Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin mukaan Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia. Erdoğan kommentoi asiaa tänään Nato-kokouksessa Madridissa.

– Olemme korostaneet, että odotamme kumppaneiltamme aitoa solidaarisuutta. Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja, Erdoğan lausui tilaisuudessa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Turkin presidentti viittaa lausunnollaan Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamaan yhteisymmärrysasiakirjaan, jota on pidetty monitulkintaisena.

Erdoğanin mukaan Suomen ja Ruotsin on tehtävä muutoksia terrorismiin liittyvään lainsäädäntöönsä. Turkin presidentin mukaan muutokset on tehtävät mahdollisimman nopeasti, jotta maan parlamentti voi ratifioida jäsenyydet.

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on kertonut aiemmin Nato-huippukokouksen yhteydessä, että Suomi ei ole tekemässä muutoksia lainsäädäntöönsä. Niinistö kommentoi asiaa tiistai-iltana pian sen jälkeen, kun Suomi, Ruotsi ja Turkki olivat allekirjoittaneet yhteisymmärrysasiakirjan kameroiden edessä.

Ministeri: Ruotsin kansalaisia ei luovuteta

Ruotsalaismediat, kuten SVT kertovat lisäksi, että Erdoğanin mukaan Ruotsi olisi luvannut luovuttaa Turkkiin 73 "terroristia". Ruotsin oikeus- ja sisäministeri Morgan Johansson kommentoi asiaa tekstiviestissään Ruotsin radiolle sekä Dagens Nyheterille.

– Ruotsissa riippumattomat oikeuslaitokset soveltavat lakia. Ruotsin kansalaisia ei luovuteta, Johnsson kirjoittaa Ruotsin radiolle.

Sähköposti DN:lle alkaa samoin sanakääntein ja jatkuu:

– Muut kuin Ruotsin kansalaiset voidaan luovuttaa muiden maiden pyynnöstä, mutta vain siinä tapauksessa, jos se on Ruotsin lakien ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaista.

Johnssonin mukaan Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamassa yhteisymmärrysasiakirjassa todetaan selvästi, että luovutusten kohdalla noudatetaan eurooppalaista yleissopimusta. Sekä Suomi, Ruotsi että Turkki ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen.

Muut ministerit eivät ainakaan toistaiseksi ole kommentoineet Turkin presidentin väitettä luovutuksista.

Turkki on jo aiemmin kertonut vaativansa yhteensä 33:n terrorismista epäilemänsä henkilön luovuttamista Suomesta ja Ruotsista.

30.6. klo 20.05 & 20.55: Lisätty juttuun Johanssonin kommentit.

Lue myös:

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit (29.6.)

Erdoğanin mielenmuutos yllätti Turkki-tutkija Toni Alarannan: "Hämmentää se, mitä Ruotsi on luvannut terrorismin suhteen" (29.6.)

Ukrainan irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu Ljudmila Denisova on saattanut valehdella Venäjän joukkojen tekemistä raiskauksista. Asia paljastuu ukrainalaisen verkkolehti Ukrainska Pravdan selvityksestä.

Ukrainan parlamentti irtisanoi Denisovan toukokuussa. Yksi peruste irtisanomiselle oli se, ettei tämä pystynyt toimittamaan todisteita kertomistaan raiskaustapauksista. Denisova kiisti silloin valehdelleensa ja sanoi suojelleensa uhrien henkilöllisyyttä.

Lue lisää: Ukrainan parlamentti erotti raiskauksista raportoineen ihmisoikeusvaltuutetun – kommentoi toimintaansa Ylen haastattelussa

Denisova kertoi usein julkisuuteen väitteitä, joiden mukaan Venäjän joukot olisivat brutaalisti raiskanneet myös lapsia. Hänen väitteitään siteerattiin laajasti kansainvälisessä mediassa, myös Ylellä.

Denisova matkusti usein puhumassa kansainvälisille päättäjille. Juuri ennen irtisanomistaan Denisova osallistui Davosin talousfoorumiin.

Ukrainska Pravdan mukaan tutkinnan kohteena on myös Denisovan tytär Oleksanda Kvitko. Kvitko kertoo toimineensa seksuaalisen väkivallan uhreille perustetun hätäapulinjan psykologina. Ihmisoikeusvaltuutetun toimisto kertoi julkisuudessa, että YK:n järjestö Unicef rahoitti linjan toimintaa.

Ukrainska Pravda -lehden juttu paljastaa, että Denisova kertoi saaneensa tietoja raiskauksista nimenomaan Kvitkolta. Kvitkon mukaan linjalla työskenteli viisi psykologia, mutta jutun mukaan tämäkin on epäselvää. Linja on nyt lakkautettu.

Yle julkaisi toukokuussa laajan jutun Venäjän joukkojen tekemistä väitetyistä raiskauksista.

Lue lisää: Venäjän joukot raiskaavat Ukrainassa yleisön edessä – sataa uhria auttava todistaja kertoo Ylelle tapahtumista

Jutussa siteerattiin irtisanotun ihmisoikeusvaltuutetun Denisovan julkisia kommentteja raiskauksista sekä haastateltiin hätäapulinjan Kvitkoa.

Juttua tehdessä Yle arvioi, että Denisova ei riitä yksin lähteeksi, koska Ukrainan hallinnon edustajana hänellä saattaa olla motiivi liioitella sotapropagandan vuoksi. Siksi hänen väitteilleen haettiin perusteita myös muista lähteistä.

Juttuprosessin aikana Ylellä ei ollut tiedossa, että Kvitko on Denisovan tytär vaan piti tätä Denisovasta riippumattomana lähteenä.

Haastattelut tehtiin huhtikuussa pian Kiovan lähiseutujen vapauttamisen jälkeen, jolloin rikostutkintoja vasta aloitettiin. Yle selvitti raiskauksia paikallisten ja asiantuntijoiden haastattelujen perusteella. Uhreja Yle ei yrittänyt tavoittaa, koska haastattelu voisi syventää traumaa.

Raiskauksista kertoivat Ylen jutussa Denisovan ja Kvitkon lisäksi Ivankivin pikkukaupungin paikalliset nuoret naiset, joille tutusta perheestä oli raiskattu kaksi teinityttöä. Taustalähteenä oli Butšan kaupungin sosiaalityöntekijä. Lisäksi jutussa haastateltiin raiskauksia tutkinutta historioitsijaa.

Kvitko nousi kuitenkin Ylen jutun päälähteeksi. Uusien tietojen valossa hänen väitteitään on syytä epäillä.

Ukrainska Pravdan selvityksen mukaan vaikuttaa siltä, että Kvitko ja Denisova ovat saattaneet tehtailla valheita yhteistyössä.

Ukrainska Pravda -lehden mukaan Kvitkoa on kuulusteltu, eikä hän ole pystynyt todistamaan väitteitään raiskauksista. Kvitko ei ole osannut sanoa, kenen lääkärin luo hän on ohjannut uhreja tai miksi hätäapulinjalle on tullut kymmenen kertaa vähemmän puheluita kuin Kvitko on väittänyt.

Yle pyysi Kvitkolta uutta kommenttia. Hän ei vastannut viestiin.

Ukrainska Pravdan juttu perustuu nimettömiin viranomaislähteisiin, minkä vuoksi jutun tekotapaa on arvosteltu Ukrainassa.

Lehden päätoimittaja Sevgil Musejeva puolustaa juttua myöhemmin julkaistussa kirjoituksessa ja sanoo, että lähteet ovat nimettömiä, koska se oli hänen mukaansa tutkinnasta tietävien viranomaisten ehto puhua lehdelle.

Ukrainska Pravdan mukaan Denisovan ja Kvitkon toiminta on haitallista ennen kaikkea Ukrainalle, sillä Ukraina taistelee totuuden puolesta Venäjän valheita vastaan.

Lisäksi valheellisista väitteistä voi olla haittaa niille, jotka ovat todellisuudessa joutuneet uhreiksi. Juttu ei kyseenalaista sitä, etteivätkö Venäjän joukot olisi syyllistyneet raiskauksiin.

Siitä on näyttöä muista lähteistä.

Venäjän joukkojen tekemistä epäillyistä raiskauksista ovat raportoineet Ukrainan valtionsyyttäjä ja eri kansainväliset mediat.

Ukrainan apulaissisäministerin mukaan poliisille oli kesäkuun alussa tehty noin 50 ilmoitusta Venäjän joukkojen tekemästä seksuaalisesta väkivallasta. Rikostutkinta on avattu 16 tapauksesta.

Yle haastatteli Puolassa kesäkuun alussa Venäjän mahdollisia sotarikoksia tutkivan Pilecki-insituutin johtajan Magdalena Gawinin. Instituutin haastatteluissa on paljastunut kolme raiskaustapausta Ukrainan sodan aikana. Hänen mukaansa tapauksia saattaa olla enemmän, sillä seksuaalisen väkivallan uhrit eivät usein halua puhua viranomaisille.

Yle pyysi kommenttia Ukrainan valtionsyyttäjältä ja Unicefin Ukrainan-toimistosta. Kumpikaan ei vastannut haastattelupyyntöön.

Voit lukea tuoreimmat Ukraina-uutiset täältä.

Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat tiistaina asiakirjan, joka avasi hankalan Nato-solmun.

Neuvottelujen jälkeen Turkki ilmoitti tukevansa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, ja maiden valtiojohto allekirjoitti niin sanotun kolmenvälisen yhteisymmärrysasiakirjan.

Torstaina Turkki kuitenkin ilmoitti, että se vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia.

Asiakirja on kohahduttanut julkisuudessa, ja sitä on kuvailtu muun muassa hämmästyttävän yleisluontoiseksi ja epäkonkreettiseksi.

Myös Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen näkee asiakirjassa useita ongelmakohtia.

– Asiat, joista ei ole päästy yhteisymmärrykseen, on pyritty sanomaan epäselvästi ja hämärästi, Korhonen sanoo.

Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Asiakirjassa liikutaan samoissa kiistanalaisissa ihmisoikeuksiin ja terrorismiin liittyvissä vaatimuksissa, joiden takia Turkki jumitti Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessia.

Korhosen mukaan Turkki-paperi johtaa siihen, että kurdien tilanne muuttuu vaikeammaksi ja aseviennissä Turkin konflikteja katsotaan sormien läpi.

– Tämä on kaupankäyntiä ihmisoikeuskannanotoilla. Se tuntuu vieraalta pohjoismaisessa ihmisoikeuskulttuurissa. Turkki kokee, että me emme ole enää niin tiukkoja luovutuspyyntöjen tai ihmis- ja perusoikeuksien tulkintojen suhteen.

Turkki toisti heti luovutuspyyntöjään

Turkkilaismediat tulkitsivat asiakirjaa niin, että se tarkoittaa Suomelta ja Ruotsilta konkreettisia toimia terroristien luovuttamiseksi ja kahdenvälisten sopimusten valmistelua sekä sitoutumista terrorismilainsäädännön muuttamiseen.

Turkki pyysi jo pian asiakirjan allekirjoituksen jälkeen 12 ihmisen luovuttamista Suomesta ja 21:n luovuttamista Ruotsista. Turkki epäilee ihmisiä terrorismista. Turkki on jo viimeisen viiden vuoden aikana pyytänyt 12 ihmisen luovuttamista.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tuoreeltaan, että Suomen toiminnassa ei muutu mikään tulevaisuudessa ja että Suomi noudattaa edelleen samoja luovuttamisiin liittyviä kansainvälisiä sopimuksia.

Henriksson painotti tasavallan presidentin Sauli Niinistön tavoin, ettei luovutuksiin liity lainkaan poliittista harkintaa. Päätöksen asiasta tekevät viranomaiset.

Asiakirjassa mainitaan, että maat luovat tarvittavat kahdenväliset oikeudelliset puitteet helpottamaan maasta luovuttamista ja turvallisuusyhteistyötä Turkin kanssa.

Asiakirjassa sanotaan, että luovutukset tehdään Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.

Korhosen mukaan kirjaus on suorastaan juridista uhkapeliä. Tarkoittaako kirjaus esimerkiksi maasta luovuttamisen nopeuttamista, tehostamista tai jouston lisäämistä?

– Tämä vaikuttaa luovutuspyynnön kohteeksi joutuneiden ihmisten ihmisoikeuksiin ja mahdollisesti henkeen.

Korhonen muistuttaa, että mikään luovutussopimus ei voi loukata kansainvälisiä luovuttamista koskevia oikeusnormeja, joita Suomen ja muiden on jo nyt noudatettava.

Korhosen mukaan Turkin toimet antavat ymmärtää, että Suomi olisi suostunut pikaluovutuksiin, joissa perusoikeusturva olisi huonompi kuin nyt. Se ei ole laillisesti mahdollista.

Jos asiakirja vaikuttaa Suomessa oleskelevien henkilöiden oikeudelliseen kohteluun, sitä pitäisi Korhosen mukaan käsitellä eduskunnassa tai ainakin perustuslakivaliokunnassa.

Mikä on yhteistyömekanismi?

Asiakirjassa mainitaan myös perustettava yhteinen, jäsennelty vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi kaikilla hallinnon tasoilla, mukaan lukien lainvalvonta- ja tiedusteluviranomaiset.

Korhonen pitää mekanismia hyvin epäselvänä. Hänen mukaansa eduskunnalla ja kansalaisilla on oikeus tietää, mitä muuta kuin tiedusteluyhteistyötä ja muuta vuoropuhelua aiotaan tehdä.

Korhosen mukaan Turkki uskoo, että sen hallinto voi vaatia Suomelta tiedustelutietoa ja tukea omia vastustajiaan vastaan.

Hän pitää demokratian kannalta harmillisena sitä, että Suomen viranomaiset lähtevät mukaan peliin, jota pelataan poliittis-oikeudellisten epämääräisyyksien ja läpinäkymättömien kiertoilmaisujen avulla.

Korhosen mukaan pelin valvominen on mahdotonta, koska kukaan ei tiedä, mitä täsmällisesti ottaen on sovittu ja millä tavalla mekanismeissa tulevaisuudessa toimivat ihmiset tulkitsevat asioita.

"Aseviennistä olisi pitänyt kieltäytyä"

Asiakirjassa Turkki, Suomi ja Ruotsi vahvistivat, että niiden välillä ei ole enää kansallisia aseiden viennin kieltoja.

Suomi keskeytti uusien vientilupien myöntämisen syksyllä 2019, kun Turkki hyökkäsi Syyrian kurdialueille.

Korhosen mukaan aseviennistä Turkkiin olisi nyt pitänyt kieltäytyä kokonaan.

– Tässä on kyseessä meidän oikeusvaltioidentiteettimme. Olisi parempi, että menisimme Natoon Pohjoismaina, joita arvostetaan eikä sellaisina, joita Turkin kaltainen valtio pystyy kiristämään epämääräisiin ja hämäriksi jääviin joustoihin.

Korhosen mukaan asiakirjassa on annettu korkealla tasolla sitoutumiselta kuulostavia vakuutuksia, jotka koskevat aseviennin helpottamista ja ihmisoikeuksien kaventumista.

Korhonen näkee, että asiakirjan perusteella Suomi on valmis tekemään kompromissia ihmisoikeuksiin liittyvien kantojensa suhteen sillä perusteella, että Turkki äänestää Suomen Nato-jäsenyyden puolesta.

– Turkin mielestä on sovittu, että annamme periksi tiukoista ihmisoikeustulkinnoista.

Korhonen myös muistuttaa, että asiakirjasta puuttuvat artiklat, joilla määritettäisiin esimerkiksi riitojen ratkaisusta tai voimassaolosta.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1.7. klo 23:een asti.

Lue lisää aiheesta:

Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia – presidentti Erdoğan: "Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja"

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit

Oikeusministeri Henriksson Turkin vaatimuksista luovuttaa 12 ihmistä Suomesta: “Suomi noudattaa edelleen samaa kansainvälistä sopimusta”

Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Helteet rasittavat myös tuotantoeläimiä. Kuumalla säällä esimerkiksi naudat vähentävät syömistään, koska ruuansulatus lämmittää niitä lisää. Sen sijaan ne keskittyvät itsensä viilentämiseen hengittämällä tiheämmin.

– Jos lehmä ei syö riittävästi, sen myötä lehmien maidontuotanto vähenee, tiinehtyminen huononee ja utaretulehdusten riski kasvaa. Nämä ongelmat näkyvät tilojen pitäjille usein viiveellä, esimerkiksi vasta kuukauden päästä helteistä, kertoo eläinten ruokinnan ja hyvinvoinnin valtakunnallinen huippuosaaja Minna Norismaa Pro Agrialta.

Lehmä viihtyy viileässä ja helteet ovat niille raskaita. Vasikoita saatetaan joutua nesteyttämään elektrolyyteilla helteiden vuoksi, Norismaa arvioi. Yölaidunnus on suositeltavaa.

Uudemmissa tuotantolaitoksissa voidaan esimerkiksi avata navetan seiniä ja saada ilmavirtaa paremmin liikkeelle, mutta vanhoissa navetoissa voi olla heikommat mahdollisuudet tilan viilentämiseen.

Vesisuihku ja puhaltimia lehmien viilentäjinä

Siilinjärveläisen maitotilan lehmät ovat tilan omistajien mukaan vaikuttaneet hyvävointisilta tämän kesän kuluneina hellepäivinä, eivätkä vielä ole vähentäneet syömistään.

Noin kahdensadan naudan tilalla lehmät oleskelevat vapaina pihatossa ja menevät omatoimisesti lypsylle lypsyrobotin luo. Lypsylehmiä on reilut sata.

– Meillä on täällä puhaltimia ja vesisuihku lehmiä viilentämässä. Aika hyvin lehmät ovat hakeutuneet esimerkiksi vesisuihkun luo, kertovat tilan omistajat Hanna-Liisa Nousiainen ja Heikki Vartiainen.

Helteellä eläinten vointia seurataan tarkkaan.

– Lehmilläkin on yksilöllinen lämmönsietokyky. Lämpöstressi näkyy niillä muun muassa hengityksen tihentymisenä, apeutena ja syönnin vähenemisenä, pohtii Hanna-Liisa Nousiainen.

Lehmien vointia seurataan yksilöllisesti myös niiden kaulapantojen välittämän digitaalisen seurantatiedon avulla. Kaulapanta antaa lypsyrobotin tietokoneelle tietoa muun muassa lehmän syönnistä, märehtimisestä sekä lypsytiedoista ja maidon lämpötilasta.

Helteet saattavat vaikuttaa tilan arkeen niinkin, että lehmien ape eli pääasiassa viljoista ja säilörehusta koostuva rehuseos saatetaan joutua tekemään kahdesti päivässä. Normaalisti se tehdään kerran päivässä.

– Helteillä lehmät eivät välillä halua syödä apetta, jos se on niiden makuun liian lämmintä. Ape on silloin tehtävä kahdesti päivässä, sanoo Vartiainen.

Eläinlääkäri: helle näkyy jo muun muassa lehmien utaretulehdusten kasvuna

Siilinjärven kunnaneläinlääkärin viransijaisena toimivan eläinlääketieteen lisensiaatin Heidi Tanskasen mukaan kuuma sää näkyy eläinlääkärin työtehtävissä.

– Helle näkyy jo tuotantoeläinten voinnissa. Lehmien utaretulehdukset ovat kasvussa ja poikimahalvauksia on ollut enemmän. Tuotantoeläimillä on ollut lämpöshokkioireita ja vasikoilla normaalia enemmän hengitystietulehduksia, Tanskanen summaa.

Eläinten viilentäminen on tärkeää.

– Varjopaikat ja eläinten viilentäminen vettä suihkuttamalla auttaa. Vettä pitää olla koko ajan tarjolla ja huolehtia eläinten pitopaikkojen puhtaudesta, Tanskanen tiivistää.

Sikaloissa käytetään lehmänavetoiden tapaan muun muassa vesisuihkuja sikojen olon helpottamiseksi helteillä.

– Eläinten laitumen veden on oltava sellaista vettä, että ihminen itsekin sen pystyisi juomaan. Jos vaikkapa lehmille ei ole varjopaikkoja laitumella, ennemmin eläimet silloin navettaan varjoon kuin ulos, sanoo puolestaan Minna Norismaa.

Mitä ajatuksia aihe herättää? Keskustelu on auki 1.7. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Maitotalojen imagokisa kovenee: Valio haluaa maidostaan hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä

Nyt avataan navetan ovet! Jääskelän tilan lehmät päästettiin kesälaitumelle – isäntä: "Vanhatkin lehmät nuortuvat"

Hollannissa maanviljelijöiden tyytymättömyys typpipäästöjä rajoittavaa ympäristölakia kohtaan kärjistyi toissa iltana väkivaltaisiksi mellakoiksi.

Protestoijat sytyttivät heinäpaaleja ja autonrenkaita tuleen kaupungintalon edustalla, tuhosivat poliisiauton ja yrittivät tunkeutua ministerin kotiin. Esimerkiksi Hollannin yleisradioyhtiö NOS on julkaissut videoita mellakoinneista.

Hollannin pääministeri Mark Rutte tuomitsi väkivaltaisuudet. Hän sanoi eilen NPO Radio 1:n haastattelussa pitävänsä toimia vastenmielisinä. Rutte kuitenkin korosti ymmärtävänsä viljelijöiden huolen, ja uskoi, että mellakoitsijat edustavat vain pientä vähemmistöä.

Viljelijöiden protestit uutta ympäristölakia vastaan ovat jatkuneet jo toista viikkoa.

Luonnonsuojelualueet ja maaperä vaarassa

Ympäristölain taustalla vaikuttavat Hollannin typpipäästöt, jotka ovat Euroopan suurimpia. Se asettaa erityisesti Natura 2000 -luonnonsuojelualueet vaaraan. Lisäksi päästöt köyhdyttävät viljelymaata.

Typpipäästöistä arviolta 40 prosenttia johtuu maataloudesta. Maataloussektorilla suurin päästöjen aiheuttaja on karjatalous ja sen sivutuotteena syntyvä eläinperäinen lannoite.

Eurooppalainen lainsäädäntö velvoittaa Natura 2000 -alueiden suojeluun. Siksi maan nykyisen hallituksen oli päätettävä ympäristö- ja maatalousministeri Christianne van der Walin johdolla uusista typpipäästörajoituksista.

Rajoitukset pakottavat Natura 2000 -suojelukohteiden lähellä sijaitsevat tilat leikkaamaan päästöjä rajusti, jopa 70 prosentilla. Käytännössä monet viljelijät joutuvat lopettamaan toimintansa kokonaan.

Viljelijöistä päästörajoitukset ovat epäreiluja

Viljelijät ovat olleet raivoissaan päätöksestä. Heidän mukaansa on epäreilua, että rajoitukset kohdistuvat niin voimakkaasti juuri maatalouteen, vaikka typpipäästöjä syntyy myös esimerkiksi teollisuudesta ja liikenteestä.

Harmia aiheuttaa myös se, että monien viljelijöiden jo tekemät kalliit investoinnit päästövähennyksiin valuvat nyt hukkaan, kun tilat joudutaan sulkemaan.

Hollannin maataloudessa on lisäksi kyse suurista rahoista ja monista työpaikoista.

Vuonna 2019 Hollanti oli maailman toiseksi suurin maataloustuotteiden viejä rahassa mitattuna Yhdysvaltojen jälkeen. Viime vuonna vienti kohosi ennätyksellisesti yli sataan miljardiin euroon. Lisäksi maataloussektori työllistää yhteensä 600 000 henkilöä Hollannissa.

Maatalouspäästöjen leikkaaminen on kuitenkin tehokkain tapa suojella Natura 2000 -kohteita typpipäästöiltä.

Maanviljelijät protestoivat muuallakin

Laajemmin Hollannin protesteissa on kyse vastakkainasettelusta maaseudun ja kaupungin välillä. Viljelijät kokevat, etteivät päättäjät kuule heidän huoliaan.

Ala näyttäytyy näköalattomana, ja ympäristölainsäädäntö holhoavana.

Maanviljelijät ovat järjestäneet traktorimielenosoituksia myös naapurimaissa.

Belgiassa närää on aiheuttanut samankaltainen typpipäästöjä rajoittava laki, mutta siellä protestit ovat sujuneet rauhallisemmin.

Saksassa traktorit ovat viime vuosina olleet yleinen näky Berliinin keskustassa. Syynä ovat olleet ympäristölait, jotka maanviljelijät kokevat epäreiluiksi.

Hollannin hallinto on tarjoutunut ostamaan maatiloja pois viljelijöiltä sadoilla miljoonilla euroilla.

Se ei kuitenkaan viljelijöitä ilahduta. He ovat jatkaneet protesteja. Samalla monien sympatiat valtateitä tukkivia viljelijöitä kohtaan on loppumassa.

Lue myös:

Hollanti harppasi Euroopan ykköseksi aurinkosähkön tuotannossa

Mitä mieltä uutisesta? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.

Oikeusministeriöön ei ole saapunut Turkista viime päivinä uusia luovutuspyyntöjä, jotka liittyisivät mahdollisiin rikoksiin.

Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Turkki on pyytänyt Suomea luovuttamaan yhteensä 16 henkilöä. Kaksi henkilöä on luovutettu seksuaalirikoksista.

Oikeusministeriöstä kerrotaan Ylelle, että kieltäytymisen syitä ovat olleet muun muassa Suomen kansalaisuus ja kaksoisrangaistavuuden puute.

Kaksoisrangaistavuus tarkoittaa, että teko on säädetty rangaistavaksi molemmissa valtioissa.

Yleensä edellytetään lisäksi, että syytettävästä teosta mahdollisesti tuomittava enimmäisrangaistus on vähintään yksi vuosi vankeutta.

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan kaksi luovutuspyyntöä on ratkaisematta.

Oikeusministeriöstä vahvistetaan, että vireillä on kaksi tapausta. Niistä ei kuitenkaan voida antaa tarkempia tietoja.

Turkki on toisti vaatimuksensa tällä viikolla

Turkki on toistanut tällä viikolla vaatimuksensa 12 henkilön luovuttamisesta Suomesta ja 21:n Ruotsista. Turkki epäilee heitä terrorismista.

Turkki toisti vaatimuksensa sen jälkeen, kun Suomi, Ruotsi ja Turkki allekirjoittivat Nato-jumin avanneen yhteisymmärrysasiakirjan tiistaina.

• Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä

Torstaina Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että Ruotsi olisi luvannut luovuttaa Turkkiin 73 "terroristia".

Ruotsin oikeus- ja sisäministeri Morgan Johansson kommentoi asiaa tekstiviestissään Ruotsin radiolle.

– Ruotsissa riippumattomat oikeuslaitokset soveltavat lakia. Ruotsin kansalaisia ei luovuteta, Johnsson kirjoittaa Ruotsin radiolle.

Oikeusministeriö: Luovutuspyyntöjen käsittely ei muutu

Oikeusministeriöstä kerrotaan, että yhteisymmärrysasiakirja ei muuta luovutuspyyntöjen käsittelyä Suomessa.

Suomi on tähänkin asti käsitellyt Turkista tulleita luovutuspyyntöjä esitetyn selvityksen perusteella Euroopan neuvoston luovutussopimuksen mukaisesti.

Oikeusministeriön mukaan näin tapahtuu myös jatkossa.

Myös oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi keskiviikkona, että Suomi käsittelee luovutuspyynnöt samoin kuin ennenkin eikä käsittelyyn liity minkäänlaista poliittista harkintaa.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on sanonut, että Turkin, Suomen ja Ruotsin solmima yhteisymmärrysasiakirja ei velvoita Suomea tai Ruotsia luovuttamaan Turkin vaatimia henkilöitä.

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen Turun yliopistosta puolestaan kuvaa Turkki-paperin luovutuskirjausta "juridiseksi uhkapeliksi", joka voi pahimmillaan johtaa jopa pikaluovutuksiin.

Tutkija: Saattaa riittää, että kassista löytyy PKK:ta tukevaa materiaalia

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta huomauttaa, että terrorismi määritellään Turkissa huomattavan laveasti.

Terrorismiksi tai separatismiksi katsottava toiminta ei välttämättä vaadi mitään konkreettista väkivallantekoa.

– Esimerkiksi erilaisten kirjallisten tuotteiden ja netissä tekstien levittäminen voidaan helposti katsoa Kurdistanin työväenpuolueen PKK:n sanomaa myötäileväksi propagandaksi sekä terrorismiin ja separatismiin yllyttämiseksi. Pelkästään se saattaa riittää, että kassista löytyy PKK:ta käsittelevää materiaalia tai että jaksaa lehtisiä kadunkulmassa.

Turkki, EU ja Yhdysvallat ovat määritelleet PKK:n terroristijärjestöksi. Turkki katsoo myös esimerkiksi Gülen-liikkeen olevan terrorijärjestö.

Alaranta huomauttaa, että esimerkiksi kurdikysymykseen keskittyvän HDP-puolueen johtohahmoja on ollut vankeudessa vuosia.

– Heitä syytetään nimenomaan yhteyksistä PKK:hon ja että heidän viestintä ja puheensa sisältävät Turkin valtiota ja sen yhtenäisyyttä uhkaavaa materiaalia. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, että se poliittinen tila, jonka sisällä kurdikysymystä voidaan käsitellä, on hyvin rajattu.

Turkki tuskin kovin toiveikas luovutusten suhteen

Alaranta arvioi, että useimmissa tapauksissa Turkki tuskin uskoo täysin Suomen luovuttavan henkilöitä.

Hän huomauttaa, että kyseessä ei ole mikään uusi asia.

Turkki on esittänyt pitkään vaatimuksia luovuttamisista ja terrorismin määritelmien erilaisuus on ollut pitkään Turkin ja EU:n terrorismiin liittyvän terrorismiyhteistyön kiistakapula.

* Voit keskustella aiheesta perjantaihin 1. heinäkuuta 2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit

Naton Madridin-huippukokouksen seuranta

Iso-Britannian kuninkaallisten ilmavoimien F-35-hävittäjät ovat harjoitelleet Karjalan lennoston kanssa. Kolmepäiväinen vierailu Siilinjärven Rissalassa sijaitsevassa Karjalan lennostossa onnistui hyvin.

– Tulimme yhteisymmärrykseen monessa asiassa ja toiminta lähti sujumaan heti alkupäivistä lähtien, Karjalan lennoston komentaja, eversti Aki Puustinen tiivistää.

Suomalaisille iso asia oli päästä tutustumaan F-35-hävittäjiin, jotka otetaan käyttöön muutaman vuoden päästä.

– Eri henkilöstöryhmät kuten pelastustoimi ja mekaanikot saivat nyt tuntumaa siitä, mitä eroavaisuuksia F-35 tuo meidän normaaliin päivätyöhön aikanaan, Puustinen kuvailee yhteisharjoitusten antia.

Iso-Britannian kuninkaalliset ilmavoivat eivät ole vuosiin tehneet vastaavaa vierailua Karjalan lennostossa. Säännöllisiä yhteisiä harjoituksia ei myöskään ole aikaisemmin ollut.

Uusien hävittäjien tuloon valmistaudutaan muutostöillä

Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi Böhm sanoo, Karjalan että lennostolla on hyvä kyky ottaa vastaan F-35-hävittäjiä. Fyysisesti kokoeroa Karjalan lennoston omiin hävittäjiin ei ole.

Siirtyminen F 35-hävittäjiin vaatii kuitenkin muutostöitä Rissalan kentällä lähivuosien aikana.

– Uusissa hävittäjissä ei esimerkiksi siivet taivu, joten joudumme avartamaan joitain tallipaikkoja. Lisäksi muutostöitä tehdään joissain toimitiloissa ja meidän on myös huomioitava F-35-hävittäjien turvallisuusmääräykset, Karjalan lennoston komentaja Aki Puustinen kertoo.

F-35-hävittäjät pystyy erottamaan profiilin ja värin avulla. Uudessa koneessa on esimerkiksi hieman laajempi runko ja väritykseltään ne ovat tummempia.

Tomi Böhmin mukaan suomalaisten kiinnostus lennoston toimintaa kohtaan on hiukan kasvanut viime kuukausina.

– Jonkun verran on tullut kyselyjä siitä, miten pääsisi seuraamaan harjoituksia. Näistä ei kuitenkaan turvallisuuden vuoksi anneta tietoja.

Vierailu nopealla aikataululla

Iso-Britannian hävittäjälaivueen vierailu tuli Karjalan lennoston tietoon vain muutamia viikkoja sitten. Harjoitus järjesteltiin nopealla aikataululla. Se ajoittuu samaan aikaan, kun Madridissa järjestetään Naton huippukokous.

– Ajoitukseen en pysty kommentoimaan mitään, Karjalan lennoston esikuntapäällikkö everstiluutnantti Tomi Böhm.

Lento-osaston vierailu oli osa Iso-Britannian johtamaa yhteistyötä, johon Suomi on osallistunut vuodesta 2017 lähtien. Mukana oli kaksi F-35-hävittäjää ja 60 osaston henkilöä.

Vierailun tavoitteena oli vahvistaa sotilaallista yhteistyötä ja osoittaa kumppanimaiden tukea Suomelle. Yhteisharjoitus oli osa puolustusministeri Antti Kaikkosen toukokuussa päättämää laajennettua yhteistyötä, jonka mukaan Suomi lisää kansainvälisiä sotilasharjoituksia loppuvuoden aikana.

Seuraava vierailu mahdollisesti heinäkuussa

Karjalan lennosto ja Iso-Britannian kuninkaalliset ilmavoimat harjoittelivat kahden päivän ajan ilmataisteluja ja niihin liittyviä yhteistoimintakuvioita.

Tarkoitus oli varmistaa yhteistyön saumattomuus ja se, että se on nopeasti toimeenpantavissa.

Harjoituksessa tehtiin keskiviikkona yksi isompi lentokierros, missä oli mukana myös Lapin lennoston Horneteja ja Ilmasotakoulun Hawkeja. Lentokierroksella harjoiteltiin ilmataistelua.

Seuraava vierailu on mahdollisesti tulossa jo heinäkuun aikana.

– Se ei ole varmaa, joten en avaa sitä enempää, Aki Puusinen kommentoi

Iso-Britannian kuninkalliset ilmavoimat vierailivat hiljattain myös Lapin lennostossa, joka oli sen toinen pääkohteista.

Aiheesta voi keskustella 1.7.2022 klo 21 :een saakka.

Lue lisää:

Merivoimat on harjoitellut poikkeuksellisen laajasti Suomenlahdella – Komentaja: "Saimme yhdysvaltalaisista kirsikan kakkuun"

MADRID Huojennus paistoi pääsihteeri Jens Stoltenbergin kasvoilta kun hän veti yhteen Madridissa pidetyn huippukokouksen saavutuksia.

Lista on kattava: uusi tulevaisuuden haasteisiin puuttuva strateginen konsepti, Naton valmiusjoukkojen moninkertaistaminen ja lupaukset merkittävistä lisäpanostuksista Ukrainan tukemiseksi.

Nato otti myös ensimmäistä kertaa kantaa Kiinaan länsimaisten arvojen ja sääntöperusteisten maailmanjärjestyksen haastajana.

Ajan hengen mukaisesti puolustusliitto sitoutuu leikkaamaan toiminnastaan aiheutuvia ilmastopäästöjä.

Historialliseksi kokouksesta teki kuitenkin päätös Suomen ja Ruotsin kutsumisesta puolustusliiton jäseniksi. Yhteisymmärrys Suomen, Ruotsin ja jäsenyyshanketta jarruttaneen Turkin välillä syntyi kreivin aikaan ensimmäisen varsinaisen kokouspäivän aattona.

Naton näkökulmasta marssijärjestys oli paras mahdollinen. Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmiodraaman sijaan Nato-johtajat saivat keskittyä kokouksen varsinaiseen agendaan.

Samalla maailmalle lähti vahva viesti siitä, että presidentti Vladimir Putinin yritykset Naton laajentumisen estämisestä vetivät vesiperän ja että Naton avointen ovien politiikka on voimissaan.

– Jos epäsopua tai eripuraa esiintyy, minun tehtäväni pääsihteerinä on selvittää asiat, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg vastasi, kun kysyin häneltä tiistaina pidettyjen neuvottelujen taustoja.

Pääsihteeri mainitsi käyneensä Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa neljä pitkää keskustelua Turkin Suomeen ja Ruotsiin kohdistuviin huoliin liittyen. Läpimurtoon vaadittiin kuitenkin huipputason tapaaminen Madridissa tiistaina.

– Näin Nato toimii, vaaditaan aikaa ja kokouksia, puolustusliittoa kahdeksan vuotta johtanut norjalainen jatkoi.

Uskallan väittää, että Suomeen on tuskin koskaan aiemmin kohdistunut näin paljon kansainvälistä huomiota. Toimittajat piirittivät Suomen delegaation edustajia, onnitteluja sateli jopa paikalla olleille median edustajille.

Läpimurron taustalla on osaltaan suomalaiset päättäjien, virkamiesten ja diplomaattien hartiavoimin tekemä työ Nato-prosessin edistämiseksi.

Pääsihteeri Stoltenbergin ja hänen esikuntansa roolia prosessissa ei myöskään voi väheksyä. Norjan ex-pääministeri tuntee niin Suomen kuin Ruotsinkin tarpeet – sekä sen lisäarvon, jonka maat voivat tuoda puolustusliitolle.

Stoltenberg on myös korostanut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden merkitystä pohjoismaiselle yhteistyölle. Samalla linjalla on Islannin pääministeri Kristin Jakobsdóttir,joka ennakoi haastattelussani pohjoismaisen yhteistyön tiivistyvän kun Suomi ja Ruotsi pääsevät jäseniksi.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak näkee myös Nato-maista koostuvassa Pohjolassa “hyvin paljon potentiaalia”, joskin hän uskoo Pohjoismaiden säilyttävän omat puolustukselliset orientaationsa Natosta riippumatta.

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys on kuitenkin kaikkea muuta kuin taputeltu.

Turkin presidentin lausunnot siitä, että Turkki ei voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta sovittuja lupauksia, kertoo siitä, että uusia takaiskuja voi vielä olla luvassa.

Nämä tulevat tuskin enää yllätyksenä Suomen ja Ruotsin neuvottelijoille.

Selvää lienee jo tässä vaiheessa se, että tärkeä välietappi matkalla jäsenyyteen saavutetaan ensi viikolla, kun Suomen ja Ruotsin liittymisasiakirjat allekirjoitetaan Brysselissä.

Tämän jälkeen Suomen ja Ruotsin edustajat saavat osallistua Naton työhön tarkkailijajäseninä. Lopulliset turvatakuut maat saavat vasta kaikkien Nato-maiden ratifioitua liittymisasiakirjat. Tämän esteenä on tällä hetkellä vain Turkki.

Nato vältti Suomen ja Ruotsin jäsenyyshakemuksiin liittyvät karikot Madridin huippukokouksessa. Vielä ei kuitenkaan olla väljillä vesillä.

Lue lisää:

Uutisseuranta Naton huippukokouksesta

Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia – presidentti Erdoğan: "Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja"

Professori: Turkki-paperin luovutuskirjaus on "juridista uhkapeliä" ja voi pahimmillaan johtaa jopa pikaluovutuksiin

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri kertoi huhtikuussa tapauksesta, jossa lääkäri oli toiminut 14 vuotta erikoislääkärin oikeuksia edellyttäneissä tehtävissä. Sairaanhoitopiiri purki lääkärin virkasuhteen ja teki asiasta tutkintapyynnön Hämeen poliisille asian tultua ilmi.

Lääkäri on nyt toimittanut yliopistolle tarvittavat todistukset opintosuorituksista erikoislääkäritutkinnon saamiseksi, ja Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupavirasto on myöntänyt lääkärille erikoislääkärin oikeudet.

– Asia on käsitelty poikkeuksellisen nopeasti, mikä kertoo siitä, että puuttuvat suoritukset tutkinnosta olivat vähäisiä. Kyseinen lääkäri on nyt oikeutettu harjoittamaan ammattiaan, mutta KHSHP:n virkaan hän ei ole ainakaan toistaiseksi palaamassa. Odotamme poliisitutkinnan tuloksia ennen kuin asiassa mahdollisesti tehdään uusia päätöksiä, toteaa KHSHP:n johtaja Seppo Ranta tiedotteessa.

Sairaanhoitopiirillä ei ole tarkempaa tietoa tutkinnan etenemisen aikataulusta. Jo aiemmin sairaanhoitopiiri on kertonut että lääkärin työssä ei ole tullut esiin puutteita.

Kiinnostus sähköautoihin on kasvanut roimasti viimeisen vuoden aikana muun muassa kallistuneen polttoaineen vuoksi. Tänä kesänä entistä useampi autoilija on lähtenyt ensimmäistä kertaa lomareissulle sähköautolla.

Kokosimme tähän juttuun tärkeimmät vinkit tien päälle.

1. Ota huomioon latauspaikat reittisuunnittelussa

Sähköautolla voi ajaa yhdellä latauksella noin 300–500 kilometriä riippuen autosta, kertoo K-Latauksesta vastaava johtaja Tom von Bonsdorff. Hänen mukaansa 300 kilometrin ajopätkä kerrallaan on yleensä hyvä lähtökohta.

Sähköautoilijat ry:n ja Latauskartta.fi-palvelun ylläpitäjä Antti Toivonen neuvoo, ettei aloittelijan kannata jättää latausta aivan viimeisille hetkille vaan auton akussa olisi hyvä olla virtaa vielä noin 20–30 prosenttia. Tämä siksi, että latauspisteen laturi voikin olla esimerkiksi rikki tai jonossa voi olla paljon muita autoja.

Toivosen mukaan hyvä työkalut reittisuunnitteluun ovat esimerkiksi Latauskartta.fi, joka on Sähköautoilijat ry:n vapaaehtoisten ylläpitämä palvelu. Muita reittisuunnittelussa auttavia karttapalveluita ja sovelluksia ovat PlugShare ja ruotsalainen A Better Route Planner.

2. Tarkista etukäteen latauspisteiden laturimallit ja lataustehot

Latauksen kesto riippuu autosta ja siitä, millaisella teholla latauksen tekee. Kotona ihmisillä on usein hitaampi laturi, joka vaatii auton lataamista esimerkiksi yön yli. Matkalla taas kannattaa suosia pikalatureita.

Jos haluaa tehdä mahdollisimman lyhyen latauspysähdyksen, kannattaa valita suurteholataus. K-Latauksen Tom von Bonsdorff kertoo, että suurteholatauksella voi autosta riippuen saada jo vartin aikana 200–250 kilometriä lisää ajomatkaa.

Sähköautoilijat ry:n Toivonen vinkkaa, että suurimmassa osassa karttapalveluita ja sovelluksia on myös suodattimet, joilla voi rajata näkymään erilaiset laturit.

3. Ajoita lataushetkelle vaikkapa lenkki tai jäätelötauko

Mieti reittiä suunnitellessa, kuinka kauan aiot viipyä missäkin kohteessa ja yhdistä niihin myös auton lataushetki.

Arvioi esimerkiksi, missä teet mahdolliset mökkiostokset, missä haluat jaloitella ja katsella paikallisia nähtävyyksiä ja missä riittää pelkkä kahvitauko.

Latauksen kesto riippuu autosta, mutta keskimäärin pikalaturilla lataushetkeen menee vartista 45 minuuttiin.

– Nykyisillä sähköautoilla hyvin harvoin joutuu autoa odottamaan. Kahvin tai ruuan kanssa menee sen verran aikaa, että autokin alkaisi olla jo lähtövalmis, toteaa Toivonen.

4. Lataa etukäteen tarvittavat sovellukset

Kukaan ei halua käyttää turhaa aikaa erilaisten mobiilisovellusten asentamiseen ja niihin rekisteröitymiseen tien päällä. Rekisteröidy ja lisää maksutiedot sovelluksiin etukäteen.

Erityisesti ulkomaille lähtiessä kannattaa tarkistaa mobiilisovellukset etukäteen, sillä kaikissa latauspaikoissa ne eivät Toivosen mukaan käy maksuvälineinä.

Eri operaattoreiden sovelluksista voi myös etukäteen tarkastaa latauspisteiden hintoja. Toivonen arvioi karkeasti, että pikaladatulla sähköautolla ajaa suurin piirtein 100 kilometrin matkan noin kuudella eurolla.

5. Autoa ei kannata ladata täyteen pikalatauksella

Toivonen neuvoo, että sähköauto kannattaa ladata vain 70–80 prosenttiin asti.

Toivosen mukaan pikalaturin latausteho hidastuu mitä täydempi akku on. Sen vuoksi viimeisen 10 prosentin lataaminen kestää melkein yhtä kauan kuin ensimmäisen 90 prosentin lataaminen.

Näin pääsee lähtemään nopeammin latauspaikalta ja vapauttaa latauspaikan seuraavalle käyttäjälle.

6. Aja hiljempaa, jos haluat säästää sähköä

Hitaampi vauhti kuluttaa vähemmän sähköä, joten kannattaa ajaa maltilla.

– Suuret nopeudet kuluttavat sähköä kaikista eniten ilmanvastuksen lisääntymisestä johtuen, kertoo von Bonsdorff.

Toivosen mukaan kannattaa myös varautua isompaan sähkönkulutukseen, mikäli autossa on kiinni peräkärry.

Kesällä helteet vaikuttavat sähkön kulutukseen ja auton jäähdytys vie hieman enemmän sähköä. Toivonen huomauttaa, että jäähdytyksen vaikutus ei kuitenkaan ole niin suuri, että kannattaisi autossa hikoilla.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Autokaupassa sähköautot viedään lähes käsistä – vähän käytetty sähköauto maksaa jopa enemmän kuin uusi

Bensan hinta kohosi uuteen ennätykseen – polttoaineen säästämisen Suomen mestari kertoo voittavat vinkkinsä, joilla jokainen voi säästää

Yhdessä Suomen kovatasoisimmista lukioista, Tampereen lyseon lukiossa, on ensi syksynä erikoinen tilanne.

Viime vuonna lukioon pääsi alimmillaan 9,25:n keskiarvolla. Tänä vuonna yhteishaku tuotti yllätyksen ilmeisesti aiemman kovan tason vuoksi.

Yle kertoi aiemmin, miten huippulukiona pidettyyn Tampereen lyseon lukioon olisi päässyt alimmillaan 5,33:n keskiarvolla. Alimmalla 5,33:n keskiarvolla sisään päässyt ei ottanut paikkaa vastaan. Hän ilmoitti asiasta koululle.

Sen sijaan keskiarvolla 6,42 peruskoulusta valmistunut ottaa paikan vastaan. Se on alin keskiarvo, millä kouluun pääsi tänä vuonna sisään.

Tulokset varmistuivat tällä viikolla.

Tampereen lyseon lukion rehtori Jaana Nieminen kertoo Ylelle, että syksyllä opinnot aloittaa myös useita opiskelijoita, joiden keskiarvo oli täysi kymppi.

Erillishaku kiinnosti monia

Koulu järjesti erillishaun kesäkuussa, sillä opiskelupaikkansa perui 19 opiskelijaa ja 6 opiskelijaa ei ottanut vastaan opiskelupaikkaa määräajassa.

Näin ollen yleislinjalle vapautui 25 paikkaa, jotka on nyt täytetty. Erillishaku keräsi paljon hakijoita, sillä heitä oli 80. Alin hyväksytty keskiarvo erillishaussa on 8,14.

Rehtori Jaana Nieminen kertoo, että paikasta luopuneissa on paljon heitä, jotka hakivat lukioon työvoimapoliittisista syistä. He olivat taktikoineet, etteivät pääse kuitenkaan. Koska lukioon ei tänä vuonna moni pyrkinyt aiemman korkean keskiarvorajan vuoksi, taktikoijille tulikin yllätyspäätös ja paikka olisi ollut heidän. Rehtori on huolissaan, mihin nämä nuoret menevät.

Rehtori Jaana Niemisen mukaan tämä vuosi on opetus siitä, ettei kannata ajatella, ettei lukioon kuitenkaan pääse. Vuodet eivät ole veljeksiä.

– Aina kannattaa laittaa unelmakoulunsa ykköseksi.

Tampereen lyseon lukiossa eli tamperelaisittain Rellussa on ensi syksynä erikoinen tilanne, kun keskiarvohajonta on niin suuri.

Rehtorin mukaan tämä voi olla pedagogisesti myös hyvä asia.

Lue lisää:

Huippulukioon pääsikin 5,3:n keskiarvolla – tamperelaislukion taso on ollut niin kova, että hakijat kaikkosivat

Huippulukioon 5,3:n keskiarvolla päässyt ei ota paikkaa vastaan – äidin suosituksesta hakenut Joona Pimiä sen sijaan ottaa

Hakijakadon kokenut tamperelainen huippulukio käynnistää uuden haun – tarjolla on ainakin yhdeksän paikkaa

Paxlovid-koronaviruslääkkeen käyttö alkaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä välittömästi.

Kyseessä on ensimmäinen Euroopassa myyntiluvan saanut suun kautta otettava lääke koronavirustaudin hoitoon.

HUSin erikoissairaanhoidon hoitavat yksiköt aloittavat lääkkeen käytön niille seurannassa oleville potilailleen, jotka ovat sairautensa tai lääkehoitonsa takia immuunipuutteisia, tietyille syöpäpotilaille ja kroonista keuhkosairautta sairastaville.

Paxlovid-lääkityksen aloittaminen edellyttää, että koronavirustartunta on todettu laboratoriotestillä. Lääke estää koronaviruksen lisääntymistä tartunnan saaneen elimistössä. Lääkettä otetaan viiden vuorokauden ajan ja se on potilaalle maksuton.

HUSin verkkosivuille on koottu potilaille tietoa siitä, ketkä kuuluvat erikoissairaanhoidon seurannassa oleviin kohderyhmiin ja miten heidän tulee toimia lääkityksen aloittamiseksi ja saamiseksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö kertoi kesäkuussa, että lääkkeiden jakaminen eri alueille tapahtuu yhdenvertaisesti ja hoidon aloituksessa noudatetaan samoja lääketieteellisiä periaatteita.

STM kertoi tuolloin myös, että osaa lääkkeistä on mahdollista käyttää myös vähintään 12 vuotta täyttäneille, joilla on suurentunut riski vaikealle covid-19-taudille. Osa lääkkeistä ei ole tarkoitettu alle 18-vuotiaiden hoitoon. Potilaan riskiarvion, lääkehoidon sopivuuden arvioinnin ja aloittamispäätöksen tekevät potilasta hoitavat terveydenhuollon ammattilaiset.

Lukuvuosi on jälleen saatu pakettiin. Todistuksia ja tsempparipalkintoja on jaettu niin koulun kuin harrastusten kevätjuhlissa. Myös meidän perheemme pienet jääkiekkoilijat palkittiin mitalein ja todistuksin.

Kiekkokoulun leikkimielisessä leijonapentutodistuksessa on komea rivi pelkkiä kymppejä. Arvioituja taitoja on kolmetoista. Luen lapselle ääneen hymyssä suin: kiekkoilu, hymyily, tervehtiminen, yhteishenkeily, uskaltaminen, suvaitseminen.

Hetkinen. Suvaitseminen?

Jatkan lukemista: kannustaminen, kaveeraaminen, nautiskelu, tsemppailu, hauskanpito, Leijona-käyttäytyminen, kiekkokikkailu. Leijona-keskiarvo: 10.

Pikkukiekkoilija säteilee todistus kädessään ja mitali kaulassaan. Todistuksessa kuvatuista taidoista hän tuntuu ymmärtävän kaikki paitsi kaksi. Leijona-käyttäytyminen on leikki-ikäiselle hyvin konkreettista: karjumista ja konttaamista. Tämän hän tosiaan osaa kiitettävästi!

Mutta lapseni ei ymmärrä, mitä suvaitseminen tarkoittaa – enkä minä osaa sitä lapsentasoisesti selittää.

Keitä oikein ovat ne erilaiset lapset, joita tulisi suvaita?

Suvaitsevaisuus on viime aikojen suosikkivaahtoamisaihe, Heikki Kiseleff (ent. Ahonen) kirjoitti Ylen kolumnissaan jo kymmenen vuotta sitten. En revi sanasta pelihousujani, mutta menen jäihin. Pelkään, että syötän lapselle aivan vääränlaisia normeja ja ennakkoluuloja, jos kehun, miten hienosti hän on sietänyt erilaisia joukkuekavereita.

Keitä oikein ovat ne erilaiset lapset, joita tulisi suvaita? Noin 15 prosentilla suomalaisista lapsista ja nuorista on toimintarajoitteiden vuoksi erityisiä haasteita harrastuksissa. Toimintarajoitteisista nuorista joka kolmannella on kiusaamiskokemuksia. Tämä on selvästi enemmän kuin muilla ikätovereilla.

Myös sateenkaarinuoret kohtaavat muita enemmän kiusaamista ja väkivaltaa sekä koulussa että vapaa-ajalla. Lapsiasiavaltuutetun blogissa kerrotaan lapsesta, joka jo ennen kouluikää joutui lopettamaan harrastuksensa, koska siellä ei osattu kohdata muunsukupuolisuutta eikä haluttu luopua sukupuolittavista käytännöistä.

Suvaitsemisen ytimessä on sisäänrakennettu ja ongelmallinen valta-asetelma.

Pääkaupunkiseudulla noin joka viides peruskouluikäinen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea. Kiusaamiskokemukset ihonvärin, kielen tai ulkomaalaistaustan vuoksi ovat yleisiä. Kiusaaminen kohdistuu etenkin ulkomailla syntyneisiin, ja poikiin useammin kuin tyttöihin.

Tutkimustiedon valossa eri vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret kokevat siis ikätovereitaan enemmän kiusaamista, myös vapaa-ajalla. Kiusaamisen kokemukset moninkertaistuvat, kun kuuluu useampaan vähemmistöön. Esimerkiksi Kouluterveyskyselyssä sateenkaarinuorista melkein joka kymmenes kertoo olevansa ulkomaalaistaustainen.

Onkin erinomaista ja enemmän kuin tarpeen, että seuroissa ja harrastustoiminnassa puututaan kiusaamiseen ja pyritään kaikin tavoin toimimaan siten, että kaikilla lapsilla olisi turvallista ja mukavaa harrastaa yhdessä.

Suvaitsemisen ytimessä on kuitenkin sisäänrakennettu ja ongelmallinen valta-asetelma: minä valitsen hyväksyä sinun olemassaolosi. Kun jotain suvaitaan, siinä ajatellaan olevan jotain väärää tai vähempiarvoista. Siksi koen ongelmalliseksi opettaa tai kiittää lasta suvaitsemisesta.

Virheiden tekemiseen liittyy häpeää. Uuden oppiminen on kuitenkin prosessi, joka vaatii virheitä.

Tarvitsemmeko suvaitsemista enää ollenkaan? Olin jo valmis heittämään koko sanan romukoppaan, kunnes keksin sille käyttöä. On aika unohtaa toistemme suvaitseminen, mutta virheiden suvaitsemista, hyväksymistä ja sietämistä tarvitsemme.

Virheiden tekemiseen liittyy hirveästi häpeää. Uuden oppiminen on kuitenkin prosessi, joka vaatii virheitä – harjoittelua, ja joka on aina kesken. Tämä on totta paitsi lasten harrastuksissa, kentällä ja kopissa, myös aikuisten maailmassa, somessa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Miten virheiden suvaitsemisen taitoa voisi sitten harjoitella? Minua on auttanut ja riemastuttanut Raisa Omaheimon podcast-sarja Epäonnistumisten CV, jossa jutellaan häpeilemättä häpeällisistä virheistä ja epäonnistumisista.

”Moka on lahja”, Raisa ja vieraat pohtivat ja nauravat, ja toteuttavat yhdessä mokaterapiaa.

Jotta virheitä uskaltaa tehdä, tarvitaan psykologista turvallisuutta. Psykologinen turvallisuus tarkoittaa jaettua uskomusta, että ryhmässä voi olla oma itsensä ja ottaa riskejä. Psykologisesti turvallisessa yhteisössä voi mokata ja erehtyä ilman pelkoa, että tulee nolatuksi, vähätellyksi tai rangaistuksi.

Käsi ylös virheen merkiksi, on urheilumaailmasta lähtenyt sanonta. Mutta voisiko ajatella, että käsi nouseekin pystyyn, ei virheen – vaan uuden oppimisen merkiksi?

Shadia Rask

Kirjoittaja on koripalloileva THL:n tutkimuspäällikkö, joka pyristelee irti virheiden pelosta kentällä ja sen ulkopuolella.

Voit keskustella kolumnista 2.7. klo 23.00 asti.

Mies menehtyi vauhkoontuneen lehmän puskuun Salon Perttelissä viime lauantaina, kertoo Lounais-Suomen poliisi.

Poliisin mukaan mies oli yrittänyt taltuttaa vauhkoontunutta lehmää, joka oli karannut aitauksestaan. Karannut lehmä oli mennyt ajotielle ja sitä vastaan ajanut autoilija oli noussut autosta pois aikomuksenaan pysäyttää eläin. Mies oli seissyt autonsa edessä ja levittänyt kätensä, jolloin lehmä oli puskenut suoraan päin miestä.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, että mies sai tapahtumassa vakavia vammoja ja hänet toimitettiin välittömästi hoitoon. Mies menehtyi vammoihinsa kuitenkin myöhemmin sairaalassa.

Poliisi tutkii asiaa kuolemansyyn tutkintana. Poliisi ei tiedota asiasta enempää.

Ikaalisissa tie 3 on suljettu liikenneonnettomuuden takia. Pelastuslaitoksen mukaan rekka ja pakettiauto törmäsivät, kun pakettiauto jostain syystä ajautui vastaantulevan rekan kaistalle.

Osallisina olleet viisi ihmistä loukkaantuivat. Kolme loukkaantui vakavasti ja kaksi lievästi ja heidät on viety hoitoon.

Paikalla oli pitkään myös lääkärihelikopteri, joka pääsi lähtemään onnettomuuspaikalta noin kello 11.20.

Paikalla oleva poliisi kuvaa onnettomuutta vakavaksi. Poliisi tutkii onnettomuutta, mutta vielä tutkinnasta ei ole tarkempaa tietoa.

Tie on poikki Vohtenojantien ja Riitialantien välistä. Kiertotie on Riitialantien kautta.

Tie suljettu pitkään

Pelastustyöt ovat käynnissä ja kolmostie on suljettu vielä joitain tunteja. Kiertotie on järjestetty Riitialantien ja Luhalahdentien kautta.

Pelastuslaitoksen mukaan rekan polttoainesäiliö repesi ja dieseliä pääsi maastoon. Tämän takia maata pitää vielä vaihtaa.

Onnettomuus sattui yhdeksän jälkeen aamulla Vähäjärven kohdalla.

Paikalle jämähtäneiden rekkojen käskettiin peruuttaa pois ja kuljettajat ohjattiin käyttämään kiertotietä.

Seuraamme tilannetta.

Korkoympäristön muutokset ovat herättäneet yhä useamman asuntovelallisen pohtimaan, pitäisikö oma asuntolaina suojata koronnousulta. Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor ylitti yhden prosentin rajan kesäkuun puolivälissä.

Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksia kohtaan on lisääntynyt merkittävästi kesän aikana, selviää Ylen pankeille teettämästä kyselystä. Kysely lähetettiin yhdeksälle Suomessa toimivalle pankille, ja pankeista seitsemän vastasi.

Korkosuojausten kysyntä on kasvanut jo aiemmin keväällä, mutta OP:n asuntorahoituksen turvatuotteista vastaavan johtajan Anna Niinimäen mukaan kesäkuussa kasvu on ollut aivan omaa luokkaansa.

– Viime aikoina kysyntä on jopa räjähtänyt. Jos verrataan vuoden takaiseen tilanteeseen, kysyntä on moninkymmenkertaistunut.

Niinimäen mukaan toukokuuhun verrattuna kysyntä on kasvanut kahdesta kolmeenkymmentä prosenttia. Pankkien mukaan esimerkiksi hakemusten käsittely ei kuitenkaan ole ruuhkautunut.

Danske Bankin henkilöasiakasrahoituksesta vastaavan johtajan Sari Takalan mukaan julkinen keskustelu korkojen noususta on lisännyt asuntovelallisten ja velanottoa suunnittelevien tiedon tarvetta.

– Ollaan tietoisia siitä, että korkotaso muuttuu ja että se voi muuttua lyhyelläkin aikavälillä. Halutaan neuvontaa, mitä omassa tilanteessa pitäisi sen suhteen tehdä.

Ylen kyselyyn vastanneiden pankkien mukaan mikään yksittäinen korkosuojaustuote ei ole noussut ylitse muiden.

Korkosuojauksia on erilaisia. Yleisimpiä tyyppejä on kolme. Kiinteäkorkoisessa lainassa korkotaso pysyy samana koko laina-ajan. Korkoputki taas mahdollistaa koron muutokset niin sanottujen katto- ja lattiakorkojen välillä. Kolmas korkosuojauksen tyyppi on korkokatto, jossa korko ei nouse tietyn, ennalta määritetyn rajan yli.

Korkosuoja ei sovi kaikille

Korkosuojaukset ovat pankeille kannattavaa liiketoimintaa. Ylen aiemmin haastatteleman Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttosen mukaan asiakkaiden on vaikea arvioida, mikä esimerkiksi korkokaton todellinen arvo on, ja tämä voi mahdollistaa tuotteen hinnoittelun yläkanttiin.

Korkojen noustessa myös korkosuojausten hinnat ovat liikkuneet ylöspäin. Matalien korkojen aikana asuntolainalle sai korkosuojauksen muutamilla kympeillä kuukaudessa. Pankit eivät mielellään puhu tuotteiden myynnin taloudellisesta merkityksestä niiden myyjille.

– Käytännössä ei voi sanoa, että nämä ovat voitto- tai tappiotuotteita, vaan ne mukailevat sitä markkinahintaa. Enemmänkin voitto tulee asiakaskokeman kautta, Danske Bankin Takala muotoilee.

Esimerkiksi kiinteäkorkoista lainaa suunnittelevien on hyvä huomioida, että korko määräytyy suurimmassa osassa pankeista lainan nostopäivän markkinakoron mukaan. Kaikki pankit eivät ilmoita koron muuttumisesta erikseen.

Pankeista ainoastaan OP ja S-pankki ilmoittavat, että kiinteä korko on asiakkaan allekirjoittaman sopimuksen mukainen – lainan nostopäivästä riippumatta. Ehdot, joiden mukaan korko määräytyy, kannattaakin aina tarkistaa omasta pankista.

Pankkien mukaan keskimääräinen kiinteä korko kymmenen vuoden laina-ajalle on tällä hetkellä noin 3–3,5 prosenttia. Vertailun vuoksi Suomen pankin tilastojen mukaan huhtikuussa 2022 suomalaisten kaikkien asuntolainojen keskikorko oli 0,81 prosenttia.

Kasvaviin korkoihin voi varautua myös säästämällä

Asuntovelallisen voi olla vaikea arvioida, maksaako korkosuoja itsensä takaisin. Laskutoimitus voi muuttua erityisen haastavaksi, kun korkotason muutokset ovat nopeita.

Kiinteäkorkoisissa lainoissa laina-aika on usein sitova. Jos asuntovelallinen haluaa maksaa lainan nopeammin pois, kulut voivat yllättää.

Korkojen nousuun voi varautua muillakin keinoilla, eivätkä korkosuojaukset sovi kaikille.

– Säästäminen on edelleen hyvin vahva ratkaisuvaihtoehto. Esimerkiksi asiakkaat, jotka eivät usko koron nousevan tiettyjen kiinteiden tasojen yli, tai edes niihin saakka, ovat olleet kiinnostuneita säästämään puskuria, jolla voivat varautua, Takala arvioi.

Tärkeintä on kuitenkin tuntea oma taloustilanteensa.

–Sitä kautta voi ymmärtää, mitä korkojen nouseminen esimerkiksi kahteen tai kolmeen prosenttiin tekee omien tulojen ja menojen suhteelle, ja pitääkö silloin esimerkiksi alkaa mukauttaa kulutustottumuksia, Takala arvioi.

Lue lisää:

Korkojen noustessa korkokatto houkuttaa monia – asiantuntija neuvoo: näin rakennat suojan itse

Moni asuntovelallinen ottaa nyt korkosuojan, kun euribor kipuaa kohti nollaa – huomioi ainakin nämä 4 seikkaa, jos harkitset korkosuojausta

Jopa 28 prosenttia yhdysvaltalaisista on niin vieraantunut oman maansa johdosta, että he katsovat kansalaisten joutuvan mahdollisesti pian vastustamaan aseellisesti hallitustaan.

Asia käy ilmi Chicagon yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen tekemästä kyselystä, josta uutisoi The Guardian.

Kyselyyn osallistui tuhat äänestäjäksi rekisteröitynyttä amerikkalaista. Suurin osa vastanneista yhtyi väitteeseen, että Yhdysvaltojen hallitus on "korruptoitunut ja järjestetty toimimaan tavallisia ihmisiä kuten minua vastaan".

Kyselyn tulokset heijastavat maan syvää kahtiajakoa. Republikaaneista vain kolmasosa uskoi, että maan demokratia toimii ja että maassa järjestetyt vaalit ovat olleet rehelliset. Demokraateista vaaleihin luotti 80 prosenttia.

35 prosenttia itsenäisistä äänestäjistä, 33 prosenttia republikaaneista ja 20 prosenttia demokraateista uskoi, että kansalaiset voivat pian joutua puolustautumaan asein omaa hallintoaan vastaan.

Uutistoimisto AP ja Chicagon yliopisto ovat toisessa kyselyssä saaneet vastaukseksi, että peräti 85 prosenttia yhdysvaltalaisista katsoo maan olevan menossa väärään suuntaan.

Uutiskanava CNN:n mukaan kesäkuun toisella puoliskolla tehtyjen mielipidemittausten perusteella keskimäärin 38 prosenttia yhdysvaltalaisista oli tyytyväisiä presidentti Joe Bidenin työhön ja 58 prosenttia oli tyytymättömiä.

Tuulivoimaloiden vaihteita valmistavan Moventas Gearsin ostanut saksalainen Flender vähentää Jyväskylästä väkeä, noin 60 henkeä. Flender keskittää Moventaksen toiminnan Jyväskylässä Eteläportin alueella toimivaan Ikolan tehtaaseen.

Rautpohjan tehdas suljetaan viimeistään ensi vuoden alussa, kertoo Flenderin huoltoliiketoiminnan johtaja Antti Turunen.

Turunen toteaa, että järjestelyn taustalla on Moventaksen pitkään jatkunut vaikea taloustilanne. Säästöjä on haettu sekä kiinteistöistä että henkilöstöstä.

Turusen mukaan väenvähennykset on toteutettu valtaosin niin sanotuilla pehmeillä keinoilla, "kovat irtisanomiset" koskevat noin viidennestä kaikista lähtijöistä.

Jyväskylään jää Moventakselle noin 200 työntekijää.

Moventas keskittyy jatkossa Jyväskylässä tuulivoimaloiden huoltoliiketoimintaan ja tuotekehitykseen. Varsinainen tuotanto siirtyy yhä enemmän Aasiaan: Kiinaan ja Intiaan, Turunen kertoo.

Pankkien maksuliikenteessä oli perjantaina aamusta häiriö, jonka vuoksi ainakin eläkkeitä jäi siirtymättä asiakkaiden tileille. Ongelmista tiedottivat muun muassa eläkeyhtiöt Keva ja Ilmarinen.

Ilmarisen ja Kevan mukaan syy on pankkien välisessä maksuliikenteessä ja vikaa selvitetään.

Myös Nordea kertoi Twitterissä selvittävänsä ongelman syytä.

Syy selvisi hieman myöhemmin, kun Osuuspankki kertoi kello 10 jälkeen Twitterissä sillä olleen häiriö kansainvälisissä tietoliikenneyhteyksissä. Tämän vuoksi OP:lta lähteneissä SEPA-maksuissa oli aamulla pieni viive.

Maksut on nyt välitetty eteenpäin ja niiden pitäisi näkyä muiden pankkien tileillä aamupäivän aikana.

Eläkeyhtiö Ilmarinen tiedotti noin kello 11 aikaan, että suurin osa asiakkaista on jo saanut eläkkeen tililleen. Myös Keva tiedotti, että eläkerahat näkyvät tileillä parin tunnin kuluttua eli iltapäivään mennessä.

OP:sta kerrotaan, että eilen torstaina OP:lla maksujen välitys toimii normaalisti, mutta osa toisen pankkiryhmän lähtevistä SEPA-maksuista saapui OP:lle myöhässä.

Yhtiöt pahoittelevat maksuviiveistä aiheutunutta haittaa.

Rauman telakalla rakennettavat merivoimien uudet taistelulaivat myöhästyvät jopa puolitoista vuotta suunnitellusta aikataulusta. Strategisten hankkeiden ohjelmajohtaja, kenraalimajuri evp. Lauri Puranen puolustusministeriöstä vahvistaa myöhästymisen Iltalehdelle. Tämän takia merivoimat joutuu venyttämään vanhojen alustensa elinkaarta.

Lehden mukaan pääsyynä myöhästymiseen ovat telakan vaikeudet laivojen suunnittelussa.

Merivoimille on tilattu RMC-telakalta neljä monitoimikorvettia noin 1,3 miljardin hintaan.

Ohjelmajohtaja Puranen sanoo, että suunnittelun myöhästyminen pidentää koko laivueen valmistumista ja että kaikki alukset ovat valmiina aikaisintaan vuonna 2029.

Sopimussakkoja ei oteta käyttöön myöhästymisen vuoksi, koska puolustusministeriö on saanut sovittua RMC:-telakan kanssa rakentamiseen liittyvistä hyvityksistä.

– RMC tuli vastaan meitä muutamassa sopimusteknisessä ja RMC:n toimintaan liittyvässä asiassa, mutta ne menevät yrityssalaisuuksien puolelle. He kertovat itse näistä halutessaan, Puranen toteaa.

Ohjelmajohtaja Lauri Puranen ilmaisi huolensa suunnittelutyön vaikeuksista viimeksi marraskuussa. Tuolloin kerrottiin, että suunnittelun takkuilun aiheuttamasta viiveestä huolimatta koko jättihanke oli tarkoitus yrittää pitää alkuperäisessä aikataulussa eli että laivat ovat valmiina vuonna 2028.

Lue lisää:

Sota-alukset valmistuvat Rauman telakan monitoimihallissa katseilta piilossa

Puolustusvoimat huolestui: Sotalaivojen suunnittelu myöhässä Rauman telakalla, valmistumisessa tähdätään yhä vuoteen 2028

Tällaisia ovat sotalaivat, joihin Suomi käyttää 1,3 miljardia euroa – "ei ole tarkoitus miinoittaa koko Itämerta"