Kahta henkilöä kuljettanut vesijetti kaatui eilen lauantaina kovassa vauhdissa Helsingin edustalla, Vasikkasaaren ja Koivusaaren välissä, ja toinen kyydissä ollut, nuori mies, loukkaantui. Hänet toimitettiin sairaalahoitoon.

Vesijetillä ajettiin aaltoon veneväylän vierellä. Jetin kaatuessa molemmat kyydissä olleet sinkoutuivat veteen.

Poliisin mukaan vastaavia läheltä piti -tilanteita on ollut viime viikkoina Helsingin vesialueilla useita.

Yle Uutiset uutisoi viime keskiviikkona, kuinka vesijetteilijät temppuilivat vaarallisesti Tallinnan-laivan peräaalloissa. Merivartiosto varoitti jo tuolloin ilmiöstä.

Myös poliisi muistuttaa, että vesillä liikkuessa turvallisuudesta ja vesiliikennesäännöistä on pidettävä huolta. Poliisin mielestä moni vesijettien eli vesiskoottereiden vuokraaja ei ymmärrä, että vesiliikenneajoneuvot eivät ole leluja, vaan niillä voi saada aikaan vakavaa vahinkoa.

− Vesijetit ovat äärimmäisen tehokkaita, ja niillä pääsee todella kovaa. Harvalla riittävät taidot niiden kuljettamiseen kovassa vauhdissa, ja tilanteet ovat hengenvaarallisia, ylikonstaapeli Panu Kanniainen venepoliisista muistuttaa tiedotteessa.

Poliisin mukaan on vain ajan kysymys, milloin vastaavissa onnettomuuksissa käy pahin mahdollinen.

Lauantain pelastustehtävää johti Merivartiosto. Poliisi tutkii tapausta muun muassa liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

Lue myös:

Katso, kuinka vesijetteilijät temppuilevat Tallinnan-laivan peräaalloissa – merivartiosto vahvistaa vaarallisen ilmiön yleisyyden

Yle seurasi mukana, kun Puolassa kerättiin todisteita Venäjän sotarikoksista

Ukrainan viranomaiset ovat avanneet yli 16 000 tutkintaa Venäjän joukkojen mahdollisista sotarikoksista. Se on enemmän kuin yhden maan viranomaiset pystyvät yksin tutkimaan. Moni Euroopan maa, Puola mukaan lukien, on tullut avuksi. Historiallista on se, että todisteita kerätään samaan aikaan kun Venäjän hyökkäyssota vielä jatkuu. Tutkimuksia tehdään eri maissa yhteistyönä, rinnakkain ja osin päällekkäin.

Keski-Euroopan kaupungeissa lentotaksit ja rahtidroonit ovat pian arkipäivää

Keski-Euroopassa droonit alkavat lentää jo lähivuosina säännöllisesti kaupungeissa kuljettaen tavaroita ja ihmisiä. Sähköllä toimivat droonit voivat olla vähähiilinen vaihtoehto monissa kuljetuksissa. EU vauhdittaa kehitystä muuttamalla ilmailun lainsäädäntöä, jotta miehittämättömien ilma-alusten käyttöä voidaan lisätä turvallisessti.

Remonttikohteetkin kävisivät maaseudulla kaupaksi, niiden löytäminen vain on vaikeaa

Syrjäseuduilla on paljon tyhjiä tai vähällä käytöllä olevia kiinteistöjä, jotka eivät ole julkisessa myynnissä. Nyt kiinteistöjen tarjonta halutaan näkyväksi. Landemia-hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen vakuuttaa, että ostajat hakevat myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita maaseudulta.

Sunnuntaina ollaan yhä hellelukemissa

Ukkosia liikkui yöllä lännestä itään, ja länteen virtaa jo kuivempaa ilmaa. Sunnuntaina on idässä ukkosia, etelässä ja lännessä on laajalti aurinkoista.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Poikkeuksellisen helteinen sää on piinannut ja hellinyt suomalaisia viime viikot. Kuumalla tekee mieli keventää pukeutumista myös töissä.

Pitkät housut ja pikkutakit vaihtuvat toimistotöissä kevyempiin materiaaleihin, housujen lahkeet ja hameenhelmat lyhenevät. Mutta missä menee raja, mikä on sopivaa työpukeutumista?

Helteisenä tiistaina Helsingissä oli iltapäivälläkin lämpöasteita vielä noin 25. Toimistotyöstään kotimatkalla ollut Eliisa Sivula hyväksyisi työpaikalle puettavaksi napapaidankin. Töihin voi hänen mielestään pukeutua kuten muutenkin pukeutuisi.

– Kunhan ei tule ihan ilkosillaan tai muuten sopimattomasti.

Helsinkiläinen Sampsa Laamanen sanoo törmänneensä urallaan lähinnä vain ylipukeutujiin. Musta puku ja kravatti kuuluvat hänen nähdäkseen menneeseen aikaan. Itse hän oli helteisenä iltapäivänä pukeutunut kevyeen t-paitaan ja pellavasortseihin.

– En paljoa enempää tästä paljastaisi miehenäkään. Naisella on pikkaisen kevyempää. Kyllä jokainen itse tietää, mikä on sopivaa pukeutumista.

Helsinkiläistä Marko Kortesaloa puolestaan ei uima-asuunkaan pukeutuminen haittaisi.

– Mua ei haittaisi ollenkaan, vaikka ihmiset olisivat uikkareissa töissä. Ei se vaikuttaisi minuun asiakkaana tai sivustaseuraajana, että miten ihmiset on töissä pukeutunut.

Lapsensa kanssa liikkeellä ollut Esa Tiusanen puolestaan suosii järkevää ja siistiä pukeutumista, joka ei häiritse muita. Helsingissä asuvan Tiusasen kuuman kesäpäivän asuksi oli valikoitunut tumma pikeepaita ja pitkät housut. Niin hän sanoo yleensä töihinkin pukeutuvansa.

Naisten pukeutumista on kontrolloitu pitkään

Sopivan ja häiritsevän pukeutumisen rajoista on viime viikkoina puhuttu suoraan ja epäsuorasti.

Keskisuomalaisen päätoimittaja Pekka Mervola totesi kirjoituksessaan juhannuksen alla, että "mielenkiintoinen kysymys on, että milloin toisen ihmisen pukeutuminen voi alkaa olla häirintää tai seksuaalista häirintää".

Juhannuksen alla kansanedustaja Iiris Suomelasta (vihr.) lisättiin Twitteriin eduskunnassa salaa otettu kuva, jossa hän oli pukeutunut mekkoon. Kuvan julkaissut VKK-puolueen varapuheenjohtaja Jarno Vähäkainu sanoi saatetekstissä kokeneensa "aikamoista seksuaalista häirintää". Vähäkainulle annettiin tapauksesta porttikielto eduskuntaan.

Voiko omalla pukeutumisellaan häiritä toista? Helsingin yliopiston työelämän tasa-arvon tutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen professori Marjut Jyrkisen mukaan naisten pukeutumisen kontrolloinnilla on pitkät perinteet.

Hänen mukaansa keskustelussa on kaikuja menneiden vuosikymmenten raiskauskeskusteluista.

– Ajatuksenjuoksu saattoi kulkea jotenkin niin, että henkilö itse kerjäsi seksuaalisen väkivallan uhriksi joutumista esimerkiksi pukeutumisellaan tai liikkumalla väärässä paikassa väärään aikaan.

Samankaltaisia ajatuksia esiintyy nykypäivänäkin.

Jyrkinen muistuttaa, että edelleen saatetaan ajatella, että naisten pukeutumista täytyy rajoittaa, jotta miehet eivät joutuisi erilaisten kiusausten viettelemäksi. Jyrkisen mukaan ajattelutapa aliarvioi miehiä ja uusintaa perinteisiä sukupuolirooleja.

Ulkonäkö painaa työpaikoilla

Professori Jyrkinen tutki brittikollegansa Linda McKien kanssa johtavassa asemassa olevien naisten kokemuksia sukupuolittuneisuudesta ja seksualisoinnista työpaikoilla Suomessa ja Skotlannissa. Naisten kertomuksissa kävi ilmi, että he miettivät tarkkaan ulkoista olemustaan ja käytöstään.

– Moni kertoi, että yritti etenkin nuorempana olla antamatta vääriä signaaleja ja kontrolloi omaa tekemistään, puhettaan ja ulkoista olemustaan tarkoin. Ulkonäön nähdään ilmentävän pätevyyttä.

Ulkonäköön liittyvät odotukset ovat naisten osalta ristiriitaisia, Jyrkinen sanoo. Toisaalta oletetaan, että pukeutumisellaan tulisi osoittaa naisellisuutta ja olla viehättävä, toisaalta liian paljastavaa pukeutumista pidetään huonona.

– Lähtökohtaisesti pitäisi olla niin, että identiteettiään ja minuuttaan voisi rauhassa tuoda esiin kaikilla elämän osa-alueilla ilman tuomituksi joutumista, Jyrkinen sanoo.

Myös johtavissa asemassa olevilla miehillä ulkonäköön ladatut odotukset voivat olla jyrkkiä. Treenattu triathlonisti saatetaan nähdä kollegaansa uskottavampana.

– Voidaan ajatella, että tuo osaa pitää myös työelämän hanskassa, kun pystyy kontrolloimaan omaa kehoaankin.

Keveämpää ja väljempää

Ylen haastattelemien suomalaisten vinkit helteisten päivien työpukeutumiseen ovat selvät. Toimistotöihin päälle halutaan sujauttaa jotain kevyttä, väljää ja luonnonkuiduista valmistettua.

Suomalaisten työpukeutuminen on kesällä selkeästi rennompaa kuin talvella. Vaatteiden ei tarvitse olla erilaisia kuin muina vuodenaikoina, mutta kokonaisuutta on hyvä pohtia tarkkaan, muistuttaa henkilöstöhallinnon ammattilainen Pia Igoni.

– Tärkeää on ottaa toiset huomioon. Ei työpaikalle oikein voi pukeutua samalla tavalla kuin pukeutuisi lähtiessään kesäpäivää rannalle viettämään. On hyvä näyttää siistiltä ja asialliselta.

Igonin mukaan liika paljastavuus ja esimerkiksi vatsan näyttäminen ovat yleisesti olleet sopimatonta työpaikalle. Alusvaatteet tai uima-asu tulisi työpaikalla pitää hänen mukaansa piilossa.

– Pukeutuminen on osa käyttäytymiskulttuuria. Siinä voi tehdä itselleen karhunpalveluksen, jos pukeutuu epäasiallisesti. Osaaminen ja kyvykkyys voivat jäädä huomiotta, jos huomio kiinnittyy vääriin asioihin.

Igoni muistuttaa, että pukukoodit vaihtelevat toimialasta ja jopa työpaikasta riippuen. Kesäaikaan toimistossa työskenteleviä helpottaa usein ilmastointi. Vaikka ulkoilma on lämmintä, sisällä saattaa kaivata pitkähihaista.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Venäjän iskut ukrainalaisiin siviilikohteisiin osoittavat, ettei Venäjällä ole ollut käytössään iskuihin vaadittavia täsmäaseita. Näin arvioi sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Todennäköisesti välitön syy siviilikohteisiin osuneisiin iskuihin on se, että Venäjältä puuttuu täsmäaseita, Käihkö sanoo puhelinhaastattelussa.

– Venäjä yrittää kohdistaa iskuja rintamalinjojen taakse kohteisiin, jotka liittyvät Ukrainan sodankäyntiin – esimerkiksi asevarikkoihin, aseteollisuuteen ja öljyvarastoihin. Täsmäaseiden puutteen takia he osuvat aika lailla väistämättä myös siviilikohteisiin.

"Iskut ovat osoitus terrorista"

Siviilikohteisiin osuneet iskut ovat Käihkön mukaan merkki myös terrorista ja siitä, ettei Venäjä piittaa ukrainalaisten siviilien hengestä.

– Siviilikohteisiin osuminen ei tunnu haittaavan Venäjää. Voidaankin sanoa, että Venäjä on sodan aikana syyllistynyt aika paljon myös terroriin. Kohdistamalla iskuja siviilikohteisiin tai osumalla niihin, Venäjä yrittää pakottaa Ukrainaa polvilleen.

Toissa yönä Odessan alueella Serhiivkan kaupungissa ainakin 21 ihmistä kuoli ja kymmeniä haavoittui, kun Venäjän ohjuksia osui kerrostaloon ja vapaa-ajan keskukseen.

Maanantaina Venäjän ilmaiskussa Krementšukin kaupungissa sijaitsevaan ostoskeskukseen kuoli 18 ihmistä.

Käihkön mukaan on vaikea arvioida, ovatko iskut osuneet siviilikohteisiin vahingossa.

– Esimerkiksi Krementšukin iskussa ostoskeskuksen lähellä oli ilmeisesti korjauspaja. Todennäköisesti Venäjä on yrittänyt kohdistaa iskujaan siihen mutta on osunut ostoskeskukseen.

Venäjä on kiistänyt iskut.

– Kyllähän me tiedämme, että Venäjä on jatkuvasti ja toistuvasti syyllistynyt sodan aikana sotarikoksiin, Käihkö jatkaa.

Odessan iskuja hän arvioi näin:

– Odessassa voi olettaa, että siellä on jokin sotilaskohde lähettyvillä tai sitten Venäjä ampui kaupunkiin sen takia, että he muistuttavat Venäjän kyvystä siviilien rankaisemiseen. Kyseessä on terrori, kun Venäjä yrittää pakottaa Ukrainaa tälläkin tavoin polvilleen.

Myös Britannian sotilastiedustelu on arvioinut, että Venäjä on käyttänyt Ukrainassa ohjuksia, joilla ei pysty tekemään tarkkoja iskuja.

Britannian sotilastiedustelun mukaan Venäjällä on pulaa tarkoista ja moderneista ohjuksista. Sotilastiedustelun mukaan Krementšukin iskussa käytettiin todennäköisesti Kh-32-ohjusta, joka on päivitetty versio neuvostoaikaisesta Kh-22-ohjuksesta.

Kh-32 ei ole optimaalinen tarkkoihin iskuihin maakohteissa, varsinkaan kaupungeissa, Britannian sotilastiedustelu toteaa.

Lue täältä tuoreimmat tiedot Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa

Lisää aiheesta:

Venäjä teki ohjusiskun Krementšukin kaupunkiin Ukrainassa – isku osui täpötäyteen ostoskeskukseen, useita kuoli ja haavoittui

Espoon Hanasaaren parkkipaikalla kiinteäsiipinen drooni nousee ilmaan ja suuntaa vajaan tunnin lentomatkan päässä sijaitsevaan Tallinnaan. Kyseessä on EU:n rahoittama testilento, jossa selvitetään, miten hyvin maasta etänä ohjattava drooni ja sitä lähellä seuraava miehitetty lentokone pystyvät tekemään matkan turvallisesti perille.

EU on havahtunut miehittämättömän ilmailun nopeaan lisääntymiseen, ja uudistaa nyt lainsäädäntöä, jotta toiminta olisi turvallista.

Ensi vuonna tulee voimaan EU:n U-space-asetus, joka mahdollistaa suurempien drooni-liikennemäärien automaattiohjauksen. Tällöin kaupunkeihin ja varsinkin lentoasemien läheisyyteen voidaan perustaa ilmatilavyöhykkeitä, jotka on tarkoitettu droonien lentämiseen turvallisesti ja valvotusti.

Se on edellytys, jotta esimerkiksi rahtidroonit ja lentotaksit voivat aloittaa toiminnan kaupunkialueilla. Sähköllä toimivat droonit voivat olla vähähiilinen vaihtoehto monissa kuljetuksissa.

– Silloin kun liikennetiheys kasvaa isommaksi ja halutaan lentää näköyhteyden ulkopuolella esimerkiksi kaupunkialueella, tarvitaan U-space-ilmatilaa, jotta drooneja voidaan estää törmäämästä toisiinsa, sanoo EU:n rahoittaman GOF2.0-projektin suomalainen lentoturvallisuusvastaava Jonas Stjernberg.

EU varautuu siihen, että tavarankuljetuksista yhä suurempi osa hoidetaan lähivuosina miehittämättömillä ilma-aluksilla ja tulevaisuudessa myös ihmisten kuljettaminen tulee mahdolliseksi. Esimerkiksi Pariisin kesäolympialaisissa vuonna 2024 useat lentotaksiyritykset aikovat kuljettaa matkustajia Charles de Gaullen ja Le Bourget’n lentokenttien sekä kisapaikkojen välillä, tosin aluksi mukana on myös lentäjä.

Yhdysvaltalainen Joby Aviation arvioi, että sen operoima matka lentotaksilla tulee maksamaan saman kuin taksimatka autolla.

Toiminta edellyttää, että droonien on kyettävä lentämään samassa ilmatilassa muiden ilma-alusten kanssa turvallisesti, mutta myös tehokkaasti.

GOF2.0-projektissa testataan järjestelmiä ja menetelmiä, joilla drooni-ilmaliikennettä voidaan Euroopassa lisätä nykyisestä.

Tehtävä on haastava. Droonit eroavat teknisiltä ominaisuuksiltaan miehitetyistä ilma-aluksista. Ne kykenevät suorittamaan erilaisia liikkeitä, ne voivat pysähtyä ja lähteä nousemaan vaikkapa pystysuoraan, toisin kuin perinteiset lentokoneet.

Virtuaalisilla kuplilla vältetään törmäykset

U-space-ilmatilan perustamisen jälkeen droonilla lentäminen on merkittävästi nykyistä tarkemmin säädeltyä.

Lentäjän on ennen lennon aloittamista otettava yhteyttä ilmatilavyöhykettä valvovaan palveluntarjoajaan. Järjestelmän on hyväksyttävä lentosuunnitelma, ja vasta sen jälkeen kone voi nousta ilmaan. Vastaavanlainen lupa vaaditaan nykyisin lentokentältä lähtevältä lentokoneelta.

Lentoluvan saanut drooni lähettää jatkuvasti sijaintitietoa järjestelmään, joka seuraa ja valvoo lentoliikennettä alailmatilassa.

– Alkuvaiheessa droonit lentävät muutaman sadan metrin korkeudessa, mutta laitteiden ja tekniikoiden kehittyessä voidaan nousta korkeammallekin, sanoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ilmailusta vastaava johtaja Jari Pöntinen.

Mikäli toinen kone tulee liian lähelle, järjestelmä varoittaa lentäjiä ja tarvittaessa käskee tekemään muutoksia lentoreitteihin. Tätä kutsutaan virtuaaliseksi kuplaksi, jossa ilma-alusten on pidettävä vähimmäisetäisyys.

Mitä suuremmaksi kupla tehdään, sitä vähemmän alueelle mahtuu ilma-aluksia. Toisaalta pienempi välimatka toiseen koneeseen voi heikentää turvallisuutta, kun reagointiaika lyhenee.

Myös gps-signaalin katkeaminen voi olla kohtalokasta ruuhkaisessa liikenteessä. Droonit käyttävät lähinnä 4G- ja 5G-matkapuhelinverkkoja sijaintitiedon lähettämiseen.

Miehitettyjä lentoja johtava lennonjohtaja huomaa omalta päätteeltään, jos drooni ja lentokone ovat vaarassa joutua liian lähellä toisiaan. Lennonjohtaja ei johda yksittäisen droonin lentämistä, mutta hän voi tarvittaessa sulkea ilmatilan, eli määrätä kaikki ilmatilavyökkeellä olevat droonit laskeutumaan maahan. Droonien lento keskeytyisi esimerkiksi matkustajakoneen lähestyessä kenttää.

Oulussa testataan pian laboratorionäytteiden kuljettamista drooneilla

Myös Suomessa droonien käyttö hyötykuljetuksiin on lisääntymässä. Pääkaupunkiseudulla toimiva kuljetusyhtiö Wing aloitti viime vuonna makeistehtaan valmistamien suklaiden ja leipomotuotteiden lentokuljetukset drooneilla.

Seinäjoella puolestaan valmistellaan rahtikuljetusten aloittamista Euroopasta miehittämättömillä lentokoneilla.

Oulun seudulle on tulossa Suomen ensimmäinen droonien lennonjohdon testialue. Drolo-projektissa selvitetään, voitaisiinko esimerkiksi Hailuodon saarelta kuljettaa drooneilla laboratorionäytteet mantereelle Ouluun tutkittavaksi. Samalla selvitetään droonien käytön lisäämistä lentoaseman lähialueella ja satamassa.

Oulun testialueelta saatavia malleja on mahdollista hyödyntää, kun droonien käytön lisäämistä suunnitellaan esimerkiksi Helsingissä tai Tampereen seudulla.

Kehitteillä oleva alailmatilan droonien liikenteenohjausjärjestelmä toimii automaattisesti. Digitalisoituminen etenee myös perinteisen ilmailun puolella, kun lähivuosina Suomessakin otetaan käyttöön esimerkiksi ensimmäiset etälennonjohtokentät.

– Ehkäpä tulevaisuuden ilmaliikenteen ohjauskonsepti on sellainen, että ihminen voi aina puuttua tilanteeseen, mutta yhä enemmän lento-operaatioita automatisoidaan, pohtii Jonas Stjernberg.

Suomi on muuttamassa ilmailulainsäädäntöä

EU-asetus ei velvoita jäsenmaita perustamaan U-space-ilmatiloja, jos sellaiselle ei ole tarvetta.

Suomi on muuttamassa kansallista ilmailulainsäädöntöä niin, että U-space-ilmatilojen perustaminen tulee mahdolliseksi. Lakiehdotuksen mukaan liikenne- ja viestintävirasto Traficom voisi perustaa tällaisen ilmatilan enintään kolmeksi vuodeksi. Lain on tarkoitus tulla voimaan tammikuussa 2023.

Alueen perustaminen merkitsee rajoituksia myös harrastuslentämiselle.

– Siinä tulee vaatimuksia sekä miehittämättömälle että miehitetylle ilmailulle, ja täytyy pystyä täyttämään ilmatilan vaatimuksia, jos siellä mielii lentää, sanoo liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ylitarkastaja Esa Stenberg.

Harvassa droonissa on vielä paikkatietoa lähettäviä laitteita, mikä on vähimmäisedellytys lentämiselle U-space-ilmatilassa.

Voit keskustella aiheesta 4.6. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Oulun seudulle tulee Suomen ensimmäinen droonien lennonjohdon testausalue – kaupunkiin rakennetaan oma ilmatila

Ovatko lentotaksit ilmailun tulevaisuutta? Helikopterin ja lentokoneen yhdistävät ilma-alukset tuovat nopeat yhteydet syrjäkylille

Ehkä jo ensi vuonna droonit kuljettavat Euroopasta tilatut paketit Seinäjoelle ja takaisin – brittiläis-bulgarialainen yritys luo lentoverkostoa, johon kuuluu myös Suomi

Paketit kulkevat tulevaisuudessa drooneilla – Pyhtäällä testataan, miten ne saadaan samaan ilmatilaan turvallisesti muun lentoliikenteen kanssa

1) Työntekijät maataloudessa ovat matalasti koulutettuja, pitääkö paikkansa?

Omaa osaamista kehitetään nykyään jatkuvasti, ja se näkyy myös maataloudessa. ProAgria Etelä-Savon yritysasiantuntija ja työnohjaaja Minna Laitinen näkee, että etenkin nuoret kouluttautuvat yhä enemmän.

– Alan opintojen, kuten agrologin tai agronomin tutkintojen lisäksi haetaan myös muuta osaamista tilalla työskentelyn tueksi, Laitinen toteaa.

Myös emäntä ja sosiaalisen median vaikuttaja Anna Länsisalmi-Keisala on päätynyt maitotilalle eri koulutustaustasta huolimatta.

– Itse olen koulutukseltani tradenomi. Se kuitenkin tukee muissa tilan töissä ja esimerkiksi sometyössä, kun kerron arjestamme sosiaalisessa mediassa, Länsisalmi-Keisala toteaa.

Laitisen mukaan monipuolisesta koulutuksesta ja kokemuksesta on maataloudessa hyötyä.

– Maataloustuottajat ovat usein monitaitoisia, sillä heidän on tiedettävä työssään niin biologiasta kuin johtamisesta.

Maatalous kehittyy nopeasti. Minna Laitinen toteaa, että itsensä johtamisen taito edistää sopeutumaan kehitykseen ja auttaa näkemään mahdollisuuksia eteen tulevissa muutoksissa.

2) Tilojen koot ovat Suomessa suuria, totta vai tarua?

Tilojen keskikoko Suomessa oli viime vuonna 51 hehtaaria. Luonnonvarakeskuksen yliaktuaari Jaana Kyyrä toteaa, että tilakoot kotimaassa ovat osittain varsin isoja verrattuna Eurooppaan, jossa on suurien lisäksi hyvin pieniä tiloja.

Kyyrä kertoo tämänhetkisen kehityksen ja tehokkuuden ohjaavan tilojen koon kasvuun Suomessa.

– Esimerkiksi uudet työkoneet ovat kalliita. Tarvitaan isompia tuotantoaloja, jotta saadaan tulot ja menot tasapainoon.

Keisalan tilalla on 150 lehmää ja melkein saman verran nuorta karjaa. Anna Länsisalmi-Keisala kertoo tunnistavansa ne nimeltä, sillä jokainen eläimistä on yksilö.

– Jos vaikka mietitään isoa työporukkaa, niin kyllä senkin jäsenistä jokaisen oppii tuntemaan, kun työskentelee yhdessä joka päivä. Minulle lehmät ovat työkavereita, Länsisalmi-Keisala hymyilee.

3) Maatiloilla työvälineinä on talikko ja lypsyjakkara?

Lypsyjakkaran sijaan maitotiloilla on nykyään käytössä automatisoituja lypsyrobotteja. Anna Länsisalmi-Keisala kertoo, että lehmät haluavat käydä lypsyllä monta kertaa päivässä.

– Joku haluaisi käyädä vaikka 20 kertaa, kun se tietää saavansa sieltä herkkuja, hän naurahtaa.

Jos lehmä on käynyt päivän aikana lypsyllä riittävän monta kertaa, tunnistin kaulassa ilmoittaa siitä robotille ja se päästää lehmän pois.

Länsisalmi-Keisala toteaa lehmien tottuneen hyvin robotin käyttöön ja kertoo sen säästävän aikaa itse lypsämisestä. Säästynyt aika kuluu eläinten hyvinvoinnin varmistamiseen ja tarkkailuun, että navetassa kaikki toimii.

Älymaatalous hyödyntää maataloudessa nykyaikaisia digitaalisia järjestelmiä ja antaa työkaluja tilan johtamiseen. Järjestelmät ovat yleistyneet suomalaisilla maatiloilla niiden kannattavuuden myötä.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun älymaatalouden asiantuntija Konsta Sarvelan mukaan teknologian hinta kuitenkin hidastaa sen käyttöönottoa.

– Teknologia on vielä melko arvokasta, mutta esimerkiksi automaattiohjatut traktorit ovat jo aika yleisiä eivätkä vain isojen tilojen laitteita.

Älymaatalouden tarkoituksena on vähentää tilallisen työkuormaa ja tarjota mitattua tietoa, jonka perusteella voi miettiä kannattavien ratkaisujen tekoa.

Israelin armeija ilmoitti lauantaina, että se on ampunut alas kolme libanonilaisen Hizbollah-järjestön lennokkia.

Israelilaisen sotilaslähteen mukaan lennokit havaittiin pian. Ne eivät kantaneet aseita eivätkä siten aiheuttaneet vaaraa, armeijalähteet lisäävät.

Israel pitää Iranin tukemaa Hizbollah-ryhmää vakavimpana välittömänä uhkanaan.

Lennokit olivat matkalla Välimerellä sijaitsevalle Karishin kaasukentälle, jonne Israel rakensi kesäkuussa kaasunporauslautan.

Israelin mukaan kaasukenttä sijaitsee sen kansainväisesti tunnustetuilla aluevesillä. Libanon vuorostaan väittää, että kenttä on kiistellyllä vesialueella, joka kuuluu Libanonille.

Yhdysvallat välittäjänä Israelin ja Libanonin merirajakiistassa

Hizbollah on vahvistanut lähettäneensä lennokkeja kaasukentälle. Järjestön mukaan lennokkeja käytettiin tiedusteluun.

– Tehtävä on suoritettu ja viesti saatiin toimitettua perille, järjestön lausunnossa todetaan.

Hizbollahin arvellaan pyrkineen vaikuttamaan lennokeillaan Libanonin ja Israelin välisiin merirajaa koskeviin neuvotteluihin, joissa Yhdysvallat toimii välittäjänä.

Israelin puolustusministeri Benny Gantz sanoo, että Hizbollahin toimet estävät Libanonin hallintoa pääsemään neuvotteluissa sovintoon.

Yhdysvallat kertoi viime viikolla käytyjen edellisten neuvotteluiden sujuneen tuloksellisesti ja osapuolten lähentyneen toisiaan.

Yhdysvallat aikoo olla tulevina päivinä ja viikkoina yhteydessä osapuoliin.

Lauantaina Libanonin pääministeri Najib Mikati kertoi lehdistölle, että Libanonin korviin on kantautunut rohkaisevia tietoja koskien merirajakiistaa. Mikati kieltäytyi toistaiseksi kertomasta tarkempia yksityiskohtia ennen kuin maan hallinto saa virallisen vastauksen ehdotukseensa.

Kesä 2022 tuoksuu ihmeelle, toivolle ja odotukselle. Pihoilla kukkivat omenapuut.

– Yksi, kaksi, kolme, neljä, viisi ja kuusi.

Hildan äiti Saara Tolonen asettelee kynttilän kerrallaan vaaleanvihreään prinsessakakkuun.

– Kuusi vuotta sitten lääkärit sanoivat, että sinä elät vain muutaman päivän. Mutta tässä sitä ollaan, kuusivuotias eskarilainen. Vai mitä muru, oletko sinä kuusi?

Tänään Hilda Aino Lyydia Tolonen on puettu vihreään prinsessamekkoon. Hän katselee kynttilöitä vaaleanpunaisessa syöttötuolissa - siinä, jonka äiti lupasi tyttärelleen, jos tämä ikinä oppisi istumaan.

Hilda näyttää nyökkäävän.

Hänellä on kromosomihäiriö Trisomia 18, hän on vaikeasti kehitysvammainen ja erittäin infektioherkkä. Ennen koronaa Hilda sairasti keuhkokuumeita tiuhaan ja vietti sairaalassa viikon tai pari lähes joka kuukausi.

Vain yksi kymmenestä trisomialapsesta selviää ensimmäisestä elinvuodesta.

– Hildan kuudes syntymäpäivä tuntuu aika uskomattomalta. Aika on mennyt nopeasti, mutta onhan siihen mahtunut todella paljon kaikenlaista. En sanoisi, etten päivääkään vaihtaisi pois, Saara muistelee.

Korona oli erityinen uhka

Kun kuvasimme Perjantai-dokkaria Hilda älä kuole kaksi ja puoli vuotta sitten, kevättalvella 2020, olimme kaikki todella peloissamme. Korona lähestyi Suomea ja infektioherkälle Hildalle se oli erityisen suuri uhka.

Tolosen uusperheeseen kuuluivat silloin Saaran pojat Anton, Samuel ja Daniel, Jukan tytär Iida sekä Saaran ja Jukan yhteiset lapset Hilda ja Iisak.

Viimeisenä kuvauspäivänä koululaiset tulivat kotiin uutisen kanssa: koulut suljettaisiin seuraavalla viikolla. Saara-äiti odotti viimeisillään perheen seitsemättä lasta. Oli selvää, että hänen olisi lähdettävä synnyttämään yksin.

Kesällä 2022 “koronavauvoja” on kaksi, kaksivuotias Selma ja puolivuotias Sylvi. Pahimmat pelot koronasta eivät ole toteutuneet, päinvastoin.

– Hildan näkövinkkelistä korona on ollut hyvä asia, Jukka Tolonen summaa.

Maskin käyttö on siunaus

Keväällä 2020 perhe bunkkeroitui tiiviisti kotiin piiloon koronaa. Jukka jäi pois fysioterapeutin työstään, ja lapset kävivät kotikoulua. Saara on koulutukseltaan varhaiskasvatuksen opettaja.

Kaikki kontaktit perheen ulkopuolisiin jäseniin karsittiin pois, sisäharrastukset vaihtuivat ulkoharrastuksiin eikä kotiin päästetty vieraita.

– Jos jossakin on virus tarjolla niin Hilda imaisee sen takuulla. Siksi maskin käyttö on ollut meille siunaus, Jukka kertoo.

Perheessä on Hildan vuoksi oltu aina tarkkoja puhtaudesta. Koronan pelko pakotti entistäkin pidemmälle. Nyt vaatteet vaihdetaan ja matkapuhelimet sekä älykellot desinfioidaan kotiin tultaessa.

– Näitä asioita ei tullut ajatelleeksi ennen koronaa, mutta ne ovat osoittautuneet hyvin tehokkaiksi käytännöiksi. Hilda oli terveenä ensimmäistä kertaa monta kuukautta peräkkäin sen jälkeen, kun korona alkoi maaliskuussa.

Seuraavan vuoden tammikuussa Hilda oli kasvanut pituutta 10 senttiä.

– Me olemme tajunneet, ettei meidän ole pakko ottaa kaikkea viruskuormaa seiniemme sisään. Se on ihmeellistä, että näinkin voi elää, Saara hymyilee.

Kävelyteline ja töitä tauotta

Kun sairaalakierre on ollut katkolla yli kaksi vuotta, ihmeitä riittää: Hilda on oppinut istumaan, seisomaan tuettuna ja tukeutumaan käsiinsä.

– Nyt Hilda sai kävelytelineen, jonka avulla hän voi harjoitella askelten ottamista. Sitä ei olisi voinut kuvitellakaan ennen koronaa, Jukka kiittelee Hildaa korona-aikana etäohjeistanutta fysioterapeuttia.

Koronan pitkittyessä Jukka palasi töihin vietettyään yli neljä ensimmäistä kuukautta kotona - mutta tällä kertaa hän sai tehdä töitä tauotta.

– Ennen koronaa Jukka saattoi olla viikon kuukaudessa pois töistä sairaalassa Hildan kanssa, Saara muistuttaa.

Jukka käyttää tehokkaimpia mahdollisia maskeja töissä ja toivoo myös asiakkaiden käyttävän maskeja. Itse hän aikoo jatkaa maskinkäyttöä myös kaupassa.

– Ymmärrän ihmisten tuskan maskien kanssa, mutta meillä se hyötysuhde on niin hyvä, että aiomme jatkaa edelleen. On vaan niin mahtavaa, että saamme olla terveenä, Jukka iloitsee.

Sisaruksilta valtavasti uhrauksia

Ilmassa on kesällä 2022 myös huolta. Rajoitukset väistyvät, uusia virusvariantteja odotetaan saapuvaksi, eikä kukaan osaa ennustaa syksyä.

– Nyt kun rajoitukset on purettu, pelottaa taas enemmän. Jotkut ihmiset vähättelevät Hildan tilannetta. He eivät ymmärrä millaista on katsoa lasta sairaalasängyn vieressä ja miettiä, mitä seuraavaksi tapahtuu, Saara sanoo.

Syksyllä Hildan esikoulu alkaa todennäköisesti kotiopetuksena erityisopettajan kanssa.

Myös muut lapset ovat olleet kotikoulussa silloinkin, kun heidän luokkakaverinsa palasivat pulpetteihin. Yksi katraasta muutti mummolaan voidakseen käydä koulua luokkansa kanssa. Keväällä kaikki kävivät koulua koulussa, mutta kotiin ei edelleenkään voi kutsua kavereita.

Jukka muistuttaa, ettei korona ole ollut Tolosen perheelle pelkästään hyvä asia, ennemminkin melkoista painetestausta.

– Korona on vaatinut Hildan sisaruksilta ihan valtavasti uhrauksia, eikä tämä meille vanhemmillekaan ole helppoa ollut. Mutta Hildan näkövinkkelistä oikein hyvä.

Luen myös Hildasta vuosina 2018 ja 2020 tehdyt jutut:

Pikku Hildan ei pitänyt elää: “Edelleenkin jotkut lääkärit sanovat, että kohta Hilda kuolee – se vaikeuttaa hoitojen ja avun saamista”

Hilda-vauva elää ja voi hyvin vastoin ennusteiden: ”Me uskoimme, kun lääkärit sanoivat Hildan kuolevan” Saara Toloselle ehdotettiin aborttia 20. raskausviikolla. Kun Hilda-vauva syntyi, hänelle luvattiin elinaikaa vain kahdesta päivästä pariin viikkoon. Tällä viikolla tyttö täytti vuoden ja 10 kuukautta.

Koronarajoitusten ja etätöiden aiheuttama hiljaiselo vaatekaupoissa on päättynyt.

– Olemme tosi onnellisia, että asiakkaat ovat kevään aikana palanneet. Selvästi on ollut tarvetta ostaa sekä arkeen että juhlaan sopivia vaatteita ja kosmetiikkaa. Paluu on jatkunut alennusmyynneissä. Piikkiä myyntiin on tullut tässä ensimmäisinä viikkoina selvästi, sanoo Sokosten ketjujohtaja Sanna Mäenpää.

Kauppa on käynyt jo takavuosien tahtiin.

– Vaatekauppa on kivunnut koronaa edeltävälle tasolle urheilukauppapainotteisesti, sanoo Muoti- ja urheilukauppa ry:n toimitusjohtaja Veli-Matti Kankaanpää.

Ostoksille on lähdetty nimenomaan kivijalkakauppoihin. Muodin osalta verkkokauppa on ollut kevään aikana jopa laskussa.

Helsingin keskustan Sokoksessa jo aamusta ostoksilla olleet asiakkaat vahvistavat ilmiön. Eedit Leinonen on tullut etsimään alennusmyynneistä kesämekkoja ja housuja.

– Verkko-ostoksista ei ikinä tiedä sopivatko vaatteet. On paljon parempi kokeilla paikan päällä, Leinonen sanoo.

Omaa ostosprojektiaan käynnisteli myös Kaarina Komu.

– Etsin häihin pukua tai mekkoa. Ensimmäistä kertaa läksin katselemaan, mutta onneksi on vielä muutama viikko aikaa löytää jotakin. Tuntuu oikein kivalta olla liikkeissä ostoksilla.

Viime viikkoina kysyntä on ollut kovinta helle- ja juhlavaatteille.

– Ihan selvästi hellesää näkyy ja se, että ensimmäistä kertaa pitkään aikaan on todella paljon juhlia, Sokoksen Mäenpää sanoo.

Korona-aika kotoilun ja etätöiden merkeissä jätti kuitenkin pukeutumiseen jäljen.

– Pukeutuminen on siirtynyt rennompaan tyyliin. Esimerkiksi juhlamekon kanssa voi nyt pitää vaikka tennareita. Kosmetiikassakin menevät parhaiten nyt sellaiset "helposti huolitelluksi" tuotteet.

Vaatteiden ja kenkien hinnat nousevat talvella

Kevään aikana kiihtynyt inflaatio ei ole alan asiantuntijoiden mukaan ehtinyt iskeä vielä koko voimallaan muotikauppaan.

– Pahin vaatteiden ja kenkien hintojen nousu ajoittunee syksyyn ja ensi talveen, sanoo Muoti- ja urheilukaupan yrityksiä edustava Kankaanpää.

Syynä on se, että hankintaketjut ovat vaatteissa ja kengissä pitkiä. Mäenpää vahvistaa asian.

– Nämä tuotteet pitää ostaa jo vuottakin etukäteen. Ne tuotteet mitä tällä hetkellä myydään, on hinnoiteltu jo ennen tämän kevään epävarmuuksia.

Nousupaineita kuitenkin on, koska energia- ja kuljetuskustannusten lisäksi myös raaka-aineet ovat kallistuneet.

– Puuvillan hinta on kivunnut vuodessa 70 prosenttia ja öljyjohdannaisten tekstiilikuitujen hinnat jopa tätäkin enemmän, Kankaanpää sanoo.

Tieto tulevasta innosti shoppailuasiakkaita.

– Hyvä vinkki! Tulin ostamaan kesävaatteita, mutta kannattaisikin ostaa myös syksyä varten villavaatteita... Nehän on nyt aika hyvässä alennuksessä, sanoo Tiina Krigsman.

– Jos hyviä löytöjä tulee, niin kyllä varmaan syksyllekin valmiiksi voisi jotain ostaa, toteaa myös Eedit Leinonen.

Tutkija ei usko muodin kuluttamisen palaavan enää entiselleen

Viime vuosina etenkin pikamuodin ympäristöhaitoista ja vastuullisuudesta on puhuttu paljon. Trendien seuraamisen sijaan on suositeltu vaatteiden pitkäaikaista käyttöä ja kierrättämistä.

Muotikaupan myynnin paluu koronaa edeltäville tasoille herättää kysymyksen – onko mitään opittu?

Kuluttajatutkimusta vastuullisesta muodista tehnyt Aalto-yliopiston tutkijatohtori Linda Turunen on toiveikas.

– En oikein usko, että kuluttajat palaavat enää kertakäyttöiseen ja yltiöpäiseen ostamiseen, hän sanoo.

– Uskoisin, että useimmissa on kotoilu- ja etätöiden aikana tapahtunut muutos. Kun on ensin tyhjennetty kodit hyllynlämmittäjistä ja kaapintäyttäjistä, niin ei sellaista heti halua takaisin. Samalla on havahduttu, että trendikkyyttä tärkeämpää on vaatteiden mukavuus ja monikäyttöisyys.

Ostointoa voi Turusen mielestä selittää paljon se, että monilla on aitoa vaatekaapin päivittämisen tarvetta.

– Se, että pieneksi tai tarpeettomaksi jääneitä laitetaan kiertoon tarkoittaa tietysti sitä, että joskus uuttakin on ostettava tilalle. Uskon myös, että ostoksia tehdä nyt harkiten jo talouden epävarmuudenkin takia. Ei siis ihme jos alennusmyynnit houkuttelevat.

Hirvittääkö hintojen nousu? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 3.7.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Maksuton poistotekstiilien keräyskokeilu on käynnistynyt Oulussa "lupaavasti" – tavaroiden joukkoon eksyy kuitenkin yhä sinne kuulumatonta

Konkurssikypsä Revlon ajautui syöksykierteeseen – ikoninen meikkiyhtiö jäi pienempien brändien jalkoihin

Tältä näyttää muodin tulevaisuus: valmistuneet opiskelijat inspiroituvat Britney Spearsin karkkimaailmasta, suomalaisesta mytologiasta ja alppihiihdosta

Sami Sykkö: "Tämä on ollut kauhujen vuosi muotikaupoille" – kaupunkikeskustojen elinvoima hiipuu, mutta ravintolat selviytyneet odotettua paremmin

Hellettä on piisannut ympäri Suomea juhannuksen jälkeisellä viikolla. Kesän toistaiseksi korkein lämpötila mitattiin tiistaina Porin lentoasemalla: 32,9 astetta. Lauantain korkein lämpötila jäi asteen verran tiistaina mitatusta ennätystä. Heinolassa mittari näytti 31,9 astetta.

Huomennakaan lämpöennätys tuskin enää rikkoutuu. Ylen meteorologi Anne Borgström kertoo, että yön aikana Suomeen virtaa lännestä kuivempaa ilmaa.

Tukala ilma siis väistyy, vaikka hellettä on yhä laajalti. Vain Itä-Suomessa koetaan enää yli 30 asteen lämpötiloja sunnuntaina.

– On selvästi helpompi olla, kun tukaluus on hävinnyt ja ilma on kuivempaa. Eikä ole niin hiostavaa, Borgström kuvailee.

Lauantain ja sunnuntain vastaisena yönä liikkuu ukkoskuuroja lännestä itään. Huomenna nuo ukkoskuurot ovat Päijänteen itäpuolella: aamulla itä-Suomessa ja illalla itärajalla.

Tiistain jälkeen helteet ovat hetkeksi ohi

Maananantaina Suomeen virtaa taas lämmintä ilmaa. Hellettä on laajalti. Länsirannikolla voi tulla jokunen sadekuuro.

Tiistaina tapahtuu tuntuvin muutos säässä. Silloin lämpötilat jäävät lännessä paikoin kahteenkymmeneen asteeseen. Säästä tulee epävakaista.

– Tiistain jälkeen helteet ovat näillä näkymin ohi joksikin aikaa, Borgström sanoo.

Loppuviikosta lämpötilat ovat 20 asteen paikkeilla.

Leikkipaikalta kuuluu ukrainankielistä laulua, kun pikkubussi kaartaa entisen kasarmirakennuksen pihalle Puolan pääkaupungin Varsovan ulkopuolella.

Lapset laulavat euroviisut voittanutta ukrainalaiskappaletta. Rakennus on vanha, mutta pihalle on pystytetty upouusia keinuja. Vanha kasarmi on nyt ukrainalaispakolaisten majapaikka.

Pikkubussista kiipeää ulos vapaaehtoisia, jotka ovat tulleet taltioimaan pakolaisten kokemuksia Venäjän hyökkäyssodasta.

Tarkoituksena on löytää Ukrainasta paenneita antamaan lausuntoja Venäjän mahdollisista sotarikoksista tai rikoksista ihmisyyttä vastaan.

Tutkijat alkavat kiertää pihapiirin rakennuksia ja koputtaa ovia huone kerrallaan.

Yhdestä huoneesta tulee ulos Kiovasta heti sodan alussa paennut Olena Bražnyk.

Hän haluaa kertoa tarinansa. Tšunja-koira jää huoneeseen. Sotapakolainen sekin.

Bražnyk todisti ensimmäisiä iskuja Kiovaan.

Hän saa eteensä 46-kohtaisen lomakkeen, jossa kysytään mitä Venäjän aiheuttamista tuhoista tai iskuista todistaja ehti nähdä.

Paenneilta kysytään kohtaamisista venäläissotilaiden kanssa: mitä he tekivät siviileille ja näiden omaisuudelle? Miten he puhuivat paikallisväestölle? Oliko ryöstelyä?

Bražnyk alkaa täyttää lomaketta.

– Ehkä syyllisiä ei saada tuomittua kansainvälisissä tuomioistuimissa, mutta uskon, että tieto auttaa tuomitsemaan heidät ainakin ihmisten mielissä, Bražnyk sanoo jätettyään lausuntonsa.

Ukrainan viranomaiset ovat tähän mennessä avanneet yli 16 000 tutkintaa Venäjän joukkojen mahdollisista sotarikoksista. Se on enemmän kuin yhden maan viranomaiset pystyvät yksin tutkimaan.

Moni Euroopan maa ja kansainvälinen rikostuomioistun ICC ovat tulleet avuksi. Ranska on lähettänyt Ukrainaan rikospaikkatutkijoita.

Historiallista on se, että todisteita kerätään samaan aikaan kun Venäjän hyökkäyssota vielä jatkuu. Tutkimuksia tehdään eri maissa yhteistyönä, rinnakkain ja osin päällekkäin.

Pakolaiskeskuksessa haastatteluja tekevä Pilecki-instituutti toimii Puolan hallituksen alaisuudessa, mutta ei tee varsinaista rikostutkintaa.

Instituutti tallentaa siviilien kokemuksia ensisijaisesti tutkijoita ja historiankirjoja varten, mutta tekee tiivistä yhteistyötä Puolan syyttäjäviranomaisen kanssa. Merkittävimmät lausunnot vinkataan eteenpäin Puolan viranomaisille virallista tutkintaa varten.

Myös Bražnyk on mahdollinen todistaja, kun hänen yhteystietonsa ja kokemuksensa on nyt saatu taltioitua.

Pakolaisten kokemusten kerääminen on hidasta ja sattumanvaraista. Vanhan kasarmin pakolaiskeskuksessa vain muutama haluaa tulla antamaan lausunnon. Moni kokee, ettei heillä ole mitään kerrottavaa.

Sitten pakolaiskeskuksen toisesta rakennuksesta löytyy kaksi henkilöä, jotka ovat nähneet sodan niin läheltä, että heillä on kännyköissään näyttää ruumiskuvia taisteluista.

Tunnen venäläisten ajattelua. Heitä ei kiinnosta siviilien kohtalo, he ampuivat minne sattuu. Mahammad Jahangorinov

Mustafa Kahraman ja Mahammad Jahangorinov ovat keskuksen harvoja miesasukkaita. Yleisen liikekannallepanon vuoksi ukrainalaiset 18–60-vuotiaat miehet eivät saa lähteä maasta, minkä vuoksi pakolaiset ovat valtaosin naisia ja lapsia.

Kahraman ja Jahangorinov olivat ennen sotaa Ukrainassa asuvia ulkomaalaisia siviilejä.

Sota teki heistä vierastaistelijoita. Molemmat miehet lähetettiin sodan alussa puolustamaan Kiovan lähialueita, Butšaa ja Irpiniä. Molemmissa Kiovan lähikaupungeissa kuoli myös siviilejä.

Entisestä neuvostotasavallasta Azerbaidžanista kotoisin oleva Jahangorinov puhuu loistavaa venäjää ja hyvää englantia. Hän opiskeli Kiovassa yliopistossa sodan syttyessä, mutta on asunut myös Venäjällä. Hän halusi jäädä puolustamaan Ukrainaa.

– Tunnen venäläisten ajattelua. Heitä ei kiinnosta siviilien kohtalo, he ampuivat minne sattuu, Jahangorinov kertoo kokemuksistaan venäläisjoukkoja vastaan.

Turkkilainen Kahraman oli sodan alettua käymässä Turkissa, mutta palasi taistelemaan. Perheen kotiin Sumyyn lähellä Venäjän rajaa ei enää päässyt, kun Venäjän hyökkäsi pohjoisesta.

Hänen ukrainalainen vaimonsa ja pariskunnan kaksi lasta jäivät keskelle hyökkäystä. He olivat Kahraminin mukaan yli kuukauden pommisuojassa piilossa.

Kahraman oli sen ajan puolustamassa Kiovan lähialueita. Hän kertoo nähneensä Butšassa ja Irpinissä lukuisia Venäjän tappamia siviiliuhreja. Uhrien auttaminen oli vaikeaa.

– Emme voineet tarkistaa, olivatko he elossa. Uhreihin oli piilotettu miinoja, Kahraman sanoo.

Venäläisjoukot miinoittivat Kiovan lähialueet ennen vetäytymistään huhtikuun alussa. Kansainväliset järjestöt arvioivat raivaamisen vievän vuosia.

Siellä oli paljon nuoria venäläisiä, joille komentajat sanoivat, että kyseessä on sotaharjoitus. Mustafa Kahraman

Turkkilaisen vierastaistelijan mukaan Venäjän joukkojen yksi taisteluetu Kiovan lähialueilla oli se, etteivät he yrittäneet välttää Ukrainan tavoin siviilikohteiden pommitusta. Kohteeksi joutuivat myös koulut ja asuintalot, joiden kellareissa oli siviilejä pommisuojissa.

Hän ottaa kännykkänsä esiin ja alkaa näyttää kuvia Butšan taisteluista. Yhdessä kuvassa näkyy neljän hyvin nuoren venäläissotilaan silvotut ruumiit. Yhdeltä puuttuu koko alaruumis.

Kahraman kertoi heidän tappaneen venäläiset panssarivaunuun, koska nämä eivät suostuneet tulemaan ulos antautumiskäskystä huolimatta. Hänen mukaansa moni venäläinen ei tiennyt, miten toimia rintamalla.

– Siellä oli paljon nuoria venäläisiä, joille komentajat sanoivat, että kyseessä on sotaharjoitus.

Kahramanin mukaan he löysivät useita venäläisiä rintamakarkureita metsistä ja muualta piileskelemästä.

Puolalaisille miesten todistus on kiinnostava, vaikka miehet toimivat sotilaina.

Pilecki-instituutin vapaaehtoiset haastateltavat antavat numeron, ja pyytävät lähettämään Irpinistä ja Butšasta otettuja kuvia ja videoita tutkijoille.

Todisteita mahdollisista Venäjän rikoksista kerätään ympäri Eurooppaa. Suomessa Poliisihallitus on jo aloittanut Suomeen paenneiden ukrainalaispakolaisten haastattelut mahdollisiin sotarikoksiin liittyen.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist kertoo Ylelle puhelimitse, että juhannusviikolla oli kirjattu kaksi haastattelua. Suomeen on rekisteröity yli 25 000 pakolaista Ukrainasta.

Myös Suomessa on osin sattumanvaraista, keneltä kysytään sodan tapahtumista. Pakolaisia on ohjattu poliisin puheille muun muassa silloin, jos rekisteröinnin yhteydessä on kuultu jotain merkittävää.

Puolassa mittasuhteet ovat täysin toisenlaiset. Puolaan on saapunut helmikuun 24. päivän jälkeen 3,5 miljoonaa ukrainalaispakolaista. Osa heistä on jatkanut muualle Eurooppaan ja osa palannut takaisin Ukrainaan.

Puolalaistutkijat on keränneet tähän mennessä satoja silminnäkijäkertomuksia Ukrainasta paenneilta. Ne on arkistoitu niin, etteivät mahdolliset Venäjän hakkerit pääse tietoihin käsiksi, kertoo instituutin johtaja Magdalena Gawin toimistossaan Varsovassa.

Sotarikosten todistaminen tuomioon asti tulee Gawinin mukaan olemaan hyvin vaikeaa. Sota on kaaosta, ja todisteiden kerääminen yksittäisiä henkilöitä vastaan hidasta. Sotatoimista päättäviä on vielä vaikeampi saada tuomiolle.

Erityisen vaikeaa on Gawinin mukaan tutkia Venäjän joukkojen tekemiä mahdollisia raiskauksia ja seksuaalista väkivaltaa. Kaikki uhrit eivät halua puhua.

Sota on kaaosta. Monen on vaikea sanoa muuta kuin että perheenjäsen on kadonnut. Magdalena Gawin

Tähän mennessä hänen johtamansa instituutin haastatteluissa on paljastanut kolme tapausta, joissa on kerrottu raiskauksista.

– Näitä rikoksia on hyvin vaikea todistaa. Venäjä tietenkin kiistää kaiken, Gawin sanoo.

Insituutti tekee jonkin verran haastatteluita myös Ukrainassa. Gawinin mukaan ihmiset kertovat omasta henkilökohtaisesta kokemuksestaan ja siitä, mitä heidän lähipiirilleen tapahtui.

Ihmisiä on kadonnut ja ukrainalaisia on sodan aikana siirretty Venäjälle. Gawinin mukaan joidenkin haastateltujen koko perhe on kuollut.

– Sota on kaaosta. Monen on vaikea sanoa muuta kuin että perheenjäsen on kadonnut.

Vapaaehtoiset haastattelijat ovat pakolaiskeskuksessa tunteja, mutta lopulta vain viisi halusi kertoa kokemuksistaan.

Silminnäkijäkertomusten kerääminen on hidasta. Ukrainaa osaavia vapaaehtoisia on vaikea löytää. Yksittäiset kertomukset pitää vielä arkistoida ja kääntää eri kielille.

Gawinin mukaan se, millä lakitermeillä sodasta lopulta tuomioistuimissa puhutaan, on hyvin tärkeä kysymys.

– Uskon, että kyse on sotarikoksista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Mutta sodassa on piirteitä myös kansanmurhasta, Gawin sanoo.

Oikeusprosessit ovat pitkiä. Siksi puolalaisinsituutti kerää silminnäkijäkertomuksia rikostutkinnan rinnalla ja suunnittelee julkista arkistoa sodan kokeneiden kertomuksista.

Historoitsija Gawinin mukaan tieto itsessään on tehokas keino sotaa vastaan. Se, ettei unohdeta, mitä sota tarkoittaa siviileille.

Lue lisää:

Amnesty syyttää Venäjää sotarikoksista Harkovassa: Satoja siviilejä kuollut summittaisissa pommituksissa

Poliisiylijohtaja: Suomen poliisi hankkii todisteita ja tietoja Ukrainan pakolaisiin kohdistuneista sotarikoksista

Ukrainalaislehti: Irtisanottu ihmisoikeusvaltuutettu saattoi valehdella raiskauksista – tutkinnan kohteena myös Ylen haastattelema psykologi

– Uskaltauduin ensimmäistä kertaa kulkueeseen vuonna 2015, Jari sai minut mukaan, kertoo Harri Leppänen (pääkuvassa vasemmalla).

– Tänä päivänä on järkyttävän erilaista, kaksikymmentä vuotta sitten asenteet olivat perseestä, toteaa Jari Kiviranta.

Pride-viikko huipentui lauantaina Helsingissä järjestettyyn kulkueeseen eli Helsinki Prideen. Kulkue järjestettiin läsnätapahtumana kahden koronavuoden jälkeen. Helsinki Pride -yhteisön hallituksen puheenjohtajan Panu Mäenpään mukaan tapahtuma sujui hyvin. Häiriöitä ei ollut, vaikka niitä etukäteen pelättiin.

Yle seurasi kulkueen matkaa Senaatintorilta Kaivopuistoon. Kysyimme myös vanhemman polven edustajilta, miten asenteet ovat heidän mielestään muuttuneet tämän vuosituhannen aikana.

Lue lisää aiheesta:

Pääministeri: Translaki etenee syksyllä – seurasimme Helsingin Pride-kulkuetta, johon osallistui valtavasti ihmisiä

Kaikki kehot ja kunnot tervetulleita

Sateenkaariliput liehuvat lauantaina Inarissa, jossa nuoret järjestävät Suomen pohjoisimman Priden: "Tästä tuli suurempi kuin suunnittelimme"

Norjan yleisradioyhtiö NRK on selvittänyt laivaliikennettä pohjoisilla alueilla, joissa merenalaiset tietoliikennekaapelit vaurioituivat toistaiseksi tuntemattomista syistä. Ensimmäinen vaurioitumisista tapahtui viime vuoden alkupuolella, toinen vuodenvaihteessa.

Kaapeleiden salaperäisistä katoamisista ja tietoliikenteen katkeamisista uutisoi Suomessa Yle viime talvena. Myös tahallisen toiminnan epäilyistä kerrottiin.

NRK:n selvitys troolareiden liikkeistä perustuu Norjan merenkulkulaitoksen keräämiin laivojen AIS-järjestelmän tietoihin. Järjestelmän avulla voidaan selvittää alusten tarkat liikkeet.

AIS on satelliittiseurantaan perustuva automaattinen järjestelmä, joka kerää ja välittää laivan tunnistustiedot, sijainnin, liikkeet ja nopeuden.

Laivoilla on samankaltaiset transponderit kuin lentokoneilla. Lähettimien välittämän tiedon avulla voidaan selvittää alusten tarkat liikkeet.

Vesterålenin kaapeli tieteen ja tiedustelun palveluksessa

Pohjois-Norjan rannikolla, Vesterålenin saariston edustalla olevan tutkimuskaapelin tietovirta katkesi äkisti 3. huhtikuuta 2021.

Myöhemmin paljastui, että Norjan merentutkimuslaitoksen 4,2 kilometriä pitkä ja useita tonneja painava kaapeliosuus katosi merten syvyyksissä salaperäisellä tavalla.

Kaapelin tehtävänä on välittää tutkijoille tietoja meren syvyyksistä muun muassa vaeltavista sei- ja turskaparvista.

NRK:n mukaan Norjan puolustusvoimien tutkimuslaitos seuloo tutkimuskaapelin tallentamasta aineistosta tiedustelun kannalta kiinnostavat tiedot. Niihin kuuluvat esimerkiksi sukellusveneiden äänet, joita voidaan käyttää alusten tunnistamisessa.

Tutkimuskaapelin katoamisen aikaan pääsiäisenä alueella oli vain venäläisiä kalastusaluksia, osoittaa NRK:n selvitys.

AIS-järjestelmän tiedot osoittivat venäläisen Saami-nimisen troolarin ylittäneen Vesterålenin tutkimuskaapelin silloin, kun yhteys katkesi ja kaapeli katosi. Kadonnut kaapeli löydettiin puoli vuotta myöhemmin 11 kilometrin päässä sen alkuperäisestä sijaintipaikasta.

Saami-troolarin edustaja vastasi NRK:lle aluksen olleen alueella ja varoneen tiedossa ollutta kaapelia. Edustajan mukaan oli epätodennäköistä, että kaapeli olisi tarttunut troolariin.

Huippuvuorten satelliittikaapeli välittää satelliittien tiedot maailmalle

Kolme Vesterålenin merialueella kaapelin katoamisen aikaan olleista venäläisaluksista oli myös kuukausia myöhemmin Huippuvuorten vesillä, kun siellä rikkoontui toinen kahdesta merenpohjan satelliittikaapelista tuntemattomasta syystä 7. tammikuuta 2022.

NRK:n mukaan nämä kolme venäläisalusta olivat Sevryba, Yagry ja Vitus Bering. Lisäksi alueella oli muita venäläistroolareita.

NRK:n jutussa kerrotaan, että Huippuvuorten satelliittikaapelin vaurioitumispäivänä ja seuraavana päivänä venäläinen troolari Melkart 5 ylitti kaapelin peräti 20 kertaa.

Venäläistroolareiden edustajat ovat kiistäneet NRK:lle, että niillä olisi mitään tekemistä kaapelivaurioiden kanssa. Niiden mukaan kaapelia on varottu ja kalastus on ollut laillista.

Varustamon mukaan Melkart ja muut alukset vastasivat Norjan rannikkovartioston kysymyksiin kaapelista ja vastaus oli hyväksytty.

Norjalainen troolausasiantuntija ihmettelee vilkasta ajelua kaapeleiden päällä

– Kaapelit on merkitty Norjan merikarttoihin, ja troolarit varovat niitä, kertoo NRK:n haastattelema meritroolauksen asiantuntija Roger B. Larsen, joka tutkii Tromssan yliopistossa kalastustekniikoita.

Larsen ihmettelee, miksi venäläiset kalastusalukset ovat kalastaneet kaapeleiden kohdalla.

– Täysin käsittämätöntä, että joku troolaisi merikaapeleiden yli noin. On epätavallista, että jotkut alukset ovat troolanneet näiden kaapeleiden päällä toistuvasti, sanoo Larsen.

Kalastus kaapeleiden päällä ei ole kiellettyä, mutta asiantuntijan mukaan sitä on aina vältetty, koska trooli voi tarttua kaapeliin.

Norjan poliisi vaikenee, Venäjän lähetystö pahoitti mielensä

Norjan tiedustelupalvelu on jo aiemmin varoittanut Venäjän kehittävän hyökkäyskykyään vedenalaisia laitoksia vastaan Atlantilla ja tämä on vakava uhka merenalaisille kaapeleille.

Norjan poliisi piti talvella mahdollisena, että kaapelivaurioiden syynä on ihmistoiminta eivätkä luonnonvoimat.

Poliisi tai muutkaan viranomaiset eivät ole kommentoineet NRK:n selvitystä tai siinä esiin tulleita tietoja venäläistroolareiden liikkeistä. Viranomaiset vetoavat tietojen arkaluontoisuuteen.

Venäjän Oslon lähetystön vastauksessa NRK:lle syytetään, että norjalaismedia on jo pitkään perusteettomasti mustamaalannut kaikkea mahdollista Venäjään liittyvää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 4.7. kello 23 saakka.

Lähteenä käytetty NRK:n juttu:

Russiske trålere krysset kabler i Vesterålen og Svalbard før brudd – Nordland

Lue myös:

Norjan tietoliikennekaapelin yhteys Huippuvuorilta mantereelle katkesi – Norjassa pelätään, että merikaapeleihin kohdistuu sabotaasia

Norjan poliisi: Huippuvuorten merikaapelin yhteysongelmien taustalla ihmistoiminta

Evijärven Vasikka-aholla Jorma Tolosen pihalla tuoksuu vastaleikattu nurmi.

Leikkaamista riittää, sillä vuonna 1948 rakennettua ryhdikästä taloa ympäröi puolen hehtaarin puisto, jonka aikanaan golfiin hurahtanut Tolonen rakensi harjoituskentäksi.

– Tähtäsin ammattilaiseksi, mutta totesin aika pian ettei se tule toteutumaan, naurahtaa Jorma Tolonen.

Golf-harrastus jäi, niin myös nurmikenttä, jota tällä hetkellä elävöittää viiden väylän frisbeegolfrata.

Nyt sekä talo että väylä etsii uutta käyttäjää.

Tolosella on asunnot Helsingissä, Kemijärvellä ja Evijärvellä. Kaiken kunnossa pitämiseen ei aika riitä, vaikka työ lakiasioiden parissa ei enää ole kokopäiväistä.

– Kaikille ihanille sukulaisille olen yrittänyt ehdottaa, että voisivat vapaa-ajan asuntona käyttää, mutta ei ole kiinnostusta.

Silti myyntipäätöstä piti kypsytellä.

Tilanne on tyypillinen monelle maaseudun asumukselle. Järki neuvoo myymään, tunne ei anna periksi ja yhteen perikuntaan voi mahtua monia mielipiteitä.

– Kun teen lakiasioita työkseni, olen törmännyt näihin usein. Osa haluaisi että myydään, osalle asialla on enemmän tunnearvoa ja usein kiinteistöt jäävät myymättä.

Remonttikohteillekin on kysyntää

Koronavuodet lisäsivät kiinnostusta maallemuuttoon ja yhä useampi haaveilee tukikohdasta kaukana kaupungin melskeestä.

Kysyntää maaseudun taloille kerrotaan olevan.

Ajellessa pitkin autioituvia sivukylien raitteja tarjontakaan ei näyttäisi olevan ongelma.

Mistä kenkä siis puristaa?

– Kohteita kyllä on, mutta ne ovat valitettavasti piilossa, meidän suurin haasteemme on löytää ne, summaa Landemia-hankkeen projektipäällikkö Tarja Vuorinen.

Landemia on Etelä-Pohjalaiset kylät ry:n hanke, joka pyrkii madaltamaan maallemuuton kynnystä. Sivukylillä on paljon asumattomia tai vähällä käytöllä olevia taloja, mutta vain harva on julkisessa myynnissä.

Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä. Tarja Vuorinen

Tarja Vuorinenkin nimeää tunnesyyt suurimmaksi esteeksi myynnille.

Lisäksi moni miettii, ketä voisi kiinnostaa vanha, syrjäinen talo, jonka moni nurkka repsottaa? Se on turha huoli, vakuuttaa projektipäällikkö Tarja Vuorinen.

– Todella paljon haetaan myös hyvin huonokuntoisia remonttikohteita. Toisenlaisiakin toki, mutta myös niitä.

Lue myös: Korona sai ihmiset etsimään turvallista asumista maaseudulta - "Meille riittävät päiväkoti, koulu, kauppa ja apteekki", sanoo Anni Torniainen

Etätyö auttaa maalle muuttoa

Elinvoimahaasteet ovat samankaltaisia kaikissa Suomen pienissä kunnissa, joilla ei ole mitään erityistä vetovoimatekijää, kuten esimerkiksi valtakunnallisesti kiinnostavaa turistikohdetta.

Tällä perusteella Landemian pilottikunniksi valikoituivat Etelä-Pohjanmaalla Evijärvi, Soini, Karijoki, Isojoki ja verrokkina Ilmajoki, jonka maaseutumaisuus houkuttaa Seinäjoen kyljessä.

Evijärven kuntaan kyselyjä niin sanotussa hiljaisessa myynnissä olevista kiinteistöistä tulee jonkin verran, kertoo Evijärven kunnan kehittäjäkoordinaattori Sanna Syrjälä.

Yhteinen rekisteri tulisi tarpeeseen ja sitä odotellessa kunnassa pyritään kehittämään palveluja ja muun muassa etätyömahdollisuuksia.

– Nyt on ensimmäinen kesä, kun meillä on koko kesä täynnä varauksia etätyötilaan, iloitsee Sanna Syrjälä.

Eikä pahitteeksi ole alleviivata omia vahvuuksiaan, kuten veden läheisyyttä Evijärvellä. Puhumattakaan tavallisista arjen asioista.

– Kuten se, että aina voi kauppaan mennessä ajaa parkkiin etuoven viereen, nauraa Sanna Syrjälä.

MTK:lla tekeilllä myyntialusta

Myös MTK:lla on meneillään valtakunnallinen Autiotalot ja hiljaiset kiinteistöt -hanke, jossa maaseudun autiotuville rakennuksille ollaan rakentamassa yhteistä alustaa verkkoon, yhteistyössä paikallisten hankkeiden kanssa.

MTK:n vt. elinvoimajohtaja Markus Lassheikki uskoo alustan tuovan helpotusta tyhjillään olevien kiinteistöjen omistajien ja niitä tarvitsevien kohtaanto-ongelmaan.

Kyse on myös maaseudun yritystoiminnan edistämisestä.

– Kysymys ei ole kiinteistöjen myynnistä, vaan kiinteistöjen hyötykäytön mahdollistamisesta, joka saattaa myöhemmin johtaa kiinteistökauppaan, kertoo Lassheikki tiedotteessa.

Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle. Jorma Tolonen

Alusta tulee siis toimimaan kohtaamispaikkana, mutta ei kilpaile kiinteistövälitysten kanssa. Käytännön järjestelyistä vastaavat asianosaiset itse. Alustan on määrä valmistua kevääseen 2023 mennessä.

Jorma Tolonen toivoo oman kiinteistönsä löytävän pian uudet asukkaat. Jos kauppoja ei heti synny, vuokrasopimuskin tulee kyseeseen, kunhan paikka pysyy asuttuna. Toistaiseksi ostajaa ei ole löytynyt.

– Nämähän on tyypillisiä kohteita sikäli, että sitten kun se sattuu kohdalle, niin se sattuu kohdalle.

Aiheesta voi keskustella maanantaihin 4. heinäkuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Moni kakkoskodista kiinnostunut helsinkiläinen unelmoi pienestä talosta veden äärellä

Kysyimme, mitä tarvittaisiin, että suomalaiset muuttaisivat maalle - saimme 963 vastausta: työ on ykköstoive, yksinäisyys ja ihmisten asenteet pelottavat

Lopella syttyi lauantaina iltapäivällä maastopalon alku, jossa oli aineksia pahempaan. Kanta-Hämeen pelastuslaitos sai ilmoituksen keskisuuresta maastopalosta Räyskälän lentokentän alueelta, jossa on parhaillaan koolla vanhoillislestadiolaisten Suviseurat.

Alueelle on leiriytynyt noin 76 000 ihmistä.

– Heti ilmoituksen tultua meillä oli tieto, että maastoa palaa. Palorintaman leveys oli alle 30 metriä, mutta liekit olivat metrejä korkeita ja tuli levisi kävelyvauhtia tai nopeamminkin, kertoo Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Eero Hellgren.

Paikalle lähti kymmenen pelastuslaitoksen yksikköä Forssasta. Hellgren tiesi, että Suviseurojen organisaatio on varautunut hyvin myös tämänkaltaiseen tilanteeseen. Silti ensimmäinen ajatus oli, että tuli leviää vauhdilla, jos se pääsee tuulisessa säässä valloilleen rutikuivaan kangasmaastoon.

– Tällaisen kelin takia palo lähtee nopeasti leviämään, jos alkusammutus paikan päällä ei ole tarpeeksi tehokasta.

Tuli levisi seuroista vastakkaiseen suuntaan

Suviseurat on oma pieni kaupunki, jossa on 6 650 asuntovaunua, 2 000 asuntoautoa ja 6 500 telttaa.

– Toki kun on tällainen iso ihmismäärä ja paljon asuntovaunuja sekä asuntoautoja, se tuo oman mietintänsä tilanteeseen. Mutta tulen leviämissuunta oli poispäin alueesta, joten akuuttia vaaraa ei ollut, Hellgren kertoo.

Pelastuslaitoksella tehtiin riskianalyysi heti hälytyksen tultua.

– Aina kun hälytys tulee, tiedämme jo melko hyvin tulipohjan tarkan sijainnin, tulen leviämissuunnan ja tuulen suunnan. Osaamme sen mukaan tehdä ennakoivia toimenpiteitä jo ennen kuin pääsemme kohteeseen.

Suviseuroissa on huolehdittu turvallisuudesta myös määrittelemällä tarkasti, kuinka monta metriä asuntovaunujen väliin täytyy jättää.

– Jos yksi vaunu syttyy tuleen, tuli ei leviäisi seuraavaan. Järjestelyt on hyvin organisoitu, Hellgren kiittää.

Suviseuroilla on oma paloasema

Suviseuroilla on oma paloasema, jonne on tapahtuman ajaksi palkattu kolme ammattipalomiestä ja paloesimies. He kuuluvat vanhoillislestadiolaisiin ja työskentelevät tavallisesti omien kotipaikkojensa pelastuslaitoksilla.

Suviseurojen palokunta päivystää vuorokauden ympäri, ja sen käytössä on paloauto, joten alkusammutus sujui tehokkaasti tälläkin kertaa. Alkusammutuksen merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa, toteaa palomestari Eero Hellgren.

– Karkeasti sanottuna alkusammutus ratkaisee, pääseekö tulipalo leviämään vai ei. Tässä tapauksessa meidän pelastuslaitoksen yksiköillä oli kohteeseen matkaa 20–25 kilometriä, jolloin matkaan menee vähintään viisitoista minuuttia. Alkusammutustoimenpiteiden tekeminen on ensiarvoisen tärkeää.

Räyskälässä tuli saatiin nopeasti hallintaan, ja maastoa paloi lopulta vain parikymmentä neliömetriä.

Kalajoen suurpalo muistutti riskistä

Viime kesänä keskisuuri maastopalo levisi Kalajoella suureksi roihuksi, joka työllisti pelastuslaitoksia pari viikkoa. Heinä–elokuussa alueella paloi noin 230 hehtaaria metsää.

Tällä hetkellä olosuhteet eteläisessä Suomessa ovat tulen leviämiselle yhtä otolliset kuin Kalajoella vuosi sitten.

– Rutikuiva sää, metsäpaloindeksi on huipussaan. Jos tulta ei saada ajoissa kiinni, pahimmassa tapauksessa meillä on Kalajoelta hyvä huono esimerkki. Maastopalot voivat olla todella pitkäkestoisia, palomestari Hellgren sanoo.

Puolustusvoimat valmistautuu ottamaan vastaan uuden saapumiserän varushenkilöitä poikkeuksellisessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.

Sota Ukrainassa näkyy Puolustusvoimissa esimerkiksi keskustelukulttuurin muutoksena.

– Keskustelemme Venäjästä ja Venäjän uhasta aikaisempaa avoimemmin, kertoo pääesikunnnan koulutuspäällikkö, eversti Kari Pietiläinen.

Pietiläisen mukaan Puolustusvoimat on läpinäkyvä organisaatio, jossa asioista keskustellaan niiden oikeilla nimillä.

Osa aiemmin asepalveluksen suorittaneista saattaa muistaa palvelusajaltaan, että Venäjästä ei ole puhuttu suoraan. Varusmiehille on saatettu oppitunneilla puhua esimerkiksi Suomea uhkaavasta "keltaisesta valtiosta".

Nyt kiertoilmaisusta ollaan luopumassa.

– Tällainen keltainen valtio, sellaista ei meidän opetuksessa jatkossa tule olemaan, Pietiläinen sanoo.

Suorasta puheesta huolimatta Puolustusvoimista muistutetaan, että Suomeen ei kohdistu suoraa sotilaallista uhkaa.

Palvelusta suorittavien mielialoja seurataan tehostetusti

Ensi maanantaina palveluksensa aloittaa noin 12 000 varusmiestä ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavaa naista.

Yksi tulevista alokkaista on rovaniemeläinen Samuel Vuolo, 18, joka on lähdössä Sodankylään suorittamaan palvelustaan.

Vuolo kertoo astuvansa palvelukseen hyvissä tunnelmissa.

– Ei minua oikeastaan pelota sota tai nämä, ei niitä oikeastaan kannata miettiä. Nyt käydään armeija ja sen jälkeen katsotaan, mikä on maailman tilanne ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan, Vuolo pohtii.

Ukrainan sodan myötä varusmiesten mielialoja on ryhdytty seuraamaan tehostetusti, eversti Pietiläinen kertoo. Palautetta saadaan esimerkiksi kyselyiden sekä jokaisessa joukko-osastossa toimivan varusmiestoimikunnan kautta.

– Palautetta saadaan myös Varusmiesliitosta, jonka kanssa pääesikunnan koulutusosastolla on säännöllisiä tapaamisia, Pietiläinen sanoo.

Ukrainan sodan takia on lisätty myös viestintää asepalveluksen suorittajille.

– Joukko-osastot tiedottavat aktiivisesti ja nostavat asioita esille säännöllisesti eri puhutteluissa ja koulutustilaisuuksissa.

Lisäksi Maavoimissa on laadittu niin kutsuttu sotilaan kortti, joka kertoo perusasioista tilanteeseen liittyen. Varushenkilöitä on myös kannustettu keskustelemaan huolta herättävistä asioista aktiivisesti.

Henkilökunnan ja vertaistuen lisäksi palvelustaan suorittavilla on käytettävissään sosiaalikuraattorien ja sotilaspappien verkosto sekä vertaistukena joukko-osastokohtaiset varusmiestoimikunnat.

– Meillä on koulutuksessa käytössä taistelijan mieli ja keho -ohjelma. Koulutuksissa käsitellään muun muassa sotaan liittyviä eettisiä kysymyksiä, Pietiläinen kertoo.

Itse varsinaiseen koulutukseen ei Ukrainan sodalla tai Suomen Nato-hakemuksella ole vaikutusta.

– Olemme kehittäneet koulutusta pitkäjänteisesti ja omista lähtökohdistamme Suomen tarpeisiin, Pietiläinen sanoo.

Varusmiesten maanpuolustustahto on korkea

Helsinkiläinen Elias Kellman, 20, on maanantaina lähdössä suorittamaan varusmiespalvelustaan Santahaminaan.

Kellman näkee varusmiespalveluksen suomalaisia yhdistävänä elämänvaiheena. Hän kertoo pitävänsä Puolustusvoimia tärkeänä Suomelle.

Puolustusvoimista kerrotaan, että kotiuttamisen yhteydessä pidettävien loppukyselyjen tuloksissa maanpuolustustahto ja palvelusmotivaatio ovat nousseet.

– Laajentunut Ukrainan sota on kirkastanut varusmiehille asevelvollisuuden ja varusmiespalveluksen merkitystä sekä tärkeyttä. Sama ilmiö havaittiin Venäjän hyökättyä Krimille ja Ukrainan sodan alettua vuonna 2014, Pietiläinen sanoo.

Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan suomalaisille teettämän kyselyn mukaan maanpuolustustahto oli tänä vuonna mittaushistorian korkein. Kyselyssä tiedusteltiin muun muassa: "Jos Suomeen hyökätään, niin olisiko suomalaisten mielestänne puolustauduttava aseellisesti, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta?"

Tähän kysymykseen myönteisesti vastasi 83 prosenttia vastaajista. Vuonna 2021 vastaava luku oli 68 prosenttia.

Voit keskustella aiheesta 3.7.2022 kello 23:een asti.

Lue lisää:

Sotkujen koronarajoitukset poistuivat – Säkylän sotilaskotiyhdistyksen puheenjohtaja: "Munkkeja pitäisi riittää jokaiselle"

Niinistö lippujuhlan päivässä: "Olemme kaikissa olosuhteissa vastuussa oman maamme puolustuksesta"

Lue myös:

Weekend Festival alkoi tänään kahden vuoden tauon jälkeen – artistijärjestelyt menivät uusiksi vielä viime metreillä: "Ei voi olla tämmöistä karmaa"