rosvoja jos tietää, että laupias samarialainen tulee, pelastaa ja antaa vielä kaksi denaaria majatalon isännälle ylläpitoon?
Halutessaan moraalikatoa voi nähdä kaikkialla.
Suomessa maataloutta tuetaan runsaskätisesti. Eikö tämä voi aiheuttaa moraalikatoa? Maanviljelijä ei viitsi yrittää parastaan, kun tietää katovuonnakin saavansa korvauksia.
Entä suorat yritystuet? Hirmuinen moraalikato.
Farisealaisessa puheenparressa suomalaisiin ei liitetä moraalikatoa. Se koskee vain epäluotettavia ulkomaalaisia.
Uusimaalaisilta verotettua rahaa siirtyy valtionosuuksien virtana pohjoista kohti. Esimerkiksi Pellossa valtionosuus per henkilö on kolmetoista kertaa suurempi kuin Espoossa. Eikö tämä voi aiheuttaa moraalikatoa? Kuntapäättäjät elävät kuin pellossa kun tietävät, että Uusimaa pelastaa.
Mutta farisealaisessa puheenparressa suomalaisiin ei liitetä moraalikatoa. Se koskee vain epäluotettavia ulkomaalaisia. Pienikin myönnytys, ja heidän olemattoman moraalinsa rippeet katoavat lopullisesti.
Farisealainen ajattelu tuo ikävästi mieleen käsiteparin ”veri ja maaperä”, joka oli Saksan kansallissosialistien hellimä iskulause. On luotettavat suomalaiset ja ulkomaiden leväperäiset ali-ihmiset.
Farisealainen on moraaliltaan jyrkkä absolutisti. Hän on kärttyinen kamreeri, joka mököttää tilikirjasta puuttuvan kymmensenttisen tähden. Hänen tapahtumahorisonttinsa on kuin mustalla aukolla, suppea ja itsensä sisään sulkeva. Farisealainen on sekä likinäköinen että teeskentelevä.
Farisealainen on jäärä, joka moottoritiellä opettaa toisia autoilijoita roikkumalla peräkontissa tai kiilaamalla etupuskuriin.
Hän ei nimittäin ole itse moraalinen. Esimerkki: hän harhaanjohtaa sumeilematta syyttämällä euroa koronan aiheuttamasta talousromahduksesta.
Farisealainen on jäärä, joka moottoritiellä opettaa toisia autoilijoita roikkumalla peräkontissa tai kiilaamalla etupuskuriin. Ajovirheistä kun pitää katsokaas rankaista, muutenhan voi tulla moraalikato.
Mutta kuten jokainen tietää, moiset maantiemaisterit ovat hyödyttömiä ja pahimmillaan hengenvaarallisia. Puuta päin ajettuaan hekin odottavat, että laupias samarialainen tulee ja auttaa.
Laupiaan samarialaisen etiikka oli absoluuttista. Hänen apunsa oli vastikkeetonta, eikä siihen liittynyt ehtoja.
Käytännössä moraali ei kuitenkaan ole irrallaan hyötynäkökohdista. ”Tee toisille se, minkä haluaisit itsellesi tehtävän” on määräys, joka leikittelee palkkion ajatuksella. Jonakin päivänä, kun itse makaamme mukiloituna tien poskessa, laupeutemme muistetaan ja korvataan.
Lähetetäänkö puukorttelissa palokunta myös taloon, jossa palohälyttimen patteria ei ole vaihdettu ajoissa. Tästä on kysymys EUn tukipaketissa. Olen varastanut vertauksen Markus Leikolalta, ja jatkan: EU on kuin omakotitaloalue. Pihat on aidattu, ja jokainen hoitelee omat asiansa. Yhdessä mietitään lumen aurausta ja liikennemerkkien asettelua. Joskus grillataan, ja lapset juoksentelevat leikkiessään pihasta toiseen.
Farisealaisen mielestä naapuritalot voivat palaa kivijalkaan. Apua ei anneta sammuttamisessa, sillä se voi aiheuttaa moraalikatoa. Kohta jo pyydettäisiin lainaksi ruohonleikkuria.
Samarialainen rientäisi sammutustöihin, koska se on oikein. Hyötymoralisti kiroaisi naapurin Giovannin mutta auttaisi, sillä hiiltyneet rauniot vähentävät hänen kiinteistönsä arvoa. Tyhjille tonteille pesisi huumeidenkäyttäjiä. Lumetkin joutuisi auraamaan yksin.
Farisealainen lähestyy moraalikatoa oman uskotellun erinomaisuutensa näkökulmasta. Tämä vaara uhkaa myös hyötymoralistia, jos hän kokee Giovannin pelkkänä uhkana.
Mutta Giovanni ei ole vain uhka vaan myös mahdollisuus. Grillijuhliin hän tuo aina parhaat pizzat. Elämä ilman häntä olisi ankeampaa. Ja siitä on kysymys myös elvytyspaketissa: millaista on hyvä elämä, jota haluamme itsellemme ja lapsillemme.
Kari Enqvist
Kirjoittaja on kosmologian emeritusprofessori Helsingin yliopistossa ja tietokirjailija. Hän on kiinnostunut ihmisen paikasta maailmankaikkeudesta ja kaikesta siitä, mikä on liikuttavaa tai ihmeellistä.
Pirkanmaan käräjäoikeus alkaa tänään maanantaina käsitellä Suomen oloissa poikkeuksellista murhatapausta. Oikeuskäsittely alkaa aamulla yhdeksältä ja sen on ennakoitu kestävän kaksi päivää.
Yle seuraa oikeuskäsittelyä paikan päällä.
Miksi tapaus on harvinainen?
Tapaus on monella tapaa poikkeuksellinen ja osin ainutlaatuinen Suomen rikoshistoriassa. Erityisesti kaksi asiaa tekee tapauksesta hyvin harvinaisen:
Uhrin poikaa syytetäänmurhaan yllyttämisestä. Ylen tietojen mukaan pojan epäillään palkanneen murhasta syytetyn tekemään henkirikoksen.
Mitä tapahtui?
Poliisi löysi tammikuun lopussa keski-ikäisen miehen kuolleena Tampereelta Vasaratieltä. Uhri asui asunnossa, josta hänet löydettiin 28. tammikuuta 2020 aamulla aikaisin.
Henkirikos paljastui Tampereen Vasaratiellä. Marko Melto / Yle
Henkirikosta alettiin tutkia heti murhana. Epäilty tekijä loukkaantui teossa ja vuoti verta, jota oli tapahtumapaikalla runsaasti. Hän pakeni paikalta, mutta poliisi otti kiinni hänet noin vuorokauden paon jälkeen.
19-vuotias mies vangittiin todennäköisin syin murhasta epäiltynä.
Pian otettiin kiinni myös murhasta epäillyn 21-vuotias avovaimo. Häntä vastaan ei nostettu syytteitä. Sen sijaan uhrin 20-vuotias poika vangittiin epäiltynä murhaan yllyttämisestä.
Mitä syytetyistä ja syytteistä tiedetään?
Kahdelle nuorelle miehelle vaaditaan elinkautista vankeusrangaistusta.
Murhasta epäilty peitti kasvonsa oikeudessa. Antti Eintola / Yle
Tekohetkellä 19-vuotiasta nuorukaista syytetään murhasta. Hänen avovaimonsa syyttämättäjättämispäätöksestä ilmenee, että miehen unelmana oli ollut toimia palkkamurhaajana. Miehen mukaan tappamisajatuksia oli pyörinyt hänen päässään jo ennen kuin hän tapasi puolisonsa.
Kotietsinnässä pariskunnan asunnosta löytyi muun muassa uudenvuodenkortti, jossa nainen kirjoitti, että hän toivoo miehensä toteuttavan unelmaansa palkkamurhaajana. Avovaimoa ei syytetä rikoksesta, vaikka hän tiesi ajatuksista.
Avovaimo tiesi syyttäjän mukaan myös, että mies lähti 27. tammikuuta illalla Tampereelle tekemään henkirikosta.
Murhan yllytyksestä syytetty uhrin poika on 20-vuotias. Hän asui eri paikkakunnalla kuin isänsä.
Uhrin poika ei tuntenut murhasta syytettyä ennestään. Poliisi on pyytänyt ulkomailta virka-apua tapauksen viestiliikenteeseen liittyen.
Uhrin poikaa syytetään murhaan yllyttämisestä. Murhasta yllyttäminen vaatii sen, että myös murhasta tuomitaan rangaistus. Jos syytetty olisikin murhaan esimerkiksi syyntakeeton, myös syyte uhrin pojan osalta raukeaisi. Tästä syystä syyttäjällä on myös vaihtoehtoinen syyte murhasta välillisenä tekona.
Uhrin poika on kiistänyt tutkintavaiheessa syyllisyytensä.
Mitä ei vielä tiedetä?
Tarkkaa motiivia epäiltyyn murhaan ja yllyttämiseen ei tiedetä. Palkkamurhaepäilyssä on epäselvää, onko murhasta maksettu tai onko jonkinlaista maksua luvattu.
Tiedot murhasta syytetyn miehen ja yllytyksestä murhaan syytetyn miehen osuudesta tulevat julkisiksi, kun syytteet luetaan käräjäoikeudessa 8. kesäkuuta.
Keskustan puoluejohto jatkoi sunnuntaina neuvotteluja uudesta valtiovarainministeristä. Keskustan sääntöjen mukaan esityksen ministeristä tekee ministerin paikan jättänyt puheenjohtaja Katri Kulmuni.
Alunperin keskusta kertoi, että uudesta valtiovarainministeristä olisi päätetty jo sunnuntaina. Asiaa käsittelevä puoluehallituksen kokous kuitenkin lykättiin maanantaiksi.
Ylen 20.30 uutislähetyksessä vieraillut Kulmuni ei antanut vihiä tulevan valtiovarainministerin nimestä. Katso Kulmunin haastattelu klikkaamalla jutun kuvaa.
Kysyttäessä suoraan, kuka Kulmunin huomenna ehdottama uusi ministeri on, hän kertoi vain henkilön ominaisuuden.
– Suomen kannalta paras henkilö, Kulmuni sanoi.
Kulmuni tähdensi, että tehtävä on poikkeuksellisen vaikea ja että maa tarvitsee nyt hallituksen. Tähän hän sanoi keskustan tähtäävän.
Päätöksen vaikeudesta Kulmuni kertoi, että dramaattisten tapahtumien jälkeen keskustalaiset tarvitsivat keskusteluaikaa ja aikaa tunteiden purkamiseen. Tästä syystä valtiovarainministerin valintakokoukselle otettiin yksi lisäpäivä.
Kulmuni toisti jälleen halukkuutensa pysytellä keskustan puheenjohtajana ja kertoi mittauttavansa suosionsa keskustan syyskuisessa puoluekokouksessa.
Hurrikaanista trooppiseksi myrskyksi heikentynyt Cristobal on saapunut rannikolle Louisianan osavaltiossa Yhdysvalloissa. Myrsky on tuonut voimakkaiden sateiden sekä myrskytuulien lisäksi myös tornadoja.
Tuulen voimakkuus on ollut jopa 22 metriä sekunnissa.
Cristobal-myrskyn keskus iski maihin Mississippi-joen suualueen ja Grand Islen kaupungin välimaastossa, Yhdysvaltojen kansallinen hurrikaanikeskus NHC kertoo. NHC arvioi myrskyn heikentyvän trooppiseksi matalapaineeksi maanantaina.
Myrskyn keskus sijaitsee noin 35 kilometriä New Orleansin kaupungin luoteispuolella, NHC kertoo.
Myrskyn synnyttämä tornado repi puita irti maasta sekä kaatoi sähkölinjoja pohjoisessa Floridassa.
Presidentti Donald Trump on ilmoittanut julistavansa osavaltioon poikkeustilan, mikä mahdollistaa liittovaltion tuen.
NHC on antanut myrskytulvavaroituksen Mississippijoen suulta Ocean Springsiin ulottuvalle alueelle. Lisäksi keskus on varoittanut trooppisesta myrskystä aina läntiseen Floridaan asti.
Myrskyn ennakoidaan etenevän maanantaina ja tiistaina kohti Arkansas'ta ja Missouria.
Meteorologit ovat ennakoineet Atlantille tavallista voimakkaampaa hurrikaanikautta. Virallisesti Atlantin hurrikaanikausi kestää kesäkuun alusta marraskuun loppuun.
Cristobal kehittyi trooppisesta hirmumyrskystä Amandasta, joka tappoi ainakin 26 ihmistä Keski-Amerikassa ja aiheutti tulvia ja maanvyöryjä.
Keskustajohtaja Katri Kulmuni onnistui vuorokaudessa julkaisemaan kaksi uutista, jotka saivat osan keskustalaisista villille laukalle.
Moni piti Kulmunin perjantaista ilmoitusta erota valtiovarainministerin paikalta ylimitoitettuna. Jos pitää paikkansa, että Kulmuni ei tiennyt esiintymiskoulutuksensa yli 50 000 euron laskuista, niin oikeudellisesti ministerin paikalta ei olisi tarvinnut lähteä. Näin arvioi esimerkiksi professori Kimmo Nuotio.
Suurempi syy eroon piilleekin Ylen torstaina julkaisemassa kannatusmittauksessa. Siinä keskustan kannatus oli vajonnut 10,7 prosenttiin samalla, kun pääministeripuolue SDP vankistuu. Demareiden kannatusprosentti oli nyt 23,2.
Keskustalaiset onnistuivat mielestään hyvin hallitusneuvoteluisssa. Muistatte varmaan keskustalaisten puheet 10 tavoitteesta, joista 11 toteutui. Arvostelijoiden mielestä hallituksen arkisessa työssä menestys on ollut heikompaa. Valtion taloudenpito ei ole ollut keskustalaisittain tarkkaa ja vielä pitää selvitellä, miten keskustalaisten tarvoiteet toteutuvat hallituksen uudessa sote-mallissa, jonka läpivalaisu jäi perjantaina täysin Kulmunin uutispommin varjoon.
Kulmuni ilmoitti valintansa jälkeen viime syksynä, että hän aikoo saada keskustan kannatuksen nousuun. Se ei ole onnistunut. Moni kuvitteli perjantaina, että Kulmuni tekee "kiviniemet" eli jättää syksyllä myös puheenjohtajan paikan. Mari Kiviniemi (kesk.) perusteli eroaan sanomalla, että "kun ei tällä naamalla enempää irtoa, se oli sitten siinä". Kiviniemi jätti keskustajohtajan paikan vuonna 2012, kun puolueen kannatus oli helmikuun mittauksessa 15,6 prosenttia.
Siksi Kulmunin lauantainen ilmoitus halusta jatkaa puoluejohtajana myös syyskuun puoluekokouksen jälkeen oli yllättävä. Miksi rakentaa malli, jossa puolueen puheenjohtaja on muualla kuin hallituksen ministeripöydissä?
Kulmunin oma selitys oli, että näin hänelle jää enemmän aikaa puolueen asioiden hoitoon ja kentän kiertämiseen. Hienoa, ajatteli moni, liian myöhäistä ajattelivat toiset.
Taustakeskusteluissa Kulmunin virheeksi mainitaan muun muassa se, että hän otti joulukuisen hallituksen vaihdoksen yhteydessä valtiovarainministerin salkun. Se on niin painava, ettei sen kanssa reissata pitkin maata henkeä nostattamassa, arvostelijat sanovat nimettömästi.
Kulmunin tuplaylläri sai osalla keskustalaisista ajatukset laukalle. Kulmunin ratkaisussa nähtiin selkeä tavoite hajottaa hallitus ja viedä keskusta oppositioon. Että Kulmunin tähtäimessä olisi ikään kuin karsimaattisen oppositiojohtajan rooli.
Oma käsitykseni on se, että oppositioon kaipailevat vain ne, jotka eivät siellä ole olleet. Nykymallissa opposition vaikutusmahdollisuudet ovat olemattomat, näin kriisiaikana eivät sitäkään. Kilometrin päästäkin voisi sanoa, että kokoomusjohtaja Petteri Orpo ei todellakaan pyrkinyt oppositioon, vaan demarit tyrkkäsivät kokoomuksen sinne.
Oppositiossa ei pääse päättämään, oppositiossa ei ole valtaa.
Ainoa poikkeus sääntöön ovat perussuomalaisten kaltaiset yhden tai kahden asian liikkeet. Niiden puheet pysyvät terävinä vain oppositiossa. Hallituksessa on kyettävä yhteistyöhön, otettava vastuuta, puheet pyöristyvät ja kannatus kuihtuu.
Katri Kulmuni on toisen kauden kansanedustaja eli hän on ollut eduskunnassa vain Juha Sipilän (kesk.) pääministerikauden ja nyt Antti Rinteen (sd.) / Sanna Marinin (sd.) vuoden vanhan hallituksen verran. Eli Kulmuni ei ole ollut oppositiopuolueen kansanedustaja koskaan. Hänellä on sen verran poliittista hoksnokkaa, että hän itse tuskin kaipailee oppositioon, mutta jotkut kannattajat ehkä.
Vuorokauden verran salaliittoteoriat levisivät villeinä, mutta tänään sunnuntaina puolueen vanha kaarti arvioi, että nyt on leikit leikitty ja vihelsi pelin poikki. Seppo Kääriäinen arvioi Helsingin Sanomien haastattelussa, että hallituksesta lähtö olisi keskustalta iso poliittinen virhe. Lama-ajan pääministeri Esko Aho (kesk.) kehotti Ylen haastattelussa ymmärtämään, että korona-kriisi seurauksineen on niin vakava paikka, että ministerien keskinäinen nahistelu saisi loppua.
Kulmunin kaksitahtimoottori taitaa jäädä haaveeksi. Ministerin paikka miehitetään uusiksi heti maanantaina ja toive jatkokaudesta taitaa jäädä haaveeksi, sillä tämän viikonvaihteen käänteet näyttäisivät puhuvan Annika Saarikon (kesk.) puheenjohtajuuden puolesta.
Ja niin Saarikko itsekin kirjoitti Facebook-sivuillaan juuri ennen illan puoli yhdeksän uutisia. Valtiovarainministeriksi hän ei pyri, mutta oven puoluejohtajan paikalle hän jättää auki.
Ruotsin hallitus ja pääministeri Stefan Löfven (sd.) ovat saaneet oppositiojohtajilta kovaa arvostelua. Ruotsin television sunnuntai-illan puoluejohtajaväittelyssä useat poliitikot arvostelivat kovin sanoin strategiaa, jossa päävastuu on ollut Kansanterveysviranomaisella.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Ebba Busch moitti Löfveniä, joka hänen mukaansa vetäytyi silloin, kun hänen olisi pitänyt astua eturintamaan.
– Kriisissä vastuun pitää olla selkeä. Se ei ole nyt ollut, arvosteli oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajat Ulf Kristersson ja nosti esille virustestaamisen epäonnistumisen ja varautumisen puutteet.
Kristerssonin mukaan hallitus ei ole ottanut vastuuta, vaan on yrittänyt työntää sitä alueille.
– Nyt on aika sanoa, että keisarilla ei ole vaatteita, oppositiossa olevan ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson vertasi mielestään epäonnistunutta Ruotsin koronavirusstrategiaa tunnettuun satuun.
Pääministeri Löfven lupasi, että virheistä otetaan opiksi.
– Me otamme tästä opiksi ja Ruotsista tulee tämän jälkeen vahvempi yhteiskunta, sanoi Löfven, joka kuitenkin painotti pitävänsä omaksuttua koronastrategiaa oikeana.
Vanhustenhoidon synkät kuolinluvut puheenaiheena
Vanhustenhoidon synkät kuolinluvut nousivat keskustelussa esille useita kertoja. Kokoomuksen puheenjohtaja Kristersson, jonka koronavirustartunnan saanut äiti vastikään kuoli, nosti esille vanhustenhuollon suojavarusteiden puutteet.
Vasemmistopuolueen puheenjohtaja Jonas Sjöstedt osoitti arvostelevan sormensa myös aiemmin hallituksessa istuneisiin porvaripuolueisiin siitä, ettei resursseja vanhustenhoitoon ole annettu ja työntekijöiden asema on huono.
Åkessonin mukaan tämä on ollut merkittävässä roolissa, kun Ruotsissa on tehty huonoja päätöksiä koronaviruksen hillitsemisen suhteen. Åkesson vaati kirjoituksessaan, että myös Ruotsin hallituksen tulisi kantaa vastuuta epidemian hoidon negatiivisista vaikutuksista.
Ruotsissa koronaviruksen seurauksena on kuollut 4 659 ihmistä. Virustartunnan on saanut yhteensä 44 730 ihmistä.
Ruotsin hallituksessa istuvat sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue. Hallituksen ulkopuolelta tukensa hallitukselle antavat keskusta ja liberaalit. Kokoomus, ruotsidemokraatit, kristillisdemokraatit ja vasemmistopuolue ovat oppositiopuolueita.
Voimakkaat tuulet puhalsivat lähes koko maassa sunnuntaina ja aiheuttivat vahinkoja Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.
Myrskypuuskia oli päivän aikana erityisesti Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä, missä oli voimassa varoitus vaarallisen voimakkaasta tuulesta iltaan asti. Puuskissa tuulen nopeus oli kovimmillaan yli 20 metriä sekunnissa.
Myrskypuuskat pitivät pelastuslaitokset kiireisinä. Iltapäivään mennessä Pohjanmaalla oli ollut noin 300 vahingontorjuntatehtävää, Ilmatieteen laitos kertoi Twitterissä. Myös Lapin pelastuslaitoksella oli iltaan mennessä ollut noin sata vahingontorjuntatehtävää.
Suurin osa tehtävistä johtui teille tai sähkölinjoille kaatuneista puista. Puuskat irrottivat myös kattopeltejä. Esimerkiksi Kokkolan keskustassa toimistorakennus I-Parkin peltikattoa irtosi noin 450 neliön verran, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos kertoi.
Myrskypuuskat aiheuttivat myös sähkökatkoja. Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan puolenpäivän aikaan oli pahimmillaan yli 8 000 taloutta ilman sähköä.
Iltaan mennessä tuulet heikkenivät ja aiheuttivat vahinkoja enää lähinnä Etelä-Lapissa.
Viikonlopun voimakas sääilmiö oli "otus", ei myrsky
Ilmatieteen laitoksen mukaan tuuli oli sunnuntaina puuskissa kovaa laajoilla alueilla. Tuulen nopeus oli puuskissa yli 15 metriä sekunnissa lähes koko maassa.
Varoitus voimakkaasta tai vaarallisen voimakkaasta tuulesta oli päivän aikana voimassa lähes kaikilla maa- ja merialueilla.
Myrskypuuskat ovat voimakkaita, mutta eivät Ilmatieteen laitoksen mukaan kestä yhtäjaksoisesti kauan, vaan kyse on yksittäisistä puuskista. Varsinaisesta myrskystä voidaan Ilmatieteen laitoksen mukaan puhua vasta silloin, kun tuulen keskinopeus on yli 20 metriä sekunnissa.
Viikonlopun sääilmiön kohdalla taas puhutaan "otuksesta". Otus tarkoittaa hyvin voimakasta sadealuetta, johon liittyy hetkellisesti voimistuvaa tuulta.
Mitä tapahtui Jüri Vilmsille, Viron varapääministerille, joka katosi jäljettömiin Suomessa vuonna 1918?
Virallisen tarinan mukaan Vilms kuoli saksalaisteloittajan luotiin Helsingin Töölössä ja hänet haudattiin punakaartilaisten joukkohautaan Pohjois-Haagaan.
Töölönlahdella, Kansallisoopperan vieressä sijaitsevan punatiilisen rakennuksen seinässä on yhä Vilmsin reliefi sekä muistolaatta, jossa lukee: "Täällä Töölön sokeritehtaan pihalla kaatui Viron tasavallan varapääministeri Jüri Vilms."
Vilmsin ruumista ei kuitenkaan ole koskaan löydetty.
Asiaan perehtyneet tutkijat uskovat, että tarina saksalaisteloittajista on huijarien keksintöä.
Yksi virallisen version haastajista on Viron historiaa kymmeniä vuosia tutkinut emeritusprofessori Seppo Zetterberg. Hän alkoi perehtyä Vilmsin kohtaloon 1980-luvun lopulla, kun Viro avasi kansalliset arkistonsa tutkijoiden käyttöön.
Zetterberg huomasi heti, että Vilmsin kuolemaan liittyvä aineisto oli täynnä omituisuuksia. Huomio kiinnittyi muun muassa Vilmsin teloitusta esittävään valokuvaan, jota oli manipuloitu kömpelösti.
– Aseen edessä seisovalle miehelle on selvästi siirretty jostakin toisesta valokuvasta Jüri Vilmsin pää, Zetterberg kertoo Ylelle.
Tutkittuaan kuvaa tarkemmin Zetterberg huomasi, etteivät siinä esiintyvät teloittajat ole edes saksalaisia, kuten kuvan tiedoissa väitettiin; heillä on suomalaiset kypärät ja asepuvut.
Zetterbergin kiinnostus Vilmsin tapausta kohtaan kasvoi. Miksi joku halusi levittää varapääministerin kuolemasta väärää tietoa?
Kuva Jüri Vilmsin teloituksesta on Seppo Zetterbergin mukaan retusoitu. Kuva Zetterbergin kirjasta Jüri Vilmsin kuolema (Otava, 1997).Silja Massa
Vilms lähetettiin Suomeen hakemaan apua Virolle
Viro julistautui itsenäiseksi 24. helmikuuta 1918, mutta jo seuraavana päivänä, 25. helmikuuta, saksalaiset miehittivät Tallinnan ja pysäyttivät maan itsenäistymispyrkimykset. Maaliskuun alkuun mennessä saksalaiset olivat saaneet koko Viron haltuunsa.
Viron väliaikainen hallitus päätti lähettää joukon poliitikkoja länteen levittämään sanaa maan itsenäistymisestä ja etsimään tukea Viron pelastamiseksi.
Maaliskuun 24. päivänä matkalle kohti Suomea lähtivät varapääministeri ja oikeusministeri Jüri Vilms, valtiovarainministeri Juhan Kukk sekä heidän matkakumppaninsa, virkamiehet Arnold Jürgens ja Johannes Peistik.
Miesten oli määrä ylittää Suomenlahti jään yli ja pyrkiä maihin Kotkan, Loviisan tai Haminan suunnalla. Suomesta seurueen oli tarkoitus jatkaa matkaa kohti Ruotsia.
Matkalla miehet kuitenkin katosivat. Virallisen tarinan mukaan seurue joutui saksalaisten vangeiksi Suomenlahdella sijaitsevassa Suursaaressa ja heidät kuljetettiin laivalla Helsinkiin teloitettaviksi.
Tämä totuus on kuitenkin vain pienen porukan keksintöä, sanoo Zetterberg.
Jüri Vilms (eturivissä, kolmas oikealta) kuului Viron kansankongressin johtoon. Vilmsin vieressä vasemmalla on valtionpäämies Konstantin Päts. Kuva on vuodelta 1917.Eesti Rahvusarhiiv
Huijaritutkijat rahastivat Viron valtiota
Tärkeän valtiomiehen katoaminen oli Virolle shokki, ja tapaus kylmensi Suomen ja Viron suhteita merkittävästi.
Suomessa riehunut sisällissota vaikeutti tapauksen tutkimista. Tutkimukset aloitettiin kunnolla vasta vuonna 1920, jolloin kolme virolaismiestä tarjoutui ottamaan Vilmsin tapauksen tutkittavakseen.
Näiden miesten taustat ja motiivit ovat Zetterbergin mukaan epäilyttäviä.
– He alkoivat nyhtää Viron valtiolta rahaa niin sanotun tutkimuksensa tekemiseen. Viro maksoikin heille avokätisesti, sillä varapääministerin kuoleman selvittämiselle oli kova tarve, Zetterberg kertoo.
Tutkimustuloksia syntyi nopeasti – Zetterbergin mielestä liiankin nopeasti.
Virallinen totuus Helsingin sokeritehtaalla tapahtuneesta teloituksesta nieltiin Virossa helposti, sillä mikä tahansa ratkaisu tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin epätietoisuus kadonneen ministerin kohtalosta.
Se, että esitetty ratkaisu oli Saksa-vastainen, oli Zetterbergin mukaan omiaan sumentamaan virolaisten arvostelukykyä.
– Virolaiset ja saksalaiset olivat vihollisia, joten Saksa-vastaisen totuuden löytymiselle oli suorastaan kansallinen tarve. Jüri Vilms sai tarinassa marttyyrin roolin, Zetterberg sanoo.
Neljä ruumista nostettiin Pohjois-Haagan joukkohaudasta joulukuussa 1920 ja kuljetettiin Viroon, jossa Vilmsille ja kumppaneille järjestettiin suuri hautajaisseremonia. On mahdollista, etteivät ruumiit kuitenkaan kuuluneet kadonneille virolaispoliitikoille.
Vilmsille järjestettiin Virossa suuret hautajaiset vuonna 1920.Eesti Rahvusarhiiv
Suomen ja Viron suhteet ovat olleet myrskyisät
Vilmsin kuolema on vain yksi esimerkki Suomen ja Viron suhteiden dramaattisista vaiheista.
– Tykkäämme ajatella, että Suomi ja Viro ovat olleet aina rakkaita veljeskansoja, mutta historian varrella mailla on ollut myös paljon erimielisyyksiä, Zetterberg sanoo.
Erimielisyyksiä aiheutti muun muassa kieltolaki, joka oli Suomessa voimassa vuosina 1919–1932. Virossa kieltolakia ei ollut, ja viinaa hinattiin suurissa merisäiliöissä Virosta Suomen puolelle. Salakuljetus ei tietenkään miellyttänyt Suomea.
Zetterberg muistuttaa, että Viro ja Suomi olivat myös monissa asioissa toistensa kilpakumppanit. 1920- ja 1930-luvuilla kaksi pientä valtiota kilpaili esimerkiksi maataloustuotteiden länsikaupasta.
Vakavin diplomaattinen kriisi maiden välille puhkesi vuonna 1935, kun Viroa diktaattorimaisesti hallinneen Konstantin Pätsin poliittinen vastustaja Artur Sirk pakeni vankilasta Suomeen ja sai Suomesta oleskeluluvan.
Tilanne kärjistyi epäonnistuneeseen vallankaappausyritykseen, jonka suunnitteluun Sirk sai apua myös suomalaisilta. Tämän seurauksena presidentti Konstantin Päts uhkasi katkaista maiden diplomaattiset suhteet kokonaan.
Suomelle lähetetyssä nootissa valitettiin "veljeskansan maaperällä nähdyistä vihanilmauksista Viron Valtionpäämiestä ja Hallitusta vastaan".
"Olemme samaa perhettä"
Myrskyistä huolimatta Suomen ja Viron suhteet ovat olleet aina läheiset.
– Olemme samaa perhettä, kuin saman puun kaksi eri oksaa, Zetterberg sanoo.
Vaikka Suomen ja Viron diplomaattisten suhteiden lasketaan alkaneen sata vuotta sitten, esimerkiksi kauppa- ja kulttuurisuhteet ulottuvat paljon pidemmälle historiaan.
Zetterberg on tutkinut paljon muun muassa 1800-lukua, jolloin Viron kansallisen heräämisen johtohahmot kuten Johann Voldemar Jannsen ja Lydia Koidula kiertelivät ahkerasti Suomessa ja Elias Lönnrot puolestaan teki pitkiä tutkimusmatkoja Virossa.
Suomi nähdään usein Viron isoveljenä, mutta vaikutteet ovat kulkeneet toiseenkin suuntaan. Vielä 1930-luvulla suomalainen kulttuuriväki kävi etsimässä Virosta Eurooppaa. Suomalaisrunoilija Eino Leino, oman aikansa estofiili, kertoi aistivansa Virossa sen, millaiset tuulet Euroopassa puhaltavat.
Neuvostoaikana Viro sulkeutui, ja tietoa lännestä tihkui maahan lähinnä Suomen television kautta.
Suomen ja Viron välinen laivaliikenne loppui vuonna 1939, mutta käynnistyi uudelleen heinäkuussa 1965. Vanemuine-laivan kyydissä olleiden suomalaisten mukana Viroon tuli suomalaisia lehtiä, kirjoja ja länsimaisia ajatuksia.Eesti Rahvusarhiiv
Viron uudelleenitsenäistymispyrkimyksissä Suomella oli auttajan rooli. Viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana Viro on kasvanut autettavasta Suomen tasavertaiseksi kumppaniksi.
Maiden välinen yhteistyö on nyt tiiviimpää kuin koskaan, ja sen uskotaan lisääntyvän tulevaisuudessa entisestään. Tulevaisuuden visioissa toistuvat suunnitelmat Helsingin ja Tallinnan muodostamasta kaksoispääkaupungista, jonka merenalainen tunneli yhdistää.
Tämänkaltaiset ideat eivät ole uusia. Valtionpäämies Konstantin Päts kehitteli jo Viron vapaussodan aikana vuosina 1918–1920 unionia tai kaksoisvaltiota Suomen kanssa. Pätsin haaveissa mailla olisi omat hallitukset ja lainsäädäntölaitokset, mutta myös useita yhteisiä laitoksia ja elimiä.
Virossa Pätsin ideat saivat laajaa kannatusta, mutta Suomi ei niistä innostunut.
Voisiko kaksoisvaltiosta tulla vielä joskus todellisuutta? Seppo Zetterberg ei usko tähän.
– Suomenlahden ylittävä kaksoisvaltio olisi naapurillemme Venäjälle kauhistus. Sen sijaan Helsingin ja Tallinnan muodostama kaksoiskaupunki, Talsinki, on enemmän tai vähemmän todellisuutta jo nyt, hän sanoo.
Ennen puhuttiin Suomen ja Viron yhdistävästä heimosillasta. Nämä puheet ovat Zetterbergin mukaan nyt vaihtuneet puheisiin tunnelista.
– Kyllä minä uskon, että ennemmin tai myöhemmin tunneli yhdistää maat toisiinsa.
Suomen ja Viron presidentit vierailevat säännöllisesti toistensa luona. Viron kielen taidostaan tunnettu presidentti Tarja Halonen osallistui Tallinnan laulujuhlille vuonna 2004.Eesti Rahvusarhiiv
Mutta miten Jüri Vilmsin kävi?
Jos tarina Helsingin sokeritehtaalla tapahtuneesta teloituksesta on tosiaan valhetta, miten varapääministeri Jüri Vilms sitten kuoli?
Seppo Zetterberg tai kukaan muukaan ei ole onnistunut selvittämään mysteeriä. Erilaisia teorioita tapahtumien kulusta on paljon.
Kuolemasta on epäilty niin Suomen punaisia kuin valkoisiakin. Yksi vaihtoehto voisi Zetterbergin mukaan olla sekin, että huijaritutkijat tappoivat Vilmsin itse päästäkseen rahastamaan Viron valtiota "tutkimuksillaan".
Jotkut ovat myös veikanneet, että virolaispoliitikot putosivat jäihin ja hukkuivat Suomenlahdella jo ennen kuin pääsivät maihin.
Mysteeri on Zetterbergin mielestä esimerkki siitä, että diplomaattisuhteet voivat parhaimmillaan olla kaikkea muuta kuin tylsiä.
– Tämä tapaus on jännittävämpi kuin moni dekkari!
Lähteet:
Seppo Zetterberg: Jüri Vilmsin kuolema (Otava, 1997)
Seppo Zetterberg: Kaksoisvaltion haaveilija. Konstantin Päts ja Suomi (Docendo, 2020)
Lomautettujen määrä kohosi tänä keväänä ennätykseen, kun korona sulki ravintolat ja hiljensi vaatekaupat ja toimistot. Nyt moni on jo päässyt palaamaan töihin, mutta osalla toimettomuus vielä jatkuu.
Moni lomautettu ei menetä vain tämän kevään palkkaansa, vaan pakkoloman takia voivat palaa myös seuraavan vuoden lomat.
Lomapäiviä kertyy vain lomautuksen ensimmäiseltä 30 päivältä. Jos esimerkiksi joutui lomautetuksi maaliskuun lopussa ja on siitä saakka ollut lomautettuna ilman yhtään työpäivää välissä, ensi vuoden loma voi olla jo lyhentynyt parilla päivällä.
Lomapäivien menetys koskee yli 100 000 tänä keväänä lomautettua, Työ- ja elinkeinoministeriö TEM laskee. Yli kuukauden lomautettuina olleita oli toukokuun lopussa noin 126 000. Kesäkuun alussa heitä oli 114 000, eli osalla lomautus on päättynyt.
Luvut ovat vahvistamattomia seurantatietoja työ- ja elinkeinohallinnon asiakastietojärjestelmästä. Helmikuussa ennen koronarajoituksia yli kuukauden ajan lomautettuja oli työnvälitystilastossa noin 13 000.
Se, kuinka monta lomapäivää lomautettu menettää, riippuu työaikalaista tai työehtosopimuksesta.
Työnantaja säästää palkkakustannuksissa
Ensi vuoden lomien lyhentyminen on lomautusten takia todellisuutta monille teollisuudessa, ravintoloissa, hotelleissa ja kaupan alalla työskenteleville.
Lomautukset verottavat ensin talvilomaa, eli vuoden 2021–2022 talvella lomapäiviä voi olla vähemmän käytettävissä.
Työnantajalle lomien lyhentyminen lomautusten takia merkitsee säästöjä, koska menetetyiltä lomapäiviltä ei makseta lomarahoja eikä sijaisiakaan tarvitse palkata aivan yhtä paljon, sanoo Palvelualan ammattiliiton Pamin ekonomisti Olli Toivanen.
Jos yrityksen kaikki työntekijät ovat lomautettuina niin, että heidän lomansa on kaksi päivää lyhyempi kuin tavallisesti, työnantaja säästää noin prosentin koko vuoden palkkakustannuksista, Toivanen laskee.
Koronapandemian aiheuttamista rajoituksista ovat kärsineet ravintola- ja matkailualan lisäksi esimerkiksi urheilu- ja vaatekaupat. Henrietta Hassinen / Yle
Tosin vielä ei tiedetä, kuinka moni yritys ajautuu konkurssiin koronaviruksen pysäytettyä talouden. Silloin lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi eikä kustannussäästöistä ole iloa.
Työntekijöiden jaksamiselle parinkin lomapäivän katoamisella on merkitystä, Toivanen.
Lomien määrä vaihtelee aloittain
Työaikalain perusteella palkallista lomaa saa neljä-viisi viikkoa vuodessa, mutta työehtosopimuksen perusteella sitä voi olla enemmän, sanoo SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Pisimpiä lomat ovat Lehdon mukaan julkisella puolella eli kuntien ja valtion palveluksessa olevilla, jolloin lomaa voi kertyä kolmekin päivää kuukaudessa.
Yksityisillä työnantajilla on puolestaan keskimäärin hieman paremmat palkat. Näitä on kuitenkin vaikea verrata keskenään, koska monilla aloilla on erilaisia työsuhde-etuja, Lehto sanoo.
Kunnilla lomaviikkoon kuluu viisi, yksityisillä kuusi päivää, joten lomapäivien määrän vertailu suoraan ei ole järkevää, Lehto sanoo.
Terveydenhoitoalalla lomat ja palkat ovat sekä yksityisellä että julkisella työnantajalla samaa luokkaa.Laura Hyyti / Yle
Esimerkiksi terveydenhoitoalalla hoitajista kilpaillaan niin, että työehdot, palkat ja lomat ovat sekä yksityisellä että julkisella työnantajalla samankaltaisia.
Kansainvälisesti vertailtuna työntekijöiden vuosilomat Suomessa eivät ole pisimmästä päästä, Lehto sanoo. Direktiivi takaa EU-kansalaisille neljä viikkoa vuosilomaa.
– Suomessa on tähän päälle talviloma, mutta Etelä-Euroopassa on enemmän kirkollisia juhlapyhiä.
Yskäisykin surkastuisi olemattomiin tässä lukukopissa, niin hyvin se on vuorattu akustisella paneelilla. Töitä täällä tekee Krista Putkonen-Örn, näyttelijä ja yksi Suomen suosituimmista äänikirjojen lukijaäänistä. Työstössä ovat Merete Mazzarellan kirjan viimeiset kolme sivua. Klikkaa jutun pääkuvana olevaa videota ja kokeile, tunnistatko Kristan äänestä.
Krista Putkonen-Örn palkittiin vuoden äänikirjan lukijana vuonna 2018 Lucia Berlinin novellikokoelmasta Siivoojan käsikirja. Hän on muun muassa Michelle Obaman elämäkerran kertojaääni, lukenut ääneen dekkareita, romaaneja ja tietokirjoja – niin lapsille kuin aikuisille.
Itse asiassa menneen kevään korona-aika on saanut monet hakemaan ajankulua äänikirjoista. Kuuntelumäärät ovat kasvaneet useissa äänikirjapalveluissa, joista suurin BookBeat riemuitsi hiljattain 300 000 kuuntelijan rajapyykistä. Määrä on kolme kertaa enemmän kuin elokuussa 2019.
Krista Putkonen-Örnin työnantaja on Suomen suurin äänikirjatuotantoyhtiö Silencio. Sillä on toistakymmentä äänityslaittein varustettua lukukoppia Helsingin ytimessä Lönnrotinkadulla, vanhan rakennuksen sisuksissa.
Putkonen-Örn esittelee työvälineensä. Äänityslaitteisto on tätä päivää eli tietokoneohjelma. Ääni nauhoitetaan laadukkaan mikrofonin lävitse. Tekstin Putkonen-Örn lukee tabletilta, toisella ruudulla on auki internetin Forvo-ääntämisopas.
Jotkut kustantamot antavat hyvinkin tarkat ääntämisohjeet vieraskielisille sanoille ja nimille. Usein ohjeita ei kuitenkaan ole. Silloin turvaudutaan Forvoon, johon kuka tahansa voi ladata sanojen tai nimien ääntämisohjeen millä tahansa kielellä, vaikka suomeksi.
Putkonen-Örn lukee neljän tunnin pätkissä. Valmista äänikirjaa syntyy siinä ajassa parin tunnin verran. Edellä mainittu kirja Michelle Obamasta kestää kuunneltuna 19 tuntia ja 36 minuuttia. Tästä voi helposti laskea, että pelkkä ääneenlukuoperaatio on kestänyt noin 40 tuntia.
Äänikirjoja tuottavan Silencion taukotilassa on vitsikkäästi korvilla päällystetty kahvikone. Espoolainen Krista Putkonen-Örn käy Helsingissä studiolla monta kertaa viikossa.Tuulia Thynell / Yle
"En varsinaisesti valmistaudu lukemiseen"
Krista Putkonen-Örn on lukenut äänikirjoja vuodesta 2012. Pelkästään vuoden 2019 aikana hän luki 42 kirjaa. Siinä sivussa hän ehti näytellä myös lastenteatterissa, kesäteatterissa ja tehdä tv-sarjaa.
– Ehkä ehtisin siis tehdä enemmänkin äänikirjoja, kun luppoaikaa on ollut muillekin töille, hän nauraa.
Näytellessään Kristalla on rooli. Äänikirjaa lukiessaan hän ajattelee olevansa ensisijaisesti kirjailijan ääni.
– Kyse on kirjailijan rytmistä. Jos on kirjoitettu nopeaa staccatomaista tekstiä, yritän tuoda sen myös puhumisen rytmiin. Jos tekstissä on kauniita pitkiä linjoja, saattaa tulla vähän maalailevampaa sävyä ääneenkin.
Ja aika usein peliä pyörittää alitajunta, joka ohjaa näyttelijän lukemaan niin kuin lukee. Ääneenluettuna tekstistä myös paljastuu sellaista, mitä ei muuten ehkä huomaisikaan. Tommi Kinnusen Neljän tien risteys aiheutti niin voimakkaan tunteen niin yllättäen, että lukija puhkesi kyyneliin.
– Kirjan ihmishahmot ja kohtalot olivat niin kokonaisia ja voimakkaita ja tulivat niin lähelle... Yksi sana tekstin keskellä aiheutti sen, että kyyneleet alkoivat vain virrata. Painoin nappia, keskeytin lukemisen ja itkin vähän aikaa, muistelee Putkonen-Örn kokemustaan.
Hän pohtii, että kun asioita sanoo tai lukee ääneen, todentuu paljon sellaista, joka silmillä lukiessa voisi mennä ohi.
Varsinaista valmistautumista kulloiseenkin luku-urakkaan hän ei harrasta. Sen verran kuitenkin, että selailee tiedostoa vieraskielisen sanaston varalta, onko erikoissanastoa tai lukuohjeita. Tärkeintä on olla hereillä.
Palautetta tulee paljon: viesteinä, kaduilla, kaupoissa, teatteriesitysten jälkeen. Yleisimmin kiitetään Kristan äänen väriä. Toinen kuuntelijoilta tuleva kiitos on se, että Krista on lukenut tekstin niin että se on kuuntelijalle helposti ymmärrettävää.
– Siihen pyrinkin! En siihen että jokainen lause on kovin tulkittu, vaan että se on ymmärretty.
Hän on saanut myös toisenlaista palautetta, kalseasta äänestä. Silloin hän miettii minkä kirjan palautteenantaja on mahtanut kuunnella. Kenties dekkarin, jonka päähenkilö on todella tyly? Ei sellaista voi lempeällä äänellä lukeakaan, nauraa Putkonen-Örn.
– Suosittelen kyllä kuuntelemaan toisenkin kirjan, että onko vielä sama vaikutelma.
Äänikirjan lukijalle urakoinnista maksetaan kertakorvaus. Rahaa ei ropise senttiäkään enempää vaikka suoratoistopalveluiden kuuntelumäärät olisivat kuinka korkeita.
Minneapolisin poliisilaitos halutaan lakkauttaa ja perustaa uudelleen, Minneapolisin kaupunginvaltuutetut sanovat.
– Olemme sitoutuneet lakkauttamaan poliisitoimen Minneapolisin kaupungissa sellaisena kuin me sen tällä hetkellä tunnemme, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lisa Bender kertoo uutiskanava CNN:n haastattelussa.
Bender lisää, että poliisilaitos rakennetaan uudelleen sellaiseksi, että se varmasti suojelee kaupunkilaisia.
Kaupungin kahdestatoista kaupunginvaltuutetusta yhdeksän näyttäytyi sunnuntaina julkisessa kokoontumisessa, jossa valtuutetut puhuivat aikeistaan poliisilaitoksen lakkauttamiseksi.
Paikalliset aktivistit ovat kritisoineet Minneapolisin poliisin toimintaa jo vuosien ajan rasistisesta ja väkivaltaisesta toimintatavasta. Minnesotan osavaltio aloitti viime viikolla tutkinnan, jossa Minneapolisin poliisilaitosta epäillään kansalaisoikeuksien rikkomisesta.
Minneapolisin poliisin toiminta aiheutti pidätystilanteessa 46-vuotiaan George Floydin kuoleman, jonka seurauksena Yhdysvalloissa on osoitettu mieltä poliisiväkivaltaa ja rasismia vastaan jo toista viikkoa. Pidätykseen osallistuneet poliisit ovat kaikki erotettu ja yhtä heistä syytetään toisen asteen murhasta.
Yhdysvalloissa poliisilaitoksia on lakkautettu ja perustettu uudelleen ennenkin. 2000-luvulla esimerkiksi New Jerseyn Camdenissa ja Kalifornian Comptonissa poliisilaitokset lakkautettiin ja lainvalvonta siirrettiin toiselle laitokselle.
Yhdysvalloissa sanomalehti New York Timesin mielipidepalstan vastaava toimittaja James Bennet on eronnut tehtävästään. Päätös seuraa julkista kohua ja arvosteluryöppyä, joka sai alkunsa lehden julkaisemasta mielipidekirjoituksesta.
Kirjoituksessa republikaanisenaattori Tom Cotton kannusti hallintoa nujertamaan ympäri maata levinneet poliisiväkivallan vastaiset mielenosoitukset sotilaallisesti. Cotton kannusti valtiota "musertavaan voimannäyttöön" lainrikkojien pysäyttämiseksi.
Vuodesta 2016 mielipidepalstan vastaavana toimittajana työskennellyt Bennet puolusti alun perin kirjoituksen julkaisua, vedoten palstalla julkaistavien mielipiteiden ideologiseen moninaisuuteen. Bennet kuitenkin sanoi, ettei ollut lukenut kirjoitusta ennen julkaisua.
Lehden työntekijät tulistuivat
Myös lehden kustantaja puolusti alkuun päätöstä. Myöhemmin se kuitenkin ilmoitti, ettei kirjoitus vastannut lehden vaatimustasoa.
Ulkoisen arvostelun ohella julkaisupäätöstä kritisoitiin myös talon sisältä. Noin 800 lehden omaa työntekijää allekirjoitti vetoomuksen, jolla protestoitiin kirjoituksen julkaisua.
Bennetin irtisanoutumisesta julkaistussa tiedotteessa ei suoraan mainita mielipidekirjoituksesta seurannutta kohua. Henkilöstölle suunnatussa tiedonannossa kuitenkin viitattiin edeltäneellä viikolla tapahtuneeseen epäonnistumiseen toimitusprosessissa.
