Läheisen sairastuminen mieleltään vakavasti on lähipiirille raskas tilanne, johon liittyy laaja tunteiden kirjo sekä huoli ja epävarmuus tulevasta.

Aina kun ihminen sairastuu psyykkisesti, pitäisi välittömästi ryhtyä miettimään, ketkä hänen ympärillään ovat niitä, joihin tilanne vaikuttaa kuormittavasti, korostaa Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin vs. toiminnanjohtajana kesäkuun loppuun saakka työskennellyt Minna Vuorio.

– Omaiset saattavat toimia ikään kuin palvelunohjaajina pirstaleisessa palvelujärjestelmässämme hankkiakseen sairastuneelle apua. Sairastuneella voi olla myös sairaudentunnottomuutta tai häneltä vain yksinkertaisesti puuttuvat resurssit avun hakuun.

Vaikka sairastunut olisikin hoidon piirissä, läheisen mieltä voi kalvaa huoli sairastuneen taloudellisesta tilantenteesta, yksinäisyydestä ja tulevaisuudesta. Tapauksia on monenlaisia. On potilaita, jotka eristäytyvät täysin, mutta myös niitä, jotka soittelevat läheisilleen jatkuvasti ahdistusta purkaakseen.

Tässä jutussa kerromme, millaisia keinoja tilanteesta selviytymiseen on käytettävissä.

Omaiset mukaan saman pöydän ääreen

Omaiset tulisi Vuorion mielestä ottaa nykyistä paremmin osaksi sairastuneen hoitoa ja kuntoutusta, koska useimmiten oletetaan, että lähipiiri pysyy potilaan tukena. Sairastuneen selän takana ei siis pidä puhua, vaan yrittää saada omaiset ja sairastunut saman pöydän ääreen.

– Kenenkään yksityiskohtaisia potilastietoja ei tietenkään tule kertoa, mutta jos oletetaan, että omainen on tukena, hänellä pitäisi olla tietoa, miten toimia. Hoitotahon olisi hyvä kysyä sairastuneelta sitä, keihin sinun tilanteesi vaikuttaa, sen sijaan että kysytään, saako omaisellesi kertoa.

Entä sitten tilanteet, joissa sairastunut ei itse tunnista sairastumistaan eikä hakeudu palvelujen piiriin? Vuoriolla ei ole viisasten kiveä.

– Huoli-ilmoituksia voidaan toki tehdä, mutta vaikka ihminen eläisi läheisten silmissä toisessa todellisuudessa, suomalaisessa järjestelmässä ketään ei voida pakolla hoitoon ohjata, ellei hän ole vaaraksi kenellekkään.

Jos kuitenkin potilaalla on jo diagnoosi ja tämä sairastuu uudelleen esimerkiksi psykoosiin, olisi Vuorion mielestä hyvä, jos hoitohenkilökunta voisi jollakin tavalla vapauttaa läheiset huolesta kertomalla, että potilas on turvassa.

Miten sairastuneen talouden kaatuminen voitaisiin estää?

Kun ihminen sairastuu psyykkisesti saattaa oman talouden hallinta käydä vaikeaksi. Avaamattomien laskujen pino voi kasvaa, ja ilman työtuloja taloudellista tilannetta saatetaan paikata vaikkapa pikavipeillä.

FinFamin toiminnanjohtaja Minna Vuorio muistuttaa, että velat niskassa toipuminen on heikkoa. Vuorio kertoo, että omaiset toivovatkin sosiaalitoimen ottavan talouden hoidon esiin heti, kun henkilö saadaan hoitoon.

– Voi käydä niin, että sairastuneen ohella useammallakin ihmisellä taloudellinen tilanne heikkenee, koska läheiset yrittävät auttaa. Kerrannaisvaikutusten vuoksi tarvittaisiin ajoissa tukea, jotta sairastuneen tilanne ei pääse taloudellisesti aivan solmuun.

Lapsi ei saa jäädä yksin, kun vanhempi sairastuu

Mielenterveysomaisten keskusliiton FinFamin mukaan kyselyt osoittavat, että lähes puolet sairastuneen omaisista on riskissä itse masentua vakavasti. Minna Vuorio korostaa, että silloin kun lapsiperheessä aikuinen sairastuu psyykkisesti, ei voida jäädä odottamaan sitä, että lapsi alkaa itse oireilla.

– Usein huomataan, että lapset saattavat kriisitilanteessa ikään kuin lähteä suorittamaan asioita. Lapsen pitäisikin saada apua ikätasoisesti heti vanhemman sairastuessa.

Vuorio muistuttaa, että lapset ovat lojaaleja, kun kysytään, miten kotona menee.

– Lapset pelkäävät sitä, miten heille käy. Meillä on paljon nyt jo aikuisia asiakkaita, jotka kuvaavat, että "sitten kun koulukuraattori sen kahdennentoista kerran kysyi, niin sitten minä uskalsin kertoa".

Vuorio haluaa tuoda esiin, että kuka tahansa voi olla sellainen aikuinen, joka terapeutuksi ryhtymättä antaa lapselle kokemuksen siitä, että aikuiseen voi luottaa.

– Kuka vain voi olla kysyjä, ei pelästy eikä tyrmää, vaan kuuntelee ja kertoo, ettei lapsi itse ole vastuussa vanhemmastaan.

Hyvinvoivan näköiset, harrastavat nuoret eivät aina hänen mukaansa ole niitä, jotka ovat pienimmässä riskissä masentua.

– Nuorella hyvä kaveri voi korvata muut läheiset keskustelukumppanina. Meillä näkyy ilmiönä niin sanotut vastuunkantajanuoret, joiden keskuudessa pahoinvointi lisääntyy. Nuoren olisi hyvä muistaa, että "voin tukea, mutta minulla ei ole velvollisuutta itseäni siihen uhrata."

Uudenmaan ryhmässä tuetaan läheisiä vauvasta vaariin

FinFamin alueellisissa yhdistyksissä kokoontuu erilaisia läheisryhmiä muun muassa puolisoille, sisaruksille, vanhemmille, lapsiperheille ja sellaisille aikuisille, jotka ovat joutuneet ottamaan lapsuudessaan vastuunkantajan roolia.

– Apua hakeakseen ei diagnoosia vaadita. Huoli läheisestä tai omasta jaksamisesta riittää, kertoo FinFami Uusimaan omais- ja perhetyön koordinaattori Anne Alakiuttu.

– Pyrimme tukemaan läheisiä vauvasta vaariin.

Alakiutun mukaan siinä vaiheessa, kun apua ja vertaistukea lähdetään hakemaan, tilanne on yleensä ollut aika rankka jo pitkään.

– Moni tuntee itsensä yksinäiseksi. Myös lapsille on merkityksellistä kuulla, ettei ole ainut lapsi, jolla on vastaavia kokemuksia.

Alakiuttu korostaa, että perheen aikuisen sairastuessa on tärkeätä, että vanhemmat sanottavat lapselle, mistä on kyse, painottaen ettei sairastumisen syy ole lapsessa, ja että vanhempi saa sairauteensa apua ja tukea.

FinFamin järjestää myös kursseja, jotka on suunnattu perheille, joissa on alakouluikäisiä lapsia.

– Vanhempien tilannetta käsitellään aikuisten ryhmässä ja lasten tilannetta lasten ryhmässä. Tukikeskustelut vanhemmuuden näkökulmasta ovat myös tärkeitä. Tuemme lapsen kanssa puheeksi ottamista, Alakiuttu sanoo.

Psyykkisesti sairas voi kokea, että koko yhteiskunta on häntä vastaan

Moniin psyykkisiin sairauksiin kuuluu Alakiutun mukaan luottamuksen puute siihen, että joku voisi auttaa. Psyykkisesti sairastunut saattaa ajatella, että koko yhteiskunta on häntä vastaan

– On vahva kokemus siitä, että kukaan ei ymmärrä, ja pysty tai halua auttaa.

Alakiuttu muistuttaa, että mielen sairaus on sairaus siinä missä muutkin, mutta siihen voi liittyä enemmän epätietoisuutta ja voimattomuutta kuin fyysiseen sairauteen.

– Kun läheinen näkee, että potilas voisi saada apua, mutta ei ota sitä vastaan, totta kai siinä helposti iskee voimattomuuden ja avuttomuuden tunne.

Läheisten tunteiden skaala on suuri, ja se voi sisältää myös syyllisyyden tunteita.

– Toivon pitää kuitenkin aina olla läsnä. On puhuttava, että tässä hetkessä tilanne on tämä: "omainen ei ota tukea tai apua vastaan", mutta tilanne voi kuitenkin muuttua parempaan.

Mielenterveysomaisten keskusliitto FinFami tarjoaa tukea ja toimintaa eri puolilla Suomea sekä myös verkon kautta:

• FinFami-yhdistykset tarjoavat sekä ammattilaisten antamaa tukea että vertaistukea sairastuneiden omaisille ja läheisille.
• Tukea on saatavilla sekä kasvokkaisena että verkkotoimintana.
• Tietoa FinFamin toiminnasta löytyy FinFamin Mahdollisuuksia-verkkopalvelusta, johon on koottu tietoa eri tukimuodoista, tiedonlähteistä ja palveluista, joista voi olla hyötyä omaiselle silloin kun läheinen sairastuu psyykkisesti.
• Suorat linkit verkkoryhmiin https://finfami.fi/verkkoryhmat/ ja verkkoluentoihin https://finfami.fi/verkkoluennot/)

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7. klo 23:een asti.

Lentoyhtiö SAS:n lentäjien lakonuhan sovittelu on jatkunut yön yli, kertoo Ruotsin yleisradioyhtiö SVT.

Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäliittojen lakon oli alunperin tarkoitus alkaa kello yhdeltä yöllä Suomen aikaa.

SAS:n pääneuvottelija Marianne Hernæsin kertoi uudeksi takarajaksi kello viisi lauantaiaamuna. Noin tuntia myöhemmin SAS:n viestintäjohtaja Karin Nyman ilmoitti, että takaraja on aamupäivällä kello 11 Ruotsin aikaa (kello 12 Suomen aikaa), uutisoi SVT verkkosivuillaan.

Nymanin mukaan uusia viestejä neuvotteluista ei tule ennen kello yhdentoista takarajaa eikä mahdollinen lentäjien lakko ala ennen sitä, uutisoi Aftonbladet.

Mahdollinen lakko ei koskisi yhteistyökumppaneiden lentoja

SAS kertoi aiemmin, että Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäliittojen lakko vaikuttaisi kaikkiin SAS Scandinavian operoimiin lentoihin. Uutistoimisto TT:n mukaan lakkoon menisi noin 900 lentäjää, mikä pysäyttäisi noin 200-250 päivittäistä lentoa.

Lakko ei koskisi SAS:n ulkoisten yhteistyökumppaneiden Xflyn, Cityjetin ja Airbalticin lentoja. Xfly lentää esimerkiksi SAS:n lauantain lennon Helsingistä Tukholmaan. SAS tarjoaa lennon varanneille mahdollisuutta muuttaa varausta maksutta.

Norjalaismedia VG kertoo, että Norjan SAS:n lentäjäyhdistyksen johtajan Roger Kloksetin mukaan taistelu työntekijöiden perusoikeuksista on niin tärkeää, että lentäjät antavat SAS:n ajautua tarvittaessa jopa konkurssiin.

– Jos yhtiö ei kykene noudattamaan pohjoismaista mallia, niin me näemme, että se on toimija jolla ei ole oikeutta selviytyä, Klokset sanoi.

SAS:n viestintäpäällikkö Nyman oli kauhuissaan Kloksetin puheista.

– Lausunto on täysin absurdi. Me olemme vaikeassa taloustilanteessa, meidän on edettävä muutossuunnitelmassamme. Konkurssilla uhkaileminen tässä tilanteessa on järkyttävän välinpitämätöntä, Nyman sanoi TT:lle.

Rakkaus suomalaiseen metallimusiikkiin, kieleen, kulttuuriin ja luontoon. Muun muassa näiden syiden vuoksi italialainen Francesca Frattucci muutti Suomeen vuonna 2014.

Frattucci ihastui suomalaiseen metallimusiikkiin jo kouluaikoinaan Italiassa. Hän on kotoisin pienestä 1 000 asukkaan kylästä Rooman pohjoispuolelta.

Suomalainen metallimusiikki kiehtoi Frattuccia niin paljon, että hän alkoi opiskella tietoa Suomesta. Pian hän huomasi unelmoivansa Suomen maaseudulla asumisesta, oman yrityksen perustamisesta ja suomalaisesta poikaystävästä.

– Kaikki unelmani ovat käyneet Suomessa toteen. Pitäisi varmaan keksiä uusia unelmia, Frattucci toteaa nauraen.

Ensimmäiset päivät Helsingissä vuonna 2014 olivat hänen mukaansa vaikeita, mutta hiljalleen arki helpottui. Kuukauden päästä Suomeen saapumisen jälkeen Frattucci löysi työn italialaisesta ravintolasta.

– Alussa oli vaikeaa löytää kavereita, mutta ravintolan työntekijöiden kautta tutustuin muihin Helsingissä asuviin italialaisiin, hän kertoo.

Tätä nykyä Frattuccilla on oma italialainen kahvila Kirkkonummen Masalassa. Kahvilasta saa perinteisiä italialaisia herkkuja – ruokaa, kahvia, jäätelöä sekä suolaisia ja makeita leivonnaisia.

Tänä viikonloppuna kahvilaan ei kuitenkaan kannata yrittää, sillä se on poikkeuksellisesti suljettu.

"Tuska-festivaali tuntuu siltä, kuin suuri metallimusiikkiperhe kokoontuisi yhteen"

Viikonloppuna Frattucci on Helsingin Suvilahdessa, jossa järjestetään kolmipäiväinen metallimusiikkiin keskittyvä Tuska-festivaali.

Sitä ei ole järjestetty koronapandemian aikana kertaakaan. Tuskasta kerrotaan, että ennakkolipunmyynnin perusteella luvassa on ennätysvuosi.

Tänä vuonna festivaalin päälavalla nähdään muun muassa yhtyeet Korn, Mercyful Fate ja Deftones. Kotimaisen metallimusiikin ystävät saavat nauttia esimerkiksi Stam1nan, Beast In Blackin ja Amorphiksen musiikista.

– Minulla on ollut liput vuodesta 2020 asti. Tuskaan on aina kiva mennä ja nähdä kavereita. Meillä on porukka, jonka kesken tapaamme ainoastaan Tuska-festivaleilla, Frattucci kertoo.

Hänen mielestään Tuska on yksi parhaista festivaaleista, sillä se on metallimusiikin ystäville hyvä tilaisuus löytää myös uutta kuunneltavaa.

– Tuska tuntuu siltä, kuin suuri metallimusiikkiperhe kokoontuisi taas yhteen. Siellä tuntuu kotoisalta eikä kukaan arvostele, hän sanoo.

Frattucci kertoo, että parasta kotimaisessa metallimusiikissa on suomen kieli ja kauniit melodiat.

Suomalainen metallimusiikki saa Frattuccin tuntemaan myös vahvempaa yhteyttä luontoon. Kaikista eniten suomalaisesta luonnosta häntä muistuttavat yhtyeet Finntroll ja Moonsorrow.

– Kun kuuntelen suomalaista metallimusiikkia, minusta tuntuu kuin kävelisin metsässä, hän sanoo.

Frattucci kertoo, että koronapandemian takia hän ei ole päässyt käymään Italiassa vuoden 2018 jälkeen. Suomalaisen poikaystävän kanssa on sovittu, että joulut vietetään joka toinen vuosi Italiassa, mutta koronan takia matkustaminen on ollut hankalampaa.

Italiaan ei kuitenkaan ole luvassa pysyvää paluuta. Frattuccille Suomi tuntuu kaikkein eniten kodilta.

– Rakastan olla täällä, tämä on minun kotini. Haluan olla täällä myös tulevaisuudessa.

Toimittajamme Olli-Pekka Kursi tapasi Francesca Frattuccin Yle Helsingin aamulähetyksessä Radio Suomessa.

Lue seuraavaksi:

Edessä kolmipäiväiset festarit ja 30 asteen helle – selviytymiseen tarvitaan vettä ja varjoa, mutta tärkeintä on pitää huolta kaverista

Yhä useammilla festareilla tarjotaan psyykkistä ensiapua – päihteiden vaikutukset tai seksuaalinen häirintä voivat saada juhlijan mielen järkkymään

Kesäfestareilla mietitään nyt, miten ihmiset saataisiin mökeiltä ja pienistä juhlista mukaan tapahtumiin – "Häät ovat näkymätön kilpailija"

Ukraina pyysi perjantaina Turkkia pysäyttämään Venäjän lipun alla purjehtivan rahtilaivan, joka Ukrainan mukaan on lähtenyt matkaan Venäjän miehittämästä Berdjanskin satamakaupungista.

Meriliikennettä reaaliaikaisesti seuraavan Marine Traffic -verkkopalvelun mukaan Zhibek Zholy -niminen rahtialus on ankkuroituneena Mustallamerellä noin kilometrin päässä turkkilaisesta Karasun satamakaupungista.

Ukrainan Turkin-suurlähettilään Vasyl Bodnarin mukaan laiva on lähtenyt ukrainalaisesta satamakaupungista Berdjanskista, jota Venäjä miehittää.

– Olen vakuuttunut, että (Turkin) toimet estävät yritykset loukata Ukrainan suvereniteettia, Bodnar sanoi Twitterissä.

Viime kuussa Bodnar syytti Turkkia siitä, että se oli ostanut viljaa, jonka Venäjä oli varastanut Ukrainasta.

Viime viikolla Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu sanoi Turkin tutkivan tietoja, joiden mukaan Venäjän varastamaa ukrainalaista viljaa olisi saapunut Turkin Mustanmeren-satamiin. Hän kuitenkin lisäsi, ettei Turkki ole toistaiseksi löytänyt Ukrainasta varastettuja viljalähetyksiä.

Venäjän asettama hallinto miehitetyssä Ukrainan kaakkoisosassa ilmoitti torstaina avaavansa uuden reitin Berdjanskista Mustanmeren yli.

– Kuukausien viivytysten jälkeen, ensimmäinen kauppalaiva on lähtenyt Berdjanskin satamasta. 7 000 tonnia viljaa on matkalla kohti ystävällisiä maita, sanoi Venäjä-mielisen hallinnon päällikkö Jevgeni Balitski torstaina viestipalvelu Telegramissa.

Marine Traffic -verkkopalvelun mukaan Zhibek Zholy kykenee kuljettamaan hieman yli 7 000 tonnin lastin.

Venäjän asettama hallinto väittää "kansallistaneensa" Berdjanskin infrastruktuurin ja ostavansa viljan paikallisilta maanviljelijöiltä. Ukraina taas sanoo Venäjän varastavan viljaa ja muita hyödykkeitä paikallisilta ja vievän niitä maasta sotansa rahoittamiseksi.

Helsingin Pride-marssi järjestetään koronatauon jälkeen

Helsinki Pride -järjestön puheenjohtaja Panu Mäenpää alkoi jo nuorena kanavoida ulkopuolisuuden tunnettaan aktivismiin. Mäenpää ajattelee, että sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muodostavat yhteisön, jossa on ikään kuin jaettu kokemus ulkopuolisuuden tunteesta. Pride-viikkoa juhlitaan Helsingissä tänään lauantaina järjestettävällä marssilla. Yle seuraa marssia Yle Teemalla, Areenassa ja nettisivuillaan.

Tältä tuntuu niistä Ukrainan miehistä, jotka eivät taistele rintamalla

Ukrainan sodasta kerrotaan taistelu-uutisia ja sankaritarinoita. Isolle osa ukrainalaisista kyse on aivan muusta. Sota on päivittäistä selviämistä pelosta, vihasta ja ahdistuksesta. Tšernihivissä asuvat kaverukset kertoivat Ylelle miltä tuntuu, kun Venäjä pommittaa kotikaupunkia viikkojen ajan.

Suru, viha, häpeä tai syyllisyys voivat kieppua psyykkisesti sairastuneen läheisen mielessä

Mielenterveysomaisten keskusliitto toivoo, että psyykkisesti sairastuneiden omaiset otettaisiin nykyistä tehokkaammin osaksi sairastuneen kuntoutusta ja hoitoa. Läheisen sairastuminen mieleltään vakavasti on lähipiirille raskas tilanne, johon liittyy laaja tunteiden kirjo sekä huoli ja epävarmuus tulevasta.

Kaupungin yö on täynnä elämää, vaikka suurin osa nukkuu

Kaupunki ei nuku koskaan, mutta kesäöinä se herää eloon aivan erityisellä tavalla. Helsingin Kallion kuumassa kesäyössä juhlitaan, treffaillaan ja tehdään fyysistä työtä – lähdimme yöksi hulinaan mukaan ja selvitimme, mitä yössä tapahtuu.

Helteet jatkuvat laajalti

Ukkosia leviää lauantaiksi länteen ja myöhemmin iltapäivällä myös Lappiin. Muualla maassa poutainen ja monin paikoin aurinkoinen sää jatkuu. Lämpötila kohoaa laajalti yli 30 asteeseen ja helle voi tuntua erittäin tukalalta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

– Miten niin en voi lähteä Etelä-Afrikkaan osoittamaan mieltä ja vapauttamaan Nelson Mandelaa?

Näin tiukkasi 13-vuotias Panu Mäenpää vanhemmiltaan 80-luvun loppupuolella. Hän ei voinut ymmärtää, miten toisia ihmisiä saatettiin vainota tai passittaa vankilaan mielipiteidensä vuoksi. Eikä sitä, mikseivät vanhemmat päästäneet häntä taistelemaan Mandelan puolesta.

– Ehkä oli kuitenkin ihan hyvä, etteivät he maksaneet lentoja Etelä-Afrikkaan siinä vaiheessa, naurahtaa 47-vuotias Mäenpää nyt.

Hänessä syttynyt palo pitää syrjittyjen puolia ei kuitenkaan sammunut.

– Teini-iässä minua kutsuivat Greenpeace, Amnesty ja muut vastaavat järjestöt, jotka kotipaikkakunnallani Seinäjoella eivät olleet kuuminta hottia. Minulla oli kuitenkin vahva ajatus siitä, että minun täytyy toimia ihmisten puolesta, jotka eivät siihen itse välttämättä pysty.

Samalla, ehkä hieman asiaa tiedostamattakin, Mäenpää kanavoi omaa ulkopuolisuuden tunnettaan aktivismiinsa. Hän oli nimittäin samoihin aikoihin havainnut, ettei hän ole aivan samanlainen kuin moni muu.

Hän oli ymmärtänyt olevansa homoseksuaali.

Kokemus ulkopuolisuudesta yhdistää

Panu Mäenpään nuoruudessa 90-luvulla seksuaalivähemmistön kuuluminen ei ollut asia, josta juuri puhuttiin – ainakaan Etelä-Pohjanmaalla.

– Mutta kun muutin Jyväskylään opiskelemaan yliopistoon, törmäsin ensimmäistä kertaa toisiin vähemmistöön kuuluviin ihmisiin. Siellä pystyin puhumaan näistä asioista ja tunnustelemaan, millainen ihminen olen, Mäenpää kertoo.

Hän ajattelee, että sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöihin kuuluvat muodostavat yhteisön, jossa on ikään kuin jaettu kokemus ulkopuolisuuden tunteesta. Mäenpää on halunnut edistää vähemmistöjen oikeuksia ja tasa-arvoa toimimalla puheenjohtajana ensin Setassa ja nyt Helsinki Pride -järjestössä. Näissä rooleissa hän on ollut usein myös mediassa kommentoimassa yhteisöä koskevia asioita.

Ulkopuolisuuden tunne ei silti ole täysin poistunut. Mäenpää ottaa esiin kansanedustaja Päivi Räsäsen kirjoitukset liittyen seksuaalivähemmistöihin.

– Minulle tulee olo, etten olekaan kaikkien ihmisten silmissä yhdenvertainen, vaikka olen aivan tavallinen suomalainen. Silti joku ajattelee, että minut voi sysätä syrjään henkilökohtaisen ominaisuuteni takia.

Vähemmistöön kuuluvan voi vahingossa "pakottaa" kaapista ulos

Heteronormatiivisuus elää yhteiskunnassa vahvasti, ja sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan voi asettaa hankalaan tilanteeseen myös tahattomasti. Panu Mäenpää huomasi tämän esimerkiksi varatessaan vihkikirkkoa.

Puhelu jännitti häntä etukäteen paljon.

– Yritin rivien välistä viestiä, että tässä on kaksi miestä menossa naimisiin, jotta hän ei kysyisi minulta kysymystä, jonka hän sitten kuitenkin kysyi: Mikä on tulevan aviovaimosi nimi?

Mäenpää toteaa, että tällaisissa tilanteissa vähemmistöön kuuluva ikään kuin pakotetaan tulemaan kaapista tuntemattomalle ihmiselle. Samankaltaisia tilanteita voi tulla arjessa vastaan usein.

Toisaalta osa saattaa piilotella todellista itseään tuomitsemisen pelossa.

Mäenpää kertoo, että Euroopan perusoikeuksien viraston tekemän tutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön kuuluva jättää kertomatta asiasta työpaikallaan. Siitäkin syystä hän pitää äärettömän tärkeänä, että asiasta puhutaan julkisesti.

– Toimin entisessä työpaikassani esihenkilöasemassa. Oli todella pysäyttävää, kun samaan seksuaalivähemmistöön kuuluva henkilö sanoi minulle loppukeskustelussamme, kuinka tärkeää hänelle oli ollut nähdä, että seksuaalivähemmistöön kuuluva voi edetä urallaan ja päästä johtotehtäviin.

Tällä hetkellä Mäenpää työskentelee VR:n viestinnässä mediasuhteista ja yrityskulttuurista vastaavana johtajana.

Helsingin Pride-kulkue järjestetään Oslon iskusta huolimatta

Ympäri Suomea ja maailmaa on juhlittu kesäkuussa Pride-viikkoja. Kolmisen viikkoa sitten sateenkaarioikeuksien puolesta marssittiin esimerkiksi Panu Mäenpään kotikonnuilla Seinäjoella.

– Pride-kulkueen tuominen sinne oli yksi tavoitteistani toimiessani aiemmin Setan puheenjohtajana, hän kertoo.

Helsingissä Pride-viikkoa juhlitaan puolestaan tällä viikolla. Se huipentuu lauantaina järjestettävään marssiin, joka viime vuosina ennen koronaa on kerännyt yli 100 000 osallistujaa.

Juhlaan on kuitenkin valmistauduttu ristiriitaisin tuntein. Viime viikonloppuna sateenkaariyhteisöä järkytti kahden ihmisen kuolema, kun radikalisoituneeksi islamistiksi epäilty asemies avasi tulen homobaarin edustalla Oslossa. Poliisin ohjeesta Pride-kulkue peruttiin Oslossa tapahtumien seurauksena.

Myös Helsinki Priden järjestäjät, Panu Mäenpää mukaan lukien, kokoontuivat välittömästi keskustelemaan, miten Suomessa menetellään. Yhdessä viranomaisten kanssa he päättivät, että tapahtuma järjestetään.

Mäenpää huomauttaa, että sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksien historia on varsin lyhyt: homoseksuaalisuus poistettiin Suomessa mielenterveysluokituksesta hänen ollessaan 6-vuotias ja kehotuskieltopykälä kumottiin vuonna 1999. Tasa-arvoinen avioliittolaki tuli voimaan vuonna 2017.

– Historiamme on siten myös hauras, ja kuten olemme muualta maailmasta nähneet, ihmisten oikeudet voidaan pyyhkiä nopeasti pois. Siksi on tärkeää, että lauantaina marssitaan. Oslossa huudettiin iskun jälkeen: ’We are here, we are queer, we won't disappear’. Me emme katoa minnekään.

Aihetta käsiteltiin myös Yle Radio Suomen lähetyksessä torstaina 31.6.2022.

Lue seuraavaksi:

Benjamin kertoi lavalla olevansa gay, eikä hän ole saanut mistään yhtä paljon palautetta – mutta miksi kaapista täytyy yhä erikseen tulla?

"Koskaan ei tiedä, kuka työyhteisössä pitää sisällään painavaa salaisuutta" – Ossian Rajala, 26, kertoi sukupuolestaan työpaikallaan ja hengittää nyt vapaammin

Kun Rilla Porojärvi kertoi haluavansa korjata sukupuolensa, lääkäri ehdotti Viagraa – tapaus on karu esimerkki siitä, miten transihmisiä kohdellaan

Sateenkaarilipusta on tullut "vapaata riistaa", jolla osa kiillottaa omaa ulkokuortaan – Tiedätkö, milloin on syytä epäillä pinkkipesua?

Joka kerta, kun Piki Rantanen menee lääkärin vastaanotolle, hän joutuu päättämään, ryhtyykö korjaamaan lääkärille hänen asiakirjoissaan olevia vääriä tietoja.

Piki Rantanen ei ole nainen, kuten hänen papereissaan lukee, vaan muunsukupuolinen.

Se ei kuitenkaan ole Suomessa juridinen sukupuoli – ainakaan vielä.

Sateenkaarioikeudet junnaavat paikoillaan

Binäärinen, kaksinapainen nainen–mies-jako voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi muunsukupuolisille hyvin arkisissa tilanteissa: kun tarkistetaan matkakorttia, haetaan pakettia postista tai katsotaan ajokorttia.

Sateenkaari-ihmisten oikeudet polkevat Suomessa paikallaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen vertailussa Suomi putosi tänä vuonna kuusi sijaa, sijalle 12.

Suomen sijoitus laski, koska muualla Euroopassa tehdään muutoksia lainsäädäntöihin samalla, kun tilanne Suomessa ei ole kohentunut, selittää ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.

Yksi iso edistysaskel olisi Setan mukaan kolmas juridinen sukupuoli lakiin, eli mahdollisuus olla lain silmissä muutakin kuin mies tai nainen. Setan Tarjamon mukaan kolmas kategoria antaisi mahdollisuuden itse määrittää sukupuolta.

24-vuotias Piki Rantanen ei haluaisi, että hänen asiakirjoissaan lukee nainen. Se, että käytetään väärää sukupuolta, luo turvattomuuden tunnetta ja turhauttaa, Rantanen kertoo.

– Kun tulee jatkuvasti väärinsukupuolitetuksi, joutuu jatkuvasti puntaroimaan ja analysoimaan sosiaalisia tilanteita. Ovatko nämä ihmiset niin luotettavia, että mun ei tarvitse peittää perustavanlaatuista osaa itsestäni?

– Niin kauan, kun on rakenteita, jotka ylläpitävät esimerkiksi naisvihaa ja ahtaita sukupuolirooleja, niin kauan ei-binääristen ihmisten pitää uuden ihmisen kohdatessaaan miettiä, onko tässä riski, että joudun viharikoksen kohteeksi, Rantanen kertoo.

Rantanen näkee, että kolmas juridinen sukupuoli olisi konkreettinen askel moninaisempaan suuntaan. Hän toivoo, että ihmiset tunnustettaisiin laillisesti sellaisina kuin he ovat.

– Kohdattaisiin ihmiset lain edessä omana itsenään. Täydellisessä maailmassa se pistäisi myös viranomaistahot kohtaamaan ihmiset omana itsenään myös siksi, että siihen olisi konkreettinen velvollisuus laissa.

Kolmas, laissa tunnustettu sukupuoli toisi mahdollisuuden puuttua ei-binääristen kohtaamiin ongelmiin tehokkaammin ja pitää niistä kirjaa, Rantanen sanoo.

Vaihtaisiko Piki Rantanen sukupuolimerkintänsä juridisesti kolmanneksi sukupuoleksi, jos se olisi nyt mahdollista? Se onkin monimutkaisempi kysymys.

Ei täysin ongelmaton vaihtoehto

Lakimuutos olisi konkreettinen edistysaskel, mutta Rantasen mukaan siihen liittyy myös käytännön ongelmia.

Yhteiskunta on edelleen transfobinen ja merkintä kolmannesta sukupuolesta saattaisi altistaa syrjinnälle, ellei samalla olla valmiita panostamaan asenneilmapiirin muutokseen, Rantanen kertoo.

– En osaa sanoa, toisiko se tässä maailmantilanteessa minulle eri tavalla turvattoman olon. Rakenteellinen ja asenteellinen muutos pitää tapahtua käsikädessä lakiuudistuksen kanssa.

Palataan siis takaisin lääkärin vastaanotolle. Piki Rantanen miettii, korjaako lääkärin olettamuksen hänen sukupuolestaan, vai antaako asian olla. Muunsukupuolisuudesta kertominen saattaa johtaa huonoon kohteluun, Rantanen kertoo kokemuksesta.

– Joka kerta, kun menen lääkäriin, mietin, onko mun helpompi kestää sitä, että mut väärinsukupuolitetaan vai riski siitä, että mua kohdellaan huonosti? Näissä tilanteissa ei voi voittaa.

Rantanen kertoo, että esimerkiksi lääkärin negatiivinen kommentti tai asian sivuuttaminen saavat hänet miettimään, mitä muuta lääkäri on jättänyt huomiotta tai pitänyt epäuskottavana.

– Jos lääkäri korjauksesta huolimatta kirjaa omakantaan, että “nuori nainen”, niin mulle tulee olo, etten voi luottaa lääkäriin. En voi luottaa siihen, että hän on hoitanut mua parhaan ammatillisen osaamisensa mukaan.

Muut maat edellä

Joissakin maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo otettu käyttöön.

Esimerkiksi Saksassa, Islannissa ja Maltalla laki tunnustaa virallisesti kolmannen sukupuolen. Vanhemmat voivat siis merkitä lapsensa syntymätodistukseen “muu” ja sukupuolen voi myös vaihtaa myöhemmin virallisiin papereihin.

Jos näistä maista X-sukupuolen henkilö muuttaa Suomeen, hänet merkitään digi- ja väestötietoviraston käytännön mukaan naiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles.

Suomessa juridinen sukupuoli on merkitty väestötietojärjestelmään, jonne sukupuoleksi voi merkitä vain “mies” tai “nainen”. Kolmas juridinen sukupuoli vaatisi siis uudistuksen väestötietojärjestelmään, Iles kertoo.

Osaltaan tilanteeseen on tulossa muutos henkilötunnusuudistuksen myötä. Vuoden 2027 jälkeen syntyneiden henkilötunnuksista ei voi enää päätellä heidän sukupuoltaan. Uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.

Setan pääsihteeri Tarjamo pitää uudistusta hyvänä, sillä sukupuolitettu henkilötunnus on aiheuttanut joillekin ongelmia arjessa. Vanhoja tunnuksia ei kuitenkaan näillä näkymin olla muuttamassa, joten vanhojen tunnusten perusteella saatetaan edelleen väärinsukupuolittaa ihmisiä.

Pelkillä lakimuutoksilla maailmasta ei kuitenkaan tehdä yhdenvertaista, sanoo sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.

– Siihen vaaditaan esimerkiksi koulutusta, jotta viranhaltijat, lääkärit, opettajat ja muut, joiden tehtäviin kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ovat tietoisia ja pystyvät kohtaamaan moninaisuuden ilman syrjintää.

"Nyt pitää valita kahden väärän väliltä"

Asiantuntija-aktivistille, Panda Erikssonille valinta olisi helppo: jos kolmas juridinen sukupuoli olisi mahdollinen, hän vaihtaisi siihen.

Eriksson kokee, että kolmas sukupuoli, olisiko se sitten papereissa vaikkapa X, sopisi parhaiten hänen kokemukseensa omasta sukupuolestaan.

– Se antaisi validaatiota siitä, että olen olemassa valtion ja yhteiskunnan silmissä. Nyt pitää valita kahden väärän väliltä.

Euroopan neuvosto on suositellut vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. Kolmatta juridista sukupuolta kannattaa myös sukupuolivähemmistöjä edustava Trasek ry.

Setan pääsihteeri Tarjamo uskoo ja toivoo, että kolmas sukupuoli saattaisi olla asialistalla jo seuraavalla eduskuntakaudella.

Piki Rantanen toivoo, että ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteissa tapahtuisi muutos, jotta ihmiset voisivat turvallisesti olla omia itsejään.

– Päätavoite on, että ihmiset saisivat elää turvassa omana itsenään. Lakimuutos on vain työkalu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä.

Teknologiayhtiö Google aikoo poistaa käyttäjien sijaintitiedoista käynnit aborttiklinikoilla, lähisuhdeväkivallan uhrien suojissa tai muissa kohteissa, joissa vaalitaan yksityisyyttä.

Yhtiö kertoi asiasta viikko sen jälkeen, kun Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi aborttioikeuden liittovaltion tasolla. Päätöksen seurauksena osavaltiot saavat päättää aborttilainsäädännöstään itse.

Google ei aio myöskään säilyttää sijaintitietoja muun muassa käynneistä hedelmöitysklinikoilla, laihdutusklinikoilla tai riippuvuuksien hoitoon tarkoitetuissa laitoksissa.

Blogipostauksessa yhtiön edustaja kertoi, että sijaintitiedot poistetaan pian visiitin jälkeen, jos järjestelmät havaitsevat käyttäjän käyneen edellä mainittujen kaltaisissa kohteissa.

Teknologiayhtiöitä on vaadittu rajoittamaan tiedon keräämistä

Julkaisussa painotetaan yksityisyyden olevan ihmisille tärkeää, etenkin kun se liittyy terveyden kaltaisiin asioihin.

Yhtiö sanoo pyrkineensä jo pitkään edistämään Yhdysvaltain laajuista yksityisyyslakia, ja kertoo viimeaikaisten edistysten maan kongressissa olleen mieluisia. Google alleviivaa ryhtyneensä kuitenkin toimiin ennen mahdollisen lain voimaantuloa.

Aktivistit ja poliitikot ovat vaatineet Googlea ja muita teknologiajättejä rajoittamaan keräämänsä tiedon määrää. Lainvalvontaviranomaisten on pelätty voivan käyttää teknologiayhtiöiden keräämää tietoa muun muassa aborttiin liittyvissä tutkinnoissa ja mahdollisissa oikeudenkäynneissä.

Huoli yhtiöiden keräämistä tiedoista aborttioikeuksien osalta on nostanut päätään jo huomattavasti ennen korkeimman oikeuden tuoretta päätöstä.

Useat konservatiiviset osavaltiot ovat viime kuukausina hyväksyneet lakeja, jotka tarjoavat kansalaisille mahdollisuuden haastaa oikeuteen muun muassa abortteja tekeviä lääkäreitä.

Korkein oikeus latoo kiisteltyjä päätöksiä

Yhdysvalloissa konservatiivienemmistöinen korkein oikeus on antanut viime aikoina aborttipäätöksen lisäksi myös muita kiisteltyjä päätöksiä. Viikko sitten korkein oikeus esimerkiksi linjasi maan perustuslain takaavan oikeuden kantaa asetta kodin ulkopuolella.

Korkein oikeus katsoi, että toinen ja neljästoista lisäys suojaavat yksilön oikeutta kantaa käsiasetta itsepuolustukseen kodin ulkopuolella. Korkeimman oikeuden mukaan huoli yleisestä turvallisuudesta ei riitä oikeuttamaan uusia rajoituksia aseisiin liittyen.

Päätöksellään korkein oikeus kumosi New Yorkin osavaltion lain, joka rajoittaa julkista aseiden kantoa.

Tämän viikon torstaina tuomioistuin puolestaan rajoitti maan ympäristönsuojeluviraston (EPA) kykyä torjua ilmastonmuutosta.

Korkein oikeus rajoitti EPA:n mahdollisuuksia säännellä voimalaitosten hiilipäästöjä. Päätös oli isku presidentti Joe Bidenin hallinnon ponnisteluille ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

New York pönkittää aborttioikeutta ja rajoittaa käsiaseiden kantoa

New York on lähtenyt taistelemaan korkeimman oikeuden päätöksiä vastaan. New York Timesin mukaan osavaltion kuvernööri Kathy Hochul kutsui torstaina koolle päätöksiä ruotivan erikoisistunnon osavaltion lainsäädäntöelimessä. Istunto jatkui lehden mukaan pitkälle perjantai-iltaan.

Istunnossa käsiteltiin ainakin merkittävää vastustusta saanutta aborttipäätöstä sekä aserajoitusten höllennyksiä.

Osavaltion kerrotaan olevan nyt lisäämässä perustuslakiinsa aborttioikeuden sekä oikeuden päästä käsiksi ehkäisytarvikkeisiin.

Osavaltion senaatin hyväksynnän jälkeen perustuslain lisäys lähtee osavaltion edustajainhuoneeseen, missä sen odotetaan menevän läpi. Tämän jälkeen äänestäjät pääsevät päättämään asiasta suoraan kansanäänestyksessä.

New Yorkin osavaltion laki sallii jo nykyisellään abortit, joten laki tarjoaisi vain lisäkerroksen oikeudellista suojaa toimenpiteelle.

Samalla perustuslain lisäyksellä pyritään myös laajentamaan tasa-arvolisäystä, jolla nykyiset suojaukset saataisiin ulotettua useisiin uusiin väestönryhmiin. Perustuslaissa otettaisiin jatkossa paremmin huomioon muun muassa sukupuoli, vammat, kansallinen perimä, etnisyys ja ikä.

Korkeimman oikeuden asepäätöksen osalta osavaltion lainsäädäntöelin puolestaan hyväksyi uuden lain, joka asettaa merkittäviä rajoituksia käsiaseiden kantamiselle.

"Me emme mene taaksepäin"

Liberaali New York on yksi maan vasemmalle kallistuneimmista osavaltioista. Kaikki osavaltion hallinnon kolme haaraa ovat demokraattien hallinnassa, ja presidentti Biden otti New Yorkissa vuoden 2020 vaaleissa helpon voiton edeltäjästään Donald Trumpista.

Konservatiivivoittoisemmat osavaltiot lipsuvat tätä nykyä aiempaakin enemmän oikealle. New Yorkin tämänviikkoiset päätökset sen sijaan tarjoavat esimakua korkeimman oikeuden ja demokraattisten osavaltioiden välillä kiihtyvästä taistosta, joka kestänee vuosia.

– Me emme mene taaksepäin, demokraattikuvernööri Hochul sanoi perjantaina New Yorkin pääkaupungissa Albanyssa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

– He saattavat luulla voivansa muuttaa elämiämme kynän heilautuksella, mutta meilläkin on kyniä, hän jatkoi.

Kuvernööri viittasi myös tulevaan itsenäisyyspäivään, jota vietetään Yhdysvalloissa ensi maanantaina. Hän pyysi newyorkilaisia muistamaan sen, mitä itsenäisyyspäivänä kunnioitetaan: yksilön oikeuksia ja vapauksia kunnioittavan valtion perustamista.

– Seison tässä suojellakseni vapautta täällä New Yorkin osavaltiossa, hän lisäsi.

Lue myös:

Weekend Festival alkoi tänään kahden vuoden tauon jälkeen – artistijärjestelyt menivät uusiksi vielä viime metreillä: "Ei voi olla tämmöistä karmaa"

Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimistoissa kiertää pohjoismaisen työvoimapalvelumallin eli kansankielisesti "aktiivimalli kakkosen" toimeenpanosta ohje, joka on mahdollisesti lainvastainen.

STT:n näkemän ohjeen mukaan uutta mallia ei tarvitse soveltaa asiakkaisiin, joiden työt tai opiskelut ovat alkamassa viimeistään elokuun lopussa.

Laki ei kuitenkaan tunne tällaista poikkeusta. Työ- ja elinkeinoministeriön ohje mallin soveltamisesta velvoittaa toteuttamaan uuden mallin tuomat muutokset kaikissa tapauksissa.

Kyse "todella pienestä" määrästä ihmisiä

Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaan työttömät pitäisi kontaktoida viiden päivän sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta, sopia alkuhaastattelu ja sen jälkeen ottaa työttömään yhteyttä kahden viikon välein puhelinsoitoin.

Ministeriön ohjeen mukaan näistä soitoista voi poiketa vain muutamilla päivillä poikkeustilanteissa. Tämän lisäksi työnhakijan pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. Poikkeusohjeen mukaan näitä toimia ei tarvitse kuitenkaan tehdä, jos työtön lakkaa viimeistään elokuun lopussa olemasta työtön työnhakija.

Uudenmaan TE-toimiston palvelupäällikkö Meeri Haapakoski vahvistaa ohjeen olevan käytössä. Hänen mukaansa kyse on kuitenkin "todella pienestä" määrästä asiakkaita. Tarkkaa määrää hän ei tiedä eikä halua spekuloida, kuinka montaa ihmistä ohje koskee.

Kysyttäessä ohjeen laillisuudesta ja sen perusteista Haapakoski toistaa, että kyse on sisäisestä täsmennyksestä menettelytapoihin. Hänen mukaansa poikkeusohjeen käyttöönotosta päättävät esimiehet tarpeen vaatiessa.

– Tällä varmistetaan, että asiakaspalvelu sujuu, ja sitä käytetään, jos se on välttämätöntä.

Kuntakokeilussa ei johtajan mukaan vastaavaa ohjetta

STT on keskustellut juttua varten kolmen TE-toimistoissa työskentelevän asiantuntijan kanssa. Kaksi työntekijöistä on Uudenmaan TE-toimistossa ja yksi Helsingin kuntakokeilussa töissä. He eivät halua kertoa asiasta omalla nimellään sen arkaluontoisuuden vuoksi.

Kolmen lähteen mukaan työtaakan vähentämiseksi on annettu myös muita kyseenalaisia ja osin sekavia ohjeita. Esimerkiksi jos asiakkaalla on ollut mitä tahansa yritystoimintaa, TE-toimiston asiantuntijoita on kehotettu suullisesti suhtautumaan heihin päätoimisina yrittäjinä, kunnes on toisin todistettu. Näin prosessi sujuu eri tavalla kuin uuden mallin mukaan, eikä asiakkaalle tarvitse esimerkiksi soittaa kahden viikon välein.

Työllisyyspalveluissa on käynnissä myös kuntakokeilu, jonka aikana osa TE-toimiston asiakkaista ja työtehtävistä on siirretty kuntien hoidettaviksi. Helsingin kuntakokeilua johtavan Ilkka Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella ei ole käytössä Uudenmaan TE-toimistoissa käytettävää poikkeusohjetta.

– Tämä on aivan uusi asia, mistä nyt kuulen, Haahtela kommentoi.

Työnhakua ei valvota

Uuden lain mukaan työttömän pitäisi hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa, mutta STT:n lähteiden mukaan tätä ei käytännössä valvota millään tavalla. Asiakkaan tehtävä on kertoa TE-toimiston nettisivuilla oma suunnitelma -osiossa, että on näin tehnyt. Asiantuntijan tehtäväksi jää käytännössä toimia kumileimasimena, jos suunnitelma on täytetty.

Toisaalta yhden lähteen mukaan neljän työn hakemisessa ei ole mitään syytä huijata, kun siihen riittävät vaikka lyhyet viestit erilaisiin avoimiin hakemuksiin yritysten nettisivuilla tai sähköposti, jossa lukee "otatteko töihin". Hän ei ole koskaan epäillyt yhdenkään asiakkaan kertomusta työnhausta eikä muista kuulleensa kenenkään työkaverinsa näin tehneen.

Haahtelan mukaan uudessa mallissa olisikin järkevöittämisen varaa. Esimerkiksi syksyllä opiskelut tai työt aloittavaa ihmistä pitää silti kahden viikon välein kontaktoida ja töitä täytyy myös aktiivisesti hakea.

Haahtelan mielestä olisi syytä arvioida, onko mekaaninen malli, jossa kaikki on pakko tavoittaa, resurssien tuhlaamista. Hän sanoo, että kuntakokeilun puolella he voivat "juuri ja juuri" toteuttaa mallin ja tavoittaa kaikki asiakkaat. Jos tarkoitus on, että palvelu on laadukasta, "tällä resurssilla se on ihan siinä rajalla".

Helsingin kuntakokeilun palvelupäällikkö Annukka Sorjonen on hieman suorasanaisempi kysyttäessä, riittävätkö resurssit uuteen malliin kesäaikana.

– Ei varmaankaan. Jos sanoisin, että riittää, sehän tarkoittaisi, että pysyttäisiin normaalistikin tekemään pienemmällä määrällä väkeä, hän sanoo.

Hallituksen mukaan pohjoismaisen työvoimapalveluiden mallin arvioidaan kasvattavan työllisyyttä noin 9 500–10 000 työllisellä ja merkittävä rooli on onnistuneella työttömien tiiviimmällä tapaamisella. Uudistus on huomattava osuus koko hallituskauden työllisyyspolitiikasta, sillä Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) kesäkuisen arvion mukaan hallituksen päätökset tuovat yhteensä noin 30 000 työllistä lisää. Laskelmassa ovat mukana myös työllisyyttä heikentävät päätökset, joita hallitus ei omiin laskelmiinsa huomioi.

Uupumuksessa kriittisiä lukuja

Uusi malli tuli käyttöön kesälomakauden alkaessa, ja samaan aikaan uusien asiakkaiden määrässä nähdään piikki esimerkiksi opiskelijoiden valmistuessa. Työllisyyden kuntakokeiluissa osa henkilökunnasta on jo valmiiksi ollut jaksamisen rajamailla.

STT:n näkemien dokumenttien mukaan työhyvinvointikyselyyn vastasi tänä vuonna noin puolet kuntakokeilun henkilöstöstä. Lähes 1 500 vastanneesta työntekijästä peräti 75 prosenttia ohjattiin edelleen työterveyden kontaktoitaviksi työriskin vuoksi.

Haahtelan mukaan kuntakokeilun puolella sairauslomat eivät ole olleet poikkeuksellisen korkeita. Hän kuitenkin myöntää, että kyselyissä on nähty työntekijöiden joukossa uupumuksesta huolestuttavia merkkejä.

– Uupumuksessa ja työssä jaksamisessa on nähty kyllä kriittisiäkin lukuja, Haahtela sanoo.

TE-toimistoihin ei palkattu 1 200:aa uutta työntekijää

Hallitus korosti uudesta aktiivimallin jatko-osasta päättäessään, että haastattelukierroksia helpottamaan TE-toimistoihin palkataan 1 200 uutta työntekijää. STT:n lähteiden mukaan kyse ei ole kokonaan uusista työntekijöistä, vaan korona-ajan lisävoimat ja muut aiemmin määräaikaisilla sopimuksilla olevat työntekijät on vakinaistettu.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan 1 200 "uudesta" työntekijästä 613 oli aidosti uusia työntekijöitä, joilla ei ollut aiempaa työsuhdetta. Yhteensä TE-toimistoille suunnattiin 1 167 henkilötyövuoden verran resursseja.

Haahtelan mielestä kuntakokeilu ei ole saanut laskelmien mukaista tarvittavaa työvoimaa.

– Saimme liian vähän henkilöstöä. Siinä kävi niin, että tarpeeksi moni valtiolla ei allekirjoittanut uutta sopimusta siirtyä uuden organisaation työnjohdon alle.

Haahtelan mukaan alun jälkeen on palkattu lisää työntekijöitä. Hänen näkemyksensä on, että Helsingin kuntakokeilussa lähestytään oikeaa työntekijämäärää.

Yhdellä TE-toimiston asiantuntijalla on STT:n lähteiden mukaan voinut ajoittain olla jopa 300 asiakasta. Sairauslomien aikana yhdellä asiantuntijalla on voinut olla omien asiakkaidensa lisäksi sairastuneen työkaverin 300 asiakasta.

Haapakosken mukaan tällä hetkellä TE-toimistojen puolella puhutaan noin 150–200 asiakkaasta asiantuntijaa kohden. Sorjonen sanoo, että Helsingissä kesäkuun loppupuolella asiantuntijalla oli keskimäärin 144 asiakasta.

Texasissa laittomasti siirtolaisia kuljettaneen rekkakuskn väitetään olleen tietämätön, että ajoneuvon perävaunun ilmastointi oli pettänyt.

Asia selviää oikeusasiakirjoista, kertoo brittiläinen BBC.

Tällä viikolla Yhdysvaltain Texasin osavaltiossa löydettiin 53 ihmisen ruumiit raskaan ajoneuvon perävaunusta.

San Antonion pelastuslaitoksen mukaan ihmiset kuolivat kuumuuteen. Maanantaina lämpötila San Antonion kaupungissa nousi liki 40 asteeseen. Viranomaisten mukaan autosta ei löytynyt merkkejä vedestä.

Valtatie I-35:n lähistöltä löydettiin lisäksi elossa 16 ihmistä, jotka kuljetettiin sairaalahoitoon. Neljä elossa löytyneistä oli alaikäisiä.

Perävaunussa kuolleet olivat siirtolaisia

Alkuviikosta Texas Tribune kertoi, että perävaunu löydettiin läheltä San Antonion länsilaidalla sijaitsevaa Lacklandin ilmavoimien tukikohtaa, kun läheisessä rakennuksessa työskennellyt henkilö oli kuullut avunhuutoja ja lähtenyt tutkimaan asiaa.

Ajoneuvoa kuljettanut 45-vuotias mies löydettiin maanantai-iltana. Hän oli piiloutunut puskaan lähelle autoa ja yritti esittää eloonjäänyttä siirtolaista.

Kuljettaja pidätettiin. Hänen lisäkseen toinen tapaukseen liittyvä henkilö pidätettiin. Liittovaltion oikeusasiakirjojen mukaan miehet keskustelivat onnettomuuden jälkeen.

Rikoskumppani väitti keskusteluissa viranomaisten kanssa, että kuski ei tiennyt ilmastointilaitteen pettäneen perävaunussa.

Texasissa on voimassa kuolemanrangaistus. Molempia miehiä uhkaa jopa kuolemantuomio, jos heidät todetaan syyllisiksi salakuljetukseen.

Viranomaisten mukaan kuolleet olivat siirtolaisia, jotka olivat ylittäneet Meksikon ja Yhdysvaltain välisen rajan laittomasti.

Siirtolaiset olivat kotoisin Meksikosta, Hondurasista, El Salvadorista ja Guatemalasta.

Paikallinen poliisi on myös aloittanut toisen tutkinnan. Perjantaina poliisi löysi lähellä perävaunullista ajoneuvoa toisen, hylätyn ajoneuvon. CBS:n mukaan autossa oli 13 siirtolaista.

Laittomien rajanylitysten määrä on kasvanut ennätyssuureksi Texasin ja Meksikon välisellä rajalla. Toukokuussa Yhdysvaltain viranomaiset estivät 239 000 ihmisen laittoman rajanylityksen Meksikon vastaisella rajalla.

1800-luvulla isot kolmipäiväiset kruunuhäät olivat näkyvä osa läntistä hääperinnettä.

Pohjalaismaakunnissa kruunuhäitä vietettiin vielä pitkään 1900-luvulle.

Kruunuhäät olivat yhteisöllinen iso tapahtuma, jonka valmisteluihin kyläläiset osallistuivat monin eri tavoin, esimerkiksi tarjoiluja valmistellen, penkkejä ja pöytiä pihoille keräillen ja hääpaikkaa koristellen.

Ohjelmaa hoitolaitoksiin

Entisaikojen kruunuhäät, ja häät ylipäänsä, ovat tunteita herättäviä tapahtumia.

Niinpä kaustislaiset serkukset muusikko, näyttelijä Tuija Hanhikoski ja musiikkipedagogi Vuokko Korva päättivät toteuttaa kiertueen, jossa kahden hengen voimin tuotiin vanhaa hääperinnettä asumisyksiköihin Keski-Pohjanmaalla.

Kiertue toteutettiin Suomen kulttuurirahaston Keskipohjanmaan rahaston Taidetta hoitolaitoksiin -apurahalla.

Ei Tinder-apuja

Kaikki tietysti alkaa siitä, että nuoripari löytää toisensa.

– Ei ollut Tinderiä, oli piiritanssit. Vanha väki ei paritansseja kovin hyvällä katsonut siihen aikaan, kertoo Vuokko Korva.

Kun sopiva kumppani löytyi, lähdettiin kihloille. Kihlakaupungista tultaessa paria odotti vastaanpanijaiset eli kylän nuoriväki oli vastaanottamassa tulijoita jekutellen ja hassusti pukeutuneina, miehet naisiksi, naiset miehiksi.

Suvun muistista apua

Hanhikoski ja Korva ovat taustatyönä esityksensä käsikirjoitukseen haastatelleet muun muassa isotätiään, joka vietti kolmipäiväisiä kaksoishäitään vuonna 1946 Kaustisella. Niissä samoissa häissä vihittiin myös Hanhikosken ja Korvan isovanhemmat.

Korvan mukaan esitys tuntui henkilökohtaiselta, kun käsikirjoitukseen laitettiin mukaan asioita isotädin häistä:

– Kokkolasta haettiin ostonisua eli -pullaa, kun se oli parempaa. Oikeastaan kokkolalaiseen leipomoon vietiin omien lehmien maito nisua varten, että olisi ostoiseksi laskettavaa. Kylän emännät toivat kaikki leipäjuustot juustopaistiin, joka oli hääruoka. Mustasta pörssistä hommattiin sokeria.

Fiulit soi

Olennainen osa häätunnelmaa on pelimannimusiikki.

Koska se on liittynyt vahvasti häihin, se on myös säilynyt hyvin, erityisesti Perhonjokilaaksossa. Soitto-osaamista on siirretty tuleville polville ja fiulin eli viulun soitto pelimannisävelmineen on edelleen tärkeä osa arkea ja juhlaa.

Häiden musiikki on noudatellut häiden etenemistä, on ollut häihintulomarssia, kättelymarssia, fatimarssia...

– Pelimannimusiikin lisäksi on eri kunnissa saatettu laulaa virsiä tai soittaa muuta vanhaa häämusiikkia. Tämä on huomioitu esityksessä, kertoo Korva.

Palautetta on tullut niin keskusteluissa kuin esitykseen reagoinneissa.

– On voinut huomata, että kuulijat voivat olla muissa maailmoissa, mutta todella keskittyneesti seurataan ja tippaa tulee linssiin tutusta musiikista monelle. Tuntuu, että se saavuttaa, kuvailee Vuokko Korva.

– Olipa Teerijärvellä kuulija, joka muisteli 1930-luvulla Kaarlelassa pidettyjä kolmipäiväisiä kruunuhäitä, joissa oli ollut mukana.

Kruunu-Marjaanan avustuksella

Kolmipäiväisten häiden morsian puettiin pukijan avustuksella hääpaikan naapuritalossa, jos oma koti oli kauempana. Pohjanmaalla tunnettu morsianten pukija oli kaustislainen Kruunu-Marjaana.

Valkoiseen hääpukuun puettu morsian haettiin enimmäisenä kruunuhääpäivänä hääkulkueessa häätaloon.

Ensimmäisissä hevoskieseissä oli sulhanen, toisissa pelimannit, perässä tulivat vihkiliinan pitäjät, jotka sitten häähuoneessa eli morsiaintaivaassa pitivät vihkiliinaa moriusparin yllä. Jonon jatkona oli hääväkeä.

Ensimmäisenä päivänä morsian oli pukeutunut valkoisen pukuun ja hopeakruunuun. Toisena päivänä asu muuttui mustaksi juhlapuvuksi ja päähän laitettiin korkea koristeellinen kruunu, jonka koristeisiin liittyi symboliikkaa.

Koskemattomuuskurkistus

Vanhempi väki saattoi pyytää morsianta hieman kumartumaan ja samalla kurkistaa kruunun sisään. Jos morsian oli neitsyt, ison kruunun sisälle oli saatettu piilottaa pienempi kunniankruunu.

Häätalossa pari vihittiin häähuoneessa eli morsiaintaivaassa. Keskellä huonetta oli pikkutaivas eli morsiustaivas. Se oli koristeellinen katos, jossa oli hääfransulakana, tumma lakana ja värikkäitä huiveja merkitsemässä neljää vuodenaikaa. Lisäksi oli yhdeksän liinaa ja keskellä kaksitoistasakarainen tähti. Vihkiliinaa pidettiin vihittäessä morsiusparin yllä.

Vihkimisen jälkeen olivat onnittelukättelyt pihalla. Tämän jälkeen syötiin, juotiin ja sitten oli purppurin vuoro.

Purppuri on moniosainen häätanssi, jonka soitto- ja tanssityylit vaihtelevat paikkakunnan, jopa kylän mukaan.

Asumisyksikköjä kiertävän esityksen ote tanssiperinteeseen on typistetympää.

– Minä pyörin ja hypin, nauraa Tuija Hanhikoski kuvaillen yhden naisen purppuriaan.

Perinne kuolee ja elää

Monet hääperinteet ovat hiipuneet ja häätavat yhtenäistyneet. Purppuriperinnettä on silti pidetty yllä varsinkin kansantanssitoiminnassa näihin päiviin asti.

– Joskus harvoin vielä tanssitaan häissä purppuria, mutta juustopaisti on pitänyt pintansa hääruokana jo toista sataa vuotta, kertovat Hanhikoski ja Korva.

Perinteisiin kruununhäihin ja purppuriin liitetty musiikki soi edelleen monissa häissä, vaikka ei enää purppuria tanssittaisikaan.

Puikkaukset ovat myös jääneet elämään eli siinä morsiusparia ja ainakin lähisukua nostetaan tuoleilla hihkuen ilmaan. Saatetaanpa siellä yläilmoissa tarjota suutelumahdollisuutta tuoleja tärisellen.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 3. heinäkuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Kruunuhääperinne elää enää muutamien sukujen voimin.

Häätapoja ja -uskomuksia

Jyrki Karppinen on syystäkin ylpeä. Vielä kolmisen vuotta sitten Kotkan keskustan urheilukentän tuntumassa oli tavallinen nurmikenttä.

Nyt se samainen puisto on täynnä mitä erilaisimpia pioneja.

– Moni ohikulkija on kysynyt, että voiko näitä olla näin paljon. On totuttu siihen, että pioneja olisi vain punainen, valkoinen ja se vaaleanpunainen mummon pioni.

Jyrki Karppinen on Suomen pioniseuran hallituksen jäsen ja Kotkan pionipuiston isä. Nyt täällä on yli 700 pionia ja noin 200 eri pionilajiketta.

Istutettavaa vielä riittäisi.

– Pionilajikkeita on tuhansia. Täällä olevista suurin osa on harvinaisuuksia, joita ei esimerkiksi puutarhaliikkeistä löydä, kertoo Karppinen.

Kotkan Pionipuisto on Jyrki Karppisen mukaan Suomen suurin ja myös yksi Euroopan suurimmista. Lukuisiin muihin pionipuistoihin verrattuna tämä pionipuisto poikkeaa siinä, että tänne on kaikilla vapaa pääsy.

– Tämä on ehdoton ykkönen, enkä vähättele yhtään, kertoo lukuisia eri pionipuistoja kiertänyt Karppinen.

Pionihuuma kukoistaa

Pioneja vaivasi pitkään vanhahtava imago. Se miellettiin entisaikojen kukaksi, jota kotiin ei haluttu.

Mutta kun sosiaalinen media jokunen vuosi sitten alkoi täyttyä valtavien pionien kuvista, ponkaisi pionikin varsinaiseen villitykseen.

– Pionin suosio alkoi kasvaa viitisen vuotta sitten, ja viime vuosina se on ollut entistä kysytympi. Kukkaa on näkynyt paljon Pinterestissä ja Instagramissa niin hääkimpuissa kuin sisustustileilläkin, ja tämä on varmasti moninkertaistanut suosiota, kertoo Kauppapuutarhaliiton viestintäpäällikkö Minna Rantala.

Pionin suosiosta kertoo sekin, että niitä on tullut ruusujen ja tulppaanien rinnalle myyntiin myös lähimarketteihin.

Minna Rantala uskoo, että pioni sopii juuri nyt ajan henkeen.

– Pionissa kiehtovat varmasti sen näyttävyys ja hempeät, viime vuosien sisustustrendeihin sopivat värit. Myös sen muuttumista maljakossa pienestä pallosta valtavaksi runsaaksi kukaksi on kiehtova seurata, sanoo Rantala.

Ei vain keskikesällä

Pioniharrastaja Jyrki Karppinen kertoo, miten Kotkan pionipuistossa kukat on aseteltu tarkkaan, jotta tietynväriset ja -korkuiset pionit pääsevät ansaitsemaansa arvoon.

– Skaala lähtee syvänpunaisesta vaaleata kohti, tai päinvastoin. Puistotien puolelta kun katsoo, kaikki penkit nousevat ikään kuin taivaaseen.

Pionipuiston hoitaminen on pääasiassa Pioniseuran harteilla.

– Kotkan kaupunki hoitaa nurmikon hoidon, mutta esimerkiksi pionipenkit ja niiden kitkeminen kuuluu yhdistykselle, kertoo Jyrki Karppinen.

Juuri nyt pionipuisto on parhaimmassa loistossaan. Karppinen kuitenkin muistuttaa, että pioneista pystyy nauttimaan aina keväästä syksyyn saakka.

– Luonnonlajit aloittavat kukinnan jo heti toukokuun puolivälin jälkeen, ja jalostetut jatkavat elokuun alkuun saakka. Kukinta on kuitenkin hyvin kesän säistä riippuvainen, ja siihen vaikuttaa myös kasvuvyöhyke.

Karppinen itse nauttii pioneista myös kukinta-ajan ulkopuolella.

– Minusta pionilla on myös kauniit lehdet. Osalle pioneista tulee syksyllä myös ruskan värit.

Kotkan pionipuisto on rakentunut Suomen pioniseuran ja Kotkan kaupungin yhteistyönä. Kaikki kasvit on saatu lahjoituksena.

Kohta tulee gerbera

Jyrki Karppinen uskoo, että juuri nyt pioniharrastus on Suomessa kiivaimmillaan.

Trendit kuitenkin vaihtuvat viimeistään kahden–kolmen vuoden välein. Kauppapuutarhaliitoin viestintäpäällikö Minna Rantala kertoo, että paitsi pionit, myös muut näyttävät kukkijat kuten daaliat, ovat alkaneet olla entistä suositumpia.

– Koska 1990-luku ja 2000-luvun alku ovat nyt muodissa, uskon että sieltä alkavat tulla sen ajan kukkatrenditkin isommin takaisin. Esimerkiksi kirkkaan väriset gerberat, joita saa sekä ruukussa että leikkona, voivat olla kohta taas haluttuja, uskoo Rantala.

Jos viime kesän suosikkimakusi ei heti löydy jäätelökioskista tai kaupan kylmäaltaasta, niin sille on selkeä selitys.

– Satoja uutuusjäätelöitä tulee joka vuosi, jos kaikki valmistajat lasketaan, kertoo Suomen suurimman jäätelövalmistajan Fronerin markkinointipäällikkö Minna Brunberg.

– Kuluttajat ovat erittäin vaihtelunhaluisia. Pelin henki on paljon uutuuksia ja paljon vaihtelevuutta, komppaa Valion kategoriapäällikkö Mira Appelqvist.

Kesän ja hyvän sään merkitys koko liiketoiminnalle korostuvat ammattilaistermein "impulssi-tuotteissa", jotka kansankielellä tarkoittavat esimerkiksi jäätelötötteröitä ja tikkujätskejä.

– Kesä on kriittinen koko myynnille. Huonoa kesää ei loppuvuoden ponnistuksilla pysty paikkaamaan, Brunberg kiteyttää.

Suomen jäätelömarkkinoiden volyymiksi on arvioitu noin 400 miljoonaa euroa, virallista markkina-dataa ei löydy.

Kolmen koon jäätelökauppiaita

Suomalaisilla jäätelömarkkinoilla toimijat voidaan jakaa karkeasti kolmeen kastiin. Kansainväliset suuryhtiöt kuten Froneri ja Unilever omistavat lukuisia tunnetuimpia jäätelöbrändejä.

Esimerkiksi Valio Jäätelöfabriikki ja 3 Kaveria ovat pienempiä elintarviketeollisuuden toimijoita.

Kolmas luku ovat vain paikallisesti tunnetut, usein maitotilojen yhteydessä toimivat jäätelön valmistajat.

– Vuonna 2006 maataloudessa oli taas yksi vaikea aika. Oli enemmän menoja kuin tuloja ja ratkaisuja piti hakea. Minulla oli ollut aina haaveena maidon jatkojalostus. Maatalousnäyttelystä löydettiin sitten tämä kansainvälinen maatilajäätelöiden konsepti, kertoo Kyytselän jäätelön perustaja Juha Putkonen.

Vanhempiensa Pieksämäen Virtasalmelle perustamalta maitotilalta lehmät lähtivät kolme vuotta myöhemmin.

Putkonen perheineen muutti päivätyön perässä 300 kilometrin päähän, mutta jäätelön valmistus kotitilalla on jatkunut aina loma-aikoina.

– Kerma on oikeaa kermaa eikä mitään valmistetta, ja mansikkajäätelöstä 56 prosenttia on mansikkaa. Meidän jäätelölitra painaa 800 grammaa, kuvailee Putkonen lopputuotetta.

Vuoden aikana Kyytselän jäätelökone tuuttaa 1000–3000 litraa ja noin 30 erilaista makua.

Kansainvälisessä yhteisössä on mukana satoja maatiloja. Jokainen on velvoitettu jakamaan yhden omaperäisen reseptin. Virtasalmen anti maailmalle oli salmiakkijäätelö.

– Kalliit raaka-aineet, pienet tuotantoerät ja kuljetuskustannukset ovat haasteena. Useat pienvalmistajat ovatkin siirtyneet ostoskeskuksien auloihin. Itse pidän kovasta kilpailusta, tuleepahan makuerot esille, Putkonen virnistää.

Suuret keskittävät tuotantoa

Maailmanlaajuinen elintarvikejätti Unilever osti vuosikymmen sitten Ingmanin jäätelöt ja nyt yhtiö lopettaa jäätelön teon Suomessa. Heinäkuun lopussa Ingmanin jäätelötehdas Sipoossa suljetaan, tehtaan 62 työntekijää on irtisanottu.

Nestlé puolestaan osti Valion Turengin jäätelötehtaan jo vuonna 2004. Kaksitoista vuotta myöhemmin elintarvikejätti perusti englantilaisen jäätelövalmistaja R&R:n kanssa Fronerin, josta tuli jäätelömaailman suurtoimija, myös Suomessa.

– Jäätelön maailmassa on kolme globaalia päämakua eli vanilja, mansikka ja suklaa. Suomessa päämakujen joukkoon voidaan laskea myös neljäs maku eli lakritsi, paljastaa Brunberg.

Valion jäätelötehtaan mukana omistajaa vaihtoi myös suomalaisen jäätelön vanhin liikemerkki, Pingviini. Moni kuluttaja luuleekin Fronerin jäätelökääreissä eskimon korvanneen etelämantereen asukin tarkoittavan yhä Valion tuotetta.

Kun Valio palasi jäätelöfabriikiksi vuonna 2018, yhtenä kiihokkeena oli Venäjän markkinat. Jäätelö kuului niihin elintarvikkeisiin, jotka eivät olleet vientipakotteiden piirissä.

– Samoilla Valion tuotemerkeillä silloin yritettiin, oli vientiä ja paikallista valmistusta, mutta se ei osoittautunut hintapisteiltään tai muuten toimivaksi ratkaisuksi, kuittaa Appelqvist Valiolta.

Valio luopui kaikesta liiketoiminnastaan Venäjällä pian Ukrainan sodan käynnistyttyä. Jäätelöbisnes oli lopetettu jo aiemmin.

Kuluttajien hinku jatkuviin maku-uutuuksiin ja kova kilpailu voivat olla osaltaan syynä myös jäätelönvalmistajien vastuullisuusvalvonnan puutteisiin.

Finnwatchin seitsemälle jäätelönvalmistajille ennen korona-aikaa lähettämä kysely paljasti ongelmia jäätelön raaka-aineiden vastuullisessa käytössä.

Maistuuko jäätelö sinulle? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7.2022 kello 23:een asti.

Hautakankaan perhe lähti Haukiputaalta reissuun jo viime lauantaina. Matkaa on tehty pikkuhiljaa kohti etelää, leirintäalueilla yöpyen asuntovaunun kanssa. Vaunu helpottaa matkustamista, kun mukana on lapsia, toteaa Hanna Hautakangas.

– Tämä on yhdistetty kesälomareissu ja Suviseurat, kesän kohokohta. Muutama vuosi on odoteltu, milloin päästään Suviseuroihin. Lopultakin täällä ollaan.

Tärkein anti kiirii kaiuttimista

Kahtena viime kesänä korona esti Suviseurojen järjestämisen, mutta muuten Hautakankaan perheellä 20 vuoden aikana on jäänyt väliin vain yhdet Suviseurat.

– Silloin kerran ei oltu pikkuvauvan takia. Lapset ovat olleet aivan onnessaan siitä lähtien, kun he kuulivat, että taas päästään Suviseuroihin. Kotona on katseltu Youtube-videoita Suviseuroista. Leiriytyminen täällä, tunnelma, kaikki kaverit ja touhu yhdessä on lapsille se juttu.

Hautakankaille Suviseurojen tärkein anti jylisee lentokenttäalueen kaiuttimista. Jumalan sanaa kuunnellaan varjossa istuen.

– Se on meille tärkein juttu, tiivistää Hanna Hautakangas.

"Vahvistusta omalle taivasmatkalle"

Vantaalaiset Teemu ja Liisa Rantavaara ovat käyneet Suviseuroissa Torniossa ja Lapissa asti. Nyt Suviseuroihin on vain noin tunnin matka.

– Pääsee välillä kotiin viilentymäänkin, kun on näin kova helle, tuumaa Teemu Rantavaara.

Liisa Rantavaara toteaa, että ennen lähtöä pitää kuunnella Ylen säätiedotukset ja pakata sen mukaisesti tavaroita. Hellehatut ovat tarpeen.

– Täällä on paljon ystäviä, tuttuja ja sukulaisia, eli näkee yhdessä paikassa paljon ihmisiä. Tämä on yksi iso ja helppo tapa nähdä porukkaa.

Teemu Rantavaara myöntää, että Suviseurojen odotus on ehtinyt jo kuumottaa. Hän on myös ollut talkoilla rakentamassa Suviseurojen keskuskenttää.

– Täältä saa vahvistusta omalle taivasmatkalle, ja samalla näkee sekä ystäviä että sukulaisia.

Lue myös:

Kanta-Hämeen keskussairaalan päivystyksen pelätään ruuhkautuvan 100 000 vierailijan ja helteen vuoksi

Älysormuksistaan tunnettu Oura kertoi torstaina aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut.

Suomalainen jätteiden käsittelyyn robotteja kehittävä Zen Robotics kertoi perjantaina hakeutuvansa konkurssiin. Yhtiö keräsi paljon rahoitusta pääomasijoittajilta, mutta tappiot kasvoivat vuosi vuodelta. Asiasta kertoi ensin tietotekniikan alan lehti Tivi.

Käytettyjä älypuhelimia korjaava ja myyvä Swappie uhkasi pari viikkoa sitten irtisanoa Suomessa jopa neljäsosan työntekijöistään.

Vaikuttaa siltä, että startupien juhlat ovat ohi.

Muualla Euroopassa mennään edellä. Esimerkiksi ruotsalainen maksuja välittävä Klarna aikoo vähentää kymmenesosan väestään. Sähköpotkulautoja vuokraava Voi suunnittelee irtisanovansa 10 prosenttia pääkonttorin väestään Tukholmassa.

Myös esimerkiksi ruokakuljetuksiin erikoistuneet yhtiöt Gorilla ja Zapp kaavailevat henkilöstön vähentämistä.

Ouran hallituksen jäsen Timo Ahopelto kertoo, että Ouralla on mennyt alkuvuosi hyvin. Liikevaihto on kasvanut 60 prosenttia verrattuna vuoteen 2021. Kulujen karsinta on kuitenkin välttämätöntä tässä markkinatilanteessa.

– Kyseessä on prosessi, jollaista tekevät vastuulliset kasvuyhtiöt tämän vuoden alussa nopeasti muuttuneessa markkinatilanteessa, Ahopelto kommentoi Ylelle sähköpostitse.

Mahdollinen henkilöstön vähennystarve globaalisti selviää Ahopellon mukaan noin kuuden viikon aikana. Ouran yt-neuvotteluista uutisoi ensin Talouselämä.

Kasvun lisäksi katsotaankin kannattavuutta

Pääomasijoittaja Artturi Tarjanne, yksi Nexit Ventures -pääomasijoitusyhtiön perustajista sanoo, että teknologiayhtiöiden arvostustasot ovat pudonneet ja niiden rahansaanti on vaikeutunut.

Hän arvelee, että moni hyväkin yhtiö päättää nyt hidastaa kasvuvauhtiaan ja parantaa kannattavuuttaan.

– Rahan hinta on niin kova, että ei ole järkevää kasvaa äärimmäisen lujaa, koska se äärimmäisen kova kasvu vaatisi kauheasti lisää uutta pääomaa, joka maksaisi paljon.

Startupien rahoitus tulee yleensä pääomasijoittajilta, jotka ottavat rahoitusta vastaan yhtiön osakkeita. Rahan kova hinta tarkoittaa sitä, että pääomasijoittaja haluaa entistä enemmän osakkeita vastineeksi rahoituksestaan.

Yhtiön perustajat eivät välttämättä halua omistuksen valuvan kovin paljoa ulkopuolelle. Siksi yhtiöt saattavat tyytyä pienempään kasvuun ja vähentää kustannuksia, jotta nykyinen rahoitus riittäisi pitempään.

Rahoitusta on tarjolla varsinkin hyville yhtiöille, mutta nykyisessä markkinatilanteessa rahan hinta on noussut.

– Hyvässä markkinatilanteessa huonommatkin yhtiöt ovat voineet saada rahaa. Voi olla, että ne eivät nyt saa rahaa ollenkaan.

Samaan aikaan pääomasijoittajien alkaa olla vaikeampi päästä yhtiöiden osakkeista eroon. Yrityskauppojen määrä on laskussa.

Sijoittajat odottavat startupeilta varsinkin hyvässä suhdanne- ja rahoitustilanteessa kovaa kasvua, kun taas kannattavuus on toissijaista. Alkukeväällä tässä tapahtui Tarjanteen mukaan käänne.

– Kun rahan hinta nousee ja tulee heikompi suhdannetilanne se kääntyykin toisin päin. Yhtiötä arvioidessa kiinnitetään huomiota kykyyn tehdä tulosta ja vähemmän siihen, kuinka nopeasti yhtiö kasvaa.

Rahamarkkinat seurailevat pörssiä

Startupien rahoitusmarkkinat seurailevat pörssiä. Kun Yhdysvaltain teknologiaosakkeiden indeksi Nasdaq kipuaa kovaa ylöspäin, niin teknologiayhtiöiden markkina-arvo Yhdysvalloissa kasvaa.

– Nasdaq oli kaikkien aikojen huipussaan marraskuun puolivälissä viime vuonna, ja siitä se on pudonnut noin kolmanneksen alaspäin. Yhdysvaltalaiset venture-rahastot vähensivät aktiviteettiaan voimakkaasti alkuvuonna ja nyt näyttää siltä, että viime kuukausina sama ilmiö on tullut Eurooppaan.

Startupeissa pieni porukka tekee suuren kasvun

Suomessa on 11 yksisarvista eli yhtiötä, joiden arvo ylittää miljardi euroa sijoituksilla mitattuna. Joukossa on esimerkiksi Oura.

Suuriksi kasvaneet menestyjätkään eivät ole immuuneja markkinatilanteelle.

Pääomasijoittajat ry:n toimitusjohtaja Pia Santavirta sanoo, että startupien on nyt syytä miettiä rahoituksen riittävyyttä.

– Turvallinen rahoituksen määrä olisi 1–2 vuotta eli rahoituksen pitäisi riittää toimintaan kahdeksi vuodeksi.

Hän korostaa, että rahoitusta on nytkin erittäin hyvin saatavilla. Venture Capital -yhtiöillä on ennätysmäärä rahaa sijoitettavaksi.

– Sijoittajien nyörit ovat kuitenkin tiukemmalla ja nyt arviodaan tarkemmin, mitkä yhtöt ovat menestyjiä. Hyvillä yhtiöillä on mahdollisuus harpata eteenpäin

Laajoja irtisanomisia ei startupeista yleensä kuulu, sillä henkilökuntaa on vähän.

– Usein pienellä joukolla tehdään suuri kasvu. Teknologiayrityksen koko idea on se, että liiketoiimntamalli on skaalattava. Kasvupotentiaali ei rakennu ihmisten määrään vaan teknologiaan.

Ihmisten määrä kasvaa, kun toimipisteita tulee myös ulkomaille. Uusille markkinoille menoa saatetaan nyt jarrutella.

Suomalaiset startupit keräsivät viime vuonna kaikkien aikojen ennätyksen 1,2 miljardia euroa sijoituksia.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Startupeille kaikkien aikojen rahoituspotti: 1,2 miljardia euroa – jatkossa korkojen nousu saattaa vähentää sijoittajien riskinottohaluja