– Uusia lääkehoitoja saadaan käyttöön kesän aikana, mahdollisesti jo heinäkuussa. Lääkkeet tulevat julkisen terveydenhuollon käyttöön ja sieltä jaeltavaksi, sanoo erityisasiantuntija Elina Asola STM:stä.

Suomeen on tulossa kesän aikana muutamia uusia koronalääkevalmisteita. STM vastaa lääkehankinnoista, joiden tarkkaa määrää tai valmistenimiä se ei ole eritellyt.

Osa lääkevalmisteista annostellaan terveydenhuollon ammattilaisen toimesta, osa on suun kautta annosteltavia. Osa lääkkeistä annetaan kerta-annoksena, osa taas hoitokuurina.

– Kesän aikana on tulossa arviolta muutamien tuhansien potilaiden hoitoa vastaava määrä lääkkeitä, Asola arvioi.

Lääkehoitoja kohdennetaan etenkin riskiryhmien potilaille, joilla vakavan taudin todennäköisyys on suurin. Hoito tulee aloittaa mahdollisimman pian positiivisesta testituloksesta ja viiden vuorokauden kuluessa oireiden alkamisesta. Lääkehoidon nopea aloitustarve edellyttää riittävää testauskapasiteettia.

Asolan mukaan lääkkeitä tullaan antamaan lääketieteellisesti arvioiden erittäin rajatulle joukolle.

– Lääkkeitä hankitaan sairauden tai sen hoidon ja iän vuoksi erittäin vakavan covid-19-taudin riskiryhmiin kuuluville. Lisäksi lääkkeiden saatavuus on rajallinen, niitä ei tällä hetkellä ole vapaasti ostettavissa.

Osaa lääkkeistä on mahdollista käyttää myös vähintään 12 vuotta täyttäneille, joilla on suurentunut riski vaikealle covid-19-taudille. Osa lääkkeistä ei ole tarkoitettu alle 18-vuotiaiden hoitoon. Potilaan riskiarvion, lääkehoidon sopivuuden arvioinnin ja aloittamispäätöksen tekevät potilasta hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.

– Vastuu käytännön järjestelyistä kuuluu hoitaville tahoille, sanoo Asola.

STM:n mukaan lääkkeiden jakaminen eri alueille tapahtuu yhdenvertaisesti ja hoidon aloituksessa noudatetaan samoja lääketieteellisiä periaatteita.

EMAn myyntiluvan saanut 8 koronalääkettä

Euroopan lääkevirasto EMA on julkaissut tällä viikolla luettelon kriittisistä lääkkeistä koronapandemiatilanteessa. Luettelo sisältää tällä hetkellä EU:ssa covid-19-infektion ehkäisyyn tai hoitoon hyväksytyt rokotteet ja lääkkeet. EU seuraa näiden lääkkeiden saatavuutta ja kysyntää.

Osa lääkeaineista on ollut käytössä eri tarkoituksiin jo pitkään, mutta niiden käyttötarkoitusta on laajennettu koronaviruksen aiheuttamien vakavien oireiden ehkäisyyn tai hoitoon. Euroopassa myyntiluvan on saanut kaikkiaan kahdeksan lääkettä, joiden virallisena käyttöaiheena on koronatauti.

– Lääkeitä, joita ei ole koskaan käytetty mihinkään muuhun tautiin kuin koronatautiin, on kuusi, sanoo kliinis-farmakologisen yksikön päällikkö Jukka Sallinen Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeasta.

EMA:lta myyntiluvan saaneiden koronalääkkeiden hintakaarukka vaihtelee muutamasta tuhannesta eurosta muutamiin satoihin euroihin.Monet lääkkeistä ovat biologisia, suonensisäisesti annosteltavia vasta-ainelääkkeitä, Yksi lääkkeistä, Paxlovid, on suun kautta otettava kemiallinen viruslääke

– Yksi näistä koronalääkkeistä on sellainen, että se voitaisiin antaa myös ennaltaehkäisevästi riskipotilaalle, sanoo Sallinen.

Lue lisää:

Suun kautta otettavia koronalääkkeitä ei toiveista huolimatta ole saatu Suomeen – neuvottelut junnaavat tai lisänäyttöä vaaditaan

– Tilaustarjoilija häihin, lapsiparkin ohjaaja, kassa/hyllyttäjä, tiskiapu, marjamyyjä kesäksi…

22-vuotias Katariina Puolakanaho luettelee kännykästä työtarjouksia, joita hän on saanut lataamaansa sovellukseen. Ilmoituksissa on mainittu erikseen, kuinka paljon palkkaa mistäkin työkeikasta saisi.

Parhaillaan hän istuu helsinkiläisen ravintolan Savoyn kabinetissa, josta on hulppeat näkymät yli Esplanadin puiston. Kohta on alkamassa perjantai-illan työvuoro saliapulaisena.

Hän on työskennellyt Treamerin sovelluksen kautta myös siivoojana, promoottorina ja lastenhoitajana. Mitä on milloinkin tehnyt mieli kokeilla. Välillä keikkailuun on tullut taukoa lukio-opintojen, välillä koronapandemian takia.

Nyt hän kerää taas lisätienestejä syksyllä Ruotsissa alkavia opintoja varten. Hän toimii myös päivisin seurakoordinaattorina cheerleading-seurassa.

Keikkatöitä tilanteen mukaan. Samaa arvostaa 20-vuotias Akim Momodu.

Työhakemuksia ei tarvinnut tehtailla erikseen moneen työpaikkaan. Sen sijaan Momodu latasi viime kesänä puhelimeensa Boltin sovelluksen ja loi työnhakua varten profiilin, jossa kertoi perustiedot itsestään.

Sitten hän ryhtyi selaamaan avoinna olevia työkeikkoja ja valitsi ne, jotka hänelle sopisivat. Aina ei tullut valituksi, koska samoista työvuoroista kilpailivat muutkin.

Kun hän pystyi näyttämään, mitä osaa, työt lisääntyivät. Lopulta hän teki monta kuukautta varastokeikkoja useana päivänä viikossa. Vuoroja hän poimi sovelluksesta sitä mukaa, kun niitä tuli auki.

– Olin just suorittanut intin, enkä välttämättä halunnut tehdä kokopäiväistä työtä. Pystyin jaksottamaan, kuinka paljon töitä mulle sopii, Momodu kehuu.

Töitä haetaan yhdellä profiililla

Kaikkeen rekrytointiin tai kaikille työnhakijoille mobiilisovellukset eivät sovi. Mutta ne ovat yleistyneet keikka- ja kesätöiden välityksessä.

Sovelluksia käyttävät yritykset mainostavat, että työnhaun voi hoitaa “jopa minuutissa” ja ottaa vastaan keikat ”muutamalla klikkauksella”.

Teknologian avulla työnvälityksen prosessista karsiutuu pois aikaa vieviä välikäsiä.

– Vanhanaikainen tapa hakea töitä tuntuu oudolta ja haastavalta, koska se on sovelluksen kautta ollut niin paljon helpompaa. Tuossa kun luot sen yhden profiilin, niin se on siinä, Puolakanaho sanoo.

Myöskään pakkien saaminen sovelluksessa ei tunnu hänestä niin pahalta kuin perinteisessä työnhaussa, koska työnhaun eteen ei ole nähnyt niin paljon vaivaa.

– Et ole uhrannut vaikka sitä, että olisit käynyt haastattelussa. Se on vaan, et okei, onko täällä joku seuraava homma.

Korona-aika on madaltanut kynnystä käyttää teknologiaa useilla elämänalueilla. Työnhakuun mobiilisovelluksia käyttävät eniten nuoret.

Työn ja vapaa-ajan tasapaino painaa yhä enemmän työnhaussa. Se on Baronan teettämän työelämätutkimuksen mukaan nyt tärkeää 92 prosentille kyselyyn vastanneista työikäisistä.

Alustoilla monia kohderyhmiä

Mobiilisovellusten lisäksi töitä välittyy alustoilta, jotka tarjoavat erilaisia palveluja. Ne ovat eräänlaisia markkinapaikkoja työntekijöiden ja työnantajien kohtaamisille. Kyse voi olla vaikka koirien trimmaajista, muuttoavusta tai esiintyjien tilaamisesta johonkin tilaisuuteen.

Työterveyslaitos on listannut 49 töiden välittämiseen liittyvää alustaa: kuljetuspalveluja, tulkkausta, remontintekijöitä ja lastenhoitajien tai vaikka valokuvaajien työnvälitystä.

Kun keikkatöitä pilkotaan yksittäisiin vuoroihin, niiden täyttäminen on nopeampaa. Työntekijän ei ole pakko sitoutua yhteen työpaikkaan tai säännöllisiin työvuoroihin.

Tarvitaanko vielä työhaastatteluja?

Perinteiset henkilöstöpalveluyritykset haluavat haastatella työntekijän ennen rekrytointia, vaikka työnvälityksessä olisikin käytössä jonkinlainen sovellus.

– Meillä on lähtökohtana, että jokainen työntekijä haastatellaan vähintään puhelimitse. Tiedetään kenen kanssa ollaan tekemisissä, eikä siellä ole mitään vääriä tietoja. Mutta teknologian puolesta ei ole mitään esteitä hoitaa koko prosessia sovelluksessa, kertoo Boltin toimitusjohtaja Ville Herva.

Boltin sovellus on pitkälle viety, sillä sieltä löytyvät työsopimukset, työtodistukset, palkkatodistukset, tuntikirjaukset ja sairauspoissaolojen kirjaaminen.

Teknologiayrityksenä aloittanut Treamer hoitaa koko työnvälitysprosessin sovelluksessa. Taustalla on ajatus, että sovellukseen kertyvä data kertoo ihmisestä enemmän kuin haastattelu.

– Alusta ei ota kantaa siihen, mikä on etninen tausta, ikä tai sukupuoli. Se ajattelee, että kuka toimii alustan sääntöjen mukaan parhaiten ja hän on tavallaan se superstara siellä, sanoo Treamerin toimitusjohtaja Peter Sazonov.

Alustojen ja sovellusten kautta välittyvän työn määrästä ei ole arvioita. Monet yritykset ilmoittavat, että sovelluksiin on kirjautunut kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta toteutuneesta työnvälityksestä se ei vielä kerro mitään.

Yhdysvalloissa keikkatöiden välitys sovelluksilla on Ville Hervan mukaan kasvanut jo todella voimakkaasti. Suomessa ilmiö on vasta lähtenyt liikkeelle. Keikkojen välitys ja sovellusten kehittäminen on meillä vaikeampaa, sillä työntekijöiden asemaa suojaavat tiukemmat lait ja sadat työehtosopimukset.

– Luulen, että tämä tulee kasvamaan viiden–kymmenen vuoden aikana todella paljon, Herva kuitenkin arvelee.

Palaute tähdillä yhdestä viiteen

Keikkatöissä kohtaamiset työntekijöiden ja työnantajien välillä ovat lyhyitä, mutta teknologia mahdollistaa tietojen keräämisen työntekijästä, hänen valinnoistaan ja työhistoriasta.

Perinteiseen työnhakuun kuuluvat suositukset edellisiltä työnantajilta. Mutta sovellusten maailmassa työntekijän onnistumista arvioidaan esimerkiksi tähdillä.

Akim Momodun mielestä käytäntö on toimiva.

– Työnantaja pystyy antamaan palautetta, millaisen vuokratyöntekijän on saanut. Oliko se viiden tähden arvoinen, vai menikö se sinne vaan ottamaan palkan ja hengailemaan.

Samoin myös työntekijä voi antaa palautetta siitä, mitä mieltä oli työnantajasta.

Treamerin sovelluksessa näkyy myös työntekijän luotettavuustrendi. Se kertoo, onko hän tullut ajoissa töihin tai perunut viime hetkillä vuoroja.

Katso tästä A-studion juttu aiheesta.

Lue myös: Vuokrafirma tarjoaa keikkahoitajalle peräti 30 euroa tunnilta, vaikka vastuu työpaikalla on vakiväkeä pienempi

Uusi työnhakumalli astuu voimaan – hallitus odottaa työllisyyden kasvua, mutta neljä hakemusta kuukaudessa mietityttää työttömien edunvalvojaa

Lämmin sää ja aurinko houkuttelevat nauttimaan auringon ottamisesta myös yleisillä paikoilla, kuten puistoissa ja aukioilla. Muun muassa sosiaalisessa mediassa käydään vilkasta keskustelua siitä, kuinka peittävä asun tulisi kaupungissa olla.

Kävimme kysymässä, mitä Helsingissä ajatellaan siveyden rajoista. Sinebrychoffin puistossa lastensa kanssa perjantaina oleilleet helsinkiläiset äidit kertoivat, että he kokevat häiriöksi sen, jos auringon ottamiseen liittyy häiriökäyttäytymistä – oli henkilöllä vaatteet päällä tai ei.

– Itsekin julkisesti imetän, ja jos joku siitä häiriintyy, ohjeistan katsomaan muualle, Janette Mäkipää kertoo.

– Samat ajatukset. Jos joku tulisi yläosattomissa tänne puistoon, ei se meidän puuhia häiritsisi. Kunhan käyttäytyy muuten asiallisesti. Kukin tyylillään, Johanna Körkkö sanoo.

Tokoinrannassa päivää viettänyt Pekka Peltola ajattelee, että miehellä yläosattomuus on hyväksyttävämpää kuin naisella.

– Miehellä paidattomuus on enemmän ok. Ehkä rinnat ovat kuitenkin eroottiset, niin sinänsä se on eri asia, Peltola sanoo.

Peltolan vieressä istuva Jarkko Hirvelä täsmentää, että yläosattomuudessa täytyy ottaa huomioon sijainti.

– Sanotaan näin, että samat säännöt kaikille. Kyllä se katsoo kuitenkin paikkaa – esimerkiksi päiväkodin vieressä en todellakaan olisi ilman paitaa. Rannalla se on hyväksyttävämpää.

Poliisi: Laki ei määrittele sopivuuden rajaa

Poliisin mukaan laki ei erottele julkisia paikkoja toisistaan, vaan ohjeistus on sama kaikkialla. Paikkaan liittyvä konteksti kuitenkin vaikuttaa siihen, mitä voidaan pitää sopivana tai epäsopivana.

– Lain näkökulmasta ei ole selkeää rajaa, minkä kokoinen vaate on ok, vaan nämä asiat ovat hyvin tilannesidonnaisia, sanoo ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisilaitokselta.

Esimerkiksi nudistirannalle tulija tietää, että siellä ihmiset ovat alastomia. Muilta paikka on suojattu niin, ettei sukupuolisiveellisyyttä loukkaavia asioita näe, jos ei halua nähdä.

– Tällaisissa paikoissa on vapaampaa pukeutua tai olla pukeutumatta, Heinonen toteaa.

Poliisi kehottaa huomaavaisuuteen toisia kohtaan

Yleisissä puistoissa sopivuuden rajat ovat hankalammin määriteltävissä. Kaupunkien järjestyssääntöjä ei ole enää olemassa, eikä järjestyslaki ota kantaa asiaan.

Tilanteita tulee arvioida rikoslain sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan säännöksen perusteella tai poliisilain yleistä järjestystä ja turvallisuutta koskevan häiriöpykälän kautta.

– Tilanne on tulkinnanvarainen. Haluaisimme tiukat rajat siihen, että yläosattomissa saa tai ei saa olla. Tosiasiassa soveliaisuuteen tai epäsoveliaisuuteen vaikuttaa paikka, keitä siellä on, kuinka siellä ollaan ja miten käyttäydytään, Heinonen toteaa.

Hän kehottaa huomaavaisuuteen yleisellä paikalla pukeutumisessa. Heinosen mukaan ihmisten olisi pyrittävä käyttäytymään niin, että kaikki voivat nauttia yleisistä ja yhteisistä kaupunkitiloista.

– Jos joku haluaa ottaa yläosattomissa aurinkoa ja kokee sen oikeudekseen, hän voi yleisessäkin tilassa valita paikan niin, että jos joku muu ei halua sitä nähdä, ei hän väkisin näe. Muuta sääntöä ei ole kuin, että olkaa huomaavaisia toisianne kohtaan.

Miehen ja naisen paljaaseen pintaan suhtaudutaan yhä eri tavoin

Heinonen muistuttaa, että alastomuus on monille saunan ulkopuolella vielä tabu, eivätkä kaikki halua nähdä alastomia ihmisiä yleisillä paikoilla. Edelleen myös yläosan peittäminen nähdään merkityksellisempänä naisilla kuin miehillä.

– Miehille on jostain syystä yleisesti hyväksyttyä se, että voi kulkea yläosa paljaana, eikä se aiheuta reaktioita ihmisissä. Sen sijaan naisilla vastaava käytös herättää eri tavalla huomiota. En ole oikea henkilö ottamaan kantaa, miksi se on näin tai pitäisikö sen olla näin, mutta edelleen tämä aiheuttaa erilaisen reaktion sukupuolen mukaan.

Poliisille ei juurikaan tule ilmoituksia tällaisista asioista. Helsingissä on paljon rantoja ja puistoja, joten aina voi vaihtaa paikkaa, jos muiden käytös ei omaa silmää miellytä.

Tokoinrannassa istuvia Sini Saaritsaa ja Elli Akrén-Ebbeä ei muiden auringonotto häiritse.

– Ei varmaan häiritsisi edes alastomuus auringonotossa, mutta ymmärrän, että täällä liikkuu paljon muitakin kuin kantasuomalaisia, niin sen ehkä huomioisin, Saaritsa sanoo.

Akrén-Ebbeon samoilla linjoilla.

– Ehkä voisi miettiä sitä paikkaa, missä on. Mihinkään Esplanadin puistoon ei tarvitsisi mennä bikineissä oleilemaan, siellä on kuitenkin paljon turisteja ja ihmisiä, jotka eivät uimarannallakaan laita uimapukua päälle, hän lisää.

Parvekkeilla nakuiluun vaikuttaa sijainti

Oma pohdintansa on siinä, saako kotiympäristössään olla niin kuin haluaa. Tuoreiden oikeuden päätösten mukaan sillä on merkitystä, miten käyttäytyminen kotiympäristössä näkyy yleiselle paikalle.

Ylikomisario Jarmo Heinonen nostaa esimerkiksi avoimen parvekkeen, joka on matalalla ja josta näkyy yleiselle paikalle. Tällaisessa tapauksessa käyttäytymistä arvioidaan samojen sääntöjen mukaan kuin yleisellä paikalla.

Vastaavasti paikoissa, jotka eivät näy muualle tai niiden vaikutus ei ulotu yleiselle paikalle säännöt ovat erilaiset, ja asukkaat päättävät itse, miten käyttäytyvät.

– Kyse ei ole siitä, onko joku huoneessa vai avoimella parvekkeella, vaan enemmänkin siitä, voiko joku yleisellä paikalla oleva tahtomattaan joutua näkemään asioita, jotka ovat tai eivät ole sukupuolisiveellisyyden näkökulmasta sopivia, Heinonen selventää.

Hänen mukaansa tällaisista tilanteista ei yleensä tule ilmoituksia poliisille. Jos ilmoitus tulisikin, partio ei todennäköisesti lähtisi paikalle. Poliisi arvioisi muilla esitutkinnan keinoilla, onko teko rangaistava vai ei.

Sinebrychoffin puistossa nuoret miehet ajattelevat hieman rennommin siitä, voiko aurinkoa ottaa alasti parvekkeella tai omalla pihalla.

– Mielestäni sellaisissa paikoissa voi tehdä, mitä haluaa. Kyllähän ihmiset kävelevät alasti kotonaan, helsinkiläinen Oliver Backman sanoo.

Kaupunki suosittelee naisille yläosan käyttämistä rannalla

Helsingin kaupungilla on käytössään ulkoiluohje, jota noudatetaan muun muassa yleisillä rannoilla. Ohjeen mukaan "uimarannalla ei saa käyttäytyä muita häiritsevästi, eikä siveellisyyttä loukkaavasti". Asiasta kerrotaan muun muassa yleisten uimarantojen ilmoitustauluilla.

– Uimarannoilla toistaiseksi vain miesten yläosattomuus on hyväksyttävää, sanoo lähiliikuntatiimin esihenkilö Jukka Lundgren Helsingin kaupungilta.

Kaupungin ohjeistus uimavalvojille kuitenkin on, ettei naisoletetun yläosattomuuteen puututa, jos se ei selvästi häiritse ketään. Esimerkiksi, jos kyseinen henkilö on yksin rannalla, asiaan ei puututa.

– Jos paikalle tulee muita, voidaan korkeintaan käydä sanomassa, että voisitko pukea yläosan päällesi, ettei kukaan koe oloaan epämukavaksi yleisellä rannalla, Lundgren toteaa.

Ruokalähettiä Sinebrychoffin puiston kupeessa odottava Kari Kauranen ajattelee, että yläosattomuus on jokaisen oma asia, mutta auringonoton paikkaa voi silti ajatella.

– Parempi kun menee rannalle. Se sopii sinne paremmin kuin yleiseen puistoon. Vanhan miehen päässä on vanhoja ajatuksia. Mutta en vastusta yläosattomuutta. Se on jokaisen asia ja nykypäivää.

Lue lisää:

Alastomuus on somejäteille ongelma – aktivisti Säde Vallarénin kuvia sensuroidaan, mutta miesten ja Britney Spearsin rinnat saavat näkyä

Miksi alaston nainen on paheksuttava, mutta mies ilman vaatteita on hauska? Riina Tanskanen, 23, piirtää tyttöjä, jotka eivät halua miellyttää

Tissiflashmobeihin osallistui tänä vuonna ennätyksellisesti yli 200 ihmistä – se kertoo, että moni on kyllästynyt naisten nännien seksualisointiin

Tällä perinteikkäällä nudistirannalla naiset saavat oleskella alasti ilman häirintää – nyt rannan kohtalo huolettaa sen käyttäjiä

Rinnat paljaana saunovat tissiaktivistit poistettiin yleisestä saunasta – "Nänni ei ole genitaali"

Naisen nänni pysyy piilossa, vaikka huippumallit paljastavat rintansa ja tekonännejä käytetään koruina – syynä on amerikkalainen seksivastaisuus

Lentoyhtiö SAS:n lentäjät uhkaavat mennä lakkoon 29. kesäkuuta. Lakko koskisi noin 900 lentäjää Ruotsin, Tanskan ja Norjan lentäjäliittoista.

Lakkouhasta ovat uutisoineet useat ruotsalaismediat kuten SVT, Dagens Nyheter ja Aftonbladet viime päivinä.

Toteutuessaan lakko voisi vaikuttaa jopa 250 lentoon ja 45 000 matkustajan lentoihin päivässä, arvioi Ruotsin lentäjäliiton SAS:n lentäjien puheenjohtaja Martin Lindgren Dagens Nyheterin haastattelussa.

Lento-alaa seuraava analyytikko Hans Jørgen Elnæs arvioi Aftonbladetin haastattelussa, että toteutuessaan lakolla voisi olla tuhoisat seuraukset yhtiölle.

– Kyse on katastrofaalisen huonoista uutisista yhtiölle, jos lakko toteutuu tässä laajuudessa, Elnæs arvioi.

Hänen mukaansa lakkouhka lähettää myös huolestuttavan signaalin matkustajille, sillä tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, mihin lentoihin lakko vaikuttaisi. Keskellä vilkkainta matkustussesonkia.

– Tilanne tulee luomaan suunnatonta turhautumista, Elnæs sanoo Aftonbladetin mukaan.

SAS lentää Suomeen ja Suomesta maailmalle Kööpenhaminan, Oslon, tai Tukholman kautta. Yhtiöllä on Suomesta lentoja muun muassa eri puolille Eurooppaa sekä Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Koronan kurittama lentoyhtiö

Skandinavian suurin lentoyhtiö on useiden muiden lentoyhtiöiden tavoin kärsinyt suuria tappioita koronapandemian takia. Yhtiön synkkä taloudellinen tilanne on heijastunut jo pitkään myös työntekijöihin.

Menojen karsimiseen tähtääviä neuvotteluita yhtiön ja työntekijöiden välillä on käyty marraskuusta alkaen.

SVT:n mukaan sekä työnantaja- ja työntekijäpuoli ovat päässeet yksimielisyyteen siitä, että kustannuksia tulisi karsia. Osapuolet ovat kuitenkin erimielisiä esimerkiksi tarvittavien toimien laajuudesta.

Ruotsissa hallitus ilmoitti tällä viikolla, että Ruotsin valtio ei ole enää valmis pääomittamaan yhtiötä. Tanska kertoi puolestaan eilen perjantaina, että se on valmis nostamaan omistusosuutta SAS:ta.

11.6. klo 16.47: Lisätty juttuun tieto SAS:n Suomen-lennoista.

Lue myös:

Helsinki-Vantaan lentoasemalla historiansa suurimmat ruuhkat – "Näyttää siltä, että koko maailma on nyt liikkeellä" (10.6.)

Matkustajien kannattaa varautua jonoihin Helsinki-Vantaalla – useilla kansainvälisillä lentoasemilla ruuhkat piinaavat vieläkin pahemmin (3.6.)

Thaimaa poisti torstaina kannabiksen maan huumausainelistalta ja samalla laillisti kannabiksen kasvatuksen ja hallussapidon.

Aiemmin Thaimaa jakeli kovia tuomioita kannabikseen liittyvistä rikoksista, joten kyseessä on merkittävä käännös maan huumepolitiikassa.

Toistaiseksi on epäselvää, mikä tarkalleen ottaen on sallittua ja mikä kiellettyä kannabiksen suhteen. Thaimaan lainsäätäjät eivät ole esimerkiksi vielä hyväksyneet lakia, joka säätelisi kannabiksen myyntiä.

Siitä huolimatta esimerkiksi pääkaupungissa Bangkokissa ensimmäiset yritykset aloittivat jo kannabiksen kukinnon myynnin. Lisäksi erilaisia kannabisuutteita sisältäviä elintarvikkeita myydään ravintoloissa ja kaupoissa.

Julkinen pilven polttelu on edelleen kielletty ja siitä voi saada isot sakot tai lyhyen vankeustuomion. Ilmeisesti omassa kodissa tapahtuva käyttö on kuitenkin sallittu.

Uutistoimisto AP kehottaa mahdollisia pilvituristeja suhtautumaan varovaisesti tilanteeseen. Siitä ei esimerkiksi ole medialähteissä tietoa, luetaanko hotellihuone kodiksi, jossa kannabiksen käyttöön ei puututa.

Pääministeri Prayuth Chan-ocha sanoi tiistaina uutistoimisto Reutersin mukaan, että ihmiset voivat käyttää kannabista polttamalla ja muilla tavoin, mutta tietynlaista käytöstä täytyy kontrolloida.

Hän lisäsi, että toisia häiritsevä polttelu ja päihtyneenä ajaminen on kielletty. Viranomaisten odotetaan asettavan ikärajan kannabikselle.

Thaimaan lastenlääkäreitä edustava Royal College of Paediatricians of Thailand -järjestö kertoo olevansa huolissaan kannabiksen laillistamisen mahdollisista haittavaikutuksista nuorille, kertoo The Bangkok Post -lehti.

Järjestön puheenjohtaja Somsak Lolekha sanoi, että alle 20-vuotiaiden ei pitäisi käyttää kannabista, koska heidän aivonsa eivät ole täysin kehittyneet ja kannabiksen päihdyttävällä THC-yhdisteellä voi olla pitkäaikaisia vaikutuksia heidän aivoihinsa.

Tavoitteena arvokas bisnes

Thaimaassa on perinteisesti käytetty kannabista lääkkeenä esimerkiksi kivunlievitykseen. Virallisesti maa laillisti kannabiksen lääkekäytön vuonna 2018.

Nyt Thaimaa on Kaakkois-Aasian ensimmäinen maa, joka kumosi kannabiksen kieltolain ja haluaa tehdä siitä tuottoisaa liiketoimintaa.

Terveysministeriö on hyväksynyt jo vajaat 1 200 erilaista tuotetta, jotka sisältävät kannabisuutteita. Joukossa on muun muassa kosmetiikkaa ja elintarvikkeita kuten karkkeja ja erilaisia juomia. Lisäksi ravintolat voivat lisätä kannabisuutteita annoksiin ja leivonnaisiin.

Kannabisuutteet kuten öljyt sisältävät pääasiassa hamppukasvista saatavaa kannabidiolia eli CBD-yhdistettä. Se ei päihdytä, mutta sillä on rentouttavia ja lääkinnällisiä ominaisuuksia.

Uutteet saavat sisältää korkeintaan 0,2 prosenttia päihdyttävää THC-yhdistettä. Käytännössä uutteiden THC-pitoisuus on niin matala, että näistä tuotteista ei päihdy. Thaimaa ei ole ainakaan toistaiseksi rajoittanut kannabiksen kukan THC-pitoisuutta.

Terveysministeriö odottaa, että Thaimaan kannabisteollisuuden arvo nousee 15 miljardiin bahtiin eli noin 410 miljoonaan euroon vuoteen 2026 mennessä.

Terveysministeri jakoi taimia

Thaimaan viranomaiset ovat aloittaneet kampanjan, jonka yhteydessä ihmisille jaetaan yhteensä miljoona kannabiskasvia seuraavan puolen vuoden aikana. Tavoitteena on edistää kannabiksen viljelyä.

Laillistamishankkeen moottorina toiminut terveysministeri Anutin Charnvirakul jakoi perjantaina henkilökohtaisesti sata kannabistaimea maan koillisosassa sijaitsevassa Buriramin maakunnassa järjestetyillä messuilla.

Anutin sanoi messuilla pitämässään puheessa, että kannabista pitää käyttää terveyden edistämiseen. Hän neuvoi ihmisiä, etteivät nämä väärinkäyttäisi kannabista.

– Älkää käyttäkö sitä vain istuaksenne kotona hymyilemässä. Silloin ette saa töitä tehtyä. Tuollainen ei ole politiikkaamme, Anutin sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Käytännössä terveysministerin kommentit tarkoittivat, että viihdekäyttöä ei katsota hyvällä.

Kannabiksen kasvattajiksi haluavien pitää rekisteröityä erityisen mobiilisovelluksen kautta. Anutinin edustaman Bhumjai Thai -puolueen mukaan yli 350 000 kotitaloutta on jo rekisteröitynyt kasvattajiksi.

Thaimaan vankeinhoitolaitoksen mukaan noin 3 000 kannabikseen liittyvistä rikoksista tuomittua vankia on vapautettu vankiloista sen jälkeen, kun lakimuutos astui voimaan.

Bangkokilaisen Thairath-sanomalehden mukaan viranomaiset aikovat myös palauttaa 16 tonnia rikostutkintojen yhteydessä takavarikoitua kannabiksen kukkaa tuotteen omistajille.

Labradorinnoutaja Kamun katse terästäytyy heti, kun se huomaa harjoituksen alkavan. Kamun ohjaaja Sami Kaskismaa piilottaa paketin Yle Jyväskylän toimitukseen harjoitusmielessä.

Kamu ja vanhempi rikoskonstaapeli Kaskismaa työskentelevät Sisä-Suomen poliisilaitoksessa. Yhteistyö alkoi reilut viisi vuotta sitten, kun seitsenviikkoinen koira tuli Kaskismaalle. Nyt Kamun avulla etsitään rahaa, aseita ja huumeita.

– Siitä aloitettiin työt heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Ensin tultiin tutustumaan poliisilaitokseen ja siihen, minkälaista on olla mukana poliisiautossa. Lisäksi käytiin kaikissa mahdollisissa julkisissa paikoissa. Samaan aikaan alettiin myös pikkuhiljaa harjoitella etsintää, Kaskismaa kertoo.

Poliisikoirat viettävät kaiken ajan ohjaajansa kanssa, sekä töissä että vapaalla. Kaskismaan mukaan Kamu osaa erottaa työt ja vapaa-ajan toisistaan.

– Kotona se on ihan täysin kotikoira, touhuaa muiden kanssa mitä touhuaa. Töihin kun lähdetään, niin silloin se tietää, että ollaan töissä.

Kamun ja Kaskismaan työpäivät täyttyvät etsinnöistä. Vaikka Kamu etsii myös aseita ja rahaa, valtaosa etsinnöistä kohdistuu huumausaineisiin, pääasiassa kodeissa ja ajoneuvoissa.

Ensikertalaisena menestystä SM-kisoista

Kaskismaan kollegat ovat houkutelleet parivaljakkoa pitkään poliisin huumekoirien SM-kisoihin. Nyt he päättivät lähteä, tuloksena oli hopeamitali. Se on hyvä suoritus ensikertalaisilta.

– Lähdettiin hakemaan oppia ja kokemusta, aika hyvä menestys sattui myös tulemaan. Kisa oli tiukka, hienot ja haastavat rastit oli kisassa. Rastien jälkeen päästiin vielä tuomareiden kanssa keskustelemaan, joten siitä sai ymmärrystä siihen, mitä olisi voinut toisinkin tehdä.

Työvuosia vielä paljon jäljellä

Jos Kamun ja Kaskismaan yhteistyö toimii jatkossa yhtä hyvin kuin tähän asti, on Kamulla työvuosia edessä vielä 4-5 vuotta.

– Hyväkuntoinen Kamu on, joten uskon, että jos ei tule loukkaantumisia, niin kyllä Kamu kymmenvuotiaaksi asti töissä pärjää.

Poliisikoiran ja ohjaajan välisen suhteen on oltava vahva. Kamun ja Kaskismaan osalta sen huomaan myös ulkopuolinen.

– Monet ovat sanoneet, että meillä toimii Kamun kanssa yhteistyö hienosti. Paljon se käy ihan vaan katselemassa silmiin, että vieläkö etsitään, jos jotain ei löydy. Meillä on ollut hyvä suhde alusta alkaen.

Labradorinnoutajia käytetään paljon etsintäkoirina. Mikä tekee rodusta Kaskismaan mielestä niin hyvän?

– Osittain varmaan se, että ne ovat äärimmäisen persoja ruoalle. Sehän on helppo kouluttaa, seisoo vaikka etujaloillaan saadakseen lihapullan, Kaskismaa naurahtaa.

Voit keskustella aiheesta 12.6. klo 23:een saakka.

Venäjä uhkaa ydinsodalla ja syytää syytöksiä fasismista. Uhkailun ymmärtämiseen ei järki aina riitä.

Järki auttaakin propagandalta suojautumisessa vain tiettyyn rajaan asti. Näin kertoo valtioneuvoston kanslian uusi erityisasiantuntija Saara Jantunen.

Hän on jäänyt Puolustusvoimista virkavapaalle ja työskentelee nyt valtioneuvoston kansliassa tukemassa strategista viestintää ja päätöksentekoa.

Jantunen kuvaa tekevänsä analyysityötä eikä viestintää. Propagandasta Jantunen puhuu suoraan ja sujuvasti.

Ei ihme, sillä hän on tutkinut Venäjän informaatiosotaa vuosien ajan ja kirjoittanut aiheesta kirjan. Jantunen arvioi, että Venäjän propagandalla vedotaan tunteisiin, mikä on jäänyt medialukutaidosta keskustelemisen varjoon.

Jantunen käyttää esimerkkinä keskustelua Ukrainan sodan laajentumisesta, josta Venäjä on varoitellut. Hän kysyy, onko laajentumismahdollisuuden esillä pitäminen Venäjän keino informaatiosodassa.

– Jos teette näin, pommitamme teitä, jos teette noin, iskemme ydinaseilla, Jantunen kuvailee Venäjän pyrkimystä vaikuttaa keskusteluun.

Ydinsodalla pelottelu on yksi tapa vähentää ihmisten toimintakykyä, sillä totaalista tuhoa on vaikea järjellä käsittää. Siksi pelkästään se, että ymmärtää ydinsodalla pelottelemisen olevan Venäjän propagandaa, ei riitä suojautumiseen.

Jantusen mielestä tärkeää on tunnistaa tunteensa ja hyväksyä ne. Jaksamiseen auttaa myös hyvän arjen ylläpitäminen rutiinien avulla. Jantunen kannustaa ihmisiä purkamaan tunteensa toimintaan.

– Kunhan toiminta on rakentavaa eikä yhteiskuntaa vastaan suuntautuvaa.

Hän pitää turhana liikaa pohdiskelua siitä, onko liioiteltua osallistua vapaaehtoisille maanpuolustuskursseille tai täydentää pahan päivän ruokavarastoa.

Yhdysvaltojen presidentinvaalit herättivät suomalaiset

Aiemmin Jantunen on joutunut todistelemaan informaatiosodan olemassaoloa. Nyt on toisin.

Käänne suhtautumisessa johtuu Yhdysvaltojen presidentinvaaleista vuonna 2016.

– Tuolloin Venäjän vaalivaikuttaminen tuli näkyväksi ihmisille, ja se dokumentoitiin hyvin, Jantunen sanoo.

Viitteet Brexit-kansanäänestykseen liittyneestä häirinnästä ja Venäjän aggressioiden lisääntyminen vahvistivat kehityskulkua. Lopullinen niitti oli helmikuu 2022 ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Monilta suomalaisilta suomut putosivat silmiltä, Jantunen sanoo.

Harva suomalainen uskoo Venäjän esittämiä väitteitä kaikkien ukrainalaisten fasistisuudesta.

Silti näillä väitteillä on tarkoituksensa. Tälläkin propagandalla pyritään herättämään vahvoja tunteita, vaikka ihmiset eivät väitteitä uskoisikaan.

Fasisteiksi leimaaminen on eräänlainen eläimellistämisen keino, jolla pyritään riistämään kohteelta sen ihmisarvo. Keino on vanha.

– Eläimellistämistä käytti myös Hitler puhuessaan juutalaisista, Jantunen sanoo.

Propaganda kuormittaa etenkin niitä, jotka seuraavat jatkuvasti mediaa.

Välillä on siis hyvä vain sulkea viestimet, suosittaa Jantunen.

Voit keskustella informaatiosodasta sunnuntaihin 12.6.2022 kello 23:een asti. Napauta keskustele-painiketta jutun jälkeen.

Lue lisää:

Kansanedustajat ovat nyt Venäjän infovaikuttamisen kohde – Ano Turtiainen kertoi Venäjän tv:ssä "globalistien" vallankaappauksesta Suomessa

Riku Rantala on rikosten penkkiurheilija ja informaatiovaikuttamiseen perehtynyt reservin kapteeni, joka neuvoo pitämään taukoja sotauutisten seuraamisessa

Valheenpaljastaja: Kahdeksan asiaa, jotka jokaisen pitäisi ymmärtää misinformaatiosta

Viime vuonna Mäntän kuvataideviikkojen teemana oli erehtymisen jalo taito, ja monissa näyttelyn teoksissa hyödynnettiin huipputeknologiaa, kuten tekoälyä. Viime vuonna Mäntässä kiinnosti myös makkaraa mutusteleva Mona Lisa.

Tänä vuonna kuvataideviikoilla ei kuraattori Markus Kåhren mukaan ole varsinaista yhteistä teemaa.

– Tahdoin luoda näyttelyn, jossa katsoja voi vapaasti mennä kuvataidemaailman sisälle ja muodostaa ihan oman tarinansa. Ja, että katsoja voi antaa taiteilijoille vapauden tehdä sellaisia teoksia, joita he nimenomaan haluavat tehdä.

Niinpä Mäntässä on tänä kesänä esillä teoksia videoinstallaatioista Man Yaun kolmiulotteiseentapettiin, jonka yhtenä elementtinä ovat tiffanylasityöt. Siiri Hännisen ja Tara Valkosen Pesä taas on pajuista ja hävikkikukista tehty temppeli, jonne voi paeta hälyä ja hälinää.

Kuraattori Kåhrella on ollut selkeä kuva siitä, millaisia taiteilijoita hän Mänttään täksi kesäksi halusi: Kåhre painottaa etenkin vuorovaikutusta.

– Hain taiteilijoita, joiden teokset ovat aktiivisia suhteessa tilaan ja yleisöön. Kyse on taiteilijoista, joiden teokset kommunikoivat sekä keskenään, että tilan ja yleisön kanssa.

Tänä vuonna ääni ja musiikki ovat vahvasti esillä kuvataideviikoilla. Näyttelystä löytyy muun muassa säveltäjä Antti Auvisen Guitar Shoot -teos, jossa tarkastellaan millaisia ääniä sähkökitarasta syntyy, kun se ammutaan tuusan nuuskaksi tuliaseella. Kati Raitisen ja Christian Lindbladin Surujen Jukeboksi taas tarjoaa musiikkia 1100-luvun Hildegard von Bingenistä tämän hetken äänimaailmoihin. Näyttelytilassa kuulee myös yllättäviä ääniviestejä ja -kuulutuksia vähän joka kulmassa.

Markus Kåhre on halunnut antaa tilaa kaikille taiteen kielille.

– Minulla on ollut ilo työskennellä sellaisten taiteilijoiden kanssa, jotka rikkovat rajoja ja menevät alueelta toiselle. Uskon että kaikki kiinnostava tapahtuu jossakin siellä välissä ja siinä mitä ei ole aiemmin tehty. Meillä on vahvoja taideblokkeja, joiden sisällä tehdään hyvin samanlaisia asioita, ja minua kiinnostaa se, mitä tällaisten blokkien sisällä ei tapahdu.

Installaatio syntyi vessapaperin ympärille

Kansainvälisen Post Theatre Collectiven Brutally Soft -installaatiossa tarkastellaan meille suomalaisillekin varsin arkista tapaa, eli vessapaperin käyttöä: sitähän kuluu ihmisen fysiologisten toimintojen takia itse kultakin päivittäin paljonkin.

– Vessapaperin valmistamiseen käytetään puita, ja onhan se vähän outoa, että takapuolta pyyhitään puulla, ryhmässä ohjaajaja toimiva David Kozma kiteyttää.

Löytyykö vessapaperille sitten muita vaihtoehtoja? Iranilaistaustaisen monialaisen taiteilijan Bita Razavin mukaan löytyy.

– Aasian ja Lähi-idän kulttuureissa käytetään usein vessapaperin sijaan vettä ja pyyhettä, eli tällaista voisi kokeilla.

Brutally Softiin kuuluu myös oleellisena osana suurikokoinen, puuteollisuudesta kertova mekaaninen osio, joka pyörähtää liikkeelle, kun katsoja astuu installaation sisälle. Ryhmän mukaan teosta voisi myös sanoa esitykseksi ilman esiintyjää.

– Tutkimme sitäkin, missä esityksellisyys alkaa ja päättyy. Installaation ulkopuolella on tuoleja, joihin voi istua seuraamaan mitä tapahtuu, kun joku menee installaation sisälle, David Kozma sanoo.

Mäntän kuvataideviikkoja järjestetään nyt kahdettakymmenettä kuudennetta kertaa, ja tapahtuma on yleensä ollut oivallinen läpileikkaus kotimaisesta nykytaiteesta. Mutta millaisia elementtejä kotimainen nykytaide tarvitsisi lisää? Post Theatre Collectivessa toimiva muusikko ja äänisuunnittelija Saku Kämäräinen summaa.

– Ääniteoksia kaipaisin enemmän, eli sellaiseen voisi panostaa. Täällä äänitaiteesta on kylläkin oikein kattava edustus, koska muusikoita on ollut runsaasti mukana, Post Theatre Collectivessa toimiva muusikko ja äänisuunnittelija Saku Kämäräinen summaa.

Olli Ahola-Luttila grillaa kesät ja talvet omassa kesäkeittiössään kotipihallaan Pyhtäällä.

Ruoanlaittoon intohimoisesti suhtautuva, Nokialla insinöörinä työskentelevä Olli Ahola-Luttila käyttää grillien rollsroycea, kamado-hiiligrilliä. Suomalaiset suosivat grillaamisessa kaasugrillejä, mutta Ahola-Luttila vannoo hiiligrillien nimeen.

– Kaasugrilli on höyrykeitin, lohkaisee Ahola-Luttila.

Hänen mielestään hiilillä grilliin saa kunnon lämmön.

– Kannattaa muistaa, että grilli pitää lämmittää kuumaksi ja hiilloksen pitää olla hyvä.

Grillaaminen onnistuu Olli Ahola-Luttilan mukaan hyvin esimerkiksi tavallisella pallogrillillä tai miksei nuotiollakin.

– Nuotio on yksi parhoista tavoista valmistaa ruokaa, kunhan sinne saa tarpeeksi lämpöä,vakuuttaa Ahola-Luttila.

Grillin Ahola-Luttila sytyttää piippusytyttimellä. Hän sanoo, ettei silloin tarvita sytytysnesteitä. Hän käyttää grillaamisessa arvokkaampia grillihiiliä.

– Hyvien hiilien sytyttämiseen ei tarvitse nesteitä.

Hänen grillissään palavat eteläamerikkalaiset marabou-hiilet.

– Ne ovat tosi kovaa puuta, joten niistä saa tosi kovat lämmöt irti ja ne säilyttävät lämmön pitkään.

Lihaa grillatessa lämpöä ei voi olla liikaa, mutta grillattavia ei ole tarkoitus liekittää.

Jos kaipaa oppia grillaamiseen, Olli Ahola-Luttilalla on siihen vinkki.

– You Tube on aika hyvä kaikkeen. Videolla voi oppia remonteista ruoanlaittoon.

1. Hampurilaisessa tärkeintä on hyvä, rasvainen pihvi

Olli Ahola-Luttila grillaa mielellään kesäisin hampurilaisia, koska ne maistuvat kaikille. Kuumassa lämmössä hampurilaiseen tehdään karamellipinta.

– Hampurilaisessa tärkeintä on hyvä pihvi, jossa on aika reilusti rasvaa, esimerkiksi 20 prosenttia. Itse pidän siitä, että pihvi on pelkästään naudan jauhelihaa. Grilli kuumaksi ja hyvät pinnat pihviin, niin kyllä se siitä.

Pihvit Ahola-Luttila jättää punertavaksi, mediumiksi.

– Siinä on lihan makua.

Olli Ahola-Luttila valmistaa hampurilaistensa väliin myös makeaa sipulia.

– Hampurilaisessani on sellainen sipulikikka, teen siihen väliin makeaa, vähän etikkaista sipulitöhnää.

Olli Ahola-Luttila ei ole turhan tarkka hampurilaisen täytteiden järjestyksestä, kunhan salaatti tulee pihvin päälle.

Siten liha ja siitä valuvat nesteet eivät vetistä salaattia.

– Muuten järjestyksessä saa improvisoida niin paljon kuin haluaa. Ruoanlaitossa on parasta, ettei ole sääntöjä. Tai niitä voi kiertää ja tehdä kuten haluaa.

Täytteitä ei saa Ahola-Luttilan mielestä kuitenkaan laittaa liikaa.

– Sivelen esimerkiksi lime-jalapenohilloketta sämpylän päälle vain vajaan teelusikallisen.

Miehen erikoisuus hampurilaisen muiden täytteiden päälle ovat maalaisperunalastut.

–Sipsit antavat kivaa tekstuuria ja suolaisuutta hampurilaiseen.

2. Kokeile grillissä kalaa ja kastikkeita

Olli Ahola-Luttila neuvoo kokeilemaan myös kalojen grillaamista. Esimerkiksi turskasta tulee grillissä herkullista.

Hän itse valmistaa grillissä hiillostettua turskaa, jossa on vähän päällä misokastiketta.

3. Aina ei tarvita marinadeja

Olli Ahola-Luttila ei marinoi lihoja ennen paistamista. Hän kertoo, ettei ole kovin innostunut marinadeista. Sen sijaan hän sivelee lihojen päälle valmistusvaiheessa erilaisia tahnoja ja kastikkeita.

Ahola-Luttila grillaa mielellään isompia lihapaloja, joita voi siivuttaa grillipöydän vieraille.

– Ei kukaan jaksa isoa 200 gramman pihviä syödä.

4. Hyödynnä lihan rasva lisukkeissa

Olli Ahola-Luttila tarjoilee lihan lisukkeena kasvispaistosta, jossa on japanilaista munakoisoa. Hän sivelee munakoisoa itse sekoittamallaan misokastikkeella.

– Siitä saa kivan pinnan ja hyvää makua.

Kasvisten paistamisessa Olli Ahola-Luttila hyödyntää ankan paistorasvaa.Kaikenlainen luovuus ja mielikuvituksen käyttäminen on hänen mielestään grillauksessa suotavaa.

– Tämä on ihan tunnepeliä, fiiliksellä. Sehän on tässä avotulella ruoanlaitossa kaikkein parasta.

5. Letut kannattaa paistaa kirkastetussa voissa

Olli Ahola-Luttila kisaa parhaillaan MTV:n Master Chef -ohjelmassa. Sen myötä hän on innostunut erityisesti jälkiruokien kehittämisestä.

Grilliaterian jälkiruoaksi Ahola-Luttila paistaa muurikkapannussa räiskäleitä ja rakentaa niistä kesäisen jälkiruoan.

Lettuja paistaessaan hän käyttää kirkastettua voita.

– Nyrkillinen voita kattilaan ja sen annetaan olla niin kauan, että hera ja kirkas osa erottuvat toisistaan. Meillä on aina jääkaapissa pönikkä kirkastettua voita.

Kirkastetun voin edut ovat Olli Ahola-Luttilan mielestä selvät.

– Se ei savuta, kestää enemmän kuumaa ja saa kivemman paistopinnan lettuun. Luulen, että kirkastettu voi on myös salaisuus siihen, että lettu pysyy paremmin kasassa.

Letun paistossa kannattaa muistaa maltti.

– Ei mennä sörkkimään, vaan annetaan letun paistua rauhassa. Kun laittaa vähän enemmän sokeria taikinaan, tulee hyvä paistopinta.

Olli Ahola-Luttila tarjoaa letut itse tehdyn vadelmasorbetin ja ruusumarenkilastun kanssa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin mukaan Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi "ei halunnut kuulla" Yhdysvaltojen varoituksia Venäjän hyökkäyksestä ennen hyökkäyssodan alkamista.

Biden kommentoi asiaa puhuessaan eilen perjantaina varainkeräystilaisuudessa Los Angelesissa. Bidenin kommentista kertoo muun muassa uutiskanava France24-verkkosivuillaan.

Yhdysvaltojen varoitukset saivat aikaan jopa epäuskoa ja kritiikkiä. Myös osa Yhdysvaltojen eurooppalaisista liittolaisista suhtautui varoituksiin varauksella, uutistoimisto AP muistuttaa.

Bidenin mukaan hän oli tietoinen siitä, että monet epäilivät hänen liioittelevan Yhdysvaltojen tietoja Venäjän hyökkäyssuunnitelmista. Siitä oli kuitenkin paljon tietoa saatavilla, Biden sanoi.

– Putin oli menossa yli rajan. Siitä ei ollut epäilystäkään. Zelenskyi ei halunnut tätä kuulla, kuten ei moni muukaan, Biden kertoi eilen lehdistölle.

Alkuvuodesta lukuisia varoituksia

Ennen helmikuun puoliväliä Yhdysvallat kehotti kansalaisiaan poistumaan Ukrainasta välittömästi "Venäjän sotilaallisten toimien lisääntyneen riskin" vuoksi.

Yhdysvaltojen lisäksi esimerkiksi sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg varoitti helmikuun puolivälin paikkeilla, että Venäjän jatkavan sotilaiden keskittämistä Ukrainan rajoille. Samaan aikaan Venäjä vakuutti siirtävänsä joukkojaan pois Ukrainan rajan tuntumasta.

19. helmikuuta Biden kertoi olevansa varma siitä, että Venäjä on päättänyt aloittaa hyökkäyksen. Viisi päivää myöhemmin, 24. helmikuuta, Venäjä aloitti hyökkäyssotansa Ukrainaan.

Lue myös:

Päivittyvä artikkeli Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan

Keskipohjalaisen Kokkolassa asuvan Toivo Kiiskilän ompeluharrastus alkoi pari vuotta sitten housuista, joita hän muokkasi paremmiksi. Siitä innostus jatkui valmiiden kirpparivaatteiden muokkaukseen: paitojen lyhentämiseen ja merkkien ompeluun.

– Ompelemisessa saa haastaa itseään, se on hyvää ajankäyttöä ja siitä on paljon hyötyä.

Isokin haaste on mahdollisuus

Kiiskilä on opetellut itse kaiken, muun muassa valmiista vaatteista kaavojen piirtämisen. Ostokaavoja hän ei käytä.

– Kantapään kautta olen opetellut kaiken. Kaikki pitää selvittää itse.

Toivo Kiiskilää tällainen oppimistapa ei kuitenkaan harmita, vaan hän pitää sitä hyvänä.

Virheistään oppii, ja itseään saa haastaa. Vanhemmat eivät harrasta ompelemista, mutta isoäidillä on taito hyppysissään. Siskokin on innokas käsitöiden tekijä.

Kiiskilän käsissä on syntynyt jo huppareita, farkkuja, lökäreitä, laukkuja, toppeja ja pusakka. Hän haluaisi tehdä itselleen puvun, mutta samankokoinen sovitusmalli pitäisi ensin löytyä. Vaatteita on syntynyt myös muille: kavereille, opettajalle ja siskolle.

Unelmille on tilaa

– Kyllä minä olen aina tiennyt, että tulen tekemään isona jotain vähän luovempaa työtä ja tällä hetkellä uskon, että tämä ala olisi minulle tosi hyvä.

Tämän hetken haaveena Toivolla on lukion jälkeen vaatetusalan opinnot ja oman vaatebrändin kehittäminen. Miksi ala sitten sopisi hänelle?

– Olen aika sinnikäs, en lannistu pikkuvirheistä. Minä kyllä jaksan yrittää.

Lue lisää: Kati Latikka teetti housut 70-luvun verhoista – moni haluaa pikamuodin sijaan omannäköisensä vaatteet, ja se tuo ompelimoihin kiirettä

Tältä näyttää muodin tulevaisuus: valmistuneet opiskelijat inspiroituvat Britney Spearsin karkkimaailmasta, suomalaisesta mytologiasta ja alppihiihdosta

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes muistutti tänään höyrystävien hyttyskarkottimien käytöstä ja mahdollisista vaaroista ihmisille.

– Hyttystorjuntalaitteen välittömässä läheisyydessä ei kannata istua pitkiä aikoja, sillä höyry voi ärsyttää hengitystä. Laitteita ei saa myöskään käyttää sisätiloissa kuten kotona tai teltassa, totea ylitarkastaja Elina Rydman Tukesin tiedotteessa.

Tukesin mukaan oikein käytettyinä höyrystymistä ei pitäisi olla haittaa ihmisille, mutta väärin käytettynä ne voivat hyvinkin olla vaarallisia.

Tukes on hyväksynyt torjuntalaitteet käyttöön rakennusten ulkopuolelle kuten terasseille ja kuisteille. Laitteen käyttö pihapiirin ulkopuolella vaikkapa metsässä on kielletty.

Eilen kaksi ulkoiluun ja retkeilyyn keskittyneet Partioaitta ja Scandinavian Outdoor vetivät Thermacell-hyttyskarkottimet myynnistä varotoimenpiteenä niiden mahdollisten ympäristövaikutusten vuoksi.

Laitteen vaikuttava aine on pralletriini, joka on hyönteisille voimakas hermomyrkky.

• Suositut Thermacell-hyttystorjuntalaitteet vedettiin pois myynnistä kahdessa retkeilykaupassa – "Asiakaspalautteen perusteella teimme päätöksen"

Retkeilijät välttelevät käyttöä

Jyväskylässä ulkoilun ja retkeilyn parissa toimii Latu ry. Yhdistyksen retkeilyvastaava Heikki Viljasella on Thermacell itselläänkin.

– Vähäistä mökkikäyttöä esimerkiksi kesäkeittiössä. Jos hyttysiä on poikkeuksellisen paljon, suihkaisen jotain purkista, mutta yleensä en sitäkään

Ladun aktiivijäseniin kuuluva Juha Vimpari liikkuu luonnossa runsaasti. Thermacell kulkee hänellä joskus mukana repussa.

– Kyllähän se kätevä ja toimiva vehje on. Mieluummin kuitenkin käytän perinteisempiä karkottimia ja ihan vain vaatteilla suojautumista, hän sanoo.

Tehoaine on kova myrkky hyönteisille ja esimerkiksi kaloille

Jyväskylän yliopiston kemian professori Petri Pihko sanoo, että Thermacellin vaikuttava aine pralletriini on "todella vaarallinen kemikaali".

– Se ei juurikaan ole vaarallinen ihmiselle, mutta erittäin vaarallinen esimerkiksi pölyttäjähyönteisille, kaloille ja sammakoille, eikä suoraa vaikutusta luonnossa juurikaan huomaa, hän sanoo.

Pihkon mukaan pralletriini hajoaa melko nopeasti ilmassa ja auringonvalon vaikutuksesta, mutta ainetta on yhdessä tyynyssä niin paljon, että se riittäisi tappamaan miljoonia hyönteisiä. Myrkky ei erottele, mitä hyönteisiä se tappaa.

Pralletriinin tiedetään olevan erittäin myrkyllistä kaloille, mutta se ei ole tiedossa, mitä tehoainetyynyn joutuminen veteen käytännössä tarkoittaisi.

– Olisi toki lainvastaista käyttöä, jos tyyny joutuu vesistöön, mutta laitteita on myyty paljon ja vahinkoja sattuu. Ainakin kehottaisin harkitsemaan, missä näitä käytetään. Ohjeen mukaan ilmeisesti tällaisia pitäisi käyttää vain pihapiireissä, joissa ei ole yhtään pölytettäviä kukkia. Jos sellainen pihapiiri jollain on.

Thermacelleja ei retkillä näy

Viljasen mukaan retkillä karkotuslaitteita näkyy erittäin harvoin, eikä hän myöskään ole havainnut laitteen tehoainetyynyjä luonnossa.

– Thermacell vaati jonkin verran aikaa lämmetäkseen, ja retkillä ollaan monesti tuulisilla alueilla, joilla se ei kovin hyvin toimi, hän sanoo.

Jyväskylän Mustankorkean jätteenkäsittelykeskuksen vaarallisten aineiden vastaava Timo Raitanen sanoo, että sekä Thermacellin tyynyt että kuumennukseen käytettävän kaasun pullot ovat tyhjinä seka- eli energiajätettä.

– Niiden tyhjyyden tarkistamiseen ei kuluttajalla oikein ole muuta keinoa kuin ihan katsominen ja hölskyttely. Me taas luotamme siihen, että kuluttajat tuovat tänne sitä mitä sanovatkin tuovansa, sanoo Raitanen.

Raitanen ohjeistaa, että jos Thermacellin tyyny ei ole tyhjä, tai sen tyhjyys epäilyttää, voi tyynyt kerätä pussiin. Kun pussin päälle merkitsee mitä niissä on, keskus tietää, mitä tehdä pussin kanssa.

Riippumatto, hyttysverkko ja korvatulpat

Viljanen ja Vimpari suhtautuvat varovaisesti Thermacellin ympäristövaikutuksiin.

– Asia täytyy selvittää. EU:ssa sitä selvitetäänkin, ja kun selvitykset valmistuvat, niitä noudatetaan, sanoo Viljanen.

– Toki viranomaisiin luotetaan, mutta myrkkyähän siinä on, ja sen vaikutukset minimoidaan. Toisaalta tässä alkavat kiinnostaa luontaiset menetelmät, kuten vaikka terva. Etenkin kun levitettävien karkotteiden ainepitoisuuksia on pudotettu, eivätkä ne toimi enää yhtä tehokkaasti, Vimpari sanoo.

Retkiöinä Viljanen ja Vimpari luottavat karkottimia enemmän riippumaton ja hyttysverkon yhdistelmään.

– Jos on sateen uhkaa, siihen vielä tarppikangas päälle pitämään pisarat ja roskat loitolla, Viljanen sanoo.

– Ja korvatulpat! Äänihän hyttysissä pahinta on, Vimpari täydentää.

Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 18.6. kello 23 saakka.

Kuuntele alta myös Takaisin Pasilaan -podcast: torjunta-aineiden vaikutuksia pölyttäjiin tutkiva Lotta Kaila Helsingin yliopistosta kertoo, miten hyttysmyrkyt voivat vaikuttaa luontoon.

Tuhannet ihmiset osoittivat mieltään aselakien tiukentamisen puolesta lauantaina eri puolilla Yhdysvaltoja.

Maan pääkaupunkiin Washingtoniin kokoontui arviolta 30 000 henkilöä. Mielenosoitusten järjestäjä, March For Our Lives -järjestö, kertoi aiemmin toivovansa paikalle jopa 50 000 ihmistä.

Yhdysvalloissa on tapahtunut kuukauden sisään useita joukkoammuskeluja. Texasin Uvaldessa kuoli 22 ihmistä, kun aseistautunut henkilö avasi tulen peruskoulussa. Buffalossa New Yorkin osavaltiossa puolestaan kuoli kymmenen ihmistä ammuskelussa supermarketissa.

"Äänestäkää heidät ulos", huusi väkijoukko

Washingtonissa puhuja toisensa perään vaati senaattoreja tiukentamaan aselakeja.

– Jos hallituksemme ei pysty estämään 19 lapsen tappamista ja teurastamista heidän omassa koulussaan, on aika vaihtaa hallituksen jäseniä, sanoi March For Our Lives -järjestön perustajajäsen David Hogg viitaten Texasin ammuskeluun.

– Äänestäkää heidät ulos! Hogg huudatti väkijoukkoa.

Hogg selvisi vuonna 2018 ammuskelusta, jossa kuoli 17 opiskelijaa ja henkilökuntaa Parklandissa Floridassa. Ammuskelusta selvinneet perustivat March For Our Lives -järjestön ja järjestivät ensimmäisen mielenosoituksen tiukempien aselakien puolesta vuonna 2018 Washingtonissa.

Tuolloin paikalle saapui yli 200 000 mielenosoittajaa. Tällä kertaa joukko oli selvästi pienempi, mutta tarkoitus olikin kokoontua pienemmille marsseille noin kolmeensataan eri paikkaan.

Joe Biden: Olen lievästi optimistinen

Lapsensa Parkalndin ammuskelussa menettänyt Manuel Oliver pyysi, etteivät opiskelijat palaisi kouluihin ennen kuin maan johto lopettaa aseväkivaltakriisin välttelyn.

– Tämä kerta on erilainen, koska tässä ei ole kyse politiikasta. Tässä on kyse moraalista. Ei oikeistosta ja vasemmistosta vaan oikeasta ja väärästä, eikä se tarkoita vain ajatuksia ja rukouksia. Se tarkoittaa rohkeutta ja toimintaa, sanoi Yolanda King, Martin Luther King Jr:n lapsenlapsi.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden osoitti tukensa mielenosoittajille. Hän viestitti heille, että jatkakaa marssimista.

Biden totesi myös olevansa lievästi optimistinen, että lainsäädännössä alettaisiin puuttua aseväkivaltaan.

Biden on aiemminkin vaatinut aselakien tiukentamista.

Eläköitynyt asianajaja: Asevalvonta on amerikkalaista

Tuhansia mielenosoittajia kokoontui lauantaina myös Parklandiin.

Siellä Debra Hixon totesi, että nuorten miesten on aivan liian helppoa kävellä kauppaan ja ostaa aseita. Hänen miehensä, lukion liikunnanopettaja Chris Hixon kuoli vuoden 2018 ammuskelussa.

– Tyhjä sänky ja tyhjä paikka pöydän ääressä muistuttavat jatkuvasti siitä, että hän on poissa. Emme olleet lopettaneet muistojen tekemistä, unelmien jakamista ja yhdessä elämistä. Aseväkivalta vei sen perheeltäni, Debra Hixon sanoi.

Eläköitynyt asianajaja John Wuesthoff totesi, että asevalvonta ei ole epäamerikkalaista.

– On hyvin amerikkalaista, että on kohtuulliset säännökset lastemme henkien pelastamiseksi, hän totesi.

Aselait herättävät Yhdysvalloissa kiivaita tunteita. Se nähtiin lauantaina Washingtonissa, kun nuori mies hyppäsi esteiden ylitse ja yritti tunkea lavalle, mutta järjestyksenvalvojat pysäyttivät hänet.

Tapaus herätti vähäksi aikaa paniikkia, ja ihmiset alkoivat hajaantua.

Aselait jakavat mielipiteitä

Gun Violence Archive -sivuston mukaan tänä vuonna Yhdysvalloissa on kuollut yli 19 300 ihmistä aseväkivallan seurauksena. Lukuun ovat sisällytettynä myös itsemurhat.

Aselait jakavat Yhdysvalloissa mielipiteitä poliittisella kentällä: demokraatit kannattavat yleisesti ottaen aselakien kiristyksiä, republikaanit puolestaan ovat vapaamman lainsäädännön puolella.

Liittovaltion lainsäädännössä kiristykset eivät etene, elleivät demokraatit saa Yhdysvaltain kongressin edustajainhuoneeseen ja senaattiin riittävää enemmistöä muutoksen aikaansaamiseksi.

Demokraattienemmistöisessä edustajanhuoneessa on tällä viikolla edennyt laaja aselainsäädäntöä kiristävä paketti, mutta sillä ei ole tarvittavan enemmistön tukea senaatissa.

KORSÖ Horisontissa näkee, että maihinnousualuksia lähestyy rantaa kovaa vauhtia. Joukossa on suomalainen Jehu-luokan vene.

Alusten lähestyessä aletaan saaresta ampua konekivääritulta. Taivaalla paukahtaa ja tulenkuvauspanokset näkyvät valkoisina värivanoina.

Suomalaiset rannikkojääkärit harjoittelevat yhdessä ruotsalaisten kanssa maihinnousua ja hyökkäystä. Paikkana on Korsön saari lähellä Tukholmaa.

Sijainti on strategisesti tärkeä. Sotilaat ehtivät täältä Ahvenanmaalle alle puolessa tunnissa. Gotlannissa oltaisiin 2,5 tunnissa ja Tammisaaressa 6 tunnissa.

Suomalaiset ja ruotsalaiset rannikkojääkärit nousevat maihin ja aloittavat hyökkäyksen.

Suomalaiset harjoitusjoukot tulevat Uudenmaan prikaatin valmiusyksiköstä, jonka tehtävä on toimia nopeasti eskaloituvissa tilanteissa. Suomalaisia on tässä Suomen, Ruotsin ja Naton yhteisharjoituksessa mukana viitisenkymmentä.

Yksi heistä on alikersantti Reetta Roth, joka on mukana heitinjoukkueessa.

– Ruotsalaiset ottavat aika rennosti. Sitä voimme oppia heiltä. Heillä on iloinen meininki päällä ja koko ajan hyvä yhteishenki, hän sanoo.

– Me voimme puolestaan opettaa heille jämäkkyyttä. Meillä on aika paljon sääntöjä ja teemme asiat rautalankamaisesti.

Alikersantti Emil Strandell kertoo, että hänellä ja muilla suomalaisosallistujilla on varusmiespalvelusta enää viisi päivää jäljellä.

Strandell sanoo, että varuskunnassa Dragsvikissä ei ole juurikaan näkynyt muutoksia arjessa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

– Sotilaspoliiseja liikkuu ehkä enemmän, mutta esimerkiksi vanhemmat ovat päässeet vierailemaan sotilaskodissa aivan kuten syksylläkin, hän sanoo.

Sekä Strandellista että Rothista on mukavaa päättää koulutus kansainväliseen suurharjoitukseen.

"Tunnelma on vakava"

Suomalaiset ovat mukana kansainvälisessä suurharjoituksessa Baltopissa, joka on yksi Itämeren suurimmista harjoituksista.

Yhdysvaltojen johtamaan harjoitukseen osallistuu 14 Nato-maata kumppanimaiden Suomen ja Ruotsin lisäksi.

Harjoitus ulottuu Tukholman saaristosta etelään Puolan rannikolle ja sieltä aina Baltian maihin saakka.

Harjoituksen osa-alueita ovat muun muassa ilmapuolustus, sukellusveneiden torjunta, sukellusveneoperaatiot, miinanraivaus sekä ilmalasku- ja laskeutumisoperaatiot.

Yhteistoimintaa harjoitellaan maalla, merellä ja ilmassa. Mukana on 7 000 sotilasta, yli 45 alusta ja yli 75 lentokonetta tai helikopteria.

Harjoitus järjestetään vuosittain, ja tällä kertaa sitä isännöi Ruotsi. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin hyvin erilainen Venäjän hyökkäyssodan takia.

Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat jättäneet alle kuukausi sitten Naton jäsenhakemukset.

– Tunnelma on erilainen kuin tavallisesti. Turvallisuustilanne on arvaamaton ja levoton. Tunnelma on vakava ja harjoitus tuntuu hyvin tärkeältä tässä hetkessä. Uhka Ruotsia kohtaan ei ole kuitenkaan kasvanut, sanoo maihinnousuharjoituksen päällikkö Joakim Kindahl Bergan rykmentistä.

Itämerellä poikkeuksellisen vilkasta

Uudenmaan prikaatin komentaja, kommodori Juha Kilpi on seuraamassa harjoitusta virkaveljensä, Tukholman maihinnousurykmentin päällikön Adam Camélin kanssa.

Molemmat korostavat Suomen ja Ruotsin yhteisharjoitusten tärkeyttä. On hyvä oppia tuntemaan toisen toimintatavat ja myös olosuhteet.

Camél kertoo, että sota-aluksia on Itämerellä nyt poikkeuksellisen paljon.

– Naton harjoitus on tuonut noin 40 alusta Itämeren eteläosiin. Sen lisäksi Venäjä on kohottanut valmiuttaan ja ilmoittanut käynnistävänsä Venäjän Itämeren laivastossa oman harjoituksen, hän sanoo.

Komentaja Juha Kilpi sanoo, että tilannetta seurataan aktiivisesti, mutta Uudenmaan prikaatissa toiminta jatkuu normaalisti.

Eri Naton jäsenmaat ovat luvanneet tukea Ruotsin ja Suomen Naton jäsenhakemusaikaa muun muassa lisäämällä harjoitustoimintaa.

Ruotsin puolustusministeri Peter Hultqvist on sanonut, että lähikuukausina on odotettavissa lisää Naton harjoituksia, joihin Suomi ja Ruotsi osallistuvat.

– Meillä on valmius järjestää nopeastikin harjoituksia, kuten teimme Naton jäsenhakemuksien jättämisen aikaan yhdessä ruotsalaisten kanssa. He tulivat harjoittelemaan Turun saaristoon, kertoo komentaja Kilpi.

Lue myös:

Turkin ulkopoliittisen instituutin johtaja kehottaa Suomea ja Ruotsia kärsivällisyyteen Nato-tiellä: "Tämä ei ratkea Madridin kokouksessa"

Suomen ja Ruotsin maavoimien esikuntapäälliköt haastattelussa: Tulemme olemaan Nato-jäsenyyden myötä entistäkin läheisempiä

Uudet satelliittikuvat näyttävät, millainen on Venäjän iskukyky maamme lähellä – suomalainen majuri: Ei riitä yllätyshyökkäykseen Suomea vastaan

Suomessa jäätiin lauantaina hieman hellerajan alapuolelle: Heinolassa Päijät-Hämeessä mitattiin 25,0 astetta. Helleraja on 25,1 astetta. Lähelle hellelukemia yllettiin myös muun muassa Kymenlaaksossa Kouvolan Utissa ja Anjalassa sekä Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa. Kaikissa mitattiin 24,9 astetta, kertoo Ylen meteorologi Anne Borgström.

Lähes koko maassa on mitattu yli 20 asteen lämpötiloja.

Huomenna päivälämpötila vaihtelee 20–25 asteen välillä. Alkuviikosta päivälämpötila pyörivät 20 asteen molemmin puolin.

Hellettä ei ole lähipäivinä odotettavissa, mutta sää ei myöskään kylmene. Lähipäivinä on tiedossa hieman epävakaisempaa säätä kuurosateineen. Sunnuntaina sadekuuroja on tiedossa etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa. Laajoja sadealueita ei Suomeen ole kuitenkaan saapumassa.

Kesäinen lämpö jatkuu, sillä tuleva viikko ei tuo tullessaan suuria muutoksia.

Maanantaina ja tiistaina paikalliset sadekuurot ovat mahdollisia eteläisemmässäkin Suomessa. Rannikoilla on kuitenkin poutaa.

– Ukkoskuuron osuessa kohdalle vettä voi tulla lyhyessä ajassa yli kymmenen millimetriä, Borgström kertoo.

Järvien pintavedet ovat nyt tavanomaista lämpimämpiä.

– Ei ole ollut voimakkaita tuulia, jotka olisivat sekoittaneet vettä, Borgström selventää.

Lämpimin pintavesi löytyy Uudeltamaalta Tuusulanjärvestä, 19,6 astetta. Yleensä vesi on siellä tähän aikaan 2,2 astetta viileämpää.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson väläytti Porin puoluekokouksessa pitämässä puheessaan ruoan arvonlisäveron alentamista. Anderssonin ehdotuksen mukaan alennus olisi väliaikainen ja alentaisi ruoan verokannan nykyisestä 14 prosentista esimerkiksi kymmeneen prosenttiin. Pyrkimyksenä olisi helpottaa pienituloisten ihmisten asemaa tilanteessa, jossa eläminen kallistuu.

Esityksen perusteluna on se, että pienituloiset maksavat arvonlisäveroja suhteellisesti enemmän kuin suurituloiset, mikä heikentää verojärjestelmän tulontasausvaikutusta.

– Erilaisten verojen osuus ruoan hinnasta on melkein puolet, ja pienituloisilla menee suhteellisesti enemmän rahaa ruokaan kuin suurempituloisilla, Anderssonin esikunnasta arvioidaan.

Pienituloisilla ihmisillä elämisen välttämättömyyksiin kuluu suurempi osa käytettävissä olevista tuloista kuin varakkaammilla. Tilastokeskuksen kulutustutkimuksen mukaan ruoka oli pienituloisimmalla viidenneksellä toiseksi suurin kuluerä vuonna 2016, kun taas kaikkein rikkaimmilla se oli vasta viidenneksi suurin. Suurituloisimpien rahoista isompi osuus kului esimerkiksi vapaa-ajanviettoon ja liikkumiseen.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskasen mukaan kulutusverojen alentaminen on "kovin kinkkistä". Markkinatoimijoille voi hänen mukaansa nimittäin syntyä houkutus olla alentamatta tuotteen myyntihintaa ja pitää alennetusta arvonlisäverosta saatava hyöty itsellään.

– Arvonlisäveron alennuksen päätymistä kuluttajille on tutkittu aika paljon. Tutkimukset osoittavat, että alennus hyvin heikosti välittyy kuluttajahintoihin. Tuotanto- ja jakeluketjun välikädet niin sanotusti ulosmittaavat hyödyn. Sen sijaan veronkorotukset viedään tuotteiden hintoihin nopeasti, Ruuskanen arvioi.

Tilastokeskuksen mukaan arvonlisäverojen osuus käytettävissä olevista tuloista on suurempi pieni- kuin suurituloisilla. Pieni­tuloisimmassa ryhmässä arvonlisä­veron osuus tuloista oli 12 prosenttia, kun suuri­tuloisimmassa ryhmässä se oli viisi prosenttia. Arvio ei sisällä valmisteveroja, kuten alkoholi-, tupakka ja polttoaineveroja. Tiedot ovat vuodelta 2016.

Jos pienituloisimmat maksavat enemmän käytettävissä olevista tuloistaan arvonlisäveroja kuin rikkaammat, eikö verokannan alentaminen olisi reilu kädenojennus niille, joilla rahaa ei ole?

Tutkimusjohtaja Ruuskasen mukaan asia ei ole näin yksinkertainen.

– Yhteiskunta joutuisi maksamaan tästä toimenpiteestä korkean hinnan, sillä hyväosaisetkin saisivat alennuksen. Vaikutukset kokonaiskertymään olisivat niin suuret, että täsmätoimenpiteet olisivat halvempi ratkaisu, hän puntaroi.

Kohdentuisiko tuki sitä eniten tarvitseville?

Suomessa yleinen arvonlisäverokanta on 24 prosenttia, ja lisäksi käytössä on kaksi alennettua verokantaa. 14 prosentin alennettuun arvonlisäverokantaan kuuluvat elintarvikkeet ja rehut sekä ravintola- ja ateriapalvelut. Kymmenen prosentin verokantaan taas kuuluvat muun muassa kirjat ja lehdet sekä liikunta- ja majoituspalvelut. Lisäksi eräissä hyödykkeissä verokanta on nolla.

Ruuskasen mukaan erilaisiin arvonlisäverokantoihin on usein päädytty poliittisen päätöksenteon tai edunvalvonnan eli niin sanotun lobbaamisen kautta. Hän korostaa, että Suomessa sosiaaliset näkökohdat ovat vaikuttaneet esimerkiksi elintarvikkeiden ja lääkkeiden alempaan arvonlisäverokantaan.

– Silti talousteorian näkökulmasta arvonlisäveron tulisi olla mahdollisimman neutraali eli sama kaikille, Ruuskanen toteaa.

Myös esimerkiksi kansainvälisen talousjärjestö OECD:n rapotti on tukenut alennettujen verokantojen poistamista. OECD:n vuonna 2014 julkaiseman raportin mukaan ruoan, veden ja energian verotuksen alentaminen hyödyttää kaikista heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä. Tästä huolimatta järjestö suositteli kuitenkin kulutusverojen alentamisen sijaan alennettujen verokantojen poistamista ja verotuksen laajentamista. Yksi raportin johtopäätös oli, että kulutusverojen sääätämisen sijaan tuki olisi tehokkaampaa kohdentaa suoraan niitä tarvitseville.

Samalle linjalle asettuu myös tutkimusjohtaja Ruuskanen.

– Tämänhetkisessä tilanteessa on haastavaa se, että esimerkiksi energian, asumisen ja ruoan hintojen nousu kohdistuu kohtuuttomasti pienituloisiin, koska heillä nämä vievät suuremman osan käytettävissä olevista tuloista. Sen vuoksi näen parempana keinona sen, että tilannetta kompensoidaan tukien kautta.

Verokertymä on suuri

Arvonlisävero on valtiolle merkittävä tulolähde, ja Suomessa arvonlisävero on viidenneksi korkein koko Euroopassa. Vuoden 2022 valtion talousarviossa arvonlisäveroja arvioidaan kerättävän 21,5 miljardia euroa. Taloustieteen professori Kaisa Kotakorpi huomautti Ylelle antamassaan haastattelussa, että alennetut arvonlisäverokannat ovat valtion toiseksi suurin verotuki.

Alempi ruuan arvonlisäverokanta hyödyttää enemmän pienituloisia, sillä he käyttävät ruokaan suhteellisesti enemmän rahaa. Ruuskasen mukaan kattavassa veronalennuksessa hyöty valuu myös niille kotitalouksille, joilla on maksukykyä.

– Jos halutaan politiikkatoimenpiteitä, joilla ihmisten ahdinkoa helpotetaan, oikein kohdennetut toimenpiteet ovat luonnollisesti tehokkaampia.

Esimerkiksi Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen esitti Ylen aamussa, että arvonlisäveron alennusta tehokkaampi toimi olisi tuloveron alentaminen. Ruuskasen mukaan taas veronalennus ei hyödyttäisi kaikista heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevia ihmisiä, joiden toimeentulo on sosiaalietuuksien varassa.

Hänen mielestään tietyn kohderyhmän ongelmiin vastaaminen vaatii täsmäratkaisuja.

– Hallitus on jo tähän reagoinut ja nostanut toisessa lisätalousarviossaan kansaneläkeindeksiä korottaen yksittäisiä etuuksia 3,5 prosentilla. Kansaneläkeindeksin perusteella lasketaan monia muitakin etuuksia, Ruuskanen huomauttaa.

Pellervon taloustutkimus (PTT) on arvioinut ruoan hinnan nousevan kuluvana vuonna 11 prosenttia. Luonnonvarakeskus Luke on arvioissaan vain hieman maltillisempi ja esittää hinnannousuksi 10 prosenttia.

Ruoan hinnan nousu on ongelma, mutta se ei ratkea arvonlisäveron laskulla, Ruuskanen arvioi. Ruoan hinnan nousuun vaikuttavat useat eri tekijät, kuten Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

– Ruoan hintaa helposti tarjotaan ratkaisuna, mutta näen, että heikoimmassa asemassa olevia kotitalouksia voisi yhteiskunnan kannalta tehokkaimmin auttaa täsmätoimien avulla. Se on aika iso lasku, kun aletaan arvonlisäveroa alentamaan ja hyödyt ovat epävarmoja.

Lue lisää:

Nouseva ruuan hinta huolettaa etenkin yksinhuoltajaperheissä – tutkimusprofessori penää yhteiskunnalta lisää kohdennettuja tukia

Analyysi: Monet maat ovat reagoineet ruokakriisiin pahimmalla mahdollisella tavalla, ja se tekee tilanteesta yhä vaikeamman

Ruoan hinnasta liki puolet koostuu veroista, mutta alvin lasku ei auttaisi pienituloisia, arvioi taloustieteilijä – väliaikainen pudotus voisi jopa nostaa ruuan hintaa

Osa ihmisistä voi nähdä Suomessa nälkää, kun ruoka kallistuu, sanoo tutkija: "Se on raju seuraus"

Turussa Itäharjun alueella rakennuspalosta runsasta savunmuodostusta. Pelastuslaitos kehottaa sulkemaan ikkunat ja ilmastoinnin, sekä välttämään liikkumista alueella.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos

Varningsmeddelande

Kraftig rökutveckling från en byggnadsbrand i området Österås i Åbo. Räddningsverket uppmanar invånare i området att stänga fönster och ventilation, samt att undvika att röra sig på området.

Egentliga Finlands Räddningsverk

Helsinkiläinen Toni Immanen tarkistaa maastoauton öljyjä kotipihassaan Helsingissä.

Pitkään yrittäjänä toiminut 46-vuotias Immanen on ostanut omilla rahoillaan lempääläisestä autoliikkeestä 4 500 euroa maksaneen, vuoden 2004 mallin Mitsubishi Pajeron, jonka hän haluaa lahjoittaa Ukrainaan.

– Tämä tilanne koskettaa minua syvästi ja halusin osallistua aktiivisemmin ukrainalaisten auttamiseen. Mielestäni Ukraina tarvitsee ja ansaitsee tällä hetkellä kaiken mahdollisen avun. Sain hieman alennusta, kun autoliikkeen myyjä kuuli, mihin autoa ollaan viemässä, kertoo Immanen.

Immasella ja neljällä muulla miehellä on kunnianhimoinen tavoite ajaa itse Suomesta 1 300 kilometrin matka Ukrainan rajalle ja lahjoittaa autoja sekä avustustarvikkeita Ukrainassa taistelevien joukkojen käyttöön.

Yle hyppäsi matkaan mukaan.

Sosiaalisessa mediassa on sodan aikana muodostunut yksityisten ihmisten ryhmiä, jotka haluavat auttaa Ukrainaa.

Kiovasta käsin Ukrainan joukoille materiaalista apua järjestelevä virolaismies on ollut tämän ryhmän perustaja ja yhteyshenkilö.

Kommunikaatio ryhmän jäsenten kesken tapahtuu salatussa viestintäsovelluksessa. Turvallisuuden takaamiseksi emme mainitse sovellusten tai kaikkien mukana olevien nimiä. Yle on tarkistanut ihmisten henkilöllisyydet.

Avun saaminen perille oikeille tahoille askarrutti Immasta, kunnes hän kävi salatun viestisovelluksen kautta suoran videopuhelun Ukrainassa taistelevan georgialaisen legioonan joukkojen komentajan kanssa. Matkaan päätettiin lähteä, osan vapaaehtoisista lupauduttua ajamaan autot avustustarvikkeineen perille Kiovaan saakka.

– Tiedustelin videopuhelussa komentajalta, mitä heiltä puuttuu ja miten voisimme auttaa. Saamieni tietojen pohjalta hankimme nämä autot, jotka soveltuvat toivottavasti hyvin joukkojen käyttöön, mutta ensin pitää päästä perille, naurahtaa Immanen.

Matkaanlähtö

Tiistai 24.5

klo 05.30 Helsinki

Tapaamme aamulla aikaisin helsinkiläisen huoltoaseman pihalla ja hyppään Immasen ajaman sinisen maastoauton kyytiin. Aurinkoinen päivä koittaa ja tunnelma on odottavan toiveikas. Edessä on pitkä ajomatka Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kautta kohti Ukrainan rajaa.

Hämmästelen rintamalle vietävien autojen siisteyttä, molemmat vanhat maastoautot ovat sisältä ja ulkoa lähes täydellisessä kunnossa, huollettuja ja katsastettuja. Laivaan pääsyä odotellessa punaisen Pajeron takasivulasiin teipataan Ukrainan lippu.

10.00 Tallinna

Huoltoasemalla autot ja lisäkanisterit tankataan täyteen. Tapaamme ensimmäistä kertaa virolaisen Martinin ja Amerikan Coloradosta saakka vapaaehtoiseksi kuljettajaksi saapuneen Josephin.

Osa henkilöistä esiintyy jutussa vain etunimillään oman turvallisuutensa vuoksi. Emme myöskään paljasta ajoneuvojen rekisteritietoja jutun yhteydessä.

Ensitapaaminen on lämmin, aivan kuin kaikki olisivat tunteneet toisensa jo aikaisemmin. Kukaan heistä ei ole aikaisemmin käynyt Ukrainassa, amerikkalaiselle Josephille kyseessä on ensimmäinen matka Eurooppaan.

– Sain tietää raporteista, joiden mukaan osa lahjoituksista on kadonnut matkalla. Lahjoituksina kerättyä tavaraa on jopa myyty eteenpäin. Haluamme henkilökohtaisesti varmistaa tämän kuljetuksen perille pääsyn, kertoo Joseph.

Tarkoituksena on ajaa maastoautot Ukrainan Puolan vastaiselle rajalle Hrebenneen, josta Joseph ja Ukrainasta rajalle vastaan saapuva vapaaehtoinen ajavat autot Kiovaan. Martin ajaa omalla henkilöautollaan osana saattuetta Kiovaan ja tulee sieltä myöhemmin takaisin.

Hetken kuluttua pihaan kaartaa kuorma-auto, jonka kyydistä lastataan pahvilaatikoita Martinin autoon. Ryhmän jäsenet Amerikasta ovat keränneet rahaa ja hankkineet avustustarvikkeita saattueen kyytiin.

– Minulla on tyttöystävä tulenjohtajana taistelujen etulinjassa. Itse en voi valitettavasti osallistua varsinaiseen taistelutoimintaan, mutta teen vapaaehtoisesti kaiken, mitä pystyn auttaakseni. Halusin henkilökohtaisesti lähteä matkaan nähdäkseni, mitä lahjoitusprojekti vaatii ja minkälainen tilanne on Ukrainassa, kertoo Martin.

10.30

Tallinnasta matkamme jatkuu kolmella autolla Via Balticaa pitkin. Ilma on helteinen, aurinko paistaa ja ilmastoimattomissa autoissamme on todella kuuma. Ryhmä viestittelee matkan aikana tiiviisti Kiovaan, autojen vientiin liittyviä asiakirjoja pyydetään moneen kertaan.

Saamme tietää Ukrainan rajalla olevasta valtavasta ruuhkasta. Maahanpääsyä voi joutua odottamaan jopa useamman vuorokauden. Saattueelle on aikaisemmin luvattu niin sanotun “vihreän” eli humanitaarista apua Ukrainaan toimittavan kaistan käyttömahdollisuus, mutta tästä ei vielä ole varmuutta.

12.30 Pärnu

Pärnussa mukaamme liittyy neljännellä autolla suomalainen Marko. Hänen lahjoituksensa on vuoden 1990-mallinen Nissan King Cab -maasturi, josta hän on maksanut 1 000 euroa. Nyt autosaattueemme on koossa. Pärnusta matka jatkuu neljän auton letkassa.

14.00 Latvian raja

Lähestyessämme Latvian rajaa olemme ennalta suunnitellusta aikataulusta reilusti jäljessä, liikennettä on paljon. Autojen kestävyys pitkän matkan sekä helteisen sään rasituksesta askarruttaa kaikkia.

17.00 Liettuan raja

Ylitämme Liettuan rajan, jonka jälkeen pysähdymme ottamaan polttoainetta ja tarkistamaan autojen kunnon.

Saattueen vanhin, Markon ajama maasturi on alkanut vuotaa öljyä.

Yksi autoista hajoaa Liettuassa

20.15 Kazlavas

Hieman ennen Puolan rajaa perässämme ajanut Marko soittaa ja kertoo autonsa hajonneen Marijampolėn kaupungin kohdalla. Autovanhuksen kytkin on pettänyt lopullisesti. Martin ja Joseph poimivat Markon autonsa kyytiin liettualaisen korjaamon pihalta, jonne hajonnut auto oli aikataulun takia pakko jättää. Marko laittoi autoonsa seurantalaitteen voidakseen seurata auton sijaintia. Matkaa jatketaan kolmen auton saattueessa.

21.20 Suwalki, Puola

Saavumme vihdoin Puolaan ja päädymme varaamaan yösijan Suwalkin kaupungista. Pitkä ja hikinen ajomatka on ollut uuvuttava. Kaartaessamme auringon laskiessa hotellin pihaan on matkaa tehty Helsingistä laivamatkan päälle yhtäjaksoisesti 16 tuntia. Ajokilometrejä on päivän aikana kertynyt 718. Miehet koittavat hotellista tavoittaa liettualaista yhteyshenkilöä auttamaan hajonneen auton korjauksessa.

Keskiviikko 25.5

07.30 Suwalki

Seuraavana aamuna autosaattue lähtee liikkeelle ja suuntaa kohti Hrebennen raja-asemaa. Edessä on taas pitkä ajopäivä. Ajaessamme kohti Ljublinia Immanen kertoo, että autojen tietoja on pyydetty jo useita kertoja.

Ukrainan sekava tilanne heijastuu myös meidän matkaamme. Useampaan kertaan pyydetty ajoneuvojen lahjoituskirje ilmestyy salattuun viestiketjuun vasta nyt. Tähänkin kaavakkeeseen halutaan todella tarkat tiedot autojen omistajuuksista rekisteröintitietoineen.

09.00 Krasne Folwarczne

Väsymys painaa kaikkia ja sininen automme savuttaa entistä enemmän. Autoissa on kuumuuden takia pakko pitää jatkuvaa läpivetoa, meteli on kova. Pysähdymme tankkaamaan autoja, jonka jälkeen amerikkalainen Joseph saa Ronilta punaisella maasturilla elämänsä ensimmäisen oppitunnin manuaalivaihteisella autolla ajamisesta.

15.00 Bystrzyca

Puolan Bystrzycan kohdalla autoamme ajava Immanen saa viestin Kiovassa olevalta avustusryhmän perustaneelta yhteyshenkilöltä. Viestissä annetaan lupa merkitä molemmat lahjoitettavat autot samaan lahjakirjeeseen. Toimin itse letkan ensimmäisen auton kartturina. Immaselle kilahtaa ryhmään viestejä kiihtyvään tahtiin. Autoistamme vaaditaan vielä edellisten lisäksi sähköisiä tulli-ilmoituksia.

– Selvitin Ukrainan suurlähetystöstä helpompaa tapaa lahjoittaa autoja Suomesta Ukrainaan. Suurlähetystö suositteli ajamaan autot Varsovaan ukrainalaisten vastaanottovarikolle, mutta tällöin emme olisi voineet varmistaa, mihin autot lopulta päätyvät. Ainoa tapa varmistaa lahjoitusten päätyminen haluamallemme joukko-osastolle, oli lähteä itse ajamaan, Immanen vakuuttaa.

17.00 Krasnystaw

Viestisovellukseen kilahtaa Kiovan alueturvajoukkojen komentajalta kirje. Käskykirjeen turvin saamme luvan käyttää humanitaarista kaistaa jonottamatta rajalla. Rajanylitykseen on sovittu tiukka aikaikkuna seuraavalle aamulle kello 9.

Vihdoin perillä Ukrainan rajan tuntumassa

18.15 Hrebenne

Hrebennen rajalla

Lahjoitettaville autoille pitää saada vielä lopulliset vientiluvat EU:sta Ukrainaan. Ajaessamme kohti raja-asemaa Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneen maan loputun materiaalitarve iskee kasvoille. Katkeamaton rekkajono Ukrainan rajalle on 15 kilometriä pitkä.

Ruuhkaisella Ukrainan vastaisella rajalla tunnelma on jännittynyt. Rajapuomilla konepistoolein aseistautuneet rajavartijat käskevät meidät tiukasti takaisin istumaan autoihin, kun yritämme nousta kysymään vientilupia myöntävän toimiston sijaintia.

Pieni lupatoimisto löytyy lopulta 25 kilometrin päästä rajalta vanhan teollisuuskiinteistön sisäpihalta.

Torstai 26.5

08.30 Puolan ja Ukrainan välisellä rajalla

Yövyttyämme lähellä rajaa sijaitsevassa hotellissa lähdemme aamulla ensitöiksemme tankkaamaan molempien maastureiden tankit täyteen. Viimeinen tapaaminen on sovittu rajalinjan Puolan puoleisen kaupan pihaan.

Odottelun jälkeen paikalle ilmestyy värikäs hahmo. Värikkääseen paitaan sonnustautuneella miehellä on Ukrainan armeijan tunnus farkkuliivinsä selkämyksessä sekä tatuoituna hänen päähänsä. Rintamusta koristaa punainen kukkanen.

Siirrymme ruuhkaiselle rajavyöhykkeelle. Luovuttaessamme avaimia ja autoihin liittyviä dokumentteja kuljettajille, aseistautuneet rajavartijat käskevät kiiruhtamaan ja siirtymään nopeasti eteenpäin. Aidan vieressä kyyhöttää jalkaisin takaisin Ukrainaan pyrkivä äiti pienen poikansa kanssa. Vapaaehtoiset ottavat äidin ja pojan punaisen auton kyytiin.

09.15

Autot ylittävät rajavyöhykkeen. Matkaa Helsingistä Ukrainan rajalle kertyy lopulta 1286 kilometriä. Rajalta Joseph, Martin, Marko ja Juri ajoivat vielä 580 kilometrin matkan Kiovaan.

Kolmen vuorokauden kuluttua autojen luovutuksesta vapaaehtoisten salattuun viestiryhmään ilmestyy kuva Kiovasta virolaiselta avustusryhmän perustajalta.