Helsinkiläinen Kerkko Sunell, 19, luki kauppatieteellisen alan yhteisvalintakokeeseen tammikuusta lähtien ahkerasti. Tavoitteena oli Aalto-yliopisto, johon vuosi sitten ylioppilaaksi kirjoittanut Sunell ei pääsisi pelkän todistusvalinnan perusteella.
Valmistautumiseen kuului verkkovalmennuskurssi ja arviolta 900 tuntia opiskelua.
Kokeet menivät hyvin, ja pistemäärä riittäisi opiskelupaikkaan. Sunell jää kuitenkin ilman opiskelupaikkaa. Syy siihen tuntuu epäoikeudenmukaiselta.
Kauppatieteellisen alan valintakoe oli tänä keväänä kaksivaiheinen. Kokeen ensimmäinen vaihe tehtiin etänä, ja hakijan pistemäärä kokeen toisessa, läsnäoloa vaativassa vaiheessa sai olla enintään 20 prosenttia ensimmäistä vaihetta heikompi.
Sunellin koetulosten vertailu jäi tästä todella täpärästi.
– 0,3 pistettä enemmän kokeen toisessa vaiheessa olisi riittänyt täyttämään kriteerin.
Nurinkurista on, että Sunellilla olisi opiskelupaikka myös siinä tapauksessa, että hän olisi menestynyt huonommin etänä tehdyssä ensimmäisessä valintakokeessa.
Kerkko Sunell ei ole tilanteessa yksin. Saman säännön perusteella karsiutui 437 hakijaa. Kauppatieteiden alan valintakokeen toiseen vaiheeseen osallistui kaikkiaan 1037 hakijaa, joten hylättyjen hakijoiden osuus on yli 40 prosenttia.
Sääntö luotiin vilpin estämiseksi
Koronakeväänä korkeakoulut joutuivat muuttamaan valintamenettelyään nopealla aikataululla. Aiempaa enemmän opiskelijoita on otettu sisään pelkän ylioppilastodistuksen perusteella.
Monet pääsykokeet ovat olleet kauppatieteellisen alan tavoin kaksivaiheisia. Etäkokeella karsitaan parhaiten menestyneet mukaan toiseen vaiheeseen, joka voi olla läsnäoloa vaativa koe tai esimerkiksi haastattelu.
Muutokset lisäävät myös virheiden mahdollisuutta. Vastikään kävi ilmi, että oikeustieteellisen alan pääsykokeessa on tapahtunut pisteiden laskuvirhe. Jo etäkoevaiheessa oli ongelmia, kun lukihäiriöiset hakijat eivät saaneet käyttöönsä heille luvattua lisäaikaa.
Kauppatieteellisen alan kaksivaiheisen valintakokeen rakennetta oli suunnittelemassa 10 dekaania eri korkeakouluista. Mahdollisen vilpin estämiseksi he päätyivät ratkaisuun, jossa kokeen toisessa vaiheessa hakijan pitäisi saada pistemäärä, joka olisi enintään 20 prosenttia heikompi kuin mitä tämä oli saanut etäkokeesta.
Suomen kauppakorkeakoulut ry:n puheenjohtaja ja LUT-yliopiston dekaani Sami Saarenketo sanoo, että 20 prosentin sääntöön päädyttiin kollektiivisella päätöksellä.
– Halusimme luoda kontrollin, joka varmistaa, että hakija pärjää suunnilleen yhtä hyvin molemmissa vaiheissa ja tulee omalla osaamisellaan valituksi.
"En ole tehnyt vilppiä, mutta tilanne tulkitaan sellaiseksi"
Kauppatieteellisen alan valintakokeen sääntö vaikuttaa tiukalta verrattuna muihin kaksivaiheisia kokeita järjestäneisiin aineisiin.
Oikeustieteellisen alan valintakokeen toisessa vaiheessa etäkokeessa mahdollisesti tehty vilppi pyrittiin eliminoimaan niin, että hakijan piti saada puolet kokeen maksimipisteistä tullakseen hyväksytyksi.
Lääketieteellisen alan valintatoimikunta katsoi etäkokeen olleen niin vaikea, että hakija ei saisi ulkoisten lähteiden käytöstä merkittävää hyötyä, ja osaaminen varmistuisi joka tapauksessa kokeen toisessa vaiheessa.
Kerkko Sunell tiesi 20 prosentin säännöstä. Hän oli toisen valintakokeen oikeiden vastausten julkistamisen jälkeen laskenut pisteensä ja valmistautunut siihen, ettei hän saisi opiskelupaikkaa. Koetulosten julkistus tuotti silti yllätyksen.
– Luulin, että pisteeni eivät olisi muutenkaan riittäneet korkeakoulupaikkaan. Sitten kävi ilmi, että Aalto-yliopistoon pääsi puoli pistettä minua heikommalla koetuloksella.
Tilanne tuntuu luonnollisesti epäoikeudenmukaiselta. Opiskelupaikkaa ei ole, vaikka Sunell on ylittänyt vaadittavan pisterajan sekä etänä että valvotuissa olosuhteissa tehdyssä kokeessa.
– En ole tehnyt vilppiä, mutta tilanne tulkitaan sellaiseksi. Jännä dilemma on, että nyt osa opiskelupaikoista menee ihmisille, jotka ovat saaneet kummastakin kokeesta vähemmän pisteitä kuin minä.
Valintamenettelystä voi kannella oikeusasiamiehelle
Dekaani Sami Saarenkedon mukaan valintakokeen suunnittelussa konsultoitiin juristeja ja opintohallinnon edustajia.
Saarenketo ei pidä koetta epäoikeudenmukaisena, vaikka toisessa valintakokeessa osa hakijoista joutui kilpailemaan muiden hakijoiden lisäksi myös omaa aiempaa suoritusta vastaan.
– Päätös tehtiin parhaan harkinnan valossa hyvin poikkeuksellisessa tilanteessa, ja seisomme sen takana edelleen. Hakijat olivat mielestäni tasa-arvoisessa asemassa, koska muuttuneet valintaperusteet olivat samalla tavalla kaikkien hakijoiden tiedossa ennen valintakokeita.
Saarenketo sanoo, että jos hakija kokee valintamenettelyn olleen epäoikeudenmukainen, tämä voi tehdä asiasta kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.
– Oikaisupyyntöjä tehdään joka vuosi, varmasti myös tänä vuonna. Kilpailu opiskelupaikoista on kovaa, ja valintoihin liittyy uniikkeja tilanteita ja tunnemyrskyjä.
Millaisia kokemuksia sinulla on poikkeusajan pääsykokeista ja opiskelijavalinnoista? Voit keskustella aiheesta la 11.7. klo 23 asti.
Juttua muokattu 10.7. kello 15.17: Lisätty tieto kauppatieteiden alan valintakokeen toiseen vaiheeseen osallistuneiden ja hylättyjen hakijoiden määrästä. Otsikkoa muutettu.
