Suomen talous kasvaa vauhdikkaammin kuin pitkiin aikoihin ja yritysten tuloskausikin näyttää hyvältä.
Kansantalouden kysyntää lisää etenkin suomalaisten suuri halu kuluttaa.
Mutta: kulutus rahoitetaan aiempaa useammin velalla.
Kuluttamiseen tarkoitettujen luottojen määrä kasvoi toukokuussa yli viisi prosenttia Suomen Pankin mukaan. Erityisen innokkaasti haetaan nyt vakuudettomia kulutusluottoja – niissä kasvua oli toukokuussa yli 13 prosenttia viime vuodesta.
Tilastointi ei edes yllä kaikkiin luottoihin, koska markkinat muuttuvat nopeasti ja uudenlaisia lainantarjoajia tulee koko ajan lisää. Kalliita vakuudettomia lainoja tarjoavat jo monet ulkomaalaiset yritykset.
Kansantalous voi olla turvattu, mutta kotitalouksilla on isot riskit
Euroopan järjestelmäriskikomitea varoitti Suomea kansalaisten liiallisesta velkaantumisesta viime syksynä. Varoitus kaikui kuuroille korville, velkaantuminen on vain kiihtynyt.
Piileekö velkaantumisessa kupla ja miten sen mahdollinen puhkeaminen vaikuttaisi Suomen koko talouteen?
Pidemmän päälle velkaantumiseen perustuva kulutuskasvu on huono asia, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen sanoo ja jatkaa:
– Kuluttajaluottamukseen perustuva kasvu on herkkä suhdannemuutoksille. Huonojen talousuutisten myötä kulutus voi laskea melko nopeastikin.
Tosin viime kuukausina kulutuksen tärkeys talouskasvun veturina on pienentynyt, koska myös vienti on alkanut vetää.
– Se on erittäin hyvä asia, koska velkavetoinen kulutus ei voi jatkua ikuisesti, Aktia-pankin pääekonomisti Heidi Schauman sanoo.
"Kysymys on siitä, onko ihminen tiedostanut koronnousun riskit ja sen, miten se vaikuttaa tuleviin tuloihin. Jos on tiedostanut, lainanottomahdollisuus on pelkästään hyvinvointia lisäävä asia." Tutkimusneuvonantaja Tarmo Valkonen, Etla
Valtaosalla velkaantuneista on sekä kohtuullinen määrä velkaa että kyky maksaa velkansa pois.
– Velkaantumiskeskustelussa on hyvä muistaa, että kotitaloudet ovat nettovarallisia eli varat ovat velkoja suuremmat, varainhoitoyhtiö FIM:in pääekonomisti Timo Hirvonen huomauttaa. Viime vuonna kotitalouksien rahoitusvarallisuus oli 293 miljardia ja velat 143 miljardia euroa.
Maksuhäiriöiden määrä kuitenkin kasvaa.
– On kasvava joukko todella paljon asuntovelkaa kantavia kotitalouksia ja sellaisia, joilla on useita kulutusluottoja ja maksuhäiriöitä. Kuluttamisen ja velkaantumisen kulttuuri on muuttunut, Pellervon taloustutkimus PTT:n ekonomisti Eeva Alho arvioi.
– Järjestämättömissä luotoissa ei ole merkittävää muutosta, mutta asiakkaat, joilla on kulutusluottoja monesta paikasta, ovat lisääntyneet, Aktian Schauman kertoo.
Mainokset lisäävät lainanottoa
Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mukaan ihmiset ostavat tavallisiakin asioita luotolla, koska lainoja markkinoidaan laajasti. Jos on esimerkiksi velkaa pankista, osamaksulla ostettuja kodinkoneita ja luottokorttivelkaa, voi pienikin yllättävä lisämeno kaataa koko talouden. Korkojen nousu voi keikauttaa taloudelliseen ahdinkoon.
– Mitä enemmän lainaa otetaan, sitä enemmän kasvavat riskit, Pantzar sanoo.
Hyvä puoli on se, että suomalaiset pankit ovat vakavaraisia ja kotitaloudet ovat hoitaneet velkansa tähän asti hyvin.
– Elämme maailmassa, jossa osamaksuohjelmia ja velkarahoitusta tarjotaan joka puolella, Heidi Schauman sanoo. Jos ei pysähdy laskemaan, velkataakka voi kasvaa raskaaksi – sohvan, television ja vaikkapa tietokoneen osamaksuerät saattavat yhdessä muodostaa ison summan.
Samaan aikaan kun suomalaisten velka kasvaa, käytetävissä olevien tulojen kasvu on ennusteiden mukaan vaimeaa. Se tarkoittaa, että samalla tulotasolla velkojen lyhentäminen kestää kauemmin.
Pitkään jatkunut matala korkotaso on PTT:n Eeva Alhon mukaan myös hämärtänyt käsitystä velkaantumisen riskeistä.
– Jos velkakuorma ja talous on viritetty äärimmilleen jo nykyisellä korkotasolla, korkojen noustessa ei ole enää lainkaan pelivaraa.
Kun korot nousevat, mistä karsitaan menoja?
Ennusteiden mukaan markkinakorot nousevat lähitulevaisuudessa, kun ne ovat pitkään pysytelleet nollan tuntumassa.
Suomalaisten asuntolainat on yleisimmin sidottu euribor-korkoon. Suosituin viitekorko eli kahdentoista kuukauden euribor laski viime vuonna jopa negatiiviseksi. Käytännössä ilmainen velka kannustaa lisävelanottoon.
Mitä lyhyemmän aikavälin viitekorko, sen nopeammin korkojen nousu välittyy asuntolainojen korkoihin. Vaikutukset tuntuvat siis kolmen kuukauden euriborissa nopeammin kuin kuuden tai 12 kuukauden.
Aktian Heidi Schauman uskoo, että korot nousevat, mutta hitaasti ja hallitusti.
– Pankit testaavat nyt asiakkaan maksukyvyn kuuden prosentin korkotasolla, mutta koska pankeilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mitä muita velkoja asiakkaalla on, on piileviä riskejä.
Uudisasuntojen lyhennysvapaat voivat kostautua
PTT:n Eeva Alhon mielestä joillakin uudisasuntojen omistajilla voivat olla tiukat ajat edessä. Rakennusliikkeet tarjoavat yhä useammin paria ensimmäistä vuotta lyhennysvapaata taloyhtiön lainasta.
Näin asunnon oston kynnys madaltuu, mutta velka vain siirtyy.
– Se on iso potti, mikä siellä odottaa maksuaan, vaikka laina-aika olisi pitkä. Ovatko ostajat mieltäneet sen, että taloyhtiölainankin korkotaso voi muuttua? Kuinka suuri osa tuloista menee asumiseen lyhennysten alkaessa, Alho kysyy.
"Olisi tärkeää keskustella etenkin nuorten kanssa rahasta ja rahan käytöstä. Talousasioiden parempi ymmärtäminen ei ole nopea keino, mutta se on paras pitkäaikainen ratkaisu." Pääekonomisti Heidi Schauman, Aktia
Myös vanhoissa taloyhtiöissä on korjausvelkaa, ja asukkaiden pitäisi ottaa tulevat korjaukset huomioon taloussuunnittelussaan.
Velallisille aiheuttaa riskin myös se, että pankkijärjestelmä on yhteispohjoismainen. Tanskan ja Ruotsin kotitaloudet ovat paljon Suomeakin velkaantuneempia. Jos muualla ilmenee lainanlyhennysvaikeuksia ja pankkien luottotappiot kasvavat, vaikutukset tuntuisivat myös Suomessa.
