– Surullinen näky, Finnairin toimitusjohtaja Topi Manner sanoo katsellessan pääkonttorin ikkunasta kentällä seisovia koneita. Koneiden pitäisi olla ilmassa tuomassa liikevaihtoa.

Koronaviruspandemia pysäytti Finnairin toiminnan jokseenkin kokonaan toisella vuosineljänneksellä. Liiketappio oli ennakoidusti 174 miljoonaa euroa. Edellisvuonna samaan aikaan liiketulos oli 47,2 miljoonaa euroa plussalla. Toipuminen on hidasta.

Lentokentällä on kuitenkin Mannerin mukaan päivä päivältä enemmän elonmerkkejä, kentällä kulkee nyt päivittäin 5 000–6 000 Finnairin matkustajaa.

– Heinäkuussa on lennetty noin 25 prosenttia niistä lennoista, jotka lennettiin vuosi sitten heinäkuussa. Syyskussa kasvatetaan lentojen määrä 50 prosenttiin viime vuoden syyskuun lennoista.

Manner ennakoi, että matkustajamäärät palaavat vuoden 2019 tasolle 2–3 vuodessa.

– Tulemme olemaan 2–3 vuoden ajan, kun Finnairia uudelleenrakennetaan, pienempi lentoyhtiö kuin mitä aiemmin ollaan oltu.

Toimitusjohtajan mukaan jokaisen lennon pitää kattaa sen tuomat suorat kulut, siksi toimintaa käynnistetään vähitellen.

Henkilökunnalle toiminnan kutistuminen tarkoittaa vähintäänkin pitkiä lomautuksia mutta todennäköisesti myös vähennyksiä.

– Me emme voi poissulkea tässä äärimmäisessä kriisissä myöskään irtisanomisia, voi olla että joissakin osissa organisaatiota niitä tullaan tarvitsemaan, kun sopeutetaan toimintaa.

Finnairin henkilöstöä on ollut lomautettuna koronakriisin aikana. Esimerkiksi lentäjistä 60 prosenttia on lomautettu kesä–heinäkuussa, ja lisäksi osa on samaan aikaan lomalla. Osaa lennoista operoi Finnarin yhteistyökumppani Norra pienemmillä koneilla.

– Lomautukset tulevat valitettavasti olemaan joiltakin osin pitkiä.

Vahvaa rahoitusasemaa pönkittää valtio

Myös lentokoneita tarvitaan toipumisaikana vähemmän, osa parkkeerataan pitkäaikaisesti.

Finnair hakee vahvistusta rahoitusasemaansa lentokoneiden myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyillä.

Osakeanti tosin jo kasvatti yhtiön pääomaa 500 miljoonalla eurolla.

– Finnairilla on vahva, lähes miljardin euron kassa tällä hetkellä ja terve tase. Se mahdollistaa sen, että me tulemme myöskin pitkittyneen kriisin tilanteessa menemään tämän yli.

Valtio osallistui Finnairin suurimpana omistajana osakeantiin 280 miljoonalla eurolla. Valtio on varannut 700 miljoonan euron suuruisen tuen Finnairin pääomittamiseen koronakriisin takia.

Valtion tukea ei kytketty maakuntalentojen jatkamiseen, vaikka monet kansanedustajat niin vaativat. Asiasta nousi poru, kun vähäisen kysynnän takia Finnair lopetti kesältä lennot Joensuuhun, Jyväskylään, Kajaaniin, Kemiin ja Kokkolaan.

Mannerin mukaan vain harva lentoyhtiö kykenisi nyt investoimaan, mutta Finnairilla siihen olisi mahdollisuus. Yhtiö keskittyy kuitenkin vielä sopeuttamistoimiin.

Yhtiö tavoittelee 80 miljoonan euron pysyviä kustannussäästöjä vuoteen 2022 mennessä. Mannerin mukaan aikataulussa pysytään.

"Matkustaminen on perustarve"

Kilpailutilannetta helpottaa jonkin verran se, että lentoyhtiöt Ryanair ja Norwegian ovat vähentäneet Helsingin-liikennöintiä. Ne ovat keskittyneet runkoreiteilleen ja vähentäneet reuna-alueiden lentoja.

Manner uskoo, että lentäminen palaa ennalleen pitkähkön siirytymäkauden jälkeen. Ja on vielä kasvuala.

– Matkustaminen on ihmiselle perustarve, se että pääsee näkemään, kokemaan ja aistimaan uusia asioita. Me nähdään se nyt jo asiakkaiden varauskäyttäytymisessä. Heti kun matkustusrajoituksia tietylle reitille puretaan, niin varaukset lähtevät nousuun.

Palataanko kaikille reiteille?

– Se riippuu siitä, miten kysyntä palaa. Me tietenkin toivomme, että voimme palata mahdollisimman suurelle osalle reiteistä.

Seuraavien kuukausien kehitys riippuu Mannerin mukaan virustilanteen kehityksestä sekä matkustusrajoitusten purkamisen aikataulusta.

Finnairin koronakuukaudet:

Lue aiheesta lisää:

Finnair 174 miljoonaa euroa tappiolla, Stockmannin tulos romahti, Sanomakin vajosi – Yle seurasi tulospäivää

Finnairin yt:t päätökseen: lomautukset jatkuvat ensi kevääseen asti

Matkustamohenkilökunta raivostui Finnairille: osalla aukeavista kaukolennoista ulkomaista työvoimaa, vaikka Helsingissä lomautukset jatkuvat

Ministeri Tytti Tuppurainen Finnairin tuesta: "Siihen ei voi sitoa mitään ehtoja" – Valtio haluaa auttaa lentoyhtiön yli kriisistä

Finnair torppaa vihjailun valtiontuen ehdoista: Pörssiyhtiönä teemme päätöksemme itse – toimitusjohtaja toivoo liikenteen palautuvan

Finnair saattaa lopettaa lennot monille maakuntakentille ainakin vuodeksi – Kulmuni muistuttaa: "Eduskunta käsittelee 700 miljoonan tukea"

Jos joku olisi aiemmin sanonut, että hartolalainen Mikko Soille viihtyy viheriöllä vielä satavuotiaana, mies itse ei olisi uskonut.

– En olisi uskonut, että edes liikun enää tässä vaiheessa.

Soille alkoi tuntea olonsa yksinäiseksi vaimon kuoltua vuonna 2000. Sotaveteraani halusi löytää harrastuksen, joka samalla pitäisi kuntoa yllä. Ystävä tutustutti hänet golfiin ja se olikin sitten menoa.

– Alussa tuntui hieman turhauttavalta tällainen aikuisten ihmisten liikunta missä juostaan keppi kädessä pallon perässä, Soille hymähtää.

Golf vei miehen mukanaan ja yhdessä vaiheessa pelaamaan piti päästä joka päivä. Parasta golfissa Soilteen mukaan on liikunta, mutta laji vaatii myös taitoa ja tarkkuutta.

Omat nimikkokisat vuosittain Hartolan kentällä

Pelaamalla kehittyy paremmaksi golfariksi. Soilteen mielestä se innostaa yhä enemmän kiinnittämään huomiota pelin tulokseen. Mutta suurimmat vaikutukset golfilla on kuntoon.

– Nivelissä huomaa heti, jos liikunta jää kovin vähiin. Sitä myös hengästyy helpommin.

Mikko Soilteen 100-vuotisjuhlakisat pelattiin Hartolan golfkentällä heinäkuussa. Ikämiehen hienoa saavutusta golfin parissa oli juhlistamassa 110 pelaajaa. Paikkakunnan oman teräsvaarin nimikkokisoja pelataan Hartolan kentällä joka vuosi.

Korkean iän salaisuus on Soilteen mukaan liikunta ja roskaruuan karttaminen.

– Terveet elämäntavat ovat kaiken pohjana.

Disney ilmoitti torstaina, että odotetun seikkailuelokuvan Mulanin ensi-ilta siirtyy hamaan tulevaisuuteen. Yhtiö ei edes antanut ensi-illalle uutta päivämäärää.

Niki Caron ohjaama elokuva piti olla teattereissa alun perin maaliskuussa, sitten heinäkuussa ja lopulta elokuussa. Jokainen suunniteltu julkaisupäivä peruuntui vuorollaan.

– Viimeisten kuukausien aikana on käynyt selväksi, etteivät elokuvien julkaisupäivämäärät ole kriisin aikana kiveen kirjoitettuja. Keskeytämme suunnitelmat Mulanin julkaisun osalta, Disneyn tiedotteessa todetaan.

Uutinen tarkoittaa samalla sitä, että Star Warsin tulevat osat sekä James Cameronin neliosainen Avatar-saaga siirtyvät vuodella eteenpäin. Ensimmäinen uusi Avatar-elokuva saa uusimman tiedon mukaan ensi-iltansa joulukuussa 2022, Star Wars joulukuussa 2023.

Vastaavia uutisia saatiin aiemmin Warner Brosilta, joka siirsi toimintajännäri Tenetin ensi-illan niin ikään vielä tuntemattomaan ajankohtaan. Christopher Nolanin odotetun elokuvan piti olla kesän kassamagneetti, koronan kurittamien ja megatappioita kärsineiden elokuvateattereiden pelastaja.

Koronatilanne Yhdysvalloissa ratkaisee

Peruutusten taustalla on vaikea koronatilanne Yhdysvalloissa. Uusia Hollywood-elokuvia on turha odottaa valkokankaille niin kauan, kun esimerkiksi New Yorkin ja Los Angelesin elokuvateattereiden ovet ovat säpissä.

Voi hyvin olla, ettei isoa Hollywood-elokuvan ensi-iltaa saada koko vuonna.

Bio Rexin toimitusjohtaja ja Suomen elokuvateatteriliiton puheenjohtaja Aku Jaakkola toteaa, että Suomessa odottavan aika on pitkä.

– Ei tässä helpossa tilanteessa olla. Kuukaudet juoksevat ja koko ajan mennään vaikeampaa kohti, se on selvä. Kaikki on siitä kiinni, miten Amerikka saa asiansa kuntoon.

Toisaalta Warner Bros jätti Tenetin suhteen eurooppalaisittain takaoven auki. Tiedotteessa viitattiin mahdollisuuteen julkaista elokuva ensin muualla, ja sitten vasta Amerikassa.

– Totta kai se olisi meidän toiveemme, mutta realismi on toinen asia, Jaakkola sanoo.

Ratkaisu olisi iso riski, ja se rikkoisi poikkeuksellisella tavalla Hollywoodin käytäntöjä. Samalla se on oljenkorsi, josta Jaakkola haluaa pitää kiinni.

– Kyllähän sitä toivoisi, ettei ala olisi niin Amerikka-keskeinen. Ajattelen niin, että poikkeuksellisessa tilanteessa pitäisi pystyä ajattelemaan uudella tavalla. Se miten on tehty sata vuotta, ei ehkä toimi nyt.

Tilanne avaa mahdollisuuden kotimaiselle elokuvalle

Kävipä Hollywood-elokuvien suhteen lopulta miten tahansa, vallitseva tilanne on se, että elokuvateattereissa on slotteja täytettäväksi.

Se saattaa olla lottovoitto kotimaiselle elokuvalle. Suomessa on jo alkujaan vireät kotimaisen elokuvan markkinat, ja nyt voisi olla paikka lisätä löylyä.

– On selvää, että tilanne avaa mahdollisuuksia. Sillä on iso merkitys, Jaakkola myöntää.

Suomen elokuvasäätiön 13. heinäkuuta julkaiseman tilaston mukaan sitä edeltävän viikonlopun katsotuin elokuva oli inkerinsuomalaisen Lauri Randlan esikoisohjaus Näkemiin Neuvostoliitto. Se keräsi 3 846 katsojaa. Samana viikonloppuna ensi-iltansa sai Johnny Deppin tähdittämä Näkemiin professori, joka keräsi 2 536 katsojaa.

Tätä kirjoittaessa Näkemiin Neuvostoliitto on kerännyt yhteensä 11 700 katsojaa. Se on ehkä maltillinen määrä, mutta Filmikamarin toimitusjohtajan Tero Koistisen mukaan on selvää, että vallitseva tilanne teattereissa antoi elokuvalle vetoapua.

Yhtä kaikki alan kohtalo ratkaistaneen maailmanlaajuisessa mittakaavassa, Jaakkola sanoo.

– Tilanne on ikävä toimijoille ja yleisölle. Uskon, että Suomessa kaikki ovat valmiita, kunhan saadaan vain mennä. Ehkä tämä on oppitunti meille kaikille siitä, kuinka globaali tämä maailma nykyään on. Olemme kaikki samaa kokonaisuutta.

Ruotsin koronakäyrät ovat kääntyneet heinäkuussa nopeaan laskuun.

Kymmenen viime päivän aikana tehohoitoa on tarvinnut vilkkaimpanakin päivänä enää neljä uutta potilasta. Neljänä päivänä uusia potilaita ei ole ollut lainkaan.

Myös kuolonuhrien päivittäiset määrät ovat laskeneet yksinumeroisiksi. Tautiin on kuollut 12.–21.7. välisenä aikana keskimäärin 5 ihmistä päivässä, käy ilmi Ruotsin kansanterveysviranomaisen tilastosta (siirryt toiseen palveluun). Tilastossa ei ole raportoitu kuolemantapauksia tiistain 21. heinäkuuta jälkeen.

Uusia COVID-19-tartuntoja on raportoitu 20:sta 430:een päivässä. Kansanterveysvirasto on alkanut erotella vakavat ja lievät tapaukset toisistaan, kun testaus on lisääntynyt.

"Ruotsin strategia toimii"

Kesälomaltaan palannut valtionepidemiologi Anders Tegnell tunnustaa, ettei muutama viikko sitten uskonut lukujen laskevan näin nopeasti.

– Olen tietysti tosi iloinen. Tuntuu hyvältä olla tässä tilanteessa. Tämä on myös merkki siitä, että Ruotsin koronastrategia toimii, Tegnell sanoi lehdistötilaisuudessa tiistaina.

Hänen mielestään koronalukujen myönteinen kehitys osoittaa, että yhteiskuntaa ei tarvitse sulkea kokonaan tartunnan leviämisen estämiseksi.

– Taudin leviäminen on pysäytetty nopeasti samoin kuin monissa maissa, jotka väittävät kehityksensä johtuvan yhteiskunnan sulkemisesta. Me olemme onnistuneet siinä menetelmillä, jotka ovat rajoittaneet ihmisten elämää paljon vähemmän.

Ruotsissa on voimassa neljä ihmisten elämään selkeästi vaikuttavaa rajoitusta. Käynnit vanhainkodeissa ja yli 50 henkilön kokoontumiset ovat kielletty, ja rajat ovat kiinni EU:n ulkopuolisille matkustajille. Lisäksi ravintoloiden ja kahvioiden on huolehdittava turvaväleistä, ja niissä on tehtävä tilaukset tiskiltä.

Miten kävi laumasuojan?

Vaikka Ruotsin koronatilanne näyttää juuri nyt valoisammalta, maan kokonaissaldo on synkkä. COVID-19-tartunta on todettu kriisin aikana yli 78 000 ihmisellä, tehohoidossa on ollut noin 2 500 potilasta, ja kuolleita on yli 5 600, osoittavat Kansanterveysviraston tilastot.

Ruotsissa on arvioitu, että siellä voitaisiin suuren sairastavuuden ansiosta saavuttaa niin sanottu laumasuoja. Se saavutetaan, kun suuri osa kansasta on sairastanut COVID-19-taudin ja tullut sille vastustuskykyiseksi. Silloin myös terveenä pysyneiden riski sairastua vähenee, koska tartuttajien määrä alkaa laskea.

Valtioepidemiologi Tegnell uskoo, että tämänhetkisten hyvien koronalukujen taustalla onkin immuniteetin lisääntyminen. Hän ei kuitenkaan nimeä sitä laumasuojaksi.

– Meillä on luultavasti melko hyvä määrä immuniteetin omaavia ihmisiä, mikä vähentää tartuntoja, vaikka tapaamme enemmän ihmisiä kesäaikaan, Tegnell sanoi tiistaina.

Koronan sairastaneiden immuniteetista tiedetään kuitenkin vähän, Suomen terveyden- ja hyvinvoinninlaitoksen ylilääkäri Hanna Nohynek huomauttaa.

– Kysymys kuuluu nyt, kuinka tehokas suoja on ja kuinka pitkäkestoinen? Se vaatii jatkoselvityksiä, Nohynek sanoo Ylelle puhelimitse.

Asiantuntijat toivovat, että laumasuojan koronaa vastaan voisi saavuttaa myös tehokkaalla rokotteella ja kattavilla rokotuksilla. Sellaista ei vielä ole, mutta rokotetta kehitetään useassa maassa.

Kuinka monella on vasta-aineita?

Tukholman lääni kärsi koronatartunnoista pitkään ja pahiten, mutta nyt uusia tartuntoja todetaan asukaslukuun suhteutettuna eniten Gävleborgin, Västernorrlannin ja Norrbottenin lääneissä Ruotsin itärannikolla ja pohjoisosissa.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson arvioi lehdistötilaisuudessa viime viikolla, että jopa 17,5–20 prosentilla tukholmalaisista olisi vasta-ainetta veressään. Tutkimus tukee arviota jossakin määrin.

Karoliininen sairaala kertoi kesäkuun lopussa, että 17,2 prosentilla tukholmalaisista oli vasta-aineita. Luku perustui 24 000:een vasta-ainetestiin, jotka oli otettu kesäkuun puolivälissä. Tutkimuksen otanta perustui kuitenkin niihin, jotka olivat hakeutuneet testeihin oma-aloitteisesti.

Yleisesti on arvioitu, että laumasuoja voitaisiiin saavuttaa, kun 60 prosenttia väestöstä on sairastanut koronan. Toisiakin arvioita on, mutta niistä myöhemmin.

Carlson arvioi lisäksi, että Göteborgissa ja Malmössa vasta-aineita voisi olla 9–10 prosentilla asukkaista. Muualla asuvilla määrä olisi joitakin prosentteja.

Norrbottenin sairaanhoitopiirissä on arvioitu, että vain 1,9 prosentilla sairaanhoitopiirin ihmisistä olisi vasta-aineita koronatautiin. Luku on toukokuulta, ajalta ennen Jällivaaran koronarypästä.

Laumasuoja olisi siis vielä kaukana.

Lisäsuojaa T-soluista

Ruotsalaisten immuniteetti voi olla laajempi kuin mitä vasta-ainetestit osoittavat, käy ilmi kesäkuun lopussa julkaistusta Karoliinisen instituutin ja sairaalan tekemästä tutkimuksesta.

Tutkimuksen mukaan lievän tai oireettoman COVID-19-taudin sairastaneet ovat kehittäneet niin kutsuttua T-soluimmuniteettia koronavirusta vastaan, vaikka heidän verestään ei löytyisi vasta-ainetta.

T-solut tuhoavat vieraita ja viruksen infektoimia soluja, ja ne ovat tärkeä osa immuniteettipuolustusta.

Tulokset viittaavat siihen, että jokaista positiivista vasta-ainetestattua kohden löytyi kaksi henkilöä, joilla havaittiin T-soluimmuniteettia. Tutkimuksen otanta oli kuitenkin pieni, vain 200 henkilöä.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Johan Carlson arvioi siitä huolimatta, että yhteensä 40 prosentilla tukholmalaisista voisi olla vasta-aine- ja T-solusuojaa koronaa vastaan. Hän myöntää, että arvio perustuu enemmin kokemukseen kuin tutkimukseen.

– Emme tiedä, miten T-solusuojaa voisi laskea. Tutkimuksessa on todettu, että T-soluimmuniteetti voi olla yhtä laaja kuin vasta-aineimmuniteetti. Se tarkoittaa, että teoriassa immuniteetti voi olla paljon tiedettyä laajempi, Carlson sanoi.

Luku 40 prosenttia on siis puhdas arvio. Myös valtionepidemiologi Anders Tegnell on valmis allekirjoittamaan sen.

– Ei ole kohtuutonta arvioida, että lähelle 40 prosenttia olisi saanut immuniteetin, kaikista epävarmuuksista huolimatta. Mutta Tukholmassa voi olla alueita, joissa immuniteettisuoja on huomattavasti alhaisempi ja alueita, joilla se on suurempi.

Matemaatikko: 40 prosenttia riittää

Tukholman yliopiston matemaatikot Tom Britton ja Pieter Trapman ovat laskeneet, että 40–45 prosentin immuniteetti riittäisi laumasuojan saavuttamiseen koronavirusta vastaan. Heidän laskelmansa on julkaistu Science -lehdessä.

Aiemmin on arvioitu, että 60 prosentilla väestöstä pitäisi olla immuniteetti koronalle, jotta laumasuoja syntyisi. Britton huomauttaa, että arvio perustuu suojan saamiseen rokottamalla, ei sairastamalla.

– Tutkimuksemme osoittaa, että sairastamisen antama immuniteetti ei leviä yhteiskunnassa tasaisesti, kuten rokotteen antama, Britton sanoo Life Science Sweden -lehdessä.

– Immuniteettia on eniten niillä, jotka ovat sosiaalisesti aktiivisimpia ja niillä, jotka ovat sairaudelle kaikista alttiimpia. Se tarkoittaa, että immuniteetti jakautuu tehokkaasti ja harvempi tarvitsee immuniteettia laumasuoja syntymiseen.

THL:n Hanna Nohynek pitää 40 prosentin arviota laumasuojaan uskottavana, mutta eri perusteella. Hän huomauttaa, että laumasuoja saavuttamisen kriittinen raja on suhteessa viruksen perusuusiutumislukemaan eli R0-lukemaan. Se on koronaviruksessa korkeintaan noin viisi.

Tuhkarokossa R0-luku on 15–20 ja tavallisessa influenssassa 2. Tuhkarokossa tarvitaan 95 prosentin rokotekattavuus laumasuojan saavuttamiseksi, mutta influenssassa voidaan saavuttaa laumasuojaa vähemmälläkin kattavuudella ja vähemmän tehokkaalla rokotteella.

– 40 prosenttia kuulostaa koronassa ihan järkevältä, kun ajatellaan, että sen R0 ei ole kauhean korkea. Mutta mallintajat tietävät yhtä hyvin kuin mekin, että koronaviruksesta ei tiedetä vielä kaikkea, kuten suojaavan immuniteetein kestoa, Nohynek sanoo.

Tuhkarokon sairastaneella immuniteetti on elinikäinen.

Kuinka kauan suoja kestää?

Ruotsin Kansanterveysvirasto arvioi, että koronan sairastaneen henkilön immuniteetti kestää kuutisen kuukautta. Tutkimusten tulokset immuniteettisuojan kestosta ovat kuitenkin ristiriitaisia, eivätkä tue arviota yksiselitteisesti.

– Tilanne on vaikea. Tämä on täysin uusi tartuntatauti. Arviomme perustuu normaaleihin tartuntatauteihin. Vaikka vasta-aineiden määrä ajan kuluessa laskee, henkilö ei yleensä sairastu tautiin vakavasti, jos saisikin tartunnan uudelleen, pääjohtaja Johan Carlson perusteli lehdistötilaisuudessa viime viikolla.

Suomen THL:n Hanna Nohynek toteaa yksiselitteisesti, että immuniteetin kestoa ei tiedetä varmasti.

– Vasta-ainetutkimukset ovat osoittaneet, että vasta-aineet laskevat aika nopeasti kahden, kolme kuukauden kuluessa. Mutta sairastumisen myötä tulee myös solusitoista immuniteettia, jossa on mukana muistisolut.

– Toive on, että kun ihminen tapaa koronaviruksen seuraavan kerran, niin solumuisti aktivoituu, ja keho pystyy ehkäisemään taudin, parhaassa tapauksessa myös infektoitumisen. Mutta tapahtuuko näin todella ja tapahtuuko se kaikilla, sitä me emme tiedä, Nohynek huomauttaa.

Kansanterveysviraston pääjohtaja Carlsonkin myöntää, ettei COVID-19:n immuniteetin kestosta ole tarkkaa tietoa.

– Mutta emme ole nähneet uusia tartuntoja kertaalleen sairastuneilla ihmisillä, ja epidemian alusta on kulunut noin puoli vuotta. Meidän täytyy luottaa kokemukseemme.

"Ei mitään täydellistä laumasuojaa"

Valtionepidemiologi Anders Tegnell kommentoi laumasuojan mahdollisuutta varoen.

– Mitään täydellistä laumaimmuniteettia meillä ei ole, emmekä ehkä koskaan saavuta sitä,hän totesi tiistaina.

– Mutta meillä on sellainen immuniteetin taso, että sillä on merkitystä. Tartuntojen määrän nopea väheneminen viittaa siihen, että meillä on vahva immuniteetti.

Tegnell arvelee, että Ruotsissa reagoiminen taudin mahdolliseen toiseen aaltoon olisi melko yksinkertaista. Suurin osa koronan vastaisista rajoituksista on käytössä, ja niitä on helppo kiristää.

Kansanterveysvirasto ei toisessakaan aallossa aio sulkea kouluja tai ravintoloita, kuten monissa muissa maissa on tehty.

– Siinä mielessä uskoisin, että me selviämme toisesta aallosta lievemmin. Huomattavasti suuremmalla osalla ruotsalaisista on immuniteetti kuin esimerkiksi norjalaisilla. Silläkin on tietysti väliä, vaikkei meillä ole täydellistä laumasuojaa.

Miten epidemia kehittyy?

Ruotsin Kansanterveysvirasto on laatinut kolme eri ennustetta siitä, kuinka COVID-19-epidemia kehittyy.

Nolla-mallissa ennustetaan, että nykykehitys jatkuu eli tartuntojen määrä jatkaa vähenemistään ajan kuluessa. Nolla-mallissa kuolinuhreja olisi vähiten: 1 108 tulevan 12 kuukauden aikana.

Ykkösmallissa arvioidaan, että Ruotsissa esiintyy tartuntaryppäitä ja kakkosmallissa, että tartuntojen määrä kääntyisi tasaiseen nousuun. Ykkösmallissa kuolonuhrien määräksi arvioidaan 3 247 ja kakkosmallissa noin 4 400.

Tegnell arvioi, että todellisuudessa kehitys voi olla kahden eri ennusteen, nollan ja ykkösen, yhdistelmä.

– On väistämätöntä, että saamme tartuntaryppäitä, kuten Jällivaarassa. Meidän pitää yhteiskunnassa, sairaanhoitopiireissä ja yksilöinä olla tarkkaavaisia ja pysäyttää ne nopeasti. Olisi naiivia luulla, ettei ryppäitä tule. Mutta miten paljon niitä tulee, ja kuinka suuria ne ovat, se on epävarmaa.

24.7. klo 12.43 Korjaus: Juttuun lisätty linkki Ruotsin kansanterveysviranomaisen sivulle, jonka mukaan 12.–21.7. välisenä aikana COVID-19-tautiin on kuollut keskimäärin 5 ihmistä päivässä sekä lisätty tietoa, että tiistain 21. heinäkuuta jälkeen tilastossa ei näy uusia kuolemantapauksia.

24.7. klo 11.57 Korjaus: Ensimmäisen grafiikan otsikko muutettu oikeaan muotoon ”tehohoitoa tarvitsevien uusien potilaiden määrä päivittäin”. Otsikossa luki aiemmin virheellisesti, että grafiikka näyttäisi tehohoidossa olevien koronaviruspotilaiden määrän Ruotsissa päivittäin.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kokoamista tiedoista selviä, että Lapin sairaanhoitopiirissä tehdään asukaslukuun suhteutettuna eniten koronatestejä koko Suomessa. Toiseksi eniten testejä tehdään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä.

Viime viikolla Lapin sairaanhoitopiirissä testeissä kävi 1227 ihmistä, kun alkukesän aikana on testattu kolmisensataa ihmistä viikossa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä testattiin viime viikolla 547 ihmistä. Luvuissa ovat mukana sekä julkisen että yksityisen puolen testit.

Viimeisimmät koronatartunnat Lapissa ovat Rovaniemeltä heinäkuun toiselta viikolta. Tämän jälkeen testien määrä lähti selkeään nousuun. Lapin sairaanhoitopiirin infektiotautien ylilääkäri Markku Broas sanoo, että testimäärien kasvu ei liity pelkästään todettuihin tartuntoihin vaan siihen, että ihmisiä on kannustettu testeihin heti, kun tulee flunssankaltaisia oireita.

Testaaminen on nyrkki koronaa vastaan

Broaksen mukaan hyvä testausaktiivisuus kertoo siitä, että tiedottaminen on onnistunut. Hän hämmästelee koronatestausten suurta alueellista eroa.

– Testaaminen on meidän nyrkki koronaa vastaan. Lapin sairaanhoitopiirissä tehdään asukaslukuun suhteutettuna kahdeksankertainen määrä testejä vähiten testaavaan sairaanhoitopiiriin verrattuna.

Koronatestien määrä on lisääntynyt myös valtakunnallisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salmisen mukaan muutos johtuu arvioiden mukaan siitä, että samaan aikaan tavallinen nuhakuume on yleistynyt.

Jaakko Salolle Merenkurkku on tuttua aluetta.

Hän on veneillyt ja mökkeillyt alueella yli 50 vuotta.

Salo osasi odottaa – pelkäsi – että jossain vaiheessa sinilevä voi vallata myös Merenkurkun. Silti ensimmäinen oma havainto siitä alueella oli kolme vuotta sitten järkytys. Ja kun levää sitten löytyi omasta mökkirannasta, Salo oli pettynyt.

– Se tuli kuin salama ukkospilvestä. Olin kuullut, että sitä on, mutta en ollut nähnyt – ja sitten se oli kohdalla, Salo kertoo.

Pahimmillaan koko ranta oli levän peitossa.

– Koko ranta oli myrkynvihreä ja lainehti kuin hidastetussa elokuvassa, Salo sanoo.

Tällä hetkellä Salojen mökkirannassa ei uida eikä leikitä. Sinileväisen veden lähelle ei päästetä pieniä lapsenlapsia.

– Tarkkana on oltava. Lapsenlapsia ei voida oikein tuoda tänne, ennen kuin ollaan varmoja, että sinilevää ei enää ole.

Katso seuraavaksi: Merenkurkun levätilanne esilä Ylen aamussa 24.7.2020

Kun on sinilevää, veden tilaan voidaan reagoida

Jaakko Salo kertoo ajatelleensa toiveikkaasti, että sinilevä jäisi Merenkurkkua etelämmäksi. Toisin siis kävi.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen levävastaava Ella Oksan mukaan sinilevähavaintoja on tehty Merenkurkussa nyt enemmän kuin viime vuonna. Havaintojen määrä on suunnilleen sama kuin kesällä 2018.

Ilmastonmuutoksen ja lämpimän kesäkuun ohella tämän kesän sinilevätilannetta selittävät leuto talvi ja vähäinen routa.

– Se on tarkoittanut paljon valumia, jolloin vesistöihin on kulkeutunut paljon ravinteita, Oksa sanoo.

ELY-keskuksessa seurataan meren ravinnetasoja, joiden avulla sinilevätilannetta voidaan ennakoida. Vaikka sinilevää ei vesistöihin toivota, Oksa löytää sen esiintymisestä myös jotain positiivista.

– Jos positiivisesti ajatellaan, sinileväesiintymät ovat hyviä, sillä ne kertovat meille, että veden tila on huolestuttava. Silloin me voimme reagoida siihen.

Oksan mukaan Merenkurkussa on ongelmia, joihin pitää pureutua. Kuten ravinnekuormitus. Ratkaisukeinoja voisivat olla erilaiset ravinnestopparit, kuten esimerkiksi kosteikot ja pohjapadot.

– Ja päästöjä pitää vähentää rajoittein.

"Jokainen pienikin asia on tärkeä"

Jaakko Salon mökillä merivettä ei käytetä nyt mihinkään. Sadevesitynnyrit huolehditaan kuntoon pihamaalle vettä keräämään ja käyttövettä tuodaan kaupungista.

Esimerkiksi matot mökkiläiset ovat pesseet jo vuosia kaupungissa eikä mökkirannassa.

Vaikka Salo on vähän epäileväinen sen suhteen, onko yhden ihmisen tai perheen toimilla vaikutusta kokonaisuuteen, Oksa vakuuttaa, että on.

– Jokainen meistä on kuormittaja. Periaate ja jokainen pienikin asia on tärkeä, Oksa sanoo.

Lue seuraavaksi: Sinilevä valtasi puhtaista vesistään tunnetun Merenkurkunkin – tutkija toivoo, että hälytyskellot soivat viimeistään nyt: "Meri ei kestä enää lisää kuormitusta"

"Paremmasta on toivoa"

Osa sinilevistä on myrkyllisiä, osa ei.

Ella Oksan mukaan sinilevä on vesistöissä luontainen, mutta sen kukinnat ja laajat massaesiintymät eivät ole.

Vaikka sinilevää ei näkisi, sitä voi olla silti olla vedessä.

– Asian voi testata vaikka ottamalla vesilasiin vettä. Kun sen antaa tunnin seisoa, sinilevä tulee pintaan, jos sitä on, Oksa vinkkaa.

Vaikka sinilevälautta mökkirannassa hajoaisi, Jaakko Salo varoo käyttämästä vettä samantien.

– Siinä on useiden päivien kirkas vaihe ja levä painuu pohjaan. Silloin pitäisi malttaa odottaa.

Nähtäväksi jää, onko sinilevä Salon mökillä jatkossa jokakesäinen riesa. Näin hän vähän pelkää.

Ella Oksa toteaa, että tilanteen muuttamiseksi on tehty ja tehdään töitä.

– Tulokset tulevat aina viiveellä. Yritämme parantaa tilannetta ja paremmasta on toivoa, Oksa sanoo.

Helsingin Kaivopuistossa aloitettiin perjantaina mereen kaatuneen 150-metrisen benjihyppytornin nostotöiden valmistelu. Todennäköisesti puomi puretaan pienempiin osiin vedessä ja tuodaan maihin pala kerrallaan.

Kaatuneen rakennusnosturin benjihyppy-yrittäjille vuokranneen Nostopalvelu J. Helaakosken toimitusjohtaja Tomi Sulonen kertoi perjantaina alkuillasta STT:lle, että nostaminen voi kestää yli viikonlopun.

Nostotyöt hoitaa Divecon Oy. Sen toimitusjohtaja Jari Venemies arvioi Ylelle, että nosturi saadaan toivottavasti ylös merestä lauantain aikana.

Nosturia käytetään yleensä rakennustöissä esimerkiksi elementtiasennuksissa ja teollisuuskohteissa. Nosturin puomin katkeaminen hämmästyttää yhtiön toimitusjohtajaa.

– Kyllä tämä oli sataprosenttinen yllätys. Olen aina kaikille sanonut, että ei nämä yleensä itsestään kaadu, nämä on tehty pysymään pystyssä ja kestämään, Sulonen toteaa.

Nosturin arvoa Sulonen ei halua kommentoida, mutta toivoo, että yhtiö saa edes nosturin alaosan vielä takaisin käyttöön.

Yhtiö on aloittanut nosturin korjaamisen vedestä ja jatkaa työtä tarvittaessa vielä huomenna lauantaina.

Pelastuslaitos sai hälytyksen tapahtuneesta varttia vaille seitsemän perjantaiaamuna. Tapauksesta kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

• Katso Ylen aamun raportti Kaivopuistosta jutun pääkuvaa klikkaamalla. Paikalla oli toimittaja Olli-Pekka Kursi.

– Jostain syystä puomin varsi on pettänyt juuresta, ja sen takia 150-metrinen puomi on kaatunut, onneksi tällä kertaa mereen, kertoi päivystävä palomestari Kari Ursin perjantaiaamuna.

Helsingin poliisi kertoo Twitterissä, että myös poliisi kävi aamulla onnettomuuspaikalla. Poliisin mukaan tapahtunut ei nykyisten tietojen valossa aiheuta viranomaistoimenpiteitä.

Meteorologi: Aamun ukkonen on saattanut vaikuttaa tapaukseen

Puomin varren pettämisen syyt ovat epäselvät. Kaupungin eteläosassa oli ukkosrintama tapahtuma-aikaan, mutta vielä ei tiedetä, onko se aiheuttanut onnettomuuden.

Meteorologi Seija Paasosen mukaan aamun ukkoskuurorypäs on saattanut vaikuttaa tapaukseen.

– Tällaisiin ukkoskuuroihin liittyy voimakkaita tuulia ja puuskia. Voi olla, että yksi syy on ollut nämä voimakkaat puuskat, hän sanoo.

– Varmasti 150 metrin korkeudella puuskat ovat sitäkin kovempia, hän lisää.

"Tällaista ei ole kyllä ennen vastaan tullut"

Benjihyppyjä järjestää Sky Breakers -yhdistys, jonka puheenjohtaja Markku Eklund kuuli tornin kaatumisesta perjantaiaamuna ajaessaan kohti Turkua. – Olihan tämä iso juttu ja piti lähteä ajamaan takaisin. Eihän tämä hyvä näkymä tietenkään ole. Vielä ei ole mitään suunnitelmia tehty jatkon suhteen, sanoo Eklund.

Eklundin mukaan hän ei ole kohdannut koskaan vastaavaa tilannetta. – Vaikea sanoa tästä kylmiltään, että mikä on saanut kaatumisen aikaan. 30 vuotta on näitä hommia tehty, eikä tällaista ole kyllä ennen vastaan tullut.

Benjihyppytornin siivoaminen merestä on kaluston omistajan tehtävä.

– Ei sitä pystyyn sieltä enää saada. Menee tunteja tai päiviä, että 150-metrinen tikku saadaan merestä ylös. Voi olla, että se täytyy pistää ensin meressä pienempiin osiin, päivystävä palomestari Ursin arvioi perjantaiaamuna Ylelle.

Kukaan ei ole loukkaantunut tapauksessa.

– Eihän Kaivopuistossa siinä kohtaa rakennuksia ole, mutta jos ihmisiä olisi ollut liikkeellä tapahtumapaikalla, joku olisi voinut jäädä alle.

Avi tutkii, Otkes ei

Onnettomuustutkintakeskus jättää tapauksen tutkimatta, koska benjihyppytornin kaatuminen ei aiheuttanut todellista vaaraa ihmisille.

Etelä-Suomen aluehallintovirasto sen sijaan aloittaa oman tutkintansa tapahtuneesta.

– Meiltä on käynyt aamulla rakennusalan valvontaan ja nostinlaitteiden turvallisuuteen erikoistunut tarkastaja paikan päällä. Tarkastus on vielä kesken, joten emme lähde esittämään spekulaatioita tapahtuneesta, Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun johtaja Eerik Tarnaala sanoo.

Tarnaalan mukaan jotain johtopäätöksiä tapahtuneesta voi saada mahdollisesti jo ensi viikon aikana, mutta viimeistään kuukauden sisään.

Lue myös:

Benjihyppyköysiä ei voi ostaa kaupasta – ne punotaan käsityönä sadoista ohuista kumisuikaleista

Osa vanhusten asumis- ja hoivayksiköissä vierailevista omaisista ei noudata koronavirusohjeita.

Välinpitämättömyys on lisääntynyt esimerkiksi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin Eksoten hyvinvointiasemien yhteydessä olevilla vuodeosastoilla ja asumisen yksiköissä kesän aikana.

Suuria vierasjoukkoja on saapunut useamman hengen potilashuoneeseen ilman ennakkoon sopimista. Potilasvierailut ovat venyneet pitkiksi eivätkä vierailijat ole käyttäneet käsihuuhdetta.

Vieraat ovat myös kuljeskelleet yhteisissä tiloissa, vaikka heitä on ohjeistettu kutsumaan hoitajakutsulla hoitajat paikalle, jos heillä on jotakin kysyttävää. Joissakin yksiköissä osa vieraista ei välitä koronavarotoimista lainkaan.

– Meillä on vieraillut omaisia, jotka ymmärtävät hyvin tilanteen vakavuuden ja sitten on heitä, jotka hermostuvat ja uhmaavat ohjeita ja aiheuttavat lisätyötä yksiköissämme, kertoo hoivan ja palveluasumisen palvelupäällikkö Hanna Rönkkönen Eksotesta.

Säännöistä lipsumista on tapahtunut myös muualla maassa. Esperi Caresta ja Attendosta kerrotaan, että vanhusten omaiset ovat pääsääntöisesti suhtautuneet rajoituksiin ymmärtäväisesti sekä noudattaneet ohjeistusta, mutta joissakin hoivakodeissa ohjeistusta on kyseenalaistettu.

– Tapaamisen sopiminen etukäteen on saattanut unohtua. Joskus myös suu-nenäsuojus on voinut unohtua tai omainen ei ole katsonut sen käyttöä välttämättömäksi, kertoo Esperi Caren laatu- ja kehityspäällikkö Mia Wesanko.

Wesangon mukaan kaikista tilanteista on selvitty neuvottelemalla omaisten kanssa. Omaiselle on esimerkiksi annettu hoivakodista suu-nenäsuojus, jos hänellä ei ole ollut omaa suojusta mukanaan. Esperi myös suosittelee, että tapaamiset järjestettäisiin edelleen ensisijaisesti ulkona tai erillisessä tapaamistilassa.

– Kun rajoituksia nyt puretaan, hygienia on entistäkin tärkeämpää. Vierailijan on myös oltava täysin oireeton.

Yhdellä laiminlyönnillä voi olla vakavat seuraukset

Myös Attendon hoivakodeissa jotkut omaiset ovat kyseenalaistaneet rajoitusten tarpeellisuutta, mutta tilanteet on ratkottu keskustelemalla. Attendon ikäihmisten palveluiden Itä- ja Keski-Suomen aluejohtaja Tuija Haatainen korostaa, että vierailijoiden on noudatettava erityistä varovaisuutta tartuntojen kokonaismäärän rauhoittumisesta huolimatta.

– Koska tiedämme koronaviruksen tarttuvan myös oireettomilta kantajilta, toivomme vierailijoiden suhtautuvan hygieniaan ja suojavarusteiden käyttöön vakavasti, sanoo Haatainen.

Hoivan ja palveluasumisen muutoskoordinaattori Kaija Ruskeepää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiristä muistuttaa, että koronavirustartunnat voivat lähteä liikkeelle jo yhdestä laiminlyönnistä.

– Se voi vaarantaa koko yksikön asukas- tai potilasturvallisuuden. Jos koronavirus pääsee esimerkiksi hoivakotiin, sen leviämistä ja hoivakotikuolemia on todennäköisesti mahdotonta estää.

Edes kesäflunssassa ei saa tulla

Ruskeepää sanoo, että vuodeosastoilla potilaat ovat hyvin haavoittuvassa asemassa eikä vierailijalla saa olla esimerkiksi kesäflunssaoireita. Hän muistuttaa, että vierailijoiden ohjeistamiseen kuluva työaika on pois vanhuksilta.

– Työaikaa siirtyy potilailta vierailijoiden ohjeistamiseen. Tämän vuoksi haluamme nostaa asian keskusteluun.

Pelkäättekö, että koronavirustilanne heikkenee ihmisten piittaamattomuuden vuoksi?

– Huoli on olemassa, Ruskeepää myöntää.

Myös Eksoten infektioylilääkäri Pekka Suomalainen muistuttaa, että mikäli ohjeita ei noudateta, juuri heikoimmat ovat suurimmassa vaarassa.

— Ohjeiden tarkoituksena on estää viruksen leviäminen ja suojata ikäihmisiä, siis erityisesti niitä, jotka heikkoutensa takia eivät itse pysty suojelemaan itseään. On ymmärrettävä, että ohjeet on tehty koko yksikön ja kaikkien siellä olevien suojaamiseksi, muistuttaa Suomalainen.

Valtaosa omaisista tuntuukin ymmärtävän riskit hyvin. Esimerkiksi Helsingin ja Uudenmaan, Pirkanmaan sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiireistä kerrotaan, ettei niissä ole havaittu välinpitämättömyyttä, vaan omaiset ovat noudattaneet koronavirusohjeita hyvin.

Syitä omaisten piittaamattomuuteen juuri Etelä-Karjalassa voi vain arvailla. Toisaalta juuri Etelä-Karjala on yksi niistä maakunnista, joka on ainakin toistaiseksi selvinnyt koronavirusepidemiasta hyvin pienillä tartuntamäärillä.

Testeillä varmistettuja tartuntoja on ollut Etelä-Karjalassa koko epidemian aikana yhteensä 24, kun muissa edellä mainituista sairaanhoitopiireissä luvut ovat huomattavasti suuremmat.

Suomenkielisessä Tiktokissa esiintyy runsaasti rasismia, kiusaamista ja vihapuhetta, vaikka ne kaikki on selväsanaisesti kielletty alustan yhteisösäännöissä.

Tiktokin yhteisösäännöissä todetaan, että sovellus poistaa sisällön, joka on ristiriidassa sen yhteisösääntöjen kanssa. Esimerkiksi etnisyyteen, rotuun tai muuhun suojattuun ominaisuuteen väheksyen kohdistetut halventavat ilmaisut ovat kiellettyjä.

Käyttäjät, jotka rikkovat sääntöjä hyvin räikeästi tai useasti, estetään palvelusta joko väliaikaisesti tai pysyvästi.

Yle lähestyi Tiktokia sen suomenkielisen sisällön rasismiongelmista 6. heinäkuuta. Yhtiö kertoi tuolloin aloittavansa yhteydenoton perusteella selvityksen sääntöjä rikkovasta sisällöstä.

Tiktok myöntää: Asiaan olisi pitänyt puuttua aiemmin

Vielä 6. heinäkuuta yksittäinen Tiktokissa tehty sanahaku löysi palvelusta runsaasti rasistisia ilmaisuja sisältävää, yhteisösääntöjä rikkovaa sisältöä. Osa rasistisesta sisällöstä jää myös haun ulkopuolelle, sillä toisten käyttäjien videoihin jätetyt kommentit eivät nouse siinä esille.

Yhteisösääntöjen perusteella esimerkiksi neekeri-sanan käytön pitäisi olla kiellettyä, sillä säännöt kieltävät etnisyyteen ja rotuun kohdistuvat halventavat ilmaisut. Tästä huolimatta vielä heinäkuun alussa Tiktokin haku-toiminto tarjosi n-sanalla tehdyn haun tulokseksi runsaasti sisältöä. Hakutuloksena tarjotun neekeri-aihetunnisteen sisältämät videot olivat tuolloin keränneet lähes 800 000 näyttökertaa.

Aihetunnisteella merkittyjen videoiden lisäksi haku ehdotti myös käyttäjänimiä, videoita ja ääniraitoja. Sen sijaan englanniksi tehty vastaava haku tuottaa tulokseksi vain alle kymmenen käyttäjää ja hiukan yli sata ääniraitaa.

Noin viikkoa myöhemmin, 15. heinäkuuta, suomenkielisen haun tulokset näyttävät Tiktokissa erilaisilta. Haku tarjoaa tuloksena vain käyttäjänimiä ja ääniraitoja. Aihetunnisteita ja videoita ei enää näytetä.

Tiktok kertoi Ylelle 17. heinäkuuta, että se poisti selvityksensä tuloksena alustalta satoja videoita ja kommentteja, jotka rikkoivat Tiktokin yhteisösääntöjä. Tiktok kertoi asiasta kirjallisesti. Sen tiedottajalla ei ollut aikaa haastattelulle.

Lausunnossaan Tiktok myöntää, että tässä tapauksessa toimiin olisi pitänyt ryhtyä paljon aikaisemmin.

Yhtiön mukaan sen tuore raportti kuitenkin osoittaa, että maailmanlaajuisesti 98,2 prosenttia yhteisösääntöjä rikkovista videoista poistettiin jo ennen, kuin käyttäjä ehti ilmiantaa ne. Samassa raportissa Tiktok kertoo, että se valvoo yhteisösääntöjen noudattamista teknologian ja sisältömoderoinnin avulla.

"Mä en ole törmännyt kehenkään, joka ei saa mitään vihaa"

Ylen haastattelemat Tiktokin käyttäjät kertovat kaikki saaneensa osakseen vihakommentteja. Haastateltavat ovat nähneet myös muihin käyttäjiin kohdistuvaa epäasiallista kommentointia.

Ayesha (@crybabysweeties) sai vihakommentteja eniten silloin, kun hän oli juuri aloittanut tiktokkaamisen. Nyt ikäviä kommentteja tulee vähemmän, ja videoista sanotaan myös paljon hyvää. Kun vihakommentteja tulee, ne ovat joko rasistisia tai homofobisia.

Ayesha tekee tiktokkeja enimmäkseen omasta seksuaalisuudestaan: joko hauskoja videoita, jotka naurattavat muita seksuaali- tai sukupuolivähemmistöjä edustavia ihmisiä, tai vakavampia videoita, jotka kertovat esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen kokemasta vihasta. Lisäksi Ayesha tekee tiktokkeja tyylistään.

Ayesha esiintyy tässä jutussa etunimellään, sillä hän haluaa suojella perheensä yksityisyyttä.

Ayeshan mielestä Suomi-Tiktokin käyttäjät saavat vihaa niskaansa aivan pienistä asioista. Ilmapiiri on hyvin erilainen esimerkiksi Yhdysvaltojen Tiktok-piireihin verrattuna.

Suomi-Tiktokissa vihakommentit kohdistuvat esimerkiksi käyttäjän ulkonäköön, sukupuoleen tai harrastuksiin. Vihaa voi saada pelkästään siksi, että on eri mieltä kuin muut. Harva välttyy kommentoinnilta täysin.

– Mä en ole törmännyt kehenkään, joka ei saa mitään vihaa. Ihmiset keksii aina jotain sanottavaa, Ayesha sanoo.

– Ihan sama oletko tumma- vai vaaleaihoinen, ihan sama mitä sisältöä teet, saat varmasti vihaa.

Vihaan vastataan julkisuudella

Unna-Leena Karppinen (@unnahadia) alkoi saada vihakommentteja, kun kertoi Tiktokissa enemmän itsestään. Karppinen kertoo esimerkkeinä sen, että hän ei vastusta maahanmuuttoa. Ikäviä kommentteja sateli myös silloin, kun Karppinen kertoi, että hänen miehensä on ulkomaalainen. Kommenteissa häntä saatetaan esimerkiksi nimitellä tai toivoa, että hän joutuisi raiskatuksi.

Karppinen vastaa saaminsa törkykommenteihin tekemällä niistä videoita. Hän haluaa näin tuoda laajemmin esille sitä, millaisia kommentteja ihmiset sovelluksessa kirjoittavat.

Myös Ayesha on kokeillut tekniikkaa ja huomannut sen vähentävän kommentoinnin määrää.

– Ihmiset ei enää uskalla sitten laittaa mitään rasistisia kommentteja.

Toiset käyttäjät päättävät jättää vihakommentit kokonaan ilman huomiota. 18-vuotias Anne Wima (@annewima) vastaa ikäviin kommentteihin positiivisilla ajatuksilla.

– Mä oon aina positiivinen. Se [kommentointi] ei vaikuta muhun mitenkään, koska oon tottunut siihen.

Myös muut Tiktokin käyttäjät yrittävät päihittää negatiivisen positiivisella. Wima on huomannut, että kun yksi käyttäjä kommentoi jotain rasistista, toiset käyttäjät tulevat paikalle kommentoimaan positiivisia asioita.

Ayesha on pohtinut myös sitä, että hän voisi estää yksittäisten sanojen käytön omien videoidensa kommenteissa.

Ilmiantamisen vaikutukset eivät ole käyttäjille selviä

Sääntöjen vastaista sisältöä voi myös ilmiantaa Tiktokille. Yhtiö kertoo läpinäkyvyysraportissaan, että sen moderaattorit arvioivat, mikäli ilmiannettu sisältö rikkoo sääntöjä. Jos näin on, sisältö poistetaan. Viime vuoden heinä-joulukuussa Tiktok poisti maailmanlaajuisesti yli 49 miljoonaa videota, mikä edustaa yhtiön mukaan alle yhtä prosenttia kaikista käyttäjien luomista videoista.

Ayesha kertoo, ettei ole koskaan ilmiantanut saamiaan kommentteja, vaan antanut asian olla tai vastannut siihen videolla.

– En mä tiedä, musta tuntuu, että niitä tulee kuitenkin joka tapauksessa.

Karppinen sen sijaan sanoo ilmiantaneensa joitakin kommentteja ja käyttäjäprofiileja, jotka rikkovat sääntöjä. Lisäksi hän on huomannut, että rasismia sisältäviä videoita on poistettu Tiktokista.

Hän ei kuitenkaan tiedä, onko ilmiantaminen johtanut sisällön poistamiseen, sillä Tiktok ei kerro käyttäjälle, onko se ryhtynyt toimenpiteisiin ilmiannon vuoksi. Esimerkiksi Facebookissa näin toimitaan. Tiktokin läpinäkyvyysraportissa ei myöskään puhuta tarkemmin poistetuista käyttäjäprofiileista tai kommenteista, vaan pelkästään videoista.

Kommentoijat luultavasti hyvin nuoria

Sekä Wima että Karppinen arvioivat, että ilkeitä kommentteja jättävät käyttäjät ovat nuoria. Wimman mukaan vihakommentteja jättävät käyttäjät voivat olla hyvin nuoria, noin 10–11-vuotiaita lapsia. Myös Karppinen ajattelee, että kommentoijat voivat olla nuoria lapsia.

Wimman mukaan kommenteista paistaa läpi, että käyttäjät eivät ymmärrä rasismia. Hänestä siitä pitäisi opettaa koulussa lapsille enemmän.

– Mun mielestä ne [kommentoijat] ei vain tajua, Wimma sanoo.

– Netissä on helppoa kirjoitella tuollaista, kun ei ole omaa kuvaa tai nimeä esillä, Karppinen taas toteaa.

Karppinen arvioi, ettei Tiktok ole puuttunut ongelmaan kovin hyvin.

Ayesha toivoo, että sääntöjä rikkovaan, esimerkiksi rasistiseen sisältöön puututtaisiin aidosti.

– Mä toivoisin, että Tiktok ottaisi [asian] tosissaan.

Juttua korjattu 24.7. klo 22.04. Juttuun korjattu syytä, miksi Ayesha esiintyy tässä yhteydessä pelkällä etunimellään.

Lue myös:

Yritykset vetävät Yhdysvalloissa mainoksia Facebookista – vaativat somejättiä suitsimaan rasistisia ja väkivaltaisia sisältöjä

Instagramista ja Facebookista poistettiin satoja tilejä – rasistisiin viharyhmiin linkittyvillä tileillä pohdittu menoa aseistautuneina BLM-protesteihin

Rasismikeskustelu paljastaa somen parhaimmat ja pahimmat puolet – Instagramissa jaetaan solidaarisuutta, kun Twitterissä pilkataan vainajaa

Tule mukaan!

Näin kutsuu länsivantaalainen järjestö nimessään.

Yhdistyksen tavoitteena on ennaltaehkäistä monikulttuuristen lapsiperheiden syrjäytymistä ja sopeuttaa maahanmuuttajataustaisia suomalaiseen yhteiskuntaan koulutuksen ja leiritoiminnan avulla.

Ongelmana on, että suomalaisen yhteiskunnan rakenteet estävät mukaan pääsyn.

Keväällä 2019 perustettu järjestö ei ole onnistunut lukuisista yrityksistään huolimatta vieläkään avaamaan yhdistykselle pankkitiliä.

Yle on saanut nähdä pankkien ja yhdistyksen välistä sähköpostikirjeenvaihtoa. Niistä selviää, että pankit ovat ensin vaatineet tiettyjä asiakirjoja, jotka yhdistyksen puheenjohtaja Idiris Hassan Farah kertoo toimittaneensa asianmukaisesti.

Farahin mukaan yhdistys on saanut hylkäävän vastauksen kuudesta eri pankista. Pankkien viesteistä ei selviä lopullista syytä.

Aktia: “Valitettavasti emme tällä kertaa avaa asiakassuhdetta yhdistyksellenne kokonaisharkintaan perustuen.”

Nordea: “Olemme tarkastelleet asiaa uudemman kerran ja valitettavasti Nordean päätös pitää, emmekä voi avata tilisuhdetta ry:lle.”

– Järjestön rekisteröimisen jälkeen haimme ensin Nordean tiliä. Emme saaneet edes päätöstä. Meille sanottiin vain, että emme pysty avaamaan. Kun kysyimme miksi, he sanoivat, etteivät kerro miksi. Sen jälkeen haimme tiliä muistakin pankeista ja kaikista tuli yksi toisensa jälkeen kielteinen vastaus, Farah kertoo.

Pankit vetoavat kokonaisvaltaiseen riskiarvioon

Pankit eivät voineet pankkisalaisuuden vuoksi kommentoida Ylelle yksittäistapausta. Yleisellä tasolla kerrottiin, että päätös avata tai olla avaamatta pankkitiliä perustuu kokonaisvaltaiseen riskiarvioon.

– Finanssivalvonnan alaisuudessa toimivat valvottavat, joihin myös pankit lukeutuvat, suorittavat tilihakemusta käsiteltäessä yksilöllisen riskiarvion kaikissa tapauksissa. Osana tätä prosessia noudatamme voimassa olevaa lainsäädäntöä, Danske Bankista Aada Lätti kertoo.

– Laissa on listattu tarkasti, mitä tietoja ja dokumentaatiota esimerkiksi yhdistyksen hallituksen jäsenistä, yhdistysrekisteriin merkityistä vastuuhenkilöistä sekä yhdistyksen toiminnasta ja rahaliikenteestä pankeilla pitää olla. Nordea ei tee eroa maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten järjestöjen välillä näiden tietojen ja dokumenttien selvittämisessä, Nordean viestintäpäällikkö Satu Ryynänen sanoo.

– Aktia ei erottele asiakkaitaan vaan kaikkia koskee sama sääntely esimerkiksi järjestöjen tilin avaamisen osalta, Aktian viestintäpäällikkö Katja Korsinkin toteaa.

Korsinkinin mukaan maahanmuuttajataustaisia järjestöjä ei epäillä esimerkiksi rahanpesusta sen enempää kuin muitakaan. Myös OP:n pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen kertoo, että heillä noudatetaan hyvää finanssitapaa ja syrjintäkieltoa.

– Etnisellä tai kansallisella alkuperällä ei ole merkitystä tehtäessä päätöstä asiakkuuden avaamisesta, Heinonen vakuuttaa.

Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki kuitenkin sanoo, että mikäli asiakkaalla on esimerkiksi kytköksiä korkean riskin maihin, sääntely edellyttää pankilta tarkempaa asiakkuuden seurantaa.

Somalia, jossa Tule mukaan -yhdistys tukee toiminnallisesti ja rahallisesti Waaberi-peruskoulua, ei kuitenkaan kuulu Financial Action Task Forcen määrittelemiin korkean riskin maihin. Yhdistys on maksanut muun muassa Waaberi-koulun opettajan palkan, materiaaliavustuksia ja lähettänyt Somaliaan tänä vuonna kontin, jossa oli erilaisia koulutarvikkeita.

Pankit viittasivat sähköpostivastauksissaan myös viranomaisohjeisiin, kuten Finanssivalvonnan ohjeisiin.

Suomen kansalaisuus ei riitä tilin avaamiseen

Yhdenvertaisuusvaltuutetun kertomuksesta eduskunnalle selviää, että pankkipalveluissa on Suomessa käyty oikeutta siitä, millaiset ja minkä maiden henkilöllisyystodistukset kelpaavat verkkopankkipalveluiden saamiseksi. Eduskuntakertomuksen mukaan syrjintäepäilyt liittyvät usealla alalla tyypillisesti juuri henkilöllisyyden todentamiseen.

Pankeilla on lain mukaan velvollisuus asiakkaansa tuntemiseen, mikä edellyttää pankilta tuntemistietojen keräämistä aina uutta asiakassuhdetta aloitettaessa. Ennen tilin avaamista pankin on varmistettava muun muassa tilinavaajan, tilinomistajan ja tilin käyttöön oikeutetun henkilön henkilöllisyys, olemassaolo ja oikeuskelpoisuus.

– Rekisteröityjen yhdistysten tilin avauksissa pankki tarkistaa sopimusehtojen määrittelyä varten vastuuhenkilöiden luottotiedot ja yritysyhteydet ja voi niissä ilmeneviin häiriötietoihin perustuen kieltäytyä avaamasta pankkitiliä, OP:n Sari Heinonen kertoo.

– Mikäli asiakas ei esimerkiksi vastaa pyydettyihin tietoihin tai toimita pyydettyjä dokumentteja useammasta yhteydenotosta huolimatta, seurauksena voi olla, ettei Nordea voi tarjota asiakkaalle kaikkia palveluita tai antaa asiakkaan tarvitsemaa neuvontaa, Nordean tiedottaja Satu Ryynänen toteaa.

Idiris Hassan Farahilla on Suomen kansalaisuus ja myös pitkä koulutus- ja työhistoria Suomessa. Tule mukaan -järjestön puheenjohtajan pestin lisäksi hän työskentelee Helsingin diakonissalaitoksella Vamos-hankkeessa, jossa tuetaan monikulttuuristen lasten ja nuorten koulunkäyntiä Vantaalla sekä neuvotaan maahanmuuttajataustaisten koululaisten vanhempia.

Farah on asunut Suomessa lähes 30 vuotta ja hänellä on ollut yhtä kauan tili Nordeassa. 90-luvun alussa Nordean nimi oli Suomen Yhdyspankki. Pankit eivät kertoneet Farahille kielteisen vastauksen syytä tai että tilin evääminen olisi liittynyt hänen tai jonkun toisen vastuuhenkilön tietoihin. Farah kertoo toimittaneensa pankeille myös vaadittavat asiakirjat.

Käyttöön jouduttiin ottamaan puheenjohtajan henkilökohtainen tili

Lopulta ainoa keino saada yhdistykselle pankkitili oli tehdä se Farahin henkilökohtaisen tilin alle Nordeaan. Kyseisen järjestötilin liikevaihto on rajattu vuodessa 30 000 euroon.

– Sehän on epäilyttävää, jos jäsenmaksuja tai lahjoituksia maksetaan puheenjohtajan tilille. Maksaessa näkyy minun nimi eikä järjestön nimi. Se on ongelmallista, Farah sanoo.

Niin yhdistys- ja yritystilinkin ideana on, että yhteiset tulot ja menot olisivat samassa paikassa. Se luo myös uskottavuutta erilaisia avustuksia haettaessa. Esimerkiksi Aktiassa yhdistyksen vastuuhenkilölle tai rahastonhoitajalle voidaan avata henkilöasiakkaan tili silloin, jos yritys ei ole rekisteröity.

Tule mukaan -yhdistys rekisteröitiin jo vuonna 2019.

– Emme voi hakea tukia tai avustuksia ilman tiliä, Farah harmittelee.

Yhdenvertaisuuslain mukaan henkilöön liittyvät tekijät, kuten alkuperä tai kansalaisuus, eivät saisi vaikuttaa ihmisten mahdollisuuksiin saada koulutusta, työllistyä tai saada erilaisia palveluja. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuuden periaate liittyy sekä syrjinnän kieltoon että ihmisten yhdenvertaisuuteen lain edessä.

– Peruspankkipalveluiden tarjoamisvelvoitetta, yksityisasiakkaiden tapaan, ei ole yritys- ja yhteisöasiakkaille, Säästöpankin yhteisöpäällikkö Sanna Korkeamäki huomauttaa.

Myös kansalaisuus vaati 20 vuoden taistelun

Idiris Hassan Farah uskoo, että Tule mukaan -järjestöllä olisi mahdollisuus auttaa maahanmuuttajanuoria ja antaa heille tukea paremman elämän ja tulevaisuuden tavoittelussa.

– Osallistumme suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen ja nuorten tulevaisuuden parantamiseen. Miksi emme voi toimia samalla tavalla kuin kantasuomalaiset ja miksi meitä estetään osallistumasta suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, hän kysyy.

– Olemme myös veronmaksajia, Farah huomauttaa.

Vaikka maahanmuuttajataustaisten kohtaama syrjintä on edelleen Suomessa iso ongelma, Farahin mielestä maassa on menty parempaan suuntaan.

Farah lähti aikoinaan Somaliasta pakoon sisällissotaa. Neuvostoliiton kautta hän päätyi lopulta Suomeen 1990-luvun alussa.

Myös kansalaisuuden saaminen vaati aikoinaan Farahilta isoja ponnisteluja, sillä suojelupoliisi (Supo) antoi hänelle toistamiseen kielteisen lausunnon.

Vuonna 2006 Farah oli vieraana Ylen MOT-ohjelmassa, jossa keskusteltiin siitä, uhmaako suomalainen käytäntö salata Supon lausuntojen perusteet turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksia. Supon kielteisistä lausunnoista Farahin kansalaisuushakemuksiin ja "värväyksestä vinkkimieheksi" uutisoi vuonna 2010 myös Helsingin Sanomat.

Kansalaisuus myönnettiin Farahille viimein vuonna 2011.

– Rakastan Suomea ja täällä on hyvä kansa. Haluan osallistua ja panostaa suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen. Maahanmuuttajataustaisiin kohdistuvia ongelmia vastaan pitää taistella, sillä muuten tilanne ei parane, Idiris Hassan Farah toteaa.

Juttua korjattu 24.7.2020 klo 17:07 OP:n vastaukset antoi pankkitoiminnan henkilöasiakkaista vastaava johtaja Sari Heinonen eikä viestintäpäällikkö Susan Patronen, kuten jutussa aiemmin luki.

Juttua muokattu 24.7. klo 23.27 Jutun alkuperäisessä pääkuvassa oli mukana henkilö, joka ei ole mukana jutussa mainitun järjestön toiminnassa. Pääkuva vaihdettu.

Lue seuraavaksi:

Maahanmuuttajataustaisten lasten heikko koulumenestys harmittaa poliitikkoja – suomen opetus viedään ministerille, opettajien käytöstä pahoitellaan

"En olisi odottanut tätä sinulta", sanoi opettaja – Suomessa maahanmuuttajataustaiset oppivat huonommin kuin muut, tutkijan mukaan syrjintä rehottaa

Valtaosa afrikkalaistaustaisista kokee Suomessa syrjintää ihonvärinsä vuoksi, kertoo tuore selvitys – lapsillekin saatetaan huudella törkeyksiä

Rasismiväitteiden kohteeksi vuonna 2019 Yhdysvalloissa joutunut Nicholas Sandmann on päässyt sopimukseen asiasta uutisoineen Washington Post -sanomalehden kanssa. Osapuolet julkistivat sovinnon tänään perjantaina, mutteivät kertoneet sen yksityiskohdista.

Sandmann haastoi Washington Postin ja useita muita väitetystä rasismikohusta uutisoineita medioita oikeuteen vaatien suuria vahingonkorvauksia kunnianloukkauksesta. Washington Postilta hän vaati 250 miljoonan dollarin eli tämän hetken kurssilla noin 215 miljoonan euron korvausta.

Hän on jo aikaisemmin päässyt sopimukseen joidenkin muiden haastamiensa medioiden, kuten uutiskanava CNN:n, kanssa. Myöskään näiden sopimusten ehdoista ja mahdollisesti maksetuista korvauksista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Luokkaretkellä Washingtonissa koulutovereidensa kanssa abortin vastaiseen mielenosoitukseen osallistuneen Sandmannin katsotaan joutuneen pahimmin silmätikuksi medioissa eri puolilla maailmaa uutisoidussa tapahtumaketjussa.

Ensimmäinen ja toinen video antoivat tapahtumista eri kuvan

Kohu alkoi, kun julkisuuteen tuli video, jolla esiintyi alkuperäiskansaan kuuluva mies ja joukko katolisen poikakoulun oppilaita.

Videolla Trumpin kampanjan Make America Great Again -lippalakkiin sonnustautuneen 16-vuotiaan Sandmannin ja muiden koululaisten tulkittiin käyttäytyneen pilkallisesti alkuperäiskansaan kuuluvaa Nathan Phillipsia kohtaan.

Tilanteesta saatiin uusi kuva pari päivää myöhemmin, kun julki tuli hetkeä aiemmin kuvattu toinen video. Tästä videosta kävi ilmi, että paikalla oli joukko mustien juutalaisten järjestöön kuuluvia miehiä, jotka solvasivat koulupoikia.

Samaan aikaan teinit huusivat miesjoukolle omia iskulauseitaan. Phillips kertoi puolestaan yrittäneensä rauhoittaa tilannetta kävelemällä ryhmien väliin rummuttamaan.

Useat tiedotusvälineet, mukaan lukien Washington Post, julkaisivat tämän jälkeen tapahtumien kulkua täsmentäneitä uusia juttuja. Sandmannin asianajaja kertoi perjantaina juuri tämän nopean reagoinnin johtaneen siihen, että hänen päämiehensä oli valmis sopimaan asian ilman oikeudenkäyntiä.

Sovinnosta ovat uutisoineet muun muassa Washington Post, Fox News ja CNN.

Lue myös:

Rasismista syytetty teini haastaa Washington Postin oikeuteen kunnianloukkauksesta – Vaatii 250 miljoonan dollarin korvauksia

Alkuperäisväestön edustajan ja katolisen koulun opiskelijoiden vastakkainasettelu herätti kohua netissä – Kuva tapahtumista saa uusia sävyjä

Amerikan alkuperäisväestöön kuuluva armeijaveteraani koki joutuneensa opiskelijoiden pilkan kohteeksi Washingtonissa – koulu pyysi anteeksi

Yhdysvaltain Portlandin kaduilla sotilasasuiset joukot ja mielenosoittajat ovat ottaneet rajusti yhteen viime päivinä.

Liittovaltion lähettämistä joukoista on noussut kova poliittinen kiista, sillä presidentti Donald Trumpin vastustajat pitävät niiden lähettämistä laittomana ja vaarallisena.

Trumpin hallinto on puolustanut päätöstä ja aikoo lähettää liittovaltion joukkoja myös Seattlen kaupunkiin.

Mitä joukkoja Portlandiin on lähetetty?

Kaupungissa partioi rajavartijoista ja muista liittovaltion viranomaisista koottuja joukkoja.

Aseistetut ja sotilaspukuiset liittovaltion joukot ilmestyivät Portlandin kaduille viime viikolla. Joukkojen käyttämissä autoissa ei ollut tunnuksia ja he eivät kertoneet, minkä viranomaisen palveluksessa he toimivat.

Presidentti Trumpin hallinto kertoi muutamaa päivää myöhemmin, että kyseessä oli liittovaltion eri viranomaisista, kuten rajavartijoista, huumepoliisista ja maahanmuuttoviranomaisesta koottuja joukkoja.

Hallinnon mukaan näiden tehtävänä on suojella Portlandissa sijaitsevaa oikeustaloa ja muita liittovaltion rakennuksia.

Tilanne on poikkeuksellinen, sillä järjestyksen valvonta on Yhdysvalloissa normaalisti osavaltioiden eikä liittovaltion vastuulla.

Miksi Portlandissa on mielenosoituksia?

Kaupungissa on osoitettu mieltä poliisiväkivaltaa vastaan jo lähes kaksi kuukautta.

Maanlaajuiset protestit saivat alkunsa, kun poliisi surmasi afroamerikkalaisen George Floydin pidätystilanteessa Minneapolisissa toukokuun lopussa.

Valtaosa Portlandin mielenosoituksista on ollut rauhallisia, mutta etenkin öisin osa protestoijista on myös hajottanut omaisuutta, sytyttänyt tulipaloja ja ottanut yhteen poliisin kanssa.

Mielenosoitukset olivat jo kutistumassa muutaman kymmenen mellakoijan kokoontumisiksi, kun liittovaltion joukot ilmaantuivat.

Viime päivinä on jälleen nähty tuhansien ihmisten mielenosoituskulkueita.

Mitä liittovaltion joukot ovat tehneet?

Joukot ovat napanneet mielenosoittajia autoihinsa ja hajottaneet mielenosoituksia kovin ottein.

Liittovaltion joukot ovat levittäneet mielenosoittajien joukkoon kyynelkaasua ja ampuneet tainnutuskranaatteja. Joukkojen tekemien pidätysten laillisuus on kyseenalaistettu.

Väkivaltaa on käytetty myös rauhallisia mielenosoittajia vastaan. Keskiviikon ja torstain välisenä yönä kyynelkaasua sai kasvoilleen muun muassa Portlandin pormestari Ted Wheeler.

Rajut otteet eivät ole ainutlaatuisia. Myös paikalliset poliisit ovat käyttäneet kyynelkaasua ja väkivaltaa mielenosoittajia vastaan niin Portlandissa kuin muuallakin Yhdysvalloissa.

Miksi joukoista on syntynyt kova kiista?

Vastustajien mielestä joukkojen lähettäminen rikkoo perustuslakia ja on osa Trumpin vaalikampanjaa.

Liittovaltion joukkoja on lähetetty aiemminkin palauttamaan järjestystä mutta yleensä paikallisviranomaisten kutsusta. Nyt sekä Portlandin pormestari että Oregonin kuvernööri Kate Brown pitävät joukkojen läsnäoloa perustuslain vastaisena.

Trumpia vastustavat demokraatit ovat verranneet joukkoja diktatuurien salaisiin poliiseihin. Oregonin senaattorin Ron Wyden kommentoi uutissivusto Voxille, että toimintatapa on tuttu fasistisista hallinnoista, ei demokratioista.

Demokraatit uskovat, että Trump kärjistää tilannetta syksyn presidentinvaalien takia. Hän on korostanut puolustavansa lakia ja järjestystä.

Miten Trumpin hallinto perustelee joukkojen lähettämistä?

Hallinnon mukaan kovat otteet ovat tarpeen anarkistisia ääriaineksia vastaan.

Presidentti Donald Trump perusteli Twitterissä, että joukot oli lähetettävä, koska paikallisviranomaiset olivat menettäneet kaupungin hallinnan anarkisteille ja provokaattoreille.

Trumpin hallinnon mukaan joukkoja on lähdössä myös Seattleen, jossa mielenosoitukset ovat jatkuneet jo pitkään.

Lisäksi Trump on määrännyt lisää liittovaltion poliiseja Chicagon, Kansas Cityn ja Albuquerquen kaupunkeihin. Näissä kaupungeissa kyse on kuitenkin kasvaneen rikollisuuden torjunnasta yhdessä paikallisten viranomaisten kanssa.

Onko joukkojen toiminta laillista?

Laillisuus selviää todennäköisesti vasta oikeudenkäynneissä.

Muun muassa Oregonin osavaltio sekä kansalaisoikeusjärjestö ACLU ovat haastaneet liittovaltion oikeuteen, sillä niiden mukaan joukot ovat pidättäneet ihmisiä ilman perusteita.

Myös oikeusministeriö ilmoitti torstaina tutkivansa joukkojen voimankäyttöä. Liittovaltion tuomari on puolestaan kieltänyt joukkoja käyttämästä voimaa toimittajia tai tarkkailijoita vastaan.

Yhdysvaltain sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin Chad Wolfin mukaan mitään lakeja ei ole rikottu. Hänen mukaansa ihmisiä on pidätetty vain perustelluista syistä.

Lue myös:

Trump uhkaa lähettää liittovaltion joukot seuraavaksi Chicagoon

Yli 50 yötä protesteja: Portlandin mielenosoituksissa otteet kovenevat

Uudet erikoisjoukot herättävät pelkoa ja vastustusta Yhdysvalloissa – Naamiomiehet ovat kaapanneet ihmisiä pakettiautoihin Portlandissa

Kaikkihan me olemme demareita.

Näin totesi kokoomuksen silloinen kansanedustajana Kirsi Piha parikymmentä vuotta sitten.

Hän tarkoitti sitä, että oikeastaan esimerkiksi suhde hyvinvointivaltioon on kaikilla suomalaisilla puolueilla melko sama, pienillä eroilla.

Kysytäänpä siis Elina Lepomäeltä: Oletko sinäkin pohjimmiltasi suomalainen demari?

Elina Lepomäki naurahtaa kysymykselle ja kertoo vastikään pitäneensä esitelmän Saksan demareille perustilistä.

Ja kyllä. Myös Elina Lepomäki on hyvinvointivaltion kannattaja.

Hän sanoo haluavansa Suomen, joka olisi länsieurooppalainen maa, jossa on dynaaminen, ihmislähtöinen hyvinvointivaltio, jossa “ei etukäteen kielletään kaikkea”.

Mutta palataan Lepomäen poliittisiin linjauksiin myöhemmin. Jatketaan ensin keskustelua, jonka hän sai aikaan – omien sanojensa mukaan viimeinkin, monta kertaa yritettyään.

“Kaikille ansiosidonnainen työttömyysturva”

Runsas viikko sitten Elina Lepomäki sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa, että kokoomus kannattaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamista kaikille.

Lepomäki esitti vastaavia ajatuksia jo työskennellessään ajatuspaja Liberan tutkimusjohtajana.

Vuonna 2013 Libera julkaisi Lepomäen Perustili-raportin, jossa hän ehdotti perustiliä ansiosidonnaisen sosiaaliturvan korvaajaksi.

Tammikuussa 2015 Sitra julkaisi Lepomäen, Heikki Hiilamon, Osmo Soininvaaran, Juhana Vartiaisen ja Tuomas Pöystin kanssa kirjoittaman raportin työttömyysturvan uudistamiseksi. Raportissa ehdotetaan ansioturvan ulottamista kaikille suomalaisille ja turvan siirtämistä työttömyyskassoilta valtion alaisuuteen.

Lepomäki on sittemmin pitänyt ajatusta esillä, ja tänä kesänä taas tärppäsi. Tällä kertaa Lepomäen avausta kiirehdittiin kehumaan oikealta ja vasemmalta. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK asettui sen taakse aiemmasta poiketen.

Ja esimerkiksi Erkki Tuomioja (sd.) totesi Facebook-päivityksessään näin:

“Vaikka suhtaudun lähtökohtaisen epäluuloisesti kokoomuksen ja erityisesti Elina Lepomäen esityksiin, joudun silti miettimään onko kestäviä perusteita vastustaa heidän esitystään ansiosidonnaisen työttömyysturvan ulottamisesta kaikille eli myös työttömyyskassoihin kuulumattomille, kun kassat ovat etuuden maksajia vain reilulla viidellä prosentilla.”

Viisi prosenttia tarkoittaa sitä, että vain noin viisi prosenttia ansioturvamenoista katetaan työttömyyskassojen jäsenmaksuilla. Loppuosuus katetaan veroilla ja työttömyysvakuutusmaksuilla.

“Erityisesti Elina Lepomäen” viitannee siihen, että vasemmistossa pidetään Lepomäkeä kovana oikeistopoliitikkona, jolla on varmasti tässäkin asiassa niin sanotusti koira haudattuna. (Toisaalta oikeiston konservatiivipuolella karsastetaan Lepomäen vapaamielisiä ajatuksia.) Toki myös Helsingin Sanomien arvokone osoittaa, että Wille Rydmanin kanssa Lepomäki sijoittuu eduskunnassa oikeimpaan laitaan. Ja vielä: ajatuspaja Liberassa työskennelessään Lepomäki syytti tuolloin hallituksessa ollutta Kokoomusta liian vasemmistolaisesta politiikasta.

Silti ajatukseen nihkeästi suhtautuva ay-liike jäi julkisuudessa melko yksin puolustamaan nykyjärjestelmää. Ay-liikkeelle ajatus on hyökkäys yleistä järjestäytymistä vastaan.

Esimerkiksi vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki asettui kannattamaan ajatusta, mutta totesi, että samalla pitää toteuttaa työttömyyskassojen pakkojäsenyys.

Koko sosiaaliturva uusiksi

Lepomäki itse ei haluaisi jäädä vain ansiosidonnaiseen. Hän sanoo haluavansa uudistaa koko sosiaaliturvan.

Hän on nostanut tasaisin väliajoin esiin juuri ajatuksen perustilistä, joka korvaisi sosiaaliturvaa ja byrokatiaa. Sitä hän ajaa myös nyt.

– Perustilin idea on hyvinvointivaltio 2.0. Se tuo hyvinvointivaltion sosiaaliturvan tämän päivän tarpeisiin, hän sanoo.

Perustiliä esitellään esimerkiksi tässä Ylen jutussa vuodelta 2013.
Itse Lepomäki avaa perustiliä myös verkkosivuillaan.

Lepomäki sanoo, että nyt hyvinvointivaltio keskittyy liikaa yritysten, järjestöjen, toimialojen ja alueiden auttamiseen. Sen pitäisi keskittyä enemmän ihmiseen ja ihmisen voimaannuttamiseen.

Lepomäki on nytkin hallituksen asettamassa sosiaaliturvakomiteassa varajäsenenä.

– Tällä hallituskaudella voitaisiin purkaa kytkös perusturvan ja ansiosidonnaisen työttömyysturvan väliltä, Lepomäki sanoo.

– Mutta ei tehdä kokonaisuudistusta niin kuin sotessa, vaan yksi askel kerrallaan.

Vapaudet, vapaudet ja vapaudet

Niin, niistä Elina Lepomäen arvoista.Elina Lepomäki kutsuu itseään eurooppalaiseksi sosiaaliliberaaliksi.

Hän sanoo sen tarkoittavan sitä, että hän kannattaa eurooppalaisia perusarvoja, joita ovat ihmisoikeudet, sananvapaus, yhdistymisvapaus ja oikeusvaltio.

– Olen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan ystävä. Valta ei saa keksittyä liikaa. Pitää hallinnon sisällä olla voimatasapainot. Meidän kohtuullisen vahvasta korporatismista pitäisi voida peruuttaa. Hyvinvointivaltion pitää keskittyä ihmiseen, ei järjestöihin. Työpaikkoja ei pidä tukea, vaan ihmisiä ja hänen mahdollisuuksia.

Eurooppalaisuus tarkoittaa Lepomäelle myös liberaalin demokratian puolustamista.

– Maailmanpolitiikan areenalla on menossa systeemitaistelu. Haluaisin viimeiseen asti puolustaa eurooppaalaista elämäntapaa ja tehdä siitä voittavan konseptin.

Systeemitaistelulla Lepomäki tarkoittaa liberaalin demokratian ja esimerkiksi kiinalaisen yksipuoluejärjestelmän tai muunlaisten järjestelmien välistä kamppailua.

– Olen huolissani Kiinasta, jonka mahti nousee ihmisten yksityisyyden ja poliittisten vapauksien kustannuksella. Olen huolissani Hongkongista ja Hongkongin turvallisuuslaista. On vaikea eurooppalaisena sosiaaliliberaalina peittää sydämensä kyyneliä, kun ihmisten tilaa ja vapauksia kavennetaan, eikä sille voida tehdä mitään, hän sanoo.

Lepomäen mukaan Euroopan pitäisi olla talousmahti, jolla on lihaksia puolustaa ihmisoikeuksia.

– Euroopan taloudellinen tulevaisuus on avainasemassa. Jos talous ei ole kunnossa, poliittinen vaikutusvalta maailmassa pienenee.

Lepomäki haluaa lisää valtaa EU:lle, mutta vain isoissa asioissa

Mennään vielä hetkeksi päivänpolitiikkaan.

Tämän viikon suurin uutinen oli EU:n elvytysrahastosta käydyt neuvottelut.

Elina Lepomäki toteaa, ettei pääministeri Sanna Marinin (sd.) neuvottelutulos ollut täysi epäonnistuminen jos ei onnistuminenkaan.

Hänestä koko keskustelua käydään väärästä näkökulmasta. EU pitäisi nähdä yksittäisen EU-kansalaisen näkökulmasta, kuten myös koko monivuotinen budjetti, eikä keskiössä pitäisi olla se, mitä yksittäinen kansallisvaltio saa elvytyspaketista ulosmitattua.

– Se että musta on oikein, että me lisäämme pitkällä aikavälillä eurooppalaista yhteistä rahankäyttöä. Siitä olen eri mieltä, että onko se parasta, että ne rahat laitetaan maatalouteen.

Lepomäki kannattaa liittovaltiota, joka keskittyy yhteiseen turvallisuuteen, puolustukseen, ulkopolitiikkaan, ilmastopolitiikkaan, tutkimukseen ja rajavalvontaan.

– Kuulun Suomessa ehkä siihen noin kolmen ihmisen joukkoon, jotka kannattavat liittovaltiota ja uskaltavat sanoa sen ääneen.

Liittovaltio ymmärretään Suomessa usein väärin. Lepomäki korostaa, että keskieurooppalaisessa perinteessä liittovaltiossa on kyse vallan hajauttamisesta. Isot asiat hoitaa liittovaltio, ihmisiä lähellä olevissa asioissa valtakin on lähellä. Hän ottaa esimerkiksi Sveitsin. Lepomäki käyttää EU:ssakin viljeltyä sanaa subsidiaariperiaate eli läheisyysperiaate. Se tarkoittaa juuri sitä, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä ihmistä.

Lepomäki: “Minussa asuu pieni teekkari”

Onnea lukija.

Jos olet tänne saakka jaksanut, saat pienen kevennyksen.

Sosiaalipolitiikka, työttömyysturva, eurooppapolitiikka. Elina Lepomäki on enimmäkseen asia-asioissa esillä ja puhuu julkisuudessa asiaa.

Eikä tämä haastattelu ole poikkeus.

Kurkistetaan kuitenkin hieman toisellekin puolelle. Mitä me emme Lepomäestä tiedä?

No esimerkiksi sitä, että hänessä asuu pieni ikiteekkari, joka pitää jäynistä.

Teekariaikoina hän kertoo olleensa mukana viemässä Kiasmaan “taideteosta”. Kuittipiikkiin lävistettyä banaania. Teos ehti olla “esillä” vartin tai puoli tuntia. Henkilökunta tunnisti pilan pilaksi.

Viimeisin jäynä on keväältä. Aprillina Lepomäki vaihtoi lapsensa kanssa dominokeksien valkoisen täytteen hammastahnaan.

Keksiä syötettiin pahaa-aavistamattomalle miehelle. Idea oli nerokas ja hauska. Ajatuksena.

– Mies melkein tukehtui siihen, se ei lopulta ollut niin hauskaa.

– Tykkään tehdä jekkuja ja minulla on kaikille läheisille ihmisille lempinimet.

Tivaamisesta huolimatta Lepomäki ei suostu kertomaan puoluetovereilleensa antamia lempinimiä.

Politiikkaan äitiyslomalta

Lepomäki on toisen kauden kansanedustaja. Hänen tarinaansa on kerrottu usein, mutta kerrataan vielä.

Poliittisen heräämisen Lepomäki kertoo kokeneensa finanssikriisin aikaan.

– Olin Lontoossa pankissa töissä ja markkinat murenivat. Silloin poliitikot ja ekonomistit Suomessa totesivat, että tämä ei koske meitä. Minusta näytti siltä, että Suomella tulee menemään huonosti. Heräsin pohtimaan, että ehkä kaukaa näkee paremmin kuin läheltä.

Lepomäki sanoo, että hänessä heräsi huoli Suomesta.

– En silloin ajatellut, että lähtisin poliitikoksi pyrkimään. Asuimme useassa maassa.

Sitten elämäntilanne muuttui, aloimme odottaa lasta, ja päätimme muuttaa Suomeen.

Politiikkaa Lepomäki päätti kokeilla äitiyslomalla. Kokeilu jäi pitkäaikaiseksi.

– Politiikka on pätkätyötä. Kansa päättää jatkosta. Tällä hetkellä tämä on juuri sitä, mitä haluan tehdä. Jonain päivänä saatan vielä olla hyväkin poliitikko.

Lepomäki sanoo olevansa loputtoman utelias. Ja koska poliitiikassa tulee vastaan koko ajan uutta, se sopii hänelle hyvin.

Entä jos politiikka jäisi sivuun?
– Ihmisoikeudet ovat päivä päivältä minulle enemmän sydämen asia. Jos en olisi politiikassa, jatkaisin niihin liittyvää työtä.

Liberaaliustesti: “Uskonto ja isänmaa erilleen, nuuska lailliseksi, kannabiksestakin pitää keskustella”

Liberalismi on nimensä mukaisesti vapauksia kannattava aate. Sosiaaliliberalisti haluaa että hyvinvointivaltio tarjoaa kaikille mahdollisuudet, mutta myös suuret vapaudet.

Toisaalta kokoomuksella on myös koti, uskonto ja isänmaa -puolensa.

Lepomäki sanookin kannattavansa esimerkiksi eurooppalaista alkoholipolitiikkaa ja eurooppalaista veropolitiikkaa.

Tehdäänpä pieni liberaaliustesti.

1. Miten vaikkapa nuuskan vapauttaminen, kyllä vai ei? "Kyllä, onhan se kummallista, että sitä kärrätään Ruotsista Suomeen. Tässäkin luottaisin valistukseen ja ihmisten järkeen."
2. Kannabis? "Sitä voisi selvittää Suomessa. Kansainvälisesti on tehty huumepolitiikassa erialisia kokeiluja. Suomessa tätä keskustelua ei olla käyty, mutta ehkä se ei tämän hetken juttu olekaan. YK:kin on suosittanut kansallisen huumepolitiikan pohdintaa. Huumerikollisuus on ongelma, joka tekee pahaa jälkeä varsinkin niissä maissa, joissa rikollisjärjestöt pyörittävät koko maata."
3. Veikkauksen monopoli? "Se on tulossa tiensä päähän. Monopolin perusteet ovat murentuneet siinä mielessä kuin Euroopan unioni ne sallii. Pelihaittojen ennaltaehkäisy ei toteudu. Veikkaus on itsekin pohtinut tulevaisuutensa suuntia, koska monopolia ei ole pitkällä tähtäimellä mahdollista. Kansalaisjärjestöjen rahoitus pitää selkeästi korvamerkitysti ja läpinäkyvästi tuoda valtion budjettiin. On perverssiä, että montaa hyvää työtä tekevää järjestöä rahoitetaan peliongelmaisten tuskalla. Kytky pitäisi purkaa. Ei mitään kertarytäisyä vaan pikkuhiljaa."
4. Valtionkirkko? "Ei, Suomessa on uskonnonvapaus. Näkisin, että kirkko on sitä vahvempi, mitä enemmän se nojaa omiin uskonkappaleisiinsa ja periaatteisiinsa ja ihmisten vapaaseen liittymiseen kirkkoon. Valtionkirkkoajattelu on murenemassa: nuoret sukupolvet kuuluvat tilastollisesti vähemmän kirkkoon. Vapaassa yhteiskunnassa ihmisen on voitava uskoa, mihin haluaa. Pitäisi toki miettiä, miten arkkitehtonisesti arvokkaat kirkon omistamat kiinteistöt jatkossa rahoitetaan."

Seuraava tavoite: kokoomuksen varapuheenjohtajaksi

Vuonna 2016 Elina Lepomäki asettui ehdolle kokoomuksen puheenjohtajaksi ja haastoi istuvan puheenjohtajan Alexander Stubbin.

Siitä nousi myöhemminkin otsikoita.

Alex ei uhkaillut minua. Hän vain totesi, ettei minulla ole sen jälkeen tulevaisuutta puolueessa. Ja kuinka oikeassa hän olikaan.

Näin Lepomäki kirjoitti kirjassaan Vapauden voitto (Otava).

Oikeassa tai ei, Lepomäki tavoittelee tällä kertaa syyskuun puoluekokouksessa varapuheenjohtajan paikkaa. Häntä huhuttiin myös Petteri Orpon haastajaksi. Mutta ehkä puheenjohtajan haastamisen sijaan hän testaa taas asemaansa puolueessa.

Kun Lepomäeltä kysyy puheenjohtajuudesta, hän iskee poliitikkovaihteen puheeseen.

– Haluan madaltaa puolueen toimintaan osallistumisen kynnystä, esimerkiksi digitaalisilla välineillä. Nyt politiikkaan pitää lähteä kokonaan tai ei ollenkaan.

– 35-vuotiaalla espoolaisella kiireisellä perheenäidillä tai -isällä ei ole liikaa vapaita iltoja. Pitää olla mahdollisuus osallistua muuten kuin istua perinteisessä Matinkylän kokoomuksen hallituksessa kerran kuussa munkin äärellä, hän sanoo.

– Haluaisin rakentaa puoluetta, jolla on selkeä visio ja linja, millaista Suomea halutaan rakentaa.

– Politiikka on mahdollisuuksien taidetta, asioita saadaan usein eteenpän sattumalta. Tarvitaan selkeitä askelmerkkejä.

– Pitää olla upea tarina, jonka ihmiset ostaa ja jolla voitetaan vaaleja.

– Puoleen johtaminen on asia, jota pitää systematisoida.

– Haluaisin tehdä uudistustyötä, jota voi tehdä, kun ei ole hallitusvastuussa.

Korporaatiot alas, työllisyys ylös

Palataan lopuksi vielä yhteen Lepomäen vakioaiheista.

Ennen koronapandemiaa hän kritisoi hallituksen työllisyystoimia. Ja loppukeväästä kritiikki alkoi jälleen. Hallituksen pandemianhoidolle Lepomäki antaa kehut.

– Nyt tosiaan, kun meillä on melkein 500 000 työtöntä ja lomautettua. Jos itse olisin pääministeri, en pitäisi yhtään lomaa, ennen kuin uudistuksista on sovittu. Keskittyisin nämä viikot budjettiriiheen mennessä kaivamaan keinot, joilla Suomeen tuodaan työllistämisen ja työllistymisen edellytyksiä.

Palkkatuki ja julkinen työllistäminen eivät riitä, Lepomäki sanoo.

– Ei tämä ole rakettitiedettä. Kannustinloukuista ja muista on puhuttu. Listat työllistämistä edistävistä asioista ovat jo olemassa.

– Tärkein yksittäinen toimi olisi paikallisen sopimisen edistäminen. Vapaus ja valta pitäisi olla ihmisellä itsellään. Paikallisen sopimisen kieltävät lait eivät sovi vapaaseen yhteiskuntaan, hän sanoo.

Lue aiheesta lisää:

Puolueet tarjoavat nyt ansiosidonnaista päivärahaa kaikille, ja näin se onnistuisi – Uudistamista selvittänyt ekonomisti: "Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuuskysymys"

Analyysi: Kokoomuksessa Petteri Orpon haastajat odottavat, mitä kokoomuksen kannatukselle tapahtuu

Yli 20 vuotta sitten kadonneen Raisa Räisäsen etsinnät jatkuvat Hervantajärvellä Tampereella.

Vapaaehtoiset etsivät jo viikonloppuna jälkiä Hervantajärvestä, joka on noin kymmenen kilometrin päässä Räisäsen katoamispaikasta Tampereen keskustasta.

Tällä viikolla selvisi, että etsijät etsivät jälkiä väärästä paikasta järvestä, koska heillä oli väärää tietoa paikasta. Koiraharrastajan havainto oli järven eri osassa ja etsijät aikovat palata sinne.

Tamperelainen Raisa Räisänen katosi jälkiä jättämättä lokakuun 16. päivä vuonna 1999. 16-vuotiaan koripalloilijan katoaminen on yksi Suomen tunnetuimmista ratkaisemattomista tapauksista. Katoamista tutkitaan nyt murhana.

Uudet etsinnät liittyvät koiraharrastajan havaintoihin.

Aamulehti kertoi viime marraskuussa koiraharrastajan havainnoista katoamispäivän jälkeisenä aamuna. Koiraharrastaja kuuli varhain aamulla kovaa moottorin ääntä Hervantajärven läheiseltä metsätiellä. Auto ohitti koiranulkoiluttajan kovalla vauhdilla, kuljettaja oli riskinoloinen ja vaaleahiuksinen.

Rannassa koirat ilmaisivat jotain. Mitään erikoista ei näkynyt, joten mies lähti rannasta pois. Hän ei tiennyt vielä Räisäsen katoamisesta, koska etsinnät käynnistyivät vasta myöhemmin.

Havainto tuli miehen mieleen 20 vuotta Räisäsen katoamisesta, kun poliisi julkisti uusia kuvia tapaukseen mahdollisesti liittyvistä autoista.

Myös poliisi tutkii järven

Viikonlopun etsintöjen takana oli Pääkaupunkiseudun etsintä ry ja ihmisiä rikosfoorumi Hejacista.

Hejacin puheenjohtaja Heikki Heinonen kertoi Ylelle perjantaina, että tietojen tarkentuessa he aikovat tutkia järveä uudestaan.

Keskusrikospoliisin rikoskomisario Paavo Tuominen kertoi aiemmin Ylelle, että myös poliisi tutkii Hervantajärven. Tutkinta tehdään Tuomisen arvion mukaan lokakuussa tänä vuonna.

Lue lisää:

Nuori koripalloilija Raisa Räisänen katosi 20 vuotta sitten – Poliisilla on kolme eri teoriaa, mitä tapahtui: "Uskon, että syyllinen löytyy"

Raisa Räisäsen katoamiseen etsitään vihjeitä uudesta paikasta Tampereelta: Noin 400 ihmisen olinpaikka on mysteeri Suomessa, moni katoaa kesällä

Tästä järvestä etsittiin viikonloppuna Raisa Räisäsen korua tai kelloa – tai edes jotain vihiä 20 vuotta vanhasta katoamisesta

Pohjois-Pohjanmaalla Pudasjärvellä asuvaa Janne Kummalaa odotti hillasuolla melkoinen näky: täysin oranssina hehkuva suoalue. Vastaavaa hillakeskittymää hän ei ollut ikinä nähnyt.

Hillasatoa pidetään jo erittäin runsaana, kun marjoja on kymmenen kappaletta neliöllä. Kummala poimi samoilta jalansijoilta satoja hilloja.

– Siinä todellakin täyttyivät hyvän hillapaikan kriteerit, Kummala toteaa.

Hillapaikka oli Pudasjärvellä Sarakylässä. Sen tarkemmin hilla-apajan sijaintia ei Kummala halua paljastaa.

– Se joka haluaa, saa yrittää etsiä, Kummala kuittaa naurahtaen.

Vaikka tältä reissulta Kummala sai kerättyä hillaa jo kymmenen kiloa, hillastus ei vielä ole hänen osaltaan päättymässä. Hän aikoo kerätä marjaa myyntiin, mutta sitä kertyy hyvin myös omaan pakkaseen.

– Saatan poimia myös seuraavan talven varalle, mikäli ensi kesä sattuu olemaan huono hillakesä, Kummala pohtii.

Kummalan hilla-apajasta on uutisoinut myös Iijokiseutu.

Poikkeuksellisen hyvän hillakesän vuoksi hillaa keräämällä voi tänä kesänä päästä hyviin ansioihin. Alkukesän helteet takasivat pölyttäjille hyvät olosuhteet ja heinäkuun epävakaisten säiden aikana metsiin on satanut marjojen kehittymisen kannalta sopivasti vettä.

Hillan lisäksi myös mustikkaa ja puolukkaa on odotettavissa hyvin.

Oletko sinä törmännyt tällaisiin apajiin? Voit osallistua keskusteluun 25.7. kello 23:een saakka!

Tunturi-Lapissa sataa kaatamalla vettä, ja talojen räystäät notkuvat vedestä Ounasjärven rannalla. Satamassa viittoilee käsillään mies, jolla on stetsonhattu päässä ja niiden alta pilkistävät pitkät valkoiset hiukset. Hän poimii taskustaan paperiarkin, jossa on pitkä lista nimiä. Useita autonavaimia kilisee taskussa, enemmän kuin tavallisella kulkupelin omistajalla.

Yrittäjä Tuomo Laakso suunnittelee asiakkaidensa autojen siirtoa, joka alkaa kello 17 jälkeen. Päivällä on viety jo useita vaeltajia veneellä Ounasjärven yli, Hetta–Pallas -vaellusreitin lähtöpaikalle.

– Tämä kesähän on ollut huitsin hyvä, kun kotimaan matkailu on nyt in. Sitä pyöritään nyt täällä kotimaassa ja luontomatkailu on nyt pop, iloitsee Laakso Hetan sataman venelaiturin kupeessa.

Vanhat kävijäennätykset murskaantuvat

Autojen siirtelyn ohella Tuomo Laakso on kultaseppä ja hänellä on yhdessä vaimonsa Rauna Näkkäläjärven kanssa koruliike, jossa sijaitsee kahvio. Autonsiirrot ja venepalvelu matkailijoille on Laakson päätyö kesällä, talvella valmistetaan koruja.

Hetassa pahin korona-aika oli yrittäjälle hiljainen, kuten muuallakin Suomessa. Kotimaan matkailun virkistyminen on ollut yritykselle valtava piristys.

– Tuossa kävin luontokeskuksessa viemässä avaimia, niin sanoivat, että viime kesän ennätys meni umpeen jo toista viikkoa sitten. Kesää on vielä jäljellä ja syyskuussa ruska-aika tulossa, niin kyllä tämä menee yli reilusti. Huippukesä tästä tulee.

Autonsiirtely on kasvava bisnes

Laaksolla on useita kuskeja siirtämässä autoja. Hän ajaa itse letkan perässä ja hakee minibussilla kuskit takaisin Hettaan. Sama toistuu iltaisin muutaman kerran.

– Joskus kiusaan kuskeja, kun Pallaksen hotellin respassa on keppihevosia. Varoittelen porukkaa, että nyt tullaan tunturin yli sitten ratsastaen. Sitä päivää ei ole vielä tullut, naureskelee Laakso.

Autonsiirtelystä on kasvamassa iso bisnes Lapissa. Tuomo Laakso ei uskalla tämän kesän tarkkoja autonsiirtolukuja arvailla, mutta paljon niitä hänen mukaansa on, kun lasketaan kaikki kolme alueen autonsiirtoyrittäjää mukaan.

– Määrää on vaikea sanoa, kun meitä on kolme venekuskia ja kaikki siirtävät myös autoja. Kyllä niitä huikea määrä sinne kuskataan: satoja, jopa tuhansista puhutaan, laskee Tuomo Laakso.

Hetta–Pallas -vaellusreitti (55 km) jännittää ensikertalaisia

Hetan pihaan saapuu lisää autoja. Yhdestä nousevat tamperelaiset Vilma Koskinen ja Ville Korhonen. Molemmat venyttelevät muutaman minuutin autonsa vierustalla, sillä takana on useiden tuntien ajomatka. Nuuhkaisu Lapin ilmaa ja raikas sade virkistävät kummasti matkalaisia Hetan rannalla.

– Sade harmittaa sen verran, että maisemat eivät ole parhaasta päästä, mutta muuten sillä ei ole vaikutusta. Varauduttiin pitkän automatkan aikana siihen, että koko reissu voi olla pahimmillaan sadetta, tokaisee Ville Korhonen hymyssä suin.

Vilma Koskiselle Lapin vaellus on uusi kokemus, ja Hetta–Pallas on uusi reitti myös Korhoselle. Pariskunta aikoo yöpyä reissullaan teltassa.

– Tosi paljon kehuttu reitti, ja varmasti on rankka, mutta uskon, että sen väärti.

Autonsiirron onnistuminen vaivatta ja venekuljetus lähtöpaikalle helpottavat vaelluksen järjestelyjä.

– Kyllä se oli tärkeä tekijä, kun näitä vaihtoehtoja pohdittiin. Toinen olisi ollut rengasreitti, mutta sopivaa ei meinannut löytyä. Täältä pääsee yhdensuuntaisen reitin ja auto odottaa valmiina, joten onhan se aivan mahtavaa, pohtii Vilma Koskinen ja Ville Korhonen järjestelee rinkkaa venematkaa varten.

Vaellusvinkit kaupan päälle

Laakso ottaa asiakkaansa vastaan iloisella mielellä ja antaa ohjeita vaellukselle. Lapin kairat ja varsinkin Hetta–Pallastunturin ympäristö on tuttu jo nuoresta pitäen, sillä aikoinaan vierähti vuosia Hetta hotellin oppaana. Vesineuvo on se yksi tärkeimmistä.

– Vettä kannetaan turhaa, täällä virtaavat vedet ovat juotavia. Olen ollut täällä ikäni, enkä ole täällä ikinä vettä kantanut. Se on jo huono tuuri, jos sinne on joku elukka kuollut puron varteen. Katsokaa vaan, ettei siellä veden seassa seilaa karvoja, niin siitä sen voi päätellä, Laakso neuvoo rannalle saapuneita vaeltajia.

Tällä kerralla pihalle jää siirrettäväksi kaksi autoa lisää, ja neljä vaeltajaa hyppää venematkalle toiselle puolelle Ounasjärveä. Jännitys, sen voi tuntea Hetan rannalla.

– Tästä jatketaan järven yli venekuljetuksella ja sieltä on tarkoitus vaeltaa yöksi Pyhäkerolle. Seuraavana päivänä jatketaan eteenpäin noin 10 kilometriä, suunnittelee Vilma Koskinen hänen ja Ville Korhosen alkumatkaa.

Tavallisia ihmisiä, napapiirin sankareita

Viisi autoa odottaa pihalla venematkan jälkeen siirtoa Pallakselle. Toistakymmentä autoa jää vielä odottamaan pihaan. Välitön yrittäjä Tuomo Laakso osaa arvostaa kotimaassa matkailevia ja suomalaisiin iskenyttä Lapin vetovoimaa, Lapin ”hulluutta”. Asiakkaita on saapunut tänä kesänä kaikista Suomen kolkista.

– Ne on ihan syrjää myöten joka puolelta, ja ihan tavallista väkeä. Ei ne sen kummempia ole, napapiirin sankareita.

– Et muuten tule saamaan takuuvuokraa ikinä takaisin.

Naapurin varoitus kuulosti eteläsuomalaisen Minnan korviin oudolta. Vuokranantajan erikoisesta käytöksestä liikkui kyllä juttuja, mutta Minna oli tullut tämän kanssa toimeen varsin hyvin.

Vielä vähän ennen muuttoa yksityinen vuokranantaja oli vakuuttanut ystävälliseen sävyyn, ettei tällä ollut mitään erityistä syytä tyytymättömyyteen huoneiston kunnossa.

Mutta kun muutto oli tehty, Minna sai listan vaatimuksia. Talon yhteinen sauna oli pesty huonosti. Pihaa ei ollut hoidettu tarpeeksi. Muutto oli myöhästynyt sovitusta.

Olin epäuskoinen ja järkyttynyt. "Minna"

Lista oli pitkä ja jokaisen puutteen kohdalle vuokranantaja oli kirjoittanut rahasumman. Lopputulos oli, että vuokranantajan mielestä Minnalle kuuluisi palauttaa yli tuhannen euron takuuvuokrasta ainoastaan satanen.

Minna oli eri mieltä lähes koko listasta. Hänestä vaatimukset eivät perustuneet vuokrasopimuksiin eivätkä yleisiin vuokrakäytäntöihin. Hän ajatteli olleensa ihan tavallinen vuokralainen, joka oli pitänyt huoneiston kunnossa ja siistinä.

– Olin epäuskoinen ja järkyttynyt. Olen pienituloinen ja minulla oli monta käyttökohdetta mietittynä niille rahoille. En ole saanut edes sitä satasta, jonka hän lupasi minulle palauttaa.

"Enemmän tai vähemmän tekaistuja vaatimuksia"

Muuton jälkeen Minna mietti uudelleen naapurinsa sanomisia. Hän alkoi selvittää asiaa ja kuuli kuudesta muusta vuokralaisesta, joista kukaan ei ollut saanut takuuvuokraa takaisin. Kaava oli yleensä sama, kertoo yksi vuokralaisista, Kati.

– Vuokranantaja lähettää listan asioista, jotka ovat vialla ja hinnoittelun niistä. Enemmän tai vähemmän tekaistuja vaatimuksia. Minun kohdallani juristi totesi listan täysin perusteettomaksi, Kati sanoo.

– Olen itsekin ollut vuokranantaja. Tämän tapauksen yhteydessä olen ihmetellyt, että näinkö helppoa vuokravakuuksien pimittäminen on.

Takuuvuokriin liittyvissä riidoissa vuokranantajan on pystyttävä näyttämään, että vahingot ovat johtuneet vuokralaisista. Tavallisista elämisen jäljistä takuuvuokraa ei voi pidättää. Selkein peruste ovat maksamattomat vuokrat.

• Lue myös: Normaalia kulumista vai ei? Vuokralaista syytettiin parin sentin naarmusta

Mediassa leviää ajoittain kauhutarinoita vuokralaisista, jotka ovat jättäneet asunnon kaameaan kuntoon. Minna ja Kati vakuuttavat, että heidän tapauksissaan kyse ei ole tästä.

Yle on nähnyt vuokranantajan Minnalle ja Katille lähettämät vaatimuslistat saatesanoineen sekä tutustunut myös muihin kirjallisiin dokumentteihin tapauksista.

Vuokralaiset hankkivat oikeudellista apua ja laativat pitkät vastineet vuokranantajalle. Katin oikeusavustaja laati vielä erikseen kirjeen, jossa vuokranantajaa kehotettiin palauttamaan rahat. Ei vastausta.

Yhteiskunta on heidän edessään aika voimaton. Anne Viita

Tarina on osoitus siitä, miten ahtaalla vuokralainen on, jos vuokranantaja ei yksinkertaisesti suostu palauttamaan takuuvuokraa. Vuokralaisten oikeuksia ajavan Vuokralaiset ry:n mukaan vastaavia tapauksia on tullut vastaan muutamia. Epärehellisen vuokranantajan riski jäädä kiinni on pieni.

– Yhteiskunta on heidän edessään aika voimaton. Joku saattaa pidättää esimerkiksi sata euroa säännöllisesti siinä toivossa, että kukaan ei käytä aikaa niin pienen rahan takaisin saamiseksi, Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.

Räikeimmistä tapauksista voi tulla rikostuomio

Takuuvuokraan liittyvät kiistat ovat yleensä siviilioikeudellisia riita-asioita. Laiton takuuvuokran pimittäminen voi kuitenkin täyttää myös kavalluksen tunnusmerkit.

Kavallus on virallisen syytteen alainen rikos. Syyttäjä voi siis nostaa syytteen, vaikka asianomistaja ei sitä vaatisikaan.

Tällaisessa tapauksessa pitäisi ainakin esitutkintakynnyksen ylittyä. Matti Tolvanen

Helsingin hovioikeus tuomitsi yhdessä Minnan tarinaa muistuttavassa jutussa vuokranantajan neljän kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen petoksista ja kavalluksista vuonna 2019. Tuomio ei ole lainvoimainen, sillä vuokranantaja on saanut valitusluvan korkeimmasta oikeudesta.

Mutta vaikka tapaus vaikuttaisi ilmeisen lainvastaiselta, voi poliisi olla haluton tutkimaan asiaa rikoksena. Näin kävi aluksi myös eteläsuomalaisen Minnan tapauksessa.

Hän sanoo kertoneensa poliisille, että vuokranantaja oli pimittänyt takuuvuokran useilta muiltakin vuokralaisilta. Rikosilmoituksen vastaanottaja oli kuitenkin kuitannut tapauksen yksittäisenä riita-asiana.

– Kun hän kuuli sanan "vuokravakuus", hän sanoi, ettei asia kuulu poliisille ollenkaan, hän kertoo.

Rikosoikeuden professori: "Ihan väärä vastaus" poliisilta

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta kummastelee poliisin väitettyä reaktiota. Jos vuokranantaja todella jättää takuuvuokran säännöllisesti palauttamatta ilman laillisia perusteita, se pitäisi vähintään tutkia.

– Jos poliisi on sanonut, että tällainen asia ei kuulu poliisille, se on ollut ihan väärä vastaus. Poliisi pyrkii näitä aika helposti torjumaan, mutta tällaisessa tapauksessa pitäisi ainakin esitutkintakynnyksen ylittyä. On eri asia, riittääkö näyttö tuomioon, Tolvanen sanoo.

Myös Katille on jäänyt hämmentynyt olo poliisin suhtautumisesta tapaukseen. Hän oli vuokralla asunnossa ennen Minnaa ja häneltäkin jäi takuuvuokra saamatta. Hänen tapauksessaan poliisi kuitenkin otti yhteyttä vuokranantajaan, jolloin tämä palautti rahat lähes kokonaan. Minnan kohdalla poliisi ei samaan suostunut.

"Tuhannen euron vakuudesta riitely voi maksaa 3 000 euroa"

Jos Minnan tapaus ei etene rikosasiana, hänen on haettava rahojaan muuta kautta.

Kuluttajariitalautakunta on maksuton ja se voi antaa suosituksen kiistan ratkaisusta. Mutta jos vuokranantaja ei noudata suositusta, osoite on käytännössä siviiliriita käräjäoikeudessa.

Uusimaa-lehdessä kerrottiin eräästä tällaisesta tapauksesta viime vuonna. Siinä vuokranantaja joutui maksamaan vakuudet takaisin neljälle vuokralaiselle. Oikeuteen haastamisessa on kuitenkin omat riskinsä.

– Tuhannen euron vakuudesta riitely voi maksaa 3 000 euroa oikeudenkäyntikuluina. Joskus häviäjä määrätään maksamaan molempien kulut, mutta joskus kumpikin vastaa omistaan. Se on kuluriski, Vuokralaiset ry:n Anne Viita sanoo.

Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linnan mielestä Suomesta puuttuu väline, jossa takuuvuokrakiistojen kaltaisia juttuja voitaisiin käsitellä nopeasti, halvalla ja velvoittavasti. Nykymallissa osa unohtaa mieluummin koko asian kuin lähtee käräjöimään muutaman satasen tai tuhannen euron saatavasta.

"Toivon, että poliisi tutkii tämän"

Minna ei aio jättää asiaa kesken. Niin hän sanoo päättäneensä jo aivan alussa. Yhteys talossa aikaisemmin asuneeseen Katiin on merkinnyt paljon: he eivät ole koskaan tavanneet, mutta ovat pitäneet yhteyttä ja kannustaneet toisiaan vaikeassa asiassa.

Katin tapauksessa tarinassa on vielä yksi käänne. Hän on joutunut myöhemmin osalliseksi vielä toiseen samankaltaiseen vyyhtiin. Siinä toinen vuokranantaja jätti takuuvuokrat palauttamatta ainakin kahdelle vuokralaiselle, ilman perusteluita. Siitäkin Kati ilmoitti poliisille.

Ihan näin härskejä tapauksia tulee onneksi harvoin. Anne Viita

Myös Minna otti uudelleen yhteyttä poliisiin kesällä 2020. Hän jätti kirjallisen rikosilmoituksen, jossa kertasi vuokranantajan toiminnan itsensä ja edellisten vuokralaisten kanssa.

– Toivon, että poliisi tutkii tämän. Minulta on viety rahaa väärin perustein ja odotan saavani ne takaisin. Ennen kaikkea haluan, että tällaisen toiminnan täytyy loppua. Teen tätä myös tulevien vuokralaisten takia.

Nyt paikallinen poliisi vahvistaa Ylelle tutkivansa kahta epäiltyä kavallusta takuuvuokriin liittyen. Toisessa on kyse Minnan, toisessa Katin jälkimmäisestä tapauksesta.

Minna ja Kati eivät esiinny tässä jutussa omilla nimillään heidän suojaamisekseen. Heidän tapauksessaan ei ole pelkästään kyse yksittäisen vuokranantajan toiminnasta, vaan vuokralaisen asemasta laajemmin.

Kaksi hyvää neuvoa takuuvuokrariitojen välttämiseksi

Kuluttajaliiton mukaan vuokralaisella ja vuokranantajalla on keinoja ehkäistä takuuvuokrien palauttamiseen liittyviä epäselvyyksiä. Yksi niistä on perusteellisen katselmuksen tekeminen vuokrasuhteen alkaessa ja loppuessa.

– Otetaan valokuvia ja kirjataan ylös, missä on kolhuja ja kulumia. Vuokrasuhteen päätyttyä huoneiston kuntoa on helppo verrata muistiinpanoihin, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell sanoo.

Toinen hyvä konsti on takuuvuokran tallettaminen erilliselle vuokravakuustilille. Vuokralainen avaa tilin, siirtää sille sovitun summan ja tili pantataan vuokranantajalle. Näin kumpikaan osapuoli ei voi käyttää rahoja sellaiseen, mihin ne eivät kuulu.

– On tärkeä muistaa, että takuuvuokra ei ole vuokranantajan omaisuutta. Sitä ei pidä sekoittaa omaan omaisuuteensa ja käyttää, Beurling-Pomoell sanoo.

Kuluttajaliitto saa keskimäärin 2 500 yhteydenottoa joka vuosi. Niistä karkeasti puolet koskee asunnon vuokrausta. Luvut kertovat siitä, että asunnon vuokraamiseen liittyy paljon epätietoisuutta.

Näiden vinkkien noudattaminen säästää vuokralaiset ja vuokranantajat harmilta isossa osassa takuuvuokrakysymyksistä. Ne eivät kuitenkaan ratkaise tilanteita, joissa jompikumpi osapuoli kieltäytyy kaikesta yhteistyöstä.

– Ihan näin härskejä tapauksia tulee onneksi harvoin, sanoo Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita.

Mitä on tavallinen kuluminen? Lue täältä Vuokralaiset ry:n ohje

Nokian huhti–kesäkuun liikevoitto (ei-ifrs) laski 423 miljoonaan euroon vuotta aiemmasta 451 miljoonasta eurosta.

Liikevaihto laski 5,1 miljardiin euroon viime vuoden 5,7 miljardista eurosta.

Väistyvä toimitusjohtaja Rajeev Suri sanoo, että kannattavuus ylitti odotukset. Ei-ifrs-luvut eivät ole kansainvälisten kirjanpitosäännösten mukaisia. Ifrs-lukujen mukaan Nokia teki liikevoittoa 170 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin teki tappiota 57 miljoonaa euroa.

Luvut olivat odotettua parempia, joten yhtiö antoi positiivisen tulosvaroituksen.

– Tarkennamme sekä ei-IFRS osakekohtaisen tuloksen että liikevoittoprosentin keskipisteitä ylöspäin aiemmin julkaisemiemme, vuotta 2020 koskevien näkymien vaihteluvälien puitteissa, Suri sanoo.

Suri ruotii osavuosikatsauksessa myös liikevaihdon laskua.

– Nokian liikevaihto laski vuosineljänneksellä johtuen pääasiassa covid-19:n vaikutuksista sekä jyrkästä laskusta Kiinassa perustuen harkitsevaan menettelytapaamme kyseisellä markkinalla, totaa toimitusjohtaja Rajeev Suri.

Hänen mukaansa Nokia odottaa, että valtaosa koronan vuoksi toteutumattomasta vuosineljänneksen myynnistä siirtyy tuleville kausille.

Lue myös:

Talouslehti: Kiina uhkaa Nokiaa ja Ericssonia vastatoimilla, jos EU-maat alkavat sulkea Huawein pois 5G-markkinoiltaan

Yritykset koronakriisissä: Nokian 5G-tukiasemat ovat liian hitaita ja kalliita, eikä Kiinassa synny kauppoja

Nokian oikaistu liikevoitto nousi viime vuoden ensimmäiseen neljännekseen verrattuna

Aurinko porottaa taivaalta, kun Atte Kilpinen, 23, riisuu paksupohjaiset, mustat lakeerikenkänsä ja asettelee ne siististi vierekkäin paljaalle kalliolle. Olemme Helsingin Keskuspuistossa, ja Kilpinen on luvannut improvisoida kuvaajalle.

Kilpinen on Kansallisbaletin tanssija, jota baletin kurinalaiset säännöt eivät juuri nyt kahlitse. Hän antaa kehon viedä tuulisella aukealla. Paljain jaloin tanssiva nuori mies näyttää suorastaan vakavalta. Hän huokuu itsevarmuutta ja positiivista energiaa.

Päivä on alkanut varhain. Kilpinen on kiertänyt puolisonsa ja tämän 5-vuotiaan lapsen kanssa aamulla Helsingin leikkipuistoja, ja perhe on mennyt sen jälkeen Kilpisen Helsingin-kotiin syömään.

Pian elämä muuttuu, sillä nuori tanssija on käännekohdassa. Hän aloittaa syyskuussa työt Hampurin baletissa, eikä se ole mikä tahansa tanssiryhmä. Sitä johtaa John Neumeier, joka on yksi maailman tunnetuimmista koreografeista. Hän on luotsannut Hampurin balettia jo yli 45 vuotta. Amerikkalainen Neumeier on 81-vuotias. Ja yhä iskussa.

– Ajattelin, ettei minulle tule koskaan käymään näin, Kilpinen kommentoi tulevaa Hampurin pestiään.

Hampurin baletin johtaja kiinnitti huomionsa Kilpiseen toissa keväänä Helsingissä. Nuori mies pääsi silloin tanssimaan Neumeierin Sylvia-baletin miespääroolin Kansallisbaletissa. Se oli Kilpisen läpimurto.

Miten ihmeessä pääsin Kansallisbalettiin?

Turussa kasvaneesta Atte Kilpisestä tuli balettitanssija puoliksi vahingossa. Hänellä on nykytanssitausta, joka on Turun konservatorion ja turkulaisen showtanssikoulun peruja. Tanssiharrastus alkoi jo pikkupoikana.

– Olin aika villi lapsi. Minulla oli kauheasti energiaa, Kilpinen sanoo.

Sitä sai purkaa tanssiin. Käänne klassiseen balettiin tapahtui tanssileirillä Nurmeksessa viisi vuotta sitten. Kansallisbaletin balettimestari Jarmo Rastas bongasi leiriltä lahjakkaan oppilaan, ja patisti tätä käymään “näytillä” Kansallisbaletissa.

Taiteellinen johtaja Kenneth Greve piti näkemästään ja pyysi Kilpistä talon nuorisoryhmään. Se tuntui nuoresta Kilpisestä uskomattomalta. Suorastaan täyttymykseltä tanssijan uralla.

Hän oli ajatellut, että hänen pitää ensin opiskella pari vuotta balettioppilaitoksessa ennen kuin hän edes uskaltaa näyttäytyä Kansallisbaletissa.

Toisin kävi. Kilpinen on tanssinut Kansallisbaletin pääryhmässä vuodesta 2017 ja päässyt tekemään sekä pää- että solistirooleja. Se kaikki tuntuu hänestä yhä hämmentävältä.

– En ole ikinä pitänyt itseäni balettitanssijana. Olen henkeen ja vereen nykytanssija. Mutta nyt minusta on muovautunut myös balettitanssija, Kilpinen sanoo ja hymyilee.

“Tämän täytyy olla unta”

Hampurin balettia 1970-luvun alkupuolelta johtanut Neumeier on vaikuttanut monen sukupolven tanssijoihin. Suomalainen Atte Kilpinen on yksi heistä. Kilpisellä on Hampurin baletin kanssa vuoden sopimus. Sen jälkeen hänen on tarkoitus palata Suomeen.

– Uskon, että palaan takaisin vielä parempana tanssijana kuin nyt. Tein Neumeierin kanssa kaksi viikkoa töitä Suomessa. Se kasvatti minua tanssijana aivan kamalasti, Kilpinen sanoo.

Kutsu Hampuriin tuli täytenä yllätyksenä. Kilpinen ei alun perin edes uskonut, että pääsisi tanssimaan Neumeierin Sylvia-balettiin Suomen kansallisbaletissa.

– Neumeier kävi katsomassa aamutuntiamme. Tein siinä nykytanssisoolon. Hän bongasi minut ja laittoi harjoittelemaan Sylvian miespääroolia, Kilpinen kertoo.

Loppu on historiaa. Kaksi viikkoa ennen ensi-iltaa Neumeier päätti, että Kilpinen tanssii teoksen pääroolin ensimmäisessä eli ensi-iltamiehityksessä.

– Ajattelin, että okei. Tämä on unta. Että tällaista ei niin kuin tapahdu, Kilpinen sanoo.

Pitkän linjan tanssikriitikko ja klassisen baletin merkittävä asiantuntija Jukka O. Miettinen kehui Kilpisen roolityön Helsingin Sanomissa. Kilpinen samaistui yksin metsässä kulkevaan hahmoon.

– Se oli helppoa, sillä tanssija on näyttämöllä aina yksin, Kilpinen toteaa.

“Olen aina toivonut lasta”

Hampurista tulee joksikin aikaa Kilpisen toinen kotikaupunki, ja hän ajattelee olevansa siellä työkomennuksella. Tulevan työpaikkansa tanssijoihin hän kävi tutustumassa viime kesänä Hampurin balettifestivaalilla. Kilpinen ei vielä silloin tiennyt menevänsä Hampuriin töihin. Kutsu festivaalille oli tullut Neumeierilta.

– Olin todella vaikuttunut. Ryhmä tuntui upealta. Jokainen tanssija oli niin vahvasti oma persoonansa, Kilpinen hehkuttaa.

Ulkomaille lähtöön on kannustanut myös Kilpisen puoliso Ville, joka on turkulainen yrittäjä.

– Hän tietää, että ura on minulle tosi tärkeä, kuten hänellekin. Puolisoni sanoi, että sinun on ehdottomasti mentävä. Tuollaista tilaisuutta ei tule toista kertaa, Kilpinen sanoo.

Kotiin Suomeen jää puolison lisäksi tämän poika. Pari tutustui nelisen vuotta sitten.

– Ville on perheessä isä ja minä olen vanhemman roolissa roolimallina, Kilpinen sanoo.

Lapsi on tuonut Kilpisen elämään perspektiiviä. Hän kertoo osaavansa erottaa sen, mikä on tärkeää ja mikä ei.

– Jos joku harjoittaja sanoo ilkeästi, piruetti ei onnistu tai kaadun, se on aika pieni huoli elämässä.

– Puoliso ja lapsi ovat tuoneet paljon enemmän. Mitä rikkaampaa elämä on, sitä rikkaampi olet näyttämöllä taiteilijana. Niin minä olen sen kokenut, Kilpinen toteaa.

Kilpinen kertoo kasvaneensa rakastavassa perheessä pikkusiskon ja isoveljen kanssa. Hän kertoo toivoneensa aina lasta.

– En saanut pelkästään miestä. Sain myös pojan.

Atte Kilpinen tanssii RSO:n keväällä taltioidussa kamarimusiikkikonsertissa oman koreografiansa. Ohjelma lähetetään Yle Teemalla 16.8. klo 16.25 ja Yle TV1:ssä 22.8. klo 12.40.

RSO Musiikkitalossa: haastattelussa Atte Kilpinen