Helsinki-Vantaan lentoasemalle osuu tänään perjantaina sen historian suurimmat hetkelliset matkustajamäärät. Kovimpien ruuhkien arvioidaan osuvan iltapäivän tunneille, noin kello 14–18 välille.

Rovaniemelle matkaavat Päivi Hannivaara ja Outi Kähkönen osasivat varautua ruuhkiin. He tulivat lentokentälle yli kaksi tuntia etuajassa.

– Oli tämä silti pienoinen yllätys. Näyttää siltä, että koko maailma on nyt liikkeellä, Kähkönen sanoo.

Jyväskylästä saapunut Mäkisen perhe sai tietää ruuhkista aamun uutisista. He majoittuivat Helsinkiin jo edellisenä iltana.

– Tulimme kentälle noin kaksi ja puoli tuntia etukäteen, sanoo Isa Mäkinen.

– Ainakin matkatavarat sai ruumaan nopeasti. Turvatarkastuksen jono tuntuu olevan pidempi, Olli Mäkinen sanoo.

Paikan päällä olleen Ylen toimittajan Timo Keräsen mukaan ruuhkat rauhoittuivat iltapäivällä kahden jälkeen, mutta viidestä eteenpäin niiden on ennustettu taas pahenevan.

Kaikkien aikojen ruuhkaennätys

Finavian kehitysjohtaja Sami Kiiskinen toteaa, että ruuhkapiikit ovat nyt suurempia kuin ennätysvuonna 2019, vaikkakin vuorokauden kävijämäärien kokonaisluvut ovat edelleen hieman alempana kuin ennen pandemiaa.

– Esimerkiksi tänään neljän ja viiden välillä lähtevillä lennoilla on yhteensä noin 3500 matkustajaa. Se on tosi paljon. Ihmiset lähtevät nyt sankoin joukoin liikkeelle, Kiiskinen sanoo.

Lomakauden alku näkyy myös matkatavaroiden paljoudessa ja erikoismatkatavaroissa. Kentälle kannattaakin Kiiskisen mukaan saapua hyvissä ajoin ja varautua henkisesti jonottamaan pitkään, erityisesti jos mukana on ruumaan meneviä matkatavaroita.

Henkilöstövaje piinaa kentällä edelleen

Turvatarkastuksessa on myös tungosta, joten ilman ruumatavaroita matkustavienkin kannattaa varata reippaasti aikaa lentokentälle. Kiiskinen suosittelee kuuntelemaan ensisijaisesti oman lentoyhtiön ohjeistusta saapumisesta.

– Arvioisin, että turvatarkastuksessa menee tänään vähintään kolme varttia, Kiiskinen sanoo.

Helsinki-Vantaan kenttä kärsii edelleen pandemian aiheuttamasta henkilöstövajeesta. Kiiskinen luettelee syitä vajeen takana.

– Vähennettyä henkilöstömäärää ei ole saatu palautettua entiselle tasolle, ja toisaalta pandemia vaikuttaa edelleen sairauspoissaoloina.

Tilanne näkyy turvatarkastuspisteillä. Tänään perjantaina kello 10:45 eteenpäin terminaali 1:n turvatarkastus on kiinni ja kaikkien matkustajien on kuljettava terminaali 2:n kautta.

Matkustajamäärät pysyvät korkeina

Lomaruuhkat tulevat luultavasti jatkumaan ainakin kesäkuun ajan, ehkä vielä pidemmällekin kesää. Kiiskisen mukaan uusia kävijäpiikin ennätyksiä voi vielä tulla lähipäivien aikana.

– Esimerkiksi ylihuomenna sunnuntaina odotetaan hetkellisesti ehkä jopa suurempia matkustajamääriä kuin tänään.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11.6. klo 23:een asti.

Lue myös:

Helsinki-Vantaan T1-terminaalin turvatarkastus suljettiin maanantai-illaksi – kyse yllättävistä sairauspoissaoloista

Matkustajien kannattaa varautua jonoihin Helsinki-Vantaalla – useilla kansainvälisillä lentoasemilla ruuhkat piinaavat vieläkin pahemmin

Ukrainan sota oli viimeinen niitti venäläiselle Filipp Štšelkanoville.

Hän oli harkinnut Venäjältä lähtöä jo aiemmin, mutta hyökkäys Ukrainaan sai hänet pakkaaman reppunsa ja jättämään kotimaansa.

Tutkijat arvioivat, että 200 000 venäläistä on lähtenyt Venäjältä viimeisen kolmen kuukauden aikana. Valtaosa heistä on Štšelkanovin tapaan nuoria ja poliittisesti aktiivisia.

Helsingin yliopiston, Firenzen yliopistollisen Eurooppa-instituutin ja Pietarin eurooppalaisen yliopiston tutkijat selvittivät lähtijöiden taustoja ja mielipiteitä laajan kyselytutkimuksen avulla.

Tutkijat ovat nimenneet muuttoliikkeen sodanvastaiseksi aalloksi.

– Suurin osa vastustaa Putinia ja valtapuolue Yhtenäistä Venäjää, ja kukaan ei tue sotaa, kertoo tutkija Margarita Zavadskaja Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutista.

Tutkijat korostavat, ettei heidän tuloksensa ole tieteellisesti edustava otos viime kuukausina lähteneistä. Kyselylinkkiä on levitetty muun muassa verkostoissa, joissa on keskimääräistä enemmän nuoria ja poliittisesti aktiivisia maasta muuttaneita. Kyselyyn vastasi 2 000 ihmistä.

Aktivisti ei pelkää tuomiota, mutta kidutukset kauhistuttavat

Štšelkanov, 34, on osallistunut poliittisiin mielenosoituksiin Venäjällä vuodesta 2005. Hän on marssinut sekä luonnonsuojelun että vähemmistöjen oikeuksien puolesta. Vaalitarkkailijanakin toiminut Štšelkanov on myös päivystänyt tuomioistuimien edessä ja vaatinut puolueetonta oikeudenkäyntiä vangituille.

– Olen täysipäiväinen aktivisti. Tein erilaisia pätkätöitä Venäjällä, mutta töiden tarkoituksena on aina ollut rahoittaa aktivismia, Štšelkanov kertoo.

Štšelkanov vastustaa avoimesti Venäjän hallintoa, ja turvallisuusviranomaiset tietävät asiasta.

– Tietääkseni viranomaisilla on minusta merkintä rekisterissä, koska olen viettänyt huomattavan paljon aikaa mielenosoituksissa. Halutessaan he voisivat tekaista helposti rikosasian minua vastaan.

Štšelkanov kertoo, että kansalaisaktivismi Venäjällä on arpapeliä. Ukrainan sotaa vastustava mielenosoittaja voi selvitä sakoilla tai poliisi voi ilmestyä ovelle kotietsintäluvan kanssa.

Mielenosoittaja voidaan pidättää ja hakata, mutta yhtä lailla vastassa voi olla viranomainen, joka auttaa tekemään valituksen pidätyksestä.

Pahimmassa tapauksessa aktivisti voidaan tuomita vuosikausiksi vankilaan tekaistulla rikossyytteellä.

Štšelkanov lähti, koska koki kiinnijäämisen ja vankilatuomion riskin olevan itselleen suuri.

– En sinäänsä pelkää vankilatuomiota, mutta minua kauhistuttaa kidutus vankiloissa.

Štšelkanov kertoo, että venäläinen oikeusjärjestelmä on pahasti korruptoitunut ja vankiloissa vallitsee kaaos. Etukäteen ei voi tietää, saisiko ajan lusia rauhassa vai joutuisiko vankilassa kidutetuksi, raiskatuksi tai jopa tapetuksi.

Mukana reppu ja seitsemän pussia valmispuuroa

Kyselytutkimuksen vastaajista yli puolet kertoi, että nykyinen asuinpaikka valikoitui sattumalta. Ukrainan sodan alettua lentoyhteydet Länsi-Euroopaan katkaistiin eikä monella ollut voimassa olevaa viisumia.

Myös Štšelkanov päätyi Suomeen sattumalta. Kun sota alkoi, mies havahtui siihen, että aktivistipiireissä keskusteltiin sodan vastaisista mielenosoituksista. Samaan aikaan ihmiset jakoivat toisilleen vinkkejä, miten Venäjältä pääsee pois epäilyjä herättämättä.

Aluksi Štšelkanov harkitsi lentoa Georgiaan, mutta pakotteiden takia lentolippujen hinnat nousivat pilviin.

Kun turistiviisumi Suomeen maaliskuun alussa järjestyi, Štšelkanov lähti heti. Mukanaan hänellä oli reppu, kaksi kirjaa, vaatteita ja puuroa.

– Mietin kuinka monta puuropussia voin ottaa mukaan, että vaikuttaisin turistilta. 50 puuropussia olisi varmasti herättänyt epäilyjä, joten otin seitsemän.

Štšelkanov hankki PCR-testin ja osti junalipun Allegro-junaan Pietarista. Maaliskuussa Suomeen sai tulla ainoastaan välttämättömistä syistä. Štšelkanov yritti selittää suomalaiselle virkailijalle hakevansa suojelua Suomesta.

Miestä ei päästetty junaan. Loppujen lopuksi Štšelkanov pääsi rajan yli autokyydillä.

– Suomessa olen tuntenut valtavaa turvallisuuden tunnetta. Se tuntuu siltä, kuin koko elämän niskassani ollut jännitys olisi viimein hellittänyt.

Venäjä kärsii aivovuodosta

Tutkijoiden kyselyyn vastanneista peräti neljä viidestä oli korkeakoulutettu, ja lähes puolet työskenteli IT-alalla. Monet lähtijöistä ovat hyvin toimeentulevia. Venäjä siis menettää juuri niitä osaajia, joita pakotteista kärsivä talous eniten tarvitsisi.

Monet ovat perustaneet verkostoja ja järjestöjä, jotka pyrkivät vaikuttamaan Venäjän poliittiseen tilanteeseen.

Štšelkanov on jatkanut aktivismia Suomesta käsin. Tällä hetkellä hän kehittää puhelinsovellusta, joka auttaisi Venäjän kansalaisyhteiskuntaa järjestäytymään.

Štšelkanov sanoo, että Ukrainan sota syttyi osittain siksi, että Venäjän kansalaisyhteiskunta epäonnistui.

Nykytilannetta hän pitää masentavana. Joinain päivinä hän ei ole edes päässyt sängystä ylös.

– Kansalaisyhteiskuntana me olemme epäonnistuneet. Emme usko muutokseen ja pelkäämme, että kukaan ei tule kanssamme kaduille vaatimaan muutoksia. Me pelkäämme liikaa silloin kun ei pitäisi pelätä, ja se on meidän heikkoutemme, hän sanoo.

Štšelkanov sanoo, että hänen lähipiiristään moni lähti ulkomaille, mutta Venäjällä on edelleen aktivisteja, jotka taistelevat demokratian puolesta mahdollisista vankilatuomioista piittaamatta.

Suomi valtaosalle liian kallis maa

Tukija Margarita Zavadskaja sanoo, että suurin osa Suomeen saapuneista venäläisistä ei aio jäädä Suomeen, koska maa on heille kallis. Monet jatkavat todennäköisesti halvempiin Euroopan maihin, kuten Serbiaan ja Etelä-Eurooppaan.

Štšelkanov ajatteli ensin, että hän viipyisi Suomessa viikon ja jatkaisi sitten esimerkiksi Puolaan.

Hänen turistiviisuminsa on pian umpeutumassa ja hän on edelleen Suomessa. Štšelkanov kertoo hakeneensa turvapaikkaa, vaikka kokeekin ettei ansaitse sitä.

Hän palaisi Venäjälle heti, jos nykyinen hallinto ajettaisiin alas ja tilalle saataisiin reiluilla vaaleilla valitut ehdokkaat.

Muutoksen pitäisi taphatua kuitenkin myös ruohonjuuritasolla.

Hän pelkää, että Kreml pitää pintansa, vaikka presidentti Vladimir Putin syrjäytettäisiin. Pahimmassa tapauksessa Putinin tilalle tulisi joku toinen hirmuhallitsija.

Kuuntele aiheesta lisää Uutispodcastissa:

Maanteiden automaattisen ajonopeusvalvonnan tolppakamera on tänä vuonna välähdellyt yli puolta harvemmin kuin vielä kolmisen vuotta sitten. Ylinopeuden maksulappuja on tammi-toukokuussa kirjoitettu noin 50 000, kun ennen koronaa luku ylitti 100 000 selvästi.

Poliisin mukaan ajotavat eivät ole siistiytyneet ja liikennemäärätkin ovat palautumassa koronaa edeltävälle tasolle. Kameroitakin on saatu lisää. Niitä on nyt noin 300 ja tolppia 1100.

Lasku johtuu välähdyskynnyksen nostamisesta normaalista paikoin jopa parinkymmenen kilometrin ylinopeuteen.

– Rajaa on ylennetty. Ei välttämättä ihan sakkorajalle (21 km/h), mutta niin, että vain korkeampia liikennevirhemaksuja (alaraja 7-8 km/h) kirjoitetaan, sanoo poliisitarkastaja Heikki Ihalainen poliisihallituksesta.

Ihalaisen mukaan välähdyskynnystä säädellään tolppakohtaisesti. Raja ei ole sama koko valtakunnassa, vaan on paikoin ylempi, jossain taas pidetään samana. Osa kameroista on aina päällä, osa ajoittain pimeänä.

– Missä tapahtuu enemmän onnettomuuksia, varsinkin siellä kamerat ovat päällä, Ihalainen kertoo.

Käryvuoria ehkäistään

Nostolla poliisi haluaa välttää uusien ylinopeusvuorien kasaantumista käsittelyportaaseen poliisin liikenneturvallisuuskeskukseen Helsingin Malmille. Kaksi vuotta voimassa ollut uusi tieliikennelaki on merkittävästi hidastanut rangaistusten toimeenpanoa poliisissa.

– Aikaisempi järjestelmä toimi aivan loistavasti. Nyt tuntuu, että yhden asian käsittelyyn menee aikaa todella paljon pidempään kuin aikaisemmin.

Myös yli kolme kuukautta kestänyt Ukrainan sota on hidastanut ylinopeuksien käsittelyä. Suomeen on saapunut Ukrainasta runsaasti pakolaisia, joita poliisi on ollut puhuttamassa. Liikenneturvallisuuskeskuken väkeäkin on ollut mukana tekemäsä puhutteluja ja tämä voimavara on ollut sen aikaa pois ylinopeuksien käsittelystä.

Kangertelee yhä

Tietoliikenne- ja postitusongelmat jumittivat rangaistusten lähetystä suuresti uuden lain alussa ja aiheuttivat käsittelyruuhkia. Ne ongelmat on nyttemmin selätetty. Silti Ihalainen on edelleen kaukana tyytyväisestä.

– Uusi tietojärjestelmä on lähtenyt toimimaan hyvin kangerrellen. Tiesimme, että järjestelmä oli keskeneräinen ja myös kerroimme siitä. Saimme minimi- tai ehkä ei edes minimivaatimukset - vaan jonkinlaiset vaatimukset täyttävän järjestelmän käyttöön lain alussa.

– Nyt kun kaksi vuotta on kulunut, niin olemme päässeet minimin täyttävän järjestelmän ylläpitoon, Ihalainen kuvaa.

Poliisi+tutka yhä harvemmin tien poskessa

Ylinopeusvalvontaa tehdään paljon myös ns. perinteisesti eli poliisi mittaa käsitutkalla ajonopeuksia tien laidassa. Kenttävalvonnan rangaistusluvut ovat kolmessa vuodessa kuitenkin pudonneet vielä enemmän kuin automaattisessa tolppakameravalvonnassa (oheinen graafi).

Ihalaisen mukaan kenttävalvonnan väheneminen on lähinnä voimavarakysymys.

– Tietojärjestelmä on kenttävalvonnassa toiminut suhteellisen hyvin koko ajan. Mutta poliisille on tullut paljon uusia tehtäviä ja tärkeimmät hälytystehtävät pitää ilman muuta hoitaa ensin.

Ihalaisen mukaan myös koulutuksiin on kertynyt patoumaa parin vuoden aikana ja sitä sumaa puretaan nyt.

Huomautuksia ei lähetellä

Poliisi lopetti maksuttomien huomautusten (ylinopeus 3-6 km/h) massapostituksen kaksi vuotta sitten kesäkuun alusta. Se kevensi poliisin työmäärää noin 250 000 huomautuksella vuosittain, mikä oli tuolloin noin puolet kaikista ylinopeuskäryistä.

Huomautus säilyi kuitenkin poliisin keinopakissa ja se voidaan tarvittaessa palauttaa massakäyttöön. Tämä ei ole nyt kuitenkaan harkinnassa.

– Huomautuskirjeitä ei lähetetä tällä hetkellä ollenkaan. Ajatus on saada järjestelmä ensin toimimaan hyvin ja vasta sitten sitä rasitetaan ehkä huomautuslapuilla.

Ihalaisen mukaan huomautuskirjeiden voidaan ehkä palata muutaman vuoden kuluttua.

– Poliisissa on koettu aika isoksi miinukseksi, että huomautuksia ei lähetetä, koska huomautus edesauttaa ihmisiä tajuamaan sen, että tuli ajettua ylinopeutta.

Nyt huomautukseksi pienestä ylinopeudesta jää peltipoliisin silmänisku eli tolppakameran välähdys.

Ihalainen arvioi, että ylinopeusrangaistusten määrät nousevat normaalille tasolle ensi vuoden aikana – paljon on kuitenkin kiinni maailmantilanteen kehityksestä ja autoilijoista itsestään. Ihalaisella onkin heille yksi toive.

– Toivoisin että luvut eivät nousisi. Olen ollut automaattivalvonnassa mukana vuodesta 1997 ja edelleen toivon, että katsokaa autoilijat ainakin ne tolpat. Älkää ajako niihin ylinopeutta. Se on typerintä, mitä voi tehdä.

Liikennevirhemaksu määrätään 20 kilometrin ylinopeuteen saakka. Sen suuruus on 70-200 euroa. Päiväsakoille mennään, kun ylinopetta on vähintään 21 km/h. Sakko määräytyy tulojen ja päiväsakkojen lukumäärän mukaisesti.

Lue lisää:

Nato-jäsenyys voi olla Itä-Suomelle jättimäinen onnenpotku – tuulivoimalla yllättävä rooli työpaikoille ja suurinvestoinneille

Ylinopeushuomautusten massalähetykset loppuvat – maksettavat käryt kaksinkertaistuvat puoleen miljoonaan

Autoilijoiden ylinopeusrapsut vähenivät yli 100 000:lla poliisin tietokoneongelmien vuoksi – Valtio menetti sakkotuloja yli 10 miljoonaa euroa

Poliisin ylinopeusvalvonta tökkii pahasti – tuhansia liikennevirhemaksuja lähetetty väärillä aikatiedoilla ja valtaosa käryistä jumissa tietojärjestelmissä

Julkisen sanan neuvostoon (JSN) on saapunut yksi kantelu, joka koskee Seiska-lehden julkaisemaa valokuvaa pääministeri Sanna Marinista (sd).

Paparazzi-tyylillä otettu valokuva ja kuvan saatesanat korostavat pääministerin takapuolta, ja kuvan julkaiseminen on herättänyt vilkasta julkista keskustelua.

JSN:n puheenjohtaja Eero Hyvönen arvioi, että päätös siitä, otetaanko kantelu neuvoston käsittelyyn, tehdään ennen juhannusta.

– Jos otetaan, kantelu tulee käsittelyyn elokuun lopussa kokoontuvaan neuvoston kokoukseen.

Kantelu on yksityishenkilön tekemä, ja se koskee ihmisarvon kunnioittamista (Journalistin ohjeiden kohta 26) sekä yksityiselämän suojaa (kohta 27).

Hyvösen mukaan JSN:n päätösarkistosta ei löydy tapausta, johon nyt tehdyn kantelun voisi suoraan rinnastaa. Kantelujen osalta täyttä varmuutta aiemmista tapauksista ei ole, sillä kanteluja tehdään useita satoja vuosittain ja kanteluarkiston selaaminen on isompi urakka.

Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin, jonka tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja puolustaa sanan- ja julkaisemisen vapautta.

Kantelun voi neuvostolle tehdä kuka tahansa, jonka mielestä mediassa on loukattu hyvää journalistista tapaa.

Seiskan päätoimittaja Jari Peltomäki perusteli Ylelle aiemmin tällä viikolla kuvan julkaisemista sillä, että se on yksi uutiskuva muiden joukossa.

Seiska julkaisi salakuvan Sanna Marinin takapuolesta – lehden mielestä kuva ei ole seksistinen, tutkijan mielestä kyse on häirinnästä

Otto pitää huolen, että Laila Valme herää ja menee nukkumaan ajoissa. Seitsemänvuotias papukaija toivottaa hyvät huomenet jopa viideltä aamulla ja hyvät yöt iltahämärissä yhdeksän maissa.

– Kun Otto tuli minulle, sen myyjät totesivat, että lintu on aggressiivinen eikä opi puhumaan. Kaksi viikkoa kotouduttuaan Otto alkoi juttelemaan, Valme naurahtaa.

Jo tuhannet ihmiset ovat kuunnelleet Oton letkautuksia. Lintu on kerännyt mainetta somessa, tällä hetkellä sen Facebook-sivustolla on yli 20 000 seuraajaa.

Otto siirtyi Laila Valmeen kotiin olosuhteista, jotka eivät uuden omistajan mukaan olleet linnulle suotuisat.

Nyt Otto asuu Kuusamossa. Sen ja emäntänsä rivitaloasunto on kokonaisuudessaan Oton koti.

– Otto käy häkissä vain ruokailemassa. Muutoin koko asunto on sen reviiriä, Laila Valme sanoo.

Häkki ei riitä kodiksi

Papukaijoja esitellään usein sosiaalisessa mediassa herttaisina lemmikkeinä, jotka oppivat puhumaan. Kuva on kuitenkin kapea, sillä lintu vaatii paljon hoitoa.

Laila Valme sanoo, ettei papukaijaa voi ottaa lemmikiksi kevein perustein. Hän pohti hankintaa peräti pari vuosikymmentä. Tyttäreltään Valme varmisti, että lintu saa hoitajan hänen kuoltuaan. Papukaija voi nimittäin elää jopa 70-vuotiaaksi.

– Papukaijan pitää saada toteuttaa itseään. Sen pitää päästä lentämään ja erityisesti tuhoamaan nokallaan kaikkea. Otto sotkee asuntoaan tehokkaasti. Tällaiseen käytökseen pitää olla valmis, Valme sanoo.

Tieto lintujen vaatimasta hoidosta on usein vajaata, kertoo myös lemmikkilinnut Kaijuli ry:n puheenjohtaja Ville Toivonen. Hänsanoo olevansa huolissaan papukaijojen ja muiden lintujen tilanteesta Suomessa.

Toivonen kertoo törmäävänsä liian usein tilanteisiin, että esimerkiksi lintu elää yksin.

– Papukaija on parvieläin, ja niitä pitäisi olla useampi yhdessä kodissa. Lisäksi lintu käyttää ajastaan 75 prosenttia ruoan etsimiseen. Nyt linnut ruokitaan pääsääntöisesti kippoon. Eli papukaijan aktivointi esimerkiksi ruoan hakemiseen on oma haasteensa.

Ville Toivonen kertoo, että lintujen myynnissä Suomessa ilmenee ongelmia. Suomeen esimerkiksi tuodaan hänen mukaansa valtava määrä lintuja ulkomailta myyntiin. Näiden lintujen taustoja ei usein tunneta.

Toivosen sanoo, että olisi tärkeää tietää, mistä linnut tulevat ja että niiden asiakirjat ovat kunnossa. Tällä estetään laitonta eläinkauppaa.

– Suomeen on tuotu myös poikasia, jotka on otettu emoilta ja niitä ruokitaan käsin Suomessa. Ne myydään sitten eteenpäin. Lähtökotaisesti pitäisi olla niin, että linnut hoitavat poikasensa itse.

Papukaija ei ymmärrä puhetta

Laila Valme arvioi, että Otto on oppinut seitsemän vuoden ikään mennessä noin 300 sanaa. Sitä Oton emäntä pitää ihmeenä.

Yhdysvalloissa eläinpsykologi Irene Pepperberg tutki kolmen vuosikymmenen ajan Oton lajitoveria, harmaapapukaija Alexia, joka kuoli vuonna 2007. Sen sanavarasto kasvoi noin sataan. Tutkimuksen mukaan Alex pystyi muun muassa kuvailemaan sille näytetyn esineen muotoa, väriä ja materiaalia.

– Alex eli 32-vuotiaaksi, mutta Otto on oppinut noin kolminkertaisen määrän sanoja seitsemässä vuodessa, Laila Valme hämmästelee.

Valme pohtii yhä seitsemän vuoden yhteiselon jälkeen, ymmärtääkö Otto esimerkiksi vuorokauden ajat.

– Ymmärtääkseni Otto pystyy yhdistämään tekemisensä sanoihin, kuten lapsi. Hän kuulostaa pelottavan älykkäältä.

Korkeasaaressa eläintenhoitajana työskentelevä ja lintuharrastaja Jonne Stenroth on perehtynyt papukaijojen oppimiseen. Hän uskoo, ettei papukaija ymmärrä puhumaansa.

– Jos papukaija sanoo aamulla huomenta ja illalla hyvää yötä, se sanoo sen siksi, että sille on niin sanottu noissa tilanteissa ja olosuhteissa aamuisin ja iltaisin. Papukaija opettelee mikroaaltouuninkin äänen, kun se sen kuulee. Eli samalla tavalla se matkii ihmisiä ymmärtämättä, mitä sanat tarkoittavat.

Stenroth arvelee, että Afrikan harmaapapukaijat ovat älykkyydeltään ihmisapinoiden ja delfiinien tasolla.

Herättikö juttu ajatuksia? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 10. kesäkuuta kello 23:een asti.

EU:n vihreästä siirtymästä vastaava komissaari kehottaa Suomea tekemään tieteeseen pohjautuvaa metsäpolitiikkaa.

Komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans vieraili loppuviikon Suomessa ja tutustui muun muassa suomalaiseen metsänkäyttöön.

Timmermans korostaa, että EU-komissio ei halua sotkeutua Suomen metsäasioihin. Poliittiset päättäjät ovat syyttäneet EU:ta kansallisiin asioihin puuttumisesta, kun tämä tekee sääntöjä metsien kestävään käyttöön.

– En minäkään hollantilaisena haluaisi, että suomalaiset neuvovat meitä vesitaloudessa. Siksi emme tule kertomaan suomalaisillekaan, miten hoitaa metsätaloutta, Timmermans sanoi Ylen haastattelussa perjantaina Helsingissä.

Timmermansin mukaan komissio toivoo vain yhteisymmärrystä suomalaisten kanssa siitä, mikä on asioiden tieteellinen pohja. Suomalaisten on hänen mukaansa myös tärkeää olla tietoisia siitä, "mitä heidän omissa metsissään tapahtuu".

– Toivomme suomalaisten suhtautuvan realistisesti ja katsovan faktoja ja tiedettä, ja sitten käyttävän tiedettä pohjana, jolla varmistetaan metsätalouden kestävyys, Timmermans sanoi.

Tuoreimpien tietojen mukaan Suomen metsien hiilinielutavoitteet ovat karkaamassa, eikä EU:n asettamia päästötavoitteita välttämättä saavuteta. Suomen maankäytöstä turvepeltoineen ja metsäkatoineen on tullut EU:n hiilinielulaskelmissa päästöjen lähde.

Esimerkiksi Syke ja Ilmastopaneeli vaativat, että Suomi panisikin ilmastosuunnitelmansa nyt uusiksi. Täältä voit lukea lisää.

"Kuunnelkaa Ilmastopaneelia"

Timmermansin mielestä Suomen omia tieteilijöitä ja Ilmastopaneelia kannattaa kuunnella. Ilmastopaneeli on hänen mukaansa osoittanut, mikä metsänhoidossa menee ilmaston kannalta pieleen.

– Sitten vain fiksaatte asian. Suomalaiset osaavat itse korjata tämän, Timmermans sanoo.

Hänen mukaansa Brysseliä ei tarvita neuvomaan hiilinielujen saamisessa kuntoon.

– Tiedettä ja tieteilijöitä kuuntelemalla varmistetaan hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, jotka ovat välttämättömiä metsän elinvoiman kannalta.

Timmermans kertoo tulleensa Suomeen kuulemaan kaikkia "metsien intressiryhmiä".

– Ei vain metsänomistajia tai metsäteollisuutta vaan myös kansalaisjärjestöjä, jotka ovat huolissaan luonnosta, ja tieteilijöitä, jotka tutkivat metsänkäyttöä ja poliitikkoja, joiden pitää päättää näistä asioista.

Voit keskustella aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een.

Aiheesta lisää:

Maankäyttösektori kääntyi ensi kertaa päästöjen lähteeksi – Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen: Suomelle on vaarassa tulla miljardilasku

Metsien ilmastosuunnitelma pitäisi laittaa uusiksi hiilinielun romahduksen takia, vaativat Syke ja Ilmastopaneeli

Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssa

Metsä Group kasvattaisi hiilinielua tehostamalla metsän kasvua ja lisäämällä metsittämistä – Kemin uusi sellutehdas lisää merkittävästi puun tarvetta

Zhang Biaolle, 22, ja miljoonille muille yliopistoissa opiskeleville annettiin ymmärtää, että elämä olisi helppoa yliopiston pääsykokeen jälkeen. Nyt, valmistumisen kynnyksellä luulo on paljastunut vääräksi.

– Lukiossa opettajat sanoivat, että kun vain opiskelette lujaa ja pääsette hyvään yliopistoon, voitte ottaa rennosti ja odottaa hyväpalkkaista työpaikkaa, Zhang sanoo Ylelle videohaastattelussa.

Hän teki yli 50 hakemusta ennen kuin työpaikka löytyi, ja syykin takkuiseen työnhakuun on selvä: tänä keväänä Kiinan yliopistoista valmistuu ennätykselliset liki 11 miljoonaa opiskelijaa. He joutuvat kilpailemaan edellisten koronavuosien rutistuksessa ilman työtä jääneiden kanssa.

Zhang lähetti hakemuksia Kiinan kuuluisiin teknojätteihin: Alibabaan, Tencentiin, Bytedanceen ja pienempiin startup-yrityksiin, mutta vastassa oli lähinnä hiljaisuus.

– Työtilanne ei ole ollenkaan hyvä. Kaikissa harjoittelupaikoissani on lopetettu rekrytointi. Tiedän, että viime syksynä työhön valittujen sopimuksia ei luultavasti jatketa, Zhang kertoo.

Oli helppoa masentua kaikkien elämän, opiskelun ja työnhaun paineiden alla. Zhang Biao

Teknojätit ovat olleet merkittävä nuorten työllistäjä ja palkka on ollut hyvä. Nyt nekin suunnittelevat jopa 15 prosentin vähennystä työvoimasta, kertoo muun muassa Reuters.

Syynä ovat Kiinan kovat sääntelytoimet.

Zhang huomasi viime harjoittelujaksollaan Tencent-yhtiössä, että osa-aikaista harjoittelupaikkaa väijyi häntä paljon pidemmälle koulutettuja, ulkomaillakin opiskelleita nuoria.

Hän sanoo, että paine on ollut ajoittain liian kova.

– Se on käynyt tunteisiin parin viime kuukauden aikana. Oli helppoa masentua kaikkien elämän, opiskelun ja työnhaun paineiden alla.

Näin opiskelijat kuvailevat odotuksiaan tulevasta Ylelle:

Opiskelijat ovat olleet eristyksissä kampuksella koronarajoitusten takia.

Zhangin kämppäkaverit olivat jääneet uudenvuoden loman jälkeen koteihinsa, kun opiskelijoiden liikkumista kampukselta alettiin rajoittaa koronatartuntojen leviämisen takia.

Hän kirjoitti gradua yksin huoneessaan. Työpaikkahaastatteluihin hän osallistui verkossa.

– Yksinäisyys oli vaativaa mielenterveydelleni. Enimmäkseen vain söin ja nukuin asuntolassamme. Minulla ei ollut rentouttavaa puuhaa, enkä kuntoillut, Zhang muistelee.

Yliopistoista valmistuvat nuoret haluavat tänään muutenkin enemmän kuin vanhempansa, joiden sukupolvi pyöritti liukuhihnalla Kiinan rattaita maailman vientitehtaaksi.

Zhang käyttää termiä “lie flat”, maata pitkällään. Siitä on tullut trenditermi kuvaamaan Kiinan nuorta sukupolvea, joka haluaa irrottautua lujavauhtisesta oravanpyörästä tai ainakin haluaa elämältä muutakin kuin pelkkää työssä raatamista.

– En halua olla pelkkä yksi ruuvi työpaikalla. Haluan kehittyä urallani, Zhang miettii.

Lue myös: Miltä kuulostaisi koronatesti joka toinen päivä? – Tämä on arkea miljoonille Kiinan suurkaupunkien asukkaille

Palkka ei riitä vuokraan, vanhemmat auttavat

Zhaopin-rekrytointiyrityksen mukaan valmistuvat nuoret saavat keskimäärin 12 prosenttia pienempää palkkaa kuin viime vuonna.

Zhang kertoo vanhemmilleen vain hyvät uutiset, kuten äskettäin saamansa työtarjouksen opetusmateriaalia tuottavasta startup-firmasta. Uuden työpaikan pieni palkkakaan ei ollut ongelma. Vanhemmat lupasivat maksaa asunnon vuokran, jos palkka ei riitä.

– He uskovat, että jos vain yritän parhaani, se riittää. Ja he auttavat, jos tarvitsen apua. Luulen, että kiinalaiset vanhemmat ovat suurelta osin tällaisia, hän sanoo.

Zhang sanoo, että työ ei ole juuri sitä mitä hän haluaa, mutta nyt ei ole nirsoilun aika. Alakulokin on väistynyt, kun yliopisto on loppu ja jotain työtä on tiedossa.

Julkisen alan pitkä ja kapea leipä kiinnostaa yhä useampaa kiinalaisnuorta. Niin kauan kuin valtio on pystyssä, työpaikkoja riittää. Samoin ajattelee 26-vuotias Li Qiankun.

– Viranomaisen työ on vakaa. Nyt pandemian ja huonon taloustilanteen aikana myös opiskelukaverini etsivät vakaata työpaikkaa, jossa voi pysyä eläkkeelle asti, Li sanoo.

Li on valmistumassa maisteriksi kansainvälisen politiikan opinnoista. Hän on viimein päässyt jatkoon työnhakuprosessissa ja odottaa haastattelua.

Tätä ennen hän ehti käydä noin 50:ssä työpaikkahaastattelussa, mutta tarjouksia on tullut vain muutama.

Li uskoo, että se johtuu enimmäkseen pandemiasta. Tilanne tuskin paranee pian.

– Korona kiduttaa meitä valmistuvia opiskelijoita. Vähän työpaikkoja, ja haastatteluja siirretään, hän sanoo.

Li ei syytä Kiinan hallintoa tilanteesta, päinvastoin. Hän uskoo maailman taloustilanteen aiheuttavan vaikeuksia Kiinalle.

En usko, että moni kiinalaisnuori haluaa lähteä ulkomaille. Siellä tilanne on vielä huonommin kuin Kiinassa. Li Qiankun

Paineita lisää myös huoli vanhemmista

Lin vanhemmat ovat maanviljelijöitä pienessä kylässä. He ovat investoineet lapsensa koulutukseen. Odotukset kotona ovat suuret.

Li on menestynyt opinnoissaan hyvin. Vanhemmat haluavat hänet valtion virkaan sen korkean sosiaalisen statuksen vuoksi. Myös Li pitää työpaikkaa houkuttelevana. Hän haluaa palvella kansalaisia.

Hän ja tyttöystävä ovat puhuneet häistä, mutta eivät vielä lapsista.

– Lapsen kasvatus vaatii paljon energiaa ja rahaa. Tulevaisuudessa joudumme huolehtimaan vielä neljästä vanhemmastamme. Se on iso taakka, enkä usko, että palkkani tulee olemaan iso, hän miettii.

Huonosta työpaikkatilanteesta huolimatta Li ei edes mieti muuttoa ulkomaille.

– En usko, että moni kiinalaisnuori haluaa lähteä ulkomaille. Siellä tilanne on vielä huonompi kuin Kiinassa, hän sanoo.

200 työhakemusta ei riitä

Yksi opiskelijoista ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään Kiinan sananvapaustilanteen takia.

Pian maisteriksi valmistuva opiskelija on kirjoittanut 200 työhakemusta. Aikaa on riittänyt, sillä Pekingin yliopistoissa opiskelijat ovat olleet eristyksissä kampuksilla koronavirusrajoitusten takia helmikuusta saakka.

– Huhtikuuhun asti saimme poistua kampukselta vain lääkäriin tai työpaikkahaastatteluun, hän kertoo. Sen jälkeen nekään eivät kelvanneet syyksi.

Katso myös: Kuvat kertovat, kuinka Kiinan ankara koronakuri hiljensi Pekingin

Nuori nainen on harjoitellut työpaikkahaastatteluja varten, joihin hän osallistuu videopuhelulla, kuten tähänkin keskusteluun Ylen kanssa.

Vielä työnhaku ei ole tärpännyt. Hänen mukaansa vain harva kampuksella on löytänyt hyvän työpaikan. Paniikki kasvaa.

– Kaikki ympärilläni ovat koko ajan todella huolissaan työttömyydestä. Näyttää siltä, että opiskelijat ovat huolissaan koko tulevaisuudestaan, hän sanoo.

Valtio lisäsi tuntuvasti jatko-opiskelupaikkoja

Kiinassa on kolme kertaa enemmän työttömiä nuoria kuin kaikkia muita työttömiä yhteensä.

Joka viides nuori työnhakija on työtön. Siksi myös tämä opiskelija jatkoi kandidaatin tutkinnon jälkeen maisterin opintoihin. Hän halusi viivyttää työnhakua.

Toisin kuin Suomessa, Kiinassa moni lähtee työelämään jo kandidaatin tutkinnon jälkeen. Maisterin opinnoista puhutaan jatko-opiskeluna.

Haastateltavamme oli helppo saada jatko-opiskelupaikka, koska valtio on lisännyt opiskelijamääriä rajusti. Paikkoja lisättiin neljälläsadalla tuhannella kahden viime vuoden aikana reiluun miljoonaan.

Nyt hän katuu. Vetävästi mainostetut opinnot paljastuivat yksitoikkoiseksi laboratoriotyöksi.

– Opiskelijoista tulee halpatyövoimaa, hän sanoo.

Korkeasti koulutetuista nuorista on nyt ylitarjontaa Kiinan työmarkkinoilla. Valmistuva saattaa löytää työpaikan, mutta se ei useinkaan vastaa koulutusta ja palkka on surkean pieni.

– Eilisessä haastattelussa he kysyivät palkkatoivomustani. Sanoin että se on 13 000 juania [1 811 euroa], mutta he tarjosivat vain 7 000 juania, opiskelija kuvaa.

Koronasulkujen alettua tänä vuonna Kiinan somessa pyöri lyhyen aikaa videoita opiskelijoiden protesteista, mutta sensuuri poisti ne nopeasti. Nyt suuri osa opettajista on poistunut kampukselta, joten nuoret ovat yliopistolla keskenään.

Haastateltavamme nauraa, että tunnelma on nyt rento. Laboratorioissa pelataan jopa mahjongia, kiinalaista peliä.

Nuoret opiskelijat ovat eristyksessään valvontayhteiskunnassa yhtäkkiä vapaita ilmaisemaan itseään ja puhumaan tunnoistaan toisilleen. Auringonlaskun jälkeen he kokoontuvat yhdessä ulos.

– Illallisen jälkeen yliopistolla on superhauskaa. Opiskelijat urheilevat, juttelevat ja laulavat, hän kuvaa.

Epäonnistuneiden sukupolvi?

New York Times kirjoittaa, että moni kiinalainen nuori kokee sukupolvensa epäonnekkaaksi työllistymisvaikeuksien ja koronarajoitusten tähden.

Haastateltavamme mukaan hänen sukupolvensa haasteita ei voi verrata aiempiin sukupolviin. Kaikilla on ollut oma erityinen haasteensa Kiinassa. Isovanhemmat näkivät nälkää, kokivat sodan ajan ja epävakauden.

– Isoäitini mielestä hänen elämänsä on hyvää, kun hän saa tarpeeksi ruokaa. Hän ei pyydä enempää, hän sanoo.

Vanhemmille onneen riitti vakaa työ. Opiskelija sanoo, että hänen vaurauteen syntynyt sukupolvensa haluaa elämältä enemmän kuin rahaa.

– Minun ja edellisten sukupolvien erona on se, että heidän materialististen tarpeidensa tilalle ovat tulleet henkiset tarpeet, hän sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 11.6. kello 23 asti.

Lue myös:

Xi Jinpingin tiukka koronakuri on alkanut syödä hänen asemaansa Kiinan johdossa – tutkijan mukaan epäilystä on alkanut näkyä selviä merkkejä

Tiananmenin verilöylystä on 33 vuotta, eikä Hongkongissa saa enää kokoontua muistamaan uhreja – muistelijoita uhkaa pitkä vankeustuomio

Tamperelaisella Lenni-Kalle Lammilla, 19, ei tärpännyt tänä keväänä kesätyönhaussa. Hän ei kuitenkaan moisesta lannistunut, vaan päätti julkaista Facebookissa Tampereen Puskaradio -ryhmässä avoimen työnhakuilmoituksen.

– Ajattelin, ettei tässä muutakaan voi tehdä. Jotta tämä tavoittaisi paljon ihmisiä, päätin kirjoittaa tällaisen avoimen työnhakuilmoituksen.

Työnhakuilmoitus poikikin Lammin julkaisulle hetkessä rutkasti tykkäyksiä sekä lämpimän vastaanoton.

– Se oli yllättävä reaktio. En ihan uskonut, että se näin räjähtäisi. Osasin toivoa muutamaa sataa tykkäystä, mutta en ihan yli kahtatuhatta.

Julkaisun kommenttiosio täyttyi nopeasti kannustavista kommenteista.

– Useat toivoivat, että olisivat voineet itse palkata. Olen myös bongannut muutamia ystävieni kommentteja, joissa he ovat antaneet vahvat suosituksensa "tälle kaverille".

Kilpailu voi olla kovaa, vaikka avoimia paikkoja olisikin runsaasti

Lammin mukaan kilpailu kesätyöpaikoista on nuorten keskuudessa kovaa. Kilpailu näkyy etenkin kaupan alalla, jossa kesätyöpaikkojen määrä on viime vuosina lisääntynyt, ja kaikki paikat silti useimmiten täytetään.

– Kyllä kesätyöpaikoista niin sanotusti tapellaan. Jos ei ole ajoissa liikkeellä, ei myöskään ehdi hakea, saati päästä näihin paikkoihin kiinni.

Lammi kokee kesätyönhaussa haasteelliseksi korkeat vaatimukset erityisosaamisessa.

– Jos esimerkiksi ei ole hygieniapassia, ajokorttia tai työturvallisuuskorttia, se voi sulkea automaattisesti pois tietyn hakuvaihtoehdon, johon muuten olisi kykeneväinen. Minulla on CP-vamma, joka rajoittaa työllistymismahdollisuuksiani. Se myös poissulkee tiettyjä töitä, jotka eivät olisi minulle mahdollisia.

Muun muassa koulunsa opiskelijakunnan hallituksen sihteerinä toimiva sekä Tampereen nuorisovaltuuston jäsenenä istuva Lammi pitää kesätyömarkkinoilla omana valttikorttinaan erinomaista kielitaitoaan. Hän on opiskellut englannin ja ruotsin kielen lisäksi muun muassa espanjaa ja latinaa.

Muitakin työnhaussa hyödyttäviä luonteenpiirteitä nuori mies kertoo omaavansa. Tärkeimmiksi nousevat periksiantamattomuus sekä halu kokeilla ja oppia uusia asioita.

– Vaikka ala olisi ennestään tuntematon, se voi silti olla mielenkiintoinen. Sillä tavoin etsitään uusia mahdollisuuksia ja uusia urapolkuja tulevaisuutta varten.

Kesätyöpaikan voi vielä saada

Työnhakuvalmennusta tarjoavan Spring House Oy:n työnhaunohjaaja Tiina Saarelaisen sekä työnhakumanageri Heidi Torstin mukaan määräaikaisia kesätöitä voi vielä löytää osa-aikaisena esimerkiksi siivous- ja ravintola-alalta.

Työtä hakiessa on kesätyörekrytointien päätyttyä hyvä olla itse aktiivinen. Työtä voi löytyä esimerkiksi henkilöstövuokrausyritysten kautta. Torstin ja Saarelaisen mukaan keikkatöitäkään ei kannata väheksyä, sillä ne ovat oiva keino testata töitä eri aloilta ilman pitkäaikaista sitoutumista.

Sosiaalinen media voi olla myös erinomainen väylä löytää piilotyöpaikkoja toimijoilta, jotka eivät ole tehneet julkista ilmoitusta työnhausta. Esimerkiksi Facebookissa avoin työnhakupostaus kannattaa julkaista erilaisissa ryhmissä sekä merkata postaus julkiseksi, jotta sitä voisi myös jakaa eteenpäin. Postaukseen kannattaa Torstin ja Saarelaisen mukaan panostaa. Hyvä tapa erottua on esimerkiksi lisäämällä avoimeen hakuun video.

Lammin postaus poiki myös kesätyöpaikan

Lammi pitää jatko-opintojen suhteen ovensa avoinna, vaikkakin kokee kiinnostusta erityisesti yhteiskunta- ja luonnontieteitä sekä kieliä kohtaan.

– Haluan muistuttaa kaikille, että ei edes tarvitse tietää vielä tässä vaiheessa, mitä haluaa tehdä isona. Elämä on elämän mittainen matka, jossa etsitään itseä, edetään sen mukaan, miltä itsestä tuntuu ja itse haluaa. Kiinnostus voi syttyä ihan koska vaan, se voi kehittyä ajan kuluessa tai se voi tulla ihan yhtäkkiä. Olen itse optimistinen sen suhteen, että itselleni asiat selviävät mahdollisimman suotuisasti.

Ja niin kävi lopulta kesätöidenkin suhteen. Lammin Facebook-julkaisu toi hänelle lukuisia työtarjouksia muun muassa henkilökohtaiseksi avustajaksi, käännöstyöhön, verkkosivujen mallintamiseen sekä mainostyön pariin. Heinäkuussa Lammi aloittaa kesätyönsä kääntäjänä sekä neuvottelee parasta aikaa henkilökohtaisen avustajan työstä kahden eri toimijan kanssa.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11.6. kello 23:een saakka.

Lue lisää:Kesätöitä on tarjolla tänä vuonna aiempaa enemmän ja paikkoja on edelleen auki – SAK: Osa paikoista voi jopa jäädä täyttämättä

Aamuyöstä kello 5.20 soi ovikello.

– Avatkaa! Poliisi!

Naamioituneet ja aseistautuneet Venäjän turvallisuusjoukot yllättävät moskovalaisperheen tunkeutumalla heidän kotiinsa.

Perheen 17-vuotias tytär Anya Pavlikova pidätetään.

– Se oli kauheaa, hänen isänsä sanoo järkyttynyt ilme kasvoillaan.

Elokuvaohjaaja Anna Shishova osallistui vuonna 2018 Moskovassa järjestettyyn ihmisoikeusaktivistien lehdistötilaisuuteen. Hän kuunteli, kuinka isä kertoi tyttärensä väkivaltaisesta pidätyksestä ja aseista, jotka oli suunnattu kohti päätä.

– Silloin elämäni muuttui. Olin kuulemastani shokissa, Shishova muistelee.

Hän tajusi, että Venäjällä kenelle tahansa voi tapahtua mitä tahansa, eikä kukaan ole turvassa.

Shishova mietti keinoja auttaa kaltoinkohdeltuja ja mielipiteensä takia vainottuja.

– Päätin tehdä dokumenttielokuvan ja kertoa, mitä Venäjällä tapahtuu.

Anna Shishovan ohjaama Ansa Moskovassa -dokumenttielokuva saa Suomen ensi-iltansa tänään perjantaina.

– Haluan saada ihmiset ymmärtämään, ettei Venäjällä voi sanoa mitään presidentti Vladimir Putinia vastaan. Hänen arvostelemisensa on itsemurha, Shishova toteaa.

Chattikeskustelu vei vankilaselliin

Kymmenen venäläisnuorta oli pidätetty Moskovassa samana vuonna, kun lehdistötilaisuus järjestettiin. Heitä syytettiin vallankumouksellisen ääriryhmän perustamisesta ja terrorismista.

Rikostutkijoiden mukaan ryhmän jäsenet aikoivat kaataa maan hallituksen.

Yksi pidätetyistä oli Anya.

Sitä ennen hän oli ollut tavallinen teini, joka löysi netistä chattiryhmän, jossa keskusteltiin eläimistä, musiikista ja yhteiskunnallisista teemoista.

Sitten ryhmään liittyi Ruslan D -nimellä esiintynyt mies. Hän johdatteli nuoret kohti aktiivista poliittista toimintaa ja he alkoivat tavata toisiaan.

Ruslan D myös perehdytti heidät lentolehtisten ja Molotovin cocktailien tekemiseen.

Netin chattiryhmästä tuli New Greatness -niminen liike.

Muiden tietämättä Ruslan D oli laittanut yhteiseen kokoontumistilaan piilokameran. Kun materiaalia kertyi riittävästi, hän luovutti sen syyttäjälle.

Anyaa uhkasi kymmenen vuoden vankeustuomio.

Hänet suljettiin tutkintavankeuden ajaksi 20 naiselle tarkoitettuun selliin, jossa asui yhteensä 50 naista.

Venäläisvankiloissa on ahdasta, ja vaarallista. Vankeja kidutetaan tunnustusten kiristämiseksi, ja vangitut sairastuvat fyysisesti ja psyykkisesti.

– Toimittajien mielenkiinto tapauksiin hiipuu, koska oikeuskäsittelyt kestävät vuosia. Kukaan ei välitä vangituista tai auta. He ovat täysin sukulaistensa avun varassa, Anna Shishova sanoo.

Dokumenttielokuvassa äidit jonottavat nyssäköineen kuumassa ja ahtaassa odotustilassa viedäkseen lapsilleen ruokaa vankilaan.

36-vuotias Anna Shishova on valmistunut moskovalaisesta VGIK-elokuvakoulusta, minkä lisäksi hän on opiskellut historiaa.

Hän seurasi kuvausryhmineen Anyan ja tämän perheen elämää monta vuotta. Ohjaaja onnistui saamaan käyttöönsä myös piilokamerakuvat.

Elokuvan tekoprosessi oli aiheensa takia vaikea ja kesti pitkään. Tiimi joutui työskentelemään välillä ilman palkkaa.

Mikä oli Anyan kohtalo?

Anya asuu Moskovassa ja hän on naimisissa ihmisoikeusaktivistin kanssa.

Kun oikeuden päätös viimein tuli, tuomio oli neljä vuotta kotiarestia. Se tarkoittaa, ettei Anya saa opiskella tai tehdä töitä. Hänen on käytävä ilmoittautumassa säännöllisesti poliisilaitoksella ja hänen tekemisiään seurataan.

– En voi sanoa, että Anya voi hyvin. Kokemukset ovat jättäneet häneen jälkensä, elokuvaohjaaja toteaa.

Näillä näkymin kotiaresti loppuu vuonna 2025.

Miten perhe selvisi?

Myös muut perheenjäsenet joutuvat elämään varuillaan.

– Koko perheen tilanne on hyvin, hyvin vaarallinen. Heidän on oltava varovaisia, etteivät he toimi millään tavoin kielletysti ja aiheuta käytöksellään jotain, mikä voisi koitua Anyalle vahingoksi.

Perheenäiti Juliasta tuli ihmisoikeusaktivisti, jonka elämäntehtäväksi muodostui tyttären pelastaminen vankilalta ja varmalta kuolemalta.

Elokuvan valmistumisen jälkeen Julia sairastui syöpään. Elokuvaohjaaja uskoo, että osatekijä äidin sairastumisessa oli huoli ja stressi tyttären kohtalosta.

– Julia oli niin yksin ilman viranomaisten apua.

Mitä tapahtui Ruslan D:lle?

Hän katosi.

– Systeemi on tehty sellaiseksi, ettei hänen kaltaisensa ihminen jää koskaan kiinni tai saa tuomiota, Anna Shishova sanoo.

Ohjaaja toteaa, että elokuvaa tehdessä he todistivat, kuinka venäläinen yhteiskunta syöksyi totalitarismiin ja väkivaltaan.

– Venäjä polkee ihmisoikeuksia. Toisinajattelua ei sallita ja ihmiset ovat tottuneet elämään pelossa.

Shishova: "Putin on hullu"

Venäjällä riippumattomilta tiedotusvälineiltä on viety mahdollisuudet toimia. Salainen palvelu FSB seuraa Internettiä ja kerää tietoa ihmisistä.

– Minulle on selvää, että itse en halua millään lailla tukea Venäjän politiikkaa ja valehtelua, Anna Shishova painottaa.

Hän muistuttaa, että kaikesta huolimatta Venäjällä on edelleen rohkeita ihmisiä, jotka vastustavat avoimesti sotaa ja Putinin hallintoa.

– Pelkäätkö presidentti Vladimir Putinia?

– Itse en, mutta Putin on hullu, ja hullulla ihmisellä on nyt valta ja ydinaseita. Kukaan ei ole turvassa.

Shishova toivoo, että kaikki maat lopettaisivat kaasun ja öljyn ostamisen Venäjältä. Hänestä nykyiset talouspakotteet eivät ole riittäviä.

Suomessa on "sydäntäsärkevää"

Kun Ukrainan sota syttyi, Anna Shishova, hänen miehensä ja tyttärensä joutuivat turvallisuussyistä lähtemään pikaisesti kotimaastaan. He ovat asuneet Tel Avivissa Israelissa maaliskuusta lähtien.

Elokuvan ensi-ilta toi perheen muutaman päivän vierailulle Suomeen.

– Se on ollut sydäntäsärkevää, Shishova yllättää.

– Suomessa kaikki on niin kaunista ja vehreää. Syreenit kukkivat kuten kotona Venäjällä.

Hänestä on muutaman päivän ajan tuntunut kuin Moskova olisi fyysisesti aivan lähellä.

– Tel Avivissa olen kuin eri maailmassa. Kaikki on niin erilaista, eikä mikään muistuta Moskovasta kuten täällä Suomessa.

Anna Shishova haluaisi palata kotiinsa Venäjälle, kun sota on ohitse.

– Haluaisin, mutta se on vaikeaa ja vaarallista. Koko maailma on turbulenssissa. Ukrainan sodassa ei ole kyse vain paikallisesta konfliktista.

– En uskalla unelmoida kotiinpaluusta.

Ansa Moskovassa -elokuvan Suomen ensi-ilta on elokuvateatterissa perjantaina 10.6.2022.

Kalajokinen maanviljelijä Ville-Matti Vuollet on hyvillään syysvehnää kasvavan peltonsa laidalla.

Syksyllä kylvetystä alasta vain kolmasosa jouduttiin talven jälkeen kylvämään uudelleen.

– Oltiin onnekkaita, sillä viidestätoista hehtaarista syysvehnää vain neljä hehtaaria kärsi vähälumisesta talvesta. Ne [alat] on jo istutettu kevätvehnälle, kertoo Vuollet.

Vuolletin tilalla on kylvetty syksyisin vehnää jo kahdenkymmen vuoden ajan. Tilalla tiedetään, että on vuosia, jolloin sato ei onnistu.

– Joka neljäs tai viides vuosi on huono. Syysvehnän talvehtiminen täällä meidän korkeuksilla tahtoo olla aika haasteellista, kertoo Vuollet.

Lähes kaikki tuhoutui

Maa- ja metsätaloustuottajain (MTK) valtakunnallinen vilja-asiamies Max Schulman kertoo viime talven (2021-22) olleen niin vähäluminen Kouvola–Lahti -linjan eteläpuolella, että lähes kaikki alueen syysvehnälle kylvetyt pellot ovat kärsineet tuhoja.

Schulman arvelee, että pahimpia talvituhoalueita ovat nyt Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta, sekä länsirannikko.

– Rannikkoseutu, jossa lumipeite ei tullut suojaamaan syysvehniä ja -viljoja. Siellä talvituhoprosentit on olleet valtavan korkeita. Meillä ei ole varmaan koskaan ollut näin pahoja talvituhoja, mitä nyt oli.

Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla 95 prosenttia syysvehnästä tuhoutui, syysöljykasvit tuhoutuivat kokonaan ja syysrukiista tuhoutui noin puolet, Schulman arvelee.

– Voi sanoa, että siellä mistä lumikuorma alkoi ja lumipeite ehti tulla ennen kovaa pakkaspusua, syysvilja on selviytynyt aika hyvin. Ja alueittain löytyy lohkoja, jotka ovat selviytyneet.

Harvemmin menee näin plörinaksi kuin tänä vuonna meni. Max Schulman

Schulmanin mukaan syysvilja kiinnostaa Suomessa tällä hetkellä muun muassa tuotto-odotustensa takia. Vuonna 2021 Suomessa kylvettiin ennätysmäärä syysviljoja, vaikka sato nyt tuhoutuikin.

– Harvemmin menee näin plörinaksi kuin tänä vuonna meni.

Uudelleenkylvöjä kevätvehnällä

Schulman muistuttaa, että tässä taloudellisessa tilanteessa tiloilla haetaan parasta mahdollista satoa. Hän tietää, että monin paikoin syysviljapeltoja kylvetään nyt uudelleen.

– Viime syksyn syysvehnää käännetään nyt takaisin peltoon ja sen tilalle istutetaan kevätvehnää. Toivoa saa, että sen sato korjaa tilannetta, kertoo Schulman.

Jos sato ei onnistu, edessä on haasteita. Schulmanin mukaan tällöin on harkittava muun muassa viljan tuontia. Viljaa saadaan, mutta se maksaa, Schulman sanoo.

Lisäksi Suomella on varastoissa kohtuullisesti viljaa, noin 200 000 tonnia.

– Sillä kyllä paikkaa tilannetta, sanoo Schulman.

Schumanin mukaan nyt toivotaan normaalia kesäkuun säätä eli ei mitään hirmuhelteitä, jotta sato onnistuisi.

– Jos tulee muutaman viikon jakso oikein kuumaa ja kuivaa, kotimainen vilja ei riitä, kertoo Schulman.

Samaa toivoo Vuollet. Oikeastaan sato on arvoitus sadonkorjuuseen asti.

– Viime viikon sateiden perusteella meillä on maassa sen verran kosteutta, että ehkä kaksi–kolme viikkoa helteitä kestetään, Vuollet arvelee. Sitä pidempää hellejaksoa viljelijä ei toivo.

Kysymysmerkkejä ja odotuksia

Olematonta syysvehnän satoa paikataan esimerkiksi rehuteollisuudessa eri tavoin.

– Rehuteollisuus käyttää paikkaamiseen ohraa, kuorittua kauraa ja ulkomaista maissia, kertoo Schulman.

Ukrainan sota ja epäonnistunut syyskylvö vivuttavat vehnän hintaa ylös.

– Kuuden vuoden keskiarvohinta tonnille vehnää on ollut 130-200 euroa. Nyt se on jopa 400 euroa per tonni, Schulman sanoo.

Ville-Matti Vuollet tietää, että tiloille syyssadon menetys tarkoittaa lisää kustannuksia. Tällä hetkellä tuntuu lisäksi, että kaikki kustannukset mitä tulee, ovat liikaa, Vuollet sanoo.

– Olisi tullut kalliiksi ruokkia navetan eläimet, jos ois pitänyt uudelleen kylvää kaikki pellot, Vuollet sanoo.

Raaka-aineiden, lannoitteiden ja polttonesteiden hinnat ovat kohonneet kymmeniä prosentteja muun muassa Ukrainan sodan takia.

Muun muassa se, paljonko suomalaiset viljelijät ovat kylväneet ja millaista satoa voidaan odottaa, selviää vasta kun EU-tukihakemukset jätetään 15. kesäkuuuta.

– Kysymysmerkkejä on paljon, niin kuin aina tähän aikaan vuodesta, Schulman toteaa.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 11. kesäkuuta kello 23 asti.

Lue seuraavaksi:

Päättynyt talvi ei lupaa hyvää ruokaomavaraisuudelle – öljykasvit ja viljat talvehtivat etelässä ja lounaassa huonosti

Poikkeuksellisen heikko sato sekoittaa viljamarkkinoita

Viekö ilmastonmuutos eurooppalaisilta leivän?

Sallan kunnan aloite kansallispuiston perustamisesta Sallatunturin kupeeseen saa lauantaina sinetin, kun kansallispuiston avajaisia vietetään iloisen kansanjuhlan tunnelmissa.

Noin 100 neliökilometrin suuruista erämaista aluetta leimaavat tunturi- ja vaaramaisemat, kurut, vanhat metsät ja aapasuot. Alue ulottuu Venäjän rajalle, jonka toisella puolella suojelualueiden verkosto jatkuu Paanajärven kansallispuistona.

Sallan kansallispuisto ei tuo uusia luontotyyppejä kansallispuistoverkostoon, kertoo erityisasiantuntija Ilona Latsa ympäristöministeriöstä. Se kuitenkin vahvistaa Koillismaan ja Itä-Lapin suojeluverkostoa.

– Luonnontieteellisestä näkökulmasta Suomen kansallispuistoverkosto on jo nykyisellään melko kattava. Verkoston laajentamista pidetään kuitenkin tärkeänä virkistyksen ja myös aluetalouden näkökulmasta. Myös poliittisesti kansallispuistot ovat olleet suosittuja, Latsa toteaa.

Sallan kansallispuiston alue on ollut luonnonsuojelualuetta vuodesta 2017, ja valtaosa siitä kuuluu myös Natura-verkostoon. Kansallispuistostatus tuo rajoituksia metsästykseen, mutta toisaalta lisää kävijämääriä. Vuonna 2017 perustetun Hossan kansallispuiston kohdalla kävijämäärä tuplaantui.

Perustamispäätöksen myötä Metsähallitus sai 4,5 miljoonaa euroa käytettäväksi esimerkiksi retkeilyrakenteiden ja taukopaikkojen kunnostamiseen ja uusien rakentamiseen.

Lue lisää: Sallalaiset iloitsevat kansallispuistostaan – tällainen se on: vanhaa metsää, tuntureita ja rotkolaakso

Kävijämäärät ovat kasvaneet jo

Yksi avajaisten iloisimmista vieraista on Sallan kunnanjohtaja Erkki Parkkinen, joka kuvaa oloaan “tosi onnelliseksi”. Matkailijamäärien kasvu näkyi jo viime kesänä, ja siitä hyötyvät tuloina ja työpaikkoina niin rakennusyrittäjät, poronhoitajat kuin ohjelmapalveluyritykset.

Parkkinen ei arvioi prosentteja, mutta uskoo, että vaikutus kunnan verotuloihin on iso.

– En oikein keksi yritystä, joka ei liittyisi matkailuun. Ja kun vaikutus kuntatalouteen on positiivinen, voimme järjestää peruspalveluja nykyistä paremmin, Parkkinen sanoo.

Oulangan kansallispuistokin sijaitsee osin Sallassa, mutta kunnan nimeä kantava kansallispuisto on eri juttu. Paikalliset pitivätkin nimestä tiukasti kiinni. Kunnanjohtajaa miellyttää myös puiston logo ukkometsoineen, muistuttaahan se sallalaisten eräperinteestä. Paikallisten metsästysoikeus säilyy valtaosassa kansallispuistoa. Poikkeuksena on vilkkain alue, joka on noin kymmenesosa koko kansallispuistosta.

Kansallispuistojen yltyvä suosio on innostanut kuntia kilpailemaan niistä. Ympäristöministeriön käsittelyssä on parhaillaan kymmenen esitystä. Seula on kuitenkin tiukka, eivätkä sitä läpäisseet ehdotukset kansallispuistoista Punkaharjulle, Posion Korouomalle tai Porkkalan saaristoon. Evon tiedekansallispuisto pääsi jatkoselvittelyyn.

Ensimmäisten kävijöiden joukossa oli heti Salla

Uuden kansallispuiston aurinkoisena avajaispäivänä Upinlammen rannalle oli saapunut Ristijärveltä Salla Heikkinen perheineen. Hän oli päättänyt tulla paikalle, kun kuuli kansallispuiston perustamisesta.

He olivat saapuneet jo perjantaina nauttimaan Sallan luonnosta ja lauantaina päivä sujuu avajaisohjelmaa seuratessa.

Ympäristöministeri Maria Ohisalo ( vihr.) kiitteli sallalaisia hankkeen loppunviemisestä ja ihasteli alueen luontoa. Ministeri mietti myös kansallispuistojen tarkoitusta.

– Kansallispuistot ovat laajalti suomalaisen luonnon esittelypaikkoja. Monenlaisia luontotyyppejä suojellaan, kun perustetaan kansallispuistoja eri puolille Suomea.

Luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjuminen on hallituksen tavoitteena ja luonnonsuojelun määrärahoja on nostettu kaksinkertaiseksi. Retkeilykohteita on myös päästy kunnostamaan eri kansallispuistoissa.

Korona-aika on nostanut puistojen kävijämääriä huomattavasti. Tämä edellyttää, että retkeilyreitit ovat kunnossa, ettei ympäröivä luonto kulu.

Ministeri Maria Ohisalolla on kotona viiden kuukauden ikäinen lapsi, jonka kanssa hän ei vielä ole ehtinyt retkeilemään, mutta odottaa jo yhteisiä luontohetkiä.

Kerttu Kotakorpi on kansallispuistofani

Avajaistilaisuuden juontajana on Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Hän tunnustaa olevansa aktiivinen kansallispuistoissa kävijä.

– Tavoitteenani on käydä kaikissa kansallispuistoissa ja nyt olen noin puolessa välissä menossa. En ole mitenkään orjallinen tätä noudattanut, vaan se on enemmänkin sellainen elämäntavoite.

Kotakorpi viettää vapaalla paljon aikaa luonnossa ja retkeilyalueilla. Hän ei osaa nimetä suosikkikansallispuistoaan, vaan haluaa tutustua luonnon monipuolisuuteen ympäri Suomea.

– Jokaisessa puistossa on aina tietty omaleimaisuus, oma maisema, lajit ja tunnelma, niin en viitsi laittaa järjestykseen.

Kerttu Kokorven rintamusta koristi anarkofloristinen taideteos, jossa oli kukkien lisäksi poronnahkaa. Sen oli taiteillut Paavo Halonen. Hänen mukaansa paikallisen poromateriaalin lisäksi siinä oli Kertulle mietittyjä sopivan värisiä kukkia.

Lue lisää:

Luontomatkailun buumi innostaa kuntia havittelemaan kansallispuistoja – tällä hetkellä jonossa kymmenen hakemusta

15-vuotias Selja Toppinen ja yli miljoona muuta suomalaista suuntaa tänä vuonna kesän ykköskohteeseen kansallispuistoon

Salla teki täyskäännöksen: kunta ajoi vuosia laskettelukeskusta suojelualueelle, nyt se haluaa tunturiin kansallispuiston

Aloitettuaan sodan Ukrainassa Venäjä alkoi aktiivisesti blokata ulkomaalaisia tiedotusvälineitä.

Kesäkuun alkuun mennessä kieltolistalle olivat joutuneet Yle ja muutama muu suomalainen media. EU päätti puolestaan laajentaa venäläisiä tiedotusvälineitä koskevia rajoituksia.

"Tiedon manipuloinnin välineitä"

EU hyväksyi äskettäin kuudennen Venäjää vastaan suunnatun pakotepaketin, joka laajentaa myös venäläisiä tiedotusvälineitä koskevia rajoituksia.

EU päätti keskeyttää kolmen valtiollisen venäläiskanavan lähetystoiminnan, näitä ovat "Rossiya RTR" / "RTR Planeta", "Rossiya 24 / Russia 24" and "TV Centre International".

– Venäjän hallitus on käyttänyt näitä tiedotusvälineitä tiedon manipuloinnin ja disinformaation levittämisen välineinä, sanotaan EU:n päätöksessä.

Suomen ulkoministeriö, joka vastaa pakotteiden toimeenpanosta, korostaa, että toimii tässä kysymyksessä EU:n osana, ja siksi rajoitteet otetaan käyttöön myös Suomessa.

– Disinformaation torjuminen on yksi osa vastausta. EU on tehnyt pitkäjänteistä työtä disinformaation torjumiseksi. Pidämme tätä tärkeänä viestinä, kerrotaan Yle Novostille ulkoministeriön viestinnästä.

Toistaiseksi kolmea venäläiskanavaa koskevia rajoituksia ei ole otettu käyttöön. Sitä varten tarvitaan toimeenpanosäädös, jota ei vielä ole saatu Eurooppa-neuvostolta. Ulkoministeriön oikeudelliselta osastolta kerrotaan, että toimenpiteiden aikataulu selviää myöhemmin tällä viikolla.

Tätä juttua kirjoitettaessa Suomesta pääsi kyseisten tv-kanavien nettisivuille ja niiden suorat uutislähetykset olivat katsottavissa.

RT ja Sputnik on blokattu, mutta niitä pääse silti yhä lukemaan

Ensimmäiseksi EU:ssa ja Suomessa estettiin pääsy RT-televisiokanavan ja Sputnik-uutistoimiston sivustoille sekä niiden lähetystoiminta.

– 2. maaliskuuta voimaan tulleella EU:n neuvoston päätöksellä ja asetuksella kiellettiin lähetystoiminta ja lähetystoimintaan osallistuminen sekä tiedonvälittäminen Euroopan unionin alueella millä tahansa tavalla, pois lukien mm. haastattelu- ja tutkimustoiminta. EU-pakotteiden johdosta näiden toimijoiden nettisivuille pääsy on estetty, kerrotaan ulkoministeriössä.

Suomesta ei tällä hetkellä todellakaan pääse RT:n ja Sputnikin virallisille sivuille, mutta se ei kaikesta päätellen kuitenkaan pysäytä niiden sisällön levitystä. Sputnik esimerkiksi yhä jatkaa videoitaan Yandex Zen ja Rutube -palveluissa.

Yandex.Novosti-palvelun kautta voi lukea esimerkiksi RT:n uutisen Ylen nettisivujen estosta Venäjällä. Virallisilla nettisivuilla uutinen ei ole luettavissa, mutta se löytyy Yandex Zen:ssä RT:n kanavalta. Valtiollisia tiedotusvälineitä siteeraavat usein myös pienemmät tiedotusvälineet, joita voi lukea Yandex.Novosti:n kautta. Lisäksi halutessaan RT:n epävirallisen lähetyksen voi löytää Google-haun avulla.

Asiantuntija: RT:hen ja Sputnikiin suhtauduttiin EU:ssa pitkään kuin tavallisiin tiedotusvälineisiin

Toimittaja Anneli Ahonen työskenteli vuosina 2017–2021 Suomen edustajana EU:n disinformaatioryhmässä. Hän sanoo, että tällä kertaa EU oli valmis kohdistamaan venäläisiin tiedotusvälineisiin ankarampia ja yhtenäisempiä pakotteita.

– Venäjä on suunnannut kansainvälisille yleisöille erityisesti Russia Todayn ja Sputnikin välittämää propagandaa. Pitkään näitä kohdeltiin EU-maissa mediana kaikkine oikeuksineen ja vastuineen, joita siihen sisältyy, Ahonen sanoo.

Hän muistuttaa kuitenkin, että Ranskan ja Britannian säätelyelimet ovat jo aiemmin jakaneet varoituksia venäläisille valtiollisille tiedotusvälineille, ja Saksa ei myöntänyt toimilupaa RT-televisiokanavalle.

Yandex on erityistarkkailussa

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) sanoi toukokuussa, että venäläinen Yandex-yhtiö on Suomessa "erityistarkkailussa". Yle Novosti kysyi ministeriltä, koskeeko tämä myös Yandex.Novosti-palvelua, jonka avulla Suomessa voi lukea myös venäläisiä valtiollisia tiedotusvälineitä.

– Kommentti tarkoittaa Yandexin toimintaa kokonaisuudessaan. Ministeriö ja muut viranomaiset valvovat Yandexin toimintaa ja lainsäädännön noudattamista toimivaltuuksiensa puitteissa. Tämä tarkoittaa muun muassa tietoturva- ja tietosuojakysymyksiä sekä sisällön lainmukaisuutta. Sisältöjen osalta sananvapauden suoja on Suomessa korkea. Laitonta sisältöä on rikoslaissa laittomaksi säädetty sisältö, kuten kiihottaminen kansanryhmää vastaan, sanotaan ministeri Harakan vastauksessa.

Ministeri sanoo, että sisällön näkökulmasta sananvapauden puolustaminen on Suomessa korkealla tasolla. Ministeriössä ei haluttu kommentoida kysymystä Yandex.Novostin mahdollisestä estämisestä Suomessa.

– Suomi toimii näissä kysymyksissä osana Euroopan unionia. EU:n nykyiset mediapakotteet ja mahdolliset tulevat lisäpakotteet ovat Suomessakin suoraan ja sellaisenaan sovellettavaa oikeutta, Harakka sanoo.

UM: sananvapautta voi rajoittaa erityistapauksissa

Ulkoministeriössä vakuutetaan, että Suomessa annetaan sananvapaudelle suuri merkitys, sillä se on yksi demokraattisen yhteiskunnan kulmakivistä. Oikeus ilmaisunvapauteen on taattu perustuslaissa ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa. Sananvapaus pitää sisällään mielipiteen ilmaisun ja tiedonlevityksen lisäksi myös oikeuden saada tietoa.

– Näitä oikeuksia voidaan kuitenkin sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksen ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen mukaan rajoittaa edellyttäen, että rajoituksista on säädetty laissa ja että ne ovat välttämättömiä demokraattisessa yhteiskunnassa kansallisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden tai yleisen turvallisuuden vuoksi, epäjärjestyksen tai rikollisuuden estämiseksi, terveyden tai moraalin suojaamiseksi, muiden henkilöiden maineen tai oikeuksien turvaamiseksi, luottamuksellisten tietojen paljastumisen estämiseksi, tai tuomioistuinten arvovallan ja puolueettomuuden varmistamiseksi, ulkoministeriöstä vastataan sähköpostitse.

UM:ssä myös korostetaan, että tiedotusvälineillä on ratkaiseva rooli sodissa ja konflikteissa.

– Konfliktitilanteissa ja sodissa median rooli on kriittinen oikean ja oikea-aikaisen tiedon välittäjänä kansalaisille. Luotettavat uutiset ja kuvat voivat edesauttaa siviilien suojelua ja konfliktien ehkäisyä, tuoda kansainvälisen yhteisön tietoon konfliktien kauhuja ja todellisuutta sekä paljastaa ihmisoikeuksien ja kansainvälisen humanitaarisen oikeuden loukkaukset.

"Sensuuri ei melkein koskaan toimi"

Journalisti-lehden päätoimittaja Maria Pettersson vastusti jo maaliskuussa venäläisten tiedotusvälineiden blokkausta ja kutsui sitä "radikaaliksi toimeksi".

– Sananvapauteen kuuluu kaksi osaa: oikeus sanoa ja oikeus vastaanottaa tietoa. Nyt valtio rajoittaa omien kansalaistensa tiedonsaantia, mikä on huono asia. Mielestäni on tärkeää, että suomalaiset tietävät, mitä Venäjän media Venäjän kansalaisille syöttää, Pettersson kommentoi Yle Novostille.

Pettersson huomauttaa, että joillekin estetyille sivustoille pääse yhä, ja televisiota voi katsoa erilaisten palveluiden kautta.

– Sensuuri ei melkein koskaan toimi. En usko, että yksikään suomalainen kääntyy putinistiksi, jos katsoo venäläiset uutiset. Disinformaatiota vastaan taistellaan informaatiolla ja koulutuksella, ei sensuurilla.

Pettersson sanoo, että Suomessa on venäjänkielisiä, jotka seuraavat melkein pelkästään venäläisiä viestimiä ja uskovat siihen, mitä niissä sanotaan. Mutta Pettersson tuntee myös venäläisiä, jotka eivät usko venäläistä mediaa lainkaan.

Hän on kritisoinut voimakkaasti myös Venäjää, joka on blokannut muun muassa suomalaisia tiedotusvälineitä.

– Se on huono [päätös] ja rajoittaa venäläisten tiedonsaantioikeutta, Journalisti-lehden päätoimittaja sanoo.

Jutun on venäjän kielestä kääntänyt Heli Jormanainen.

Saksan maatalousministeri Cem Özdemir näkee, että Venäjä käyttää harkitusti nälkää aseenaan estämällä pääsyn ukrainalaissatamiin. Hän sanoo, että Venäjän harjoittama sodankäynti on erityisen "vastenmielistä". Muun muassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on jo aiemmin varoittanut, että miljoonat ihmiset saattavat nähdä nälkää, jos Venäjä ei päästä ukrainalaislasteja pois satamista.

Özdemir kertoi kantansa N-TV:lle Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa, jossa hän keskusteli CNN:n mukaan ukrainalaiskollegansa Mykola Solskyin kanssa vaihtoehtoisista vientireiteistä.

– Vaihtoehtoiset reitit maksavat älyttömästi, Özdemir sanoi CNN:n mukaan.

– Olisi kamikazea, että Ukraina luottaisi (presidentti Vladimir) Putinin sanaan ilman uskottavia ja tehokkaita sotilaallisia takeita siitä, että Ukrainan satamien ja laivojen turvallisuus on taattu.

Özdemir sanoi, että ei luottaisi Putinin sanaan. Hänestä on tullut selväksi, että Putin on valehtelija.

Tavallisesti Ukraina vie ulkomaille noin kolme neljäsosaa tuottamastaan viljasta. Viennistä suurin osa tapahtuu meriteitse. Venäjä on kuitenkin estänyt nyt pääsyn Ukrainan satamiin, joten Ukrainan hallussa olevaa viljaa ei voida viedä moniin sitä tarvitseviin maihin.

Esimerkiksi YK:n arvioiden mukaan Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa voi ajaa 49 miljoonaa ihmistä nälänhätään tai sitä muistuttavaan tilaan, sillä sota vaikuttaa niin ruuan toimitusketjuihin kuin hintaan.

Metsähallituksen Luontopalvelut epäilee sen oman henkilökunnan polttaneen luvattomasti rakennusjätettä Repovedellä Kouvolassa.

Luontopalvelut on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille perjantaina.

Jätteitä on Metsähallituksen mukaan poltettu Repoveden kansallispuistoon kiinteästi liittyvällä Aarnikotkan metsän luonnonsuojelualueella. Alueen omistaa UPM Kymmene Oyj.

Poltettujen rakennusjätteiden seassa on Metsähallituksen mukaan ollut muun muassa kyllästettyä puuta, kattohuopaa ja maalipurkkeja.

Metsähallituksen Luontopalvelut on löytänyt kesäkuun ensimmäisenä päivänä tehdyssä maastotarkastuksessa merkkejä jätteiden poltosta kahdelta alueelta. Jätettä on poltettu esimerkiksi Repoveden kansallispuistoon vievän Saarijärven sisääntulon lähellä.

Metsähallituksen Luontopalvelut selvittää yhdessä Kouvolan ympäristöpalvelujen ja Kaakkois-Suomen ely-keskuksen kanssa, pitääkö alueella vaihtaa maa-ainesta.

– Tehtävänämme on hoitaa Suomen kauneinta ja arvokkainta luontoa, joten jätteiden poltto rikkoo karkealla tavalla toimintaperiaatteitamme ja olemme siitä järkyttyneitä, Metsähallituksen luontopalvelujohtaja Henrik Jansson sanoo tiedotteessa.

Metsähallituksen Luontopalvelut sai tietää jätteiden poltosta asiakkaalta tulleen palautteen perusteella toukokuun lopussa.

Mikä show! Näin suomalaismeppi kuvaili Strasbourgin istuntontosalin tunnelmia keskiviikon kiihkeän ilmastoäänestyksen jälkeen.

Parlamentaarikot olivat hetkeä aikaisemmin päättäneet palauttaa päästökaupan laajentamiseen tähtäävän esityksen parlamentin ympäristövaliokunnan valmisteluun.

Samalla mepit päättivät lykätä päästökauppaan liittyvää sosiaalista ilmastorahastoa ja EU:hun tuotaviin tuotteisiin kohdistettavia hiilitulleja.

Paketin keskeisten osien kaatuminen äänestyksessä oli ilmeinen yllätys parlamentin poliittisille ryhmille, jotka syyttivät toisiaan tapahtuneesta.

Keskusta-oikeistolaisen EPP-ryhmän mukaan hyvä kompromissi torpaattiin turhan takia. Sosiaalidemokraattien, vihreiden ja vasenryhmän mukaan oli puolestaan oikein hylätä ilmastotavoitteiden näkökulmasta vesitetty esitys.

Kauhansa sopassa on myös parlamentin laitaoikeistolla, jonka suhtautuminen EU:n ilmastopakettiin on yleisemmin varautunutta. EPP ja sosialisteista, vasemmistosta ja vihreistä koostunut koalitio syyttivät toisiansa äärioikeiston kanssa veljeilystä äänestyksissä.

Yleisemmin äänestyksen lopputulokset kertovat parlamentin poliittisten keskiryhmien suhteellisesta heikkoudesta: pienten marginaalien äänestyksissä parlamentin kolmen ison ryhmän - EPP:n, sosiaalidemokraattien ja liberaaliryhmä Renew’n - yhtenäisyys ei pitänyt.

Ratkaisevana tekijänä olivat eriävät kannat päästökaupan tiukennuksiin ja päästöoikeuksien ilmaisjakoon liittyen. Ilmaisjaolla tarkoitetaan puhtaampaa teknologiaa käyttäville yrityksille tarjottavia ilmaisia päästöoikeuksia.

Oikeistossa ilmaisjaon jatkuminen saa enemmän kannatusta kuin vasemmalla ja vihreissä.

Elinkeinoelämä vastustaa osaltaan ilmaisjaon loppumista. Erityistä huolta herättää eurooppalaisten yhtiöiden kilpailuasema EU:n ulkopuolisissa matalampien ilmastostandardien maissa, jos päästöoikeuksien määrä vähenee ja ilmaisjako loppuu.

Pelkona on, että tuotantoa voi tämän seurauksena siirtyä EU:n ulkopuolella.

Parlamentti jatkaa siis sovun etsimistä ilmastopaketista. Optimististen arvioiden mukaan sopu voisi syntyä vielä kesäkuussa. Realistisempi arvio lienee, että asiaan palataan heinäkuun täysistunnossa.

Useat mepit ilmaisivat Strasbourgin täysistunnossa huolensa siitä, että parlamentin neuvotteluasema heikkenee suhteessa jäsenmaita edustavaan neuvostoon, jos päätökset venyvät.

Parlamentin tavoin myös jäsenmaat muodostavat parhaillaan kantojaan ilmastopaketin sisältöön. Jäsenmaiden toiveena on päästä eteenpäin omassa kannanmuodostuksessaan kesäkuun lopussa pidettävässä ympäristöministereiden kokouksessa.

Tämän jälkeen neuvoston ja parlamentin kannat on vielä sovitettava yhteen jatkoneuvotteluissa.

Ympäristöministereiden kokouksen voi nähdä tilinpäätöksenä sille, miten Ranska on onnistunut edistämään itselleen tärkeää ilmastoasiaa EU-puheenjohtajuutensa aikana.

Yleisemmin lähiviikkojen päätökset antavat viitteitä siitä, miten vakavasti EU:ssa suhtaudutaan ilmastonmuutokseen liittyviin haasteisiin. Jos päätökset lykkääntyvät, EU:n kunnianhimoiset ilmastotavoitteet uhkaavat karata.

Venäjän herkeämättömät sotatoimet Ukrainassa korostavat osaltaan EU:n ilmastopäätösten merkitystä. Ilman vaihtoehtoisia energianlähteitä ja energiaa säästäviä toimia venäläisestä energiasta on vaikea luopua.

Ovatko EU:n ilmastotoimet riittäviä? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 11 kesäkuuta klo 23 asti.

Lue myös:

Suomalaisten pitäisi tietää, mitä heidän metsissään tapahtuu, sanoo EU:n ilmastoasioista vastaava Frans Timmermans

Suomalaismepit yllättyivät päästökaupan kaatumisesta EU-parlamentissa: "Pahin mahdollinen tulos ilmastopaketille" – autoihin nollapäästöt vuoteen 2035 mennessä

Päästöttömät autot, hiilitullit ja Suomelle tärkeä talvimerenkulku – tänään mepit äänestävät EU:n jättimäisestä ilmastopaketista

Suomen suurin pyöräilytapahtuma Pirkan Pyöräily järjestetään tulevana sunnuntaina 12. kesäkuuta. Päämatkat ovat 217 kilometrin mittainen Pitkä Pirkka ja 134 kilometriä pitkä Klassikko, jotka kiertävät reitillä Näsijärven ympäri.

Lähdöt tapahtuvat sunnuntaiaamuna kello 7 ja kello 10 välillä. Suurin osa pyöräilijöistä tulee maaliin Tampereella Hakametsän hallille iltapäivällä kello 14 ja kello 18.30 välillä.

– Silloin on Hakametsän ympäristössä se ruuhkaisin aika, kertoo Pirkan Pyöräilyn puheenjohtaja Sampsa Kivistö.

Kivistön mielestä suurin osa autoilijoista käyttäytyy pyöräilijöitä kohtaan hyvin. Mutta Etelä-Euroopassa pyöräilleenä ja tapahtumissa käyneenä, hän ihastelee sikäläistä autoilijoiden tapaa suhtautua pyöräilijöihin.

– Kulttuuriset erot ovat selviä verrattuna Suomeen. Meillä löytyy aina valitettavasti niitä autoilijoita, joilla on liian kiire, pohtii Kivistö.

Mukaan lähdössä arviolta 2 500 pyöräilijää

Pyöräilyyn ilmoittautui ennakoon mukaan noin 2 300 henkilöä. Muutama sata tulee mukaan vielä jälki-ilmoittautuneina lauantain ja sunnuntaina.

– Onhan se hienoa päästä järjestämään tapahtumaa parin koronavuoden jälkeen, kun isoin säätö on pois, toteaa Sampsa Kivistö. Koronavuosista on jäänyt se oppi, että käsidesiä on edelleen tarjolla kilpailukeskuksessa.

Tänä vuonna Pirkan Pyöräilyyn on lisätty liikenteenohjaajien määrää, myös yhteydenpito kaupungin kanssa on ollut tapahtuman tiimoilta tiivistä.

Tapahtuma palaa tänä vuonna normaaliin muotoonsa, kun pitkien reittien lisäksi myös Pirkan Pyhä ja Lilliputti poljetaan sunnuntaina. Perjantaina 17. kesäkuuta poljetaan perinteisesti ja ainoastaan Yöpyöräily.

Reitti kulkee Rantatunnelin kautta

Pirkan Pyöräilyn lähtö- ja maalipaikkana toimii Tampereella Hakametsän jäähallin piha-alue. Pirkan Lenkki ja Klassikko -reitit kulkevat Rantatunnelin kautta. Hakametsän hallilta reitti vie Hervannan valtaväylää ja Kekkosentietä pitkin suoraan tunneliin.

Tunnelissa oikeanpuoleinen kaista on varattu pyöräilijöiden käyttöön. Liikenteenohjaajat turvaavat reittiä ramppien kohdalla ja ohjaavat liittyvän autoliikenteen vasemmalle kaistalle. Nopeusrajoitus on myös alennettu.

Tunnelin jälkeen ensimmäisessä liikennevalo-ohjatussa Porintien liittymässä pyöräilijät ajavat keskimmäistä kaistaa. Kaikki liikennevalo-ohjatut liittymät ovat keltavilkulla pyöräilyn aikana.

Pisimmät reitit kulkevat Näsijärven ympäri

Pitkän Pirkan 217 kilometriä pitkä reitti kulkee Tampereelta Nokialle, josta edelleen kohti Mahnalaa ja Hämeenkyröä. Täältä saavutaan takaisi Ylöjärvelle, missä reitti yhtyy lyhyemmän Klassikko-lenkin kanssa samoille teille. Reitti jatkuu Näsijärven ympäri Kurun, Muroleen ja Terälahden kautta takaisin Tampereelle.

Hiekka Pirkan 177 kilometrin pituinen reitti kulkee Tampereelta Niemenrannan ja Siivikkalan kautta Ylöjärvelle, mistä jatketaan edelleen Näsijärven rannan sorateitä seuraillen Kurun, Muroleen ja Terälahden, Maisansalon, Aitoniemen ja Kaupin kautta takaisin Tampereelle.

Klassikon 134 kilometrin reitti kulkee Tampereelta Ylöjärvelle, mistä jatketaan edelleen Näsijärven ympäri Kurun, Muroleen ja Terälahden kautta takaisin Tampereelle.

Pirkan Pyhän 40 kilometrin reitti kulkee Tampereen keskustan läpi pitkin kevyen liikenteen väyliä ja jatkaa Pyhäjärven kiertävää merkittyä pyöräilyreittiä. Reitillä ajetaan paljon sorateitä pitkin. Reitin ajosuunta Pyhäjärven ympäri sekä tarkka reitti selviää vasta lähdössä, onko se Nokian kautta Pirkkalaan vai toisinpäin.

Pikkuväelle tarkoitetun neljä kilometriä pitkän Lilliputin reitti kuljettaa Kalevassa sijaitsevaan puistoon.

Pyöräilijät käyttävät pitkillä lenkeillä pääosin ajoväylän oikeaa reunaa ja ajo tapahtuu normaaleja tieliikennelakeja noudattaen.

Pirkan Pyöräily on järjestetty vuodesta 1978 lähtien. Osanottajaennätys on vuodelta 1982, jolloin mukana oli lähes 4 000 polkijaa. Tapahtuman järjestää Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (HLU).

STM: ensimmäiset koronalääkkeet Suomeen mahdollisesti jo heinäkuussa

Suomeen on tulossa kesän aikana muutamia uusia koronalääkevalmisteita. Alkuun lääkkeitä on tarkoitus tarjota sosiaali- ja terveysministeriön mukaan muutamalle tuhannelle kaikkein haavoittuvimmassa terveydentilassa oleville.

Saarikon jatkosta puheenjohtajana äänestetään, Orpo ja Andersson kukitettaneen suoraan

Puoluekokouksiaan pitävät kokoomus, keskusta ja vasemmistoliitto valitsevat lauantaina puheenjohtajansa.

Kokoomuksen Petteri Orpon ja vasemmistoliiton Li Anderssonin uudelleenvalinnat ovat jo selviä, vastaehdokkaita ei ole. Myös keskustan Annika Saarikko on saamassa selkeän voiton haastajastaan Paavo Väyrysestä.

Suomen uusin kansallispuisto avataan tänään: Sallan kansallispuisto sijaitsee Itä-Lapin erämaassa

Suomen 41. kansallispuisto Salla avataan tänään Sallatunturin kupeessa. Edellisen kerran Suomessa avattiin uusi kansallispuisto vuonna 2017 Suomussalmen Hossassa. Sallan kansallispuisto on noin 100 neliökilometrin suuruinen alue, jota leimaavat tunturi- ja vaaramaisemat, kurut, vanhat metsät ja aapasuot. Alue ulottuu Venäjän rajalle, jonka toisella puolella suojelualueiden verkosto jatkuu Paanajärven kansallispuistona. Avajaisia voit seurata suorassa lähetyksessä kello 11.30 alkaen.

Ukrainalaiset hittibiisit vastustavat Venäjän hyökkäystä ja keräävät miljoonia tykkäyksiä

Ukrainalaiset muusikot ovat ottaneet vahvasti kantaa Venäjän hyökkäykseen ja tekevät nyt kaikkensa, jotta Ukraina voittaa sodan. Tunnetuin esimerkki on Euroviisut voittanut Kalush Orchestra -bändi, joka vaati Euroviisulähetyksessä Mariupolin kaupungin pelastamista. Listasimme seitsemän esimerkkiä siitä, kuinka sota näkyy Ukrainan musiikkikentällä.

Monin paikoin aurinkoista

Lauantai on monin paikoin aurinkoinen päivä. Maan etelä- ja kaakkoisosassa lämpötila voi kohota lähelle hellelukemia ja pohjoisessakin laajalti 20 asteeseen. Länteen ja Länsi-Lappiin leviää lauantaiksi sadekuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Britanniassa julkistettiin tänään perjantaina tieto yli 300 vuotta sitten uponneen kuninkaallisen sota-aluksen hylyn löytymisestä. Asiasta uutisoivat useat kansainväliset mediat kuten BBC, The Guardian ja CBSNews.

Gloucester-alus upposi vuonna 1682 lähellä Britannian itärannikkoa. Haaksirikko oli lähellä muuttaa myös historian kulkua, sillä aluksen kyydissä oli myös tuleva Englannin kuningas Jaakko II.

Tuleva hallitsija pelastui, mutta jopa 250 ihmistä menetti henkensä turmassa, kertoo brittilehti The Guardian.

Tähän asti tieto aluksen hylyn löytymisestä on ollut tarkasti varjeltu salaisuus. Veljekset Julian ja Lincoln Barnwell löysivät aluksen nimittäin jo 15 vuotta sitten.

Hylystä kerrottiin vasta nyt, jotta sitä voitaisiin suojella vahingoilta.

Kuninkaallisen sota-aluksen hylky löytyi vuonna 2007 Great Yarmouthin satamakaupungin edustalta, noin 45 kilometriä rannikolta. Barnwellin veljekset olivat aloittaneet hylyn etsinnät neljä vuotta aikaisemmin.

– Kun laskeuduin merenpohjaan, huomasin ensimmäisenä hiekalla makaavat suuret tykit. Se oli kunnioitusta herättävää ja todella kaunista, Lincoln Barnwell kertoo uutistoimisto Reutersille.

Asiantuntijoiden mukaan löytö on merkittävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Koska alus upposi niin nopeasti, kukaan pelastuneista ei ehtinyt ottaa aluksesta mitään mukaansa. Tästä syystä hylky on kuin aikakapseli, arvioi professori Claire Jowitt East Anglian yliopistosta.

– Löytö antaa lupauksen siitä, että voimme perustavanlaatuisesti muuttaa ymmärrystämme 1600-luvun sosiaali- ja merenkulkuhistoriasta sekä poliitiikasta, Jowitt kertoo BBC:n mukaan.

Suomessa ja Ruotsissa ei kannata elätellä toiveita Turkin solmiman Nato-solmun pikaisesta aukeamisesta. Sen sijaan syytä on varautua olemaan pitkään Naton porstuassa. Näin evästää Turkin ulkopoliittista instituuttia johtava professori Hüseyin Bağci.

Hän sanoo Ylelle antamassaan videohaastattelussa, että ratkaisua tuskin tulee Naton huippukokouksessa kesäkuun lopussa Madridissa.

– Turkki pitkittää prosessia, mutta lopulta Nato laajenee, Bağci vakuuttaa ja arvelee, että siihen saatetaan kuitenkin tarvita toinen huippukokous.

Bağcin mukaan tällöin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei varmistuisi vielä tämän vuoden aikana.

Professori tähdentää, ettei Turkki sinällään vastusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä, mutta se kaipaa nyt mailta vastauksia terrorismihuoliinsa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on syyttänyt Suomea ja Ruotsia terroristien suojelusta. Näin siitä huolimatta, että Ruotsi pani kurdien aseellisen vastarintaliikkeen PKK:n terroristilistalle jo 1980-luvulla, ensimmäisenä maana Turkin jälkeen. Suomessa EU:n terroristijärjestöksi listaama PKK on kielletty.

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja pitää Ruotsia kurdikysymyksessä Suomea suurempana ongelmana. Hän mainitsee erikseen Ruotsin valtiopäivillä istuvan kurditaustaisen kansanedustajan. Turkki pitää kurditaistelijataustaista Amineh Kakabavehia terroristina.

Professori pohtii Ylen haastattelussa ääneen, että ehkäpä Ruotsin syksyn valtiopäivävaaleissa häntä ei valita.

Erdoğan hakee poliittista voittoa

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja Hüseyin Bağci arvioi, että Suomen ja Ruotsin Nato-tietä tasoittaisi, jos Turkin presidentille onnistuttaisiin antamaan vakuudet Turkin terrorismihuoliin vastaamisesta.

Syy on myös sisäpoliittinen. Turkissa on tulossa ensi vuonna vaalit.

– Kotimainen tyytyväisyys on tärkeää. Erdoğanin pitäisi pystyä myymään asia Turkin kansalle. Katsokaa, sain neuvotteluissa, mitä halusin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan on vaatinut Suomelta muun muassa terroristeina pitämiensä henkilöiden luovuttamista . Tällä viikolla hän vaati puuttumista "valtiontelevisioiden" toimintaan Nato-jäsenyyden hyväksymisen ehtona.

Vaikka Turkin ulkopoliittista instituuttia pidetään Ylen saamien asiantuntija-arvioiden mukaan hallinnosta melko riippumattomana, instituuttia johtava Bağci näyttää pitävän Erdoganin esittämiä PKK-huolia Suomen ja Ruotsin suhteen oikeutettuina.

– Kukaan ei voi kiistää sitä tosiasiaa, että heitä on Suomessa ja Ruotsissa, erityisesti Ruotsissa. Kukaan ei voi väittää minulle, etteikö kansalaisjärjestöissä olisi PKK-tukijoita. Minä luennoin näistä asioista ja tiedän, professori Bağci sanoo.

Hän toimii Ankarassa Lähi-idän teknillisen yliopiston kansainvälisten suhteiden laitoksen professorina. Bağci ei peittele yhteyksiään Turkin ulkopolitiikan nykytekijöihin. Professorin luennoilla on istunut muun muassa Turkin nykyinen Ruotsin-suurlähettiläs. Turkin hiljattain nimitettyä Suomen-suurlähettilästä Bağci luonnehtii ystäväkseen.

"Olkaa kärsivällisiä"

Professorin arviot Turkin aivoituksista kiinnostavat myös Suomen ulkopoliittista johtoa. Bağci kertoo olevansa tulossa ensi viikolla Suomeen ja tapaavansa niin tasavallan presidentin kuin ulkoministerinkin. Heille hänellä on selvä viesti.

– Olkaa kärsivällisiä.

Professori toteaa, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysprosessista on tullut ”hyvin vaikea”. Nyt on meneillään tiiviin diplomatian aika, johon Turkki on tuonut basaarimaiset höysteet.

– Tämä on korkean tason politiikkaa ja diplomatiaa. Kaupantekoa Lähi-idän malliin, Bağci naurahtaa.

Lue lisää:

Haavisto: Turkin kritiikki Suomelle ja Ruotsille pätee isoon joukkoon Nato-maita – Madridin huippukokous tärkeä hetki myös Natolle

Kurdijohtaja Turkin hyökkäysuhan alla olevassa Pohjois-Syyriassa: Älkää taipuko Turkin Nato-painostukseen

Presidentti Niinistö: Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistama kritiikki koskettaa ilmeisesti kaikkia Nato-maita