Ranskalainen tuomioistuin on langettanut vankeustuomiot kahdelle entiselle vakoilijalle, jotka tuomion mukaan jakoivat tiedustelutietoja vieraalle valtiolle.

Tiedotusvälineet ovat kertoneet, että kyseinen vieras valtio on Kiina.

Oikeudenkäynti alkoi Pariisissa maanantaina ja sitä käytiin äärimmäisen salaisuuden vallitessa. Tuomiot annettiin perjantaina.

Tuomitut miehet työskentelivät aikanaan Ranskan ulkoisessa tiedustelupalvelussa DGSE:ssä. Heistä 69-vuotias sai 12 vuoden vankeustuomion ja 73-vuotias kahdeksan vuoden tuomion.

Lisäksi 69-vuotiaan miehen vaimo sai kätkemisrikoksesta neljän vuoden tuomion, josta kaksi vuotta ehdollisena.

Miehet otettiin kiinni 2017, mutta he ovat saaneet olla vapaalla jalalla takuita vastaan.

Lisää aiheesta:

Entisiä ranskalaisvakoojia syytetään kaksoisagenteiksi – väitetään työskennelleen Kiinan leivissä

Huippusuositun Le Bureau -vakoojasarjan tuottaja Alex Berger Ylelle: "Paras palaute tulee oikeilta vakoojilta"

Puolan presidentinvaalien tilanne erittäin tiukka

Ennen aamuneljää päivittyneen ovensuukyselyn mukaan Puolan presidentinvaaleissa istuva presidentti Andrzej Duda olisi hieman haastajaansa Varsovan pormestaria Rafał Trzaskowskia edellä. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen tasainen.

Dudalle tuorein ovensuukysely antaa 51 prosentin ja Trzaskowskille 49 prosentin kannatuksen. Aiemmassa kyselyssä ero oli hiukan pienempi. The Guardian -lehti kertoo, että virallisten tulosten odotetaan valmistuvan tiukan tilanteen vuoksi aikaisintaan maanantaina iltapäivällä.

Ulkoministeri Pekka Haaviston ministerivastuu käsittelyyn

Eduskunnan perustuslakivaliokunta päättää tänään ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasian käsittelystä. Perustuslakivaliokunta saa eteensä poliisin esitutkinta-aineiston, jota on noin 1 300 sivua. Perustuslakivaliokunta pyysi helmikuussa esitutkintaa, jotta selviäisi rikkoiko Haavisto lakia, kun hän teki päätöksiä a-Holin leirillä olevien suomalaisten tapauksessa. Poliisi tutki erityisesti sitä, miksi Haavisto halusi siirtää konsulipäällikkö Pasi Tuomisen toisiin tehtäviin.

Lue tästä Haavisto-tutkinnan aiemmat ja tulevat vaiheet.

Suppilaudan voi vuokrata ja se on liikuntaa, mutta polkupyörän vuokraus ei, linjaa verottaja

Verottajan tulkinnan mukaan kaupunkipyörien kohdalla ei voida hyödyntää liikuntaseteleitä, koska silloin maksetaan pelkästään välinevuokrasta. Pyöräliitto ja alan toimijat ovat ihmeissään.

Taistelu mikrobeja vastaan kalusteilla kiihtyy

Koronakevät on siivittänyt suomalaisten yritysten antibakteeristen ratkaisujen myyntiä. Bakteerit ovat olleet yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle. Monet yritykset ovat nyt alkaneet tehdä yhteistyötä päästäkseen Lähi-idän markkinoille, jossa palkintona on isot rahat.

Viikko alkaa epävakaisena

Viikko alkaa vaihtelevissa merkeissä. Sää on epävakaista ja sade- tai ukkoskuuroja liikkuu vähän siellä täällä. Keski- ja Pohjois-Lapissa jatkuu enimmäkseen poutasää.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Kaupunkiviljelijä Sauli Rantasta oli jo pitkään kiehtonut oma pienimuotoinen ruoantuotanto. Viime keväänä oma parveke alkoi tuntua viljelytilana liian pieneltä ja Rantanen päätti liittyä Kera-kollektiiviin.

Kera-kollektiivi tarjoaa kaupunkilaisille muun muassa kulttuuri- ja taidetilaa sekä viljelyruutuja Inexin entisellä jättimäisellä logistiikkakeskuksella Espoossa.

– Tämä oli hyvällä sijainnilla ja hyvä diili. Esikasvatin taimet keväällä kotona, ja toin ne tänne kesän alussa, Rantanen kertoo.

Kera-kollektiivi tarjoaa viljelijöille yhteiset kastelukannut ja lapiot. Jos kaupunkiviljelijät lähtevät lomalle, he merkitsevät laatikkonsa kastelutikuilla, jotta muut viljelijät tietävät kastella myös naapurin kasvit.

– Yhteisöllisyys toimii tällä tavalla. Lisäksi täällä on yleisiä kukkalaatikoita ja penkkejä ja tänne voi tulla viettämään aikaa ja nauttimaan kesäpäivistä muutenkin.

Helteellä Rantanen käy Keralla joka päivä kastelemassa kaupunkiviljelmäänsä, mutta muuten riittää joka toinen päivä.

– Aika pienellä vaivalla saa itselleen kasvatettua ruokaa tällaisessakin ympäristössä, kun ei tarvitse miettiä, että tekisi tätä ihan työkseen. Minusta tämä on kiva harrastus.

Myös kaupassa käydessään Rantanen pyrkii siihen, että ostaisi mahdollisimman lähellä tuotettua ruokaa. Hän uskoo, että urbaani viljely tulee yleistymään tulevaisuudessa.

– On hyvä, että ruoka tehdään lähellä. Hiilijalanjälki pienenee, jos ruokaa ei tarvitse hirveän pitkältä rahdata kauppaan, Rantanen aprikoi.

Rantasen mielestä tulevaisuudessa esimerkiksi kaupungin katot voitaisiin valjastaa laajemmin ruoan kasvatukseen.

– Tällaisia julkisia tiloja voitaisiin hyödyntää enemmän ja pistää niille viljelyitä pystyyn, hän sanoo.

Ruokasienien kasvatusalustana kahvinporot ja viljelytilana kontti

Urbaanissa ruoantuotannossa yksi keskeinen tekijä on tilan hyödyntäminen. Viljelyä pyritään tekemään siis mahdollisimman pienissä tiloissa. Lisäksi resursseja säästetään erilaisia ravinteita, kuten ruokahävikkiä ja jätevettä, kierrättämällä.

Espoossa, Keran tehdasalueella päämajaansa pitävä Helsieni kasvattaa ruokasieniä kontissa ravintoloilta keräämissään kahvinporoissa.

– Myös tila ympärillämme on rajallinen resurssi. Kun haluamme säästää ja optimoida ympärillämme olevia resursseja, meidän on käytettävä mahdollisimman vähän raaka-aineita, aikaa ja tilaa ja kaiken kaikkiaan rajoittaa hiilidioksidipäästöjämme, Helsienen markkinoinnista ja sadonkorjuusta vastaava Benoit Mantel summaa.

Pitkulaisista kahvinporoilla täytetyistä säkeistä pullahtavat ruokasienet ovat osterivinokkaita, joiden kasvuun menee noin pari viikkoa. Pääasiassa ruokasienet päätyvät takaisin ravintoloihin, joista kahvinporotkin ovat lähtöisin.

– Sienet ovat kiinnostavia, koska ne ovat hyviä proteiinin lähteitä ja vievät vain vähän resursseja, kuten vettä ja tilaa, Mantel toteaa.

Resurssien säästämisen lisäksi Mantelin mielestä ruoantuotonnossa on tärkeää paikallisuus.

– Kasvatamme sienet paikallisesti ja myymme ne paikallisesti. Meillä ei ole tarkoituksena myydä niitä ympäri Suomen. Mielestäni aina pitäisi keskittyä sekä paikallisten resurssien että paikallisen tuotannon mahdollisuuksiin, Mantel painottaa.

Yritys myy sienirihmastoja myös kuluttajille, jotta osterivinokkaiden kasvatus olisi mahdollista vieläkin lähempänä – kotikeittiöissä. Lisäksi tarvitsee vain kahvinporoja ja steriilin muoviastian.

Versojen ja yrttien kerrosviljelyä kampusalueella

Toinen esimerkki vähän tilaa vievästä kasvatusmetodista on kerrosviljely. Little Garden -nimistä yritystä pyörittävä Jaakko Lehtonen kertoo, että parin vuoden aikana pääkaupunkiseudulla on aloittanut ainakin neljä lehtivihannesten kerrosviljelijää.

– Kerrosviljely on modernia kasvihuoneviljelylä. Viljelemme lehtivihanneksia useammassa eri kerroksessa, pienessä ympäristössä tilaa ja energiaa säästäen. Sen mahdollistaa käytännössä energiatehokkaat led-valot, Vantaalla Metropolian kampusalueen hallirakennuksessa yrttejä ja versoja viljelevä Lehtonen kertoo.

Konteissa tapahtuvan ruokasienien kasvatuksen lailla kerrosviljelyssä kasvuolosuhteet pystytään optimoimaan, jolloin kasvatus on mahdollisimman tehokasta. Kasteluvesi käytetään uudelleen, jotta vettä ja ravinteita ei menisi lainkaan hukkaan. Tuotantoon ei tarvita myöskään erillistä lämmitystä.

Lehtosen ja hänen kollegojensa Robert Jordaksen ja Kirmo Kivelän kiinnostus erilaisiin kaupunkiviljelyprojekteihin heräsi jo 11 vuotta sitten. Kolmikko on vaikuttanut muun muassa Dodo-ympäristöjärjestössä.

– Alun perin toimme esiin ruoantuotannon ympäristövaikutuksia erilaisten tempausten ja kaupunkiviljelyprojektien kautta. Pasilan vanhoilla veturitalleilla meillä on ollut pitkään kasvihuone ja tapahtumakeskus, Lehtonen kertoo.

Myös ammattimainen kaupunkiviljely ja teknologian yhdistäminen siihen kiehtoi kaveruksia alusta saakka. Oman firman perustamiseen innosti pari vuotta sitten erityisesti led-teknologian kehittyminen, halpeneminen ja tarjonnan lisääntyminen.

– Tämä on yksi ratkaisu veden, ravinteiden ja energian säästämiseen. Isoin juju kerrosviljelyssä ja kaupunkiviljelyssä on kuitenkin tuoda tuotanto lähelle kuluttajaa. Eniten kiehtoo, mitä se tuo viljelijälle.

Little Garden myy yrttejä ja versoja ilman välikäsiä ravintoloille ja kaupoille. Kotitalouksille myynti tapahtuu Reko-lähiruokarinkien kautta. Vaikka logistiikassa on Lehtosen mukaan vielä paljon kehitettävää, hän uskoo, että kerrosviljelyä voisi hyvin harjoittaa muuallakin kuin ostovoimaisella metropolialueella.

– Jonkun se ruoka pitää tuottaa, ja perinteinen alkutuotanto ei ole helpoimpia bisneksiä. Ykköstavoitteemme on kehittää sellainen malli, joka houkuttelee jonkun muunkin lähtemään yrittäjäksi ja tekee alkutuotannosta kannattavaa, Lehtonen toteaa.

Voisiko pääkaupunkiseutu olla tulevaisuudessa ruoantuotannossaan omavarainen?

Pääkaupunkiseudulla urbaanin ruoantuotannon mahdollisuuksia edistetään CircularHoodFood-hankkeessa. Kyseessä on Helsingin seudun ympäristöpalvelujen, Metropolian, Vantaan kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteishanke, jossa pyritään lisäämään erityisesti taloyhtiöiden ja ravintoloiden ruokahävikin hyödyntämistä.

Urbaanin ruoantuotannon tarpeen nähdään kasvavan tulevaisuudessa, kun ilmastonmuutos, pandemiauhkat ja poliittiset konfliktit tuovat epävarmuutta ruokaketjuihin.

– Kun väestö kasvaa ja muuttaa maaseutualueilta kaupunkeihin, tarvitaan lisää keinoja tuottaa kestävästi ruokaa kasvavalle väestölle, Vantaan kaupungin projektipäällikkö ja CircularHoodFood-hankkeen parissa työskentelevä Henri Laine sanoo.

Väestönkasvun lisäksi ruoantuotannon huoltovarmuutta nakertaa peltotilan loppuminen.

– Kun ihmisiä tulee enemmän ja enemmän, on kysymys myös siitä, missä tuotamme tulevaisuudessa ruokaa, Laine jatkaa.

Laineen mielestä Suomi voisi toimia suunnannäyttäjänä myös muulle maailmalle. Pohjolan leveysasteilla perinteisen maanviljelyn olosuhteet ovat haastavat ja jos Suomessa pystyttäisiin tuottamaan tuoretta ruokaa vuoden ympäri, samoja innovaatioita voitaisin ottaa käyttöön laajemminkin.

– Jos saamme kehitettyä tapoja kasvattaa sisätiloissa ruokaa vuoden ympäri, saamme enemmän omavaraista ruoantuotantoa. Se on osa ruuantuotannon huoltovarmuutta. Lisäksi ruoka olisi puhdasta lähiruokaa, joka palvelisi koko pääkaupunkiseutualuetta, Laine pohtii.

Pääkaupunkiseudulla olisi Laineen mukaan paljon paikkoja, joihin voisi rakentaa uusia ruoantuotantojärjestelmiä.

– Halleissa, rakennusten katoilla, kellareissa ja tunneileissa on paljon mahdollisuuksia innovatiivisten ruoantuotantojärjestelmien rakentamiselle. Näkisin, että mahdollisuudet ovat rajattomat. Teoriassa voisimme olla täysin omavaraisia ruoantuotannosta, Laine sanoo.

Kerrosviljelyn ja konteissa tapahtuvan sienien viljelyn lisäksi Laine mainitsee vielä vesiviljelyn. Esimerkiksi mikrolevää voidaan kasvattaa vesikierrätysmenetelmällä.

– Superfoodeja, proteiinirikkaita ja omegarasvahappopitoisia ravintoaineita voidaan kasvattaa suljetussa järjestelmässä eli omassa reaktorissa. Se on yksi tulevaisuuden innovatio ja keino saada lisää proteiininlähteitä ihmisille ja eläimille rehua, Laine sanoo.

Laine itse on erikoistunut humalantuotantoon vesiviljelyn avulla.

– Kasvatamme panimojen sivuvirroista omaa humalaa vesiviljelyn avulla. Humala on puolestaan raaka-aine oluelle, Laine kertoo.

Laineen mukaan vesiviljelyjärjestelmissä pystytään kierrättämään myös teollisuuden hukkavesiä, jotka menisivät muuten viemäriin.

– Niiden sisältämät ravinteet voidaan hyödyntää luomulannoitteena, Henri Laine vinkkaa.

Suomessa jää noin 50–60 ihmistä junan alle vuosittain. Kaikkien onnettomuuksien syy ei selviä koskaan.

Tapana on, että tapahtumia ei uutisoida yksityiskohtaisesti. Aika ajoin junan alle jääneen ihmisen menehtyminen tai veturinkuljettajan kokemus nousee kuitenkin puheenaiheeksi.

Tilanteessa edetään ohjeen mukaan

VR:n liikennejohtaja Nina Mähönen kertoo, että ikävässä tilanteessa yhtiö tekee kaikkensa työntekijöiden hyvinvoinnin eteen. Tukea ja apua annetaan jokaiselle henkilökunnan jäsenelle.

Tilanne etenee aina sovitun toimintaohjeen mukaan. Ensimmäisenä otetaan aina yhteys viranomaisiin. Kuljettaja soittaa hätäkeskukseen ja tekee ilmoituksen liikenteen ohjaukseen.

Kuljettajan työvuoro keskeytyy ja hänet ohjataan työterveyteen. Töihin hän palaa vasta siinä vaiheessa, kun kokee siihen pystyvänsä.

Veturinkuljettajilla on oma vertaistukiryhmänsä, jossa he voivat puida kokemuksiaan rauhassa.

– Se on kuljettajien mukaan myös tärkeä keino palautua työkuntoon, Mähönen kertoo.

Pääsääntöisesti kuljettajat palaavat töihin lyhyen poissaolon jälkeen.

Erilaisia onnettomuustilanteita käydään läpi jo koulutuksessa. Niitä harjoitellaan teoriassa ja simulaattorissa.

"Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin"

Rautatiealan unionin puheenjohtajan Tero Palomäen käsityksen mukaan kaikki kuljettajat, jotka ovat tarvinneet apua ovat sitä myös saaneet.

– Tilanne, jossa henkilö jää junan alle on kuljettajalle kriisi ja siitä toipuminen voi olla pitkä prosessi, Palomäki sanoo.

Unioni ei ole joutunut puuttumaan siihen, miten henkilökuntaa sillä hetkellä kohdellaan.

– Kenenkään ei tarvitse selviytyä omin neuvoin, Palomäki sanoo.

Itsekin kuljettajan työtä tehnyt Palomäki tietää tapauksia, joissa useita samanlaisia onnettomuuksia kokenut kuljettaja vaihtaa kokonaan ammattia.

– Tilanteet ovat erilaisia ja se vaikuttaa kokemukseen. Onko kyseessä vahinko, ja minkä ikäinen alle jäänyt on, Palomäki sanoo.

Henkilökunnan kouluttaminen on yksi keino vähentää junan alle jäämisiä

Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on selvittänyt, mitkä ovat kustannustehokkaimmat keinot vähentää itsemurhia Suomen rautateillä. Selvityksen on laatinut VTT:n erikoistutkija Anne Silla, joka on myös väitellyt rautatieliikenteen allejäänneistä.

– Se on aina valitettava tapahtuma veturinkuljettajan, uhrin omaisten, pelastushenkilökunnan sekä mahdollisten silminnäkijöiden näkökulmasta, mutta myös rautatieliikenteen sujuvuuden kannalta, Silla sanoo.

Selvityksen mukaan toimivia keinoja ovat muun muassa rautateiden henkilökunnan kouluttaminen tunnistamaan itsetuhoisia henkilöitä rautatiealueilla, alueiden parempi valvonta ja eri viranomaisten parempi yhteistyö VR:n ja Traficomin kanssa.

Traficom vetää myös yhteistyöryhmää, jossa käydään näitä asioita läpi. Ryhmässä ovat mukana VR:n ja muiden rautatieliikenteeseen liittyvien toimijoiden lisäksi poliisi, pelastuslaitos, terveyden- ja hyvinvoinninlaitos ja Suomen mielenterveys ry.

Ovensuukyselyn mukaan Puolan presidentinvaaleissa istuva presidentti Andrzej Duda olisi hieman haastajaansa Varsovan pormestaria Rafał Trzaskowskia edellä. Tilanne on kuitenkin äärimmäisen tasainen.

Dudalle tuorein ovensuukysely antaa 51 prosentin ja Trzaskowskille 49 prosentin kannatuksen. Aiemmassa kyselyssä ero oli hiukan pienempi.

Ipsosin teettämässä tuoreessa kyselyssä virhemarginaali on yhden prosenttiyksikön verran. Aiemmin marginaali oli kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Puolan keskusvaalilautakunta on sanonut, että se ei aio julkaista ääntenlaskun osittaisia tuloksia vaan pelkän virallisen tuloksen. Reutersin mukaan lautakunnan odotetaan pitävän tiedotustilaisuuden kello 9 Suomen aikaa.

The Guardian -lehti kertoo, että virallisten tulosten odotetaan valmistuvan tiukan tilanteen vuoksi aikaisintaan maanantaina iltapäivällä. Uutistoimisto AP:n mukaan tulosten julkistus voi mennä jopa tiistaille.

Äänestysprosentin arvioidaan olevan korkea, 68,9 prosenttia. Lopullinen luku saattaa olla vielä korkeampi.

Asiantuntijat ovat varoittaneet vaalin tuloksen voivan olla lopulta niin tiukka, että se voi johtaa laillisiin haasteisiin ja mielenosoituksiin.

Korona ei vaikuttanut äänestämisintoon

Vaalien toinen kierros käytiin sunnuntaina. Mielipidetiedustelut povasivat vaalien alla tasaista kamppailua.

Puolan keskusvaalilautakunnan mukaan koronapandemia ei näyttänyt vaikuttaneen ihmisten intoon käyttää äänioikeuttaan, ja äänestäjiä oli päivän mittaan käynyt ensimmäistä kierrosta vilkkaammin.

Koronaviruksen vuoksi äänestyspaikoilla niin vaalivirkailijat kuin äänestäjätkin suojautuivat monin tavoin. Käytössä olivat niin hengityssuojukset, visiirit kuin käsidesipullotkin.

Vaalien toisella kierroksella kohtasi kaksi samanikäistä, mutta hyvin erilaista ehdokasta.

48-vuotias Andrzej Duda edustaa konservatiivista ja kansallismielistä Laki ja oikeus -puoluetta. 48-vuotias Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski on liberaali keskusta-oikeistolainen.

Krakovasta kotoisin oleva Duda on juristi. Varsovasta kotoisin oleva Trzaskowski on opiskellut politiikkaa ja erikoistunut Eurooppa-politiikkaan.

Molemmat ovat istuneet kansanedustajina Puolan parlamentissa ja europarlamentaarikkoina Brysselissä.

Kaksi viikkoa sitten vaalien ensimmäisellä kierroksella Andrzej Duda sai vajaat 43,5 prosenttia ja Rafał Trzaskowski 30,5 prosenttia äänistä.

Äänestysprosentti oli ensimmäisellä kierroksella 64,4.

13.7. kello 4.06: Päivitetty tiedot ovensuukyselyjen tuloksista ja lisätty Guardianin tieto, jonka mukaan viralliset tulokset selvinnevät vasta maanantai-iltapäivällä.

Lisää aiheesta:

Peittoaako liberaali Varsovan pormestari istuvan presidentin? – Puolassa äänestetään tänään presidentinvaaleissa

Kannattajat huutavat muutosta – Varsovan suosittu pormestari kiinni Puolan presidenttiydessä

Eurooppa-kirje: Koronavirus on myrkkyä avoimelle tiedonvälitykselle – Kysymysten esittäminen EU-päättäjille on vaikeutunut

Puolan konservatiivipresidentti ja hänen liberaali haastajansa toiselle kierrokselle presidentinvaaleissa

Trump: Presidentti Duda tekee "loistavaa työtä" – Osa Yhdysvaltain Saksan-joukoista voisi siirtyä Puolaan

Suomessa on enemmän peuroja ja kauriita kuin koskaan. Leudot talvet ovat auttaneet niitä leviämään entisestään.

Myös onnettomuuksia tapahtuu jo moninkertaisesti verrattuna hirvikolareihin.

Kokosimme viisi tietoa, jotka hirvieläimistä kannattaa muistaa jo siksi, että peuravaara-alueella tajuaa hiljentää vauhtiaan.

Katso videolta, miten läheltä ja nopeasti peura paukahtaa moottoripyörän eteen ja ohi:

1. Onnettomuuksia enemmän kuin hirvellä

Metsäkauris on pieni ja siro, noin parikymmentäkiloinen. Valkohäntäpeura taas saattaa juosta jopa 40 kilometrin tuntivauhtia. Painoa voi olla sata kiloa.

Erityisen vaarallinen peura on iskeytyessään auton sivusta laseja vasten. Moottoripyöräilijän peuraonnettomuus voi tappaa helposti.

Suomen tieliikenteessä sattui viime vuonna yli 13 000 riistaonnettomuutta. Onnettomuuksista yli 11 000 liittyi valkohäntäpeuroihin ja metsäkauriisiin.

Vaarallisinta aikaa oli marraskuu, jolloin kirjattiin kaikkiaan yli 2 000 onnettomuutta eli noin kuudesosa kaikista tapauksista.

Suurin osa riistaonnettomuuksista sattui Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla.

Määrät ovat olleet jatkuvassa ja nopeassa kasvussa.

Hirvien kanssa kolaroitiin viime vuonna reilut 2000 kertaa.

Syksyllä valkohäntäpeurat liikkuvat paljon muun muassa kiiman vuoksi. Keväällä syntyneet vasat ovat syksyllä jo isoja ja liikkuvat aikuisten mukana.

Tavallisimmin peurat lähtevät liikkeelle illan hämärtyessä, joka loppusyksyllä osuu samaan ajankohtaan vilkkaimman työmatkaliikenteen kanssa.

Myös aamuhämärän aika on peurojen suosiossa.

2. Hirveen verrattava saalis

Valkohäntäpeura on nykyisin arvokas riistaeläin etenkin Etelä-Suomessa. Se alkaa jo olla metsästyksessä hirveä merkittävämpi ja arvokkaampi eläin, sillä samalla kun kanta kasvaa, kasvavat myös pyyntiluvat.

Valkohäntäpeurakannan on arvioitu kaksinkertaistuneen 2000-luvulla. Nyt niitä on jo noin 110 000 yksilöä.

Esimerkiksi vuoden 2016 jahdin jälkeen peuroja arvioitiin olevan koko maassa vain 70 000

– Yksi syy kannan kasvuun on metsästyksessä. Etenkin aiempina vuosina on ammuttu uros, eikä lisääntyvää naarasta, riistasuunnittelija Marko Muuttola kertoo.

Vasojen emää ei ammuta ensimmäisenä, sillä se ei kuulu eettiseen metsästykseen, vaikka leutona talvena ja talviruokinnan piirissä vasat selviäisivätkin ilman emää.

– Eli metsästäjän pitäisi ampua ensin vasat ja sitten emä. Se vaatii usein lukuisia tunteja lisätyötä, sillä vasansa menettänyt naaras voi olla paljon varovaisempi, Muuttola sanoo.

Jotta valkohäntäpeurakanta suurella todennäköisyydellä pienenisi, Luonnonvarakeskuksen mukaan saalismäärän tulisi olla yli 60 000 yksilöä.

Tämän vuoden pyyntilupia vasta annetaan eri alueille. Viime vuonna lupia annettiin jo ennätysmäärä, ja eläimiä kaadettiin enemmän kuin koskaan.

Pyyntilupia myönnettiin yli 58 000 kappaletta. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

3. Riesaksi asti

Kun peurat tai metsäkauriit saapuvat ensi kertaa omaan pihaan, näky voi tuntua satumaisen kauniilta. Kun ne sitten alkavat tulla yhä rohkeammiksi, hymy saattaa hyytyä.

Esimerkiksi kaupunkien taajamissa on jo metsäkauriita, mutta myös valkohäntäpeuroja riesaksi asti. Kaavoitetulla alueella metsästystä ei saa harjoittaa, joten pienet hirvieläimet saavat jäädä niille sijoilleen.

Vaikka kettuja asumusten pihapiirissä liikkuisikin, ilveksiä harvemmin. Siksi pienille hirvieläimille jää taajamissa luontaiseksi viholliseksi usein vain auto.

Metsäkauriin voi erottaa valkohäntäpeurasta etenkin hännästä tai sen puuttumisesta. Peuraa sirompi ja kevyempi metsäkauris ei juuri häntää omaa, mutta valkoista löytyy myös sen takalistosta.

Valkohäntäpeuralla taas on komea pulloharja, jonka eläin nostaa usein pystyyn liikkuessaan. Oman marjapensaan silmuja syövän eläimen lajia voi hämärässä olla näilläkin tiedoilla silti vaikea tunnistaa.

Metsäkauriskantaa kasvattaa myös sen metsästyksen vapauttaminen. Koska eläimen kaatoon ei tarvita enää pyyntilupia, niitä jää kaatamatta suunnitelmallisesti, pyyntilupien verran.

Siinä missä sarvipäiden kuningas hirvi elää suurissa metsissä, peurat ja kauriit viihtyvät lähellä peltoja, ihmistä ja asutusta.

Autoillessa kannattaakin paitsi hidastaa vauhtia etenkin peuravaaramerkin kohdalla, myös tarkkailla peltoja ja tiensivuja.

4. Kanta alkoi kasvaa vain muutamasta peurasta

Kun valkohäntäpeura tuotiin Suomeen lähes 90 vuotta sitten, vahva ja hyvinvoiva kanta oli vielä kaukainen haave.

Amerikansuomalaiset toivat Pohjois-Amerikan Minnesotasta ensimmäiset peurat vuonna 1934 lahjaksi Suomen metsästäjäliitolle.

Suomeen tuotiin neljä naarasta ja yksi pukki, jotka siirrettiin Laukon kartanon maille Pirkanmaan Vesilahdelle.

Alussa valkohäntäpeura lisääntyi hitaasti. 1960-luvulla peuroja arvioitiin olevan vain 1 000 yksilöä. Nyt peurakanta on kuin haavekuvissa ja ehkä liiankin suuri lähes 110 000 yksiöllään.

5. Metsäkauriilla niksinsä talvesta selviämiseen

Hirvieläimistämme metsäkauris on kaikkein nopein lisääntymään

Metsäkauriin kiima alkaa aiemmin kuin muilla hirvieläimillä ja on nyt jo käynnissä. Kiima-aika kestää elokuun lopulle ja keväällä naaras synnyttää yhdestä kolmeen vasaa.

Metsäkauris eroaa muista hirvieläimistä siinä, että sillä on viivästynyt sikiönkehitys.

Siro kauris ei voi kerätä rasvaa talven varalle samalla tavalla kuin vaikkapa suurikokoinen hirvi. Siksi sikiön viivästynyt kehitys on sen keino peitota kovat talvet.

Vaikka naaraan tiineys kestää vain puolisen vuotta, vasat eivät suinkaan synny sydäntalven lumituiskuissa.

Munasolujen hedelmöittyminen tapahtuu heti loppukesästä, mutta syntynyt alkio ei kiinnity heti kohdun seinämään, mistä se saisi ravintoa kehittymiseen. Sen sijaan se lilluu irrallaan lepotilassa joulukuulle saakka. Vasta silloin alkaa kauriinvasojen kehitys ja emän vatsan pyöristyminen.

Näin vasat syntyvät sopivasti touko-kesäkuun parhaaseen ravintoaikaan.

Myös esimerkiksi karhuilla on sama mekanismi.

Lue lisää:

Peuroja on enemmän kuin koskaan – ja nyt ne tungeksivat jo puutarhoihin ja teille: "Ihmisten sietokyky alkaa ylittyä"

Kun villieläin eksyy Helsingin keskustaan, sen kohtalo on lähes varma – eläinpelastusvastaava: "Ensimmäiseksi turvaamme ihmiset"

Pohjois-Suomen hirvenmetsästystä esitetään aikaistettavaksi lumisten talvien takia

Ruotsalainen Alfa Laval on tehnyt tarjouksen Nelesistä, joka syntyi tämän kuun alussa Metson ja Outotecin yhdistyttyä. Kaupan arvo on 1,7 miljardia euroa.

Alfa Lavalin mukaan kauppa vahvistaa sen asemaa teollisessa virtauksensäädössä, jonka yhtiö on tunnistanut keskeiseksi kasvualueeksi. Nelesiin jäivät Metson venttiililiiketoiminnot.

Neleksen hallituksen jäsenet, jotka osallistuivat päätöksentekoon, ovat yksimielisesti päättäneet suositella yhtiön osakkeenomistajille ostotarjouksen hyväksymistä.

Metso Outotec aloitti viime viikolla yt-neuvottelut. Yhtiö arvioi tuolloin, että päällekkäisyyksien karsimiseksi ja synergiaetujen saavuttamiseksi sen pitää vähentää enintään 280 henkilöä. Neuvottelujen piirissä on valtaosa Metso Outotecin henkilöstöstä, noin 2 400 henkilöä.

Myös Neles tiedotti aiemmin kesällä yt-neuvotteluista. Se kertoi tuolloin tavoitteekseen vähentää 32 vakituista työntekijää vuoden loppuun mennessä.

Lue lisää:

Metso Outotec aloittaa yt-neuvottelut – 280 työpaikkaa vaakalaudalla

Neles Finland vähentää 32 vakituista työtehtävää vuoden loppuun mennessä

Yhdysvalloissa räjähdys aiheutti massiivisen tulipalon asevoimien maihinnousutukialuksella San Diegossa Kaliforniassa.

USS Bonhomme Richard -alus oli kotisatamassaan huoltotöiden vuoksi, kun räjähdys tapahtui sunnuntaiaamuna paikallista aikaa.

Uutiskanava CNN:n mukaan aluksella oli tapahtumahetkellä noin 160 miehistön jäsentä. Uutistoimisto Reutersin mukaan 17 miehistön jäsentä ja neljä siviiliä on viety sairaalahoitoon, mutta heidän vammansa eivät ole vakavia.

Yleensä laivalla on noin tuhannen hengen miehistö.

Sammutustyöt olivat sunnuntai-iltana vielä täydessä käynnissä. Paikallinen palopäällikkö arvioi CNN:lle, että tulipalo aluksella voi kestää jopa päiviä. Päällikön mukaan alus saattaa palaa "vesirajaan asti".

Räjähdyksen syystä ei ole selvyyttä. Palon arvioidaan asevoimien viranomaisten mukaan saaneen alkunsa kannelta, jota pienemmät maihinnousualukset käyttävät saapuessaan ja lähtiessään laivasta.

Laivaston tiedottaja Mike Raney kertoi Reutersille, että toistaiseksi ei ole löytynyt todisteita, jotka viittaisivat rikokseen.

Muun muassa Fox News -uutiskanava julkaisi Twitter-tilillään kuvia tulipalosta.

"Satojen miljoonien korjauskulut"

Navy Times -lehden mukaan Bonhomme Richard on 23 vuotta vanha alus.

Jos alus ylipäätään on palon jälkeen korjattavissa, nousevat korjauskustannukset satoihin miljooniin dollareihin, eläköitynyt laivaston kapteeni ja nykyinen merioikeuden opettaja Lawrence Brennan arvioi lehdelle sähköpostitse.

– Palo voi maksaa Yhdysvaltojen laivastolle merkittävän lentovaltin, Brennan sanoi.

Alusta ovat voineet hänen mukaansa käyttää esimerkiksi uudet Lockheed Martin F-35 -hävittäjät.

Mikäli alus tuhoutuu korjauskelvottomaksi, uuden hankkiminen kestäisi vuosia ja maksaisi noin miljardi dollaria, Brennan arvioi.

Juttua korjattu kello 10.54: USS Bonhomme Richard on maihinnousutukialus, ei maihinnousualus.

Onnettomuustutkintakeskus (Otkes) aloittaa tutkinnan Jyväskylän senioritalon tulipalosta.

Otkes kertoo Twitterissä tehneensä viikonlopun aikana alustavaa tutkintaa palosta, ja sen perusteella tullaan käynnistämään varsinainen tutkinta.

– Pääasia meillä on nyt, että kyse on verrattaen uudesta rakennuksesta, vuodelta 2018 ja sen pitäisi olla tehty uusimpien rakentamismääräysten mukaan ja olla turvallisuustasoltaan sen mukainen. Palon seurauksena talo hyvin laajasti tuhoutui ja meinasi levitä naapuritaloon. Näin sen ei pitäisi mennä. Poikkeuksellista on, että palo levisi yläkerrasta alaspäin melko kauas ja edelleen yhdyskäytävän rakenteita pitkin jopa naapuritaloon. On hyvin tavatonta, että palo leviää näin laajalle, luonnehtii Otkesin johtava tutkija Kai Valonen.

Valonen sanoo, että Otkesia kiinnostavat nyt erityisesti reitit, joita pitkin palo on päässyt leviämään niinkin etäälle alkuperäisestä palopaikasta ja vielä alaspäin ja sivulle ja kohti viereistä rakennusta.

Tutkinnassa katsotaan myös kokonaisuutta laajasti. Aluksi keskitytään kuitenkin rakenteelliseen puoleen.

Otkes valmistelee nyt tutkintaryhmän nimittämistä työhön.

– Viikonlopun aikana on saatu jo hyvin tietoja muita viranomaisilta ja tänään käydään tapahtumapaikalla. Tutkintaryhmä nimetään todennäköisesti huomenna. Tutkinnassa kerätään tietoa, analysoidaan niitä ja viimeiseksi muotoillaan suositukset, mitä pitäisi jatkossa mahdollisesti tehdä toisin.

Valonen sanoo, että tutkinta kestää arviolta puoli vuotta.

Palokan Ilona -senioritalossa syttyi tulipalo perjantai-iltana. Palo roihahti vielä uudelleen perjantain ja lauantain välisenä yönä sen jälkeen, kun tuli oli jo kertaalleen saatu rajattua.

Perjantaina ensimmäisenä syttynyt rakennus on vuodelta 2018. Kolmesta talosta evakuoitiin yhteensä 168 ihmistä.

Poliisi ei epäile tahallaan sytytetyksi, mutta tutkii

Poliisi aloitti oman tutkintansa palosta sunnuntaina. MTV:n uutisten mukaan paloa tutkitaan nimikkeellä yleisvaaran tuottamus, mutta poliisi ei epäile, että palo olisi sytytetty tahallaan.

Tutkinnassa selvitetään erityisesti palon syttymissyytä sekä syitä palon nopealle leviämiselle. Palo sai ilmeisesti alkunsa ylimmän kerroksen parvekkeelta, mistä se levisi nopeasti kattorakenteisiin.

Palo on sattanut saada alkunsa kynttilästä, mutta tietoa ei ole vahvistettu Ylelle.

Poliisi kertoo tiedottavansa palosta seuraavan kerran tänään maanantaina kello 15 jälkeen.

Juttua päivitetty 13.7. klo 9.40. Lisätty Valosen kommentit.

Lue myös:

Jyväskylän senioritalon palossa kotinsa menettäneet yrittävät toipua järkytyksestä ja järjestää elämäänsä – "Ehdin ottaa mukaan kännykän ja viisi euroa"

Keski-Suomen pelastuslaitos tiedotti Jyväskylän senioritalon palosta: "Ilman nopeita evakuointitoimia ihmishenkiä olisi menetetty"

Jyväskylän kerrostalopalon leviäminen ihmetyttää – palopäällikkö: "Roiloja pitkin on voinut pudota alas palavaa pikeä ja kekäleitä"

Lukuisat Italian Lombardian alueelta kotoisin olevat ihmiset ovat kertoneet kokeneensa syrjintää, kun he ovat yrittänet varata lomamajoitusta Italian sisältä, kirjoittaa The Guardian. Koronaepidemia iski keväällä pahiten maan pohjoisosissa sijaitsevalle Lombardian hallinnolliselle alueelle.

Esimerkiksi pikkukaupunki Fombion pormestari Davide Passerini kertoo kokemastaan vastoinkäymisestä hänen yrittäessään varata majoitusta viikonlopuksi Toscanasta. Passerini asuu Codognon kaupungissa, joka suljettiin epidemian alkuvaiheessa. Pormestari kertoo, että majoituspaikan omistaja kieltäytyi varauksesta sen jälkeen, kun tämä sai tietää Passerinin asuvan Codognossa.

Passerini katsoo, että syrjinnässä on kyse ihmisten tietämättömyydestä. Hän korostaa, että maan ensimmäisiltä viruskeskittymisalueilta tulevat ihmiset eivät suurella todennäköisyydellä tuo virusta mukanaan, koska alueiden tartuntamäärät ovat olleet lähellä nollaa jo pitkään.

– Mutta joidenkin mielissä Codogno on synonyymi tarttuvalle taudille, sanoi pormestari Guardianille.

Viime viikolla eräästä virusepidemian pahasti runtelemalta paikkakunnalta kotoisin oleva pariskunta kertoi paikallisen radion haastattelussa, että heidät oli käännytetty hotellin vastaanotolta sillä verukkkeella, että hotelli oli täyteen varattu.

Koronayhteenottoja yleisillä rannoilla

Tunteet ovat kuumentuneet koronaepidemian jälkeen myös yleisillä rannoilla, kun lomakausi on päässyt alkamaan Italiassa. Viime viikolla kaksikymppistä naista läimäytettiin rannalla Ostiassa lähellä Roomaa, kun hän huomautti vierelleen tulleelle henkilölle turvaväleistä.

Veneton alueelta kotoisin oleva psykologi Marina Marzari kertasi puolestaan kokemuksiaan hiljattain rannalla Marchen alueella Italian keskiosissa. Marzarin mukaan ranta oli täpösen täynnä eikä juuri kukaan piitannut turvaväleistä tai käyttänyt kasvosuojainta.

– Kyseessä oli sankoin väkijoukko, jota olen koskaan todistanut, kertoo Marzari.

Hän sanoo soittaneensa paikalle poliisin useita kertoja, mutta virkavalta ei koskaan saapunut paikalle.

Yksityisillä rannoilla koronasääntöjä, kuten turvavälejä on ollut helpompi noudattaa

Osissa Italiaa paikalliset viranomaiset ovat ryhtyneet järeisiin toimenpiteisiin saadakseen ihmiset noudattamaan koronamääräyksiä. Napolin edustalla sijaitsevalla Ischian saarella määräyksiä rikkoneille annetaan loma-ajan loppuun asti kestävä porttikielto rannoille.

Lisäksi esimerkiksi Bordigheran rantakaupungissa Luoteis-Italiassa on lisätty koronavalvontaa rannoilla. Koronamääräysten noudattamista varten on suunniteltu palkattavan vartijoita myös Salernon rannoilla.

Koronatartunnat ovat jatkaneet selvää laskuaan Italiassa sen jälkeen, kun tiukkoja rajoituksia ryhdyttiin purkamaan maassa toukokuun alussa. Ihmiset ovat voineet matkustaa vapaasti maan sisällä kesäkuun alusta lähtien.

Päivittyvä koronaseuranta.

Koronakuri höltyi äkkiä: turvaväleistä tingitään ja kaupasta haetaan pikkuostoksia – psykologi kertoo, miksi suojaus on niin helppo laskea

Vesillä sattuu ja tapahtuu, mutta tänä vuonna tapahtumia on ollut enemmän kuin kymmeneen vuoteen. Suomenlahden merivartioston mukaan meripelastus- ja avustustehtäviä kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun 416, mikä on noin sata tehtävää enemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

– Huvialusliikenteen määrä on huomattava. Poikkeuksellisen leuto talvi mahdollisti aikaisemman liikkeellelähdön. Tietysti myös nämä koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ulkomaan matkoille ovat näkyneet meidän toiminnassa, apulaiskomentaja Mikko Simola Suomenlahden merivartiostosta sanoo.

Myös Länsi-Suomen merivartioston alueella tehtävien määrä on vuosikymmenen huippulukemissa. Saaristomeren tilannetta Nauvon merivartioasemalta tarkkaileva luutnantti Jesse Ikäheimonen kertoo, että huvialuksia on ollut liikkeellä erityisen paljon kesäkuun alusta alkaen.

– Odotettavissa on, että koko kesä tulee olemaan vilkasta, Ikäheimonen arvioi.

Tehtävämäärän kasvusta huolimatta suuria onnettomuuksia ei ole huvialuksille sattunut tänä vuonna. Apulaiskomentaja Simolan mukaan veneilijät ovat pääsääntöisesti hyvin varautuneet meren arvaamattomuuteen.

– Mutta kirjoakin löytyy. Riskitekijät lisääntyvät, kun liikennetiheys kasvaa merillä ja kevyillä pienillä välineillä ajetaan kovaa ahtaissa tiloissa.

Vesijeteillä merimiestavat hukassa

Etenkin kaupunkien edustojen vesialueilla partioivat viranomaiset ovat joutuneet yhä useammin puuttumaan vesiskoottereilla hurjasteluun. Suomenlahden merivartioston alueella karkeasti noin joka kymmenes tehtävä on tänä vuonna liittynyt vesiskootterien kaitsemiseen tai niihin liittyviin pelastustehtäviin.

– Nimenomaan vesiskootterien kuljettajien osalta on ollut tarvetta vesiliikennevalvonnan yhteydessä esimerkiksi puuttua nopeusrajoitusten noudattamatta jättämisiin. Rajoitusten noudattaminen kuuluu hyvään merimiestapaan ja muiden huomioimiseen, ja rajoitusalueiden sijaintiin on hyvä tutustua reittiä suunniteltaessa, Simola sanoo.

– Vauhtiveikkojen määrä on jonkin verran lisääntynyt, ja se on näkynyt etenkin näissä vesijeteissä. Siinä näkyy sellainen, että ihmiset eivät ole kokeneita liikkujia, ei ymmärretä vesiliikenteen sääntöjä, sanoo myös Länsi-Suomen merivartioston Ikäheimonen.

Merivartiostolla ja poliisilla on yhtenäinen kuva siitä, että vesiskootterikuskit eivät aina tiedosta pelisääntöjä vesillä. Noin 15 vuotta sisävesillä partioinut vanhempi konstaapeli Sami Matilainen Sisä-Suomen poliisista kertoo niin ikään, että vesijetteihin liittyviä ilmoituksia on tullut aiempaa enemmän.

– Siellä on ehkä sitä nuorta ja kokematonta sukupolvea, jotka niin sanotusti hölmöilevät niillä. Muutama vesijettionnettomuuskin on tässä Pyhäjärven puolella Tampereella sattunut tämän kesän aikana, Matilainen sanoo.

Vesiskoottereihin liittyviä tehtäviä selittää viranomaisten mukaan sekin, että niitä on entistä enemmän saatavilla esimerkiksi lukuisista vuokrausliikkeistä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tilastojen mukaan vesiskoottereita myös myytiin tammi-kesäkuussa yli 1 100 kappaletta eli lähes 50 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana ajankohtana.

Alkoholi jäänyt rannalle

Sisä-Suomen poliisin Matilaisen kokemuksen mukaan vesijettejä lukuun ottamatta vesiliikenne on vuosien saatossa siistiytynyt. Vanhempi konstaapeli on erityisen tyytyväinen siitä, että "kölviporukat" ja vanhemmatkin vesillä liikkujat ovat jättäneet alkoholin rannalle.

– Järveltä ei enää tahdo löytyä ruorijuoppoja. Oli ilo olla juhannuksena töissä, kun ei ketään tarvinnut saattaa rantaan.

Myös hyvä merimiestapa eli muiden vesillä liikkujien huomioiminen, liikennesääntöjen tunteminen, oman aluksen hallinta ja varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin on veneilijöillä hallussa.

– Aika vähän ollut sanomista. Kalusto on ollut suhteellisen hyvää ja varustepuutoksia on vähän, Matilainen toteaa.

Myös Traficomin erityisasiantuntija Kimmo Patrakka sanoo, että turvallisuus vesillä on parantunut. 1970-luvulla vesiliikenteessä kuoli vuosittain lähes 200 ihmistä, mutta nyt kuolleiden määrä on laskenut 50:n tuntumaan.

– Suuressa kuvassa veneturvallisuus on parantunut. Toki siihen vaikuttaa paljon se, millainen kesä on. Mitä kauniimpi, lämpimämpi ja tyynempi kesä on, niin sitä enemmän porukka liikkuu vesillä ja sitä enemmän sattuu.

Kesäkuussa muuttunut vesiliikennelaki helpotti veneen vuokraamista. Lisääntynyt vuokraveneiden määrä on näkynyt Suomenlahden merivartioston tehtävämäärien kasvuna.

Patrakan mukaan vielä on liian aikaista tehdä johtopäätöksiä vastikään voimaan astuneen lain vaikutuksista.

– Tämä kesä tulee näyttämään aika paljon, mitä se on. Mitä ilmeisimmin vuokrausmäärät kasvavat ja veneiden määrä vesiliikenteessä kasvaa. Kynnys on matala saada vuokrattua vene, joten sitä kautta vesille voi nyt tulla kokemattomampiakin kuljettajia, Patrakka sanoo painottaen myös vuokraajan vastuuta.

Venekurssipakkoa ei tulossa

Keskustelu huviveneilyn turvallisuudesta nousi keskusteluun viime vuonna tapahtuneen Airiston veneturman jälkeen. Onnettomuudessa 15-metrinen huvialus törmäsi 8-metriseen moottoripurjeveneeseen, ja kaksi purjeveneessä ollutta miestä kuoli.

Onnettomuutta seuranneina päivinä esimerkiksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) pohti, voitaisiinko suurikokoisten veneiden kuljettajia vaatia kurssittautumaan ennen vesille lähtöä.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallitusneuvos Irja Vesanen-Nikitin sanoo, että Airiston jälkeiset toimet ovat ministeriössä käynnissä. Ministeriö laatii turvallisuusstrategiaa, joka ulotetaan ensi kertaa vapaa-ajan vesiliikenteeseen.

– Pääsääntöisesti on puhuttu siitä, miten vesiliikennettä koskeviin asenteisiin pystytään vaikuttamaan, Vesanen-Nikitin sanoo.

Hallitusneuvoksen mukaan kurssittautumispakkoa ei kuitenkaan toistaiseksi olla säätämässä.

Traficomin Patrakka puolestaan sanoo, että Airiston turman jälkeen vapaaehtoisten vesiliikennekurssien järjestäjille on viestitty Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) laatimat suositukset. Otkesin mukaan veneilijöille on syytä kouluttaa ja ohjeistaa yhteentörmäämisvaaran arviointia ja tähystystä.

Patrakan mukaan viime vuosien suurin ponnistus veneilyturvallisuudessa on kuitenkin uudistunut vesiliikennelaki, joka määrää veneelle päällikön.

– Päällikkö vastaa muun muassa siitä, että vene on kunnoltaan ja rakenteeltaan kunnossa ja turvallinen. Hän vastaa myös siitä, että tarvittaessa kaikilla veneessä olevilla on pelastusliivit päällä.

Lue myös:

Vesijettikauppa käy ennätysvauhtia, kymmenittäin ostajia odottelee jonossa – “Kaikki on myyty”

Vesiskoottereilla temppuillaan rahtilaivojen peräaalloissa: "Pelleilyn on loputtava ennen kuin Teroa sattuu leukaan"

Kun suppaaja kohtaa vesiskootterin, kumpi väistää ja miten? Testaa tietosi vesien trendilajeista ja niitä koskevista säännöistä

Tunnustetaan tämä nyt heti aluksi, ettei synny vääriä käsityksiä.

Olisin tällä hetkellä huomattavasti mieluummin ulkona juomassa kaljaa ja pelaamassa jalkapalloa kuin töissä kirjoittamassa tätä tekelettä. Jos yhteiskunta subventoisi joutilaisuuttani, en luultavasti tuntisi siitä kovinkaan suuria tunnontuskia.

(Käytännössä todennäköisesti kyllästyisin riippumatossa makaamiseen viimeistään kahden viikon kuluttua ja menisin takaisin töihin eli älkää suotta lähettäkö vihaviestejä.)

Työstä kieltäytyminen ei ole tabu, mutta moraalista kuohuntaa se kyllä herättää. Viimeksi sen saivat heinäkuun alussa huomata helsinkiläisen Ylioppilasteatterin taiteelliset vastaavat Anni ja Hannes Mikkelsson.

Mikkelssonit promotoivat Helsingin Sanomien haastattelussa Ylioppilasteatterin kesäteatterin kesätyönäytelmää ja kertoivat sen varjolla näkemyksiään nykyisestä työelämästä. Ne ovat herättäneet hilpeyttä. Heistä ympäristöä tuhoavat työt pitäisi lopettaa ja yhteiskunnan taata työntekijöille kuuden tunnin työpäivä, perustulo ja mahdollisuus luovaan vapaa-ajan toimintaan. Ajatuksiaan he havainnollistivat lennokkaalla tuolimetaforalla ja ehdottivat uuden yhteiskuntamallin rahoitukseksi rahan painamista.

Porvareiden riemuksi teatteriväki vaikuttaa siis olevan iloisen pihalla paitsi inflaatiosta myös hyvinvointivaltion (jota he tietysti puolustavat) rahoitusmallista, mutta heidän kysymyksensä turhasta ja epäekologisesta työstä on moniselitteinen ja kiinnostava.

Oikeistolaisten mielestä turhaa työtä on yleensä kaikki sellainen, jota ei olisi olemassa ilman oikeistolaisilta ryövättyjä rahoja. (Teatteri, nykytaide, apurahataiteilu.) Vasemmistolaisista turhimpia ovat yleensä ne työt, joista saa moraalittoman suurta palkkaa tai joiden merkitystä vasemmistolainen ei pysty arjessaan paikantamaan. (Johtajat, yksityisen sektorin asiantuntijat.)

Mikkelssonit hengenheimolaisineen ovat oikeassa siinä, että nykyinen länsimainen elämäntapa asumisesta syömiseen perustuu ekologisesti kestämättömille premisseille. Ja epäilemättä on niin, että monet tällä hetkellä normaaleina pidetyistä ammateista ovat ympäristön kannalta haitallisia ja maailman kannalta tarpeettomia.

Ongelma ei kuitenkaan – kuten Mikkelssonit väittävät – ole palkkatyö itsessään vaan sen sisältö. Luontoa voi suojella ja ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa voi rakentaa työsuhteen laadusta riippumatta ja yhtä lailla menestyvässä yrityksessä kuin apurahoin tuetussa teatterissa. Samoin taloutta voi turpeen tonkimisen lisäksi kasvattaa turvesoita ennallistamalla.

Koronan jälkeisessä maailmassa ratkaisevan tärkeä kysymys on se, miten talouskasvun käppyrä ja päästöjen kasvun käppyrä saadaan irrotettua toisistaan.

On myös lyhytnäköistä ajatella, että maailma muuttuisi yhdessä yössä ekologiseksi, jos kaikki jäisivät kotiin ja lintsaisivat luontoa tuhoavista töistään.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio perustuu siihen, että työikäisten tuloilla rahoitetaan kaikkien tarvitsemat palvelut. Eniten rahaa syövät vanhukset, ja koska Suomessa on pian enemmän vanhuksia kuin koskaan, yritetään työikäisten määrää kasvattaa pidentämällä työuria molemmista päistä. Ellei nykyisiä palveluita ajeta alas tai vaadita ihmisiä maksamaan niitä itse, täytyy entistä pienemmän porukan rahoittaa entistä suuremman joukon elämä. Haave kuuden tunnin työpäivästä taitaa siis jäädä haaveeksi.

Työt eivät myöskään muutu ekologisiksi, ne pitää muuttaa. Se taas vie Ylioppilasteatteria isommissa organisaatioissa paljon aikaa eli rahaa, kun vanhojen käytäntöjen ja liiketoiminnan tilalle pitää keksiä uusia. Ekologinen jälleenrakennus ja "jatkuvan kasvun ihanteesta" irrottautuminen on vaikeaa ilman talouskasvua.

Koronan jälkeisessä maailmassa ratkaisevan tärkeä kysymys on se, miten talouskasvun käppyrä ja päästöjen kasvun käppyrä saadaan irrotettua toisistaan.

Siihen minulla ei ole vastausta, mutta pahoin pelkään, ettei se tapahdu ainakaan töitä vähentämällä.

Tuija Siltamäki

Kirjoittaja on Ylen toimittaja, joka kirjoittaa työryhmän kanssa tietokirjaa sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta, mutta hoitaisi mieluiten kaiket päivät hevosia.

Blogista voi keskustella 14.7. klo 23.00 asti.

Pyörävuokra, kanoottivuokra, tenniskentän vuokraus, suksivuokra... Verottajan mukaan osa välineistä ja vuokrista on liikuntapalveluita, osa ei.

Verohallinto teki toukokuussa linjauksen, jonka mukaan kaupunkipyörien käyttömaksua ei voi maksaa liikuntaseteleillä.

Liikuntaseteleillä voi lähtökohtaisesti ostaa vain liikuntapalvelun. Verottajan mukaan välinevuokran voi maksaa vain silloin, kun vuokraus liittyy kiinteästi kyseiseen liikuntasuoritukseen eli "palveluun".

Verottajan tulkinnan mukaan kaupunkipyörien kohdalla ei voida hyödyntää liikuntaseteleitä, koska silloin maksetaan pelkästään välinevuokrasta.

Tulkinnassa mainitaan, että liikuntaseteleitä ei voida myöskään käyttää tavallisen pyörän vuokraamiseen, sillä varsinainen liikunta eli pyöräileminen on ilmaista.

– Tässä on nyt se linja vedetty, että kyse on kaupunkipyörällä vuokrasta, ei liikuntasuorituksesta, sanoo ylitarkastaja Mariia Suominen verohallinnosta.

Verohalliinnon linjausta voi pitää ristiriitaisena. Esimerkiksi laskettelukeskuksen suksivuokran voi maksaa liikuntasetelillä, kuten myös toistaiseksi pyörävuokraamosta vuokratun polkupyörän.

Suominen toteaakin, että verottajalla ei ole tyhjentävää luetteloa siitä, mihin liikuntaseteliä voi käyttää ja mihin ei voi käyttää.

– Liikuntaseteleillä on tarkoitus ostaa liikuntapalvelu, ei välinevuokraus. Linjaus on se, että muutakaan välinevuokrausta ei voi tehdä, Suominen sanoo.

Toisaalta verottaja on katsonut silti, että suksivuokra on myös palvelu. Samoin usein vaikkapa sup-laudan vuokraaminen.

– Raja on vedetty tähän näin.

Koronan aikana esimerkiksi kuntosalit pohtivat, voivatko ne vuokrata kuntolaitteita ulos liikuntaseteleillä. Eivät voineet.

Vaikka kaupunkipyörät tippuvat sekä työmatkasetelien että liikuntasetelien ulkopuolelle henkilökuntaetuna kaupunkipyörän voi tarjota.

Pyöräliitto: "Kummallista"

Pyöräliiton erityisasiantuntija Martti Tulenheimo pitää linjausta kummallisena.

– Meidän tulkinnan mukaan ristiriitainen ja kyseenalainen linjaus. Tämä johtaa siihen, että kaupunkipyörät suljetaan liikuntasetelien käytön ulkopuolelle, toisin kuin pyörävuokraamot. Tulenheimon mukaan kyse on samanlaisesta asiasta, sillä erotuksella että kaupunkipyöriä käytetään säännöllisesti ja useammin.

– Kun liikuntaa pitäisi edistää kansanterveydellisistä ja ympäristöön liittyvistä syistä ja on konkreettinen keissi, tulee tulkinta, joka tekee sen mahdottomaksi, hän päivittelee.

– Kyllähän tässä on ristiriita. Kaupunkipyörät ja pyörän vuokraaminen ovat yhtä lailla palveluja, ja niihin pitäisi voida soveltaa samalla tavalla liikuntaseteleitä.

Pyörät ovat väliinputoaja

Pyöräliitolle kaupunkipyörissä on toinenkin, suurempi outous. Liikuntapalveluissa ja vaikkapa taksipalveluissa tai joukkoliikenteessä on 10 prosentin arvonlisäverokanta.

Kaupunkipyörissä taas on 24 prosentin arvonlisäverokanta, kuten myös vuokraamojen pyörissä.

Verottajan linjassa pyöräily ei siis ole liikuntaa, mutta ei myöskään matkustamista.

– Sen sijaan esimerkiksi mikroautoradalla “liikunta”palveluun sovelletaan alennettua 10 prosentin verokantaa, pöyräliiton Tulenheimo ihmettelee.

Myös lumilaudan tai sukset voi vuokrata 10 prosentin alvilla. Pyöräliitto pitää pyörien vuokraamista palveluna. Tulenheimon mukaan kokonaisuus sisältää huollon, asiakaspalvelun, tilastot ja faktat.

– Kaupunkipyörät ovat nimen omaan liikkumsen palvelu.

– Verottajan tulkinta on mielestämme ongelmallinen, koska se ei tunnista kaupunkipyöriä osaksi liikkumisen palveluita, joka on koko ajan yhä voimakkaammin kasvava trendi, Tulenheimo sanoo.

Liikuntasetelifirmat ja pyöräliitto valittavat verottajalle

Liikuntaseteleitä tarjoavan Smartumin verkostojohtaja Maria Meurman pitää myös verottajan linjausta outona.

– Se oli meidän mielestä erikoinen päätös ,varsinkin kun se tuli keväällä, kun koronatilanne oli pahimmillaan ja oli suositukset, että julkisilla ei kannata liikkua, Meurman sanoo.

Smartum on liittoutunut kilpailijoidensa kanssa ja ollut yhteydessä valtiovarainministeriöön sekä verottajaan.

– Toivomme, että tämä olisi heiltäkin inhimillinen virhe, eikä tulisi ensi vuoden ohjeistukseen, Meurman sanoo.

Puolassa istuva presidentti Andrzej Duda on voittanut sunnuntaina järjestetyt presidentinvaalit, uutistoimistot kertovat.

Voiton myötä Duda saa viiden vuoden jatkokauden presidenttinä.

Keskusvaalilautakunnan mukaan Duda sai noin 51,2 prosenttia äänistä. Pieni osa äänistä oli maanantaiaamuna vielä laskematta.

Dudan haastajana vaaleissa oli Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski. Hän sai noin 48,8 prosenttia äänistä.

Vaalilautakunnan puheenjohtaja kertoi tiedotustilaisuudessa, että laskemattomat äänet eivät tule merkittävästi muuttamaan vaalin tulosta.

Uutistoimisto AP:n mukaan kyseessä on yksi tasaisimmista vaalituloksista Puolan historiassa. AP katsoo, että tuloksen perusteella Puolassa on syviä poliittisia jakolinjoja.

Kilpakumppaneina konservatiivi ja liberaali

48-vuotias Andrzej Duda edustaa konservatiivista ja kansallismielistä Laki ja oikeus -puoluetta. 48-vuotias Varsovan pormestari Rafał Trzaskowski on liberaali keskusta-oikeistolainen.

Krakovasta kotoisin oleva Duda on juristi. Varsovasta kotoisin oleva Trzaskowski on opiskellut politiikkaa ja erikoistunut Eurooppa-politiikkaan.

Molemmat ovat istuneet kansanedustajina Puolan parlamentissa ja europarlamentaarikkoina Brysselissä.

Lisää aiheesta:

Puolassa äärimmäisen tiukat presidentinvaalit – tulokset selvinnevät vasta maanantai-iltapäivällä tai tiistaina

Peittoaako liberaali Varsovan pormestari istuvan presidentin? – Puolassa äänestetään tänään presidentinvaaleissa

Kannattajat huutavat muutosta – Varsovan suosittu pormestari kiinni Puolan presidenttiydessä

Koronakevät on iskenyt rankasti monien yrityksen talouteen, mutta antimikrobisia tuotteita myyville yrityksille pandemia on toiminut valtavana tuotemarkkinointina. Aikaisempaa useampi yritys on alkanut miettiä, voisiko tilojen kalusteratkaisuilla taistella mikrobeja vastaan.

Suomessa bakteereja tiloissa vähentäviä tuotteita on kehitetty vuosien ajan. Bakteeriongelma on ollut yhteinen kiinnostuksen kohde niin huonekalujen, hanojen kuin lukkojenkin valmistajalle.

Antimikrobisten tuotteiden valmistajat ovat laajasti tehneet yhteistyötä, jotta ovet ulkomaille avautuisivat. Jos yritysten yhteistyö toimii, voi suomalaisille tuotteille olla kysyntää Lähi-idässä, jossa palkintona ovat isot rahat.

Antibakteerisissa huonekaluissa käytetty antiikin roomalaisten tietoa

Lahtelainen huonekaluvalmistaja Isku on kehittänyt antimikrobisia kalusteita jo seitsemän vuoden ajan. Alunperin tuotteita kehitettiin antibiooteille vastustuskykyisiä sairaalabakteereja vastaan.

– Lähtökohtana oli se, että olimme tunnistaneet, että sairaalabakteereihin kuoli Euroopan unionin alueella noin 37 000 ihmistä vuodessa. Se oli enemmän kuin auto-onnettomuuksissa, Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen kertoo.

Kevään aikana tilaajien kiinnostus mikrobeja torjuvia kalusteita kohtaan on kasvanut. Tiitisen mukaan ne maksavat noin viidenneksen enemmän kuin tavalliset kalusteet, mutta hänestä hintaeron saa nopeasti takaisin, kun ihmisten sairauspoissaolot vähenevät.

Mistään uudesta keksinnöstä Iskun kalusteissa ei ole kyse. Kaluteiden materiaaleissa tai pinnoissa käytetään hopeaa tai kuparia sisältävää messinkiä, joiden on tiedetty vuosien ajan tuhoavan mikrobeja. Jo antiikin Roomassa kuparilla desinfioitiin haavoja, ja vettä puhdistettiin heittämällä siihen kuparikolikoita. Hopeaa käytetään bakteereja tuhoavien ominaisuuksiensa vuoksi laajasti haavojen sidoksista vaatteisiin.

Iskun työ ei olekaan ollut uusien materiaalien löytäminen, vaan kerätyn tiedon hyödyntäminen tuotteissa: miten kuparilevy saadaan toimivasti pöydän pinnalle tai miten pinnat valmistetaan ilman bakteereja kerääviä saumoja?

Sairaalabakteerit saivat yritykset puhaltamaan yhteen hiileen

Isku ei ole Suomessa läheskään ainoa yritys, joka on pidemmän aikaa ollut kiinnostunut hiomaan tuotteitaan antimikrobiseen suuntaan. Resistentit bakteerit ovat olleet niin suuri vastus, että niiden uhka on saanut monet yritykset yhdistämään voimansa kilpailun sijaan.

Isku on ollut perustamassa kuuden yrityksen allianssia, jossa antimikrobisia pintoja kehitetään yhteistyössä. Tarkoitus on pärjätä markkinoilla myymällä eri valmistajien tuotteiden muodostamaa kokonaisuutta.

Hygtech-allianssissa on mukana esimerkiksi hopeaa oven helojen pinnoissa hyödyntävä Abloy, kosketusvapaita hanoja valmistava Oras ja sairaala- ja hoitokalusteita valmistava Lojer.

Yhteistyön avain on ollut se, että tuotteet täydentävät toisiaan, eivätkä yritykset astu toistensa reviireille. Iso asia on esimerkiksi Abloyn kanssa yhteinen tuotteiden värimaailma, kuvailee Tiitinen.

– Ennen myytiin yksittäisiä tuotteita, jolloin sisustuksen lopputulos näytti sirkukselta.

Yhteistyön hyödyt on huomattu myös yli kahden miljoonan euron EU-hankkeessa, jossa on koottu osaajia Suomesta, Ruotsista ja Virosta. Hankkeessa kehitetään ja testataan yhdessä sisätilan hygieniaa parantavia ratkaisuja muun muassa sairaalabakteereja, päämääränä Lähi-itä.

Keinohien avulla Lähi-idän markkinoille

Seuraavaan vuoteen jatkuva IHMEC-hanke on tuonut hygieniaratkaisuja tarjoavia yrityksiä yhteen: Suomesta Hygtech-allianssin yrityksillä on osaamista tilojen kalustamisesta, virolaisilla puurakentamisesta ja ruotsalaisilla vedenkäsittelystä. Yritysten lisäksi mukana on yliopistoja ja ammattikorkeakouluja. Koko ison hankkeen keskuksena on Turun yliopisto.

Hankkeen tähtäimenä on viedä hygieniaratkaisuja Saudi-Arabiaan, joka voi toimia porttina muihin Lähi-idän maihin.

Saudi-Arabiassa ilmasto-olosuhteet ovat erilaisia kuin pohjoismaissa, joten tuotteiden toimivuudesta on tehty tutkimusta. Esimerkiksi tuotteiden kestävyyttä on koeteltu keinohiellä satoja tunteja.

Hankkeen projektikoordinaattori Tiina Mäkitalo Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä kuvailee Saudi-Arabian olevan sisätilojen hygieniaratkaisuja tarjoaville yrityksille kiinnostava kohde, koska maa on muslimimaailman keskus ja kerää paikalle vuosittain valtavan määrän pyhiinvaeltajia. Lisäksi valtio on varakas, ja sillä on halua laittaa vaurauttaan terveyttä lisääviin investointeihin.

Saudi-Arabiassa hanke on otettu hyvin vastaan. Pohjoismailla on luotettava maine alan edelläkävijöinä. Mäkitalo pitää etuna hygieenisen kokonaisratkaisun tarjoamista, mikä on maailmalla melko uutta.

Bakteerien torjumiseksi tarvitaan lisää tutkimusta

Jos Saudi-Arabian portit aukeavat, on maahan tarkoitus rakentaa syksyllä tiloja, joissa tuotteita voidaan testata oikeissa ympäristöissä. Suunnitelmana on saada mallitiloja kolmeen sairaalaan ja yhteen apteekkiin.

Lisää tutkimusta tarvitaankin, sillä paljon on vielä tutkimatta, eivätkä tutkijat ole kaikista tuloksista yhtä mieltä. Esimerkiksi ruotsalainen tutkimus julisti viisi vuotta sitten, ettei haavahoitotuotteissa käytetty hopea tuhoaisikaan bakteereja, ja tutkijat kehottivat olemaan käyttämättä sitä ennen lisätutkimusta.

Satakunnan ammattikorkeakoulun erikoistutkija Merja Ahonen toteaa, että hopean hyödyllisyys on todistettu laboratorio-olosuhteissa, mutta sen tehokkuus sisätilojen pinnoilla jakaa vielä tutkijoiden mielipiteitä. Mikrobien olosuhteet ovat kuitenkin täysin erilaiset haavoissa ja kosketuspinnoilla.

– Tieteellisiä julkaisuja vaikutuksista tosielämän olosuhteissa on vielä vähän. Uhkaavien resistenttien bakteerien torjumiseksi asiaa on syytä tutkia ja kaikki kivet kääntää, Ahonen pohtii.

Ahonen myös muistuttaa, ettei mikään ratkaisu toimi yksinään, vaan sisätilan hygieenisyys koostuu sekä pintojen, ilman että veden hygieniasta. Jos jokin niistä ei ole kunnossa, ei kokonaisuus toimi.

Kaiken tämän lisäksi pitäisi muistaa niin yksinkertainen asia kuin tilojen siivous. Ja kun kalusteilla on tehty kaikki bakteerien tuhoamiseksi, täytyisi käyttäjien vielä muistaa pestä kädet.

Artikkelia varten on haastateltu myös Iskun kehityspäällikkö ja kemian tohtori Kari Soljamoa.

Lue lisää:

Suomen luonnosta voi löytyä apu pandemioita vastaan: Puut, kasvit ja sienet tappavat viruksia tehokkaasti – mutta miksi se älytään vasta nyt?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen arvioi, että Suomessa tehdään asioita eri tavalla, jos koronapandemian toinen aalto iskee Suomeen.

Salminen sanoo Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että nyt Suomessa ymmärretään paljon paremmin taudinkuvaa, kuinka se kuormittaa terveydenhuoltoa ja ketkä ovat eniten riskissä sairastua. Hän myös uskoi, että koulujen sulkeminen olisi asia, jota varmasti mietittäisiin hyvin tarkkaan.

– Siitä on tullut sen verran paljon näyttöä, että siitä ei oikeastaan hyötyä ole vaan paljon enemmän haittaa lapsille. En usko, että ainakaan me (THL) voitaisiin sitä suositella toimenpiteenä enää, Salminen sanoi haastettelussa.

THL kertoi perjantaina tiedotteessa, että koulujen ja päiväkotien sulkemisella oli vain vähän vaikutusta lapsilla ja nuorilla todettuihin koronatartuntoihin. Tiedot perustuvat Suomessa ja Ruotsissa 1–19-vuotiailla todettujen koronatartuntojen, niistä aiheutuneiden tehohoitojaksojen ja kuolemantapausten vertailuun.

Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikön, johtaja Tuija Kumpulaisen mukaan mahdollisessa toisessa aallossa keskeistä on kansalaisten tietous asioista.

– On helpompi puhua sellaisen väen kanssa, joka tietää. Silloinhan (maalis-huhtikuussa) se oli pelottavaa. Ihmiset eivät olleet ollenkaan tottuneet siihen, että pidä etäisyyttä ja käy kaupassa harvoin. Nyt se on ikään kuin uusi normaali, Kumpulainen sanoi.

Myös lainsäädäntöön liittyviä muutoksia on tekeillä.

• Lue myös: 5 asiaa, jotka Suomi tekee toisin, jos koronan toinen aalto iskee

Matkailun täsmärajoituksia ei suoralta kädeltä tyrmätä

Kumpulaiselta ja Salmiselta kysyttiin lähetyksessä myös mahdollisista maakohtaisista täsmärajoituksista matkailussa. Esimerkiksi Tanska on sallinut matkailun ositttain Ruotsin eteläosista.

STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan Ruotsin suhteen ongelmana on se, että mittavin liikennöintialue on juuri Tukholman alue ja Keski-Ruotsi.

– Ne ei ole mitenkään hyvässä vaiheessa olevia alueita tällä hetkellä, Kumpulainen sanoi.

THL:n Salminen pitää maakohtaisia täsmärajoituksia osittain mahdollisina ja työssäkäyntialueet voisivat olla harkittavien listalla ylimpänä.

– Viime kädessä on pakko katsoa eroa tautitilanteessa, että onko siinä järkeä että liian heppoisin perustein avaamaan niitä. Jos perusteet, edellytykset ja toimintakeinot, joilla voidaan hallita riskejä ovat olemassa, niin mikäs siinä silloin. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, niin isommat riskit, yleensä se on niin, Salminen sanoi Ykkösaamussa.

Miten Suomen pitäisi mielestäsi toimia mahdollisessa toisessa koronavirusaallossa? Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23:een asti.

Lue myös:

Matkailu avataan 28 maahan ja ravintolat saavat olla auki kellon ympäri – katso, mitkä rajoitukset muuttuvat maanantaina

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa yksi uusi tartunta, Suomi purkaa tänään rajoituksia, brittitutkimus: immuniteetti koronalle jää useimmilla lyhytaikaiseksi

Näyttelijänä ja mallina työskennellyt Kelly Preston on kuollut. Preston sairasti rintasyöpää. Hän oli 57-vuotias.

Asian on vahvistanut hänen aviomiehensä, näyttelijä John Travolta. Pari oli naimisissa 29 vuotta.

Preston näytteli muun muassa elokuvissa Mischief – Eka kerta (1985), Twins – Identtiset kaksoset (1988) ja Jerry Maguire – elämä on peliä (1996).

Viimeisen roolinsa hän teki elokuvassa Gotti – Viimeinen kummisetä (2018). Siinä Preston näytteli mihensä Travoltan näyttelemän mafiapomon vaimoa.

Prestonilla ja Travoltalla oli kolme lasta, joista vanhin kuoli sairauskohtaukseen perheen lomamatkalla vuonna 2009. Travolta kertoi myöhemmin medialle, että skientologia oli auttanut vanhempia tragedian käsittelyssä.

Prestonin kuolemasta ovat uutisoineet muun muassa Variety ja People.

Yhdysvaltalaisen rock-laulaja ja näyttelijä Elvis Presleyn tyttären Lisa Marie Presleyn poika Benjamin Keough on kuollut sunnuntaina.

Tiedon vahvisti uutistoimisto AFP:lle Lisa Marie Presleyn manageri Roger Widynowski.

Widynowskin mukaan Lisa Marie Presley on surun murtama.

Paikallisten tiedotusvälineiden mukaan 27-vuotias Keough teki ilmeisesti itsemurhan. Poliisilähteet kertoivat TMZ-sivustolle, että Keough olisi ampunut itseään. Hän löytyi Los Angelesin lähellä sijaitsevasta Calabasista Kaliforniassa.

Keough oli muusikko ja hän oli myös työskennellyt näyttelijänä. Hän oli harvoin julkisuudessa. Kuvien perusteella Keough muistutti ulkonäöltään isoisäänsä Elvistä.

Elviksen ja Priscilla Presleyn tyttärellä Lisa Marie Presleyllä on kolme muuta lasta.

Elvis kuoli vuonna 1977. Hän oli kuollessaan 42-vuotias.

Suomeen on viime päivinä tullut valtava määrä keksintöjä, mikäli Youtubea ja Facebookia on uskominen. Niiden mainoksissa pyörii uskomattomia menestystarinoita suomalaisista keksinnöistä. Jos ne vain olisivat totta.

Yle tutustui näihin mainoksiin Youtubessa ja niitä oli lukuisia.

Esimerkiksi hammaslääkäri Marko Sallinen on videon mukaan kehittänyt uraa-uurtavan hammasharjan.

Putkimies Raimo Manninen on puolestaan kehittänyt pölynimurin, joka muuttaa elämän. Insinöörit Erik Rantanen ja Samuel Kari ovat Youtube-mainoksen mukaan mullistaneet ilmastointitekniikan.

Insinöörit Niko Junttila ja Taavi Jormalainen ovat tehneet videon perusteella keksinnön, joka poistaa operaattorien keinotekoisen nopeusrajoittimen, mitä ikinä se tarkoittaakin.

Videot on tehty hyvin, suomalaiset ovat pääosin komeita nuoria miehiä ja tarina on vetoava. Ikävä kyllä ne eivät pidä paikkaansa.

Korvapuhdistin-videon lääkärit erinimisiä eri maissa

Esimerkiksi tohtori Riku Keskinenin (kyllä kirjoitusasu näin) saa korvavaikut keksinnöllään pois uskomattoman nopeasti. Samanlaisella videolla myydään samaa korvanpuhdistinta Tanskassa, ja nyt keksijänä on tohtori Marcus A. Nielsen.

Tietokirjailija Petteri Järvinen kertoo, että kyseessä on uusi ilmiö. Hän kirjoitti asiasta blogissaan heinäkuussa. Asiasta kirjoitti Suomessa ensin Seura.

– Suomalaiset ovat muka keksineet melkein mitä tahansa. Olen yrittänyt googlata henkilöitä, jos löytyisi oikeasti insinöörejä, lääkäreitä ja putkimiehiä näillä nimillä. Ei niitä kyllä koskaan löydy, Järvinen kertoo Ylelle.

Jos googlaa Marko Sallista, ei löydy hammaslääkäriä. Sen sijaan hänen mukamainostamaansa hammasharjaa myydään nettisivuilla 60 euron tarjoushintaan, normaalisti hinta olisi 120 euroa.

Petteri Järvinen havaitsi, että sama tuote löytyy Aliexpressistä 4,47 dollarilla.

– Nämä on kaikki Kiinan halpatuotteita, 5–10 euron tavaroita, joita myydään sitten 50 eurolla hyväuskoisille ostajille.

"Suomalaiset ovat aika alttiita"

Sekin voi hämätä uskomaan mainoksiin, että mainosten nettiosoitteet johtavat suomenkielisille sivuille. Se johtuu Järvisen mukaan siitä, että palvelin tunnistaa kävijän tulevan Suomesta.

Suomi on pieni markkina, mutta ilmeisesti räätälöinti kannattaa.

– Suomalaiset ovat aika alttiita tällaiselle, koska meillä on ollut aika vähän tällaisia markkinointikampanjoita. Suomalainen edelleen uskoo, että sen täytyy olla totta, jos joku mainostaa omalla nimellään ja kuvallaan jotain tuotetta.

Ei ole sattumaa, että mainosvideoon on juuri valittu insinööri tai oman alansa asiantuntija ja tälle on annettu tavallinen suomalainen nimi.

– Kukapa nyt ei insinööriin, hammaslääkäriin tai putkimieheen luottaisi.

Menestystarinat kiinnostavat

Ihmiset haluavat uskoa tuhkimotarinoihin, varsinkin omasta maasta.

– Haluamme uskoa nerokkaisiin insinööreihin. Olisihan nämä mahtavia tarinoita, jos tällaiset start-upit olisivat maailman valloittaneet uusilla ja hienoilla tuotteilla.

Nettisivut näyttävät hyvin samanlaisilta. Viimeistään kun menee tilauspainikkeeseen, löytyy Petteri Järvisen mukaan sama firma, joka ilmeisesti huolehtii logistiikasta.

– Sivun lopussa on teksti: Tämä sivusto on kuluttajien tuotteita ja palveluja tarjoavien yritysten mainosmarkkina. Tämä sivusto on mainos eikä uutiskirje. Kaikki tällä sivustolla kuvatut henkilöt ovat malleja, Järvinen havainnollistaa blogissaan.

Kyse on drop shippingistä, jossa yrittäjä myy tuotteita suoraan valmistajan varastosta. Ongelma tässä on Järvisen mukaan lakisääteinen palautusoikeus. Ei ole tiedossa, miten tämä onnistuisi.

Vähän tehtävissä

Suomen viranomaisilla ei ole juurikaan mahdollisuutta tietokirjailijan mukaan puuttua valemainoksiin. Jos tavarat toimitetaan ulkomailta ja mainostus on Youtubessa tai Facebookissa, toimivalta loppuu kesken.

– Ainoa mitä voimme tehdä on, että kansalaiset ilmoittavat näitä aina Youtubelle tai Facebookille. Lopulta jättienkin on pakko reagoida, kun heidän alustaansa käytetään tällä tavalla suoranaisiin huijauksiin.

Moni on pettynyt somejättien haluun reagoida. Niin myös Petteri Järvinen.

– Näyttää siltä, että tavallisen käyttäjän huijaaminen ei kiinnosta, kunhan vain mainoseurot ja dollarit virtaavat sisään. Tulee olo, että suomalainen käyttäjä on kuin hyttynen, jonka ininä ei sinne taivaaseen kuulu sitten millään. Ellei kaikki yhtä aikaa ja määräaikaisesti ala näitä ilmoittaa, niin että se vaikuttaa näiden brändiin.

Ilmeisen moni lankeaa Suomessa

Ennen kuin tilaa ihmeeltä vaikuttavia tuotteita, kannattaa googlata nimet ja firmat. Voi tulla toisiin ajatuksiin.

Koska huijausmainoksia on nyt paljon suomen kielellä, ilmeisen moni suomalainen niihin myös lankeaa.

– Kun tehdään miljoonia mainosnäyttöjä, joukossa on aina muutamia satoja, jotka tarttuvat syöttiin. Se riittää. Tässä toimii suurten lukujen laki, se tekee siitä kannattavaa.

Järvinen vertaa huijausmainoksia sähköpostin roskapostiin. Mainoskustannus on alhainen ja voitolle pääsemiseksi riittää, että joku klikkaa.

Kenen tahansa Facebook-kuva voi päätyä mainoksiin

Mainoshuijausten lomassa on usein käyttäjäkokemuksia, joissa esimerkiksi suomalainen Susanna kertoo tuotteesta. Nämä ovat Järvisen mukaan usein myös huijauksia. Kuva on voitu ottaa Facebookista ja siihen on lisätty keksitty nimi ja kommentti.

Kuka tahansa voi törmätä siihen, että omia kuvia on otettu luvatta näihin.

– Ne voi olla hyvinkin kiusallisia eikä niistä pääse eroon.

Järvinen on ehdottanut, että omiin profiilikuviin kannattaisi laittaa oma nimi. Tämä voisi ehkäistä kuvien väärinkäyttöä.

Voit keskustella aiheesta 14.7. kello 23 asti.