Korkein oikeus (KKO) antoi torstaina ennakkopäätöksen niin kutsutuista kiky-tunneista.

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt tekivät vuonna 2016 kilpailukykysopimuksena (kiky) tunnetun työehtosopimuksen, jossa vuosittaista työaikaa kokoaikatyössä pidennettiin keskimäärin 24 palkattomalla tunnilla. Tarkoituksena oli muun muassa parantaa suomalaisen työn ja yritysten kilpailukykyä ja lisätä talouskasvua.

KKO:n käsiteltävänä oli tapaus, jossa työnantaja pidensi suunnittelu- ja konsulttialan ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksen piirissä olleen työntekijänsä työaikaa puolella tunnilla viikossa. Työajan pidennyksestä tehtiin työpaikalla työehtosopimuksen mukainen paikallinen sopimus.

Työntekijä vei työajan pidennyksen oikeuteen. Aiemmin käräjä- ja hovioikeus katsoivat, ettei yritys voinut pidentää työsopimuksella sovittua työaikaa työehtosopimuksella ja määräsivät työnantajan maksamaan miehelle palkan lisätyöstä.

KKO: Työsopimuksen ehtojen heikennys ei ollut kohtuuton

KKO oli asiasta eri mieltä. KKO katsoo ennakkopäätöksessään, että työehtosopimuksella oli poikkeuksellisesti voitu heikentää työntekijän työsopimuksella sovittuja ehtoja.

– Vaikka työehtosopimukset yleensä määrittävät vain työehtojen vähimmäistason, joissakin tilanteissa työehtosopimuksella voidaan muuttaa työsopimuksen ehtoja myös työntekijän vahingoksi, KKO sanoi.

KKO:n mukaan käsitellyssä tapauksessa oli ilmeistä, että työehtosopimuksen tehneiden järjestöjen nimenomaisena tarkoituksena oli ollut, että työajan pidennys koskee kaikkia sen piirissä olevia työntekijöitä. KKO:n mukaan työsopimuksen ehdot eivät käsitellyssä tapauksessa myöskään heikentyneet niin olennaisesti, että muutosta olisi voitu pitää kohtuuttomana.

Näin ollen KKO kumosi hovioikeuden tuomion ja hylkäsi työntekijän kanteen.

Savonlinnassa suuri rakennuspalo työllisti pelastuslaitosta pitkälle torstaiaamuun.

Kyseessä oli vanha tyhjillään oleva 1200 m2 kokoinen rakennus, joka tuhoutui valtaosin. Rakennus liittyy alueella vuosikymmeniä sitten toimineeseen sahaan. Palosta levisi kaupunkialueelle runsaasti terveydelle haitallista savua.

Pelastuslaitos poistui palopaikalta torstaina puolenpäivän jälkeen, ja luovutti kiinteistön omistajan jälkivartiointiin. Poliisi ja pelastuslaitos aloittavat palon syttymissyyn tutkinnan todennäköisesti viikonlopun aikana.

Päivystävä palomestari Ville Tuovinen kertoo pelastuslaitoksen merkanneen rakennuksen eristysnauhoilla. Ulkopuolisten ei ole syytä pyrkiä palopaikalle.

– Siellä on sortuneita rakenteita ja lämpökuorman takia heikentyneitä rakenteita. Rakennuksessa ei ole turvallista olla sisällä tai välittömässä läheisyydessä.

Hälytys ennen yhtä yöllä

Paikalla kahden aikaan yöllä oli 12 pelastuslaitoksen yksikköä. Hälytys palosta tuli hieman ennen yhtä yöllä.

Tilanteesta annettiin vaaratiedote.

– Vaaratiedote annettiin, koska savunmuodostus oli runsasta ja tuuli painoi savua keskustaan. Kyseessä oli varotoimi, mukana ei ole mitään vaarallisia aineita, sanoo paikalla ollut päivystävä palomestari, palopäällikkö Antti Peltonen.

– Se hyvä puoli tässä on, että suuri osa ihmisistä on nukkumassa ja kotona. Moni kuulee asiasta vasta aamulla.

Pelastuslaitoksella ei ole tiedossa, että palossa olisi sattunut henkilövahinkoja eikä sellaista epäillä. Syttymissyy ei ole selvillä.

– Käsittääkseni tähän ei tule sähköjä ja täällä ei ole toimintaa. Harvemmin nämä itsestään syttyy, mutta poliisi tutkii.

Alueen asukkaita kehoitettiin pysymään sisällä ja sulkemaan ilmanvaihto.

Juttua päivitetty 30.6.2022 kello 14.06 palonsyyn tutkintaan ja jälkivartiointiin liittyvillä tiedoilla.

Pitkospuut johtavat Soukonkorven suolle, jonka tarina kertoo suomalaisten suhtautumisesta luontoon – ja erityisesti siinä tapahtuneista muutoksista.

Kävimme GTK:n erikoistutkijan Liisa Maanaviljan kanssa täällä viimeksi tasan kymmenen vuotta sitten. Tuolloin hän oli Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija.

Yritämme etsiä merkkejä siitä, mitä Soukonkorvelle kuuluu juuri nyt.

Soukonkorpi on yksi niistä lukemattomista soista, jotka on ojitettu tuottavampaan tarkoitukseen metsiksi, pelloiksi tai turpeennostoalueiksi. Täällä ojat kaivettiin 1930-luvulla, jotta korvesta tulisi kuivempi ja puut kasvaisivat nopeammin tukkipuiksi.

Mutta samalla maan sammalpeite kutistui ja luonto köyhtyi.

Myöhemmin havahduttiin siihen, että soiden vähyys on vakava uhka luonnon monimuotoisuudelle. Vuonna 1995 alkoi Soukonkorven ennallistaminen. Tämä on yksi ensimmäisistä soista koko maassa, jossa kelloja yritetään kääntää taaksepäin.

Siksi tämä on erinomainen paikka tutkia, kuinka hyvin ojituksen aiheuttamat haavat voi parantaa.

Liesjärven kansallispuistoon kuuluvassa Soukonkorvessa tavoitteena on erityisesti luonnon rikastaminen, mutta toiveissa on myös ilmastonmuutoksen hillintä. Lopputuloksen määrää luonto, joka voi yllättää – niin tälläkin kertaa.

Suuret muutokset tapahtuvat maanpinnan alapuolella

Liisa Maanavilja on erikoistunut soiden kasvillisuuteen ja suoekosysteemin toimintaan. Siksi hän ottaa esiin keittiöveitsen ja alkaa hakata sillä suota riuskoin ottein.

Maan alta paljastuu se, kuinka hyvin sammal on lähtenyt kasvamaan. Selväksi käy myös se, miksi hyvinvoiva sammalkerros on tärkeä veden imeytymiselle.

Soiden ennallistaminen ja monimuotoisuuden arvostus ovat lähteneet nousuun

Yksi syy edelliseen vierailuumme vuonna 2012 oli se, että soiden ennallistamistahdin pelättiin hiipuvan.

Ennallistamisen määrän suhteen Maanaviljalla on hyvä uutinen.

Metsähallituksen tilastojen perusteella vuotta 2012 seurasi hieman hiljaisempi kausi, mutta viime vuosina tahti on ollut kovempi kuin koskaan aiemmin.

Suomen liki viidestä miljoonasta ojitetusta suohehtaarista on ennallistettu vasta alle prosentti, mutta suunta on oikea.

– Ennallistaminen lisääntyy tulevaisuudessakin. Kymmenen vuotta sitten sitä tehtiin vain valtion suojelualueilla, mutta nyt sitä on alettu tehdä myös yksityismailla, sanoo Maanavilja.

Tutkijan mukaan luonnon monimuotoisuudesta puhuttiin kyllä myös vuosikymmen sitten, mutta nyt se on noussut ilmastonmuutoksen kanssa politiikan keskiöön.

– Ihan koko EU:n tasolla on aika kovat monimuotoisuustavoitteet vuoteen 2030 ja ennallistaminen on niissä mukana.

Ennallistettukaan suo ei välttämättä palaa ennalleen

Vaikka ennallistettujen soiden hehtaarimäärät kasvavat, ne eivät ole samanlaisia kuin ennen ojitusta vielä pitkään aikaan – jos koskaan. Ennallistaminen sysää liikkeelle muutosten sarjan, joka kestää vuosikymmeniä ja voi yllättää tutkijatkin.

Soukonkorpi ennallistettiin melkein 30 vuotta sitten ja nyt monella paikalla maisemaa hallitsevat koivut.

Tämä ei ole sitä mitä ennallistamisen alussa ajateltiin, eikä sitäkään millainen suo on mitä todennäköisimmin ollut sata vuotta sitten.

– Monessa kohtaa koivut eivät näytä kovinkaan paljon suuremmilta kuin kymmenen vuotta sitten. Jäävätkö ne tällaisiksi vai mitä seuraavaksi tapahtuu? En osaa sanoa, sanoo Maanavilja.

Tärkeintä on, että suo on rikkaampi. Luonnon monimuotoisuus on peruskivi kaikelle sille, miksi ihmisten elämä maapallolla on mahdollista sellaisena kuin mitä se nyt on.

Monimuotoisuus on myös moraalinen kysymys. Millaisen perinnön jätämme tuleville sukupolville? Mikä on luonnon itseisarvo?

Luonnon monimuotoisuus ja ilmastotavoitteet eivät aina kulje käsi kädessä

Parhaimmillaan ennallistamisesta on monenlaisia hyötyjä. Suosta tulee paitsi monimuotoisempi, myös parempi vesien suodattaja, sekä tulvien ja ilmastonmuutoksen hillitsijä.

Vuonna 2012 tutkimustieto ilmastovaikutuksista oli puutteellista ja valitettavasti tietoa puuttuu yhä.

Tieto olisi ensiarvoisen tärkeää, koska ennallistaminen voi lisätä suon kokonaispäästöjä ainakin jonkin aikaa.

Nyrkkisäännöt toki tunnetaan.

– Rehevät suot ovat Suomessa kaikkein uhanalaisimpia ja monimuotoisuuden takia niitä olisi hyvä ennallistaa. Mutta niillä kasvihuonevaikutus ei välttämättä ole niin positiivinen kuin karummilla soilla, sanoo Maanavilja.

Vaikka perusasiat tiedetään, asia kaipaisi Maanaviljan mielestä lisää tutkimusta. Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) laskelmissa ennallistetun suon ilmastovaikutukset lasketaan vastaavan luonnontilaisen suon perusteella.

– Mutta kyllä ennallistetuissa soissa on omat erityispiirteensä, joiden takia ilmastovaikutukset eivät välttämättä ole samat, sanoo Maanavilja.

Tiedon tärkeys on korostunut kymmenen vuoden takaisen retkemme jälkeen.

– Kyllä kriisitietoisuus on lisääntynyt ja kriisi pahentunut. Nyt on alettu ajatella enemmän, että meillä ei ole aikaa ottaa edes niitä väliaikaisia korkeita päästöjä. Vaikka eiväthän soiden metaanipäästöt ole tietenkään tätä pahaa tilannetta aiheuttaneet.

Nousevatko kuuset sittenkin takaisin valtalajiksi?

Lyhyt tutkimusmatkamme Suokonkorvessa Kanta-Hämeen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajamailla alkaa olla päätöksessä. Katselemme ympärillämme maisemaa, joka kuvastaa parhaiten mustikkakorpea, jollaiseksi tutkijat odottivat suon laajemminkin muuttuvan.

Maanavilja upottaa jälleen keittiöveitsensä sammaleeseen tutkiakseen sen kasvua.

– Kyllä se ällistyttää, että kuinka paljon sammal todella kasvaa. Suomessa ei kovin moni asia kasva kovin nopeasti. Maatalouden suhteen olemme vähän äärirajoilla, että miten viljelykasvit kasvavat näin pohjoisessa. Mutta rahkasammal täällä kyllä kasvaa, Maanavilja sanoo.

Vielä viimeisillä pitkospuilla Maanavilja tekee kiinnostavan havainnon. Ehkäpä koivujen lähtölaskenta suolta on sittenkin jo alkanut. Sellaisilla paikoilla, joissa sammal on kasvanut kaatuneen puunrungon päälle, näkyy siellä täällä kuusentaimia.

Jos kuuset pääsevät näillä paikoilla kasvamaan, ne voivat ohittaa koivut ja jättää ne varjoonsa. Tämä kehityskulku voisi johtaa siihen, että Soukonkorvesta tulisi sittenkin nykyistä laajemmin kuusivaltainen korpi.

Tulevat vuosikymmenet näyttävät, miten käy. Palatkaamme siis paikalle taas kymmenen vuoden kuluttua.

Juttuun on antanut haastattelun tai kommentteja myös Kaisu Aapala / SYKE, Tuomas Aakala / Itä-Suomen yliopisto, Paavo Ojanen / Helsingin yliopisto, Markku Koskinen / Helsigin yliopisto, Eerika Tapio / Metsähallitus.

Voit keskustella luonnon monimuotoisuudesta perjantaihin 1.7. kello 23:een asti.

Lue 10 vuoden takainen juttu tästä linkistä:

• Kuivatettu suo herätettiin henkiin – jatko hataralla pohjalla

Lue myös suunnitelmasta luontokadon pysäyttämiseksi:

Suomi valmistelee kunnianhimoista suunnitelmaa luontokadon pysäyttämiseksi – "Rahoitus pitää kymmenkertaistaa", sanoo SLL

Somehitiksi päässyt valokuva Helsingin Mäkelänkadun luonnon kyllästämästä raitiovaunureitistä on kirvoittanut useita innokkaita kuvaajia ikuistamaan raitiokiskojen vihreyttä.

– Somehitin jälkeen ero kuvaajien määrässä on ollut silmiinpistävä, kertoo Helsingin seudun liikenteen liikennehenkilökunnan päällikkö Pasi Singh.

Hän kysyi asiasta raitiovaunukuljettajilta. Kaikki vastanneet olivat huomanneet, että valokuvaaminen oli lisääntynyt Sörnäisistä Käpylään kulkevan rataosuuden välissä, etenkin Vallilan kohdalla.

Kun yhdysvaltalainen Daniel Trubman jakoi 8. kesäkuuta Twitterissään helsinkiläisen Ants Vahterin ottaman valokuvan, se nousi välittömästi somehitiksi.

Kuvaa raitiovaunusta luonnonvihreällä Mäkelänkadun reitillään jaettiin yli 10 000 kertaa, ja se sai miltei 140 000 tykkäystä. Jopa pääministeri Sanna Marin intoutui kommentoimaan kuvaa, josta nousi kaupunkipoliittinen keskustelu.

Mäkelänkadulla kuvataan asiallisesti, keskustassa ei

Pasi Singhin mukaan valokuvia on Mäkelänkadulla otettu asiallisesti ja valppaina.

– Kuljettajat eivät ole kokeneet ilmiötä lainkaan häiritseväksi tai turvallisuutta vaarantavaksi. Radalla liikkuva raitioliikenne on huomioitu, Singh kertoo.

Kuvaussessioista ei ole Singhin mukaan seurannut vaaratilanteita, lähellä piti -tilanteita tai hidasteita.

Samaa ei voi sanoa keskusta-alueen raitiotiepätkistä Aleksanterinkadulla, Kauppatorilla ja Katariinankadulla. Singhin mukaan alueella vilisee paljon turisteja etenkin kesäisin, jonka vuoksi kuljettajien on oltava tarkkana näillä osuuksilla ajaessaan.

– Kaikki eivät hahmota, että raiteilla liikkuu kulkuväline. Joskus turistit ovat maanneet raiteilla valokuvia ottaessaan, Singh kertoo.

Vakavilta vaaratilanteilta on silti vältytty myös keskusta-alueella.

– Kuskien on oltava erityisen hereillä keskustassa. Välillä on käytettävä tööttiä.

HSL ei kannusta asiattomaan oleskeluun raitioteiden kiskoilla.

Voit keskustella aiheesta 30.6. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Helsingin ratikat siirtyivät harvempaan vuoroväliin – syynä pitkittynyt kuljettajapula

Nato-maat päättivät tiistaina kutsua Suomen ja Ruotsin liittokunnan jäseniksi. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mukaan liittymispöytäkirja allekirjoitetaan viimeistään ensi tiistaina.

Pöytäkirjan myötä Suomesta ja Ruotsista tulee Naton tarkkailijajäseniä, Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg avaa prosessin jatkumista Ylen aamussa.

– Aletaan olla entistä tiiviimmin (Naton) kokouksissa. Myöskin virkamiestasolla yhteistyö sotilaiden kanssa tulee tiivistymään, kun mennään kohti jäsenyyttä, milloin se ikinä tapahtuukaan, Forsberg sanoo.

• Lue myös: Yle seuraa Naton huippukokousta tässä artikkelissa

Kaikkien 30 Naton jäsenmaan tulee ratifioida Suomen ja Ruotsin jäsenyys. Forsbergin arvion mukaan tämä tulee kestämään nopeutetussa aikataulussa ainakin muutaman kuukauden.

– Osa maista tekee ratifioinnin hyvinkin nopeasti, mutta aina on se viimeinen maa. Usein on saattanut mennä lähes vuosikin.

Nato: Venäjä ja terrorismi suurimmat uhat

Nato-maiden eilisessä julkilausumassa Venäjä ja terrorismi määriteltiin tämän hetken suurimmiksi uhkiksi jäsenmaiden turvallisuudelle. Samalla julkaistussa Naton uudessa strateginen konseptissa liittoutuman tärkeimmiksi tehtäviksi määriteltiin pelote ja puolustus, kriisintorjunta sekä turvallisuusyhteistyö.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kertoi myös tiedotustilaisuudessa ennen huippukokouksen alkua, että Naton valmiusjoukkojen (NRF) määrää kasvatettaisiin yli 300 000:een.

Forsberg muistuttaa, että strateginen konsepti on ohjeellinen ja ajassa elävä asiakirja, joka uudistetaan noin kymmenen vuoden välein.

– Usein sen aikana tilanne on täysin toisenlainen, kuin milloin strateginen konsepti on hyväksytty. Käytännössä Nato toimii tilanteen mukaan, eikä strateginen konsepti sido Naton toimintaa pidemmällä aikavälillä, Forsberg sanoo.

Valmiusjoukkojen vahvistaminen kertoo hänen mielestään, että Nato haluaa parantaa pelotevaikutustaan itäisillä alueillaan ja kykyä siirtää joukkoja sinne, missä niitä ehkä tarvitaan.

– Kysymyshän ei ole akuutti tällä hetkellä Natonkaan näkökulmasta, eivätkä nämä joukotkaan hetkessä synny. Tämä on pidemmän aikavälin valmistamista.

"Putin on nyt hyvä poliisi"

STT kertoo Venäjän presidentti Vladimir Putin kommentoineen eilen, että Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys ei ole Venäjälle ongelma, vaan kyse on maiden sisäisestä asiasta.

Samaan aikaan Venäjän entinen presidentti Dmitri Medvedev on sanonut Venäjän vahvistavan rajojaan ja voivan esimerkiksi asentaa Iskander-ohjuksia "maiden kynnykselle", jos Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon.

Forsberg näkee, että Putinin kritiikki alkaa siirtyä enemmän Naton sotilasinfrastruktuurin tuomiseen Suomeen ja Ruotsiin, eikä jäsenyyteen sinänsä. Venäjällä on ollut aiemminkin kaksi linjaa kommentoida maiden Nato-jäsenyyttä.

– Putin on nyt hyvä poliisi ja Medvedevistä on tullut paha poliisi, kun ehkä aikaisemmin ajateltiin hieman toisin päin.

Lue lisää:

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola: Suomen Nato-jäsenyys etenee nyt ohituskaistalla, vaikka mutkiakin voi tulla

Nato-maiden turvallisuushuolet ovat myös Suomen huolia, sanoo Matti Vanhanen

Sekä koronakriisillä että Ukrainan sodalla on hopeareunus, joka on väriltään vihreä. Vuonna 2020 koronan rajoitustoimien vuoksi matkustaminen ja muu taloudellinen toiminta vähenivät niin paljon, että vuosikymmenten kasvun jälkeen ilmastopäästöt notkahtivat alaspäin ensimmäisen kerran herran aikoihin.

Ukrainan sota on puolestaan nostanut bensan hinnan pilviin. Pahimpien koronasulkujen aikana eli toukokuussa 2020 yleisimmin henkilöautoissa käytetyn 95 -oktaanisen bensan litrahinta oli keskimäärin 1,28 euroa. Nyt pari vuotta myöhemmin hinta on noin kaksinkertainen. Myös tämä on hyvä uutinen ympäristölle.

Kun YK:ta oltiin perustamassa toisen maailmansodan jälkeen, Winston Churchill lausui, ”Älä anna koskaan hyvän kriisin mennä hukkaan”. Juuri nyt meillä on mahdollisuus pelastaa maapallo lapsillemme vähentämällä riittävän rajusti fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Siksi – vaikka kuinka sattuisi – bensan hinnan nousu on niin hyvä asia.

Mutta entä ne, joiden on pakko ostaa kallista bensaa ja tinkiä muusta välttämättömästä kulutuksesta? Jos heille sanoo, että ostakoot sähköauton, se kuulostaa samalta kuin ennen Ranskan vallankumousta kuningatar Marie Antoineten suuhun (virheellisesti) laitettu lausahdus – rajusta leivän hinnan noususta kimpaantuneille alamaisilleen hänen väitetään tokaisseen: syökööt leivoksia!

Poliitikoilla on suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään.

On vaikeaa tietää, keille bensan hinnan nousu aiheuttaa ylitsepääsemättömiä vaikeuksia. Asiaan vaikuttavat tulotason lisäksi monet seikat kuten perherakenne, asuin- ja työpaikka, joukkoliikenne ja harrastukset.

Bensaan kuluu paljon rahaa, ja siksi sen kallistuminen kiihdyttää inflaatiota. Toisin kuin esimerkiksi leivän hinnan kallistuminen, tämä on kuitenkin hyvää eli toivottua inflaatiota. Jos bensan hinnan ei anneta nousta, sen kulutus ei vähene eikä ilmastotavoitteita saavuteta.

Poliitikoilla on kuitenkin suuri houkutus sekoittaa bensa ja leipä keskenään. Eikä kyse ole vain oppositiosta. Hallitus päätti helmikuussa energiapaketista, jossa työmatkavähennyksen ylärajaa nostetaan. Päätös hyödytti eniten suurituloisia autoilijoita.

Jännittävän esimerkin energian hintashokin pehmentämisestä pienituloisille tarjoaa yllättävä maa – Iran. Presidentti Mahmoud Ahmadinejad poisti vuonna 2010 energian hintatuet, minkä seurauksena bensiinin hinta nelinkertaistui ja dieselin yhdeksänkertaistui .

Vastapainoksi Iran otti käyttöön eräänlaisen perustulon. Koska hallitus ei pystynyt tunnistamaan pienituloisia, tuki maksettiin kaikille. Samansuuruisen tuen vaikutus oli kuitenkin kaikkein suurin pienituloisille. Toisin kuin pelättiin, tuntuva tukisumma ei vähentänyt työn tarjontaa.

Tarvitsemme korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Mitä Suomi voisi tästä oppia?

Toivottavasti päättäjiemme pöksyt kestävät, eikä energiahintojen nousua lähdetä suitsimaan veronalennuksilla. Päinvastoin tarvitsemme entistä korkeampia veroja ja hintoja fossiilisille polttoaineille – ja samaan hengenvetoon uudenlaisia keinoja hinnannousun kompensoimiseksi pienituloisille.

Pidän lupaavimpana keinona energiahintojen nousua kompensoivaa perustukea. Se olisi samankaltainen kuin paljon puhuttu perustulo, mutta toimisi erillään sosiaaliturvasta. Monet vastustavat perustuloa, jos sen käyttöön otto heikentää olemassa olevaa sosiaaliturvaa.

Pyrkimys pelastaa maapallo fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähentämällä ei ole yksilötason sosiaalinen riski – kuten sairaus tai työttömyys. Se on kaikkien yhteinen talkoo, johon jokaisen tulisi osallistua kykyjensä ja tarpeidensa mukaan. Perustuki auttaisi tasaamaan taakkoja.

Heikki Hiilamo

Kirjoittaja toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professorina.

Kolumnista voi keskustella 1.7. klo 23.00 saakka.

Intian pohjoisosassa Rajasthanin osavaltiossa viranomaiset pelkäävät uskonnollisten väkivaltaisuuksien leimahtavan hindumiehen murhan takia.

Kaksi muslimimiestä tappoi tiistaina Udaipurin kaupungissa hindulaisen räätälin ja kuvasi teon videolle. Ilmeisesti he yrittivät myös leikata uhrin pään irti.

Netissä julkaistulla videolla epäillyt esittelivät suuria veitsiä ja sanoivat, että teko oli kosto profeetta Muhammedin loukkaamisesta. He myös uhkasivat pääministeri Narendra Modia.

Miehet viittasivat videolla tapaukseen, jossa Intiaa hallitsevan hindunationalistisen BJP-puolueen entinen tiedottaja oli toukokuussa esittänyt profeetasta kommentteja, jotka raivostuttivat muslimeja Intiassa ja ulkomailla.

Kaksi epäiltyä on pidätetty. Intian keskushallinnon viranomaiset kuulustelevat heitä. Useat poliitikot ja muslimijärjestöt ovat tuominneet teon.

Rajasthanin poliisin pääjohtaja M. L. Lather sanoi tiedotustilaisuudessa keskiviikkona, että epäillyillä on ollut yhteyksiä pakistanilaisen Dawat-e-Islami -järjestön edustajaan. Latherin mukaan henkirikosta tutkitaan terroritekona.

Pakistanin ulkoministeriön tiedottaja on kiistänyt epäiltyjen yhteydet pakistanilaisjärjestöön.

Sosiaalisessa mediassa yllytetään väkivaltaan

Murha on raivostuttanut intialaisia. Sosiaalisessa mediassa yllytetään kostohyökkäyksiin muslimivähemmistöä vastaan.

Rajasthanin osavaltion pääministeri Ashok Gehlot on kehottanut ihmisiä pysymään rauhallisina ja luvannut ryhtyä tiukkoihin toimiin hyökkääjiä vastaan, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.

Rajasthanin poliisi on kieltänyt väkijoukkojen kokoontumisen ja katkaissut nettiyhteydet paikoitellen osavaltiossa videon levittämisen estämiseksi.

Hindujen Telegram-ryhmissä jäsenet ovat kehottaneet toisiaan hankkimaan aseita ja hyökkäämään muslimien kimppuun. Ryhmissä on myös keskusteltu siitä, että väkijoukko voisi tunkeutua poliisiasemalle, jossa epäillyt ovat pidätettynä.

Hindunationalistinen Vishwa Hindu Parishad -järjestö eli VHP on kutsunut sosiaalisessa mediassa ihmisiä maanlaajuiseen protestiin vastustamaan islamistista terrorismia.

VHP sanoi, että muslimit ovat toistuvasti järkyttäneet Intian enemmistöuskonnon edustajien tunteita.

– Teidän olisi syytä pelätä päivää, jolloin hindut alkavat vastata loukkauksiin, VHP:n korkea-arvoinen jäsen Surendra Kumar Jain jyrähti sosiaaliseen mediaan ladatulla videolla uutistoimisto AFP:n mukaan.

Viranomaiset selvittävät epäiltyjen yhteyksiä

Intian sisäministeri Amit Shah sanoi Twitterissä, että murhan tutkinta on siirretty liittovaltion poliisille.

Shahin mukaan viranomaiset selvittävät perusteellisesti, onko teon taustalla jokin organisaatio tai yhteyksiä ulkomaille.

Rajasthanin osavaltion poliisin edustaja Hawa Singh Ghumaria kertoi uutistoimisto Reutersille keskiviikkona, että henkirikos on järkyttänyt koko Intiaa.

– Meille on annettu tiukat määräykset estää kaikenlaiset protestit ja mielenilmaukset, joiden tarkoituksena on tuomita murha, Ghumaria sanoi Reutersille.

Taustalla BJP:n entisen tiedottajan kiistanalaiset kommentit

Noin puolen miljoonan asukkaan Udaipur on yksi aavikkoisen Rajasthanin osavaltion merkittävistä turistikohteista.

Udaipurin kaupunginhallinnon edustaja Bhawarlal Thoda kertoi Reutersille, että hyökkääjät olivat viiltäneet räätäliä päähän ja kurkkuun, kun tämä oli ollut ottamassa mittoja toisesta epäillystä.

Thodan mukaan räätäli oli aiemmin ollut kiinniotettuna, koska hänen puhelimestaan oli julkaistu Facebook-viesti, joka tuki muslimeja loukannutta BJP:n entistä tiedottajaa Nupur Sharmaa.

Uhrin poika kiisti Reutersille, että hänen isänsä olisi julkaissut toisia uskontokuntia loukkaavia huomautuksia. Poika vaatii, että tekijät pitää tuomita kuolemaan.

Sharma esitti loukkaavia kommentteja profeetta Muhammedista televisioväittelyssä toukokuussa. Kommentit aiheuttivat Intiassa väkivaltaisia protesteja ja diplomaattisen selkkauksen, kun useat islamilaiset maat vaativat Intialta selitystä.

BJP siirsi Sharman sivuun tiedottajan tehtävästä sekä erotti hänet puolueesta. BJP myös julkaisi tiedotteen, jossa se sanoi kunnioittavansa kaikkia uskontoja.

Pääministeri Narendra Modin hindunationalistinen puolue BJP nousi valtaan Intiassa vuonna 2014.

Ihmisoikeusjärjestöt ja jotkin ulkomaat ovat syyttäneet puoluetta siitä, että sen politiikka syrjii Intian muslimivähemmistöä. Intiassa on noin 200 miljoonaa muslimia.

Lue lisää:

Intiassa yritykset vetävät pois "sopimattomia" mainoksia – taustalla kasvava paine hinduryhmien suunnalta

Intiassa oikeus vapautti hallitsevan BJP-puolueen johtoa moskeijan tuhoamista koskevista syytteistä

Intian kuohunnalle ei näy loppua – uusi kansalaisuuslaki säikäytti muslimivähemmistön, joka pelkää jäävänsä hinduenemmistön syrjimäksi

Ylistetty tähtikaksikko Ville “Viki” Eerikkilä ja Juuso “Köpi” Kallio kuullaan perjantaina YleX Aamun lähetyksessä viimeisen kerran. Juontajapari lopettaa ohjelmassa seitsemän vuoden jälkeen.

Yhteiset työt heillä ei kuitenkaan lopu. Kaksikko jatkaa uuden ohjelmansa parissa Yle Areenan puolella tämän vuoden syksynä.

Ilmiöksi kasvaneet Viki ja Köpi tuuttaavat viimeisen lähetyksensä eetteriin Helsingin Tavastia-klubilla huomenna perjantaina kello 06–12 liveyleisön edessä.

Kysyimme heiltä muistoja seitsemän vuoden aamuherätysputkesta ja siitä, mitä he ovat toisiltaan oppineet. Ja mitä he ehkä haluavat unohtaa.

1. Miltä nyt tuntuu, kun seitsemän vuoden matka päättyy, Viki ja Köpi?

Viki: "Ristiriitaiset fiilikset. Olen todella innoissani tulevasta, mutta samalla on aina haikea olo jättää tällainen rakas ohjelma ja siirtyä eteenpäin. Muutokset ovat aina vaikeita."

Köpi: "Tämä on ollut niin iso osa molempien elämää. On odottava fiilis tulevasta, mutta samalla yritän olla olematta liian allapäin tämän päättymisestä. Tuntuu, että paljon tässä jää taakse. Aamushow'n loppumista alkaa varmaankin käsitellä kunnolla vasta kauan viimeisen lähetyksen jälkeen."

2. Mikä on ollut yhteisissä lähetyksissänne vaikea hetki, jonka toinen on pelastanut?

Viki: "Vaikeita hetkiä on tullut varmaan viikoittain. Luulen, että Köpi on useammin ollut pelastajan roolissa, kun olen itse vaikkapa möhlinyt tekniikan kanssa. Kerran meinasin tukehtua kahvilasta hakemaani spelttipuuroon kesken lähetyksen. Köpi pelasti."

Köpi: "Yritin miettiä, miten Viki on jeesannut vaikeissa hetkissä, mutta tulee lähinnä mieleen, kuinka olen leikannut hiukseni Vikin puolesta, hypännyt benjihyppyjä Vikin puolesta, auttanut Vikiä, ettei hän tukehdu puuroon tai olen käynnistellyt koneita uudelleen, kun hän ei ole saanut niitä päälle. Kyllä Viki on minut varmasti joskus pelastanut. En nyt muista, miten ja missä, mutta varmasti joku todella tärkeä juttu se on ollut."

3. Minkä oudon piirteen olette oppineet toisesta vuosien aikana?

Köpi: "Ville ei pysy paikallaan. Vietettiin yhteistä iltaa vuosia sitten, ja ihmettelin, kun Vikillä oli koko ajan kiire johonkin. Luulin, että se johtui siitä illasta, mutta myöhemmin tajusin, että Viki on sellainen koko ajan. En ymmärrä, miten hän pystyy istumaan radiostudiossa kolmen ja puolen tunnin lähetyksissä."

Viki: "Köpillä on aikamoinen bakteerikammo. Silti hän on valmis tekemään asioita viihteen puolesta. Pyysin Köpiä tunkemaan kätensä juustonaksupussiin, pyörittelemään kättään siellä ja nuolemaan sormensa. Vaikka se oli hänelle hirvittävän ällö asia, hän teki sen silti."

Köpi: "Tuon olinkin unohtanut. Silloin meinasin oksentaa. Aika järkeviä juttuja on tullut tehtyä radiotyössä."

4. Mitä ammatillista olette oppineet toisiltanne, mitä hyödynnätte jatkossa työssänne?

Viki: "Olen oppinut Köpiltä, että kun kohteet pidetään kondiksessa, niin lähes mistä vain voi vääntää huumoria."

Köpi: "Olen oppinut Villeltä rauhallisuutta, jota olisin varmasti tarvinnut jo nuorempana. Ja Villehän on maailman paras heittäytymään toisen ihmisen juttuun mukaan. Olen itse aina halunnut pitää narut käsissä, mutta kun olen nähnyt, miten Ville heittäytyy minun juttuihini mukaan, niin olen itsekin oppinut hyppäämään toisen virran vietäväksi."

Viki: "Ja olemme molemmat toisiltamme oppineet, että sitä parempi mitä enemmän on oma itsensä. Ei mitään esittämistä."

Köpi: "Joo, sitä ei tarvitse pelätä. Maailman meininki on mennyt ehkä siihen suuntaan, että ihmiset pelkäävät olla oma itsensä, ja että sanomista tulee ja muut katsovat sinua väärin tai kieroon. Tuntuu, että meillä omana itsenä oleminen on vain lisääntynyt. Ei sitä jaksa koko ajan miettiä, että mitä 350 000 ihmistä sinusta ajattelee."

6. Mitä Tavastia-klubilla tapahtuu perjantaina?

Viki: "Siellä tapahtuu kaikenlaista ja vaikka mitä. Kaksi ja puoli tuntia lisää lähetysaikaa normaaliin verrattuna. Tiedossa on meidän suosituimpia ohjelmaosioita, vierailevia työkavereita ja paljon yllätyksiä. Isoin ero on, että siellä on satapäinen yleisö nauramassa, itkemässä, taputtamassa ja kommentoimassa. Se tuo täysin uuden ulottuvuuden lähetykseen."

Köpi: "Veikkaan, että yleisön läsnäolo tuo kotikatsomoihinkin sellaista kylmien väreiden mahdollisuutta. Kaikkea ei voi paljastaa, mutta tiedossa on myös joitain tiettyjä päätöksiä tietyille asioille, mitkä ovat jääneet tässä seitsemän vuoden aikana auki. Tulee tunteikas setti. Ja kaikkien aikojen show."

Vikin ja Köpin viimeisen YleX Aamun lähetyksen voi kuunnella Yle Areenan kautta täältä.

Lue myös:

Suosikkisarja M/S Romantic kahmi palkintoja Venla-gaalassa, YleX Naurumaraton on vuoden paras ohjelma – katso kaikki palkitut tästä

YleX Aamun juontajat Viki ja Köpi lopettavat päivittäiset radiolähetykset

Lahti Events haluaa Kymiringiltä selvityksen siitä, pystyykö se pitäytymään tapahtumayhtiön kanssa tehdyissä sopimuksissa.

Lahden kaupungin tapahtumayhtiö oli sopinut Kymiringin kanssa MotoGP-kisan tapahtumatuotannosta tänä kesänä Iitissä, mutta kisa peruttiin, koska rata ei täyttänyt vaatimuksia. Lahti Events neuvottelee parhaillaan Kymiringin kanssa peruuntuneen MotoGP-osakilpailun korvauksista.

Tällä viikolla kaksi rakennusurakoitsijaa haki Kymiringiä konkurssiin maksamattomien saatavien vuoksi.

Lahti Eventsin tiedotteen mukaan selvityspyyntö liittyy ensisijaisesti elokuuksi alueelle suunniteltuihin tapahtumiin.

– Meidän intresseissämme on hoitaa jo sovitut tapahtumat maaliin mahdollisimman laadukkaasti ja minimoida radan vaikeuksista aiheutuvat tappiot omalle liiketoiminnallemme, kertoo Lahti Eventsin toimitusjohtaja Emilia Mäki tiedotteessa.

Lahti Eventsin mukaan yhtiö ei voi tällä hetkellä kommentoida tilannetta tarkemmin, koska neuvottelut sekä tulevista tapahtumista että MotoGP-korvauksista ovat kesken.

Tarvittaessa oikeustoimia

Lahti Events on varautunut tarvittaessa ryhtymään oikeudellisiin toimenpiteisiin oikeuksiensa toteuttamiseksi. Yhtiö kertoo myös sitoutuneensa suoriutumaan omista korvausvelvoitteistaan kumppaneilleen riippumatta Kymiringin kanssa käytävien neuvottelujen lopputuloksesta.

Lahti Events on hakenut omistajaltaan Lahden kaupungilta turvaavaa rahoitusta maksujen suorittamiseksi tapahtumajärjestelyjä tehneille kumppaneilleen eli lahtelaisille yrityksille.

– Ymmärrämme kiinnostuksen asiaa kohtaan sekä tilanteen herättämät kysymykset. Emme kuitenkaan voi tässä kohtaa ottaa riskiä, että syyllistyisimme sopimusrikkomukseen julkaisemalla salassa pidettäväksi sovittuja asioita. Tiedotamme siis molemmista asioista heti, kun se on neuvottelutilanteen osalta mahdollista, toimitusjohtaja Emilia Mäki sanoo tiedotteessa.

Yle yritti torstaina useasti tavoittaa Kymiringin toimitusjohtaja Riku Rönnholmia ja yhtiön hallituksen puheenjohtaja Tapio Nevalaa kommentoimaan tilannetta.

Kuuden yliopiston pääsykoepisteitä nähneet hakijat eivät voi pisteidensä perusteella tietää saavatko he opiskelupaikan.

Suomenkielisistä hakukohteista näkyvillä olivat oikeustieteellisen alan, biologian ja ympäristötieteiden ja metsätieteen yhteisvalinnan koepisteet sekä kasvatusalan VAKAVA-kokeen pisteet.

Lisäksi nettin tuli osa lääketieteellisen alan koepisteistä.

Ruotsinkielisistä hakukohteista näkyvillä olivat Åbo Akademin yhteisvalinnan ja oikeusnotaarikoulutuksen B-osan koepisteet.

– Hakijoiden koepisteet olivat eilen näkyvillä muutaman tunnin ajan, kun Tulokset korkeakouluun -sivuston palomuuri petti, kertoo valintakokeet järjestäneen Metropolia-ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Tuomas Orama.

Hakijat ovat voineet nähdä vain omat pistemääränsä sivuston vaatiman vahvan sähköisen tunnistautumisen vuoksi.

Orama sanoo, että tekninen vika ei aiheuttanut tietoturvariskiä.

Kokeissa automaattitallennus puolen minuutin välein

Osa pisteitään nähneistä on ollut sitä mieltä, että kaikki kokeen vastaukset eivät ole heidän osaltaan tallentuneet.

– Emme ole saaneet tästä minkälaista palautetta. Mahdollisia palautteita tullaan käsittelemään oikaisuvaatimusten perusteella, sanoo Orama

Metropolian järjestämiin sähköisiin pääsykokeisiin osallistui lähes 100 000 ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin hakenutta.

– Meillä on varmasti selvitettävää, mutta meillä on kattavat lokitiedot kaikkien käyttäjien tekemistä toimista järjestelmissä.

– Kaikki tapahtumat nähdään mitä hakijat ovat tehneet ja mitä automaattinen tallennus on tehnyt.

Muraja sanoo, että sähköisen kokeen automaattinen tallennus toimii siten, että se tallentaa vastaukset noin puolen minuutin välein.

– Jos olet kirjoittamassa esseetä, niin maksimissaan puolen minuutin aikana kirjoitettu teksti voi jäädä tallentumatta, jos olet poistumassa osioista etkä noudata kehotusta, jossa sanotaan, että sinulla on tallentamattomia tietoja, Muraja tarkentaa.

Pisteet ovat vahvistettuja pisteitä

Hakijat näkivät palvelusta kokeesta riippuen esimerkiksi valintakokeen kokonaispisteet, sisältöaluekohtaiset pisteet, koekysymykset ja antamansa vastaukset.

Palvelussa näkyneet pisteet ovat vahvistettuja ja Opintopolkuun siirrettyjä valintakoepisteitä.

Hakijoille on tiedotettu asiasta tänään Opintopolku-palvelussa.

Kaikki yliopistojen pääsykokeisiin osallistuneet pääsevät katsomaan omat koepisteensä Valintakoepisteet -palvelusta 8. heinäkuuta.

Opiskelijavalinnat ovat vielä kesken

Vaikka koepisteet ovat selvillä, se ei merkitse sitä, että opiskelijavalinnat näillä aloilla olisi jo tehty.

Näkyville tulleista koepisteistä ei voinut päätellä, saako opiskelupaikkaa vai ei.

Yliopistot tai yhteisvalinnat tekevät mahdolliset pisteiden skaalaukset ja muut opiskelijavalintoihin liittyvät päätökset omien menettelytapojensa mukaan.

Lääketieteellisen alan valinnat pyritään saamaan valmiiksi ensi viikon alkupuolella, kertoo yhteisvalinnan koordinaattori Minna Hallia.

Oikeustieteellisen alan valinnat julkaistaan 8. heinäkuuta mennessä, kertoo oikeus- ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintojen koordinaattori Sanna Piesanen.

Uutista on täydennetty klo 14.57 koevastausten tallentumista koskevilla tiedoilla.

Lue myös:

Yliopistojen todistusvalinta remonttiin: ylioppilasarvosanojen pisteytys uusiksi, todistuksella valittavien ei tarvitse lukea pääsykokeisiin

Yliopistojen valintakokeisiin iso uudistus – pääsykokeista tulee sähköisiä, kokeiden määrä vähenee ja eri aloille tulee yhteisiä kokeita

Jännittäminen voi pilata hakijan opiskeluhaaveet, mutta sen voi selättää – lue uravalmentajan neljä vinkkiä pääsykokeisiin valmistautumiseen

Työterveyslääkärien yhdistyksessä katsotaan, että THL:n johtajan Mika Salmisen arvostelun vauhdittama työterveyshuoltoa koskeva keskustelu on jäänyt kapeaksi.

Yhdistyksen puheenjohtajan Anniina Anttilan mukaan ongelmia on nähty työterveyshuollon yhteydessä tarjotuissa sairaanhoitopalveluissa. Niiden myötä töissä olevilla voi olla terveyskeskusten tarjontaa nopeampi pääsy lääkärin vastaanotolle. Lakisääteinen tehtävä on kuitenkin toisaalla.

– Työterveyshuollon ydin on työkykyongelmien ennaltaehkäisyssä ja ratkaisujen löytämisessä, hän sanoo.

Anttila korostaa, että työterveyshuollon erikoislääkärin työnkuva on pitkälti lakisääteistä työterveyshuoltoa. Sen perusajatuksena on, että ihmiset eivät sairastuisi työssään ja pärjäisivät työelämässä työkykyisinä.

Vaikutusmahdollisuuksia työoloihin

Siihen kuuluvat muun muassa työhöntulotarkastukset, altisteisiin ja työoloihin liittyvät selvitykset, sekä varhainen puuttuminen työkykyongelmiin.

– Sairaanhoito on vapaaehtoinen lisä, jonka työnantajat voivat tarjota. Se on yksilöasiakkaalle näkyvin osa työterveyshuoltoa, jos ei ole ollut mitään työkykyongelmaa. Tai ei ole ollut työssä, jossa on terveysaltisteita.

Myös taloudellisessa mielessä on helppoa perustella nopeaa sairaanhoitoa.

– Työikäiset pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä paitsi työtehtäviensä kautta myös rahoittamalla verotuksen kautta muuta palvelujärjestelmää, Anttila muistuttaa.

Ongelmien varhaiset merkit tunnistettava

Sairaanhoito auttaa myös työterveyshuollon ydintehtävien hoidossa.

– Parempi olisi, että työterveyshuollossa samalla palveluntuottajalla olisi ainakin suppea sairaanhoito. Tämä siksi, että pystyisimme tunnistamaan ihmisiä, joilla on uhkaava työkykyongelma.

Hän katsoo, etteivät työantajien sairaanhoitopalveluihin käyttämät rahat ole otettavissa perusterveydenhuoltoon.

– Se on aika vaikeaa, koska järjestelmän rahoittavat pääosin työnantajat ja työntekijät. Eivät ne työnantajat purematta nielisi sitä, että sieltä yritettäisiin siirtää rahaa pois.

Täysin julkisena palveluna järjestetty työterveyshuolto ei Anttilan mukaan vaikuta realistiselta.

– Kaikkien etu on, jos julkiset palvelut toimivat hyvin eikä kunnallisessa työterveyshuollon palveluntuotannossa ole mitään vikaa. Mutta jos estettäisiin se, että työterveyshuollot tuottavat sairaanhoitopalveluita, yritykset hankkisivat enemmän sairauskuluvakuutuksia henkilöstölleen, hän uskoo.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Helteinen sää jatkuu viikonloppuna. Aivan pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta lämpötilat keikkuvat 30 asteen tuntumassa ja ylikin ainakin perjantaina ja lauantaina, kertoo Ylen meteorologi Elias Paakkanen.

Enimmäkseen on aurinkoista, mutta paikoin voi tulla ukkoskuuroja. Perjantaina ukkoset sijoittuvat Lappiin ja mahdollisesti Ahvenanmaalle ja lauantaina laajemmin länsirannikolle, hän ennustaa.

Sunnuntaikin on on vielä helteinen, mutta säätyyppi muuttuu, kun säärintama sateineen kulkee Suomen yli.

– Odotettavissa on sade- ja ukkoskuuroja, ja niiden perässä hieman viileämpää ilmaa, mutta Itä-Suomessa voidaan päästä vielä sunnuntainakin 30 asteen lukemiin.

Varoituksia on kartoilla nyt paljon. Metsäpalovaroitus on voimassa koko maassa viikonloppuna. Samoin hellevaroitus pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta perjantaina.

Lauantaina varoitetaan erittäin tukalasta helteestä, paitsi Pohjois-Lapissa, jossa varoitetaan sielläkin tukalasta helteestä.

Vielä sunnuntainakin idässä ja pohjoisessa varoitetaan erittäin tukalasta helteestä, mutta lännessä ja etelässä alkavat varoitukset helpottaa.

UV- säteilystä varoitetaan perjantaista sunnuntaihin maan etelä- ja keskiosissa.

Rajuista tuulenpuuskista ukkoskuurojen yhteydessä varoitetaan lauantaina maan länsiosassa ja sunnuntaina idässä ja pohjoisessa.

– Paikalliset vaihtelut sademäärissä ukkoskuurojen aikana ovat suuria, vettä voi tulla millimetristä pariinkymmeneen millimetriin. Paakkanen sanoo.

Perjantaina varoitetaan ukkospuuskista lounaisilla merialueilla.

Ruotsin Haaparannalla käy säpinä niin sen ainoalla miehitetyllä huoltoasemalla kuin myös kylmäasemien mittarikentillä. Suomalaiset autoilijat ovat pitkän tauon jälkeen palanneet Ruotsin puolelle myös tankkausasioissa.

Hiljaisimpina korona-aikoina viimeisen parin vuoden aikana mittarikentillä ei ole juuri suomalaisia näkynyt. Polttoaineiden hinnat olivat pitkään lähes samat rajan molemmin puolin.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti polttoaineiden hintoja, Ruotsissa ei kuitenkaan niin paljon kuin Suomessa. Esimerkiksi kesäkuun lopulla 95 E10 -bensiinilaatu on Ruotsissa selvästi halvempaa kuin Suomessa, hintaeroa on Ruotsin hyväksi noin kolmekymmentä senttiä litralta.

Ruotsissa maan hallitus päätti keväällä alentaa polttoaineveroa kesäkuun alusta lokakuun loppuun. Se tarkoitti noin 12 sentin alennusta polttoaineen litrahintaan.

Suomi ei ainakaan vielä ole päättänyt helpottaa suomalaisten autoilijoiden ahdinkoa polttoaineen verohelpotuksilla. Suomessa myydään Euroopan kalleinta polttoainetta (Ilta-Sanomat)..

Haaparannalla tankkaajista enemmistö suomalaisia

Torniolainen Samuel Alamäki poikansa Viktorin kanssa päräytti vuoden 1964 vuosimallin Cadillacilla Haaparannalle tankille. Isossa autossa on iso moottori ja se on harrastuskäytössä.

– Kyllä Ruotsin puolella pitää nyt tankata, sen verran paljon tämä kuluttaa. Kallista polttoaine on molemmilla puolilla, mutta ostetaan sieltä, missä on halvinta.

Samuel Alamäellä on kotona lisäksi dieselillä kulkeva auto, jolla ajetaan työmatkaa, joka on kuusikymmentä kilometriä.

Oululainen yrittäjä Katja Koskimies ajoi Haaparannalle tankkaamaan, kun muutakin asiaa oli paikkakunnalle.

– Onhan täällä edullisempi hinta kuin Suomessa. En minä ihan niille töille tullut tänne, mutta samalla otan tankin täyteen ja otan hyödyn irti tästä.

Katja Koskimies toivoi, että myös Suomessa pystyttäisiin laskemaan polttoaineen hintaa. Hänellä tulee ajoa vuodessa noin 50 000 kilometriä.

– Mielellään, aika nopeastikin. Onhan se aika järkyttävä se hintataso. Kyllä se yrittäjälle tuntuu aika isolta rahalta.

Haaparannan Shellillä, kuntakeskustan ainoalla miehitetyllä huoltoasemalla on käynyt kuhina viimeisten viikkojen aikana. Asemamies Henry Vesala kertoo, että 70 prosenttia tankkaajista on tällä hetkellä Suomesta.

Myös Norjassa on edullisempaa

Pohjoisrajallakin polttoaineet ovat tällä hetkellä edullisempia naapurimaan puolella. Samimootorin toimitusjohtaja Ari Naapanki Nuorgamista kertoo, että Norjassa on nyt noin 20 senttiä halvempi polttoaine kuin Nuorgamissa. Se luonnollisesti näkyy norjalaisten tankkaamisinnossa, norjalaiset eivät nyt tankkaa juurikaan Suomen puolella.

Naapanki kertoo, että polttoaineen hinta määräytyy sen mukaan, miten paljon yrittäjä on siitä itse joutunut maksamaan. Hinta voi vaihtua kun uusi polttoaine lasti saadaan.

Ylä-Lapissa on tällä hetkellä liikkeellä paljon ulkomaalaisia matkailijoita, kotimaisia ei juurikaan.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 1.7. kello 23 saakka.

Lue myös:

Kallis polttoaine suitsii myös karavaanarien menohaluja – osa pysyttelee leirintäalueella, mutta osa ajaa, vaikka tankkaus kirpaiseekin

Bensiinin hinta halpeni murto-osan – tankkaaminen kaksi senttiä halvempaa kuin viime viikolla

"Ensi talvena Suomi on sekaisin" – hinnat nousevat ja energiasta tulee pulaa, ennakoivat turveyrittäjä ja Huoltovarmuuskeskus

Kasviperäisten tuotteiden myynti ei enää kasva yhtä nopeaan tahtiin, kuten aiempina vuosina on totuttu. S-ryhmän ja Keskon mukaan osassa tuoteryhmistä myynti on jopa laskenut.

Ruokatrendin aallonharjalle on ollut viime vuosina tunkua. Vegaanisten vaihtoehtojen kysynnän kasvu on houkutellut markkinalle niin perinteisiä elintarvikevalmistajia kuin täysin uusiakin yrityksiä.

Osa yrityksistä on kokenut myös takaiskuja. HS Visio kertoi kesäkuussa Gold & Green Foods -nyhtökaurayhtiön vaikeuksista. Yhtiö teki kuuden vuoden aikana yhteensä 49 miljoonaa euroa tappiota, ja yhtiön entinen omistaja Paulig myi brändin Valiolle maaliskuussa 2022.

Sijoittajien odotukset yhdysvaltalaisen Beyond meat inc. -keinolihayhtiön tulevaisuudesta eivät näytä myöskään kovin tuottoisilta. Yhtiön osakkeen hinta kipusi vuoden 2019 heinäkuussa ylimmillään lähes 235 dollariin, kun vuoden 2022 kesäkuun 17. päivän päätöskurssi oli enää vain hieman alle 24 dollaria.

Kasvu on ollut kovaa – ainakin prosenteissa

Kasviperäisten tuotteiden myynti on kasvanut viime vuosina nopeasti. Vuonna 2017 kasviproteiinien myynti kasvoi sekä S-ryhmän että K-ryhmässä yli 100 prosenttia edellisvuodesta.

Jos tämänhetkistä tilannetta verrataan esimerkiksi vuoteen 2016 monessa tuoteryhmässä kasvua on tullut useita satoja prosentteja.

Lukuja tarkastellessa on syytä muistaa, että kasviperäisten tuotteiden valikoima oli kaupoissa aika erilainen vielä vuonna 2016 kuin mitä se on nyt.

Esimerkiksi erilaisia härkäpapu- ja nyhtökauravalmisteita alkoi toden teolla saapua kuluttajamarkkinoille vasta vuosien 2016 ja 2017 aikana. Myös muun muassa kauramaitotuotteistaan tunnetun ruotsalaisen Oatlyn tytäryhtiö perustettiin Suomeen vuonna 2017. Perinteiset liha- ja maitotalot lähtivät kasvisruokatrendiin mukaan vasta hieman myöhemmin.

Lisäksi yritykset eivät luovuta tuotteiden tarkkoja myyntilukuja. Prosentteina esitetyt kasvuluvut eivät kerro esimerkiksi sitä, miten paljon tuotteita todellisuudessa myydään.

Kiivaiden vuosien jälkeen myynnin nopea kasvu näyttää nyt taittuneen. Esimerkiksi vuonna 2021 K-ruokakaupoissa kasviproteiinien myynti pysyi edellisvuoden tasolla, eli myynnin kasvu pysähtyi.

Alkuvuoden 2022 aikana tuotteiden myynti on jopa supistunut edellisvuodesta.

– Lihaa korvaavien tuotteiden myynti on ollut alkuvuodesta miinuksella. Myös vegaanisten juustojen myynnissä on aika merkittävää laskua. Toki kun katsomme pidemmän aikavälin kehitystä, siellä on isoa myynnin kasvua taustalla, Keskon päivittaistavarakaupan osto- ja myyntijohtaja Janne Vuorinen kertoo.

Myöskään S-ryhmän ruokakaupoissa muutaman vuoden takaisiin kasvulukuihin ei ole päästy ainakaan kaikissa tuoteryhmissä. Kasviproteiinien myynti kasvoi vuonna 2021 edellisvuodesta vain 5 prosenttia.

Myös monissa muissa tuoteryhmissä vegaanisten vaihtoehtojen myynnin kasvu jäi viime vuonna viiteen prosenttiin – tai sen alle. Esimerkiksi valmisruoissa myynti kasvoi vain kaksi prosenttia.

Osassa tuoteryhmistä myynti on supistunut. Esimerkiksi kasviperäisten jogurttien myynti on laskenut jo kaksi vuotta putkeen, ja vuonna 2021 laskua edellisvuodesta oli 6 prosenttia.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan myyntipäällikkö Juha Nieminen uskoo laskun myynnin laskun selittyvän osittain sillä, että kuluttajat ovat vaihtaneet toisiin kasviperäisiin tuotteisiin.

– Esimerkiksi kasviperäisissä jogurteissa näkyy pientä kehitystä alaspäin samaan aikaan kun vanukkaiden tai muiden jälkiruokien myynti kasvaa.

Samanaikaisesti molemmat kauppaketjut kertovat myynnin myös kasvaneen merkittävästi tietyissä tuoteryhmissä. Kasvua on esimerkiksi vegaanisten leikkeleiden, jäätelöiden ja kasvimaitojen myynnissä.

Markkinan kyllästymiseen ei uskota

Kauppaketjuissa uskotaan myynnin tasaantumisen olevan monen tekijän summa.

Kun myynti on vähäistä, kasvuprosentit voivat olla todella suuria. Kun vertailuluku kasvaa, suuria kasvuprosentteja on entistä vaikeampi saavuttaa.

Keskon Vuorisen mukaan myynnin laskuun voi vaikuttaa myös niin vaihtoehtoisten tuotteiden valikoiman kasvu kuin myös markkinoilla jo olevien tuotteiden houkuttelevuus kuluttajien silmissä.

– Kaikki tuotteet eivät välttämättä ole maultaan riittävän hyviä. Uskon tuotekehityksen vielä muokkaavan markkinaa voimakkaasti, hän puntaroi.

Sekä Vuorinen että Nieminen ovat kumpikin vakuuttuneita siitä, että kyse ei ole markkinan kyllästymisestä. Markkinoiden kyllästyminen tarkoittaa tilannetta, jossa tuotteiden tarjonta ylittää kysynnän.

– En puhuisi, että markkina olisi kyllästynyt vaan enemmänkin sen normalisoitumisesta. Edelleen ostetaan kasviperäisiä tuotteita, ja kysyntä on vakiintunut. Siinä vaiheessa kasvuluvut ovat maltillisempia kuin aiempina vuosina, Nieminen sanoo.

Kiihtynyt inflaatio ja hintojen nousu on voinut omalta osaltaan vaikuttaa siten, että kuluttajat ovat poimineet ostoskoreihinsa edullisempia tuotteita. Esimerkiksi tunnetuimpien nyhtökaura- ja härkäpapuvalmisteiden kilohinta asettuu tällä hetkellä noin 16–17 euroon, kun myös proteiinin lähteenä käytettävä soijarouhe maksaa noin seitsemän euroa kilolta.

Katso Ylen päivittyvästä ruokakoneesta, miten eri elintarvikkeiden hinnat ovat muuttuneet:

Näin hurjaa tahtia ruoan hinta ei ole noussut juuri koskaan – tarkasta Ylen ruokakoneesta, kuinka paljon sinun ostoksesi kallistuvat

Ero eläinperäisiin on edelleen suuri

Kasviproteiinien ja kasvimaitojen kulutus on Suomessa edelleen vähäistä verrattuna vastaaviin eläinperäisiin tuotteisiin. Luonnonvarakeskus Luken tuoreiden tilastojen mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2021 henkeä kohden noin 79 kiloa lihaa ja 142 litraa nestemäisiä maitotuotteita.

Kasviproteiinien myynnin osuus koko tuoteryhmästä on pientä. Tuoreiden lihatuotteiden myynnistä kasviperäisten proteiinien eli niin sanottujen lihankorvikkeiden osuus on S-ryhmässä vain yksi prosentti kokonaismyynnistä. K-ryhmässä osuus on 1,3 prosenttia. Tuoreisiin kasviproteiineihin kuuluu esimerkiksi härkäpapu-, nyhtökaura- ja vehnäproteiinivalmisteita.

Kasvimaitojen myyntiosuus on suurempi. S-ryhmässä ruokajuomien, joihin luetaan maidot ja piimät, myynnistä 10 prosenttia tulee kasvimaidoista. K-ryhmän myynnistä kasvimaitojen osuus on 9,3 prosenttia.

Suomalaiset söivät vuonna 2021 noin 25,5 kiloa juustoa. Esimerkiksi K-ryhmän mukaan niin sanottujen vegejuustojen osuus koko tuoteryhmän myynnistä on vain 0,01 prosenttia.

Kasvutahdin hidastuminen ja jopa myynnin supistuminen voi nostaa esiin kysymyksen: Ovatko rajat tulleet vastaan suomalaisilla kuluttajamarkkinoilla?

Vastaus on ei, ainakin jos asiasta kysytään suomalaisilta kauppaketjuilta. Tasaantumisesta huolimatta kauppaketjut luottavat myynnin lisääntyvän myös tulevaisuudessa.

Talouteen erikoistuneen mediayhtiö Bloombergin raportin mukaan kasviproteiinit voisivat kattaa vuonna 2030 jopa 7,7 prosenttia koko maailman proteiinitarpeista. Samalla markkinan arvo voisi paisua 162 miljardiin dollariin. Vuonna 2020 markkinan kooksi arviotiiin 29,4 miljardia.

– On puhuttu paljon siitä, onko kyseessä niin sanottu kasvisbuumi. Me olemme jo monta vuotta putkeen katsoneet kasvaneita myyntilukuja, emmekä usko tämän olevan vain ohimenevä hypetys vaan kyllä tämä on tullut jäädäkseen, Keskon Vuorinen päättää.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Voiko munaa olla ilman kanaa, pohtivat tutkijat – vastaus löytyi, nyt keksintöä vie maailmalle nyhtökaurasta tunnettu sarjayrittäjä

Kasviproteiinien kulutus valtavirtaistuu ja kasvaa pikavauhtia, lihankulutus laskenut kahtena vuotena – K-ryhmä: Peilaa osaltaan lihansyöntiin

WWF:n raportti: Maapallo ei kestä nykyisen kaltaista ruokavaliota – Asiantuntija: Vegaaniksi ei ketään pakoteta

Mitä tapahtuisi, jos kaikki suomalaiset lopettaisivat eläinperäisten ruokien syömisen? Esittelemme kahdeksan asiaa, jotka muuttuisivat.

Muinaiset luulöydöt kyseenalaistavat lihansyönnin merkityksen ihmisen evoluution supervauhdittajana

Koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset Suomen ulkorajoilla päättyvät tänään.

Siihen liittyen Tulli muistuttaa Venäjän rajan ylittäviä yksityishenkilöitä, että EU:n Venäjää vastaan asettamat pakotteet koskevat myös heitä.

Erityisesti itärajan läheisyydessä on ennen korona-aikaa ollut tavallista, että halpaa polttoainetta on käyty tankkaamassa Venäjän puolella. Sitä on haettu kanistereissa myös varastoon.

Nyt Tulli kehottaa rajanylittäjiä huomioimaan, että EU-pakotteiden vuoksi Venäjältä saa tuoda polttoainetta vain auton polttoainesäiliössä. Ylimääräisen polttoaineen kuljettaminen rajan yli esimerkiksi erillisessä kanisterissa on kielletty.

Rajoitukset koskevat myös väkeviä juomia

Venäjältä ei saa nyt tuoda Suomeen myöskään väkeviä alkoholijuomia, kuten esimerkiksi viskiä, giniä tai votkaa. Omaan käyttöön tai lahjaksi saa edelleen tuoda rajoitetun määrän mietoja alkoholijuomia, kuten olutta ja viiniä.

Suomesta Venäjälle matkustava ei saa viedä rajan yli niin kutsuttuja ylellisyystavaroita eli tuotteita, joiden arvo ylittää 300 euroa. Tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi älypuhelimet, urheiluvälineet ja korut sekä monet vaatteet ja asusteet.

Tulli valvoo Venäjän vastaisten pakotteiden noudattamista osana normaalia tullivalvontaa.

Kuusamon suurpetokeskus on antanut vastauksensa eläintenpidosta Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle, joka harkitsee suurpetokeskuksen toimiluvan peruuttamista.

Vastauksessa esitellään jo tehtyjä toimenpiteitä sekä keskuksessa tulossa olevia parannuksia. Suurpetokeskuksen mukaan tarhatilat on saatettu valvontaeläinlääkärin vaatimaan kuntoon ja virikeympäristöä eläimille on lisätty.

Paljon huomiota herättäneen Aina-karhun oleskelua häkissä selitetään sillä, että karhu itse on aina palannut sinne nukkumaan ja näin ollen asettui häkkiin talvilevollekin. Ainaa oli yritetty totuttaa uuteen tarhatilaan tuloksetta. Nyt Aina asuu omassa tarhassaan.

Lisää henkilökuntaa ja koulutusta eläinten hyvinvoinnista

Suurpetokeskuksen töitä järjestellään nyt uusiksi. Eläinten ja tarhatilojen hoitoa on lisätty palkkaamalla lisää henkilökuntaa. Henkilöstöä myös koulutetaan. Heinäkuussa tarhalle palkataan Korkeasaaressa ja ulkomailla toiminut eläintenhoitaja.

Yhteistyötä muiden tarhojen kanssa lisätään. Ranuan ja Ähtärin eläintarhojen kanssa on keskusteltu erilaisista toimista eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi.

Suurpetokeskuksen yhtiökokouksessa 8. kesäkuuta on päätetty tehdä kaikki korjaustoimenpiteet, mitä avin tarkastus on nostanut esille. Lisäksi muut suunnitellut uudistustyöt saatetaan päätökseen kesän aikana.

Suurpetokeskus vaatii myös puolueettoman tarkastajan käyntiä tarhalla ennen lopullista päätöstä.

Aville toimitetussa vastineessa on mukana myös tiedot, kuinka monta eläintä keskuksessa on, milloin ne ovat sinne tulleet ja millaisissa tarhaolosuhteissa ne elävät. Kaikista tarhoista on kuvaukset, minkä kokoisia tarhat ovat ja millaiset alustat ja virikkeet siellä eläimille on. Samoin kerrottaan kaikkien eläinten saama ravinto.

Kuusamon suurpetokeskuksen aville toimittamasta vastauksesta kertoi ensin Kaleva.

Lue lisää:

Kuusamon suurpetokeskuksen mukaan Aina-karhua on kasvatettu ja hoidettu oikein: "Viranomaiset ovat saaneet väärän kuvan karhun elinoloista"

Kuusamon suurpetokeskusta uhkaa sulkeminen – syynä muun muassa vakava eläinsuojelulain vastainen toiminta

Mika Kajander-Avellán sai vaimoltaan syntymäpäivälahjaksi kuusi vuotta sitten kuumailmapallolennon. Silloin hän ei arvannut, miten ikimuistoinen matkasta tuli. Pakkolasku Tampereelle risteykseen herätti suurta huomiota keskiviikkoiltana.

– Hymy on vieläkin korvissa. Saatiin kaiken huipuksi pieni improvisoitu lasku, ettei päädytty Näsijärveen. Sinne tuli vielä kaikki viranomaiset paikalle.

Pariskunta joutui siirtämään matkaa monta kertaa ensin kahden lapsen syntymän ja sitten koronavuosien ja huonon sään takia.

Keskiviikkona iltana vihdoin he olivat lähdössä liikkeelle puoli yhdeksältä lennonjohdon luvan jälkeen Hervannan mäkimontusta. Maanopeus pallolla oli matkan aikana hidas, noin 11 kilometriä tunnissa.

Alkuperäinen suunnitelma oli, että pallo olisi lentänyt Nokian-Ylöjärven suuntaan ja pääosin korkealla, mutta tuuliolosuhteet elivät.

– Tuuli meinasi painaa pallon Näsijärvelle – ja vielä sen suuntaisesti, mikä olisi aiheuttanut vielä enemmän laskeutumisongelmia. Kuvittelisin, että näin kuumalla kelillä ja suhteellisen hitaalla lentonopeudella jopa riski olisi ollut, että propaani olisi loppunut keskellä järveä, Mika Kajander-Avellán sanoo.

Kaasu olisi voinut loppua Näsijärven päällä

Pilotti sanoo Aamulehdessä, että kaasua olisi ollut jäljellä vielä noin puoleksitoista tunniksi. Tuuli oli kuitenkin heikkoa. Siksi oli turvallisempaa tulla maanpinnalle kuin olla Näsijärven päällä.

Kuumailmapallo joutui tekemään pakkolaskun Tampereen Parantolankadulle lähelle Kaupin sairaalaa. Pakkolasku aiheutti huomiota, sillä se tapahtui lähellä vilkkaasti liikennöityä Tampereen Kekkosentietä, joka vie rantatunneliin.

Kuumailmapallossa oli 13 henkeä. Mika Kajander-Avellánin mukaan ilmassa ei ollut pelkoa poikkeuksellisesta tilanteesta huolimatta.

– Ei siinä ollut minkäänlaista paniikkia. Se ei ole kuin lentokoneen laskeutuminen. Se on hidas ja rauhallinen. Kori tuli niin nätisti maahan, ettei edes polvet notkahtaneet. Vähän tuuli painoi koivun kylkeä pitkin, ja lehtiä ropisi. Kaikilla oli laskeutuessa hymy korvissa.

Paikalle tulivat ensihoito, poliisi ja pelastuslaitos.

– Me lähinnä naureskeltiin, että jos tämä oli raportoitu lentoturmaksi, päästäänkö seuraavaan lentoturmatutkintaohjelmaan.

Matkan jälkeen seurue nautti kuohujuomaa.

Kyseessä oli pariskunnan ensimmäinen kuumailmapallolento, mutta ei välttämättä viimeinen. Mika Kajander-Avellán sanoo, että voisi lähteä uudestaankin.

– Se oli oikein miellyttävä tapa liikkua.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida perjantaihin kello 23:een.

Lisää Pirkanmaan uutisia Ylen nettisivuilla ja Yle Areenassa. Kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu. Onko sinulla uutisvinkki tai kuvasitko uutistilanteen? Lähetä vinkki tampere@yle.fi.

Shahzaib Khan, 19, alkoi vajaat kolme vuotta sitten paistaa pihvejä McDonald’sissa, koska halusi tienata omat taskurahansa.

Alun perin tarkoituksena oli työskennellä opintojen ohessa vain viikonloppuisin, mutta nyt hän tekee täyttä työviikkoa vuoropäällikkönä ja tähtää vielä korkeammalle.

– Ravintolapäällikkö, kenttäpäällikkö, aluepäällikkö – vain taivas on rajana.

Khanin kaltaisista kunnianhimoisista ravintolatyöntekijöistä on nyt huutava pula ja monet ravintolat kelpuuttaisivat vähemmän innokkaitakin. Koronapandemian kuluessa alalta lähti arviolta 10 000–20 000 työntekijää.

Työvoimapula on vakavin McDonald’sin ja Hesburgerin kaltaisissa paikoissa. Viime vuoden lopulla pikaruokaloissa oli Palvelualojen ammattiliiton (Pam) mukaan tarjolla kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin alalla työskennelleitä työnhakijoita.

Ongelman perimmäisistä syistä ainakin Khanilla on selkeä näkemys.

– Alkupalkka alalla on reilut kahdeksan euroa. On monia työpaikkoja, jotka maksavat enemmän, ja työ on helpompaa.

Työoloskandaalit ja korona veivät ravintola-alan maineen

Nuorten työelämää palvelualoilla tutkinut Lotta Haikkola kuvailee ravintolatyötä sosiaaliseksi ja monipuoliseksi mutta myös vaativaksi, kiireiseksi ja matalasti palkatuksi.

Viime aikojen työoloskandaalit voivat hänen mukaansa heikentää alan vetovoimaa.

Kuluneen vuoden aikana mediat ovat kertoneet ylipitkistä työpäivistä ilman taukoja, kohtuuttomasta kiireestä, huonosta johtamisesta ja puutteellisesta hygieniasta Hesburgerissa, McDonald’sissa ja Espresso Housessa.

Tutkimusten mukaan matalapalkkaisia palvelualan töitä tekevät erityisesti vähän koulutetut nuoret, naiset ja ulkomaalaistaustaiset. Ammattiliittoon kuuluminen ei ole niin yleistä kuin muilla aloilla.

Akatemiatutkija Haikkolan mukaan työntekijät pitävät kuormittavia työoloja ja työsuhteiden epävarmuutta normina ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin huonoina.

Haikkola sanookin, että kun ongelmia ilmenee, monet työntekijät kokevat helpoimmaksi ratkaisuksi työpaikan tai alan vaihtamisen.

Korona heikensi työntekijöiden asemaa ja alan mainetta entisestään.

HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että kun rajoituksia veivattiin edestakaisin kovin tiuhaan, työnantajat pystyivät suunnittelemaan työvuoroja vain noin viikoksi eteenpäin.

– Työntekijät olivat melkoisessa vuoristoradassa. Epävarmuus ja alan ylle annettu leima koronakriisistä olivat henkilökunnalle rankkaa, Puolanne sanoo.

Pari viikkoa sitten HOK-Elanto ilmoitti sulkevansa kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla kesän ajaksi osin työvoimapulan takia.

Ravintolatyö ei ehkä pian kelpaa suomalaisille

Alan houkuttelevuuden hiipumisesta on näkynyt merkkejä jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi opiskelupaikat eivät kiinnosta suomalaisia entiseen tapaan.

Vuoden 2015 jälkeen matkailu- ja ravintola-alan ammattikoulutuksen ja AMK-koulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet noin kolmanneksella. Ammatillisessa koulutuksessa alan vetovoima oli kaikista koulutusaloista alhaisin vuonna 2021.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää osa-aikatyön vastaanottamisen helpottamista. Lisäksi kohtaanto-ongelma pitäisi ratkaista eli työvoimaa pitäisi saada sinne missä on työpaikkoja, ja työntekijöiden osaamista pitäisi päivittää.

MaRan toimitusjohtaja Lappi toivoo myös, että ravintola-alalle saataisiin merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Ruotsissa arviolta kolmannes ravintolatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja Itävallassa vastaava osuus on jo noin puolet.

– Muualta Euroopasta työvoiman saaminen on vaikeaa, koska kaikissa EU-maissa on työvoimapula. Katse täytyykin kääntää Aasiaan kuten Filippiineille ja Intiaan, Timo Lappi sanoo.

Helsingissä on tavallista, että ravintolatyöntekijän ei tarvitse osata suomen kieltä. Esimerkiksi S-ryhmän Fafa’s-ravintoloiden keittiöissä ja saleissa kuulee enimmäkseen englantia.

Monessa muussa palveluammatissa, kuten ruokalähettinä tai siivoojana samansuuntainen kehitys on vielä pidemmällä.

Ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvuun alalla uskovat McDonalds’in Shahzaib Khan, MaRan Timo Lappi ja S-ryhmän Henriikka Puolanne.

Se ei välttämättä ole yksin hyvä asia.

Akatemiatutkija Lotta Haikkolan mukaan pienipalkkaisia palvelualan töitä tekevät ihmiset saavat muita heikommin yhteiskunnassa äänensä kuuluviin.

Riskinä on, että jos palvelualojen palkkatasosta ja työehdoista ei pidetä huolta, kahden kerroksen työmarkkinoiden kehittyminen kiihtyy.

Vaikka Shahzaib Khan viihtyy työssään McDonald'sissa, hän ei näe itseään yhtiön palveluksessa loputtomiin.

Kunhan töiden takia viipynyt lukio on paketissa, hän aikoo hakea opiskelemaan liiketaloutta.

– Haluan perustaa yrityksen: ehkä ravintolan tai ehkä muuta, mutta jotain omaa kuitenkin. En halua aina tehdä töitä jollekulle toiselle.

Juttua varten on haastateltu myös McDonalds'in viestintäjohtajaa Heli Ryhästä, ja keittiömestari-ravintoloitsijaa Pekka Terävää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.