Kenkäsuunnittelija Minna Parikka on saapunut nimeään kantavaan kivijalkaliikkeeseensä jo aamuvarhaisella.

– Täytyy sanoa, että kun avasin liikkeen oven ja olin täällä hiljaisuudessa itsekseni, niin kyllä minulla oli tosi liikuttunut olo.

Kahdeksaan vuoteen mahtuu Aleksanterinkadun liikkeessä monia kohtaamisia, juhlia ja tuotelanseerauksia.

Tänään tosin aamiainenkin on jäänyt välistä, sillä muhkeahelmaiseen vaaleanpunaiseen mekkoon pukeutunut Parikka on aloittanut päivän antamalla haastatteluja kenkiensä keskellä.

Kivijalkakauppa sulkee ovensa tänään keskiviikkona.

Tulijoita kyllä olisi. Ovenkahvasta tempaisee helsinkiläinen Satu Saarisalo. Hän vaikuttaa harmistuneelta kuullessaan, että myymälä avautuu vasta puoliltapäivin.

– Tulin tänne, koska liike on viimeistä päivää auki ja toivoin samalla näkeväni Minnan.

Kivijalkayrittäjänä itsekin toimiva Saarisalo sanoo seuranneensa surullisena, kuinka pienet liikkeet sulkevat ovensa yksi toisensa jälkeen.

Mutta miksi liikkeensä sulkee tunnettu kenkäsuunnittelija, joka sanoo kivijalkakaupan olleen tuottava bisnes?

– Olen tässä yrittäjänä tiimini kanssa, mutta minä olen yksin se, joka kantaa vastuun. Tämä oli henkilökohtainen päätös.

Päätös irtisanoa vuokrasopimus syntyi varotoimenpiteenä maaliskuun lopussa, kun koronatilanne oli kaikkein epävarmin. Liike oli pari kuukautta kiinni, myyjät lomautettuina eikä tulevaisuudesta tiennyt.

– Loka-marraskuussa asiakasmäärä on muutenkin pienempi. Koin, että en halua ottaa mitään isompaa riskiä, joka vaikuttaisi koko yrityksen toimintaan.

Verkkomyynnin kasvu vahvisti päätöstä sulkea myymälä, vaikka Parikka myöntää, että tuotteiden hiplailulla on iso merkitys erityisesti kenkäostoksilla.

– Se on tosi tärkeää, että pääsee hullaantumaan ostokokemukseen. Ja että saa siitä palasen vietäväkseen kotiin.

"Aleksin" liiketiloissa on aina ollut rotaatiota

Minna Parikan kenkäkauppa sijaitsee Aleksanterinkadulla, joka on alusta asti ollut Helsingin pääkatu.

– Jo silloin kun Helsinki on siirrettiin vuonna 1640 vanhasta kaupungista tänne Vironniemelle, niin jo silloin Storgatan (nyk. Aleksanterinkatu), oli se, jonka ympärille kaupunki rakentui, kertoo Ylen Aamun haastattelema Helsingin kaupunginmuseon vs. tutkimuspäällikkö Elina Kallio.

Kauppakatuhistoriaa "Aleksilla" on reilut sata vuotta. Ja sinäkin aikana kadulla on ollut rotaatiota, sillä moni nykyinen vaateliike sijaitsee entisissä pankin tai vakuutusyhtiön pääkonttoritiloissa.

– Myös Minna Parikan liike sijaitsee pankin pääkonttoriksi rakennetussa ympäristössä, Kallio lisää.

Aleksanterinkadulla vastaan kävelee Pirkko Jokinen. Hän on asunut Helsingin ydinkeskustassa lapsesta asti ja muistaa, kuinka esimerkiksi Kaisaniemenkatu oli tärkeä ostoskatu.

Kruununhaassa asuva Jokinen kulkee Aleksanterinkatua usein kävellessään ruokakauppaan.

– Tämä ei ole enää se sama shoppailukatu kuin silloin kun olin pikkutyttö. Viikonloppuisin täällä on vieläkin paljon porukkaa, mutta Aleksanterinkadulta löytyy samat perusvaateketjut kuin ostoskeskuksistakin, Jokinen tuumaa.

Helsingissä lomaansa viettävä Ken Liebkind kertoo käyttävänsä kivijalkaliikkeiden palveluja jonkin verran nykyisessä kotikaupungissaan Tukholmassa.

Helsingin keskustan ongelmana hän pitää kaupungin sijoittumista niemenkärkeen, jonka sisääntuloväylät "on tukittu kauppakeskuksilla".

Liebkind katselee ympärilleen Kluuvikadun risteyksessä ja toteaa, että elävä keskusta tarvitsee ihmisiä. Siten, että vierekkäiset putiikit tukevat toisiaan.

– Jos minä olisin Minna Parikka ja vastapäätä olisi Alepa ja Subway, niin se olisi kyllä punainen lippu.

"Mulla on niin hirveä petturiolo!"

Asiakkaiden harmistus kivijalkaliikkeen sulkemisesta on saanut Minna Parikan itsensäkin huomaamaan fyysisen myymälän merkityksen.

– Mulla on niin hirveä petturiolo! Ihmisiltä on tullut tosi paljon tunteellisia kommentteja ja sitä on itsekin taas tajunnut, että tämä on ollut monelle merkityksellinen paikka ja tuotteet ovat olleet merkityksellisiä.

Parikka sanoo suunnittelevansa syksyksi pop up -myymälää, mutta kauppakeskukseen hän ei halua vaihtaa.

– En! Minä en usko, että tämän hintaluokan tuote sopii sellaiseen miljööseen, eikä myöskään tämä ideologia. Että oltaisiin kaikkien halpisketjujen ihan seinänaapurina.

Minna Parikka myöntää itse tekevänsä suurimman osan vaateostoksistaan kansainvälisissä verkkokaupoissa.

– Kyllä minä saan siitä riemua, kun avaan kauniin paketin, ja niistä lippulappusista, mitä joillain brändeillä on paketissa tervehdyksinä. Myös me pyrimme samaan.

Jos Parikka vielä tulevaisuudessa etsii liiketilaa, haluaa hän, että siinäkin on upeat ikkunat kadulle.

– Installaatioiden tekeminen ikkunoihin on ollut niin tärkeä osa tätä brändiä ja liikettä. Eihän meillä mitään Guccin budjettia ole vaan ne tehdään täysin itse, mutta se on ollut ylpeyden aihe.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 31.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Yrittäjä Tanja Sipilä käynnisti joukkorahoituskampanjan ja toivoo velkojilta pitkämielisyyttä – kivijalkaliikkeiden ahdinko suurin pääkaupunkiseudulla

Onko Helsingin kivijalka murtumassa? Yrittäjät kipuilevat korkeiden vuokrien kanssa: "Todella moni on lopettanut, kyllä se huolestuttaa"

Kuopiolainen Alpo Ojapelto aloitti aktiivisen kuntoilun Puijon portaissa vuonna 2013. Sen jälkeen treenipäiviä on kertynyt 760.

Aktiivikuntoilijana hän on laskenut jokaisen kulkemansa askelman. Nyt niitä on kertynyt jo 2 miljoonaa.

86-vuotias Ojapelto heittää haasteen nuoremmille.

– Ei tämä enää oikein tunnu missään. Jos joku haluaa lähteä mukaan, ei se niin kauhea treeni ole.

Tähän mennessä vasta kolme nuorempaa miestä on treenannut hänen mukanaan, Ojapelto vinkkaa silmää.

Toistot ovat se niksi

Alpo Ojapelto kertoo saaneensa hyvän neuvon entiseltä KuPSin pelaajalta Hannu Martikaiselta, miten aloittaa porrastreeni.

Kokeneena urheilijana Martikainen varoitti häntä, että älä lähde yrittämään suoraan ylös asti, kun ikää on jo tämän verran. Tee toistoja!

Puijon portaissa on 18 tasannetta ja portaikossa on paljon korkeuseroja.

Ojapelto kiertää jokaisen tasanteen viiteen kertaan ylös reippaasti kävellen ja kahteen kertaan alaspäin tultaessa hölkäten. Porrasnousuja tulee kaikkiaan yhdellä treenikerralla 2632 ja sama määrä alas tullessa.

Aikaa kuluu noin tunti.

Ensimmäisenä vuonna tuli vain 30 treenipäivää, mutta jo seuraavana 70 ja sen jälkeen päiviä alkoi kertyä jo yli 100 vuodessa.

Suomen Itsenäisyyden juhlavuonna 2017 Alpo Ojapelto saavutti miljoona porrasta. Hän muistaa vieläkin päivän.

– Se oli tasavallan presidentti Sauli Niinistön syntymäpäivä elokuun 24. päivä. Ajattelin, että pitää tehdä joku saavutus.

Kuntoilulla on monta merkitystä

Porrastreeni kauniissa Puijon maisemassa on antanut hyvin paljon.

Ojapelto herkistyy, kun kertoo, miten tärkeää ikääntyessä on, että pystyy kävelemään, eikä ole tarvinnut lääkityksiä. Kuntoilu on tuonut lisävuosia ja terveyttä elämään.

– On hyvä fiilis, kun saa lähteä terveenä joka kerta. Siitä kiitos!

Ojapellon fyysistä kuntoa ei ole mitattu, mutta hänen oma arvionsa on, että lihasvoima on harjoittelun myötä lisääntynyt. Myös paino on pudonnut kymmenen kiloa.

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksen ylilääkäri Kai Savonen on seurannut Ojapellon treeniä ihmetellen ja hattua nostaen.

– Kyllähän tuo on 86-vuotiaalle herrasmiehelle tosi vaikuttava suoritus

Savonen kuitenkin muistuttaa, että Ojapelto on harrastanut erilaista liikuntaa koko elämänsä ajan. Taustalla on hyvät pohjat jo ennen porrasharjoituksen aloittamista.

Porrasharjoittelu sopii periaatteessa kenelle tahansa. Ikääntyessä tietenkin pitää ottaa huomioon, jos on joitakin perussairauksia. Ikä sinänsä ei ole mikään este, Savonen painottaa.

Alpo Ojapellon viesti nuoremmille on, että liikunta pitää aloittaa jo nuoresta pitäen, olipa laji mikä tahansa.

– Kaikille meille on jalat tarpeen. Silloin, kun jalat pettää, eikä pysty liikkumaan, on elämästä paljon pois.

Oletko kokeillut porrastreeniä? Kuuluuko liikunta elämääsi? Aiheesta voi keskustella 31.7.2020 klo 23 asti.

Lue myös:

Porrastreeni koukuttaa suomalaisia – muista nämä viisi asiaa ennen porrastreenin aloittamista

Portlandin poliisi tyhjensi varhain torstaina liittovaltion oikeustalon viereiset kadut sekä puiston, joita mielenosoittajat ovat käyttäneet mielenilmauksissaan. Myöhemmin Oregonin osavaltion poliisin joukot suuntasivat Portlandin keskustaan ja valmistautuivat ensimmäiseen yöhönsä rasismia vastustavien mielenosoitusten valvojina.

Osavaltion poliisi valmistautui myös turvaamaan Portlandin kaupungissa sijaitsevaa liittovaltion oikeustaloa, joka on ollut väkivaltaisten mielenosoitusten kohteena.

Oregonin demokraattinen kuvernööri Kate Brown teki republikaanisen presidentin Donald Trumpin hallinnon kanssa sopimuksen, jonka tarkoituksena on vähentää liittovaltion joukkojen läsnäoloa ja tarjota toivoa tilanteen rauhoittumiselle useita kuukausia jatkuneiden levottomuuksien jälkeen.

Sopimuksen mukaan Trumpin Portlandiin lähettämien liittovaltion joukkojen piti aloittaa asteittainen vetäytyminen kaupungista torstain aikana. Liittovaltion joukot ovat ilmoittaneet, että aivan kaikki joukot eivät lähde kaupungista, vaan ne ovat yhä käytettävissä, jos tilanne sitä jälleen vaatisi.

Liittovaltion joukkojen läsnäolo Portlandissa on ollut hyvin kiistanalaista. Joukot ovat ottaneet rajusti yhteen mielenosoittajien kanssa ja ottaneet mielenosoittajia kiinni tunnuksettomiin ajoneuvoihin.

Joukot tuotiin kaupunkiin osavaltion ja paikallisviranomaisten vastustuksesta huolimatta. Nimellisesti ne ovat suojelleet liittovaltion rakennuksia, mutta presidentti Trumpin mukaan joukkojen tarkoitus on ollut saada kuriin anarkistit ja ääriainekset.

Aiheesta lisää:

Donald Trumpin hallinto vetää mielenosoituksia hajottaneet joukot Portlandista – kolmeen kaupunkiin lisää liittovaltion poliiseja

Oregon ei saanut estettyä liittovaltion joukkojen toimintaa Portlandissa – oikeus ei puoltanut kieltomääräystä

Miksi presidentti Trump lähettää sotilasasuisia joukkoja hajottamaan mielenosoituksia? Lue tästä lyhyet vastaukset

Yli 50 yötä protesteja: Portlandin mielenosoituksissa otteet kovenevat

Juha Musturi pakkaa banaaneja pussiin tamperelaisessa marketissa. Juuri nyt ympärillä on väljää, mutta Musturi on huomannut ihmisissä koronaväsymyksen merkkejä.

– Tuntuu, että kukaan ei pidä enää etäisyyttä. Vaikka itse pitää, niin tungetaan ohi ja katsotaan, mitä tuo tuossa väliä pitää.

Juha Musturin mukaan suojavälien unohtuminen näkyy etenkin kaupoissa, ruokaloissa ja tapahtumissa.

– Nyt kun rajoituksia on alettu höllentää, tuntuu, ettei välitetä enää. Korona ei kuitenkaan ole hävinnyt, ja riski on olemassa kuten ennenkin, vaikka tartuntoja on tullut vähemmän.

Moni kulkee käsidesin ohi

Käsidesipullot ja -automaatit ovat nykyään itsestäänselvä varuste esimerkiksi kaupoissa. Mutta kuinka ahkerasti niitä käytetään?

Tarkkailimme varttitunnin ajan marketin porteista kulkevia ihmisiä ja laskimme, kuinka moni käytti käsidesiä. Tulos oli tämä: Yksi neljästä desinfioi kätensä ja kolme neljästä jätti desinfioimatta.

Laskenta on epävirallinen, ja jotkut olivat voineet desinfoida kätensä jo rakennuksen sisäänkäynnissä. Joka tapauksessa havainto vahvistaa vaikutelmaa siitä, että käsihygieniasta lipsutaan.

Kotipalvelussa työskentelevä Sari Koponen pesee kätensä vesipisteellä ja ottaa sen jälkeen käsidesiä. Työnsäkin vuoksi Koponen ottaa suojautumisohjeet vakavasti.

– Olen erittäin huolissani meidän hygieniatilanteestamme. Mennään, tullaan ja kuljetaan ja ollaan vähän välinpitämättömiä.

– Jos haluamme säilyttää nykyisen tilanteen Suomessa ja aloittaa koulut, meidän täytyy ottaa vastuu tästä kokonaisvaltaisesti.

Koponen käyttää asiakkaiden luona kasvomaskia, suoja-asua ja käsineitä. Koposen mielestä maskipakko olisi paikallaan esimerkiksi terveysasemilla ja massatapahtumissa.

– Voitaisiin hengittää vapaasti ja nauttia elämästä eikä tarvitsisi sulkea paikkoja.

"Syytä olla hiukan huolissaan"

Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Janne Laine on havainnut muutosta ihmisten varovaisuudessa.

– Jonottamistilanteissa aletaan olla niillä etäisyyksillä, joilla oltiin vaikkapa viime helmikuussa. Tuntuu, että jonoissa jo tönäistäänkin, jos ei riittävän nopeasti liiku.

Suojaohjeista lipsuminen näkyy erilaisten flunssien lisääntymisenä. Vaikka esimerkiksi Pirkanmaalla on todettu kesäkuun alun jälkeen vain kolme koronavirustartuntaa, erilaista flunssaa esiintyy nyt paljon.

– On syytä olla hiukan huolissaan siitä, että pisaratartuntoja on alkanut uudestaan tapahtua väestössä.

– Tartuntamekanismit on samanlaiset. Jos korona tänne tekisi paluun, sillä olisi samat tartuntareitit käytettävissä kuin tavallisilla flunssilla.

Infektiolääkärin viesti on, että suojavälit, hyvä käsihygienia ja hyvä yskimishygienia pitää edelleen muistaa.

Ylivarovaisuus on liioittelua

Kesälomaa viettävä opettaja Niko Vallenius hieroo desinfiointiainetta käsiinsä kaupan portilla. Käsipesut ja turvavälit ovat säännöllisessä käytössä, mutta muuten varovaisuus on hiukan hiipunut keväästä.

–Alkuvaiheessa pysyin kotosalla enkä käynyt kaupassakaan kuin pari kertaa viikossa. Sellainen ylivarovaisuus on tutkimustiedon valossa liioiteltu varotoimi.

Vallenius on pannut merkille, että turvavälejä noudatetaan vaihtelevasti.

– Tein yhden reissun Helsinkiin, ja kyllä siellä aika tungosta oli. Tuntuu, että Tampereen seudulla turvaväliä noudatetaan paremmin.

Vallenius on menossa hakemaan evästä ja palaa valmistelemaan pian alkavia oppitunteja. Kouluun paluu ei huoleta.

– Kevään pari viikkoa eivät lisänneet tartuntoja, joten minulla ei ole huolta.

Millaisia kokemuksia sinulla turvavälien pitämisestä viime aikoina? Onko lipsuminen inhimillistä? Voit keskustella aiheesta 31.7. klo 23 asti.

Päiväkodeissa ollaan tänä syksynä poikkeuksellisen tarkkoja lasten hengitystieoireiden suhteen. Hoitoon ei välttämättä ole asiaa, jos nenä vuotaa.

Kyse on taistelusta korona-virusta vastaan. Perheissä toivotaan arkijärkeä ja joustoa, etenkin jos korona-testitulos on ollut negatiivinen.

Tilanteesta tekee kimurantin se, että tällä hetkellä voimassa on kaksi sävyltään erilaista ohjeistusta.

Uudet ohjeet tulevat voimaan ensi viikolla

Opetushallituksen yksiselitteisen ja selkeän ohjeen mukaan kaikkien oireisten lasten on syytä olla kotihoidossa.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos taas laittaa oireiset lapset herkästi koronavirustestiin - ja negatiivisen testituloksen varmistuttua lapsi voi palata päiväkotiin, jos oireet vähenevät.

– Meille on tullut tästä ohjeiden erilaisuudesta paljon palautetta, paljastaa THL:n lääkäri Emmi Sarvikivi.

Opetushallitus muistuttaa, että THL:n ohjeet ovat aina ensisijaisia ja määrääviä terveysasioissa.

– Tarkennamme omat ohjeemme ja ne yhdenmukaistuvat elokuun alussa, sanoo Opetushallituksen oppimisen ja kansainvälistymisen johtaja Anni Miettunen.

Korona-kevät oli erilainen kuin alkava syksy, sillä suurin osa, jopa 60–70 prosenttia lapsista, oli keväällä kotihoidossa.

Nyt syksyllä lapsia tulee olemaan hoidossa enemmän kuin vuosi sitten syksyllä, koska lakimuutoksen myötä kaikilla lapsilla on taas subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen.

Edes koronan poissulkeminen ei avannut hoitopaikan ovea

Monessa kodissa ja työpaikoilla odotetaan syksyn flunssakautta jännityksellä, sillä tunnetusti lapset kärsivät nuhasta usein.

Nuhan yllättäessä edessä voi olla monen päivän putki poissa töistä ja hoidosta.

Joensuulainen Noora Sinervuo sai reilu viikko sitten Niinivaaran päiväkodista puhelun kesken työpäivän.

– Pyydettiin hakemaan lapsi kotiin. Tuli nenästä räkää. Soitin päivystykseen sairausloman vuoksi. Yllätyin, että meidät ohjattiin niin herkästi suoraan korona-testiin.

Vuorokauden päästä selvisi, että testitulos oli negatiivinen, eli koronaa ei ollut.

Hoitoon Niinivaaran päiväkotiin puolitoistavuotias Oliver palasi vasta, kun nuha loppui. Nuha kesti yhteensä seitsemän päivää.

– Sain viedä vasta täysin oireettoman lapsen hoitoon siitäkin huolimatta, että hänet on testattu.

Samanlainen kokemus on myös Salla-Maria Haapakankaalla Liperistä.

– Meille sanottiin ensin, että jos covid-19 on negatiivinen, niin voi tulla hoitoon. Veimme alle 2-vuotiaan testiin, jonka tulos oli negatiivinen. Tuloksesta huolimatta lasta ei saanut viedä hoitoon.

Tiukka linja välttää riskit

Monissa kunnissa kuten Oulussa, Tampereella, Kuopiossa ja Kontiolahdessa on pääsääntöisesti noudatettu tiukkaa linjaa.

Nuhaista ja yskäistä lasta ei oteta päivähoitoon, vaan sairas lapsi kuuluu kotihoitoon.

Joensuussa taas otettiin heinäkuun puolivälissä ohjeeksi THL:n lievempi linja.

Mutta monissa kunnissa on myös käytetty tilannetajua ja tasapainoiltu ohjeiden välillä.

– Lievästikään sairaan lapsen ei pidä tulla varhaiskasvatukseen, alleviivaa Kontiolahdessa varhaiskasvatuksen johtajaa tuuraava esiopetuksen esimies Jussi Rytkönen.

Kontiolahdessa ei haluta ottaa riskiä, eikä vastuuta. Rytkösen mukaan päiväkotien hoitohenkilökunnan asiantuntemus ei riitä koronan tunnistamiseen.

– Kuka osaa arvioida, mikä hengitystieoire on koronaa ja mikä ei. Tervettä järkeä pitää käyttää, jos vähän niiskuttaa, niin silloin tuskin kyse on mistään vakavammasta ja hoitoon voi tulla.

Negatiivinen koronatesti ei välttämättä muuta tilannetta.

– Jos lapsi on sairas, niin hoitoon ei voi tulla. Ei silloinkaan, jos on pelkkä nuha – jos lapsi on flunssainen. Olemme tiukkoja ja teemme parhaamme, että emme levitä koronavirusta tai mitään muutakaan tautia eteenpäin.

Jos päiväkodissa havaittaisiin koronaa, se voisi tarkoittaa laajaa karanteenia ja hoitopaikan sulkemista.

Lasten nuha on aiheuttanut Oulussa kiperiä tilanteita jo keväästä asti.

– Vanhempi oli juuri saanut töitä ja oli koeajalla, eikä nuhaista lasta ollut lupa tuoda hoitoon. Asia tutkittiin, ja kyse oli siitepölyallergiasta, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Miia Kemppi.

Oulussa päiväkodit ohjasivat nuhaisten lasten perheet terveydenhuoltoon.

– Sieltä tuli lopulta viestiä, että lääkäriajat loppuvat kesken, jos kaikki nuhaiset lapset tulevat vastaanotolle, toteaa Kemppi.

Hengitystieinfektion oireita voivat olla yskä, kurkkukipu, kuume, hengenahdistus, lihaskivut, vatsaoireet ja päänsärky.

Suomessa otetaan tällä hetkellä noin 5 000 korotestiä päivässä.

Tilapäinen hoitovapaa on lakisääteinen

Alle 10-vuotiasta sairasta lasta voi työsopimuslain mukaan jäädä hoitamaan kotiin. Tilapäinen hoitovapaa voi kestää enintään 4 työpäivää.

Kela ei maksa etuuksia tilapäisen hoitovapaan perusteella. Lain mukaan myöskään työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa työntekijälle palkkaa tilapäisen hoitovapaan ajalta.

Joissakin työehtosopimuksissa on kuitenkin sovittu, että tilapäinen hoitovapaa on joko kokonaan tai osittain palkallinen.

Useimmissa työpaikoissa työntekijä tarvitse sairauslomatodistuksen hoitovapaata varten.

Päiväkodeissa yleinen käytäntö on, että lapsen voi viedä hoitoon vasta yhden niin sanotun terveen päivän jälkeen. Aiemmin sääntö ei ole koskenut näin tiukasti nuhaa.

Millaisia ohjeita olet saanut päiväkodista? Miltä erilaiset ohjeet kuulostavat? Aiheesta voi keskustella 31.7. klo 23 saakka.

Lue myös:

Riittävätkö tilat ja ammattilaiset? Elokuussa päivähoitoon pääsee taas jokainen lapsi – Kuntaliitto: "Kunnat ovat aikamoisessa paineessa"

7.10 Polttoaineiden verotus kiristyy viikonloppuna

7.41 Turistihitti Sompasauna saunottaa nyt suomalaisia

7.45 Jälkiviisaat

8.12 Somen voima – voiko somehaasteilla vaikuttaa?

8.50 Balettitanssija Atte Kilpisen yllätyspesti Hampurissa

Juontajina Juha Hietanen ja Milla Madetoja

Koskelta kotoisin oleva Johanna Liipola teki tänä kesänä uudenlaisen kesäretken. Hän hyppäsi SUP-laudalle ja matkasi sen kanssa neljän päivän ajan.

Liipola teki samoin kuin moni muukin: kotimaanmatkailu on saavuttanut tänä vuonna poikkeuksellista suosiota.

Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen Suoma ry:n toiminnanjohtaja Hannu Komun mukaan kotimaanmatkailu vetää erittäin hyvin pitkän alavireisen koronakauden jälkeen.

Sen lisäksi, että lähimatkailu tukee paikallisia yrityksiä, sen kehutaan olevan kauas lentämistä ekologisempaa ja kulkuvälineestä riippuen myös hyvää fyysistä harjoitetta.

Johanna Liipolalle lähimatkailu oli luonteva ratkaisu.

– Aloin miettiä onko kaikkea lähimatkailun kapasiteettia vielä havaittu. Onko tarpeellista matkustaa pitkä matka pohjoiseen päästäkseen retkeilemään? Kenties aina ei tarvitse lähteä kauas päästäkseen seikkailulle, Liipola toteaa.

Lähimatkailun suosimista

SUP-lautailua aiemmin vain muutaman kerran kokeillut Liipola retkeili teltta ja makuupussi mukanaan.

Paimionjoki oli sen verran tuttu Varsinais-Suomessa kasvaneelle, että hän tiesi siellä olevan voimalaitoksia, joiden yli esimerkiksi kanootti olisi liian raskas kantaa.

– Otin mukaan vaihtovaatteita sekä välipaloja, ja selvitin etukäteen reitin varrella olevia palveluntarjoajia. Villapaidalle ja -sukille oli kyllä käyttöä iltaisin, Paimionjoen tuntumassa telttaillut Liipola kuvailee.

Liipolan kulkupeli oli vuokrattu, mutta moni on ostanut sellaisen myös omaksi: SUP-lautojen kysyntä on tänä vuonna huipussaan. Lautoja ostetaan sekä aktiviteetiksi mökille että retkikäyttöön ja niitä myytiin paljon varsinkin juhannusta edeltäneillä hellekeleillä.

Tuttu alue uudesta perspektiivistä

Paimionjoki on yksi Etelä-Suomen pisimmistä joista. Liipola kiinnostui suunnittelemaan matkan jo olemassa olevalle reitille, jota hyödynnetään verrattain vähän.

– Paimionjoessa on harvinaista se, että koko joen varrella on asutuskeskuksia ja mahdollista kävellä joelta kauppoihin tai nähtävyyksiin. Mielestäni joen infrastruktuuri mahdollisti hyvän matkakokemuksen, vaikka kunnostamattomien kohtien nokkoset polttivatkin jalkoja.

Luonnon helmassa

Vaikka Liipola suppaili joessa yksin, näki hän matkalla esimerkiksi kalastajia, harmaahaikaroita, peuroja ja lehmiä.

Sää suosi suurimman osan matkasta, joka kesti lauantaiaamusta tiistai-iltapäivään. SUP-lautailu aiheutti tuulen voimakkuudesta riippuen ajoittain pientä ”jokisairautta”, mutta retki oli kaikkiaan opettavainen kokemus.

– Suomessa on myös hienoa erämaata, mutta reittejä voi rakentaa ihan lähellekin. Kuntien ja matkailuyrittäjien yhteistyö mahdollistaisi ja aktivoisi kulkuväylien paremman saavutettavuuden ja helpottaisi reittien suunnittelua, Liipola sanoo.

Gold & Green Foods vetää takaisin kaikki yrityksen heinäkuussa valmistamat nyhtökauratuotteet.

Viime viikolla listeriaa havaittiin erässä nyhtökaura-hampurilaispihvejä, joista tehtiin jo takaisinveto. Yrityksen tehostetussa omavalvonnassa ilmeni nyt, että samalla linjastolla valmistetussa erässä nyhtökaurapyöryköitä on myös havaittu listeriabakteeria.

Nyhtökaurapyörykkäerän parasta ennen -päiväys on 12. elokuuta.

Varotoimenpiteenä yritys laajentaa takaisinvedon koskemaan kaikkia heinäkuussa valmistettuja Gold & Green -tuotteita, vaikkei niissä ole havaittu listeriaa. Näitä tuotteita ovat meze- ja tomaattipyörykät, delikaura- sekä nyhtökaurapaketit, joiden parasta ennen -päiväykset ovat 30. heinäkuuta ja 30. elokuuta välisellä ajalla.

Yritys suosittelee, ettei tuotteita käytetä, vaan avaamattomat pakkaukset palautetaan takaisin kauppaan. Avatut tuotteet ohjeistetaan hävittämään.

Lue lisää:

Nyhtökaurapihveissä havaittu listeriaa – valmistaja pyytää palauttamaan tuotteet kauppaan

THL selvittää listerioosiin liittyviä tautiryppäitä, jo 36 tapausta tänä vuonna – riskiryhmäläisten kannattaa välttää tiettyjä elintarvikkeita

Lähes puolet tuoreesta kalasta oli jo myytäessä huonolaatuista, selvisi pääkaupunkiseudun ja Keski-Uudenmaan näytteistä

Yhdysvaltain hallinto aikoo edistää koronarokotteen näkyvyyttä huomattavalla mainoskampanjalla marraskuuhun mennessä, presidentti Donald Trumpin hallinnon edustaja kertoi lehdistötilaisuudessa torstaina.

Maan viranomaisviestintä aikoo nostaa koronarokotteen hyödyt näkyvästi esille, jos toimiva rokote saadaan suunnitellusti jakeluun vuoden loppuun mennessä.

Yhdysvaltain terveysviranomaiset vahvistavat, että lääkeyritykset Pfizer ja Moderna ovat aloittaneet koronarokotteen ihmiskokeet Yhdysvalloissa. Ensimmäisen päivän aikana useampi sata ihmistä sai rokotteen.

Terveysviranomaiset kertoivat asiasta lehdistötilaisuudessa torstaina.

Viranomaisten mukaan tällä hetkellä testattavat AstraZenecan, Modernan ja Pfizerin rokotteet ovat tuottaneet immuunireaktion, joka on yhtä hyvä tai parempi kuin luonnollinen immuunireaktio.

Viranomaiset kertoivat lisäksi, että Yhdysvallat on aloittanut neuvottelut useiden yritysten kanssa tekniikan kehittämisestä, jonka on tarkoitus tarkkailla koronarokotteen jakelua.

Yhdysvaltain liittovaltion koronarokotteen kehittämistä edistävän ohjelman johtaja Moncef Slaoui kertoi uutiskanava CNN:n haastattelussa, että hän odottaa koronavirusta vastaan kehitettävän rokotteen olevan erittäin tehokas.

– En olisi yllättynyt, jos rokotteen antama suoja olisi noin 90 prosentin luokkaa, Slaoui sanoo.

Yhdysvaltain tautikeskus CDC:n mukaan tavallisen influenssarokotteen suojateho on 40 ja 60 prosentin välillä, CNN kertoo artikkelissaan.

Aiheesta lisää:

Yhdysvallat syyttää kiinalaisten hakkereiden yrittäneen varastaa tietoja koronarokotetta kehittäviltä yrityksiltä

Venäjä väläyttää koronarokotetta elokuulle – sijoitusrahaston johtaja kiistää vakoilun ja sanoo, että maalla on jo sopimus brittirokotteesta

Britannia, USA ja Kanada epäilevät Venäjää koronarokotetutkijoiden vakoilusta

Toiveet koronarokotteen onnistumisesta vahvistuvat, mutta rokotteen valmistuminen ei lopeta odottamista – kuka saa etusijan rokotusjonossa?

Lentokentällä aloitetaan lähipäivinä maahan saapuvien matkustajien koronavirustestaus. Viranomaiset ohjaavat testiin henkilöt, joilla on taudin oireita tai jotka epäilevät altistuneensa tartunnalle. Valitulla toimintavalla ei millään löydetä kaikkia koronaviruksen kantajia, koska saapuvien joukossa voi olla muun muassa oireettomia matkustajia.

HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen on huolestunut erityisesti siitä, kuinka rehellisesti ihmiset ilmoittavat oireistaan. Lentokentällä ohjataan koronatestiin ainoastaan matkustajan itsenäisesti täyttämän oirekyselyn perusteella.

– Kyllä se riski on, että ihmiset eivät vastaa ihan rehellisesti tällaisiin oirekyselyihin. Uskoisin, että suomalaiset ovat aika luotettavia tässä suhteessa, mutta jos ulkomailta tullaan jollekin lyhyelle keikalle Suomeen, niin aika harva varmaan haluaisi vapaaehtoisesti jäädä kahden viikon karanteeniin oireilun tai testituloksen takia.

Sama asia huolettaa monia muitakin ja muun muassa sosiaalisessa mediassa on vaadittu kaikkien lentomatkustajien testaamista. Esimerkiksi Yle Uutisten verkkosivujen keskustelussa pohditaan näin:

"Entä oireettomat taudinkantajat? Kaikki testeihin joka rajalla ja pakollinen karanteeni kaikille maahan tulleille", kommentoi Yle Uutisten sivuilla lentokenttätestaamisen aloittamisuutista nimimerkki Hööps.

• Lue täältä Kanadasta Suomeen saapuneen matkustajan mietteitä koronavalvonnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Jos kaikki matkailijat testattaisiin, testejä ei riittäisi suomalaisille

Oireettomia viruksenkantajia pääsee siis jatkossakin lentokentän kautta maahan eli miksi kaikkia saapujia ei testata, jotta mahdollisimman moni taudin levittäjä saataisiin karanteeniin jo rajalla?

Testaamisen ulottaminen kaikkiin maahan saapuviin matkustajiin ei ole lentokenttätestaamista valmistelevien viranomaisten mukaan ylipäätään mahdollista siksi, ettei siihen ole testauskapasiteettia.

– Jos kaikki testattaisiin, yksikään suomalainen ei pääsisi testiin. Meillä on kapasiteettia 15 000 testiin päivässä koko Suomea varten. Kohta matkustajia tulee olemaan 15 000 tai 20 000 päivässä ja flunssakausikin on alkamassa, kertoo Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhoidon toimialan apulaiskaupunginjohtaja Timo Aronkytö.

Myös HUSin diagnostiikkajohtaja Lehtonen sanoo, että kaikkien testaamiseen kapasiteetti ei lentokentän matkustajamäärillä riitä, joten riskiarvioon perustava valikoiva testaus on paras vaihtoehto. Testattavien seulontaa saatetaan Lehtosen mukaan kuitenkin tarkentaa jo muutaman viikon kuluttua.

– Voimme toki, kun kokemusta ja dataa kertyy, parantaa testauksen kohdennusta niihin, jotka ovat todennäköisimpiä viruksen kantajia. Esimerkiksi voimme testata tietystä maasta tulevia tai tietyn ikäisiä, jos havaitsemme, että näillä ryhmillä on enemmän koronavirusta.

Myös negatiivisen testituloksen antaneissa saattaa olla tautiin pian sairastuvia, koska virus ei välttämättä näy heti testissä, eivätkä testitulokset ole täysin luotettavia.

Vaaditaanko matkustamiseen pian negatiivinen koronatesti lähtömaassa?

Tällä hetkellä Helsinki-Vantaanlentokentän kautta maahan tulee vielä reilusti alle 10 000 ihmistä päivässä, mutta lentoliikenne on vilkastumassa. Matkustajamäärän kasvu asettaa esteitä testaamisen järjestämiselle muunkin kuin kapasiteetin puolesta, sanoo Vantaan sotejohtaja Aronkytö.

– Kun matkustajamäärät nousevat kymmeniin tuhansiin viikossa ja jopa satoihin tuhansiin kuukaudessa, saapuvien testaaminen ei ole mahdollista saapumispaikassa, koska matkustajia on niin paljon. Se pitää tehdä silloin lähtömaassa.

Lentokentän testaamistoiminnasta vetovastuussa oleva Aronkytö katsoo, että lähipäivinä käynnistyvä valikoiva testaaminen riittää Helsinki-Vantaalla hyvin, jos tilanne pysyy rauhallisena.

– Mikäli Euroopassa lehahtaa uudestaan, voi olla, että koneeseen nousemiseen aletaan laajemminkin vaatia esimerkiksi kolme päivään ennen lähtöä tehty negatiivinen koronavirustesti.

Muutos voi tapahtua nopeastikin, sillä testaaminen rajoilla sekä lentoliikenteessä on jo lisääntymässä globaalisti, kertoo HUSin diagnostiikkajohtaja Lehtonen.

– Eri mailla on hyvin tiukkoja testausjärjestelmiä ennen kuin maahan pääsee ja monen lentoyhtiön politiikassa on se, että täytyy käydä koronatestissä ennen kuin voi nousta koneeseen. Tällaiset käytännöt varmaan yleistyvät ja sen takia minusta on tärkeää, että Suomessakin seurataan tilannetta.

Millaisia ajatuksia lentokentällä tehtävät koronatestit herättävät? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 1.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Suomi aloittaa maahan saapuvien lentomatkustajien koronavirustestaukset lähipäivinä – tauti aiotaan pysäyttää myös Helsingin satamissa

Koronavirustartuntojen jäljittämisessä alueellisia eroja – Husin alueella alle puolet pystyy nimeämään tartunnan lähteen

Mars-luotainta kuljettavalla aluksella on teknisiä ongelmia, Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa kertoo. Alus laukaistiin matkaan aiemmin torstaina.

Nasan mukaan alus käyttää nyt vain välttämättömiä toimintojaan.

– Tiedot viittaavat siihen, että alus on siirtynyt varmuustilaan, todennäköisesti koska osa alusta on hieman kylmempi kuin odotettiin, kun Mars 2020 oli Maan varjossa, Nasa tiedottaa.

Nasan mukaan aluksen kuntoa tarkistetaan nyt perusteellisesti, jotta se voi palata jälleen normaaliin tilaan.

Myös yhteyden muodostaminen aluksen ja Kaliforniassa sijaitsevan komentokeskuksen välillä myöhästyi.

Mission varajohtaja Matt Wallacen mukaan varmuustilaan siirtyminen ei ole erityisen huolestuttavaa ja alus vaikuttaa olevan kunnossa.

– Tähän mennessä kaikki, mitä olen nähnyt, näyttää hyvältä, ja saamme lisätietoja hetken kuluttua, Wallace sanoi uutistoimisto AFP:lle.

Uutistoimisto Reutersin mukaan Wallace arvioi, että alus palaa normaalitilaan mahdollisesti vuorokauden kuluttua.

Mars2020-mission luotaimen kantoraketti laukastiin kohti Mars-planeettaa torstaina noin kello 15 Suomen aikaa Floridan Cape Canaveralista.

Luotaimen mukana kulkee Mars-mönkijä, josta on tarkoitus tulla viides Nasan mönkijä planeetalla.

Lue myös:

Marsia kohti lähti kolmas luotain kahdessa viikossa – Nasa etsii mikrobielämän merkkejä ja valmistelee miehitettyä lentoa Marsiin

Vantaalaiset Vas Zayarskiy ja Anastasia Diudina äkkäsivät huhtikuussa tilaisuutensa tulleen. Oli pahin korona-aika, koko Suomi lamaantunut ja talous seisoi.

– Katselin työttömyyslukuja ja ajattelin, että nyt on aika kaivaa verkkoalustamme esiin ja tehdä se valmiiksi, Zayarskiy kertoo.

Vanhempainvapaalla Zayarskiyn ja Diudinan ajatuksena oli ollut luoda nettisivu, jonka kautta saisi helposti paikallista, lähellä olevaa apua lastenhoitoon, siivoukseen tai vaikka pihatöihin. Vantaalla asuva pariskunta on kotoisin Venäjältä eikä heillä ollut turvaverkkoa nyt 2-vuotiaan lapsensa hoitoon ja arjen pyöritykseen.

Tuolloin sivuston valmistuminen jäi kuitenkin kesken.

– Nyt korona-aikana tajusimme, että moni menettää koronan takia työnsä. Osa ehkä lopullisesti. Ajattelimme, että nyt juuri on aika sivustolle, jossa omaa osaamistaan saa myydä ilman väliporrasta tai mitään yritystä, Zayarskiy sanoo.

Apuun pyydettiin kollega Ville Sinisalo, joka ymmärsi suomalaista yhteiskuntaa vielä Zayarskiya ja Diudinaa paremmin. Kolmikko on päivätyössä Helsingissä kansainvälisessä it-alan yrityksessä Reaktorissa.

Pari vuotta sitten vanhempainvapaalla aloitettu netissä toimiva verkkoalusta valmistui kesäkuussa.

Harrastuksena suunniteltu Fayrworks-sivusto vie nyt kolmikon kaiken vapaa-ajan.

– Tällä hetkellä sivustomme on täysin ilmainen. Haluamme varmistaa, että ihmisillä on edes mahdollisuus yrittää auttaa toisiaan tässä vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Jos tämmöisille alustoille ja sivustoille on joskus tarvetta, niin nyt on sen aika, Zayarskiy uskoo.

Ulkomaalaisten työttömyys kasvanut hitaammin

Ilmiö ei tietysti ole yhden nettisivun ansiota, mutta Suomessa asuvien ulkomaalaisten työttömyys on korona-aikana tähän mennessä kasvanut hitaammin kuin koko Suomen työttömyys.

Asia käy ilmi työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta. Ulkomaalaisiksi lasketaan tässä yhteydessä ihmiset, joilla on oleskelulupa Suomeen, mutta ei kansalaisuutta. Heitä on koko Suomessa tällä hetkellä lähemmäs 270 000. Heistä 150 000 asuu Uudellamaalla.

Vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna ulkomaalaisten työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi kesäkuussa 45 prosenttia, kun koko Suomessa työttömyys kasvoi samana aikana 64 prosenttia. Ulkomaalaisten työttömyys kasvoi siis 19 prosenttiyksikköä vähemmän verrattuna koko työväestöön.

• Lue täältä miten lomautus- ja työttömyysluvut ovat muuttuneet viime vuoteen verrattuna.

Vielä suurempi ero on Uudellamaalla. Kun koko Uudenmaan väestöstä nyt kesäkuussa oli noin 85 prosenttia enemmän työttömiä työnhakijoita viime vuoteen verrattuna, ulkomaalaisia työttömiä työnhakijoita oli vain 58 prosenttia enemmän.

Ulkomaalaisia työttömiä on Uudellamaalla siis 27 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaikkia työttömiä. Luvuissa on mukana lomautetut.

Syytä eroon ei tarkkaan tiedetä

Työ- ja elinkeinoministeriön työvoiman maahanmuutto- ja kotouttamisyksikön erityisasiantuntija Antti Kaihovaara sanoo, että he eivät täysin vielä tiedä, mistä johtuu, että Suomessa olevat ulkomaalaiset eivät ole menettäneet töitään koronan takia samaan tahtiin kuin muu väestö.

– Ero on vielä mysteeri, sillä yleensä tällaisissa suhdannevaihteluissa nimenomaan heikommassa työmarkkina-asemassa olevat, ulkomaan kansalaiset mukaan lukien, kärsivät usein enemmän kuin työssä käyvät keskimäärin, Kaihovaara sanoo.

Kaihovaaran mukaan voi olla mahdollista, että ulkomaalaiset ovat siirtyneet muuta väestöä enemmän työvoiman ulkopuolelle esimerkiksi opiskelemaan tai hoitamaan lapsia kotiin.

– Tai sitten voi olla, että ulkomaan kansalaisilla määräaikaisten työsuhteiden suuri määrä on toiminut väliaikaisena puskurina. Määräaikaisessa työsuhteessa olevan irtisanominen ja lomauttaminen on vaikeampaa kuin vakituisen työntekijän.

Kaihovaara kuitenkin veikkaa, että tilanne voi muuttua vielä toisinpäin. Jos työmarkkinat alkavat elpyä, tilanne voi kääntyä päälaelleen.

– Kun työmarkkinoilla on enemmän kilpailua, voi olla, että suomalaisten työllisyys elpyy nopeammin kuin ulkomaalaisten.

Pitkälle meneviä johtopäätöksiä tämänhetkisestä tilanteesta ei Kaihovaaran mukaan kannata vielä siis tehdä.

– Merkit viittaavat siihen, että tässä olisi pitänyt käydä toisella tavalla. Ottaen huomioon, että ulkomaalaisia työskentelee suhteessa enemmän sellaisilla toimialoilla, jotka ovat kärsineet koronasta eniten. Tämän takia uskon, että tämä tulee vielä näkymään jollain tavalla jatkossa.

Nettisivuilla jo sata käyttäjää

Vantaalaisen keittiönpöydän ympärillä syntyneiden nettisivujen perusteella Suomessa asuvat ulkomaalaiset ainakin hakevat töitä aktiivisesti. Ei pelkästään työvoimatoimistosta, vaan uusia väyliä pitkin.

Zayarskiyn mukaan Fayrworks-sivustolla on tällä hetkellä noin sata käyttäjää. Heistä puolet on työtään tarjoavia, puolet ostajia. Kaikki sivuston käyttäjät ovat tähän mennessä maahanmuuttajataustaisia, mutta kaikki ovat tervetulleita mukaan.

Zayarskiy ei tiedä, kuinka moni sivuilla ilmoittajista on menettänyt koronan takia työnsä. Sivustolla henkilöt markkinoivat tekevänsä muun muassa siivousta, lastenhoitoa, remontteja ja tulkkauksia.

Työ on Zayarskiyn mukaan käynyt kaupaksi.

– Meillä kaikilla on useita eri taitoja. Jos olet siivooja, sinulla on myös muita taitoja. Voit siivota ja tehdä myös japanin kielen tulkkausta. Haluamme antaa ihmisille paikan, jossa he pääsevät mainostamaan kaikkia taitojaan.

– Haluamme tuoda esiin ihmisten erityisyyttä ja osaamista. Tämä on osaltaan yritys saada selville, miltä työmarkkinoiden tulevaisuus näyttää.

Lue seuraavaksi:

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja SAK:n ehdottamasta irtisanomisjärjestyksestä: "Nuorten ja ikääntyvien työttömyys ovat yhtä lailla huolestuttavia"

Yllätys pakkolomille: Koronakriisi näyttää hellittävän odotettua nopeammin, lomautukset putosivat puoleen – mutta taas nuorten asema heikkenee

Lomautus teki restonomiopiskelija Julian, 23, tulevaisuudesta epävarman ja valmistuminen työttömäksi pelottaa – "Nuori on helposti heittopussina"

Kummat pitää irtisanoa ensin: uudet vai vanhat työntekijät? Vai saako työnantaja päättää? Suomessa käydään nyt vääntöä irtisanomisjärjestyksestä

Jos Suomessa koronatilanne pahenee ja ihmisten elämää joudutaan rajoittamaan uudelleen, se on kaikista vaikeinta nuorille. Tämä selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Kyselyn mukaan 18–24-vuotiaista noin kahdeksan prosenttia on sitä mieltä, että uudet koronarajoitukset tuntuisivat jopa ylivoimaisilta. Yli 40 prosenttia nuorista ajattelee, että sopeutuisi rajoituksiin hyvin, mutta se tuntuisi vaikealta.

Yksi nuori aikuinen on 26-vuotias Benjamin Molini. Helsingissä asuva Molini jäi maaliskuussa etätöihin, linnoittautui kotiinsa yhdessä kissansa kanssa. Aluksi Molini suhtautui rajoituksiin ja eristykseen lähinnä ihmetellen.

Samaan aikaan kotitalossa aloitettiin julkisivuremontti. Ensin rakennuksen ulkoseinä peiteltiin pressun alle, eikä etätöitä tekevä Molini enää nähnyt päivänvaloa.

Sitten alkoi poraus.

Vuoden vaihteessa Molini oli muuttanut eron jälkeen uuteen asuntoon.

Julkisivuremontti ei tullut yllätyksenä: tarkoitus oli, että silloin, kun seiniä porataan ja remontti käy kiivaimmillaan, Molini olisi melulta turvassa työpaikallaan.

Koti on aina ollut Molinille paikka, jossa lähinnä yövytään. Maaliskuussa kotona tuli kuitenkin pysytellä mahdollisimman paljon.

Keväällä jatkuva ulkoseinän poraaminen koetteli kuitenkin Molinin mielenterveyttä ja hermoja.

– Mut pistettiin ympäristöön, joka ei ollut terveellinen millään tapaa. Mun tila alkoi laskemaan, hän kertoo.

Tiskit kasaantuivat, siivoaminen jäi. Päivät ja yöt sekoittuivat keskenään yhdeksi mössöksi, unirytmi meni sekaisin.

– Huomasin eristäytymisen ensimmäiset vaikutukset viikon tai kahden jälkeen. Sellaista yleistä ahdistusta, värit haalistuivat, nukuin huonosti.

Ensimmäisen kuukauden aikana Molini kävi muutaman kerran kaupassa, kävelylläkin silloin tällöin.

Hän ei nähnyt kolmeen, neljään viikkoon ketään. Siihen hän ei aio enää suostua.

Edes ystävä hädässä

Samalla, kun toimistojen ovet laitettiin keväällä säppiin, suomalaisia suositeltiin välttämään myös lähikontakteja. Riskiryhmäläisten suositeltiin pysymään karanteenia vastaavissa oloissa. Tarpeettomia tapaamisia tuli välttää – varsinkin riskiryhmäläisten, joihin Molinikin lukeutuu.

Molini otti neuvosta vaarin ja pysytteli kotona neljän seinän sisällä, julkisivuremontin hupun alla ja päivänvalolta piilossa.

– Sanottiin, että riskiryhmäläisten täytyy pitää kunnon karanteeni, mitään ei saa tehdä. Se oli rankkaa itselleni.

Epätietoisuutta lisäsi se, ettei Molinille oikein koskaan selvinnyt, kuinka suuressa vaarassa hänen terveytensä oikeastaan oli.

– Olenko mä astmaatikkona yhtä suuressa vaarassa kuin 90-vuotiaat? Sitä tietoa ei ollut. Oletin, että olen hengenvaarassa.

Jälkikäteen Molini miettii, kuinka monelta murheelta olisi välttynyt, jos lähimpiä ystäviä olisi saanut tavata.

– Mulla on tosi läheisiä ystäviä pari kolme. Jos niitä olisi saanut nähdä, se olisi tehnyt tästä tilanteesta paljon helpomman.

• Molini oli mukana Sami Kieksin ohjaamassa Toimettomat-sarjassa, jossa Molinin ja muutaman muun nuoren elämää seurattiin koronakevään aikana. Dokumenttisarja on nähtävissä Yle Areenassa.

Mielenterveysongelmat lisääntyivät

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään. Kriisipuhelimeen tuli kevään aikana ennätysmäärä soittoja, ja terapialähetteiden määrä on myös kasvanut. Mielenterveysongelmien määrä kasvoi Suomessa jo ennen koronapandemiaa.

Benjamin Molini on kamppaillut mielenterveysongelmien kanssa ala-asteelta asti. Masennus todettiin yläasteella, ja edelleen sairaus saattaa vaikeiden tilanteiden seurauksena puskea päälle. Kuten vaikkapa keväällä kävi.

Molini kritisoi sitä, että suomalaisten mielenterveys jäi rajoituksia asetettaessa täysin toissijaiseksi seikaksi.

– Musta tuntuu, että sitä ei mietitty ollenkaan. Ei mietitty sitä, miten händlätään se, jos ihmiset eivät henkisesti kestäkään sitä.

Poikkeuskevät oli Molinille rankka. Vaikka tilanne Suomessa on tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan vakaa, Suomi kuitenkin varautuu pandemian pahenemiseen.

– Mä en tulisi selviämään siitä, jos joutuisin samalla tavalla käyttäytymään kuin ensimmäisellä kerralla.

Eristäytyminen kavereista oli Molinille se vaikein, viimeinen tikki. Ravintoloissa ja kahviloissa käymisestä hän voi omien sanojensa mukaan luopua, mutta sosiaalisten suhteiden puute on se, joka Molinia lopulta keväälläkin kuormitti.

– Voi olla, että muutan mieltäni. Mutta tällä hetkellä olen sitä mieltä, etten eristäytyisi samalla tavalla.

Palautuminen poikkeusoloista vie aikaa

Suomalaisista 62 prosenttia ajattelee, että pystyisi sopeutumaan rajoituksiin uudelleen varsin hyvin, jopa paremmin kuin keväällä, selviää Taloustutkimuksen kyselystä. Hieman suurempi osa miehistä kuin naisista oli sitä mieltä, että rajoitukset eivät paljoa elämää hankaloittaisi.

• Lue lisää: Suomalaiset Ylen kyselyssä: Uusiin koronarajoituksiin olisi helppo sopeutua

26-vuotias Molini odottaa nyt innolla, että pääsisi takaisin toimistolle töihin. Olo on kohentunut, kun on päässyt kesällä tapaamaan ystäviä. Hän uskoo, että palautumiseen menee kuitenkin vielä aikaa.

– Mä näen kavereita ja tulen toimeen, en ole hirveän ahdistunut. Mutta musta tuntuu, että tää on pikkasen rikkonut mua. Tästä palaudutaan vielä jonkin aikaa.

Jälkikäteen Molini löytää keväästä myös jotakin hyvää.

– Vaikka oli raskasta ja kävin syvissä vesissä, sai myös ajateltua elämästä ja menneisyydestä sellaisia asioita, joita ei ollut joutunut käsittelemään. Olen sillä tavalla rikkaampi.

Millaisia ajatuksia mahdollinen uusi aalto sinussa herättää? Olisitko valmis uusiin rajoituksiin? Voit keskustella aiheesta 31.7. klo 23:een asti.

Kun prinssi Harry ja yhdysvaltalainen tv-näyttelijä Meghan Markle viettivät häitään toukokuussa 2018, kertoivat otsikot raikkaasta uudesta tuulahduksesta vanhoillisessa brittihovissa. Alle kaksi vuotta häiden jälkeen tuulahdus oli muuttunut puhuriksi, ja Sussexin herttuapari jätti hovin taakseen.

Nyt parin viime vuoden tapahtumista on alkanut pulpahdella julki "Harryn ja Meghanin lähipiirin" vuotamia tietoja, joiden pohjalta on syntynyt paljastuskirja. Pariskunta itse on kiistänyt olleensa kirjan suorana lähteenä, mutta Daily Mail -lehden mukaan nämä olisivat antaneet kirjan tekijöille haastattelun ennen muuttoaan Yhdysvaltoihin.

Britannian yleisradioyhtiö BBC arvioi kirjan lähteytyksen olevan melko hyvää. BBC:n mukaan ainakin kaksi kirjan tietolähdettä ovat niin lähellä Meghania ja Harrya, että he pystyvät antamaan suoria lainauksia näiden kommenteista ja "puhumaan näiden suulla".

Tietoja kirjaan on saatu myös Buckinghamin palatsista ja Kensingtonin palatsista, eli kuningatar Elisabetin sekä prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen lähipiiristä.

Kuninkaallisiin erikoistuneiden toimittajien Carolyn Durandin ja Omid Scobien kirjoittama paljastuskirja Finding Freedom ilmestyy vasta elokuussa, mutta on puhuttanut brittejä jo päiväkausia. Sanomalehdet The Times ja The Sunday Times ovat julkaisseet kirjasta meheviä otteita, ja muu brittimedia on rynnännyt perässä.

Kokosimme kuusi kirjan esittämää väitettä hovin sekaisin saaneista tapahtumista.

"Meghan jätettiin ilman tukea"

Kirjan mukaan Yhdysvalloista Britanniaan muuttanut ja vanhoilliseen hoviin päätynyt Meghan tunsi jäävänsä ilman riittävää tukea totutellessaan uuteen rooliinsa kuninkaallisena.

Meghanin väitetään odottaneen saavansa tukea toiselta tuoreelta kuninkaalliselta miniältä Catherinelta, mutta jääneen sitä ilman. Kirjan mukaan julkisuudessa esitetyt väitteet Catherinen ja Meghanin huonoista väleistä olivat kuitenkin pitkään liioiteltuja.

Nämä ovat lähteiden mukaan vain niin erilaisia ihmisiä, ettei luontevaa suhdetta päässyt syntymään. Myöhemmin välit kuitenkin viilenivät, eikä kirjan mukaan kumpikaan naisista tehnyt juuri mitään korjatakseen suhdetta.

– Minä annoin koko elämäni sille perheelle. Olin valmis tekemään kaikkeni, mutta tässä sitä nyt ollaan. Tämä on todella surullista, Meghan itki maaliskuussa virallisen kuninkaallisen aseman menettämisen jälkeen ystävän mukaan.

Palatsissa "kyykäärmeitä ja vuotajia"

Sussexin herttuaparin kerrotaan ajan kuluessa tunteneen kasvavan jännitteen itsensä ja muun kuninkaallisen perheen välillä. Heidän sanotaan kokeneen, ettei heidän valituksiaan otettu vakavasti.

Harryn mielestä muu perhe ei halunnut suojella häntä ja mustamaalasi hänet "yliherkäksi ja suorapuheiseksi".

Kaksikko epäili, että hovin muista osista vuodettiin heitä koskevia tietoja julkisuuteen. Myös suhde hovin työntekijöihin oli jännitteinen.

– Palatsissa työskenteli vain kourallinen ihmisiä, joihin he pystyivät luottamaan, kirja väittää.

Kirjassa herttuaparin ystävä nimittää osaa kuningattaren korkea-arvoisista virkamiehistä kyykäärmeiksi.

Ikävät tunteet olivat molemminpuolisia, sillä kirjassa yksi hovissa olevista lähteistä kutsuu Sussexin herttuaparia kitiseväksi kolmanneksi pyöräksi ja toinen sanoo Meghanissa olleen alusta asti jotakin epäluuloa herättävää.

Meghanin ja Harryn viimeiseksi julkiseksi tehtäväksi osana hovia jäi osallistuminen Lontoon Westminster Abbeyssa 9. maaliskuuta pidettyyn jumalanpalvelukseen.

Sanavalinta viilensi veljesten välit

Aiemmin erittäin läheisten veljesten Harryn ja Williamin välien viilentymisestä on huhuttu jo pidemmän aikaa. Viime syksynä ITV-televisiokanavalla esitetyssä Harry and Meghan: An African Journey -dokumentissa Harry vahvisti väleissä olevan ongelmia.

Hän sanoi olevansa Williamin kanssa elämässään eri poluilla. Samalla Harry kuitenkin painotti rakastavansa veljeään.

– Olemme veljeksiä ja tulemme aina olemaan veljeksiä. Meillä on hyviä päiviä ja huonoja päiviä, prinssi kommentoi tuolloin.

Sussexin herttuaparin tammikuussa tekemä ilmoitus vetäytyä julkisesta roolistaan hovissa jäädytti välit lopullisesti. Kirjan mukaan William ja Harry vaimoineen eivät olleet hovista tapahtuneen erkaantumisen aikaan maaliskuussa enää edes kunnollisissa puheväleissä.

Kirja väittää välirikon alkaneen Harryn ja Meghanin seurustelun myötä. Lähteiden mukaan pikkuveli-Harry ärsyyntyi isoveli-Williamin snobbailevaksi ja alentavaksi kokemastaan asenteesta.

Williamin kerrotaan iloinneen veljensä suhteesta, mutta olleen samalla huolissaan Meghaniin päätä pahkaa rakastuneesta Harrysta ja pelänneen tämän ryntäävän naimisiin "himon sokaisemana". Ystävä kuvailee kirjassa Harryn olleen Meghanin tavattuaan "transsissa".

William neuvoi Harrya etenemään hitaasti "sen tytön kanssa", mikä Harryn korvissa kuulosti siltä, että isoveli ylenkatsoi Meghania. Harry itse oli jo toisten treffien jälkeen vakuuttunut, että menisi naimisiin Meghanin kanssa. Toiset treffit olivat päivä ensimmäisten jälkeen.

Meghania kohdeltiin "rasistisesti"

Kirjassa viitataan usein esimerkein siihen, että hovin ja yläluokkaisen ystäväpiirin varautunut suhtautuminen Meghaniin olisi ainakin jossakin määrin rasistista.

Meghanin äiti on musta ja isä valkoinen. Harryn kuvaillaan kirjassa olevan allerginen rasismille ja reagoineen nopeasti sellaista asennetta epäillessään. Esimerkiksi välit yhteen ystävään katkesivat heti, kun tämä kommentoi Meghania ikävään sävyyn.

Kirjan mukaan myös jokainen suhteen kyseenalaistava kommentti sai Harryn miettimään, oliko syynä rasismi vai snobismi. Harryn mielestä "vanha kaarti" ei pitänyt Meghanista ja teki kaikkensa vaikeuttaakseen tämän elämää.

Myös kuninkaallisen perheen jäsenien tokaisut "Harryn show-tytöstä" ja Meghanista henkilönä, jolla on mukana "paljon painolastia" kasvattivat juopaa hovissa.

Meghanin suhteessa paparazzeihin täyskäännös

Meghanin kerrotaan näyttelijänä työskennellessään hakeneen julkisuutta antamalla itsestään vinkkejä paparazzeille. Kun hän alkoi seurustella prinssi Harryn kanssa, muuttui hänen suhtautumisensa julkisuuteen täysin.

Meghanin kerrotaan tehneen kaikkensa estääkseen suhteen vuotamisen julkisuuteen. Pari viestitteli suhteensa alussa muun muassa Harryn salaisen Instagram-tilin kautta. Harry esiintyi Instagramissa nimellä SpikeyMau5, mikä oli viittaus DJ Deadmau5:iin.

Avioliiton solmimisen jälkeen pariskunnan suhtautuminen lehdistöön muuttui koko ajan kireämmäksi, ja äärimmilleen se on kiristynyt kuninkaallisista velvollisuuksista vetäytymisen myötä.

Los Angelesissa nykyisin asuvan herttuaparin poikaa Archieta kuvannut paparazzi on haastettu oikeuteen ja oikeushaasteen on aiemmin saanut myös tukku brittilehtiä. Meghan ja Harry ovat myös julistaneet boikottiin monia tabloid-lehtiä Britanniassa.

Meghan ja Harry "tiesivät arvonsa"

Kirja kuvailee, miten Harryn ja Meghanin suosio kansan parissa aiheutti osaltaan juopaa hovissa. Meghanin ja Harryn kerrotaan tietäneen hyvin oman arvonsa ja pyrkineen saamaan suurempaa sananvaltaa.

Hovissa tälle ei riittänyt ymmärrystä. Osa kuninkaallisista oli myös huolissaan siitä, että Sussexin herttuapari varastaa huomion muilta perheenjäseniltä.

– Heidän suosionsa kasvaessa kasvoi myös Harryn ja Meghanin vaikeus ymmärtää, miksi niin harvat palatsissa huolehtivat heidän eduistaan. He olivat vahva vetovoimatekijä hovissa, kirjassa todetaan.

Pariskunta yritti hyödyntää suosiotaan perustamalla oman Sussex Royal -nettisivuston ja yritti myös rekisteröidä oman tavaramerkin. Suunnitelmat hovista irtautumisen jälkeisestä tulevaisuudesta kuitenkin karahtivat kiville hovin vastustuksen vuoksi.

Kirjan mukaan kuningatar Elisabet oli yllättynyt ja järkyttynyt pariskunnan suunnitelmista ryhtyä "osa-aikakuninkaallisiksi". Kuningatar torppasi tämän suunnitelman ja pariskunta luopui kokonaan virallisesta asemastaan.

Muissa kuninkaallisissa herätti paljon pahaa verta, että Harry ja Meghan olivat pimittäneet suunnitelmansa heiltä. William ja Catherine taas pahoittivat mielensä siitä, että perheen yksityisasiat levisivät julkisuuteen.

– Kyse ei kuitenkaan ole vihasta, vaan heitä on satutettu, kirjan lähde kuvaa Williamin ja Catherinen tunteita viime aikojen julkisen kohun jälkeen.

Jutun lähteinä on käytetty myös The Guardian -sanomalehteä ja Sky News -uutiskanavaa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

Britannian Harry kommentoi vihdoin hovista lähtöä: Meillä ei ollut vaihtoehtoja

Britit suuttuivat Harrylle ja Meghanille, mutta keskustelut tulevaisuudesta "sujuvat hyvin" – Lehti: Herttuatar sopimukseen Disneyn kanssa

Prinssi Harryn yllättävä vetäytymisilmoitus herättää pahaa verta brittihovissa – kuningatar Elisabet haluaa nopean ratkaisun

Lehdet: Hovi huolissaan prinssi Harryn "hauraasta henkisestä tilasta" – "Tämä ei ole tasapainoisen ihmisen toimintaa"

Vaikka yliopistoon pääsisi opiskelemaan omaa unelma-alaa avoimen väylän kautta, haluamaansa ammattipätevyyttä ei välttämättä saa. Tässä kannattaa olla tarkkana, sillä tieto koulutuksen antamasta ammattipätevyydestä voi olla hankalasti löydettävissä yliopistojen sivuilla.

Yle Uutiset kertoi keskiviikkona korkeakoulujen avoimista opinnoista, joiden kautta voi päästä tutkinto-opiskelijaksi yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.

Lue lisää: Ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille markkinoidaan nyt pääsykokeetonta reittiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun – me löysimme 8 ongelmaa

Hämmennystä on aiheuttanut esimerkiksi Jyväskylän psykologian väylä. Avoimen väylän opinnoista tutkinto-opiskelijaksi siirtyvä ja valmistuva ei voi saada suoraan pätevyyttä psykologin ammattiin, vaikka näin voisi moni hakija luulla.

"On niin paljon hakijoita"

Kyse on siitä, että avoimessa yliopistossa tarjottavista psykologian opinnoista on mahdollista hakea tutkinto-opiskelijaksi psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelmaan, josta valmistuu psykologian kandidaatiksi ja filosofian maisteriksi.

Tutkinnon suorittaneet voivat toimia esimerkiksi tutkijoina, opettajina ja muissa psykologista asiantuntemusta vaativissa tehtävissä. Psykologin ammattipätevyyttä tutkinto ei kuitenkaan anna. Tämä kerrotaan myös yliopiston nettisivuilla, mutta Ylen tietojen mukaan se ei ole tavoittanut kaikkia opiskelijoita.

Psykologin pätevyyteen tarvitaan psykologian maisterin tutkinto, johon valmistutaan toisesta psykologian kandidaatti- ja maisteriohjelmasta. Tutkinto-ohjelmaan ei kuitenkaan ole avoimen väylää tarjolla. Tähän on olemassa kaksi syytä.

– Psykologiaan on niin paljon hakijoita ja on vaikea määrittää se, miten hakijoiden joukosta voitaisiin tehdä karsintaa avoimen kautta, Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja Jarmo Hämäläinen sanoo.

Toisena syynä on se, että psykologiaan haetaan yliopistoihin yhteisellä yhteishaulla. Avoimen väylän tulisi silloin olla samankaltainen kaikkialla.

Jyväskylän yliopistossa avoimen kautta voi siis käytännössä saada psykologin valmiudet vain, jos on jo päässyt tutkinto-opiskelijaksi ja hakee uudelleen pääsykokeen kautta toiseen tutkinto-ohjelmaan.

– Jos menet avoimen väylän kautta siihen koulutukseen, joka tähtää filosofian maisterin tutkintoon, pitää sitten siellä opintojen keskellä hakea uudestaan pääsykokeen kautta, sanoo toinen reitti yliopistoon -hankkeen (TRY) projektipäällikkö Paula Savela Jyväskylän yliopistosta.

Yliopisto tarjoaa opintoja haluamallaan tavalla

Itä-Suomen yliopisto puolestaan on esimerkiksi jo pidempään markkinoinut avointa väylää oikeustieteiden opintoihin, joista valmistuu hallintotieteiden maistereita. Valmistuneet eivät kuitenkaan voi toimia kaikissa juristin tehtävissä kuten esimerkiksi asianajajina tai tuomareina, vaan niihin tarvitaan oikeustieteiden maisterin tutkinto.

Hiljattain Itä-Suomen yliopisto kuitenkin on ilmoittanut avaavansa ensi vuonna avoimen yliopiston väylän, jonka kautta voi hakea oikeusnotaarin ja oikeustieteen maisterin tutkintoihin.

– Molemmilla tutkinnoilla on omat vahvuutensa ja paikkansa työelämässä, ja valmistuneet työllistyvät hyvin. Haluamme tukea joustavia opiskelumahdollisuuksia, kertoo oikeustieteiden laitoksen johtaja Matti Turtiainen Itä-Suomen yliopistosta.

Yliopistot tekevät usein yhteistyötä avoimen väylän opintojen järjestämisessä, mutta jokainen niistä voi tarjota avoimen väylän opintoja haluamallaan tavalla. Myös paikkojen määrät ja sisäänpääsyvaatimukset hakukohteissa vaihtelevat.

Tiedekunnat päättävät vaadittavien opintopisteiden määristä aloittain. Joillakin aloilla voi riittää esimerkiksi 25 opintopistettä, toisilla taas saatetaan tarvita 60 opintopistettä.

Yliopistoilla on tällä hetkellä yhteensä noin 250 avointa väylää eri aloille. Joillekin aloille niitä ei ole lainkaan.

– Esimerkiksi luokanopettajakoulutus on aina ollut haastava ala tämän avoimen väylän kannalta. Kaikki menevät sieltä tavallisen haun ja soveltuvuusosioiden kautta, Paula Savela sanoo.

Lääketieteelliseen toivottu avointa väylää

Helsingin yliopiston verkkosivujen mukaan avoimessa yliopistossa voi suorittaa opintoja, jotka auttavat pätevöitymään esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan luokanopettajan, erityisopettajan ja yläkoulun tai lukion aineenopettajan tehtävään.

Avoimessa yliopistossa ei voi kuitenkaan suorittaa opettajan pedagogisia opintoja. Kasvatustieteelliset opinnot ovat hyödyksi useimpiin opettajan tehtäviin pätevöityessä ja niistä voi saada lisäpisteitä pedagogisiin opintoihin hakiessa.

Myöskään esimerkiksi suosittuun lääketieteen koulutukseen ei pääse avointa reittiä pitkin.

– Meiltä kysytään paljon myös sitä, että miksi lääketieteelliseen ei ole avoimen väylää. Siinä on varmasti vahvat perinteet siitä, että se on niin kilpailtu ala, toteaa Savela.

Uusia väyliä eri aloille on kuitenkin avattu eri korkeakouluissa vuosittain ja nykyisiä saatettu laajentaa.

Eniten opiskelupaikkoja avoimen väylän kautta on tarjolla ensi vuonna Itä-Suomen yliopistossa. Helsingin yliopistossa taas on pohdittu avointa väylää kaikille aloille.

Ei voi kiilata soveltuvuuskokeiden ohi

Avoimen väylän opintojen suorittaminen ei myöskään takaa varmaa opiskelupaikkaa korkeakoulussa. Väylällä täytyy opiskella hakukohteesta riippuen keskimäärin 15–60 opintopistettä hyvällä opintomenestyksellä, minkä jälkeen voi hakea yliopistoon tutkintokoulutukseen.

Joillakin aloilla valintaperusteisiin kuuluvat myös soveltuvuuskokeet. Avoimella väylällä ei Savelan mukaan olekaan tarkoitus yrittää pienentää näiden painoarvoa.

– Emme halua, että avoimen väylän avulla oikaistaisiin soveltuvuuskokeiden ohi, jos sellaiset on katsottu tarpeellisiksi, Savela toteaa.

Savela kuitenkin muistuttaa, että kun avoimessa yliopistossa opiskellut opiskelija hakee ja pääsee tutkinto-opiskelijaksi, häntä koskevat samat oikeudet kuin muitakin tutkinto-opiskelijoita.

Sisäänpääsyvaihetta voidaan pitää oleellisimpana asiana.

– Tulipa kouluun mitä kautta tahansa, sen jälkeen sinulla on tutkinto-opiskelijana samat oikeudet, velvollisuudet ja opetussuunnitelmat ja sinua koskevat kaikki samat kelpoisuutta koskevat periaatteet. Valmistut siitä koulutuksesta, johon olet hakenut, Savela sanoo.

Klo 22:06 tekstiä tarkennettu: lisätty, että Itä-Suomen yliopistosta valmistuva hallintotieteen maisteri ei voi toimia esimerkiksi asianajajan tai tuomarin tehtävissä.

Lue lisää:

Ilman opiskelupaikkaa jääneille nuorille markkinoidaan nyt pääsykokeetonta reittiä yliopistoon tai ammattikorkeakouluun – me löysimme 8 ongelmaa

Jäitkö ilman korkeakoulupaikkaa? Muutama opintopiste avoimesta yliopistosta voi riittää, väyliä auki myös kilpailluille aloille

Yhdysvalloissa presidentinvaalit lähestyvät, mikä merkitsee sitä, että halukkaat äänestäjät joutuvat jälleen kerran erikseen rekisteröitymään äänestäjiksi.

Vuosittain toistuva rekisteröitymisprosessi näyttäytyy monimutkaisena suomalaisesta näkökulmasta, jossa äänioikeutetun ei tarvitse tehdä muuta kuin marssia äänestyspaikalle henkilötodistus kourassa.

Yllättävää on myös se, millaisia kysymyksiä yhdysvaltalaisissa äänestyskaavakkeissa esitetään. Etenkin tämä monivalintatehtävä:

Etnisyyteni / rotuni on:

• Amerikan intiaani tai Alaskan alkuperäisasukas
• Aasialainen tai tyynenmerensaarelainen
• Musta, ei latinalaisamerikkalaista alkuperää
• Latinalaisamerikkalainen
• Monirotuinen
• Valkoinen, ei latinalaisamerikkalaista alkuperää
• Muu

Sana ”rotu” ja sen kategoriat särähtänevät vanhahtavuudessaan monen suomalaisen korvaan. Yhdysvallat on kuitenkin monietnisyyden muovaama maa, eikä tällainen luokittelu ja sen tilastointi ole siellä poikkeuksellista esimerkiksi väestönlaskennassa ja työllisyystilanteen kartoittamisessa.

Eräs ihan käytännöllinen kysymys rotuluokittelusta äänestysrekisteröinnissä kuitenkin herää: Mitä tekemistä tällä on äänestämisen kanssa?

– Kysymyksen varjolla pyritään kategorisoimaan ihmisiä ja potentiaalisia äänestäjäryhmiä. Etenkin etelävaltioissa vallanpitäjät, joista suurin osa on republikaaneja, ovat kääntäneet tämän omaksi edukseen, sanoo väitöskirjatutkija Jani Kokko Jyväskylän yliopistosta.

Kokko on perehtynyt Yhdysvaltojen vaalijärjestelmään ja sen erikoisuuksiin. Hänen mukaansa etnisyyden kysyminen äänestysrekisteröinnissä on historiallinen jäänne, josta saatuja tietoja kuitenkin käytetään tänä päivänä myös tiettyjen väestöryhmien vaaliosallistumisen hankaloittamiseen.

– Vaikka Yhdysvalloissa vannotaan demokratian nimeen, järjestelmä ei kannusta ihmisiä äänestämään. Ennemminkin halutaan, että vain tietyt ihmiset käyvät äänestämässä, Kokko sanoo.

Etelävaltioissa halutaan vastauksia

Vaikka rotukysymys esiintyy jokaisen osavaltion rekisteröintikaavakkeessa, useimmissa siihen vastaaminen ei ole pakollista – itse asiassa yleensä kohta ohjeistetaan jättämään tyhjäksi.

Sen sijaan monissa etelävaltioissa vastaamista kysymykseen "pyydetään, mutta ei vaadita".

Etelävaltioissa rotuun ja etnisyyteen liittyvät asiat ovat historiallisesti erityisen tulenarkoja orjuuden ja sisällissodan sekä niitä seuranneen kansalaisoikeustaistelun vuoksi.

Poikkeuksina sielläkin ovat Carolinat. Pohjois-Carolinassa rotukysymykseen on "pakko vastata, mutta vastaamatta jättäminen ei johda rekisteröinnin hylkäämiseen".

Etelä-Carolinassa taas vastaamatta jättäminen voi johtaa hylkäämiseen. Osavaltiossa voidaan siis evätä ihmiseltä äänioikeus, jos hän ei halua ilmoittaa etnisyyttään vaaliviranomaisille.

Kansalaisten äänestysoikeuksia valvovan Campaign Legal Center -järjestön lakiedustaja Danielle Lang arvioi WhoWhatWhy-uutissivustolle, että Etelä-Carolinan linjaus on lainvastainen.

– Äänestämisen kannalta epäolennaisten tietojen jättäminen pois äänestysrekisteröinnistä ei ole peruste hylkäämiseksi. Vaatimus vastata tähän kysymykseen on todellakin vastoin lakia, Lang sanoi kongressivaalien alla 2018.

"Laillista vaalivilppiä"

Huoli kysymyksen perusteella hylkäämisestä on kuitenkin todellinen ainoastaan Etelä-Carolinassa. Sen sijaan laajempi huolenaihe on se, millaisiin tarkoituksiin käytetään niiden äänestäjien etnisyystietoja, jotka ne antavat.

– Ottaen huomioon etelävaltioiden pitkän historian äänestämisen rajoittamisessa, en olisi yllättynyt, jos näitä tietoja käytettäisiin syrjivästi, sanoo American Universityn historian professori Allan Lichtman WhoWhatWhy-sivustolle.

Yhdysvalloissa etniset vähemmistöt, etenkin afroamerikkalaiset, äänestävät tutkitusti herkemmin demokraattipuoluetta.

Kun kaavakkeeseen kirjoitetaan puoluesuuntauksen lisäksi vielä etninen ryhmä ja kotiosoite, viranomaisilla on kattavat tiedot siitä, missä asuu minkäkin poliittisen leirin kannattajakuntaa.

– Sen perusteella pystytään järjestämään äänestyspaikkoja joko helposti tai erittäin vaikeasti saavutettaviksi. Afroamerikkalaisille asuinalueille laitetaan sitten vähemmän äänestyspisteitä kuin valkoisille alueille, väitöskirjatutkija Jani Kokko kuvailee.

Äänestämisen käytännön vaivalloisuus, erityisesti vähemmistöjen äänestystä hankaloittavat henkilötodistusvaatimukset sekä vaalipiirien tarkoituksellinen rajaaminen valtaapitävää puoluetta suosiviksi (gerrymandering) saavat vaalivuodesta toiseen kovaa kritiikkiä.

Lue myös: Miksi republikaanit voittavat vaaleja, vaikka saavat vähemmän ääniä? Selvitimme kongressivaalien alla, millaista on vaalimatematiikka amerikkalaiseen tapaan

Sen sijaan äänestyskaavakkeen rotukysymys jää yleensä vähemmälle huomiolle.

– En ole tutkijakollegoiltani tai tuntemiltani poliitikoilta kuullut, että ihmisten profilointia etnisyyden tai rodun perusteella kaavakkeissa sinällään kritisoitaisiin, Kokko sanoo.

Muiden tilastointikeinojen ohella äänestysrekisteröintikysymykset kuitenkin antavat viranomaisille niitä tietoja, joiden pohjalta harjoitetaan – Kokon sanoin – "laillista vaalivilppiä".

– Silloin tällöin on käyty keskustelua liitovaltion vaaliviranomaisen toimesta, että tilannetta pitäisi tehdä tasa-arvoisemmaksi ja selkeämmäksi. Osavaltiot ovat kuitenkin pitäneet kiinni omasta oikeudestaan päättää prosesseista.

"Tiedämme, keitä he ovat"

Vaikka kummatkin puolueet ovat syyllisiä etenkin vaalipiireillä kikkailuun, Kokon mukaan äänestäjien etninen profilointi ja sen perusteella tehty vaalilainsäädäntö ja -järjestely kuuluu lähinnä republikaanien työkalupakkiin.

Demokraatit taas pyrkivät päinvastoin helpottamaan vähemmistöjen ja maahanmuuttajien äänestämistä kasvattaakseen omaa kannattajajoukkoaan.

Republikaanien epäillyt toimintatavat vahvisti viime joulukuussa presidentti Donald Trumpin keskeisiin kampanja-avustajiin kuuluva Justin Clark.

Uutistoimisto AP sai käsiinsä ääninauhan, jossa Clark puhui Wisconsinin republikaanijohtajien kokouksessa.

– Perinteisesti republikaanit ovat aina olleet niitä, jotka estävät äänestämistä joissain paikoissa. Aletaan suojella äänestäjiämme. Tiedämme, keitä he ovat. Mennään vähän hyökkäyskannalle, Clark sanoi vuodetulla ääninauhalla.

Kun AP kysyi Clarkilta hänen sanomisistaan, hän selitti tarkoittaneensa, että republikaaneja on perinteisesti syytetty virheellisesti moisesta.

Vaa'ankieliasemassa oleva Wisconsin on yksi osavaltioista, joissa satoja tuhansia, enimmäkseen demokraattiäänestäjien alueilla asuvia äänioikeutettuja on republikaanijärjestöjen aloitteesta pyritty poistamaan äänestyslistoilta, kertoo The Guardian.

Republikaanit perustelevat listojen "puhdistamista" sillä, että niiden tiedot olisivat vanhentuneet. Arvostelijat näkevät toiminnassa poliittisen motiivin.

Euroopassakin suhmurointisyytöksiä

Yhdysvaltojen vaalijärjestelmän ongelmat ovat hyvin tiedossa, mutta vähemmän on puhuttu myös siihen rinnastettavasta, eurooppalaisissa vaaleissa tapahtuvasta "laillisesta vaalivilpistä".

Tiettyjen väestöryhmien äänestämisen hankaloittaminen osana vaalijärjestelmää ei ole Euroopassa yhtä näkyvää kuin Yhdysvalloissa, mutta se ei tarkoita, etteikö sellaista tapahtuisi.

– Myös Euroopassa on maita, joissa hyvin voimakkaasti mennä siihen suuntaan, että halutaan pitää tietty ihminen ja ryhmä vallassa. Silloin ollaan valmiita aika äärimmäisiin toimiin sen eteen, että vastustajaa ei pystytä äänestämään, sanoo kestävyystieteen professori Reetta Toivanen Helsingin yliopistolta.

Hän toimii muun muassa Euroopan neuvoston alaisen Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission jäsenenä.

Syytöksiä äänestäjien estämisestä on hiljattain saanut Puola, jossa kansallismielinen presidentti Andrzej Duda valittiin heinäkuussa täpärästi jatkokaudelle.

Lue myös: Puolan oppositio valittaa presidentinvaalituloksesta korkeimpaan oikeuteen

Kymmeniä tuhansia ulkomailla asuvien puolalaisten ääniä uskotaan jääneen laskematta. Puolan ulkoministeriötä syytetään vilunkipelistä, kertoo The New York Times.

Esimerkiksi Britanniassa asuvien puolalaisten kirjeäänestyksellä annetuista äänistä yli 30 000 katosi postissa ja Saksassa 11 500 ääntä ei ehtinyt laskettavaksi.

Britanniassa asuvien puolalaisten keskuudessa Dudan vastaehdokas oli sattumoisin selvästi istuvaa presidenttiä suositumpi.

– Tähän liittyy se, että Länsi-Eurooppaan muuttajat ovat usein korkeammin koulutettuja, kielitaitoisempia ja ajatusmaailmaltaan liberaalimpia kuin valtaosa lähtömaassa, Toivanen selittää suhmurointisyytösten taustalla olevaa logiikkaa.

Ulkomailla asuvien on ennenkin nähty keikuttavan venettä. Vuonna 2014 Romanian presidentiksi valittiin länsimielinen Klaus Iohannis, paljolti Länsi-Euroopassa asuvien äänestäjien aktivoitumisen seurauksena.

Puolaakin enemmän suhmurointisyytöksiä on saanut Unkari. Siellä on oikeistopopulistisen pääministerin Viktor Orbánin valtakaudella vaikeutettu Länsi-Euroopassa asuvien kansalaisten osallistumista vaaleihin kieltämällä kirjeäänestys ja vähentämällä äänestyspaikkoja.

Sen sijaan monille Romaniassa ja Serbiassa asuville unkarilaista etnistä alkuperää oleville ihmisille on viime vuosikymmenellä myönnetty Unkarin kansalaisuus ja äänioikeus. Näissä maissa asuvia ihmisiä pidetään todennäköisinä Orbánin puolueen kannattajia.

Mutta Länsi-Euroopassakaan ei olla säästytty syytöksiltä äänestäjien estämisestä.

Britanniassa Boris Johnsonin konservatiivihallitus suunnittelee kuvallisen henkilötodistuksen vaatimista äänestyksen yhteydessä. Hallitus perustelee muutosta vaalivilpin torjumisella.

Britanniassa noin 3,5 miljoonalla ihmisellä ei ole kuvallista henkilötodistusta, kertovat muun muassa BBC ja Independent.

Arvostelijoiden mukaan muutos vaikeuttaisi muun muassa etnisten vähemmistöjen äänestämistä, sillä näiden ryhmien edustajilta tarvittava dokumentti useammin puuttuu.

Tahallista vai ei?

Tapauksissa on vaikea varmistaa, missä määrin syrjivät menetelmät ovat poliittisesti motivoituneita ja missä määrin vajavaisen vaalijärjestelmän tahatonta sivutuotetta.

– Kun katsoo eurooppalaista tilannetta verrattuna Yhdysvaltoihin, täytyy kysyä, yritetäänkö joidenkin ryhmien äänestämistä estää tarkoituksella. Asiasta ei ole olemassa paljoa tutkittua faktatietoa, paitsi että ulkomailla asuvien kansalaisten äänestämistä todella pelätään tietyissä maissa, professori Reetta Toivanen sanoo.

Etnisten ryhmien rakenteellista syrjintää näkyy hänen mukaansa siinä, kun esimerkiksi Bulgariassa, Moldovassa ja Pohjois-Makedoniassa syntyy romanivähemmistöihin lapsia, joille ei myönnetä edes syntymätodistusta, saati kansalaisuutta.

– Se on räikein esimerkki rakenteellisesta syrjinnästä, kun otetaan pois kaikki mahdollisuudet vaikuttaa millään tasolla politiikkaan. Sitä on vaikea määritellä, hyötyykö jokin poliittinen puolue tästä, Toivanen sanoo.

Euroopassa toisen maailmansodan muisto on vaikuttanut siihen, ettei ihmisten etnisyyttä tai etenkään "rotua" itsessään juurikaan tilastoida samalla tavoin kuin Yhdysvalloissa.

– Monessa mielessä on hyvä asia, että ihmisiä ei lokeroida syntymätaustan perusteella. Toisaalta meillä on sen vuoksi myös hyvin vähän tietoa siitä, onko olemassa etnisyyteen tai taustatekijöihin liittyviä rakenteellisia syrjinnän muotoja joita emme tunnista, Toivanen sanoo.

Lue lisää:

Syyriassa äänestetään parlamentista – kolmannet vaalit sodan aikana, ensimmäiset hallinnon takaisin valtaamilla alueilla

Britannian hallitus pitää liki varmana: Venäläiset yrittivät sekaantua viime vuoden vaaleihin

Sosiaalidemokraatit saivat täpärän vaalivoiton Pohjois-Makedoniassa – epäilty hakkeri-isku kaatoi vaaliviranomaisten sivut

Oireisia käännytetään koronatesteistä

Osa kunnista on jättänyt ulkopaikkakuntalaisia testaamatta. THL:n Mika Salmisen mielestä säästö voi kostautua. Tartuntariski kasvaa, kun oireinen henkilö passitetaan kotipaikkakunnalleen ja yhä useammat voivat altistua koronavirukselle. Riskiä lisää sekin, että henkilö ei oireiden pahentuessa välttämättä enää jaksa mennä testiin. Testiin tulisi päästä kaikkina viikonpäivinä, asuinpaikkakuntaan tai kansalaisuuteen katsomatta.

Suomalaistutkija oli mukana tutkimassa miesten koronalle herkistävää geenivirhettä

Hollannissa on löydetty geenivirhe, joka altistaa joitain nuoria miehiä vakavalle Covid19-taudille. Virhe löytyi X-kromosomin reseptorista nimeltä TLR7. Normaalisti reseptori herättää immuunipuolustuksen toimimaan laukaisemalla interferonien tuotannon. Tutkimukseen osallistunut geneetikko Tuomo Mantere pitää mahdollisena, että löytyy myös muita geenivirheitä, jotka altistavat vakavammille tautimuodoille. Tutkimuksen myötä tiedetään enemmän koronaviruksen toiminnasta ja biologiasta.

Ruttotapaukset muistuttivat meitä uhasta, jonka ehdimme unohtaa

Kiinassa ilmenneet ruttotapaukset muistuttivat maailmaa unohdetusta uhasta. Vaikka rutto ei enää kosketa eurooppalaisia, tavataan sitä yhä Aasiassa, Pohjois- ja Etelä-Amerikassa ja Afrikassa, jossa ruton saastuttamien maiden määrä on kasvanut viime vuosikymmeninä. Madagaskarin saaren vuosien mittainen yhtäjaksoinen ruttoepidemia on johtanut siihen, että alueelle on kehittynyt antibiooteille vastustuskykyisiä bakteerikantoja. Nykypäivänä rutosta tiedetään onneksi paljon. Tauti on kehno leviäjä, joten maailmanlaajuista pandemiaa ei ehkä tarvitse pelätä.

Viikonloppu alkaa poutaisessa säässä

Sateet vähenevät perjantaina matalapaineen vetäytyessä itään. Aamulla sataa vielä idässä ja joitain kuuroja voi tulla päivän aikana myös lännessä ja päivällä etelärannikolla. Pohjoista kohti virtaa jo viileämpää ilmaa sekä runsaanpaa pilvisyyttä. Suuressa osassa maata perjantai sekä myös lauantai ovat poutaisia ja kesäisen lämpimiä. Aurinkoisinta ja lämpimintä on lännessä, jossa lämpötila voi nousta jopa 20 asteen paikkeille.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Eteläkarjalaisen marjatilan maastoon kätkemiä jätteitä on alettu siivota maastosta.

Marjatilayrittäjän epäillään kätkeneen maastoon tuhansia tonneja muovijätettä ja muuta yhdyskuntajätettä. Määrä tarkentuu siivouksen edetessä. Maastosta on löytynyt muovin lisäksi tiiltä ja liuottimia.

Poliisi julkaisi viime vuonna kuvia kaatopaikkana toimineesta alueesta.

Maanomistaja on aloittanut siivoustyöt, mutta jätettä on vielä jäljellä maastossa.

– Siellä on avattu maata ja lähdetty lajittelemaan niitä muoveja, metalleja ja puuta. Kaikkea ei ole vielä poistettu ja siivous jatkuu vielä tänä kesänä, Lappeenrannan seudun ympäristötoimen ympäristönsuojelupäällikkö Sara Piutunen kertoo.

Alueella on myös maa-ainesta, johon on sekoittunut muovin rippeitä..

– Niiden osalta joudutaan vielä miettimään, voidaanko ne hyödyntää siellä paikan päällä vai pitääkö nekin viedä johonkin jätekeskukseen, Piutunen sanoo.

Paljastui vuonna 2018

Ympäristönvalvontaviranomaiset löysivät jätteet marjatilalle tehdyllä tarkastuskäynnillä vuonna 2018.

Yrittäjä on kertonut varastoineensa omalla maallaan yritystoimintaan liittyviä muoveja, joita oli tarkoitus viedä kaatopaikalle.

Poliisi tutki tapausta törkeänä ympäristön turmelemisena. Tulli puolestaan tutki tapauksen verotuksellista puolta vältetyn jäteveron osalta.

Esitutkinta valmistui kesäkuussa ja myös syyttäjä on tehnyt oman ratkaisunsa.

Syyttäjä on päättänyt nostaa yhtä henkilöä vastaan syytteet ympäristön turmelemisesta sekä törkeästä veropetoksesta.

Asiaa käsitellään Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa näillä näkymin ensi tammikuussa.

Kuopiolainen Timo Koistinen on himomarjastaja. Hän on kerännyt joka vuosi jo 20 vuoden ajan kaikkia metsämarjoja.

Lakkoja, mustikoita, puolukoita, vadelmia ja karpaloita kertyy parhaimpina kesinä 500–600 kiloa.

– Tämä on elämäntapa. Ei kuitenkaan ihan täydellinen pakkomielle, Koistinen naurahtaa.

Hänellä on autossa aina mukana marjastusvälineet; pieni ämpäri, poimuri ja marjalävikkö.

Marjat voi siivota jo metsässä

Timo Koistinen on kehittänyt oman tekniikan marjojen keräämiseen ja puhdistamiseen.

– Roskia en kanna kotiin, hän sanoo.

Koistinen jättää ämpärin ja lävikön maastossa korkeammalle kohdalle, jotta ne löytyvät keräämisen jälkeen helposti. Sen jälkeen hän kiertää lähialueen ja täyttää poimurin hieman vajaaksi.

Jokaisen keruukerran jälkeen hän palaa tyhjentämään poimurin lävikölle ja puhdistaa käsin lehdet ja muut roskat.

Poimurillisen puhdistukseen kuluu aikaa vain noin puoli minuuttia

– Metsässä puhdistuksen etuja on, että marja säilyy ehjänä ja hyvälaatuisena.

Esimerkiksi lakan voi myös hyvin kerätä puhdistettuna suoraan pakastusrasioihin, mikäli auto on lähellä, hän vinkkaa.

Älä kuitenkaan sorru näihin virheisiin

Timo Koistinen on vuosien varrella kokeillut monenlaisia poimureita ja myös puhdistuskeinoja.

Perinteinen käsin kerääminen on yksi vaihtoehto, mutta kovin hidasta. Thaimaalaisten haravapoimuritekniikalla marja jää todella roskaiseksi ja soveltuu ehkä parhaiten vain teolliseen käyttöön.

Koistisen havainto on, että haravapoimuri irrottaa helposti koko varvun ja se vaikuttaa seuraavan kesän kasvustoon.

Hän suosittelee käyttämään mieluiten pientä ämpäriä. Liian isossa astiassa marjat hölskyvät ja vettyvät.

– Suomalaiset ajattelevat usein, että koko 10 litran sankko on aina saatava täyteen.

Koistinen kerää marjoja aikaisin aamulla ja iltaisin vain noin pari tuntia kerrallaan. Metsässä ei myöskään kannata harppoa monia kilometrejä.

Koistinen pysäyttää auton ja käy tarkistamassa sopivan näköisen kangasmaaston noin 100 metrin alueelta. Jos marjoja ei ole, hän siirtyy toiseen paikkaan.

Marjoja on löytynyt riittävästi pohjoissavolaisista metsistä, eikä Lappiin ole vielä tarvinnut lähteä.

Koistisen mukaan tänä kesänä kannattaa lähteä metsään. Lakkaa on vielä pohjoisessa ja mustikkaa riittää elokuun loppuun saakka. Puolukan sato on vielä arvoitus.

– Tämä on ihan huippu kesä. Metsässä mieli lepää. Vielä ei ole ollut hirvikärpäsiäkään.

Himomarjastaja pyyhkäisee pari paarmaa lippalakkinsa päältä ja painelee takaisin mustikkavarvikkoon.

Millaisia vinkkejä sinulla on marjojen siivoamiseen? Aiheesta voi keskustella 30.7.2020 klo 23 saakka.

Lue myös:

Lue ammattilaisen vinkit, joilla pääset lakan makuun – Mika Lipponen, 33, kerää lakkoja satoja kiloja vuodessa

Marjoista saa irti enemmän kuin uskotkaan – katso ohje: mansikan kannoista syntyy oivaa kesäjuomaa

Metsien lentolannoitukset hämmentävät marjastajia – ei vaaraa poimijoille, sanoo metsänhoitoyhdistys