Saimaan kanavaa pitkin kulki rahtialus ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti sodan Ukrainassa.

Waterway-niminen rahtilaiva ajoi mereltä kanavaa pitkin kohti Suomea perjantaiaamun ja iltapäivän välisenä aikana. Alusten luotsauksesta vastaavan Finnpilot Pilotage oy:n mukaan Waterway on menossa hakemaan sellulastia Joensuusta.

Yhtiön kaksi luotsia astuivat alukseen iltapäivällä kanavan Venäjän-puoleisessa osassa Juustilassa. Laiva ylitti Suomen ja Venäjän välisen rajan hieman kello 17 jälkeen.

– Tehtävää lähti hoitamaan poikkeuksellisesti kaksi luotsia, kertoo Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen.

Hänen mukaansa luotsauksessa varauduttiin yllättäviin tilanteisiin, koska rahtiliikenne on ollut kokonaan pysähdyksissä kanavan jäätyä talvitauolle tammikuun lopussa.

Vakuutusten kallistuminen nosti rahdin hintaa

Waterway on rekisteröity Karibianmerellä sijaitsevan Saint Vincent ja Grenadiinit -saarivaltion lipun alle.

– Tietojemme mukaan tämä alus ei ole käynyt Saimaalla aiemmin. Ainakaan se ei ole kulkenut Saimaalla tällä nimellä aiemmin, kertoo Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen.

Aikataulun mukaan Waterwayn on määrä olla Joensuussa huomenna lauantaina.

Liikenne- ja viestintäministeriö viestittää sähköpostitse, että vielä on liian varhaista arvioida, tuleeko rahtiliikenne kanavassa vilkastumaan.

Ministeriö muistuttaa, että Saimaan kanavan toiminta ei ole ollut sodan vuoksi keskeytyksissä, vaan liikennöitsijät ovat itse pidättäytyneet kanavan käytöstä. Ministeriö arvioi liikenteen normalisoituvan vasta, kun lastien ja alusten vakuutukset ovat sellaisella tasolla, että liikenne on kannattavaa.

Korvaavat reitit ovat jo käytössä

Toimitusjohtaja Kari Kosonen Finnpilot oy:sta toivoo, että Waterwayn kulku kanavassa toimisi luottamusta herättävänä esimerkkinä varustamoille niin, että kanavaan uskaltautuisi useampiakin aluksia.

Yhtiö on joutunut lomauttamaan osan Saimaalla työskentelevistä vajaasta 40 luotsista kanavan hiljentyneen liikenteen vuoksi.

Kosonen ei kuitenkaan ole kovin toiveikas, että liikenne lisääntyisi vielä kuluvan kesän ja syksyn aikana.

– Lastinantajat ovat jo rakentaneet logistisia ketjuja muiden satamien varaan. Meillä ei ole tiedossa, miten nopeasti näihin jo tehtyihin sopimuksiin on ylipäätään mahdollista tehdä muutoksia, Kosonen pohtii.

Lapin vastaanottokeskuksissa on nyt kirjoilla lähes 900 turvapaikanhakijaa tai tilapäistä suojelua hakenutta. Heistä suurin osa on Ukrainasta tulleita pakolaisia.

Kemissä Toivola-Luotolan Setlementti ry pyörittää monikulttuurikeskus Mikseriä, ja siellä on keväästä alkaen pidetty suomen kielen oppitunteja kaksi kertaa viikossa. Joukko alueen senioriopettajia otti asiakseen vapaaehtoistyönä opettaa Ukrainasta Kemiin tulleille suomen alkeita.

Kaksi kertaa viikossa pidettäville oppitunneille osallistuu tavallisesti 30-40 henkilöä. Opetuskieleksi ukrainalaiset ovat halunneet venäjän. Niin opettajat kuin monikulttuurisen työn koordinaattori Riikka Rajala kiittelevät oppilaita innokkaiksi, ahkeriksi ja täsmällisiksi. He kertoivat heti tultuaan Kemiin, että haluaisivat nopeasti oppia suomen kieltä.

– Onneksi saimme Länsi-Pohjan senioriopettajia tänne pitämään tunteja. Ihmisillä on kova halu auttaa ukrainalaisia.

Rajalan mukaan opetus on sujunut hyvin. Perusfraasit ja kohteliaisuudet on jo opittu, ja vähitellen taidot karttuvat.

– Käymme vähän läpi perusilmaisuja ja ääntämistä, ja pyrimme rakentamaan pienen sanavaraston. Tämä antaa myös valmiuksia syksyllä alkavaan varsinaiseen suomen kielen opiskeluun, kertoo opettaja Eeva-Liisa Tähtinen.

Suomen kielen alkeiden oppiminen helpottaa arkea Kemissä. Perussanasto on jo monella hallussa. Julia Horban heittää muutaman esimerkin oppimistaan sanoista:

– Minä olen Julia, kiitos, anteeksi, leipää, juustoa, paljonko maksaa.

Vaikeimpia äännettäviä Julia Horbanille ovat sanat, joissa on ä-, ö-, y- ja u-kirjaimia, ainakin jos eri vokaaleja on peräkkäin. Esimerkiksi sanat "syödä" ja "juoda" on Horbanin mielestä hankala lausua.

Suomen alkeita jo opittuaan Horban toivoisi kovasti löytävänsä maatalous- tai puutarhatöitä, sillä hän on Ukrainassa pyörittänyt maatalousyritystä.

Opettaja Kauko Kemppinen kertoo, että oppilaat ymmärtävät jo melko pitkiä kysymyksiä.

– Vastaamiseen he tosin usein tarvitsevat vielä tueksi papereita, mutta kyllä nyt jo pystymme kommunikoimaan suomeksi jonkin verran.

Evhen Sosnikhin kuuluu osaavan jo koko joukon suomalaisia sanoja jopa taivutuksineen, mutta toteaa vaatimattomasti:

– Minä puhun suomea en oikein hyvin.

Kuuntele tunnelmia suomen kielen tunneilta. Haastateltavina ovat senioriopettaja Kauko Kemppinen ja oppilas Evhen Sosnikhin, monikulttuurisen työn koordinaattori Riikka Rajala sekä senioriopettaja Eeva-Liisa Tähtinen ja oppilas Julia Horban.

Horban ja Soshnikin ovat kumpikin Harkovan alueelta, joka on kokenut sodan vuoksi valtavat tuhot.

Yksityismajoitusta on eri puolilla Lappia

Lapin vastaanottokeskuksissa on nyt kirjoilla noin 880 turvapaikanhakijaa tai tilapäistä suojelua hakenutta. Suurin osa on tullut Ukrainasta.

Runsaat 700 heistä majoittuu vastaanottokeskuksissa ja loput yksityismajoituksissa eri puolilla Lappia. Yksityismajoittujia on 14:ssä Lapin kunnassa. Heidät on rekisteröity sen keskuksen asiakkaiksi, joka on lähin ja luontaisin, majoituspaikkakuntaan nähden.

Turvapaikanhakijoista vajaat 400 kuuluu Rovaniemen vastaanottokeskuksen piiriin, 285 Kemijärven piiriin ja runsaat 200 Kemin keskuksen piiriin.

Rovaniemen 140 henkilön hätämajoitusyksikköä ei ole vielä otettu käyttöön, kertoo vastaanottotoiminnan johtaja Ritva Metsälampi Suomen Punaisen Ristin Lapin piiristä.

Lue myös:Ukrainan sodan uhreja autetaan yhä aktiivisesti ja kirjavin tempauksin – somekoira Papu-Pirkon pohdintoja nähdään pian hyväntekeväisyyskirjassa

30 ukrainalaista opiskelee päivittäin suomen kieltä ja kulttuuria Kajaanissa – oudot sanat huvittavat, mutta edessä siintävät mahdollisuudet

Ylen ukrainankielinen uutispalvelu alkaa tänään – Cьогодні розпочинає свою роботу Cлужба новин Yle українською мовою

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 4.7. kello 23 saakka.

Ruotsin perinteinen Almedalenin politiikkaviikko käynnistyi tänään sunnuntaina Gotlannin Visbyssä.

Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, pääministeri Magdalena Andersson piti avauspäivänä tiedotustilaisuuden.

Anderssonin odotettiin puhuvan tiedotustilaisuudessa Natosta ja Turkin esittämästä vaatimuslistasta.

Turkki esitti Naton huippukokouksessa Madridissa, että Ruotsin tulisi luovuttaa 73 henkilöä, joita Turkki pitää terroristisen järjestön jäseninä.

Andersson ei kertonut sunnuntaina, onko Ruotsi antanut tällaista lupausta Turkille.

Hän kuitenkin kommentoi raporttia, josta piirtyy kuva, että Ruotsi olisi lähtenyt Natoon Suomen takia.

• Lue lisää:"Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan", parahti Ruotsin ulkoministeri keväällä – lehti selvitti Ruotsin Nato-tien

Anderssonin mukaan Nato-päätös syntyi, koska Venäjän hyökkäyksen seurauksena Euroopan turvallisuus järkkyi.

– Olemme käyneet kevään ajan erittäin tiivistä vuoropuhelua Suomen hallituksen ja Suomen presidentin kanssa. Arvostan suuresti tekemäämme yhteistyötä ja myös sitä, että voimme edetä Nato-prosessissa yhdessä, Andersson kommentoi.

Andersson korosti, että Nato-asiassa ei sovi kiirehtiä ja puhui dialogin merkityksestä Suomen ja Ruotsin välillä.

Luovutuskysymys tapetilla

Aiemmin sunnuntaina Andersson korosti, että Turkin esittämään luovutuskysymykseen liittyy pitkä ja perusteellinen prosessi.

Luovutuksista vastaavat Ruotsissa viranomaiset ja tuomioistuin.

Andersson sanoi kuitenkin keskiviikkona, että Ruotsissa asuvia kurdeja ei luovuteta.

– Kenelläkään, joka ei ole tekemisissä terrorismin kanssa ole syytä huoleen, Andersson sanoi SVT:n mukaan.

– Noudatamme aina Ruotsin lainsäädäntöä. Emme koskaan luovuta Ruotsin kansalaisia, Andersson vakuutti TV4:n Nyhetsmorgon -lähetyksessä.

Almedalenia kritisoitu

Kahden vuoden koronapoikkeuksien jälkeen Ruotsin politiikan suurtapahtuman ohjelmaa on päätetty tiivistää.

Almedalenia on viime vuosina kritisoitu yhä enemmän liiallisesta paisumisesta ja viihteellistymisestä. Tänä vuonna ohjelmalle on varattu viisi päivää kahdeksan sijaan.

Avauspäivä ja päätöspäivä on varattu vain yhdelle puhujalle.

Andersson puhui sunnuntain tiedotustilaisuudessa sosiaalidemokraattien hallitusohjelmasta, joka käsittelee ruotsalaisen koulujärjestelmän päivittämistä.

Anderssonin mukaan hallitus aikoo muiden muassa esittää ehdotuksen uusien uskonnollisten yksityiskoulujen kieltämiseksi.

Päätöspäivänä puhuu ympäristöpuolueen puheenjohtaja Per Bolund. Valtiopäiväpuolueiden edustajat puhuvat muina päivinä.

Almedalenin politiikkaviikko on erityisen tärkeä tänä vuonna, sillä Ruotsissa pidetään valtiopäivävaalit syyskuussa.

Lue myös:

"Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan", parahti ulkoministeri Ann Linde keväällä – lehti selvitti Ruotsin Nato-tien

Kurditaustainen ruotsalaiskansanedustaja järkyttyi Turkki-sopimuksesta: Meidät on myyty Nato-jäsenyyden takia

Suomen, Ruotsin ja Turkin Nato-paperista taitetaan peistä vielä moneen kertaan, arvelevat Suomen kurdit

Rankkasateet ovat aiheuttaneet tuhoisia tulvia Uuden Etelä-Walesin osavaltiossa, jossa tulvi viimeksi maaliskuussa.

Jokien ja patoaltaiden vedenpinta on noussut nopeasti, joten tilanteen pelätään voivan pahentua äkillisesti Australian väkirikkaimmassa osavaltiossa.

Australian yleisradioyhtiö ABC kertoi sunnuntaina, että tuhansille ihmisille on annettu evakuointimääräys. Asukkaita on varoitettu myös maanvyöryjen vaarasta.

Vesisateiden odotetaan jatkuvan tiistaihin asti.

Ainakin 30 ihmistä on pelastettu tulvavesien keskeltä päivän aikana. Lisäksi ainakin yksi ihminen on hukkunut tulvavesissä, kertoo paikallinen uutismedia.

Uuden Etelä-Walesin osavaltion katastrofipalveluista vastaava ministeri Stephanie Cooke varoitti sunnuntaiaamuna tilanteen voivan edetä nopeasti ja kehotti ihmisiä sen vuoksi olemaan valmiina poistumaan kodeistaan lyhyellä varoitusajalla.

Jollain alueilla satanut merkittäviä määriä

Eniten tulvista ovat kärsineet Sydneyn lisäksi etelärannikon alueet, kuten Hunter Region ja Illawarra.

Monella alueella sadetta on tullut viimeisen vuorokauden aikana yli 200 millimetriä. Illawarran alueella sadetta on tullut yli 350 millimetriä. Eniten vettä satoi Brogers Creekissä, jossa sademääräksi ilmoitettiin sunnuntaiaamuun mennessä 368 milliä.

Päivittäinen sademäärä on paikoin ylittänyt heinäkuun keskiarvon.

Maaliskuussa Australiaan julistettiin hätätila tulvien vuoksi.

Tuolloin Uuden Etelä-Walesin alueella kuoli 21 ihmistä ja yli 500 000 evakuoitiin.

Helsingin merimaisemaan on vajaan vuoden aikana piirtynyt matala tumma viiva. Vielä rakennelma ei herätä suurta huomiota merenpinnan yläpuolella. Mutta valmistuessaan runsaan kilometrin pituinen Kruunuvuorensilta tulee olemaan Suomen pisin, suurin ja pitkäjänteisin.

Rakennelma, joka nyt hahmottuu kaupunkilaisille Kruunuvuorenselällä, on väliaikainen työsilta. Sitä pitkin varsinaisen sillan rakennusmateriaalit saadaan vietyä työmaalle.

Työsillan vieressä valtavia kasuuneja eli vedenalaisia vesitiiviitä muotteja. Niiden sisään valetaan sillan peruslaatat, joista nousevien pilarien päällä Kruunuvuorensillan kansi tulee lepäämään.

Ennen kuin varsinaista siltaa päästään ihailemaan, on edessä useita vaativia työvaiheita.

Sukeltajat tärkeässä roolissa

Valtavien kasuunien kasaaminen aloitetaan laskemalla valmiiksi hitsattu pohja työsillan paalujen varaan.

Sitten tarvitaan sukeltajan apua.

Hän kiinnittää pienistä elementeistä koostuvat seinät keskenään yhteen ja muotin pohjaan. Tämän jälkeen valetaan työbetoni, joka tiivistää kasuunin vedeltä. Seuraavaksi vesi pumpataan pois.

Työyhteenliittymä Kruunusiltojen suunnittelupäällikkö Aki Kopra myöntää, että hetki on jännittävä.

– Onhan se piinaavaa, kun täytyy vain luottaa sukeltajan sanaan, kun ei itse ole käynyt rakenteita veden alla tarkistamassa.

Kun kasuunit ovat tyhjennetty vedestä, voidaan kuivatyönä raudoittaa ja valaa pohjalaatta, sekä sen päälle tulevat tukipilarit.

Jokaiseen kasuuniin valetaan 650 kuutiota betonia.

Valmiiksi valettujen peruslaattojen pohjan pinta-ala on kymmenen kertaa kuusitoista metriä. Korkeutta niillä on neljä metriä. Laatat pitävät huolen siitä, että sillan tuet, eli pilarit, pysyvät vakaasti pystyssä.

Kruunuvuorensilta on myös siitä erikoinen, että sen vedenalaiset pohjalaatat sijaitsevat poikkeuksellisen syvällä, kuusi metriä merenpinnan alapuolella. Tämän takia kasuuneihin kohdistuu valtava noste, kun vesi yrittää työntää muottia ylös merestä kuin korkkia. Meren nostovoima vastaa noin neljänkymmenen linja-auton yhteenlaskettua painoa, joka painaa kasuunin pohjaa ylöspäin.

Jotta vedenalaiset kasuunit pysyisivät paikoillaan, ne ovat kiinnitetty kallioon kuudella ankkurilla.

Molemmissa päissä siltaa rantaan on varattu iso kenttä, jossa kasataan sillan kansi. Rannalla makaavat jättimäiset valkoiset teräskannet antavat osviittaa seuraavasta rakennusvaiheesta, joka käynnistyy muutaman viikon kuluttua.

Kansi tunkataan vajaan sadan metrin paloina välitukien päälle ja vedetään vaijereilla kohti ulappaa. Kun ensimmäinen kansipala on saatu lepäämään tukipilareiden varaan, siihen liitetään seuraava pätkä ja koko rakennelma vedetään taas pidemmälle kohti sillan keskipistettä kuin hitaasti etenevät junavaunut. Ensimmäinen kansipala vedetään merille Kruunuvuorenrannasta.

Kruunuvuorensilta koostuu kahdesta eri siltatyypistä

Molemmista rannoista kohti ulappaa vedetyt sillan osat muodostavat niin kutsutun tulosillan. Niiden väliin rakentuu vinoköysisilta, josta tulee Suomen suurin.

Kruunuvuorensillan näyttävimmän osan, 135 metriä korkean pylonin, rakentaminen arvioidaan alkavan loppuvuoden aikana.

Pyloni on vinoköysisillan pilarirakennelma, johon sillankannen kannatinköydet tukeutuvat. Pisin jänneväli on 260 metriä, mikä tulee olemaan uusi Suomen ennätys.

Tällä hetkellä Raippaluodon silta pitää ennätystä hallussaan. Sen pisin jänneväli on 250 metriä. Raippaluodon silta yhdistää Raippaluodon saaren mantereeseen Mustasaaren kunnassa.

Vinoköysisillan rakentaminen aloitetaan näillä näkymin ensi kesänä.

Sitä kasataan Sompasaaressa viidenkymmenen metrin pituisiksi pätkiksi, jotka tuodaan valtavalla merinosturilla Kruunuvuorenselälle. Palaset lasketaan aputukien varaan ja hitsataan yhteen jatkuvaksi sillaksi. Sen jälkeen jännitetään vinoköydet, jolloin rakennelma saadaan oikeaan asentoon. Siltarakennelma valmistuu, kun vinoköysisilta ja tulosillat liitetään yhteen.

Aikanaan, kun Kruunuvuorensilta, Finkensilta ja Merihaansilta seisovat paikoillaan, ne mahdollistavat raitiotieyhteyden Helsingin keskustasta Laajasaloon. Raitioliikenne voisi kulkea täällä vuonna 2027.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 4. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi:

Suomen pisin silta ja miljoonahanke Kruunusillat etenee kustannuskiistoista huolimatta – sen raitiotie valmistuu useammassa osassa

Selvitys Suomen pisimmän sillan huimasti paisuneesta budjetista valmistui: Helsingillä on petrattavaa päätöksenteossa ja tiedonkulussa

Yhdysvaltain korkein oikeus kumosi 24. kesäkuuta yleisen aborttioikeuden, joka on ollut voimassa vuodesta 1973 saakka.

Suomen nykyinen aborttilaki on lähes samalta ajalta. Se on ollut voimassa vuodesta 1970. Suomessa tehtävien aborttien määrä on vähentynyt selvästi jo pidemmän aikaa, mutta millainen tilanne oli sitä ennen?

Tässä jutussa kerromme, millainen on aborttien ja aborttilainsäädännön historia Suomessa aina 1700-luvulta nykylain voimaantulon asti.

1700-luvulla turvauduttiin rohtoihin ja fyysiseen työhön

– Niin kauan kuin historiaa on ollut, erilaiset rohdot ja myrkyt ovat olleet yksi tapa ainakin yrittää tehdä abortteja, kertoo Turun yliopiston Suomen historian professori Kirsi Vainio-Korhonen. Hän on tutkinut 1700-luvun kätilöiden historiaa teoksessaan Ujostelemattomat – Kätilöiden, synnytysten ja arjen historiaa.

Erilaisten kasvien syöminen ei aina toiminut, mutta niiden teho tunnettiin ja tunnustetaan edelleenkin. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean verkkosivuilla on listaus kasveista, joilla on abortoivia vaikutuksia.

Vainio-Korhosen mukaan rohtojen lisäksi myös raskas työ tai korkealta pudottautuminen olivat keinoja raskauden keskeytykseen 1700-luvulla.

Aborttien teko oli rikos, mutta raskauden etenemistä ei ymmärretty vielä täysin eikä abortista siksi aina rangaistu.

– Koko yhteiskunta oli sitä mieltä, että abortista oli kyse vasta, kun sikiö oli saanut sielun.

Vainio-Korhosen mukaan sikiö sai sielun ja heräsi henkiin aikalaisten mukaan siinä vaiheessa, kun odottava äiti alkoi tuntea sen liikehdinnän kohdussaan.

Vainio-Korhosen tutkimissa 1700- ja 1800-luvun oikeudellisista asiakirjoista ei ole löytynyt juurikaan aborttioikeudenkäyntejä. Vain yhden hän muistaa.

– Raskaana olevan naisen Turun akatemiassa opiskellut veli hankki ystävänsä kanssa elohopeaa siskolleen sikiön lähettämiseksi.

Veli ja ystävä saivat tuomion, sillä myrkky oli hankittu abortoivaksi lääkkeeksi.

1800-luvulla lääketiede kehittyi – samoin abortit

1800-luvun aikana lääketieteen kehittyessä hedelmöittymistä sekä raskauden etenemistä alettiin ymmärtää paremmin.

Tämän jälkeen sikiö osattiin lähdettää myös mekaanisin välinein eikä vain rohdoin.

Aikalaiset tutkimukset paljastivat, että sikiölle ei tapahdu mitään yhtäkkistä muutosta raskauden aikana, vaan lapsi kehittyy koko raskauden ajan.

Tämä muutti myös suhdetta aborttiin. Toimenpidettä alettiin pitää lähtökohtaisesti rikoksena, tehtiinpä se missä kohtaa raskautta vain. Lainsäädännössä raskauden keskeytys nähtiin lapsenmurhana.

Lapsenmurhasta rangaistiin ankarasti, vaikka kyse ei välttämättä ollut raa’asta teosta. Rikoksesta saatettiin esimerkiksi tuomita äiti, joka oli jättänyt vastasyntyneen vaille hoitoa. Vielä 1700-luvulla lapsenmurhasta tuomittu sai maksaa teosta hengellään, mutta seuraavalla vuosisadalla rangaistus oli kaksi vuotta vankeutta.

– Lapsenmurha oli epätoivoinen keino ratkaista lapseen liittyvä ongelma yhtälailla kuin aborttikin, Vainio-Korhonen toteaa.

Vainio-Korhonen arvioi, että raskauden keskeytyksiä hakivat eniten epätoivoiset, nuoret ja turvattomassa asemassa olevat naiset, joilla ei ollut sosiaalisia turvaverkostoja.

Sikiön lähdettäminen kirjattiin vuoden 1889 rikoslaissa lapsenmurhan alle. Sikiön vahingoittaminen tai siitä eroon pääseminen oli rangaistava teko siinä missä syntyneen lapsen tappo.

1900-luvun alussa perheenäitien arki huolestutti

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja Hilja Pärssinen teki vuoden 1910 valtiopäiville esityksen lapsenmurhaa koskevien pykälien muuttamisesta ja rangaistusasteikon lieventämisestä.

– Sikiönlähdetys oli tässä esityksessä mukana, kertoo Itä-Suomen yliopiston sosiologian professori Ilpo Helén.

Hän on tutkinut väitöskirjassaan suomalaista aborttilainsäädäntöä.

Helénin mukaan abortista tuli Suomessa väestöpoliittinen kysymys ja yhteiskunnallinen ongelma 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä.

Alkaneen keskustelun taustalla oli naimisissa olevien perheenäitien hätä.

– Työläisnaisten keskuudessa puhuttiin, että jos vielä neljännen lapsen synnyttää, niin perheen talous ei kestä, äidin voimat eivät riitä ja perhe saattaa hajota, Helén kiteyttää.

Ammattitaidottomien tekemät abortit huolestuttivat lääkäreitä.

– Ilmiö oli epäsuotuisa. Samalla oli valtava huoli siitä, että naiset eivät halua synnyttää. Ja samalla lääkärit ja gynekologit huomasivat, että puoskareiden tekemät abortit tekivät naisista hedelmättömiä, Helén kertoo.

Lääkärit alkoivat tuoda asiaa yhä enemmän esille yhteiskunnallisena ongelmana.

Aborttilaki vuonna 1950 vastasi lääkäreiden tarpeeseen

Ensimmäinen aborttilaki Suomessa tuli voimaan vuonna 1950.

Se salli abortin vain jos sikiö oli vammainen, jos raskaana oleva oli alle 16-vuotias, tai jos synnytys vaarantaisi naisen hengen tai terveyden. Raiskauksesta tai insestistä raskaaksi tullut saattoi saada laillisen abortin vain, jos oli tehnyt rikosilmoituksen asiasta.

– Lääkärit ottivat abortin omalle tontilleen. Laki siirsi raskauden keskeytyksen lääketieteellisen asiantuntijuuden piiriin ja harkinnan alle, Ilpo Helén kertoo.

Hänen mukaansa liberaalisti ajattelevat lääkärit saattoivat auttaa hädässä olevia naisia ja keskeyttää raskauden lain suomin oikeuksin.

Laki ei kuitenkaan ratkaissut asiaa. Vaikka lääkärit saivat tehdä abortin laillisesti, kurinpito ja kontrolli niiden tekemiseen oli iso, ja laittomia abortteja tehtiin edelleen.

1960-luvun liikehdintä kirvoitti keskustelut vapaammasta aborttilaista

1960-luvun naisen aseman muutos sekä vapaammat keskustelut sukupuolirooleista ja seksuaalisuudesta herättivät kritiikkiä myös aborttilakia kohtaan.

Aborttikeskustelu vuosikymmenen puolivälissä nosti esiin lapsen oikeuden syntyä haluttuna sekä naisen vapauden päättää asiasta, joka vaikutti suuresti hänen elämäänsä.

Ehkäisypillerien tulo markkinoille oli vastaus vapaampaan sukupuolielämään, mutta niiden hankkiminen yksityislääkäriltä tai kondomien pyytäminen apteekista tiskin takaa saattoi olla nuorelle ylivoimainen tehtävä.

Vuonna 1965 Ylen Ajankohtainen studio -radio-ohjelma avasi keskustelun laittomista aborteista ja vuonna 1950 säädetyn lain epäoikeudenmukaisuudesta.

Ylen Elävästä arkistosta voit katsoa ja kuunnella 1960-luvun keskusteluja abortista:

• Aborttia vastustettiin 1960-luvulla moraalittomuutena ja murhana
• Ylen aborttiohjelma nostatti mielipidevyöryn

Vuonna 1969 perustetun Seksuaalipoliittinen yhdistys Sexpon tavoitteena oli edistää tasapainoista ja oikeaan tietoon perustuvaa seksuaalielämään Suomessa. Sexpon tarkoituksena oli kumota vanhoilliset seksuaalisuutta kahlitsevat lait. Tähän kuului myös tiukka aborttilaki.

Vaikka yleinen mielipide alkoi olla kypsä uudelle aborttilaille, keräsi aihe myös jyrkkää vastustusta. Eduskunnassa pidettiin puheenvuoroja kansan moraalin romahtamisesta ja avioliiton tuhosta.

Uusi laki hyväksyttiin vuonna 1970. Nyt, yli 50 vuotta myöhemmin, Suomen aborttilainsäädäntö näyttäisi olevan muutoksen edessä. Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina, että kansalaisaloite vanhentuneen aborttilainsäädännön uudistamiseksi etenee mitä luultavimmin eduskunnassa täysistuntoon päätettäväksi ensi syksynä.

Lue myös:

Suomi on Pohjoismaiden outo lintu raskaudenkeskeytyksissä: vähiten abortteja, tiukin lainsäädäntö

Yhdysvaltain aborttikiista on paljon enemmän kuin kiista abortista – nyt se on tullut hetkeen, jota on odotettu ja pelätty vuosikymmenet

Ukrainan sota on pistänyt myös ydinaseisiin ja niihin liittyvään pelotteeseen koskevia teorioita ja ajatuskulkuja koetukselle. Samalla kun ydinaseiden kieltämistä tavoittelevan YK-sopimuksen allekirjoittaneet valtiot kokoontuivat juhannuksen alla ensimmäiseen kokoukseensa, vaikuttaa siltä, että ydinaseet ovat tulleet jäädäkseen.

Muun muassa ministeri Jaakko Iloniemi on arvioinut ydinaseiden olevan entistä houkuttelevampia, koska niiden omistaminen näkyy takaavan maalle ”eräänlaisen koskemattomuuden”.

Vaikka ydinaseita ei ole – onneksi – käytetty Ukrainassa, ne ovat kuitenkin muovanneet sodan kulkua pelkällä olemassaolollaan. Ydinaseet eivät estäneet sodan syttymistä lännen ydinasepelotteen ulkopuolella olevassa ja omista ydinaseistaan luopuneessa Ukrainassa. Sodan laajenemisen estäminen on kuitenkin monissa arvioissa laskettu merkittävältä osin ydinasepelotteen ansioksi.

Yhdysvaltalaisten professori Jeffrey Lewisin ja tutkimusjohtaja Aaron Steinin mukaan ydinasepelote on toiminut rajoittamalla sekä Venäjän että lännen toimintavapautta. Yhdysvallat ja Nato ovat varoneet osallistumasta sotatoimiin suoraan, eivätkä ne ole lähettäneet sotilaitaan Ukrainaan, vaikka siihen olisi varmasti ollut lännessä kiusausta ja Ukrainassa tarvetta.

Venäjällä puolestaan olisi varmasti ollut houkutusta ja sotilaallisia perusteitakin iskeä esimerkiksi Puolaan varastoituun Ukrainan läntiseen aseapuun, mutta ainakaan toistaiseksi tätä askelta ei ole tohdittu ottaa. Yhdysvaltain ja Naton ydinasesateenvarjo ei liene tässä vähäpätöisin tekijä.

Ihmisluonteen raadollisuus taustalla

Lewisin ja Steinin mukaan ydinpelote toimii määritelmällisesti juuri näin: se turhauttaa molemman osapuolen päättäjiä ja sotilaita, jotka eivät voi tai uskalla ryhtyä sinänsä perusteltuihin sotatoimiin, koska taustalla kummittelee katastrofaalisen ja koko olemassaoloa uhkaavan tuhon mahdollisuus – presidentti Joe Bidenin sanoin "kolmas maailmansota".

– Ydinpelotteen on tarkoitus tuntua ikävältä, koska se pohjautuu raadolliseen arvioon ihmisluonteesta: ihmiset eivät reagoi parhaiten rakkauteen, iloon tai mielihyvään vaan hellittämättömän kivun uhkaan, Lewis ja Stein kirjoittavat War on the Rocks -sivustolla.

Ydinpelotteen toimivuuden jatkumisesta ei kuitenkaan ole takeita. Toistaiseksi länsi on arvioinut voivansa lähettää Ukrainalle runsaasti aseapua, myös raskaita aseita, ilman vaaraa Venäjän turvautumisesta ydinaseisiin. Venäjä puolestaan vaikuttaa ajattelevan, etteivät juuri mitkään raakuudet tai siviilikohteiden moukaroinnit Naton turvatakuiden ulkopuolella olevassa Ukrainassa ylitä länsimaiden kipurajaa ryhtyä suoraan sodan osapuoleksi ja riskeerata ydinsodan mahdollisuutta.

Muun muassa lentokieltoalueen perustamisesta ja hävittäjien lähettämisestä kieltäytyneet Yhdysvallat ja Nato ovat rajoittaneet arvostelijoiden mukaan omaa toimintavapauttaan jopa liiaksi ja ottaneet Venäjän ydinaseiden uhkan liian vakavasti. Samalla presidentti Vladimir Putin ei vaikuta juuri huolehtivan lännen pelotteesta.

Lewisin ja Steinin mukaan varovaisuuteen on hyvät syynsä, koska ydinsotaan joutumien ei ole niinkään hyppy kielekkeeltä tyhjyyteen, vaan jatkuvaa astelua viettävällä rinteellä, jossa ei voi koskaan tietää varmuudella, milloin on astunut liian pitkälle.

– Se, että tämä on sekä vaikeaa, turhauttavaa että ennen kaikkea kauhistuttavaa, ei tarkoita sitä, etteikö ydinpelote toimisi, Lewis ja Stein kirjoittavat.

Vastauksessa ydinaseen käyttöön vain huonoja vaihtoehtoja

Jos ydinpelote Venäjän puolelta toimiikin, Putinin pelotteluksi tulkittavat löysät puheet ydinaseen mahdollisesta käytöstä eivät ole toistaiseksi vaikuttaneet siten, että länsi olisi lopettanut Ukrainan tukemisesta sotatoimissa.

Pelkkä tavanomainen hyökkäys Ukrainaan on kuitenkin osoittanut, että Venäjä ja sen johtaja ovat valmiita selvästi länsimaita suurempaan, lähes holtittomaan riskinottoon ja kustannuksiin tavoitteidensa saavuttamiseksi. Siksi pelkoja esimerkiksi Venäjän taktisen ja pienitehoisemman ydinaseen epätoivoisesta käytöstä Ukrainassa ei voi täysin sivuuttaa.

Mihin reaktioon tällainen historiallinen teko johtaisi lännen puolelta, sitä ei Moskovassa voida varmuudella tietää.

Royal United Services Instituten (RUSI) vanhemman tutkijan Matthew Harriesin mukaan tarjolla on kaksi huonoa vaihtoehtoa. Lännen liittymien sotaan tai vastaisku ydinaseella voisi johtaa maailmanlaajuiseen tuhoon, mutta liian laimea vastareaktio ei sekään lupaisi hyvää.

– Siirtyisimme uuteen kauheaan aikakauteen, jos Venäjä käyttäisi rajoitettua määrää ydinaseita ilman rangaistusta ja saisi siitä vielä konkreettista hyötyä, Harries ennustaa Foreign Policy -lehdessä.

Harriesin mukaan kaikkien aseriisuntatoiveiden sammumisen ohella Venäjän menestys voisi houkutella muita ydinasemaita kehittämään itselleen laajemman valikoiman pienempiä ydinaseita ja tehdä niiden käytöstä houkuttelevampaa.

Molemmat synkät skenaariot ovat toistaiseksi spekulaatiota, ja tilanteen kehittymistä odotellessa meidän täytyy Harriesin mukaan vain opetella elämään uudenlaisen ydinsodan uhkan varjossa.

– Ydinpelote on ilman muuta vaarallinen tapa pyörittää maailmaa. Tämän kauhean (Ukrainan) sodan lopputulos ratkaisee, olemmeko juuttuneet siihen pysyvästi, Harries pohtii.

Vaikka Ukrainan sota osoittanut ydinpelotteen toimivan, on se osoittanut myös sen rajat: pelotteeseen täytyy aina sisältyä se mahdollisuus, että ydinasetta käytettäisiin – vaikka sitten vahingossa.

– Ydinpelote lakkaisi toimimasta ilman sitä riskiä, että jotain menisi kauhealla tavalla pieleen, Lewis ja Stein kirjoittavat.

Lue myös:

Rauhantutkimuslaitos: Maailma matkaa kohti uutta ydinasevarustelun kautta

Nato-jäsenyys antaisi Suomellekin ydinasepelotteen – Venäjä saattaisi kääntää ohjuksiaan herkemmin Suomea kohti

Venäjä väittää vallanneensa Lysytšanskin ja koko Luhanskin – Ukraina kiistää

Henkilöstöpulan aiheuttamat ongelmat ovat kärjistyneet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kesän aikana, kun sijaisia ei ole saatu palkattua tarpeeksi.

Sosiaali- ja terveysalaa valvovan Valviran ylijohtaja Markus Henriksson kuvailee ongelmia vakaviksi.

– Tavallisestikin kesäkaudella toimintoja joudutaan supistamaan lomien takia, mutta nyt hoitoyksiköiden kesäsulut ovat laajempia kuin vuosikausiin, Henriksson sanoo.

Ongelmat koskevat Henrikssonin mukaan laajasti kaikkia sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreita. Erikoissairaanhoidon kiireellinen ja välttämätön hoito saadaan Henrikssonin mukaan todennäköisesti turvattua, mutta kiireettömän hoidon jonot kasvavat ja päivystykset ruuhkautuvat.

– Henkilöstöpula tulee erityisesti nyt alkaneen heinäkuun aikana aiheuttamaan kiperiä tilanteita. Sairaaloissa saattaa syntyä ruuhkatilanteita, joista seuraa hankaluuksia monille potilaille ja heidän läheisilleen. Sote-henkilöstö on töissä nyt aika tavalla kovilla.

HUSin vs. johtajaylilääkäri: "Henkilöstöstä on merkittävää vajausta"

Suomen sairaanhoitopiirit ennakoivat vaikeaa kesää Ylen keväällä julkaisemassa kyselyssä. Nyt pelot näyttävät käyneen toteen.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin vs. johtajaylilääkäri Veli-Matti Sulander kuvaa kesän tilannetta Suomen suurimman sairaanhoitopiirin alueella erittäin haasteelliseksi.

– Henkilöstöstä on merkittävää vajausta. Tällä hetkellä sijaisia on reilut 500 vähemmän kuin meillä olisi tarvetta. Tämä on johtanut siihen, että olemme joutuneet sulkemaan sairaansijoja hyvin merkittävästi.

Sulanderin mukaan vuodeosastohoidon paikkoja on suljettu parisataa enemmän kuin viime kesän aikana ja suunniteltu ei-kiireellinen hoito on pitkälti jäissä.

Sijaispulalla on vaikutusta myös potilasturvallisuuteen.

– Ruuhkautuminen on aina tietyllä tavalla potilasturvallisuusriski, varsinkin päivystyksessä. Odotusajat venyvät ja se kyllä haastaa, Sulander sanoo.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä tilanne ei näytä sen paremmalta. Sairaanhoitopiirin johtaja Petri Virolainen sanoo sijaistilanteen olevan selvästi huonompi kuin aiempina kesinä.

Hoitajia on Virolaisen mukaan jäänyt saamatta noin kolmannes tarvittavasta määrästä. Myös lääkäreitä puuttuu.

– Joudumme sulkemaan toimintoja normaalia enemmän. Kiireiset potilaat pystytään hoitamaan pääsääntöisesti ongelmitta, mutta kiireettömien potilaiden jonot kasvavat entisestään. Se on asia, joka näkyy oikeastaan vasta viikkojen tai kuukausien päästä, Virolainen sanoo.

Juhannuksen ja kesäviikonloppujen ruuhkahuippujen aikana henkilökunta on joutunut Virolaisen mukaan venymään "käsittämättömästi", että kaikki potilaat saadaan hoidettua.

– Juuri ja juuri pärjätään normaalitilanteessa, mutta jos tulisi poikkeustilanne, niin sitten olisimme todella suurissa ongelmissa.

Valviran ylijohtaja: Varovaisuus alkoholin kanssa helpottaisi tilannetta dramaattisesti

Valviran ylijohtajan Markus Henrikssonin mukaan ongelmien taustalla on useita syitä.

Sote-alalla pitkään jatkuneen työntekijäpulan lisäksi kesän poikkeuksellisen huonoon tilanteeseen vaikuttavat pandemian aikana pitämättä jääneet lomat, koronatartuntojen aiheuttamat poissaolot sekä keväällä alkaneet työtaistelutoimet.

Hoitajärjestöjen ylityö- ja vuoronvaihtokielto on kunta-alalla edelleen voimassa, mutta kesän aikana hoitajat voivat niin halutessaan tehdä ylitöitä ja vaihtaa vuoroja. Työnantaja ei voi kuitenkaan niihin määrätä.

Lisäksi helteet, kesän yleisötapahtumat ja lomien alkamisen myötä lisääntynyt alkoholinkäyttö näkyvät työmäärän lisääntymisenä muun muassa päivystyksissä ja ensihoidossa.

Henriksson toivoo, että kansalaiset vähentäisivät sosiaali- ja terveydenhuollon kuormitusta käyttämällä alkoholia kesän aikana kohtuudella.

– Liian monella ihmisellä on paha tapa ottaa putki päälle kesän ja kesälomien aikana, joka aiheuttaa vakavia terveys- ja tapaturmariskejä. Jos kansalaiset pystyisivät olemaan varovaisia alkoholin ja muiden päihteiden kanssa, siitä olisi dramaattisen paljon hyötyä sosiaali- ja terveydenhuollolle ja siellä oleville potilaille ja henkilöstölle.

Henrikssonin mukaan olisi tärkeää tarjota myös tehokkaampaa hoitoa päihderiippuvaisille, jotka eivät kykene vähentämään päihteiden käyttöä. Se vähentäisi muiden palveluiden tarvetta.

Kesän vaihtuminen syksyyn ei tuo mukanaan välttämättä helpotusta henkilöstöpulaan, sillä työmarkkinakiista uhkaa pahentaa tilannetta entisestään.

Syyskuun alussa ylityö- ja vuoronvaihtokielto on astumassa jälleen voimaan ilman kesän ajaksi sovittuja poikkeksia. Lisäksi hoitajajärjestöt ovat uhanneet joukkoirtisanoutumisilla, ellei niiden vaatimuksiin muita kunta-alan työntekijöitä korkeammista palkankorotuksista suostuta.

Lisää aiheesta:

Helle ja henkilöstöpula kuormittavat päivystyksiä Itä-Suomessa – aiheuttavat myös ruuhkaa

Helteet tuovat potilaita Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin päivystyksiin

HUSin päivystykset uhkaavat ruuhkautua kesällä – pienen vaivan kanssa tulisi odottaa seuraavaan päivään

Hoitajapula piinaa sairaaloita kesällä – "Yhtään hoitajaa ei olisi varaa menettää", sanoo sairaanhoitopiirin johtaja

Ruotsin tie kohti sotilasliitto Natoon liittymistä on kulkenut Suomen perässä vielä aiemmin tiedettyäkin tiiviimmin.

Ruotsalaisen Svenska Dagbladetin julkaisemasta laajasta reportaasista piirtyy kuva, jonka mukaan Ruotsin demarihallitus joutui melko vastahankaisestikin lähtemään Suomen Nato-kelkkaan. Lehden mukaan kaikki sen haastattelemat lähteet sanovat, että Suomi ratkaisi Ruotsin päätöksen hakea Naton jäseneksi.

– Hemmetin Suomi. Nyt meidänkin on ehkä pakko mennä mukaan [Natoon], parahti Ruotsin ulkoministeri Ann Linde 18. maaliskuuta puoluetoverilleen SvD:n tietojen perusteella.

Pääministeri Magdalena Anderssonin ja muiden demareiden pään kääntyminen Nato-asiassa tapahtui lehden tietojen perusteella noin kahdeksan viikon aikana. Viimeisten joukossa Nato-jäsenyyden kannalle kääntyi puolustusministeri Peter Hultqvist huhtikuun alkupuolella.

Pohdinta asian ympärillä alkoi heti Venäjän hyökättyä Ukrainaan 24. helmikuuta. Aluksi linjaksi valittiin, ettei Ruotsin ole järkevää muuttaa turvallisuuspolitiittista linjaansa, eli sotilaallista liittoutumattomuutta, keskellä kriisiä. Anderssonin mukaan Nato-jäsenyyden hakeminen horjuttaisi tilannetta Pohjois-Euroopassa entisestäänkin.

Sanna Marin yllätti Ruotsin demarit

Jo maaliskuun alussa Ruotsin ja Suomen päättäjien tapaamisessa ruotsalaisille kävi ilmi, kuinka vakavasti suomalaiset suhtautuvat Venäjän uhan kasvuun ja kuinka nopeasti mielipide Nato-jäsenyydestä on naapurimaassa muuttumassa.

Ruotsin demareille oli SvD:n mukaan yllätys, että Suomen demaripääministeristä Sanna Marinista syntyi vaikutelma, että jotakin olisi tapahtumassa Nato-asian suhteen. Vaikutelma ei niinkään syntynyt siitä mitä Marin sanoi, vaan siitä miten hän sen sanoi.

Lehden lähteiden mukaan ruotsalaisilla oli vaikeuksia saada tolkkua Suomen demareiden kannasta, sillä vanhat yhteydet vanhemman polven demaripoliitikkoihin johtivat erilaisiin johtopäätöksiin kuin keskustelut nuorempaa polvea edustavan Marinin kanssa.

Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön varovaisempi linja herätti ruotsalaisissa epätietoisuutta Suomen aikeista. Tässä vaiheessa elettiin maaliskuun alkupuolta, ja Ruotsin hallituksen mielestä paras vaihtoehto oli puolustusyhteistyön syventäminen Suomen kanssa.

Maaliskuun puolivälissä Tukholmassa järjestetyssä Pohjoismaisen työväenliikkeen yhteistyökomitean Samakin kokouksessa ruotsalaiset saivat jälleen huomata suomalaisdemareiden tuovan esille jäsenyyden Natossa, ja nyt SvD:n lähteiden mukaan myös pääministeri Andersson otti Nato-jäsenyyden mukaan pohdintoihin Ruotsin vaihtoehdoista.

Ruotsin maltillisen kokoomuksen puheenjohtaja Ulf Kristersson tokaisi tässä vaiheessa, ettei Ruotsin hallitus näytä tajuavan mitä Suomessa on tapahtumassa.

Tajuaminen tapahtui huhtikuun ensimmäisellä viikolla. Keskusteluissa suomalaisten kanssa ruotsalaisille valkeni, että Nato-jäsenyys on Suomelle ainoa vaihtoehto. Tämä ratkaisi lopulta myös Ruotsin linjan, vaikka aikaa viralliseen päätökseen vielä kuluikin.

Puolustusministeri lörpötteli varomattomasti

SvD:n artikkelin perusteella Ruotsin Nato-prosessista ei puuttunut koomisiakaan käänteitä. Päätös sotilasliiton jäsenyyden hakemisesta varmistui, kun sosiaalidemokraattien puoluehallitus asettui sen taakse 15. toukokuuta.

Puolustusministeri Hultqvist lörpötteli kuitenkin lehden mukaan asiasta jo 12. toukokuuta varomattomassa puhelussa kadulla.

– On aika ennen ja jälkeen 24. helmikuuta. Emme voi jäädä ainoana jäljelle [Naton ulkopuolelle], ministeri kailotti kännykkään Tukholman keskustassa viitaten Venäjän hyökkäykseen ja muihin Pohjoismaihin.

Kun muutaman metrin päässä ministerin puhelua kuunnellut henkilö huomautti ministerille olevansa toimittaja ja kuulevansa kaiken mitä tämä puhuu, oli ministerin vastaus nopea.

– Tätä ei sitten koskaan tapahtunut, Hultqvist sanoi ennen kuin hyppäsi virka-autonsa takapenkille ja katosi paikalta.

Pääministeri Andersson sen sijaan salasi Nato-pohdintaan liittyviä asioita, jopa osalta lähimmistä työtovereistaan asioiden julkisuuteen vuotamisen pelossa.

Svenska Dagbladet kertoo artikkelin pohjautuvan haastatteluihin ja taustakeskusteluihin noin 30 poliitikon ja virkamiehen kanssa sekä Ruotsissa että Suomessa. Lisäksi lähteinä on käytetty muun muassa erilaisia asiakirjoja.

Lisää aiheesta:

Kurditaustainen ruotsalaiskansanedustaja järkyttyi Turkki-sopimuksesta: Meidät on myyty Nato-jäsenyyden takia

Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys mullistaa voimasuhteet Itämerellä – asiantuntija: "Tämä todennäköisesti muuttaa Venäjän laskelmia"

Analyysi Niinistön valtiovierailusta: Pohjolan uusi alku

Ruotsi hakee Naton jäsenyyttä – pääministeri Andersson: Tuomme mukanamme sotilas- ja Venäjä-osaamista

Shahzaib Khan, 19, alkoi vajaat kolme vuotta sitten paistaa pihvejä McDonald’sissa, koska halusi tienata omat taskurahansa.

Alun perin tarkoituksena oli työskennellä opintojen ohessa vain viikonloppuisin, mutta nyt hän tekee täyttä työviikkoa vuoropäällikkönä ja tähtää vielä korkeammalle.

– Ravintolapäällikkö, kenttäpäällikkö, aluepäällikkö – vain taivas on rajana.

Khanin kaltaisista kunnianhimoisista ravintolatyöntekijöistä on nyt huutava pula ja monet ravintolat kelpuuttaisivat vähemmän innokkaitakin. Koronapandemian kuluessa alalta lähti arviolta 10 000–20 000 työntekijää.

Työvoimapula on vakavin McDonald’sin ja Hesburgerin kaltaisissa paikoissa. Viime vuoden lopulla pikaruokaloissa oli Palvelualojen ammattiliiton (Pam) mukaan tarjolla kaksi kertaa enemmän työpaikkoja kuin alalla työskennelleitä työnhakijoita.

Ongelman perimmäisistä syistä ainakin Khanilla on selkeä näkemys.

– Alkupalkka alalla on reilut kahdeksan euroa. On monia työpaikkoja, jotka maksavat enemmän, ja työ on helpompaa.

Työoloskandaalit ja korona veivät ravintola-alan maineen

Nuorten työelämää palvelualoilla tutkinut Lotta Haikkola kuvailee ravintolatyötä sosiaaliseksi ja monipuoliseksi mutta myös vaativaksi, kiireiseksi ja matalasti palkatuksi.

Viime aikojen työoloskandaalit voivat hänen mukaansa heikentää alan vetovoimaa.

Kuluneen vuoden aikana mediat ovat kertoneet ylipitkistä työpäivistä ilman taukoja, kohtuuttomasta kiireestä, huonosta johtamisesta ja puutteellisesta hygieniasta Hesburgerissa, McDonald’sissa ja Espresso Housessa.

Tutkimusten mukaan matalapalkkaisia palvelualan töitä tekevät erityisesti vähän koulutetut nuoret, naiset ja ulkomaalaistaustaiset. Ammattiliittoon kuuluminen ei ole niin yleistä kuin muilla aloilla.

Akatemiatutkija Haikkolan mukaan työntekijät pitävät kuormittavia työoloja ja työsuhteiden epävarmuutta normina ja mahdollisuuksia puuttua epäkohtiin huonoina.

Haikkola sanookin, että kun ongelmia ilmenee, monet työntekijät kokevat helpoimmaksi ratkaisuksi työpaikan tai alan vaihtamisen.

Korona heikensi työntekijöiden asemaa ja alan mainetta entisestään.

HOK-Elannon ravintoloiden toimialajohtaja Henriikka Puolanne kertoo, että kun rajoituksia veivattiin edestakaisin kovin tiuhaan, työnantajat pystyivät suunnittelemaan työvuoroja vain noin viikoksi eteenpäin.

– Työntekijät olivat melkoisessa vuoristoradassa. Epävarmuus ja alan ylle annettu leima koronakriisistä olivat henkilökunnalle rankkaa, Puolanne sanoo.

Pari viikkoa sitten HOK-Elanto ilmoitti sulkevansa kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla kesän ajaksi osin työvoimapulan takia.

Ravintolatyö ei ehkä pian kelpaa suomalaisille

Alan houkuttelevuuden hiipumisesta on näkynyt merkkejä jo ennen pandemiaa. Esimerkiksi opiskelupaikat eivät kiinnosta suomalaisia entiseen tapaan.

Vuoden 2015 jälkeen matkailu- ja ravintola-alan ammattikoulutuksen ja AMK-koulutuksen hakijamäärät ovat laskeneet noin kolmanneksella. Ammatillisessa koulutuksessa alan vetovoima oli kaikista koulutusaloista alhaisin vuonna 2021.

Matkailu- ja ravintolapalveluiden (MaRa) toimitusjohtajan Timo Lapin mukaan työvoimapulan ratkaiseminen edellyttää osa-aikatyön vastaanottamisen helpottamista. Lisäksi kohtaanto-ongelma pitäisi ratkaista eli työvoimaa pitäisi saada sinne missä on työpaikkoja, ja työntekijöiden osaamista pitäisi päivittää.

MaRan toimitusjohtaja Lappi toivoo myös, että ravintola-alalle saataisiin merkittävästi lisää työperäistä maahanmuuttoa.

Ruotsissa arviolta kolmannes ravintolatyöntekijöistä on ulkomaalaistaustaisia, ja Itävallassa vastaava osuus on jo noin puolet.

– Muualta Euroopasta työvoiman saaminen on vaikeaa, koska kaikissa EU-maissa on työvoimapula. Katse täytyykin kääntää Aasiaan kuten Filippiineille ja Intiaan, Timo Lappi sanoo.

Helsingissä on tavallista, että ravintolatyöntekijän ei tarvitse osata suomen kieltä. Esimerkiksi S-ryhmän Fafa’s-ravintoloiden keittiöissä ja saleissa kuulee enimmäkseen englantia.

Monessa muussa palveluammatissa, kuten ruokalähettinä tai siivoojana samansuuntainen kehitys on vielä pidemmällä.

Ulkomaalaisen työvoiman osuuden kasvuun alalla uskovat McDonalds’in Shahzaib Khan, MaRan Timo Lappi ja S-ryhmän Henriikka Puolanne.

Se ei välttämättä ole yksin hyvä asia.

Akatemiatutkija Lotta Haikkolan mukaan pienipalkkaisia palvelualan töitä tekevät ihmiset saavat muita heikommin yhteiskunnassa äänensä kuuluviin.

Riskinä on, että jos palvelualojen palkkatasosta ja työehdoista ei pidetä huolta, kahden kerroksen työmarkkinoiden kehittyminen kiihtyy.

Vaikka Shahzaib Khan viihtyy työssään McDonald'sissa, hän ei näe itseään yhtiön palveluksessa loputtomiin.

Kunhan töiden takia viipynyt lukio on paketissa, hän aikoo hakea opiskelemaan liiketaloutta.

– Haluan perustaa yrityksen: ehkä ravintolan tai ehkä muuta, mutta jotain omaa kuitenkin. En halua aina tehdä töitä jollekulle toiselle.

Juttua varten on haastateltu myös McDonalds'in viestintäjohtajaa Heli Ryhästä, ja keittiömestari-ravintoloitsijaa Pekka Terävää.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 1.7. klo 23 asti.

Helsingin Tennispalatsin käytävät alkavat täyttyä puolenpäivän aikaan. Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila kertoo, että ihmiset ovat palanneet elokuvateattereihin.

– Voin ilolla kertoa, että hiljaisen alkuvuoden jälkeen touko- ja kesäkuu ovat olleet todella vilkkaita.

Saman osoittaa myös Suomen elokuvasäätiön puolivuotiskatsaus. Viime kuussa elokuvissa käytiin yhtä paljon kuin kesäkuussa vuonna 2019.

Vuoden 2021 kokonaiskatsojamäärä 3,4 miljoonaa katsojaa oli tilastoidun historian kaikkien aikojen alhaisin. Tänä vuonna katsojia on ollut tähän mennessä jo yli 2,5 miljoonaa, joten luvut ovat selvästi paremmat kuin viime vuonna.

Suomalaisia kiinnostaa Top Gun, Ihmeotukset ja Kätyrit

Wolf-Mannila kertoo, että ihmiset ovat palanneet elokuvateattereihin erityisesti hyvien elokuvien houkuttelemana.

Suomen elokuvasäätiön puolivuotiskatsaus osoittaa, että vuoden katsotuin elokuva tähän mennessä on ollut ylivoimaisesti Top Gun: Maverick. Uusi Top Gun on saanut yli 246 000 katsojaa, ja se ylittää todennäköisesti pian alkuperäisen Top Gunin (1986) katsojaluvun (253 845).

Katsojia ovat keränneet myös muun muassa The Batman ja Ihmeotukset: Dumbledoren salaisuudet.

Myös lastenelokuvat vetävät yleisöä elokuvateattereihin. Eliel Porvari, Axel Porvari ja Eero Koivula ovat saapuneet Tennispalatsiin katsomaan elokuvaa Kätyrit: Grun tarina. He kertovat käyneensä elokuvissa paljon nyt, kun se on taas mahdollista.

– Viikko sitten kävimme katsomassa Jurassic World: Dominionin, Axel Porvari kertoo.

– Silloin kun oli pahempi tilanne, ei tultu katsomaan. Nyt ollaan tultu katsomaan enemmän, hän jatkaa.

Elokuvateatterit tarjoavat myös elämyksiä

Hyvän elokuvan lisäksi katsojat tulevat teatteriin etsimään elämystä. Kun elokuvia on helppo katsoa myös kotisohvalla, toivotaan elokuvateatterireissusta erityistä kokemusta.

Wolf-Mannila kertoo, että elokuvateatterielämys koostuu teatterissa nautittavista juomista ja herkuista, suuresta valkokankaasta, äänentoistosta sekä mukavista penkeistä.

Finnkinolla on useita erilaisia erikoissaleja, joissa elämyksellisyys korostuu. IMAX-salissa 4k-kuvaa säestää 12-kanavainen äänentoisto, ja LUXE-saleissa katsoja pääsee istumaan kallistuvalla nojatuolilla. Lisäksi lähes kaikissa Finnkinon teattereissa on anniskelunäytöksiä, joissa elokuvan aikana voi nauttia alkoholijuomia.

– Ilman muuta elokuvateattereihin tullaan hakemaan elämystä, ja haluamme tarjota sitä koko matkan. Kun ihminen saapuu elokuvateatteriin, se on jo mukava kokemus, Wolf-Mannila sanoo.

Wolf-Mannila uskoo, että elokuvateatterit tulevat palvelemaan tulevaisuudessa nimenomaan elämyskeskuksina.

– Halutaan, että elokuva on kokemus, joka jää mieleen ja joka tunnetaan sen jälkeen, kun rakennuksesta lähdetään.

Elämyksiä pitää tärkeänä myös Grun tarinaa katsomaan tullut Anna Taavitsainen.

– Siitä on kiva tehdä vähän erityisempi homma, kun aika harvoin tulen käyneeksi.

Suositun korttelikinon uusi toimipiste Punavuoreen

Elämyksistä pääsee nauttimaan myös korttelikino Rivierassa, jossa elokuvan kanssa voi nauttia alkoholia ja syötävää.

Helsingin Kalliossa toimiva Riviera avaa syksyllä uuden toimipisteen Punavuoren Merikortteliin. Yrittäjä Atte Laurila uskoo, että ihmiset toivovat elokuvateattereilta tulevaisuudessa yhä enemmän premium-palveluja.

– Olemme yksi esimerkki siitä, miten voi olla erityinen elokuvateatterikokemus, mutta luulen, että näitä tulee olemaan paljon erilaisia. Se on kiva juttu, koska ala moninaistuu, Laurila kertoo.

Laurila uskoo, että ihmiset lähtevät nyt elokuviin, koska pandemian jälkeen halutaan tehdä asioita yhdessä ja irrottautua arkielämästä.

– Meidän tapauksessa tämä on vähän loman kaltainen asia, haetaan arkeen vähän ekstraa ja juhlaa.

Alppiharjun Harjukadulla sijaitsevassa Rivierassa on yksi 50-paikkainen elokuvateatterisali, baari ja terassi. Uuteen Riviera-teatteriin tulee baarin ja terassin lisäksi kaksi hieman pienempää salia, jotka soveltuvat hyvin myös yksityisnäytöksiin.

Punavuoressa avattavaan Rivieraan rakennetaan myös suurempi keittiö.

– Ihmiset haluavat syödä hyvää ruokaa samalla, kun he nauttivat elokuvasta, Laurila kertoo Rivieran saamasta asiakaspalautteesta.

Korona-ajan vaikutuksista toivutaan vähitellen

Laurila sanoo, että pandemiakokemukset antoivat rohkeutta uuden teatterin avaamiseen.

– Tämä on ollut pitkä projekti. Lähdimme ensimmäisen kerran katsomaan näitä Punavuoren tulevia tiloja useita vuosia sitten, jo ennen pandemiaa. Silloin se tuntui hurjalta ajatukselta, että uskallammeko lähteä tähän.

Laurilan mukaan pandemian koettelemukset antoivat kuitenkin uskallusta haastavien asioiden kohtaamiseen. Vaikeudet ovat opettaneet toimimaan uudenlaisissa tilanteissa, ja korona-ajan keskelle on mahtunut myös palkitsevia tilanteita.

Riviera on ollut lähes koko korona-ajan auki ja teatterissa on järjestetty esimerkiksi erilaisia yksityisnäytöksiä.

– Olemme päässeet harjoittelemaan pari vuotta tällaista ketterää kehittämistä, ja nyt asiat ovat itse asiassa paljon helpompia kuin ennen koronaa.

Finnkinon myyntijohtaja Hannele Wolf-Mannila arvioi, että korona-ajan taloudellisista vaikutuksista selviämiseen menee aikaa useampi vuosi. Hän korostaa, että teatterit ovat suuria investointeja.

Avain toipumiseen löytyy Wolf-Mannilan mukaan uusista hyvistä elokuvista sekä teatterien tarjoamista elämyksistä.

– Meille on ensiarvoisen tärkeää, että ihmiset palaavat elokuvateattereihin.

Pitääkö elokuvateatterissa käynnin olla elämys? Voit keskustella aiheesta 4. heinäkuuta kello 23:een asti.

Helsingin poliisi twiittasi tänään Helsingin Rautatientorilla raitiovaunussa tapahtuneesta erikoisesta välikohtauksesta.

Poliisin mukaan kaksi miesmatkustajaa vastusti lipuntarkastajaa, joka käytti tilanteessa oc-sumutinta. Sen jälkeen toinen miehistä riisti tarkastajan kaasusumuttimen ja puhelimen.

Komisario Tomi Merilän mukaan tilanne sai alkunsa lipuntarkastuksen yhteydessä.

– Yksi matkustaja pyrki poistumaan paikalta, ja lipuntarkastaja yritti estää häntä. Syntyi käsirysy, johon liittyi myös toinen mieshenkilö. Tämä tarttui tarkastajaa vaatteista ja repi hänet ulos raitiovaunusta. Siellä hän vei tarkastajalta kaasusumuttimen ja puhelimen.

Poliisi otti miehet kiinni. Tapausta tutkitaan järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisena ja lievänä ampuma-aserikoksena.

– Sumutin on ampuma-aselaissa mainittu väline, joka vaatii luvan. Mies otti sen tarkastajalta ilman lupaa. Lipuntarkastaja on järjestystä ylläpitävä henkilö, ja hän on saanut koulutuksen kaasusumuttimen käyttöön omalta organisaatioltaan.

Lipuntarkastaja ei saanut vammoja vaan selvisi tilanteesta naarmuilla.

Merilän mukaan vastaavat tilanteet ovat harvinaisia.

– Se on varmaan yleistä, että ihmiset yrittävät välttyä lipuntarkastukselta, mutta harvinaista on, että tilanne menee näin fyysiseksi.

Pohjois-Italian Alpeilla, Dolomiiteilla, sattui sunnuntaina onnettomuus, jossa ainakin kuusi ihmistä on kuollut ja kahdeksan loukkaantunut.

Italian yleisradioyhtiö Rain mukaan onnettomuuden aiheutti Dolomiittien korkeimman Marmolada-vuoren rinteen jäätiköstä irronnut suuri jäälohkare. Sen aiheuttama lumivyöry törmäsi useisiin retkeilijöihin.

Loukkaantuneita retkeilijöitä on kuljetettu hoitoon alueen eri sairaaloihin. Mahdollisia muita lumivyöryn alle jääneitä retkeilijöitä etsitään onnettomuusalueelta helikoptereilla.

Uhriluvun pelättiin kasvavan, koska alueella oli paljon kiipeilijöitä. Viranomaiset eivät tuoreeltaan kertoneet uhrien kansallisuutta. Heillä ei myöskään ollut tarkkaa tietoa siitä, kuinka paljon alueella oli ihmisiä lumivyöryn sattuessa.

Pelastustyöt jatkuivat sunnuntai-iltana helikoptereiden avulla, koska lumi-, jää, ja kivivyöry oli peittänyt kulkuväylän.

Pelastuslaitoksen tiedottaja Walter Milan sanoo, että jäälohkareen irtoamiseen ovat voineet vaikuttaa viime päivien poikkeuksellisen korkeat lämpötilat vuoristossa.

Marmoladan huipulla mitattiin lauantaina 10 asteen lämpötila, kertoo Italian yleisradio Rai.

Whoooo hoooo te kaikki! En voi uskoa tätäI Numero ykkösenä jo kolmatta viikkoa. Olemme kaikki niin innoissamme. Itse asiassa tämä alkaa tuntua jo vähän surrealistiselta.

Tällaisen päivityksen kirjoitti Kate Bush äskettän nettisivuilleen, kun hänen Running Up That Hill -kappaleensa valtasi hyökyaallon tavoin listojen kärkipaikkoja ympäri maailman. Vuonna 1985 julkaistu laulu on ollut Ison-Britannian lisäksi ykkösenä kuudessa muussa maassa, ja Spotifyssa se keräsi yli 57 miljoonaa kuuntelukertaa pelkästään yhden viikon aikana.

Syy lähes neljäkymmentä vuotta vanhan biisin uuteen nousuun löytyy supersuositusta Stranger Things -sarjasta, jossa Running Up That Hill on näkyvässä ja kuuluvassa roolissa. Julkisuudesta lähes täydellisesti vetäytynyt Bush on itse Stranger Thingsin kova fanittaja ja antoi siksi luvan käyttää musiikkiaan sarjassa.

Keijukaishahmo laskeutuu punkkareiden keskelle

Running Up That Hill on vain yksi esimerkki Kate Bushin musiikin ajattomuudesta ja vetovoimasta. Kun puhutaan kaikkien aikojen merkittävimmistä brittiartisteista, Bushin nimi nousee esille lähes poikkeuksetta.

Kate Bush syntyi vuonna 1958 katolilaiseen perheeseen, jonka musikaalisesta ja taiteellisesta ilmapiiristä hän sai hyvät eväät tulevaa uraansa varten. Bush ryhtyi kirjoittamaan omaa musiikkiaan jo teini-ikäisenä, ja lahjakas taiteilijanalku pääsi nopeasti Pink Floydista tutun David Gilmourin siipien suojaan. Levy-yhtiöksi valikoitui EMI, joka panosti tulevaan tähteensä monella eri tavalla. Bushille annettiin niin tanssi- näyttelijä- kuin laulukoulutustakin.

Debyyttialbumi The Kick Inside julkaistiin vuonna 1978 kahden vuoden treenaamisen, hiomisen ja koulimisen jälkeen. Levyltä irrotettu Wuthering Heights -single perustuu Emily Brontën Humiseva harju -romaaniin ja siitä syntyi nopeasti ikoninen hitti.

Bushin 1970-luvun lopun listamenestykseen sisältyy useita paradokseja. Korkealta laulavan Bushin keijukaismainen imago yhdistyi pianovoittoiseen taidepoppiin, jossa oli runsaasti korkeakulttuurisia viitteitä. Toisaalta Bush ei kaihtanut erikoisiakaan ratkaisuja: The Kick Inside -levyn nimibiisi kertoo insestistä, Moving-kappale alkaa valaiden äänillä ja Them Heavy People -biisissä viitataan venäläiseen mystikkoon George Gurdjieffiin. Tällaisista palasista koostettu konsepti tuntui oudolta aikakautena, jota hallitsi aggressiivinen, anarkistinen ja räkäinen punkrock.

Outouden uudet tasot

Bushin oma ääni löytyi viimeistään vuoden 1980 Never For Ever -levyllä, joka oli monella tapaa iso harppaus uuteen suuntaan. Hän toimi levyllä myös tuottajana ja kiinnostui Peter Gabrielin inspiroimana musiikkiteknologian tarjoamista mahdollisuuksista. Bush opetteli käyttämään oman aikakautensa huipputuotetta eli Fairlight CMI -syntetisaattoria, jonka uraauurtavista soundeista muodostui hänen musiikkinsa tavaramerkki pitkäksi aikaa. Breathing-kappaleen musiikkivideossa Bush hätkähdytti esiintymällä kohdun (joskin muovista rakennetun) sisällä.

Vuoden 1982 The Dreaming -albumi taas oli jotakin, mitä kukaan ei oikein osannut odottaa, ja samalla Bush karisti viimeisetkin herkän runotytön rippeet hartioiltaan. Lievästi sanottuna kokeellisen levyn tematiikka käsittelee muun muassa taikuri Harry Houdinia, Vietnamin sotaa ja Australian alkuperäiskansoja.

Oudosti kääntyilevää ja vääntyilevää, unenomaista musiikkia on edelleenkin vaikeaa upottaa mihinkään tiettyyn kokonaisvaltaiseen tyylilajiin. Kulttiklassikoksi nousseen albumin tunnelmat kiteytyvät hyvin we let the weirdness in -hokemassa, jota Bush toistaa Leave It Open -kappaleessa. The Dreamingin rumpusoundeja nauhoitettiin muun muassa kellarissa, jossa oli uima-allas. Oikean kaiun saamiseksi uima-allasta välillä täytettiin, välillä tyhjennettiin vedestä.

Ei liene yllätys, että Bushin itsensä tuottama The Dreaming oli kaupallinen floppi. Prosessi oli muutenkin niin raju, että Bush on kertonut toipuneensä siitä vasta puolen vuoden lepäämisen jälkeen.

Mestariteos ja sensuroitu musiikkivideo

The Dreamingin jälkimainingeissa Kate Bush katosi julkisuudesta kokonaan kolmeksi vuodeksi. Väliin jäivät myös Live Aid ja Band Aid, joissa olivat mukana kaikki aikakauden merkittävimmät poptähdet Madonnasta Queeniin. Katoaminen tarjosi tietysti alustaa toinen toistaan mehevimmille juoruille. Bushin vihjailtiin lihoneen muodottomaksi ja hänellä huhuttiin olevan vakava huumeongelma.

The Dreamingista toipumisen jälkeen Bush oli itse asiassa jälleen työn touhussa. Hänen tavoitteenaan oli saada täydellinen kontrolli kaikkeen tekemiseensä. Vuonna 1983 hän rakensi – tässäkin asiassa Peter Gabrielin jalanjälkiä seuraten – maaseudulla sijaitsevan kotitilansa latoon modernin, 24-raitaisen studion, jota saattoi käyttää milloin ja miten huvitti. Kotistudiossaan Bush ryhtyi myös työstämään uransa huipputeosta eli Hounds of Love -albumia, josta myös Running Up That Hill löytyy.

Vuonna 1985 julkaistu Hounds of Love sai hyvän vastaanoton sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa. Bush otti Fairlight-soundeista kaikki tehot irti ja hän oli jälleen imenyt vaikutteita yllättäviltä tahoilta: Hello Earth -kappaleella Bush kuiskailee saksaksi, albumin nimiraidalla taas on viittaus vuoden 1957 Night of the Demon -kauhuelokuvaan. Useissa musiikkialan äänestyksissä Hounds of Love on rankattu kaikkien aikojen parhaimpien levyjen joukkoon.

Hounds of Loven jälkeen Bush laajensi jälleen repertoaariaan. Vuonna 1986 hän ohjasi musiikkivideon, tai oikeastaan pienoiselokuvan Experiment IV -kappaleeseensa. Musiikkivideo, jolla esiintyvät muun muassa näyttelijät Hugh Laurie ja Dawn French sisälsi sen verran väkivaltaa, ettei sitä esitetty ollenkaan esimerkiksi brittien Top of the Pops -ohjelmassa.

Epäonnistunut elokuvakokeilu

Bushin seuraavalla albumilla, The Sensual Worldilla (1989) kuullaan muun muassa bulgarialaista kuoromusiikkia Trio Bulgarkan muodossa. Pieni mediakohu syntyi, kun Bush halusi hyödyntää levyn nimikappaleella James Joycen Odysseus-kirjan tekstiä, mutta Joycen perikunta ei tähän suostunut. Niinpä Bush päätti versioida Joycea omalla tyylillään.

Vuoden 1993 The Red Shoes -levyllä Bush teki yhteistyötä muun muassa Eric Claptonin, Jeff Beckin ja Princen kanssa. The Red Shoesiin liittyy myös yksi Bushin uran suurimmista epäonnistumisista. Hän ohjasi albumin musiikkiin perustuvan, alle tunnin mittaisen elokuvan, jota tähdittää muun muassa brittinäyttelijä Miranda Richardson. Lopputulos on haparoiva ja osittain lapsellinen sekasotku, ja Bush on itse todennnut, että koko elokuvasta kelvolliseksi kamaksi voi laskea noin neljän minuutin mittaisen pätkän. Kuriositeettina mainittakoon, että elokuvassa esiintyy myös The Cure -yhtyeen Robert Smith.

Bush katosi jälleen julkisuudesta, ja nyt yli vuosikymmeneksi. Tällä kerralla hiljaiselo ei kuitenkaan liittynyt hankalaan tai hermojarepivään luovaan prosessiin, vaan tuiki tavalliseen perhe-elämään. Bushin mediasuhteesta kertoo hyvin se, että lehdistö sai tietää hänen vuonna 1998 syntyneestä pojastaan, Bertie McIntoshista vasta puolitoista vuotta myöhemmin.

Kun Bertie oli hieman kasvanut, Bush julkaisi vuonna 2005 Aerial-tuplalevyn. Aerial sai hyvän vastaanoton mikä kertoi, että pitkästä tauosta huolimatta kiinnostus Bushia ja hänen musiikkiaan kohtaan ei ollut kadonnut minnekään.

Harvinainen keikkailija

Kate Bush kuuluu niihin harvoihin suuren mittaluokan artisteihin, jotka ovat suorastaan vältelleet live-esiintymisiä. Vuonna 1979 Bushin suurisuuntainen Tour of Life -kiertue käsitti 28 konserttia. Kunnianhimoinen show yhdisteli toisiinsa tanssia, musiikkia ja teatteria.

Bushin seuraavaa kiertuetta saatiin odottaa 35 vuotta, ja se toteutui vasta vuonna 2014. Before The Dawn -kiertuetta leimasi salamyhkäisyys, ja sen konsertteihin liittyi myös ehdoton kuvauskielto. Esityksistä tihkuneesta kuvamateriaalissa näkyi luonnollisesti ikääntynyt ja hyväntuulinen Kate Bush, jonka lauluääni – tosin madaltunut – kuulosti edelleen upealta.

Toisin kuin on yleisesti luultu, Bush ei ole mikään ujostelija: hän nauttii esiintymisestä eikä hänellä ole ollut mitään kiertueita vastaan. Vuonna 2016 Bush antoi harvinaisen haastattelun Independent-lehdelle, jossa hän avasi syitä harvoihin esiintymisiinsä. Bushin mukaan kyse on puhtaasti ajankäytöstä: studiotyöskentely ja visuaalit ovat vieneet niin paljon aikaa, ettei kiertueita ole pystynyt suunnittelmaan, saati sitten tekemään. Tämä tuli erityisen selväksi The Dreaming -albumin kohdalla.

– Niinpä ryhdyin tuolloin siirtymään esiintyvästä artistista äänittäväksi artistiksi, jonka imagoon liittyvät myös erilaiset visuaalit, Bush toteaa.

Kate Bush on ollut monessa asiassa edelläkävijän roolissa, ja hän ollut myös esikuva monelle naisartistille. Bush on inspiroinut muun muassa Björkin, Alanis Morrissetten ja PJ Harveyn kaltaisia muusikoita. Running Up That Hill -kappaletta taas ovat versioineet muun muassa Placebo ja Chromatics.

Millaisia muistoja sinulla on Kate Bushista? Voit keskustella aiheesta 4.7.2022 kello 23:een asti.

Koirien pelastusyritys sai traagisen käänteen, kun osa koirista kuoli lämpöhalvaukseen autossa laivamatkalla Tallinnasta Helsinkiin lauantaina.

Rescue-koiria Suomeen tuova yhdistys Eläinten Suojakoti Toivo ry kertoo tapauksesta Facebook-tiedotteessaan.

Kyseessä oli Eläinten Suojakoti Toivon ja Skeppsdal Family -löytöeläinkodin yhteiskuljetus moskovalaiselta kunnalliselta koiratarhalta. Kaikkiaan 32 koiraa oli matkalla Suomeen, jotta ne saisivat uudet kodit.

Tiedotteen mukaan koirien tuonti Suomeen on aiempaa vaikeampaa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Kuljetuspalvelu ostettiin liettualaisfirmalta, jonka toiminnasta on aiemmin ollut hyviä kokemuksia.

"Auton ilmastointi tarkistettiin ennen matkaa ja pitkin matkaa saimme videoita koirien kävelytyksestä, juottamisesta ja syöttämisestä ja kaikki näytti hyvältä ja ammattimaiselta", kerrotaan Eläinten Suojakoti Toivon tiedotteessa.

Kaksi tuntia kestäneen laivamatkan aikana Helsingin ja Tallinnan välillä jotkut koirat olivat kuitenkin saaneet lämpöhalvauksen. On vielä epäselvää, mikä meni pieleen ilmastoinnin ja lämpötilan suhteen.

"Auton kuljettaja on aina vastuussa koirien turvallisuudesta matkan ajan ja hänen tehtävänsä on huolehtia koirien hyvinvoinnista. Näin ei tapahtunut ja asia on nyt poliisitutkinnassa", tiedotteessa kerrotaan.

Helsingin poliisi vahvistaa Ylelle, että tapauksesta on aloitettu esitutkinta.

Seitsemän koiraa kuoli kuljetuksessa. Lisäksi kolme koiraa lopetettiin Eläinsairaala Viikissä niiden huonon kunnon vuoksi. Neljä koiraa on tehohoidossa eläinsairaalassa.

18 koiraa selvisi matkasta niin hyväkuntoisina, että ne ovat päässeet omiin koteihinsa ja hoitopaikkoihinsa.

Yhdistys kertoo olevansa äärimmäisen järkyttynyt ja pahoillaan tapahtuneesta. Yhdistys ei enää järjestä laivakuljetuksia kesäaikaan ja pohtii, miten parantaa koirien turvallisuutta matkojen aikana.

Rescue-koirien lämpöhalvauksesta kertoi ensin Helsingin Sanomat.

Päivi Heikkinen oli 26. kesäkuuta aikuisen kehitysvammaisen ja autistisen poikansa Jali Heikkisen kanssa Prismassa Kuopiossa. Poika hoiti ostoskärryt, kun äiti itse liikkui perässä pyörätuolilla.

Poika odotti äitiään pysähtyneenä keskelle käytävää.

Yhtäkkiä kaupassa asioinut keski-ikäinen rouva tiuskaisi pojalle: "Perse pitkällä pitää olla siinä!" Sitten rouva kiisi karkuun.

– Siinä kommentissa ei ollut mitään lempeyttä. Hän olisi voinut sanoa, että anteeksi, voisitko väistyä. Poikani olisi varmasti pyytänyt anteeksi, Heikkinen sanoo.

24-vuotias poika meni kommentista täysin pois tolaltaan.

– Poikani hätääntyi ja rupesi tärisemään. Hän toisti lausetta: "En ole tehnyt mitään pahaa." Sanoin, että et sinä ole tehnyt mitään pahaa.

Pojan oli kuitenkin vaikea ymmärtää sitä, miksi hänelle sitten sanottiin niin. Tilanne jäi päälle.

Heikkinen sanoo, että hänen pojallaan on pakkoliikkeitä, kuten käsien viuhtomista, mutta hän on muille ylitsevuotavan kohtelias.

– Hän saattaa esimerkiksi sanoa kassatytölle, että "voi kun sinulla on kauniit silmät". Siksi tuntuu niin pahalta, kun hän yrittää olla muille ystävällinen ja saa osakseen tällaista kohtelua.

Heikkinen koitti kääntää tilanteen positiiviseksi.

– Ostimme sitten vähän herkkuja, ja tilanne meni onneksi sillä ohi.

Tilanteita ihan liikaa

Päivi Heikkinen kertoo, että Prismassa tapahtunut tilanne ei ollut ensimmäinen kerta, kun hänen pojalleen kommentoitiin ikävään sävyyn.

– Näitä tilanteita on ihan liikaa.

Heikkisen mukaan hänen pojalleen on jopa sanottu, että "miksi tuokaan on ihmisten ilmoilla, miksi hänet edes pitää tuoda kauppaan".

Heikkinen on huomannut ikävää käytöstä kohdistuvan myös häneen itseensä. Heikkisellä on lihassairaus ja hän päätyi pyörätuoliin pari vuotta sitten.

– Ennen pyörätuoliin joutumista en kiinnittänyt asiaan huomiota. Toki on avuliaitakin ihmisiä, mutta kun minulla menee sekunti pidempään kuin muilla, niin huomaa sen, miten paljon on kiirettä ja tuskastunutta äyskimistä.

Vastaavaa tapahtuu

Autismiliiton koulutussuunnittelija Marko Lahti kertoo, että vastaavia tilanteita valitettavasti tapahtuu.

– Tietoisuus autismista on toki viime vuosina lisääntynyt, mutta miten hyvin osataan huomioida neuromonimuotoisuutta ja erilaisuutta yleensä, on eri asia.

Jos autistinen lapsi on nuorempi, saatetaan esimerkiksi kommentoida, että vanhempi ei saa kuria lapseen.

– Johtuen autismista, autistinen lapsi ei kuitenkaan voi käytökselleen mitään.

Lahti kertoo teoriasta nimeltä the double empathy problem.

Kun ei-autistinen ihminen on vuorovaikutuksessa autistisen ihmisen kanssa, voikin käydä niin, että toista on vaikeaa ymmärtää, kun tapa kommunikoida on niin erilainen.

– Autistisella ihmisellä on diagnoosistaan johtuen erilaisuutta vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Lisäksi on tutkimuksia siitä, että kun ryhmässä on pelkästään autistisia henkilöitä, vuorovaikutus onnistuu paremmin.

Lahden mukaan kommentoijan on hyvä pysähtyä hetkeksi siihen, mikä aiheuttaa oman reaktion. Liittyykö ärsytys vain siihen tilanteeseen?

– Asia pitää pystyä sanomaan ystävällisesti. Jos ei pysty, on parempi olla sanomatta mitään. Sama idea kuin lasten kasvatuksen osalta. Jos ei ole mitään hyvää sanottavaa, voi olla hiljaa.

Ei tavoittanut pyörätuolilla rouvaa

Päivi Heikkinen ei ehtinyt saamaan pyörätuolilla kiinni Prismassa ikävästi kommentoinutta rouvaa. Hän kuitenkin pyrkii aina puolustamaan poikaansa, jos vastaavia tilanteita tulee eteen.

– Vaikka minun toki pitää keskittyä poikaani, kyllä minustakin löytyy leijonaemoa. Se on pitänyt opetella. Ensimmäiset vuodet saatoin mennä itkien kotiin, mutta enää en siihen sorru.

Heikkinen muistaa tilanteen, jolloin hänen poikansa ajoi kolmipyöräisellä pyörällä ja pojalle tiuskaistiin, että hän on tiellä.

– Menin sanomaan ystävällisesti, että hän on kehitysvammainen autisti ja hän olisi siirtynyt, jos olisit soittanut kelloja. Ihmiset tyypillisesti häpeävät ja menevät näissä tilanteissa hiljaiseksi.

Heikkisen mies on sanonut, että huono käytös kielii pahasta olosta. Silloin tilanteen läpikäynti vaatii syvempää itsetutkiskelua.

– Mitä enemmän itselleni on tullut vastoinkäymisiä, niin sitä enemmän koitan löytää pienistä asioista iloa. Jotkut ovat katkeria koko elämälle ja silloin voi olla vaikeaa nähdä asioita positiivisesti.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 4.7. klo 23:een asti.

Lue myös:

Rasistisen kohtelun takia koulusta pois jäänyt ilmajokelaispoika osallistuu taas opetukseen – tunneilla mukana on oma äiti "kunnes luottamus palaa"

Kolme ihmistä kuoli ampumisessa ostoskeskuksessa Tanskan pääkaupungissa Kööpenhaminassa sunnuntai-iltana, kertoo Kööpenhaminan poliisipäällikkö Søren Thomassen.

Lisäksi kolme oli maanantain vastaisena yönä sairaalassa kriittisessä tilassa. Useita muita on loukkaantunut.

Poliisi kertoi kuolleiden ja vakavasti loukkaantuneiden määrän tiedotustilaisuudessa sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.

Thomassenin mukaan yksi kuolleista oli nelikymppinen mies ja kaksi nuoria. Hän ei täsmentänyt surmansa saaneiden nuorten ikää tai sukupuolta.

Epäilty on 22-vuotias tanskalaismies

Poliisi on ottanut kiinni yhden henkilön ampumiseen liittyen. Epäilty on 22-vuotias syntyperäinen tanskalainen mies. Poliisi uskoo hänen toimineen yksin. Viranomaiset kuitenkin tutkivat vielä, onko miehellä ollut tekijäkumppaneita.

Maanantain vastaisen yön tiedotustilaisuudessa poliisipäällikkö Thomassen kuvaili, että ampuja on poliisille etäisesti tuttu.

Hyökkäyksen motiivista ei ole tässä vaiheessa tarkempaa tietoa. Thomassenin mukaan terroristisen teon mahdollisuutta ei voi sulkea pois.

Poliisi vahvisti, että epäillyn hallusta löytyi kivääri ja ammuksia. Silminnäkijät ovat kertoneet nähneensä miehellä myös pistoolin. Poliisi selvittää miehen aseistusta.

Poliisi tiedottaa asiasta seuraavan kerran maanantaiaamuna kello 9 Suomen aikaa.

Hälytys tuli ennen seitsemää Suomen aikaa

Field's-ostoskeskuksessa oli sunnuntai-iltana mittava poliisioperaatio. Poliisi sai ensihälytyksen kello 18.37 Suomen aikaa. Tanskassa kello on tunnin vähemmän kuin Suomessa.

Paikalla olleita kehotettiin odottamaan rauhassa poliisia ja viestittämään läheisille olevansa kunnossa. Kaikkia muita ihmisiä käskettiin pysymään loitolla ostoskeskuksen ympäristöstä. Poliisi pyysi silminnäkijähavaintoja ostoskeskuksen tapahtumista.

Ostoskeskus sijaitsee Amagerin alueella Kööpenhaminan lentokentän ja kaupungin keskustan välissä.

Sotilaat saapuivat vartioimaan ostoskeskusta maanantain vastaiseksi yöksi. Tanskan viranomaisten mukaan kyse on siitä, että näin poliisi pystyi siirtämään resursseja vartiointitehtävistä tutkintaan.

Kööpenhaminan pormestari Sophie Hæstorp Andersen kirjoitti Twitterissä, että tilanne on erittäin vakava ja että kaupungin valmiustilaa on nostettu.

Suomalainen silminnäkijä: "Ulkoa kuului hirveä huuto"

Ostoskeskuksen vieressä sijaitsevassa hotellissa majailee suomalainen Tuulia Kainulainen, joka oli saapunut Kööpenhaminaan yhdessä äitinsä kanssa katsomaan Harry Stylesin konserttia. He olivat valmistautumassa hotellihuoneessaan, kun äänet alkoivat kantautua avoimesta ikkunasta.

– Ulkoa alkoi kuulua ihan hirveä huuto ja sitten poliisiautojen ääniä. Kun katsoimme alas, satoja ihmisiä juoksi siellä pois ostoskeskukselta päin, Kainulanen kertoi Ylelle puhelimitse noin kello 20.30 Suomen aikaa.

Samalla ulkoa alkoi kuulua myös helikoptereiden ääntä. Sisällä hotellissa ihmiset juoksivat käytävillä, Kainulaisen mukaan paniikissa ja hysteerisinä. Poliisi kehotti hänen mukaansa hotellivieraita pysymään sisätiloissa.

– Ulkona on edelleen kymmeniä poliisiautoja ja muita viranomaisia. Soitimme hotellin respaan, josta sanottiin, että ulos ei ole turvallista lähteä, Kainulainen sanoi illalla.

Myöhemmin illalla Stylesin konsertti peruttiin ampumisen vuoksi.

Raskaasti aseistautuneita poliiseja

Tanskalaisen TV2:n haastattelema nainen kertoi aterioineensa ystävänsä kanssa yhdessä ostoskeskuksen ravintoloista, kun hän kuuli kovaäänisiä laukauksia.

– Näimme monien ihmisten yhtäkkiä juoksevan kohti uloskäyntiä ja sitten kuulimme laukauksen. Sitten mekin juoksimme ulos, hän sanoi.

TV2:n mukaan ostoskeskuksen ulkopuolella oli suuri määrä poliisiautoja ja ambulansseja. Alueella oli myös raskaasti aseistautuneita poliiseja.

Toinen silminnäkijä kertoi Ekstra Bladet -lehdelle tanskalaisen uutistoimisto Ritzaun mukaan, että poliisi ampui varoituslaukauksia ja käski miespuolista ampujaa pudottamaan aseensa.

– Kuulimme heidän huutavan "pudota ase". He ampuivat pari varoituslaukausta, ja sitten me pakenimme, silminnäkijä kertoi Ekstra Bladetille.

Toiset kertoivat olleensa matkalla pysäköimään ostoskeskuksen parkkikellariin, kun ihmiset juoksivat ulos ja varoittivat ampumisesta.

"Luulin, että kuolen"

Tanskalainen Politiken-lehti haastatteli avioparia, joka oli ostoskeskuksessa ammuskelun alkaessa ennen kello 19:ää Suomen aikaa. Pariskunta oli vaatekaupassa, kun he huomasivat, että ihmiset alkoivat juosta.

– Kuulin naisen huutoa, sitten ensimmäisen laukauksen. Sen jälkeen kului viisi sekuntia, sitten toinen laukaus ja hyvin pian sen jälkeen vielä yksi. Juoksimme kaikki sovitushuoneeseen. Kaupan henkilökunta kehotti meitä piiloutumaan sinne. Meitä oli siellä seitsemän, mies kertoi Politikenille.

Järkyttynyt aviopari ei halunnut nimiään julkisuuteen.

– Luulin, että kuolen. En ajatellut, oliko se terroria vai jengiväkivaltaa, ajattelin vain omaa henkeäni, nainen kertoi.

Pariskunta piilotteli vaatekaupassa noin tunnin ennen kuin poliisi tuli paikalle. Poliisit saattoivat heidät ulos ostoskeskuksesta.

Uutinen päivittyy.

Lue lisää:

Niinistö ja Marin esittivät surunvalittelunsa ampumisen vuoksi, Tanskan päättäjät toivoivat kansalta yhtenäisyyttä

Ilta-aurinko helottaa ja valkoinen savu täyttää tien lähellä Lappeenrannan keskustaa.

Kolme asfaltin kuumennuslaitetta, massa-auto ja asfaltintekolaite kulkevat pitkässä letkassa hitaasti tietä pitkin. Niiden perässä syntyy tuoretta päällystettyä tietä.

Suomessa päällystetään tänä vuonna arviolta 2 300 kilometriä tietä. Sateeton ilma on otollinen päällystyksen kannalta. Paahtava helle voi kuitenkin jarruttaa tien käyttöönottoa.

– Asfaltti jäähtyy helteellä hitaammin, varsinkin kun yöt eivät ole viileitä. Asfaltin täytyy jäähtyä ennen kun liikenne pääsee tielle, kertoo teiden kunnossapidon asiantuntija Katri Eskola Väylävirastolta.

Helteellä liikenteen pääsy teille kestää pidempään kuin viileällä ilmalla. Eskola toivoo, että tienkäyttäjät suhtautuisivat ymmärtäväisesti siihen, että voivat joutua odottamaan helteellä tielle pääsyä pidempään.

– Jos liikenne päästetään liian aikaisin uudelle tielle, siihen tulee urat ja käyttöikää menetetään.

Aurinko on luonnon oma grilli

Helteestä voi olla myös hyötyä asfaltoinnille. Kuuma ilma auttaa, kun vanhaa asfalttia grillataan uudelleen käytettäväksi.

– Kun aurinko lämmittää tietä, kuumennuslaitteita ei tarvitse käyttää niin paljon. Tälloin nestekaasua kuluu vähemmän, Eskola toteaa.

Tien kuumennus kuuluu osaksi remix-menetelmää. Siinä vanha asfaltti kuumennetaan, jotta se voidaan jyrsiä maasta ja käyttää uudelleen. Remix-laite sekoittaa jyrsittyyn asfalttiin uutta massaa ja levittää seoksen tieksi.

Peab Asfaltin projektipäällikkö Miska Hänninen kertoo, että tällä tavalla tehty päällyste on lähes yhtä kestävä kuin uusista materiaaleista tehty asfaltti.

– Jos täysin uusi päällyste kestää vaikka seitsemän vuotta, remix-päällyste kestää kuusi vuotta, Hänninen toteaa.

Tänä vuonna arviolta yli kolmasosa Suomen teistä päällystetään asfalttia kierrättävällä remix-menetelmällä. Myös muita kierrätystapoja on olemassa.

Perinteisin tapa on rouhia vanhaa asfalttia pois tiestä, viedä se asfalttiasemalle ja sekoittaa se uuden massan joukkoon.

Kierrätysmenetelmien käyttö asfaltoinnissa on lisääntynyt 1990-luvun alusta lähtien. Kiinnostus kierrätykseen on kasvanut päästövähennystavoitteiden ja kiertotalousajattelun myötä, Katri Eskola Väylävirastosta sanoo.

– Uusiokäyttö on myös taloudellisesti kannattavaa. Mitä kalliimpaa bitumi on, sitä kiinnostavampaa sen kierrättäminen on, Eskola toteaa.

Viilennystä ja happea

Teiden tekemisessä tulee helteellä kuuma. Varsinkin kun remix-töissä asfalttia kuumennetaan vielä lisää. Ilmastoituja laitteita on nykyään tietyömailla varsin hyvin, projektipäällikkö Miska Hänninen sanoo.

– Asfalttikuumentimien vetoautot ovat ilmastoituja ja työporukka pääsee sinne välillä ottamaan happea ja viilennystä. Jyrät ovat kaikki maksimissaan muutaman vuoden vanhoja, ja niissäkin on ilmastoinnit. Se helpottaa aika paljon.

Teiden päällystäjät tekevät töitä usein iltaisin ja öisin. Hänninen kertoo, että käytäntö ei johdu helteestä, vaan liikenteen sujuvuuden huomioimisesta.

– Meidän kannalta on edullisempaa, että ei ole niin paljon ruuhkaa. Massa-autot ja muut pystyvät liikkumaan helpommin. Ja onhan se ihan tienkäyttäjällekin miellyttävämpää, että tie tehdään yöaikaan.

Lue lisää:

Asfalttikoneen perämiehen paikalla lämpötila voi nousta jopa 70-80 asteeseen – tiehommissa pärjää helteelläkin, kun nesteytys ja tauot on kunnossa

Raaseporilainen Tommi Paakki vastaa puhelimeen koiralenkillä. Toisessa kädessä olevan hihnan päässä on vähän yli 1-vuotias naaraskoira Bella. Toisinkin olisi voinut käydä.

Bella on yksi niistä koirista, joita liettualainen firma kuljetti Moskovasta Suomeen viime viikonloppuna. Kaikkiaan 32 koirasta kymmenen kuoli lämpöhalvaukseen Tallinnan ja Helsingin välisellä laivamatkalla.

– Viikonlopun epätietoisuus siitä, mitkä koirat menehtyivät, oli melkoisen raastavaa. Nyt olo on huojentunut, kun oma koira on kotona ja voi hyvin, Paakki luonnehtii.

Paakin tietojen mukaan kaikki kuljetuksessa olleet koirat kävivät Viikin eläinsairaalassa ja osa tehohoidossa. Bellaa nesteytettiin, ja se pääsi kotiin sunnuntaina.

Tänään maanantaina poliisi tiedotti epäilevänsä tapauksessa törkeää eläinsuojelurikosta. Poliisin mukaan epäilty toi koirat Suomeen pienessä kuljetusyhtiön kuorma-autossa, joka ei ole tarkoitettu eläinten kuljettamiseen.

Kolme koiraa on edelleen hoidossa yliopistollisessa eläinsairaalassa, ja kaksi niistä on heikossa kunnossa.

Uni maistuu uudessa kodissa

Tommi Paakki päätyi hankkimaan rescuekoiran, kun hänen edellinen koiransa kuoli. Yhteiselo Bellan kanssa on kestänyt noin vuorokauden.

Koiran luonne ja käytös ovat tähän mennessä yllättäneet uuden omistajan pelkästään positiivisesti. Paakin mukaan Bellasta ei voi mitenkään havaita sen tarhataustaa tai pitkää ja kuumaa kotimatkaa.

– Todella herttainen ja sosiaalinen koira. On käynyt jo moikkaamassa naapuruston, ei hauku, nukkuu hyvin ja on saanut jo koirakavereita tästä lähialueelta, Paakki kuvailee.

Alku on siis viikonlopun dramaattisista käänteistä huolimatta lupaava.

Iloa omasta uudesta koirasta laimentaa kuitenkin se, että usean muun perheen odotus päättyi suruun.

– Tuntuu todella pahalta. Olen kiitollinen omasta koirasta, mutta koen syvää myötätuntoa heitä kohtaan, jotka eivät koiraansa sieltä kotiin saaneet. Kaikin puolin ikävä ja Suomen mittapuulla aika iso tapaus.

Voit keskustella aiheesta 5.7.2022 kello 23:een saakka.

4.7.2022 klo 15.25: juttuun päivitetty poliisin uusimmat tiedot.

Lue myös:

Rescue-koirien piti saada uusi elämä Suomessa, mutta kymmenen niistä kuoli lämpöhalvaukseen

Mustat rescuekoirat voivat joutua odottamaan omaa kotia kolme kertaa kauemmin kuin muunväriset lajitoverinsa – taustalla mustan koiran syndrooma