Ukrainassa presidentin kanslian neuvonantaja Aleksei Arestovitš on pöyristyttänyt puheillaanseksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä.

– Suhtaudun LGBT-edustajiin kuin ihmisiin, joilla on poikkeavuuksia käyttäytymisnormeista. Ihmisessä täytyy ennen kaikkea nähdä ihminen, kunhan hän ei rappeuta yhteiskuntaa tai muita ihmisiä, Arestovitš sanoi Youtube-videollaan kesäkuussa vain muutama päivä ennen kuin maa hyväksyttiin EU-ehdokkaaksi.

Hän lisäsi myös, että suhtautuu seksuaalivähemmistöihin myötätunnolla, mutta ei hyväksy heidän propagadaansa missään muodossa.

Nämä kannanotot korkealta virkamieheltä aiheuttivat närää ukrainalaisissa ihmisoikeusjärjestöissä. Ensimmäisenä reagoi KyivPride-järjestö, joka puolustaa LGBT+-henkilöiden oikeuksia.

– Me suhtaudumme teihin myötätunnolla, sillä poikkeavuus normista Ukrainassa on edustaa homofobista “venäläistä maailmaa”, kirjoitti KyivPride some-kanavillaan.

He kehottivat presidentti Volodymyr Zelenskyita irtisanomaan Arestovitš neuvonantajan tehtävästä. Heidän mukaansa kyseinen retoriikka vallanpitäjiltä on sopimatonta, mikäli Ukraina haluaa päästä osaksi EU:ta.

– Meitä yllättää, että vuonna 2022 valtaapitävä henkilö voi sanoa tällaista. Kyseessä on tietämättömyys ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, sanoo KyivPriden tiedottaja Oksana Solonska.

Ristiriitainen puhuja

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Aleksei Arestovitš aiheuttaa mielipahaa. Hän on kritisoinut kansalaisaktivismia sanomalla, että Ukraina onnistuu vain niissä asioissa, mihin aktivistien kädet eivät ylety.

Arestovitš on myös ilmoittanut, ettei anna rakentaa Ukrainasta “isoa maata, jossa on pieni kulttuuri”. Hän viittasi siihen, että Ukrainalle ei sovi monokulttuurisuus vaan hänen mielestään yhteiskuntaa täytyisi kehittää monikulttuurisuuden ympärille.

Kansalaisaktivistit, jotka ovat taistelleet oman ukrainalaisen kulttuurin puolesta ja yrittäneet irtautua venäläisen kulttuurin vaikutuksesta, ottivat kommentit loukkauksena.

Kohujen jälkeen presidentin kanslian oli pakko reagoida. Se tiedotti, että Arestovitš ei ole kanslian virallinen puhuja vaan häneen täytyy suhtautua ”eräänlaisena freelancerina”.

Kanslian mukaan suurin osa Arestovitšin lausunnoista on hyödyllisiä, sillä ne provosoivat keskustelua yhteiskunnassa.

Homokohuun Arestovitš vastasi omalla tavallaan. Hän julkaisi kuvakaappauksen vanhasta videosta, jossa hän näyttelee naista vaalea peruukki päässä. Videolla hän toteaa, että häntä vainotaan.

– Tällainen käytös ei sovi sellaisen valtion kuvaan, joka haluaa liittyä Euroopan unioniin ja todistaa maailmalle, että kehittyy parempaan suuntaan, harmittelee Solonska.

Sodan aikana Arestovitšista on tullut ukrainalaisjohdon tunnetuimpia hahmoja. Ukrainankielisessä Wikipediassa hänestä kertova artikkeli on luetuin heti Venäjän hyökkäyksestä kertovan sivun jälkeen.

Pride-kulkue siirtyi Kiovasta Varsovaan

KyivPride on vastannut Arestovitšin väitteisiin: LGBT+-propagandaa ei järjestön mukaan ole olemassa ja Pride-kulkue on mielenosoitus oikeuksien puolesta eikä propagandan väline.

KyivPride kehotti Arestovitšia tutustumaan LGBT-sotilaat tasa-arvon puolesta -järjestön toimintaan. Sen jäsenet ovat Ukrainan armeijassa palvelleita avoimesti homoseksuaaleja sotilaita, jotka puolustavat seksuaalivähemmistöjen oikeuksia.

– “Ihmiset, joilla on poikkeavuuksia”, suojelevat teitä, jotta voisitte tehdä tällaisia videoita, kirjoitti KyivPride Arestovitšille.

Ukrainan LGBT-sotilaat tasa-arvon puolesta -järjestö perustettiin vuonna 2018. Siitä lähtien satoja sotilaita on tullut avoimesti kaapista. Heti seuraavana vuonna 30 heistä osallistui omana ryhmänään Kiovan Pride-kulkueeseen.

Tänä vuonna sodan myötä koko kulkuetta ei voitu järjestää Kiovassa vaan se siirrettiin osaksi Varsovan tasa-arvomarssia kesäkuussa.

– Se oli jo kymmenes kulkueemme. On vaikeaa arvioida, moniko osallistui juuri KyivPride-kolonnaan, sillä Ukrainan lippuja oli kaikkialla, mutta puhutaan kahdesta tai kolmesta tuhannesta, sanoo Solonska.

Parannuksia pienin askelin

Ukraina on Rainbow Europe -listauksen mukaan yksi Euroopan epäsuotuisimpia maita LGBT+ -yhteisölle. 49 tarkastellusta maasta Ukraina on sijalla 39.

Listauksen takana oleva järjestö moittii Ukrainaa siitä, että seksuaalivähemmistöjen kokemaan aggressioon ja koulukiusaamiseen ei puututa. Lisäksi sananvapautta rajoitetaan eikä sukupuolineutraaleja liittoja ole virallisesti tunnustettu.

– Sodan aikana yleiskuvaa tilanteesta on erittäin vaikeaa nähdä, varsinkin miehitetyillä alueilla. Sota iskee pahiten kaikkiin, jotka kokevat epätasa-arvoa: naisiin, vammaisiin tai LGBT+ -yhteisöön, summaa Solonska.

Jotain edistystä on kuitenkin tapahtunut. Maassa toimii lukuisia sukupuolivähemmistöjä tukevia järjestöjä. Kaksi vuotta sitten ihmisoikeusvaltuutettu vetosi Ukrainan parlamenttiin, jotta se hyväksyisi rekisteröidyt parisuhteet, mutta asiaa ei ehditty käsitellä.

Tämän vuoden kesäkuussa tehtiin kansalaisaloite sukupuolineutraalien avioliittojen laillistamisesta. 25 000 tarvittavasta äänestä on jo kerätty hieman yli 10 000. KyivPriden mielestä tämä on hieman epärealistinen tavoite.

– Sukupuolineutraaleista avioliitoista on vielä varhaista puhua, sillä Ukrainan perustuslaissa avioliitto määritellään naisen ja miehen väliseksi liitoksi. Mielestämme ensin pitää tavoitella rekisteröityjen parisuhteiden laillistamista, Solonska selittää.

Lue lisää:

Yksisarvisesta tuli Ukrainan LGBTQ-sotilaiden symboli: Fantastisia mielikuvitusolentoja, aivan kuin homot armeijassa, sanoo Oleksandr Zhuhan

Pohjoista Lappia kohti mentäessä näyttävät porot tänäkin kesänä olevan isoissa laumoissa varsinaisia teiden ritareita.

Autoilijan ymmärrystä saattaa lisätä, kun oivaltaa, että eläimet ovat teillä paossa laidunmaiden ja pusikoiden tuskaisia oltavia.

– Aivan kuten viime kesänä myös tänä vuonna helle purskautti hyttyset, mäkäräiset ja paarmat liikkeelle yhtä aikaa. Niitä on nyt kuoriutunut lyhyessä ajassa todella paljon, sanoo hyönteistutkija Reima Leinonen Kainuun ely-keskuksesta.

Helteellä ja räkän ollessa sakeimmillaan porot hakeutuvat teille ja hiekkakuopille helpottamaan oloaan.

– Aukealla paikalla käy kuitenkin jonkinmoinen ilmavirtaus, mikä nostaa eläimen hajua ylöspäin, jolloin hyönteisten on vaikeampi uhriaan löytää, Reima Leinonen kertoo.

Kuumuus ja hyönteiset ovat poroille iso kiusa

Reima Leinosen mukaan porojen räkkäpiina on paljolti kiinni siitä, kuinka pitkään hellettä piisaa.

– Jos hellettä jatkuu pidempään, räkkä kestää lyhyemmän aikaa, kun iso joukko hyönteisiä lentää elinkaarensa loppuun. Toisaalta täytyy muistaa, että lajeja on kymmeniä ja niiden kuoriutumisaika vaihtelee.

Poroille ja erityisesti vasoille räkkä ja helle on huono yhdistelmä. Vaikka talvikarva on vaihtunut kesäisempään kuosiin, kuumuus uuvuttaa kovasti eläintä, jolla ei ole hikirauhasia, vaan kuumuutta on haihdutettava suun kautta.

– Sitähän voi ihminenkin kokeilla, kun laittaa porontaljan niskaansa ja menee hyttysparven keskelle niitä hätyyttelemään. Voi siinä hieman tukala olo tulla, Reima Leinonen pohtii.

Kesä on porolle voimien keruun ja kasvamisen aikaa, joten sen olisi hyvä saada syödä rauhassa. Verta imevät hyönteiset häiritsevät tätä rauhaa merkittävästi ja eläimet säntäilevät rauhattomina ympäriinsä.

Kesällä vasat ovat vielä heikkoja. Kuumuudesta ja hyönteisistä johtuva heikko ravinnon saanti voi aiheuttaa niille anemiaa ja olla kohtalokastakin.

Lue myös:

Paarmoja on nyt ilmassa hurjasti, muttei silti välttämättä tavallista enempää – asiantuntija vastaa neljään kysymykseen hellekesän viiltäjistä

Itä-Suomen poliisilaitoksella työuransa tehnyt belgianpaimenkoira Sysi pääsi kesäkuussa ansaitulle eläkkeelleen. Sysi työskenteli poliisin palveluksessa 10 vuoden ajan.

Sysi on ollut koko elämänsä ajan saman ohjaajan koira ja asunut hänen kotonaan. Arvokkaasti harmaantunut Sysi saa asua myös jatkossa tutussa ympäristössään.

– Kaikki poliisikoirat ovat kotikoiria ja perheenjäseniä, kertoo Itä-Suomen poliisilaitoksen koiratoiminnan päällystövastaava, komisario Sami Joutjärvi.

Itä-Suomen poliisilaitokselta kerrotaan, että Sysi on työurallaan pelastanut ihmishenkiä ja löytänyt useita eksyneitä. Sysi on jäljestänyt onnistuneesti myös epäiltyjä ja löytänyt huumekätköjä.

– Sysille on kertynyt joka vuosi kymmeniä tehtäviä. Voi kyllä sanoa, että se on virkamiehenä eläkkeensä ansainnut, Joutjärvi sanoo.

Virkakoiran arki on fyysisesti raskaampaa kuin siviilikoiran. Koirat joutuvat liikkumaan fyysisesti haastavissa paikoissa ja partiokoira joutuu käyttämään tarvittaessa myös voimaa.

– Sysi pääsee eläkkeelle poikkeuksellisen hyvässä kunnossa, Joutjärvi sanoo.

Sysin suuriin saappaisiin on jo opettelemassa uusi koira

Suurimmalla osalla poliisikoiraohjaajista on virkaurallaan useampi koira. Tavoitteena on, että kun vanhempi koira täyttää 8 vuotta, otetaan uusi pentu kasvamaan vanhemman koiran rinnalle.

Kesällä 2020 Sysin arkeen tuli iso muutos, kun perheeseen muutti Suhteellisen Porvari, kutsumanimeltään Putsi. Myös Putsi on rodultaan belgianpaimenkoira.

Tällä kertaa siirtymä meni kuin oppikirjoissa. Kun vanha koira jäi eläkkeelle, aloitti uusi koira työt samana kesänä.

Itä-Suomen poliisilaitoksella on tällä hetkellä 23 koiran vahvuus. Suurin osa koirista on belgianpaimenkoiria. Laitoksella on myös muutama saksanpaimenkoira. Erikoiskoirina käytetään labradorinnoutajia ja löytyypä laitokselta yksi bordercolliekin.

Itä-Suomen poliisilla on tällä hetkellä poikkeuksellisen paljon pentukoiria.

– Monessa perheessä on pentuja kasvamassa, kertoo poliisilaitoksen koiratoiminnan päällystövastaava, komisario Sami Joutjärvi.

Lue myös:

Kamu on yksi Suomen parhaista huumekoirista – persous ruokaan helpottaa kouluttamista

Saimaan kanavaa pitkin kulki rahtialus ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa.

Waterway-niminen rahtilaiva ajoi mereltä kanavaa pitkin kohti Suomea perjantaiaamun ja iltapäivän välisenä aikana. Alusten luotsauksesta vastaavan Finnpilot Pilotage oy:n mukaan Waterway on menossa hakemaan sellulastia Joensuusta.

Yhtiön kaksi luotsia astuivat alukseen iltapäivällä kanavan Venäjän-puoleisessa osassa Juustilassa. Laiva ylitti Suomen ja Venäjän välisen rajan hieman kello 17 jälkeen.

– Tehtävää lähti hoitamaan poikkeuksellisesti kaksi luotsia, kertoo Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen.

Hänen mukaansa luotsauksessa varauduttiin yllättäviin tilanteisiin, koska rahtiliikenne on ollut kokonaan pysähdyksissä kanavan jäätyä talvitauolle tammikuun lopussa.

Vakuutusten kallistuminen nosti rahdin hintaa

Waterway on rekisteröity Karibianmerellä sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinit -saarivaltion lipun alle.

– Tietojemme mukaan tämä alus ei ole käynyt Saimaalla aiemmin. Ainakaan se ei ole kulkenut Saimaalla tällä nimellä aiemmin, kertoo Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen.

Aikataulun mukaan Waterwayn on määrä olla Joensuussa huomenna lauantaina.

Liikenne- ja viestintäministeriö viestittää sähköpostitse, että vielä on liian varhaista arvioida, tuleeko rahtiliikenne kanavassa vilkastumaan.

Ministeriö muistuttaa, että Saimaan kanavan toiminta ei ole ollut sodan vuoksi keskeytyksissä, vaan liikennöitsijät ovat itse pidättäytyneet kanavan käytöstä. Ministeriö arvioi liikenteen normalisoituvan vasta, kun lastien ja alusten vakuutukset ovat sellaisella tasolla, että liikenne on kannattavaa.

Korvaavat reitit ovat jo käytössä

Toimitusjohtaja Kari Kosonen Finnpilot oy:sta toivoo, että Waterwayn kulku kanavassa toimisi luottamusta herättävänä esimerkkinä varustamoille niin, että kanavaan uskaltautuisi useampiakin aluksia.

Yhtiö on joutunut lomauttamaan osan Saimaalla työskentelevistä vajaasta 40 luotsista kanavan hiljentyneen liikenteen vuoksi.

Kosonen ei kuitenkaan ole kovin toiveikas, että liikenne lisääntyisi vielä kuluvan kesän ja syksyn aikana.

– Lastinantajat ovat jo rakentaneet logistisia ketjuja muiden satamien varaan. Meillä ei ole tiedossa, miten nopeasti näihin jo tehtyihin sopimuksiin on ylipäätään mahdollista tehdä muutoksia, Kosonen pohtii.

Seurakuntapastori Terhi Latvala on tehnyt kirkollisvalituksen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen Jokioisten kirkkovaltuuston päätöksestä kirkkoherranvaalissa.

– Virkavalintaa ohjaavat tietyt lait ja haluan varmistaa, että valinnassa on menty kaikkien lakien mukaan, perustelee Latvala valitustaan.

Latvalan valituksen mukaan pätevintä henkilöä ei valittu virkaan. Valintatyöryhmän esityksessä mainitaan, että “Terhi Latvalalla on hakijoista selkeästi pisin kokemus seurakunnan hallinnosta”.

Latvalan mukaan virkaan valittiin vähemmän ansioitunut ja erityiset valintakriteerit heikommin täyttävä henkilö.

– Kurjaa on valittaa ja viivästyttää viran täyttöä, mutta ei minun ylitseni voida tällä tavalla kävellä, eikä minua voi mitätöidä ja nollata tuolla tavalla, sanoo Latvala.

Kirkkoneuvosto esitti Latvalan valintaa, kirkkovaltuusto päätti toisin

Terhi Latvala epäilee muun muassa, että häntä on viran täytössä syrjitty perhesyiden sekä hänen seksuaalisen suuntautumisensa perusteella. Latvala on naimisissa naisen kanssa.

– Ensin valintatyöryhmä ja kirkkoneuvosto tekivät yksimielisen päätöksen, että olen pätevin ja sopivin. Sen jälkeen viikon päästä kirkkovaltuuston jäsenet olivatkin toista mieltä. Mikä lie ne mielet sitten muutti? Se on se suuri kysymys, sanoo Latvala.

Kirkkoherran vaalissa Jokioisilla oli kolme ehdokasta: Forssan seurakunnan seurakuntapastori Asko Kantola, Lopen seurakunnan seurakuntapastori Terhi Latvala sekä Kangasalan seurakunnan seurakuntapastori Heidi Pitkänen.

Äänestyksessä Pitkänen sai 11 ääntä, Kantola 5 ääntä ja Latvala 3. Kirkkovaltuusto valitsi virkaan Pitkäsen.

Jokioisten seurakunta: ”Hakijan parisuhde ei noussut esiin”

Kaikki hakijat kävivät läpi haastattelut, keskustelupaneelin sekä psykologiset testit.

Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sanni Junnilan mukaan kaikki kolme ehdokasta olivat saaneet kannatusta jo ennen kirkkovaltuuston kokousta, vaikka kirkkoneuvosto yksimielisesti esittikin virkaan Latvalaa. Latvalan parisuhde ei Junnilan mukaan noussut esiin missään vaiheessa.

– Toki se ei liioin ole ollut salaisuus, mutta asiasta ei käyty keskustelua, sanoo Junnila.

Junnilan mukaan valtuuston kokouksessa tuli esiin, että haluttiin esittää muitakin ehdokkaita kuin valintatyöryhmän esitys ja haluttiin äänestää.

Latvala: “Mikään ei muutu, jos asioihin ei puututa”

Valituksessaan Terhi Latvala sanoo, että ellei Jokioisten seurakunta pysty osoittamaan, että kirkkovaltuuston tekemä kirkkoherran valinta perustuu lailliseen ja asianmukaiseen hakijoiden vertailuun, päätös on kumottava yhdenvertaisuuslain vastaisena.

Latvala kertoo, että on prosessin myötä muuttunut “antiaktivistista aktivistiksi”.

– Olen aikaisemmin yrittänyt olla hiljaa. En ole nähnyt sitä tarpeellisena, että asioista pitäisi pitää meteliä, mutta näköjään pitää. Mikään ei muutu, jos ei puututa asioihin ja kerrota, minkälaista syrjintää tässä maassa on.

Pridelle on tarve

Parhaillaan vietetään Helsingin Pride-viikkoa. Siihen kuuluu muun muassa kulkue, joka on paisunut suureksi kansanjuhlaksi. Latvala sanoo, että pride-tapahtumille on tarvetta, koska vähemmistöt ovat hänen mielestään tällä hetkellä poljetussa asemassa.

– Se [pride] on joidenkin mielestä yliampuvaa, että marssitaan, on liput salossa ja ollaan niin isosti esillä, mutta eihän se ole keneltäkään pois, jos toiset ovat yhdenvertaisia ja tasa-arvoisia. Siksi ihmettelen, miksi sitä ei saisi nostaa esille.

Latvala itse on rekisteröinyt parisuhteensa maistraatissa ja muuttanut sen sittemmin avioliitoksi, niinikään maistraatissa.

– Minulle avioliiton solmiminen tuossa alttarilla olisi ollut tosi tärkeää, mutta minulle sitä ei suoda.

Latvalan työseurakunnassa Lopella kirkkoneuvosto teki maaliskuussa päätöksen, että kirkkoa voidaan käyttää vihkimisiin sukupuolesta riippumatta. Latvalan mielessä säännöt ovat ristiriitaisia. Kirkolliskokouksen päätösten mukaan vihkiessään pappi saattaa joutua vaikeuksiin, vaikka tilaa saisikin käyttää.

Pride-kulkue palaa Helsingin keskustaan kolmen vuoden tauon jälkeen. Kulkuetta voi seurata suorana Ylen verkkosivuilla, Teemalla ja Areenassa 2.7. klo 11.50 alkaen.

Missä Alma on ollut? 26-vuotiaasta laulajasta ei ole kuulunut juuri mitään pariin vuoteen sen jälkeen, kun hän julkaisi pitkään odotetun esikoisalbuminsa.

Muusikko kertoo nyt, että hän oli koronan alkaessa ajanut itsensä loppuun. Hän oli ollut kansainvälisten musiikkikuvioiden vietävänä vuosia ilman, että oli ehtinyt pysähtyä paikalleen. Alkoi kaksi vuotta kestänyt itsetutkiskelu, johon tarvittiin terapiaa, läheisten seuraa ja musiikin kirjoittamista.

Alma on parin vuoden aikana kirjoittanut albumillisen uutta musiikkia, josta ensimmäinen kappale, Everything beautiful, julkaistiin perjantaina.

Albumi syntyi Ruotsissa

Kun koronapandemia alkoi keväällä 2020, Alma palasi Suomeen viimeisellä mahdollisella lennolla Yhdysvalloista. Hän kertoo tulleensa kotiin itku kurkussa, sillä kaikki näytti synkältä. Kaikki keikat oli peruttu tai siirretty hamaan tulevaisuuteen.

Ensimmäisen koronakesän jälkeen hän lähti tekemään uutta albumia Ruotsiin maailmankuulun ruotsalaistuottaja Max Martinin studiolle. Hän on tehtaillut hittikappaleita muun muassa Britney Spearsille, Backstreet Boysille ja Pinkille.

Martinin studiolla Alma tutustui parikymppiseen tuottajaan Elvira Anderfjärdiin, joka on tehnyt yhteistyötä tunnettujen artistien kuten Taylor Swiftin, Katy Perryn ja Tove Lon kanssa.

Kaksikon yhteistyö vaikutti epätodennäköiseltä yhtälöltä, sillä Anderfjärdillä on uskonnollinen tausta ja hän tietää paljon jazz-musiikista. Alma sen sijaan ei ole lainkaan musiikillisesti kouluttautunut ja ei koe itseään uskonnolliseksi.

– Aluksi kelasin, että me ollaan niin kaukana toisistamme, että meillä ei ole mitään yhteistä. Mä tyyliin pelkään tollasia ihmisiä, jotka tietävät musasta ja joilla on kirkkotaustaa. Yhtäkkiä meistä tuleekin maailman parhaimmat frendit ja me hiffataan toisiamme.

– Musta tuntuu, että Elvira toi musiikkiin raameja ja erilaisia musiikin sääntöjä. Mä toin taas mun elämänasenteen ja elämäntarinat, jota hänellä ei ehkä ole.

Max Martinin studiolta saa yleensä varattua aikaa vain yhden tai kahden päivän nauhoituksiin. Eräänä päivänä tuottajaguru itse saapui studioon. Kun hän kuuli kaksikon aikaansaannoksia, hän kysyi Almalta, haluaako tämä jäädä tekemään musiikkia pidemmäksi aikaa.

– Jäin sinne varmaan kahdeksi kuukaudeksi. Menin vain himaan vaihtamaan vaatteita ja tulin bäkkiin. Se oli tosi siistiä ja korona-ajan paras juttu. Siitä sai tosi paljon puhtia, että hei elämä ei ole tässä.

“Musa on mulle terapiaa”

Korona-aika on ollut Almalle erittäin opettavainen. Hänen oli pakko pysähtyä paikalleen ensimmäistä kertaa.

Alman ura oli lähtenyt liikkeelle Idols-kilpailusta vuonna 2013 ja sitä seurannut kansainvälinen ura piti häntä pyörityksessä vuosikausia.

Pandemian iskiessä hän oli juuri tehnyt puolen vuoden sisällä neljä eri kiertuetta esimerkiksi Christina Aguileran ja Tove Lon kanssa.

– Olin ehdottomasti palanut loppuun. Aluksi opin sen, että olen tosi rikki ja että mun pitää tehdä asioita itseni hyväksi. Terapia ja läheisten kanssa oleminen ja musiikin kirjoittaminen auttoivat. Musa on mulle terapiaa.

Hän jätti Instagram-päivitysten tekemiset vähemmälle ja katsoi ensimmäistä kertaa taakseen. Muusikko oli unohtanut kaiken kiireen keskellä, missä kaikkialla oli esiintynyt ja keiden kanssa oli päässyt musiikkia tekemään.

– Opin itsestäni sen, että vitsi mä olen rohkea. Ekaa kertaa olin ylpeä itsestäni, että mitä olen saanut tehdä.

Alma sanoo, että kahden vuoden korona-aika tuli tarpeeseen, kun hänen ei tarvinnut koko ajan reissata ympäri maailmaa esiintymässä ja markkinoimassa musiikkiaan.

– Sain oikeasti olla perheen ja läheisten kanssa. Sain myös ekaa kertaa tutustua itseeni nuorena aikuisena kuin että olen Alma, joka laulaa ja tekee keikkoja ja jotkut tunnistaa mut kadulla.

Itsetutkiskelu kuuluu muusikon mukaan myös hänen musiikissaan. Hän avaa kappaleissaan aiheita, joiden ei tiennyt häntä vaivaavan.

– Ne kertovat lapsuudesta, teini-ajasta, perheestä ja sellaisista ajankohtaisista aiheista kuten ilmastonmuutos, sosiaalinen media ja kaikki paineet. Olen oppinut sanoittamaan, mitä on naurun takana.

Ei paineita ulkomailla menestymisestä

Vielä puoli vuotta sitten Alma ei ollut valmis laittamaan ulos uutta musiikkia. Nyt ensimmäinen kappale on julki ja suunnitelmat seuraavien sinkkujen julkaisemiseksi ovat jo valmiina. Seuraavaksi hän lähtee kuvaamaan uutta musiikkivideota.

– Me ollaan sellaisessa pisteessä, että uskaltaa tehdä jo jotain pidempiä pläänejä. Toivon mukaan maailma ei mene enää mullin mallin.

Alma pääsee pian myös keikoille, sillä syksyllä on edessä Euroopan-kiertue, joka piipahtaa myös Helsingissä.

– Sitä ei ole hetkeen päässyt tekemään. Kyllä mulla on ollut ikävä keikoille ja nähdä ihmisten reaktioita.

Kesällä Alma aikoo lähteä kirjoittamaan musiikkia muille artisteille. Aikaisemmin hän on tehnyt kappaleita esimerkiksi Miley Cyrukselle.

– Aivan varmasti tulette suomalaiset kuulemaan, kenelle olen päässyt kirjoittelemaan, muusikko sanoo arvoituksellisesti.

Alma on ollut jo vuosia suomalaisten seuraava toivo kansainvälisestä menestystarinasta. Hän ei itse halua ottaa asiasta paineita.

– Kyllähän jengi aina kyselee, että lähdenkö ulkomaille. Paine pärjäämisestä on välillä tosi hyväkin. Mä olen silleen, että mä haluan näyttää mun kansalle. En mä osaa ajatella sitä niin kauhean negatiivisena.

– Suomalaiset voi miettiä musta ihan mitä vaan. Toivon mukaan positiivisia asioita. Ei tarvii ainakaan negistellä.

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella siitä 2. heinäkuuta kello 23.00 asti.

Lue myös:

Alma julkaisee pitkään odotetun esikoisalbuminsa – katso kuvasarja laulajan uran vaiheista

Alman yhteistyö maailmantähtien kanssa sekoitti oman albumin julkaisun: "Miley Cyrusin levyyn meni monta kuukautta ja annoin hänelle biisejäni"

Alma laulaa Charlie's Angels -soundtrackilla

– Itse olen niin sanottu maan hiljainen tai sellainen ihan tavallinen, johon tuolla törmää ja ei kauheasti siitä asiasta kuuluta tai puhu, kertoo Petri Karvinen.

Karvinen on yksi vapaaehtoisista, joka osallistuu tänä viikonloppuna Joensuun herättäjäjuhlille. Tapahtumassa on talkoissa monia, joilla ei ole aiempaa yhteyttä luterilaisen kirkon herätysliikkeeseen.

Körttien herättäjäjuhlille odotetaan noin 20 000 vierasta. Tapahtumaan tarvitaan satoja talkoolaisia monenlaisiin tehtäviin kolehdinkerääjistä majoitus- ja ruokailujärjestelyihin sekä erilaisiin myyntitehtäviin.

Karvinen tuli tapahtumaan vapaaehtoiseksi vaimon töiden kautta. Hän on juhlilla muutenkin ensikertalainen ja kertoo odottavansa mielenkiinnolla, mitä juhlilla tapahtuu. Hän ei ole pitkään aikaan nähnyt niin paljoa ihmisiä yhtä aikaa samassa paikassa.

– Menen korvat auki ja tuntosarvet pystyssä, että mitä tapahtuu ja mikä juttu tämä on.

Yökahvila on kohokohta

Joensuulainen Naomi Mgaya tuli herättäjäjuhlille, koska hänen äitinsä on työntekijänä tapahtumassa.

Mgaya pitää itseään seurakunta-aktiivina. Hän on ollut paljon mukana niin kerhotoiminnassa kuin myös leireillä.

– Usko on julkinen, mutta myös jollakin tapaa henkilökohtainen asia.

Ihmisten kohtaaminen tuntuu hänestä kivalta. Hänellä on yksi vastaus siihen, mitä hän odottaa eniten.

– Yökahvilaa.

Pastillit kuuluvat asiaan

Joensuulainen Iiris Makkonen pyydettiin vapaaehtoiseksi tapahtumaan. Hän työskentelee lasten ja nuorten toimikunnassa muun muassa yökahvilassa. Työt jatkuvat aamukolmeen asti.

Herättäjäjuhlat eivät ole hänelle entuudestaan tuttu tapahtuma.

– Odotan paljon ihmisiä ja aurinkoa, yhdessätekemistä ja katsotaan mitä muuta. Ilmeisesti pastillit kuuluvat asiaan.

Nonna-Omena Helojoki työskentelee Joensuun seurakunnalla nuorisotyönohjaajana ja on nyt mukana nuorten ohjelmaa tekemässä.

– Eilen minun toinen tiimiläinen sanoi, että kun joku sanoo, että nämä tehdään talkoilla, niin nämä todellakin tehdään talkoilla. Täällä on mieletöntä asiantuntijuutta, Helojoki tietää.

Hän odottaa sitä, että kaikilla on herättäjäjuhlilla mukavaa.

– Toivottavasti Joensuu näyttäytyy ihanana kaikille. Ensimmäiset nuoret ovat jo majoittautuneet. Oulusta, Turusta, Helsingistä tulleilla nuorilla oli hyvä meno.

Eräs juhlille osallistunut oli sanonut ohjenuoraksi, että tapahtumassa kannattaa tutustua uusiin ihmisiin.

– Älä ole vain vanhojen kavereiden kanssa.

Helle on paha

Iisalmelainen Muilun pariskunta tapasi aikoinaan Helsinkin körttiopiskelijapiireissä. Sirkku Muilu on käynyt juhlilla vuodesta 1973, Simo Muilu vuodesta 1955.

Herättäjäjuhlilla puhutaan ja veisataan paahtavan kuumassa säässä. Järjestäjät pelkäävät jopa pesäpallostadionille rakennetun juhlakentän jäävän tyhjäksi, kun ihmiset hakeutuvat varjoisammille paikoille.

Simo Muilu toivoi, ettei helteestä muodostu ongelmaa.

– Helle on yksi paha. Se on jonkunlainen ongelma, mutta toivotaan nyt, ettei aurinko liikaa porota.

Simo Muilun mielestä tärkeintä tapahtumassa ovat virret sekä ystävät, joita on parin vuoden aikana nähnyt harvoin, kun tapahtumia on jäänyt väliin. Samoilla linjoilla on Sirkku Muilu.

– Toivottavasti saamme sananruokaa ja näemme runsaasti ystäviä ja tuttavia.

Voit keskustella aiheesta 2.7. klo 23 asti.

Lue myös:

Herättäjäjuhlat rakentuu Joensuun Mehtimäelle satojen käsiparien voimin

Lestadiolaiset oppivat korona-aikana uusia keinoja sanan levittämiseen ja nyt ne ovat käytössä Suviseuroilla

Monella työpaikalla kärvistellään nyt helteen takia.

Juhannuksen jälkeen työsuojeluviranomainen on saanut noin kymmenen soittoa päivässä helteiden vaikutuksista töissä ympäri Suomen.

Ravintolat, erityisesti pikaruokalat ja jäätelökioskit sekä sote-ala ja päiväkodit ovat Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastajan Jarkko Niemen mukaan kärsineet kuumuudesta.

– Pahimmillaan ravintoloissa, joissa on uuneja ja muuta, lämpötila kohoaa 50:een asteeseen, Niemi kertoo.

Helsinkiläisen Thai-ravintolan keittiössä todellakin on kuuma. Rasva tirisee pannulla, mutta melkein se voisi kohta jo käristä kokki Yanin Phiwphongin iholla: niin kuuma keittiössä on. Kolmekymmentä astetta, Phiwphong sanoo.

Vettä ja jäätä kuluu paljon, vahvistaa yhtiökumppani Sunantha Nuankun.

– Kun on liian kuuma, enkä voi hengittää, menen ulos, jos ei ole asiakkaita, sanoo Nuankun.

Ovia ei silti olla sulkemassa, vaikka ihan tämän ravintolan vieressä sijaitseva kioski pantiin kuumuuden takia kiinni.

– Emme voi lopettaa. Juodaan vain vettä pullosta, Nuankun sanoo.

Työntekijän tulee ilmoittaa kuumuudesta

Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Niemi kertoo ohjeistaneensa juuri puhelimessa erästä työntekijää, että tällä on oikeus keskeyttää työt, jos ei kykene työhön kuumuuden takia.

– Ei kenenkään tarvitse pyörtyä työpisteelleen, Niemi muistuttaa.

Ylitarkastaja Niemi muistuttaa, että myös työntekijällä on velvollisuuksia. Laki sanoo, että jos työntekijä havaitsee vakavaa vaaraa työssään, työ pitää keskeyttää ja asia tulee kertoa työnantajalle.

Niemi rohkaisee erityisesti nuoria kesätyöntekijöitä ilmoittamaan epäkohdista työnantajalle.

– Nyt monen kesätyöntekijän vanhemmat soittavat meille, kun nuori ei itse uskalla puhua asioista työpaikalla.

Niemi sanoo, että kun lämpötila töissä nousee 28 asteeseen, silloin pitää pitää joka tunti 10 minuutin tauko viileämmässä tilassa.

Jos lämpötila nousee yli 33 asteen, silloin joka tunti pitää mennä 15 minuutiksi viileämpään tilaan.

– Monesti ongelma on, että taukohuoneet ovat vielä kuumemmat kuin itse työpaikka, Niemi sanoo.

Työnantajat jo varautuneet

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun ylitarkastajan Jarkko Niemen mukaan moni työnantaja onkin alkanut selvästi varautua kuumempiin kesiin. Ensisijaisesti kuumilla työpaikoilla pitää yrittää madaltaa lämpötilaa, ja vasta sen jälkeen ottaa tauot käyttöön.

– Jos työntekijä menettää työkykynsä, silloin kukaan ei tee työtä, Niemi sanoo.

Kuumuuden takia kiinni menneen kioskin työnantaja on Niemen mukaan toiminut heidän näkökulmastaan oikein.

– Jos vuokranantaja ei anna asentaa kylmälaitteita, siinä ei jää työnantajalle vaihtoehtoja, Niemi sanoo.

Viileä vesi on nyt suosiossa kampaamossa

Aina kuumuuden alentaminen tai tauotkaan kerran tunnissa eivät ole mahdollisia. Työpaikoilla onkin keksitty erilaisia keinoja pitää olot kunnollisina.

Helsinkiläinen parturi-kampaaja Susanna Kaukua kertoo, että heillä on kaksi tuuletinta käytössä ja läpiveto. Silti väriaineet liukenevat nyt helteellä helpommin asiakkaiden päästä kuumuuden takia. Vaatteita väriaineet eivät sentään Kaukuan mukaan sotke, mutta kostea päänahka saa väriaineet liukenemaan normaalia helpommin.

Parturi-kampaaja Kaukua yrittääkin aina helpottaa asiakkaiden oloa helteellä.

– Viileä vesi on nyt kova sana. Viileällä pestään nyt kaikki. Ei tarvita lämmitystä, eikä tarjoilla kahvia, Kaukua nauraa.

Helteestä selviytymisestä työpaikoilla oli puhetta Yle Uutisten radio- ja tv-lähetyksissä sekä Yle Helsingin iltapäivälähetyksessä Radio Suomessa torstaina 30.6.2022.

Miten kuumuus on vaikuttanut sinun elämääsi? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7.2022 kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tukala helle voi tehdä 100 kilometrin SM-juoksusta selviytymistaistelun - ennakkosuosikki ei pidä kisaa vaarallisena, vaikka olosuhteet ovat äärimmäiset

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) perheeseen on syntynyt poikalapsi torstai-iltana. Kaikkonen kertoo asiasta muun muassa Instagram-tilillään.

Lapsi on Kaikkosen toinen. Kaikkosen ja hänen puolisonsa Jannika Rannan ensimmäinen lapsi syntyi heinäkuussa 2020.

– Elämän ihme. Alvar sai pikkuveljen ja me pienen suuren aarteen, Kaikkonen kirjoittaa Instagram-päivityksessään.

Lopen Suviseurojen päätoimikunnan puheenjohtaja Jorma Hentilä on iloisella mielellä, kun Suviseuroille voidaan jälleen kokoontua kolmen vuoden tauon jälkeen. Lopelle odotetaan 76 000 kävijää, se on sama määrä kuin kymmenen vuotta sitten samassa paikassa.

– Kaksi edellistä kesää olivat pettymyksiä varsinkin lapsille ja nuorille, jotka odottavat Suviseuroja innokkaasti. Sama se on meille vanhemmillekin. On ollut kova isku, kun seuroja ei ole pystytty järjestämään.

Viime kesänä Suviseurat toteutettiin vain verkossa ja radiossa. Vaikka se koettiin pettymyksenä, siitä saatiin hyviä kokemuksia, joita hyödynnetään nyt perinteisillä seuroilla Lopella.

– Lähetykset tavoittivat noin 4,3 miljoonaa kuulijaa sadassa maassa. Näissä seuroissa hyödynnetään perinteistä mallia, että ollaan yhdessä koolla. Lisäksi Youtuben kautta välitetään seurapuheet ja muu ohjelma ympäri maailmaa, kertoo Hentilä.

Savipelloilta kovalle maalle

Jorma Hentilän mielestä Räyskälän lentokenttä on yksi parhaista paikoista, missä Suviseurat on järjestetty. Kovalla maalla eivät sateetkaan kiusaa, niin kuin on käynyt joskus peltoseuroissa, joissa on tallottu kuravellissä. Suviseurat onkin jatkossa päätetty keskittää kovapohjaisille alueille.

Räyskälän kenttä on Hentilän mukaan hyvin hoidettu alue, jonne on helppo tulla.

– Alueella on risteävät kiitotiet, joten keskuspaikalle on kauimmistakin paikoista matkaa vain noin kilometri. Suviseurat on pidetty täällä jo kerran, joten tämä on tuttua myös viranomaisille. He ovat nähneet, miten kaikki on toiminut. Se tuo osaltaan turvallisuutta valmisteluihin.

Suviseurat aiotaan jatkossa keskittää viiteen tai kuuteen paikkaan, joita ovat muun muassa Lopen Räyskälä, Kauhava ja Pudasjärvi. Muitakin paikkakuntia on ilmoittautunut halukkaaksi Suviseurojen pitopaikaksi, kertoo Hentilä. Lopella järjestetään Suviseurat seuraavan kerran jo vuonna 2025.

Pitopaikkojen kunnostukseen satsataan

Suviseurojen eteen on tehty töitä useampi vuosi tuhansien talkoolaisten voimin. Suviseurat palaa Lopelle jälleen kolmen vuoden kuluttua, joten kentän infraan on kannattanut satsata. Reuna-alueita on raivattu, on tehty maansiirtotöitä ja siistitty aluetta.

Räyskälän lentokentälle on pystytetty 4 000 hengen seurateltta, 1 500 neliön myymäläkauppa, 160 metriä pitkä ravintolakatos, 600 metriä ruokailupöytää ja 100-metrinen rakennus kioski- ja jäätelömyyntiä varten.

Kentälle on rakennettu viitisenkymmentä vedenottopistettä ja perinteiset vessat on korvattu noin 680 bajamajalla. Keskusalueelle on tuotu sähköt valtakunnan verkosta, reuna-alueille puolestaan generaattoreilla.

Räyskälään kolmen navigointipisteen kautta

Lopen Räyskälään arvioidaan saapuvan yli 6 600 asuntovaunua ja 2 000 asuntoautoa. Telttoja pystytään 6 500. Liikenteen sujuminen on iso haaste. Sen odotetaan silti sujuvan hyvin, vaikka jonoja varmasti syntyy.

Liikenne ohjataan Räyskälään kolmen navigointipisteen kautta. Niillä tasataan liikennevirtoja. Kymmenen vuoden takaisista kokemuksista on hyötyä, kertoo liikennetoimikunnan puheenjohtaja Juha Ojala.

– Arvioimme kävijämäärän perusteella tulosuuntia ja -sektoreita sekä tarkastelemme tieverkostoa. Sijainti on erinomainen Suviseuroille. Meillä on kohtuullisen tarkasti tiedossa, kuinka paljon miltäkin paikkakunnalta väkeä on tulossa, ja sen avulla olemme arvioineet tulosuuntien kuormittumista.

Ojala kertoo, että itäisestä Suomesta tulijat ohjataan perille Riihimäen kautta kantatie 54:ää. Läntisestä Suomesta Forssan suunnasta saavutaan valtatie 10:n kautta. Etelästä saapuu hiukan vähemmän väkeä kakkostietä ja Härkätietä pitkin Tammelan Portaan lävitse.

Lohikeittoa ja 150 000 pizzaa

Ruokailun järjestäminen kymmenilletuhansille suviseuralaisille useana päivänä on valtava haaste, mutta ravintolatoimikunnan puheenjohtaja Hanna Leppälä ei sitä kavahda. Hän vakuuttaa, että ruoka riittää.

– Mukana on paljon ihmisiä, jotka ovat tottuneet tekemään talkootyötä. He ovat olleet mukana valmisteluissa ja keittämässä vuosien kokemuksella. Kalusto on tuttua ja ruokalista on laadittu niin, että se soveltuu kenttäolosuhteisiin, esittelee Leppälä.

Ruokalistalla on esimerkiksi lihakeittoa, lohikeittoa, vegemakaronilaatikkoa ja pakattuja salaatteja. Puolet osallistujista on lapsia ja nuoria, joten pizzoja popsitaan jopa 150 000 kappaletta.

– Pizza on ehdottomasti nuorten suosikki ja sitä menee paljon iltaisin, jolloin sitä on tarjolla. Suviseurat ei taida olla heille mitään ilman pizzaa.

Sää tarjoaa parastaan, mutta Oulun suosituimmalla uimarannalla Nallikarissa ei kävijäryntäystä helteisenä heinäkuun perjantaina näy.

Merenrannalla loikoilee muutamia auringonottajia, mutta veteen saakka ei monikaan uskalla mennä. Tämä johtuu siitä, että Nallikarin rannalle asetettiin uimakielto maanantaina 27.6. vedestä löydetyn ulosteperäisen bakteerin vuoksi.

Uimakiellosta tiedotetaan rannan ilmoitustauluilla, mutta osalle tieto siitä tulee yllätyksenä, kuten Luulajassa asuvalle Per Nilssonille. Hän oli kuullut hienosta rannasta, ja päätti tulla toteamaan sen itse.

Tiedon uimakiellosta hän sai Ylen kysyessä häneltä haastattelua.

– Emme olleet kuulleet varoituksesta. Ehdimme käydä yhden kerran uimassa, Nilsson sanoo.

Myös porilainen Kimmo Limnell oli tullut perheensä kanssa rannalle tietämättä uimakiellosta. Hänelle se ei ollut suuri pettymys, mutta kaikki perheestä eivät olleet siitä mielissään.

– Meillä on 14-vuotias poika mukana. Hän on vähän kypsä tähän, kun ei ole päässyt veteen. Minä taas en ole kauhean halukas menemään veteen, mieluummin makaan tässä, sanoo aurinkoa rannalla ottava Limnell.

Uimavalvoja Taru Poutiaisen mukaan tieto kiellosta on yllättänyt etenkin turisteja.

– Kyllä sen aika moni tietää. Ne, jotka eivät kiellosta ole olleet tietoisia, ovat olleet pääasiassa ulkomaalaisia, Poutiainen kertoo.

Ennen uimakieltoa rannalla oli kävijöitä huomattavasti enemmän, kertoo rannan uimavalvojana työskentelevä Satte Sivula.

– Täällä oli paljon enemmän kävijöitä jo ennen tulosten tulemista, vaikka säät olivat huonommat, Sivula kertoo.

Nallikarin majoitusyritys huolissaan mainehaitasta

Nallikarin uimakielto ei ole vaikuttanut merkittävästi majoitusta tarjoavan Nallikari Seaside Oy:n toimintaan. Nallikari Seaside Oy:n toimitusjohtaja Sirpa Walter kertoo, että majoitusten peruutusmäärät ovat olleet toistaiseksi laskettavissa yhden käden sormilla.

– Mietimme ensin, että alkavatkohan ihmiset perumaan varauksia. Kun olemme kertoneet heille asiasta, ihmiset ovat päättäneet silti tulla.

Walter kertoo, että rannan läheisyyteen majoittuvat ovat olleet tilanteeseen turhautuneita. Moni matkailija on myös kysellyt tietoa siitä, milloin uimakielto mahdollisesti olisi päättymässä. Suurempia tunteenpurkauksia ei Nallikari Seaside Oy:lle ole Walterin mukaan kuitenkaan tullut.

– On ymmärrettävää, että se turhauttaa, jos kesälomareissulla sattuu tällainen.

Walter kertoo, että uimakielto tuskin vaikuttaa heidän toimintaansa tänä kesänä rahallisesti, mutta mahdollinen tulevaisuuden mainehaitta on suurempi huolenaihe. Walter kertoo, että he ovat profiloituneet rantakohteena, joten uimakielto on heidän kannaltaan harmillinen juttu.

– Joudumme opastamaan asiakkaita tekemään, näkemään ja kokemaan muutakin Nallikarissa ja Oulussa. Onneksi Nallikari ei ole Oulun ainoa ranta. Ja se on pelastus, että Nallikarissa on muutakin tekemistä kuin rannalla uiminen, Walter toteaa.

Toivoa uimakiellon purkamisesta on – uudet näytteet valmistuvat lauantaiksi

Nallikarin uimarannan vedenlaatua on nyt seurattu päivittäin.

Rannalle asetettiin uimakielto, koska sen kahdessa peräkkäisessä näytteessä oli ulosteperäisiä bakteereja yli sallitun rajan. Syy veden saastumiseen ei ole vielä selvinnyt.

Ympäristöviranomaisten mukaan Nallikarissa veden laatua voi heikentää moni asia, kuten rannan mataluus ja veden heikko vaihtuvuus. Myös voimakas tuuli voi nostaa pohjasta bakteereita veteen.

Bakteerit voivat olla peräisin myös uimareista tai muista ulkoisista lähteistä kuten jätevesistä tai laivaliikenteestä. Aina selvää yksittäistä syytä tilanteeseen ei löydetä.

Keskiviikkona rannalta otettujen näytteiden tulokset kerrottiin perjantaina, ja ne olivat hyviä. Uintikielto on silti edelleen voimassa, sillä sen perumiseen tarvitaan kaksi puhdasta näytettä.

Kielto voidaan siis purkaa, mikäli lauantaina valmistuvien näytteiden tulokset ovat myös hyviä. Niistä tiedotetaan lauantaina.

Lue lisää:

Oulun seudun ympäristötoimi selvittää Nallikarin uimaveden ulosteperäisiä bakteereja

Nallikarin uintikielto jatkuu – enterokokkeja on edelleen liikaa

Pienessä yhden huoneen huoneistossa Pakilassa ei vielä koskaan ole asunut yhtä monta ihmistä kerralla.

Tällä hetkellä siellä asuu kahdeksan ihmistä: ohjelmoija, Harkovan yliopiston professori Aleksandr Ševtšenko, hänen vaimonsa Jelena, heidän lapsensa 7-vuotias Maša ja yhdeksän kuukauden ikäinen Saša sekä molempien vanhempien vanhemmat.

Kaikkien kottelemusten tuloksena Aleksandrin äiti sai kaksi halvausta peräkkäin. Hän oli lapsena lähellä menettää henkensä toisen maailmansodan aikana, ja joutui pakenemaan fasisteja. Hänen on vaikea ymmärtää, että nyt, 90-vuotiaana hän joutuu taas kokemaan sodan ja pakolaisuuden.

– Päätimme, että meidän on aloitettava uusi elämä täällä. Minulla on muutamia tutkimusprojekteja meneillään ja ystäväni tarjosi minulle työtä it-alan yrityksessään, kertoo Aleksandr.

– Päätimme, ettemme halua hyväksikäyttää suomalaisten ystäviemme vieraanvaraisuutta, ja aloimme hakea vuokra-asuntoa, josta olimme valmiit maksamaan itse.

Asunnon löytäminen osoittautui kuitenkin vaikeaksi. Siitäkin huolimatta, että perheellä on ansiotuloja. Asunnon metsästyksestä Suomessa tuli perheelle uusi koettelemus, joka on jatkunut jo kaksi kuukautta.

“Perustelut ovat olleet kovin muodollisia”

Aleksandr ei etsi halvinta mahdollista asuntoa. Hän toivoo löytävänsä mieluiten talon, jossa olisi kolme makuuhuonetta tai ison kerrostaloasunnon, jotta koko suurperhe mahtuisi sinne.

– Ensimmäisessä näytössä helsinkiläisessä lähiössä sijaitsevassa rivitalossa meille oltiin oikein ystävällisiä ja mukavia, kyseltiin Harkovasta. Mutta sitten saimme kielteisen vastauksen. Sanoivat, että asuntoa haki perhe, joilla on vammainen lapsi, ja se menee meidän edelle.

Aleksandr ei tuolloin nähnyt selityksessä mitään sen kummempaa ja hyväksyi omistajien perustelut. Mutta sittemmin he saivat kielteisen vastauksen toisenkin kerran – ja kolmannen ja neljännen.

Yhtä heidän katsomistaan asunnoista vuokrasi suomalainen virkamies, joka työskentelee Ukrainaan liittyvien asioiden parissa. No nyt varmasti onnistuu, ajatteli Aleksandr. Mutta jälleen kerran vastaus oli kielteinen.

– Olemme saaneet kielteisen vastauksen jo viisi kertaa. Perustelut ovat olleet kovin muodollisia. Esimerkiksi taloudellinen epävarmuus.

Tällainen asenne ihmetyttää Aleksandria. Erityisesti kun ajattelee, miten lämpimän vstaanoton ja pyytetöntä apua he ja muut ukrainalaiset ovat saaneet.

Oikeusoppineet: Kieltäytyminen vuokraamasta asuntoa ukrainalaisuuden perusteella on syrjintää

Vuokrattavia omakotitaloja on tarjolla melko vähän, halukkaita päästä vuokralaiseksi taas paljon. Siksi vuokranantaja joutuu tekemään vaikean päätöksen valitessaan vuokralaista.

Näin sanoo kiinteistönvälittäjä Mika Silfvenius, jonka asiakkaat olivat kieltäytyneet vuokraamasta omistamaansa asuntoa Aleksandrille.

– Omistajat päätyivät suomalaiseen asiakkaaseen perustellen sitä työ- ja elämänkokemuksellaan. Kyseinen asiakas olisi kyllä erinomainen ehdokas melkein mihin tahansa asuntoon, selittää Mika Silfvenius asiakkaansa ratkaisua.

Kiinteistönvälittäjä ei kuitenkaan usko, että kyse olisi syrjinnästä.

Lähtökohtana asuntoa vuokrattaessa on se, että vuokranantajalla on oikeus valita vapaasti vuokralaisensa, sanoo kiinteistöoikeuteen perehtynyt vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros Helsingin yliopistosta.

– Oikeutta valita vapaasti vuokralainen kuitenkin rajoittaa yhdenvertaisuuslaki, joka kieltää syrjinnän muun muassa syntyperän ja kansallisuuden perusteella. Siten vuokranantaja syyllistyy syrjintään, jos hän perustelee kieltäytymistään vuokraamasta asuntoa asiakkaan ukrainalaisuudella.

Suurin ongelma on se, että kukaan ei ole muodollisesti kieltäytynyt vuokraamasta asuntoa Aleksandrille nimenomaan ukrainalaisuuden takia. Siksi on lähes mahdotonta todistaa, että motiivina oli syrjintä.

– On eri asia, että vuokranantajalla on oikeus kieltäytyä vuokraamasta asuntoa vuokralaiselle, jonka vuokranmaksukyky herättää epäilyjä, jatkaa Norros.

Olli Norros kehottaa tällaisessa tapauksessa tarjoamaan vakuutena vuokranantajalle kolmen kuukauden vuokran etukäteen ja ottamaan vakuutuksen, joka sisältää myös vakuutuksen maksukyvyn heikentymisen varalle.

Ongelmana voi olla, että Suomessa on hyvin vaikea irtisanoa vuokralaista edes maksuvaikeuksien takia. Siihen tarvitaan oikeuden päätös, jonka saaminen voi kestää kuukausia. Se saattaa olla syynä suomalaisen vuokranantajan pelkoon.

Aleksandr sanoo tarjonneensa sekä vakuutusta että kolmen kuukauden vuokravakuutta. Edes se ei ole auttanut, että Aleksandrin suomalainen työnantaja on suostunut maksamaan vuokran.

Ylen tietojen mukaan Aleksandrin tapaus ei ole ainoa laatuaan.

Esimerkiksi kahden lapsensa kanssa Kiovan alueelta Suomeen muuttanut Irina Malasai asui aluksi suomalaisen perheen luona Espoossa. Ahtaus sai kuitenkin hänet päättämään etsiä vuokra-asuntoa.

Hänellä on Ukrainassa oma yritys, josta hän saa edelleen sen verran tuloa, ettei ole hakenut tukea Suomen viranomaisilta. Hän halusi vuokrata asunnon omilla rahoillaan.

Nainen, joka oli ottanut Irinan ja lapset luokseen, auttoi häntä etsimään asuntoa.

– Lopulta löysimme asunnon, joka oli hirveän pieni ja kallis, mutta heillä ei ollut muutakaan vaihtoehtoa. Pyysimme omistajaa vuokraamaan asunnon meille. Hän soitti ja sanoi, että asunnosta on kiinnostunut kolme muutakin perhettä. Loppujen lopuksi hän valitsi toisen perheen.

Irina jatkoi asunnon etsintää jonkin aikaa, mutta tuloksetta.

Pian hän joutui palaamaan Ukrainaan. Tällä hetkellä Boryspilissä on suhteellisen rauhallista, vaikka ilmahälytyksiä kuuluukin tiheään.

Oksana Filin onnistui useiden yritysten jälkeen löytämään pienen asunnon epäsuositulta alueelta Vantaalla. Se onnistui, koska asunto vuokrattiin Suomessa jo kahdeksan vuotta asuneen vävyn nimissä.

– Asuntoon ei juurikaan ollut hakijoita. Ehkä sain sen vuokralle juuri sen takia.

Ukrainassa Oksanalla oli oma kauneussalonki. Hän on työskennellyt vuosia kampaajana. Siksi hän löysi nopeasti töitä Helsingin keskustassa sijaitsevasta kampaamosta. Työmatka vain on kovin pitkä ja vie paljon aikaa.

Aleksandr Ševtšenkolle asunnon tarjonneen suomalaisen perheen luokse on tulossa sukulaisia, joten Ševtšenkon perheen on pian muutettava pois.

Aleksandr päätti vuokrata asunnon nettisivulta, jolla tarjotaan lyhytaikaista majoitusta turisteille. Se osoittautui hyvin kalliiksi, viikko kaksiossa Helsingin esikaupungissa tulee maksamaan 7000 euroa. Se on kuitenkin ainoa vaihtoehto.

Kyseisellä sivustolla ei tiedetä, että hän on ukrainalainen. Hän sai asunnon heti maksettuaan vuokran.

Uutiset kertovat, että ilmalämpöpumppu voi aiheuttaa talon rakenteille kosteusvaurioita. Aiheesta on kirjoitettu myös vuonna 2021, 2020, 2019, 2018, 2017, 2016...

Mutta onko ongelmia oikeasti syntynyt?

– Tiedossani ei ole yhtään tapausta, jossa jäähdyttämällä olisi saatu aikaan vaurioita, Suomen ilmalämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen sanoo.

– Kyllä se aika teoreettinen riski on. En pysty nimeämään yhtään tapausta, Sisäilmayhdistyksen toiminnanjohtaja Mervi Ahola kertoo.

– Pientaloissa en ole ongelmiin törmännyt. Kyllä niitä esiin tulisi, jos niitä paljon olisi, konsulttiyhtiö Rambollin rakennusfysiikkaosaston päällikkö Taneli Päkkilä sanoo.

Suomen hellejaksot ovat Päkkilän mukaan liian lyhyitä, eikä ilmalämpöpumpuissa ole riittävästi tehoa. Rakenteillakin on vikasietoisuutta.

– Luonto antaa vähän anteeksi.

Lyhyt katsaus rakennusfysiikkaan

• Mitä tapahtuu, kun viet kylmän juomatölkin saunaan? Lämmin ja kostea ilma tiivistyy pisaroiksi sen ulkopinnalle.
• Samasta syystä Suomessa yleisesti käytetty kosteussulku asennetaan lähelle seinän sisäpintaa. Siitä kosteus kuivuu helpoiten.
• Helteellä kuuma ja kostea ilma on kuitenkin ulkona. Sisätiloja jäähdytettäessä kosteus saattaa tiivistyä kosteussulun ulkopuolelle – siis syvälle seinän sisään.

Teoriassa riski on selvästi olemassa. Toisaalta ilmalämpöpumput alkoivat yleistyä Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten.

Käytössä on yli miljoona pumppua.

Missä viipyvät uutiset, jotka kertovat ilmalämpöpumpun pilanneen talon?

Jäähdytys aiheutti kosteusvaurion

Ensimmäinen, joka kertoo konkreettisen esimerkin, on Asumisterveysliiton toiminnanjohtaja Hannele Rämö.

Eteläsuomalaisesta rivitalossa asukas piti makuuhuoneen lämpötilaa ympäri vuoden 18 asteessa. Hän oli lukenut sen olevan hyväksi taloudelle ja terveydelle.

– Se osoittautui katastrofiksi rakenteiden kannalta. Siellä jouduttiin tekemään iso remontti ja huoneistojen välisiä seiniäkin purettiin, Rämö kuvaa.

– Hän ei todellakaan tehnyt sitä tahallisesti vaan luotti lukemiinsa neuvoihin.

Rämön mukaan asukas soitti Asumisterveysliiton neuvontapuhelimeen, koska oirehti terveydellisesti. Korjauksista aiheutuneet kulut hän joutui maksamaan itse.

Asumisterveysliitosta kerrotaan, että asukas ei halua käsitellä asiaa julkisuudessa.

Miljoonan lämpöpumpun maassa tämä tarina on ehkä ääritapaus. Se kuitenkin kertoo, että jäähdyttämiseen kannattaa suhtautua maltilla.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. klo 23:een asti.

Yhdysvaltain arvostettu entinen ulkoministeri ja pitkän linjan diplomaatti Henry Kissinger kommentoi Suomen päätöstä liittyä sotilasliitto Natoon.

99-vuotias Kissinger kertoo videoviestissään, että Suomen liittyminen Natoon on merkittävää. Suomen tavalla hoitaa diplomaattisia suhteita voi olla suuri vaikutus europpalaiseen turvallisuuteen ja rauhan takaamiseen Euroopassa.

Kissinger toimi Yhdysvaltain ulkoministerin tehtävissä Richard Nixonin ja Gerald Fordin kausilla vuosina 1973–1977. Hän oli myös mukana seuraamassa historiallista Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssia Helsingissä vuonna 1975.

Tuolloin Suomi teki tärkeän aloitteen, jolla oli merkittäviä vaikutuksia toisesta maailmansodasta alkaneiden jännitteiden lieventymiseen.

Kissinger kertoo olevansa vaikuttunut Suomesta ja erityisesti siitä, kuinka Suomi harjoitti diplomatiaa kylmän sodan aikana.

Vaikka Suomen oli tärkeä pysyä vahvana, se onnistui säilyttämään diplomaattiset suhteet itänaapuriinsa.

– Suomesta tuli Euroopan ystävä, mutta se säilytti suhteensa Venäjään, mikä teki tarpeettomaksi sotilaalliset toimet, Kissinger sanoo videolla.

Kissingerin mukaan Helsingissä vuonna 1975 luotiin pohjaa sille, että monessa Itä-Euroopan maassa kansalaiset saivat mahdollisuuden uudenlaisen identiteetin rakentamiseen.

Huippukokouksessa sovittiin muiden muassa ihmisten ja tiedon vapaasta liikkumisesta ja Ety-sopimuksen mukaan Neuvostoliitto ja sen liittolaiset sitoutuivat vaalimaan ihmisoikeuksia.

Kissinger myös tuntee Suomen talvisodan historian ja sanoo ihailevansa suomalaisten asennetta sodassa.

– Ihailen Suomea sen rohkeudesta ja ajattelukyvystä, Kissinger kertoo videoviestissään.

Kissingerin oli määrä puhua Helsingissä järjestettävässä European Business Leaders’ Convention konferenssissa, mutta hän joutui perumaan matkansa. Hän ei kertonut peruutuksen syytä.

Lue myös:

Ulkoministeri Haavisto: En näe, että tulevaisuudessa Suomen ja Ruotsin polut eriytyisivät Natoon liittymisessä

Kirjeenvaihtajan analyysi: Sopu Turkin kanssa tuli Naton näkökulmasta kreivin aikaan – mutta onko Suomen ja Ruotsin ilo ennenaikaista?

Ulkoministeri Haavisto Turkin vaatimuksista: "Mistään muusta ei ole sopimusta kuin mitä asiakirjan tekstissä lukee"

Helsingin poliisi kertoo tiedotteessaan, että Oslon tapahtumat saattavat lisätä Suomessa seksuaalivähemmistöihin kohdistuvaa häirintää tai ilkivaltaa. Huomenna lauantaina Helsingissä järjestetään Helsinki Pride -tapahtuma.

Ylikomisario Jarmo Heinonen Helsingin poliisista kertoo, että poliisi on varautunut Helsinki Priden mahdolliseen häiriköintiin. Heinosen mukaan tapahtumalle ei ole tiedossa konkreettisia turvallisuusuhkia.

– Meillä on omasta näkökulmastani tehty varsin realistinen ja laadukas uhka-arvio. Poliisilla on hyvät suunnitelmat, miten tunnistettuja uhkia poistetaan ja torjutaan, Heinonen sanoo.

Tällä hetkellä poliisin tiedossa ei ole vastamielenosoituksia lauantain Helsinki Priden aikaan.

Heinonen kertoo, että vastamielenosoituksia voi kuitenkin muodostua. Hänen mukaansa pridea vastaan on suuntautunut perinteisesti äärioikeistolainen mielenilmaus.

– Jos vastamielenosoituksia tulee, poliisi etsii niille sopivat paikat ja pitää huolta, että mieltä saadaan rauhassa osoittaa pride-hengessä ja myös silloin, jos joku sitä vastaan on, Heinonen kertoo.

Yle uutisoi tänään perjantaina, että poliisi poisti Helsingin Oodista häiriköijiä, jotka saapuivat paikalle drag queenin pitämän lasten satutunnin aikaan.

Heinonen arvioi, että pride-henkiset tapahtumat eivät kuitenkaan ole tällä viikolla joutuneet korostetusti rikosten tai häirinnän kohteeksi.

– Oma käsitykseni on se, että rikosilmoitukset ovat liittyneet esimerkiksi erilaisen rekvisiitan, kuten sateenkaarilippujen hävittämisiin, Heinonen sanoo.

Lintuharrastajien tekemissä lintulaskennoissa on tänä kesänä havaittu poikkeuksellisen vähän Suomen runsaslukuisinta lintulajia eli pajulintua, kertoo Birdlife.

Viime kesään verrattuna pajulintujen määrä väheni yli kolmanneksella. Afrikassa talvehtivan pajulinnun määrän niukkuus voi Birdlifen mukaan johtua epäsuotuisista säistä lajin päämuuttoaikaan toukokuun lopulla tai tappioista talvehtimisalueella.

Myös erittäin uhanalaisen hömötiaisen määrän väheneminen on jatkunut tänä kesänä. Niitä havaittiin vain puolet kymmenen vuoden takaisesta määrästä.

Harakan pesimäkanta taas on huvennut vuosikymmenessä lähes puoleen.

Jyrkässä laskussa ovat myös esimerkiksi pensastaskun, lehtokertun ja punavarpusen pesimäkannat.

Pohjansirkun kanta kolminkertaistunut

Pesimälinnustolaskentojen mukaan Suomessa pesii tänä kesänä erittäin runsaasti muun muassa käpy- ja harmaapäätikkoja, kottaraisia sekä maailmanlaajuisesti uhanalaisia pohjansirkkuja.

Harmaapäätikan pesimäkanta on Birdlifen mukaan moninkertaistunut tämän vuosituhannen aikana ja saavutti jälleen uuden huippulukeman.

Pohjansirkku puolestaan on toipumassa vuosikymmeniä kestäneestä lajikannan taantumasta. Suomessa lajin kanta on Birdlifen mukaan jopa kolminkertaistunut kahdessa vuodessa.

Runsastumista ei kuitenkaan ole tapahtunut Suomen eteläpuoliskossa, mistä laji on 1990-luvun jälkeen lähes kadonnut.

Kanalintukannat olivat tänä kesänä Etelä-Suomessa keskimääräisellä tasolla edellisten kesien hyvästä poikastuotosta huolimatta.

Pohjois-Suomessa taas havaittiin runsaasti metsoja. Pohjois-Suomen myyräkantojen ja myyriä syövien petolintujen määrien odotettiin nousevan jo täksi kesäksi, mutta petolintuja nähtiin laskennoissa vielä vähän.

Suomessa pesimälinnuston seuranta perustuu ympäri maata sijaitseviin kuuden kilometrin mittaisiin laskentareitteihin, joita on lähes 600 kappaletta. Niistä lasketaan vuosittain noin puolet. Pesimälinnustolaskentoja koordinoivat Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Birdlife. Valtaosan laskennoista tekevät vapaaehtoiset lintuharrastajat.

Lue myös:

Hömötiainen on erittäin uhanalainen, koska se ei löydä hakatuista metsistä syötävää - Suomen linnuista iso osa on kokemassa saman kohtalon (2019)

Helsingin Olympiastadionille odotetaan lauantaina 40 000:ta ihmistä juhlimaan Apulannan 30-vuotissynttäreitä. Juhlakonsertti oli tarkoitus järjestää vuosi sitten, mutta se siirtyi koronan takia. Iso osa valmisteluista oli tehtävä kahteen kertaan. Kulut ovat nousseet melko mittaviksi, sanoo Toni Wirtanen.

– Mutta kun ollaan kerran aloitettu, niin tehdään sitä punkkia perkele, hän summaa.

Jättikonsertteihin sisältyy aina muutenkin jonkinlainen taloudellinen riski. Sipe Santapukki kertoo, että stadionkeikan lipputulot uppoavat esitykseen.

– Se halutaan tehdä tosi päräyttäväksi. Tämän keikan riski on suunnilleen kolmen kivitalon verran, lausahtaa Santapukki.

Toni Wirtanen tarkentaa taloudellista mittakaavaa.

– Nyt puhutaan espoolaisista kivitaloista, ei päijäthämäläisistä. Ja niin, että vähintään ranta näkyy, hän sanoo.

Santapukin mukaan viivan alle jää lopulta hämmentävän vähän. Todennäköisesti paljon vähemmän kuin ihmiset uskovat bändin ansaitsevan jättikeikasta. Apulanta ei ole koskaan halunnut tinkiä esityksensä sisällöstä.

– Jos sinne menisi t-paidoissa ja kitarat keississä, niin sittenhän siitä jäisi. Mutta kun sinne tehdään spektaakkeli, niin siihen ne fygyt menee.

Lue myös:

U2:n poliisisaattue ja Michael Jacksonin konsertin harras tunnelma – Katso herkulliset uutisvideot Stadionin suurkonserteista

Jyrki nosti pinnalle

Vuonna 1991 Heinolassa perustettu Apulanta teki ensimmäisen pitkäsoittonsa kolme vuotta myöhemmin. Varsinainen läpimurto tapahtui vuonna 1995.

– Aluksi tuntui, että lyötiin päätä seinään, mutta sitten ysärin puolivälissä se seinä murtui. Onneksi ympärillä oli ihmisiä, jotka halusivat meille hyvää ja halusivat tehdä töitä meidän eteemme, kertoo Sipe Santapukki.

Televisio-ohjelma Jyrkillä oli iso merkitys sen ajan suomalaisbändeille. Moni breikkasi MTV3-kanavalla esitetyn nuorten iltapäiväohjelman siivittämänä.

– Jyrki oli vähän niin kuin lottovoitto meille. He jotenkin diggasivat meidän bändistä tosi paljon. Päästiin sinne soittamaan puolirandomisti tyyliin tulkaa nyt vetämään jotain.

Anna mulle piiskaa -biisiä ei edes ollut olemassa päivää ennen kuin se oli tarkoitus soittaa televisiossa Jyrkin suorassa lähetyksessä.

– Toni oli tehnyt sen iltahämärässä. Juuri ennen lähetystä hän näytti meille, että soittakaa näistä kohdista. Tässä kovaa ja tässä hiljaa. Se oli sillä tavalla legendaarinen esitys, että treenaamatta tuli melko hyvä, muistelee Santapukki.

Liiketoimintaa elävän bändin ympärillä

Tämän päivän Apulanta on bändin lisäksi liiketoimintaa. Vuonna 2021 Apulanta Oy:n liikevaihto oli 810 000 euroa ja tilikauden tulos 347 000 euroa.

Yhtiö on ostanut kiinteistöjä, joista osasta saadaan vuokratuottoa. Osa on ollut kunnostamista vaativia historiallisia kohteita, kuten rakennukset Lahdessa Hennalan vanhalla kasarmialueella.

Hennalassa on myös Apulandia.

Bändi on nimittänyt sitä huvipuistokseen, koska museoksi kutsuminen antaisi liian yksipuolisen kuvan elävästä bändistä. Yhtyeen urasta kertovassa näyttelyssä on myös Apulannan alkuperäinen treenikämppä. Se purettiin Heinolassa ja rakennettiin uusiksi Hennalaan.

Toni Wirtanen kiteyttää, että Apulanta on elämäntyö. Kokonaisvaltainen asia.

– Hienoa, että olen saanut tällaista tehdä, koska muutakaan en osaa, lausahtaa Wirtanen.

Taloustietojen mukaan Apulanta Oy työllisti vuonna 2021 viisi ihmistä.

– Onhan meillä toimisto, ihmisiä töissä ja palkat maksettavana. Mutta meille tulee aina olemaan pyhä asia se, mitä bändi tekee ja millaisia keikkoja se soittaa, summaa Sipe Santapukki.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 2.7. klo 23:een asti.

Weekend Festival -musiikkitapahtuma on alkanut tänään perjantaina Hämeenlinnassa ja jatkuu koko viikonlopun. Festivaali järjestetään koronapandemian aiheuttaman kahden vuoden tauon jälkeen.

Promoottori Hardi Loog kuvailee tunnelmia hyviksi perjantana aamupäivällä ennen festivaalin alkua.

– Lavat ja portit ovat valmiina, henkilökunta on painanut kaksi viikkoa täysillä duunia, että saadaan festivaali pystyyn. Säät ovat hyvät ja line uppikin on pysynyt kasassa.

Festivaali joutui ilmoittamaan kolmesta artistiperuutuksesta viime sunnuntaina. Yhdysvaltalainen rap-artisti Post Malone, dj Rezz ja hip hop -duo A1 x J1 eivät esiinny tapahtumassa.

Viikkoa aiemmin yhdysvaltalainen rap-artisti Lil Tjay joutui ampumavälikohtauksen uhriksi. Hänen oli tarkoitus esiintyä Weekendin päälavalla.

Aiemmin festivaali perui dj Nina Kravitzin tulon itse tämän Ukrainan sotaa koskevien näkemysten vuoksi.

"En voinut enää muuta kuin nauraa"

Vielä torstaina ilmoitettiin kahdesta peruutuksesta. Post Malonen korvaajaksi tarkoitetun yhdysvaltalaisen rap-duo Rae Sremmurdin toinen osapuoli Slim Jxmmi ei pääse Suomeen.

– Käsittääkseni (Jxmmilla) ei ollut passia, se on se, mitä meille on kerrottu, Loog sanoo.

– Kun kuulin perumisesta, olin käytännössä vielä Post Malone -myrskyssä. En voinut enää muuta kuin nauraa, ei voi olla tämmöistä karmaa.

– Moni kysyy, miksi ei ole suoraan korvaavaa artistia tietylle artistille, mutta pitää muistaa, että tämä on yksi kiireisimpiä viikonloppuja koko Euroopassa. Toisekseen Suomi on pikkaisen hankalassa paikassa.

Kaikki artistit kulkevat käytännössä lentäen, mutta osalla esimerkiksi tuotanto saattaa tulla Ruotsista laivalla tai Baltian kautta. Kaikki tämä vie lisäaikaa, Loog sanoo.

– Siinä vaiheessa, kun meillä on viikko aikaa esimerkiksi reagoida jonkun perumiseen ja lähdetään etsimään korvaavaa artistia, niin se on aina ekstrahankalaa.

– Post Malone on niin iso artisti, että suoraa korvaajaa on todella hankala löytää. Rae Sremmurd on suhteellisen hyvä korvaaja, heillä on yhteisiä hittejä ja niitäkin varmasti kuullaan festareilla.

Myös pop-artisti Boy Pablo on peruuttanut esiintymisensä sairauden vuoksi. Hänen korvaajakseen on ilmoitettu kotimainen Kuumaa-yhtye.

Korona laittanut opettelemaan asioita uudelleen

Peruuttaneiden artistien määrä ei ole Loogin mukaan mitenkään poikkeavaa festivaalin mittakaavassa. Esiintyjiä on ilmoitettu noin 80. Tekniikan ja logistiikan kanssa on ollut paljon haasteita ja koronan tapahtuma-alalle aiheuttama seisaus on laittanut opettelemaan asioita uudelleen.

– Artistit tuovat omat kamat Suomeen ja monelle tulee yllätyksenä, että kaikki ei tule niin helposti kuin ennen covidia. Kuljetusfirmat huutavat punaista ja majoitusten kanssa on ongelmia, Loog sanoo.

– Joissain tapauksissa tuntuu myös siltä, että kun kahteen vuoteen ei ole tapahtunut mitään, niin kaikki tekevät vähän kuin ensimmäistä kertaa, kun osa asioista on päässyt unohtumaan.

Sosiaalisessa mediassa on herättänyt närää, että ostettuja lippuja ei lunasteta artistiperuutusten takia takaisin. Lippuja on yritetty myydä eteenpäin esimerkiksi festivaalin Facebook-sivuilla.

Päivälippuja on Loogin mukaan vaihdettu jonkin verran perjantailta lauantaille. Myydyistä lipuista 90 prosenttia on kolmen päivän festivaalipasseja.

Artistiperuutuksista tullut palaute ei ole Loogin mukaan ollut poikkeuksellisen suurta tänä vuonna.

– Ollaan todettu, että yleensä pienempi ryhmä tekee asiasta isomman kuin mitä se on. Palautetta tulee aina, mutta ei niin isoissa mittakaavoissa kuin mitä esimerkiksi media antaa ymmärtää.

Isommasta kohusta Loog mainitsee esimerkkinä vuoden 2016 festivaalit, jolloin huomiota herätti yksi tietty artistikiinnitys.

– Halusimme olla avoimia kaikille musiikkigenreille koko festivaalin alusta alkaen. Buukkasimme Antti Tuiskun toiseksi viimeiseksi artistiksi päälavalle, siitä lähti sitten aika iso kohu, Loog muistelee huvittuneena.

– Loppupeleissä koko lava oli täynnä jengiä, kaikki tykkäsivät, mutta myös kaikki mediat, Facebook ja Instagram olivat täynnä muussa kokoluokassa kuin mitä tällä hetkellä.

Voit keskustella artikkelista lauantaihin 2.7. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Weekend-festivaalin alkuperäisestä kattauksesta on poistunut jo viisi esiintyjää – somessa kuohuu, mutta järjestäjä ei lunasta lippuja takaisin

Rap-artisti Lil Tjayta ammuttiin – esiintyminen Weekend-festivaaleilla epävarmaa

YK:n kulttuurijärjestö Unesco on lisännyt ukrainalaisen borssikeiton aineettoman kulttuuriperinnön luetteloonsa.

Tunnustus on Ukrainalle merkittävä, sillä Ukraina ja Venäjä ovat kamppailleet vuosia perinteisen punajuurikeiton todellisen alkuperän tunnustamisesta.

Krimin valtauksen ja etenkin Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alettua väännöstä on tullut entistä poliittisempi.

– Voitto borssisodassa on meidän, julisti Ukrainan kulttuuriministeri Oleksandr Tkatšenko.

Unesco perusteli: Sodalla kielteinen vaikutus borssiperintöön

Unesco perusteli päätöstään sillä, että erityisesti Ukrainan nykytilanteessa on tärkeää suojella borssikeittoon liittyviä perinteitä. Sota on heikentänyt Ukrainan yhteisöjä sekä henkisesti että kulttuurisesti.

Unescon mukaan Venäjän hyökkäyksellä on ollut kielteinen vaikutus perinteisiin, jotka liittyvät borssikeiton valmistamiseen ja nauttimiseen.

– Juuri nyt Ukrainassa ihmiset eivät pysty kasvattamaan punajuuria, valmistamaan keittoa tai kokoontumaan nauttimaan ateriaa yhdessä, Unescon perustelussa todetaan.

Ukraina pyysi Unescoa tunnustamaan keitto ukrainalaiseksi kansallisruuaksi sen jälkeen kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa.

Unseco käsitteli borssikeittoasiaa nopeutetun kaavan kautta.

"Borssilla ei ole kansallisuutta"

Ukraina pitää borssikeittoa kansallisruokanaan, mutta punajuurikeittoa syödään paljon myös esimerkiksi Puolassa, Venäjällä ja monissa entisen Neuvostoliiton maissa.

Ukrainassa punajuurikeittoa pidetään erottamattomana osana ukrainalaista yhteiskuntaa, kulttuuriperintöä ja identiteettiä. Ukrainassa borssi on perinteisesti ollut osa hääateriaa, ruokaan liittyvien kilpailujen keskiössä ja Ukrainan matkailun vetonaula.

Tunnettu ukrainalainen kokki Ievgen Klopotenko kommentoi Facebookissa, että on olemassa satoja historiallisia viitteitä siitä, että borssikeitto on osa ukrainalaista ruokakulttuuria.

Venäjän ulkoministeirön tiedottaja Marija Zaharova syytti Ukrainaa siitä, että se yrittää omia borssikeiton itselleen.

Zaharovan mukaan väite siitä, että borssikeitto olisi ukrainalainen, kuuluu ukrainalaisille nationalisteille ja ilmentää heidän muukalaisvihaansa.

Zaharova perusteli, että on olemassa monia ruokalajeja, jotka on todettu kansallisruuiksi useissa maissa.

– Sellaisia ovat esimerkiksi hummus ja pilahvi, Zaharova sanoi.

Venäläisissä Unsecon päätös luokitella borssikeitto ukrainalaiseksi kulttuuriperinnöksi herätti ristiriitaisia tunteita.

Eräät venäläiset liittävät keiton mielessään vahvasti osaksi ukrainalaista ruokakulttuuria, mutta toisten mielestä soppa, joka syntyi borssikeiton ympärille, on liioiteltu.

– Borssilla ei ole kansallisuutta, kuten ei myöskään leivällä, perunalla tai kaalilla, kommentoi eräs AFP:n haastattelema moskovalaisnainen

Millaisia ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella siitä 2. heinäkuuta kello 23.00 asti.

Lue myös:

Putin vastasi G7-johtajien vitsailuun: He näyttäisivät kuvottavilta paidattomina

Ukrainalaislehti: Irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu saattoi valehdella raiskauksista – tutkinnan kohteena myös Ylen haastattelema psykologi

Ukrainan presidentin neuvonantaja sanoi sukupuolivähemmistöillä olevan “poikkeavuuksia” – rintamalla on myös vähemmistöjä, muistuttavat aktivistit