Helsingin kaupunginorkesteri päättää Beethovenin 250-vuotisjuhlavuoden konsertilla. Illan aikana kuullaan yksi länsimaisen taidemusiikin ikiklassikoista, Beethovenin viimeinen ja järjestyksessä yhdeksäs sinfonia. Mestari sävelsi sen kuurona. Finaalissa soi Oodi ilolle, joka tunnetaan myös EU:n epävirallisena kansallislauluna. Orkesteria johtaa Susanna Mälkki. Konsertti on maksuton.
Cantores Minores -kuoro on aloittanut monen helsinkiläisen joulun jo 65 vuoden ajan.Cantores Minores
Laulua monin äänin
Joulu ilman kuoroa on kuin riisipuuro ilman mantelia. Ylioppilaskunnan laulajat on jo vuosikymmenten ajan tuonut joulun helsinkiläisiin koteihin. Perinteeseen voi perjantaina osallistua muualtakin Suomesta. Joulukonsertti on taltioitu Temppeliaukion kirkossa. Kuoroa johtaa Pasi Hyökki.
Tamperelainen Mieskuoro Laulajat vastaa helsinkiläisten haasteeseen lauantaina. Se kajauttaa perinteisiä ja tuoreita joulunumeroita Tampereen Tuomiokirkossa.
Poikakuoro Cantores Minoreksen joulukonsertit ovat täyttäneet Helsingin Tuomiokirkon äärimmilleen yli 65 vuoden ajan. Tämänvuotinen konsertti on katsottavissa virtuaalisesti loppiaiseen asti. Kuoroa johtaa Hannu Norjanen. Urkurina on Markus Malmgren ja tekstinlukijana piispa Teemu Laajasalo. Kaikki yllä mainitut kuorokonsertit ovat maksullisia.
Club for Five -yhtyeen suoratoistokonsertti lähetetään tänä vuonna Naantalin kirkosta.Jyrki Valkama / Yle
Jazz virittää tunnelmaan
Joulua a cappelana tarjoilee kaksikin lauluyhtyettä: Club For Five ja Rajaton. Rajattoman ensimmäisestä joulukonsertista tulee tänä vuonna kuluneeksi 20 vuotta. Nyt saa valita, kuunteleeko virtuaalisesti viittä vai kuutta ihmisääntä. Kenties molempia? Club for Fiven suoratoistokonsertti lähetetään Naantalin kirkosta. Konsertit ovat maksullisia.
Suomen kiistaton tangokuningas Eino Grön ja kaikkien musiikkilajien enfant terrible Iiro Rantala esittävät kauneimpia joululauluja. Mukana on myös Veera Railio vahvistettuna Eikan enkelit -kuorolla. Ohjelmassa on ikivihreitä. Lisäksi Iiro Rantala esittää soolopianonumeroita, kuten John LennoninHappy X-masin. Konsertti on maksuton.
UMO Helsinki Jazz Orchestra esittää jazzsovituksen joulun iki-ihanasta balettiklassikosta, Tšaikovskin Pähkinänsärkijästä. Duke Ellington ja Billy Strayhorn kirjoittivat ja levyttivät teoksesta oman versionsa 1960. Taltioitua konserttia johtaa Ed Partyka. Taatusti jotain erilaista. Konsertti on maksullinen.
Samuli Edelmann on levyttänyt muun muassa virsiä. Joulukonserttinsa hän striimaa Valamon luostarista.Yle
Rauhallista joulua
Pitkän linjan muusikko Pepe Willberg konsertoi tänä jouluna etänä Meilahden kirkossa. Ohjelmassa on nostalgiaa: lapsuuden rakkaimmat joululaulut. Willbergin joulukvartettiin kuuluvat Anu Kosonen (piano), Sirkku Hilanko (viulu), Niklas Hagmark, (sello) ja Ville Vannemaa (puhaltimet).
Oopperalaulaja Waltteri Torikan piti alun perin järjestää joulukonserttikiertue kirkoissa. Se vaihtui striimikonsertiksi, jossa kuullaan klassikoita ja maistiaisia laulajan albumeilta. Konsertissa nähdään erikoisvieraita.
Melankolista, taiteellista, omaäänistä ja harrastakin musikkia tehnyt Samuli Edelmann striimaa oman joulukonserttinsa etänä Valamon luostarista. Edelmannia säestää Matti Paatelma. Konsertin tuotto lahjoitetaan Valamon luostarille. Kaikki tässä osiossa mainitut konsertit ovat maksullisia.
Saara Aalto esiintyy jouluisessa striimikonsertissaan yhdessä entisen tangokuninkaan, Teemu Roivaisen kanssa.Andreas Putting / EBU
Kevyttä joulua
Iskelmälaulaja Suvi Teräsniska julkaisi viikko sitten uuden joululaulun nimellä Tämä maailma tarvitsee rakkautta. Aiemmin häneltä on kuultu versio Tulkoon joulu -kappaleesta. Molemmat saatetaan kuulla Joulun henki -konsertissa.
Pop-tähti Saara Aallon ja vuoden 2014 tangokuningas Teemu Roivaisen konsertti on taltioitu Seinäjoen Lakeuden risti -kirkossa. Konsertissa kuullaan joululauluja Walking in the Airista Ave Mariaan. Konsertin jatkot järjestetään Facebookissa.
Tänä syksynä Vain elämää -tv-ohjelmassa esiintynyt Reino Nordin striimaa joulukonsertin, jossa kuullaan myös akustisia tulkintoja näyttelijä-muusikon omasta tuotannosta. Mukana on lisäksi Nordinin itsensä tekemä joululaulu Meidän valo. Kaikki tässä osiossa mainitut konsertit ovat maksullisia.
Viime vuoden Raskasta Joulua -konsertti järjestettiin Lappeenrannassa. Tänä vuonna joulu otetaan hevisti vastaan verkossa. Mikko Lieri / AOP
Raskasta joulua
Raskasta Joulua -keikka tarjoilee nimensä mukaisesti “raskaalla kädellä sovitettuja joululauluja”. Mukana ovat kaikki tämän vuoden solistit muun muassa Battle Beastin Noora Louhimo sekä One Desirestä ja Sturm und Drangista tuttu André Linman. Paikkana on konserttitalo, johon on varta vasten rakennettu muun muassa kuusimetsä.
Teräsbetonista tunnetuksi tullut Jarkko Ahola konsertoi Tampereen Tuomiokirkosta. Aiheena ovat tietysti joululaulut. Rock-tenorin ensimmäinen sooloalbumi oli nimeltään Ave Maria – Joulun klassikot (2012) ja myi heti tuplaplatinaa. Jouluista kokemusta siis on. Molemmat konsertit ovat maksullisia.
Noin 400 000 kunta-alan eläkeläistä sai tammikuun eläkkeensä pankkitililleen virheellisesti jo eilen torstaina.
Kyse oli julkisalan eläkelaitos Kevan tekemästä virheestä, jonka vuoksi kyseiset kunta-alan eläkeläisten tammikuun eläkkeet lähtivät liian aikaisin maksuun.
Vielä torstaina Keva ilmoitti verkkosivuillaan, että tammikuun eläkkeen voi palauttaa takaisin. Sittemmin Keva päivitti omaa ohjeistustaan ja toivoi, ettei rahoja palautettaisi vielä takaisin, sillä verottajan kanssa neuvoteltiin yhteisestä ratkaisusta.
Nyt Keva sekä Verohallinto ovat löytäneet ratkaisun siihen, miten pankkitilille kilahtaneiden tammikuun eläkkeiden kanssa tulisi menetellä. Selvitettävänä on ollut muun muassa se, vaikuttaako summa tämän vuoden verotukseen.
Nyt yhteinen ratkaisu on löytynyt: veroseuraamuksia ei koidu eikä rahoja peritä takaisin – mutta tammikuun 4. päivä ei kannata odotella eläkemaksua, jos sen sai virheellisesti liian aikaisin.
– Teemme asiaan teknisluontoisen korjauksen siten, että vuoden 2020 eläketulo kirjautuu oikein ja samoin vuoden 2021. Täten eläkkeensaajalle ei aiheudu tästä mitään verotuksellisia seuraamuksia, kertoo varatoimitusjohtaja Kimmo Mikander Kevasta.
Joulukuun virhemaksu kirjataan siis järjestelmissä tammikuulle.
Keva ei enää pyydä eläkemaksun eilen saaneita palauttamaan summaa. Rahat on jo ehtinyt palauttaa Kevalle tähän mennessä muutamia kymmeniä henkilöitä. Heille tammikuun eläke maksetaan oikeana maksupäivänä 4.1.
Mikander kertoo, ettei tammikuun eläkkeen nyt jo saaneiden henkilöiden tule enää olla erikseen yhteydessä Kevaan asian suhteen.
Valtiovarainministeriö antoi Mikanderin mukaan ratkaisulle vihreää valoa.
Kansaneläkelaitos (Kela) kertoi puolestaan torstaina, että esimerkiksi joulukuun toimeentulotukia ei aiota periä takaisin liian aikaisin maksetun tammikuun eläkkeen vuoksi.
Seuraavan kerran kunta-alan eläke maksetaan 3.2.2021.
Oikaisu 18.12.2020 klo 15.07: Korjattu Kevan määritelmä eläkevakuutusyhtiöstä eläkelaitokseksi.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus antoi perjantaina tuomion tapauksessa, jossa mies puukotettiin kuoliaaksi Joensuussa Noljakan koulun lähellä viime vuoden syyskuussa. Tekohetkellä 19-vuotias puukottaja sai taposta yksitoista vuotta vankeutta ja päälle vuoden kestävän valvonta-ajan.
Uhri, 26-vuotias joensuulaisopiskelija lähti myöhään illalla 14. syyskuuta 2019 käymään kotinsa läheisellä pankkiautomaatilla Joensuun Noljakassa.
Mies nosti automaatista 50 euroa. Hän ei ehtinyt kävellä kuin parisataa metriä automaatilta, kun kaksi tuntematonta miestä hyökkäsi yllättäen kimppuun.
Noin tuntia myöhemmin puolenyön jälkeen ulkopuolinen soitti hätäkeskukseen, kun hän löysi kevyenliikenteenväylältä Noljakan koulun läheltä verissään olevan kuolleen miehen.
Tuomittu oli syyntakeinen, mutta ihannoi väkivaltaa
Syyttäjä vaati tuomiota myös törkeästä ryöstöstä. Syyttäjä katsoi, että teon motiivina oli ollut ryöstää uhrilta 50 euroa ja tupakkaa.
Syyte törkeästä ryöstöstä kuitenkin kaatui, koska oikeus ei saanut selvää, oliko väkivaltaisen teon motiivina raha. Näyttö ei myöskään riittänyt todistamaan sitä, että tuomittu olisi ryöstänyt setelin uhrilta, koska seteliä ei löytynyt.
Oikeudelle jäi epäilys, että motiivina on voinut olla pelkkä väkivallan kohdistaminen. Tekijää pidettiin mielentilatutkimuksessa syyntakeisena, mutta väkivaltaa ihannoivana.
Erilaisia korvauksia tekijä määrättiin maksamaan lähes 45 000 euroa ja korot päälle. Summa sisältää muun muuassa oikeuskuluja, hautajaiskustannuksia sekä kärsimyskorvausta uhrin nuorelle vaimolle.
Uhrista löytyi ainakin yksitoista puukoniskua. Hänen ei katsottu humalatilansa vuoksi pystyneen puolustautumaan yllätyshyökkäystä vastaan. Uhri menehtyi nopeasti vammoihinsa.
Entä jos rokotteita ei saadakaan Suomeen, koska niitä kuljettava rekka ryöstetään?
Uhkakuva on niin todellinen, että siihen on pitänyt varautua.
– Kuljetuserän tai kontin varastamiselle on iso riski olemassa, sanoo koronavirusrokotteiden tilauksesta vastaava THL:n lääketukkukaupan johtaja Toni Relander.
Kansainvälinen poliisi Interpol tiedotti vaarasta globaalisti joulukuun alussa: äkillisesti kasvanut rokotteiden kysyntä tulee todennäköisesti houkuttelemaan tilanteesta taloudellista hyötyä hakevia rikollisia. Interpolin varoitus koski väärennettyjen rokotteiden jakelun ja myynnin lisäksi laillisten valmisteiden varkauksia kuljetusten ja säilytysten aikana.
– Rikollisten mielenkiinto rokotetta kohtaan voi olla samaa luokkaa kuin huumaaviin lääkkeisiin, kertoo Relander THL:stä.
– Tuskin sininen Pfizer-rekka ajaa ympäri Eurooppaa ja mainostaa, että täällä on meidän rokotteita, hän jatkaa.
Rokotevalmistaja Pfizerin viestintäpäällikkö Jutta Joutseno välittää yhtiö logistiikan asiantuntijoiden sähköpostivastaukset Ylelle: Yhtiön tiedossa ei ole koronarokotteiden varkaustapauksia, eikä rokotteen kuljetuksiin ole toistaiseksi kohdistunut uhkia. Asiaan on kuitenkin valmistauduttu ja kuljetusratkaisujen valinnassa myös tämä asia otetaan huomioon.
Turvallisuussyistä emme avaa tarkemmin sitä, miten tai kenen toimesta rokotteet kuljetetaan Suomeen. Lähetyslaatikoissa on GPS-seurantaa hyödyntävä anturi. Global Security vastaa tuotteiden ja niiden kuljetusten suojaamisesta. Kuljetustapa valitaan toimipisteittäin, jotta se on mahdollisimman turvallinen ja suoraviivainen, todetaan Pfizerin Ylelle lähettämässä viestissä.
Asia otetaan myös THL:ssä hyvin vakavasti, vaikka riski rokotteiden varastamiselle nimenomaan Suomessa arvioidaan pieneksi.
– Jos rikollinen ryhmä haluaa rokotteet kaapata, sen ensisijainen vaihtoehto tuskin on käydä tekemässä se Suomessa. Riski pitää ottaa kuitenkin huomioon, koska tilanne poikkeaa normaalista, kertoo Relander.
"Poliisisaattuetta tai karnevaalia ei ole tarkoitus ympärille rakentaa"
Rokotteisiin kohdistuvaa ryöstöriskiä minimoidaan THL:n mukaan muun muassa siten, että tiedot kuljetuksista ja säilytyksestä pidetään mahdollisimman pienen piirin tiedossa.
– Jokainen tiedostaa mitä tarkoittaa, ettei luovuteta tietoa kuin asianomaisille. Vaikka riski on äärettömän pieni, erityisesti pitkäaikaiset varastointipaikat täytyisi pitää suuren yleisön tietämättömissä, sanoo Relander.
Toimittajat haluaisivat kertoa näyttävästi kansalaisille rokotteiden kuljetusoperaatiosta, mutta useat kysymykset ja kuvauspyynnöt jäävät tällä hetkellä turvallisuussyistä ilman vastauksia.
– Niitä kysytään ihan hirveästi. Media haluaa valokuvia rokotteista, kun ne lastataan, ja rekoista kun ne lähtevät ja lentokoneista kun ne laskeutuvat, sanoo Relander THL:stä.
Spektaakkelia ei ole kuitenkaan luvassa, sillä logistinen ketju pyritään pitämään viimeiseen asti salassa.
– Tämä on juuri sitä tietoa, mitä ei voida toimittaa, koska siinä paljastetaan koko maailmalle mitä kautta rokotteet kulkevat.
Rokote-erät saapuvat Suomeen lähipäivinä tai -viikkoina THL:n johtaja Relanderin mukaan kaikessa hiljaisuudessa muun rahdin seassa.
– Poliisisaattuetta tai karnevaalia ei ole tarkoitus kuljetuksen ympärille rakentaa.
Tosin ensimmäinen symbolinen rokote-erä saattaa olla tähän poikkeus. Se saanee ainakin politiikot ja median liikkeelle.
– Meidän toive olisi, että siitä ei hirveästi huudeltaisi, mutta koska kyseessä on historiallinen hetki niin varmaan tärkeät ihmiset ovat olkapäät paljaana ottamassa ensimmäisiä satseja, lohkaisee THL:n lääketukkukaupan johtaja Relander.
Kelan tukia epäillään huijatun viime vuonna noin 12 miljoonalla eurolla. Väärinkäytösepäilyjä vietiin poliisin tutkittavaksi 1309. Tästä kertoi Helsingin Sanomat alkusyksystä.
Sosiaaliturvan huijaukset ovat oikeastaan joskus hyvä asia. Niitä pitäisi olla lisää. Näin sanoi Tampereen yliopiston hallintotieteiden apulaisprofessori Pauli Rautiainen.
Juttelin Rautiaisen kanssa elokuussa toista juttua tehdessäni.
Rautiaisen heittämä ajatus perustui aineistoon, jonka mukaan sosiaalietuuksien väärinkäyttö vaikuttaa perheväkivallan määrään. Siis: lapsia tai puolisoita pahoinpidellään vähemmän, jos huijauksia on enemmän.
Se että sosiaaliturvahuijauksilla ja perheväkivallalla on yhteys, on asia, jota harva tulee ajatelleeksi.
Se on esimerkki arvaamattomista vaikutuksista. Ne voivat olla hyviä, huonoja tai melko neutraaleja, mutta ihmisen arkijärjelle ne ovat todella vaikeita hahmottaa.
Toimittaja Mari Mannisen tuore kirja Hyvät aikeet - Miksi autamme ja mitä siitä seuraa? sisältää toisen esimerkin.
Manninen kertoo, kuinka hyvää tarkoittavat auttajat matkustavat kehitysmaiden orpokoteihin tekemään vapaaehtoistyötä ja hoitamaan lapsia. Se on luonut orpokotiturismista bisneksen: lapsia ostetaan köyhistä perheistä orpokoteihin, jotta turisteilta saataisiin rahaa.
Esimerkiksi Kambodžassa turistit piipahtavat leikkimässä lasten kanssa orpokodeissa. Äärimmillään lapsia pidetään nälässä ja puetaan ryysyihin, jotta turistit heltyisivät antamaan rahaa.
Hyvää tarkoittavan auttamisen seuraus onkin lisääntyvä kurjuus.
Kuten Manninen korostaa, tämä ei tarkoita tietenkään, että auttamista seuraa väistämättä kurjuus.
Apu on tarpeen, mutta kuten terveydenhoidossa, väärä lääke voi vain pahentaa oireita. Viisautta on tutkia, tepsiikö lääke.
Suurin ongelma on usein se, että kaikkia kustannuksia ei sisällytetä laskelmiin.
Usein niitä on vaikea arkijärjellä selvittää.
On paljon asioita, joiden suoraa vaikutusta on vaikea laskea. Siksi ne jätetään huomiotta.
Usein vaikutukset tiedetään, mutta jos ne eivät ole suoraan koettavissa, ne jätetään huomiotta.
Orpokotiturismi tuntuu auttamiselta. Siksi se jatkuu edelleen.
“Meillä on hyvät aikeet, mutta olemme sangen sokeita sekä apumme syistä että seurauksista”, Mari Manninen kirjoittaa.
Klassinen vastaava esimerkki ovat ympäristöasiat tai vaikkapa luonnonvarojen käyttö.
Taloustieteen piiriin on syntynyt kokonainen ala, ympäristötaloustiede. Sen ajatuksena on ollut, että saastuttamista ja luonnonvarojen käyttöä ei huomioida taloustieteessä haittoina.
Kustannuksista jäävät siis laskematta kustannukset ympäristölle.
Taloustieteessä on vasta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana tajuttu, että myös ympäristölle tulee lasku.
Ympäristötaloustiede tutkii markkinoiden epäonnistumista, kiteyttää ympäristötaloustieteilijä, apulaisprofessori Lassi Ahlvik Helsingin yliopistosta.
Soitin Ahlvikille, joka selitti ympäristötaloustieteen perusidean näin: Nyt useiden tuotteiden hinta ei ota huomioon kaikkea. Hinta esimerkiksi sähkölle on liian matala, koska se tulee vain siitä kulusta, joka tuottajalle tulee. Jos vaikka sähkön tuottaja ostaa hiiltä ja polttaa sen, hän maksaa vain ostamastaan hiilestä. Hiilen poltossa pitäisi kuitenkin ottaa huomioon kaikki sen yhteiskunnalliset kustannukset, kuten ilmansaasteet ja hiilidioksidipäästöt.
Päästökauppa on tietenkin yritys hinnoitella päästöjä.
Ongelma on, että ilmastolle on vaikea panna hintaa. Miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa satoon, ihmisten elämään ja talouteen? Miten vaikkapa kuivuutta tai merenpinnan nousun kaikkia vaikutuksia laskea – ja vaikutukset kun voivat ulottua satojen vuosien päähän?
Mitä monimutkaisempi vaikutusketju, sitä useammin moni nostaa kätensä pystyyn. Parempi olla tekemättä mitään.
Typerä ja kyyninen sanonta kuuluukin: Tie helvettiin on päällystetty hyvillä aikeilla.
Eihän se niin mene, että hyvät aikeet olisivat pahasta. Lopputulosten vaikutuksia vain ei osata aina arvata. Mitä monimutkaisempi järjestelmä, sitä enemmän muuttujia.
Mitä tulee alussa mainittuun sosiaaliturvavilppiin: Pauli Rautiaisen tarjoama lääke ongelmiin ei ole lisätä vilppiä, vaan parantaa universaalia perusturvaa.
Heikki Valkama
Kirjoittaja on kirjailija ja Ylen toimittaja, joka päätti verhoiluttaa sohvan, vaikka uuden ostaminen olisi kaikkien kulujen jälkeen tullut halvemmaksi. Oppiarvoltaan Valkama on valtiotieteen maisteri, pääaineena taloushistoria.
Ravintoloitsija Tapio Leppänen valuttaa aamupäivän toiselle asiakkaalle tuoppiin kullankeltaisen mallasjuoman. Heikki Ryhänen maksaa tilaamansa oluen paperirahalla ja tiukentaa otettaan flexistä. Pienen vasikan kokoinen Rölli-koira ei turvaväleistä piittaa, vaan losauttaa lämpimät tervehdykset jokaiselle paikalla olijalle pehmeällä kielellään.
Leppäsillä on lyhyt työmatka, koska koti sijaitsee samassa rakennuksessa. Vapaa-ajallaan Tapio Leppänen harrastaa moottoripyörien ja autojen rassaamista.Niko Mannonen / Yle
Televisiossa uutiset pauhaavat tuttua sanomaa: koronatilanne kiihtyy Suomessa. Lisää tartuntoja, lisää rajoituksia.
Tiskin viereisessä pöydässä asiakas ryystää kahvia kupista kertakäyttökasvomaski leukansa alle venytettynä. Tavallisesti hän ei sitä pitäisi, mutta aamulla oli käytävä terveyskeskuksessa.
– Ajattelin, että laitetaan nyt sitten, mies toteaa.
Heikki Ryhänen ja Olli Kaakko asuvat molemmat Kuhmoisissa. Niko Mannonen / YleKoirat ovat tervetulleita ravintolaan. 10 kuukautta vanha Rölli-koira on käynyt aiemminkin isäntänsä kanssa Leppästen baarissa.Niko Mannonen / Yle
Hiljaisena tiistaiaamupäivänä asiakkaat ja ravintolayrittäjät juttelevat aivan muusta kuin maailmanlaajuisesta pandemiasta. Keski-Suomen ja Pirkanmaan rajalla sijaitseva parin tuhannen asukkaan pikkukunta Kuhmoinen on säästynyt suuremmilta tartuntaryppäiltä.
– Porukka rupee olemaan selkeästi kyllästynyttä. Totta kai koronakin melkein joka päivä tulee esiin, mutta se on vähentynyt puheenaiheena, Tapio Leppänen kertoo.
Keväällä oli toisin.
Koko Suomi seurasi oudon taudin leviämistä maailmalta meille herkeämättä. Maaliskuun lopussa ravintoloiden ovet menivät säppiin. Mökkipaikkakunta Kuhmoinenkaan ei säästynyt koronalta.
Leppäset saivat tuntea lukuisten muiden sairastuneiden tavoin henkilökohtaisesti, miltä tuntuu, kun tartuntatauteihin liittyvää häpeäleimaa yritetään istuttaa omaan otsaan.
Leimaamisen pelko piinaa sairastunutta
Kuhmoisten Facebook-ryhmään julkaistiin huhtikuun alkupäivinä viesti: “…No korona tuli kylään…“ Verkkokeskustelijat kyselivät toisiltaan, kuka tartunnan on saanut.
Uteliaisuus ei ole vain pienten paikkakuntien ongelma.
Kuhmoinen tunnetaan suosittuna mökkipaikkakuntana. Kunnan väestö on iäkästä. Tapio Leppäsen mukaan siksikin on hyvä, että ihmisten kasvoilla näkee yhä enemmän maskeja katukuvassa ja ruokakaupassa.Niko Mannonen / Yle
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tutkinut karanteenikokemuksia ja Covid19-stigmaa, eli häpeäleimaa, pääkaupunkiseudulla. Tutkimukseen osallistui 64 vastaajaa, jotka kuuluivat 24:ään perheeseen. Erikoistutkija Anna-Leena Lohinivan mukaan stigma oli yllättävän yleinen, ja sitä esiintyi lähes jokaisessa tutkimukseen vastanneessa perheessä.
Näin Tapio Leppänen kuvailee kotikyläänsä, joka hiljenee aina talvisin vilkkaan kesän ja mökkiläisten jäljiltä: "Iltaisin kun katsot ikkunasta, näyttää kuin tämä olisi aavekaupunki. Joku auto on saattanut jäädä parkkiin... Bensa loppu ilmeisesti."Niko Mannonen / YleKorona on hiljentänyt kylää entisestään. Silti Tapio Leppänen luottaa tulevaisuuteen: "Ei tässä auta muuta kuin toivoa. Uskon, että ihmiset käyvät meillä, kun mennään järjellä, eikä hömöillä. Välitetään toisistamme ja turvaväleistä. Mökkiläiset, jotka tulevat syömään, menevät oma-aloitteisesti istumaan sivummalle."
Niko Mannonen / Yle
Useammin leimaantumisen pelosta tai itsensä stigmatisoinnista kärsivät aikuiset.
– Ihminen saattoi pelätä olevansa tartuttava karanteenin jälkeenkin. Vastaajat pelkäsivät naapurien katsovan, että tuolla tuo nyt kävelee. Ystäviltä tulevaa stigmatisointia saattoi olla se, että välteltiin tapaamasta koronan sairastanutta, Lohiniva kertoo.
Vastaavanlaisia kokemuksia on havaittu muidenkin tartuntatautien, kuten tuberkuloosiin ja HIV:n kohdalla. Leimaantumisen pelolla voi olla merkittävä kansanterveydellinen vaikutus, mikäli se estää sairastunutta hakeutumasta hoitoon tai testeihin.
Haasteellisen tilanteesta tekee se, että pelkoa lietsotaan monesta suunnasta ja se istuu syvällä rakenteissa. Siihen syyllistyvät niin viestinnän ammattilaiset kuin tavalliset kansalaisetkin.
Pelko saa lisäpontta median välityksellä, kahvipöytäkeskusteluissa – ja myös sosiaalisessa mediassa.
– Pääkaupunkiseudun asuinalueiden Whatsapp-ryhmissä oli syyllistämistä, miten joku on mennyt ottamaan tuollaisen tartunnan: on matkustanut jonnekin tai mennyt juhliin.
Lohiniva toteaa, että pienellä paikkakunnalla tilanne on kriittisempi.
– Ollaan pienissä ympyröissä, ja helposti myös tiedetään, kenellä tartunta on. Ei voi olla anonyymi, kuten pääkaupunkiseudulla.
“Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta”
Samaan aikaan kun viestimylly jauhoi Kuhmoisten somekanavalla huhtikuussa, Eila Leppänen makasi toipilaana kotinsa ruskealla nahkasovalla.
Lääkärin diagnosoima keuhkoputkentulehdus oli vahvistunut testissä koronaksi.
– En tiedä onko tämä nyt rumasti sanottu, mutta tuntui, kuin olisin kasikymppinen mummu. En jaksanut kävellä, enkä tehdä yhtään mitään. Oli pientä lämpöä ja hengenahdistusta, Leppänen muistelee oireita.
Kertoessaan henkilökohtaisella sometilillään tartunnastaan, hän ei arvannut, että joutuisi pian painostetuksi vastaamaan aiheesta tuntemattomillekin uteliaille.
Edes yrittäjyys ei muuta sitä faktaa, että yksityisyyden suoja ja potilaan oikeudet suojaavat sairastunutta. Siispä ravintolayrittäjäänkään ei tarvitse kertoa tartunnastaan asiakkaille julkisesti.
Ensimmäisenä Kuhmoisten ryhmään tulleet viestit huomasi Tapio Leppänen.
"Alkuvuosi lähti liiketoiminnan kannalta käyntiin hyvin. Ennen huhtikuuta tuli suvanto, kun alettiin koronalla pelottelemaan. Kahden kuukauden hiljaisuuden aikaan oltiin kusessa, että miten tässä pärjätään. Kun saatiin baari taas auki, se oikein yllätti, että miten porukka lähti liikkeelle. Kesä oli hyvä, sitä ei voi moittia." Niko Mannonen / Yle
Tilanteen muisteleminen korpeaa häntä silmin nähden edelleen, vaikka kuukaudet ovat kuluneet ja vuosi lähenee loppuaan.
Miestä ärsytti eniten se, että kohteeksi joutui kylälle suhteellisen hiljattain muuttanut puoliso.
– Kyrpihän toi, että ruvettiin heti kaivamaan. Sitä vaan ajatteli ihmisten pikkusieluisuutta ja uteliaisuutta. Mikä hiton halu kaikilla on tietää, kenellä se on? Kun ajatellaan koronaa, niin sairastunutta aletaan vältellä ja pidetään likaisena ihmisenä. Sen selkeästi huomasikin, hän sanoo.
Tapio kertoi näkemistään viesteistä vaimolleen.
– Olin sillä hetkellä aika kipeä, ettei se silloin harmittanut niin paljon. Vähän sen jälkeen rupesi harmittamaan, Eila Leppänen muistelee.
Eila ja Tapio Leppänen pyörittävät ravintolaansa pääasiassa kahdestaan.Niko Mannonen / Yle
– En ollut matkustellut ulkomailla ja suurin osa päivistäni oli kulunut töissä. Korona on tullut tuosta ovesta jonkun mukana, Leppänen jatkaa ja nyökkää kohti ravintolan ovea.
Sisään kävelee päivän kolmas asiakas. Hän hakee ravintolaan unohtuneen puukkonsa tupen ja morjenstaa tuttuja.
Keväällä erityisesti ravintolaan viittaaminen loukkasi yrittäjiä.
Ravintola-alalla oli jo valmiiksi vaikeaa. Kun ovet olivat kiinni, rahaa ei tullut mistään, mutta kulut juoksivat.
– Kun vielä annettiin kuva, että baari on saastainen, niin se oli jo aika noloa, Eila Leppänen sanoo.
Lopulta Tapio Leppänen päätti jättää viestinsä ketjuun ja ilmoittaa samalla, että on itsekin negatiivisesta testituloksesta huolimatta kotona. Keskustelun suunta muuttui kannustavaksi ja ylläpitäjä poisti julkaisun pahoittelujen kera.
Kalabaliikki ei ollut siltikään vielä loppuunkäsitelty.
Koirakaverikin kaikkosi
Leppäset asuvat Kuhmoisten aitiopaikalla, hiljaisen kylän vilkkaimman kadun varrella. Samassa talossa sijaitsee pariskunnan omistama ravintola. Työmatkan voi mitata metreissä.
Kun Eila Leppänen tervehtyi, hänen oli aika lähteä ovesta ulos ja lenkkeilyttämään koiraa. Jalkeille lähteminen oli myös lääkärin suositus.
– Minulle tultiin kertomaan jonkun asiakkaan huutaneen kaupassa, että mitä helvettiä se Leppäsen rouva lenkittää koiraa meidän lähellä. Olin kävellyt toisella puolella katua. Myös kaupassa minua väisteltiin.
Eila Leppästä ilahdutti huomata, että ihmiset olivat valmiita myös tukemaan ja auttamaan koronaan sairastunutta. Esimerkiksi kauppa-apua tarjottiin ahkerasti. Varsinkin kesällä yrittäjäpariskuntaa käytiin tervehtimässä myös muualta Suomesta.Niko Mannonen / Yle
Oudoin epäluulon ilmentymä liittyy niin ikään pariskunnan koiraan.
– Meidän koiralla on ollut aiemmin koirakaveri tässä kylässä, mutta tänä päivänäkään se ei saa tulla lähellekään mun koiraa. En tiedä mistä on aikoinaan lähtenyt juttu, että eläimet voi tartuttaa koronaa, hän pohtii.
Tilanteen sulattamista helpotti se, että juorujen ja epäasiallisen kohtelun takana oli vain muutamia ihmisiä.
Suurin osa kyläläisistä ja asiakkaista tuki somepyörityksen keskelle joutunutta pariskuntaa toipilasaikana ja sen jälkeenkin.
Kanta-asiakkaat eivät ole hylänneet. Kun kello lähestyy puoltapäivää ovi alkaa käydä tiuhemmin.
– Vastakkainasettelua ei tullut kovin isolta ryhmältä. Muut pitkälti ymmärsivät, että näin on käynyt, eikä sille piruakaan voi. Kukaanhan ei ole hakenut itselleen minkäänlaista kuppaa tuolta maailmalta, Tapio Leppänen toteaa.
THL:n erikoistutkijan Anna-Leena Lohinivan mukaan stigmaa vahvistetaan usein tahattomasti ja täysin ajattelemattomuuttaan.
– Juoruilulla voi olla pitkäkestoiset vaikutukset kohteeksi joutuneen sosiaalisiin suhteisiin ja elämään muutenkin, Lohiniva muistuttaa.
"Jos olet ihmisille mukava, niin ne kostaa samalla tavalla. Se on näitä pienen kylän etuja. Lieveilmiönä kaikki tietävät toistensa asiat – tai ainakin haluaisivat tietää. Silti tämä on tosi makee kylä. Pieni kommuuni. Voisi meilkein hippikyläksi väittää. Täällä jeesataan toisia. ", Tapio Leppänen kiteyttää.Niko Mannonen / Yle
Eila Leppänen huomauttaa, että hän itse on tottunut käsittelemään elämässään hankaliakin asioita ja ihmisten negatiivisia asenteita. Herkemmälle ihmiselle jo muutamat ilkeämieliset teot ja kommentit voivat olla liikaa.
– Toivon, että jos joku saa vastaavaa kritiikkiä ja kohtelua, hän osaa sen sulattaa. Niistä ei kannata ottaa itseensä.
Koronan sairastaneella on myös viestinsä niille, jotka esittävät mielipiteitään ja ajatuksiaan netissä tai osallistuvat tartunnan saaneiden selvittelyyn syyttä.
– Energiansa voisi käyttää muutenkin kuin kirjoittamalla, mitä ensimmäisenä tulee mieleen. Ainakin pitäisi ajatella pidemmälle ennen kuin laukaisee viestinsä pihalle asti.
Puheensorina jatkuu baarissa.
Kun paikalle jäävät enää asiakkaat ja yrittäjät, koronaa jaksaa tuskin mainita kukaan muu kuin jälleen vakavana kameraan katsova uutistenlukija.
Pohjalainen Kruunupyyn kunta irtisanoutuu vuoden valmentajaksi valitsemansa Linda Karlströmin juutalaisvastaisista mielipiteistä.
Karlströmin palkinnut Kruunupyyn sivistyslautakunta tiesi naisen rokotekriittisyydestä, mutta juutalaisvastaiset mielipiteet tulivat lautakunnalle yllätyksenä. Häntä oli suositeltu kunnianosoituksen saajaksi.
Kunta lähetti tiedotteen asiasta torstaina medialle.
– Lautakunta oli tietoinen Karlströmin osallistumisesta rokotevastaisuuteen, mutta ehdottomasti ei hänen kiistanalaisista, epäilyttävistä ja antisemitistisistä mielipiteistä, jotka ovat ilmenneet nyt Ruotsin TV:n paljastuksesta, tiedotteessa sanotaan.
Kruunupyyn sivistyslautakunta päättää myöhemmin, saako Karlström pitää vuoden valmentajan tittelinsä.
– Valintatilanteessa meillä ei ollut tietoa Karlströmin mielipiteistä. Minä, sivistyslautakunta ja kunta irtisanoudumme näistä mielipiteistä. Olemme myös kehottaneet urheiluseura IK Kronania vahvasti harkitsemaan, voiko hän jatkaa seuran valmentajana, kertoo vs. kunnanjohtaja Ulf Stenman.
Karlström valmentaa telinevoimistelijoita kruunupyyläisessä urheiluseura IK Kronanissa.
Yle ei tavoittanut Linda Karlströmiä kommentoimaan tapausta.
Rokotekriitikko esillä Ruotsin televisiossa
Linda Karlströmin haastattelu Ruotsin televisiossa on herättänyt kohua.
Karlström sanoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n julkaisemassa tv-dokumentissa, että juutalaisten kansanmurha tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa kuin historiassa on kerrottu. SVT:n kaksi toimittajaa soluttautui mukaan rokotevastaiseen liikkeeseen ja Karlströmin lähipiiriin puolentoista vuoden ajaksi. Osa dokumentin materiaalista on kuvattu salaa.
Ruotsalainen Aftonbladet uutisoi dokumentista otsikolla, jossa annetaan ymmärtää, että Karlström kieltää juutalaisten kansanmurhan.
Kilpisjärventie tukkeutuu rekkojen tieltä suistumisen takia talvisin jopa kymmeniä kertoja. Tämä pysäyttää esimerkiksi Norjan lohta Etelä-Suomeen ja Eurooppaan rahtaavat kalarekat, mutta myös vaikkapa Lapin keskussairaalaan pyrkivät ambulanssit, sillä kiertotietä ei ole.
Ongelmiksi on nimetty tien kapeus ja kunnossapidon taso, joihin on perätty parannusta eduskuntaa myöten.
Viime talven aikana marraskuusta huhtikuuhun Valtatie 21:llä eli Kilpisjärventiellä laskettiin epävirallisesti noin 60 erilaista ongelmaa ja onnettomuutta rekoille.
– Onhan ne hurjia määriä. Muonion alapuolisella alueella niitä sattuu hyvin vähän verrattuna siihen, mitä Enontekiön kunnan alueella, kertoo Olavi Airaksinen.
Airaksisen tilasto perustuu Facebookin Vt21 Rekat ravissa -ryhmään ilmoitetuista rekkojen ojaanajoista ja ongelmista.
Liukkauden ja kapeuden lisäksi Tunturi-Lapin vaihtelevat olosuhteet vaikeuttavat liikennettä Kilpisjärventiellä. Tuisku voi tukkia tien hetkessä.Katri Niskanen
Kokenut torniolainen kuljetusyrittäjä Juhani Maliniemi on huomannut, että tien kunto vaihtelee, mikä aiheuttaa ongelmia.
– Voi olla pätkä, joka on hoidettu ja hiekoitettu, mutta yhtäkkiä voi tulla tieosuus, jossa ei ole tehty yhtään mitään. Minulla on vähän sellainen kuva, että siitä puuttuu tekemisen kontrollointi, Maliniemi moittii.
Kolarikuskit lumeen tottumattomia ulkomaalaisia
Kymmenessä vuodessa raskaan liikenteen määrä on tiellä lähes tuplaantunut. Viime vuonna Kilpisjärven tullin läpi kulki noin 38 000 rekkaa tai linja-autoa, kun vuonna 2010 määrä oli noin 19 000.
Kilpisjärventien rekkaliikenne on lisääntynyt sitä mukaa, kun Norjan kassilohien suosio on kasvanut Suomessa ja maailmalla. Rekat tuovat lohta suomalaisiin kauppoihin, ravintoloihin ja kotipöytiin, mutta sitä viedään Suomen kautta myös muualle Eurooppaan.
Olavi Airaksisen mukaan on selvää, että kolarirekkojen kuljettajista enemmistö on lumisiin olosuhteisiin tottumattomia ulkomaalaisia.Sauli Antikainen / Yle
Rekkojen suistumiset ovat ikäviä, koska kiertotietä Kilpisjärven ja Karesuvannon välillä ei ole. Jos rekka on tiellä poikittain, ohi ei pääse, vaikka kuinka olisi lääkäriin kiire.
Pisimmillään valtatie 21 on ollut liikenteeltä suljettuna peräti yhdeksän tuntia.
Muoniossa poliisina toiminut Airaksinen on seurannut vuosien aikana tiiviisti tiellä liikkuville sattuneita onnettomuuksia, ensin työnsä vuoksi ja eläkkeelle jäämisen jälkeen oman turvallisuutensa kannalta tienkäyttäjänä.
Suurin osa rahtia tiellä ajavista rekoista on ulkomaalaisia. Airaksisen mukaan ulkomaalaisten yliedustus näkyy myös ojaanajoissa.
– Ketään sormella osoittamatta kyllä se on tosiasia, että kuskit eivät ole skandinaaveja. He eivät ole tottuneita näihin oloihin, semmoinen johtopäätös siitä on kyllä vedettävä.
Edes sula tie ei aina auta: kapealla tiellä raskas ajoneuvo voi ajautua liian laitaan ja seurauksena on suistuminen ojaan.Olavi Airaksinen
"Asialle pitää tehdä jotakin nyt heti"
Tilanne on herättänyt myös lappilaisen kansanedustajan Kaisa Juuson (ps.) tekemään Kilpisjärventien kunnosta ja hoitamisesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.
Juuso ei ole liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakalta (sd.) saamaansa vastaukseen tyytyväinen.
– Harakka kertasi vastauksessa, mitä on tehty vuonna 2018, mutta ei hän luvannut mitään toimenpiteitä asiassa, Juuso moittii.
Juuso itse pitää saamiensa palautteiden perusteella nimenomaan talvikunnossapitoa suurimpana syynä valtatiellä 21 tapahtuviin ojaanajoihin.
– On surullista, jos pitää odottaa siihen asti, että siellä tapahtuu joku iso onnettomuus ennen kuin asialle jotakin tehdään. Asialle pitää tehdä jotakin nyt heti, Juuso vaatii.
Toistaiseksi todella vakavilta liikenneonnettomuuksilta on vältytty. Hurjankin näköisiä tieltä suistumisia sattuu kuitenkin talvisin jatkuvasti.Olavi Airaksinen
Tietä levennettiin, mutta ei pahinta osuutta
Aiempina talvikausina on rekkoja suistunut tieltä jopa enemmän kuin viime talvena. Tämä sai tienpitäjän eli ely-keskuksen toimimaan.
Kolari–Palojoensuu -välistä osuutta levennettiin sekä sen lisäksi muutamia siltoja uusittiin pohjoisempana. 35 miljoonan euron urakka valmistui syksyllä 2018.
Ojaanajot ovat vähentyneet, mutta eivät kuitenkaan loppuneet. Suurin osa ojaanajoista tapahtuu Olavi Airaksisen mukaan Muonion pohjoispuolella.
– Tietä on levennetty Muoniosta ylöspäin 50 kilometriä eli Palojoensuuhun asti, mutta pahin pätkä on leventämättä, eli Palojoensuun ja Kilpisjärven väli, noin 150 kilometriä. Se on varmasti se huonoin pätkä.
Rekkojen suistumiset saattavat sulkea tien jopa tunneiksi, Painava ajoneuvoyhdistelmä ei nouse syvältä hangesta kovin helposti.Olavi Airaksinen
Lapin ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan tien levennysurakan jälkeen kiinnitettiin huomiota myös valtatie 21:n talvikunnossapitoon.
– 2019 vuoden alussa nostettiin kunnossapidon tasoa. Lähtökynnystä on madallettu eli nopeammin lähdetään tekemään toimenpiteitä. Myös tasaisuusvaatimusta on tiukennettu, vahvistaa ylijohtaja Jaakko Ylinampa.
Tämä tarkoittaa sitä, että tien talvikunnossapitotaso on 1b eli neljänneksi korkein. Kemi–Tornio -moottoritien lisäksi vain valtatie 4 Kemistä Rovaniemelle on korkeammalla hoitotasolla Lapissa.
Kuljetusyrittäjä moittii hoidon tasoa
Ely-keskuksen mukaan Kilpisjärventien kunnossapitoluokka on korkein mahdollinen tieolosuhteisiin ja liikennemäärään suhteutettuna. Korkeammat luokitukset vaatisivat tien pitämistä suolan avulla lumettomana tai jäättömänä.
– Tuolla pohjoisissa olosuhteissa liikennemäärä on vähäinen ja suola vaatii liikennettä, että se toimii. Lämpötilan pitää olla myös lähempänä nollaa, perustelee Jaakko Ylinampa.
Raskas liikenne ajaa usein jonossa, joten ensimmäisen suistuminen tieltä tukkii ajoväylän tehokkaasti. Usein pelastuskalustonkin on vaikea päästä kolaripaikalle.Olavi Airaksinen
Monien tienkäyttäjien mielestä nykyinen hoitotaso ei riitä hankalien olosuhteiden tiellä. Torniolaisen kuljetusyrittäjä Juhani Maliniemen mukaan rajan toisella puolen Norjassa aurat lähtevät liikkeelle lumisateen alkaessa.
– Suomessa odotetaan, että lunta on kertynyt jo jonkin verran ja se on poljettu tiehen ensin kiinni. Voihan se olla, että sitä hoidetaan jonkin määräyksen tai luokituksen mukaan, mutta se ei vain aina riitä se tekeminen.
Samaan tulokseen on päätynyt myös Olavi Airaksinen keskusteluissaan tietä kunnossa pitävien paikallisten urakoitsijoiden kanssa. Ely-keskuksen mukaan vastuu on viime kädessä pääurakoitsijoilla
– Pääurakoitsijahan vastaa siitä, että määritellyt toimenpideajat toteutuvat, ja se on heidän vastuullaan, että lähdetään liikkeelle. On vaikea ottaa tuohon kantaa, mitä aliurakoitsijat sanovat. Pääurakoitsija vastaa meidän suuntaan tilanteesta, vastaa Jaakko Ylinampa.
Ojaan ajanutta rekkaa nostetaan kolmesta valtakunnasta tulleiden hinausautojen voimin Karesuvannon pohjoispuolella Maunussa. Olavi Airaksinen
Tieolosuhteiden muutoksien seuraamisen helpottamiseksi Lapin ely-keskus on aloittamassa hanketta, jossa raskaan liikenteen ajoneuvoihin asennetaan mittalaite.
Se kertoo reaaliaikaisena paikkatiedon, ajan, tien pinnan laadun, kitkan, lämpötilan sekä ajoneuvotiedot laitteen lähettämänä.
Ely-keskuksen ylijohtajan Jaakko Ylinamman mukaan mittalaitteita asennetaan kaikkiaan kymmeneen ajoneuvoon, jotka liikennöivät säännöllisesti Kemi–Kilpisjärvi -tiellä eli valtatiellä 21.
– Se antaa tietoa tienpitäjälle ja urakoitsijalle toimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen. Se otetaan käyttöön helmikuussa, kertoo Jaakko Ylinampa.
Yksi laitteista on asennettu Juhani Maliniemen autoon. Auto käy Norjassa yhden tai kaksi kertaa viikossa. Hän ilmoittautui itse laitteen käyttäjäksi.
– Kun kaikki laitteet ovat käytössä, niin silloin varmasti saadaan ajankohtaista tietoa koko ajan kyseiseltä reitiltä. Kun tietoa kertyy vaikka kuukauden–parin ajan, sitä voidaan hyödyntää moneen asiaan, perustelee Juhani Maliniemi osallistumistaan tiedonkeruuseen.
Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.
Jutun ytimessä on leivitetty ja runsaassa rasvassa paistettu klassikkoannos wieninleike, joka tarinan mukaan valmistetaan lihan asemesta paperiservetistä ja tarjoillaan milloin kenellekin pahaa-aavistamattomalle uhrille.
Myös keittiömestari Jani Lähdesmäki on kuullut tarinasta version:
– Eräs tarjoilija halusi koko ajan syödä jotakin työvuorossa. Tämän takia keittiö keksi vitsillä tehdä hänelle märästä keittiöliinasta leikkeen eikä hän huomannut siinä mitään eroa.
Täydellisen schnitzelin salaisuus
Saksalaisravintola Zinnkellerin ravintoloitsija Wolfgang Wiegand jos kuka tietää, miten wieninleike valmistetaan oikein.
Hän on pyörittänyt ravintolaansa jo neljäkymmentä vuotta ja paikka on valmistanut sinä aikana leikkeen jos toisenkin - ei kuitenkaan koskaan paperista vaan porsaan- tai naudanlihasta.
– Raaka-aineena olevan lihan on oltava tuoretta. Leivitys tapahtuu kananmunalla ja korppujauholla, joka meillä valmistetaan itse. Paistamiseen käytämme voin ja öljyn sekoitusta. Pannulla leike miltei ui rasvassa. Lopputulos on pinnalta kuiva ja rapea, mutta sisältä mehukas.
Puoli seitsemän testaa
Puoli seitsemän halusi kokeilla, onnistuuko wieninleike lautasliinasta. Juontaja Mikko Kekäläinen suostui koekaniiniksi tietämättä etukäteen, mitä on syömässä. Katso videolta, miten hänen käy!
17.12.2020 klo 15:22 korjattu Wolfgang Wiegandin nimi oikeaan muotoon
Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tänään, että ensimmäinen erä lääkeyhtiö Pfizerin ja BioNTechin koronavirusrokotteita saapuu Suomeen jo joulun aikana. Täten rokotukset voitaisiin aloittaa 27. joulukuuta.
Rokotusten pitää vielä ennen maahantuontia saada myyntilupa Euroopan komissiolta. Komissio tekee myyntilupaa koskevan päätöksen Euroopan lääkeviraston arvioinnin perusteella todennäköisesti ensi maanantaina, 21. joulukuuta.
Kuinka todennäköisesti rokotukset päästään Suomessa aloittamaan 27. joulukuuta, STM:n osastopäällikkö Tuija Kumpulainen?
– Tällä hetkellä tilanne näyttää lupaavalta. Myyntilupaprosessi näyttää EU:ssa etenevän, ja samoin ensimmäisen rokote-erän toimittaminen Suomeen ja muihin EU-maihin. Toki vielä on monta mutkaa matkassa, mutta olemme toiveikkaita.
Missä päin Suomea ensimmäiset rokotukset annetaan?
– Ensimmäiset rokotettavat ovat joka tapauksessa koronapotilaita hoitava terveydenhoitohenkilöstö meidän sairaanhoitopiireissämme. Siihen liittyvää logistiikkaa käydään vielä läpi.
– Pyrimme saamaan rokotetta eri puolille Suomea, ensi vaiheessa yliopistosairaaloiden kautta.
Otetaanko ensimmäisen rokote-erän jakelussa huomioon alueiden erilaiset epidemiatilanteet, ja jaetaanko rokotetta ensin pahimmassa tilanteessa oleville alueille?
– Tämä ensimmäinen rokote-erä on 10 000 rokoteannosta, jolla voidaan rokottaa 5 000 ihmistä. Jos ajatellaan Suomen väestömäärää, niin rokotteiden määrä on vain ripaus.
– Määrä on niin pieni, että kyseessä on ehkä hieman symbolinen ele, että kaikkialla päästään aloittamaan samoina päivinä. Tasapuolisuuden näkökulmasta alueellinen tasa-arvo on tärkeää.
– Koronavirustaudin suhteen vaikutus on aluksi pieni. Vaikka kaikki nyt ensimmäisessä erässä maahamme tulevat rokotukset annettaisiin samalle alueelle, se ei vielä vaikuttaisi taudin kulkuun mitenkään.
Milloin Suomeen saadaan seuraavat, suuremmat erät rokotetta?
– Joulun ja uudenvuoden välisellä väliviikolla rokotetta on luvattu tulevan lisää. Toimitusaikataulusta odotetaan vielä vahvistusta.
– Joka tapauksessa erät eivät ole kovin mittavia ensimmäisten kuukausien aikana. Ne ovat arviolta kymmeniä tuhansia viikossa, mutta suhteutettuna väestöön se ei ole paljon. Rokotetta pitää antaa kaksi annosta, joten maahan saatavien rokoteannosten määrä pitää vielä jakaa kahdella, jotta voidaan laskea rokotettavien ihmisten määrä.
Ensimmäisenä markkinoille ehtivä Pfizerin ja BioNTechin rokote vaatii -70 asteen säilytystä. Onko Suomessa kaikki valmista kylmäketjun osalta?
– Meillä on isojen paikkojen järjestely jo valmiina ja pitkälti valmisteltu. Kylmäketju toimii varsinkin alkuvaiheessa, kun rokotteet menevät terveydenhoitohenkilökunnalle.
– Siinä vaiheessa kun siirrymme laajoihin väestörokotuksiin, on helpompaa, jos käytössä on sellaisia rokotteita, joiden säilytysolosuhteet eivät ole niin vaativia. Erikoiskylmää säilytystä tarvitsevaa rokotetta voitaisiin käyttää isoissa massarokotuksissa.
– Sen sijaan tilanteissa, joissa matkat ovat pidempiä ja asiakasmäärät pienempiä, on helpompaa jos rokotteen säilyttämisolosuhteet ovat toisenlaiset. Tai sitten kylmäketju pitää rakentaa hyvin huolella, jos kaikki rokotteet ovat tämän tyyppisiä.
Tämä on ollut pitkä ja hankala vuosi meille kaikille. Miltä teistä asiaa hoitaneena viranomaisena tuntuu, kun rokotuksia päästään vihdoin joulun jälkeen antamaan ensimmäisille suomalaisille?
– Se tuntuu minusta tosi kivalta. On hyvä, että EU on tehnyt tässä yhteistyötä, jota Suomi pienenä maana ei olisi yksin pystynyt tekemään. Pääsemme sen myötä rokotteen käyttöön.
– Toisaalta matka siihen, että meillä on riittävä väestöpeittävyys on vielä tosi pitkä. Kyllä varmaan koko kevät ja kesään mennään. Toivottavasti useampi rokote saa myyntiluvan, jotta päästään laajempiin rokotuksiin.
Sääennusteiden osalta eletään mielenkiintoisia aikoja. Joulu lähestyy, ja suurin mielenkiinto tietysti kohdistuu siihen, tuleeko siitä valkea kuinka suuressa osassa maata.
Tällä hetkellä sää näyttäisi jatkuvan jouluun asti varsin lauhana vallitsevien lounaisten ilmavirtausten takia.
Ennen joulua lännen ja lounaan väliltä ehtii vielä saapua useampi sadealue matalapaineiden mukana, ja niiden reitistä riippuu missä olomuodossa sateet etelässä tulevat. Jouluna sää näyttäisi sitten kylmenevän tämänhetkisten ennusteiden valossa.
Ylempänä ilmakehässä polaaripyörre pohjoisen napa-alueen yllä elää tulevina viikkoina ennusteiden mukaan jonkin verran. Tällä on vaikutusta myös alempana ilmakehässä ja Suomenkin säähän.
Polaaripyörre on napa-alueiden yläpuolelle 10–80 kilometrin korkeuteen kehittyvä tuulijärjestelmä. Pyörre on käytännössä suuri matalapaineen alue, ja sen ulkopuolella on korkeamman ilmanpaineen alue.
Syksyllä auringonvalon vähentyessä pohjoisella pallonpuoliskolla alkaa ilma kylmetä napa-alueella ja napa-alueen ja sitä ympäröivien alueiden lämpötilaero kasvaa.
Ilmamassojen välille kehittyy hyvin voimakas läntinen ilmavirtaus, joka voi puhaltaa voimakkaan polaaripyörteen tapauksessa jopa 100 m/s nopeudella.
Vahvan polaaripyörteen yhteydessä myös alailmakehässä havaitut läntiset tuulet ovat yleensä voimakkaita. Tällöin keskileveysasteilla matalapaineiden liike lännestä itään on nopeaa ja säätyyppi on vaihteleva.
Vahva polaaripyörre. Yläilmakehässä voimakkaat läntiset tuulet. Yle Sää
Toisinaan, keskimäärin noin joka toinen vuosi polaaripyörre kuitenkin heikkenee. Tällöin alempaa ilmakehästä on päässyt lämmintä ilmaa yläilmakehään. Ilmiöstä käytetään nimitystä stratosfäärin äkillinen lämpeneminen. Lämpötila pyörteen sisällä nousee hyvin nopeasti jopa lähelle nollaa astetta.
Lämpimän ilman vaikutuksesta polaaripyörre voi hajota, jolloin sitä kiertävät voimakkaat läntiset tuulet heikkenevät ja kääntyvät jopa itäisiksi.
Tämä muutos voi vaikuttaa myös alailmakehän virtauksiin, joskin viiveellä. Alailmakehän suihkuvirtauksen heikentyessä se alkaa mutkitella enemmän ja näin ollen keskileveysasteilla, joilla Suomikin sijaitsee, esiintyy välillä myös idän puoleisia tuulia.
Heikko polaaripyörre: Yläilmakehässä heikot läntiset tai jopa itäiset tuulet.Yle Sää
Itävirtaus puolestaan tuo talvisin Suomeen Siperian kylmiä ilmamassoja. Myös napa-alueilta pääsee tällöin helpommin valahtamaan kylmää ilmaa eteläisemmille leveysasteille mikä voi tietää kireämpiä pakkasjaksoja. Itä-kaakkoisilla tuulilla myös ”lumitykit” ovat etelärannikolla mahdollisia.
Viimeistään pyörre alkaa heiketä keväällä, kun auringon säteilyä alkaa taas levitä pohjoisillekin leveyspiireille. Lopulta pyörre hajoaa kesän ajaksi.
Polaaripyörre oli hyvin voimakas edellistalvena – lauhaa ja lumista
Edellinen talvi oli Suomessa ennätyslauha ja Lapissa lumipeite kasvoi paikoin ennätyskorkeaksi. Ilmavirtaus kävi suurimman osan ajasta lounaan puolelta tuoden lauhaa ilmaa ja sateita.
Jos tarkastellaan polaaripyörteen kehittymistä viime talven aikana, huomataan, että se pääsi voimistumaan hyvin häiriöttömästi ja ilma sen sisällä pääsi jäähtymään hyvin kylmäksi. Läntinen virtaus oli siis yläilmakehässä hyvin voimakas.
Alkutalvesta ennusteissa näkyi hetken aikaa mahdollinen lämpeneminen stratosfäärissä, mutta vähitellen sekin katosi. Sen jälkeen ei pyörteen ennusteissa juurikaan näkynyt muutoksia heikompaan suuntaan.
Odotettavissa oli siis, että myös alailmakehän virtaus on varsin suurella todennäköisyydellä lännen ja lounaan väliltä ja näin talvesta tuli mitä tuli.
Pyörre vaikuttaa myös otsonin vähenemiseen napa-alueen yllä
Säätyypin lisäksi polaaripyörre vaikuttaa yläilmakehän otsonipitoisuuteen. Voimakkaan pyörteen vallitessa sen sisällä oleva ilmamassa pääsee jäähtymään talven aikana hyvin tehokkaasti ilman auringonsäteilyn lämmitystä ja lämpimämpien ilmamassojen sekoittumista.
Tällöin lämpötila voi painua pyörteen sisällä yläilmakehässä jopa 80–90 astetta pakkasen puolelle. Näin kylmässä ilmassa kehittyy polaaristratosfääripilviä, kuten helmiäispilviä, jotka edistävät otsonin tuhoutumista.
Pohjanmaalla Kruunupyyssä urheiluseura IK Kronan puntaroi, voiko juutalaisvastaisia kommentteja esittänyt valmentaja jatkaa seurassa.
Urheiluseura ja Kruunupyyn kunta irtisanoutuivat torstaina mediatiedotteilla telinevoimisteluvalmentaja Linda Karlströmin kohua herättäneistä mielipiteistä.
Karlström sai myös vuoden valmentaja -tittelin kunnalta tänä vuonna. Sekä kunta että urheiluseura tiesivät valmentajan rokotevastaisuudesta, mutta juutalaisvastaisuus tuli yllätyksenä.
Tammikuun puolivälissä seura pohtii Karlströmin jatkoa.
– Hallituksen jäsenet pitivät pikapalaverin asiasta ja olimme ihmeissämme. Näin rajuista näkökannoista meillä ei ollut tietoa, kommentoi IK Kronanin varapuheenjohtaja Eva-Lotte Myrskog.
Karlströmin mielipiteet tulivat esiin Ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n julkaisemassa tv-dokumentissa. Hän sanoo ohjelmassa muun muassa, että juutalaisten kansanmurha tapahtui paljon pienemmässä mittakaavassa kuin historiankirjoissa on kerrottu.
Rokotekriitikkona tunnettu Karlström on valmentanut telinevoimistelijoita IK Kronanissa yli 10 vuotta.
– Vanhemmilta on tullut palautetta hänen rokotevastaisuudestaan, mutta ei valmennustyöstä. Hän on pitänyt henkilökohtaiset mielipiteensä erossa valmentamisesta, sanoo varapuheenjohtaja Myrskog.
Seuran nettisivuilla olevassa tiedotteessa Karlströmiä kuvaillaan taitavaksi ja sitoutuneeksi valmentajaksi. Hän toimi myös seuran puheenjohtajana tämän vuoden, mutta luopui paikastaan marraskuussa.
Linda Karlström ei ole vastannut Ylen haastattelupyyntöön.
Valtiokonttorin nettisivuilla maanantaina 21.12 avautuva "luukku" on ainakin Suomen Yrittäjien vetäjän mielestä sellainen, joka yrittäjien kannattaa avata.
Haettavaksi tulee kustannustuen toinen kierros. Toisin sanoen yritykset, joiden toiminta on kärsinyt pitkittyneestä koronakriisistä, voivat hakea jälleen uutta yleistukea, jota ei tarvitse maksaa takaisin.
– Kyllä se tulee erittäin suureen tarpeeseen. Tilanne monella yrityksellä on tällä hetkellä hyvin hankala. Meillä on sellainen käsitys, että kustannustuki kakkonen tulee toimimaan paremmin kuin ykkönen. Siihen on tehty monia muutoksia oikeaan suuntaan. Oikeastaan melkein kaikki ne asiat mitä olemme pyytäneet on muutettu, sanoo Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.
Kauhasta ja pikkulusikasta on päästy eroon
Yritysten määräaikainen kustannustuki on tarkoitettu yrityksille, joiden toimiala kuuluu tuen piiriin tai on esittää painavat perustelut liikevaihtonsa putoamiselle pandemian takia.
Yrityksen liikevaihto on pudonnut tukikaudella yli 30 prosenttia.
Tukikausi on kesäkuun alusta lokakuun loppuun ja liikevaihdon menetystä verrataan edellisen vuoden vastaavaan aikaan.
Yritykselle myönnettävän kustannustuen tulee olla vähintään 2 000 euroa, jotta se maksetaan. Tuen maksimimäärä on 500 000 euroa yritystä kohti.
Tuki perustuu tietoihin yrityksen vertailukauden liikevaihdosta ja tukikauden liikevaihdosta, yrityksen ilmoittamista tukikauden kuluista, menetyksistä ja palkkakuluista.
– Tällainen toimialariippumaton yleistuki on parempi ja oikeudenmukaisempi kuin kirjo toimialakohtaisia tukiohjelmia. On tärkeää, että yrityksiä kohdellaan samalla tavalla riippumatta toimialasta eikä niin, että jos olet tällä toimialalla saat kauhalla ja tuolla toisella niin saat pikkulusikalla, Pentikäinen sanoo.
Kustannustukea voi myös hakea, vaikka yritys olisi jo saanut muita koronatukia. Niitä ei kuitenkaan enää ns. yhteensoviteta kuten ensimmäisessä kustannustuessa. Sen sijaan jo myönnetyt tuet ja mahdollinen uusi tuki eivät voi ylittää yhteensä 800 000 euroa.
– Tätä kustannustukea kannattaa ehdottomasti hakea jokaisen yrityksen, jolla on oikeus sitä saada. Nyt jos koskaan kannattaa tarttua siihen käteen, jota julkinen valta on yrittäjille ojentamassa, patistaa Pentikäinen.
Minimitukirajalle pääsy helpompaa
Pentikäisen kannustuksen taustalla on se, että ensimmäisellä kierroksella etenkin moni pieni yritys jäi liian tiukoiksi miellettyjen ehtojen takia ilman tukea. Kriteereitä kuvattiin jopa Berliinin muuriksi, josta ei päässyt läpi. Tukea myös haettiin odotuksia selvästi vähemmän.
Tukea haki noin 13 000 yritystä ja sitä sai vajaat 3600 yritystä. Yhteensä tukea myönnettiin 125 miljoonaa euroa. Kustannustuki ykköseen varatusta 300 miljoonasta jäi siis iso osa käyttämättä.
Helsingin Messukeskuksen parkkihallissa on ollut tilaa järjestää drive-in-koronatestauksia.Silja Viitala / Yle
Valtiokonttorissa on jo varauduttu siihen, että tällä kertaa tukea haetaan ja myönnetään enemmän.
– Tässä on kuunneltu tarkkaan yrittäjien ja järjestöjen toiveita. Paljon onkin muuttunut. Ensinnäkin 2000 euron alaraja on helpompi saavuttaa, kun ajanjakso on nyt edellisen kahden kuukauden sijaan viisi kuukautta. Yrityksen liikevaihtovaatimus on poistunut ja harkinta on tullut toimialojen sijaan valintakriteeriksi. Toivomme erittäin aktiivista hakua, sanoo toimialajohtaja Jyri Tapper Valtiokonttorista.
Hakeminen on myös tehty helpoksi.
– Sähköinen hakemus on tehty erittäin yksinkertaiseksi. Siihen ei tarvitse liitteitä vaan siellä kysytään tiettyjä asioita ja niihin vain kirjoittaa napakat vastaukset niin asia on hoidettu, Tapper sanoo.
Valtiokonttorin "Berliinin muuri" on silti yhä olemassa eli tiedot tarkistetaan ja vähän väljentyneetkin kriteerit pitää täyttää.
– Uskoisin, että edelliseen verrattuna tulee yli kaksinkertainen määrä myönteisiä ratkaisuja.
Monilla tukikatto kuitenkin jo kolisee
Kaikki eivät kuitenkaan ole tyytyväisiä.
Kustannustuki II:ssa on ajateltu aiempaa enemmän pieniä yrityksiä ja esimerkiksi tapahtuma-alan toimijoita.
Valtiokonttorin mukaan kymmenet isot yritykset tai konsernit saavuttivat jo kevään ja kesän hakukierroksilla valtiontukia koskevan 800 000 euron maksimikaton täyteen. Jaossa on ollut kustannustuen ensimmäisen kierroksen lisäksi muun muassa kehittämistukia ja ravintolatukia joita yhdelle yritykselle voidaan myöntää siis yhteensä korkeintaan 800 000 euroa.
Helsingin Messukeskusta pyörittävä Suomen Messujen osuuskunta katsoo tukikaton jo kolisevan siihen malliin, että maanantaina Valtiokonttorin "luukkua" ei voida avata.
Tarvetta kuitenkin olisi ,sillä messuja ja tapahtumia ei ole voinut syksylläkään järjestää. Viime vuoden lähes 60 miljoonan euron liikevaihdosta ja miljoonasta kävijästä ei ole enää kuin muisto jäljellä.
– Maksimikatto on aivan liian alhainen. Se syrjii isompia yrityksiä, jotka ovat kärsineet koronasta todella kovasti. Naapurimaissa kuten Ruotsissa on monta katoltaan korkeampaa tukiohjelmaa. Tanskassa katto on kahdeksan miljoonaa. Meilläkin pitäisi rohkeasti nostaa tukikattoja ylöspäin. Kyllä sen pitäisi useita miljoonia euroja olla, sanoo Suomen Messut osuuskunnan toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen.
Mutta on tyhjillä halleilla ja parkkitiloilla ollut viime aikoina sentään jotakin käyttöä.
– Meillä tehdään koronatestausta. Parhaillaan käydään myös neuvotteluja rokotuksista eli kun ne alkavat niin nämä Messukeskuksen tilathan sopisivat siihen erinomaisesti, Vepsäläinen sanoo.
Suomen Yrittäjätkin löytää vielä hallitukselle muistutettavaa.
– Tämä tilanne huutaa edelleen yksinyrittäjän tukea. Tapahtuma- ja kulttuurialoilla kuten muillakin aloilla on paljon yksinyrittäjiä, jotka saivat yksinyrittäjäntukea ensimmäisellä kierroksella. Työ- ja elinkeinoministeriö on kertonut valmistelevansa toista kierrosta ja sitä kyllä tarvitaan, Pentikäinen sanoo.
Sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kertoo olevansa syvästi järkyttynyt Helsingin Koskelassa tapahtuneesta henkirikoksesta, jonka uhrina oli 16-vuotias poika ja epäiltyinä kolme samanikäistä poikaa. Ohisalo kuvailee teon järkyttävän yhteiskuntarauhaa.
– Tällaista ei missään nimessä pitäisi hyvinvointivaltiossa tapahtua. Täytyy kysyä, mikä ajaa ihmisiä tekemään näin järkyttävän teon. Osoitan osanottoni uhrin omaisille.
Ohisalon mukaan tämän päivän yhteiskunnassa monella menee paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Samalla osalle kasautuu hyvin vakaviakin ongelmia.
– Kiusaamisessa on pahimmissa tapauksissa kyse erittäin rikollisesta toiminnasta. Olemme jo aiemmin keskustelleet ministerien kesken asiasta, ja yksinäisyyden ja kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma on valmistelussa opetus- ja kulttuuriministeriössä.
Moniammatilliseen yhteistyöhön panostettava
Ohisalo sanoo poliisin resurssien laskeneen viimeisen vuosikymmenen aikana jatkuvasti vuoteen 2017 saakka.
– Nyt olemme vahvistaneet ennalta ehkäisevää ja ennalta estävää työtä, josta konkreettinen esimerkki on Ankkuri-toiminta. Tässä poliisi työskentelee yhteistyössä sosiaalitoimen, koulujen, nuorisotyön ja terveystoimen kanssa.
Ohisalo tunnustaa myös lastensuojelun pitkään jatkuneen resurssivajeen. Hallitus on hänen mukaansa pyrkinyt kohtuullistamaan lastensuojelun asiakasmääriä.
– Lastensuojelun ammattilaisilla pitäisi olla enemmän aikaa paneutua tapauksiinsa. Olen myös pitänyt esillä sitä, että erityisen huolenpidon jaksoja olisi tarpeeksi tarjolla.
Erityisen huolenpidon jaksolla tarkoitetaan moniammatillista hoitoa ja huolenpitoa, jolla katkaistaan lapsen itseensä kohdistama vahingollinen käyttäytyminen.
Jonot ovat kasvaneet myös lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa.
– Varhainen puuttuminen on paitsi inhimillisesti myös taloudellisesti kestävämpää. Viranomaisten on tärkeää nostaa oman työnsä arjesta huolestuttavia kehityskulkuja ja herätellä muuta yhteiskuntaa, ennen kaikkea poliitikkoja, huomioimaan oman roolinsa ja vastuunsa näissä asioissa.
Pirkanmaan käräoikeus tuomitsi tatuointeja tehneen miehen 8 kuukauden vankeuteen kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Teot sattuivat kesken tatuoinnin, eikä asiakkailla ollut mahdollisuutta oikeuden mukaan estää miehen toimia.
Sen sijaan Pirkanmaan käräjäoikeus hylkäsi miehen saamat neljä raiskaussyytettä ja kaksi syytettä pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Syyksi luetut rikokset tapahtuivat 2014-2015.
Sama tatuoija tuomittiin vuosi sitten kesällä kahdesta raiskauksesta ja kahdesta pakottamisesta seksuaaliseen tekoon Pirkanmaan käräjäoikeudessa. Oikeus kertoi tuolloin, että mies on lopettanut tatuointitoiminnan.
Tästä tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.
Miehellä oli aiempi ehdollinen rangaistus pakottamisesta seksuaaliseen tekoon. Koeaika oli vielä menossa ja tämä rangaistus pantiin silloin myös täytäntöön. Miehelle tuomittiin yhteensä 3 vuotta ja 6 kuukautta vankeutta.
Tuomittu mies kosketteli ja teki seksuaalisia tekoja samalla kun tatuoi uhreja. Kaksi tapauksista tuomittiin raiskauksina.
Tuore tuomio ei ole lainvoimainen eli siitäkin voi valittaa hovioikeuteen.
Koronaluvut ovat jälleen tällä viikolla muuttuneet huonommiksi Pohjanmaan alueella.
Perjantaina koolla ollut Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä totesi kokouksessaan, että esimerkiksi Vaasassa ja Mustasaaressa virukselle on altistunut suuria joukkoja eri-ikäisiä ihmisiä. Samalla ilmaantuvuusluvut ovat nousseet.
Samalla Korsnäs, Maalahti, Mustasaari, Uusikaarlepyy ja Vaasa ovat siirtyneet epidemialuokituksessa leviämisvaiheeseen eli luokituksen kiivaimpaan vaiheseen.
Vaasa oli epidemian leviämisvaiheessa jo syksyllä. Tilanne saatiin kuitenkin rauhoittumaan tiukoin rajoituksin.
Korkeintaan 10 henkilöä - luvussa mukana myös lapset
Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä eli ns. Pohjanmaan Nyrkki muistuttaa alueella voimassa olevasta korkeintaan 10 hengen kokoontumisrajoituksesta. Nyrkki kehottaa myös viettämään koko joulunajan yhdessä ja samassa porukassa, ilman matkustelua.
– Vaikka osa kunnista on edelleen epidemian kiintymisvaiheessa, on tärkeää, että noudatamme nyt annettuja suosituksia ja rajoituksia ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa koko Pohjanmaan alueella, koronakoordinaatioryhmän puheenjohtaja ja Vaasan sairaanhoitopiirin johtaja Marina Kinnunen toteaa Nyrkin tiedotteessa.
Pohjanmaan koronakoordinaatioryhmä perustelee suositustaan viettää joulunaika saman porukan kesken sillä, että siten rajoitetaan kontaktien määrää, mikä on ensiarvoisen tärkeää virusepidemian leviämisen hillitsemisessä. Enimmillään kymmenen hengen ryhmä pitää sisällään myös lapset.
Jos matkustat, muista turvaohjeet ja karanteeni
Koronakoordinaatioryhmä kehottaa miettimään kaikkea matkustamista, onko se välttämätöntä. Turva- ja muu koronaohjeistus on syytä muistaaa silloinkin. Matkalta palatessa suositellaan 10 vuorokauden omaehtoista karanteenia ja etätöiden tekemistä, jos se on mahdollista.
– Jo lievissäkin oireissa on erittäin tärkeää hakeutua koronavirustesteihin, tiedotteessa muistutetaan.
Eläkeputki tarkoittaa, että työtön voi saada työttömyyspäivärahakauden päättymisen jälkeen samansuuruista korvausta 65-vuotiaaksi. Tällä hetkellä vuonna 1961 ja sen jälkeen syntyneiden oikeus eläkeputkeen alkaa 62-vuotiaana.
Eläkeputken poistamisen tarkoitus on lisätä suomalaisten työllisyyttä ja vähentää ikääntyneiden syrjintää.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ja UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi pelkäävät, että käy juuri toisin.
– Oma ennusteeni on, että lähellä eläkeikää olevien työntekijöiden työttömyys tulee pikemminkin tällä toimenpiteellä kasvamaan kuin työllisyys kohenemaan, Harri Melin sanoo.
Pertti Niemen mukaan ratkaisu ei helpota ikääntyneiden tilannetta ja voi lisätä työttömyyttä.
– Eläkeputkella on pitkä perinne ja kyllä tämä on kova isku. 1960-luvulla syntyneille tulee mahdoton epävarmuus, Niemi kertoo.
"Hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle"
Professori Harri Melin suhtautuu kriittisesti putken poistamiseen. Hän katsoo eläkeputkea enemmän eläkepoliittisesta näkökulmasta kuin työvoimakysymyksenä.
– Ei ole vahvaa tutkimusnäyttöä, että menettelyn lakkauttaminen muuttaisi työmarkkinoiden käytäntöjä.
Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin ei usko, että eläkeputken poisto vähentää syrjintää tai tuo lisää työtä. Antti Eintola / Yle
Monet yritykset ovat pystyneet pehmeällä tavalla siirtämään eläkeputkeen ikääntyneitä, joille eläkeputki on taas ollut professorin mielestä turvallinen tapa odottaa oikean eläkkeen alkua.
Melinin mukaan eläkeputken poisto ei paranna tilannetta kahdesti eri syystä. Toinen syy on ikäsyrjintä ja toinen työvoiman kysyntä.
– Suomalainen työelämä on hyvin julmaa jo yli 50-vuotiaalle. En usko, että työsyrjintä poistuu tällä, Melin sanoo.
Ikäsyrjintä näkyy Suomessa professorin mukaan mentaliteettina, että mieluummin irtisanotaan ikääntynyttä työvoimaa kuin nuorempia työntekijiötä.
– En usko, että eläkeputken poisto vaikuttaa merkitsevästi siihen, että harjoitettu politiikka muuttuu.
Työsyrjintä poistuu hänen mukaansa vain rekrytoimalla osaavia ja kyvykkäitä yli viisikymppisiä ja muistamalla, että moni heistä pystyy olemaan työmarkkinoilla vielä parikymmentä vuotta.
Toiseksi työmarkkinoiden ongelma on Melinin mukaan tällä hetkellä työvoiman kysyntä, ei tarjonta.
– Tällä toimella työvoiman kysyntä ei kyllä tule kasvamaan, Melin sanoo.
Rakennemuutos painaa enemmän
UPM Raflatacin pääluottamusmies Pertti Niemi on pitänyt eläkeputkea inhimillisenä järjestelmänä. Eläkeputki on ollut helppo keino yt-neuvotteluissa miettiä irtisanomisia.
Hänen mukaansa ikääntyneiden laittaminen eläkeputkeen on ollut inhimillisempää kuin nuoren perheellisen irtisanominen. Toiseksi paperiteollisuudessa raskas vuorotyö koettelee monen yli 60-vuotiaan jaksamista.
– On parempi päästää nuoria töihin kuin pitää väkisin niitä, jotka eivät aidosti jaksa.
Työnantajien kannattaisi pääluottamusmies Pertti Niemen mukaan kiinnostua ikääntyneiden työntekijöiden jaksamisesta oikeasti. Antti Eintola / Yle
Niemen mukaan rakennemuutos paperiteollisuudessa painaa enemmän kuin työntekijöiden ikääntyminen.
– Ainakin pörssiyritykset katsovat ensi sijassa tuottavuuden perään. Paperiteollisuudessa ei paljon iät paina, kun laitetaan koko kioski kiinni, hän arvioi.
Nyt pakko pohtia myös jaksamista
Toisaalta eläkeputki on ollut työnantajalle niin helppo keino, että ikääntyneiden jaksamista ei ole pääluottamusmiehen mukaan tarvinnut miettiä.
Eläkeputken poistamista on nyt tarkoitus pehmentää toimilla, jotka parantavat ikääntyneinä työttömäksi jäävien rahallista turvaa sekä mahdollisuuksia työllistyä uudelleen.
Nykyisen muutosturvan päälle rakennetaan uusi tukiratkaisu yli 55-vuotiaille. Jos yli 55-vuotias on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta, hän saa nykyisen yhden kuukauden muutosturvan päälle paketin, joka koostuu kahden kuukauden palkan suuruisesta koulutustuesta ja yhden kuukauden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta.
– Kun katselin valtioneuvoston esitystä, ajattelin ensin, että kyllä on pieniä silakat joulukaloiksi. Kun vähän tutustui, on siellä hyviä elementtejä jatkaa keskustelua, Pertti Niemi sanoo.
Nyt työntekijä on voinut päästä osa-aikatyöhön vasta sitten kun työkyky on jo mennyt. Niemen mielestä pitäisi siirtyä ennalta ehkäisevään toimintaan. Hän muistuttaa, ettei työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tai eläkeputkikaan ole halpaa työnantajalle.
– Ei 60-vuotias pysty menemään tuolla kuin 20-vuotias. Töitä täytyisi vain räätälöidä. On myös työntekijästä kiinni, että pitää työkykynsä, Niemi sanoo.
Myös professori Harri Melin muistuttaa, että joustavien työaikojen on todettu helpottavan jaksamista ja pitävän yllä työkykyisyyttä.
Pääluottamusmies harmittelee sitä, että "jäätävän hyvä järjestelmä" vuorotteluvapaa on näivetetty. Kaikki, mikä auttaa jaksamaan töissä mahdollisimman pitkään, on työntekijälle hyvä.
– Elintaso on toista, kun jaksaa olla töissä, Niemi sanoo.
Poliisi epäilee viittä Helsingin Sanomissa työskentelevää henkilöä turvallisuussalaisuuden paljastamisesta. Keskusrikospoliisi tiedotti perjantaina, että esitutkinta niin sanotussa Viestikoekeskus-jutussa on saatu valmiiksi.
Turvallisuussalaisuuden paljastaminen on rikoslaissa ankarasti sanktioitu rikos. Sen vähimmäisrangaistus on neljä kuukautta ja enimmäisrangaistus neljä vuotta vankeutta.
Tutkinta alkoi joulukuussa 2017, kun Helsingin Sanomat julkaisi jutun Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta. Poliisi epäilee, että lehti julkaisi oikeudettomasti tietoa, joka on määrätty salaiseksi Suomen ulkoisen turvallisuuden vuoksi.
– Osa salassa pidettävästä tiedosta julkaistiin suunnitellun mahdollisen juttusarjan ensimmäisessä osassa. Muita valmisteltuja juttuja Helsingin Sanomat ei julkaissut esitutkinnan käynnistyttyä, sanoo tutkinnanjohtaja, rikostarkastaja Kai Käkelä Keskusrikospoliisin tiedotteessa.
Asiasta teki tutkintapyynnön pääesikunta.
Poliisi epäilee, että lehti julkaisi sotilastiedustelua ja maanpuolustusta koskevia salassa pidettäviä, turvallisuusluokiteltuja tietoja oikeudettomasti. Esitutkinnassa selvisi poliisin mukaan, että toimittajat eivät hankkineet tietoja lainvastaisilla keinoilla.
Yle uutisoi jo lokakuussa, että turvallisuussalaisuuden paljastamisesta epäillään yhteensä viittä henkilöä, mutta rikoksesta epäillyistä Helsingin Sanomien toimittajista julkisuudessa on vahvistettu henkilöllisyys vain yhdestä. Hän on Laura Halminen, joka on toinen viestikoekeskusjuttuun kirjoittajaksi merkityistä toimittajista.
Häneen kohdistuva rikosepäily tuli julki, kun Keskusrikospoliisi suoritti jutun julkaisua seuranneena päivänä joulukuussa 2017 hänen kotiinsa kotietsinnän ja takavarikoi häneltä muun muassa muistitikun. Korkein oikeus päätti joulukuussa 2019, että poliisi ei saa hyödyntää Halmiselta takavarikoitua aineistoa.
Jutun toiseksi kirjoittajaksi on merkitty Helsingin Sanomien toimittaja Tuomo Pietiläinen. Hänen asemaansa tutkinnassa ei ole vahvistettu, eikä hän kommentoi asiaa Ylelle.
Myöskään Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi ei ole suostunut kommentoimaan mahdollista asemaansa esitutkinnassa tai ylipäänsä mitään asiaan liittyvää Ylelle. Kaius Niemi ohjasi lokakuussa yhteydenottopyynnön asianajaja Kai Kotirannalle.
– Kaikki rikoksesta epäillyt kiistävät rikosepäilyn aiheettomana, Kotiranta sanoi.
Poliisi sanoo huomioineensa lähdesuojan
Tutkinnanjohtajan mukaan esitutkinnassa on alusta asti pyritty tarkoin varmistumaan, että toimittajan lähdesuoja ei vaarantuisi. Tällä tutkinnanjohtaja viittaa siihen, että esitutkinnan aikana kotietsintään liittyviä pakkokeinoja käsiteltiin kahdesti korkeimmassa oikeudessa asti.
Lisäksi lokakuussa korkein oikeus antoi valitusluvan rikosepäilyjen ulkopuolella olevalle Helsingin Sanomien toimittajalle. Kyseistä toimittajaa on kuultu esitutkinnassa todistajana. Toimittajan valituslupahakemuksessa on kyse siitä, onko toimittajan vastattava poliisin kysymyksiin esitutkinnassa.
– On hyvä, että näitä poikkeukselliseen pakkokeinoon liittyviä laillisuuskysymyksiä on käsitelty perusteellisesti. Tämä on toki vaikuttanut esitutkinnan kestoon merkittävälläkin tavalla, Käkelä sanoo tiedotteessa.
Asia siirtyy nyt syyteharkintaan Valtakunnansyyttäjäntoimistoon. Syyttäjänä asiassa toimii apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe.
Samanaikaisesti poliisi on tutkinut erillisessä esitutkinnassa sitä, miten turvaluokiteltu aineisto päätyi Helsingin Sanomien toimittajien haltuun. Esitutkinta pyritään saamaan valmiiksi lähikuukausina.
Tässä jutussa epäiltynä on Ylen tietojen mukaan puolustusvoimien entinen tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. Hän kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Poliisi aloittaa esitutkinnan Helsingin yliopiston valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojasen tekemän rikosilmoituksen takia. Professori kertoi maanantaina tehneensä rikosilmoituksen kansanedustaja Mikko Kärnästä (kesk.). Asiasta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.
Kärnä vihjasi sunnuntaina viestipalvelu Twitterissä, että Ojanen olisi kirjoittanut vihreiden kansanedustajien Mari Holopaisen ja Bella Forsgrénin vastalauseen perustuslakivaliokunnan mietintöön ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) ministerivastuuasiassa.
Kärnä jatkoi vielä myöhemmin viestipalvelussaan kirjoitteluaan ja piti varmana, etteivät vihreät ole itse kirjoittaneet vastalausettaan.
Rikoskomisario Markku Silén Helsingin poliisista vahvistaa poliisin arvioineen, että asiassa on syytä epäillä rikosta, ja että esitutkintakynnys asiassa ylittyy.
– Asian keskeneräisyydestä johtuen en voi kuitenkaan tässä vaiheessa laajemmin kommentoida asiassa suoritettavia jatkotoimenpiteitä, Silén kertoo Ylelle.
– Minusta on esitetty selvästi valheellista tietoa, joten teen rikosilmoituksen kunnianloukkauksesta. Sen enempää en halua asiaa kommentoida, professori Ojanen sanoi maanantaina.
Fuengirolassa Espanjassa kello on 16 ja Virpi Koistinen vetää verhot ikkunan eteen. Suoraan sisään paistava aurinko uhkaa häiritä etähaastattelun tekemistä. Suomessa kello on 17 ja aurinko on ollut kateissa käytännössä koko päivän.
Juuri ilmasto ja valo ovatkin syitä, miksi Koistinen lähti syyskuun alussa Suomesta Espanjaan tekemään etätöitä.
– Onhan täälläkin talvi ja sataakin välillä, mutta valo on se mikä houkutti. Koko kuvio yhdessä antoi voimaa päätökseen.
Koisitinen työskentelee Fuengirolassa suomalaisen henkilöstöpalveluyrityksen Baronan palvelukeskuksessa tiimin päällikkönä. Tiimin asiakkaana Suomessa on Fujitsu ja sen asiakkaat.
Suomalaisella henkilöstöpalveluyhtiö Baronan kahdessa ulkomaisessa palvelukeskuksessa on yhteensä noin kolme sataa työntekijää. Keskukset sijaitsevat Espanjan Fuengirolan lisäksi Puolan Katowicessa. Virpi Koistinen
Espanjassa Koistinen asui muutaman vuoden jo vuosituhannen alussa. Palaaminen samoille seuduille oli helppoa, kun ystäviäkin oli jo valmiina. Myös työn sisältö oli tuttua ja käytännössä täysin sama kuin Suomessa.
– Oman perheen suunitelmat tulla käymään ovat nyt jäissä, mutta odotetaan milloin asiat alkavat mennä parempaan suuntaan. Muuten en koe varjopuolia tänne tulosta.
Koistisen mukaan terveyspalvelut Espanjassa ovat ilmaisia ja toimivia. Työttömyyteen liittyviä kysymyksiä hän ei ole selvitellyt tarkemmin.
Hänelle paikallinen palkka- ja hintataso takaavat suunnilleen samanlaisen taloudellisen aseman kuin Suomessa.
Ulkomailta tehtävään etätyöhön riittää kiinnostusta
Baronalla on toinen ulkomainen palvelukeskus Puolassa, Katowicessa. Yhteensä näissä kahdessa palvelukeskuksessa on lähes kolme sataa pääasiassa suomalaista työntekijää.
Molemmissa maissa noudatetaan paikallaista lainsäädäntöä, ja paikallisen tason mukaan määräytyy palkkakin.
Sekä palkka- että hintataso ovat Espanjassa alemmat kuin Suomessa. Koistisen kokemuksen mukaan hänen taloudellinen asemansa on pysynyt Espanjassa samana kuin Suomessa. Virpi Koistinen
Baronan asiakaspalveluliiketoiminnan operatiivisen johtajan Anne Issakaisen mukaan molempiin paikkoihin on ollut yleensä helppoa saada suomalaisia työntekijöitä. Vain pahimpina koronaepidemian kausina hakemuksia on tullut niukasti.
Espanjassa valttikorttina hän pitää ilmastoa ja elämänrytmiä, Puolassa keskeistä sijaintia Euroopassa.
– Kyllä monelle on unelma olla töissä ulkomailla, kun saa tehdä töitäkin omalla äidinkielellään, Issakainen sanoo.
Hän uskoo, että koronavuoden matkustusrajoitusten aikana on syntynyt patoutunutta kiinnostusta ulkomailta tehtävään etätyöhön.
Ratkaiseva puolen vuoden raja ylitetty – ehkä huomaamatta
Kansainvälisen etätyön asiantuntija, konsulttiyhtiö EY:n partneri Mikko Nikunen on samoilla linjoilla Baronan Issakaisen kanssa. Koronavuosi on nostanut ennennäkemättömällä tavalla esiin etätyön mahdollisuudet. Etätöiden tekeminen nostaa nopeasti esiin myös kysymyksen etätöiden tekemisestä ulkomailta.
Voisinko siis ottaa läppärin kainaloon ja lähteä töihin kotisohvan sijasta vaikka Thaimaahan?
– Näin voisi kuvitella, mutta sillä on iso ero sekä työntekijän että yrityksen kannalta. Velvoitteet ulkomailta tehtävään työhön ovat yllättävän isot ja voivat tulla yllätyksenä, Nikunen varoittaa.
Jutun lopussa on neljä esimerkkiä siitä, mitä kaikkea pitää ottaa huomioon kansainvälisen etätyövaihtoehdon pohtimisessa. Tarkkana on syytä olla, sillä esimerkiksi työlupahakemuksen unohtaminen voi johtaa karkottamiseen maasta. Usein työlupa tarvitaan siis etätyötäkin varten.
Kansainvälisen konsulttiyhtiö EY:n pääkonttori on lähes autio. Se valmistui muutamia vuosi sitten Helsingin keskustan paraatipaikalle... Rami Moilanen / Yle...mutta koronaepidemian takia työntekijät ovat jossain ihan muualla etätöissä. EY:n partneri ja kansainvälisen etätyön asiantuntija Mikko Nikunen tekee töitä kotitoimistossaan muutaman kilometrin päässä pääkonttorista. Rami Moilanen / Yle
Koronavuoden aikana monelle työntekijälle ja yritykselle etätyö ja sen säännökset ovat tulleet yllätyksenä. Epidemia sysäsi konttorikäytännöt salamavauhdilla digiaikaan. Monessa yrityksessä etätyö kotimaassa ja ulkomailla on vain "pudonnut pöydälle".
Iso muutos tapahtui maaliskuussa, joten puolen vuoden raja on jo ylitetty. Se vaikuttaa moneen asiaan.
– Nyt on juuri se aika vuodesta, kun pitää miettiä, miten etätyö vaikuttaa esimerkikssi sosiaaliturvaan. Tämä on viimeinen hetki pohtia, mitä veroilmoitukselle pitäisi tehdä ja mihin se pitää jättää, Nikunen luettelee.
Monessa tilanteessa puoli vuotta tai tarkemmin sanottuna 183 työpäivää on ratkaiseva rajapyykki ulkomailla työskentylssä. Sen jälkeen esimerkiksi verotus saattaa siirtyä kohdemaahan. Myös eläke- ja työlaeissa noudatetaan kohdemaan pykäliä.
Työnantajallekin saattaa tulla karmivia yllätyksiä. Jos vaikkapa myyntimies painaa hommia ulkomailta, voi yritykselle syntyä niin sanottu verotuksellinen kiinteä toimipaikka.
Se voi tarkoittaa, paitsi verojen maksamista kyseiseen maahan, myös yrityksen velvollisuutta tehdä veroilmoitus ja toimittaa ennakonpidätys kyseiseen maahan myyntimiehensä palkasta.
Tällaiseen hallintourakointiin ei yhdessäkään yrityksessä haluta joutua, varsinkaan vahingossa.
Huippuosaajia karuun pohjolaan
Kansainvälinen etätyö avaa myös toisen näkökulman. Suomalaiselle yritykselle voi olla valtava mahdollisuus hankkia osaavaa työvoimaa mistä tahansa maailmassa.
EY:n asiakkaana olevat kansainväliset Suomessa toimivat yritykset tietävät, että osaajien houkutteleminen tänne ei ole aina helppoa.
– Kilpailemme pääkonttorien paikasta vaikka Lontoon ja Pariisin kanssa. Helsinki voi tuntua siltä, että täällä ei ole kiva asua, Nikunen muotoilee.
Suomen väljyys ja raikas luonto eivät ole hänen mukaansa, ainakaan vielä, nousseet merkittäväksi vetovoimatekijäksi suhteellisen hyvästä koronatilanteestakaan huolimatta.
Virpi Koistisen asunnon läheisellä aukiolla Fuengirolassa sitrukset kypsyvät. Ilta hämärtyy klo 18 jälkeen. Virpi Koistinen
– Se, että täällä ei täydy asua, tuottaa uutta merkittävää kilpailuetua. Etätyömahdollisuuden ansiosta saadaan helpommin parhaat osaajat suomalaisten yritysten käyttöön.
Koronan luoma pakkodigiloikka on saanut Nikusen mukaan monet yritykset pohtimaan vakavasti omaa suhtautmistaan kansainväliseen etätyöhön. Suhteellisen harva on vielä ehtinyt luoda selkeitä sääntöjä joko pysyvään tai väliaikaiseen ulkomailta tehtävään etätyöhön.
– Kaikille kansavainvälisesti toimiville yrityksille tämä on mahdollisuus. Laajentamisen varaa on paljon, Nikunen kannustaa.
Välimerelle houkutellaan hyviä veronmaksajia
Etätyön tuomat mahdollisuudet on huomattu kaikkialla. Se voi olla keino houkutella osaajia töihin tai asukkaiksi ja veronmaksajiksi. Esimerkiksi Kreikka pyrkii ottamaan hyödyn irti omasta ilmastostaan. Kreikka valmistelee lakia, joka puolittaisi maahan muuttavien etätyöntekijöiden verot. Suomeen erityisasiantuntijoita on houkuteltu poistamalla työlupavaatimukset.
Kansainväliseen etätyöhön liittyy monia kalliita sudenkuoppia niin työntekijän kuin työnantajankin kannalta. Seuraavassa neljä esimerkkiä suomalaisesta henkilöstä, joka haluaa tehdä suomalaiselle työnantajalle etätöitä ulkomailta.
Katso tästä mitä työntekijän ja työnantajan pitää ottaa huomioon, jos etätöihin lähdetään Italiaan, Espanjaan, Thaimaan tai Kaliforniaan
Aiheesta voi keskustella lauantaihin 19.12 klo 22 saakka
