Kun lapseni kävi peruskoulun viimeistä luokkaa, hän toi kotiin äidinkielenopettajan antaman tehtävän: lue kirja, jota ei ole kirjoittanut eurooppalainen eikä pohjoisamerikkalainen kirjailija. Kirjan tapahtumien tulisi mielellään sijoittua muualle kuin Eurooppaan tai Yhdysvaltoihin.
Innostuin! Onpa mainio opettaja ja tehtävä! Kerroin tapani mukaan itsevarmasti että meidän kirjahyllyssämme on varmasti tosi paljon tällaisia kirjoja joista valita!
Kun aloin käydä kirjoja läpi, itsevarmuuteni rapisi. Vaikka minulla on kymmeniä hyllymetrejä kirjoja, tämän yksinkertaisen filtterin läpi suodatettuna jäljelle jäi vain 12 kirjaa. Tajusin että kirjahyllyni oli paljon valkoisempi kuin olin ymmärtänyt.
Olin pitkälle yli 20-vuotias, kun havahduin siihen että olin kasvanut miesten kirjoittamilla kirjoilla. Ahmin Calvinoa ja Kunderaa, fanitin Saarikoskea ja Sinkkosta, viihdyin Høegin ja Irvingin seurassa.
En minä ollut erityisesti aikonut lukea miesten kirjoittamaa kirjallisuutta, olin vain lukenut sitä mikä kuului yleissivistykseen ja oli yleisesti laadukkaana pidettyä kirjallisuutta.
Havainnon tehtyäni päätin muuttaa lukutottumuksiani ja lukea ensisijaisesti naisten kirjoittamia kirjoja ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Löysin Variksen ja Verrosen, ällistyin Sinisalosta ja Sinervosta, rakastuin Oatesiin ja Wintersoniin.
Tämä kokeilu sai minut katsomaan kirjallista maailmaa uusin silmin. Aloin kiinnittää huomiota mies- ja naiskirjailijoiden teosten arvioiden palstatilaan ja kirjallisten paneelien sukupuolijakaumaan.
Olen törmännyt tänä syksynä Facebookissa keskusteluihin siitä, vaikuttaako kirjailijan sukupuoli tai ihonväri lukemispäätökseen. Monet ovat vakaasti sitä mieltä että ei tietenkään vaikuta, he tekevät lukupäätöksensä sen mukaan, kuulostaako tarina kiinnostavalta.
Väitän, ettei asia ole näin yksinkertainen. Lukupäätöksiimme vaikuttavat monet tiedostamattomat asiat, tekemämme valinnat eivät ole puolueettomia. Saman tasapuolisuusharhan takia esimerkiksi työhaastatteluun on helpompi päästä jos on viehättävän näköinen, ja jos nimi on oikeanlainen.
Ennenkuin valitsemme kirjan luettavaksi, moni muu on tehnyt valintoja ennen meitä.
Isänpäivän aikaan kauppiaat laittavat tarjolle lahjaehdotuksia, näin tekivät hiljattain myös Akateeminen ja Suomalainen kirjakauppa. Kummankaan kaupan isänpäivän lahjaehdotuksia esittelevällä verkkosivulla ei ehdotettu isän lahjakassiin yhtäkään naisen kirjoittamaa romaania. Jos valitsee isälleen kirjan tästä valikoimasta, monta valintaa on jo tehty ennen ostajan lahjapäätöstä.
Naiskirjailijoiden teosten äärelle päätymiseksi ei enää juurikaan tarvitse ponnistella, laatukirjallisuutta ja huipputekijöitä on esillä monessa paikassa.
Samalla tavalla meidän puolestamme valitaan myymälöiden asetteluissa, paneelivieraita kutsuttaessa, kirja-arvioille palstatilaa annettaessa ja tietenkin jo käännös- ja kustannusohjelmia suunnitellessa.
Maailma muuttuu onneksi paremmaksi. Naiskirjailijoiden teosten äärelle päätymiseksi ei enää juurikaan tarvitse ponnistella, laatukirjallisuutta ja huipputekijöitä on esillä monessa paikassa.
Kustantamot kääntävät kirjoja Euroopan ja Pohjois-Amerikan ulkopuolelta ilahduttavasti koko ajan enemmän. Edellisin mainio lukukokemus oli WSOY:n kustantama Oyinkan BraithwaitenSisareni, sarjamurhaaja ja seuraavaksi minua odottaa Toni Morrisonin essee-kokoelma Toiseuden synty.
Anu Silfverberg kirjoittaa katseen valtaa käsittelevässä kirjassaan Sinut on nähty samaistumisesta: "Ei samaistuminen ole tässä olennaista. Silloinhan ihminen ajattelee että taide on peili. Ei se ole, se on ikkuna. Sen suoma mielihyvä on aina liikettä omien rajojen ylitse ja ulkopuolelle."
Taide on ikkuna maailmaan. Taide ei ainoastaan kuvaa maailmaa, se myös luo sitä. Monipuoliset tarinat rikastavat maailmaamme ja sitä kautta käsitystämme ihmisyydestä. Monimuotoisuus ei ole keneltäkään pois, se on kaikille lisää. Haastan muistamaan tämän joululahjaostoksilla!
Raisa Omaheimo
Kirjoittaja on helsinkiläinen kirjailija, joka odottaa edelleen Nobelia Atwoodille.
Kolumnista voi keskustella 21.11. klo 23:00 saakka.
Nordealla on sunnuntaina jälleen laaja palvelukatko, joka vaikuttaa pankkiasiointiin. Katkon syynä on tietojärjestelmille tehtävät muutos- ja ylläpitotyöt.
Sunnuntain palvelukatko on toinen Nordean etukäteen ilmoittamasta syksyn kahdesta palvelukatkosta. Ensimmäinen niistä oli syyskuun alussa.
Palvelukatko alkaa sunnuntaina aamuyöllä kello 01.00. Korttien osalta katkon arvioidaan päättyvän noin kello 21 ja muiden palveluiden osalta keskiyöllä. Palvelut ovat poissa käytöstä siis lähes koko sunnuntain ajan.
Katkon aikana Nordean korteilla ei voi nostaa käteistä eikä Nordean pankkitunnuksia voi käyttää sähköiseen tunnistautumiseen. Verkko- ja mobiilipankit ovat poissa käytöstä katkon ajan.
Kortilla maksaminen onnistuu rajoitetusti esimerkiksi kaupoissa ja kylmäasemilla, mutta maksuissa voi esiintyä hitautta eikä maksaminen välttämättä onnistu.
Tarpeelliset ostokset jo lauantaina, käteistä syytä varata
Katko vaikuttaa myös maksamiseen sovelluksissa ja palveluissa, joihin Nordean maksukortti on lisätty maksuvälineeksi. Nordean maksukorteilla ei katkon aikana voi myöskään maksaa verkkokaupassa.
Nordea kehottaa asiakkaitaan varautumaan katkokseen esimerkiksi tekemällä tarpeelliset ostokset jo lauantaina ja varaamaan sunnuntaille käteistä rahaa tarpeen mukaan.
Nordea myös muistuttaa, että koronaviruspandemian vuoksi osa palveluntarjoajista vastaanottaa tällä hetkellä ainoastaan korttimaksuja.
Nordea pyrkii pitämään katkon mahdollisimman lyhyenä, ja palvelut palautuvat asiakkaiden käytettäviksi sitä mukaa, kun katkon aikana tehtävät työt etenevät.
Palvelut, jotka ovat poissa käytöstä palvelukatkon ajan sunnuntaina 22.11. klo 01.00–21.00:
Käteisen nosto ja tallettaminen automaateilla
Käteisen nosto kauppojen kassalta
Korttimaksaminen suurelta osin
Apple Pay-, Google Pay-, Fitbit- ja Garmin-maksut
Palvelut, jotka ovat poissa käytöstä palvelukatkon ajan sunnuntaina 22.11. klo 01.00–24.00:
Tunnistautuminen Nordean tunnuksilla muiden palveluihin (E-tunniste, esimerkiksi julkisten palveluiden käyttö Nordean pankkitunnuksilla)
E-maksu
Maksuliikenne ja maksupalvelut
Nordea Wallet
Nordea Investor
Siirto, MobilePay
Katko koskee myös Nordea Rahoituksen maksukortteja Stockmann Mastercard, Finnair Plus Mastercard ja TUOHI Mastercard sekä palveluita kuten OmaLuotto, Nettiluotto, Autoluoton tiedot 24/7 ja Nordea Rahoitus Portaali.
Ilmatieteen laitos varoittaa huonosta ajokelistä koko maassa, lukuun ottamatta Lapin maakuntaa, lumi- tai räntäsateen ja tienpintojen jäätymisen vuoksi.
Pohjoistuuli puhaltaa kylmempää ilmaa, ja sateet ovat muuttuneet osin lumeksi myös maan keski- ja eteläosassa. Sää on pakastunut yön aikana koko maassa ja keli voi olla perjantaiaamuna liukas eteläistä Suomea myöten.
– Kannattaa harkita, lähteekö kesärenkailla liikenteeseen. Varsinkin pienemmät tiet voivat olla liukkaita, Ylen metereologi Anniina Valtonen sanoo.
Päivän aikana lämpötila nousee plussan puolelle, mutta illalla ollaan taas miinuksella.
Vaikka perjantaina vähän selkeneekin, niin lauantaina on luvassa taas runsaampia sateita, joista osa tulee myös lumena, Valtonen kertoo.
Liisa on rauhoittunut
Liisa-myrsky sentään on jo laantunut. Valtosen mukaan Suomenlahdella saattaa vielä joitain puuskia tulla vastaan, mutta yleisesti ottaen Liisan suhteen on huomattavasti eilistä rauhallisempaa.
Sähkökatkotilanne on kohentunut illan ja yön aikana huomattavasti. Kahdeksan aikaan torstai-iltana sähköttä oli vielä yli 65 000 taloutta, kun aamulla viiden aikaan sähköt puuttuivat Energiateollisuuden sähkökatkokartan mukaan noin 22 000 taloudesta.
Tilanne Opinmäen koulun ympäristössä Suurpellossa on pahimmillaan arkiaamuisin kello 8 jälkeen, kun vanhemmat eri puolilta kaupunkia tuovat kiireissään lapsia kouluun.
Liikenne ruuhkautuu pahasti ja kapeilla kaduilla liikkuu kaiken lisäksi paljon työkoneita alueen keskeneräisten rakennustyömaiden takia.
Jukka Ahvonen kertoo maanantaina sattuneesta vaaratilanteesta, kun hän itse oli viemässä lastaan kouluun Henttaalta Kilon suuntaan.
Matka pysähtyi tuttuun tapaan Suurpellossa Opinmäen koulun kohdalla liikenneruuhkiin. Ahvosen mukaan pahimpina aamuina sadan metrin matkan eteneminen Lillhemtin tiellä voi kestää 15 minuuttia.
Opinmäen koulun kohdalla Ahvosen auton ja edellä ajavan auton väliin jäi suojatie.
Yhtäkkiä Ahvonen huomasi, miten pieni poika lähti juosten ylittämään suojatietä hänen autonsa edestä. Samaan aikaan vastaan tuli auto, joka ei osoittanut minkäänlaisia pysähtymisen tai jarruttamisen merkkejä.
– Kuljettaja ei huomannut tilannetta, mutta hänen vieressään istunut tytär säikähti tilannetta niin, että nosti kädet päänsä päälle, Ahvonen kertoo.
Läheltä piti -tilanteessa oli onni onnettomuudessa.
– Poika havaitsi auton viime tipassa ja ehti pysähtyä juuri ennen kuin olisi törmännyt auton keulaan, Ahvonen sanoo.
Jarmo Palola puolestaan muistelee kokemuksiaan Suurpellon liikenteestä keskiviikkoaamulta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Jarmo Palola toi poikaansa Karolusta torstaiaamuna Opinmäen kouluun.Ronnie Holmberg / Yle
Hän oli viemässä kahdeksan maissa aamulla lastaan Opinmäen koulun ohi Niittykummun suuntaan päiväkotiin. Koulun kohdalla tehtiin parasta aikaa tiehen hidastetta, ja Henttaan suuntaan kulkeva kaista oli suljettu.
– Aamun pimeydessä paikalla oli kolme rekkaa, joissa kaikissa oli huomiovilkut päällä. Kyllä se aika kaoottiselta ja vaaralliselta näytti, kun ruuhkaisen ja raskaan liikenteen seassa liikkui myös lapsia, Palola sanoo.
"On vain ajan kysymys, että jotain vakavaa sattuu"
Myös Niklas Killström on kahden kouluikäisen lapsen isä, ja toimii Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtajana. Hän kertoo, että vaaratilanteita Opinmäen koulun liepeillä on ollut lähes päivittäin.
– On vain ajan kysymys, että jotain vakavaa sattuu, sanoo Killström.
Opinmäen kansainvälisen koulun vanhempainyhdistyksen jäsen Elena Van Leemput pitää hänkin Suurpellon kaaosmaisia liikennejärjestelyitä lapsille vaarallisina, ja ihmettelee miksi Espoon kaupunki ei tee asialle mitään.
Image may be NSFW. Clik here to view.Opinmäen kansainvälisen koulun vanhempainyhdistyksen jäsen Elena Van Leemput on huolissaan lasten liikenneturvallisuudesta Suurpellossa. Ronnie Holmberg / Yle
– Olemme olleet vanhempainyhdistyksestä yhteydessä kaupunkiin liikenneturvallisuuden parantamiseksi, mutta mitään ei ole tapahtunut, Leemput sanoo.
Suurpellon ja Henttaan välillä käydään sanasotaa
Suurpellon liikennejärjestelyihin voi olla hankala tehdä muutoksia, jos alueen asukkaat eivät pääse yhteisymmärrykseen siitä, mitä ja miten niitä pitäisi muuttaa.
Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Killström myöntää, että keskustelu liikennejärjestelyistä käy välillä kuumana suurpeltolaisten ja henttaalaisten välillä.
– Aika värikästäkin keskustelua käydään sosiaalisessa mediassa. Kyllähän tässä valitettava vastakkainasettelu Maakirjantien ympärillä on, Killström sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Suurpeltoseuran puheenjohtaja Eira Mononen ja Lillhemtin omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Niklas Killström.Ronnie Holmberg / Yle
Kiistakapulana on siis Suurpellosta Henttaalle kulkeva Maakirjantie, joka jatkuu Vanhana Lillhemtin tienä.
Taustalla on asukkaiden kokemus liikenneyhteyksien heikkenemisestä aikaisemman väylän poistuttua ajoneuvoliikenteeltä. Tieyhteys suljettiin vajaa vuosi sitten voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Henttaalaiset ja myös osa suurpeltolaisista toivoisi tien avaamista uudelleen ajoneuvoliikenteelle.
– Jos liikennettä voidaan jakaa useammalle reitille, sen pitäisi helpottaa tilannetta Opinmäen koulunkin edustalla. Kun on väljempää, on myös turvallisempaa, Killström sanoo.
Espoon kaupunginhallitus päätyi viime kuussa sille kannalle, että Maakirjantie voidaan avata väliaikaisesti yksisuuntaisena Henttaalta Suurpeltoon. Päätös ei ole kuitenkaan vielä lainvoimainen, sillä siitä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Jos valituskierre alkaa, voi koko Suurpellon kehittäminen viivästyä tuntuvasti.
Maakirjantien avaamista vastustaa Suurpeltoseura. Seuran puheenjohtajan Eira Monosen mielestä koko Suurpellon suunnitteluperiaate on ollut, että alue on puistomainen ja läpiajolta suljettu, ja että alueella liikkuvat vain koteihinsa kulkevat asukkaat.
– En näe hyväksi, että tästä suunnitteluperiaatteesta peruutettaisiin ja avattaisiin tämä yhteys. Haluan muistuttaa, että Maakirjantielle valmistui vuosi sitten korvaava liikenneyhteys Lillhemtintie, sanoo Mononen.
Monosen mielestä kyse on koululaisten saattoliikenteen ongelmasta Opinmäen koulun ympäristössä, ja ongelma pitää myös ratkaista tällä alueella.
– Opinmäen koulun ympäristöön voitaisiin rakentaa uusia oppilaiden jättöpaikkoja. Jos niitä olisi enemmän, sujuisi saattoliikenne joustavammin ja turvallisemmin. Myös bussiliikenteen pysäkkien paikkoja voisi miettiä uudelleen, ehdottaa Mononen.
Parannuksia liikenneturvallisuuteen jo tänä vuonna
Kaupunkitekniikan johtaja Harri Tanska sanoo, että suunnitelma Vanhan Lillhemtin tien avaamisesta ajoneuvoliikenteelle valmistuu marraskuun loppuun mennessä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Opinmäen koulun edessä Espoon Suurpellossa liikenneruuhka on pahimmillaan arkiaamuisin kahdeksan maissa. Ronnie Holmberg / Yle
Tie Henttaalta Suurpeltoon avataan todennäköisesti yksisuuntaisena, ja osa siitä on tarkoitus rajata kevyelle liikenteelle.
– Tie kaventuu. Se on mahdollista, koska tie on yksisuuntainen. Tien kaventamisella saadaan myös nopeuksia rajoitettua. Harkinnassa on myös, että tielle tulee töyssymäisiä esteitä, sanoo Tanska.
Tällä hetkellä kevyt liikenne kulkee hiekkapintaisella raitilla, jonka päälle on kaavoitettu uusia asuinrakennustontteja.
Toistaiseksi on avoinna, miten kauan Vanhan Lillhemtintien liikenne pidettäisiin avoimena. Teknisen lautakunnan kokouksessa toivottiin, että liikenne kulkisi toukokuun loppuun asti.
Toisaalta, liikenteen avaamista on perusteltu sillä, että Lillhemtintien varrella ja Opinmäen koulun tuntumassa on rakennustyömaita. Tällä perusteella liikenteen pitäisi jatkua vuosia, sillä rakennustyömaita alueella tulee riittämään koko tämän vuosikymmenen, kun Suurpellon uudet kohteet alkavat rakentua.
Suurpeltoseura voisi suostua liikenteen avaamiseen sillä ehdolla, että kyse olisi tiukasti rajatusta ajasta.
– Opinmäen kohdalla oleva rakennustyömaa valmistuu ensi kesän lopulla. Se olisi määräaika, joka sille voitaisiin antaa. Silloin saataisiin myös Opinmäen saattoliikenteen ratkaisut toteutetuksi, Mononen sanoo.
Image may be NSFW. Clik here to view.Suurpellon aamuruuhkassa kaikilla tuntuu olevan kiire. Ronnie Holmberg / Yle
Koulun vieressä olevalle Hentebynkadulle ollaan tekemässä kiertoliittymää, joka mahdollistaa saattoliikenteen kääntymisen ja lasten jättämisen ihan koulun oven eteen.
Henttaankaaren pohjoispuolelle on tulossa myös yksi uusi bussipysäkki.
– Tämä mahdollistaisi sen, että kun alueella on talonrakennustyömaita, niin uudelta pysäkiltä tarvitsee ylittää vain yksi katu matkalla Opinmäen koululle. Tämä helpottaisi kulkua ja tekisi sen turvallisemmaksi, kaupunkitekniikan johtaja Tanska sanoo.
Aluksi kyseessä olisi Tanskan mukaan ajoratapysäkki, mutta kesällä paikalle rakennettaisiin pysäkkisyvennys, joka olisi pysyvä ratkaisu.
– Tämä mahdollistaisi myös saattoliikenteelle sen, että siinä voitaisiin jättää lapsi kyydistä. Saattoliikenne voisi kääntyä takaisin koulun edessä olevassa liikenneympyrässä. Näin koulun ympärille tulisi mahdollisimman vähän ajoa, hän sanoo.
Voit keskustella aiheesta 21.11.2020 klo 23.00 asti.
Yhdysvalloissa Georgian osavaltiossa on saatu valmiiksi presidentinvaaleissa annettujen äänten käsintehty uudelleenlaskenta, jonka tulos vahvistaa demokraattien Joe Bidenin voittaneen osavaltiossa.
Asiasta ilmoitettiin torstaina paikallista aikaa tiedotteessa, joka julkaistiin osavaltion ylimmän vaaliviranomaisen verkkosivuilla.
Tiedotteen mukaan uudelleenlaskenta vahvisti aiemman koneellisen laskennan antaneen tarkan kuvauksen vaalien voittajasta Georgiassa.
Ero kaventui, mutta oli selvä
Bidenin ja istuvan presidentin Donald Trumpin ero kaventui jokseenkin uudelleenlaskennan myötä. Tuoreiden tulosten mukaan Biden voitti Trumpin yhteensä 12 284 äänellä, kertoo uutiskanava CNN.
Tiedotteen mukaan erot alkuperäisen koneellisen laskennan ja uudelleenlaskennan tulosten välillä olivat pieniä.
Valtaosassa piirikuntia ei eroja edes havaittu ja monissa osavaltioissa erot olivat alle kymmenen äänen suuruisia.
Osavaltion lain mukaan Georgian tulee sertifioida vaalituloksensa paikallista aikaa perjantaihin mennessä, kertoo CNN.
Biden on lähes 30 vuoteen ensimmäinen demokraattien presidenttiehdokas, joka on vienyt vaalivoiton Georgiassa.
Trump ei ole suostunut myöntämään presidentinvaalitappiotaan. Hän on toistuvasti levittänyt viranomaistenkin perättömäksi julistamia syytöksiä vaalivilpistä ja pyrkinyt vaikuttamaan ääntenlaskennan tuloksiin oikeustoimin.
Lähes 6 000 laskematonta ääntä
Uutistoimisto AFP:n mukaan Georgian uudelleenlaskennan valvomisessa mukana ollut Gabriel Sterling kertoi uutiskanava Fox Newsille, että tavallisesti republikaanien suuntaan kallistuvissa piirikunnissa löytyi joitain epäjohdonmukaisuuksia.
– Hyvä puoli on se, että uudelleenlaskenta teki tehtävänsä. Se löysi nuo äänierät, hän kertoi Fox Newsille.
CNN:n mukaan viikonmittaisen uudelleenlaskennan aikana vaaliviranomaiset löysivät neljässä piirikunnassa uusia eriä ääniä, joita ei ollut joko laskettu vaalipäivänä tai jotka oli välitetty ylimmälle vaaliviranomaiselle väärin äänten yhteenlaskentaa varten.
Kaiken kaikkiaan uudelleenlaskennassa löytyi yli 5 800 aiemmin laskematta jäänyttä ääntä. Uutiskanavan mukaan näistä lähes 1 400 ääntä meni Trumpille, joka on valheellisesti sanonut äänten löytymisen olevan todiste vilpistä.
Osavaltion viranomaiset painottivat uutiskanavan mukaan, että löydetyissä äänissä on kyse inhimillisistä virheistä, eivätkä ne viittaa petoksiin tai äänten peukalointiin.
CNN:n mukaan osavaltion ylin vaaliviranomainen Brad Raffensperger on joutunut oman puolueensa silmätikuksi. Häntä ovat kritisoineet niin Trump kuin osavaltion republikaanisenaattoritkin, jotka ovat vaatineet häntä eroamaan ja syyttäneet valheellisesti hänen epäonnistuneen rehellisten ja avointen vaalien järjestämisessä.
Brittilehti Independent kertoi aiemmin tällä viikolla, että Raffensperger ja hänen vaimonsa ovat saaneet vaalien jälkeen jopa tappouhkauksia.
Independentin mukaan Raffenspergerin vaimo sai muun muassa useita uhkaavia tekstiviestejä sen jälkeen, kun osavaltio ilmoitti tekevänsä käsin äänten uudelleenlaskennan. Yhdessä viestissä kerrottiin, että hänen miehensä ansaitsisi joutua teloituskomppanian eteen.
Biden syytti torstaina Trumpin vahingoittavan demokratiaa häpeämättömästi ja välittäneen maailmalle "uskomattoman vahingollisia viestejä" siitä, miten demokratia toimii. Tuleva presidentti kommentoi asiaa toimittajille kotiosavaltiossaan Delawaressa.
Vaalivilppisyytöstensä lisäksi Trump on viime aikoina myös ottanut yhteyttä vaaliviranomaisiin ainakin Michiganissa, jossa Biden voitti noin 155 000 äänellä. Lisäksi hän on kutsunut michiganilaisia republikaanipäättäjiä Valkoiseen taloon.
Samaan aikaan hänen vaalikampanjansa on vetänyt pois Michiganissa nostamansa oikeushaasteen, joka pyysi tuomioistuimia estämään osavaltion tulosten virallisen vahvistamisen.
Kun Bidenilta kysyttiin kommenttia Trumpin viranomaisille tekemiin puheluihin, hän arvioi kyseessä olevan jälleen yksi tapaus, jonka myötä Trump ikuistuu historiankirjoihin yhtenä Yhdysvaltain vastuuttomimmista presidenteistä.
– On vaikea käsittää, miten tämä mies ajattelee, Biden sanoi.
– Olen varma, että hän tietää, ettei hän ole voittanut, ettei hän voi voittaa ja, että me tulemme antamaan virkavalamme tammikuun 20. päivänä.
"Yhdysvaltain historian vaarallisin televisiolähetys"
Trumpin vaalikampanjan oli tarkoitus tuoda esille todisteita vaalivilpistä torstai-iltana Suomen aikaa pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Tilaisuudessa puhui muun muassa Trumpin henkilökohtainen asianajaja Rudy Giuliani. Hän kertoi asianajajien saaneen haltuunsa todisteita vaalivilpistä. Todisteet ovat muun muassa vaalivirkailijoiden antamia valaehtoisia todistuksia, joita on Giulianin mukaan satoja tai tuhansia. Vaalivilppi on hänen mukaansa ollut järjestelmällistä ja osavaltioiden laajuista.
Useat eri uutismediat ja sitoutumattomat järjestöt sekä vaaliviranomaiset eivät ole löytäneet todisteita Giulianin väittämästä vilpistä.
Trumpin lakitiimi esitti lehdistötilaisuudessa myös väitteitä muun muassa siitä, että kommunistit olisivat sekaantuneet jotenkin vaaleihin.
Giuliani sen sijaan nousi sosiaalisessa mediassa isosti esiin sen jälkeen, kun toistuvasti hikeä otsaltaan pyyhkivän lakimiehen ohimoja pitkin alkoi valua tummaa nestettä. Tämän oletettiin olevan hiusväriä.
Trump antoi varhain keskiviikkona Suomen aikaa potkut maan kyberturvallisuus- ja infrastruktuuriturvallisuusviraston (CISA) johtajalle Chris Krebsille, joka on tyrmännyt tämän väitteet laajasta vaalivilpistä.
Krebs kirjoitti Twitterissä, että Trumpin lakitiimin torstainen tiedotustilaisuus oli kaikkein vaarallisin tunnin ja 45 minuutin mittainen televisiolähetys koko Yhdysvaltain historiassa.
– Ja mahdollisesti hulluin. Jos, et tiedä, mistä puhun, olet onnekas, hän jatkoi.
Tamperelainen freelancer-toimittaja Taina Kanerva on ottanut koronaviruksen koko ajan vakavasti.
Kanerva perui miehensä Harri Järvisen kanssa kaikki mahdolliset menot. Kaupassakin käytiin vain kerran viikossa. Kaupassa Kanerva piti maskia, vaikka toisella kotipaikkakunnalla Sastamalassa vain harva piti. Kanerva sai maskin takia jopa naureskelua osakseen.
– Olemme eläneet kuin nunnat ja munkit Kämmäkän luostarissa ja noudattaneet kaikkia turvatoimia, Kanerva kuvasi ystävilleen Facebookissa.
Niin vain silti kävi, että kuukausi sitten hän ja miehensä saivat koronatartunnat. Mies altistui työyhteyksissä, minkä takia molemmat menivät koronatestiin.
– Onhan se aika järkkyä, kun tieto tulee kirjeessä. COVID-positiivisuus on lakonisesti ilmoitettu kirjainyhdistelmällä. Tuli tunne, että tämä on väärin, kun olen tehnyt kaikki oikein.
Moni tartunta perhepiirissä
Taina Kanerva haluaa kertoa sairastumisestaan avoimesti, koska monella on harhaluulo, ettei voi sairastua.
– Tartunta on käänteinen lottovoitto, mutta ei se katso yhtään mitään, kun tulee kohdalle.
Koronavirukseen sairastunut joutuu usein leimatuksi, vaikka on voinut olla todella varovainen. Vielä on lisäksi paljon avoimia kysysymyksiä sairauteen liittyen.
Tuoreen tanskalaistutkimuksen mukaan koronavirus tarttui kasvomaskien käyttäjiin lähes yhtä paljon kuin maskittomiin. Tutkimusta on kritisoitu, eikä siinä tutkittu, estävätkö kasvomaskit koronaviruksen leviämistä. Maskisuositus on edelleen voimassa monessa paikassa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kaikki me väsymme koronaan, mutta nyt se vasta leviää. Elää pitää koronasta huolimatta, mutta ottakaa turvaohjeet tosissanne, Taina Kanerva sanoo. Silja Viitala / Yle
Usein koronavirus tarttuu juuri perhepiirissä. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli viime viikolla yhteensä 66 uutta tartuntaa. Näistä 15 tuli perhepiiristä ja joka kolmannessa tapauksessa tartunnan lähde jäi mysteeriksi.
Koko Suomessa yli puolet eli 55 prosenttia jäljitetyistä tartunnoista tapahtuu samassa taloudessa asuvilla.
– Varoin sairastumisesta, kun pelkäsin. En silti uskonut, että tartunta osuu kohdalle, kun kuljen maski päässä joka paikassa ja perumme kaikki menot ja huvit.
Vaikeat oireet
Testituloksen jälkeen tulivat myös Kanervan ja Järvisen oireet. Kuume sahasi yli viikon, lihakset ja nivelet olivat kipeitä.
– Hengittäminen sattui. Virus veti ihan petipotilaaksi. Olimme vähän tajunnan rajamailla, mutta sairaalaan ei ihan lähdetty, Kanerva kuvaa.
Myöhemmin hän sai myös iho-oireita. Tartunnan saamisesta on neljä viikkoa, ja verensokerit ja tulehdusarvot ovat koholla.
– Kukaan ei tiedä, mitä seurauksia tästä lopulta on. Emme joutuneet sairaalaan hengityskoneeseen, mutta meille ei tullut se helppokaan vaihtoehto, että tämä menisi ohi tavallisella flunssalla.
Koronavirus on vaikuttanut pariskunnan elämään muutenkin, koska molemmat ovat yrittäjiä.
Kamalin tilanne oli, kun Taina Kanervan isä sairastui keväällä keuhkokuumeeseen. Hoivakodeissa oli täydellinen eristys, eikä tytär päässyt katsomaan isäänsä moneen kuukauteen. Se oli raastavaa.
– Sain nähdä isän vasta kuolinvuoteella sairaalassa. Se oli rankempaa kuin oma sairastuminen, Kanerva kertoo.
Turvallisuusohjeet ovat tärkeitä
Pariskunnan oma, kaksi viikkoa kestänyt eristys on päättynyt lähes kaksi viikkoa sitten. Taina Kanervan mukaan koronaviruksesta kärsivä potilas jää yksin.
– Jäljityksestä ja eristyksestä tulee monta puhelua, mutta kukaan ei ota yhteyttä terveyskeskuksesta, miten tautia hoidetaan.
Tilanne voi olla yksin elävälle ja vanhukselle pelottava, kun julkisuudessa puhutaan kuolleista ja tehohoidosta.
– Järjestelmää kiinnostaa eristäminen ja jäljittäminen, mutta potilas jää aika yksin kotiin, Kanerva sanoo.
Lisäksi koronavirukseen liittyy leimautuminen. Kanerva sanoo, että sairastaminen tuntuu kuin olisi saanut koleran tai ruton, vaikka syntilistalla ei ole bileitä tai ulkomaanmatkaa.
Taina Kanerva toivoo, että hänen oma tarinansa saa ihmiset jaksamaan noudattamaan turvallisuusohjeita.
– Kaikki me väsymme koronaan, mutta nyt se vasta leviää. Elää pitää koronasta huolimatta, mutta ottakaa turvaohjeet tosissanne.
Korjattu klo 9.41 vaihdettu viime vuonna viime viikoksi.
Ilmatieteen laitoksen Jokioisten mittausaseman mittauksissa lämpötilat ovat olleet tänä vuonna useina kuukausina ennätyksellisiä. Huomattavan lämmintä oli tammi-, helmi-, maalis-, kesä-, syys- ja lokakuussa. Esimerkiksi marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla on ollut kymmenen astetta lähes joka päivä.
Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ennustaa, että kohtuullisella todennäköisyydellä tästä vuodesta tulee mittaushistorian lämpimin Etelä-Suomessa.
– Pohjois-Suomen ennätystä ei vielä uskalla ennustaa, tilanteen näkee joulukuussa, kertoo Mika Rantanen.
Monet tutkijat ovat samaa mieltä, että tämä vuosi on vahvistanut muutoksen piirteitä poikkeuksellisesti. Ilmastonmuutos näkyy jo eteläsuomalaisissa kuusimetsissä. Linnut ja oravat kuljettavat mukanaan tammenterhoja, mutta aikaisemmin terhoista ei juuri ole lähtenyt taimia kasvamaan.
– Nyt tammen taimia on ilmestynyt kuusikoihin, ja taimet myös näyttävät menestyvän, sanoo professori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta.
Säiden ääri-ilmiöt suosivat tuholaisia
Kevääseen saakka Jokioisilla mitattiin harvinaisen paljon kovia tuulia, myös myrskylukemia. Lämpötilat heittelivät laidasta laitaan, aika ajoin oli varsin kuivaa – tai vastaavasti hyvin sateista. Myös muita ilmastonmuutokselle tyypillisiä ääriolosuhteita tuli näkyville. Esimerkiksi vettä satoi läpi syvimpien talvikuukausien.
Vuorottaiset kuumat ja kuivat sekä sateiset ja märät jaksot johtivat siihen, että pelloilla on ollut paljon ei-toivottuja tuholaisia ja kasvitauteja. Moni tuottaja on pelännyt satonsa puolesta.
Useat tuholaiset hyötyvät ilmaston lämpenemisestä. Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Erja Huusela-Veistola muistuttaa, että varsinkin alkukasvukauden kuivuus aiheutti kasvustojen hitaan kehittymisen.
Viime kasvukausi oli poikkeuksellisen vaihteleva.
– Tällaisena vuotena, kun kasvustoja oli hyvin monenaikaisia, tuholaisille löytyi aina sopivaa ravintoa, kertoo erikoistutkija Erja Huusela-Veistola.
Öljykasveilla oli myös paljon tuholaisia. Rapsikuoriaisen huippuesiintyminen osui kesäkuun helteisiin.
Image may be NSFW. Clik here to view.Keväällä esiintyi kuivissa oloissa viihtyviä tuholaisia kuten kirppoja. Arkistokuva kesäkuulta 2012.Kati Juntunen / Yle
Uutena tuholaisena löytyi viime kasvukaudella kalvassekoyökkönen, joka aiheutti vioituksia kevätvehnässä Elimäellä. Kalvassekoyökkösen ahneudella ei kuitenkaan ollut suoranaista tekemistä ilmastonmuutoksen kanssa, vaan esiintyminen on monen tekijän summa.
– Ainakin kasvukauden vaihtelevat olosuhteet ja kulunut lauha syksy sekä alkutalvi liittyvät mielestäni ilmastonmuutokseen, sanoo Huusela-Veistola.
Image may be NSFW. Clik here to view.Puissa oli silmuja marraskuun toiseksi viimeisellä viikolla Forssassa.Hanna-Katariina Hannula
Mustaruoste levisi kauraan
Myös kasvitauteja on esiintynyt tänä vuonna paljon. Kasvitaudit lähtivät leviämään heinäkuussa ja runsastuivat. Taudinaiheuttajia esiintyi normaalia enemmän, kertoo Luken erikoistutkija Marja Jalli.
Peltokasveilla ja viljoilla riesana olivat erilaiset sienet.
Erikoistutkija Jalli kertoo, että hätkähdyttävin kasvitauti oli loppukasvukaudesta mustaruoste. Mustaruosteet ovat olleet viime vuosina maailmalla tutkijoiden puheenaiheena niiden aggressiivisuuden takia. Kasvitauti sopeutuu tehokkaasti erilaisiin ympäristöoloihin. Marja Jallille oli yllätys, että mustaruoste levisi tänä kesänä kauraan, kun se aikaisemmin oli ollut muiden viljelykasvien kuten vehnän riesa.
Jokioisten ilmatieteellinen observatorio on perustettu 1957, mittaustuloksia on kerätty 1960-luvulta lähtien.
Venäjän Karjalaan on joulukuussa avautumassa suomalaisen vankileirin kopio.
Ensimmäisiä kuvia leiristä välitti viime viikolla Karjalan tasavallassa toimiva Venäjän valtion tv-kanava. Sen mukaan Kontupohjan lähellä sijaitsevalle leirille tullaan järjestämään koululaisten viikonloppuretkiä.
Venäläislapsille aiotaan kertoa alaikäisten vankien elämästä suomalaisten jatkosodan aikana Itä-Karjalaan perustamilla vankileireillä. Toiminta on osa Venäjän johdon korostamaa niin kutsuttua lasten isänmaallista kasvatusta.
Siksi myös Venäjän presidentin rahasto on tukenut leirikopion perustamista apurahalla.
Venäläismediassa "lasten keskitysleiriksi" nimetty hanke on jatkoa maassa viime aikoina esitetyille tulkinnoille Suomen toiminnasta toisen maailmansodan aikana.
Huhtikuussa Venäjän presidentin alainen tutkintakomitea aloitti virallisen rikostutkinnan, joka koskee Suomen armeijan venäläisväestöä varten perustamia leirejä vuosien 1941 ja 1945 välisenä aikana. Asiaa tutkitaan kansanmurhana.
Leirille keskitetyn venäläisen siviiliväestön kuolleisuuden syynä pidetään yleisesti sekä Suomessa että Venäjällä leirien karuja olosuhteita.
Image may be NSFW. Clik here to view.Suomalaisia sotilaita jatkosodassa. Kuvituskuva.SA-kuva
Venäjän tutkintakomitea väittää, että vankeja tapettiin myös kaasukammioissa ja elävältä hautaamalla. Suomen kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuortevapitää väitteitä epäuskottavina.
Väitteet perustuvat turvallisuuspalvelu FSB:n julkaisemiin todistajanlausuntoihin, jotka on Suomessa kyseenalaistettu.
Nyt tiedotetta suomalaisten jatkosodan aikaisten toimien rikostutkinnasta ei enää löydy Venäjän tutkintakomitean verkkosivuilta. Komitea ei ole vastannut Ylen kysymykseen tutkinnan etenemisestä.
Suomalaistutkijoita ovat hämmentäneet myös venäläisten syytökset Karjalassa sijaitsevista Sandarmohin joukkohaudoista.
Yleisen historiakäsityksen mukaan Sandarmohiin on haudattu yli 9 000 neuvostodiktaattori Josif Stalinin terrorin uhria. Heidän joukossaan arvioidaan olevan noin tuhat suomalaista.
Presidentti Vladimir Putinin perustaman Venäjän sotahistoriallisen seuran toissa vuonna aloittamiin kaivauksiin vedoten maassa on alettu esittää vaihtoehtoista teoriaa. Sen mukaan joukkohaudoissa olisi myös jatkosodan aikana aluetta miehittäneen Suomen armeijan teloittamia neuvostovankeja.
Joukkohaudat 1990-luvun lopulla löytänyt karjalaistutkija Juri Dmitrijev istuu parhaillaan vankilassa poliittisena pidetyn tuomion perusteella. Syyskuussa hänen vankeuttaan pidennettiin lähes kymmenellä vuodella.
Venäjän median ja viranomaisten levittämät tiedot vaikuttavat äkkiseltään Suomeen kohdistuvalta informaatiokampanjalta.
Todellisuudessa Suomi ei ole niinkään maalitaulu vaan ennemminkin sijaiskärsijä, kun Venäjä käyttää historiantulkintaa omiin sisäpoliittisiin tarkoitusperiinsä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Neuvostoliiton toisessa maailmansodassa käyttämää SU-100 -rynnäkkötykkiä esiteltiin kesäkuussa sotilasparaatissa Moskovassa.Grigori Vorobjov / Yle
Moskovan Carnegie-keskuksen tutkija Andrei Kolesnikov arvioi, että kyse on Venäjän johdon pyrkimyksestä yhdistää kansa puolelleen ja toisaalta ohjata huomiota pois todellisista ongelmista.
Kolesnikovin mukaan Venäjän valtio yrittää tietoisesti vääristellä kansan historiallista muistia Neuvostoliiton sortotoimista tai epäoikeudenmukaisiksi koetuista sodista.
– Se on pyrkimys saada kokonainen sukupolvi alistettua määräysvaltaan historiapropagandan avulla, Kolesnikov sanoo.
Natsi-Saksan kukistaminen on yksi harvoista venäläisiä yhdistävistä tekijöistä.
Tämä näkyy riippumattoman Levada-tutkimuskeskuksen mittauksissa. Voitto toisessa maailmansodassa on ollut venäläisten suurin ylpeyden aihe koko ajan 90-luvulta asti tehdyssä tutkimuksessa. Lokakuussa julkistetussa kyselyssä siitä ollaan kuitenkin ylpeämpiä kuin koskaan aiemmin.
Tulos ei yllätä.
Maassa on hehkutettu vuosi vuodelta yhä näkyvämmin voittoa suuressa isänmaallisessa sodassa, kuten venäläisillä on tapana kutsua toisen maailmansodan vuosien 1941–45 välistä jaksoa. Maailmansodan alkuvuosia, jolloin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, ei Venäjällä muistella.
Samalla Venäjä tulkitsee toisen maailmansodan tapahtumia yhä selvemmin itselleen mieluisalla tavalla.
Tänä vuonna tapahtumia on ruodittu yksityiskohtaisesti aina maan korkeinta johtoa myöten, kun Putin julkaisi kesäkuussa englanninkielisen historiatekstin. Siinä hän vierittää Neuvostoliitolta vastuuta sodan alkamisesta.
Tänään perjantaina Moskovassa esitetään taas Venäjän johdon näkemyksiä toisen maailmansodan kulusta ja sen perinnöstä.
Muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrov, Venäjän historiallisen seuran ja ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtaja Sergei Naryškin ja tutkintakomitean johtaja Aleksandr Bastrykinesiintyvät keskustelutapahtumassa, joka pidetään 75 vuotta sitten alkaneiden Nürnbergin oikeudenkäyntien kunniaksi.
Image may be NSFW. Clik here to view.Venäläisiä sotilaita marssi toisen maailmansodan aikaisissa univormuissa Moskovassa kesäkuussa järjestetyssä paraatissa. Grigori Vorobjov / Yle
Venäjän mielestä maailmaa tulee nyt muistuttaa toisen maailmansodan voittajavaltioiden perustamasta oikeusistuimesta, joka tuomitsi natsi-Saksan johtajia muun muassa rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
Natsi-Saksan tekojen lisäksi tilaisuudessa tullaan käsittelemään yksityiskohtaisesti myös sen liittolaisten kuten Suomen väitettyjä sotarikoksia.
Kaksipäiväisessä tapahtumassa on määrä julkaista kirjasarja, jossa käsitellään esimerkiksi Itä-Karjalan vankileirejä. Lähteenä käytetään muun muassa Neuvostoliitossa laadittuja kuulustelupöytäkirjoja, jotka turvallisuuspalvelu FSB on julkistanut.
Nürnbergin oikeudenkäynteihin vetoaminen sopii Venäjälle, sillä niissä ei puututtu voittajavaltioiden tekoihin.
Stalinin ja puna-armeijan rikosten jyrkkä tuomitseminen vaatisi Venäjän johdolta sellaista historiallisen totuuden tunnustamista, johon se ei ole valmis.
Päinvastoin, historiallisten tapahtumien neutraalista ja arvolatauksista riisutusta tulkinnasta on nyt pikemminkin tehty laitonta.
Venäjä lisäsi tänä vuonna pikavauhtia uudistamaansa perustuslakiin seuraavat lauseet:
"Venäjän federaatio vaalii isänmaan puolustajien muistoa ja varmistaa historiallisen totuuden puolustamisen. Kansan isänmaan puolustamisen yhteydessä osoittaman uroteon väheksymistä ei sallita."
20.11. klo 9.40 korjattu kuvatekstissä panssarivaunun tyyppi T-34:stä SU-100:ksi.
Helsingin hovioikeus on tuominnut huumeiden kauppapaikkana toimineen Sipulikanava-sivuston perustajan ja ylläpitäjän neljän vuoden vankeuteen avunannosta lukuisiin huumausainerikoksiin. Ensisijainen syyte törkeästä huumausainerikoksesta hylättiin.
Tuomio tuli avunannosta 18 törkeään huumausainerikokseen ja 12 huumausainerikokseen.
Hovioikeus piti Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden aiemmin antaman tuomion pääosin voimassa. Käräjillä tuomio oli kolme vuotta ja neljä kuukautta vankeutta.
Hovioikeus katsoi, että mies oli Sipulikanavaa ylläpitäessään edistänyt sen kautta käytyä laajamittaista huumekauppaa. Menettelyä ei kuitenkaan pidetty huumeiden välittämisenä.
Britannian pääministerin Boris Johnsonin piti olla viime joulukuun vaalivoiton jälkeen turvassa.
Vajaa vuosi sitten pidettyjen parlamenttivaalien tuloksena oli suurin konservatiivipuolueen enemmistö vuosikymmeniin.
Suuri osa kommentaattoreista piti selvänä sitä, että Johnsonin valtakausi on turvattu – jopa useammksi kuin yhdeksi parlamenttikaudeksi. Britannian EU-eropäätöksen siivittämä Johnson piirsi poliittisen kartan uusiksi saamalla tuen myös Pohjois-Englannin perinteisillä työväenpuolueen alueilla.
Murskavoittoa on kuitenkin seurannut romahdus.
59 prosenttia kansasta katsoo nyt, että Johnson suoriutuu pääministerin tehtävistään huonosti. Syynä on ennen kaikkea epäluottamus koronakriisin hoitoon.
Image may be NSFW. Clik here to view.Ihmiset suuntasivat ostoksille Lontoossa lokakuun lopussa, kun tieto pääministerin illan tiedotustilaisuudesta tuli julki. Puheessaan Johnson ilmoitti uusista koronarajoituksista.AOP
Britannian koronauhrien määrä nousi viime viikolla yli 50 000 kuolleeseen ensimmäisenä maana Euroopassa.
Image may be NSFW. Clik here to view.Skotlannin johtaja Nicola Sturgeonin ja Boris Johnsonin kannatuskäyrät ovat toistensa peilikuvia. Skotlannin itsenäistymisellä on ollut mielipidemittauksissa jopa 12 prosenttiyksikön etumatka. AOP
Koronalukujen ero väestöön suhteutettuna ei ole valtava, mutta epäilemättä tunne onnistumisesta kasvattaa luottamusta siihen, että Skotlanti pärjää omillaan.
Valtaosa skoteista kannatti EU-jäsenyyttä, mutta nyt Boris Johnson on ajamassa Britanniaa kohti hyvin jyrkkää, jopa kauppasopimuksetonta eroa.
Tunne siitä, että Englannin poliitikot eivät ota Skotlantia huomioon, on kasvanut kasvamistaan, ja Johnsonin puheet ovat lisänneet bensaa liekkeihin.
Johnson kuvaili tällä viikolla Skotlannin autonomiaa "katastrofiksi". Se vahvisti entisestään tunnetta Skotlantia kohtaan välinpitämättömästä tai jopa vihamielisestä konservatiivipuolueesta.
Image may be NSFW. Clik here to view.59 prosenttia briteistä katsoo nyt, että Boris Johnson suoriutuu pääministerin tehtävistään huonosti. Andy Rain / EPA
Johnsonilla vielä aikaa, mutta ennusmerkit huonot
Historiankirjojen rooli Britannian hajoamisen aiheuttaneena pääministerinä on nyt Boris Johnsonille todellinen uhka, ja toinen kausi pääministerinä näyttää kaukaiselta haaveelta.
Tuoreessa tutkimuksessa oppositiossa oleva työväenpuolue rynnisti Johnsonin konservatiivien edelle.
Kompuroinnista huolimatta Johnsonilla on kuitenkin vielä pelivaraa vuoden takaisen vaalivoiton jäljiltä.
Hän voi yrittää hurmata kansansa uudestaan koronakriisin väistyttyä ja torpata Skotlannin itsenäistymishankkeet toivoen mielipideilmaston muuttumista.
Ennusmerkit eivät Johnsonin kannalta kuitenkaan ole hyvät.
Hänen idolinsa Winston Churchill nousi historialliseksi johtajaksi ja kansallissankariksi toisen maailmansodan kriisissä, mutta koronakriisi on ajanut Johnsonin suosion syöksyyn.
"Hyvän sään pääministerin" roolia ei Johnsonille ole nyt tarjolla.
Koronakriisin väistyttyäkin luvassa on ankaraa puhuria Skotlannin ylämailta.
Yläkouluihin annetaan kasvomaskien käyttösuositus. Yläkoululaisille kaupungit tarjoavat maskit, mutta myös omia kasvomaskeja voi käyttää.
Kaupunkien hallinnoimissa sisätiloissa tapahtuva yli 20-vuotiaiden joukkue- ja kontaktilajien harrastustoiminta keskeytetään 23.11. alkaen kolmeksi viikoksi.
Sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä tulee rajoittaa 20 henkeen pääkaupunkiseudulla 23.11. alkaen kolmeksi viikoksi.
Uimahallien kävijämäärää rajoitetaan puoleen ja pukukaapeista puolet suljetaan. Lisäksi kirjastoissa vähennetään opintosalien paikkoja.
Toisen asteen etäopetuksen vuorottelua lisätään toistaiseksi.
Pääkaupunkiseutu on siirtynyt koronapandemian leviämisvaiheeseen. Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmän kertoo tiedotustilaisuudessaan uusista suosituksista alueelle.
Paikalla ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen, HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Lisäksi paikalla on Etelä-Suomen aluehallintoviraston terveydenhuoltoyksikön päällikkö Mikko Floréen.
Klo 12.43 Moniin sisäurheilulajeihin kolmen viikon kielto
Sisätiloissa saa kokoontua enintään 20 henkilöä. Tämä koskee esimerkiksi konsertteja, elokuvia ja urheilutilaisuuksia.
– Tällä on iso merkitys tapahtumajärjestäjille myös taloudellisesti. Päätökseen vaikutti se, että niin suuri osa tartunnoista on sellaisia, etteme tiedä mistä ne aiheutuvat. Paikat, joihin kokoontuu paljon ihmisä, ovat riskialttiita taudin leviämiselle, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
– Viidestä kriteeristä neljä täyttyi. Kukaan ei halua, että sairaalat täyttyvät ennen kuin ryhdytään toimiin. Lisäksi tartuntoja tulee hyvin eri lähteistä, joten tarvitaan isompia ja laajempia toimia, sanoo HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi.
Urheilulajeista mukana ovat muun muassa joukkue-ja kontaktilajit. Kolmeksi viikoksi harrastustoiminta päättyy judossa, karatessa, nyrkkeilyssä, painissa, taekwondossa ja muissa kamppailulajeissa sekä futsalissa, jalkapallossa, jääkiekossa, kori-, käsi- ja lentopallossa, salibandyssä, ringetessä, kaukalopallossa, uppopallossa, vesipallossa, jalkapallossa sisäpallohalleissa, amerikkalaisessa jalkapallossa, rugbyssä, kriketissä, basebalissa, pesäpallossa, liitokiekossa, cheerlederissä, joukkuevoimistelussa ja muodostelma luistelussa.
Uimahallit ja kuntosalit sen sijaan ovat avoinna. Tosin uimahallien kävijämäärää rajoitetaan puoleen ja pukukaapeista puolet suljetaan. Lisäksi kirjastoissa vähennetään opintosalien paikkoja 23.11.2020 alkaen toistaiseksi.
Klo 12.07 Lisätoimena Espoossa kokeillaan jalkautuvaa testausta
Viime aikoina yli puolet tartunnoista on tullut perheissä ja lähipiirissä, yksityisissä juhlissa ja tilaisuuksissa, työpaikoilla sekä harrastuksissa. Kouluissa ja päiväkodeissa on enemmän altistustilanteita, mutta vähemmän varsinaisia jatkotartuntoja.
Maahanmuuttajataustaiset asukkaat korostuvat tartuntaluvuissa. Pääkaupunkiseudun kaupunkien tavoiteena on entisestään lisätä yhtyeistyötä eri järjestöjen ja yhteisöjen kanssa pääkaupunkiseudulla. Myös uskonnollisten yhteisöjen edustajia tavataan ja keskustellaan torjuntatoimista.
– Sama ilmiö on havaittu kansainvälisesti ja myös muissa Pohjoismaiden pääkaupungeissa, Suomi ei ole tässä mielessä ole mitään poikkevaa. Nämö yhteisöt asuvat hiukan tiiviimmin, perhekoot ovat suurmepia ja usein ollaan palveluammateissa, joten etätyö ei onnistu. Haasteita on myös kielen kanssa, informaatio ei ole välittynyt. Yhteisöissä on myös voimakkaita tapoja ja perinteitä, Mäkijärvi sanoo.
– Alueet, joissa on paljon ihmisiä tiiviisti, kohdennetaan toimia erityisesti sinne. Tällainen on esimerkiksi Matinkylä-Olarin kaupunkikeskus. Esimerkiksi jalkautuvaa testausta tullaan käyttämään näillä alueilla, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Klo 11.51 Rajoitusten vaikutusta tarkastellaan vielä ennen joulua
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä seuraa tilannetta ja tarvittaessa rajoituksia tiukennetaan vielä ennen joulua.
Klo 11.49 Vapaavuori painotti jokaisen vastuuta
Koronainfon keskeisin viesti on se, tilanne pääkaupunkiseudulla on pahentunut ja lähipäivinä se voi pahentua entisetään, sanoi Helsingin pormestari Jan Vapaavuori.
– Juuri nyt on aika toimia. Kaikkea ei voi ratkaista rajoituksilla, olennaista on, miten ihmiset käyttäytyvät. Skarpataan seuraavat kolme viikkoa, ja noudatetaan ohjeistuksia, rajoituksia ja suosituksia, Vapaavuori painotti.
Vapaavuoren mukaan kaikkia rajoituksia ei otettu käyttöön, esimerkiksi kirjastoja ja museoita ei suljeta.
Klo 11.40 Vantaa muistutti henkilöstön ja lasten suojaamisesta
Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen painotti henkilöstön suojaamisen merkitystä. Siksi maskisuositukset laajenevat myös muun muassa päiväkoteihin.
Kahden viikon maskimäärä on varattuna. Ohje on, että jokaiselle yläkoululaiselle on varattu neljä maskia per päivä. Viljasen mukaan uusia tilataan lisää.
Syksyn ylioppilasjuhlat järjestetään ilman yleisöä.
– On tärkeää, että omaiset käyttävät vierailuillaan läheistensä luona esimerkiksi hoivakodeissa maskia, Viljanen muistutti.
Lentokentällä kaikkien testausta ei voida toteuttaa. Testaaminen vaatisi liian suuren työvoiman.
– Tavoiteena on kuitenkin saada lentoliikenne edes 30 prosentin tasolle, joten se tarkoittasi noin 20 000 matkustajaa päivässä, Viljanen sanoi.
Klo 11.35 Espoo toivoo lähikuntien tulevan mukaan susoituksiin
Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä toivoo lähikuntien noudattavan samoja linjauksia, jotka annettiin pääkaupunkiseudulle. Hän myös muistutti yritysten mahdollisuudesta vaikuttaa tilanteeseen omilla vastuullisilla ratkaisuillaan.
Klo 11.23 Vapaavuori: “Ohjeistus koskee pääkaupunkiseutua, mahdollisesti myöhemmin myös muuta Uuttamaatta”
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori esitteli uudet rajoitukset ja suositukset. Ne jakautuvat kahteen ryhmään ajallisesti.
Mukana on määräyksiä, joita on pakko noudattaa sekä suosituksia, joita toivotaan noudatettaviksi. Ohjeistus koskee pääkaupunkiseutua.
Määräys tulee sisätiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin. Ohjeistuksen mukaan ei saa järjestää yli 20 hengen tilaisuuksia. Koskee konsertteja, urheilutilaisuuksia ja juhlia kolmeen viikkoon pääkaupunkiseudulla 23.11.2020 alkaen. Lopullisen päätöksen asiassa tekee Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Koronakoordinaatioryhmä kehottaa noudattamaan harkintaa ja pidättyväisyyttä yksityistilaisuuksien järjestämisessä ja suosittelee, ettei yli 10 hengen yksityistilaisuuksia toistaiseksi järjestetä lainkaan. Suositus koskee myös syksyn ylioppilasjuhlia, perhe- ja sukutilaisuuksia ja joulun ajan juhlia.
Rajoitus tulee myös aikuisten harrastustoimintaan kolmeksi viikoksi. Myöskään aikuisten harrastusjoukkueiden välisiä otteluita, kilpailuita tai alueellista sarjatoimintaa ei järjestetä samana ajanjaksona. Yksityisten toimijoiden suositellaan noudattavan samoja rajoituksia.
Aikuisten harrastusryhmät suositellaan tehtäväksi vain oman ryhmän sisällä, ei esimerkiksi korvaavia tunteja muissa ryhmissä. Esimerkiksi kuorolaulu on sallittua.
Rajoitukset eivät koske yksilö- ja ryhmälajien maajoukkuetoimintaa, SM-tason ja I-divisioonan tasoista kilpailutoimintaa ja kansainväliselle huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua.
Yläkoululaisille tulee maskisuositus, toisen asteen opetuksessa se on jo ollut. Yläkoululaisille kaupungit tarjoavat maskit, mutta myös omia kasvomaskeja voi käyttää.
Toisen asteen opetuksessa siirrytään vuorotteluun viikon jaksoissa kerrallaan. Ammatillisessa koulutuksessa vain kolmannes lähiopetuksessa.
Muutoksia tulee myös palveluihin. Ravintoloiden on suljettava liikkeensä kello 23, anniskelun tulee päättyä kello 22.
Pormestarin mukaan suuri osa tartuntajäljityksistä on jäänyt löytymättä. Vapaavuori painotti, että tavoiteena on leviämisen estäminen tai hillitseminen ja suojella riskiryhmiä.
Klo 11.13 Koronatartuntojen määrät ovat kasvussa
Ilmaantuvuuden uusin luku on 113 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Uudellamaalla tartuntojen määrä testauksissa olleista on 3,3 prosenttia.
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi arvioi, että luku nousee lähipäivinä. Hänen mukaansa testauskapasiteetti riittää hyvin toistaiseksi.
Mäkijärvi vetosi, että jokainen noudattaa koronaohjeita ja suosituksia.
Klo 11.07 THL:n ylilääkäri kertoi yleisesti koko maan koronatilanteesta
THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen kertoi tilaisuuden alussa461 uudesta koronatapauksesta koko maassa tälle päivälle, mutta luvussa on mukana kahdesta sairaanhoitopiiristä aiempien päivien lukuja.
Tapausilmaantuvuus on 58 koko maassa, testauksia on tehty noin 1,8 miljoonaa koko maassa.
Puumalainen viittasi myös siihen, että Euroopassa tilanne jatkuu huonona.
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmään kuuluvat Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto.
Koronatilannetta arvioidaan säännöllisesti sekä pääkaupunkiseudun että Uudenmaan alueellisten koordinaatioryhmien kokouksissa. Molemmat ryhmät kokoontuivat eilen.
Myös HUS järjestää oman tiedotustilaisuutensa koronavirustutkimuksista tänään kello 13.
Odotettavissa tiukennuksia
Valtioneuvosto antoi jo aiemmin syksyllä linjauksia koronatoimista eri epidemian vaiheisiin.
Hallitus suosittelee leviämisvaiheessa alueellista tai paikallista suositusta yli 10 hengen yksityistilaisuuksien välttämisestä. Jo viime viikolla pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä suositteli, ettei yli 10 hengen yksityistilaisuuksia tulisi toistaiseksi järjestää pääkaupunkiseudulla.
Tarvittaessa yleisötilaisuuksien järjestäminen voidaan kieltää kokonaan.
Hallitus myös suosittelee ryhmäharrastustoiminnan keskeyttämistä tilojen käyttörajoitusten perusteella tarvittaessa kokonaan. Lasten ja nuorten harrastusten kohdalla pyydetään kuitenkin käyttämään erityistä harkintaa.
Julkiset tilat voidaan sulkea kokonaan. Hallitus suosittelee kuitenkin huomioimaan tilojen käytön luonteen.
Viimesijaisena keinona hallitus suosittelee toisen asteen oppilaitosten siirtymistä etäopetukseen, mutta silloinkin on huomioitava välttämättömän lähiopetuksen tarpeet.
Hallituksen suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia.
Joensuulainen Leena Partanen, 34, sijoittaa säännöllisesti sekä rahastoihin että osakkeisiin. Hänen tavoitteensa on, että osake- ja rahastopotti kasvaisi joka vuosi ja osinkotulot nousisivat pitkällä tähtäimellä.
– Olisi hienoa, jos ne voisivat jossakin elämän vaiheessa olla merkittävä osa omaa tulonlähdettä, Partanen summaa.
Partasen toiminta on kuin suoraan Emilia Kullaksen oppikirjasta.
– Naisten pitää ottaa omat rahat haltuun. On säästettävä niin, että siitä saa tuottoa. Rahan arvo laskee, kun sitä pidetään tilillä, tietokirjailija ja Elinkeinoelämän valiokunnan EVAn johtaja kommentoi.
Ja hän tietää, mistä puhuu. Kullas on seurannut rahoitusalaa jo useita vuosikymmeniä paitsi työnsä puolesta, myös henkilökohtaisesta kiinnostuksesta. Entinen Talouselämän päätoimittaja on kirjoittanut yhdessä Ninni Myllyojan kanssa kolme naisille suunnattua sijoitusopasta, joista viimeisin, Rahan taju, julkaistiin tänä vuonna.
– Teimme ensimmäisen kirjamme, kun osakkeet laskivat vuoden 2009 finanssikriisissä. Olimme Ninnin kanssa molemmat tuolloin esikoisten kanssa hoitovapaalla.
Kullas kertoi ystävilleen lounaan äärellä, että Helsingin pörssissä on meneillään kaikkien aikojen alennusmyynti.
– Sanoin leikilläni, että voisin myydä vaikka sisäelimeni, että saisin rahaa sijoittamiseen. Työssäkäyvät ystävät laskivat ruokailuvälineensä pöydälle ja pyysivät Kullasta kertomaan lisää.
– Silloin tajusin, että asia kiinnostaa muitakin. Siitä piti vain osata puhua ymmärrettävästi.
Image may be NSFW. Clik here to view.- Sijoittamisessa naisia motivoivat erilaiset asiat kuin miehiä, sanoo Emilia Kullas. Kullas kuvattiin helmikuussa 2019.Sasha Silvala / Yle
Sijoittamiseen liitetään yhä enemmän pehmeitä arvoja
Sijoittamisesta puhuminen on Kullaksen mukaan mennyt vuosikymmenessä aimo harppauksen eteenpäin. Vielä 2000-luvun alkuvuosina keskustelupalstat olivat aloittelijoille vaikeasti lähestyttäviä paikkoja, eikä keskusteluihin osallistuvan naisen kannattanut mainita sukupuoltaan.
Nykyään on olemassa useita naisille suunnattuja sosiaalisia sijoituskanavia, minkä lisäksi monet vaikuttajat ovat antaneet kasvot naisten sijoittamiselle.
– Selvä asenneilmapiirin muutos on ollut meneillään jo pidemmän aikaa. Etenkin nuorten suhtautuminen rahaan ja sijoittamiseen on muuttunut viime vuosina dramaattisesti, Kullas toteaa.
Uudenlaiset esikuvat tekevät talouden seuraamisesta nuorille kiinnostavaa.
– Nuoret huomaavat, ettei heidän tarvitse muuttua erilaisiksi ihmisiksi, vaan sijoittamaan voi ryhtyä kuka tahansa. Nuorille markkinatalous ylipäätään näyttäytyy keinona vaikuttaa isoihin asioihin, kuten ilmastonmuutokseen, Kullas täsmentää.
Nordean sijoitustuotejohtajan Tanja Erosen mukaan kyseessä on pidempi trendi, joka on jatkoa jo 1960–70-luvulla alkaneelle, naisten rahankäyttöön liittyvälle asennemuutokselle. Vauhti tosin on viime vuosina vain kiihtynyt.
– Vielä 5–7 vuotta sitten meilläkin oli yhä salkkuja, joissa mies hoiti naisen varallisuutta. Näiden järjestelyjen määrä on huomattavasti vähentynyt.
Erityisesti nuorten naisten suhtautuminen sijoittamiseen on kokenut muutoksen. Sijoittamista ei nähdä enää keinotteluna, ahneutena tai uhkapelaamisena vaan normaalina osana taloudenpitoa.
– Rahaan on perinteisesti liitetty kylmiä ajatuksia, kuten riskinottoa, joka voi olla naisille vierasta. Nyt rahakeskusteluun on tullut uusien roolimallien kautta mukaan pehmeitä arvoja, kuten unelmien toteuttamista ja tulevaisuuden suunnittelua, Eronen sanoo.
Naiset sijoittavat useammin aluksi rahastoihin
Leena Partanen innostui sijoittamisesta jo pienenä, kun isä osti hänelle ensimmäiset osakkeet. Yhtiö oli Wärtsilä, jonka osakkeita Partanen omistaa edelleen. Hänelle osakesijoittamisessa tärkein kriteeri on se, että uskoo sijoittamaansa yhtiöön.
– On uskottava yhtiön menestykseen myös pitkällä tähtäimellä, eikä vain hetkellisesti.
Kuten moni aloittava naissijoittaja, myös Partanen sijoitti ensimmäiset omat rahansa rahastoon. Hän marssi ylioppilaslahjaksi saamansa sekin kanssa pankkiin kysymään, mitä sille kannattaisi tehdä.
– Olimme virkailijan kanssa molemmat aika pihalla siitä, mitä pitäisi tehdä, mutta lopulta sopiva rahasto löytyi. Rahat ovat siellä edelleen.
Alkuvuosina Partanen kävi tutkimassa sijoitustensa menestystä noin kerran vuodessa isänsä kehotuksesta, mutta nyt hän sanoo hieman aktivoituneensa sijoittajana. Jos suinkin ehtii, hän esimerkiksi lukee lehtiä sillä silmällä, miten mikäkin uutinen voisi liittyä omiin sijoituksiin, tai millaisiin tulevaisuuden yhtiöihin voisi sijoittaa.
Lisäksi hän juttelee sijoittamisesta äitinsä ja ystäviensä kanssa siinä missä vaikkapa sisustamisesta.
– Tämä on hauska harrastus. Osakkeet ja yhtiöt ovat minulle se jännittävin juttu, ja tuntuu, että siinä voi suoraan vaikuttaa siihen, mihin omat rahat menevät.
Image may be NSFW. Clik here to view.Leena Partaselle tärkeintä sijoittamisessa on uskoa sijoittamaansa yhtiöön ja allekirjoittaa sen arvomaailma.Ari Haimakainen / Yle
Vastuullisuus on sijoittamisen nouseva trendi
Naisten taloudenpitoa motivoivat eri asiat kuin miesten. Emilia Kullaksen mukaan naisella motivaatioksi ei riitä, että saa enemmän rahaa, vaan se, miten turvata itsensä lisäksi läheiset, ja miten vaikuttaa omalta osaltaan asioihin.
Nordean Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan erityisesti 18–25-vuotiaille naisille vastuullisuus on tärkeä arvo myös sijoittamisessa. Naiset sijoittavat useammin rahastoihin, ja heitä kiinnostavat tällä hetkellä erityisen vastuulliset rahastot. Nordean sijoitustuotejohtaja Tanja Eronen on huomannut, että tasa-arvoisesti johdettuihin yhtiöihin sijoittava Gender Diversity -rahasto on erityisesti naisten suosiossa.
– Naisille on miehiä tärkeämpää nähdä omat rahansa muutosvoimana, Eronen summaa.
Vastuullisuus on alkanut merkitä myös Leena Partaselle vuosien saatossa yhä enemmän. Hänelle on tärkeää löytää yhtiöitä ja rahastoja, jotka vastaavat hänen omaa arvomaailmaansa. Partanen pyrkiikin nykyään ottamaan selvää, mitä vastuullisuus kullekin yhtiölle tarkoittaa, ja pohtimaan sitä myös omalta kannaltaan.
– Sitä kautta voin kokea, että vaikutan tähän maailmanmenoon omilla rahoillani ja päätöksilläni.
Vastuullisuus ei ole pelkästään naisten keskuudessa kasvava ilmiö, vaan se on lyönyt läpi myös kansainvälisissä isoissa finanssitaloissa.
Kehityssuunta muuttaa Emilia Kullaksen mukaan asioita valtavasti koko maailman mittakaavassa, sillä esimerkiksi maailman suurimman finanssitalon Black Rockin kaltainen toimija pystyy määrittämään, menevätkö pääomat hiilikaivokseen vai tuulivoimaan.
– Yhden sijoittajan voimaa ei siis voi aliarvioida, Kullas toteaa.
Voinko aloittaa nyt? Yleisesti ottaen sijoittamisessa pätee sama sääntö kuin painonpudotuksessa: juuri nyt on erinomainen aika aloittaa. Markkinoiden luonteeseen kuuluu liike. Kun sijoittamisesta tekee tavan, aika tasoittaa kurssien heilahteluja. Kun pidät kiinni sijoitussuunnitelmasta, uskallat kyllä aloittaa.
Mitä osakkeita ostan? Ennen kuin mietit, mitä osakkeita ostat, katso peiliin ja verkkopankkiin. Mikä on tavoitteesi? Onko se lomareissu vai oma asunto? Tee realistinen arvio siitä, miten pääset tavoitteeseen.
Mihin sijoitan? Sijoita yhtiöön, joka tekee sellaista palvelua, jota halutaan ostaa hyvällä hinnalla. Pienellä summalla pääsee kiinni indeksirahastoon, jossa on pienet kulut. Jos kiinnostut jostakin tietystä yhtiö, osta osakkeita.
Entä kulut? Ne ovat varmoja, ja tuotto on epävarmaa, joten tarkista kulut ennen kuin ostat. Tuottoa ei kuitenkaan tule ilman riskiä.
Kiinnostaako sijoittaminen? Voit keskustella aiheesta 22. marraskuuta kello 23 asti.
Koronakoordinaatioryhmään kuuluu Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupungit, THL, HUS ja Etelä-Suomen aluehallintovirasto. Se vastaa yhteisen tilannekuvan pohjalta koronaepidemiaan liittyvän päätöksenteon valmistelusta ja koordinaatiosta
HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärven mukaan pääkaupunkiseudun kuntien lisäksi myös muut Uudenmaan alueen kunnat ovat näyttäneet vihreää valoa suositusten käyttöönotolle. Tiedottaminen asiasta on jokaisen kunnan omalla kontolla.
Kokosimme tähän juttuun perjantaina annetut rajoitukset ja suositukset Uudenmaan alueen kunnille.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pääkaupunkiseutu eli Helsinki, Vantaa, Espoo ja Kauniainen kuvassa punaisella. Uudenmaan kunnista Pukkila ja Myrskylä eivät kuulu HUS-alueeseen.Jyrki Lyytikkä / Yle
Sisätiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet
Uudellamaalla sisätiloissa järjestettävien yleisötilaisuuksien enimmäishenkilömäärä rajataan 20 henkilöön 23. marraskuuta alkaen kolmeksi viikoksi. Kyseessä ei ole suositus vaan määräys. Se koskee koko Uuttamaata pois lukien Pukkilan ja Myrskylän kunnat, jotka kuuluvat Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin. Avi tiedotti tänään perjantaina tehneensä asiasta päätöksen.
Aluehallintoviraston päätös koskee yleisötilaisuuksia, kuten konsertteja, teatterinäytöksiä ja urheiluotteluja, joissa on yleisöä. Aluehallintoviraston toimivalta ei ulotu yksityisiin tilaisuuksiin, kuten illanviettoihin tai perhejuhliin. Sairaanhoitopiirit ja kunnat voivat antaa yksityistilaisuuksien järjestämisestä suosituksia.
Koronakoordinaatioryhmä antoi perjantaina myös useita suosituksia, joihin Uudenmaan alueen kunnat suhtautuivat torstaina myönteisesti.
Sisätiloissa järjestettävät yksityistilaisuudet
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä kehottaa jo aiemmin antamansa linjauksensa mukaisesti, ettei yli kymmenen hengen yksityistilaisuuksia toistaiseksi järjestetä lainkaan. Suositus koskee myös syksyn ylioppilasjuhlia, perhe- ja sukutilaisuuksia ja joulun ajan juhlia.
Aikuisten harrastetoiminta
Kaupunkien hallinnoimissa sisätiloissa tapahtuva yli 20-vuotiaiden joukkue- ja kontaktilajien harrastustoiminta keskeytetään 23. marraskuuta alkaen kolmeksi viikoksi.
Myöskään aikuisten harrastusjoukkueiden välisiä otteluita, kilpailuita tai alueellista sarjatoimintaa ei järjestetä samana ajanjaksona. Yksityisten toimijoiden suositellaan noudattavan samoja rajoituksia. Lisäksi suositellaan, että kaikki aikuisten harrastukset suoritetaan toistaiseksi vain omassa harrastusryhmässä.
Rajoitukset eivät koske yksilö- ja ryhmälajien maajoukkuetoimintaa, SM-tason ja I-divisioonan tasoista kilpailutoimintaa ja kansainväliselle huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua. Rajoitus ei koske toimintaa, jossa osallistujien turvavälit säilyvät tosiasiallisesti koko harjoituksen ajan.
Julkiset tilat
Julkisten tilojen osalta aiemmin tehtyjen rajoitusten lisäksi uimahallien kävijämäärää aiotaan rajoittaa puoleen ja pukukaapeista puolet suljetaan. Lisäksi kirjastoissa vähennetään opintosalien paikkoja maanantaista 23. marraskuuta alkaen toistaiseksi.
Toisen asteen opetus
Toisen asteen etäopetuksen vuorottelua lisätään toistaiseksi.
Pääkaupunkiseudun koronakoordinaatioryhmä antoi nyt maskisuosituksen yläkouluihin. Kaupungit tarjoavat maskit yläkoululaisille, mutta myös omia kasvomaskeja voi käyttää. Jo aiemmin koronakoordinaatioryhmä on suositellut maskin käyttämistä perusopetuksen henkilöstölle ja toisen asteen opetuksessa.
Kasvomaskin käyttöä suositellaan myös kaikilla työpaikoilla. Suositus koskee niin yksityisen kuin julkisen sektorin työpaikkoja.
Varhaiskasvatuksen henkilöstölle suositellaan kasvomaskin käyttöä sisätiloissa mahdollisuuksien mukaan. Maskin käyttöä suositellaan erityisesti työssään eri paikoissa kiertäville henkilöille kuten sijaisille, päiväkotiapulaisille, päiväkodin johtajille, työharjoittelijoille ja työssäoppijoille.
Suositukset tulevat voimaan maanantaina 23. marraskuuta. Pääkaupunkiseudun kunnat hankkivat kasvomaskit työntekijöilleen ja niitä ryhdytään toimittamaan työpisteisiin mahdollisimman pian. Myös omaa kasvomaskia voi käyttää. Kasvomaskisuosituksia ei tarvitse noudattaa, jos sille on terveydellinen este.
Virasto kehottaa koulua kiinnittämään huomiota muutamiin kanteluissa esille tulleisiin asioihin, mutta ei ryhdy muihin toimenpiteisiin.
Kahden vanhemman kantelussa nousi esiin, että he eivät ole omasta mielestään saaneet koululta tarpeeksi tietoa esimerkiksi oppilaan läksyistä ja arvioinnista.
Yhden kantelijan mukaan oppilaan koulunkäynnin sujumisesta ei ole lähetetty kotiin yhtään viestiä opettajan aloitteesta. Koululle lähetettyihin kysymyksiin on vastattu huonosti.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pontuksen koulussa on paljon avointa tilaa.Kari Kosonen / Yle
Avi nostaa päätöksessään esiin, että Pontuksen koulun opetussuunnitelman mukaan arviointi ja palautteen anto tapahtuu pääosin koulupäivän aikana. Koulun harkintavaltaan kuuluu päättää, milloin huoltajaan ollaan yhteydessä esimerkiksi tekemättömistä tehtävistä.
– Opetuksen järjestäjällä ei ole yleistä velvollisuutta antaa opetuksen aikana oppilaalle kerrottuja läksyjä erikseen tiedoksi huoltajille Wilma-järjestelmän kautta, todetaan avin päätöksessä.
Avi kuitenkin kehottaa päätöksissään Pontuksen koulua kiinnittämään huomiota yhteydenpitoon koulun ja kodin välillä. Avin mukaan koulu ei ole yksittäisissä tapauksissa vastannut vanhemmille asianmukaisesti.
Kännykän käyttöä ei voi kokonaan kieltää
Avi kehottaa Pontuksen koulua myös kiinnittämään huomiota koulun puhelinkäytäntöihin. Pontuksen koulussa oppilaiden täytyy pitää kännykät äänettömällä repussa koulupäivän ajan.
Avin mukaan tämä on ongelmallista, koska älypuhelinten ja muiden mobiililaitteiden käyttö on perustuslaissa määritellyn sananvapauden käyttämistä.
Näin ollen oppilaan kännykän käyttöä ei voida kieltää kokonaan oppituntien ulkopuolella.
Viraston päätöksistä käy ilmi, että Avin mukaan vanhempien esiin nostamiin kiusaamistilanteisiin on puututtu viivyttelemättä ja asianmukaisella tavalla.
Avin mukaan isompiin toimenpiteisiin kuten hallinnolliseen ohjaukseen ei ole valitusten perusteella tarvetta.
Annettuihin ratkaisuihin ei voi hakea muutosta valittamalla.
Valkovenäläiset kokevat tulleensa jätetyiksi yksin hallitustaan vastaan, kertoo STT:n haastattelema valkovenäläismies.
Mielenosoitukset ovat jatkuneet Valko-Venäjällä jo yli kolme kuukautta vilpillisinä pidettyjen presidentinvaalien jälkeen. STT:n haastatteleman miehen mukaan ihmiset ovat pettyneitä siihen, että mielenosoittajat eivät ole saaneet mitään konkreettista tukea maan ulkopuolelta. Juuri kukaan ei enää odotakaan apua.
Minskissä asuva mies esiintyy jutussa nimettömänä Valko-Venäjän tulenaran tilanteen takia.
– Ihmiset ovat pettyneitä siihen, että Venäjä tukee nykyistä hallitusta, ja Euroopan Unioni tekee vähemmän kuin se voisi tehdä. Valko-Venäjän kansa on jätetty yksin niitä ihmisiä vastaan, joiden pitäisi suojella sitä, mies kertoo.
– Poliisi on kansaa vastaan, ja poliisi on hyvin koulutettu ja varustettu.
Presidentti Aljaksandr Lukashenkan tukena on enää vain poliisi ja osa virkamiehistä. Yksikään väestöryhmä ei kannata presidenttiä, eivät edes eläkeläiset.
Minskiläismiehen mukaan maassa on vallalla kaksi todellisuutta, joista presidentti ja muu hallitus elävät toista ja suuri osa kansasta toista. Tämä näkyy esimerkiksi valtionmedian uutisoinnista, jossa väitetään, että suurin osa mielenosoittajista on humalassa, huumeidenkäyttäjiä tai työttömiä.
Mielenosoitusten ohella kansalaiset ovat osoittaneet vastarintaa lakkoilemalla, mutta lakot ovat jääneet melko pieniksi. Koska suurin osa keskeisistä yrityksistä on valtion omistuksessa, on hallitusta vaikea painostaa sitä kautta.
EU:n reaktiot heikkoja
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun mukaan Valko-Venäjällä on jumiuduttu täydelliseen pattitilanteeseen. Hänen mukaansa EU:lla ei ole mitään strategiaa Valko-Venäjän suhteen, ja jäsenmaat antavat keskenään ristiriitaisia viestejä.
– Ensimmäinen askel olisi sanoa selvästi että seisoo näiden protestien takana, vaikka ei voisikaan tällä hetkellä antaa mitään oleellista tukea, Nizhnikau toteaa.
EU voisi esimerkiksi pyrkiä tukemaan kansalaisyhteiskuntaa eri tavoin ja antaa edes selvempää sanallista tukea. Nizhnikaun mielestä EU:n reaktiot kriisin aikana ovat olleet heikkoja.
– EU ei ole kyennyt olemaan geopoliittinen toimija alueella. EU tavallaan katsoo Moskovaan ja yrittää kalibroida toimensa sellaisella tavalla, että Moskovalta ei tule mitään voimakkaita reaktioita. Se on aiheuttanut Brysselissä lamaannusta, sillä he varovat menemästä liian pitkälle.
Nizhnikau näkee Venäjän ja Valko-Venäjän hallitusten toimien osoittavan, etteivät ne edes suhtaudu EU:hun tasaveroisena toimijana tässä kriisissä.
Yhdysvaltoihin Moskovassa ja Minskissä suhtaudutaan vakavammin, mutta Yhdysvaltojen nykyhallinnolla ei ole ollut minkäänlaista kiinnostusta puuttua tilanteeseen. Tammikuussa presidenttinä aloittava Joe Biden on osoittanut sanallista tukea valkovenäläisille mielenosoittajille, mutta käytännössä mikään tuskin muuttuu uudenkaan hallinnon aikana.
– Bidenille tämä ei todellakaan ole prioriteetti, Nizhnikau sanoo.
Hän uskoo, että Bidenin Yhdysvallat antaa EU:n ottaa johdon itäisessä naapuruuspolitiikassaan, eikä sekaannu Valko-Venäjän tilanteeseen aktiivisesti.
Pakotteilla ei tehoa
EU on viime kuukausina asettanut pakotteita presidentti Lukashenkaa ja muita Valko-Venäjän eliitin jäseniä vastaan, mutta Nizhnikaun mukaan ne ovat symbolisia. Pakotteisiin kuuluu matkustusrajoituksia ja varojen jäädyttämisiä, mutta Valko-Venäjän eliitillä ei juuri ole varoja EU:ssa, eivätkä he matkusta siellä.
– He eivät ajattele pakotteita lainkaan, ne eivät ole mikään tekijä heille, Nizhnikau sanoo.
Yksi mahdollinen vaikuttamiskeino EU:lle voisi olla painostaa Venäjää olemaan tukematta Lukashenkan hallintoa.
Torstaina EU-maiden ulkoministerit sopivat alustavasti uusista pakotteista, jotka kohdistuisivat valkovenäläisiin yrityksiin ja liike-elämän henkilöihin. Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan on oikein kohdistaa pakotteita Valko-Venäjän sellaisiin toimijoihin, jotka ovat osallistuneet protestien väkivaltaiseen tukahduttamiseen.
Nizhnikaun mukaan uudetkin pakotteet ovat lähinnä symbolisia, eivätkä muuta kokonaiskuvaa.
Nizhnikau uskoo nykyisen pattitilanteen jatkuvan vielä pitkään. Hän uskoo mielenosoitusten mittakaavan pienenevän tulevina kuukausina, mutta mikä vain uutinen tai käänne voi olla kipinä uusille massiivisille mielenosoituksille.
Tämänhetkisessä tilanteessa kaikki osapuolet ovat häviäjiä.
– EU on jälleen osoittanut tehottomuutensa. Hallinto on hävinnyt koska se on heikentynyt peruuttamattomasti. Mielenosoittajat ja oppositio ovat myös tavallaan hävinneet, koska he eivät ole saaneet haluamaansa lopputulosta. Eikä Venäjäkään ole vielä voittanut, koska sen täytyi tukea Lukashenkaa, jota se alun perin halusi heikentää.
Poliisi kohtelee mielenosoittajia julmasti
Poliisin otteet mielenosoittajia kohtaan ovat syksyn mittaan koventuneet. Ihmisiä voidaan napata kadulta ilman kunnollista syytä, ja monia pidätettyjä pahoinpidellään. Viime viikolla oppositiomielenosoittaja kuoli saamiinsa vammoihin.
STT:n haastatteleman miehen sukulainen joutui hiljattain pidätetyksi ja kahdeksaksi päiväksi vankilaan. Kun hänet vietiin poliisin kuljetusautoon, poliisit asettivat mielenosoitusten symbolina toimivan Valko-Venäjän vanhan valkopunavalkoisen lipun lattialle ja pakottivat hänet kävelemään sen päällä.
Poliisiasemalle saavuttuaan hänet laitettiin kävelemään polvet sidottuina poliisien muodostaman rivistön läpi poliisien samalla hakatessa häntä. Oikeudenkäyntiin ei saanut mukaan asianajajaa, tuomari vain määräsi tuomion pituuden. Vankisellissä ei ollut muuta makuupaikkaa kuin kivilattia, ja ruokaa ja juomaa sai epäsäännöllisesti.
– Onneksi hän pääsi vankilasta pois ilman vakavia vammoja. Totta kai hänellä oli pahoinpitelyn jälkiä ympäri kehoa, mutta onneksi ei murtuneita käsiä, sormia tai jalkoja. Olemme iloisia siitä.
Kansakunnan synty
Valkovenäläismiehen mukaan yksi positiivinen puoli nykyisessä kriisissä on se, että ihmiset ovat osoittaneet solidaarisuutta ja auttaneet toisiaan.
– Monet tutkijat ja toimittajat ovat kutsuneet tätä prosessia kansakunnan syntymäksi. Optimistisimpien ihmisten mielestä olemme tämän tilanteen ansiosta ymmärtäneet kuinka hieno kansa olemme ja kuinka yhtenäisiä me voimme olla ongelmien edessä.
Mielenosoitukset ovat myös pysyneet poliisin provokaatioista huolimatta rauhanomaisina, mikä on miehen mukaan hyvin oleellista. Uutiskuvat väkivaltaisista mielenosoittajista olisivat hallinnolla hyödyllinen lyömäase.
Moni valkovenäläinen alkaa kuitenkin olla masentunut, kun kuukausien mielenosoitukset eivät ole tuoneet toivottua tulosta. Moni yrittää olla seuraamatta koko ajan uutisia, jotka ovat täynnä kertomuksia pidätyksistä ja vankeustuomioista.
– Miten näin voi tapahtua 2000-luvulla keskellä Eurooppaa, maassa joka kärsi niin paljon toisessa maailmansodassa, ja juuri kun olemme juhlineet toisen maailmansodan voittamisen 75-vuotispäivää. Sitä on vaikea ymmärtää, mutta näin tapahtuu, mies hämmästelee.
– Kaikki uskovat, että oikeuden pitäisi toteutua, mutta tällä hetkellä niin ei tapahdu. Ihmiset ovat kuitenkin optimistisia ja uskovat, että me voitamme tämän taistelun. Kysymys on vain siitä, millä hinnalla.
Hän uskoo mielenosoitusten jatkuvan myös tulevina viikkoina ja kuukausina, vaikka säät kylmenevät.
– Talvi on tulossa, mutta se on tulossa molemmille osapuolille.
Kuka olisi uskonut. Viisi vuotta vanha teatterikappale nousee maailman mahtavimpiin kuuluvan viihdejätin suoratoistopavelun vetonaulaksi.
Vuonna 2015 Broadwaylla ensi-iltansa saaneen Hamilton-musikaalin taltiointi näyttää nousevan vuoden katsotuimmaksi suoratoistoelokuvaksi ainakin Yhdysvalloissa. Arviot ovat hieman varovaisia, sillä Disney+ -palvelu ei kerro katsojalukujaan. Luvut perustuvat ulkopuolisten yritysten analyyseihin.
Musikaali kuvattiin ja taltioitiin Broadwaylla vuonna 2016, ja se on ollut nähtävänä suoratoistopalvelu Disney+:ssa tänä vuonna.
Syyskuussa myös suomalaiset Hamilton-fanit pääsivät nauttimaan musikaalista, kun Disney+ starttasi täällä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hamilton-musikaalista tekee poikkeuksellisen mm. se, että Yhdysvaltojen valkoisten perustajaisien roolit on kaikki miehitetty ei-valkoisilla näyttelijöillä.Disney
Tiedoksi teille, jotka ette ole musikaalista aiemmin kuulleet: kun musikaali sai aikoinaan loistavat arviot Broadwaylla, sen musiikki levisi suosituksi myös Spotifyssa ympäri maailman. Hamilton on on voittanut draama-Pulitzerin ja 11 Tony-palkintoa, seitsemän Olivier-palkintoa ja Grammyn.
Suomessa on teinejä, jotka osaavat laulaa teoksen hiphop-vivahteisen musiikin alusta loppuun ja lopusta alkuun. Myös teatteriväen joukosta löytyy tosifaneja. Musikaalin soundtrack on pyörinyt heidän kuulokkeissaan satoja kertoja, sanat ja tarinat ovat tulleet tuttujakin tutummiksi. Siis ilman, että he ovat nähneet vilaustakaan itse esityksestä, jonne lippujen hankkiminen on vaatinut paitsi rutkasti rahaa myös taitoa ja kärsivällisyyttä.
New Yorkin Broadwayn lisäksi musikaalia on esitetty Lontoon West Endissä. Molemmissa paikoissa esitykset on nyt keskeytetty koronaviruksen vuoksi.
Oman musikaalinsa arvoinen puoliso
Musikaalin päähenkilö, Alexander Hamilton, on yksi Yhdysvaltain niin sanotuista perustajaisistä. Perustajaisä-nimitystä käytetään poliittisista johtajista, jotka joko allekirjoittivat Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen, auttoivat maata itsenäistymään tai olivat merkittävässä roolissa maan perustuslain laatimisessa. Heistä tunnetuin on George Washington, jonka oikeana kätenä Hamilton tunnetaan.
Alexander Hamilton kuoli kaksintaistelussa vanhan kilpakumppaninsa Aaron Burrin kanssa. Tähän loppuu myös hänestä kertova hittimusikaali.
Kun Hamiltonin kaksintaistelussa käyttämä ase kolahtaa näyttämön lattiaan, loppukohtauksessa aletaan laulaa siitä, mitä tapahtuu miehen kuoleman jälkeen. Hamiltonin vaimo, Elizabeth Schuyler Hamilton, kertoo musikaalihahmonsa suulla elävänsä vielä 50 vuotta miehensä jälkeen.
Näin tapahtuikin. Schuyler Hamilton ryhtyi järjestämään miehensä valtavaa arkistoa, kirjeitä, dokumentteja, kirjoituksia. Samaan aikaan hänestä kehkeytyi yhteiskunnallisesti aktiivinen hyväntekijä, filantrooppi.
Elizabeth Schuyler syntyi vuonna 1757. Hänen perheensä oli New Yorkin osavaltion pääkaupungin Albanyn kermaa. Schyulerin isä oli Yhdysvaltain vapaussodan kenraali ja äiti Albanyn varakkaimpiin kuuluvan van Rensselaerin perheen tytär.
Perheen neljästätoista lapsesta varttui aikuisiksi alle kymmenen. Suurta perhettä palveli joukko orjia. Elizan isän kerrotaan olleen yksi New Yorkin osavaltion suurimmista orjaisännistä.
Orjat luettiin osaksi perheiden omaisuutta siinä missä kiinteistöt, hopeat ja hevosetkin. Perheen vanhimmalla pojalla oli perintäoikeus taloon tai tilaan. Toiseksi vanhimmalle jätettiin orjia. Orjat saattoi helposti muuttaa rahaksi, sillä orjakauppa kävi vilkkaana Yhdysvalloissa 1860-luvulle asti.
Eliza sai ajan mukaisen seurapiirineidin kasvatuksen. Hän opiskeli kotona ja osoittautui notkeaksi älyltään.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elizabeth Schuyler Hamilton 20-vuotiaana Ralph Earlin maalaamassa muotokuvassa vuonna 1787.Alamy
Koko Schuylerin vaikutusvaltainen perhe ihaili nuorta Alexander Hamiltonia. Kenraali Washingtonin alaisuudessa työskentelevää seurapiirien lemmikkiä pidettiin nuorena nerona. Ehkä perheen ihannointi vauhditti romanssia, joka syttyi Alexanderin ja Elizan välille, kun Eliza oli 22-vuotias.
Alexander ja Eliza menivät naimisiin joulukuussa 1780.
Kaksi perheestä kuoli kaksintaistelussa
Alexander Hamilton, kasvoi yksinhuoltajaäitinsä ja veljensä kanssa pienellä Karibianmeren saarella. Isän hylkäämä poika joutui työskentelemään kauppa-apulaisena jo 11-vuotiaana. Hänen myöhemmän koulutuksensa kustansi paikallinen kristillinen seurakunta keräämällä kolehdin.
Ehkä Hamiltonin lapsuuskokemusten vuoksi Alexander ja Eliza tunsivat huolta orvoksi jääneistä lapsista. Heillä oli muun muassa kasvattitytär Fanny, josta perhe huolehti siihen saakka, kun tämä täytti 12 vuotta.
Elizabeth synnytti kahdeksan lasta. Pariskunnan ylistetty mielikuvitus ei kovin laukannut, kun lapsia nimettiin. Yksi pojista sai nimekseen isän mukaan Alexander ja toinen John Alexander. Tyttärestä tuli äidin mukaan Eliza. Lisäksi katraasta löytyi John, James ja William sekä kaksi Philipiä. Ensimmäinen Philip, pariskunnan esikoinen, kuoli kaksintaistelussa kolme vuotta ennen isäänsä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Valtiomies Alexander Hamiltonin ja varapresidentti Aaron Burrin kaksintaistelupaikalla New Jerseyssa on muistolaatta.
Simon Leigh / Alamy
Alexander Hamilton ja varapresidenttinä toiminut Aaron Burr taistelivat, kun Burr hävisi New Yorkin kuvernöörinvaalit täpärästi Hamiltonin tukemalle vastaehdokkaalle. Hamilton kuoli Burrin luodin aiheuttamiin haavoihin seuraavana päivänä kotonaan New Yorkissa. Oli heinäkuu heinäkuu 1804.
Leskeksi jääneellä Elizalla riitti energiaa huolehtia myös orvoksi jääneistä lapsista omiensa lisäksi.
Hän oli jo aiemmin liittynyt yhdistykseen, jonka tarkoituksena oli helpottaa köyhien, leskeksi jääneiden pienten lasten äitien elämäntilannetta.
Image may be NSFW. Clik here to view.Pienten lasten seimi newyorkilaisessa orpokodissa noin vuonna 1892.Alamy
Yhdistyksen, sittemmin säätiön, toiminta poiki lopulta New Yorkiin kaupungin ensimmäisen yksityisen orpokodin. Sen rinnalla toimiva säätiö jatkoi työtään leskien hyväksi.
Lastenkodit olivat 1800-luvulla karuja paikkoja. Lapsia käytettiin häikäilemättä hyväksi halpana työvoimana. Pidettiin kasvattavana, että lapset tekevät työtä ansaitakseen ruokaa ja katon päänsä päälle.
Lapsia lähetettiin maatöihin ja palvelijoiksi myös lastenkotien ulkopuolelle. Koska halpa työvoima kiinnosti, lastenkotien määrä kasvoi. Laitoksiin sijoitettiin myös lapsia, joiden vanhemmat olivat elossa, mutta vähävaraisia tai sairaita.
Eliza Schyuler Hamiltonin ja hänen ystäviensä perustama säätiö ja lastenkoti taistelivat tätä kehitystä vastaan.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kodittomia lapsia New Yorkissa 1800-luvulla.Alamy
Schyuler Hamiltonin kuollessa vuonna 1857 orpolasten tilanne oli kuitenkin muuttunut huonompaan suuntaan. Yhdysvaltoihin virtaavat siirtolaiset ajautuivat helposti tilanteeseen, jossa lapsista huolehtiminen kävi mahdottomaksi. Työttömyys ja kodittomuus lisääntyivät.
Vuonna 1854 New Yorkista lähti matkaan juna, joka kuljetti 45 koditonta lasta Michiganiin. Lapset huutokaupattiin eniten tarjoaville, apulaisiksi maatiloille tai käsityöläisten pajoihin. Vuoteen 1920 mennessä arviolta 250 000 lasta matkasi raiteita myöten pakkotyöhön.
Nykyään Schuyler Hamiltonin ja hänen ystäviensä perustama säätiö toimii nimellä Graham Windham. Säätiö auttaa perheitä New Yorkin alueella edelleen. Lastenkotia sillä ei enää ole.
Burn! Eliza poltti kirjeet, mutta Alexander ei
Alexander Hamiltonin ja Eliza Schuyler Hamiltonin avioliittoa on kuvailtu milloin rakastavaksi milloin myrskyisäksi. Nykytermein työn ja perhe-elämän yhdistäminen taisi raastaa nuoren valtion eteen puurtavaa Hamiltonia. Raha-asiat menivät siinä sivussa solmuun.
Musikaali kertoo, että vaimo tarjosi valtiomies-puolisolleen tukeaan, mutta Hamiltonille se ei riittänyt. Lopulta hän päätti myöntää julkisesti suhteensa toiseen naiseen.
Hamilton-musikaalin koskettavimpiin kohtauksiin kuuluu Elizabethin laulu, jossa hän käy läpi aviorikkojamiehensä kirjeitä ja sanoo aikovansa polttaa ne.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elizabeth Hamilton (Phillipa Soo) polttaa mieheltään saamansa kirjeen Hamilton musikaalin Broadway-tuotannossa.
Backgrid London LTD
Elizan esittäjä Phillipa Soo oli roolityöstään ehdolla parhaan naispuolisen musikaalinäyttelijän Tony-palkinnon saajaksi. Palkinto jäi saamatta, mutta Soon roolityölle riittä hehkuttajia vielä viisi vuotta musikaalin ensi-illan jälkeenkin.
Myös oikea Eliza poltti kirjeensä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Elizabeth Schuyler Hamilton eli 50 vuotta miestänsä vanhemmaksi. Tässä hän poseeraa taidemaalari Henry Inmanille vuonna 1825.
Elizan kerrotaan kantaneen kaulassaan pientä pussia, jonne hän oli kätkenyt miehensä hänelle kirjoittaman sonetin sanat. Kaunis muisto oli peräisin pariskunnan seurusteluajalta.
Kun Elizabeth Schuyler Hamilton kuoli 1854, kaikki Yhdysvaltain perustajaisät olivat jo mullan alla. Schuyler Hamilton oli kuollessaan 97-vuotias. Aikamoinen saavutus 1700-luvulla syntyneelle naiselle.
Jutussa käytettyjä lähteitä ovat mm.: Wikipedia, Friends of Albany History -internetsivut, Decider-, History.com -,Times Union -, Quartz-, Ranker-, Variety- ja Vox-nettijulkaisut sekä Hamilton-elokuva.
Käsitys sotarikollisista ja sotarikoksista muuttui 75 vuotta sitten, kun joukko johtavia natseja astui oikeuden eteen Nürnbergissä Saksassa.
Sodan voittajien yhteisesti perustama tuomioistuin ja oikeudenkäynti tuomitsi ensimmäistä kertaa sotarikoksiin syyllistyneitä johtajia. Myös käsitys yksittäisten ihmisten vastuusta valtion nimissä tehtyihin rikoksiin vahvistui.
Tuomioistuimen peruskirjassa jaettiin rikokset rikoksiin rauhaa vastaan, sotarikoksiin ja rikoksiin ihmisyyttä vastaan.
Sotarikokset oli perinteinen kategoria, joka oli jo monien valtioiden rikoslaeissa. Kaksi muuta syytekohtaa olivat kuitenkin uusia. Rikokset ihmisyyttä vastaan koskivat siviileihin kohdistuneita hirmutekoja. Rikos rauhaa vastaan oli hyökkäyssota.
Nürnbergin oikeudenkäynti oli tärkeä etappi sodissa rikoksia tehneiden saamisessa tuomituksi, mutta kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi pitää liian mahtipontisena luonnehdintaa, että se olisi aloittanut uuden aikakauden kansainvälisessä oikeudessa.
Vaikka moni asia toteutui ensimmäistä kertaa, Nürnbergin ajatukset eivät olleet uusia.
24 johtavaa natsia syytettynä
Nürnbergin oikeudekäynnit alkoivat 20.11.1945, jolloin tuomiolle joutui 21 korkea-arvoista natsia, muun muassa Luftwaffen komentaja Hermann Göring, Hitlerin varamies, natsipuolueen johtaja Rudolf Hess, ulkoministeri Joachim von Ribbentrop ja natsien pääarkkitehti Albert Speer.
11 tuomittiin kuolemaan ja tuomitut hirtettiin 16.10.1946. Kolme vapautettiin, kolme tuomittiin elinkautiseen vankeuteen ja neljä 10–20 vuoden vankeuteen.
Image may be NSFW. Clik here to view.Hermann Göring keskustelemassa asianajajansa kanssa 1.1.1946. Göring tuomittiin kuolemaan, mutta hän teki itsemurhan ennen teloitusta.ullstein bild - Voller Ernst / Jewgeni Chaldej / AOP
Alun perin syytettyjä oli 24. Poissaolevana syytettiin Adolf Hitlerin seuraajakseen nimittämää Martin Bormannia, jonka arveltiin joko kuolleen tai paenneen. Häntä ei koskaan löydetty elävänä ja vuonna 1973 hänet julistettiin kuolleeksi Berliinistä löytyneiden luiden perusteella.
Ammattiliitot murskanneen Työrintaman johtaja Robert Ley teki itsemurhan ennen kuin oikeudenkäynti alkoi. Natsi-Saksalle aseita valmistanut ja pakkotyövoimaa tehtaillaan käyttänyt Gustav Trupp von Bohle und Hallbach todettiin henkisesti kyvyttömäksi oikeudenkäyntiin.
Nürnbergin oikeudenkäynti oli symbolisesti merkittävä päätös sodalle, vaikka moni natsien julmuuksien pääsyyllinen vältti tuomion.
Adolf Hitler sekä hänen tunnetuimmista apureistaan propagandaministeri Joseph Goebbels ja SS:n ja Gestapon johtaja Heinrich Himmler olivat tehneet itsemurhan väistämättömän tappion alla. Moni muu, kuten holokaustin toteuttamisen organisoinut Adolf Eichmann ja julmia lääketieteellisiä kokeita tehnyt Joseph Mengele, onnistui pakenemaan.
Johtavien natsien oikeudenkäynnin jälkeen Nürnbergissä järjestettiin vielä 12 muuta oikeudenkäyntiä korkea-arvoisia virkamiehiä, sotilaita, SS:n jäseniä, lääketieteellistä henkilöstöä ja teollisuusjohtajia vastaan. Kaikkiaan syytettyjä oli 199. Heistä 161 tuomittiin. 37 sai kuolemantuomion, mukaan lukien ensimmäisessä oikeudenkäynnissä tuomitut.
Ei ensimmäinen sotarikosoikeudenkäynti
Vaikka Nürnbergin oikeudenkäynti oli tuohon aikaan ainutlaatuinen, sen ajatukset eivät syntyneet tyhjiössä eikä sotarikosoikeudenkäynti ollut myöskään ensimmäinen, Koskenniemi toteaa.
Jo ensimmäisen maailmansodan päättyessä voittajavaltiot pyrkivät pääsemään eroon ajatuksesta, että sodan osapuolet armahdetaan rikoksista. Versailles'n rauhansopimuksessa vaadittiin, että hävinnyt Saksa luovuttaa rikoksista syytetyt liittoutuneille. Sotarikoksista syytettyjen joukossa oli keisari Vilhelm II.
Image may be NSFW. Clik here to view.Saksan viimeiseksi keisariksi jäänyt Vilhelm II yritettiin saada tuomiolle sotarikoksista ensimmäisen maailmansodan jälkeen.Everett Collection / AOP
Voittajavaltiot järjestivät Leipzigin oikeudenkäynteinä tunnetun sotarikosoikeudenkäyntien sarjan. Keisaria ei kuitenkaan saatu tuomiolle, eikä ketään muutakaan tuomittu.
Oikeudenkäynnit kuitenkin loivat pohjaa Nürnbergin tuleville oikeudenkäynneille.
Nurnbergissä myös todettiin, että käskyjen noudattaminen ei ole puolustus sille, että on tehnyt sotarikoksia.
Ajatus ei filosofisesti ole uusi, mutta oikeusjärjestelmän kannalta uudehko, Helsingin yliopiston professori Koskenniemi toteaa.
– Varmasti Nürnberg vaikutti siihen, ettei kukaan sotilas voi hyvässä uskossa sanoa, että teki sotarikoksen käskystä. Tämä on Nürnbergin tavoin todettu myös entisen Jugoslavian ja Ruandan sotarikostuomioistuimissa sekä kansainvälisessä rikostuomioistuimessa ICC:ssä.
Koskenniemi toisaalta huomauttaa, että ajatus yksilön vastuusta perustuu liberaaliin maailmankuvaan, jonka mukaan tapahtumat ovat yksilöiden aikaansaamia, ja siinä mielessä yksinkertaistavaan maailmankuva.
Esimerkiksi filosofi Hannah Arendtin käyttämä käsitys "pahuuden tavallisuudesta", kuvaus Adolf Eichmannista tavallisena ihmisenä, joka teki hirvittäviä tekoja, nostaa esiin yhteisön, Koskenniemi sanoo. Tavallisuuden korostaminen siirtää huomion yksilöstä kollektiiviin, jossa syntyy tavallisia ihmisiä, jotka mahdollistavat tällaisen.
Voittajien oikeudenkäynti
Nürnbergin tuomioistuimessa olivat mukana sodan voittaneet Yhdysvallat, Neuvostoliitto, Ranska ja Britannia. Kukin maa nimitti tuomarin ja syyttäjät, jotka vuorottelivat.
Image may be NSFW. Clik here to view.Leni Riefenstahl ohjaama Tahdon riemuvoitto -propagandaelokuva esittää natsien vuoden 1934 Nürnbergin puoluekokouksen mahtipontisena spektaakkelina.Ullstein Bild / AOP
Myös oikeudenkäyntipaikka oli symbolisesti merkittävä: Kansallissosialistinen puolue järjesti siellä ennen sotaa näyttäviä puoluekokouksiaan, joista vuonna 1934 järjestetyn ohjaaja Leni Riefenstahl ikuisti mahtipontiseen propagandaelokuvaansa Tahdon riemuvoitto.
Helsingin yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Koskenniemi pitää oikeudenkäyntiä tärkeänä spektaakkelina, jolla oli paitsi hyviä myös huonoja puolia.
Hyvä puoli oli viesti, ettei sodassa voi tehdä mitä tahansa. Huono puoli oli viesti, että voittaja voi tehdä mitä tahansa. Hän huomauttaa, että oikeudenkäynti oli myös poliittinen, voittajan oikeutta.
– Myös voittajat olivat tehneet rikoksia, ei vähiten Neuvostoliitto, Koskenniemi muistuttaa.
Saksassa seuraus oli, että 1950–1960-luvuilla Nürnbergin menettely tuomittiinkin voittajan sodankäynnin jatkamisena. 1960-luvulla asenteet alkoivat kuitenkin muuttua, kun käsitys hirmutekojen koko laajuudesta parani. Seuraavina vuosikymmeninä syntyi uusi käsite menneisyyden haltuunotosta ja siitä tuli keskeinen osa Länsi-Saksan identiteettiä, Koskenniemi selostaa.
– Saksasta on tullut esimerkillinen liberaali valtio siinä mielessä, että he muistavat jatkuvasti menneisyytensä ja ottavat sen vakavasti.
Kansainväliselle yhteisölle Nürnbergin oikeudenkäynti merkitsi sitä, että syntyi ajatus luoda pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin. Kylmä sota pysäytti pyrkimykset. Sen jälkeenkin Jugoslavian ja Ruandan sotarikokset tuomittiin väliaikaisissa tarkoitusta varten perustetuissa tuomioistuimissa.
Pysyvän tuomioistuimen perustamisessa kuitenkin edettiin ja Haagissa sijaitseva kansainvälinen rikostuomioistuin ICC aloitti toimintansa vuonna 2002. Koskenniemen mukaan tämä oli eräänlainen Nürnbergin oikeudenkäyntien päätepiste.
ICC:n peruskirja muistuttaa Nürnbergin vastaavaa
Nürnbergin oikeudenkäynnit toivat sotarikosten rinnalle rikokset ihmisyyttä vastaan ja viimein vuonna 2010 kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n osapuolina olevat maat lisäsivät listalle hyökkäyssodan eli Nürnbergistä tutun rikokset rauhaa vastaan.
Nykyisin ICC:n peruskirja näyttää aika samalta kuin Nürnbergin peruskirja, Koskenniemi sanoo.
Koskenniemi itse on vastustanut poliittisena hyökkäyssodan ottamista mukaan sotien rikoksiin.
– Enemmistö on toista mieltä, professori toteaa.
Vaikka pysyvä kansainvälinen rikostuomioistuin saatiinkin viimein perustettua puoli vuosisataa Nürnbergissä syntyneen ajatuksen jälkeen, Koskenniemi ei pidä sitä millään muotoa täydellisenä.
Image may be NSFW. Clik here to view.Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa on tähän mennessä tuomittu vain afrikkalaisia. Kuvassa oikeussaliin astelee kongolainen sissijohtaja Bosco Ntaganda 8. heinäkuuta 2019. Hänet tuomittiin sotarikoksista 30 vuodeksi vankilaan.Eva Plevier / EPA
Tuomioistuimessa eivät ole mukana johtavat sotilasmahdit Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä, eikä myöskään Israel. Se on riippuvainen valtioiden tahdosta ja tähän mennessä tuomittua on saatu vain afrikkalaisia, yhteensä 15 kahdeksassa oikeudenkäynnissä. Afrikassa arvostelijat ovatkin nähneet ICC:n valkoisen miehen tuomioistuimena, jossa tuomitaan afrikkalaisia, Koskenniemi sanoo.
Kun ICC perustettiin YK:n aloitteesta, pyrittiin pääsemään eroon käytännöstä, jossa tuomioistuimen perustaa sodan voittaja ja tuomiolle joutuu häviäjä. Edelleenkin Koskenniemi pitää kuitenkin vaikeana kuvitella, että tuomiolle joutuisi voittajia.
Tuomioistuimella ei ole universaalia tuomiovaltaa eikä poliisivoimia, vaan se on riippuvainen valtioiden tahdosta.
Hän myös toteaa, että nykyisin eletään aivan erilaisessa maailmassa kuin tuomioistuinta perustettaessa 1990-luvulla. Tuolloin ICC:tä perustamassa olleet tahot olivat sitoutuneet Nürnbergin periaatteisiin, mutta 18 vuodessa ei ole juuri edetty.
Koskenniemen toteaa, että suuret toimijat täytyisi saada mukaan ja tuomioistuimelle riippumattomuus. Niin kauan kuin se on mukana vain pienissä kiistoissa, se näyttää puolueelliselta.
Koskenniemi haluaa kuitenkin olla myös hitusen optimisti. ICC ei tuonut rauhaa, mutta oli ehkä pisara meressä sotarikosten kitkemisessä.
– Pidempi historiallinen näkökulma täytyy pitää yllä. Ehkä tavoite toteutuu 80 tai sadan vuoden päästä.
Nürnbergissä tuomitut johtavat natsit:
Karl Dönitz – suuramiraali, jonka Hitler valitsi sodan lopulla seuraajakseen. Tuomittiin 10 vuoden vankeuteen.
Hans Frank – miehitetyn Puolan kenraalikuvernööri, liikanimi "Krakovan teurastaja". Hirtettiin 16.10.1946.
Wilhelm Frick – sisäministeri. Hirtettiin 16.10.1946.
Hans Fritzsche – propagandaministeriön radio-osaston johtaja. Vapautettiin syytteistä. Tuomittiin myöhemmin Saksassa 9 vuoden vankeuteen. Armahdettiin 1950.
Walther Funk – talousministeri. Tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Vapautettiin terveyssyistä 1957, kuoli 1959.
Hermann Göring – ilmailuministeri ja Luftwaffen komentaja. Tuomittiin kuolemaan. Teki itsemurhan.
Rudolf Hess – Hitlerin kakkosmies, natsipuolueen johtaja. Tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Kuoli vuonna 1987.
Alfred Jodl –Wehrmachtin pääesikunnan operaatiopäällikkö. Hirtettiin 16.10.1946.
Ernst Kaltenbrunner – natsi-Saksan turvallisuusjohtaja. Hirtettiin 16.10.1946.
Wilhelm Keitel – pääesikunnan komentaja. Hirtettiin 16.10.1946.
Konstantin von Neurath – ulkoministeri, myöhemmin Böömin ja Määrin valtakunnanprotektori. Tuomittiin 9 vuoden vankeuteen. Vapautettiin terveyssyistä 1954, kuoli 1956.
Franz von Papen – varakansleri, suurlähettiläs. Vapautettiin syytteistä.
Erich Raeder – laivaston komentaja. Tuomittiin elinkautiseen vankeuteen. Vapautettiin terveyssyistä 1955. Kuoli 1960.
Joachim von Ribbentrop – ulkoministeri. Hirtettiin 16.10.1946.
Alfred Rosenberg – kansallissosialistien ideologi, itäisten miehitysalueiden ministeri. Hirtettiin 16.10.1946.
Fritz Sauckel – vastasi pakkotyövoiman hankinnasta. Hirtettiin 16.10.1946.
Hjalmar Schacht – Saksan keskuspankin johtajaja ja rahaministeri ennen sotaa. Vapautettiin, tuomittiin myöhemmin Saksassa 8 vuoden vankeuteen. Vapautettiin 1950.
Baldur von Schirach – nuorisojärjestö Hitler Jugendin johtaja. Tuomittiin 20 vuoden vankeuteen.
Arthur Seyss-Inquart – kansleri Itävallassa, valtakunnankomissaari Hollannissa. Hirtettiin 16.10.1946.
Albert Speer – natsi-Saksan pääarkkitehti, varusteluministeri. Tuomittiin 20 vuoden vankeuteen.
Julius Streicher – antisemitistisen Der Stürmer -lehden julkaisija. Hirtettiin 16.10.1946.
Korjattu 21.11.2020 klo 12.33: Martti Koskenniemi on kansainvälisen oikeuden professori, ei oikeustieteen kuten jutussa alun perin luki.
Valituksen tekivät Puhtaan meren puolesta ry, Luonnonsuojeluliitto Pori ry ja Vesiluonnon puolesta ry. Valituksessa arvostellaan tehtaan sulfaatti- ja natriumpäästöjen määrää Kokemäenjokeen.
BASFin tehtaan toiminnan on määrä käynnistyä vuonna 2022.
– Kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja niiden perusteeksi esitetyt seikat erityisesti Kokemäenjokeen johdettavaksi suunnitellun sulfaattipäästön osalta ja hakemuksessa esitetty toimintojen sijoittuminen suhteessa pohjavesialueeseen, ei valituksenalaisen päätöksen täytäntöönpano myöskään hakemuksessa toiminnanaloittamisluvan tueksi esitetyt perusteet huomioon ottaen ole perusteltua ennen kuin hallinto-oikeus on ratkaissut valituksen.
BASF: Ei vaikutusta projektin etenemiseen
Akkumateriaalitehtaan rakennustyöt ovat parhaillaan käynnissä Harjavallassa. BASF:n maajohtaja Tor Stendahlin mukaan hallinto-oikeuden päätöksellä ei ole minkäänlaisia vaikutuksia projektin aikatauluun.
– Välipäätöshän koskee ainoastaan lupaa käynnistää tehdasta. Päätös oli pieni yllätys meille, mutta sillä ei ole vaikutusta projektin aikatauluun. Rakennustyöt jatkuvat.
BASF:n tavoite on edelleen, että tehdas käynnistetään vuoden 2022 alussa.
– Olemme luottavaisia siihen, että antamamme tiedot aluehallintovirastolle ympäristöluvan päätöksenteon yhteydessä ovat edelleen riittävät. Luotamme, että oikeus näkee sen, kun asia käsitellään.
20.11.2020 klo 13:17: Otsikkoa on täsmennetty. BASF:n toimintaa ei keskeytetty, vain tehtaan mahdollinen käynnistäminen.
