Kiinnostus asuntolainojen korkosuojauksia kohtaan kasvaa

Ylen suomalaispankeille teettämän kyselyn mukaan korkosuojausten kysyntä lisääntyi voimakkaasti kesäkuussa. Kasvavat korot saavat nyt monet pohtimaan suojauksen hankkimista asuntolainalleen. Korkosuojaus ei kuitenkaan ole ainoa ratkaisu nouseviin lainakuluihin. Myös säästämisellä ja suunnitelmallisuudella pääsee pitkälle.

Venäjä teki ohjusiskun Odessaan

Ainakin kymmenen ihmistä on kuollut Venäjän yöllä tekemässä ohjusiskussa Odessaan. Isku osui 9-kerroksiseen kerrostaloon Odessan satamassa. Ohjus ammuttiin lentokoneesta Mustaltamereltä. Myös toinen venäläisohjus osui alueella sijaitsevaan vapaa-ajan keskukseen.

Yle seuraa Ukrainan tilannetta tässä artikkelissa.

Sotavangiksi jäänyttä pikkuveljeä uhkaa kuolemantuomio Itä-Ukrainassa

Marokkolaissyntyisen suomalaisen Imane Saadounen, 27, pikkuveli Brahim Saadoune jäi huhtikuussa kahden brittisotilaan kanssa venäläisten vangiksi huhtikuussa taistellessaan Ukrainan joukoissa. Kesäkuussa heille langetettiin kuolemantuomiot. Saadoune ei ole saanut valtiollista apua kuolemantuomionsa perumiseksi, joten sisar ja ystävät ovat aloittaneet pelastamiskampanjan.

Solistit ja kuorolaiset nousevat Olavinlinnan lavalle parin välivuoden jälkeen

Savonlinnan Oopperajuhlat jäi kahtena kesänä järjestämättä. Kovista koronarajoituksista kärsineiden esittävän taiteen ammattilaisten palo lavalle on kova. Oopperajuhlat avaa kesän uutuustuotanto Aida. Kuorolaulu sai koronapandemian alkuvaiheessa korkean tartuntariskin leiman. Musiikkilääketieteeseen erikoistunut lääkäri Miikka Peltomaa antaa kuitenkin synninpäästön kuorolaululle.

Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon torjumiseksi

Luonnon monimuotoisuudesta päättäjille tietoa tuottava Suomen Luontopaneeli julkaisi raportin, jossa se esittelee eri toimia luontokadon torjumiseksi. Luontopaneelin mukaan seuraavien hallitusten pitäisi tarttua toimeen kiireellä. Pitkää listaa luonnonsuojelutoimista voisi Luontopaneelin mukaan rahoittaa sitomalla siihen Suomen bruttokansantuotteesta 0,5–1 prosenttia, kunnes suojelutavoitteet on saavutettu.

Viilennystä saa vielä odottaa

Lämpötilat kipuavat perjantaina yli 30 asteen lukuunottamatta Pohjois-Lappia ja rannikkoseutuja. Päivästä on tulossa aurinkoinen, joskin hieman pilvisempi kuin torstaista. Ukkoskuuroja tulee paikoin Lapissa ja länsirannikolla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Turun meripelastuskeskus sai torstaina illansuussa johdettavakseen mittavan pelastustehtävän Pitkälläsalmella, Aurajoen suulla. Viranomaisten saaman ilmoituksen mukaan ihminen oli joutunut veden varaan.

Etsintään osallistui useita eri viranomaisten yksiköitä, useita helikoptereita, sekä poliisin ja merivartioston kalustoa.

Tehtävä paljastui myöhemmin kahden lapsen soittamaksi pilapuheluksi.

Turun Sanomien mukaan soittajien tavoittaminen kesti kauan, sillä he olivat sulkeneet puhelimensa. Lapset löytyivät myöhemmin kodeistaan. Poliisi oli yhteydessä lapsiin ja heidän vanhempiinsa.

Merivartiosto muistuttaa, että hätänumeroon saa soittaa ainoastaan todellisessa hädässä.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Psykoterapiakeskus Vastaamon perustaja Ville Tapio pyrkii todistamaan, että toissa vuonna tapahtunut tietomurto saattoi olla sisäpiirin rikos.

Tuntematon rikollinen varasti kymmenien tuhansien ihmisten potilastiedot ja julkaisi ne nettiin lokakuussa 2020. Tapio on teettänyt ulkopuolisen asiantuntijaselvityksen tietomurrosta ja sitä seuranneesta kiristyksestä.

Selvityksen pohjalta Tapio perustelee, että potilastiedot eivät joutuneet vääriin käsiin Vastaamon tietoturvan laiminlyönnin vuoksi. Sen sijaan kiristäjä saattoi saada apua Vastaamon sisältä.

– On syytä epäillä, että potilastietokanta on päätynyt kiristäjän haltuun joko [Vastaamon entisen tietosuojavastaavan NN:n] kautta tai niin, että [NN] on itse osallinen kiristykseen, Tapio väittää.

Uudet tiedot ovat peräisin Tapion valituksesta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Tapio on aiemminkin vierittänyt syytä tapahtuneesta kahdelle tietoturvasta vastanneelle alaiselleen. Nyt hän tiettävästi ensimmäistä kertaa nimeää toisen heistä rikoksen mahdolliseksi tekijäksi. Samalla hän pyrkii kiistämään omaa ja yrityksen vastuuta tietoturvasta.

Poliisin päätutkintalinja on edelleen yrityksen ulkopuolelta tehty murto ja kiristys, joiden jäljet johtavat Euroopan ulkopuolelle. Tutkinnanjohtaja Marko Leponen sanoo kuitenkin ottavansa huomioon myös mahdollisen sisäpiirilinjan. Poliisi ei ole tehnyt kiinniottoja eikä sillä ole tällä hetkellä epäiltyä tietomurrosta.

Näin selvityksessä perustellaan väitettä sisäpiirin tekijästä

Tapion teettämän selvityksen on tehnyt pieni, vasta perustettu tietoturva-alan yritys Cyber Snake Oy. Sen toimitusjohtaja Topias Salminen toimii päivätyössä terveysalan pörssiyritys Oriolan tietoturvajohtajana. Hän sanoo tehneensä koko selvityksen itse.

– Selviä viitteitä ulkopuolisesta tietomurrosta ei ole, perustelee Salminen Ylelle.

Selvitys perustuu tietoturvayhtiö Nixun aiemmin tekemään raporttiin sekä muuhun Salmisen näkemään materiaaliin, kuten Vastaamon tietojärjestelmien lokitietoihin. Yle pyysi Nixun raporttia tietosuojavaltuutetulta tätä juttua varten, mutta se on salattu kokonaan.

Sisäpiirin tekijään viittaa selvityksen mukaan muun muassa kiristäjän Tor-verkossa julkaiseman vastaamo.tar-tiedoston sisältö. Siinä oli jälkiä samasta käyttöjärjestelmästä ja ohjelmistosta, joita Vastaamon tietosuojavastaava NN käytti.

Selvitys viittaa myös kuvakaappaukseen, jonka mukaan NN:llä oli koneellaan mahdollisen alkuperäisen kiristysviestin sisältävä tiedosto. Tätä tiedostoa ei enää löytynyt, kun tietoturvayhtiö Nixu tutki Vastaamon tietomurtoa syksyllä 2020.

Myös Vastaamo-kiristäjän viestit viittaavat selvityksen mukaan kotimaiseen tekijään. Tämän tulkinnan puolesta puhuu muun muassa epäuskottava "ulkomaisen" rikollisen lähettämä viesti ("Mina olen hakkeri. Olen kopioinut potilaiden tietokanta.") sekä se, mitkä potilaskertomukset kiristäjä lähetti todisteeksi hankkimistaan tiedoista.

– Havainnot tukevat käsitystä siitä, että (...) sisäpiiriin kuuluva henkilö on kiristänyt Vastaamoa (...) potilastietokannalla, Tapion valituksessa hallinto-oikeuteen väitetään.

Selvityksessä ei suoraan sanota, mikä osoittaisi nimenomaan NN:n olevan osallinen kiristykseen. Hänellä väitetään kuitenkin olleen vähintään yksi luvaton varmuuskopio potilastiedoista omalla kannettavallaan.

Ex-tietosuojavastaava: "Ville Tapio selittää mitä selittää"

Yle tavoitti Vastaamon entisen tietosuojavastaavan NN:n puhelimitse. Hän ei halunnut kommentoida Ville Tapion esittämiä syytöksiä.

– Sanon ainoastaan, että Ville Tapio selittää mitä selittää. Loput selviävät myöhemmin. En lausu mihinkään asiaan mitään tässä vaiheessa. Kertominen lienee turhaa – kiitos, hän sanoo, ennen kuin sulkee puhelun.

Emme kerro tässä jutussa NN:n nimeä, koska hän ei ole toiminut Vastaamossa tai muuallakaan julkisessa asemassa.

Tapion ja hänen kahden alaisensa kertomukset tietomurron taustoista ovat eronneet koko ajan. Alaisten näkemyksistä on kuitenkin tullut julkisuuteen vain vähän tietoa.

Viime vuonna kaksikko todisti Helsingin käräjäoikeudessa, että Tapio olisi tiennyt vuonna 2019 havaitusta tietomurrosta ja pimittänyt tietoa. Tapio on kiistänyt tämän.

Yle tavoitti puhelimitse myös Ville Tapion. Hän ei halua kertoa muuta kuin mitä asiakirjoista selviää. Hän kuitenkin sanoo Ylelle edistyneensä "omissa tutkimuksissaan" yhä.

Asiantuntijat: Selvitys ei todista sisäpiirin rikosta

Yle pyysi useita tietoturvan ja verkkorikollisuuden parissa työskenteleviä asiantuntijoita arvioimaan Ville Tapion esittämiä todisteita. He suostuivat haastateltavaksi nimettömänä, koska toisen yrityksen tietoturvan kommentointi julkisesti voisi vahingoittaa heidän omia asiakassuhteitaan.

Heidän mielestään selvityksessä mainitut tekniset todisteet eivät riitä osoittamaan, että tietomurtaja tai kiristäjä olisi joku Vastaamossa työskennellyt henkilö. Todisteista on vedetty heidän mielestään liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä.

Selvitys ei myöskään välttämättä ole sen laatijan ominta ammatillista erityisalaa. Se vaatii osaamista digitaalisesta forensiikasta eli sähköisten jälkien analysoinnista. Salminen on työskennellyt lähinnä hallinnon tehtävissä. Hän sanoo kuitenkin, että hänellä on myös forensiikasta kokemusta ja koulutusta.

"Mä näkisin että tietoturva on hyvä syy hukata minuutti"

Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan Vastaamon tietokanta on ollut pitkään käytännössä ilman suojausta. Tilaisuuksia tietokannan varastamiseen on ollut useita. Tätä juttua varten haastatellut asiantuntijat kuvaavat Vastaamon tietoturvaa välinpitämättömäksi tai jopa amatöörimäiseksi.

Asiaan kiinnitti huomiota jo vuonna 2018 Vastaamon palkkaama it-konsultti. Hän ihmetteli, miksi yrityksen tietojärjestelmien suojaus oli purettu etätöiden helpottamiseksi. Suojatun yhteyden muodostaminen olisi onnistunut nopeasti.

– Mä näkisin että tietoturva on hyvä syy hukata minuutti, konsultti viestitti tuolloin NN:lle.

Tulevissa oikeudenkäynneissä todennäköisesti linjataan, kantaako vastuun laiminlyönneistä yrityksen johto, tietosuojasta vastanneet alaiset vai sekä että.

Ylen haastattelemien asiantuntijoiden arvio on, että rikollinen on varastanut Vastaamon potilastiedot luultavasti automaattisen hyökkäyksen avulla. Tiedot julkaissut kiristäjä on voinut olla eri taho, joka on ostanut aineiston hakkerilta. Tämä on verkkorikollisuudessa tunnettu toimintatapa.

Vastaamossa työskennellyttä kolmikkoa epäiltiin aiemmin tietomurrosta

Rikostutkinnan aikana on noussut uudelleen julkisuuteen Vastaamon it-miesten osuus Tekesin eli nykyisen Business Finlandin tietomurrossa.

NN, MM ja kolmas mies löysivät Tekesin tietokannasta haavoittuvuuden ja latasivat itselleen luvatta rahoitushakemuksia vuonna 2015. Tapausta tutkittiin törkeänä petoksena ja viestintäsalaisuuden loukkauksena. Kolmikko joutui jopa lyhyeksi aikaa tutkintavankeuteen.

Tutkinnassa ei tullut kuitenkaan esiin viitteitä, että miehillä olisi ollut pahoja tarkoituksia. He eivät käyttäneet lataamiaan tietoja väärin ja ilmoittivat löytämästään haavoittuvuudesta Tekesiin ja Viestintävirastoon. Syytteitä ei nostettu.

Sinänsä kolmikon toiminta muistutti sittemmin tutuksi tullutta ja hyväksyttyä valkohattuhakkerointia. Siinä hakkeri etsii haavoittuvuuksia tarkoituksenaan ilmoittaa niistä järjestelmän ylläpitäjälle.

NN ja MM työskentelivät vuosia Vastaamossa. He kehittivät potilastietojärjestelmän, ylläpitivät sitä ja NN toimi myös tietosuojavastaavana. Myös kolmas Tekes-jutun epäillyistä teki jaksoittain töitä Vastaamolle.

Oikeus hylkäsi Tapion valituksen

Joulukuussa 2021 tietosuojavaltuutettu määräsi Vastaamolle 608 000 euron hallinnollisen seuraamusmaksun tietosuojarikkomuksesta. Ville Tapio valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen.

Tapion mukaan tietosuojavaltuutetun olisi pitänyt ottaa huomioon sisäpiiriin kuuluvan henkilön tahallisen rikoksen mahdollisuus.

Hallinto-oikeus katsoi, ettei Tapiolla ole valitusoikeutta Vastaamon edustajana eikä ottanut valitusta käsiteltäväksi. Valituksessa esitetyt uudet väitteet nousevat kuitenkin todennäköisesti esiin myöhemmissä oikeuskäsittelyissä.

Vastaamon perustaja kommentoi tietoja jättimäisestä vahingonkorvaustuomiosta – väittää yhä entisten alaistensa pimittäneen tietomurtoa

Isosiskon hartioilla on nyt valtava painolasti: pikkuveljen henki.

Marokkolaissyntyisen suomalaisen Imane Saadounen, 27, pikkuveli on sotavankina niin kutsutussa Donetskin kansantasavallassa. Se on Venäjä-mielisten joukkojen miehittämä alue Itä-Ukrainassa, jonka hallinnon vain Venäjä on tunnustanut.

Miehitetyn alueen “oikeuslaitos” langetti kesäkuun alkupuolella kuolemantuomion veljelle Brahim Saadounelle, 21, ja kahdelle brittisotilaalle. Miehet joutuivat venäläisten vangiksi huhtikuussa taistellessaan Ukrainan joukoissa.

Länsimaat ovat sanoneet oikeudenkäynnin olevan Venäjän junailema näytös. YK:n mukaan kuolemantuomio on sotarikos. Useat EU-maat sekä Britannia ovat ilmaisseet jyrkän vastalauseen asiasta.

– Hän on käytännössä vielä lapsi, etsimässä omaa elämäänsä. Siksi tulen nyt tämän asian kanssa julkisuuteen. Minusta tuntuu siltä, että hänet on jätetty yksin. Yksin kuolemaan sinne, Imane Saadoune kertoo Ylelle Helsingissä.

Epätoivoinen sisko etsii nyt tahoja, jotka pystyisivät auttamaan hänen veljeään.

Imane kertoo soittaneensa Marokon suurlähetystöön Suomessa ja muun muassa ulkoministeriöön Marokossa. Vastaukset olivat hänen mukaansa tylyjä.

– He sanoivat, että mitä sinä luulet, että tekisimme hyväksesi. Oli kuin he eivät olisi lainkaan välittäneet. Tuntui, kuin he olisivat ajatelleet, että se ei ole meidän asiamme, soita jonnekin muualle, Saadoune kertoo.

Marokon Helsingin-suurlähetystö ei ole vastannut Ylen kommentointipyyntöön.

Veljen kohtalo paljastui nettivideon kautta

Imane Saadoune sai yhteyden veljeensä viimeksi noin kaksi kuukautta sitten. Veli viestitti, että hänellä ei ole rintamalla enää nettiyhteyttä.

Oli pitkään hiljaista, kunnes Imane näki veljestään videon viestipalvelu Telegramissa. Ensin hän ei ymmärtänyt, mitä videossa sanottiin.

– Luulin hänen sanovan, että hän on kunnossa tai jotain sellaista. Pyysin ukrainalaista ystävääni kääntämään videon, ja siinä sanottiinkin, että hän on venäläisten vankina.

Aluksi Imane ei kertonut tilanteesta edes Marokossa asuvalle perheelleen.

– Sitten oli pakko soittaa äidille ja kertoa, että hänen poikansa on vangittuna ja todella pahassa tilanteessa.

Kesäkuun alussa Brahim ja britit tuomittiin kuolemaan. Venäjän uutistoimiston Interfaxin mukaan Donetskin “oikeusistuin” tuomitsi miehet “palkkasoturitoiminnasta ja toimista, jotka tähtäsivät vallankaappaukseen ja Donetskin kansantasavallan perustuslain kumoamiseen”.

Brahim ei kuitenkaan ole palkkasoturi.

Yle tavoitti Kiovasta Brahim Saadounen ystävän Muiz Avghonzodan. Hän vahvistaa, että Brahim liittyi Ukrainan armeijaan jo viime vuoden lopulla.

Avghonzoda on antanut aiemmin haastatteluita aiheesta muun muassa Deutsche Wellelle, The Washington Postille ja The Guardianille.

Brahimin paperit ovat Avghonzodan hallussa Kiovassa ja hän esitteli niitä myös Ylelle. Asiakirjat kertovat, että Brahim on hakenut armeijaan lokakuussa ja astui palvelukseen marraskuussa 2021 Mykolaijivissa, missä hän sai koulutuksensa.

Brahim Saadoune liittyi Ukrainan merijalkaväen 36. prikaatiin. Avghonzodan mukaan hänet siirrettiin Pavlopolin kaupungin lähelle Donetskiin tammikuussa. Hän toimi tykistön kuljettajana.

– He menettivät asemansa siellä heti sodan alussa, ja sen jälkeen hänen osastonsa komennettiin Illitšin terästehtaalle Mariupoliin, Avghonzoda sanoo.

Illitšin terästehdas on samalla teollisuusalueella Azovstalin terästehtaan kanssa. Alueella käytiin raskaita taisteluita, ja yli tuhat Ukrainan sotilasta antautui venäläisille tehtaan lähellä huhtikuun puolivälissä. Brahim oli heidän mukanaan.

Halusi tehdä jotain hyödyllistä ja liittyi armeijaan

Brahim Saadoune saapui Kiovaan 2019. Hän oli päässyt opiskelemaan Ukrainan kansallisessa teknillisessä yliopistossa ilmailu- ja avaruusrakettiteknologiaa. Sisaren mukaan ilmailuinsinööri oli veljen haaveammatti jo nuoruudesta saakka.

Koronapandemia kuitenkin aiheutti sen, että opinnot eivät enää edenneet toisena lukuvuotena.

Ystävä Muiz Avghonzodan mukaan Brahimista ajelehtiminen ja kavereiden kanssa hengailu tuntui hyödyttömältä. Hän halusi tehdä jotain hyödyllistä.

– Hän kertoi hakeneensa armeijaan. Minä sanoin, että älä tee niin. Hän halusi kuitenkin todistaa jotain itselleen. Hän uskoi myös, että se tekisi hänestä vahvemman ihmisen.

Myös sisar tiesi armeijaan hakemisesta, eikä hänkään ollut mielissään asiasta. Imane uskoo, että myös rakkaus Ukrainaan oli päätöksen taustalla.

– Aluksi Ukraina oli hänelle maana ihan sattumanvarainen valinta. Mutta kun juttelin hänen kanssaan, huomasin, että hän oli rakastunut maan tunnelmaan, ihmisiin, kulttuuriin, kaikkeen. Se oli hänelle uusi kokemus.

Kansainvälisissä haastatteluissa esiintyneet muutkin Brahimin ystävät kuvaavat häntä kavereiden ympäröimäksi, sosiaaliseksi ja herttaiseksi ihmiseksi, joskin ehkä vielä hieman elämässään hukassa olevaksi nuoreksi. Hän viihtyi erityisesti Kiovan teknomusiikkiklubeilla, missä myös Muiz Avghonzoda tapasi hänet.

Ystävät kertovat rakastaneensa Brahimin energisyyttä ja avuliaisuutta. Nyt nuo samat kaverit yrittävät pelastaa hänen henkensä.

Avghonzoda aloitti sosiaalisessa mediassa toimivan #saveBrahim -kampanjan sen jälkeen, kun tieto kuolemaantuomiosta tuli julkisuuteen.

– Brahimia ei aluksi edes oikeastaan mainittu missään uutisissa, oli vain niistä kahdesta britistä. Silloin tajusin, että tämä täytyy saada julkiseksi.

Ainoa tieto Brahimista on tullut Venäjän julkisuuteen levittämien kuulusteluvideoiden kautta. Videot itsessään ovat Geneven sopimuksen vastaisia. Sopimuksen lakitekstin mukaan sotavankeja on suojeltava muun muassa “solvauksilta ja julkiselta uteliaisuudelta”.

Tämän vuoksi myöskään Yle ei julkaise videoita Brahimin kuulusteluista.

Videoita Brahimista on kuitenkin netissä paljon, ja Imane on nähnyt niistä useita.

– Hänellä on aivan erilaiset kasvot, en ole koskaan nähnyt häntä sellaisena. Hän näyttää siltä kuin hän olisi nähnyt jotain todella pahaa. Hän on myös laihtunut todella valtavasti.

Imane on huolissaan veljensä terveydestä. Veli sairasti koko lapsuutensa vakavaa anemiaa, joka saatiin lopulta kuriin, mutta nyt sisar pelkää videokuvien perusteella sen palanneen.

Arabimediassa julmia kommentteja

Videoita ovat nähneet myös marokkolaiset. Osa niistä on tehty arabian kielellä.

Monet marokkolaiset ovat venäjämyönteisiä, ja paikallinen media on ottanut kaikkensa irti Brahimin kuolemantuomiosta. Siitä iloitaan sosiaalisessa mediassa. On jopa uutissivustoja, joilla odotetaan Brahimin teloitusta, jotta se voitaisiin sitten näyttää ensimmäisenä.

Osasyynä kommentteihin saattaa olla arabiankielisissä videoissa esiintyvä kohta, jossa Brahimilta kysyttiin hänen uskonnostaan. Hän sanoo olleensa muslimi mutta nyt agnostikko.

Monille muslimeille tämä on kuolemantuomion arvoinen lausunto.

– Nyt Marokossa sanotaan sen takia, että jos hän tulee takaisin, me tapamme hänet. Jos Venäjä ei tapa häntä, me tapamme, kuvaa Imane somepostauksia.

Useat marokkolaiset ovat toki yrittäneet myös auttaa, mutta uhkailevia kommenttejakin on paljon. Imane kertoo myös aidosti pelkäävänsä äitinsä ja muiden vielä Marokossa olevien läheistensä puolesta.

Marokon mediassa esiintyy lisäksi runsaasti propagandaa ja suoranaisia virheitä, joita toistellaan faktoja tarkistamatta. Yksi keskeisimmistä on se, että Brahimilla olisi Ukrainan kansalaisuus, mikä ei pidä paikkaansa.

Kiovalaisen ystävän Avghonzodan mukaan Brahimilla on vain pysyvä oleskelulupa Ukrainassa. Hänen hallussaan Kiovassa on jopa Brahimin Marokon passi.

Marokko on käyttänyt väitettyä Ukrainan kansalaisuutta yhtenä syynä siihen, että apua valtiolta ei ole juuri herunut.

Viime viikolla Marokon Kiovan-suurlähetystö antoi lausunnon, jonka mukaan Saadoune vangittiin “Ukrainan valtion armeijan univormua kantaen, Ukrainan merijalkaväen yksikön jäsenenä”. Niukkasanaisen lausunnon mukaan häntä pidetään vankina alueella, “jota niin YK kuin Marokkokaan eivät ole tunnustaneet”.

Marokon kantoja selittää maan läheinen suhde Venäjään.

Vaikka Marokko on virallisesti pyrkinyt olemaan sodassa neutraali, se oli yksi niistä harvoista maista, jotka pidättäytyivät maaliskuun alussa äänestämästä YK:ssa Venäjän vetäytymistä vaativan päätöslauselman puolesta sekä toisesta sotaa koskevasta päätöslauselmasta muutamaa viikkoa myöhemmin.

Taustalla on muun muassa se, että Marokko tarvitsee Venäjän tukea pyrkimyksessään saada Länsi-Sahara haltuunsa. Mailla on myös tärkeät kauppasuhteet. Marokko vie ulkomaille paljon maataloustuotteita, ja siksi se tarvitsee kipeästi erityisesti Venäjän lannoitteita.

Maiden lämpimiä suhteita kuvaa muun muassa se, että Marokon kuningas Muhammed VI lähetti ystävällisiä suhteita ja yhteistyötä korostavan kirjeen Vladimir Putinille Venäjän kansallispäivänä 12. kesäkuuta.

Maiden suhteet heijastuvat myös kansalaisten mielipiteeseen. Tuoreen kyselyn mukaan 37 prosenttia marokkolaisista kannattaa suhteiden säilyttämistä Venäjään sodasta huolimatta. Vain 14 prosenttia kannattaa niiden katkaisemista.

Brahim Saadounen kohtalo on ollut joutua monien marokkolaisten hampaisiin.

"Haluaisin sanoa, että hän ei ole yksin"

Brahim kertoo arabiankielisellä videolla antautumisensa hetkestä. Hän pohti sitä, että saattaisi joutua ammutuksi tai kärsimään, mutta hän halusi vielä nähdä rakastamansa ihmiset.

Imane toivookin nyt, että voisi välittää veljelleen tiedon siitä, että hän ei ole yksin.

– Haluaisin vain saada soittaa hänelle. Haluaisin sanoa, että häntä rakastetaan, että hänellä on ystäviä, jotka rakastavat häntä ja tekevät kaikkensa hänen puolestaan.

Nuorten varassa on nyt paljon.

Ystävien somekampanja on kuitenkin jo herättänyt ihmisoikeusaktivistien huomion, ja myös vapaaehtoiset ukrainalaiset lakimiehet ovat antaneet apua.

Viime viikolla Euroopan ihmisoikeustuomioistuin hyväksyi Imanen toimittaman vetoomuksen Brahim Saadounen tapauksesta.

Tuomioistuin vaati Venäjän hallitusta varmistamaan, että kuolemantuomiota ei panna täytäntöön. Lisäksi Venäjän on annettava oikeudelle kahden viikon kuluessa selvitys siitä, että Saadounen oikeuksista ja muun muassa lääkinnällisestä hoidosta huolehditaan.

Muiz Avghonzoda luottaa siihen, että kaikki vielä järjestyy.

– Päätavoitteemme on saada hänet Ukrainaan. Uskon, että se on mahdollista ja uskon, että niin tapahtumaan.

Aiheesta aiemmin:

Donetskilainen tuomioistuin tuomitsi kolme vierastaistelijaa kuolemaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin vastasi tylysti torstaina länsimaisille johtajille, jotka aiemmin G7-kokouksessa pilkkasivat Putinin lukuisia esiintymisiä valokuvissa ylävartalo paljaana.

Putinin mielestä länsijohtajat näyttäisivät "kuvottavilta" ilman paitaa.

– En tiedä, kuinka he haluaisivat riisuutua, vyötärön ylä- vai alapuolelta. Mutta minusta se olisi kuvottava näky joka tapauksessa, Putin sanoi toimittajille uutistoimisto AP:n mukaan.

Presidentti esitti näkemyksensä Turkmenistanin-vierailullaan, kun häneltä kysyttiin kommenttia siihen, mitä hän ajattelee länsijohtajien vitsailusta hänen kustannuksellaan.

Sunnuntaina G7-kokouksessa Britannian pääministeri Boris Johnson pilkkasi Putinin imagoa kovana miehenä, kertoo verkkojulkaisu Politico. Johnson sanoi, että G7-johtajat voisivat riisua vaatteensa näyttääkseen, että he ovat kovempia kuin Putin.

Kanadan pääministeri Justin Trudeau lisäsi, että länsijohtajat voisivat vastata Putinin paidattomiin kuviin järjestämällä "paljasrintaisen hevosratsastusesityksen".

Putin sanoi tiedotustilaisuudessa Turkmenistanissa, että länsimaiset johtajat väärinkäyttävät alkoholia eivätkä urheile, toisin kuin hän.

Hän lisäsi, että jos haluaa näyttää hyvältä, "täytyy luopua alkoholin väärinkäytöstä ja muista huonoista tavoista sekä harrastaa liikuntaa ja urheilla".

Kreml on toistuvasti julkaissut kuvia, joissa Putin esiintyy ilman paitaa. Hänet on nähty paidattomana muun muassa kalastamassa, ratsastamassa ja uimassa jääkylmässä vedessä.

Tavarataloketju Kärkkäinen on tyytymätön Lahden päätökseen Fazerin makeistehtaan tonttivarauksesta.

Lahden kaupunginhallitus käsittelee perjantaina Kärkkäinen Oy:n oikaisuvaatimusta, jossa hallitusta vaaditaan kumomaan päätös kaupungin ja Fazerin yhteistyösopimuksesta. Sopimus sisältää Kujalan yritysalueella sijaitsevan tontin varauksen.

Oikaisuvaatimuksen mukaan tontti olisi ollut jo varattu Kärkkäiselle. Kaupunki ei kuitenkaan ole tehnyt minkäänlaista sopimusta tontin varaamisesta tai luovuttamisesta yhtiölle.

Kaupungin mukaan neuvotteluja käytiin ja ne etenivät varaussopimuksen luonnoksen tekemiseen. Tontin varaamisesta ei silti ole tehty mitään päätöstä, eikä mitään sopimusta ole allekirjoitettu.

Kärkkäisellä on tavaratalo Lahden Renkomäessä. Yhtiö kertoi vuonna 2021 kaavailevansa laajennusta, jonne tulisi muun muassa verkkokaupan varastotilaa.

Lisää Päijät-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Huoltovarmuuskeskus (HVK) vaatii Helsingin käräjäoikeudessa liikemies Onni Sarmasteelta lähes viisi miljoonaa euroa kauppahinnan palautusta sekä yli 180 000 euroa vahingonkorvausta. Kanteen mukaan Sarmaste aiheutti kevään 2020 epäonnistuneissa suojainkaupoissa HVK:lle syntyneen vahingon tuottamuksellisesti.

Toukokuussa vireille tulleen kanteen mukaan Sarmaste otti maaliskuussa 2020 yhteyttä HVK:hon esiintyen Tiina Jylhän Look Medical Care -yhtiön edustajana ja antoi ymmärtää, että hänellä on kokemusta suojavälinekaupoista. HVK:n mukaan asiassa tehdyn esitutkinnan mukaan Sarmasteella ei todellisuudessa ollut alalta mitään kokemusta.

Kanteen mukaan Sarmaste teki HVK:lle ensimmäisen tarjouksen 27. maaliskuuta. Seuraavien päivien aikana myyjäksi vaihtuivat Sarmasteen omat yhtiöt LDN Legal Partners ja Finance Group Helsinki, hän toimitti HVK:lle sertifikaatit maskeista ja HVK hyväksyi päivitetyn 4 980 000 euron arvoisen tarjouksen.

Kanteessa sanotaan, että poliisin esitutkinnassa Sarmaste on kertonut huomanneensa lähes välittömästi, että hänen HVK:lle toimittamat sertifikaatit ovat väärennettyjä. HVK katsoo, että hän on viimeistään tällöin tiennyt, ettei hänen HVK:lle tarjoamia kasvosuojaimia ole todennäköisesti olemassa.

Kyseessä on esitutkinta, jossa Sarmastetta epäiltiin törkeästä petoksesta. Syyttäjä teki asiassa viime vuoden lopulla syyttämättäjättämispäätöksen. Syyttäjä katsoi, että kauppojen epätoivottuun lopputulokseen vaikutti molempien osapuolten osaamattomuus. Asiassa ei syyttäjien mukaan ollut todennäköisiä syitä epäillä tahallista erehdyttämistä, esimerkiksi väärien tietojen antamista.

Sarmasteen tai tämän yhtiöiden vastauskirjelmiä HVK:n kanteeseen ei ole vielä toimitettu käräjäoikeuteen. Asianajaja, oikeustieteen tohtori Heikki Huhtamäki sanoo, että kanteen vaatimukset tullaan kiistämään.

– Päämieheni harkitsevat asiassa myös muita oikeudellisia toimia, kuten vastavaatimuksia.

HVK: Sarmaste alkoi kuluttaa rahoja ennen tilausmaksujen suorittamista

Sarmasteen lupaamasta maskimäärästä saapui lopulta Suomeen noin viidennes. HVK:n mukaan maskien laatu ei vastannut sovittua eikä mitään voitu käyttää sairaaloissa.

HVK viittaa kanteessaan edelleen poliisin esitutkintaan, jonka mukaan Sarmaste alkoi käyttää HVK:n maksamia rahoja henkilökohtaisiin ostoksiinsa välittömästi ja ennen suojaintilausten maksujen suorittamista. Sarmaste osti kaksi luksusautoa sekä siirsi Finance Groupin varoja omalle henkilökohtaiselle tililleen ja kumppanilleen Viroon, kanteessa sanotaan.

– Varojen välitön käyttö aivan muuhun tarkoitukseen kuin tehdyn kaupan rahoittamiseen ja toimituksen varmistamiseen osoittaa Sarmasteen välinpitämätöntä suhtautumista tekemiensä sitoumusten täyttämiseen.

HVK katsoo, että Sarmasteen tarkoituksena on ollut yhtiöidensä kautta saada kauppahinta omaan käyttöönsä.

– Koska LDN:llä ja Finance Groupilla ei ole mitään muuta suojainvälineisiin liittyvää liiketoimintaa, on katsottava, että Sarmaste on käyttänyt LDN:ää ja Finance Groupia lähinnä välikäsinä kauppahinnan vastaanottamiseksi ja sen saamiseksi omaan käyttöön – ilman todellista liiketoiminnan harjoittamisen tarkoitusta.

"Hoida vaan rahat keinolla millä hyvänsä"

Asiakirjoista ei käy ilmi, millainen yhteistyö Sarmasteella ja Jylhän Look Medical Care -yhtiöllä oli alun alkaen tai mistä syystä myyjäksi vaihtuivat Sarmasteen omat yritykset. Syyttäjän tekemästä päätöksestä selviää ainakin, että Jylhä on ollut Sarmasteelle vihainen. Päätös koskee epäiltyä törkeän kiristyksen yritystä, jossa syyttäjä jätti viime joulukuussa syytteen nostamatta.

Sarmaste teki huhtikuun alussa 2020 rikosilmoituksen hänen kotinsa ikkunaan heitetyn kiven takia. Hän kertoi saaneensa Jylhältä ja kahdelta mieheltä vihaisia puheluita liittyen sopimuksen purkuun. Puheluissa häneltä vaadittiin hänen mukaansa reilun 3,8 miljoonan euron rahasummaa. Sarmasteen mukaan hänen ovellaan kävi lisäksi tuntematon henkilö, joka sanoi Helvetin enkelien olevan hänen perässään seuraavaksi.

Sarmasteelle soitelleet miehet myönsivät esitutkinnassa "sovitelleensa" tilannetta Jylhän pyynnöstä. Jylhä kiisti kehottaneensa miehiä uhkailemaan Sarmastetta.

Toisen miehistä puhelimesta löytyi tämän ja Jylhän välisiä viestejä.

– Hoida vaan rahat keinolla millä hyvänsä. Se paskanpuhuja ei tarvi mitään muuta kuin hävitä maapallolta, Jylhä kirjoitti.

Syyttäjä piti viestejä kyseenalaisina, mutta katsoi, ettei pelkästään niitä ja Sarmasteen puheita voida pitää näyttönä rikoksesta ja jätti syytteen nostamatta.

Lue myös:

Maskikauppias Onni Sarmasteelta takavarikoitu miljoonaomaisuus voi jäädä takavarikkoon vuosiksi – Sarmaste: "Päätös ei yllätä"

HVK haluaa korvaukset epäonnisista maskikaupoista, yrittäjä Sarmasteelta takavarikoitu miljoonaomaisuus – "Miksi he eivät palauttaneet maskeja?"

Huoltovarmuuskeskuksen kohuttujen maskikauppojen taustat: Nopealiikkeinen liikemies, "Alibaba-asiakirjoja" ja maineen menetystä pelännyt lentoyhtiö

Korpilahdella Koutturin saaren etelärannalla Päijänteellä ajoi perjantaina karille alus, jonka kyydissä oli karilleajon aikana neljä henkilöä.

Keski-Suomen pelastuslaitos kertoo, että kyse on noin 20-metrisestä aluksesta. Paikalle lähetettiin kahdeksan pelastuslaitoksen yksikköä.

Pelastuslaitoksen mukaan ihmiset eivät joutuneet tilanteessa hengenvaaraan.

Korpilahden järvipelastajien päivystävä päällikkö Saku Vuorinen kertoi tapahtumapaikalta, että vene on ottanut vain pohjakosketuksen eikä näytä saaneen pahoja vaurioita.

Venettä ei saatu irrotettua pelastuslaitoksen kalustolla perjantaina.

Aluksen irrottaminen jää omistajan tehtäväksi.

Uutista päivitetty 1.7.2022 klo 14.02. Poistettu virheellinen tieto siitä, että matkustajat olisivat poistuneet veneeltä. Korjattu sijantitietoon Koutturin saaren eteläosassa Päijänteen eteläosan sijaan klo 14.36.

Tieteentekijöistä koostuvan Suomen Luontopaneelin raportin mukaan metsien hoidossa pitäisi siirtyä jatkuvan kasvatuksen käsittelytapaan. Silloin metsä uudistuisi luontaisesti ja eri-ikäisiä puita kasvaisi metsässä samaan aikaan.

Luontopaneelin toimenpide-ehdotuksiin luontokadon torjumisesta voit tutustua tästä jutusta:

• Suomen Luontopaneeli esittää mittavia toimia luontokadon pysäyttämiseksi – listalla muun muassa maakunnittaiset hakkuukiintiöt

Luontopaneelin mukaan metsien jatkuva kasvatus olisi usein taloudellisesti kannattavampaa, kun vältyttäisiin avohakkuun jälkeisiltä maapohjan käsittelyn ja uusien puuntaimien istutuksen kustannuksilta.

Tämän sijoituksen takaisinmaksu metsänomistajalle ajankohtaistuu vasta vuosikymmenien päästä. Jos korkotaso on yli kaksi prosenttia, niin jatkuva kasvatus katsotaan mahdollisesti kannattavammaksi, vaikka metsässä tehdään useammin korjuutöitä.

• Lue lisää: Luontopaneeli: Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely voi olla kannattavampaa kuin avohakkuut

Jatkuvapeitteinen kasvatus hyväksyttiin laajemmin käytettäväksi vuoden 2014 lainmuutoksella. Sitä ennen ja varsinkin muutama vuosikymmen sitten metsien käsittely tuolla tavoin johti jopa käräjille.

Huhtikuun alussa Luontopaneelin raportista tekemäni jutun jälkeen sain myös kovasanaista palautetta. Näiden palautteiden mukaan jatkuvaa kasvatusta ei missään nimessä tule ottaa käyttöön. Se tuhoaa maamme metsät.

Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistys Lounametsän Kari Laihoon ja pyysin metsäasiantuntijaa esittelemään kohteita, joissa on toteutettu jatkuvaa kasvatusta. Metsänhoitoyhdistyksen tehtävä on tarjota erilaisia metsien käsittelyyn liittyviä palveluita.

Kesäkuun alussa koitti hetki tutustua Laitilan seudulla Varsinais-Suomessa erilaisiin metsäkohteisiin. Alkukesän vehreys antaa luonnosta aina kukoistavan kuvan, vaikka aluskasvillisuuden alla ryskyisi hakkuun jäljiltä jäänyt risukko.

Ensimmäinen kohde on pienen järven rannalla. Harvennettu metsä kasvaa eri-ikäisiä puita. Kari Laihon mukaan korpi on maapohjana otollinen jatkuvalle metsänkasvatukselle.

– Taimettuvuusherkkyys on hyvä. Männyn ja koivun alle tulee kuusta ja rehevyys riittää kuuselle.

Isot puut on tältä alueelta jo korjattu ja nyt metsässä kasvaa kaksi jäljelle jäänyttä ikäluokkaa. Harvennuksen ja ojituksen jälkeen puille riittää valoa.

– Tämä puusto on syntynyt ensin mäntynä mättäille, osin koivuna. Tässä on käyty kolme kertaa harventamassa ja vielä tulee kaksi, kolme kertaa, kun saadaan männyt ja kuuset nousemaan. Tosi usein käydään, että saadaan tämä onnistumaan, Laiho arvioi.

Ensi talvena isompia puita voisi taas harventaa, mutta lounaissuomalaiset, ilmastonmuutoksen seurauksena lyhentyvät talvet eivät suosi metsätöitä entiseen tapaan. Korjuukoneet eivät ehdi kaikkiin tarvittaviin paikkoihin pakkaskelien aikana.

Toiseen kohteeseen ei ole kovin pitkä matka. Hiki uhkaa silti valua, kun kannamme kuvaaja Mårten Lampénin kanssa kuvausvälineitä paikalle. Kohdallemme sattuu alkukesän kaunein päivä.

Metsäasiantuntija Kari Laiho katselee maisemia kouliintuneella silmällä.

Kuivahkolla kankaalla kasvavat männyt ovat jopa 150-vuotiaita. Puiden kilpikaarna syntyy vasta 120 vuoden iässä. Kari Laiho sanoo, että tehtyyn pienaukkoon on tullut hyvin taimia. Vanhojen mäntyjen ohella paikalla kasvaa myös nuoria mäntyjä ja lehtipuita.

– Miellän tämän jatkuvaksi kasvatukseksi, kun tässä kasvaa kaksi jaksoa. Joku voi olla eri mieltä. Onnistuminen on taattua ja puuta saadaan tästä myyntiinkin.

Laihon mukaan luontaisen uudistumisen myötä metsästä kasvaa monimuotoinen. Aukkoon on kasvanut myös kuusia, vaikka maasto on kuivaa kangasta. Avohakkuun sijaan alueella kasvaa jatkuvasti puita, vaikka isompia kaadettaisiinkin.

Kuivilla kankailla kuusettuminen tulee Laihon mukaan usein ongelmaksi. Tuotto vähenee ja valopuut kärsivät.

Laiho muistuttaa puiden keskimääräisestä kasvuiästä. Koivu vanhenee 60 vuoden iässä, kuusi 80 ja mänty 100 vuoden ikäisenä.

Laki sallii nykyään metsien hakkuun nuorempana. Tämä on Kari Laihon mukaan virhe, vaikka hakkuiden taustalla on aina myös taloudellisia syitä.

– Lainmuutos oli turmiollista sahojen puunsaannille ja puuston kehittämiselle loppuun asti. Hiilensitominen alkaisi kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun moni lyö metsän tyhjäksi.

Vanhat kuusikot uudistamisen ongelmana

Siirrymme kolmanteen kohteeseen muutaman kilometrin päähän. Kapealla metsätiellä pysäköimme auton polttopuupinojen tuntumaan.

Pinossa olevien puiden joukossa on havittavissa useita juurikäävän eli tyvilahon jälkiä. Osa paksuimmista rungoista on onttoja, ne kelpaavat vain polttopuuksi tai telkänpöntön aineksiksi. Kuusia tuhova sienitauti on yleinen vanhoissa kuusikoissa.

Lehtomaisella kankaalla kasvanutta vanhaa kuusikkoa ei oltu käsitelty 40–50 vuoteen. Nyt harvennushakkuun viereen on vielä jäänyt sankkaa kuusikkoa, jossa ei ole ollenkaan nuoria puita.

Kari Laiho epäilee, että harvennuksen jäljiltä jääneet loputkin kuuset pitää kaataa.

Nyt on neljä vuotta aikaa uudistusvelvollisuuden täyttämiseen. Pari vuotta voidaan odotella, syntyykö luontaista uudistumista eli siementävätkö kuuset taimia maahan. Kari Laiho on kuitenkin pessimistinen kohteen tulevaisuudesta.

– Olisi tarvinnut olla toistuvia harvennuksia, että olisi saatu hyviä puita jäämään tähän.

Nyt isoja puita on otettu pois ja korjuuvaurioiden jäljet näkyvät pystyyn jääneissä puissa. Myös tykkylumi on katkonut latvoja sankassa reunapuukuusikossa.

– Tämä ei ihan nappiin ole mennyt. Nyt kesällä kuuset saavat valosokin. Lahoa juurta tässä oli myös ankarasti, eli tuulet kaatavat tästä vielä. Silloin lopullinen päätös helpottuu, Laiho arvioi.

Tälle harvennushakkuukohteelle jäänee lopulta säästöpuuryhmä ja loputkin isot puut kaadetaan. Metsä uudistetaan istuttamalla kasvatettuja kuusentaimia.

Kari Laihon mukaan jatkuva kasvatus ei sovi kuusivaltaisiin, hoitamattomiin metsiin. Kuusikoissa ei ole kasvanut nuoria puita isojen varjossa, joten lähtökohdat eivät ole kunnossa.

Moneen kertaan toistuvat korjuutyöt aiheuttavat myös vaurioita puiden rungoille ja juurille. Samalla tyvilahosieni iskee helpommin vaurioituneisiin puihin ja kovertaa ne ontoiksi.

– Kyllä jatkuva kasvatus kuusikoissa on ongelma ja vähentää ihan valtakunnallisesti kasvua, tuottoa ja hiilensitomista, Laiho sanoo.

Jos siirrytään metsien jatkuvaan kasvatukseen, pitää korjuualojen suurentua, jotta sahojen ja teollisuuden nykyisen suuruinen puuntarve pystytään tyydyttämään. Nyt esimerkiksi Laitilassa avohakkuita tehdään sadan hehtaarin verran vuosittain, kun metsäala on 30 000 hehtaaria.

Metsäasiantuntija Kari Laihon mukaan jatkuvan kasvun metsänhoitoa suositellaan nyt metsänomistajille yhä enemmän, jos maapohja on sopiva. Harvennuksilla pyritään lisäämään sekapuustoa ja sitä kautta siirtyä jatkuvaan kasvatukseen.

Avohakkuista luopuminen vaikuttaisi puuntuottoon

Kysely metsäomistajille (2020) kertoi, että kokonaan jatkuvaan kasvatukseen on oman ilmoituksen mukaan siirtynyt noin 14 prosenttia metsänomistajista. Osuus on hieman suurempi kuin ennen vuoden 2014 metsälain muutosta tehdyssä kyselyssä.

Jatkuvaan kasvatukseen siirtyneet painottuivat kuitenkin pienille tiloille, sillä kaikissa metsissään jatkuvaa kasvatusta harjoittavien osuus oli noin 8 prosenttia koko metsäpinta-alasta.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sauli Valkonen on tutkinut jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon vaikutuksia jo pitkään. Hän kertoo, että jatkuvan kasvatuksen metsien osuus vuosittaisista hakkuista on vielä pieni, vain 1–5 prosenttia.

Metsien muuttaminen jaksollisesta kasvatuksesta avohakkuineen sellaisiksi, että niissä kasvaa jatkuvasti eri-ikäistä puuta, vaatii pitkän ajan. Nyt pääosa metsistä on hoidettu tasaikäisiksi.

– Sieltä puuttuvat pienet puut ja alikasvokset. Niiden hankkiminen sinne on pitkä ja hankala prosessi. Tulee varmaan kasvutappioita eli kasvu pienenee. On ihan päivänselvä asia, että kun muutetaan systeemistä toiseen, niin siinä on omat riskinsä, Valkonen sanoo.

Ilmastonmuutos tuo Suomen metsiin myös uudenlaisia uhkia. Kirjanpainajat ja muut tuhohyönteiset voivat lämpimässä ilmastossa paremmin, ja jo nyt tyvilahon esiintymisalue on kivunnut kohti pohjoista. Uusia tuhoja on jo leviämässä etelästä, esimerkiksi havununna ja eteläversosurma.

Valkosen mukaan metsien vastustus- ja toipumiskyky näihin kasvaviin riskeihin on tulevaisuutta mietittäessä ratkaisevassa asemassa.

– Meidän pitää kehittää metsiä monipuolisemmiksi, erilaisia puulajeja, monipuolisempia ekosysteemejä. Jatkuvapeitteinen kasvatus on yksi mahdollisuus tähän suuntaan. Vain sellaiset metsät tulevat olemaan vastustuskykyisiä tässä ilmastonmuutoksen tuomassa tuhotilanteessa.

Sauli Valkonen sanoo, että tämä ei ole mikään tulevaisuuden kysymys, vaan meillä näkyvät merkit jo nyt. Hän ottaa esimerkiksi Ruotsin, missä metsätuhot ovat olleet mittavia.

Länsinaapurissa on ollut vuodesta 2018 paha kirjanpainaja-hyönteisen aiheuttama epidemia. Valkonen muistelee, että 28 miljoonan kuution verran tukkipuuta on muuttunut polttopuuksi.

Suomen metsäteollisuudelle puuta riittää kyllä tuleville vuosikymmenille, mutta erikoistutkija Sauli Valkonen sanoo, että paljon riippuu tulevien tuhojen määrästä.

Metsäteollisuudessa suhtaudutaan jatkuvaan kasvatukseen varauksellisesti

Suomen metsäteollisuus käytti vuonna 2021 puuta 72 miljoonaa kuutiota, jossa oli kasvua kahdeksan prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Tällä hetkellä aiemmin merkittävä puuntuonti Venäjältä on loppunut ja sen on arvioitu lisäävän kotimaisen puun tarvetta.

Metsäteollisuus ry:n metsäjohtaja Karoliina Niemi arvioi siirtymisen jatkuvaan kasvatukseen vähentävän pitkällä aikajänteellä metsien puuntuottoa ja pienentävän hiilinielua.

– Suuret haasteet jatkuvassa kasvatuksessa liittyvät uuden puusukupolven kasvuun lähtöön ja sen jatkokehitykseen. Sitä kautta tulevat vaikutukset puuraaka-aineen tuotokseen ja hiilinieluihin.

Niemi viittaa tuloksiin, joita on saatu Etelä-Suomen kivennäismailla olevilta kuusikoilta. Niemen mukaan puuntuotos on jatkuvassa kasvatuksessa tutkimusten mukaan 10–20 prosenttia pienempi. Hän viittaa myös vastaaviin tuloksiin Ruotsista ja Norjasta.

Jatkuva kasvatus voi lisätä myös metsien muuttumista kuusivaltaisiksi, koska kuusi viihtyy myös muiden puiden varjossa. Samalla myös menetetään metsänjalostuksen tulokset, kun esimerkiksi nopeakasvuisempia ja taudinkestävämpiä taimia ei käytetä, vaan metsä uudistuu kokonaan luontaisesti.

Niemen mukaan avohakkuualueilla lehtipuut viihtyvät aluksi paremmin lisääntyneen valon vuoksi.

Niemi korostaa metsäteollisuuden tavoitteena olevan, että Suomen metsät olisivat hyvässä kasvukunnossa, jolloin myös hiilinielut säilyvät.

Monet metsänomistajat käyttävät metsissään eri kasvatustapoja ja osa alueista jää kokonaan puuntuotannon ulkopuolelle. Nyt jatkuvaa kasvatusta halutaan lisätä esimerkiksi turvemailla, mistä kasvihuonekaasu- ja vesistöpäästöt ovat isompia kuin kivennäismailla..

– Oikea menetelmä, oikeaan metsään, painottaa metsäjohtaja Karoliina Niemi.

Hänen mukaansa on syytä muistaa, että mikään metsänhoitomenetelmä ei ole autuaaksi tekevä luonnon monimuotoisuuden kannalta. Metsien on monimuotoisuudesta on Niemen mielestä huolehdittava kaikissa tapauksissa.

Esimerkiksi monimuotoisuuden kannalta tärkeiden järeiden haapojen määrä on metsissämme kasvanut, kun niitä on jätetty hakkuukohteille säästöpuiksi.

Euroopan unionin biodiversiteettistrategian mukaan unionin maa-alueesta on suojeltava 30 prosenttia. Suomessa ympäristöministeriön asettaman sitoumustyöryhmän on tämän vuoden aikana mietittävä ehdotuksensa siitä, miten Suomi vastaa EU:n tavoitteeseen.

– Ei ole kyse pelkästään metsistä, vaan koko maa-alasta, johon kuuluu muitakin alueita, Karoliina Niemi tähdentää.

Kuuntele Yle Areenasta:

Lue myös:

Luonnonvarakeskus julkaisi huhtikuussa tietopaketin jatkuvasta metsänkasvatuksesta.

Ylen kysely: Luonnonsuojelualueiden lisäämisellä on suomalaisten vankka tuki – 80 prosenttia haluaa lisää suojelua

Miksi metsien käyttö nähdään usein luontoa tuhoavana? Asiantuntijan mielestä metsäammattilaiset ovat luontoihmisiä: "Metsän pitää olla kunnossa"

"Avohakkuu on kuin pissaisi talvella housuunsa" – metsänhoidon emeritusprofessori Erkki Lähde on sitkeä piikki selluteollisuuden lihassa

Tässä koemetsässä kokeillaan helppoa keinoa päästöjen vähentämiseen – katso animaatiosta, miten luonto korjaa itsensä

Yhteisymmärryksen asiakirjasta ehti hädin tuskin muste kuivua, kun Turkki taas uhitteli Suomen ja Ruotsin Nato-prosessin jumiuttamisella.

Presidentti Recep Tayyip Erdoğan jyrisi torstaina Naton Madridin huippukokouksen päätteeksi, ettei Turkki voi ratifioida Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä, elleivät maat toteuta "sovittuja lupauksia".

Erdoğan vaati muutoksia Suomen ja Ruotsin terrorismilainsäädäntöön ja suostumista henkilöluovutuksiin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) toteaa Ylen aamun haastattelussa, että mistään lakimuutoksista ei ole sovittu eikä sellaista lue asiakirjassa.

Lupauksista puhuessaan Erdoğan onkin vedonnut asiakirjan ohella neuvotteluissa käytyyn keskusteluun.

Haavisto torppaa ajatuksen.

– Kaikki mitä sovittiin, pantiin paperille.

– Erilaisia näkökantoja voi esittää, mutta mistään muusta ei ole sopimusta kuin mitä asiakirjan tekstissä lukee, Haavisto painottaa.

Osapuolten näkemykset olivat Haaviston mukaan erilaisia.

– Suomi ja Ruotsi joutuvat olemaan hyvin tarkkoja, että ei luvata mitään esimerkiksi parlamentin tai lainsäätäjän puolesta. Edetään niissä asioissa, joita voidaan luvata.

"Kynnys luovutuksiin hyvin korkea"

Turkki pyysi jo pian asiakirjan allekirjoituksen jälkeen Suomea ja Ruotsia luovuttamaan terrorismista epäilemiään henkilöitä.

Suomelta Turkki vaatii 12 ihmisen luovuttamista. Turkki on jo viimeisen viiden vuoden aikana pyytänyt Suomelta 12 ihmisen luovuttamista.

Ylen aamussa Haavistolta kysytään, onko Suomessa henkilöitä, jotka ovat tehneet terroritekoja Turkkia vastaan.

Haavisto vastaa, ettei hänen tiedossaan ole "mitään avoimia kysymyksiä" tällä hetkellä.

– Suomessa on prosessoitu ja käyty läpi asianmukaisesti aikaisempiakin (luovutus)pyyntöjä. Meidän tiedossa ei ole mitään listausta, joka olisi avoin tällä hetkellä.

Suomen, Turkin ja Ruotsin asiakirjassa pyöritellään luovutusten helpottamista, mutta mainitaan niiden tapahtuvan Euroopan luovutussopimusten mukaisesti.

Kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhonen kuvaili Ylelle torstaina luovutuskirjausten muotoilua "juridiseksi uhkapeliksi", joka vaikeuttaa kurdien asemaa.

Haavisto korostaa Ylen aamussa, että Suomen kansalaisia ei missään nimessä luovuteta ja muutenkin kynnys on hyvin korkea.

– Kun puhutaan karkotuksista, se vaatii että henkilöllä on todistettavasti jokin Suomessa tehty terroristinen rikos tai sellaisen valmistelu.

– Ja Suomen omissa sitoumuksissa emme voi lähettää ketään kuolemanrangaistukseen tai kidutukseen.

Tiistain sopimuksessa vapautettiin aseiden vientiä Turkkiin. Se on aiheuttanut huolta siitä, voisiko Turkki ostaa ja käyttää suomalaisia aseita kurdeja vastaan.

Haavisto vastaa liennyttelevästi.

– Meillä on asevientilainsäädännössä ulko- ja turvallisuuspoliittinen harkinta. Sitä on sovellettu niin, että ihmisoikeusrikkomuksiin ei haluta antaa aseita.

Liittymiskeskustelut maanantaina

Maanantaina Suomea ja Ruotsia odottaa Naton liittymiskeskustelut, joiden jälkeen Naton jäsenmaiden – myös Turkin – olisi tarkoitus kirjoittaa liittymispöytäkirja.

– Onko mikään kiveen hakattua, ei välttämättä ole ollut. Aikataulut ovat eläneet, Haavisto hymähtää.

Haavisto vaikuttaa tyyneltä ja luottavaiseltakin, mutta toteaa kaiken olevan mahdollista.

Jäsenyyden varsinainen ratifiointi tulee sitten aikanaan, eli edessä on vielä monta askelta.

Lue myös:

Professori: Turkki-paperin luovutuskirjaus on "juridista uhkapeliä" ja voi pahimmillaan johtaa jopa pikaluovutuksiin

Turkki vaatii Suomelta ja Ruotsilta lainsäädännön muutoksia – presidentti Erdoğan: "Kaipaamme sanojen lisäksi tekoja"

Kattilat kalisevat ja perunat porisevat padoissa. Keittäjät kärräävät maito- ja piimälitroja rullakoissa ruokasaliin.

Ollaan Pohjois-Savossa, 3000 asukkaan Rautalammilla, Matti Lohen koulun yhteiskeittiössä.

Keittiö ja sen palvelut ovat kunnan ylpeys, mutta dieettikokki Sinikka Korhosta ei naurata.

Seitsemässätoista vuodessa koulun keittiöön on investoitu rahaa ja sen toiminta on hiottu monipuoliseksi.

– Ruuat tehdään seitsemänä päivänä viikossa ympäri vuoden. Etenkin vanhukset kiittävät, kun saavat lämpimän aterian kotiinsa joka päivä, perussuomalaisten kunnanvaltuutettuna istuva Korhonen kehaisee.

Kesä- tai joulutaukoja ei pidetä, koska tässä keittiössä henkilökunta valmistaa koulu-, lukio- ja päiväkotiruokien lisäksi kunnan palvelu- ja hoivakotien asukkaiden ruuat sekä ikäihmisten kotiin kuljetettavat lämpimät ateriat.

Eikä tässä kaikki. Korhonen kertoo, että ainesosat hankitaan usein paikallisilta yrittäjiltä, mikä pitää yllä alueen elinvoimaisuutta.

– Marjaa, kurkkua, tomaattia, muikkua, leipää, maidot – kaikki tulloo tästä lähialueilta.

Tarinan tyly loppu

Kokki Korhosen harmitus liittyy nimenomaan keittiön kohtaloon.

Sen tarina on saamassa tylyn lopun, kun viime vuosikymmenien jättihankkeen eli sote-uudistuksen hyvinvointialueet aloittavat ensi vuonna eli tammikuussa 2023.

Hyvinvointialueet eivät saa ostaa tukipalveluita suoraan kunnilta. Näin määrää hankintalaki. Hyvinvointialueiden pitää joko tuottaa ruokapalvelut itse tai ostaa ne kilpailuttamisen jälkeen yritykseltä.

Tämän seurauksena etenkin itäisessä ja pohjoisessa Suomessa pikkukuntien voi olla pakko luopua itse päättämistään ruokapalveluista. Kun "soten" hoitaminen siirtyy hyvinvointialueille, kunnan keittiön vastuulle jää kouluruokailu, eivätkä tarvittavat määrät välttämättä riitä toiminnan pyörittämiseen.

– Se tarkoittaa, että tässä keittiössä alasajetaan vanhusten ruokapalvelu, eivätkä ikäihmiset saa enää kotiin lämpimiä ruoka-annoksia. Meiltä loppuu viikonloppu- ja juhlapyhätyöt, Korhonen kertoo.

Kuntaliiton sote-uudistukseen perehtyneen erityisasiantuntijan Karri Vainion mukaan uudistus hankaloittaa erityisesti pienten kuntien tilannetta.

– Kysymys ei ole missään nimessä marginaalisesta ongelmasta.

Ruoka tuo turvaa: "Pari sanaakin tekee mukavaa"

Plim plom. Kello on puoli kaksitoista ja ovikello soi.

Eläkkeellä oleva Anja Ahonen avaa oven, ja sisään astuu tuttu mies, kiinteistöhoitoalan opiskelija Mika Ahlgren kädessään styroksinen ruokapakkaus.

Ahonen tilaa lämpimän ruuan kotiin päivittäin. Hän sanoo arvostavansa monipuolista ruokaa, mutta yksin asuvalle kotiin tuotu ruoka tuo myös turvaa.

– Olen huomannut, että samalla aterian tuoja myös vilkaisee, minkälainen on asiakkaan päivän vointi. Jos sattuisi niin, että ulko-ovi on lukossa, eikä hän pääse sisään, hän ilmoittaa siitä eteenpäin.

Ahosta huolettaa se, että hän menettää tutun ihmisen säännöllisen kotikäynnin.

– Kotikäynti on pieni pilkahdus, kun on edes yksi henkilö, jonka kanssa voi pari sanaa sanoa. Pari, kolme sanaakin tekee mukavaa, Ahonen kuvailee.

Samoihin aikoihin naapurissa Siiri Saavalainen odottaa hänkin lounaskuljetusta. Häneltäkään ei ateriapalvelun loppuminen saa ymmärrystä.

– Suorastaan tyrmistyttävä ajatus, sitä ei voi käsittää.

Myös Saavalainen on yksin asuva eläkeläinen. Hän jakaa Ahosen kokemuksen: kotikäynti on muutakin kuin ateria.

– Samalla voi vaihtaa kuulumiset ja kuulee minkälainen ilma on, ennen kaikkea.

Ahonen ja Saavalainen pohtivat, pitääkö ensi vuonna perustaa tuttavaporukan oma lämpimän ruuan rinki.

Pelkona on, että kun palvelu keskitetään isoihin keskuskeittiöihin, päädytään kuskamaan pakasteita satoja kilometrejä kirkonkylille vain lämmitettäväksi.

– Ettei mentäisi siihen vanhaan, että makkaranpätkä tänään, ja toinen huomenna, Ahonen sanoo.

Pienet kunnat epätasa-arvoisessa asemassa

Yksi vaihtoehto paikallisten keittiöiden pelastamiseksi on kuntien ja hyvinvointialueen yhteisen yhtiön perustaminen. Puhutaan inhouse-yhtiöistä.

Näin pystytään turvaamaan tukipalvelut pääosin etenkin isoissa kunnissa. Esimerkiksi Pirkanmaalla päätös inhouse-yhtiöstä tehdään elokuussa. Pohjois-Pohjanmaalla on vireillä kaksi uutta yhtiötä.

• Lapin hyvinvointialueelle perustetaan yhteinen yhtiö hoitamaan ruokapalveluita – Meri-Lapissa tuotettavat ruokapalvelut ehkä uuteen yhtiöön

Kaikkia pienten kuntien yhteiskeittiötä ei inhouse-yhtiöillä pelasteta.

Myös Rautalammin Sinikka Korhoselle inhouse-termi on tuttu. Pohjois-Savossa tukipalveluita tuottaa ensi vuonna inhouse-yhtiö Servica.

Korhosta kismittää tapa, jolla päätös palveluiden tuottajasta tehtiin: siitä ei päättänyt tammikuun aluevaaleissa valittu aluevaltuusto, vaan ratkaisu tehtiin väliaikaisen valmistelutoimielimen esityksen pohjalta.

– Vedottiin kiireiseen aikatauluun, rahaan, asiakasturvallisuuteen. Se on pettymys meille äänestäjinä aluevaaleissa.

Menikö lapsi pesuveden mukana?

Arvostelijoiden mielestä tilanteeseen päädyttiin osin siksi, että hallituksella oli liian kova kiire saada sote-uudistus maaliin.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta on ajanut usea hallitus peräjälkeen, siinä onnistumatta. Nykymallin esittelijä oli perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd).

Kun sotea kiireessä ajaneiden ministerien ja kansanedustajien huomio kiinnittyi ensisijaisesti sosiaalihuoltoon ja terveyspalveluihin, tukipalvelujen merkitys ja rahallinenkaan arvo eivät kirkastuneet ajoissa.

– Kukaan ei sote-lakien käsittelyssä tajunnut, mitkä seuraukset uudistuksella on tukipalveluihin, ruokapalveluihin erityisesti, sanoo opposition kansanedustaja, Pohjois-Savon hyvinvointialueen aluehallituksen jäsen Sari Essayah (kd.).

Samaa mieltä on Kuntaliiton Karri Vainio.

– Etenkin tukipalvelut ovat asia, johon ei uudistuksen kansallisessa valmistelussa juuri kiinnitetty huomioita, ja jossa myös monilla alueilla ja kunnissa on tilanteeseen herätty myöhään, Vainio sanoo.

– Kiireessä on tehty minun mielestä huonoa lainsäädäntöä ja päätöksiä, joiden takia nyt joudutaan pakkoraossa tekemään ratkaisuja, Essayah jatkaa.

Keskittämisellä on tarkoitus myös säästää, Essayahin mukaan Pohjois-Savossa noin 1,6 miljoonaa euroa. Bensan ja dieselin kova hinnannousu saattaa kutistaa säästöjä merkittävästikin.

– Ruuan kuljettaminen ei ole ilmaista lystiä.

Yhdenvertaisuus vaakalaudalla

Kuntaliiton Karri Vainio näkee "kattilasodan" myös kysymyksenä kuntien yhdenvertaisuudesta.

Inhouse-yhtiössä yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuus omiin tukipalveluihin liittyvissä päätöksissä kapenee. Ne ovat monille kunnille niiden elinvoiman näkökulmasta tärkeitä.

– Monissa kunnissa joudutaan nyt puntaroimaan, kumpi on tärkeämpää, tukipalveluyhteistyön jatkuminen vai päätösvallan pitäminen omissa käsissä Vainio sanoo.

Vainion mukaan nykytilanteen korjaamista hankaloittaa se, että laki velvoittaa kunnat sosiaali- ja terveystoimen ja pelastustoimen käytössä olevan irtaimen omaisuuden siirtoon, mutta laki ei anna vastauksia, miten homma tukipalveluissa käytännössä tehdään.

– Kuntien omaisuuden osalta lusikat pistetään jakoon ja kuntien omistamat kiinteistöt jäävät kunnille, mutta miten se soppakattila puolitetaan, Vainio kysyy.

Lohi: Inhouset ovat riittävän hyvä ratkaisu

Eduskunnassa sote-uudistuksen lakipakettiin on perehtynyt muun muassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Markus Lohi.

Lohi myöntää, että tukipalveluiden iso rooli ymmärrettiin lainvalmistelussa melko myöhään. Hän ei kuitenkaan allekirjoita väitettä, jonka mukaan kunnilla ei olisi ollut aikaa valmistautua.

– Kyllä tästä keskusteltiin myös matkan varrella. Jo viime syksynä pidettiin seminaareja ja haettiin ratkaisuja siihen, eli tietoisia on oltu. Mutta eihän tämä ole ollut tietenkään pääasia sote-uudistuksessa, kun on kyse tukipalveluista.

Lappilaisen Lohen mukaan juuri inhouse-yhtiöt olisivat ratkaisu siihen, ettei hyvässä kunnossa olevia ja verorahoin kustannettuja keittiöitä ja samalla työpaikkoja tarvitse lopettaa.

Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, mutta se on ratkaisu, hän painottaa.

– Keittiöiden alasajo pystytään estämään, jos hyvinvointialueet perustavat yhteisen yhtiön, joka tarjoaa niin kunnille kuin hyvinvointialueille ruokapalveluita. Näin kannattaisi nyt tehdä.

– Toinen viestini on: satsatkaa ja laittakaa keskeinen tavoite, että julkinen ruokapalvelu käyttää sen maakunnan raaka-aineita mahdollisimman paljon, Lohi kehottaa.

Yrittäjät vaativat selvitystä

Paitsi kansalaisilta, myös yrittäjiltä on tullut palautetta lainsäätäjille.

Elinkeinoelämän Keskusliitto, Suomen Yrittäjät ja Perheyritysten liitto arvostelevat laajaa inhouse-yhtiöiden perustamisrupeamaa kilpailun haittaamisesta ja vaativat niistä Kilpailu- ja kuluttajavirastolta selvitystä.

Niiden mukaan keinotekoiset yhtiöt, joissa kuntien omistusosuus voi olla nimellinen, vievät aidoilta yrityksiltä happea ja elintilaa.

– Näyttää siltä, että jo jopa hyvin pienellä osakemäärällä omistamisen tulkitaan täyttävän kriteerit ja sen seurauksena voidaan välttää hankintalain vaatima kilpailutus, järjestöt vetoavat tiedotteessa.

Ne ovat laskeneet, että hyvinvointialueille on tulossa kaiken kaikkiaan noin 24 miljardin euron markkinat aloille, joilla työskentelee 400 000 ammattilaista. EK:n mukaan julkisomisteisten yhtiöiden perustaminen johtaa verorahojen haaskaamiseen.

Markus Lohi näkee asian toisin.

– Yrittäjät haluaisivat varmasti, että ei perustettaisi yhteisiä inhouse-yhtiöitä vaan ostettaisiin ruokapalveluita markkinoilta.

– Ymmärrän tämänkin näkökulman, mutta toisaalta jos jätämme hyviä keittiöitä tyhjäkäynnille, myös se on veronmaksajien rahojen tuhlausta, eikä sekään olisi viisasta.

Historiallinen rakenneuudistus ja vallan siirto

Valta sosiaali- ja terveyspalveluista – sekä niiden tukipalveluista ruokapalveluista siivoukseen ja tietojärjestelmiin – on siirtynyt aluehallituksille ja aluevaltuustoille.

Aluevaltuustot aloittivat maaliskuussa 2022, ja uudet hyvinvointialueet aloittavat toimintansa tammikuussa 2023.

Alueet joutuvat näyttämään kykynsä siinä, miten säädöshäkkyrässä voidaan luovia ilman, että kuntien elinvoima ja lähipalvelut kärsivät samalla.

Sote-uudistuksessa on käynnissä historiallinen rakenneuudistus ja vallansiirto. Voi olla, että kattilasodan kärhämät ovat vain alkusoittoa ison rakenneuudistuksen jälkipyykissä.

– Kun aloin kyseenalaistaa omaa sukupuoli-identiteettiäni, etsin ja janosin tietoa siitä, millaisia identiteettejä on olemassa, kuvailee sotkamolainen Rikiel Sirviö.

Oman identiteetin etsiminen aiheutti kuitenkin hetkellisesti pahempaa kriisiä.

Viimeisen vuoden aikana hän on käynyt läpi abivuotta, pelon, häpeän ja vihan tunteita sekä nimikriisiä. Sirviö kertoo olleensa aina määrätietoinen ja päättäväinen ja tienneensä tarkkaan, millainen on. Oman silloisen identiteetin kyseenalaistaminen oli järkytys itselle.

– Totta kai jokaisella on erilaisia identiteettejä elämän varrella esimerkiksi harrastuksissa. Mutta kun identiteetti käsitteleekin sitä, miten muut ihmiset puhuvat sinusta, miten he kohtaavat sinut ja miten itse näet itsesi, se on täysin eri asia.

Sirviön kohdalla oman identiteetin hahmotus alkoi aavistuksesta, jota hän kutsuu sisältäpäin tulevaksi pieneksi harmaaksi ajatukseksi: olenkin jotain muuta. Sitten tuli ällistys, jonka jälkeen tuli järkytys.

– Jouduin kohtaamaan oman sisäisen transfobian, että minua vihataan yhteiskunnassa, miksi olen tällainen?

Kun Sirviö päätti antaa asian olla rauhassa, alkoi muunsukupuolisuus hiljalleen hahmottua itsekseen. Samalla hän alkoi huomata epäkohtia ympäristössä.

Toiveena on muunsukupuolisuuden tunnistaminen

Mitä enemmän Rikiel Sirviö on avoin itsestään, sitä useammin hän löytää itsensä kysymystuokiosta muiden kanssa. Hän kertoo kokevansa vähemmistöstressiä kellon ympäri.

– Monilta tuntuu unohtuvan, että en ole enemmistön kävelevä tietokirja, olen vain ihminen. Kysymykset omista asioistani eivät haittaa, kunhan minulta on siihen lupa. Voi kuitenkin närkästyttää, väsyttää ja tuottaa lisää vähemmistöstressiä, jos pitää avata käsitteitä, jotka voisi helposti googlata ja joihin en itse haluaisi vastata.

Sirviö näkee myös, että Suomella on tekemistä laajemmin ihmisoikeuksien toteutumisessa.

Pride-viikollakin yksi ajankohtaisia keskustelunaiheita on Suomen translaki.

– Toivon, että lakipohjaisesti muunsukupuolisuus tunnustettaisiin valtiontasolta. Että olisin olemassa. Tällä hetkellä en ole olemassa vaan Suomen valtio näkee minut naisena.

Sirviö toivoo, että uusi translaki tunnustaisi myös muunsukupuoliset, jotta heillä olisi mahdollisuus vaihtaa juridinen sukupuoli rekisteriin oikeaksi.

Lasten ja nuorten oikeudet herättävät keskustelua

Myös Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskuksen sosiaaliohjaaja Enni Happonen ja sateenkaarisaamelainen Niina Siivikko tuovat esiin haasteita Suomen ihmisoikeustilanteesta.

Siivikko työskentelee ihmisoikeuksien parissa Suomen YK-liitolla ja koordinoi keväällä 2022 sosiaali- ja terveysministeriön ja kansallisen lapsistrategian tilaamana translasten ja -nuorten kuulemisia translain uudistukseen liittyen.

– Valitettavasti maailma ei ole vielä valmis. Syrjintää ja väkivaltaa tai sen uhkaa esiintyy Suomessa vielä runsaasti. Meillä on esimerkiksi lainsäädännössä monta pahaa ongelmakohtaa, jotka asettavat ihmiset eriarvoisiin asemiin, kertoo Niina Siivikko.

Viivästyneen translain uudistumisessa keskustelua herättävät muun muassa lasten ja nuorten oikeudet.

– Translakia ollaan edelleen pitämässä vain täysi-ikäisten ulottuvissa, mikä pitää transnuoret visusti syrjäytymisriskin alla, kritisoi Niina Siivikko.

Sukupuolen moninaisuuden osaamiskeskus haluaa tuoda esiin mahdollisuutta korjata juridista sukupuolta myös alaikäisenä.

– Me puhumme paljon esimerkiksi alaikäisten oikeuksista saada korjata juridinen sukupuoli, jotta fyysinen ja juridinen prosessi olisi mahdollista erottaa toisistaan, sanoo sosiaaliohjaaja Enni Happonen.

Sekä Happosen että Siivikon mukaan haasteena on se, että yhteiskunta tunnistaa sukupuoliksi vain naisen ja miehen, vaikka sukupuoli on itsemäärittelykysymys.

– Kukaan muu ei voi ulkopuolelta kertoa, mikä sukupuoli on. Meillä kaikilla on oikeus määritellä se itse, mutta myös olla määrittelemättä, Enni Happonen kiteyttää.

Rikiel Sirviö kritisoi sitä, että sukupuolijaottelu elää vahvana Suomessa.

– On ihme, miten paljon meidän pitää vakuutella sitä, että me olemme oikeasti ihmisiä ja me ansaitsemme, vaadimme ja tarvitsemme meidän oikeutemme.

Normit pakottavat ihmiset kaappiin

Samaan aikaan elää käsitys siitä, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tulisi erikseen tulla kaapista ulos.

– Se on kerta kaikkiaan moraalisesti väärin. Tilanne, jossa joutuu tulemaan kaapista ulos vaikka ei haluaisi, on pahimmillaan sateenkaarevalle ihmiselle turvallisuusriski, sanoo Rikiel Sirviö.

Sirviö korostaa, että kaapit on yleisesti tarkoitettu rikottaviksi sukupuolisuuden ja heteronormatiivisuuden näkökannalta.

– Meidän ei tarvitsisi ikinä tulla kaapista ulos, eikä pitäisi olla yllätys, että jonkun lapsi on homo tai transsukupuolinen. Mutta niin kauan kuin kaappeja tarvitaan, niiden pitää olla turvallisia. On todella väärin patistaa toista tai itseään ulos kaapista.

Enni Happonen näkee syynä yhteiskunnan vahvan hetero- ja sukupuolinormin.

– Tehdään se oletus, että kaikki automaattisesti olisivat heteroita ja sitä miksi heidät on syntymässä määritelty. Sen takia ihmiset joutuvat tulemaan kaapista, Happonen pohtii.

Myös Niina Siivikko sanoo, että kenenkään ei tarvitse tulla kaapista ulos.

– Ymmärrän hyvin heitä, jotka eivät halua: monet pelkäävät pahimmillaan väkivaltaa tai syrjintää, ja sitten lievemmässä muodossa sitä, että olet kaikille sitten aina ensimmäisenä vain se transmies tai lesbo, etkä sinä itse.

Toisaalta jos joutuu olemaan kaapissa, myös seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuus ovat siellä. Siivikon mukaan moni luuleekin, ettei tunne yhtään seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa ihmistä.

Esikuvia on tullut yhä enemmän

Rikiel Sirviö toivoo, että koulujen oppimateriaalit päivitettäisiin sateenkaarihistorian osalta.

– Omissa koulukirjoissani ei ollut muuta kuin terveyskirjoissa kerrottiin seksitaudeista.

Esimerkeiksi hän nostaa AIDS-kriisin merkityksen sateenkaariyhteisöön ja trans- ja muunsukupuolisten historian kautta aikojen.

– Esimerkiksi monissa alkuperäiskansoissa on jo pitkään tunnustettu transihmisten olemassaolo ja kunnioitettu heitä, Sirviö listaa.

Niina Siivikko ehdottaa myös koulujen seksuaalikasvatuksen päivittämistä, jotta kouluissa kerrottaisiin asioista kattavasti ja informatiivisesti.

– On tärkeää, että kaikki tietävät näistä asioista, mutta erityisen tärkeää se on omaa identiteettiään kipuileville nuorille, jotka voivat helposti luulla, että heissä olisi jotain vikaa, jos he eivät kuule tai näe muita samanlaisia ihmisiä, Siivikko sanoo.

Maailma on muuttumassa, uskoo Siivikko.

– Omassa nuoruudessamme meillä ei vielä ollut lainkaan sanoja transasioille eikä kovin paljon seksuaalisuuden moninaisuudellekaan. Nyt tilanne alkaa olla jo parempi.

Seksuaalisuuden ja sukupuolen moninaisuuden esikuvia on nykyään enemmän kuin ennen. Siivikko on ilahtunut esimerkiksi nuorista sateenkaarisaamelaisista, jotka toimivat esikuvina omille yhteisöilleen.

Enni Happonen ehdottaa myös kielenkäytön kehittämistä.

– Hyvät naiset ja herrat -tervehdyksen sijaan voisi sanoa hyvät naiset ja herrat ja muut, tai voidaan kertoa missä wc-tilat ovat ilman, että oletetaan ihmisen hakevan tietyn sukupuolen wc-tilaa.

Työpaikoilla keskustelua voi käydä kumppaneista tai ihmisistä määrittelemättä tai olettamatta, että kollega on ollut lomalla eri sukupuolta olevan, heteronormin mukaisen kumppanin kanssa, kertoo Enni Happonen.

Identiteetin hahmottaminen on avannut uusia ovia

Sirviön matka oman identiteetin hahmottamiseksi on edennyt hyväksynnän vaiheeseen. Hän kertoo, että oman identiteetin hahmottaminen on lisännyt myös rakkautta itseä kohtaan.

– Kun asiat ovat alkaneet selkiytyä, olen oppinut, että ansaitsen hyvää. Maailmassa on valmiiksi paljon vihaa toisia kohtaan erityisesti ihmisoikeuksien kannalta. Miksi minä vielä vihaisin itseäni?

Viikonloppuna Sirviö osallistuu Kainuu Prideen, joka järjestetään Kajaanissa samaan aikaan kuin Helsingissä toteutuu kolmen vuoden tauon jälkeen maan suurin ihmisoikeustapahtuma Helsinki Pride. Viikonlopun jälkeen Sirviö lähtee kumppaninsa kanssa lomamatkalle ulkomaille. Matka-asiakirjojen vuoksi hän ei ole tehnyt virallista nimenmuutosta, vaan se saa odottaa syksyyn.

– Työ on edelleen kesken, mutta se on sen arvoista. Olen antanut asian olla rauhassa, ja identiteetti on muotoutunut pikkuhiljaa. Minulla on tällä hetkellä turvallinen ja hyvä olla muunsukupuolisen laatikossa.

Sirviö toivoo, että syksyllä koittaviin ylioppilasjuhliin mennessä virallinen nimenmuutos on tullut voimaan, ja hän saa todistuksensa nimellä, joka kuvaa hänen identiteettiään. Alun haastavien tunteiden ja ajatusten jälkeen Sirviö on tyytyväinen.

– Haluaisin sanoa muille minun kaltaisilleni, että kaikki tulee järjestymään, älä huoli.

Pride-kulkue palaa Helsingin keskustaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Kulkuetta voi seurata suorana Ylen verkkosivuilla, Teemalla ja Areenassa 2.7. klo 11.50 alkaen.

Lue myös:

Inarilaisnuoret kaipasivat monipuolisempaa seksuaalikasvatusta ja päättivät järjestää ensimmäistä kertaa Inari Priden

Kun Samuli Harju ilmestyi Helsingistä kotiin pupuna, pihalla oli hiljaisuus – sitten naapuri kysyi, mites meni tissibileet: "Moni on kaapissa"

Vähemmistöstressi sai Omppu Koivun pukeutumaan "aikuisen kokoiseksi taaperoksi" – tästä on kyse vähemmistöjen terveyttä heikentävässä ilmiössä

Näkymätön sukupuoli

Poliisi poisti perjantaina häiriköitä Helsingin keskustakirjasto Oodissa järjestetystä Helsinki Prideen liittyvästä tapahtumasta.

Kirjastossa oli käynnissä drag queenin järjestämä satutuokio 6–10-vuotiaille lapsille, kun mielenosoittajat saapuivat kirjastoon.

Kirjaston ala-aulassa oli kirjastonjohtaja Anna-Maria Soininvaaran mukaan kolme yhteenottoa. Ne tapahtuivat mielenosoittajien ja heitä vastustaneiden henkilöiden välillä.

Itse satutuokio järjestettiin kirjaston lastenalueella kolmannessa kerroksessa. Se sujui Soininvaaran mukaan hyvin, eivätkä tuokioon osallistuneet kohdanneet mielenosoittajia.

– Poliisi otti tilanteen vakavasti, koska olimme saaneet paljon uhkaavia viestejä. Myös artisti itse oli niitä saanut, Soininvaara kertoo.

Soininvaara kertoo, että häiriköt kertoivat vastustaneensa groomausta, eli lapsen tai nuoren seksuaalissävytteistä houkuttelua. Soininvaaran mukaan mielenosoittajilla näkyi myös hakaristejä.

– On puhuttu drag queenista, ikään kuin kyseessä olisi hyvin seksualisoitu hahmo. Oikeasti kyseessä oli satuhahmo ja tilaisuus oli mietitty nimenomaan lapsille.

Oodin verkkosivuilla kerrotaan, että satujen kertojana toimi drag-artisti Gaylie 2000. Tuokion teemana on moninaisuuden edistäminen ja itsensä hyväksyminen sellaisena kuin on.

Paikalle hälytetty poliisi poisti järjestyksenvalvojien kanssa muutamia ihmisiä paikalta, Helsingin poliisin johtokeskuksesta kerrotaan.

Poliisi kertoo Twitterissä, että tilanne rauhoittui nopeasti, eikä poliisilla ollut perusteita tehdä kiinniottoja.

– Välillä, kun tuolla kaupungilla liikkuu, tulee ihan Zombieland mieleen tiettyjen alueiden osalta. Ihmiset kävelevät silmät lautasina ja ihan sekaisin.

Näin Tampereen kaupunkikuvaa kuvailee Tampereen poliisilaitoksen rikoskomisario Ari Luoto. Huumetilanne kaupungissa on hänen mukaansa yksinkertaisesti todella huolestuttava.

Vaikka huumausainerikosten määrä poliisin tilastoissa on laskenut vuosi vuodelta, on totuus toinen. Huumeita myydään, sekä käytetään kaupungissa runsain mitoin – niin paljon, etteivät poliisin resurssit riitä pysymään perässä.

Suurin syy siihen on huumausaineiden helppo saatavuus ja myyjien lisääntyminen. Kun ennen huumausaineiden myynti oli muutaman rikollisjärjestön hyppysissä, nyt periaatteessa kuka tahansa voi ostaa ja tilata huumeita verkon kautta ja alkaa kauppiaaksi.

– Kentältä kuulee sitä, että jos vain hetkeksi pysähtyy auton kanssa jonnekin keskustaan, näkee lähettyvillä heti huumekauppaa. Se kertoo ongelman tasosta jotain.

Vaikka huumausainerikokset ovat poliisin tilastoissa hiukan laskusuunnassa, on huumausaineisiin liittyvä oheisrikollisuus, kuten ryöstöt ja pahoinpitelyt lisääntyneet.

Myyjät ja ostajat pelkäävät ryöstön uhriksi joutumista

Vaikka huumausaineet vaihtavat edelleen omistajaa vanhanaikaisesti kasvotusten, on kaupankäynti muilta osin siirtynyt verkkoon.

Pirkanmaalla ja erityisesti Tampereella huumausaineiden myynti-ilmoitukset pimeässä verkossa ovat suurehkoja valtakunnallisestikin: noin 1 500 ilmoitusta viikossa. Ilmoitusten määristä ei kuitenkaan yksistään voida vetää suoria johtopäätöksiä esimerkiksi myytävien huumausaineiden määristä tai myyjien lukumääristä.

– Helsingin jälkeen Tampere tulee hyvänä kakkosena myynti-ilmoitusten määrissä. Ja myytävien aineiden kirjo on kaiken kattava, Luoto kertoo.

Myös tavat kuljettaa huumausaineita maahan ovat Luodon mukaan muuttuneet. Ennen niitä kuljetettiin pääosin laivoilla ja rekoilla, nyt yhä useammin suoraan postin kautta tai pienemmät myyjät lentävät itse ulkomaille hakemaan aineita.

– Myyjiä tulee Tampereelle ympäri Suomen. He saattavat majoittua tänne viikonlopuksi ja laittaa kioskin pystyyn.

Huolestuttava suunta Tampereen huumetilanteesta on Luodon mukaan se, että sekä käyttäjät että myyjät ovat yhä nuorempia. Myös eräänlainen "jengiytyminen" on lisääntynyt.

Luoto kertoo nuorista koostuvista kaveriporukoista, jotka liikkuvat Ratina-Keskustori-akselilla ja joiden toimintaan liittyy väkivalta, ryöstöt ja huumausaineet. Hän epäilee, että vanhemmat käyttävät nuoria myös huumeiden levittäjinä.

– Ennen vanhaan oli olemassa tietynlaiset arvot: huumeita ei myyty lapsille. Se myytti on murrettu jo kauan aikaa sitten. Nykyään puhuu pelkkä raha.

Huumemaailma on muuttunut Luodon mukaan myös entistä väkivaltaisemmaksi.

Viime syksynä tapahtui useampi törkeä väkivallanteko, jotka liittyivät huumausainekauppoihin: ostajat ja myyjät yrittivät teräasein puolin ja toisin ryöstää toisen osapuolen.

Myyjien ja ostajien välillä häilyykin nykyään Luodon mukaan epäluulon kehä. Ikinä ei voi tietää, aikooko myyjä tai ostaja ryöstää väkivalloin.

– Sitten siellä on aseet ja omat tukihenkilöt mukana. Että jos tilanne jollain tavalla eskaloituu, niin ei kävisi itselle huonosti. Se myös mahdollistaa ylilyönnit.

Hoitoon hakeutuneiden määrä lisääntynyt sadoilla

Alati paheneva huumetilanne näkyy Tampereella myös päihdehuollossa. Viime vuosina hoitoon hakeutuneiden määrä on ollut nousujohteinen.

Esimerkiksi vuonna 2017 katkaisu-, vieroitus- ja laitoshoidossa oli yhteensä 482 ihmistä, kun vuonna 2020 hoitoon hakeutuneita oli 701. Viime vuonna määrä laski 619:een.

Tampereen kaupunkia on kritisoitu siitä, kuinka vaikeaa päihdehoitoon on päästä.

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden vs. palvelupäällikkö Heli Norolahti arvelee kritiikin johtuvan järjestelmän monimutkaisuudesta, jota on nyt kuitenkin pyritty kehittämään.

– Olemme myös helpottaneet hoitoon ohjausta, niin että eri alan sote-ammattilaiset pystyvät ohjaamaan apua tarvitsevan päihdepalveluihin.

Käytännössä hoitopolku menee niin, että päihdehoitoon hakeutuva aloittaa hoitopolkunsa perusterveydenhuollosta, eli omalta terveysasemaltaan.

Yksi väylä avun piiriin on ottaa yhteyttä avohuumehoidon yksiköihin, eli päihdepalveluyksikkö Breikkiin tai A-klinikan huumehoidon avopalveluihin.

– Hoitoon pääsee yksilöllisen tarpeen mukaan. Kiireellinen hoito järjestetään terveydenhuollon arvioimana välittömästi. Muu päihdehoito järjestetään hoidon tarpeen arvioinnin valmistuttua.

Norolahti kertoo, että käytännössä hoitoon pääsy toteutuu nopeimmillaan parissa päivässä. Sitä hän ei osaa sanoa, kuinka kauan siihen voi enimmillään mennä.

Erityisesti lapsia, heidän tekemisiään verkossa ja sitä, missä he kulkevat, pitäisi seurata paremmin. Ari Luoto

Päihdekuntoutusta voidaan toteuttaa avohoitona tai laitoshoitona. Laitoshoitoyksikköjä kaupungilla on yhteensä 15. Niistä 14 ostopalveluina, joita käyttävät myös muut kunnat. Norolahti ei avaa, kuinka monta laitoshoitopaikkaa yksiköissä tarkalleen on.

– Ostopalveluissa tehdään puitesopimuksia, jossa Tampere ei sitoudu tiettyyn paikkamäärään. Hoitoon pääsee siis tarpeen mukaan.

Vuonna 2017 Tampereen kaupungin päihdehuollon laitoshoidon hoitovuorokaudet olivat yhteensä 5 957 ja viime vuonna 10 951.

Kasvavia asiakasryhmiä kaupungin päihdepalveluissa ovat Norolahden mukaan nuoret aikuiset sekä henkilöt, joilla on päihderiippuvuuden lisäksi mielenterveysongelmia.

Mielenterveysongelmat ovat Norolahden mukaan yleisiä henkilöillä, joilla on päihderiippuvuus. Monen päihderiippuvuuden takana voi olla se, että ihminen on lähtenyt lääkitsemään omaa pahaa oloaan päihteillä.

– Tällaiset kaksoisdiagnoosin omaavat henkilöt haastavat meidän palvelujärjestelmää. Että saataisiin heillekin järjestettyä riittävät ja tarkoituksenmukaiset palvelut.

“Kuvitellaan että huumekaupalla tehdään nopeasti isot rahat ja se on jotenkin hienoa”

Päihteet ja niistä koituvat ongelmat ovat Norolahden mukaan ison kaupungin ongelmia, jotka vaativat Tampereella paljon työtä. Päihdehuollon puolelta se tarkoittaa muun muassa hoitopolkujen vahvistamista entisestään sekä ennaltaehkäisevää työtä ja kynnyksettömiä palveluita.

Myös rikoskomisario Luoto on samoilla linjoilla. Ongelmiin pitäisi puuttua varhaisessa vaiheessa.

– Erityisesti lapsia, heidän tekemisiään verkossa ja sitä, missä he kulkevat, pitäisi seurata paremmin.

Huumekaupan tyrehdyttäminen ei tule onnistumaan Luodon mukaan ihan heti, jos koskaan. Ainakaan nykyisillä resursseilla. Aina, kun yksi myyntiväylä saadaan suljettua, seuraava on jo auki. Viimeaikaisilla poliisin suurehkoilla takavarikoilla saadaan markkinoita Luodon mukaan ainakin hetkellisesti kuitenkin hiljentymään.

– Jos nuoret vain pysyisivät aineista erossa. Se on haastavaa, koska siihen liittyy monelle tietynlainen gloria. Kuvitellaan että huumekaupalla tehdään nopeasti isot rahat ja se on jotenkin hienoa. Totuus on kuitenkin hyvin toisenlainen.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 2.7. kello 23:een asti.

Lue myös:

Tampereen kaduilta ei ole ikinä takavarikoitu niin paljon amfetamiinia kuin koronavuonna 2020 – huumeidenkäyttäjä kertoo, mikä jää tilastoista piiloon

Reseptilääkkeiden urkkimista ja takaa-ajoa – Tampereen Yliopiston Apteekki selvittää Facebookissa leviäviä väitteitä ja tehostaa valvontaa

Tänä viikonloppuna kannattaa harkita lähteekö päivystykseen. Kanta-Hämeen keskussairaala varoittaa että helle, tapahtumat ja tapaturmat ruuhkauttavat päivystyksen.

Hämeenlinnassa päivystykseen on joutunut erityisen paljon huonokuntoisia vanhuksia helteeseen liittyvän yleistilan laskun vuoksi. Kuumalla ei aina muisteta juoda riittävästi.

– Kaikille hyvä neuvo on juoda pikku hiljaa koko päivän ajan tasaisesti. Juotavan lisäksi pitää muistaa syödä, jotta hikoilun kautta menetettyä suolaa saadaan takaisin elimistöön. Ulkona varjossa on yleensä vilpoisampaa kuin sisällä asunnossa, ellei talossa ole ilmastointia, neuvoo KHKS:n päivystyksen osastonylilääkäri Veli-Pekka Rautava.

Tulevana viikonloppuna järjestetään Lopella Suviseurat ja Hämeenlinnassa Weekend Festival. Kummassakin tapahtumassa on järjestäjän puolesta oma terveydenhuolto. Lisäksi ensihoito on varautunut tahollaan molempiin tapahtumiin. Työhön on varattu ylimääräisiä lääkäreitä ja hoitajia, mutta odotusajat päivystyksessä ovat viikonloppuna todennäköisesti pitkiä.

– Helle ja jopa yli 100 000 samanaikaista vierailijaa Kanta-Hämeessä lisäävät väistämättä ruuhkia myös päivystyksessä. Niinpä lievempien syiden vuoksi ei päivystykseen kannata lähteä ainakaan soittamatta päivystysapuun 116 117, osastonylilääkäri Rautava muistuttaa.

Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.

Euroalueen inflaatio ylsi kesäkuussa jälleen uuteen ennätyksen, kertoo EU:n tilastoviranomainen Eurostat. Inflaatio nousi 8,6 prosenttiin vuoden takaiseen verrattuna.

Aiempi, puoli prosenttia matalampi ennätyslukema mitattiin vain kuukautta aiemmin.

Kuluttajahintojen nousun taustalla on etenkin energian hinnan karkaaminen pilviin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Hiljaista pitelee. Tämä on ollut itärajan rajanylityspaikkojen vastaus, kun kuulumisia on kyselty pitkin koronapandemiaa.

Tästä päivästä lähtien Suomen rajaliikenteessä ei enää ole koronarajoituksia, mutta vastaus on edelleen sama: Hiljaista on.

Niiralan rajanylityspaikalla Pohjois-Karjalan Tohmajärvellä maahantulon rajoitusten poistumisen aamu on näyttäytynyt rauhallisena.

– Ajattelimme, että heti aamusta tänne tulisi vähän reilummin porukkaa. Voisihan toki sanoa, että liikenne kasvoi 300 prosenttia, kun Suomeen saapui jopa kolme autoa aamun aikana, naurahtaa aamun vuoropäällikkönä toimiva ylirajavartija Timo Kinnunen.

Normaalit aukioloajat palasivat

Suomen itärajan eteläisimmältä rajatarkastusasemalta, Virolahden Vaalimaalta kerrotaan, että ensimmäiset rajanylittäjät olivat liikkeellä jo keskiyöllä. Silloin rajoitukset päättyivät, ja rajatarkastusasema palasi välittömästi normaaleihin aukioloaikoihinsa.

Myös Lappeenrannan Nuijamaan, Imatran sekä Niiralan asemilla "normaali" tarkoittaa ympärivuorokautista aukioloaikaa.

Tänään aamulla ja aamupäivällä Vaalimaan rajatarkastusasemalla oli taas miltei hiirenhiljaista. Ennen koronarajoituksia Vaalimaa oli itärajan toiseksi vilkkain raja-asema, jossa rajan ylitti vuodessa noin 2,4 miljoonaa ihmistä.

Rajatarkastusaseman päällikkö Jussi Pekkala ennusti kymmenen aikaan, että Pietarista aamulla matkaan lähteneet reissaajat voisivat olla piakkoin rajalla. Hän oli oikeassa. Puolenpäivän jälkeen liikennekamerassa näkyy jo usean auton jonoja. Odotusajaksi luvataan silti alle puolta tuntia.

Kaksoiskansalaiset ja oleskeluluvan saaneet liikkuvat

Pohjois-Karjalan rajavartiostossa odotetaan, että rajoitusten poistaminen lisää rajaliikennettä Niiralassa maltillisesti.

Tavallisesti Niiralassa rajanylittäjiä on noin tuhat päivässä. Viime aikoina rajan yli ovat kulkeet ovat olleet kaksoiskansalaisia tai oleskeluluvan omistavia.

Rekkoja kulkee päivässä noin sata. Venäjältä ja Valko-Venäjältä rekkoja ei tule, vaan suurin osa tavaran tuojista saapuu Baltian maista.

– Suurin osa rajanylittäjistä on ihan tuttuja vakioasiakkaita. He ovat myös hyvin perillä kaikista rajoituksista ja ohjeista. Kesän aikana matkustajia tulee varmasti taas enemmän myös Etelä-Suomesta, ylirajavartija Timo Kinnunen kertoo.

Satunnaisesti rajan yli asioiville rajoitusten päättyminen on herättänyt kysymyksiä. Puhelin onkin soinut Niiralan raja-asemalla tiuhaan tahtiin aamun aikana.

– Esimerkiksi bensan hakeminen Venäjän puolelta on käynyt taas monen mielessä, Kinnunen kertoo.

Takaisin vanhoihin rutiineihin

Vaalimaan rajavartiolaitoksen henkilöstö on palaamassa nyt normaaliin. Takana on kaksi eriskummallista vuotta koronarajoitusten parissa.

Jussi Pekkala kertoo, että Vaalimaan raja-asemalla liikenne on ollut kahden viime vuoden ajan noin kymmenesosa koronaa edeltävistä luvuista. Tehtäviä oli silti enemmän, sillä koronaviruspandemia toi raja-asemille uusia työtehtäviä.

– Oikeastaan voisi sanoa, että olemme palaamassa koronaa edeltäneeseen aikaan. Teemme taas tavallisia rajatarkastuksia koronarajoitusten valvonnan sijaan. Ehkä palaamme meille tutumpaan toimintaan, sanoo Vaalimaan rajatarkastusaseman päällikkö Jussi Pekkala.

Pekkalan mukaan koronarajoitusten vuoksi rajalta käännytettyjä ihmisiä on ollut muutamista muutamiin kymmeniin päivässä. Jos he nyt ylittäisivät rajan, työntekijöiden urakka ei olisi kovin paljon suurempi, päinvastoin.

– Toki tämä vähentää osaltaan meidän työmääräämme, koska hallinnolliset päätökset kuormittavat meidän organisaatiotamme, Pekkala sanoo.

Vaikka Suomi poistikin nyt rajoituksensa, Venäjän omat rajoitukset vaikuttavat edelleen siihen, millä perustein Venäjän kansalainen voi Suomeen matkustaa. Suomen ulkomininisteriökään ei suosittele suomalaisten matkustamista Venäjälle.

Lisää aiheesta

Yli vuoden kiinni ollut itärajan raja-asema avautuu jälleen – Venäjältä pääsee Suomeen turisteja entiseen malliin

Itärajan asukkaat eivät voi jatkaa bensarallia takavuosien tapaan – Tulli muistuttaa, että EU-pakotteet koskevat myös yksityishenkilöitä

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) mukaan hän ei näe, että tulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin polut eriytyisivät Natoon liittymisessä.

Haavisto ilmaisi näkemyksensä perjantaina Puolan ulkoministeri Zbigniew Raun kanssa pitämässään tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Haavisto kiitti tilaisuudessa Puolaa ukrainalaisten pakolaisten vastaanottamisesta. Rau sanoi, että Puola toivoo, että Suomen Nato-jäsenyys hyväksyttäisiin mahdollisimman nopeasti.

Rau sanoi, että nykyiset Venäjään kohdistuvat pakotteet eivät ole riittäviä.

Rau vierailee tänään Suomessa. Ulkoministerit keskustelevat muun muassa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Euroopan turvallisuustilanteesta sekä Puolan Etyj-puheenjohtajuuskaudesta.