– Toivottavasti Tampereen esimerkki kannustaa Helsinkiä yhä parempiin suorituksiin.

Näin toteaa Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.

Timonen kertoo, että tapahtuma-ala on koronan jälkeen palautunut nopeasti. Se vastaa yksinään yli yhtä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja tämän huomaaminen päätöksenteon tasolla olisi juuri nyt Timosen mukaan elintärkeää.

Joillakin alueilla alan merkittävyys on kuitenkin tapahtuma-alan vaikuttajien mukaan otettu huomioon paremmin kuin toisilla. “Tapahtumapääkaupunki” on Timosen mukaan edelleen Helsinki, mutta Tampere on kovaa vauhtia kirimässä.

Tampere porskuttaa

Ohjelmatoimisto Fullsteam Agency on järjestänyt lukuisia suuremman mittaluokan tapahtumia Suomessa, ajankohtaisena esimerkkinä brittiläisen Ed Sheeranin tulevat elokuun keikat Helsingin Olympiastadionilla.

Fullsteam Agencyn toimitusjohtaja Tuomo Tähtiseltä sataa Tampereelle kehuja.

– Pirkanmaan talousalue kasvaa ja kehittyy tosi nopeasti. Tampereen kaupunki on tehnyt paljon töitä sen eteen, että tapahtumia saadaan kaupunkiin.

Helsingissä kehityskohteita löytyy toimitusjohtajan mukaan muun muassa pitkäjänteisestä suunnittelusta ja modernin sisäareenan puutteesta. Entinen Hartwall-areena – nykyinen Helsinki-halli – ei ole toiminnassa, eikä Helsingillä ole muuta vastaavaa tarjolla.

– Kyllä se, ettei Helsingissä ole tällä hetkellä suuremman kokoluokan areenaa, ohjaa väistämättä katseita muualle, mukaan lukien Tampereelle. Helsinkiin kaivattaisiin ihan ehdottomasti suurempi areena tai suurempi tapahtuma-alue suurkonserteille, Tähtinen kertoo.

Malmin entinen lentokenttä on pitkään toiminut suurempien konserttien mahdollistajana Helsingissä, mutta nyt alueelle on kaavoitettu asuntoja. Tähtisen mukaan Helsingillä tulisi olla kokonaisvaltaisempi suunnitelma tapahtuma-alaa ajatellen, sillä epävarmuudessa on vaikea toimia.

– Helsinkiin olisi aivan äärimmäisen tärkeää saada selkeästi pidemmän tähtäimen suunnitelma, jossa mahdollistetaan suurtapahtumien järjestäminen muuallakin kuin Olympiastadionilla, Tähtinen toteaa.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki vastaa Tähtisen avaukseen kertomalla, että vaihtoehtoisia suunnitelmia Malmin entiselle lentokentälle etsitään jatkuvasti.

– Helsingin kaupungin alueelta on melu- ja muiden rajoitusten vuoksi vaikea löytää sellaista paikkaa, jota pystyttäisiin kehittämään kokonaan tapahtumia varten, Arhinmäki toteaa.

Apulaispormestarin mukaan naapurikaupunki Espoossa on kuitenkin alue, jossa saattaisi olla potentiaalia.

– Sen olen huomannut, että heti Helsingin rajan toisella puolella Espoossa on pohdittu, että olisiko Vermon ravirata mahdollisesti sellainen paikka.

Suomesta puuttuu "jättiareena"

Helsingin ongelmaksi Arhinmäki listaa Tähtisen ja Timosen tavoin katetun sisäareenan puutteen. Tampereelle valmistui juuri uusi Tampereen Kannen areena, Helsingissä Helsinki-hallin puutetta ollaan pyritty täyttämään Helsingin jäähallilla.

Kaikkeen sekään ei tosin sovellu.

– Totta kai on konsertteja ja muita tapahtumia, joihin se on liian pieni. Se on ongelma, Arhinmäki toteaa.

Suomessa ei esimerkiksi Ruotsista poiketen ole tällä hetkellä kymmenien tuhansien ihmisten kapasiteetilla varustettua sisäareenaa.

Yleisökapasiteetiltaan merkittävin käynnissä oleva sisäareena-hanke on Vantaan Kivistöön suunnitteilla oleva Arena 3.3, jonne mahtuisi enimmillään reilu 30 000 konserttikävijää.

Tähtisen mukaan jättiareenan puute ei välttämättä estä isojen artistien saamista Suomeen, mutta suuremman luokan sisäareena mahdollistaisi konserttikausien pidentämisen myös kesän ulkopuolelle.

– Olisihan se meille etu, että olisi monipuolisempia paikkoja, joissa järjestää tapahtumia. Se myös avaisi uusia mahdollisuuksia saada tänne isompia kiertueita kesäkauden ulkopuolella, Tähtinen huomauttaa.

Tapahtumateollisuus ry:n Timonen ei pidä realistisena, että Suomessa löytyisi taloudellisia tai toiminnallisia edellytyksiä kymmeniä tuhansia ihmisiä vetävälle jättiluokan sisäareenalle.

– Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita Nokia-areenan skaalassa olevia hankkeita ja jo yksistään niiden toteuttaminen Helsingissä parantaa tilannetta merkittävästi, Timonen toteaa.

Apulaispormestari Arhinmäen mukaan puutetta vastaavasta areenasta on, mutta Timosen tavoin hän ei pidä taloudellista yhtälöä realistisena.

– Se vaatisi käytännössä sitä, että meillä olisi sellainen jalkapalloseura, joka vetäisi paljon yleisöä ja sen ympärille areena saisi muuta käyttöä, Arhinmäki kuvailee.

Kaupunkien välinen kilpailu hyödyttää

Tapahtumateollisuus ry:n Timonen toivoo, että tapahtuma-alan merkitys taloudelle ja kaupunkien elinvoimalle otettaisiin huomioon päätöksenteossa. Erityiskehuja saavat Tampereen lisäksi muutkin suomalaiset kaupungit.

– Tämä on sellaista positiivista kilpailua, jossa yhden tekeminen kannustaa muitakin. Kyllä minä onnittelen Tamperetta siitä aktiivisesta ja määrätietoisesta otteesta, joka sillä tapahtumakaupungin kehittämisessä on ollut, Timonen kuvailee.

Helsinkiin kaivattaisiin ihan ehdottomasti suurempi areena tai suurempi tapahtuma-alue suurkonserteille. Tuomo Tähtinen

Arhinmäki ei ole huolissaan siitä, että Tampere olisi ottamassa Helsingin jalansijaa tapahtumien järjestämisessä. Apulaispormestari ei koe, että kaupungit kilpailevat tapahtumista keskenään.

– Näen pelkästään positiivisena sen, että Tampereelle on kehittynyt hyvät olosuhteet tapahtumien järjestämiseen. Näen Tampereen Kannen areenan pikemminkin mahdollisuutena saada Suomeen enemmän kansainvälisiä tapahtumia, apulaispormestari kertoo.

Toivoton ei Helsingin tila missään nimessä ole. Tampereen uusi areena houkuttelee isoja tapahtumia Pirkanmaalle, mutta Helsingin vahvuus piilee Timosen mukaan tapahtumien kirjon laajuudessa. Silti infrastruktuuriin tulisi hänen mukaansa kiinnittää erityishuomiota.

– Siinä on varmaan Helsingillä pohdittavaa, Timonen toteaa.

Tapahtuma-alalla muhii työvoimapula: moni vaihtoi koronan takia alaa – nyt tekijöitä pitäisi löytää nopeasti, sillä edessä on keikkojen suma

Juhannusfestarit ja alkukesän tapahtumat ovat vetäneet ennätysyleisöjä – festarikesä jatkuu vilkkaana, vaikka epävarmuuttakin on ilmassa

Kulttuurialalle vuosittain 30 miljoonan euron lisärahoitus ja freelancerien oikeudet kuntoon, työryhmä ehdottaa

Pohjois-Karjalassa on todettu ensimmäinen apinarokkotapaus työikäisellä henkilöllä. Varmistettu testitulos tuli myöhään lauantai-iltana, Siun sote kertoo tiedotteessaan.

Sairastunut on kotihoidossa. Tartuntaa ei tiettävästi ole saatu Pohjois-Karjalasta. Siun sote ei anna potilaasta enempää tietoja yksityisyyden suojan vuoksi.

Suomessa ensimmäinen apinarokkotapaus todettiin toukokuun lopussa. Viime päivien aikana Suomessa on todettu yhteensä viisi uutta apinarokkotatuntaa, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore tieto. Tähän päivään mennessä tartuntoja on todettu Suomessa yhteensä kymmenen. Kaikki tartunnat on todettu miehillä.

Maailmalla apinarokkotartuntoja on todettu toukokuun puolivälin jälkeen yhteensä noin 5 200. Kaikkiaan tartuntoja on ollut 51 eri maassa.

THL:n mukaan apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen. Apinarokko on zoonoosi, eli ensisijaisesti eläimistä ihmisiin tarttuva tauti. Tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin sairastuneeseen henkilöön.

Apinarokko voi aiheuttaa isorokkoa muistuttavia oireita, mutta lievempiä. Tautiin liittyy yleistynyttä tai paikallista punoittavaa, näppyläistä tai rakkulaista ihottumaa. Samanaikaisesti voi esiintyä flunssalle tyypillisiä oireita.

Tauti paranee tavallisesti itsestään muutamassa viikossa.

Lisätietoa apinarokosta löytyy Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilta. Jos epäilet saaneesi apinarokon ole yhteydessä päivystysapuun 116117.

Uutista on päivitetty 4.7.2022 kello 13:06. Lisätty THL:n tuorein tieto Suomen apinarokkotartunnoista.

Lue lisää:

Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus varmistui – potilas on kotihoidossa suhteellisen hyvässä kunnossa

WHO miettii apinarokon julistamista kansanterveydelliseksi uhaksi – kysyimme asiantuntijalta, mitä siitä seuraisi

Eläinsairaala Savon Murreen Kuopiossa on tullut tänä kesänä hoitoon paljon lemmikkejä, joita kyy on purrut. Sairaalan johtaja Karoliina Nyyssönen kertoo, että tapauksia on ollut päivittäin 1–10 kappaletta.

– Teho-osaston vastaava hoitaja arvioi, että tapauksia vaikuttaisi olevan enemmän kuin edellisenä vuonna, Nyyssönen sanoo.

Kyyn puremia hoidettiin paljon etenkin juhannuksena. Koko juhannusviikonlopun aikana kyyn puremia hoidettiin eläinsairaalassa reilu kymmenen. Enimmillään potilaita oli kuusi yhtä aikaa tiputuksessa.

Kyyn purema vaatii aina käynnin eläinlääkärissä

Jos kyy on purrut lemmikkiä, se täytyy pitää mahdollisimman paikoillaan ettei myrkky leviäisi. Kyyn purema on lemmikille vakava ja vaatii aina käynnin eläinlääkärissä.

Kyyn myrkky vaikuttaa kissojen ja koirien verenkiertoelimistöön ja -hyytymisjärjestelmään ja voi aiheuttaa vaurioita esimerkiksi munuaisiin. Kyytablettia ei kannata antaa, sillä se voi peittää oireita tai aiheuttaa lisää vaurioita.

Lemmikki kokee puremasta voimakasta kipua, jota hoidetaan opioidikipulääkkeellä. Sen lisäksi annetaan suonensisäistä nestehoitoa, jolla turvataan sisäelinten, etenkin munuaisten toiminta. Vakavissa tapauksissa annetaan myös kyyn vastamyrkkyä.

Terve lemmikki toipuu puremasta yleensä hyvin

Terve lemmikki toipuu yleensä kyyn puremasta hyvin, mutta ennestään munuais- tai sydänongelmia poteville se on iso riski. Samoin puremat kuonon alueelle voivat olla vakavia ennestään ahtaista hengitysteistä kärsiville koirille tai kissoille, sillä purema-alueelle tulee turvotusta.

Puremia sattuu pääosin koirille, mutta myös kissoja tuodaan vastaanotolle hoidettavaksi. Koirilla ei ole yhtä vahvaa viettiä varoa käärmeitä kuin kissoilla. Etenkin aktiiviset ja vahvan metsästysvietin omaavat koirat voivat pitää kyytä hyvin mielenkiintoisena.

– Monet eivät myöskään opi varomaan kyykäärmeitä. Sama koira saattaa tulla useamman kerran vastaanotolle pureman takia, Nyyssönen sanoo.

Käärmeet aktivoituvat helteellä

Sairaalan johtaja Karoliina Nyyssönen suosittelee selvittämään lähimmän päivystävän eläinlääkärin numeron myös reissuissa hätätilanteiden varalta. Samoin vaellusretkille on hyvä varautua niin, että tietää, miten pääsee nopeasti lemmikin kanssa hoitoon, jos tilanne niin vaatii.

Jyväskylän yliopiston biotieteiden tutkijatohtori Janne Valkonen kertoo, että kyiden määrästä ei ole mitään tarkkaa tutkimusta, mutta viihtyvät maaseudulla suojaisissa paikoissa paremmin kuin kaupungissa. Avoimilla ja aurinkoisilla paikoilla ne ovat usein vain lämmittelemässä tai läpikulkumatkalla.

Helteellä käärmeet aktivoituvat, koska pysyvät muutenkin lämpimänä ja luikertelevat enemmän aluskasvillisuuden seassa, jolloin ihmisen on huomattavasti vaikeampi niitä huomata. Koirat saattavat kuitenkin ihmetellä, mikä kasvillisuuden seassa suhisee ja mennä liian lähelle.

Pitkään jatkuvat helteet ajavat kyitä vesistöjen ääreen ja myös hoidetut pihat saattavat niitä houkutella tutkijatohtori Valkosen mukaan. Kyy luikertelee niihin ravinnon perässä, kun jyrsijät ja sammakot hakeutuvat helteellä sinne, missä niille on helposti ruokaa ja vettä saatavilla.

Lue myös:

Villieläimiin tottuneellakin on usein tiukat paikat, mutta parilla konstilla selviää itse mökille livahtaneista käärmeistä

Kyyn voi nyt nähdä metsälenkillä tai jopa Tampereen Tammelantorilla – käärmetuntija antaa vinkit kivuttomaan kohtaamiseen

Polttoaineiden hinnannousua kohtuuttomana pitävä Stop autoilijoiden kuritukselle! -kansanliike järjestää mielenosoituksen tänään maanantaina Helsingissä eduskuntatalon edessä noin kello 16.

Kulkue aiheuttaa hetkellistä liikennehaittaa Mannerheimintiellä kello 16 ja 17 välillä, kertoo Helsingin poliisi Twitterissä.

Mielenosoittajien autoletka alkaa kerääntyä kello 15 jonoon Hakamäentielle. Poliisille tehdyn ilmoituksen mukaan siihen osallistuisi satakunta autoa. Mielenosoituksen järjestäjät kutsuvat autoilijoita myös kävellen Eduskuntatalon eteen.

Mielenosoittajat aikovat jättää kansanedustajille vetoomuksen, jossa vaaditaan polttoaineen verotuksen keventämistä pikaisesti. Mielenosoitus toteutetaan myös niin sanottuna torviprotestina eli autojen äänimerkkejä käytetään protestoinnissa.

Järjestäjät vaativat, että polttoaineveroa on laskettava välittömästi – esimerkiksi laskemalla polttoaineiden 24 prosentin arvonlisäkanta 10 prosenttiin. Heidän mukaansa tämän vaikutus polttoaineiden litrahintoihin olisi noin 27 senttiä.

Kansanliike muistuttaa, että monilla ei ole Suomessa käytettävissä linja-autoyhteyksiä tai muita julkisia liikenneyhteyksiä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko ei ole tänään kuulemassa kansanliikkeen huolta, koska hän on lomalla.

Kansalaisaloite polttoaineverotuksen laskemiseksi on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Valtiovarainvaliokunnan rahajaosto päätti toukokuussa palata asiaan tulevana syksynä.

Jo aiemmin keväällä eduskunta alensi polttoaineen hintaa pienentämällä biopolttoaineen jakeluvelvoitetta täksi vuodeksi. Lisäksi eduskunta on jo päättänyt määräaikaisesta polttoainetuesta kuljetusalalle. Tuen haku alkaa kuitenkin vasta ensi marraskuussa eikä se siis koske yksityishenkilöitä.

Stop Autoilijoiden kuritukselle! -kansanliike kertoo olevansa puoluepoliittisesti sitoutumaton liike, joka vastustaa autoilun kohtuuttomia kustannuksia ja kannattaa poliittisia toimia asian ratkaisemiseksi. Sen Facebook-ryhmään kuuluu lähes 280 000 jäsentä.

95-oktaaninen bensa maksaa alimmillaan nyt noin 2,30 euroa litralta, kertoo polttoaine.net -verkkosivusto.

Voit keskustella aiheesta huomisiltaan tiistaihin 5.7. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Bensiinin hinta halpeni murto-osan – tankkaaminen kaksi senttiä halvempaa kuin viime viikolla

Bensaralli käy nyt Ruotsiin – länsirajalla käydään tankkaamassa halvempaa bensiiniä Ruotsin puolelta

Itärajan asukkaat eivät voi jatkaa bensarallia takavuosien tapaan – Tulli muistuttaa, että EU-pakotteet koskevat myös yksityishenkilöitä

Venäläiset voivat matkustaa Suomeen vapaasti 15.7. alkaen. Varapääministeri Tatjana Golikova ilmoitti tänään maanantaina, että Venäjä tulee purkamaan kaikki rajanylitysrajoitukset, jotka on asetettu koronapandemian takia.

Ilmoitus on julkaistu Venäjän hallituksen sivustolla.

Venäjän hallinnon alainen kuluttajavirasto Rospotrebnadzor poisti jo aikaisemmin suurimman osan Venäjällä voimassa olevista rajoituksista. Silloinen päätös ei kuitenkaan vaikuttanut maarajojen ylitykseen, joten venäläiset tarvitsivat edelleen hyväksyttävän syyn maasta poistumiseen maarajan kautta.

Käytännössä päätös tarkoittaa, että 15. heinäkuuta alkaen venäläiset voivat matkustaa Suomeen ilman rajoituksia. Koronapandemiaan liittyvät maahantulon rajoitukset Suomen ulkorajoilla päättyivät 1. heinäkuuta.

Venäjän rajojen ylittämistä koskevat rajoitukset ovat olleet voimassa maaliskuusta 2020 lähtien.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. klo 23:een asti.

Ukraina ja useat muut valtiot kokoontuvat maanantaina Sveitsiin pohtimaan Ukrainan jälleenrakentamista.

Ukrainalla on kunnianhimoinen suunnitelma maan jälleenrakentamisesta. Sveitsin kokouksessa on tarkoitus luoda alustava esitys siitä, miten suunnitelmaa voidaan viedä eteenpäin.

Ukrainan tuhojen on arvioitu olevan tällä hetkellä yli sadan miljardin euron luokkaa, kertoo Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta Ylen aamussa maanantaiaamuna.

– Ukrainan tarkoitus on uudistaa infrastruktuuri, koulutus ja koko yhteiskunnan rakenne. Suunnitelmassa luodaan sodanjälkeistä Ukrainaa, Eloranta sanoo.

Elinkeinoelämän Petri Vuorion mukaan on vielä mahdotonta arvioida, miten Ukrainan jälleenrakentaminen tullaan täsmälleen toteuttamaan rahallisesti, tai kuinka paljon se tulee maksamaan eurooppalaisille veronmaksajille.

– Euroopan unioni on ilmoittanut valmiudestaan rahoittaa Ukrainan jälleenrakennusta, samoin osa G7-maista. EU:n komissio on myös ehdottanut Rebuild Ukraine -hanketta, johon voidaan antaa lahjoituksia. Komissio saattaa hakea myös velkarahaa markkinoilta. Ukrainan uudelleenrakentamisen rahoitus on lahja -ja lainamuotoista, kertoo Vuorio.

Venäjältä takavarikoitujen rahojen käyttäminen uudelleenrakentamiseen on vaikeaa

Ukrainan uudelleenrakentamisen rahoitukseksi on ehdotettu myös Venäjältä takavarikoituja rahoja. Viro, Liettua, Latvia ja Slovakia saivat toukokuussa tukea vaatimukselleen, että jäädytettyjen venäläisten varat muutettaisiin rahaksi ja käytettäisiin Ukrainan jälleenrakennukseen. Asiaa käsiteltiin EU:n valtionvarainministereiden kokouksessa Brysselissä.

Elorannan mukaan Venäjä tuskin tulee osallistumaan jälleenrakennuskuluihin vapaaehtoisesti.

– Sodissa rangaistaan häviäjää, ja Venäjän tulisi tunnustaa hävinneensä. Venäjältä takavarikoidun omaisuuden käyttäminen jälleenrakentamisessa on vaikeaa. Toki sitä voidaan jollain aikavälillä pystyä käyttämään, mutta se on melko hidasta. Vastaavissa tapauksissa siihen on mennyt vuosia tai vuosikymmeniä, Eloranta sanoo.

Vuorion mukaan onkin vielä mahdotonta arvioida jälleenrakennuksen hintalappua tavalliselle eurooppalaiselle, sillä lahjoitusten ja lainaosuuden suhde ei ole vielä tiedossa eikä Venäjältä jäädytettyjen varojen hyödyntäminen ole varmaa.

Ukrainan jälleenrakentamisessa voi olla myös hopeareunus sen takia tehtävien investoinitien takia.

– Nyt on puhuttu, että summat voivat olla satoja miljardeja euroja, mikä tarkottaa merkittäviä taloudellisia investointeja Ukrainaan. Sillä voi olla elvyttävä vaikutus, jos nyt ollaan mahdollisesti ajautumassa 70 -luvun tyyliseen taantumaan, johon liittyy inflaatio, epävarmuus ja työttömyys. Kiristynyt poliittinen blokkiutuminen ei tarkoita välttämättä taloudellisen taantumisen aikaa, Eloranta sanoo.

Mitä ajatuksia uutinen herättää? Voit keskustella aiheesta 5.7. kello 23 saakka.

Kangasalalaiset kaverukset Eemeli Lähteenmäki, 18, sekä Jesse Viitala, 19, aloittavat tänään varusmiespalveluksensa noin 12 000 muun alokkaan kanssa.

Kaverukset ovat valmiita ottamaan vastaan tulevat kokemukset avoimin mielin, vaikka palveluksen alku tuottaakin vielä vatsaan perhosia.

– Kyllä se vähän jännittää, mutta odotan, että pääsen alkuun. Ja, että lähtee se alkujännitys pois, Lähteenmäki sanoo.

Niinisalossa aloittava Lähteenmäki kertoo odottavansa innolla uusia kokemuksia sekä mahdollisuutta tutustua uusiin ihmisiin. Kelit kuitenkin huolestuttavat, mikäli helteet jatkuvat myöhemmin.

– Siellä voi aika kuuma tulla, Lähteenmäki tuumaa.

Odottavainen tunnelma on myös Viitalalla. Mielessä ovat päällimmäisenä arkiset asiat, ja hän odottaa jo tottuvansa palvelusrytmiin. Aamuherätykset kuulostavat Parolaan matkaavan Viitalan korvaan vielä pahalta.

– Tässä on kuitenkin jo vähän yritetty heräillä aikaisemmin ja totutella, ettei se olisi niin paha. Tulee olemaan vaikeaa alkuun ainakin.

Viitala arvioi, että hän jää kaipaamaan siviilistä erityisesti omaa rauhaa.

– Nihkeintä tulee olemaan se, että ei ole omaa aikaa enää niin paljoa. Tykkään olla yksin kotona, vaikka kyllä porukassakin, mutta sitä ei tule saamaan yhtälailla. Pitää käyttää kaikki oma-aika hyödyksi, mitä siellä saa.

Euroopan epävakaa turvallisuustilanne pohdituttaa

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunut jo yli 130 vuorokautta, jonka aikana Nato myönteisyys on Suomessa ottanut harppauksen. Aihe pohdituttaa myös palveluksensa aloittavia varusmiehiä, joiden palvelusta on edeltänyt poikkeuksellinen aika Euroopan turvallisuustilanteelle.

Sekä Viitala että Lähteenmäki kokevat Suomen liittymisen Natoon hyvänä asiana.

– Suomi on kuitenkin itsenäinen maa, jos Suomi haluaa liittyä Natoon, niin liittyminen on hyvä asia, Lähteenmäki tuumii.

Lähteenmäki pohtii myös varusmiehen näkökulmasta Natoon liittymisen hyviä puolia.

– Jos tehdään tiivistä työtä muiden jäsenmaiden kanssa, niin pääsee ehkä intissäkin tapaamaan ulkomaalaisia sotilaita ja kuulemaan heidän kokemuksiaan. Se on mielenkiintoista.

Lähteenmäki ei ole palvelukseen astuessa huolissaan siitä, että Natoon liittyminen voisi lisätä Suomen sotilaallista avun antoa muille jäsenmaille tiukan paikan tullen.

Maanpuolustusvelvollisuus koskee Natossakin vain omaa maata eikä suomalaisia sotilaita lähetetä vasten tahtoaan puolustustehtäviin ulkomaille.

Vaikka Venäjän hyökkäys Ukrainaan on jatkunutkin jo kauan, astuvat sekä Lähteenmäki että Viitala luottavaisin mielin varusmiespalvelukseen.

– Eletään epävakaita aikoja. Sitä ei oikein pysty ennustamaan, mutta en näe, että tänne kukaan olisi hyökkäämässä. En menetä yöuniani kuitenkaan, Lähteenmäki myöntää.

Viitala ei koe sodan Euroopassa vaikuttavan hänen asennoitumiseen varusmiespalveluksen suorittamisessa.

– Sota riehuu siellä ja toivotaan, että se päättyisi, eikä tulisi tänne tai muuallekaan päin maailmaa, Viitala toivoo.

Kokemuksia kohti avoimesti

Sekä Lähteenmäki että Viitala ovat molemmat valmiita ottamaan vastaan palvelusajan pituuden, joka heille tehtävän mukaan määräytyy. Palvelusajat ovat tehtävästä riippuen 165, 255 tai 347 päivää.

– Mulle käy ne kaikki. Siihen hommaan mihin joudun, hoidan sen kunnialla loppuun, Viitala kertoo.

Lähteenmäki toivoo oppivansa armeijassa erätaitoja, joista olisi hyötyä myös armeijan jälkeenkin.

– Ja tietenkin siellä tulee myös paljon kuntoiltua. Se ei ole ikinä tietenkään huono asia, kunhan sitä vaan saa jatkettua armeijan jälkeen.

Nuorukaiset ovat asennoituneet lähtöön kokemus edellä.

– Mielestäni jokaisen pitäisi mennä sillä asenteella armeijaan, että saa hyvän kokemuksen siitä, Viitala näkee.

Lähteenmäki naurahtaa ajan menneen sukkelaan ja arvelee sen niin tekevän jatkossakin.

– Muistan kun valmistuin koulusta ja ajattelin, että inttiin on vielä seitsemän kuukautta. Nopeasti se meni. Kyllä se varmaan aika nopeasti siellä intissäkin menee.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.

Jaafar kokee, että ei pääse osaksi suomalaista yhteiskuntaa vaikka tekisi mitä.

– Erotun aina joukosta, vaikka olisin hiljaa tai puhuisin suomea. Noin 40 prosenttia yhteisöstä ei hyväksy minua, eikä sitä miltä näytän, sanoo Jaafar.

Syksyllä 2016 hän ajatteli, että turvapaikkapäätöksen saisi noin puolessa vuodessa.

Lähes seitsemän vuotta myöhemmin hän on saanut kahdeksannen kielteisen päätöksen asiassaan.

Hänen käsittääkseen suurin syy on Irakin kansalaisuus.

– Sen takia katsotaan, että minä voin asua siellä. Olen kuitenkin ensimmäiseltä luokka-asteelta yliopistoon saakka asunut pääasiassa Syyriassa, sanoo Jaafar.

Varastotyöntekijänä vuoden 2017 alusta Oulussa itsensä elättänyt Jaafar haluaa esiintyä vain etunimellään, koska on kohdannut aggressiivista käytöstä.

Hän on yksi yhdeksästä Maria Petäjäniemen väitöstutkimukseensa haastattelemista syksyllä 2015 Suomeen saapuneista turvapaikanhakijoista.

Jaafar kertoo syntyneensä Syyriassa, minne hänen irakilaiset vanhempansa olivat paenneet kotimaansa poliittista vainoa.

Jaafar on asunut myös Libanonissa, Jordaniassa ja Irakissa.

Odotukset osoittautuivat toisiksi

Syyriasta Jaafar päätti lähteä, kun hänen lähellä Damaskosta sijainnut kotinsa tuhoutui hallituksen pommi-iskussa.

Jaafar tuli Turkin kautta läpi Euroopan Ruotsiin ja sieltä Haaparannan kautta Ouluun syyskuussa 2015 ja haki turvapaikkaa Suomesta.

Suomeen hän kertoo halunneensa siksi, että maa oli liittoutumaton, tunnettu sananvapaudestaan ja hän tiesi sen koulutusjärjestelmän olevan hyvä.

– Halusin jatkaa Damaskoksen ja Baghdadin yliopistoissa suorittamiani arkeologian opintoja, sanoo Jaafar.

Hän ajatteli, että Suomessa erilaiset ihmiset hyväksytään, mutta kokemus on toinen.

Jaafar sanoo, että Suomi on ollut yksi Euroopan pidättyväisimpiä maita hyväksymään maahanmuuttajia ja antamaan heille oleskelulupia.

Osa suomalaisista kohtelee Jaafarin mukaan häntä todella hyvin ja osa taas hyvinkin rasistisesti ja aggressiivisesti.

– Kaksi kertaa minut on uhattu tappaa ja olen ollut oikeudessa monta kertaa, sanoo Jaafar.

Vapaaehtoistyöntekijä kiinnostuu turvapaikanhakijoiden asemasta

Vuonna 2015 Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa. Puhuttiin Euroopan pakolaiskriisistä. Tulijat olivat somekeskustelujen ja poliittisten kannanottojen kohteina.

Punaisen Ristin toimintaan tuli kymmenentuhatta uutta vapaaehtoista turvapaikanhakijoiden vastaanottoa järjestämään. Toukokuussa Oulun yliopistossa turvapaikanhakijoiden kokemuksista väitellyt kasvatustieteilijä Maria Petäjäniemi oli yksi heistä.

Samaan aikaan turvapaikanhakijoita vastaanottaviin laitoksiin kohdistettiin väkivaltaisista iskuja. Suhde turvapaikanhakijoihin kärjistyi.

– Halusin selvittää turvapaikanhakijoiden omien kokemusten pohjalta, mistä kaikesta turvapaikanhakijuudessa on kyse, sanoo Petäjäniemi.

Turvapaikkalainsäädännön kiristäminen asettaa hänen mielestään kotiin palautettavat turvapaikanhakijat alttiiksi vaaralle ja edesauttaa yhteiskunnan ulkolaidoilla elävien paperittomien joukon muodostumista.

Petäjäniemen väitöstutkimuksen tulosten perusteella turvapaikanhakijuus muodostuu kolmesta kerroksesta: lain perusteista turvapaikanhakijan asemassa, yhteiskunnallisista odotuksista ja turvallisen paikan tarpeesta.

Turvapaikanhakijan pitäisi olla kärsivällinen, aktiivinen, positiivinen ja kiitollinen, kun hän odottaa turvapaikkapäätöstään. Turvapaikanhakijan odotetaan tämän tutkimuksen mukaan hyväksyvän ennakkoluulot ja normalisoivan kokemansa rasismin.

Odotukset ovat tutkimuksen mukaan usein ristiriitaisia ja epäinhimillisiä.

Turvan tarve unohtuu muiden asioiden viedessä tilaa

Etnisten vähemmistöjen terveyteen, hyvinvointiin, syrjintään ja kotoutumiseen hyvin perehtynyt THL:n maahanmuutto ja kulttuurinen moninaisuustiimin päällikkö Anu Castaneda kertoo tunnistavansa ilmiön odotuksista.

– Turvapaikanhakijan elämäntilanne on erityinen, joten ristiriitoja esimerkiksi yhteiskunnan odotuksissa ja niiden täyttämisen mahdollisuuksissa voi hyvin esiintyä, sanoo Castaneda.

Väitöstutkijan mukaan turvallisen paikan tarve usein unohtuu pykälien ja odotusten alle.

– Turvapaikanhakija on aina väärässä paikassa. Tämä tekee asemasta mahdottoman, sanoo Petäjäniemi.

Pitkittyneisiin turvapaikkaprosesseihin tai paperittomuuteen joutuneiden turvapaikanhakijoiden tilanne on saanut Petäjäniemen mukaan humanitaarisen kriisin mittasuhteet.

Hän kannattaa Lupa elää -kansalaisaloitetta, joka esittää, että Suomi myöntää nelivuotisen jatkuvan oleskeluluvan henkilöille, jotka ovat hakeneet turvapaikkaa Suomesta ennen vuotta 2017, eivätkä ole saaneet jatkuvaa oleskelulupaa.

– Suomessa elää epävarmuudessa vähintään 5 000 turvapaikkaa hakenutta ihmistä. Tilanne lisää harmaata taloutta ja altistaa ihmiset hyväksikäytölle, sanoo Petäjäniemi.

Kansalaisaloitteen mukaan pitkittyneet turvapaikkaprosessit, paperittomuus ja oleskeluoikeuden epävarmuus aiheuttavat merkittäviä inhimillisiä ja psyykkistä haittoja sekä terveysongelmia.

Kyseessä olisi kertatoimenpide, joka ei toisi muutoksia turvapaikkapolitiikkaan. Se ratkaisisi Petäjäniemen mukaan tehokkaasti ja yksinkertaisesti akuutin ihmisoikeusongelman Suomessa.

Turvapaikkapäätöksissä on ollut hapuilua ja virheitä

Petäjäniemen tavoin vuonna 2015 vapaaehtoisena vastaanottokeskuksissa työskennellyt Turvapaikanhakijoiden tuki ry:n puheenjohtaja Sanna Valtonen tunnistaa Petäjäniemen tutkimuksen tulokset ja johtopäätökset.

– Nämä hakijat elävät jatkuvassa välitilassa, joka ei voi olla vaikuttamatta heidän elämäänsä, sanoo Valtonen

Työkseen hän tutkii tällä hetkellä paperittomuuta.

– Tunnen sellaisia, jotka odottavat ensimmäistä lainvoimaista päätöstään, vaikka ovat hakeneet turvapaikkaa jo vuonna 2015, sanoo Valtonen.

Hänen mukaansa tässä pisteessä ollaan nopeasti ja huolimattomasti tehtyjen selvitysten seurauksena.

Valtosen mielestä Migri hutiloi silloin monen hakijan kohdalla. Paljon on ollut kiinni myös avustajasta.

– Myönteisen päätöksen on voinut saada samoilla perusteilla, joilla asia on aiemmin hylätty. Päätöksissä on ollut virheitä ja oikeusasteet ovat palauttaneet niitä takaisin Migrin arvioitavaksi, sanoo Valtonen.

Esimerkkinä hän kertoo henkilöstä, joka oli saanut yhdeksän kielteistä päätöstä ja kymmenes oli kuitenkin ollut myönteinen.

Valtonen on yksi Lupa elää -kansalaisaloitteen tekijöistä. Hän pitää sitä työekonomisena ja verorahoja säästävänä ratkaisuna, jolla pelastettaisiin huonolaatuisen prosessin uhreiksi joutuneet ihmiset. Heidän ei enää tarvitsisi hakea turvapaikkaa.

Vuosissa 2015 ja 2022 on iso ero, ja se tyrmistyttää monia

Vuonna 2015 Suomeen tuli poikkeuksellisen suuri joukko ennen kaikkea turvapaikkaa hakevia nuoria miehiä Lähi-Idästä ja vuonna 2022 poikkeuksellisen suuri joukko ukrainalaisia naisia ja lapsia.

Vuonna 2015 suuren turvapaikanhakijoiden joukon saapuminen Eurooppaan aiheutti voimakasta keskustelua ja poliittista kiistaa. Tämän vuoden pakolaisaaltoa ei ole oikeastaan kukaan arvostellut.

Valtonen näkee näiden kahden tulijaryhmän välillä yhdenvertaisuusongelman.

Hän kertoo seuranneensa vierestä vuonna 2015 saapuneiden tyrmistystä, kun ukrainalaiset ovat saaneet parempaa kohtelua kuin he toisenväriset ja toisesta kulttuurista tulleet.

Vuosien 2015 ja 2022 tilanteilla on kuitenkin teknisesti merkittäviä eroja, vaikka tulijoiden määrä on samaa kokoluokkaa.

Vuonna 2015 pääasiassa Lähi-Idästä tulleiden kohdalla on menetelty normaalin turvapaikkatutkinnan ja -päätöksenteon mukaisesti. Se on tarkoittanut mittavaa työmäärää ja selittää myös turvapaikkapäätösten keston.

– Palkattiin satoja uusia työntekijöitä ja käsittelyajat venyivät, sanoo Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikön johtaja Pekka Nuutinen.

Ukrainalaiset taas voivat matkustaa Suomeen vapaasti. Heillä on biometrisellä passilla maahan tullessa oikeus viisumivapaaseen 90 päivän oleskeluun Suomessa.

Ukrainan sotaa pakenevat saavat lähes poikkeuksetta vuoden oleskeluluvan tilapäisen suojelun perusteella, eikä luvan myöntämisessä tehdä yksilöllistä harkintaa.

– Tämä on mahdollistanut luvan myöntämisen jopa muutamassa päivässä osa-automatisaation avulla, sanoo Nuutinen.

Lue myös:

Vuosia turvapaikkapäätöstä Suomessa odottanut Yasin Omer: "Kukaan ei ole toivottanut minua tervetulleeksi"

Ukrainan armeija ilmoittaa, että se on viikonlopun aikana vetäytynyt Lysytšanskin kaupungista Itä-Ukrainassa.

Armeijan lausunnon mukaan joukot vedettiin sotilaiden henkien säästämiseksi.

– Puolustuksen jatkamisella olisi kuolettavat seuraukset, armeijan lausunnossa sanotaan.

Vetäytyminen tapahtui viikkoja jatkuneiden kovien taistelujen jälkeen, ja Venäjä on julistanut sen merkittäväksi voitoksi.

Venäjän puolustusministeri Sergei Šoigu sanoi aiemmin sunnuntaina, että Venäjä on vallannut kaupungin ja että sillä on nyt hallussaan koko Luhanskin alue. Luhansk ja siellä etenkin Lysytšanskin kaupunki ovat olleet sodan keskipisteessä viime viikkoina.

Tutkija Ilmari Käihkö sanoi Ylen aamun haastattelussa, että kaupungin miehityksen merkitystä koko sodan kannalta on vielä vaikea arvioida.

– Voidaan pohtia pystyykö Venäjä kääntämään Lysytšanskin miehityksen läpimurroksi, ja toisaalta sitä pystyykö Ukraina hallitulla vetäytymisellä siirtymään seuraavalle puolustuslinjalle ja sitä kautta pysäyttämään Venäjän hyökkäyksen, hän sanoo.

Kummallekin vaikea kesä edessä

Venäjä on viime aikoina lisännyt ilmaiskujaan etenkin etäällä rintamalinjasta oleviin kaupunkeihin. Tämä on aiheuttanut huomattavasti siviiliuhreja, Käihkö huomauttaa.

Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti pohtii myös sodan kulkua tulevina viikkoina. Hänen mukaansa useimpien sodan seuraajien arvio on sama: kummaltakin osapuolelta loppuvat vähitellen joukot kesän aikana.

– Silloin siirrytään todennäköisesti operatiiviseen taukoon, hän sanoo.

Zelenskyi: Ukraina neuvottelee lisäaseistuksesta

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi vannoi sunnuntain videopuheessa, että Ukrainan joukot palaavat Lysytšanskiin.

– Palaamme takaisin taktiikkamme ansiosta, nykyaikaisten aseiden tarjonnan lisääntymisen ansiosta, Zelenskyi sanoi yöllisessä videopuheessaan.

Sen jälkeen kun Venäjä vetäytyi joiltakin valtaamiltaan alueilta Ukrainassa, se on pyrkinyt saamaan hallintaansa kokonaan Ukrainan itäosan Donbasin.

Donbasiin kuuluu Luhanskin lisäksi Donetskin alue, josta osa on edelleen Ukrainan hallussa.

Jälleenrakennuskokous Luganossa, Sveitsissä

Kymmenien maiden edustajat tapaavat maanantaina Sveitsissä keskustellakseen Ukrainan jälleenrakennuksesta, jonka on määrä alkaa vaikka sota on vielä meneillään.

Luganossa tapaavat maat ja järjestöt pohtivat paitsi Ukrainan avustamista myös uudistuksia, joita Ukrainalta vaaditaan Euroopan unionin myönnettyä sille hakijamaan statuksen viime kuussa.

PÄRNU Myöhäiskeski-ikäinen suomalaismies antaa kuulua itsestään Estonia Resort & Spa -hotellin aulabaarin tiskillä.

– Onko täällä ketään?! kaikuu koko aulassa suomen kielellä. Sävy on vaativa.

Takahuoneesta ilmestyneelle tarjoilijalle ei ylimääräisiä tavuja tuhlata.

– Olut!

Tarjoilija ei ole käytöksestä moksiskaan. Pärnussa jokainen maksava asiakas on kullanarvoinen.

Viron matkailu- ja ravintola-ala on kärsinyt koronapandemiasta pahoin. Erityisen kipeästi se osui alueille, jotka ovat riippuvaisia ulkomaisista matkailijoista.

Esimerkiksi Tallinnassa ja Pärnussa majoitus- ja ravintolakapasiteettia on niin paljon, että koronan aikana lisääntynyt kotimaanmatkailu ei riittänyt korvaamaan menetettyjä ulkomaalaisia.

Yöpymisiä kaksikymmenkertainen määrä

Lähes puolet Viroon saapuvista turisteista on perinteisesti ollut suomalaisia.

– Täällä vitsaillaan, että Pärnuun pitäisi pystyttää patsas tuntemattomalle suomalaiselle eläkeläiselle, naurahtaa Estonia Spa Hotelsin toimitusjohtaja Andrus Aljas. Sen verran tärkeä tulolähde suomalaiset Pärnulle ovat.

Koronapandemia romahdutti myös suomalaisturistien määrän, mutta nyt suomalaiset ovat löytäneet Viron uudelleen.

Suomalaisten yöpymisten määrä on viime vuoteen verrattuna kaksinkymmenkertaistunut. Yöpymisiä on nyt jo 74 prosenttia vuoden 2019 tasosta, mikä merkitsee Viron matkailualalle kaivattua nousua.

Aljaksen mukaan kaksi viime vuotta olivat pärnulaisille matkailuyrityksille pelkkää selviytymistaistelua.

– Esimerkiksi viime vuonna tähän aikaan ei ollut suomalaisia käytännössä lainkaan.

Arkkitehtuuri ja puistot viehättävät

Jyväskyläläiset Leo Järvinen, Petra Liimatainen ja Ninni Liimatainen suuntasivat Pärnuun lomamatkallaan. Järvinen on käynyt kaupungissa kerran, Liimataisille kyseessä on uutuuskohde.

– Arkkitehtuuri viehättää ja ihastuin näihin kauniisiin puistoihin, Petra Liimatainen toteaa ensivaikutelmastaan.

Pärnun kuuluisa ranta on tarkoitus mennä kokeilemaan saman tien.

– Eilen käytiin vähän katselemassa, nyt ollaan itse asiassa rantaan kävelemässä. Vähän uiskentelemaan mereen. On tosi kaunis tuo ranta, sanoo Liimatainen.

Korona opetti arvostamaan matkailijaa

Viron matkailun edistämiskeskuksen päällikön Anneli Haabun mukaan viime kuukaudet enteilevät hyvää koko tälle matkailuvuodelle. Eikä pelkästään suomalaisten osalta.

– Ulkomaisten matkailijoiden kokonaismäärä on kohonnut kahteen kolmannekseen koronaa edeltäneestä tasosta, Haabu kertoo.

Koronapandemia oli hänen mukaansa monella tapaa opettavainen kokemus. Matkailu- ja ravintola-alan yrityksen tekevät sen ansiosta entistä tiiviimpää yhteistyötä.

– Korona opetti myös arvostamaan ulkomaisia asiakkaita enemmän. Toivottavasti tämä suunta pysyy, sanoo Haabu.

Osan matkailun edistämisestä Suomen suuntaan suomalaiset ovat hänen mukaansa ottaneet itse hoitaakseen.

– Teflon Brothersin uusintaversio Juice Leskisen Eesti (On My Mind) -kappaleesta on aika hyvää markkinointia. Se taisi nousta Suomen listallakin aika korkealle, Haabu hymyilee.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. klo 23:een asti.

Lue lisää:

Syvällä uinut laivamatkailu elpyy, vaikka ihmiset ovat yhä varovaisia – tutkija: "Lähiristeilyt kuuluvat koronan jälkeisen ajan voittajiin"

Suomi ja Viro perustivat yhteisen retkeilyalueiden verkoston edistämään luontomatkailua – nämä neljä aluetta ovat mukana Suomesta

Poliisi kertoi maanantaina, että 22-vuotias ampuja surmasi ostoskeskuksessa kaksi 17-vuotiasta nuorta sekä 47-vuotiaan miehen. Kuollut 47-vuotias on Venäjän kansalainen, joka asuu Tanskassa.

Vakavia vammoja saaneista kaksi on tanskalaista ja kaksi ruotsalaista henkilöä.

Epäilty ampuja, 22-vuotias mies, toimi todennäköisesti yksin, poliisi Søren Thomassen kertoi tiedotustilaisuudessa. Ampumista ei tutkita tällä hetkellä terroristisena tekona.

Ampuminen tapahtui Field´s-ostoskeskuksessa Amagerin alueella Kööpenhaminassa.

Poliisi sai hälytyksen kello 18.37 sunnuntaina Suomen aikaa. Poliisi pidätti epäillyn tekijän ostoskeskuksen välittömässä läheisyydessä yksitoista minuuttia myöhemmin.

Silminnäkijät kertoivat tanskalaismedialle, että yli sata ihmistä ryntäsi ostoskeskuksen uloskäynnille, kun ensimmäiset laukaukset oli kuultu.

Epäillyllä oli mielenterveysongelmia

Epäilty on 22-vuotias syntyperäinen tanskalainen mies. Hänellä on ollut mielenterveydellisiä ongelmia.

– Epäilty on käyttänyt mielenterveyspalveluja. Sen enempää en halua asiaa kommentoida, Thomassen sanoi,

Ampuja näyttää valikoineen uhrit sattumanvaraisesti.

Sosiaalisessa mediassa kiertäneiden videoiden perusteella miehellä olisi voinut olla kiväärin lisäksi myös käsiase. Maanantaina poliisi kertoi, että miehellä oli pidätyshetkellä hallussaan kivääri sekä siihen tarvittavat patruunat.

Epäilty on poliisille entuudestaan jokseenkin tuttu, mutta poliisi ei tarkenna, millaisesta yhteydestä hänet tunnetaan.

Teon motiivi ei ole vielä tiedossa

Vangitsemisoikeudenkäynti pidetään maanantaina. Miestä epäillään ainakin taposta, mutta lisäsyytteitä voi olla vielä tiedossa.

Kööpenhaminan poliisi tutkii osana tutkintaa neljää Youtubessa olevaa videota, kertoo tanskalaislehti Jyllands-Posten. Videoilla näkyy nuori mies, joka poseeraa kiväärin ja käsiaseen kanssa. Videot ladattiin Youtubeen perjantaina.

Lähteet: STT, TT, DR, Jyllands-Posten, TV 2

Juttua muokattu 4.7. klo 9.15

Lue lisää:

Kolme kuoli ampumisessa ostoskeskuksessa Kööpenhaminassa – iskussa kuoli kaksi 17-vuotiasta ja yksi keski-ikäinen

Niinistö ja Marin esittivät surunvalittelunsa ampumisen vuoksi, Tanskan päättäjät toivoivat kansalta yhtenäisyyttä

“Milloin tämä odotus loppuu?” “Tuleeko tänään?” “Nyt ne tulokset tänne!”

Tällaisia viestejä löytyy kiihtyvään tahtiin viestipalvelu Jodelista.

Monilla korkeakoulupaikkaa hakeneilla jännitys on juuri nyt huipussaan. Kevään toisen yhteishaun opiskelijavalinnoista ilmoitetaan perjantaihin 8. heinäkuuta mennessä.

Osa valinnoista on jo selvillä. TodistusvaIinnoista ilmoitettiin keväällä ja pääsykoepaikoista tulee tietoa tipotellen. Isojen hakupainealojen pääsykoevalinnat selviävät tämän viikon aikana.

– Ihan rauhallisesti odotin, mulla ei ollut mitään paniikkia, sanoo joensuulainen Antti-Jussi Meriläinen.

Hän sai heinäkuun alussa tiedon, että saa opiskelupaikan Itä-Suomen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta Kuopiosta.

Ihan rauhallisesti odotin, mulla ei ollut mitään paniikkia. Antti-Jussi Meriläinen

Meriläinen ei hermoillut, vaikka epätietoisuus alkoi hänellä siitä, kun lääkiksen todistusvalinnat julkaistiin 20. toukokuuta.

Meriläinen ei osallistunut pääsykokeeseen ja jäi todistusvalinnassa varasijoille. Aluksi hän oli viikon verran varasijalla 17, ennen kuin päätyi varasijalle 10 Kuopioon.

Pisterajat ja varasijajonot eivät alkukesän aikana juurikaan liikkuneet. Heinäkuun alussa varasijat Meriläisen iloksi nytkähtivät.

Meriläisen opiskelupaikka oli monen muun tavoin kiinni siitä, että yhä useamman alan valintojen valmistuessa paikkoja vapautuu varasijoilla oleville.

Osa todistusvalintapaikan saaneista pääsee valintakokeen perustella mieluisampaan hakukohteeseen. Osa hakijoista voi puolestaan päätyä siihen, että ei ota tarjottua todistuspaikkaa vastaan.

Harkintaa tehdään aiempaa tarkemmin, sillä kilpailu todistusvalintapaikoista on hakupainealoilla kolmen vuoden aikana kiristynyt ja pisterajat ovat nousseet. Monet hakijat pelkäävät, että ne jatkavat nousuaan.

Opiskelupaikan vastaanottamisesta on ilmoitettava viimeistään 15. heinäkuuta. Osalla jännitys loppuu vasta elokuun alussa, kun valinnat todistus- ja pääsykoevalintojen varasijoilta päättyvät 2. elokuuta.

Meriläinen jumitti pitkään varasijoilla, vaikka hänellä oli yhtä paljon todistuspisteitä kuin aiemmin paikan Kuopiosta saaneilla.

Meriläisellä on fysiikasta, kemiasta ja biologiasta laudaturit sekä eximiat pitkästä matematiikasta, äidinkielestä ja pitkästä englannista.

Samaan kolmen laudaturin ja kolmen eximian todistukseen samoilla aineilla oli yltänyt moni muukin.

Ennen kuin Meriläinen sai ilmoituksen opiskelupaikasta, hänen edellään oli Kuopion varasijajonossa samoilla pisteillä yhdeksän hakijaa.

Pisterajojen nousu on tietysti ikävää. Antti-Jussi Meriläinen

Jonosija määräytyy lääkisvalintojen tasapistesääntöjen perusteella.

Jonosija ja samalla viimeisten opiskelupaikkojen saajat ratkaistaan arvalla, jos eroa hakijoiden välille ei saada syntymään tasapistevertailun säännöillä.

– Se on aika raaka peli, mutta semmoiseen on päädytty, joten sillä mennään, sanoo Meriläinen.

Hän on kuitenkin sitä mieltä, että hakijoiden erottelemiseksi pitäisi miettiä muitakin keinoja kuin arvontaa.

– Pitäisi keksiä erottelevampia keinoja kuin se, että katsotaan pelkästään yksittäisten yo-kokeiden arvosanoja. Esimerkiksi yo-kokeiden pistemääriä.

– Nytkin on monta hakijaa samalla viivalla täysin samoilla papereilla. Se on aika ikävä tilanne.

Jos opiskelupaikka olisi jäänyt haaveeksi, 24-vuotias Meriläinen olisi pyrkinyt ensi vuonna todistusvalinnassa uudelleen.

Meriläinen oli korottanut arvosanoja kahtena vuonna eikä hän olisi jättänyt leikkiä sikseen. Varavaihtoehtoja tulevaisuuden uraksi ei hänellä ollut.

– Pisterajojen nousu on tietysti ikävää, mutta minusta on hyvä, että pääsee korottamaan niin monesti kuin haluaa, jos on valinnut sen, että hakee todistuksella.

Lääkis ei ole luopumassa arvonnasta

Yliopistot miettivät uusia pisteytysmalleja, mutta lääketieteellisten alojen todistusvalinnan kriteereihin ei lähiaikoina ole tulossa muutoksia.

Arvonta on kuuden arvosanan vertailun jälkeen viimeinen vaihtoehto.

– Ymmärrän hyvin, että arvonta koetaan epäreiluna, sanoo lääketieteellisten alojen valtakunnallisen valintatoimikunnan puheenjohtaja, yliopistonlehtori Arto Liljeblad Turun yliopistosta.

Liljeblad sanoo, että toistaiseksi arvontaa ei ole jouduttu käyttämään kovin paljon.

– Järkeviä lisäkriteerejä hakijoiden erotteluun on vaikea kehittää siinä vaiheessa, kun suurin osa kuudesta aineesta on laudatureja.

Liljeblad sanoo, että voisi olla mahdollista ottaa mukaan seitsemäs aine, mutta tämäkin vaihtoehto kuormittaisi hakijoita ja edellyttäisi muutaman vuoden siirtymäaikaa.

Kaikkia todistusvalinnassa tasapisteisiin päätyviä ei voida ottaa sisään, koska se pienentäisi valintakoekiintiötä, ja tätä alalla ei haluta.

Ehkä hakijoita rauhoittaa se, että kuutta laudaturia ei vielä vaadita. Arto Liljeblad

Liljebladin mukaan pisterajojen nouseminen on odotettu, mutta ei toivottu kehitys.

– Ehkä hakijoita rauhoittaa se, että kuutta laudaturia ei vielä vaadita. Nyt tarvitaan vähintään kolme laudaturia ja kolme eximiaa. Tämä on tietysti aika kova todistus.

Pisterajat nousevat, koska etenkin lääkikseen hakijat uusivat ylioppilaskokeita jopa vuosien ajan. Biologian ja kemian ylioppilaskokeeseen viime keväänä osallistuneista reilu kolmannes oli arvosanan uusijoita.

– Uusimiskertojen rajoittamista voi harkita, mutta toisaalta liian tiukka rajoite saattaa lisätä nuorten paineita.

– Jotta kohtuullista uusimiskertojen määrää voisi arvioida, kannattaisi ensin hahmottaa ongelman laajuus ja kuinka suuri joukko oikeasti korottelee arvosanojaan useiden vuosien ajan.

"Voi tulla epätoivo, kun uusii arvosanoja"

Lääketieteellisten alojen lisäksi myös aiempaa useampi hakija päätyy tasapisteisiin halutuimmissa diplomi-insinöörikoulutuksissa.

Vuosia jatkuva ylioppilasarvosanojen korottaminen ei kuitenkaan ollut espoolaisen Netta Varosen juttu. Hän uusi kokeita abivuonna ja välivuoden aikana, mutta omatoiminen opiskelu ei tuntunut tehokkaalta.

Ykköskohde, Aalto-yliopiston informaatioteknologian koulutus, ei ollut 20-vuotiaalle Varoselle niin iso unelma, että hän olisi jaksanut pyrkiä siihen vuosikausia. Opiskelemaan pääsy oli tärkeämpää.

Äidinkielen arvosanan nousun ansiosta hän ylsi keväällä kolmosvaihtoehtoonsa Aallon kiinteistötalouden ja geoinformatiikan koulutukseen.

Arvontaan joutuminen olisi ihan kamalaa. Minä en varmaan pääsisi mihinkään. Netta Varonen

Todistusvalinta on Varosen mielestä kaksipiippuinen juttu, vaikka se sopi myös hänelle pääsykoevalintaa paremmin.

– Voi tulla epätoivo, kun uusii arvosanoja, voi olla ihan loukossa siinä uusimisrumbassa. DI-aloille ei kuitenkaan tarvitse kerätä tuhottomasti pisteitä monesta aineesta, se helpottaa tilannetta.

Arvonta ei ole Varosen mielestä hyvä tapa ratkaista opiskelupaikan saaminen.

– Arvontaan joutuminen olisi ihan kamalaa. Minä en varmaan pääsisi arvalla mihinkään. Voitan joissain ihan random-jutuissa, mutta isommissa asioissa ei ole mitään mahdollisuuksia.

Kymmeniä diplomi-insinööripaikkoja ratkottu arvalla

Pääsääntöisesti kolmeen ja tasapistetilanteessa neljään arvosanaan perustuva valinta on osoittautunut pulmalliseksi DI-alan kaikkein suosituimmissa hakukohteissa.

Diplomi-insinöörikoulutukseen pyrkijöitä päätyy enemmän samoille pisteille ja pisterajoille kuin lääketieteellisten alojen hakijoita.

Vuoden 2020 valinnoissa tasapistesääntönä oli vain matemaattis–luonnontieteellisten aineiden arvosanojen jälkeen neljäntenä huomioitava pitkän kielen arvosana. Halutussa Aalto-yliopiston tuotantotalouden todistusvalinnassa kiintiö ylittyi heti reilusti.

Viime vuonna toiseksi tasapistesäännöksi otettiin arvonta ja sitä käytetään myös tänä vuonna.

Arpominen on harvinainen poikkeus kun katsotaan koko DI-valintaa. Petri Suomala

Arvalla on ratkaistu kahden vuoden aikana arviolta muutamien kymmenien DI-hakukohteiden opiskelupaikkojen saajat.

– Arpominen on harvinainen poikkeus, kun katsotaan koko DI-valintaa, sanoo Aalto-yliopiston koulutuksesta vastaava vararehtori Petri Suomala.

DI-koulutuksiin ei arvota enää ensi vuonna

Etenkin opiskelijoiden epäreiluna pitämästä arvonnasta ollaan silti luopumassa ensi vuoden todistusvalinnoissa.

– Tasapistetilanteiden välttämiseksi päädyttiin hakemaan uusia ratkaisuja eli tarkempaa erottelua yo-koemenestyksen perusteella, sanoo Suomala.

Suunnitelmissa on, että pitkän kielen arvosanan jälkeen huomioidaan hakijan todistuksen parhaiden arvosanojen määrä. Viisi laudaturia kirjoittanut menisi neljä laudaturia ja yhden eximian kirjoittaneen edelle.

Mikäli tämäkään ei riitä hakijoiden erottelemiseen, hyväksytään kaikki hyväksymisrajalla tasapistetilanteessa olevat.

Tasapistetilanteiden välttämiseksi päädyttiin hakemaan uusia ratkaisuja. Petri Suomala

Lääkis ja DI-alat eivät ole ainoita korkeakoulujen yhteisvalinnan aloja, joissa arvontaa käytetään.

Erittäin kilpailluilla aloilla hakijat ovat kuitenkin käyttäneet jopa useita vuosia todistusvalintapisteiden kerryttämiseen. Ankara työ voi huonon arpaonnen vuoksi valua hukkaan.

Oikiksessa ja kauppiksessa ei arvota

Muilla isoilla hakupainealoilla todistusvalintapaikkoja ei ratkota arvalla.

Oikeustieteellisellä alalla pisteitä kertyy monilla erilaisilla aineyhdistelmillä. Pistemäärien vaihtelu on suurempaa, ja se hajauttaa hakijoita eri varasijoille.

Jos oikishakijoita on alarajalla monta, eikä eroa alan tasapistesäännöillä synny, siirretään loput paikat valintakokeella valittavien kiintiöön. Tätä ei ole jouduttu tekemään.

Myös kauppatieteellisellä alalla hakijoilla on monipuolisempia aineyhdistelmiä.

Jos tasapistevertailu ei ratkaise hakijoiden paremmuusjärjestystä, otetaan sisään kaikki tasapisteissä olevat. Joissakin hakukohteissa on tämän takia otettu sisään yksittäisiä ylimääräisiä hakijoita.

Psykologian alan yhteisvalinnassa otetaan sisään kaikki tasapisteissä olevat hakijat.

Hakupainealojen valintakoevalinnoissa arvontaa ei käytetä. Pääsääntöisesti opiskelupaikan saavat kaikki alarajalla olevat, joiden välille ei saada syntymään eroja tasapistesäännöillä.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. klo 23:een asti.

Juttuun on saatu tietoja haastateltavien lisäksi lääketieteellisten alojen yhteisvalintakoordinaattori Minna Hallialta, DIA-alojen yhteisvalintakoordinaattori Hanne-Grete Christenseniltä sekä oikeustieteellisen alan ja kauppatieteellisen alan yhteisvalintakoordinaattori Sanna Piesaselta.

Kesällä uutiset halutaan unohtaa. Siksi on soveliasta kertoa koiristani ja niiden maailmankatsomuksellisesta merkityksestä.

Minullahan on kaksi koiraa, iso ja kiltti sekä pieni ja vihainen. Toista kaikki rakastavat, toista taas vierovat tai ihmettelevät. Kiltiltä ja isolta saan lohdun ja rakkauden, ja pieneltä ja vihaiselta olen oppinut elämän ihmeen.

Ihminen kuvittelee itselleen ihannetalon, ihannepuolison, ihannelapset, ihannetyön ja ihannekoiran, mutta käy toisin. Saamme enemmän kuin toiveen ja kuvitelman. Saamme oikean elämän.

Luonani asuvat koirat liittyvät moniin elämän (onnellisiin) sattumiin, eikä siitä nyt enempää. Yhtä kaikki, koirat eivät ole kovin hyvin koulutettuja tai suittuja, hieman samaan tapaan kuin keittiön ja pihan huolittelun lopputaso ei talossani vastaa korkeinta standardia.

Kun luokseni saapuu vieraita, iso koira heiluttaa niille häntää. Mutta pieni ja vihainen, epävarma koira alkaa räkyttää, ainakin jos vieras ei osaa suhtautua siihen kuin, no, koiraan.

Jos vieraan haju ei miellytä, se saattaa tarttua lahkeeseen. Kun vieras istuu keittiöön juomaan kahvia, räkytys jatkuu, ja vieraalla on koko ajan epämiellyttävämpää. Eipä luonani enää paljon vieraita käykään.

Aika ajoin pientä koiraa taitaa harmittaa tai ärsyttää. Silloin se pissaa ja kakkaa sisään.

Tällaista meillä on kotona: kakkaa ja pissaa, haukkumista, puremista. On kaaos, epäsiisteys, huono kuri ja sotku. Se pätee koiraan, ja tietenkin myös isäntään ja lapsiin.

Laskut ovat maksamatta ja wilma-viestit lukematta, deadlinet paukkuvat, kaikkialla valuu pöydiltä lattialle huono elämänhallinta ja keskeneräisyys.

Tervetuloa nyt siis meille, sillä tässä juuri onkin asian ydin. Mielelläni ottaisin hillityn ja menestyneen elämän tai koiran, mutta tähän ikään tiedän, että sellaista ei tule. Niinpä elän sen kanssa, mitä on, elämän ja koiran, ja rakastan kaikesta huolimatta. Höpöttelen koiralle, rapsuttelen sitä ja leikin sen kanssa.

Meillä on lajienvälinen suhde. Olemme elossa, erilaisia eläimiä, ja näemme molemmat saman maailman, vain eri tavoin. Koira ilahtuu minusta, ja minä koirasta. Yhdessä kävelemme lähikorttelien ympäri joka säällä ja syömme kuivaa muonaa. Yöllä havahdun siihen, että pieni koira on kavunnut kainaloon tuhisemaan.

Kaikesta näen, että ymmärrän koiran todellisuudesta vain pienen siivun, ja että sen todellisuus jatkuu minulle näkymättömään maailman havaitsemisen rikkaaseen moninaisuuteen.

Eläimen, kuten elämän mieli on juuri tällainen, nimittäin se, että se ei ole sellainen, kuin ymmärtäisi ja toivoisi.

Ihminen kuvittelee itselleen ihannetalon, ihannepuolison, ihannelapset, ihannetyön ja ihannekoiran, mutta käy toisin. Saamme enemmän kuin toiveen ja kuvitelman. Saamme oikean elämän.

Menneisyys on mennyt, tulevaisuudesta ei ole mitään takuita.

Elämä on elämän suunnitelmaa suurempi. Talo ostettiin liittoon, joka sitten päättyi. Huolenpito talosta osoittautui työlääksi, turhautuminen ja rahapula iski. Lapset, nuo suloiset nyytit, joille lässytetään, alkavat vähän kerrassaan haistattelemaan ja pummimaan rahaa. Työ uuvutti ja menetin siitä otteen. Ja koirakin, no – siellä se räkyttää.

Mutta kun koen kaiken raskauden ja kyselen elämän mieltä, ymmärrän samalla, että juuri tämä onkin elämä. Menneisyys on mennyt, tulevaisuudesta ei ole mitään takuita.

Ympärilläni hyörivä kontrolloimiskelvoton paljous – huonosti käyttäytyvä koira, etäisyyttä kohti pois päin kasvavat lapset tai läheiset, joilla on sairauksia - se on elämä. Ja jos en osaa nyt olla kiitollinen elämästä, niin koska sitten? Muutakaan ei ole tulossa.

Hermostunut koirani on kuin hallituskriisi, pandemia, päänsärky tai syöpäseulonta, siis täynnä elämänhalua ja epävarmuutta.

Elämä on räkäinen, epäsiisti, valuva ja kesken. Kunnia sille. Ja järjestetty, siisti ja organisoitu oleminen taas on pikemminkin elämän pelkoa, toivoton yritys panna ruotuun vääjäämätöntä.

Koirani ovat jo vanhoja. Jokainen aamu niiden kanssa on kiitollisuuden aihe. Eivät ne enää tule muuttumaan. Ja niin olen minäkin, tällainen. Surullinen ja paljas kaaos on ainoa olemassa oleva maailma. Se on kaunis.

Kiitos joka hetkestä.

Janne Saarikivi

Kirjoittaja on uupunut ja työtön professori

Kolumnista voi keskustella 5.7. klo 23.00 saakka.

Meneillään olevien Kuopion viinijuhlien järjestelyt ovat epäonnistuneet pahasti.

Lauantai-iltana moni festivaalivieras jonotti jopa toista tuntia auringonpaisteessa ilman vettä. Monet eivät myöskään pystyneet ostamaan alkoholia pitkästä jonotuksesta huolimatta.

Lauantai-illan jonotuskaaoksen lisäksi viinijuhlilla on ollut puutteita myös turvallisuudessa ja henkilökunnan ammattitaidossa. Ylen toimittaja pääsi kävelemään festivaalialueelle ilman turvatarkastusta.

Kuopion viinijuhlia järjestävän osuuskauppa Peeässän toimialajohtaja Ville Puustinen kommentoi ongelmia Ylelle maanantaina.

Miksi ihmiset juuttuivat jonottamaan paahtavaan iltaan?

Siinä oli vähän monen asian sattumuksia, kuten henkilövajetta. Ajan kuvaan kuuluu, että henkilöstöä sairastuu yllättäen.

Toinen syy oli, että varmaan kesän kaksi suosituinta artistia, Behm ja Haloo Helsinki, esiintyivät samana iltana peräkkäin. 35 minuutin sisään tuli noin 6 000 henkeä alueelle.

Lisähaasteita aiheutui siitä, että jostain syystä virta ei pysynyt päällä kassajärjestelmässä. Se aiheutti hitautta, ja kaksi pistettä oli poissa käytöstä koko illan.

Miten auringonpaisteessa jonottaneet vieraat suhtautuivat viinijuhliin, joista loppui viini?

Se [viinin loppuminen] tosiaan johtui siitä, että meiltä oli muutama avainhenkilö poissa ja emme päässeet täydentämään baareja. Muutama henkilö poistui, mutta käytännössä koko yleisö pysyi Haloo Helsingin keikan loppuun saakka.

Varmasti on ollut epämiellyttävää jonotella ilman juomia. Asiakkaille on varattu juomapisteitä, mutta siellä on ollut tilanteita, että mukit ovat loppuneet ja asiakkaat eivät ole mistään muualtakaan saaneet pulloja.

Veden saannin osalta on tosiaan ollut haastetta, mutta meidän tiedossamme ei ole, että kävijät olisivat raportoineet lämpöoireista.

Asiakkaiden on tärkeä huolehtia vedenjuonnista ja meidän veden saatavuudesta. Palautteesta on otettu opiksi ja vesipisteitä lisätty.

Onko torstaina alkaneilla juhlilla ollut toistaiseksi muita ongelmia järjestelyjen kanssa?

Ei minkäänlaisia. Kaikki on sujunut erittäin hyvin.

Torstai-iltana Ylen toimittaja pääsi kävelemään festivaalialueelle ilman lipuntarkastusta tai turvatarkastusta. Miten tämä on mahdollista?

En osaa sanoa siihen. Ei ole tullut minun tietooni tällaista. Meillä on festivaalialueen portilla turvatarkastus.

VIP-vieraat ovat valittaneet henkilökunnan palvelutaidoista. Onko henkilökunnalla riittävä osaaminen?

Tällä hetkellä matkailu- ja ravitsemusalalla on valtava työvoimapula. Meilläkin on useita henkilöitä, jotka ovat tulleet käytännössä vailla kokemusta tapahtumista tai ylipäänsä tarjoilutyöstä. Alkupään iltoina se on tosiaan näkynyt palvelun tasossa.

Joudumme aloittamaan perehdytyksen aika ruohonjuuritasolta. Tänäänkin siellä henkilökuntaa koulutetaan, mutta rivissä on henkilöstöä hyvin erilaisella kokemuksella.

Viinijuhlat jatkuvat lauantaihin asti. Miten estetään se, että lauantain kaltaisia jonotustilanteita ei enää tule?

Ensimmäinen ja tärkein on se, että on lisätty juomapisteitä ja pyritty huolehtimaan henkilöstön kriittisestä osaamisesta. Rajoitetaan myös lipunmyyntimääriä ja ohjeistetaan ihmisiä välikuulutuksin.

Onko kävijöiden mahdollista saada hyvitystä lipustaan jonojen takia?

Emme me jonojen takia ole välttämättä hyvittämässä, mutta reklamaatiot käsitellään tietenkin. Tölkkipantit tulevat ensimmäisenä mieleen, eli asiakkaalla on saattanut jäädä pantteja meille sisään. Muutamia korvaushakemuksia on jo tullut.

Mitä ajatuksia juttu sinussa herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5. heinäkuuta kello 23:een saakka.

Kööpenhamina on surun murtama sunnuntain murhenäytelmän jäljiltä.

Ostoskeskukseen hyökännyt ampuja surmasi kolme ihmistä. Lisäksi neljä ihmistä sai vakavia vammoja.

Poliisin mukaan viitteitä terrorismista ei ole. Epäilty 22-vuotias tanskalaismies oli poliisin mukaan kärsinyt mielenterveysongelmista.

Kööpenhaminan tragedia olisi siis ehkä ollut estettävissä, mikäli lähipiiri olisi osannut tulkita epäillyn tekijän oireita.

Viranomaisten syyttäminen laiminlyönneistä olisi kuitenkin kohtuutonta, sillä Tanska ja etenkin sen pääkaupunki ovat edelläkävijöitä maailmassa väkivallan ja turvattomuuden ehkäisyssä.

Economic Intelligence Unit -tutkimuslaitos nimesi viime vuonna Kööpenhaminan maailman turvallisimmaksi kaupungiksi.

Paljon turvallisempi kuin Tukholma

EIU:n seurantatutkimuksessa tarkastellaan 60 suurkaupungin turvallisuustilannetta. Pohjoismaista seurannassa on Kööpenhaminan lisäksi Tukholma, joka sijoittui viime vuoden vertailussa sijalle 10.

Kaupunkien turvallisuuden kehittymistä arvioidaan tutkimuksessa viidellä eri osa-alueella: digitaalisen, terveydenhuollon, infrastruktuurin, ympäristön ja asukkaiden kokeman henkilökohtaisen turvallisuuden kautta.

Näillä kriteereillä turvallisimpia vuonna 2021 olivat Kööpenhaminan jälkeen Toronto, Singapore, Sydney ja Tokio. Vaarallisimpia tutkituista kaupungeista olivat puolestaan Lagos, Kairo, Caracas, Karachi ja Yangoon.

Sunnuntain ostoskeskusampuminen merkitsee todennäköisesti sitä, että Kööpenhamina putoaa kärkisijalta.

Viranomaisten yhteistyö tiivistä

Kööpenhaminan turvallisuus on kohentunut useiden vuosien ajan. Se on pitkäjänteisen viranomaistyön tulosta.

Kaupungissa on käytössä niin sanottu SSP-järjestelmä, joka tähtää väkivallan ennaltaehkäisyyn koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä poliisin yhteistyöllä.

Kööpenhaminan poliisipäällikkö Søren Thomassen kertoi tiedotustilaisuudessaan, että myös epäilty ampuja oli saanut SSP:n kautta apua mielenterveysongelmiinsa.

Tanskan aselait lukeutuvat Euroopan tiukimpiin. Siviilihenkilöt eivät saa omistaa automaattiaseita. Puoliautomaatti- ja käsiaseiden hankkiminen on sallittu vain erikoisluvalla.

Alle 18-vuotiaat eivät saa hankkia mitään aseita. Täysi-ikäisen on perusteltava, miksi haluaa aseenkantoluvan. Perusteluksi kelpaa vaikkapa metsästys- tai keräilyharrastus.

Vähemmän asekuolemia kuin Suomessa

Aseen ostamisen yhteydessä tehdään taustatarkastus ostajan mahdollisesta rikostaustasta tai mielenterveysongelmista.

Myytävät aseet rekisteröidään. Ammuksia saa hankkia vain itselleen rekisteröityyn aseeseen.

Tanskassa tapahtuu vähän asekuolemia, vähemmän kuin suurimmassa osassa kehittyneitä maita.

Tanskassa tehtiin vuonna 2018 keskimäärin 1,11 aseellista tappoa tai murhaa 100 000 asukasta kohti. Suomessa vastaava lukema oli tuolloin 2,65 ja Yhdysvalloissa 12,15.

Lue myös:

Yle Kööpenhaminassa – sunnuntainen joukkoampuminen tuntuu tanskalaisista epätodelliselta: "Ihan kuin jostain toimintaelokuvasta"

Tanskan poliisi: Kööpenhaminan ostoskeskusampumisessa ei viitteitä terrorismista

Kolme kuoli ampumisessa ostoskeskuksessa Kööpenhaminassa – iskussa kuoli kaksi 17-vuotiasta ja yksi keski-ikäinen

Suomalaiset innostuivat pandemiavuosien aikana retkeilystä. Kun mittari näyttää kolmeakymmentä lämpöastetta, ulkona reippailu voi olla viimeinen asia, mitä haluaa tehdä.

Helle ei pakota perumaan retkeilysuunnitelmia, mutta kuumalla säällä suunnitelmat kannattaa tehdä tarkasti. Uupumus, ruuan pilaantuminen tai veden puute uhkaavat patikoijaa, joka ei ole ottanut hellettä huomioon.

Partion eräopas ja konkariretkeilijä Janne Ristolainen kertoo, miten luonnossa voi kulkea, vaikka hiki virtaisi.

Vettä vartin välein

THL:n mukaan ihminen tarvitsee nestettä 2–3 litraa päivässä. Noin puolet määrästä pitäisi saada juotuna, ja toinen puoli ruuan mukana. Kuumuus lisää hikoilua, minkä vuoksi veden tarve kasvaa.

Kuumalla ilmalla reippaillessa Ristolaisen mielestä on hyvä nyrkkisääntö, että juo usein vähän kerrallaan. Vettä voi juoda esimerkiksi vartin välein 1–2 desilitraa.

Nestettä voi tankata myös tekemällä retkiruuasta hieman vetisempää kuin kotioloissa.

Kaikkea vettä ei tarvitse kantaa mukana, jos reitin suunnittelee niin, että matkan varrelta löytyy täydennystä. Joillakin taukopaikoilla on jopa kaivo.

Suomessa makeaa vettä voi saada myös järvistä ja joista. Vesi kannattaa keittää tai puhdistaa vedenpuhdistimella tai tabletilla. Keittäminen tai suodatus eivät tuhoa sinilevän myrkkyä, joten vettä kannattaa tarkastella ennen keittämistä.

Ristolainen suosittelee, että jos vesivarastoa saa matkalla täydennettyä, sitä pitää olla mukana ainakin 0,5–1 litraa.

Ruuan kolme tärkeintä osaa

Paahteessa moni ruoka menee nopeasti pilalle: vettä sisältävissä ruuissa bakteerit sekä home alkavat lisääntyä ja rasva härskiintyy.

Janne Ristolainen listaa, että retkeillessä tarvitaan kolme asiaa: proteiinia, hiilihydraattia ja rasvaa. Kasvissuosituksista ei tarvitse olla huolissaan, jos syö niitä arkena tarpeeksi.

– Kaupasta löytyy ruokapusseja, joihin lisätään vain vesi. Toinen ääripää on, että on kuivannut kaikki ainesosat itse. Sitten on kaikkea siltä väliltä.

Proteiiniksi voi valita esimerkiksi soijaa, linssejä tai kuivalihaa. Hiilihydraattitarpeen täyttävät pasta tai riisi. Rasvaksi kannattaa ottaa kasvisöljyä.

Maustaminen antaa ruokaan viimeisen silauksen.

– Minulla on joskus ollut sweet chili -kastiketta, jota laitettiin nuudeleihin. Se on simppeli ainesosa. Kannattaa miettiä, mikä itselle maistuu. Jos se on ketsuppi, pakkaa se mukaan.

Mitä muuta mukaan?

Kovassa porotuksessa aurinkorasva kannattaa sujauttaa mukaan varusteisiin. Hattu suojaa päätä. Monella kokeneella vaeltajalla on lierihattu, koska se suojaa myös korvia.

Jos reitillä on vesistöjä, kannattaa pakata mukaan ainakin pyyhe. Uiminen voi virkistää väsyneen matkaajan.

Kuumalla lämpötila nousee nopeasti myös teltassa. Ristolainen vinkkaa, että mukaan voi ottaa tarpin eli puihin kiinnitettävän kankaan. Tarppi viritetään noin metrin verran teltan yläpuolelle. Näin se varjostaa telttaa, mutta tuuli pääsee kulkemaan teltan ja kankaan välistä.

Ulkona nukkuminen on viileämpää. Ristolainen ei silti suosittele sitä, jos haluaa suojautua itikoiden puremilta.

Jos teltassa on erillinen sisäteltta, hyvällä säällä voi jättää sitä suojaavan ulkoteltan kokonaan pystyttämättä.

Hellettä pakoon unirytmiä kääntämällä

Helle vie voimia. Se kannattaa huomioida reittisuunnitelmaa tehdessä. Tarpeen tullen matkaa voi lyhentää.

Kun Janne Ristolainen oli viime kesänä Lapissa vaeltamassa osana Partion eräopas-kurssia, lämpötila hipoi päivällä kolmeakymmentä astetta. Eteneminen oli hikistä. Lopulta ryhmä käänsi vuorokausirytmin kokonaan ympäri: matkaa taitettiin yöttömässä yössä ja päivän kuumin aika nukuttiin.

Viikonloppuretkellä koko unirytmiä ei tarvitse kääntää. Matkaan voi lähteä aikaisin aamulla, ja viettää siestaa päivän pistävimmät helletunnit.

Vaeltajaa uhkaa nestehukka ja lämpöuupumus

Jos kuumalla ei juo tarpeeksi, keho saattaa kuivua nopeasti. Jano on usein merkkinä liian vähäisestä nesteestä, mutta keho ei aina kerro nestevajeesta.

– Jos ei muista, milloin on käynyt pissalla, nestettä ei ole tankattu tarpeeksi. Myös virtsan tumma väri kertoo liian vähäisestä nesteen määrästä.

Helteellä ruoka ei aina maistu. Liian vähäinen nesteen tai ravinnon määrä voi näkyä uupumuksena, heikotuksena, päänsärkynä tai pahoinvointina. Ehkä ajatus ei kulje tai alkaa ärsyttää. Aina omaa huonoa oloa ei edes huomaa. On tärkeää, että retkeilykaverit seuraavat miten muilla menee.

Ensiapu on helppo: kannattaa siirtyä varjoon, juoda ja levätä.

Hätäkeskukseen voi soittaa matalalla kynnyksellä, muistuttaa Ristolainen. Ammattilaiset osaavat neuvoa ja arvioida tilanteen vakavuuden. Jokaisen kannattaa ladata 112-sovellus, jonka avulla hätäkeskus saa heti soittajan paikkakoordinaatit.

Pienempänä pahana hikoilu saattaa aiheuttaa hiertymiä. Niiden varalta mukaan kannattaa napata hoitava voide.

Vaikka helle voi viedä veronsa, Janne Ristolainen kannustaa kaikkia luontoon.

– Oli kylmä tai lämmin sää, retkeily on loistavaa. Aina voi ottaa esimerkiksi sen helpomman reitin.

Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7.2022 klo 23:een saakka.

Noin kymmenen vuotta sitten istuin pidätettynä marokkolaisella poliisiasemalla ja poltin vahvaa tupakkaa.

Paikkana oli Nadorin kaupunki lähellä Espanjan rajaa ja rikoksena vuorenrinnettä kävely.

Tupakkaa tarjosi kuulusteluja johtanut poliisi, jonka kollega oli hetkeä aiemmin ottanut minut kiinni matkalla Gurugú-vuoren siirtolaisleiriin.

Siellä Espanjaan yrittävät siirtolaiset pitivät majaansa ennen kuin he yrittivät hypätä rajaa halkovan aidan yli. Määränpäänä oli Melilla, Espanjalle kuuluva erillisalue Afrikan rannikolla ja samalla koko EU:n eteläraja.

Ilmapiiri kuulusteluissa oli savuinen, mutta leppoisa.

Näennäisen mukava poliisi oli kuitenkin huolissaan siitä, mitä olin tekemässä ja näkemässä. Poliisin tiedettiin tuhoavan leirejä telttoja polttamalla ja hakkaavan siirtolaisia, jotka eivät ehtineet pakoon.

Juhannuksena raja oli jälleen otsikoissa. Silloin sen yli yritti noin 2 000 siirtolaista.

Osa pääsi perille, mutta kymmenet kuolivat. Virallisten lähteiden mukaan kuolleita oli 23, ihmisoikeusjärjestöjen 37.

Varmaa on kuitenkin se, että juhannusaatto jäi 24 vuotta sitten pystytetyn aidan historiaan eniten ihmishenkiä vaatineena ylitysyrityksenä.

Espanjan suurimman päivälehden El Paisin tekemän rekonstruktion mukaan Marokon poliisi ajoi siirtolaiset nurkkaan, ampui heitä kyynelkaasulla ja loi kaaoksen, jonka seurauksena osa siirtolaisista pyörtyi ja tallautui kuoliaaksi.

Ihmisoikeusjärjestöjen kuvaamissa videoissa näkyy, kun siirtolaisjoukko pakenee kiipeämällä aidan päälle.

Osa kuoli siirtolaisten kertomusten mukaan putoamalla.

Ennen videoiden näkemistä Espanjan pääministeri Pedro Sánchez ehti onnitella Marokon viranomaisia esimerkillisestä toiminnasta.

Ihmisoikeusjärjestöt sekä YK syyttävät sekä Marokon että Espanjan poliisia liian kovista otteista.

Caminando Fronteras -järjestön mukaan loukkaantuneille ei tarjottu ensiapua edes Espanjan puolella.

Ympäri Espanjaa on osoitettu mieltä tapahtumien johdosta.

Pääministeri Sánchez syyttää ihmiskauppaan erikoistuneita mafioita, jotka auttavat pääosin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta Eurooppaan pyrkiviä siirtolaisia.

Kukaan ei kuitenkaan kysynyt, miksi Marokon poliisi hyökkäsi maasta pois pyrkivien siirtolaisten kimppuun.

Tiedossa nimittäin on, ettei Marokko suhtaudu muualta Afrikasta tulleisiin erityisen lämpimästi.

Marokon poliisin toiminta on kuitenkin myös Espanjan ja koko EU:n rajapolitiikkaa.

Keväällä Espanja tunnusti monien yllätykseksi Marokon ja Algerian kiistakapulana olleen Länsi-Saharan kuuluvan Marokolle.

Päätöksen taustalla piili huoli Marokon vastaisen rajan vuotamisesta. Kun välit ovat kunnossa, Marokko tehostaa vastineeksi rajavalvontaa.

Siirtolaisten kuolema on Espanjalle kiusallinen asia.

Juhannuksen tapahtumat osoittavat, että rajavalvonnassa tarkoitus pyhittää keinot, eikä ylilyönneiltä tai edes ihmishengiltä vältytä.

Kun vuonna 2014 istuin savuisella poliisiasemalla, rajan läpi oli päässyt ennätysmäärä siirtolaisia. Kohteliaan, tupakkaa tarjoavan marokkolaiskomisarion vastuulla oli valvoa, ettei sama toistuisi.

Kuulustelut päättyivät, kun poliisit eivät löytäneet todisteita siitä, että olisin ollut vuorella katsomassa muuta kuin maisemia.

Sain matkaevääksi lisää tupakkaa, kyydin rajalle ja ystävällisen kehotuksen poistua maasta. Sitä en tosin noudattanut, vaan matkustin sairaalaan, jossa hoidettiin poliisin pahoinpitelemiä siirtolaisia.

Sairaalassa tapasin Gurugú-vuorella leiriä asuneita siirtolaisia, jotka makasivat järkyttyneinä vuoteissaan.

Huoneen lattialla oli rivissä virtsalla täytettyjä muovipulloja. Vessaan nuoret eivät päässeet, sillä heidän alaraajansa oli hakattu liikuntakyvyttömiksi.

Näin poliisi yritti varmistaa, ettei heistä olisi hetkeen rajan ylittäjiksi.

Huoneessa makaavat nuoret aikoivat kuitenkin yrittää niin kauan kuin he onnistuisivat.

Vuosien takainen juttukeikka tuli juhannuksena elävästi mieleen.

Tragedia muistutus siitä, että paine EU:n etelärajalla tulee kasvamaan entisestään.

Lähtöhaluja Saharan eteläpuolisesta Afrikasta kiihdyttävät levottomuuksien lisäksi ilmastonmuutos ja Ukrainan sodan aiheuttama ruokapula. Sen tietävät Espanjan hallitus ja koko EU.

Viime viikolla järjestetyssä Madridin Nato-kokouksessa pääministeri Sánchez kutsui siirtolaisuutta turvallisuusuhaksi ja pyysi apua Natolta.

Uuden sopimuksen mukaan Nato auttaa Espanjaa torjumaan Afrikasta tulevaa laitonta maahanmuuttoa. EU:n eteläraja on siis myös Naton raja.

Samalla sopimus tekee siirtolaispolitiikasta turvallisuuspolitiikkaa.

Melkein kymmenen vuotta sitten kirjoittamani jutun otsikko oli ”Aita ei pysäytä unelmaa”.

Sen ei pitäisi myöskään sammuttaa kenenkään elämää.

Lakko peruuttaa päivittäin noin 200 - 250 lentoa, puolet kaikista SAS:n lennoista, ja vaikuttaa noin 30 000 matkustajan matkasuunnitelmiin.

Sen sijaan lakko ei vaikuta SAS Linkin, SAS Connectin ja SAS:n ulkoisten kumppaneiden Xflyn, Cityjetin ja Air Balticin operoimiin lentoihin.

Lakosta huolimatta SAS:n lennot Suomeen jatkuvat normaalisti. SAS:n virolainen yhteistyökumppani Xfly lentää päivittäin kaksi edestakaista lentoa Tukholman Arlandan ja Helsinki-Vantaan välillä.

Sen sijaan matkan peruuntuminen on mahdollista niille matkustajille, joilla on jatkoyhteys Tukholmasta SAS:n lennoilla Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan. Eniten peruutuksia on maanantaina SAS:n lennoilla Oslosta ja Kööpenhaminasta. Lakon vaikutuksen lentoihin voi tarkistaa nettisivuilta www.sas.se/travel/flightstatus/.

SAS tarjoaa lennon varanneille mahdollisuutta muuttaa varausta maksutta. Korvaavien lentojen löytyminen tosin voi olla vaikeaa, sillä kesän huippusesongin aikana paikkoja on SAS:n mukaan rajoitetusti.

Tukholman Arlandan lentoasemalla kaaos iltapäivällä

Tukholman Arlandan lentoasemalla tuhannet matkustajat yrittivät iltapäivällä löytää korvaavia lentoja, kun lakko peruutti oman lennon.

– Menimme lähtöselvitysjonoon, mutta annoimme muiden mennä ohi, koska emme tienneet tuleeko lakko vai ei. Olisi kestänyt koko päivän saada matkatavaroita takaisin, sanoo Tukholmasta Göteborgiin matkalla ollut Esther.

– Palaamme nyt kotiin, ja menemme autolla Göteborgiin, sanoo Estherin kanssa matkalla ollut Clara.

Vain harva matkustaja onnistui saamaan korvaavan lennon, koska kesän matkustussesonki on parhaimmillaan, ja muilla lennoilla oli vain vähän paikkoja tarjolla.

– OIen äärimmäisen vihainen, mutta luulen, että se laantuu pian. Minun täytyy vain keskittyä ja löytää uusia mahdollisuuksia, sanoi Kroatiaan matkalla ollut Kajsa.

Hän sanoi ymmärtävänsä lentäjiä työtaistelussa.

Pandemia aiheutti työtaistelun

SAS:n lentäjät ilmoittivat mahdollisesta lakosta 29. kesäkuuta.

Ruotsin lentäjäliiton mukaan SAS loukkasi työehtosopimuksen pykälää, jolla suojellaan taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä.

Aiemmin SAS ilmoitti, ettei se aio palkata pandemian aikana irtisanottuja 560 lentäjää, vaan käyttäisi jatkossa tytäryhtiöidensä SAS Linkin ja SAS Connectin lentäjiä. Yhtiöt ovat henkilöstövuokrausyrityksiä.

Neuvottelut Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäyhdistysten ja SAS:n välillä ovat jatkuneet viime vuoden marraskuusta. Osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen. Lentäjien vanha työehtosopimus päättyi maaliskuun lopussa.

Lentoyhtiö SAS:n toimitusjohtajan Anko van der Werffin mukaan sopua työriitaan ei saatu tänään syntymään yhtiön ja lentäjien välisissä neuvotteluissa.

Lakosta miljoonatappiot

Tanskalaisen Sydbankin analyytikko Jacob Pedersen arvioi lakon maksavan SAS:lle päivässä noin 80-90 miljoonaa Tanskan kruunua eli 10-12 miljoonaa euroa.

Viime kuussa SAS kuljetti keskimäärin 58 000 matkustajaa päivässä.

4.7.2022 klo 17.43 Juttua täydennetty matkustajien kommenteilla.

Kuuma kesäpäivä ja vielä kuumempi asfaltti, varjossa 29 astetta. Moni hakeutuu viileämpiin paikkoihin. Me, kolme miestä menimme paikallaan olevaan autoon ja laitoimme ikkunat kiinni ja ilmastoinnin pois päältä.

Kuvaaja Jarkko Riikonen asettui takapenkille, "pelkääjän paikalle" päivystävä palomestari Markku Hukka Keski-Suomen pelastuslaitokselta.

Lähtötilanteessa auton sisälämpötila oli reilut 23 astetta. Kun auto ja ilmastointi sammutettiin, laitoimme kellon mittaamaan aikaa.

Tässä vaiheessa Markku Hukka arvioi, että auton sisälämpötila nousee 30 asteeseen 3–5 minuutissa.

– Valistunut arvio, ei perustu kokemukseen, Hukka naureskelee.

Ja oikein Hukka arvioi. Aikaa siihen, että auton sisälämpötila nousi 30 asteeseen, meni kolme minuuttia ja 50 sekuntia.

Kymmenen minuutin jälkeen lämpötila autossa oli jo 36,3 astetta.

– Kyllähän täällä melko ahdistavaa alkaa olla, seisova ilma ja hikeä pukkaa, palomestari Hukka summaa tässä vaiheessa.

Lopulta testimme kesti 25 minuuttia, siinä ajassa auton sisälämpötila nousi 40 asteeseen. Suorassa auringonpaisteessa kojelaudalla lämpötila oli melkein 50 astetta. Missään vaiheessa ikkunoita ei avattu eikä ilmastointia laitettu päälle.

Autosta nousi ulos kolme hikistä miestä. Suomalaisittain erittäin korkea ulkolämpötila tuntui suorastaan viileältä.

Pelastuslaitoksella useita tehtäviä

Hukka kertoo, että pelastuslaitokselle tulee tehtäviä viikoittain tilanteisiin, joissa auton sisälle pääsyyn tarvitaan apua. Helteillä useampiakin kertoja viikossa.

– Yleensä kyse on huolimattomuudesta. Avain on jäänyt auton sisälle, niin myös eläin tai lapsi.

Jos kyseessä on vanhempi auto, pelastuslaitoksella ei yleensä ole ongelmia auton sisään murtautumisessa. 2010-luvun mallit ja sitä uudemmat ovat hankalampia.

– Niihin on vaikea mennä sisään rikkomatta autoa, koska murtosuojaukset ovat niin hyvät.

Hukka muistuttaa, että kuumaan autoon jumiin jääneiden ei kannata hätäillä.

– Auto ei ole tiivis, joten happea sinne kyllä tulee.

Lue myös:

Pelastuslaitos sai nopeasti hikisen 1-vuotiaan ulos kuumasta autosta – paloesimies: "Avainten kanssa pitää näillä säillä olla tarkkana eikä jättää lapsia autoon odottamaan"

Kuuma auto on lemmikille sauna – sivullinen saa puuttua

KÖÖPENHAMINA Sunnuntaisessa ampumisessa kuoli kolme ihmistä, joista kaksi oli 17-vuotiasta. Neljästä loukkaantuneesta kaksi on teini-ikäisiä.

Ei siis ole ihme, että suositun Field's-kauppakeskuksen edustalle tulee maanantaina runsaasti nuoria tuomaan kukkia. Poliisi on järjestänyt sisäänkäynnin eteen paikan kukille ja kynttilöille.

Poliiseja on paikalla runsaasti ja punavalkoiset poliisin muovinauhat ympäröivät koko korttelia.

Kauppakeskuksen sisällä työtään tekevät poliisin rikospaikkatutkijat. Keskus on vielä kiinni, mahdollisesti jopa koko viikon.

Laura ja Mikkel asuvat vain viiden minuutin matkan päässä päässä kauppakeskuksesta. Mikkelin äiti soitti heille sunnutaina kertoakseen, että kauppakeskuksessa ammutaan. Äiti halusi tarkistaa, onko pariskunta turvassa. Molemmat alkoivat seurata sosiaalisesta mediasta uutista. Molemmat olivat edelleen järkyttyneitä.

– Miten tällaista voi tapahtua pienessä Tanskassa? Tämä on kuin toimintaelokuvasta, tämä on aivan epätodellista, sanoo Laura.

Nyt Laura haluaisi kauppakeskuksiin lisää turvatoimia. Sisäänkäynneillä voisi olla metallinpaljastimia ja isot laukut pitäisi tutkia. Tällä hetkellä valvonta tuntuu Laurasta olemattomalta.

Vejlestä kotoisin oleva Christine on ystävänsä kanssa tullut tuomaan kukkia kauppakeskuksen uloskäynnille. Ystävykset olivat sunnuintai-iltana olleet menossa kauppakeskukseen, mutta kääntyivät ovelta pois kuultuaan joukkoampumisesta.

Christinen mielestä nyt tilanne on turvallinen: poliisi on hoitanut ripeästi ja tehokkaasti joukkoampumisen.

Sacha ja Nathanjin työskentelevät kauppakeskuksen yhteydessä toimivalla hedelmöityshoitoklikinalla. He olivat lähteneet sunnuntaina töistä neljältä, puolitoista tuntia ennen joukkoammuskelua.

Kun he kuulivat tapahtuneesta, he alkoivat selvitellä, onko ystävien tai työtoverien joukossa haavoittuneita tai kuolleita. Kukaan uhreista ei ollut tuttu.

Sachan 7-vuotias tytärtä on ollut hyvin peloissaan ja murehtinut, onko äidin turvallista työskennellä kauppakeskuksessa.

– Tämä on surullista, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista tapahtuu täällä, kertoo Sacha rauhoitelleensa tytärtään.

Pääministeri ja oikeusministeri vierailivat

Puolilta päivin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja oikeusministeri Mathias Tesfaye tulevat jättämään kukkia uhrien muistolle.

Ministerien viesti on paikalla oleville sekä median kautta koko Tanskalle, että Tanskassa on turvallista. Vielä on tosin aikaista arvioida, mitä isku pidemmän päälle tekee tanskalaisten turvallisuuden tunteelle. Teon motiivia ei tarkasti vielä tiedetä.

– Ei ole mitään syytä lopettaa elämistä. Kehotetaan jatkamaan kaupungin käyttämistä. Poliisilla on mittava läsnäolo, myös turvallisuudentunteen luomiseksi, sanoo oikeusministeri Tesfaye.

Ministerit kiittävät ihmisten yhteishenkeä tapahtuneen jälkeen.

Ihmisiä virtaa paikalle ministerienkin lähdettyä jatkuvasti. Poliisi on pystyttänyt likelle teltan, jossa kansalaiset voivat käydä keskustelemassa tapahtuneesta poliisin työntekijöiden kanssa.

Lue lisää:

Tanskan poliisi: Kööpenhaminan ostoskeskusampumisessa ei viitteitä terrorismista