Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 101583 articles
Browse latest View live

Moni suomalainen on velkaisempi kuin tietääkään – riskit kasvavat

$
0
0

Suomen talous kasvaa vauhdikkaammin kuin pitkiin aikoihin ja yritysten tuloskausikin näyttää hyvältä.

Kansantalouden kysyntää lisää etenkin suomalaisten suuri halu kuluttaa.

Mutta: kulutus rahoitetaan aiempaa useammin velalla.

Kuluttamiseen tarkoitettujen luottojen määrä kasvoi toukokuussa yli viisi prosenttia Suomen Pankin mukaan. Erityisen innokkaasti haetaan nyt vakuudettomia kulutusluottoja – niissä kasvua oli toukokuussa yli 13 prosenttia viime vuodesta.

Tilastointi ei edes yllä kaikkiin luottoihin, koska markkinat muuttuvat nopeasti ja uudenlaisia lainantarjoajia tulee koko ajan lisää. Kalliita vakuudettomia lainoja tarjoavat jo monet ulkomaalaiset yritykset.

Kansantalous voi olla turvattu, mutta kotitalouksilla on isot riskit

Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea kansalaisten liiallisesta velkaantumisesta viime syksynä. Varoitus kaikui kuuroille korville, velkaantuminen on vain kiihtynyt.

Piileekö velkaantumisessa kupla ja miten sen mahdollinen puhkeaminen vaikuttaisi Suomen koko talouteen?

Pidemmän päälle velkaantumiseen perustuva kulutuskasvu on huono asia, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo ja jatkaa:

– Kuluttajaluottamukseen perustuva kasvu on herkkä suhdannemuutoksille. Huonojen talousuutisten myötä kulutus voi laskea melko nopeastikin.

Tosin viime kuukausina kulutuksen tärkeys talouskasvun veturina on pienentynyt, koska myös vienti on alkanut vetää.

– Se on erittäin hyvä asia, koska velkavetoinen kulutus ei voi jatkua ikuisesti, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.

"Kysymys on siitä, onko ihminen tiedostanut koronnousun riskit ja sen, miten se vaikuttaa tuleviin tuloihin. Jos on tiedostanut, lainanottomahdollisuus on pelkästään hyvinvointia lisäävä asia." Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla

Valtaosalla velkaantuneista on sekä kohtuullinen määrä velkaa että kyky maksaa velkansa pois.

– Velkaantumiskeskustelussa on hyvä muistaa, että kotitaloudet ovat nettovarallisia eli varat ovat velkoja suuremmat, varainhoitoyhtiö FIM:in pääekonomisti Timo Hirvonen huomauttaa. Viime vuonna kotitalouksien rahoitusvarallisuus oli 293 miljardia ja velat 143 miljardia euroa.

Eeva Alho
PTT:n ekonomisti Eeva Alhon mielestä kansalaisten velkaantumiseen pitäisi puuttua nyt, ennen kuin ongelmat kärjistyvät.Yle

Maksuhäiriöiden määrä kuitenkin kasvaa.

– On kasvava joukko todella paljon asuntovelkaa kantavia kotitalouksia ja sellaisia, joilla on useita kulutusluottoja ja maksuhäiriöitä. Kuluttamisen ja velkaantumisen kulttuuri on muuttunut, Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Eeva Alho arvioi.

– Järjestämättömissä luotoissa ei ole merkittävää muutosta, mutta asiakkaat, joilla on kulutusluottoja monesta paikasta, ovat lisääntyneet, Aktian Schauman kertoo.

Mainokset lisäävät lainanottoa

Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan ihmiset ostavat tavallisiakin asioita luotolla, koska lainoja markkinoidaan laajasti. Jos on esimerkiksi velkaa pankista, osamaksulla ostettuja kodinkoneita ja luottokorttivelkaa, voi pienikin yllättävä lisämeno kaataa koko talouden. Korkojen nousu voi keikauttaa taloudelliseen ahdinkoon.

– Mitä enemmän lainaa otetaan, sitä enemmän kasvavat riskit, Pantzar sanoo.

Hyvä puoli on se, että suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja kotitaloudet ovat hoitaneet velkansa tähän asti hyvin.

– Elämme maailmassa, jossa osamaksuohjelmia ja velkarahoitusta tarjotaan joka puolella, Heidi Schauman sanoo. Jos ei pysähdy laskemaan, velkataakka voi kasvaa raskaaksi – sohvan, television ja vaikkapa tietokoneen osamaksuerät saattavat yhdessä muodostaa ison summan.

Samaan aikaan kun suomalaisten velka kasvaa, käytetävissä olevien tulojen kasvu on ennusteiden mukaan vaimeaa. Se tarkoittaa, että samalla tulotasolla velkojen lyhentäminen kestää kauemmin.

Pitkään jatkunut matala korkotaso on PTT:n Eeva Alhon mukaan myös hämärtänyt käsitystä velkaantumisen riskeistä.

– Jos velkakuorma ja talous on viritetty äärimmilleen jo nykyisellä korkotasolla, korkojen noustessa ei ole enää lainkaan pelivaraa.

Kun korot nousevat, mistä karsitaan menoja?

Ennusteiden mukaan markkinakorot nousevat lähitulevaisuudessa, kun ne ovat pitkään pysytelleet nollan tuntumassa.

Suomalaisten asuntolainat on yleisimmin sidottu euribor-korkoon. Suosituin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euribor laski viime vuonna jopa negatiiviseksi. Käytännössä ilmainen velka kannustaa lisävelanottoon.

Mitä lyhyemmän aikavälin viitekorko, sen nopeammin korkojen nousu välittyy asuntolainojen korkoihin. Vaikutukset tuntuvat siis kolmen kuukauden euriborissa nopeammin kuin kuuden tai 12 kuukauden.

Heidi Schauman
Aktian pääekonomisti Heidi Schauman kertoo, että "velkashoppailijoita" on yhä enemmän. He etsivät eri lähteistä lainaa eri tarkoituksia varten.Yle

Aktian Heidi Schauman uskoo, että korot nousevat, mutta hitaasti ja hallitusti.

– Pankit testaavat nyt asiakkaan maksukyvyn kuuden prosentin korkotasolla, mutta koska pankeilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mitä muita velkoja asiakkaalla on, on piileviä riskejä.

Uudisasuntojen lyhennysvapaat voivat kostautua

PTT:n Eeva Alhon mielestä joillakin uudisasuntojen omistajilla voivat olla tiukat ajat edessä. Rakennusliikkeet tarjoavat yhä useammin paria ensimmäistä vuotta lyhennysvapaata taloyhtiön lainasta.

Näin asunnon oston kynnys madaltuu, mutta velka vain siirtyy.

– Se on iso potti, mikä siellä odottaa maksuaan, vaikka laina-aika olisi pitkä. Ovatko ostajat mieltäneet sen, että taloyhtiölainankin korkotaso voi muuttua? Kuinka suuri osa tuloista menee asumiseen lyhennysten alkaessa, Alho kysyy.

"Olisi tärkeää keskustella etenkin nuorten kanssa rahasta ja rahan käytöstä. Talousasioiden parempi ymmärtäminen ei ole nopea keino, mutta se on paras pitkäaikainen ratkaisu." Pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia

Myös vanhoissa taloyhtiöissä on korjausvelkaa, ja asukkaiden pitäisi ottaa tulevat korjaukset huomioon taloussuunnittelussaan.

Velallisille aiheuttaa riskin myös se, että pankkijärjestelmä on yhteispohjoismainen. Tanskan ja Ruotsin kotitaloudet ovat paljon Suomeakin velkaantuneempia. Jos muualla ilmenee lainanlyhennysvaikeuksia ja pankkien luottotappiot kasvavat, vaikutukset tuntuisivat myös Suomessa.


Stalinin suosio on huipussaan Venäjällä – Sadistista on tullut sankari

$
0
0

MOSKOVA. Hieman ränsistyneen stadionin takapihalla seisoo toisen maailmansodan muistoa vaaliva panssarivaunu. Vastapäätä on vaatimaton sisäänkäynti Stalinin salaisena bunkkerina tunnettuun museoon.

Huippusalainen maanalainen komentokeskus rakennettiin 30-luvulla julkisuudelta piilossa. Peiteoperaationa toimi viereen pystytetyn stadionin rakennustyöt.

Museon mukaan Stalin työskenteli bunkkerissa parin viikon ajan vuoden 1941 lopulla. Silloin Moskova oli hätää kärsimässä, sillä natsi-Saksan joukot olivat jo kaupungin porteilla.

90-luvun puolivälissä bunkkeri avautui museoksi, joka ei juuri vuosien saatossa ole muuttunut. Sen sijaan venäläisten suhtautumisessa Staliniin on parissa vuosikymmenessä tapahtunut merkittävä muutos.

Kysely osoittaa Stalinin suosion

Stalin on nyt suositumpi kuin koskaan aiemmin Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen.

Riippumattomana pidetyn Levada-tutkimuskeskuksen helmikuussa julkaistu kysely osoittaa, että 46 prosenttia vastaajista suhtautuu Staliniin joko ihaillen, kunnioittaen tai myötätuntoisesti.

Sitä vastoin 21 prosentin suhtautuminen Staliniin on pahantahtoista, pelokasta tai vihamielistä. 22 prosenttia vastaajista suhtautuu häneen välinpitämättömästi.

Vuoden 2001 vastaavaan kyselyyn verrattuna muutokset ovat suuria. Silloin kielteisesti Staliniin suhtautuneiden osuus peittosi selvästi myönteisesti suhtautuneiden osuuden.

Venäjän johto ymmärtää Stalinia

Tutkimuskeskus Levadan johtaja Lev Gudkov muistaa vielä hyvin 90-luvun alun. Silloin Stalinia pidettiin lähes yksinomaan sadistina, diktaattorina ja syyllisenä miljoonien ihmisten kuolemaan.

Jälkikäteen katsottuna kritiikki oli kuitenkin varsin pinnallista. Stalinia arvosteltiin etenkin hänen patologisen luonteensa vuoksi, eikä hänen tekojaan tuomittu lopullisesti.

Tutkimuskeskus Levadan johtaja Lev Gudkov näkee merkittävän muutoksen Stalinin suosiossa 2000-luvun aikana.
Tutkimuskeskus Levadan johtaja Lev Gudkov näkee merkittävän muutoksen Stalinin suosiossa 2000-luvun aikana.Erkka Mikkonen / Yle

Venäjän uudistusten epäonnistuessa kerta toisensa jälkeen nostalgia Neuvostoliittoa kohtaan alkoi kasvaa. Stalinin suosion huomattavin kasvu on kuitenkin ajoittunut presidentti Vladimir Putinin valtakaudelle.

– Ylin johto on alkanut puhua siitä, ettei Stalinia pidä mustamaalata, koska hänen persoonansa oli niin monitahoinen. Putin on myös sanonut, että kaikilla mailla on omat luurankonsa kaapissa, eikä venäläisten tule hävetä millään tavoin omaa historiaansa, Gudkov sanoo.

Stalin nähdään natsi-Saksan kukistajana

Virallinen Venäjä korostaa Stalinin roolia toisen maailmansodan eli venäläisittäin suuren isänmaallisen sodan voitossa.

Natsi-Saksan kukistamisesta on tullut 2000-luvulla yksi tärkeimmistä Venäjän kansakuntaa yhdistävistä tekijöistä. Tämä on vaikuttanut myös Stalinin suosion kasvuun.

Stalinista puhuttaessa korostetaan nykyään myös tämän roolia tehokkaana uudistajana. Hänet nähdään yhä useammin etevänä johtajana, jonka myötävaikutuksella Neuvostoliitto teollistui ja maasta kehkeytyi ydinaseita hallitseva supervalta.

Venäjän asevoimien keskusmuseon alaisuudessa toimiva Stalinin bunkkerimuseo sijaitsee urheilustadionin kyljessä Moskovan laitamilla.
Venäjän asevoimien keskusmuseon alaisuudessa toimiva Stalinin bunkkerimuseo sijaitsee urheilustadionin kyljessä Moskovan laitamilla.Erkka Mikkonen / Yle

Toisaalta Stalinin aikaista terroria ja vainoja ei ole sivuutettu kokonaan.

– Johto ei ole sulkenut silmiään massiivisilta vainoilta ja rikoksilta, mutta ne jätetään tarkoituksella pienemmälle huomiolle. Tärkeintä on fasismin voittaminen, joka esitetään kansan suurimpana ylpeyden aiheena, Lev Gudkov tutkimuskeskus Levadasta sanoo.

Venäläisten suhde Staliniin on ristiriitainen

Kesäkuussa venäläiset valitsivat Stalinin toistamiseen kaikkien aikojen merkittävimmäksi henkilöksi 38 prosentin kannatuksella. Stalin piti ensimmäisen kerran kärkipaikkaa Levadan kyselyssä viisi vuotta sitten, kun tutkimus tehtiin edellisen kerran.

Tutkimuskeskusen johtaja Lev Gudkov muistuttaa, että vaikka Stalinia ymmärretään nyt paljon enemmän kuin pari vuosikymmentä sitten, on häneen suhtautuminen silti vahvasti kaksijakoista. Samalla kun ihmiset näkevät Stalinissa yhä myönteisemmässä valossa, he tuomitsevat yksiselitteisesti tämän harjoittaman terrorin.

Ihmisten on kuitenkin vaikea asettua liian voimakkaasti Stalinin tekemiä rikoksia vastaan, koska seuraava askel johtaisi koko neuvostojärjestelmän tuomitsemiseen.

– Tämä sotii voimakkaasti venäläisten kollektiivista identiteettiä ja ylpeydentuntoa vastaan. Ihmiset kokevat kovaa sisäistä jännitettä arvostellessaan Stalinin toimintaa, Gudkov arvioi.

Yhdysvaltojen ilmaisku tappoi 16 poliisia Afganistanissa

$
0
0

Yhdysvaltojen tekemä ilmaisku tappoi 16 afganistanilaispoliisia Helmandin maakunnassa perjantaina.

Yhdysvaltojen tukemat Afganistanin turvallisuusjoukot olivat operaatiossa Taleban-kapinallisten hallinnoimassa kylässä, kun Yhdysvallat teki ilmaiskun. Isku tehtiin Taleban-kapinallisten alueella Gereshkissä.

Sotilasliitto Nato esitti surunvalittelunsa uhrien omaisille, joita "valitettava tapaus" koskettaa. Tapauksesta on aloitettu tutkinta.

Kerta ei ole ensimmäinen, kun Yhdysvaltojen ilmaiskussa kuolee siviilejä tai maan liittolaisia Afganistanissa. Helmikuussa 18 siviiliä kuoli ilmaiskussa Sanginissa. Viime marraskuussa 32 siviiliä kuoli Kunduzissa. Samalla alueella kuoli 42 ihmistä kaksi vuotta sitten, kun Yhdysvaltojen ilmaisku osui Lääkärit ilman rajoja -järjestön sairaalaan.

Kärjistyneessä konfliktissa kärsivät yhä useammin siviilit

Afganistanin eteläosassa siepattiin perjantaina 70 siviiliä, joista ainakin seitsemän surmattiin lauantaina, ilmoitti Kandaharin maakunnan poliisi. Viranomaiset epäilevät iskun tekijöiksi Taleban-kapinallisia.

Isku tehtiin Etelä-Afganistanin keskeisen valtatien varrella sijaitsevaan kylään.

Sieppaajat olivat vapauttaneet lauantai-iltaan mennessä noin 30 ihmistä, mutta siepatuista ainakin 30 oli kateissa. Riippumattoman ihmisoikeuskomission edustajat vahvistivat tiedon sieppauksesta ja surmista.

Talebanin kohteina ovat yleensä olleet hallituksen viranomaiset ja turvallisuusjoukot. Siviilit ovat kuitenkin joutuneet entistä useammin osapuoliksi, kun Afganistanin konflikti on viime aikoina kärjistynyt.

Taistelut ovat käynnissä useissa Afganistanin maakunnissa maan pohjois- ja eteläosissa.

Lähteet: AFP, AP, STT

Israelin ja palestiinalaisten väliset väkivaltaisuudet jatkuvat verisinä

$
0
0

YK:n turvallisuusneuvos kokoontuu maanantaina Israelin ja Länsirannan veristen levottomuuksien vuoksi, kertovat diplomaatit.

Ruotsi, Egypti ja Ranska ovat vaatineet turvallisuusneuvostoa koolle pikaisesti. Turvallisuusneuvoston olisi tarkoitus keskustella, kuinka Jerusalemin levottomuuksia voitaisiin estää kiihtymästä. Viikonloppuna eskaloituneet taistelut ovat pahimmat vuosiin.

Israel on lähettänyt ylimääräisiä joukkoja miehitetylle Länsirannalle lauantaina ja hyökännyt perjantaisen palestiinalaishyökkääjän kotiin. Palestiinalainen mies tunkeutui perjantaina israelilaisten kotiin Länsirannan siirtokunta-alueella, ja puukotti perheenisää ja kahta hänen lastaan kesken ilta-aterian.

Kolme palestiinalaista kuoli muissa yhteenotoissa. Tänään ainakin kaksi palestiinalaista on kuollut yhteenotoissa Länsirannalla, kun palestiinalaisnuoret heittelivät kiviä ja bensiinipommeja Israelin armeijan puskutraktoreita vastaan. Israel rankaisee usein hyökkääjien perheitä jyräämällä heidän kotinsa puskutraktoreilla. Siviilioikeusryhmät kutsuvat tätä tapaa kollektiivikseksi rangaistukseksi.

Jerusalemissa Israelin poliisi on käyttänyt lauantaina muun muassa tainnutuskranaatteja ja vesitykkejä hajoittaakseen palestiinalaisten mielenosoittajien joukkoja.

Tilanne Israelin viranomaisten ja palestiinalaisten välillä on kärjistynyt sen jälkeen, kun Israel on alkanut rajoittaa alle 50-vuotiaiden muslimimiesten pääsyä perjantairukouksiin Jerusalemin vanhaankaupunkiin. Turvajärjestelyt ovat suututtaneet palestiinalaiset, jotka katsovat, että Israel pyrkii lisäämään valtaansa pyhällä paikalla.

Lähteet: AFP, AP, Reuters, STT

Massiiviset protestit jatkuvat Puolassa

$
0
0

Puolan massiiviset protestit kaduilla jatkuivat vielä lauantai-iltana.

Puolan senaatti hyväksyi lauantaina kiistellyn lain korkeimman oikeuden uudistamisesta. Laki antaa oikeusministerille oikeuden valita tuomareita korkeimpaan oikeuteen. Senaatin hyväksynnän jälkeen laki tarvitsee enää vain presidentti Andrzej Dudan allekirjoituksen.

Kymmenet tuhannet ihmiset ovat osoittaneet tällä viikolla mieltään kaduilla. Rauhalliset protestit jatkuivat lauantai-iltana kymmenissä kaupungeissa ympäri Puolaa. Hallituksen vastustajat kehottivat presidentti Dudaa jättämään lainsäädännön, joka antaisi lain ja oikeuden konservatiivisen, Laki ja oikeus –puolueen käsiin.

Jotkut mielenosoittajat piirittivät hallitsevan puolueen johtajan Jaroslaw Kaczynskin kodin ja syyttivät häntä diktatuurista.

Presidetti Dudan edustajan mukaan Duda näkee joitakin puutteita uudessa laissa. Edustaja ei kuitenkaan suostunut lauantaina kertoa, aikooko presidentti Duda hylätä lakiesityksen.

Dudalla on 21 päivää aikaa allekirjoittaa lakiehdotus.

Euroopan unionin komissio on uhannut Puolaa seurauksilla, koska komission mukaan lakimuutos vaarantaa Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuuden. Esillä on ollut artikla 7:n käynnistäminen, mikä voisi viedä Puolalta äänioikeuden EU-kokouksissa. Se ei kuitenkaan välttämättä onnistu, sillä Unkari on luvannut tukea asiassa Puolaa. Jokainen seuraamus edellyttäisi yksimielisyyttä muissa 27 EU:n jäsenmaassa.

Lähteet: AFP, AP, Reuters, STT

Mikä on tappanut valkoposkihanhia? Tällaisia syitä askarruttavien kuolemien taustalla voi olla

$
0
0

Valkoposkihanhien pääkaupunkiseudulla havaittujen kuolemien taustalla on monia eri syitä, mutta ei selkeää yksittäistä syytä, kertoo elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Pääkaupunkiseudulta on Eviran mukaan raportoitu valkoposkihanhien ja harmaalokkien kuolemia keväällä ja kesällä.

Yle kertoi kesäkuun puolivälissä, että Suomenlahden saaristossa Porkkalanniemen läheltä on löytynyt kymmeniä kuolleita valkoposkihanhia ja harmaalokkeja kevään ja alkukesän aikana.

Tämän viikon tiistaiaamuna Arabianrannasta löytyi kahdeksan kuollutta valkoposkihanhea, jotka lähetettiin Eviralle tutkittavaksi. Eviran tutkimusyksikön johtaja Antti Oksanen kertoi, että kaikki kahdeksan lintua olivat kuolleet ulkoisen väkivallan aiheuttamiin vaurioihin. Ne ovat voineet joutua esimerkiksi ketun, koiran tai supikoiran puremiksi.

Loiset heikentäneet lintujen kuntoa

Kuolleita valkoposkihanhia löytyi tällä viikolla myös Espoon Tapiolasta, ja niistä neljä lähetettiin Eviralle. Erikoistutkija, jaostopäällikkö Pia Vennerström Evirasta kertoo, että nämä menehtyivät nääntymiseen ja niissä oli runsaasti loisia, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet lintujen huonokuntoisuuteen.

Heinäkuun aikana Evirassa oli 20. päivään mennessä tutkittu kaikkiaan kolmetoista valkoposkihanhea, enimmäkseen poikasia, joista suurin osa on ollut ulkoisen väkivallan uhreja eli petoeläimen tappamia.

Tutkittavaksi saaduissa, kuolleissa poikasissa on ollut melko runsaasti loisia, jotka ovat voineet vaikuttaa niiden kuntoa heikentävästi, ja siten altistaa myös väkivaltaiselle kuolemalle. Munuaisissa todettiin munuaiskokkidioosi ja mahassa sukkulamatoja.

Evira saanut vähän näytteitä

Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona, että valkoposkihanhien joukkokuolemien syyksi olisi selvinnyt lintuja hengiltä näännyttävä sisäloinen munuaiskokkidi. Oksanen ei kuitenkaan tekisi tähän mennessä virastolle tulleista havainnoista laajaa yleistystä, koska otannat ovat olleet niin pieniä.

Oksasen mukaan Eviralla ei vielä ole näyttöä erityisistä joukkokuolemista, vaikka niistä onkin ollut viitteitä. Eviraan asti näytteitä kuolleista linnuista on saatu Oksasen mukaan varsin vähän. Niitä otettaisiin mielellään enemmänkin.

Oksanen toteaa, että luonnon sääntelymekanismit alkavat toimia, jos lintutiheydet käyvät suuriksi.

Vennerström Evirasta ei hänkään lähtisi nykyisten löydösten perusteella vielä yleistämään munuaiskokkidia valkoposkihanhien kuolemia laajasti selittäväksi syyksi.

valkoposkihanhi1.JPG
Vesa Marttinen / Yle

Vennerströmin mukaan viileä ja sateinen kesä voi edistää loisten esiintymistä, tosin lämmin ja kostea sää olisi tähän vielä otollisempi.

Kannan suuri koko voi lisätä kuolemia

Eviran mukaan loisinfektiot ovat luonnoneläimillä yleisiä eivätkä mitenkään poikkeuksellisia, mutta kun eläintiheys on suuri, tartunnan voimakkuus saattaa kasvaa tappavaksi.

Alkukesän ajalta Eviraan oli saatu 20. heinäkuuta mennessä tutkittavaksi yhteensä koko maasta tusinan verran harmaalokkeja ja kaksi tusinaa valkoposkihanhia. Harmaalokkeja tuli näytteeksi lähinnä toukokuun lopun ja juhannuksen välisenä aikana.

Merkittävimpiä raadonavauslöydöksiä olivat nääntyminen, salmonelloosi, sieni-infektiot ja joutuminen lajitovereiden hengiltä nokkimaksi. Lintuinfluenssaa ei todettu.

Valkoposkihanhia saatiin touko-kesäkuussa 2017 Eviran tutkittavaksi kahdeksan kappaletta: seitsemän aikuista, joista ei löytynyt lintuinfluenssaan eikä muihinkaan sairauksiin viittaavia spesifejä muutoksia, sekä yksi nääntynyt poikanen.

Lue myös

Joukkokuolema Suomenlahdella: lähes jokainen vastasyntynyt haahkan poikanen menehtyi

Koira hätistää valkoposkihanhet ohrapellolta – kymmenien tuhansien säästöt

Petoeläimet ovat palanneet Helsingin saaristoon – kokonaiset lintuyhdyskunnat menettävät poikueitaan

Valkoposkihanhien puistoinvaasiota vaikea estää – aidoista ja kasvillisuudesta pientä apua ulostehaittoihin

Punaisen lokakuun metsästys – Näin Suomen ja Yhdysvaltain kauppasota ratkaistiin tasan 30 vuotta sitten

$
0
0

Rauma-Repolan sukelluspallot olivat kesällä 1987 kuumaa tavaraa, ja ne olivat poltelleet Suomen ja Yhdysvaltain suhteita jo muutaman vuoden ajan. Kesä-heinäkuussa tasan kolmekymmentä vuotta sitten neuvoteltiin kaikessa hiljaisuudessa ratkaisu, jolla Rauma-Repolan sallittiin toimittaa Neuvostoliiton tiedeakatemialle kaksi syvänmerentutkimukseen soveltuvaa sukelluspalloa. Ne saivat nimekseen Mir I ja Mir II.

Eräänlaista maailmanrauhaa siis.

Pallot valmistettiin Rauma-Repolan Lokomon tehtaalla Tampereella. Sen jälkeen Rauma-Repolan piti kuitenkin sitoutua lopettamaan sukelluslaitteiden kehittäminen ja itse asiassa koko yhtiön Oseanics-ryhmä ajettiin alas.

– Siinä hommassa menee vettä korviin, kommentoi Rauma-Repolan pääjohtaja Tauno Matomäki uteliaille, joita oli hämmentävän vähän.

Medialle näinkin hölmö selitys kelpasi.

Tarjouspyyntö oli lojunut Matomäen pöydällä kuukausia. Neuvostoliittolaiset halusivat laitteen, jolla pääsisi kuuden tuhannen metrin syvyyteen. Tuolloin vielä yhtiön meriteollisuudesta vastaavana varatoimitusjohtajana toiminut Matomäki ei innostunut. Venäläisten kanssa oli tehty kauppaa lähinnä öljynporauslautoista, mutta Matomäki tiesi hyvin, että maailmalla sukelluslaitteilla päästiin maksimissaan 2000 metrin syvyyteen.

Tarjouspyynnössä täytyi siis olla pilkkuvirhe. Sekään ei innostanut, että sukellusveneet oli Suomelta Pariisin vuoden 1947 rauhansopimuksessa kielletty. Tosin tutkimuskäyttö saattoi olla eri asia.

Venäläiset painoivat kuitenkin päälle ja lopulta Matomäki otti paperit käsiin ja kysyi asiaa insinööreiltään. Mutta myös Yhdysvaltain suurlähetystöltä ja maan keskustiedustelupalvelulta CIA:lta.

Voisiko suomalainen monialayritys suuntautua vedenalaiseen tutkimukseen, kehittää ja myydä huipputekniikkaa Neuvostoliittoon?

Vastaus oli kyllä ja ei. Kyllä sille, että suomalaiset selviäisivät urakastaan, mutta ei sille, että Yhdysvallat sen sallisi suurvaltojen kylmässä sodassa.

Amerikkalaisarvion mukaan venäläisille avautuisi mahdollisuus kuunnella merenpohjaan sijoitetuissa kaapeleissa kulkevaa elintärkeää viestiliikennettä.

Amerikkalaiset eivät tosin uskoneet, että suomalaisten hankkeesta tulisi yhtään mitään. Syvyyssukelluslaitteilla oli tehty kokeita Meksikonlahdella huonolla menestyksellä. Myös ihmishenkiä oli syvyyksien paineissa menetetty.

Vuonna 2008 Ari Lehikoisen Yle-dokumentissa "Kauppasotaa pinnan alla" Matomäki kertoo CIA:n suhtautuneen lähinnä niin, että jos joku venäläinen sukelluskokeissa menehtyy, se ei ole ainakaan amerikkalaisten ongelma.

Coordinating Committee CoCom vahtikoirana

Heti 1940-luvun lopulla – samoihin aikoihin kun Pohjois-Atlantin puolustusliitto Nato syntyi – synnytettiin sen rinnalle eräänlainen Naton taloudellinen siipi, valvontaelin, jonka tehtäväksi tuli estää läntisen teknologian toimittaminen Naton oletetuille kylmän sodan vastustajille Neuvostoliiton johtamissa itäblokin maissa.

Suomi ei muodollisesti puolueettomana maana voinut tietenkään osallistua CoComin toimintaan, mutta muun muassa Nokian puhelinkeskustoimitukset Moskovaan olivat joutuneet läntisen vahtikoiran syyniin.

Näin kävi myös Rauma-Repolalle, vaikka sukelluspallojen teknologia oli puhtaasti Suomessa kehitettyä.

Bushin ja Koiviston kirjeenvaihto

Tasavallan presidenttinä vuosina 1982-1994 toiminut Mauno Koivisto kirjoittaa Rauma-Repolan sukelluspalloista kirjassaan Historian tekijät – Kaksi kautta II. Koivisto kertoo amerikkalaisten hädän sukelluspalloista olleen niin kovan, että jopa silloinen varapresidentti George Bush vanhempi kirjoitti hänelle kirjeen.

– Minua on informoitu siitä, että suomalainen Rauma-Repola on ottanut vastaan arkaluontoisen huipputeknologiaa sisältävän urakan, joka, jos se toteutetaan kuten on suunniteltu, saattaisi aiheuttaa vakavan uhan maailmanlaajuiselle turvallisuudelle.

Yhdysvallat uhkasi jäädyttää kymmenien suomalaisyritysten vientilisenssit, mikäli Rauma-Repola ei luopuisi kaupoista. Koivisto kuvaa amerikkalaisten toimia suorasanaisesti kiristykseksi ja tekee sen myös tiettäväksi apulaisulkoministeri Rozanne Ridgwaylle. Koivisto kertoo opettaneensa amerikkalaisille hiukan markkinataloutta muistuttamalla, että Rauma-Repola on yksityinen yritys, eikä Suomen hallituksella ole demokraattisessa länsimaassa mahdollisuuksia puuttua sen toimintaan.

– On olemassa periaatteita, joita emme voi uhrata yrittäessämme elää asemamme mukaisesti itsenäisenä ja puolueettomana maana. Niin kauan kuin näitä periaatteita ei aseteta vaaralle alttiiksi, sekä yhtiön edustajat, että Suomen hallituksen viranomaiset ovat valmiita jatkamaan keskusteluja tästä asiasta Yhdysvaltain hallituksen kanssa. Ensi sijassa asia kuuluu yhtiölle, jolla on omat taloudelliset etunsa valvottavanaan. Kuten tiedätte, neuvottelut yhtiön kanssa ovat meneillään.

Pienen tulee olla nöyrä, totesi Koivisto happamasti.

Sekä Koivistolle että Rauma-Repolan Matomäelle amerikkalaiset olivat lähettäneet lukemista. CIA:ssa arveltiin, että Tom Clancyn tuore dekkari Punaisen lokakuun metsästys auttaisi avamaan suomalaisten silmät siihen, miten vaarallisten asioiden kannalta oltiin tekemisissä.

Ja mitä pinnan alla tapahtuu.

Myöhemmin aiheesta tehtyä elokuvaa tähditti itse Sean Connery.

 

Ainutlaatuinen innovaatio mahdollisti sukelluksen syvyyteen

Mutta miten ihmeessä sitten sukellusveneistä mitään ymmärtämättömät tamperelaiset insinöörit onnistuivat siinä, missä kaikkialla muualla maailmassa oli siihen saakka epäonnistuttu?

Teräksestä ja sen lujuudesta Lokomolla tiedettiin kaikki mahdollinen. Siihen saakka sukelluskokeita oli maailmalla tehty titaanialuksilla ja huonolla menestyksellä. Lokomolla oli kuitenkin tietoa ja kokemusta erikoiskestävästä maraging-teräksestä ja lisäksi tehtaalla oli VODC-niminen tyhjiökonvertterilaite, jolla teräksen tiheyttä kyettiin vielä entisestään tiivistämään.

Heikentävät ilmakuplat imettiin valun yhteydessä pois.

Sanomattakin on selvää, että kun tehtaalla levisi tieto, että nyt suunnitellaan sukelluspalloa venäläisille, laite sai lempinimen votka.

Sitä myös maisteltiin, kun Neuvostoliiton ulkomaankauppaministeri Boris Aristov kävi katsomassa palloja kesällä 1987.

Piipahdus oli luonnollisesti ministerivierailun ainoa salainen osuus, jota ei mitenkään julkisuudessa eikä varsinkaan paikallisessa Aamulehdessä selitetty.

Tärkein keksintö oli kuitenkin teräskappaleiden kovertaminen. Sukelluspallojen puolikkaat valettiin kokonaisina erikoisvahvasta maraging-teräksestä niin, että kaikkein vahvin osuus teräksestä osui ulkoreunalle.

Sen jälkeen pallot koverrettiin sisältä ontoiksi. Tämä ei ollut juolahtanut maailman titaaninikkareille mieleen.

Eikä CIA:lle.

Matomäki joutui ilmoittamaan, että kyllä ne pirulaiset sen tekevät. Ja CIA joutui myöntämään olleensa väärässä.

Kesän 1987 neuvottelut

Kesällä 1987, kun sukelluspallojen toimitus Neuvostoliittoon alkoi jo lähestyä, Suomi ja Yhdysvallat tekivät lopulta asiasta sopimuksen – tai allekirjoittivat asiakirjan, josta käytettiin nimitystä "mutual understanding" eli keskinäinen yhteisymmärrys. Suomen puolelta pääneuvottelijana oli silloinen ulkoministeriön valtiosihteeri Åke Wihtol, joka toimi asiaa tiiviisti seuranneen tasavallan presidentin Mauno Koiviston ohjeiden mukaan. Wihtol vahvisti amerikkalaisilta saadun asiakirjan nimikirjoituksellaan 24.7.1987.

Sitä ennen oli pilkkua toki siirrelty jokusen kerran.

Myös Rauma-Repola sitoutui pakettiin, jota koskevat asiakirjat tulivat julki vuonna 2012 kahdenkymmenenviiden vuoden salassapidon jälkeen. Suomi sai käytännössä samat oikeudet läntiseen teknologiaan kuin varsinaiset CoCom -maat, mutta samalla tehtiin lupaus vedenalaisen teknologian kehittämisen lopettamisesta.

Tauno Matomäki kertoi asiasta ensi kertaa julkisuuteen Metallitekniikka-lehdessä loppuvuodesta 2003.

Voisivatko Mirit vielä palata?

Rauma-Repolan sukelluspallot Mir I ja Mir II ovat yhä käytössä – esimerkiksi muuan Vladimir Putin on käynyt Mir-kyydillä tutkimassa Baikalin syvyyksiä – ja nyt kun kylmä sota on ainakin muuttanut hiukan muotoaan, herää tietysti kysymys, voisiko niitä alkaa taas valmistaa Tampereella.

Kysyin asiasta muutama vuosi sitten Metsoksi yrityskaupoissa muuttuneen Rauma-Repolan Lokomon tehtaasta nykyisin vastaavalta johtajalta. Pekka Pohjoismäen vastauksen perusteella ainakin sukelluslaitteiden analoginen tekniiikka pitäisi tietysti digitalisoida.

Lisäksi alkuperäinen Oseanicsin tiimi on eläkkeellä tai niillä kuuluisilla jo hiukan sinisemmillä sukellusvesillä, mutta...

– Mitä tulee tähän teknologiaan itseensä, meillä on edelleen kaikki detaljit dokumentoituna, Pohjoismäki kirjoittaa.

Ehkä siis jonain päivänä vielä sukelletaan.

Ja syvään päähän.

kirjoittajan isä työskenteli diplomi-insinöörinä Rauma-Repolan Oseanics-ryhmässä ja oli mukana Mir-sukelluspalloprojektin lujuuskokeissa.

Lähteet:

kirjoittajan isän jäämistö

Ulkoasiainministeriön arkisto (UMA) Helsinki

- Vientivalvontakysymys Suomen ja Yhdysvaltain välillä 1986-87 (numeroimaton kansio).

- Ulkoministeriön arkiston signum-luettelo: http://www.formin.fi/public/download.aspx?ID=46595&GUID={07788392-8DC7-4620-A98E-4BDF716D2F3E} (katsottu 24.4.2012.)

- Lehikoinen, Ari: Kauppasotaa pinnan alla, YLE TV1. 7.12. 2008 ja http://ohjelmat.yle.fi/ykkosdokumentti/kauppasotaa_pinnan_alla (katsottu 23.4.2012.)

-Tennilä Paavo (Lokomon terästehtaan johtaja): Esitelmä Tampereen Ammattiopiston DVD-tallenteella Sukelluskello. Tampereen Konepajamiehet ry 2009.

Kervinen, Juha-Pekka: CIA tuhosi Rauma-Repolan parhaan bisneksen.Metallitekniikka-lehti 5.12.2008. http://www.tekniikkatalous.fi/metalli/metallitekniikka/cia+tuhosi+raumarepolan+parhaan+bisneksen/a143471 (katsottu 24.4.2012.)

Pekka Pohjoismäen sähköposti 8.3.2012.

Kirjallisuus:

-Jensen-Eriksen, Niklas CoCom and Neutrality, teoksessa Reassessing Cold War Europe, ed. by Autio-Saramo, Sari and Miklossy, Katalin. Routledge, Abingdon, UK

-Koivisto, Mauno. Historian tekijät. Kaksi kautta II. Kirjayhtymä, Helsinki 1995

-Saari, Matti: Kari Kairamo, Kohtalona Nokia. Gummerus, Jyväskylä 2000

-Tuuri, Antti: Tauno Matomäki, Suvipäivänä syntynyt. Otava, Helsinki 2005.

Luulitko olevasi suomalainen? Testaa!

$
0
0
Eve ja Sean

Ovatko kaikki EU-asukit samaa kansaa, vai olemmeko täysin erilaisia? EU-maita on 28, ja tähän joukkoon mahtuu monenlaisia ihmisiä. Ylen toimittajat Eve Väyrynen ja Sean Ricks lähtevät matkalle Eurooppaan selvittämään, keitä me eurooppalaiset oikein olemme. Matkaa voit seurata osoitteessa yle.fi/evejasean sekä somessa #evejasean.

Näin matkan aluksi kävimme läpi ison kasan tutkimuksia ja tilastoja. Niiden avulla rakensimme koneen, jolla voit kokeilla, missä EU-maassa asuu eniten hengenheimolaisiasi.


Jättimäinen Venäjän ydinsukellusvene tallentui videolle Tanskan edustalla – lähestyy nyt Suomenlahtea

$
0
0

Maailman suurin ydinsukellusvene Dmitri Donskoi lähestyy hiljakseen Suomenlahtea. Jättimäinen, kaikkiaan 172 metriä pitkä ja 23 metriä leveä sukellusvene on matkalla Pietarin edustalla sijaitsevaan Kronstadtin tukikohtaan.

Venäläinen ydinsukellusvene Dmitrij Donskoj sillan alla.
Venäläinen ydinsukellusvene Dmitrij Donskoj alitti Sjellanin ja Fynin saaria yhdistävän sillan Tanskan aluevesillä 21. heinäkuuta. Sarah Christine Noergaard / AFP

Ensi sunnuntaina se osallistuu Venäjän laivaston päivän vuosittaiseen paraatiin.

Vuonna 1980 käyttöön otettua Dmitri Donskoita saattaa ydinkäyttöinen ohjusristeilijä Pjotr Veliki (Pietari Suuri), jolla on mittaa hulppeat 252 metriä. Molempien alusten kotisatama on Severomorsk Murmanskissa.

Dmitri Donskoi kuuluu niin kutsuttuun Akula-luokkaan. Se on viimeinen käytössä oleva Akula-luokan sukellusvene. Se on viime vuodet toiminut pääasiassa uusien ohjusten testialustana.

Dmitri Donskoi ja Pjotr Veliki kuvattiin eilen illalla Tanskan aluevesillä, kun ne saapuivat Itämerellä. Jos alukset eivät pysähdy matkalla Kaliningradin tukikohdassa, saapuvat ne viimeistään ensi viikon alkupuolella Suomenlahdelle.

Venäläinen ydinsukellusvene Dmitrij Donskoj vedessä.
Sarah Christine Noergaard / AFP

Suomenlahti on melko matala ja liikenne sen verran vilkasta, että sukellusvene kulkenee pinnalla. Käytännössä molemmat alukset kulkevat Tallinnan-lauttojen reitin poikki.

Puolustusvoimista ei haluttu kommentoida, miten se seuraa alusten liikkeitä.

Venäläinen ydinsukellusvene Dmitrij Donskoj vedessä.
Sarah Christine Noergaard / AFP

Onnistuitko saamaan kuvan sukellusveneestä Suomenlahdella? Lähetä kuvasi meille, julkaisemme komeimmat kuvat.

Ylen kuvajoukkoistusten pelisäännöt:

Lähettämällä kuvan Ylelle joukkoistuksen yhteydessä annat oikeuden käyttää, jakaa ja tarvittaessa muokata kuvaa kaikissa Ylen palveluissa. Lähetäthän vain itse ottamiasi kuvia. Yksityistilanteissa kysy lupa kuvassa näkyviltä ihmisiltä. Yle ei maksa palkkiota julkaistuista kuvista.

Rajut sateet piiskasivat etelässä: Festivaaleilla lainehti, oopperajuhlilla palohälytys

$
0
0

Rajut sade- ja ukkoskuurot eivät ole merkittävästi työllistäneet pelastuslaitoksia lauantaina iltapäivällä tai alkuillasta. Kovia sadekuuroja on tullut paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa.

Vantaalla Tikkurilassa satoi ja ukkosti rankasti iltapäivällä noin tunnin ajan, ja pelastuslaitoksella oli tuolloin runsaasti tehtäviä.

Päivystävä palomestari Raimo Laakso Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta kertoo, että pelastuslaitosta työllistivät alikulut, joihin sateen takia kertyi runsaasti vettä. Muutama alikulku oli runsaan veden takia suljettuna puolisen tuntia.

Pelastuslaitoksen väkeä juoksuttivat myös ukkosen laukaisemat automaattihälytykset Tikkurilan ja Itä-Hakkilan alueilla. Vantaan ammattiopiston Varian toimipaikassa Tikkurilassa kovasta sateesta aiheutui pieni vesivahinko.

Rankan sateen aikaan Tikkurilassa oli käynnissä myös Tikkurila festivaali. Sosiaalisessa mediassa jaettiin kuvia ja videoita festareille osuneesta kaatosateesta, muun muassa Roope Salminen ja koirat -yhtye jakoi videon sateisista olosuhteista.

Rankkasateista varoitettiin

Jyväskylässä sateista on aiheutunut jonkin verran tehtävää pelastuslaitokselle, kun muutamiin asuntoihin on päässyt vettä ja viemärikaivot ovat täyttyneet. Keski-Suomen pelastuslaitokselta kerrotaan kuitenkin, että eilen heillä oli enemmän tehtäviä kuin tänään.

Etelä-Kymenlaakson ja Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksilta kerrotaan, että heille sateiden vuoksi ei ole tullut mainittavia tehtäviä. Itä-Uudellamaalla on kuitenkin ollut joitakin sähkökatkoksia ukkosen vuoksi.

Ilmatieteen laitos varoitti rankkasateista iltapäivällä Uudellemaalle, Päijät-Hämeeseen, Kymenlaaksoon, Etelä-Karjalaan ja Keski-Suomeen. Varoitus ei enää illalla kuudelta ollut voimassa.

Salama ja sade vioittivat järjestelmää Olavinlinnassa

Etelä-Savossa Savonlinnassa palohälytys keskeytti oopperaharjoitukset Olavinlinnassa lauantaiaamupäivänä. Maineikkaalla Bolshoi-ryhmällä oli juuri meneillään pianoharjoitukset, kun palohälytys kilisi ja esiintyjät otettiin pois näyttämöltä lämpiöön.

Pelastuslaitos kävi toteamassa hälytyksen aiheettomaksi.

Savonlinnan Oopperajuhlien tuotantopäällikön Jukka Pohjolaisen mukaan salama iski Olavinlinnaan perjantaina ja vaurioitti palohälytysjärjestelmää. Lauantain rankkasade ilmeisesti laukaisi vioittuneen järjestelmän.

Pohjolainen kertoi järjestäjien varautuneen siihen, että vääriä hälytyksiä voi tulla myös oopperaesitysten aikana. Tuolloin huoltomies ilmoittaa mahdollisista hälytyksistä linnassa oleville pelastusviranomaisille. He tarkistavat, onko hälytys aiheellinen. Näin hälytyksen kilinä ei pääse keskeyttämään esitystä.

Sunnuntaina monin paikoin aurinkoista

Sunnuntaiksi Kainuuseen, Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan leviää idästä sadealue. Sadekuuroja voi edelleen tulla paikoin maan etelä- ja keskiosassa, mutta monin paikoin on aurinkoista.

Lämpötilat ovat sunnuntaina päivällä parissakymmenessä asteessa koko maassa, paitsi sateisilla alueilla jäädään alhaisempiin lukemiin.

Sunnuntain sää
Yle

Oululainen Melisa Üneri muutti Turkkiin – ja huomasi, ettei ollut uudessa kotimaassaan enää "hyvä tyttö"

$
0
0

ISTANBUL Istanbulin piti olla se viimeinen paikka, jonne isä seuraisi oululaista Melisa Üneria. Heti kun suomalaisturkkilaisen Ünerin dramaturgian opinnot englantilaisessa yliopistossa olivat ohi, hän nappasi matkalaukkunsa ja nousi Istanbuliin menevään lentokoneeseen.

Mutta juuri Istanbulissa hän joutui kohtaamaan isänsä. Turkkiin muutettuaan elokuvaohjaaja alkoi kuvata ensimmäistä elokuvaansa Isän tyttö.

Elokuvasta tuli Oulussa asuvan turkkilaisisän ja hänen Istanbuliin muuttavan tyttärensä erotarina. Luova omaelämäkerrallinen tarina kuvaa raadollisen rehellisesti vaikeaa, mutta rakastavaa suhdetta.

– Isäni järkyttyi aluksi dokumentista. Hän oli itse lähtenyt Istanbulista osin siksi, että piti äitiään kontrolloivana. Nyt minä kutsuin häntä täsmälleen samanlaiseksi. Hän näki elokuvassa ensi kertaa itsensä minun silmieni kautta.

Toisaalta isän ja tyttären suhde on läheinen, ja isä on tukenut Üneria kaikessa. Lopulta dokumentti toi myös vuosia äitiään ja Turkkia vältelleen isän vierailulle Istanbuliin.

– Myös elokuvan julkaisun jälkeen isä on kiertänyt elokuvafestivaaleilla puhumassa kanssani elokuvasta ja vastaamassa katsojien kysymyksiin. Olen siitä kiitollinen.

Melisa Üneri
Melisa Üneri asuu Kadiköyn kaupunginosassa, joka on hänen lempipaikkojaan Istanbulissa. Emily Mahringer

Üneri jäi asumaan Istanbuliin ja jatkoi elokuvien tekemistä. Hän asuu lempikaupunginosassaan Kadiköyssä. Kahviloiden, taiteilijoiden ja vintage-kauppojen täyttämä Kadiköy on yksi Istanbulin nousevista alueista.

Muutosta on nyt kahdeksan vuotta. Vaikka Oulussa Üneri oli pitänyt itseään aina myös turkkilaisena, Istanbulissa kulttuurierot alkoivat tuntua.

– Suomessa olin aina niin sanotusti hyvä tyttö. Asuin isäni kanssa ja opiskelin ahkerasti.

Ünerin isä suhtautui myös vapaamielisesti moniin asioihin. Häneltä ei tarvinnut salailla yliopistoaikojen poikakavereita, eivätkä seksiin liittyvät asiat olleet tabu.

Turkissa Üneri tajusi, että vapaamielinen deittailu kohottaa kulmakarvoja lähiympäristössä.

– Turkin mittakaavassa en ollutkaan enää hyvä tyttö, vaan kevytkenkäinen ulkomaalainen, hän naurahtaa.

– Tuntui, että asioista oli yllättäen helpompi valehdella.

Üneri huomasi välittävänsä muiden mielipiteistä enemmän kuin luuli, vaikka ei olisi halunnut. Kun hän muuttuikin ympäristön silmissä hyvästä tytöstä kevytkenkäiseksi, tämä johti epärehellisyyteen. Hän kohtasi kiltin tytön syndrooman.

– Tuntui, että asioista oli yllättäen helpompi valehdella. Jouduin kysymään, haluanko esimerkiksi järkyttää turkkilaista mummoani kertomalla, että asun yhdessä poikakaverini kanssa, hän sanoo.

Turkissa ihmisten elämäntyyli ja arvot vaihtelevat yhteiskuntaluokasta, koulutuksesta tai asuinpaikastakin riippuen. Liberaaleissa piireissä nuorten välinen deittailu ja seurustelu ovat varsin yleisiä. Avoliitot ovat hiljalleen yleistymässä, mutta yhdessä asuminen ennen avioliittoa on yhä harvinaista.

Vanhat asenteet istuvat tiukassa. Seurustelun tavoitteena pidetään Turkissa avioliittoa. Jos esimerkiksi nuoren parin seurustelu jatkuu pitkään, vanhemmat voivat hoputtaa nuorta paria naimisiin.

Yhdessä asuvat pariskunnat saattavat taas valehdella olevansa naimisissa, jotta naapureiden uteluilta ja paheksunnalta vältyttäisiin.

Istanbulin Kadiköyssä sijaitseva kahvila.
Istanbulin Kadiköyssä sijaitseva kahvila on Ünerin lempipaikkoja. Kadiköy on trendikäs ja vapaamielinen kaupunginosa, jossa perinteitä kyseenalaistetaan. Emily Mahringer

Perinteiden ja vapaamielisen elämäntyylin puristuksessa elävät ihmiset kokevat paljon paineita. Kaksinaismoraalit naisten ja miesten välisissä suhteissa ovat toistuva puheenaihe. Monet kysyvät, miksi miehet saavat käyttäytyä vapaammin, kun naisilta odotetaan siveyttä.

Erilaiset odotukset naisille ja miehille johtavat epärehellisyyteen. Naiset voivat esimerkiksi ajautua valehtelemaan kumppaneidensa määrästä. Ünerin mukaan epärehellisyys suhteissa on sanomaton sääntö, joka aiheuttaa tragikoomisia tilanteita.

– Istanbulissa voi tosin elää eräänlaisissa kuplissa tämän asian suhteen. Esimerkiksi täällä Kadiköyssä ihmiset kyseenalaistavat perinteitä, ja elämäntyyli on rentoa. Toisaalta jo viereisessä kaupunginosassa ihmisten asenteet saattavat olla jo täysin erilaisia, Üneri kuvailee.

Vapaamielisten ympyröiden ulkopuolella etenkään naisten vapaata deittailua ei katsota hyvällä. Naiset joutuvat miettimään mainettaan ja olemaan tarkkoja käyttäytymisessään. Kotiinsa miehiä tuova sinkkunainen voi myös joutua paheksunnan ja juorujen kohteeksi.

– Turkissa liberaalien piirien ulkopuolella deittailu pyörii yhä pitkälti naisen neitsyyden ympärillä, Üneri sanoo.

Naiset voivat esimerkiksi ajautua valehtelemaan kumppaneidensa määrästä.
Istanbul
Istanbul vei Melisa Ünerin sydämen. Poliittisesta mylleryksestä huolimatta hän haluaa asua kaupungissa, josta on tullut hänelle koti.Emily Mahringer

Kysymys onkin, miksi miehet haluavat deittailla vapaasti, mutta samalla tuomitsevat naiset, jotka tekevät niin.

– Naiset joutuvat tarkoituksella laskelmoimaan treffaillessaan; milloin uskaltaa mennä miehen kanssa sänkyyn? Jos ei odota tarpeeksi kauan, laittaako mies minut tiettyyn kategoriaan, menetänkö mahdollisuuden vakavaan suhteeseen miehen kanssa?

Nämä aiheet inspiroivat myös tulevaa fiktioelokuvaa, jota Üneri parhaillaan kirjoittaa. Elokuva kertoo nuoren naisen kasvutarinan, jossa käsitellään häpeän ja riittämättömyyden tunteita humoristisella otteella. Osin omaelämäkerrallinen tarina sijoittuu Istanbuliin.

– Samaa kaksinaismoralismia ja naisten häpäisyä vilkkaasta seksielämästä ilmenee kuitenkin vielä monissa yhteiskunnissa, Üneri muistuttaa.

Suomessa naiset voivat elää vapaammin ilman yhteisön kyttäystä. Mutta jos suomalainen nainen deittailee esimerkiksi Afrikasta tai Turkista tullutta, tilanne on erilainen ja voi synnyttää paheksuntaa yhteisön silmissä, Üneri sanoo.

Melisa Üneri
Elokuvaohjaajaa Melisa Üneri ei kavahda henkilökohtaisia aiheita. Ensin hän teki omaelämäkerrallisen dokumentin isäsuhtestaan. Nyt hän kirjoittaaa fiktionaalista elokuvaa häpeästä ja kaksinaismoralismista.Emily Mahringer

Istanbulia ovat koetelleet viime vuosina monet poliittiset myllerrykset. Arki miljoonakaupungissa jatkuu kuitenkin kaiken keskellä.

18 miljoonan asukkaan Istanbul elää kiihkeällä pulssilla. Kaupungissa on harvoin tylsää.

Üneri on kotiutunut kaupunkiin kulttuurieroista huolimatta. Istanbulissa ovat koti, työkontaktit, tuore kihlattu ja ystävät.

Vaikka moni ulkomailta Turkkiin muuttanut ystävä onkin lähtenyt maasta, Üneri itse haluaa ainakin toistaiseksi asua Istanbulissa.

– Itselleni Istanbulista on tullut koti ja tänne haluan toistaiseksi jäädä, hän sanoo.

Kansainvälisen oikeuden professori ennustaa: Yhdysvaltain imperiumi päättymässä

$
0
0

Presidentti Donald Trumpin alkukautta Yhdysvalloissa ovat leimanneet skandaalit, tietämättömyys viranhoidon vaatimuksista, poliittinen kokemattomuus ja arvaamattomuus.

Kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi seurasi Trumpin valtaannousua ja alkutaivalta aitiopaikalla Yhdysvalloissa viettäessään alkuvuoden vierailevana professorina New York Universityssä.

Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on muuttunut viihteelliseksi ja tosi-televisiomaiseksi, ja tällä on merkitystä maailmanpolitiikan kannalta, Koskenniemi sanoo.

– Muutoksella on merkitystä, koska Yhdysvaltain imperiumi on tässä päättymässä, Koskenniemi arvioi.

Kuin Rooman vallan tuho

Kansainvälisen oikeuden professori on tunnettu räväköistä lausumistaan. Väitettä Yhdysvaltain mahtiaseman lopusta hän perustelee tarkastelemalla kehityksen yhtymäkohtia Rooman valtakunnan tuhoon.

Koskenniemen kesälukemistona on ollut italialaisen renessanssifilosofin ja -poliitikon Niccolò Macchiavellin kirjoituksia.

– Oli aivan häkellyttävää nähdä, kuinka lähellä Macchiavellin analyysi Rooman valtakunnan tuhosta on sitä, mitä näemme nyt Yhdysvalloissa, Koskenniemi sanoo.

Yhdysvaltain mahtiasemaa horjuttaa se, että se käpertyy sisäänpäin omiin taisteluihinsa ja valtataisteluihinsa.

– Yhdysvaltain poliittinen kulttuuri on romahtanut. Yhteistyö eri poliittisten ryhmien välillä ei suju lainkaan. Lainsäädäntöä ei saada aikaiseksi. Eri osavaltiot vetävät aivan eri suuntiin, Koskenniemi luettelee horjuttavia tekijöitä.

Martti Koskenniemi
Yhdysvaltain oikeuslaitos pystyy puolustamaan itseään presidenttiä vastaan, uskoo kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.Kalevi Rytkölä / Yle

Pitkittyessään vaarana epävakaudesta on, että Yhdysvaltain ulkopoliittinen asema romahtaa, varoittaa Koskenniemi. Trumpin johdolla on jo leikattu ulkoministeriön ja kehitysyhteistyön määrärahoja kolmanneksella. Suuri osa avainviroista on yhä täyttämättä, kun uusi presidentti on ollut vallassa puoli vuotta.

Yhdysvaltain poliittisessa järjestelmässä demokraattisten instituutioiden toimintakyky ja vallan kolmijako ovat nekin joutuneet koetukselle.

– Presidentti-instituutio näyttää menettävän merkitystään nykyisen presidentin vuoksi, Koskenniemi sanoo.

Presidentti ja tuomioistuimet ovat törmäyskurssilla, kun tuomarit ovat puuttuneet muun muassa Trumpin asettamaan maahantulokieltoon eräistä muslimienemmistöisistä maista. Trump on hyökännyt oikeuslaitosta vastaan ja vähätellyt sen toimintaa.

– Jompikumpi näistä aluksista uppoaa, kun yhteentörmäys tapahtuu. Uskon, että oikeuslaitos kykenee puolustamaan itseään. Presidentti-instituutio on silloin se, joka uppoaa, Koskenniemi kuvaa.

Kansallisuusaatteen voimistuminen heijastuu kansainväliseen järjestelmään

Pelkästään Trumpia kehityksestä ei silti käy syyttäminen, Koskenniemi kuitenkin muistuttaa.

Yhdysvaltoja repii sisältäpäin yhteiskunnan jakaantuminen eri leireihin, suuret luokkaerot sekä etniset ja rotuvastakkainasettelut, Koskenniemi huomauttaa.

Geopoliittiset voimasuhteet ovat nekin olleet murroksessa jo pidempään. Yhdysvaltain horjuessa etenkin Kiinan ja Aasian asema korostuu. Venäjän ja Euroopan välisestä ristiriidasta muodostuu yhä merkittävämpi, Koskenniemi pohtii.

Martti Koskenniemi
Kalevi Rytkölä / Yle

Trumpin edustamaa äärikansallismielistä valtionjohtoa on vallassa muuallakin, muun muassa Turkissa, Puolassa ja Unkarissa.

Kansallisuusaate onkin kansainvälisesti voimissaan, Koskenniemi toteaa. Siksi myös vaikutukset kansainväliseen järjestelmään tuntuvat lähivuosina.

– Kansainväliset instituutiot, kuten YK, Euroopan unioni, Maailman kauppajärjestö WTO, Maailmanpankki, kehityspuolen järjestöt ja kansainväliset rahoituslaitokset joutuvat lähivuosina poliittisiin vaikeuksiin. Tuki niille tulee entisestään vähenemään, samoin kuin niiden resurssit, Koskenniemi ennustaa.

Amerikkalainen liikemies ruotsalaislehdelle: Trumpin eron vaikutukset murskaisivat Putinin

$
0
0

Liikemies Bill Browder kuvailee itseään Putinin viholliseksi ja uskoo olevansa korkein nimi tämän tappolistalla. Ensi viikolla hän todistaa senaatin tiedustelukomiteassa, joka selvittelee presidentti Donald Trumpin Venäjä-kytköksiä.

Browder on antanut yksinoikeudella kovasanaisen haastattelun sanomalehti Dagens Nyheterille. Hän teki huomattavia investointeja Venäjälle 1990-luvulla ja työskenteli yhdessä kirjanpitäjä Sergei Magnitskin kanssa.

Magnitski pidätettiin vuonna 2008, kun hän todisti valtavasta verokavalluksesta Venäjällä. Hän joutui itse syytteeseen veronkierron avustamisesta ja kuoli epäilyttävissä olosuhteissa vankilassa 2009.

Sen jälkeen Yhdysvalloissa säädettiin laki, jolla on haluttu rangaista Magnitskin vankilakuolemaan kytkeytyviä venäläisiä viranomaisia.

Magnitski-laki Putinin Akilleen kantapää

– Magnitski-laki on Putinin Akilleen kantapää. Hän haluaa kumota sen, koska se jäädyttäisi hänen omat varansa. Hän haluaa hallita korruptiolla, petoksilla ja uhkailulla, jotta hän voi antaa alaisilleen ohjeita rikosten tekemisestä immuniteettilupauksilla, Browder sanoo Dagens Nyheterille.

Browder arvioi, että Putinin henkilökohtaiset varat olisivat noin 200 miljardia dollaria. Hän voisi menettää ne, mikäli Yhdysvallat kohdistaisi häneen henkilökohtaisia pakotteita.

Browder väittää, että Magnistki-laki liittyy Donald Trumpin pojan tapaamiseen venäläisen asianajajan Natalia Veselnitskajan kanssa.

– Veselnitskajan tehtävänä oli pysäyttää Magnitski-laki. Se on Putinin tärkein ulkopoliittinen tavoite, sanoo Browder Dagens Nyheterille.

Kytky tapaamiseen venäläisasianajajan kanssa?

Browderin mukaan Venäjän hallinto yrittää kaikin tavoin painostaa Yhdysvaltain viranomaisia lain pysäyttämiseksi.

– Tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä vain Magnitski-lakia. Tapaamisessa olleet ihmiset eivät ole typerä. He ymmärtävät, että jos pyytää paljon, on myös annettava paljon. Mitä tarkalleen ottaen pitäisi antaa, sitä en tiedä, mutta emme voi uskoa mihinkään, mitä Venäjä sanoo näistä tapaamisista.

– Trumpin hallinto on muuttanut versiotaan tapaamisesta ainakin neljä kertaa, sanoo Browder Dagens Nyheterissä.

Browderin mukaan Venäjä olisi pyytänyt Trumpia kumoamaan Venäjän-vastaiset pakotteet vastineeksi Hillary Clintonia vahingoittavista tiedoista. Trumpin Venäjä-kytköksiä tutkiva erikoistutkija määräsi eilen perjantaina Valkoisen talon säilyttämään kaikki tapaamista koskevat tiedot.

Browderin mukaan Putin toivoo Trumpin pysyvän presidenttinä.

– Jos Trump eroaisi presidentin virasta, ja joku perinteisempi republikaani nousisi hänen tilalleen, se olisi murskaavaa Putinille. On todennäköistä, että häntä vastaan asetettaisiin pakotteita, joilla olisi vakavia seurauksia hänen hallinnolleen, sanoo Browder.

Browder on Hermitage capital management -yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja.

Yle Uutiset

Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet paljastuneet? Liikennehallituksen skandaali paisuu

$
0
0

Ruotsin salaisten agenttien henkilöllisyydet ovat saattaneet vaarantua, kertoo sanomalehti Dagens Nyheter. Kyseessä on viimeisin käänne pari viikkoa paisuneessa tietovuotoskandaalissa.

Dagens Nyheterin mukaan sekä Ruotsissa että ulkomailla toimivien turvallisuuspoliisi Säpon ja puolustusvoimien agenttien henkilötietoja on voinut vuotaa julki. Se voi pahimmillaan vaarantaa heidän henkensä.

Rekisterit ulkoistettiin Tšekkiin

Tiedot ovat peräisin ajokorttirekisteristä, jonka Ruotsin liikennehallitus (Transportstyrelsen) on ulkoistanut teknologiayritys IBM:lle Tšekkiin. Tšekkiläisillä it-teknikoilla on ollut pääsy rekistereihin, vaikka heistä ei ole koskaan tehty turvatarkastuksia.

– Tämä on valtavan haitallista ruotsalaiselle tiedustelupalvelulle. Jos näiden henkilöiden identiteetit ovat paljastuneet, se uhkaa heidän henkeään. He ovat myös voineet joutua tarkkailun alaiseksi tietämättään, sanoo Dagens Nyheterin haastattelema nimetön lähde.

Liikennehallitus ulkoisti ajoneuvo- ja ajokorttirekisterinsä pidon vuonna 2015. Entisen pääjohtajan Maria Ågrenin kerrotaan tehneen tietoturvalakien vastaisia päätöksiä, ja rekisterien toimintaa alettiin siirtää Tšekkiin, Romaniaan, Serbiaan, Kroatiaan, Hollantiin ja Suomeen.

Muutakin tietoa voinut vuotaa

Ruotsalaisten ajokorttitietojen lisäksi arkaluontoista tietoa Ruotsin teistä, silloista ja satamista on voinut vuotaa Liikennehallituksesta ulkomaille. Ulkomaisilla it-työntekijöille on lisäksi ollut pääsy poliisin salaisiin rekistereihin rikollisista ja rikollisiksi epäillyistä.

SVT kertoi eilen perjantaina, että Ruotsin armeijan ajoneuvorekisterin tiedot olisivat vuotaneet ulkomaille. Liikennehallitus on kiistänyt tiedon. Armeija vastaa itse ajoneuvorekisteristään.

Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo suositteli Liikennehallituksen rekisterien ulkoistamisen takaisin vetämistä välittömästi marraskuussa 2015. Se aloitti esitutkinnan Liikennehallituksen Maria Ågrenia vastaan.

Ågren erotettiin Liikennehallituksesta tammikuussa, mutta tietovuoto tuli julki vasta heinäkuun alussa. Ågren tuomittiin noin 7 000 euron päiväsakkoihin tietovuodosta.

Skandaalia on jopa kuvattu Ruotsin hallituksen pahimmaksi kriisiksi. Dagens Nyheter ja Ruotsin yleisradioyhtiö SVT ovat tehneet useita paljastuksia tietovuotoon liittyen.

Paavo Koistinen syö 12 lääkettä päivässä – nyt lääkefirmat haluavat hyödyntää monisairaiden terveystiedot

$
0
0

Paavo Koistista väsyttää. Nivelkivut ovat pitäneet hereillä melkein koko yön. Päivä alkaa aamulääkkeillä – kaikkiaan hän joutuu syömään lääkkeitä tusinan verran päivässä.

Koistinen kärsii monista autoimmuunisairauksista ja on käynyt pitkän taistelun ihosyöpää vastaan. Hänestä tallennettuja terveystietoja löytyy sivukaupalla hoitoyksiköistä, syöpärekisteristä ja Omakanta-palvelusta.

Koistisen kaltaisten suomalaisten terveystiedot herättävät nyt kaupallista kiinnostusta. Suomessa valmistellaan lakia, joka avaisi sosiaali- ja terveystiedot esimerkiksi lääke- ja terveyspalveluyrityksille.

Terveysbisnes kukoistaa

Terveysbisneksellä pyyhkii Suomessa hyvin. Väestö vanhenee, ja yritysten kakku terveyspalveluiden järjestämisestä on kasvamassa sote-uudistuksessa. Suomen terveysteknologian vienti ylitti viime vuonna kaksi miljardia euroa. Se voi olla vasta alkua.

Jos vähässä käytössä ollutta suomalaisten terveysdataa annetaan yrityksille, tuloksena voi olla yhä enemmän uusia lääkkeitä ja terveyspalveluja. Tämä näkyisi yhtiöiden tuloksissa, mutta myös kansalaiset hyötyisivät.

Voisiko terveystietojen käytön laajentamisella helpottaa myös Koistisen elämää?

Paavo Koistinen selaa potilastietojaan pöydän ääressä kotonaan.
Paavo Koistinen.Yle

Koistinen suhtautuu sinällään myönteisesti suunnitelmiin, mutta haluaa päättää terveystietojensa käytöstä kaikissa tilanteissa - ja peruuttaa tarvittaessa suostumuksensa.

– Minulla pitää olla mahdollisuus tarkistaa, mihin tietojani käytetään. Se on edellytys, jota uskon myös useimpien kansalaisten haluavan, Koistinen sanoo.

Kaikki palvelut yhdeltä luukulta

Suomalaisista pitkältä ajalta kerätyt terveystiedot ovat maailmanlaajuisestikin kattavat, mutta niitä hyödyntävät lähinnä viranomaiset ja tutkijat. Kaupalliseen tutkimukseen tietoja ei tipu.

Yritykset voivat saada dataa tieteelliseen tutkimukseen, mutta lupaprosessit ovat pitkiä ja tiedot hajallaan eri rekistereissä. Vastedes kaikki tiedot voisi saada yhdellä pyynnöllä maksua vastaan.

On mahdollista, että tulevaisuudessa yrityksille voitaisiin luovuttaa myös muun muassa biopankkinäytteitä ja perimätietoa. Erityisesti rekisteritietojen yhdistely houkuttelee lääketeollisuutta.

Suunnitelmien taustalla on ensi keväänä voimaan tuleva EU:n tietosuoja-asetus, jolla yhtäläistetään jäsenmaiden tietosuojakäytäntöjä ja vähennetään hallinnollisia kuluja. Yritykset maksavat nykyisin ilmoituksista valvontaviranomaisille 130 miljoonaa euroa vuodessa.

EU:n komission mukaan tietosuojauudistus mahdollistaa massadatapalvelut Euroopassa. Massadataa ovat esimerkiksi ihmisistä saatavat erittäin suuret tietoaineistot. Massadatan analysoinnin arvioidaan voivan kasvattaa EU:n talouskasvua lähes kaksi prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Terveystiedot ovat massadataa parhaimmillaan.

Lääkeyritykset innoissaan

Terveystietojen käyttöä laajentava lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Laki voisi tulla voimaan ensi vuonna. Lääkeyritykset Suomessa ja ulkomailla ovat seuranneet uudistusta tarkkaan.

Terveystietojen “hyötykäyttöä” valmistelleen Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran mukaan keskusteluja on käyty kymmenien potentiaalisten asiakkaiden kanssa. Mukana on ollut niin suomalaisia kuin kansainvälisiä lääkefirmoja.

Maailman suurimpiin lääkeyhtiöihin kuuluvasta Pfizerista kerrotaan, että laajojen terveystietojen avulla voitaisiin tunnistaa eri sairauksiin vaikuttavia tekijöitä, kehittää uusia lääkkeitä ja rokotteita sekä helpottaa lääkkeiden pitkän ajan vaikutusten seurantaa. Näin voitaisiin saada esimerkiksi ihmisten työkykyyn ja elinaikaan liittyvää uutta tietoa.

Jaakko Parkkinen
Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.Matti Hämäläinen / Yle

Lääkeyhtiötä eivät kiinnosta yksittäisen ihmisen tiedot.

– Nykyisin puhutaan paljon big datasta. Se on massatiedon tilastollista analytiikkaa ja tilastollisten yhteyksien etsimistä, mihin me tietoja käyttäisimme, sanoo Pfizer Suomen lääketieteellinen johtaja Jaakko Parkkinen.

Parkkisen mukaan esimerkiksi ihosyövän suhteen tarvitaan tietoa siitä, mitkä potilasryhmät hyötyvät eri hoitomuodoista parhaiten. Vastauksia ihosyöpään voidaan saada yhdistämällä terveystietoja biopankkinäytteisiin.

Kaupallisen tutkimuksen avoimuus mietityttää

Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio suhtautuu epäilevästi terveystietojen antamiseen yrityksille, koska se muuttaisi niiden alkuperäistä käyttötarkoitusta. Tiedoilla on edistetty kansanterveyttä ja tieteellistä tutkimusta.

Nyt tieteellisen tutkimuksen käsite laajenisi muun muassa yksityiseen tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen. Lisäksi voitaisiin tehdä kehittämis- ja innovaatiotoimintaa.

Reijo Aarnio
Tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnio.Matti Hämäläinen / Yle

Aarnion mukaan tieteellisen tutkimuksen käsite on epäselvä. Tutkijoiltakin kuulee erilaisia määritelmiä. Tavallisesti tieteellisten tutkimusten tulokset ja käytännöt ovat julkisia, jolloin tiedeyhteisö voi arvioida niitä.

Kaupallisessa tutkimuksessa näin ei välttämättä olisi, koska yritykset voisivat vedota patentteihin ja liikesalaisuuksiin.

– Innovaatiotoiminta on aika kaukana tieteellisestä tutkimuksesta. Käsitettä ei voida noin vain venyttää, vaan se on mikä se on, Aarnio toteaa.

Anonyymejä ja ei niin anonyymejä tietoja

Yrityksille annettaisiin pääosin anonyymejä terveystietoja, eli materiaalista ei voisi tunnistaa ketään.

Tiedot voisivat olla myös pseudonymisoituja eli käsitelty niin, ettei niitä voisi yhdistää tiettyyn henkilöön. Ihmiset voisi liittää tietoihin vain erillisellä tunnisteella. Sitä pitäisi hallussaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n yhteydessä toimiva lupaviranomainen, joka päättäisi luvista, kun tarvittaisiin tietoja eri rekistereistä. Yksittäisestä rekisteristä tiedot voisi edelleen pyytää suoraan vastaavalta viranomaiselta.

Aineisto voitaisiin luovuttaa myös niin, että yksittäiset ihmiset olisivat tunnistettavissa, jos tämä olisi tutkimuksen kannalta välttämätöntä. Esimerkiksi lääketieteellisessä tutkimuksessa voitaisiin tarvita tietoja potilasasiakirjoista. Tiedot voitaisiin laittaa määräajaksi “tietoturvalliseen käyttöympäristöön”, ja niiden käsittelyä valvottaisiin tiukasti.

Yrityksiä sitoisi aina salassapitovelvoite. Tietojen paljastaminen voitaisiin tuomita salassapitorikoksena.

Terveystiedot
Stina Tuominen / Yle

Paavo Koistinen ei ole huolissaan tietojensa luovuttamisesta anonymisoituina, jos tietosuoja pitää. Dataa ei saa joutua vääriin käsiin.

– Tämä on monimutkainen kysymys. Kuka tietojani voi nähdä ja kuka niitä kontrolloi, pohtii Koistinen, joka on myös Potilasliiton puheenjohtaja.

Aarnion mukaan kansalaisella on aina lähtökohtaisesti oikeus tietää terveystietojensa käytöstä, jos tiedot eivät ole lakisääteisissä viranomaisrekistereissä. Yksilön suostumuksella kerättävää dataa ovat esimerkiksi biopankkien näytteet ja terveystutkimukset.

– Kaikki eivät välttämättä halua olla soveltavassa kaupallisessa tutkimuksessa tai minkä tahansa innovaation kehittämisessä mukana.

Massadatakin voi paljastaa henkilöllisyyden

Tietosuojavaltuutetun mielestä on vaikeaa varmistaa, ettei ihmisiä pysty tunnistamaan datasta. Esimerkiksi henkilötunnuksen poistaminen ei riitä.

– Kun mennään geneettiseen tietoon, voi paljastua koko perhe ja suku. Se ei toimi niin, että otetaan nimi ja osoite pois.

Tietoturvallisuusyhtiö F-Securen tietoturvallisuusjohtaja Erka Koivunen sanoo, että anonymisoitua dataa pitää saada käsitellä vapaasti. Isoja massoja yhdistäessä anonymiteetti saattaa kuitenkin heiketä.

– Datasta saattaa pompata esiin esimerkiksi poikkeuksellisen pitkä, harvinaista tautia sairastava ja harvaan asutulla seudulla asuva ihminen. Vaikka henkilön nimeä ei tiedettäisi, on oletettavaa, että tuollaisia yhdistelmiä ei ole useita, Koivunen kuvailee.

Tavoitteena “yleisen hyödyn” saaminen

Tietojen luovuttamisessa voitaisiin alkaa hyödyntää kansallista terveysarkistoa eli Kanta-palveluita. Arkistossa on laajasti suomalaisten terveystietoja, esimerkiksi osa terveydenhuollon potilasasiakirjoista ja reseptitietoja. Myöhemmin sinne lisätään muun muassa sosiaalihuollon tiedot ja ihmisten hyvinvointitietoja.

Näin terveystietoja voitaisiin hyödyntää
Stina Tuominen / Yle

Yritysten tulisi tehdä rajattuja, perusteltuja datapyyntöjä. THL:n tietojohtajan Pekka Kahrin mukaan tavoitteena pitäisi olla “yleisen hyödyn” saaminen. Tämä voisi tarkoittaa vaikkapa avoimesti julkaistuja tieteellisiä tuloksia, uusia hoitomuotoja, lääkkeitä ja ohjelmistoja.

– Myös kasvuyritysten synnyttäminen tai paremmin organisoidut julkisesti rahoitettavat sote-palvelut ja sitä kautta taloudellinen hyöty voivat olla tällaisia, Kahri kertoo.

Terveystietojen avulla ei saisi kuitenkaan tehdä kohdennettua markkinointia tai kontaktoida yksittäisiä ihmisiä.

Suomesta lääkekehityksen keskusmaa?

Yrityksiä laskutettaisiin maksuperustelain mukaisesti vain tietojen antamisen kustannuksista. Yksi vaihtoehto on perustaa valtionyhtiö, joka tarjoaisi analysointi- ja konsulttipalveluja.

Tutkijoilta ja yrityksiltä voitaisiin pyytää datasta erisuuruista korvausta. Kalliimmalla hinnalla tiedot toimitettaisiin nopeasti.

– Mikäli tulee asiakastarpeita ja mahdollisuuksia, joihin lupaviranomainen ei kykene vastaamaan ja tällaiselle liiketoiminnalle olisi aitoa potentiaalia, voidaan valtion omistama yhtiö mahdollisesti perustaa, edellyttäen että sille löytyy pääomitus, THL:n Kahri muotoilee.

Kahrin mukaan terveystietoja ei anneta valtion kassan kartuttamiseksi, vaan uuden yritystoiminnan ja työpaikkojen luomiseksi Suomeen.

Pfizerin Parkkinen visioi Suomesta lääkekehityksen, terveystutkimuksen ja -teknologian keskusmaata, jonne ulkomaiset lääkefirmat sijoittaisivat rahojaan.

– Sitä kautta tulisi lisää työllisyyttä ja liiketoimintaa. Erityisesti suomalaisten kasvuyritysten mahdollisuudet parantuisivat, hän maalailee.

Terveyttä edistävät sovellukset kiinnostavat

Säynätsalossa Paavo Koistinen sanoo kaipaavansa lisää terveydenhuollon mobiilipalveluita. Ne palvelisivat parhaiten, koska suurin osa ihmisistä käyttää älypuhelimia.

Koistinen yrittää kiinnittää elämässään huomiota kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, jossa liikunnalla ja ravinnolla on suuri merkitys. Hän pitää itsensä kiireisenä ja mielen virkeänä monista sairauksistaan huolimatta.

– Näillä mennään, niin kuin olen aina positiivisessa mielessä sanonut, naurahtaa Koistinen.

Paavo Koistinen nostelee painoja.
Yle

Diabetesta sairastavana hän ilahtuisi sovelluksesta, jonka avulla voisi suunnitella itselle viikon terveelliset ruokalistat. Sovellus hälyttäisi, jos ruokailuajoista luistaisi.

– Näin verensokeri ei laskisi liian alas, Koistinen perustelee.

Tiedot ruokavaliosta menisivät myös lääkärille, jonka kanssa voitaisiin käydä tuloksia läpi ja muokata tarvittaessa aterioiden sisältöä.

Pfizerin Parkkinen pitää lääkkeettömien hoitovaihtoehtojen kehittämistä tärkeänä.

– Tässä terveellistä ravintoa ja elintapoja tukevat mobiilipalvelut ovat valtaisa mahdollisuus, hän sanoo.

Aiheesta lisää maanantain A-studiossa TV1:ssä klo 21.


Lämpöaalto saapuu alkuviikosta Lappiin – myöhemmin koko Suomessa lämpenee

$
0
0

Pohjois-Suomessa päästään ensi viikolla nauttimaan tai kärsimään helteistä. Jo maanantaina Lapissa lämpötilat nousevat melkein hellelukemiin, mutta tiistaina 25 lämpöasteen rajan pitäisi viimein rikkoutua.

Etelämpänä ei helteistä kannata alkuviikosta haaveilla, sanoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi. Lämpötila on Etelä- ja Keski-Suomessa 20 asteen molemmin puolin.

Ylin lämpötila -kartat.
Kerttu Kotakorpi / Yle

Sadekuuroja tulee maanantaina ja tiistaina edelleen etelässä ja maan keskiosassa. Lapissa niistä tai ukkosesta ei sen sijaan ole pelkoa.

– Siellä paistaa aurinko, Kotakorpi sanoo.

Koko ensi viikosta on tulossa tähän mennessä kesän lämpimin. Katso tarkemmat sääennusteet Ylen sääsivuilta.

Suuret purjelaivat lähtivät Turusta - katso kuvat mereltä

$
0
0

Tall Ships Racesin purjelaivat ovat jättäneet Suomen ja jatkavat kohti Liettuaa. Yhteensä 96 alusta eri puolilta maailmaa viettivät heinäkuussa 11 päivää Kotkassa ja Turussa. Lähtö Suomesta huipentuu purjeiden paraatiin, Parade of the Sailsiin Airistolla. Kuvagalleriasta näet vielä kerran purjealukset Turun edustalla, kun ne matkaavat kohti avomerta.

Tuhannet suomalaiset lehmät eivät pääse koskaan ulos – "On tiloja, joissa eläimiä ei ole pidetty laitumella vuosiin"

$
0
0

Lypsylehmien ulkoilu on yhä usein puutteellista. Eläinsuojelulaki on määrännyt naudoille jaloittelumahdollisuuden kesäisin jo yli kymmenen vuoden ajan. Silti monet lehmät elävät yhä vuoden ympäri ulkoilematta.

Niin valvovat viranomaiset kuin meijeritkin saavat joka kesä lukuisia yhteydenottoja karjoista, joiden tiedetään elävän navetassa pääsemättä jaloittelemaan. Yhteydenottoja tulee niin paljon, että Itä-Suomen aluehallintovirasto valvoo lehmien ulkoilumahdollisuuksia tänä kesänä tehostetusti.

– Kierrämme tiloilla, joista on epäilys, että eläimet eivät pääse ulkoilemaan tai ulkoilu on puutteellista. Niistä on tullut vihiä esimerkiksi naapureilta tai mökkiläisiltä. Eläimiä tiedetään olevan, mutta niitä ei ole nähty ulkona vuosiin, läänineläinlääkäri Riikka Aho sanoo.

Parsinavetassa kytkettynä pidettävät lehmät ja hiehot täytyy viedä ulos jaloittelemaan 1.5.-30.9. välisenä aikana vähintään 60 vuorokauden ajaksi. Jaloittelumahdollisuuden järjestäminen kesäisin koskee vain parsinavettoja, koska niissä eläimet elävät kaulastaan kiinni kytkettynä, eivätkä pääse toteuttamaan lajityypillisiä käyttäytymistarpeitaan. Eläinten ei ole pakko päästä vihreälle laitumelle vaan riittää, että niillä on jonkinlainen jaloittelutarha, missä ne voivat liikkua.

Ei lainkaan aitauksia koko tilalla

Aho on kiertänyt tarkastamassa jo kymmeniä tiloja tänä kesänä.

– On tiloja, joissa eläimet elävät pelkästään sisällä, ja navetan tai tuotantorakennuksen ympärillä ei ole minkäänlaisia aitoja tai laidunta. Sitten on sellaisia tiloja, missä on niin pienet jaloittelutatarhat, että eläinmäärä pääsee jaloittelemaan esimerkiksi kolmessa erässä. Silloin täytyy vain toivoa, että 60 vuorokautta tulee jokaiselle eläimelle täyteen, Aho sanoo.

Lakipykälien noudattaminen sinänsä ei ole syy, miksi tilannetta valvotaan. Lehmien jaloittelulla on suuri merkitys niiden fyysiselle ja psyykkiselle hyvinvoinnille.

– Ulkona lehmät pääsevät liikkumaan ja käyttäytymään niin kuin luonnossa eläimet pääsevät. Ne ovat paljon rennompia kun ne saavat ulkoilla, rantasalmelainen maidontuottaja Tuomo Siljanen sanoo.

Lehmiä laitumella
Esa Huuhko / Yle

Siljasen lehmät pääsevät ulos jos vettä ei tule niin kaatamalla, että laidun olisi aivan niljainen. Ne lähtevät ulos mielellään ja tulevat sisälle lypsylle mielellään. Ulkona ne liikuskelevat ympäriinsä, syövät ja makoilevat pehmeällä maapohjalla märehtien.

– Esimerkiksi tuo kun ne hyppivät toistensa selkiin, on hyvä esimerkki naudan luonnollisesta käyttäytymistarpeesta. Se on tyypillistä kiimakäyttäytymistä, eikä sitä voi tehdä jos on parteen kiinni kytkettynä, Aho kertoo.

Siljanen sanoo, että lehmien ulkoilusta on hyötyä niiden terveydelle, mutta se helpottaa myös isännän työtä. Esimerkiksi kiimat pystyy päättelemään paremmin kun kiimakäytös on näkyvillä.

– Lehmät ovat rauhallisempia, rennompia ja helpompia käsitellä myös navetassa, Siljanen sanoo.

Lehmiä ei viedä ulos, koska niin ei ole ennenkään tehty

Aho on laittanut vireille yhden 5000 euron uhkasakon tilalle, jossa eläinten ulkoilua ei ole laitettu kuntoon kehotuksista huolimatta. Uhkasakko on tuntuva, mutta keinona silti hidas asioihin puuttumiseen. Asia voi olla vireillä pari vuotta ennen toimeenpanoa.

– Tehokkaampaa olisi, jos meijerit eivät ottaisi vastaan maitoa tiloilta, joissa ei noudateta lakia, Aho sanoo.

Esimerkiksi Valiolla on yleinen toimintatapaohje, joka mukaan lakia rikkovaa tilaa ensin huomautetaan ja jos tilanne ei korjaannu määräajassa, maidon vastaanottaminen keskeytetään.

– Muistan, että vuosia sitten oli yksi tällainen tapaus. Laitonta tilannetta emme missään tapauksessa hyväksy, alkutuotantojohtaja Juha Nousiainen sanoo.

Kun lehmät oppivat kulkemaan, niin jopa minä yksin saan 40 lehmää otettua sisään ja ulos. maidontuottaja Tuomo Siljanen

Aho on törmännyt työssään useisiin selityksiin sille, miksi jollakin tilalla eläimet eivät pääse ulos. Tilan isäntä tai emäntä voi olla esimerkiksi sairas ja lehmien ulos vieminen koetaan ylimääräiseksi työksi, kun työ on jo muutenkin hankalaa. Toisaalta usein on myös niin, ettei eläimiä vain ole totuttu viemään pihalle.

– Kun eläimiä ei ole pidetty laitumella vuosiin, kynnys laittaa ne ulos kasvaa vuosi vuodelta. Eläimet eivät ole tottuneet menemään ulos. Voi myös olla, ettei yksin tilaa pitävä rohkene lähteä yrittämään eläinten siirtämistä ilman apua.

Siljanen on pitänyt lypsytilaansa neljä vuotta. Pihalle liikuteltavia eläimiä hänellä on nelisenkymmentä.

– Ei se kovinkaan työlästä ole. Aitojen teko on se suurin työ, mutta kun lehmät oppivat kulkemaan, niin jopa minä yksin saan 40 lehmää otettua sisään ja ulos, Siljanen sanoo.

maidontuottaja Tuomo Siljanen lehmien keskellä
Esa Huuhko / Yle

Talvella jaloittelupakkoa ei ole

Talven koittaessa Siljasenkin lehmät ja hiehot elävät eloaan parressa. Laki ei vaadi tarjoamaan naudoille jaloittelua talvikuukausina silloinkaan kun ne elävät kytkettyinä.

– Minusta jaloittelupakkoa ei ole syytä laajentaa talvikuukausille. Ne tilat, jotka haluavat ulkoiluttaa lehmiään hoitavat sen ilman pakkoakin, läänineläinlääkäri Aho toteaa.

Siljanen kertoo, ettei ole ulkoiluttanut lehmiään aiempina talvina, joskin nyt se on suunnitelmissa.

– Se on ollut tottumiskysymys, ja en ole yksin viitsinyt panostaa niin paljon eläinten hyvinvointiin.

Siljanen suunnittelee aloittavansa ulkoilutuksen tänä talvena pienimuotoisesti. Siljanen arvelee, että pidempiaikainen ulkoiluttaminen talvella lisäisi työtä kun lehmät pitäisi ruokkia ja juottaa ulos.

– Ensi talvena on suunnitelmissa, että ainakin kerran viikossa eläimet pääsisivät käymään ulkona vaikka puolisen tuntia kerrallaan.

Seitsenkymppisen himoliikkujan pää pysyy terävänä – "Terveyttä on paljon hauskempi hoitaa kuin sairautta"

$
0
0

Autoilija kohtaa Mikkelin Haukivuorella varmuudella kaksi asiaa. Toinen on tien pinnan kuopat ja toinen on tien reunassa juokseva mies. Hänen nimensä on Pertti Issakainen.

Näky on ollut sama vuosikymmeniä ja saattaa olla jatkossakin. Teräsvaarit, joille liikunta on tullut jo äidinmaidossa, juoksevat maratoneja – ja vieläpä kovia aikoja. On ihme, jos nyt 69-vuotias Issakainen ei ole vuonna 2038 yksi maratonin juoksevista yhdeksänkymppisistä.

Miten se onnistuu? Muutamalla helpolla jujulla, mies kertoo.

Ensimmäinen juju on liikkuva lapsuus. Koko homma alkoi silloin, kun kansakouluun tuotiin omat eväät voipaperissa ja maito pullossa.

Kouluun oli matkaa vajaat viisi kilometriä ja koulukyyti omat jalat. Itse sai valita ajoiko pyörällä, juoksiko vai hiihtikö. Pertti Issakainen valitsi ne kaikki, eivätkä opettajat pidätelleet nuorukaista, päinvastoin. Sen koommin mies ei ole lakannut liikkumasta.

Vaikka menneet kilometrit eivät ole tae tulevasta, hyvän ennusteen niistä saa.

Nykyisellä tahdilla Issakainen on parinkymmenen vuoden kuluttua kuntoillut niin paljon, että kilometrit riittävät kuuhun. Kuu on 380 000 kilometrin päässä.

Laskutoimitus menee näin: Tähän mennessä Issakainen on juossut ensimmäisestä kouluvuodesta lukien 190 000 kilometriä, hiihtänyt 45 000 kilometriä ja pyöräillyt 74 000 kilometriä. Se tekee viisituhatta kilometriä vuodessa.

Vanhemmiten kilometrin vähenevät, totta, mutta eivät ehkä dramaattisesti. Vielä viime vuonna Issakaiselle kertyi 5600 pyöräiltyä, hiihdettyä ja juostua kilometriä. Ylen epävirallisen ennusteen mukaan yhdeksänkymmentävuotiaana Issakaisella on takanaan 400 000 kilometriä.

Pertti Issakainen
Pertti IssakainenMårten Lampén / Yle

Toinen juju on ruoka. Ruokaa saa autolla kaupassa. Ruokaa saa myös metsistä ja järvistä jalkapelillä ja soutamalla. Marjat ja kalat ovat todistetusti terveellisiä ja vielä terveellisempiä, jos ne noukkii itse. Jokainen marja- ja kalareissu tuo lisää kilometrejä.

Issakaisilla aamu lähtee käyntiin näin: Edellisenä iltana tehosekoittimeen laitetaan desi kauraryynejä, desi rahkaa, desi maitoa, desi itse kerättyjä marjoja, kourallinen saksanpähkinöitä ja hiukan hilloa. Jääkaapissa viettämänsä yön jälkeen aamupala on valmis.

Iltapäivällä Issakaisten ruokalistalla on useimmiten kalaa, joka ei ole uinut Norjan vesissä vaan läheisessä järvessä. Joskus tarjolla on lähimetsissä samonneen hirven lihaa.

"Pitää Pystyä Puhumaan"

Kolmas juju on kolme peetä. Moni uskoo vauhtiin: Mitä kovempaa juoksee, sitä kovempi syke ja kunto. Ei kannattaisi, sillä sykkeen pitää pysyä alle 135, mikä tarkoittaa kolmea peetä: Pitää Pystyä Puhumaan. Verenmaku suussa ei kannata juosta, koska paras kestävyyskunto syntyy niin sanotulla aerobisella eli matalalla tehotasolla.

Neljäs juju on seura ja sopivat varusteet. Elämä olisi yksinäistä, jos puoliso pitäisi juoksua hullun hommana. Askel on kevyempi, kun jokaisesta lenkistä ei tarvitse tehdä tiliä vaan ne voivat olla yhdessäkin vietettyä aikaa. Erityisesti yhteisellä lenkillä kannattaa pitää sellaista vauhtia, että pystyy puhumaan.

Kuusisataa kilometriä ja sen jälkeen uudet tossut, siitä ei kannata tinkiä. Kolmet neljät tossut vuodessa, niillä Issakaisen jalat pysyvät kunnossa.

Välineisiin ei tarvita muutenkaan suuria summia, mutta kokeilemalla kannattaa etsiä oikeat. Perinteisessä hiihdossa riittää kaksi suksiparia. Skini- tai nanosukset nollakelille ja voideltavat pakkaskelille. Pyöräksi aloittelijan kannattaa ottaa maastopyörä.

Veryttelypukuinen Issakainen juoksee rantapolulla Jyväskylässä. Taustalla Mattilanniemen kävelysilta.
Mårten Lampén / Yle

Kunto ei löydy Googlesta

Pertti Issakaiselle juokseminen ja muukin liikunta on aina ollut helppoa. Harmikseen hän on huomannut yhä useamman nuoren liikkuvan nykyään aivan liian vähän. Tilalle on tullut ruudun tuijottaminen.

Miten liikunnasta tulisi taas suosittua, siihen Issakainen ei suoraan osaa vastata. Mutta hän arvelee muutoksen löytyvän vain kodin ja koulun avulla. Kun kannustetaan esimerkin voimalla, malli tarttuu.

Issakainen suosittelee rohkaisemaan nuoria mahdollisimman monen lajin pariin. Joku niistä varmasti tuntuu lopulta omimmalta. Motivaatio syntyy siitä, että itse havaitsee, kuinka kunto, ja sitä kautta myös olo, paranee.

– Liikunta on kuin Pokémonin peluu. Yksi onnistuminen innostaa toiseen.

Vaaraksi on vauhti, ei matkan pituus

Liika kuntoilu voi olla yhtä haitallista kuin liian vähäinen. Omaa kehoa pitää osata kuunnella ja maltti on tässäkin valttia, Pertti Issakainen muistuttaa. Pitkät juoksulenkit eivät tietenkään sovi kaikille.

"Terveyttä on hauskempi hoitaa kuin sairautta"

Kun liike tuntuu hyvältä, siitä tulee mielekästä lopulta hyvin yksinkertaisesta syystä.

– Terveyttä on paljon hauskempi hoitaa kuin sairautta.

Hulluako? Ei lainkaan.

Tutkimukset viittaavat siihen, että liikunta on hyväksi nimenomaan keski-iän ylittäneiden aivoille. Ei siis ole syytä epäillä Issakaisen väitettä siitä, että monen lenkin aikana ajatuskin on alkanut juosta ja ongelmiin löytynyt vastauksia.

Tulevan teräsvaarin hoksottimet koetuksella

Liikkuvainen ikämies Pertti Issakainen sanoo olevansa edelleen kovassa vedossa, ja ilman muuta miehen sanaan voi luottaa. Yle ei kuitenkaan jätä epäilykselle sijaa vaan kutsuu tulevan teräsvaarin laboratorioon testattavaksi.

Jyväskylässä Kilpa- ja huippu-urheilun, Kihun, laboratoriossa mitataan ensin, miten mies ottaa happea. Sitten testataan hoksottimat Jyväskylän yliopiston aivotutkimuslaboratoriossa.

Testaajana Kihun laboratoriossa on Sports Lab Jyväskylän kuntotestaaja Tero Joutsen. Tarkkaavaisuustestin tekee aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen.

Hapenottokyky testataan juoksumatolla ja samalla saadaan testattavalle oikea harjoitussykealue. Tämä auttaa pitämään sykkeen oikealla tasolla peruskuntoharjoituksissa.

Testiä varten koehenkilöllä on naamari ja sykealuemittausta varten otetaan muutama verikoe juoksun aikana.

Tulos: Pertti Issakaisen hapenottokyky on n. 50 millilitraa, mikä on 69-vuotiaalle erinomainen tulos. Vielä 40-vuotiaallekin tulos olisi erinomainen, ja 20-30-vuotiaissa keskimääräinen. Peruskuntoharjoittelun sykkeen ylärajaksi saadaan 140.

Tarkkaavaisuutta mitataan aivotutkimuslaboratoriossa. Ruudulla näkyy pieni kala ja haikalat sen molemmin puolin. Issakaisen tehtävä on painaa sen puoleista nappia, mistä hai yrittää syödä pikkukalan. Kalan katseesta voi yleensä päätellä, kumpi hai hyökkää.

Tulos: Kokeesta saadaan vain viitteellinen tulos, sillä vielä ei ole käytössä viiteryhmää, johon testattavaa voitaisiin verrata. Summittaisen arvion perusteella, Issakaisen reaktiokyky näyttää kuitenkin hyvältä eli tarkkaavaisuus on kunnossa.

Lue myös: Aivotutkijat: Kestävyysliikunta suojaa aivoja ikääntymisen vaikutuksilta

Kävely on hyväksi aivoille, koska se pumppaa verta päähän – pyöräilyllä ei ole samaa vaikutusta

Petri "Elmo" Keskitalon, 50, todellinen kunto paljastui testissä – "Ura on jättänyt minuun jälkensä"

Lukemista viikonlopuksi: Naamatatuoitu sairaanhoitaja, Lähi-idässä muhii diabetespommi, liikunta virkistää myös aivoja

$
0
0

Niukkuuteen tottuneet geenit eivät kestä yltäkylläisyyttä - Diabetesepidemiaa ei näytä pysäyttävän mikään

Joka kymmenennellä kaikista maailman aikuisista on kohta diabetes. Lähi-idän rikkaissa maissa kasvaa diabetespommi. Se on samaa perua kuin suomalaistenkin herkkyys sairastua.

Grafiikka, jossa sheikin näköinen ylipainoinen mies syö hampurilaista tietokoneen äärellä.
Yle Uutisgrafiikka

Kasvonsa tatuoinut Doris Polviander valmistuu sairaanhoitajaksi ja neuvoo nuoria: “Älä ota!”

Porilainen Doris Polviander on joutunut tottumaan tuijottamiseen ja huoritteluun. Silti hän joutuu pidättelemään itseään ottamasta lisää tatuointeja kasvoihinsa.

Doris Polviander
Mari Kahila / Yle

Sulavasta jäätiköstä paljastui vuonna 1942 kadonnut pariskunta – "Vihdoin saan haudata vanhempani"

Hiihtokeskuksen työntekijä löysi miehen ja naisen ruumiit vierekkäin täydellisesti säilyneinä jäätiköstä
**

Jäätikön jäässä vanhanaikaiset vaellussaappaat ja lasipullo sekä vanhanaikaisen näköisiä vaatteita.
Marcelin ja Francine Dumoulinin vaatteet ja varusteet löydettiin heidän ruumiidensa ohessa jäätiköltä 13. heinäkuuta 2017. Heidän henkilöllisyytensä varmistui DNA-testien avulla.Glacier 3000 / EPA

Liikunta vahvistaa aivoja monella tavalla

Liikunta parantaa tarkkaavaisuutta. Joukkueurheilijat hyötyvät myös pelaamansa lajin sosiaalisuudesta.

Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja Tiina Parviainen
Tiina Parviainen
Viewing all 101583 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>